Vástit munnje go mun {čuorvun}¢{čuorvvun}, mu vanhurskkisvuođa Ipmil.

Hearrá gullá go mun {čuorvun}¢{čuorvvun} sutnje.

Guldal go mun {čuorvun}¢{čuorvvun} veahki, mu gonagas ja Ipmil.

Mun {čuorvun}¢{čuorvvun} dál namaid, ja de loktebehtet gieđaid go gullabehtet iežadet nama!

Go Dybvik luoitá mu skuvlašilljui de mun {čuožžun}¢{čuoččun} áibbas jaska.

Dál galget beassat ráfálaččat hábmet ođđa boazodoallolága ja mun {oskun}¢{oskkun} Stuorradiggái ahte ipmirdit ahte lea sáhka guovtti áššis maid ii heive seaguhit oktii, lohká Sara.

Ii galgga leat heahpat muitalit ahte mun logan áhččemina ja {oskun}¢{oskkun} Ipmilii.

Lohken ahte mun gal {oskun}¢{oskkun}.

It don ábut nu lahka čuožžut ja geahččat go mun {goaivun}¢{goaivvun}.

Beasan návddašit luonddu ráfi- ja čáppisvuođa seammás go {goaivun}¢{goaivvun} ruđaid.

Dán oasis buvttán ovdan ovdamearkkaid árbevirolaš máhtu birra maid {doaivun}¢{doaivvun} leat ávkkálažžan sámi skuvlamáhtu metafora ceggemis.

Illudan deaivat lávdegotti ja {doaivun}¢{doaivvun} ahte mii sáhttit bures ovttasbargat vaikke vel eat gula seamma bellodagaide, dadjá Márjá-Liissá.

Go don logat dán girjji, de {doaivun}¢{doaivvun} ahte don oaččut vástádusa muhtun áššiide.

Sávan lihku dutnje ja {doaivun}¢{doaivvun} ahte ođđa návccat nagodit lasihit jáhkku sámegiela boahttevuhtii.

Nubbi sivva lea dat, ahte mun háliidan ovdánit barggus ja jus in dál vuolgge, de mun várra bázán deike ja {šlundun}¢{šlunddun} lássaráigge gaivát olggos, muitala Minna.

Dál {molsun}¢{molssun} fáttá.

Lea stuora vejolašvuohta ahte {molsun}¢{molssun} joavkku, muhto dat ášši ii guoskka dušše munnje, lohká Ronaldo.

Dieđusge, dáid biktasiid in nuola ovdal go dulvet, de {molsun}¢{molssun} easkka, lohká Sire Márjá.

Dušše guokte golbma dajaldaga háhppehan neavttašit ovdal go fas {molsun}¢{molssun} rolla.

Mun čorgen nuvttá, {molsun}¢{molssun} gávnniid, guottán borramušaid inge gula goassige giitosa sáni.

Mun {gaikun}¢{gaikkun} sisa boares leaskkaid viesuide ja ráhkken sis vuovttaid go ođđet!

Dalle viehkalan buđetbeldui ja {gaikun}¢{gaikkun} nu olu buđehiid go ieš háliidan.

Muhto {áigun}¢{áiggun} dál juo deattuhit ahte Njávdáma nuortalaččain eanas áigge soađi maŋŋel lea leamaš joavkodiđolašvuohta ja ahte sii formálalaččat leat čearda.

Dál {áigun}¢{áiggun} vuos oanehaččat muitalit maid dutkamiid vuođul sáhttet dadjat dan áigodaga birra máid nuortalaškultuvra dáidá fátmmastit.

Mun han in áiggo suinna orrut, áhčči, mun {áigun}¢{áiggun} áhku ja ádjá luhtte orrut olles vahkku, dadjá Emil.

Ledjen ieš evttohan ahte {áigun}¢{áiggun} psykiatriijaossodagas geahččalit bargat.

Siđa mus maid háliideaččat, de {áigun}¢{áiggun} addit dutnje dan.

Jos buot dáid munnje lohpideaččat ja dagažat nugo letne dás soabadan, de mun bealistan {áigun}¢{áiggun} bissut dutnje oskkáldas ustibin ja bálvaleaddjin gitta dassážii go don luoittát mu eret gillámušain boaresvuođa beivviinan, olbmo buoremus ustit muittuhastá.

