norflagg.jpg På norsk

Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 6. Davvi Girji 2013.

Karen Marie Eira Buljo:

Oahppu eatnis mánnái

Čállán ovttas Svein Lundain

Karen Marie Eira Buljo (olgeš bealde) ovttas Elle Márjá Turi Gaupain riikkaidgaskasaš boazodoallokonfereanssas Guovdageainnus 2009.
(Govva: Svein Lund)

Karen Marie Nilsdatter Eira Buljo (Jusse Juhán Niillasa Káre Márjá) lea riegádan 1956:s ja bajásšaddan boazoealáhusas Guovdageainnus. Son lea vázzán 9 jagi vuođđoskuvlla Guovdageainnus. Sus ii leat joatkkaskuvlla, iige makkárge formálalaš oahppu sámegielas, muhto lea ieš oahppan sámegiela čállit. Son válddii sámegieleksámena beassat sisa Sámi allaskuvlii, gos 2007/08 logai oahpponeavvopedagogihka. Muđui son lea oahppan sámi bargguid váhnemiin, luonddus ja barggu čađa.

Káre Márjjá eadnerohkki, Marit Sara Eira, beroštii ollu árbevirolaš boazoealáhus- ja duodjemáhtu fievrrideamis boahtte buolvvaide, ja Sámi skuvlahistorjjá 5. girjjis lea su čálus dan birra maid boazoealáhusnuorat berrejit máhttit. Káre Márjá lea bargan boazoealáhusas ja dujiin ja son lea joatkán bargguid maid vánhemat lea oahpahan. Son lea ee. álggahan Boazosámenissonolbmuid fierpmádaga Guovdageainnus ovttas Elle Márjá Turi Gaupain ja jođihan dan ovttas earáiguin. Dás son muitala prošeavtta birra maid fierpmádat čađahii, «Boazodoalu árbevirolaš oahpaheapmi eadni/mánát».

Káre Márjá lea duddjon gova, mas lea ráhkaduvvon plakáhta Árbevirolaš čuoldagat ja bárgiduvvon báttit, čállán fágagirjjiid Gámagoarrun ja Goađástallan ja luondduávdnasat, ja mánáidgirjji Vulgot Inga Karine mielde ealu lusa. Muhtimat su girjjiin leat jorgaluvvon eará sámegielaide ja dárogillii.

Son lea searvan ollu ealáhusservviide ja politihkalaš bargui, ja áigodagas 1997-2001 son lei Stuoradikki várreláhttun Risttalaš álbmotbellodaga ovddas.

Árbevirolaš máhttu jávkame

– Dološ áigge mánát ohppe bearrašis movt birget meahcis, movt bargat bohccuiguin ja movt duddjot dárbbašlaš biktasiid ja atnudiŋggaid, sihke alcces ja earáide. 1960-logu rádjái lei skuvla sámeguovlluin organiserejuvvon nu ahte dat ii hehtten bearehaga boazoealáhusa oahppama. Dáppe Guovdageainnus vázze boazosámemánát skuvlla árračavčča ja dálvet, dálumánát fas maŋŋičavčča ja giđđat. Nu bessen mielde johtit ja orrut ealu luhtte njeallje vuosttaš skuvlajagi, sihke čakčat ja giđđat. Seammás bessen oahppat ja vásihit jagi áigodagaid molsašumi, gaskal muohta- ja bievlamáilmmi ja dasa gullevaš sátneriggodaga ja ealáhusa bargogiela. Dan rájes fertiimet vázzit birrajagi skuvlla, ja sullii seammás viiddiduvvui skuvla 7 jagis 9 jahkái. Muhto dat ii mearkkaš ahte skuvla válddii badjelasas dan oahpu maid váhnemat ja eará fuolkkit ledje ovdal addán, go skuvllas lei hui unnán sámi sisdoallu. Maŋŋil lea skuvla addán veahá eanet oahpu sámi fáttáin, muhto ain lea guhkkin eret das ahte oahppit ohppet dan maid ovdal leat oahppan ruovttus.

