Dát {orro}¢{orru} čielgasit daddjome Vuođđolága § 110 c.

Fuomášuhttojuvvo ahte boazoguohtunlávdegoddi sáhttá spiehkastit dáin njuolggadusain mat čuvvot dás maŋŋelis, ja sáhttá maid mearridit sierra bearráigeahččan- ja guođohannjuolggadusaid jus muhtin guovllus {orro}¢{orru} dát leamen dárbbašlaš.

Son {orro}¢{orru} Københámmanis muhto lea Norggas eret.

Muhtin orohagain {orro}¢{orru} eallu birrajagi, ja johtalit dušše oanehis gaskkaid siskkobealde orohaga.

Álddesjávrri oarjjabeali duovdagiin {orro}¢{orru} leamen seakkit muohta go Stálonjárggas.

Guohtumiid ekologalaš oaidninbealis doarju lávdegoddi boazodolliid jurdaga ahte {orro}¢{orru} leamen lunddolaš ná earáhuhttit guohtumiid geavaheami.

Prošeavtta ”Lullisámi oahpahus ruovttuskuvllas” raporta {orro}¢{orru} čájeheamin ahte gáiddusoahpahus šaddá deaŧalaš veahkkeneavvun sámi giela ja identitehta nannenbarggus.

Kárttat leat deaŧalaš gaskaoamit gielddaide ja fylkkagielddaide areálahálddašeami oktavuođas, juoga maid lassanan geavaheapmi {orro}¢{orru} čájeheame.

Otne {orro}¢{orru} dego Norga, Ruoŧŧa ja Supma eai oppanassii ge beroš das mii čállojuvvo sámegillii go eai juollut ruđa jorgalit ovttage sámegiel fága-, oahppo- dahje čáppagirjjálaš girjji iežaset gillii.

Muhto buot dáid giellaservodagaid oktasaš dovdomearka {orro}¢{orru} leamen dat, ahte ealáskahttinbarggus leat deattuhan giela mánáidgárddiin ja skuvllain.

Nu {orro}¢{orru} leamen, ahte viehka ollu sámi oahppit heitet oahpahallamis sámegiela go heitet mánáidgárddis ja álget skuvlii, go guđđet mánáidskuvlla ja álget nuoraidskuvlii, ja go guđđet vuođđoskuvlla ja álget joatkkaskuvlii.

Dainnago olbmuin lea unnán čállinmáhttu ja go vel váilot heivvolaš sámegielalaš sánit otnáš atnui, de {orro}¢{orru} leamen álkit geavahit dárogiela.

Deba ii leatge álbmogii, mii {orro}¢{orru} sámelága hálddašanguovllus, sihkkarastojuvvon vuoigatvuohtan geavahit sámegiela, go sis lea dahkamuš almmolaš orgánaiguin, namalassii ii nu bures go giellanjuolggadusat gáibidit.

Váldosivva {orro}¢{orru} leamen ahte sámegiela máhttu váilu almmolaš etáhtaid bargiin.

Váldosivva go sámelága giellanjuolggadusat eai áibbas ollašuhttojuvvo, {orro}¢{orru} leamen dat ahte almmolaš hálddahusa bargiin váilu sámegiela máhttu, ja datge ahte unnán leat álbmogis dakkár olbmot geain lea fidnomáhttu ja sámegiela máhttu, geaid sáhtášedje virgádit.

Almmolaš neahttabáikkiide {orro}¢{orru} leamen viehka álki váldit atnui UTF-8, muhto ovdalgo loahpalaš mearrádus dahkkojuvvo, de ferte čađahuvvot váikkuhusguorahallan, vai lea vejolaš garvit vuorddekeahtes váttisvuođaid.

Sámit leat okta álbmot mii {orro}¢{orru} Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas, ja sámegielat čatnet sámiid oktii riikkarájiid rastá.

Arkeologalaš dieđuid mielde, báikenamaid, čálalaš gálduid j. ea. mielde {orro}¢{orru} dálá Finnmárku leamaš jur čielga sámi guovlun 1300-logu rádjái.

Vaikko lei ge veaháš šibitdoallu dáččain Finnmárkkuvuonas juo ovdal 1600-logu heajos konjuktuvrraid áigge, {orro}¢{orru} goitge čielggas ahte dál šattai bággu eará ealihanvejolašvuođaid gávdnat.