Ráhkis searvegoddi, dál go mii leat čoahkkanan min Hearrámet muođuid ovdii, de {áigun}¢{áiggun} veardidit bassi apoastala sáni šelges, buhtes gáldočáhcái.

Vaikko sáhttáge ollu buriid dadjat bohtosiid birra, mat dán rádjái leat olahuvvon, de {áigun}¢{áiggun} čuoččáldahttit kritihkalaš oainnu dakkár áššiid ektui, mat mu mielas leat váilevaččat.

Jáhkkimis šaddá muhtunlágan dánssa ráhkaduvvot, ja dat heive munnje oalle bures, go mun han liikon lihkadallat go {lávlun}¢{lávllun} lávdde alde, lohká Agnete.

Lea vuosttaš geardde go almmolaččat {lávlun}¢{lávllun} iežan ođđa lávlaga, nu ahte dat šaddá hui earenoamáš beaivi, muitala Logje.

Lea vuosttáš geardi go Álttás {lávlun}¢{lávllun}, ja dasa lassin vel čielggus olbmuide.

In leat ollislaččat mearridan maid juoiggan ja {lávlun}¢{lávllun} konsearttas, lohká Niko Valkeapää.

Go {lávlun}¢{lávllun} daid lávlagiid mat leat dan áigges ráhkaduvvon de guoskkahan daid dovdduid.

Go {lávlun}¢{lávllun} eŋgelasgillii olahan maiddái eará álgoálbmogiidda máilmmis, dadjá Kikki gii earret eará lea galledan Australia ja Davvi-Amerihká.

Danne mun {lávlun}¢{lávllun} dutnje rámádusa, in jávohuva goassege.

Mun {lávlun}¢{lávllun} giittoslávlaga ja muitalan buot du oavdudaguid.

Hávskkes sánit govdet mu váimmus, mun {lávlun}¢{lávllun} lávlagan gonagassii.

Ávuin mun guottán ovdan giittusoaffara su goađis, {lávlun}¢{lávllun} ja čuojahan Hearrái.

Mun {orrun}¢{orun} dál Oslos ja mun goit in fárre šat davás maŋŋá go oahpu lean gazzan jos doppe ii leat šat luondu gos beasan bivdit ja meahcástit.

Eará fáktorat mat maid leat mielde mearrideamen giellaválljema: háliidan áddejuvvot, massán go vuoigatvuođaid go geavahan sámegiela, hárddán go earáid giellaválljemiinnán ja man bures {orrun}¢{orun} hálddašeamen eanetlohkogiela .

Dál {orrun}¢{orun} Guovdageainnus, gos váccán sámegielat allaskuvlla, ja áiggošin gárvvásmuvvat sámegielat luohkáoahpaheaddjin.

Dál {orrun}¢{orun} Johkamohkis gos mun studeren siste- ja dipmadujiid.

Go dál lean moadde beaivve bargan dáppe Áššus de {orrun}¢{orun} jáhkkimin ahte mun gal áiggun šaddat journalista.

Easkka dál mun {orrun}¢{orun} áddemin manin olbmot bohtet ođđasit ahte ođđasit váibadit deike daidda duoddariidda ja jekkiide iežaset.

Dál mun {orrun}¢{orun} Kirovskas ja barggan muhtin skuvllas maid gohčodit skuvla nummar okta.

Mun lean bajásšaddan boazodoaluin, bivdduin ja guolástemiin, muhto dál {orrun}¢{orun} Murmánskka gávpogis ja loavttán áiggi hui bures doppe.

Go nie jearat de {orrun}¢{orun} beare boaris ieš bargat, Vulle!

Mun {orrun}¢{orun} dáppe dassážii go fas boahtá johka mu eatnama ala, lohká Návuonbađa boanda Gunnar S. Eriksen.

Ii mis leat leamaš čoahkkin, muhto dál {gohččun}¢{gohčun} čoahkkimii ja ferten gávdnat dáhtona mii heive buohkaide, vástida Hætta.

Boahtte mánnui {gohččun}¢{gohčun} čoahkkima, gos dát ášši galgá leat vuosttažin áššelisttus, lohká Guovdageainnu sátnejođiheaddji Klemet Erland Hætta.