Seammás leat leamaš stuora rievdadusat boazodoalus. 1978:s bođii ođđa boazodoalloláhka, mii billistii ja biđgii bearraša, gos buohkat barge ovttas ja buohkain lei seamma árvu ja vuoigatvuođat. Dalle mearriduvvui ahte boazoeaiggádis fertii leat doallu, nu gohčoduvvon «driftsenhet», mii dalle dábálaččat gulai dievdduide. Dát válddii eret nissoniid ovttadássásašvuođa, ja olmmošárvvu. Jurddaš ahte seamma beaivvi go Dássearvoláhka (Likestillingsloven) bođii, 02.06.1978, de mearriduvvui Boazodoalloláhka, mii válddii eret min dásseárvvu. Rivgut ožžo, mis váldui eret. Nissonat duvdiluvvojedje eret iežaset gárvves bargosajis ja mánnávuođa ealáhusas, ferteje ohcat eará barggu. Sis ii lean šat vejolašvuohta ieža doalahit árbevirolaš boazoealáhusmáhtu iige fievrridit dan mánáidasaset.

Ollu árbevierru lea juo jávkán, go eatnit ja mánát šadde eret sámi árbevirolaš ealáhusbargguin, iige dat máhttu lean duođaštuvvon čállosiid ja filmmaid bokte. Okta ovdamearka: mu áhkku máhtii šattuin ráhkadit dálkasiid ja sus lei olu diehtu rásiid birra. Son lávii muitalit rásiid namahusaid ja makkáriid dološolbmot atne dálkkasin, dávjá rávis olbmuide go ieža leat humadeame. Mii mánát eat nagodan darvehit dan máhtu, go eat dovdan buot rásiid ja šattuid maid birra son čilgii omd. iežas maŋiide. Nu lea mun ja min buolva massán dien divrras máhtu ja olu eará. Dat ovdamearka lea báhcán dušše mánnávuođa muitun, go dat maid mun vel dieđán ja máhtán dološ dálkkodanrásiid birra lea dušše unna oasáš sin máhtu ektui.

Heargevuodjin giđđajohttin 2004, Vuoldeluobbala alde (davvelis Máze). Káre Márjá ja su nieida Risten Márjá.
(Govva: Máret Rávdná Buljo)
Miessemerken Joalusváris: Inga Karine, Sara Ellen Anne, Nils Johan, Máret Rávdna, Risten Márjá
(Govva: Karen Marie Eira Buljo)

Juoidá fertiimet dahkat

Mii eat háliidan ahte eanet árbevirolaš máhttu galggai jávkat, ja danin mii gávnnaheimmet ahte fertiimet olggobeale skuvlla álggahit prošeavtta vai seailluhit dan máhtu boahtte áigái. Ságastalaimet Boazosámenissonolbmuid Fierpmádagas dan birra go stáhta lea billistan boazosámiid birgenlági, biđgen min bargiid ja dan geažil dagahan ahte ealáhusoahpaheapmi lea measta nohkan. Stáhta ferte ieš de ruhtadit boazoealáhussii oahpahusguovddáža, vai beassat máhcahit ruovttoluotta árbevirolaš ealáhusmáhtu ja bargogiela mii lea jávkame. Dáruiduhttinpolitihkka lea nu báidnán sámi servodaga ahte olu politihkkárat ja hálddašeaddjit eai ipmirdan mii sámi ealáhusoahpaheapmi lea, eaige atnán dan maninge. Sii atne árvvus dušše dáččamállet skuvlaoahpaheami, dárogiela ja eŋgelasgiela. Dávjá mii leat gullan: Mii bat dis lea oahpahit? Sámi servodagas maid dovdui garra vuosteháhku sámi ealáhusovdánahttimii, omd. NBR doarjjui ovdal stáda ealáhusgoaridanpolitihka, go ollislaš ealáhusovdánahttima. Dan geažil fertii Guovdageainnu Boazosámi Nissonfierpmádat 1999:s ohcat sierra ruhtajuolludeami, njuolga Departemeanttas. Dalle ásahuvvui stáhtabušeahtta sierra poastan «nissonolbmuid guoski doaimmaide» boazodoalus. Dat lei 1 milliuvnna, beali Eanandoallodepartemeanta bušeahtas ja bealli Gielddadepartemeanttas, ja dat biddjui Boazodoalu Ovdánahttinfondii. Boazodoallohálddahus galggai dan hálddašit. Leimmet maiddái ohcan nissonkonsuleantavirggi boazodoallohálddahussii, vai ruđat juhkkojit vuoiggalaččat. Dat virgi maid ásahuvvui dalle.

Go boazoealáhusa árbevirolaš oahpaheapmái gárvánii ohcanvejolašvuohta, de mii leimmet guokte bearraša geat álggos ozaimet prošeaktadoarjaga. Mii álggaheimmet «eadni/mánát» golmma jagi oahpahanprošeavtta.

