Sáhttá leat garrasit doallan, ravggodeapmi, hoigan, {doaškkun}¢{doaškun}, ja eará duođalaš dagut mat sáhttet loahpaloahpas doalvut goddimii.

Dan vázzinmátkkis lei ollu oaidnimuš Gonagasbárrii; sihke čuovgaráhkkanusat ja dáidaga ovdanbuktin girjerádjosis, mánáid ja nuoraid lávlun ja {dánssun}¢{dánsun}.

Dán jagi váldotemán lei {dánssun}¢{dánsun}, ja siidotemán lei girji.

Lávdedáidda fieski lea govdat, nugo {dánssun}¢{dánsun}, drámá, lávlun ja eará dáiddalaš ilbmadanvuogit.

Netto CO-njamman rievddada jagis jahkái dan sivas go jahkodagaid šaddu, dálkkádatrievdan, vuovdedikšun ja {čuohpan}¢{čuohppan} lea iešguđet ládje.

Boaldenmuoraid {čuohpan}¢{čuohppan} goasii billistii vuovddi 1800 loahpas.

Duiskkalaččaid {čuohpan}¢{čuohppan} čuzii earenoamážit Ráirovuovdái, muitaluvvo Dálbmeluovttas.

Divat galgá leat dan mađe allat ahte buhtte dan vahága maid {rihkun}¢{rihkkun} lea mielddisbuktán.

Vahága viidodat ja eará dilálašvuođaid vuhtiiváldin maid {rihkun}¢{rihkkun} dagaha gieđahallojuvvo ovddit lađđasis.

Sámedikki oaidnu lea ahte dát lea čielgasit álbmotrievtti {rihkun}¢{rihkkun}.

Dát {lihcun}¢{lihccun} leat boktán olu digaštallama miehtá Suoma.

Asbjørn Wikestad lohká aviisii ahte lea 100 proseantta sihkar ahte {lihcun}¢{lihccun} boahtá guoskat Norgga bargiide maid.

Dattege lohká Anti ahte {lihcun}¢{lihccun} lea okta vejolašvuohta bellodaga čorgenproseassas ja riikkastivra áigu dieđus árvvoštallat evttohusa.

Giega {guhkan}¢{guhkkan} lei loktanan seammás go diet ilgadis lihkastagat ledje oidnon suovas.

Sihke {guhkan}¢{guhkkan} ja niehku lei Čormmožii, muhto son ii diehtán maid vigge muitalit.

Menddo jo gullogoahtá vižardeapmi, gahkin, haŋkin, {guhkan}¢{guhkkan}, ráhkun, biškun ja huikin, go Sárikká guovttos Lottáin lahkoneaba Bárpmu:

Guolástusdirektevra čuoččuhii ahte {nuohtun}¢{nuohttun} lei juo gildojuvvon olu vuonain gos mearrasápmelaččat bivde.

Deanu guollebivdoárbái gullet dán áigge gildojuvvon rastábuođđu ja goldin sihke velá ain geavahusas joddo- ja meardebuođđu, fierbmebivdu orru firpmiin, {nuohtun}¢{nuohttun}, golgadeapmi dahje áhpegolgadanbivdu, ja stággo- ja vuoggabivdu.

Galgá earret eará leat sierra {gulaskuttan}¢{gulaskuddan}, ja vejolaččat vel čađahit ráđđádallamiid.

Dán lágan {gulaskuttan}¢{gulaskuddan} ii dušsindaga ráđđádallangeatnegasvuođa sámi beroštumiid hárrái nu guhká go dán geatnegasvuođa vuođus lea našuvnnalaš dahje internašuvnnalaš riekti.

Seammás dagaha bensin- ja dieselhattiid {goarkŋun}¢{goargŋun} áigeguovdilin buoridit oktasašjohtolatfálaldaga.

Bušeahttalávdegoddi lei rehkenastán ahte dát {goarkŋun}¢{goargŋun} lei berret leat 30 000 ru vai livččii dássálagaid golloovdánemiin.

Guhkit áigái sáhttá iešguđetlágan jávreguliid {biepman}¢{biebman} šaddat ovdánusealáhussan sámi guovlluin.

Ná bálggus sáhttá plánet dálvviáiggi biebmansajiid nu, ahte {biepman}¢{biebman} ii čuoze birrasii.

