Guovdageainnu fuolkeválggat

Ollugat leat jearran ingo almmohivččii kåseriijaid maid Sámi Radios láven lohkat iežan bloggii. Dá boahta okta:

Dál de leat suohkanválggat dollojuvvon Norggabeal, ja jienasteaddjit leat mearridan guđemuš politihkkarat sin besset ovddastit boahtte njeallje jagi. Guovdageainnus, gosa mun ain gulan, lea olbmot buohtastahttan sohkagirjjii válgalisttuiguin, gávnnahan dihte guđe listtus livčče lagamus fuolkkit ja sin de leat jienastan.

Nie doaibma nu gohčoduvvon demokratiija Guovdageainnus. Mis leat logenar listtu maid gaskas galgat válljet, nu ahte válljenmunni gal eahppitkeahtta lea. Muhto dávja lea eahpečielggas makkár politihkka iešguđet listus lea, dasgo olbmot beroštit eambbo listtonjunnožiid sohkagullevašvuođas, go das maid sii duođas oaivvildit. Beroštitgo evttohasat obanassinge boarrasiid ja nuoraid dilis, ja ipmirdit go sii maidege ruđalaš áššiin, ii oro nu dehalaš, nu guhkka go fuolki dehe giliolmmoš oažžu válddi.

Dárogillii lávejit lohkat ahte varra lea suohkadeabbo go čáhci, go oaivvildit ahte fuolkevuohta lea dehaleabbo go áššalaš ákkat. Guovdageainnus dajalin ahte varra lea suohkadeabbo go velá siruhppage.

Danin oaivvildan ahte Guovdageainnus leat measta beare unnán listtut, eaige beare ollu, nugo dávja lávejit hoahkat. In ipmir guđe máilmmis sii ellet geat diekkariid deivet čuoččuhit. Moht árpmus sáhtta oaivvildit ahte leat beare máŋga?? Sii geat diekkar oaivemoziid oaivvildit eai oro riekta ipmirdeame galle soga Guovdageainnus duođas leat. Mun lean ovdamearkka dihte ráhččan gávdnat listtu gos beasan iežan buot lagamus fulkkiid jienasit sátnejođiheaddjin. Váillahan čielga Leammuid-listtu, ja ávččuhan ahte boahtte válggaide ceggejuvvo midjiide nai listtu. Moht árpmuid galgat mii bearraigeahččat ahte justte min beroštumit gozihuvvojit, go mis ii leat fávdnat politihkkalaš fápmu. Galgatgo mii mákkaš luohttit ahte eará sogaid olbmot midjiide viessosajiid láhččet dehe midjiide bievlavuodjinlobiid addet. Illá jáhkan.
Ávččuhan vel ahte Iŋgorat, Nilsset, Rugažat ja buot eará sogat maid morihit ja ceggegohtet listtuid. Makkar demokratiijas bat mii navdit ahte eallit jus eat leat mielde váikkuheame báikkalaš politihka? Lea njulgestaga láikkodat go buot sogain ii leat listtu.

Dasa lassin ávččuhivččen buot dálá listtut heaitit dáhkaluddame ahte sis máhkaš livččii makkarge politihkka, muhto rahpasit baicca muitalivčče makkar soga sii ovddasttit. Mu mielas lea njulgestaga dáruiduhttin gohčodit listtuid Olgešbellodahkan, Bargiibellodahkan ja nu ain. Manne baicca eai čuovu sámi árbevieru ja bija sohkanamaid listtuide? Dat livččii álkidahttit jienasteddjiid barggu, go eai lean dárbbašit nu dárkilit studeret listtuid ohcan dihte fulkkiid. De livččii beare válljet dan soga masa gulla, ja dasto mannat ruoktot.

Dehe vel buoret. Eat lean galgat oba lágiditge válggaid. Leimmet galgat sohkagirjjis beare geahččat ahte geas lea stuoramus sohka, ja dan mielde válljet suohkanstivrii áirasiid.
Nu fal. Nu dehalaš lea sohkavuohta Guovdageainnus, ahte diet evttohusat ledje roahkka doaibmat duohta máilmmis. Muitalan dan čielgasit, ahte min sáhtta buoremusat buohtastahttit Afghanistanain dehe eará riikkaiguin gos dološ servodatvuogadat ain doibmet. Muhto ovtta gal dajan, dunnje gii dál čohkkat radio bálddas ja boagustat guovdageaidnulaččaid jallan go vuoruhit fuolkevuođa politihka ovdalii. Muitalan ahte mii dat gal beare čuovvut sámi árbevirolaš jurddašeami. Eat mii vuollan orajemáilmmi demokratiijamálle doahttalit, muhto doalahit baicca dološ árbevirolaš siidajurddašeami. Lea oainnat áibbas lunddolaš doarjut lagas olbmuid, iige su geainna justte dál soaita ovttaoaivilis leat. Juohkehaš han dan diehta ahte politihkkalaš oaivilat han dat gal rievddadit beaivvis beaivái. Muhto fuolkevuohta bistta agibeaivve. Sogas ii beasa earranassii vaikko hálidivččiige.