Oahpahit boazoealáhusa birgenlági

Ulbmil lei mánáide oahpahit movt boazu doloža rájis lea leamaš sámiide birgenláhkin, nu go: biebmun, bivttasin, fievrun, oahpaheaddjin ja dakko bokte maiddái dienasláhkin ealáhussii. Movt luondu lea ávkin sihke bohccuide ja olbmuide. Guohtun- ja bálggoseatnamat, suoinnit juolgesuodjin, muorat boaldámuššan, guolit ja muorjjit biebmun ja herskon iešguđetlágan doaluin. Stuora ulbmil lea maiddái fuomášuhttit sámi servodahkii dan riggodaga mii sámi árbevirolaš máhtus duođai lea.

«Eadni/mánát»-prošektii šattai stuora beroštupmi ja olugat ohce árbevirolaš oahpaheapmái dan ruhtadoarjaga ja oahpahedje iešguđetlágan sámi bargguid mánáidasaset. Muhto go sámiin ii leat goassege leamaš vierru čálalaččat duođaštit sámi bargguid oahpahettiin, de in dieđe leat go buohkat šaddan čállit raporttaid. Dat lei maid áibbas lunddolaš, go ii lean boazoealáhusas ásahus mii veahkeha dahje movttiidahttá čállit raporttaid. Mii leat maid oahpahuvvon dasa ahte iežamet máhtu ja čehppodaga galgá doallat čihkosis. Muhto dán áiggis ii leat dat dohkálaš, jus min eallinvuohki galgá seailluhuvvot ja ovdánit.

Dán prošeaktaáigodagas bođii hui čielgasit ovdan ahte lea stuora váilevašvuohta go boazoealáhusas ii leat oahpahusguovddáš. Dakkár mii veahkeha ovdánahttit árbevirolaš máhtu, árbevirolaš oahpaheami ja oahpponeavvuid boazoealáhussii ealáhusa dásis, sihke mánáide ja rávisolbmuide. Buot orohagaide galggašedje oahpponeavvut maid bokte duođaštit omd. gokko leat giđđa- ja čakčajohtingeainnut, gokko guhtege johttisiida rasttilda jogaid, jávrriid, vumiid ja eará váttis báikkiid. Gos bissu eallu jođidettiin ja gos ii biso, gos leat bisánanbáikkit jna. Mis váilot olu oahpponeavvut maid boazosápmelaččat ieža leat ráhkadan, iežaset duovdagiid ja eallámuša birra jna.

Karen Marie Eira Buljo lea ráhkadan dán plakáhta, mii čájeha árbevirolaš sámi čuoldin- ja bárgidanminsttariid.

Movt doaimmaheimmet prošeavtta?

Mun áiggun vuosttažettiin muitalit movt mis doaimmai «Eadni/mánát»-prošeakta. Ohcamis čállen ee.: «Dálá skuvllain sámeguovlluin jotko ain odne dáruiduhttin sámi namain.» Ja dan oaivvildan, go vaikko skuvllat leat guovddáš sámeguovlluin, de mánát eai beasa oahppat sámi ealáhusbargguid go skuvllas ii leat vejolaš daid oahpahit, ja go lea váttis oažžut ealáhuspermišuvnna.

Oahpahanprošektii eat ožžon nu ollu go ozaimet, muhto dan mađe ahte beasaimet čađahit prošeavtta áigodagas 2001-04. Go maŋemus prošeaktajagi lei nu unnán ruhtadoarjja, de eat sáhttán bálkáhit olggobeale veahkkeoahpaheddjiid dahje čađahit stuorebuš doaimmaid.

Munnos leat 6 máná, ja buohkat ledje mielde oahpahusas. Dalle go álggiimet prošeavttain, de nuoramus lei 7-jahkásaš, boarráseamos fas 23. Nu ahte muhtin mánát ledje vuođđoskuvllas, earát fas joatkkaskuvllas, ja okta lei dán prošeavttas ollesáigeoahppin. Son oaččui dalle muhtinlágan stipeandda dan áigodagas, oahpahusprošeavtta oktavuođas. Vuođđoskuvlamánáide válddiime 6 vahku ealáhuspermišuvnna jagis, muđui šattai sidjiide dušše asttuáigeoahppan. Mun dušše čállen ahte go skuvllas ii leat vejolaš oahppat boazoealáhusbargguid ja eará árbevirolaš máhtu, de moai ieža dan oahpahetne.