Buolbmátsullo guovlu {orro}¢{orru} goitge leamaš deaŧalaš bivdobáikin Ohcejoga siidda ja Anársiidda olbmuide, go fásta ásaidumi lobi addin lea njuolgut čuohcán sin guollebivdui doppe.

Dat boazodoallovuohki máid Knud Leem oinnii go lei Oarje-Finnmárkkus 1730 birrasiid, {orro}¢{orru} leamaš maiddái vuotnaguovlluin, ja dat soahpá Adealera ja Knaga boazodoalu válddahallamiidda moaddelogi jagi das ovdal.

Porsáŋggu guovllus {orro}¢{orru} leamaš eará oaidnu go eará báikkiin.

Mátta-Várjjagis {orro}¢{orru} maid leamaš nu ahte oallugat geat doppe álge luossabivdduin, bivdigohte báhčaveajsápmelaččaid vuogi mielde.

Daid bokte {orro}¢{orru} bivdu vuolgán Drammenvuonas.

Várjjatvuotna {orro}¢{orru} leamaš buoremus fálesvuotna.

Sárevuomis {váilo}¢{váilu} guohtunšládja ja várreeanan mii attášii buori geassejagi guohtuma, dan seammás go guovlu ii leat anihahtti guottetbáikin, dannego bievlá easka maŋŋil guotteha.

Háliidivččet go oahpaheaddjevirggi, muhto {váilo}¢{váilu} pedagogalaš gelbbolašvuohta?

Das nuorttas {váilo}¢{váilu} lunddolaš rádji davábealde.

Davil {váilo}¢{váilu} lunddolaš rádji Norgga ráji rájis nuorttasguvlui miehtá čearu guohtuneatnamiid.

Oarjjabeale ii leat riikkarádji lunddolaš rádji, ja {váilo}¢{váilu} oahci mii cakkašii bohccuid mannamis dakko.

Lulli-Trøndelága guovllustivra čujuha cealkámušastis jagis 1998 ahte guovllu boazodoallu lea ”gártan eahpedohkálaš dillái, go {váilo}¢{váilu} čielga rievttálaš vuoigatvuohta dan ektui ahte jođihit lobálaš boazodoalu”.

Fágalávdegotti oaivila mielde {váilo}¢{váilu} evttohusas guohtunekologaláš vuođđu.

Váldosivva orru leamen ahte almmolaš suorggi bargiin {váilo}¢{váilu} sámegiela máhttu.

Váldosivva go sámelága giellanjuolggadusat eai áibbas ollašuhttojuvvo, orru leamen dat ahte almmolaš hálddahusa bargiin {váilo}¢{váilu} sámegiela máhttu, ja datge ahte unnán leat álbmogis dakkár olbmot geain lea fidnomáhttu ja sámegiela máhttu, geaid sáhtášedje virgádit.

Sámediggi čujuha dasa ahte otnáš dilli lea dakkár, ahte politiijaetáhtas ja duopmáriin {váilo}¢{váilu} sámegiela ja kultuvrra máhttu, vaikko dutketge sámi mánáid.

Departemeantta áddejumi mielde {váilo}¢{váilu} velá veahá bargu ovdalgo sámegielas leat buot dajaldagat ollislaččat sámegillii buot fágaide.

Registreren lea Máhttoloktema oasseprošeakta ja dat lea álggahuvvon dannego Riikkarevišuvdna jagi 2009 cuiggodii ahte dakkár visttiid visogovva váilu.

Bargit sáhttet oažžut dulkka, dallego giellamáhttu {váilo}¢{váilu}.

Mánáidáittardeaddjis {váilo}¢{váilu} dál sámegiela ja sámi kultuvrra gelbbolašvuohta, maid maiddái Sámediggi lea cuiggodan ja dan mielas Mánáidáittardeaddji berrešii dan háhkat.

Geriatriijafágabirrasiin ja vuosttaš linnjás {váilo}¢{váilu} sámi gelbbolašvuohta maiddái sámi guovddášgielddain.

Gielddain, main orrot muhtun veardde sápmelaččat, berre geatnegasvuohta čatnasit maiddái dasa, ahte fállojuvvo sámi giella- ja kulturgelbbolašvuohta bargiide, geain dat {váilo}¢{váilu}.