Mariidnašlájaid šaddadeapmi ja {biepman}¢{biebman} lea áŋgiruššansuorgi, mas leat stuorra ovddidanvejolašvuođat sámi riddo- ja vuotnaguovlluin.

Mii háliidit giitit buot mearaluossabivdiid geat leat oasálastan dán iskamis, mii lea vuosttaš dákkár {iskkan}¢{iskan}.

Giellageavaheami {iskkan}¢{iskan} čájeha dan ge ahte etáhtaid bargiin ii leat buohkain nu buorre sámegiela máhttu.

Maid lohkančehppodaga {iskkan}¢{iskan} mihtida?

Mammografiija {iskkan}¢{iskan} gájui mu heakka.
 
Maren Rapp lohká ahte psyhkalaš veahkaválddálašvuohta lea seamma go cápmin ja {huškkun}¢{huškun}, danne go dat dahká seamma bákčasa ja vel vearrát bákčasa go huškun dahje doaškkasteapmi. 

Maren Rapp lohká ahte psyhkalaš veahkaválddálašvuohta lea seamma go cápmin ja huškun, danne go dat dahká seamma bákčasa ja vel vearrát bákčasa go {huškkun}¢{huškun} dahje doaškkasteapmi. 

Giella, {dutkkan}¢{dutkan}, diksun ja oahpaheapmi.

Boaris dego eana: eamiálbmogiid diehtu, filosofiijat ja {dutkkan}¢{dutkan}.

Su {dutkkan}¢{dutkan} lea mávssolaš go lea guorahallan nuoraid birgema dálá áiggis, dadjá rektor Gunvor Guttorm.

Mii guorahallat mo rájáid jávkadeapmi sáhttá veahkehit olbmuid, ja mo máilbmi šaddá buoret báikin go {dutkkan}¢{dutkan} sirdá rájáid.

Gielaid joatkevaš ovdáneapmái lea {dutkkan}¢{dutkan} dehálaš vuođđu.

Sáhkku sáhttá celkojuvvot buot dilálašvuođain goas lága olis lea addojuvvon {gohčun}¢{gohččun}.

Dát {gohčun}¢{gohččun} attii sierralobi davvimátkkošteddjiide geain ledje guollebivdosajit ja viesut sulluin.

Nu guhká go {gohčun}¢{gohččun} ii čuvvojuvvo, de lassána sáhkku.

Jus {gohčun}¢{gohččun} áigemeari sisa ii ollašuhttojuvvo, de sáhttá guovllustivra dahje boazodoallostivra mearridit čuovvovaš ráŋggáštusaid:

Maŋimuš áiggiid mearkkat ja Jesusa {máhcan}¢{máhccan}.

Árgái {máhcan}¢{máhccan} bođii jođánit ja virgelobis máhccama vuosttaš beaivvit ledje nu hohpolaččat ahte in leat háhppehan blogga čállit ovdal go dál vuosttaš bargovahku maŋŋel.

Dat lea gaskaregiovnna {badjelgeahčan}¢{badjelgeahččan} ja ollislaččat álbmoga vealaheapmi.

Mu mielas lea dát unohis {badjelgeahčan}¢{badjelgeahččan}.

Prošeavttat lea jođus fáttáid ektui nugo dálkkádat, energiija, mearra, dearvvašvuohta ja {bearráigeahčan}¢{bearráigeahččan}.

Boraspiriid {bearráigeahčan}¢{bearráigeahččan} ja nálleregistreren ii leat velá ge dohkálaš.

Beivviid {guhkun}¢{guhkkun} ja borranlusttu buorráneapmi lei fas nanosmahttán Hemmo-ádjá rašes dearvvasvuođa.

Beivviid {guhkun}¢{guhkkun} ealáskahtii vehá Máhtebáikkige.

Árbevirolaš dieđuid ja dáidduid {oahpan}¢{oahppan} ii šat sirdašuva bearrašis lunddolaččat mánáide.

Juohke máná šaddan, ovdáneapmi ja {oahpan}¢{oahppan} lea persovnnalaš.

Eallinagi {oahpan}¢{oahppan} lea dattetge guhká leamaš sajáiduvvan doaba pedagogalaš suorggis.

Bohcco guohtunmálle, {čáppun}¢{čábbun} ja assun lea čadnon jahkeáiggiide.

Boaldinávdnasiid viežžan, fievrrideapmi, čuollan, {luottun}¢{luoddun}, goikadeapmi, boaldin muorrauvnnas.