Mun ledjen juo ovdal muhtin muddui oahpahan mánáide duoji ja eará barggu mii gullá boazoealáhussii, muhto go šattai formálalaš prošeakta gos galggaimet dokumenteret visot maid dagaimet, de šattai áibbas eará beroštupmi mánáin.

Seammás go mis lei oahpahanprošeakta, de mis ledje dábálaš doaimmat boazoealáhusas, ja jođiimet dálveorohaga ja geasseorohaga gaskkas. Ja go ealáhusa dábálaš doaimmat ledje oassin oahpus, de lei lunddolaš ahte stuora oassi oahppamis lei maiddái ealloravddas, lávus ja guođohanviesus. Oinniimet ahte dávjá lei álkit oahppat ja oahpahit doppe, gos ii lean nu ollu mii sáhtii muosehuhttit, nu go ruovttus gos lei TV, sáhtte dávja guossit, iige lean álo nu álki mánáide vuoruhit oahppama.

Boazu oahpaheaddjin

Boazu lea sápmelačča ealáhussan ja birgenláhkin leamaš dološáiggi rájis, gitta otnážii. Dološ áiggi rájes boazu dat lea oahpahan olbmuid. Dat lea oahpahan min johtit gaskal dálveorohagaid ja geasseorohagaid. Sápmelaš lea barggu bokte bohccuin oahppan guođohit, boazu dat ieš buoremusat diehtá gos guđege áiggi gávdnat guohtuma. Das leat iežas geainnut gokko rasttildit jogaid ja juovaid.

Norgga stáda lea iežas fasttes dáruiduhttinpolitihkainis nu goaridan sámi nannoseamos ealáhusa, ahte ii leat báhcán eambbo guođoheapmi, okta guođoheaddji, gárddástallan ja biergovuovdin veahá haddái. Stáda lea duvdán eret nissonolbmuid ja nuoraid ealáhusas, ja duššin dahkan boazoealáhusa riggodaga ja birgenlági. Dasa gullet ee. boazu fievrun, bargogiella, luondduipmárdus, ealáhusoahpaheapmi, luondduriggodagat mat gullet ealáhussii, bohcconáhki ja čorvviid geavaheapmi dienasin. Eiseválddit leat visot billistan bohcco biergohatti, ruđalaš árvvu eallibohccos ja árvvu sámi bargguin.

Mii fertiimet ieža rahčagoahtit álggahit árbevirolaš oahpaheami ja «eadni/mánát» -prošeavtta, fuomášuhttin dihte mii boazu ja boazoealáhus duođai lea. Doaivva lei maiddái oahpaheami bokte nagodit juobe juoidá ge čájehit, makkár riggodaga maiddái sámi politihkkárat leat dohkkehan duvdit eret boazoealáhusas.

Máŋggalágán biebmu

Dán áiggi lea boazodoallu vuosttažettiin šaddan dušše biergobuvttadeapmin, ja bohccot sáddejuvvojit njuovahahkii, gos eat oaččo mávssu eambbo gorudis. Háliideimmet oahpahit movt sáhttá olles bohcco atnit ávkin sihke borramuššan ja duodjeávnnasin. Besse oahppat njuovvat giđđanisttiid, daid ruvjet ja sáltet, čoliid rádjat, márfut ja málestit. Oivviid ja julggiid njuovvat, duljiid spiilet ja gápmasiid sáltet ja fuolahastit. Háliideimmet maiddái earáide čájehit ahte bohccobiergu lea eambbo go dušše «finnebiff» ja «kokekjøtt». Oaččuimet vejolašvuođa ráhkadit juovlabeavddi duojáriidda, 60-70 olbmo, Álttás. Málesteimmet bierggu, ađđamiid ja márffiid, varrabánnogáhkuid, vuoivvasbáđi guobbariiguin ja vuoiŋŋamašgáhkuid. Dasa lassin ledje šattut ja muorjjit maid ieža leimmet čoaggán.

Okta oassi prošeavttas lei čohkket luondduriggodagaid, nu go suidnet, murret, guliid bivdit ja murjet. Murjjiin ráhkadeimmet láibesuvlli, muorjesáfta ja bajáluššan lohppeheimmet iešguđetlágan murjjiid ja dat šadde omd. loahppejoŋat, loahppesarridat, loahppeluopmánat ja loahppemuorjjit (čáhppesmuorjjit). Geahččalattaimet maid vuoidasiid ráhkadit bohccovuojas ja vuoidat earret eará sisttiid, gápmasiid.