Geahpiduvvon doaibmanákca dehe doaibmagáržžideapmi mearkkaša ahte rumašlahttu {váilo}¢{váilu}, dehe lea vaháguvvon, dehe leat váilevašvuođat rupmaša psykologalaš, fysiologalaš dehe biologalaš doaimmain.

Olles skuvlamanus {váilo}¢{váilu} systemáhtalaš bargu mas bargu lea mihtun.

Maiddái {váilo}¢{váilu} čielggadeapmi das mii joatkkaskuvllaid sisdoallu galgá leat garrasit doaibmahehttejuvvon nuoraid ektui ja skuvllain váilu ain gelbbolašvuohta das makkár vejolašvuođat doaibmahehttejuvvon olbmuin lea bargoeallimis.

Dehálaš oktasaš namuheaddjin ”dasa mii {váilo}¢{váilu}” lea eanet servodatgullevaš dutkan.

Lávdegoddi deattuha ahte {váilo}¢{váilu} máhttu muhtin surggiin, ja ahte dutkojuvvo unnán surggiin mat leat dehálaččat doaibmahehttejuvvon olbmuide.

Erenoamážit {váilo}¢{váilu} dutkan mas deaddu lea biddjon birrasiidda ja mat dagahit hehttehusaid.

Dasto berre materiála nu guhkás go vejolaš leat ráhkaduvvon statistihka vuođul, muhto jus statistihkka {váilo}¢{váilu}, de berrejit lávdegotti analysat leat vuođđuduvvon lávdegotti iežas árvvoštallamiidda.

Sámedikkis {váilo}¢{váilu} dat autonomiija maid vuođđoláhka bidjá eaktun.

Das {váilo}¢{váilu} čállingiella, muhto dat lea lahka nuortalaš giela maid geavahit Suomas.

Oarjjimus várreráiddus borgá eanemus, ja das riikkaráji guvlui {unno}¢{unnu} borgamearri go alla várit suddjejit.

Dainnago unnitlogugiella hárvvibut ja hárvvibut sirdašuvvá lunddolaččat buolvvas bulvii ruovttuin, de áiggi mielde dađistaga {unno}¢{unnu} daid olbmuid lohku guđet máhttet gielaset dievas eatnigiellan.

Čuovvumuš sáhttá hui farga leat dat ahte sámegiella njuohkána dárogillii, ja ahte beaivválaš dárbu geavahit sámegiela {unno}¢{unnu} olbmuid gaskkas.

Vuođđu ii leat joatkit doarjaga jagi 2016 maŋŋá, dannego váttes energiijaáššiid lohku hirbmadit {unno}¢{unnu}.

Bohccot massojit eambbo ja ealáhusa buvtta {unno}¢{unnu}.

Jus álbmot galgá fierbmut ja earaládje bivdit jávrri, de {unno}¢{unnu} su ealáhusvuođđu gii ealáhusbihtá viežžá jávrris.

Doaluid lohku {unno}¢{unnu} dađistaga, muhto seammás stuorru eaŋkildoallu.

Njuolggadus iešalddis ii dagat ahte siidda boazolohku {unno}¢{unnu}, muhto mearkkaša ahte siidda boazolohku galgá juhkkojuvvot eanet siidaosiide.

Bohccuin mat leat heajos vuoimmis hedjona miessešaddu, ja misiid seailun {unno}¢{unnu}.

Buvttadeapmi areála mielde njiedjagoahtá go guohtundeaddu lea nu stuoris ahte bohccodeattut unnot, miessešaddu {unno}¢{unnu} ja bohccot jápmigohtet.

Dát heittohis gierdu ii boatkan ovdal go boazodoalu bonddiid lohku {unno}¢{unnu}, seammás go boazolohku boahtá govttolaš dássái.

Dát sáhttá máŋgga dilis dagahit ahte skuvlamokta {unno}¢{unnu} ja ahte guovllu sámi oahppit heitet gaskan skuvllas.

Dát evttohuvvo ođđa válgabiirejuogu olis go biiriid lohku {unno}¢{unnu} muhto leat stuoribun.

Departemeanta árvvoštallá ahte dát váikkuha dasa ahte fragmenteren {unno}¢{unnu} ja nanne Sámedikki sajádaga go dušše listtut main lea vissis meare doarjja servet válggaide.

