Makkár ovttaskasa iešdovdu lea mearkkaša olu mot eallá iežas eallima ja mot veadjá. Buorre iešdovdu dagaha ahte olmmoš dahká dakkára mii lea buorre alccesis, ahte duostá dahkat áššiid maid háliida, duostá čatnat oktavuođaid ja sáhttá dadjat sihke juo dehe ii áššiide.

Jus olbmos leat problemat iešdovdduin sáhttá dat doalvut dasa ahte vealtá dahkamis dakkára man rievtti mielde háliidivččii. Dan sajis soaitá dahkat áššiid maid ii rievtti mielde ii hálit dehe dahká áššiid earáid dihte iige iežas dihte.

Iešdovdu ja iešluohttámuš ii leat seamma ášši

Iešdovdu ja iešluohttámuš seaguhuvvo, vaikko dat eai leat seamma ášši.

Iešdovddus lea olahusain jearaldat, oainnát man olu olmmoš jáhkká bastit dahkat áššiid.

Iešdovdu gieđahallá mot olmmoš oaidná gii son lea duođain iežas buriid ja baháid beliiguin.

Jus olbmos lea buorre iešdovdu sutnje ii váikkut liikka olu maid earát atnet dehe jurddahallet sus. Olmmoš duostá leahkit iehčanas. Olmmoš ii beroš ahte gaikkat eai ane ahte son lea buoremus sierra áššiin.

Jus olbmos lea vuollegis iešdovdu sáhttá dat nuppe gežiid dovdot hui váivi ovdamearkka dihte cuiggodemiin su hámi.

Gaskavuohta fámu ja iešdovddu gaskkan

Lea leahkime gaskavuohta iešdovddu ja fámu gaskkan mii olbmos lea eallimis badjel. Go dovdá ahte ieš sáhttá mearridit ja váikkuhit iežas eallimii lea álkit oamastit buori iešdovddu.

Nuppe ládje iešdovdu sáhttá njiedjat jus dovdá iežas fámoheapmin. Sáhttá dovdot váttisin váikkuhit dilálašvuođaide go lea guhká ohcan barggu oaččutkeahttá maidege, dehe go dat geaiguin orru ovttas mearridit ila olu ovttaskasa eallima.

Got buorre iešdovdu sáhttá fuomášuvvot?

Ovttaskasa iešdovdu sáhttá leahkit buoret ja heajut sierra áigodagaid eallimis ja dat sáhttá maid leahkit sierra nanus sierra dilálašvuođain. Go olbmos lea buorre iešdovdu sáhttá dan fuomášit:

  • dovdamiin ahte dohkke, vaikko ii leat buorre juohke áššis
  • dovdamiin ahte ovttaskasas lea riekti váldit saji, oidnot ja gullot ja dovdá ahte son adnojuvvo árvvus
  • duostamiin dadjat mot veadjá dehe maid atná
  • dohkkehemiin ahte buohkat eai sáhte liikot sutnje
  • dovdamiin ahte sus lea riekti dadjat juo dehe ii áššiide
  • sáhttimiin bivdit veahki go dárbbaha
  • dovdamiin ahte bures veadjima veara, ahte dikšu iežas ja dahká áššiid mat ožžot ovttaskasa veadjit bures
  • duostamiin geahččalit ođđa áššiid ja ođđa dilálašvuođaid
  • duostamiin eahpelihkostuvvat
  • duostamiin váldit oktavuođa olbmuiguin
  • sáhttimiin addit sihke positiivvalaš ja negatiivvalaš kritihka earáide
  • bissumiin oainnustis ja man hámat lea
  • dovdamiin iežas dohkálažžan vaikko ii buot leatge dievaslaš
  • duostamiin doalahit das man dahká ja lea dahkan
  • sáhttimiin dovddastit sivaid ja ánuhit ándagassii jus lea vahágahttán soapmása
  • sáhttimiin bálkáhit ja rámpot iežas.

Got heajos iešdovdu sáhttá fuomášuvvot?