Lean válljen fáttá, teoriijavuođuštusa ja dutkanmetodaid nu ahte {oažžun}¢{oaččun} ovdan dieđuid, mat mu mielas leat dehálaččat giellaplánemis ja doaivvun, ahte mu dutkan váikkuha giellapolitihkalaš mearrádusaide .

Lean válljen fáttá, teoriijavuođuštusa ja dutkanmetodaid nu ahte oaččun ovdan dieđuid, mat mu mielas leat dehálaččat giellaplánemis ja {doaivun}¢{doaivvun}, ahte mu dutkan váikkuha giellapolitihkalaš mearrádusaide .

Sáhttá dadjat ahte dát leat dat konnotašuvnnat maid mun {oažžun}¢{oaččun} go guldalan luđiid.

Lea dieđus nu ahte in juoga ládje čiega gal dan, jus {oažžun}¢{oaččun} gažaldaga vástidit rehálaččat, muhto lean go goassege ovddidan dan aktiivvalaččat?

Odne ain {oažžun}¢{oaččun} gážaldagaid dego; Orrubehtet go dii viesuin?

Muhto jos lea riekta ahte Varsi lea váidán gieldda, amma hal de {oažžun}¢{oaččun} diehtit áiggi mielde, kommentere Deanu sátnejođiheaddji, Frank Ingilæ.

Dál gal in oaččo šat, lean dadjan ahte dieđihan politiijaide jus {oažžun}¢{oaččun} eambbo.

Šaddá unohas dovdu go {oažžun}¢{oaččun} dakkár govaid.

Doppe lea álo jalla somá, mun maid oahpan olu ja {oažžun}¢{oaččun} olu inspirašuvnna, Anne Henriette deattasta.

Várra čuojahasttán njuolgga gonagassii ja jearan {oažžun}¢{oaččun} go coggat badjelii, biktasa man eanemus anán árvvus, lohká Nils Einar.

Ledjen baicce vuordán, ahte {oažžun}¢{oaččun} gollediimmu go lean bargan 40 jagi.

Jus mun eatnigillii {oažžun}¢{oaččun} visot áššebáhpiriid, de lea munnje ávkin ipmirdit mas lea sáhka ja maid eiseválddit oaivvildit.

Dan gal {oažžun}¢{oaččun} dadjat; mun in mana áltárii go nissonbáhppa lea áltárgárddi duohken, ja in ge mana rihpaide ge dalle, lohká Iversen.

Dál {oažžun}¢{oaččun} dahkat juste dan maid háliidan dán jagi.

Juste dál lean eanemus balus ahte báddenapparáhta galgá leat alde go {oažžun}¢{oaččun} diehtit beasan go skuvlii vai in.

Dat ii leat nu gal ahte mun {oažžun}¢{oaččun} nuvttá skutera, muhto mun oaččun oastit skutera hálbbibut haddái go earát, vástida son.

Dat ii leat nu gal ahte mun oaččun nuvttá skutera, muhto mun {oažžun}¢{oaččun} oastit skutera hálbbibut haddái go earát, vástida son.

Jos lea gándii veahkkin, de {doarjun}¢{doarjjun} dan, dadjá sátnejođiheaddji Svein A. Somby.

Mun lean dorjon ja {doarjun}¢{doarjjun} ain su, jus dál in buot áššiin leamaš ovttaoaivvilis vai áigeguovdilis áššit badjánit.

Danne oalát {doarjun}¢{doarjjun} dan cuiggodeami mii boahtá Sámi Girječálliid Searvvis, dadjá Marianne Balto Henriksen.

Mun maid háliidan ja {doarjun}¢{doarjjun} ahte sámi girjjálašvuohta ja kultuvra ođasmahttojuvvošii.

In dieđe vuos {doarjun}¢{doarjjun} go obanassiige dákkár kantuvrra ovdalgo oainnan maid dat sisttisdoallá.

Guovdageainnu Sámiid Searvi lea dadjan munnje ahte ferten ieš válljet gean {doarjun}¢{doarjjun} riikkačoahkkimis boahtte mánu.

In muitte juste dan čuoggá, muhto {doarjun}¢{doarjjun} mearrádusa go leat dan mearridan, lohká Sæther, gii ii loga gieldda bargan áššiin vuos maidege.

Go gielda leat diekkár mearrádusa dahkan unnán ealggaid geažil, de dan gal {doarjun}¢{doarjjun} ollásit, lohká son.