Meroštallamat mielddisbuktet ahte 2008 šaddá viđat jahki maŋŋálaga mas lassáneapmi lea treandda badjel, vaikko dál dilli orro nu ahte dat čielgasit {unno}¢{unnu} jagi mielde.

Barggolašvuohta {unno}¢{unnu}, báikedoaluid geavahanlassáneapmi unnu ja fitnodagaid investerenlassáneapmi unnu mealgadii.

Luondduriggodagaid lokaliseren lea ain dehálaš, muhto dat maid dađistaga {unno}¢{unnu} sivas go bálvalusaid vuovdimat olgoriikii viidot.

Lea vejolaš lotnolasat bargat ja váldit penšuvnna almmá ahte penšuvnna olggosmáksin {unno}¢{unnu}.

Lean ilus daiguin dárkkistandoaimmaiguin maidda leat ovttaoaivilis, ja lea mu sávaldat ahte lobihis bivdu Barentsábis {unno}¢{unnu} viehka sakka, lohká guolástus ja riddoministar Helga Pedersen.

Dattetge vuođđoskuvlla ohppiidlohku geain lea sámegiella {unno}¢{unnu}.

Go sin lohku {unno}¢{unnu} guđet ráhkadit, de vátnot maiddái dávviratge maid sáhttit juogadit.

Dainnago vuollebáhčagat galget gokčojuvvot boahttevaš jagiid doaibmabušehtas, de dáidda suohkaniidda dat lea erenoamáš hástalus go rápmaeavttut nuppástuvvet, omd. go dinestuslassáneapmi {unno}¢{unnu}.

Suohkanat mat fertejit plánet dan vuođul ahte olmmošlohku {unno}¢{unnu}, deaividit garra hástalusaid bálvalusbuvttadeamis, ja seammás dainna ahte dinestusvuođđu hedjona.

Doarjja šibihiidda lea juohke ealli nammii, muhto doarjjamearri {unno}¢{unnu} dađi mielde man ollu oamit leat.

Giellastivrra mielas lea hui buorre go eanebut válljejit sámegieloahpu, muhto fuolastuvvá dainna go lohku geat válljejit sámegiela 1. giellan {unno}¢{unnu} davvisámi guovllus.

Son guhte {áigo}¢{áigu} joatkit mastergrádaprográmmii ávžžuhuvvo ovdal bacheloroahpuid čiekŋudanoasi juo plánet, makkár fágasuorggi son vállje masteroahpuin.

Dat doallu guoskkahuvvo konvenšuvnnas gii {áigo}¢{áigu} guođohit Mørkvatn orohaga bievllajagi eatnamiin.

Doppe beasat earret eará vásihit dáiddalaš fillejeaddji politiijaálbmá gii vuosttaš geardde {áigo}¢{áigu} njielastit golbma mehtera balloŋgga.

Maŋŋá boahtá noaidelágán politiijaalmmái gii {áigo}¢{áigu} iežas goansttaid čájehit.

Muhto jos oktage {áigo}¢{áigu} váldit virgelobi de ii biddjo oktage dan sadjái, muitala Solbakk.

Jonas maid vuorddaša skihpára Oslos dáid guhtaliid, sutnje son {áigo}¢{áigu} čájehit mo luosa galgá bivdit.

Dispaohcamis galggašii muitalit makkár lottiid {áigo}¢{áigu} bivdit, oaivvilda Elgvin.

Sus lea alddis stuora beroštupmi liđiide ja {áigo}¢{áigu} čađahit botánalaš ofelastima girkovázzima oktavuođas.

Son gii {áigo}¢{áigu} luossaságaid háleštit Ándde Niillasiin, sus ferte leat buorre dilli.

Ditlevsen mielas lea dát várálaš politihkka NRK bealis ja lohká ahte {áigo}¢{áigu} čállit dán birra reivve NRK generálačoakkálmassii.

Ovddádusbellodaga stuoradiggepolitihkkára Jan Arild Ellingsena mielas lea lunddolaš loktet dán ášši Stuoradiggái, ja son {áigo}¢{áigu} jearrat kulturministaris orru go dát jierpmálaš.

Suohkanstivrračoahkkimis mannan vahku válddii Dahl ášši ovdan ja jearai maid sátnejođiheaddji {áigo}¢{áigu} dahkat njulgen dihte dán dili.

