På norsk

Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 6. Davvi Girji 2013.

Johan Thomassen:

Šattai čohkkát skuvllas go humai sámegiela

Jearahalli Ellen-Astri Lundby
Sámás: Elle Márjá Vars

Johan Thomassen, 2012.
(Govva: Ellen-Astri Lundby)

 Johan Eilif Thomassen lea Ellen-Astri Lundby eanu. Son lea riegádan 1940:s Stuora Liidnavuonas. Ja soahteáigi váikkuhii sihke su bajásšaddamii ja skuvlavázzimii, nugo buot eará soađiáiggemánáide Finnmárkkus. Go son álggii skuvlii 1947:s, de lei skuvlavistin muhtun bráhkka Johkaluovttas Stuora Liidnavuonas, ja maŋŋá čieža jagi álbmotskuvllas, de čuovui eallima skuvla meara alde ja ruovttus.
Son lei guollebivddus 1955 rájes 1958 rádjái. Dat lei goasii nu ahte vulggii njuolga konfirmašuvnnas Gámavuona girkus geassesállitbivdui. Ja dasto čuovui čakčasállitbivdu, šákšabivdu, Lofuohta-bivdu jna. Dan maŋŋil lei son matros Finnmarks Fylkesrederi báikkálaš fatnasiin ja borjjastii muhtun jagiid maiddái fatnasiin mat johte olgoriikkain. Dasa lassin lea son maid bargan Vinmonopola rájus Oslos ja Industriell Skiferdriftas Álttás. Johan Thomassen ássá dal Guohcamohkis Dálbmeluovttas, ja son geavaha mánnávuođa ruovttu Viđgeluovttas Stuora Liidnavuonas bartan.

– Dat maid buoremusat muittán skuvlaáiggis, lea go oahpaheaddji suhtai munnje dan dihte go sámástin friddjagoartiliin. Dan ii lean lohpi dahkat. Šadden velá čohkkát, ja oahpaheaddji váccii máŋga kilomehtera Čuoikaluovttas, gos skuvla lei, Viđgeluktii, gos min dállu lei, sotnabeaivvi čilget mu váhnemiidda mii lea riekta. Dan rájes ii hubmojuvvon sámegiella šat min dálus mu gulu.

Jáhkán mu váhnemat smiehtaiga ahte soai eaba galgan moktege leat easttan, dasgo fápmoolbmuid, dakkáriid go oahpaheaddji, báhpa ja leansmánne galggai jeagadit. Mu váhnemat gal leigga oahppan dárogiela vaikko leigga ge mearrasámit. Vearrát lei mu áhkkobuolvvain. Mu áhkku, eatni eadni Marit Sjursen, máhtii dušše veaháš dárogiela.

Munnje lea báhcán ohcaleapmin dat go in goassege beassan sámegiela oahppat. Liikká ipmirdin oalle muddui. Lávejin guldalit rávisolbmuid ságastallamiid ruovttus, gitta dassážii oahpaheaddji dan bissehii.

Johan Thomassena bajásšattadettiin lei sis buorre oktavuohta boazosápmelaččaiguin geain lei geasseorohat Sievjjus, ja danin son oahpai ollu sámegielsániid maiddái boazodoalus.

– Leimmet sin verddet – ustibat, geat veahkeheimmet sin vuojahit bohccuid nuori rastá Sivjui, geasseguohtumiidda. Mis lei guoktemehtar govdosaš 19-juolggat Bindal-fanas, ja das lei álki geassit bohcco fanasravdda badjel fatnasii jus boazu heavvanišgođii.

Johan Thomassen (r. 1940) šattai bajás Stuora Liidnavuonas, ja álggii bráhkkaskuvlii 1947:s. Dás son lea boarrásepmosiid gaskkas, gaskamuttus duogábealde ráiddus, ovttas eará ohppiiguin skuvllas.
(Govva luoikan Johan Thomassen)		 Eallu vuodjá Várggonuori rastá Sievjui, 1950-logus.
(Govva luoikan Bente Sjursen)

Eváhko rájes rievddai buot

– Skuvllas eai lean gallis geat háliidedje muitalit ahte sii ledje sápmelaččat. Eatnasat lohket iežaset dážan dahje finnmárkulažžan, eará gullevašvuođas ii lean sáhka. Ja nuorra nissonoahpaheaddjit, geat ledje Østlánddas boahtán, gal eai sihkkarit ipmirdange ahte mis sáhtii leat eará čearddalaš duogáš go dárrolaččain. Dalle ii lean šat oktage gii geavahii gávtti dahje čázehiid. Daid gal leimmet áigá juo heaitán geavaheamis.

Jáhkán ollu rievddai soađi maŋŋá. Eanas fástaássi sámit šadde evakueret lulásguvlui ovttas eará norgalaččaiguin, ja mii bođiimet dakkár báikkiide gos fargga oinniimet ahte fertii dárogiela máhttit jus galggai birget, erenoamážit go eiseválddiiguin galggai gulahallat. Min bearaš evakuerii Nuorttafuldii Nordlánddas, ja lean gullan ahte doppe olbmot hárde min, ja lohke ahte lei ártet go mis ii lean seaibi.

Mu boarrásit viellja Tormund, guhte lei 8 jahkásaš 1944:s, ferte vázzán skuvlla Nuorttafuolddas dassážii mii fas máhcaimet ruoktot 1946:s, ja de son gal álggii dan provisoralaš bráhkkaskuvlii mii ásahuvvui Johkaluktii. Dalle eai lean biilaluottat, ja su fertii suvdit fatnasiin skuvlii.

Mii ásaimet maid unna bráhkažis mas lei leapma, gitta dassážii go fárriimet 6 mehtar guhkkosaš bálvvaidvistái (bårstue). Doppe lei gievkkan ja stohpu seamma lanjas ja guokte unna oađđenlanjaža. Easka 1951:s gárvanii min ođđasishuksejuvvon viessu, ja 1957:s ožžo vuotnaássit elfápmorávnnji. Dan gal muittán oba bures, ledjen 17 jagi go bessen čuovgga oaidnit!

Eallima skuvla

– Mii álggiimet mánnán juo veahkahallat ruovttus. In lean beare stuora olmmái go láddjegohten suinniid liššáin. Mu áhčči, Eldor, lei massán nuppi gieđa soađi áigge, son lei ožžon jápma oačči gihtii, ja danin lei ollu ávki juohkehaččas geain ledje dearvvaš gieđat. Mis ledje gieddeeatnamat máŋgga sajis vuotnagáttis, ja danin lei ge oalle bargu oažžut buot suinniid návehii. Vai eat dárbbašan guoddit suinniid fiervvás bajás, hutkkaimet juogalágan geassinhoiddu, mas geavaheimmet báttiid, spissafatnasa ja šárkka geassit heasttagielkká, masa leimmet gárran suinniid.

– Áhččán lei gievra suhkat ovttain gieđain. Son lei návlen fatnasii leairra mainna lei čatnan áirruid oktii, ja nie son sugai unnimusat seamma leahtuin go earát. Ja dasa lassin lei son čeahppi gohččut min earáid.

1958 rájes hedjonišgođii áhči dearvvašvuođadilli, ja Johan fertii veahkehit eatnis, Elle, buot oapmebargguiguin gitta dassážii go sii heite oapmedoaluin 1965:s.

– De gal lei juo beare maŋŋit smiehttagoahtit makkárge oahpu, nu ahte dan maŋŋil mun vázzen eallima skuvlla.

Eará artihkkalat Sámi skuvlahistorjá 6-girjjis