Mánáid {bajásšattan}¢{bajásšaddan} molsašuvvá min guhkes riikkas.

Oahpahus ja {bajásšattan}¢{bajásšaddan} sámegielalaš birrasis addet guđege oahppái buriid vejolašvuođaid ovdánit sámegielas nu ahte dat šaddá lunddolaš geavahusgiellan.

Oadjebas {bajásšattan}¢{bajásšaddan} ja buorre skuvla lea dehálaš vuođđun.

Dán jagi áŋgiruššamiin áigot čalmmustahttit mánáidgárddi máŋggabealat eallima ja fuopmášuhttit olbmuide, ahte mánáidgárddis lea earáge, go {duhkorattan}¢{duhkoraddan} ja mánnáoaidnin.

Unnoraččaid {duhkorattan}¢{duhkoraddan} lea nannosit čadnon mánáid earenoamáš hervošeapmái.

Mánáid iežaset kultuvrraráhkadeapmi ja {duhkorattan}¢{duhkoraddan} ovddida gulahallama kultuvrraid gaskkas.

Organiserejuvvon aktivitehtat, friddja aktivitehtat ja {geahččalattan}¢{geahččaladdan} leat guovddážin aktivitehtasuorgin.

Proseassat leat hypotesaid hutkan, {geahččalattan}¢{geahččaladdan}, systemáhtalaš dárkomat, ságaškuššamat, kritihkalaš árvvoštallamat, ákkastallan, konklušuvnnaid vuođušteapmi ja gaskkusteapmi.

Seamma láhkai ráŋggáštuvvo {geahččalattan}¢{geahččaladdan} ja oassálastin.

Dálkkádatnuppástusa {cakkan}¢{caggan} ja biodiversitehta dili fuotnáneapmi leat áššit, maid galgá dikšut dalán.

Dasto nuvttá leaksoveahkki galgá fállojuvvogoahtit SFO-ortnegis, ja de vel eanet návccat galget geavahuvvot {cakkan}¢{caggan} dihtii oahppiid heitimis joatkkaskuvllas.

Veahá doaivaga gal addá dat go dát {vikkan}¢{viggan} ”váldojuvvo vuostá movttain ja buriin mielain Sámedikkis”, nu movt okta áirras dan ásahusas dadjá.

Sámediggi deattuha ahte eanaeaiggádiid minerálaid iskkadeapmi ja {rokkan}¢{roggan} sáhttá dušše dáhpáhuvvat šiehtadusa vuođul eanaeaiggádiin dahje bággolonisteami vuođul.

Jekkiidsuodjalanguovlluin lea gildojuvvon goivvohagaid {rokkan}¢{roggan}, eanaávdnasiid váldin ja eana- ja báktevuođu vahágahttin.

Dákkár doaibman máinnašuvvo lágas {rokkan}¢{roggan}, gokčan, sirdin, vahágahttin, jávkadeapmi ja eará duohtadeapmi.

Suoidnemánu 10. beaivvi rahppui veaiddalis {oakkun}¢{oaggun} gonagasreappá maŋis, ulbmil dainna lea luottahuhttit reappá dain guovlluin gos oaggun lea ráhppon.

Dáppe lea leamašan dušše {oakkun}¢{oaggun} jieŋa nalde, ja dorgengilvvut.

Meahccegeavahanplánejeaddji lohká, ahte {oakkun}¢{oaggun} lea guliide olu buoret vuohki sirdimis go sáimmain bivdin.

Heastagilvu ii leat jođáneamos {rikkun}¢{riggun}, muhto dat sihkkaramos geafun, čaimmiha Bueng.

Juolggit doarggistit dego Elvisis, muhto {giccun}¢{gizzun} lea várddu veara.

Dan maŋŋel lea duoddariid badjel {giccun}¢{gizzun}.

Sihke boazoguohtunlávdegoddi ja dárkkistangoddi sáhttet dárbbašit váldit oktavuođa Norgga dahje Ruoŧa eiseválddiin {oaččun}¢{oažžun} dihte dieđuid muhtin áššis.

Sápmelaš árabajásgeassima stuorámus hástalussan lea sámegielat skuvlejuvvon bargoveaga {oaččun}¢{oažžun}.

Dialoga ulbmilin berre leat stuorát čielggasvuođa {oaččun}¢{oažžun} das maid Sámediggi oaivvilda iešmearridandoahpagiin.