Dan fálaldaga {áigo}¢{áigu} sátnejođiheaddji ávkkástallat.

Son {áigo}¢{áigu} bovdet politiijameastára boahtte ovdagoddečoahkkimii lokten dihte ášši politihkalaš dássái, ja vai oažžu dieđuid ja beassá digaštallat Guovdageainnu leansmánnekantuvrra dili.

Ruđa {áigo}¢{áigu} Eva Jeanette geavahit iežas musihka ovdánahttit.

Báhppa {áigo}¢{áigu} beiset.

Danne lea buorre ahte son dál {áigo}¢{áigu} ságastallat Norgga dearvvašvuođaministtariin.

Son ii dieđe vuos {áigo}¢{áigu} go ain boahtteáiggis speallat.

Nils Máhtte lohká muhtin Általačča boahtime ja son {áigo}¢{áigu} časkit Sarre.

Son {áigo}¢{áigu} munnje riepmat.

Jus Ipmil {áigo}¢{áigu} ja dearvvašin bisun, de áiggun moadde jagi leat suohkanbáhppan.

Son {áigo}¢{áigu} earret eará čájehit maid murjjiin sáhttá ráhkadit, movt lasttaid sáhttá geavahit biepmus ja movt ruohttasiin sáhttá jáfuid ráhkadit, ja vaikko seaguhit daid dábálaš jáfuide.

Spiik lea olu váldán mielde Sirbmái, ja {áigo}¢{áigu} čoaggit šattuid mat gullet dan guvlui.

Dál {áigo}¢{áigu} Siw lávu vuos cegget ruovttu olggubeallái Niitonjárgii.

Olsen {áigo}¢{áigu} gilvit ja doalvut buđehiid diŋgojeddjiide.










Dan dihtii ráđđehus áigo Sámi allaskuvllain čađahit sierra ovdánahttinproseassa.

Seammás allaskuvla áigo viiddidit geatnegahtti ovttasbarggu maiddái Austrália, Aotearoa, USA, Kanada, Hawaii, Skottlándda ásahusaiguin, main leat eamiálbmogiidda relevántta prográmmat ja dutkandoaimmat.

Mađi eanet berošteddjiid ja geavaheddjiid áigo bohtosiiguin olahit, dađi dárkileappot čilgejuvvui kárta bienasta bitnii ja nu váddudii bohtosiid gieđahallama.

Sisabeassangáibádus mastergrádaohppui lei dábálaččat bachelorgráda dahje vástideaddji oahppu fágasuorggis mas áigo váldit mastergráda.

Sámediggi áigo bargat dan ala ahte nannet sámi mánáid ja nuoraid identitehta ja gullevašvuođa sámi servodahkii, sihkkarastit buori bajásšaddaneavttuid go servodat rievdá árbevierus ođđaáigásašvuhtii ja addit sámi mánáide ja nuoraide positiivva identitehtaovdáneami iežaset giela ja kultuvrra ektui.

Fierpmádat áigo lágidit sosiála, kultuvrrálaš ja sámegielat doaimmaid mánáide ja váhnemiidda, ja váikkuhit nu ahte šaddá buorre biras ja bajásšaddaneavttut sámi mánáide ja nuoraide.

Fierpmádat áigo leat ”fágasearvin” sámi váhnemiidda geain leat váttisvuođat vuoigatvuođaiguin mánáidgárddis, oahpahusas ja eará surggiin, ja áigo bargat dan ala ahte leat doarvái sámi mánáidgárdesajit ja buorre sámi oahpaheapmi.

Fierpmádat áigo bargat dan ala ahte máŋggakultuvrrálaš áddejupmi stuorru, sámivuođa integreret ja oainnusindahkat servodagas, váikkuhit nu ahte servodagas leat dieđut, oahppu ja gelbbolašvuohta dan birra ahte maid sisttisdoallá leat unnitlogus, leat guovttekultuvrrat ja guovttegielat, ja ahte sámi mánát, sin giella ja kulturduogáš adno árvvus ja gehččojuvvo ovttadássášažžan.

Romssa fylkkagielda áigo álggahit ”sámi kulturmáhtu” lohkanbádjefágan ja ”sámi kulturmáhtu” válljenfágan Romssa fylkka joatkkaskuvllain.

