Anašeapmi sáhttá leahkit somá, suohtas ja gelddolaš. Soaitá muhtumin nu ahte juste dalle ii beroš dakkáris man rievtti mielde diehtá dehálažžan. Ovdamearkka dihte ahte galgá suddjet iežas unnidan dihte riskka oažžut soames sohkabealedávdda. Jus dovddaha iežas das sáhttá leahkit áigi testet iežas.
Manin galgá testet iežas sohkabealedávddaid dihte?
Lea álo buorre testet iežas sohkabealedávddaid dihte jus lea leamaš suddjekeahtes anašeapmi. Dat guoská vaikko dovdá iežas dearvvasin daningo muhtin sohkabealedávddat eai atte mangelágán symptoma.
Jus lea gávdnan soapmása geainna háliida nanu oktavuođa ja pláne heaitit suddjemis iežas, lea maid buorre ahte goappešagat mannaba testeme iežaska álggos.
Sáhttá leahkit nu ahte soamis geainna lea anašan lea testen iežas ja teasta lea vuosehan sus sohkabealedávdda. Jus skibasvuohta gullo suodjelága vuollái, sáhttá oažžut reivve dehe telefovnna soapmásis vuostáváldimis gos gohččojuvvo testet iežas.
Ii leat sihkkar ahte alccenasas lea sohkabealedávdda, muhto olmmoš lea lága jelgii geatnegas testet iežas unnidan dihte riskka skibasvuođa viidumii.
Goas galgá testet iežas sohkabealedávddaid dihte?
Ii leat goassege ilá maŋŋit testet iežas sohkabealedávddaid dihte jus lea leamas suddjekeahtes anašeapmi. Muhtin skibasvuođain sáhttá váldit máŋga mánu ja muhtumin juobe jagi dasgo oaččui dan dassážiigo fuomáša juoidá.
Dan sadjái sáhttá muhtumin leahkit ilá árrat mannat testeme. Ii sáhte testet iežas beaivvi maŋŋel go lea leamaš suddjekeahtes seksa, daningo virus dehe bakteriija mii dagaha infekšuvnna ii leat geargan lassánit nuogis vai dat oidnolii iskosis.
Ovdamearkka dihte klamydia ja gonorrea dihte láve sáhttit testet iežas áramustá vahku maŋŋel go lea leamaš suddjekeahtes seksa. Muhto dihto skibasvuođat, dego ovdamearkka dihte hiiva, sáhttá bistit áin golmma mánnui go oaččui dan dassážiigo teasta sihkkarit sáhttá čájehit jus lea skibasvuohta.
Beroškeahttá skibasvuođas galgá mannat vuostáváldimii jus lea mášoheapme dehe leat váivvit Jus diehtá ahte lea stuora riska ahte lea ožžon sohkabealedávdda, ovdamearkka dihte ahte das geainna lea leamaš seksa lea dat, sáhttá muhtumin oažžut dikšuma ovdalgo iskkusvástádusat leat válbmasat.
Jus ii leat leamaš seksa geainnage ii sáhte oažžut sohkabealedávdda. Dalle ii dárbbat mannat testeme iežas.
Gos sáhttá testet iežas sohkabealedávddaid dihte?
Jus háliida testet iežas sohkabealedávddaid dihte sáhttá mannat nuoraidvuostáváldimii, liike- ja sohkabealevuostáváldimii dehe dearvvašvuođaguovddážii. RFSU:s maid leat vuostáváldimat gos sáhttá testet iežas sohkabealedávddaid dihte.
Nieiddat sáhttet maid mannat nissonklinihkkii dehe gynekologii. Klamydiateastta sáhttá maid diŋgot neahtas dehe oastit apotehkas.
Oažžun dihte čielgasa gosa galgá mannat testet iežas doppe gos orru sáhttá riŋget buohccidikšunrávvahahkii 1177.
Got teasta dáhpáhuvvá?
Testen iežas sohkabealedávddaid dihte manna jođánit ja eaŋkilit. Got ieš teasta manná vuolgá das man skibasvuođa dihte teste iežas ja man láhkái lea leamaš seksa ja got sáhttá leat njoammon.
Jus lea leamaš cinneanašeapmi oažžu guođđit cissaiskosa. Bártniide geat galget testet iežaset láve cissaiskkus leahkit nuogis. Nieiddat ožžot guođđit iskosa cinnis maid. Dan sáhttá dahkat ieš bumbolsákkiin man oažžu go manná testeme iežas dehe diŋgo teastta ruoktot.
Jus diehtá ahte galgá guođđit cissaiskosa galgá cissat okta –guokte diimmu ovdal go testehahttá.
Dihto dávddaid dihte earet eará gonorrea, váldo teasta seakkes iskkusváldinsákkiin mii lea dego seakkes buiku. Iskkusváldinsákki jorggohallo várrogasat šliiveasi vuostá cinnis, cissaoaris, čeabehis dehe guhkkin bahtaráiggis. Gos iskkus váldojuvvo vuolgá das got lea anašan. Dat soaitá orrut unohas, muhto láve jođánit dahkkon iige dovdo nu olu.
Eará skibasvuođain sáhttá šaddat guođđit varraiskosa. Dat váldojuvvo čuggemiin seakkes náluin giehtamáhci varrasutnii.
Jus dat gii dutká eahpida ahte olbmos lea herpes, váldojuvvo muhtumiin iskkus herpesráhkus bumbolsákkiin.
Jus leat oinnolaš kondylomat ii mangelágán iskkusváldin dárbbahuvvo, daningo dat gii dutká dávjjimustá sáhttá dakkaviđe oaidnit mii dat lea.
Goas oažžu vástádusa?
Eanaš iskosiidda oažžu vástádusa vahku siste. Go guođđá iskosa de láve soabadit vuostáváldimiin got oažžu vástádusa. Ovdamearkka dihte galgetgo sii riŋget, sáddet reivve dehe galgágo mannat dohko.
Iskkusvástádusa vuordin sáhttá leahkit váivi. Lea lunddolaš ahte olmmoš lea leabehin ja vuordináigi orru guhkki. Jus veadjá heajuid sáhttá leahkit buorre ságastit soapmásiin iežas jurdagiin ja dovdduin. Dat sáhttá leahkit olmmái, soamis veagas dehe soamis lagas.
Sáhttá maid váldit oktavuođa nuoraidvuostáváldimiin. Bargoveahka doppe sáhttá veahkehit go dovdo váivi ja leat hárjánan jearaldagaide ja jurdagiidda mat gusket sohkabealedávddaide.
Maid testehahttin máksá?
Sohkabealedávddat mat gullojit njoammunsuodjelága vuollái dego ovdamearkka dihte klamydia, gonorrea ja hiv ii goassege mávsse maidege testehahttit beroškeahttá agis ja gos dan dahká.
Testehahttit eará sohkabealedávddaid dihte sáhttá máksu leahkit sierralágán ja vuolgá das gos orru ja man vuostáváldimii manná. Dávjá láve olmmoš testet iežas máŋgga skibasvuođa dihte seamma áiggi . Dalle rehkke ahte okta dain gullo njoammunsuodjelága vuollái vai ii dárbbat máksit.