Diskka duohken {čuoččun}¢{čuožžun} lei su mielas hirbmat váivves bargu.

Ollugat lihkostuvve, muhto gávdnojedje gal dakkáratge, geaidda ovddeš čavges eallináddejumiid {loaččan}¢{loažžan} lei eanet goarádussan go buressivdnádussan.

Boastagássii {goččan}¢{gožžan}, beare olu juhkan ja jamaicalaš sámis leat oasit das maid Izu-TV verdde lea čájehan dan čavčča.

Okta vuohki, man máŋggat álbmogat sihkkarit dovde lei {goččan}¢{gožžan} hávi ala. 




Čárvvun ja vel doaškkun.

Astoáigge láven lávlut ja muhtumin maid dánssun, spealan dolgespáppa ja čálán, liikon maid mátkkoštit – nu olu go badjelmearálaš ruhta fal báhcá.

Jos mun in dohkket ahte muhtumat eai liiko dasa go dánssun čoavjedánssa, de ii leat mus ge riekta, čilge son.

Mu mielas lea dat hui somá go mun ráhkistan dánsut, go dánssun, de mun dego rievddan.

Gámasuinniid čuohpan ja murren dálvái.

Jus don it atte, de čuohpan muora gaskat ja boran buot, dajai rieban.

Dáčča beale doaimmaheddjiin orru leame dakkár vuođđooaidnu, ahte lean čađat korrupta ja rihkun lága.

Jos dáid rihkun de gal baicca sáhttet mu bidjat eret barggus.

Mun čorgen, gušten, bijan sahajáfuid gusaid vuollái, božán gusaid, jugahan mielkki gálbbiide ja biepman šibihiid jáfuiguin ja suiniiguin, muitala Johan Mikkel.

Dál dat gal vuos birgejit olgun, eai galbmo ja go biepman daid de ii leat heahti, muhto jus beare guhká manná, de in dieđe mot de šaddá.

Go lean ruovttus de biepman ealu.

Gusaid biepman timoteijasuinniiguin.

Dál iskkan jury dovdduid!

Su beaggin dahká mu eahpesihkarin, iskkan dovdat gokko mannet ráját, mo galgá láhttet.

Dasto iskkan man falli vuoján lea ja gánnáha go geavahit eambbo áiggi guđege vuojániidda, muitala Klemet Amund.

Mun ságastan, jearahan, hástalan, iskkan.

Mu iežan boazodoalloduogáš lea ávkkálaš, muhto sáhttá maiddái leat hehttehussan go dutkkan boazodoallogiela.

Maiddái dutkkan mo álbmogiidgaskasaš vuoigatvuođat leat ollášuvvan, maid paragráfaid čuvvot ja maid eai, čilge son.

Dás dutkkan baicce dan, mo sámi báikenamaid gieđahalle virggálaš oktavuođain Norgga uniovdnaáigge 1800-logu loahpa rájes ja mainna lágiin dárogiel nammageardi ásahuvvogođii politihkalaš doaimmaiguin sámi guvlui.

Go dutkkan báikenamaid anu virggálaš oktavuođain, lean válljen deattuhit čálalaččat dokumenterejuvvon báikenamaid.

Jus don dagat nu go gohčun, de oaččut álkit dakkár šibitealu.

Ii mis leat leamaš čoahkkin, muhto dál gohčun čoahkkimii ja ferten gávdnat dáhtona mii heive buohkaide, vástida Hætta.

Boahtte mánnui gohčun čoahkkima, gos dát ášši galgá leat vuosttažin áššelisttus, lohká Guovdageainnu sátnejođiheaddji Klemet Erland Hætta.

Dii lehpet mu ustibat jos dii dahkabehtet dan maid gohčun.

Njávdáma gieđahaladettiin máhcan fas vásáhusvuđđui ja áigerehkenastima dásiide.

Dál máhcan fas Soria-Moria-cealkámuššii.

Lean eret kantuvrras ja máhcan 19.11.2011.

Dalle mearridin, ahte máhcan vel oahpuidan maŋŋá davás bissovaččat ja joatkkán bearraša eallinvuogi.

Mun šállošan jus muhtumat ipmirdit mu láhttenmálle ja dajahusaid unohassan, ja doivot ahte badjelgeahčan sápmelaččaid.

Seamma ládje lea sis geat dorjot mu ja dohkkehit ahte badjelgeahčan earáid.