Ráđđehussii lei erenoamáš deaŧalaš čalmmustahttit sámegiela, ja áigo láhčit dili nu ahte sámegiella eambbo geavahuvvo maiddái almmolaš oktavuođain.

Departementa áigo joatkit iskkademiin 2005:s.

Ráđđehus áigo nannet sámi ealáhusaeallima oppalaš ealáhuspolitihka bokte.

Ráđđehus áigo láhčit dili dasa ahte árbevirolaš máhttu ja ođđaáigásaš teknologiija šattaše vuođđun sámi guovlluid ekonomalaš ođasmahttimii ja boahttevaš ássamii.

Dearvvašvuođadepartementa áigo joatkit plánain viiddidit Kárášjoga ja Leavnnja psyhkalaš dearvvašvuođasuodjalusa riikkaviidosaš gelbbolašvuođabásan sámi álbmoga bálvalusaid várás.

MBD áigo 2005:s joatkit doaibmadoarjagiin Davvi-Norgga mánáidsuodjalusa ovddidanguovddážii.

Departementa áigo ain vuoruhit Barentguovllu nuoraidpolitihkalaš ovttasbarggu dan doaibmaplána vuoruhemiid ja evttohusaid vuođul mii dohkkehuvvui Nuoraidministtarkonferánssas Tromssas 2001:s.

Olgoriikkadepartementa áigo nugo ovdal árvvoštallat Sámedikki doarjjaohcama searvat ON:ii ja eará riikkaidgaskasaš bargguide.

Romssa suohkan áigo maid galbet sámegillii doppe gos orui ulbmilaš dan dahkat.

Dáinna diehtočállosiin áigo Ráđđehus oanehaččat ja oppalaččat čilget iešguđet ge departementtaid jagi 2006 juolludanevttohusaid sámi áigumušaide.

Olgoriikadepartementa áigo nugo ovdal árvvoštallat sámedikki ohcama oažžut doarjaga riikkaidgaskasaš eamiálbmotbargguide.

Go ”Sámi dutkanprográmma” jotkui áigo Dutkansráđđi veardidit prográmma áigumuša ja resurssageavaheami ovttas sámepolitihkalaš ja sámifágalaš birrasiin.

Departementa áigo ságastallat prošeavtta joatkima Sámedikkiin, ja áigo boahtit ruovttoluotta áššiin Stuorradiggái.

Ovddidan dihte sámi giellateknoliogiija ovdánahttima áigo Kultur- ja girkodepartementa addit 1,5 mill. kruvnno golmmá jagi badjel sámi sátnedárkkistanprográmma ráhkadeapmái maid Sámediggi jođiha.

Departementa áigo ráhkadit diehtojuohkima dán birra gielddaide.

Dahkan dihte hálddahusa eambbo dihtomielalažžan jorgalandárbbu ektui, ja fuomášahttin dihte sámegielgeavaheami njuolggadusaid, áigo departementa namuhit sámelága giellanjuolggadusaid geatnegasvuođaid juolludusreivvestis stáhta doaimmahusaide.

Teaksta almmuhuvvui vuosttažettiin davvisámegillii, muhto Ráđđehus áigo maiddái geavahit julevsámegiela ja lullisámegiela.

Sámedikki hálddahus orro leamen dat bealli mii eanemusat hálida doalahit gáibádusa ahte dušše ovttaolbmofitnodagat galget sáhttit oažžut doaibmadoarjaga.

Dat áidna masa Sámediggi orro ožžon doarjaga lea dikki miellaguoddu, ahte ”vuosttažettiin sihkkarastit dohkálaš doaimma dáláš sámi kulturinstitušuvnnaide ovdal go ođđa stuorra huksenprošeavttat álggahuvvojit”.

Guovddáš buktá dasa veaháš bastilis mearkkašumi; ahte Sámediggi orro darvánan dološ sohkabealsirrenvieruide.

Go bálddastahttá eará giellaguovddážiiguin, de orro Romssa giellaguovddáš oalle ravdadoaibmi fálaldat mii lea ollu nákcen čađahit vátna resurssaiguin.

Suohkan orro leamen oalle passiiva oamasteaddji, mii ii geavat giellaguovddáža suohkanhálddahussii ávkin.