Biktasat ja eará duojit

Duodji lea leamaš stuorimus oassi prošeavttas. Buot nieiddat leat oahppan goarrut gápmagiid, alcceseamet ja gávpin. Muhtimat leat maiddái gorron beaskka, mii lea hui stuora duodji.

Jus duodji galgá addit dietnasa, de ii leat ávki goarrut dušše ovttahat dujiid. Lea maiddái dárbu hutkat ođđamállet dujiid ja ođđa duddjonvugiid. Danin sii leat oahppan ráhkadit gávpedujiid. Ja de lea mu mielas hui dárbbašlaš oahppat ahte olmmoš galgá geahččalit ráhkadit gávpegálvvu hui albma ládje, vai ii billis iežas gávpedoaimma. Muhtumat leat maid dalle hutkan ráhkadit iešguđetlágan govaid maidda leat bidjan sistti ja guolga náhkebihtáid hearvan. Maiddái láđđe- ja láigedujiin leat ráhkadan govaid.

Biret neaskime gápmasiid, Guođuhanviesus Njullosávžžis.
(Govva: Karen Marie Eira Buljo)
Inga Karine goarrume gápmagiid, 2001
(Govva: Karen Marie Eira Buljo)

Boazu fievrun

Dálvet mii vettiimet nulppuid viesu luhtte, geahččaleimmet leŋget ja giđđat mii davás jođidettiin dámaimet daid fievroheargin ja vuojánin. Mánát besse maid iežaset mearkanulppuid dápmat heargin. Heargedámadettiin galge maid vázzit sámebiktasiiguin, vai fuomášit ahte daiguin lea geahpas vázzit ja seammás bivvalis meahccesuojit. Uđámat nulpu maid ii nu bala biktasiin mat eai skoaba. Skuhterbiktasiiguin lea olu losit bargat ja bivastuvvá maid eambbo go sámi biktasiiguin.

Rehkenastin

Boazoealáhusas leat logut ja rehkenastin lunddolaš oassi mii gullá beaivválaš bargguide. Juohke barggus lea sáhka loguid ja rehkenastima birra. Mánná oahppá loguid nu movt hupmagoahtá ja dávjá lea maid nu ahte váhnemat leat oahpaheame loguid ja rehkenastima, vaikko ieža eai dan mearkkaš ge. Boazobarggus lea álo sáhka loguid birra ja makkár bohccot ledje nuppe siiddas, sierranan ealus jna. Maiddái miessemearkumis, galle miesi merkii guhtege ja galle ledje guđesge? Juolgenjuovadettiin, galle gottura njuovvan. Gámasgoikademiin, bassamiin, neaskimiin, vuoidamiin, galle gottura gápmasat ja galle gápmasa ovtta gotturis jna.? Ealu lusa ráhkkanettiin, galle láibbi, vuoja, duolji galget mielde, jna. Sámi árbevirolaš bargguin mis leat iežamet mihtodanvuogit, nu go goartilat, suorbmamihtut, čorbmamihttu, gardnjilmihttu, salla, lávki ja beanagullan.

Dološ vuohki ávkkálaš

Dávjá dálá olbmot, sihke sámit ja dážat, jurddašit ahte dološmállet biktasat, borramušat ja bivdinvuogit eai dohkke min áiggis. Sihke prošeavttas ja maŋŋil leat bivdán guliid boares ja ođđa vuogi mielde. Mun lean geahččalan mánáid oahpahit njozoniin maid bivdit veajehiid jogažiin, ja dat lihkostuvai hui bures. Dat lei mánáid mielas hui suohtas. Jávrris fas bivddiimet vuokkain ja šlivgunbovssain. Okta mánná ii háliidan bivdit dološ vuogi mielde, go sus lei ođđa šlivgunstávrá mainna lei hui movttet. Muhto dainna stávrráin ii goddán ovttage guoli, baicca mii geat bivddiimet dološ bivdingoansttain, mii gottiimet guliid.

Dokumenteren

Munnje lea hui mávssolaš ahte mánát ohppet ja maŋŋil sáhttet atnit ávkin dan maid leat oahppan. Muhto mii diehtit ahte dán áiggi lea formálalaš oahppu hui dárbbašlaš, ja easkka go boahtá báhpára nala de lea oahppu ožžon almmolaš árvvu. Oidnen ahte go bohte girjjit omd. lávu ja gápmagiid birra, de árvu loktanii.