Mun lean juohke beaivvi dáppe, ja bearráigeahčan dan maid galggan.

Mun stellegohten hávddiid, ja go Áillohaš maid vádjolii, háliidii su bearaš ahte bearráigeahčan su hávddi maid, muitala Rundberg persovnnalaččat.

Árbediehtooahppui álgen vuoi oahpan movt seailluhit árbevirolaš máhtu viidásit.

Skuvllas oahpan movt galggan bargat teavsttain ovdal go logan dan.

Ja vaikko in ollenge dieđe visot, oahpan dađistaga eambbo, lohká Sis-Finnmárkku proavássuohkana sadjásaš proavás, gii muitala iežaset bures loaktit áiggi Kárášjogas ja Finnmárkkus.

Dan válddán dan dihte vai oahpan movt galggan neavvut.

In máhte dárogillii lávlut, eaŋgalasgielain dušše duhkorattan.

Bealistan vikkan doallat geatnegasvuođa mii mis sápmelaččain lea, iežan dutkamušas.

Dán ságastallamii áiggun oassálastit iežan dutkamušaid vuolggasajiid vuođul, dat lea ahte vikkan hutkat sierralágan dieđuid buvttadanvugiid, maidda sámit oassálastet.

Gova maid vikkan dás ráhkadit lea, ahte dás leat olu bealit, sihke servvodatpolitihkalaš ja giellapolitihkalaš áššit.

Ieš vikkan čorget, muhto lea váttis.

Go nuppe beaivvi vikkan sudnuide riŋget jearran dihte leaba go boatkuluvvan, de leaba juo mannan eará mátkkiide.

Ja go vikkan jearrat manne moai letne álohii mu luhtte, de son šaddá hui ártet.

Vaikko oakkun olu, de lean losimus guoli goddán olgoriikkas áhpebivddus, dadjá Andersen.

Dan veahá maid oakkun šaddá dušše mátkki dihtii.

Vádjolan luonddus ja murjen, oakkun johkagáttis.

Bivddán firpmiiguin mearas ja oakkun muđui.

Mo oaččun oahpahusplána?

Giittán bovdehusa ovddas ja lean ilus go oaččun liibba cealkit dearvvuođaid Ráđđehusas.

Go mus leat váttisvuođat ipmirdit bargobihtáid skuvllas, oaččun buori veahki oahpaheddjiin.

Movt oaččun ohppiid searvat bargat viidáseappot bohtosiiguin?

Jurddašin ahte gal han juobe olggobealde ge čuoččun oanehaš ja geahčadan makkár olbmot dáppe leat.

Lohken ahte sáhtán bargat vaikko maid go čuoččun gieđaid nalde!

Mun gáđan, mun in daga eará go čuoččun gievkkanis ja ráhkadan dutnje biepmu.

Mun lean Gabriel gii čuoččun Ipmila muođuid ovddas.

Mun iđihan ja ráhkadan govaid mašiinnain, čuoččun diskkas ja válddán passagovaid.

Cikcasan nearva čielggis dagaha ahte skierpmun gurut julggiin!

Muhto veaháš hárpman go eai čievčča nu movt leat šiehtadan ovdal čiekčama, ahte geassádit ovddas.

Mun šuohkán ja luoimman, lean dego sohppon dákti.

Bisánan go lea miella bisánit, ja duolmman go háliidan, lohká Mihkal.

Dát dárkilvuohta lea munnje dál ávkin go čuolmman dolgevuokkaid ja dieđán de makkár vuogga heive dán ja duon johkii, makkár vuokka goas galgá geavahit, čilge son.

Mun raban njálbmán ja sártnun veardádusaiguin; mun almmuhan dan mii lea leamaš čihkosis máilmmi sivdnideami rájes.

Go dii lehpet bajidan Olbmobártni, de fuobmábehtet ahte mun lean dat guhte lean, in ge daga maidege iešalddán, muhto sártnun nugo Áhčči lea oahpahan munnje.

Boahtá áigi go in sártno didjiide veardádusaiguin, muhto sártnun vuigestaga Áhči birra.

Go sártnun olbmo vuogi mielde, lea go dalle Ipmil vuoigatmeahttun, go diktá moaris deaivat min?

Dan gal vuortnun!

Russen iežan raddái ja vuortnun logi niibbi nammii.

Dat lea maid maŋemus vearredahku maid goassege dagan, dan gal vuortnun!