Biehkuma vahát

Ollusiin, eandalii dáppe lulde, lea dat govva ahte sápmelaš lea riehpu, gii stuoraservodaga vealaheami dihte ii nákce váldit ovddasvástadusa iežas dillái. Dáruiduhttin, badjelgeahččanvuohta, oahppováilevašvuohta dehe eará čiekŋalis sivat dat dagahit ahte mii leat dego mánát geat dárbbahit veahki. Dávja mii goitge ieža leat veahkkin doalaheame oaffargová. Dávja go ieža juogaládje meaddit, de dadjat ahte ii leat min sivva go nuo ja ná manna. Ja jus goitge soaita leat min sivva, de gávdnojit álo juogalagan dološ sivvá mainna sáhtte čilget ahte manne manái nu go manái. Lea álo dáčča sivvái.

Muhto dál de gullo ahte sápmelaččat háliidit earanassii oaffárrollas. Lunddolaš leage, dasgo juohkehaš diehta ahte vaikko oaffár oažžu olu sympatiija – ollugat dorjot oaffára čáppa sániiguin ja muhtomin daguiguin nai, de oaffáris váilu fápmu ieš váikkuhit iežas árgabeaivái. Oaffar ferte nuppis bivdit veahki jus hálideš dili nuppastuhttitt, nugo mii sápmelaččat álo leat šaddan dáččas jearrat lobi ja gáibidit rivttiid, eatge leat ieža sáhttan mearridit iežamet lágáid. Aŋkke, buorre bealli dieđus lea ahte go ieš ii beasa mearridit, de ii dárbbaš ovddasvástadusage váldit jus juoga šadda boasttut.

Gieskkat gullen NSR-jođiheaddji Aili Keskitalo dolkan neaktimis oaffarrollas, ja geavaheames oaffara gulahallanvugiid – biehkut ja váidalit. Son garrasit moittii sámeáššiid stádačálli Raimo Valle, guhte ávččuha sápmelaččaid váidalit jus ii beasa sámástit almmolaš bálvalusaid oktavuođas. Dien čuoččohussii ii liiko Aili Keskitalo, guhte lohka ahte sápmelaš han álo gárta biehkut ja váidalit.

Vuosttažettin lea dieđus somá go politihkkar viimmat čielgasit čuoččuha ahte dál ii šat dohkket oaffarrollii bidjot. Eandalii leat nuorat dolkan ahte sápmelaš álo galga govviduvvot heajubun, guhte ferte veahkehuvvot vai galggaš birget. Dán áigasaš nuorain leat buorit birgejumit ja oahput, ja leat ovttadássasaččat juohkelagan arenain. Danin liikojin jámás go soapmasat dál leat árvališgoahtan ahte livččii áigi heaittihit ortnega mii dahka sámi nuoraide álkibun beassat doavtteohppui. Dálá sámi nuorat leat lihkka čeahpit go dáčča nuorat, ja danin sidjiide diehttelasat galget seammá gáibadusat gullat go earáide. Ii leat olmmošvuoigatvuohta doavttiroahpu gaccat, ja mun háliidan ahte sámi doaktarat galget leat lihkka nannosat go earát. Jus buohccan, de siđan doaktara guhte máhttá dálkkodit ja máhtta vástidit dávddaid birra – leačča dál sápmelaš dehe pakistanalaš.

Muhto Aili Keskitalo cealkamuš vuoseha goitge ahte eat vuos riekta dieđet moht galgat oaffarrollas beassat earranassii. Oaffará gulahallanvuohki lea oainnat biehkut, ja dađi eambbo mii biehkut dađi váddaseappo lea beassat eret eará rollii. Go Keskitalo biehku ahte leat dolkan biehkumis – de aiston joatka biehkumis. Orru leame ahte sámi politihkkarat eai dieđe eará gulahallanvugiid birra, go bihkot velá dan ahte fertejit biehkut.

Ja die dat leage stuora hástalus sámi politihkkariidda. Sámi nuoraid mielas lea sámi servodat ovttaárvosaš stuora servodagain. Nuorain lea nanu iešdovdu, ja leat gergosat hálddašit iežaset boahtteáiggi almma dáččas ánuhit buorredáhtolašvuođa. Sii geat háliidit njunnožii sámi servodaga stivret, fertejit diekkar lagan árvvuid ovdanbuktit. Nuorat eai hálidt oaffariid min stivret, muhto dakkariid mat ieža máhttet nuppastuhttit ja máilmmi doalvut viidaseappo.

Aili Keskitalo lea dieđusge čeahpes ja duosttilis politihkkar gii dien daida áiga juo ipmirdan. Muhto aŋkke joakta oaffara gulahallanvugiin. Árvideames danin go mii sápmelaččaa nu guhkka leat hárjanan dien vuohkái. Ii leat oainnat nu álki lohkat ahte Raimo Valle ii lean nie berret cealkit, danin go leimmet baicca nuo ja ná ja nuo galgat dahkat – de leimmet oainnat beassat sámástit vaikko gos livččiimet. Vaikko Oslo trihkas nai go oastit bileahtaid. Dalle lea miha álkibun váidalit ahte nubbi lea jalla, almma čujuhit ahte maid lei baicca galgat bargat. Gii oainnat oaffarrollas galggaš beassat eret, ferte gearggus ovddasvástadusa váldit ja čujuhit čovdosiidda – ii dušše váttisvuođaide.

Muhto mun balan sakka ahte min politihkkarat eai duođas oba hálitge ovddasvástadusa. Makkar jierbmeolmmoš bat dan oktiibuot háliida? Mii sápmelaččat geat buriin oamedovdduin sáhttit gáibidit ahte dáčča galga midjiide láhččit dili, ja aivve láitit jus ii oro duhtadeame buot min dárbbuid. Gii bat čovdosiid háliida gávdnat, go nubbái sáhtta čujuhit váttisvuođaid ja vuordit son daid gálga.

A-a. Mun jáhkan gullat eambbo aht’ eambbo biehkuma, mađi eambbo ovddasvástadusa šadda sáhka ahte sámi servodat sáhtta oažžut. Ovddasvástadus oainnat ii leat leaika. Ovddasvástadus lea lossat.

(Čálus lea almmuhuvvon kåseriijan Sámi Radios)