Jurdagat vuosttaš geardde
Jus ii leat leamaš seksa soapmásiin ovttaskasas sáhttet leahkit olu jurdagat mot boahtá dovdot, got háliida ahte galgá šaddat ja goas dat galgá dáhpáhuvvat. Ovttaskas lea soaitán gullan olbmáid sárdnume das, oaidnán filmmaid, lohkan áviissaid dehe gullan eará mii dagaha ahte leat oaivilat mot galgá leahkit.
Dávjá gusket jurdagat cinneanašeami. Dutkamat mat leat dahkkon čájehit ahte leat máŋgasat geat eai leat cinneanašan go gerget gymnásas. Dat sáhttá vuolgit das máŋgga sierra áššis, ovdamearkka dihte ahte ii hálit, ahte ii leat leamaš máhtolašvuohta, ahte liiko anašit seamma sohkabeliin dehe lea beroštupmi eará seksii go juste cinneanašeapmái.
Ovttaskas mearrida ieš
Muhtumin soaitá dovdat iežas duđalažžan dehe bággejuvvon anašit vaikko ii soaitte riekta ieš háliidit dehe ii dovdda iežas válmmasin.
Ovttaskas soaitá dovdat iežas bággejuvvon vuordit seksain vaikko livččii háliidan dan. Dovdat iežas bággejuvvon anašit dehe vuordit anašemiin sáhttá vuolgit joavkodeattus daid gaskkas geaiguin lea ovttas dehe ovdamearkka dihte veaga vuordámušain.
Muhto lea dehálaš muitit ahte galgá dahkan dan mii dovdo vuogas alccesis.
Olmmoš mearrida ieš
- iežas goruda badjel
- jus ja goas háliida anašit
- mainna vugiin háliida seksa
- geainna háliida seksa.
Ahkerádji seksii ?
Ii sáhte mearridit erenomaš agi goas lea gearggus anašit soapmásiin, dan ferte ieš dovdat. Lea leahkime dan sadjái láhka mii dadjá ahte olmmoš gii lea badjel 15 jagi ii oaččo anašit dehe eará ládje soapmásiin gii lea vuollái 15 jagi. Muhto lágas dadjo maid ahte ovttaskas ii galgga dubmejuvvot jus lea čielgga ahte ii leat leamaš miige veagalváldin.
Mearrideaddji lea erenomážit buot dakkár man stuorat lea ahkeearru, jus earru ovdáneamis persovnnaid gaskkan geat leaba anašan lea unni ja jus dat lea leamaš eaktodáhtus. Láhka guoská seamma ládje buohkaid beroškeahttá sohkabealis. Láhka lea máná suddjema dihte vai boarrásit olmmoš ii bija juoga čuozáhahkan man sii eai hálit. Lága jelgii ii geasge leat riekti dahkat juoidá seksuálalaččat jus ovttaskas ii hálit.
Evttohusat ovdal anašeami soapmásiin earáin
Lea dábálaš ahte vuosttas geardde go lea seksa šaddá earálágan dan guovdu mot lea jurddašan. Muhtumiin sáhttá dovdot ahte eahpelihkostuvai daningo ii lean dakkár go lei vuordán.
Seksa lea juoga man dárbbaha hárjehallat vai šaddá rivttes buorre, seamma go máŋga eará eallimis. Eai leat máŋggas geat sáhttet speallat sin favorihttalávllu gitárain dieđitkeahttá got váldá akkortta, dehe oppanassiige doallan instrumeantta! Vuosttas geardde leat muhtin áššit mat galget leat jurdagis ja muhtin áššiid sáhttá maid hárjehallat.
- Geahččal vehá sierra ládje onaneret ovdal, dalle lea álkit diehtit masa liiko.
- Gávdnan dihte vuogas báikkiid goabbat guoimmi gorudis: sárdnut gaskaneaskka, iskkadit ja dadjat oainnus.
- Sáhttá njávkat, cummástallat ja dahkat olu eará somá giktalan dihte goabbat guoimmi.
- Geavtte suoji, ovdamearkka dihte kondoma dehe njoallunláhpu ja hárjehala ovdal got geavttát dan.
- Anašit sihkkaris báikkis sáhttá dahkat álkibun muossánit.
Duohtatmeahttun
Muhtumin sáhttá gullat sáni duohtatmeahttun das gii leat anašan. Dat sáhttá mearkkašit ahte ii leat anašan náhpol cinnis, muhto dat sáhttá mearkkašit ahte ii leat anašan oppanassiige.
Muhtimat eai liiko geavtit sáni duohtatmeahttun. Soaitá dovdot ahte dego livččii vealgi, go ii leat duohtatmeahttun. Dego galggalii heahpanit go lea anašan.
Eatnasat geat gevtet sáni duohtatmeahttun eai jurddat nu. Dadjo eaŋkilit duohtatmeahttun sátnin daningo ii leat leamaš seksa. Go lea leamaš seksa vuosttaš geardde lávejit dan gohčodit ahte lea láhppán duohtatmeahttuma. Soaitá dovdat iežas čeavlán dehe ilolažžan ahte ii leat šat duohtatmeahttun.
Juohkehaččas lea ieš riekti mearridit goas galgá anašit vuosttas geardde. Dasa ii leat geasge earán dahkamuš. Iige sáhte oaidnit olbmos leago anašan dehe ii. Ii doavttirge dehe jurtamovra sáhte oaidnit dan.
Luondducuozza?
Dat maid dárkkuhuvvo go dadjá luondducuozza lea duođain ráigi gos goaŧu bajit oassi manná badjel goaŧu siskkit oasi. Ráiggis sáhttá leahkit eahpedássedis foarbma ja ráiggi ravda sáhttá leahkit vehá nárvvas. Ráigi stuorru ja fatná rávásmanagis, muhto ii láhppo goassege. Muhto ii leat mangelágán cuozza mii gokčá goaŧu.
Daningo ii leat mangelágán cuozza ii leatge miige mii sáhttá cuovkanit go anaša. Dan sajis muhtin nieiddat sáhttet vardit go sis lea cinneanašeapmi vuosttas geardde, muhto dábáleamos lea ahte ii vardde.
Dain geat vardet sáhttá sivvan leat ahte cinneráiggi ravda lea baski. Muhto lea dábáleabbo ahte vardá soames eará siva dihte, dego ahte lea gealdagis dehe giktalan.
Ii sáhte oaidnit olbmos leago duohtatmeahttun dehe ii. Ii doavttirge dehe jortamovra sáhte oaidnit jus lea anašan.