Go iešdovdu lea heittot sáhttá dat fuomášuvvot:

  • dovdamiin iežas heittohin, ahte ii ane iežas mange vearan
  • dahkamiin áššiid mat eai leat buorit ovttaskassii
  • vealtimiin servvoštallamis earáiguin
  • vealtimiin geahččaleamis ođđa áššiid
  • geahččalemiin leahkit earáid miela mielde ustitvuođa ja ráhkisvuođagaskavuođain
  • ii váldde saji iige váldde alccesis sierra dilálašvuođain
  • dávjá leahkimiin balahahkes dehe gáras nuppiid vuostá
  • leahkimiin hirbmat surolaš jus eahpelihkostuvvá juostá maid dahká.

Heajos iešdovdu sáhttá maid oidnot nu ahte olmmoš doarru, vealaha dehe lea baháguren earáid vuostá. Sáhttá maid leahkit nu ahte olmmoš viggá čiehkat heajos iešdovddu geahččalemiin leahkit hirbmat čeahppi ja buoremus juohke áššis dehe rámpo iežas.

Manin olmmoš oažžu heajos iešdovddu?

Leat leahkime máŋga sierra siva dasa ahte olbmos lea heajos iešdovdu. Buohkat dárbbahit oažžut árvvusatnima, oidnojuvvot ja gudnejahttojuvvot dakkárin go son lea. Iešdovdu luoitá jus dávjá iežas bajásšaddama áigge lea ožžon gullat ahte ii leat nuogis buorre, ahte ii dohkke masage dehe ahte lea váttis.

Seamma áigge persovdna gii lea ožžon árvvusatnima beare go son lea menestuvvan bures, ovdamearkka dihte valastallangilvvus dehe geahččaleamis skuvllas, jáhkká ahte son dohkke beare go lea dahkan juoidá bures. Ahte ii dohkke beare leahkimin máilmmis.

Iešdovdui váikkuha negatiivvalaččat jus ovttaskasa eai leat oaidnán ollenge bajásšaddan áigge, ovdamearkka dihte jus ovttaskasa váhnemat dehe dat geaiguin son bajásšaddá eai leat ruovttus nu ollu, jus sii leat skihpasat, boasttogeavahit dehe sis lea ila olu iežas eallimis danin eai geargga eaige nagot oaidnit iežaset mánáid.

Dovdu ahte ii dohkke sáhttá maid vuolgit das ahte olbmot leat álgoálggus sierra hearkkit. Jus olmmoš lea hearki sus sáhttá leahkit heajos iešdovdu, vaikko sus lea leamaš buorre dilli bajásšaddadettiin.

Mas dat ain vuolgá ahte olbmos lea heajos iešdovdu, nu dat sáhttá buorránit.

Dovdat iežas earálágánin, olggobealde ja veardidit iežas earáiguin

Dat sáhttá maid váikkuhit olbmo iešdovdui man seammalágán lea dainna veagain dehe persovnnaiguin geaiguin bajásšaddá. Jus buot earát liikojit valástallamii ja ieš ii beroš das veháge, olmmoš sáhttá dovdat iežas boasttuipmirduvvon ja šaddá eahpesihkkarin. Eará áššit mat sáhttet dagahit ahte iešdovdu gahččá sáhttet leahkit ahte olmmoš:

  • dovdá iežas olggobealde dehe vealáhuvvon
  • lea bargguheapme
  • lea váttis mearridit maid galgá dahkat eallimis, man skuvlejumi galgá vázzit dehe man ámmáhii galgá láddet
  • veadjá psykalaččat heajuid ja ovdamearkka dihte sus lea áŧestus dehe dovdá iežas dorvvuheapmin.

Máŋggat veardidit iežas daiguin geaid dovdet dehe máinnoš- – ja mediapersovnnaiguin. Mađi alit gáibádusat olbmos leat alddis ahte galgá leahkit buorre juohke áššis, fiinnis ja bivnnut- dađi váddásit sáhttá leat dovdat iežas duhtivažžan iežainis.

Iešdovdu ii álot oidno bajil

Lea váttis oaidnit bajil mot persovdna vásiha iežas iešdovddu. Soamis gii bajil orru hui lihkostuvvan, gii lea čáppat, lea čeahppi skuvllas dehe barggus ja sus leat máŋga olbmá, sus sáhttá ieš alddis leahkit heajos iešdovdu ja dovdá ahte son ii dohkke ja rehkke.

» Guoiggus buoret iešdovdui