Sáhtášeimmet dieđusge čállit hui ollu dan birra movt mii barggaimet ja maid oahpaimet. Muhto válljiimet vuosttažettiin geavahit govvenapparáhta dokumentašuvdnii. Govviimet sihke bargoproseassaid ja bohtosiid. Ja govviimet go ledje dakkár dáhpáhusat mat eai leat nu álkit geardduhit vaikko goas, omd. go njuovaimet niestebohcco bijaimet buot čoliid láhttái ja čáliimet namaid, gokko lea doggi, gahperus, maŋŋebuoidi, čeaksa, čalmmas ja nu ain. Ja de geavaheimmet fas dáid govaid oahppat ja hárjehallat buot bohcco siskilušaid namaid.

Loahpas mánát ožžo oahppoduođaštusa, mas lei čállon maid sii ledje oahppan; bohcco ja boazobeatnaga birra, biebmoráhkadeamis ja duojis.

Guođuhanviesus Njullosávžžis, giđđaniestti njuovvame, Risten Márjá.
(Govva: Karen Marie Eira Buljo)
Bohcco siskilusat namaiguin, Guođuhanviesus Njullosávžžis.
(Govva: Karen Marie Eira Buljo)

Iežan rapporttas

Háliidan bájuhit veahá iežan rapporttas prošeavttas:
«Dat golmma jagi prošeakta lea leamaš stuora ávkin ja veahkkin oahpaheapmái. Mii leat beassan vásedin oahpahit bargguid ja čađahit doaimmaid maid ii goassege livčče leamaš vejolaš dán áiggi, dán prošeavtta haga. Mii leat oahppan ollu ja vásihan ahte ii buot árbevirolaš bargguid leat vejolaš oahpahit dán áigásaš mánáide ja nuoraide seamma vuogi mielde go ovdal. ... Vaikko áiggi mannodat doalvu min mánáid eret sámedilis, de lea «eadni/mánná-prošeakta» movttiidahttán sin oahppat ja beroštit min luonddus ja min ealáhusbargguin ja bargogielas. Mun lean hui giitevaš dan ovddas.»

Raporta dáža čalmmiiguin

Ruhtadeaddjit gáibidedje prošeavttas raportta. Ieš čállen dušše golmmasiidosaš raportta, maid sáddejin Boazodoallohálddahussii.

Man nu sivas lei Eanandoallodepartemeanta válljen Agderforskning ráhkadit raportta. [1] In mun dieđe manne. Sii leat dieđusge áican ja čállán dáža čalmmiiguin, ja lei ollu maid eai ipmirdan. Mus jearahalle maid lean bargan. Lei ollu mii lea váttis čilget sániiguin, erenoamážit amasgillii. Mun gal muitalin, muhto muhtin earát geat ledje mielde prošeavttas eai gillen muitalit ge.

Raportta konklušuvnna lei ahte ii berre šat addit doarjaga dákkár prošeavttaide. Mu mielas dan raporttas ii lean masage ávki.

Birgenprošeavtta diehtojuohkingihppa.

Joatkit eará hámis

Min jurdda lea álggu rájes álggahit oahpahusguovddaža. Muhto go mii leat vásihan nu garra vuostehágu sámi bárggu bidjat báhpira nala, de fertiimet álggus álggahit nissonfierpmádaga ja čálligoahtit oahpponeavvuid. Dál mis lea buorit vuođđu go eatni/mánná -prošeavttain mii leat duođaštan sihke alcceseamet ja earáide makkár máhttu ja riggodat mis duođaid lea boazoealáhusas.. Nissonfierpmádat leat dál álggahan 3-jagi prošeavtta, nu gohčoduvvon «Birgen», ovttas Riikkaidgaskasaš Boazodoalloguovddážiin. Jurdda lea čohkket dieđuid, ráhkadit oahpponeavvuid ja lágiidit kurssaid ja semináraid. Dasa dárbbašuvvojit ollesáiggi bargit.

Mii áigut dál veahá eambbo formaliseret oahpu go dat mii lei eadni/mánná-prošeavttas. Ee. oaidnit dárbbu geavahit olggobeale sensoraid, mat sáhttet duođastit ahte oahppit leat oahppan. Mii sávvat ahte dán prošeavttas šaddá bistevaš doaibma.


[1] James Karlsen: Evaluering av kvinnerettede tiltak i reindriftsnæringen. Agderforskning. Prosjektrapport nr. 36/2004


Eará artihkkalat Sámi skuvlahistorjá 6-girjjis