Muhto Várdobáiki gal orro nuppástuhttimin organiserenmálle, dan oktavuođas go ledje huksemin ođđa vistti, ja de galggai earet eará Sámediggi boahtit oamasteaddjin.

Guovddáš orro hui bures bargamin suohkana dárbbuid ektui ja sávaldagaid ektui mat servodagas ain bohtet, ja guovddážis lei buorre heivehanmunni.

Suohkan orro maid čájeheamen hui unnán beroštumi go Aajege ja Røros musea lágide Sámi álbmotbeaivvi doaluid, go suohkana bealis eai searvan dan beaivvi ávvudeapmái.

Dákko orro gielda duvdileamen ovddasvástádusa servviide.

Kárášjoga gielda orro njulgestaga oađđán diimmus ja manahan buori vejolašvuođa márkanfievrridit sihke gieldda ja gieldda ealáhusaid.

FeFo stivra orro leamen mielas vuoruhit bartasajiid gieldda ássiide.

Dáinna doaimmain orro skuvla joatkán ja lihkostuvvan.

Ja ovdalaš áiggi, ja várra dán áigge maiddái, ledje jávrriin háldit, dákkár jávreháldit, mat maiddái orro das.

Sii orro hui jaska.

Sii orro dáluin, luike idjasaji doppe gosa bohte.

Várra danne lávii Issát vázzit eará dáluin, guossástallat olbmuid, mat orro das lahkosis.

Dat orro dego boahtit áigome mu lusa.

Su mielas orro dego vieso vuolde.

De gulle, dat orro dego mánát čierrumin.

Ja dat kránnját dat eai lean gal nu lahka, dat lei máŋga kilomehtera gaska, dain kránnjáin, mat Suomabealde orro.

Bártni mielas dat orro oalle ipmašat.

Dáppe dán Gáranasvuonas lea vággi, gos sámit orro don-dolin.

Ja lávii čuovvut olbmuid gitta gillái gos sii orro.

Su mielas orro dego lonuhuvvon mánát.

Mo orro mediat Sámi vuoigatvuođalávdegotti 1984 árvalusa dustemin?

Measta buohkat orro Sis-Finnmárkkus ja Unjárggas.

Dat huksejuvvui sullii jagi 700 ovdal Kristusa, ja doppe orro jo veahá maŋŋelaš badjelaš 100000 olbmo.

Muhto eliitačiekčit, Dennis Schiller, Bengt Sæternes, Odd Karl Stangnes ja Arne Sandsø orro badjelgeahččame Baikačivggaid, ja dainna lágiin gevve vuoittáhallat.

Finálas sii deaivvadedje Lákkonjárggain, ja álggos orro sin maid časkimin.

Searvi orro háliideamen ođasmáhttojuvvot, maid NSR dárbbašage.

Dat orro mojohallamin buorredilis velohaladettiin reagas go earát fas fertejedje gállit obbasa miilla miilla maŋis.

Áviissa mihttomearit orro leamen dalle jo viehka čielgasat.

Jearahallamat sihke Jernsletteniin, Geresiin, Boiniin ja nuoramus sámediggeáirasiin orro almmá motivašuvnna haga.

Mun atnen dan unohassan go respeakta lundui ja áddejupmi doalahit harmoniija, mii lei sápmelaččaid gaskkas dušše 30-40 jagi dassái, orro jávkan.

Joavku orro leamen čađat deaivvadan buoremus joavkkuin.

Áššu orro mearridan cealkámušaideaset bokte duollet dálle hárddestit nu ollusiid go jo gearggaše.

Dát orro leamen siivos ávžžuhusat, ja das jerrojuvvui háliidatgo leat reivveustit.

Su mielas orro dát barggut hui somát.

NSR orro fas stuorrugoahtán.

USA orro áigumin dohkkehit sorjjakeahtes riikkaidgaskasaš duopmostuolu mii gieđahallá lobihuššamiid olmmošálbmoga vuostá.

Báhpáris orro dát ortnegis.

Olbmát dat gal orro ovdal njuovvan, ii ádjánan beare guhká ovdal duollji lea eret ja gorut heaŋgámen.

Čora lei boahtán ávžžis eret, muhto fuomašin vel guokte ealli mat orro dego bohccot.

Viesus orro nuorra olbmot.

Doppe orro Máze lunttat beare láivvit.

