Fáhkkatlaš p-pillar lea vuohki eastit ahte ii šatta áhpeheapmin jus juo lea leamaš suddjetkeahtes anašeapmi ovdamearkka dihte jus lea vajálduhttán geavtit suoji, ii leat beroštan dehe jus lea seksualálaččat veagalváldon.
Galgá maid váldit fáhkkatlaš p-pillara jus lea riska ahte suodji man gevttii ii doaibman, ovdamearkka dihte jus kondoma beđđo dehe jus lea vuovssadan iežas p-pillara.
Tableahta man váldá sisdoallá gestága hormona (fiskesraksahormona). Dat dagaha ahte ii oaččo monneseallaluovvaneami dehe monneseallaluovvaneapmi sirdása.
Gestaga lea maid dábálaš p-pillaris, muhto dálkkasmearri lea fáhkkatlaš p-pillaris mihá stuorit. Dat dagaha ahte siidováikkuhusat sáhttet šaddat eanet mearkkašahtti vaikko dat lea eahpedábálaš.
Fáhkkatlaš p-pillara galgá geavtit beare heahtečoavddusin iige dássedis suodjin áhpehisvuođa vuostá.
Fáhkkatlaš p-pillar ii gaskaluhte áhpehisvuođa iige leat seamma ášši go aborta dehe ng. abortapillar.
Mot geavtá fáhkkatlaš p-pillara?
Muhtumin gohčoduvvo p-pillar beaivvi-maŋŋel-pillarin. Dat lea veháš čádjidahtti daningo ii leat bággu váldit tableahta anašeami maŋŋel. Fáhkkatlaš p-pillara sáhttá váldit 72 diimmu siste, oainnát golmma jándoris anašeamis jus dat galgá doaibmat.
Mađi árabut tableahtta váldo dađi unnit riska lea šaddat áhpeheapmin. Moadde beaivvi maŋŋel go lea váldán fáhkkatlaš p-pillara soaitá oažžut vardima muhto eatnasat eai oaččo dan.
Lea leahkime maid erenomáš fáhkkatlaš p-pillar man sáhttá geavtit viđa jándora siste suddjekeahtes anašeami maŋŋel. Dan sáhttá beare jurttamovra dehe doavttir čállit reseaptan.
Jus dárbbaha dakkár reseaptta sáhttá váldit oktavuođa nuoraidvuostáváldimiin, seksa- ja ovttaseallinvuostáváldimiin, dearvvašvuođaguovddážiin, jurttamovravuostáváldimiin dehe nissonklinihkain. Dávjjimustá dat máksá. Muhtin vuostáváldimiin sáhttá oažžut dan nuvttá.
Gos oažžu fáhkkatlaš p-pillara
Fáhkkatlaš p-pillara sáhttá oažžut eanaš nuoraidvuostáváldimiin, seksa – ja ovttaseallinvuostáváldimiin ja dearvvasvuođaguovddážiin.
Fáhkkatlaš p-pillara sáhttá maid oažžut jurttamovravuostáváldimiin dehe nissonklinihkain
Dan gávdná maid oastit apotehkas reseavttahaga.
Jus manna ovdamearkka dihte nuoraidvuostáváldimii vai oažžu fáhkkatlaš p-pillara sáhttá maid oažžut ođđa áiggi áhpehisvuođateastta dahkamii ja jus háliida, klamydiateastta.
Sáhttá maid oažžut ráđiid got sáhttá suddjet iežas áhpehisvuođa ja sohkabealledávddaid vuostá ovddošguvlui jus háliida dan.
Maid fáhkkatlaš p-pillar máksá?
Jus oastá fáhkkatlaš p-pillara reseavttahaga apotehkas šaddá máksit dan. Nuoraidvuostáváldimis tableahta oažžu nuvttá.
Man sihkkar fáhkkatlaš p-pillar lea?
Riska šaddat áhpeheapmin maŋŋil go lea váldán tableahta lea unni. Riska ahte fáhkkatlaš p-pillar ii doaimma, nuppe ládje ahte šaddá áhpeheapmin, lassána mađi guhkit áiggi anašeami maŋŋel váldá pillara.
Jus vuovssada golmma diimmu siste tableahta váldimis dehe jus lea luhčadávda ii leat sihkkar ahte gorut geargá váldit vuostá hormona. Danin ferte váldit ođđa tableahta nu jođánit go máŧolaš muđui lea riska šaddat áhpeheapmin.
Mii guoská jur dan fáhkkatlaš p-pillarii man váldá sáhttá lohkat báhkkenčilgehusas. Báhkkenčilgehus lea bábir mii lea báhkas go oažžu dehe oastá fáhkkatlaš p-pillara. Sáhttá álo jearrat jurttamovrras ovdamearkka dihte nuoraidvuostáváldimis dehe liike- ja sohkabealevuostáváldimis jus lea eahpesihkkar.
Sihkkarastin dihte ahte ii leat šaddan áhpeheapmin lea buorre dahkat áhpehisvuođateastta sullii golmma vahku geažis tableahta váldimis.
Man dávjá galgá váldit fáhkkatlaš p-pillara?
Ii leat mangelágán rádji man gallii mánodávdagierddus sáhttá váldit fáhkkatlaš p-pillara. Jus lea suddjekeahtes anašeapmi iige hálit šaddat áhpeheapmin lea danin buoret váldit fáhkkatlaš p-pillara máŋgii seamma mánodávdagierddu áigge go leahkit váldditkeahttá vaikko riska gaskavardimiidda lassána.
Jus dárbbaha váldit fáhkkatlaš p-pillara dávjá lea buorre jurddašit mot suddje iežas anašeami aktavuođas ja galgágo rievdadit dan. Veahki oažžumii sáhttá váldit aktavuođa nuoraidvuostáváldimiin, dearvvasvuođaguovddážiin dehe liike- ja sohkabealevuostáváldimiin.
Oavddut
- Jus ii leat suddjen iežas dehe suodji man lea geavtán ii leat doaibman lea dat okta vuohki unnidit riskka šaddat áhpeheapmin.
Heajos bealit
- Fáhkkatlaš p-pillar ii suddje sohkabealdávddaid vuostá.
- Hormona sáhttá váikkuhit ovttaskassii nu ahte ovdamearkka dihte oažžu oaivebákčasa, bávččas rattiid dehe dovdá illáveaje, muhto dat ii dávjá bistte guhkit go jándora.