Munnje ii heive searvat spáiddarstafehttii, muhto {doarjun}¢{doarjjun} ollásit sin geat čađahit dán.

Mun sávan sidjiide lihku dán áššis ja {doarjun}¢{doarjjun} sin.

Vuoiddan su sabehiid ja {doarjun}¢{doarjjun} su, muitalii čeahci rámis ja loktii gándda čuoččat.

Go {sárgun}¢{sárggun}, de ferten leat dárkilabbo.

Gal mun ruđain oaččun buot maid {dáhttun}¢{dáhtun}, vástidii bárdni.

Mun vuorddán ahte son átnu ándagassii sihke mu, eará Olgešbellodatevttohasaid ja jienasteddjiid dihte, ja {dáhttun}¢{dáhtun} maid diehtit dorjot go eará Bargiidbellodatevttohusat dán gohčodeami, lohká Hanssen.





Dát čuorvun luossadutkiid bealis leamašan hálddašeddjiide dego seaidnái čuorvut ja ii mihkkege dáhpáhuva.

Sin movttegis čuorvun ja biškun hávkadii buot čázi stuhčasiid.

Áhči čuorvun dagahii ahte Máhtte massii sivtta.

Alla ráhkun ja čuorvun gullui vuovddis.

Ovdánbuktin lea Maori árbevirolaš čuorvun, masa leaba bidjan musihka.

Go de fáhkkestaga ilbmet dákkár dramáhtalaš logut ja čuorvun ahte ealgabivddu doppe ferte árvvoštallat garrasit gáržžidit dahje juo oalát bissehit, de dat orru muitaleame ahte bearráigeahčču, dahje vuohki mo rehkenastet ealganáli sturrodaga, ii leat leamašan doarvái buorre.

Muhto gažaldat ii boahtán, go eará čuorvun dagahii sin eará guvlui geahččat.

Sudno čuorvun ja ságasteapmi lei boktán daid earáid, ja sii jođánit ipmirde man birra lei sáhka.

Árbevirolaš dánsun ja čuorvun.

Rokča čuorvun ravgii sin eret Ánnu jáhkkimiin.

Diskka duohken čuožžun lei su mielas hirbmat váivves bargu.

Oahppiid ráiddus vuordin lohkkaduvvon luohkkálanja olggobealde, oahpaheaddji čoavddabunta, čuožžun pulpeahta ovddas ja oahpaheaddji dearvvaheapmi leat vuohki heivehit mánáid konkrehtalaččat oahpes ruovttumáilmmis sosiála ja akademalaš skuvlla vuordámušaide.

Pyramiiddaid oidnosii goaivun lea gelddolaš hommá.

Ovdamearkka dihte doaba oppas oaivvilda guoskameahttun muohttaga, man bohccot dárbbašit miehtá dálvvi, go fas čiegar oaivvilda bohccuid duolbman ja goaivun muohttaga.

Guhkit áigge goaivun ja čuollan boađusin lea ráigi ja dál álgá ieš bivdosiid bidjan.

Levajok Fjellstue AS lea goaivugoahtán saji njealji ođđa bartii, muhto gielda ii leat addán lobi álggahit goaivuma, ja goaivun bissehuvvui maŋŋebárgga.

Oaččuimet moaitámuša dasa vuossárgga iđida ahte goaivun lei álggahuvvon juo, ja danne mii bisseheimmet huksema, muitalii Andersen Ávvirii maŋŋebárgga.

Fitnodaga ulbmil lea mašiinnaid láigohit, goaivun ja huksendoaibma.

Máhte-Máhte šlundun suoivanasttii oppa gili eallima, dasgo buohcuvuođas dás dattetge dáiddii lean jearaldat.

Ráđđehusa molsun.

Ođđa čuohtejahkái molsun, ja ođđaválljen suohkanstivrrain, heive almmatge vuđoleappot guorahallat mii suohkana váldoulbmil galgá leat boahttevaš jagiid - ođđa politihkkariid boahtteáiggi višuvnnaid vuođul.

Stuorra hástalusat čuvvot eanandoalu (jeaggegoikadeamit, mohtorjohtalus ja muorrašlájaid molsun), mearragátti ja anadroma luossaguliid hálddašeami (biebmoguliid báhtareamit ja luossaparasihtat) ja gáddeguovlluid huksemat, jávrrit ja jogat.