Studeanttat orro hui movttegat, moddjáje ja orro dego čuovgame ahte háliidit addit juoida mánáide geat ledje geahččame.

Áiddiid leat ceggen dakko gokko váilo lunddolaš oazit, earret ovtta saji nuorttabeale Stuorajávrri.

Okta čilgehus dása go nu unnán gilve šattuid mat gáibidedje bargojuvvon bealddu, sáhttá leamaš ahte eanandoalus váilo bargoheasttat.

Muhto ii oro dákkár bargu leamaš ovdal 1920 dahje 1921, danin go váilo bargit.

1927 geaidnoplánain váldojuvvojedje ođđa dárbbut vuhtii nu ahte dat fylkkat main váilo geainnut mat dolvo riikkageainnuide, ožžo juolluduvvot eambbo ruđaid go ovdal.

Fágabargit váilo miehtá riikka ja dat čuzii earenoamážit Finnmárkui.

Muhto referáhtas vuhtto ahte Njávdáma áirasat meannudedje dainna lágiin ahte doppe váilo guođoheaddjit.

Dákkár áššiin váilo ovdamearkka dihtii duođaštusat, ledje boarásmuvvan dahje eai lean doarvái bures vuođustuvvon.

Álggahuvvui maid oktasaš bargu ráhkadit sihke oahppoávdnasiid, mat váilo, ja metodaid sámegieloahpahussii.

Skuvllas váilo oahppogirjjit matematihkas sámegillii, ja danne oaivvildii Nystad ahte lei lihkká buorre oahppat matematihkkafága dárogillii.

Proavássuohkana vuosttaš 7 jagi ledje doarvái báhpat, muhto 1999-2009 jagiin váilo báhppavirggiin báhpat.

Mohtorgielkkástallan guovllus lea goittot šaddan mealgat čorgadeabbon 80-logu ”vilda jagiid” ektui, goas vel váilo čielga njuolggadusat eaige lean merkejuvvon fuolahusjohtolagat.

Leat jorgalan duollet dálle Oadjokantuvrra ovddas, go sis váilo siskkildas jorgaleaddjit.

Máŋggain stáhtain ledje juo ovdal 1945 iežaset lágat álbmotlahtuid vuoigatvuođain stáhtaid ektui muhto váilo riikkaid gaskasaš njulgosat máŋggaid stáhtaid gaskkas.

Mii čuovvoleimmet giđa mielde dan barggu muhtun muddui, muhto čakčat šattai váddát nu dahkat, muhtumassii go giellaguovddážis váilo olbmot, muhtumassii go ođđa olbmot biddjojuvvojedje virgái, geain ledje muđui ollu áššit maiguin galge oahpásmuvvat.

Doppe váilo borramušat ja dálkasat.

Kárášjoga ja Guovdageainnu sámi joatkkaskuvllain váilo čielga mihttomearit.

Dađisdaga jođii Jovnevaerie eanas ealuin eret rádjeguovlluin čakcat ja dálvet, ja váttisvuođat unno.

Sis-Finnmárkku riekteveahkkekantuvrra áššit unno sakka 2002:s maŋŋil go Stuoradiggi mearridii ahte kantuvra ii šat galgga fállat nuvttá riekteveahki buohkaide, muhto baicca čuovvut nuvttá riekteveahkkenjuolggadusaid.

Okta dáin lei várra go unnimus fatnasiin unno njuolggogávppašanvejolašvuođat ruoššaiguin.

Eará guollešlájat fas unno hirbmosit.

Soađi rádjái lassánedje eanandoalloeatnamat, muhto meahccegiettit unno.

Go biila bođii, de unno golut ja šattai eambbo gánnáhahttin guhkes gaskkaid vánddardit.

1980-jagiid šadde váttisvuođat maid geažil unno fitnodaga doaimmat.

Luondduruovttudoallu rievddai ruhtaruovttudoallun, ealut unno ja daid eai guođohan šat nu olu.

Diehtit maid ahte 1700-logu vuosttaš oasis ja gaskkamuttos lei váttis dilli boazodoalu guovdu, ja ealut unno dovdomassii.

Norgga elihtas unno dađi mielde dakkár, oažžu dadjat, hui ”oktageardánis” dulkojumit sámi eallinvuogis, kultuvrras ja gielas.