Sámi servodagas dáhpáhuvai religiovnna molsun eará láhkai.

Diein suohkaniin eat leat ovdanbidjan dáhtadieđuid mat čájehivčče guđege ahkahaččaid giellahálddašeami, muhto dieđut maid leat čohkken máŋggain suohkaniin, duođaštit almmatge ahte giela molsun, sámegielas dárogillii, dáhpáhuvai vuosttaš logemat jagiid maŋŋel nuppi máilmmisoađi.

IT-vuogádagaid molsun ádjána.

Molsun lea dáhpáhuvvagoahtán maŋimus máilmmisoađi rájes.

Orru leame nu sihke nuorat mánáid materiálas ja boarráset mánáid materiálas ahte molsun guoská sániide main dábálaččat ii leat loahppakonsonánta ovttaidlogu nominatiivvas.

Vaikko dán artihkkalis geavahange sániid nugo rievdat go lea sáhka máttaluohká molsumis, de dat ii mearkkaš ahte dát molsun lea sierralágan proseassa mánáidgielas mas kontráktasubstantiivvat álgoálggus leat leamaš rievttes máttaluohkás, muhto de molsot luohkkágullevašvuođa dađistaga.

Okta oahpaheaddji (OJS) lea fuobmán mo giela molsun dáhpáhuvvá automáhtalaččat luohkkálanjas nu ahte go oahppi geahččá oahpaheaddji guvlui de son sámásta, muhto go son guovllasta skuvlaoappáid ja vieljaid guvlui, de son heaitá sámásteames.

Moanat dutkit leat árvalan koda ovttastuvvama sivvan leat koda molsun.

Dát molsun orru leamen jorggihan.

Diđolaš giela molsun gáibida dieđu das, mot gielat geavahuvvojit iešguđetlágan dilálašvuođain.

Koda molsun geavahuvvo lagamustá stiilavuohkin.

Guovttegielatvuođa okta mihtilmas sárggus lea koda molsun.

Gielaid ovttastahttin ja molsun.

Soggevokálaid molsun sojahanluohká siskkobealde ii leat vuordemeahttun, go sojahanhámiin ii leat máŋgga dáhpáhusas.

Dát lášmadis giela molsun dáhpáhuvvá maiddái nanu sámegielat birrasiin, dakkaviđe go doppe lea soamis gii ii hálddaš sámegiela.

Ráđđehus de ovddidii dieđáhusa Stuoradiggái molsun várás sámepolitihka.

Sámepolitihka molsun ođđa áiggis lea báhcán Sámelihkadusa vuosttaš buolvva ovddasteddjiid doaimmaid muitun.

Geahččansaji molsun dagaha ahte háhkanvejolašvuohta persovnnaid ja dilálašvuođa birra maid molsašuvvá.

Dánlágan molsun dahká ahte lohkki oahpásmuvvá muhtin persovnnaide buorebut go nuppiin.

Dutkanparadigma ja lahkonanvuogi molsun lea guhkesáiggi proseassa mii čuovvu dekoloniserema.

Muitaleaddji posišuvnna molsun doaibmá giikarin: vuosttaspersovdnamuitaleaddji ja oasit main lea friija gaskkalaš muitaleapmi lagadit Heaikka jurdagiid lohkkái.

Son háliida vástádusa dasa mo jahkodaga molsun ja variašuvnnat váikkuhit romána persovnnaide.

Sámedikki ságadoalli bargonamahusa molsun presideantan lasihivččii sámedikki árvvusatnima ja govvešii ságadoalli duođalaš saji álbmotválljen orgána ságadoallin.

Bággendoaimmat sáhttet leat omd. iešguđetlágán doaimmat ja dárkkisteamit bohccuid dahje ealu dáfus, boazologu unnideapmi dahje lobihis rusttegiid ja visttiid gaikun.

Sullasaš gaikun lei Olmmáivákki skuvllas mannan bearjadaga.

Visttiid gaikun ja mássa sirdin.

Biti maid deattuha ahte gaikun rihkku ráŋggáštuslágaid mearrádusaid.

Dáin dáhpáhusain buorideaddjis lei kristtalaš osku ja pasieanttas galggai maiddái leat kristtalaš oskun Ipmilii ja su fámuide buorideami gáldun.