Čujuhettiin oppalaččat almmá siidonummiriid haga olles doaimmahuvvon {duoddjái}¢{duodjái}.

Sisdoallu: Leago dus beroštupmi árbevirolaš ja ođđaáigásaš {duoddjái}¢{duodjái}, ja liikot duddjot ja hábmet?

Digitála bargovuogit, dego ovdamearkka dihte govven, filbmen ja sosiála media, leat veahkkeneavvun go ráhkadit {duoddjái}¢{duodjái} muitalusa.

Oahppu deattuha duodje- ja hábmenproseassaid main studeantta dovddiida {duoddjái}¢{duodjái}, ja mas beassá ovdánahttit iežas duodjebuktaga ja ámmátlaš hálddašeami.

Sámiid árbevirolaš ealáhusaide, nappo boazodollui, meahcásteapmái, čoaggimii, guolásteapmái ja {duoddjái}¢{duodjái} laktása rikkes sámegielat terminologiija, mii vára vuolde báhcit eret anus.

- váldit muoraid {duoddjái}¢{duodjái}.

Muhto go fuobmái ahte dat earát ledje gullan ja dál gehčče {duoddjái}¢{duodjái} maid son lei ráhkadan, de orui dušše háliideame jávkat, ii ge šat oidnot.

Joret-áddjá geahčai dan {duoddjái}¢{duodjái} mii lei gieđas.

Sámi ovdánahttinfoanddas juolludii Sámeráđđi ruđa sámi organisašuvnnaide, sámi dáidagii ja {duoddjái}¢{duodjái}, eavttuid mielde maid Gieldadepartemeanta lei bidjan.

Sámi ovdánahttinfoanddas juolludii Sámeráđđi ruđa sámi organisašuvnnaide, sámi dáidagii ja {duoddjái}¢{duodjái}, eavttuid mielde maid Gieldadepartemeanta lei bidjan.

Dasto leat vel bidjan sierra ulbmiliid guđege sámi ealáhussii: boazodollui, guolástussii, {duoddjái}¢{duodjái}, sávzzadollui, eanandollui ja turismii.

Ihttin mus lea maid illu deaivat Sámi Duoji stivrra ja gullat sin oainnuid mot sámi duoji galggalii doarjut ja ovddidit sámedikki politihkas ja mot sáhttit doarjut árbevirolaš dieđu, mii gullá sámi {duoddjái}¢{duodjái}.

Juohke {duoddjái}¢{duodjái} leat ollu sárgumat maid mielde lea sihke álki ja suohtas vadjat dujiid.

Ávnnas válljema rájes gitta gárvves {duoddjái}¢{duodjái}!

Ja son lea áibbas ovtta oaivilis Inger Márjá Sokki Hættain gii moadde vahku dás ovdal lei Áššus ja bivddii sámi {duoddjái}¢{duodjái} suodjalusa.

Ja su mielas ii gula dát dušše {duoddjái}¢{duodjái}, muhto maiddái eará sámebargguid vuođđooahpuide miehtá Sámi.

Muhto go áigi rievddai, rievddai maiddái dárbu árbevirolaš {duoddjái}¢{duodjái}.

Fágalaš gelbbolašvuođa olaheapmi lea oahpahusfágaid váldomihttu, mas ámmátfágalaš perspektiiva, pedagogihkka ja oahppimáhttu ({ahkkái}¢{ahkái} heivehuvvon), fágadidaktihkka, fágaid gaskasašvuohta ja hárjehallan leat heivehuvvon oktii.

Ii leat nappo dárbu bargat vel golbma jagi maŋŋel go lea ollen válddálašvuođa {ahkkái}¢{ahkái}.

Oahpahusa ii galgga heivehit dušše fágii ja fáddái, muhto maiddái {ahkkái}¢{ahkái} ja ovdánandássái, ovttaskas oahppái ja ovttastuvvon luohkkái.

Stáhta investerendoarjja galgá movttiidahttit gielddaid ođasmahttit ja viiddidit fálaldagaset, masa gullet buhcciidruovttusajit ja birrajándora dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusat dárbbašeaddji olbmuide geahčakeahttá {ahkkái}¢{ahkái}, diagnosii dahje doaibmahehttehussii.

Sii háleštit mánáiguin das main sii beroštit ja addet konkrehta vástádusaid mat leat heivehuvvon mánáid {ahkkái}¢{ahkái} ja láddamii.

Eanas su dutkamušaid teoriijaduogážin lea ovda- ja árramorfologalaš perspektiiva mánáidgiela dutkamii, ja dutkamušat vuođđuduvvet ovtta nieiddaža ja Laalo (1999) rájes maiddái ovtta bártnáža giellamateriálii, mii lea čoggojuvvon šluppardanagi rájes gitta skuvla {ahkkái}¢{ahkái}.

Beaivegirjenotáhtat agis 1;1–3;6.4 leat oktiibuot logi iešguđege sturrosaš čállingirjji, muhto guorahallanáigodaga ráddjema dihte (gč. s. 54) geavahan dás ovcci vuosttaš girjji agi 3;0.6 rádjái, seamma {ahkkái}¢{ahkái} goas maŋimus videobátti materiála lea báddejuvvon.

Agi 2;0 rájes guorahallanáigodaga loahpageahčai, {ahkkái}¢{ahkái} 2;10, mánná geavaha 3. persovnna hámis muhtumin geahnohisdásat máddaga.

Go nuoraidskuvlla {ahkkái}¢{ahkái} ollii, de massii jáhku šaddat musihkkárin.

Iežas lohká leat {ahkkái}¢{ahkái} ollen, nu son lohká ieš.

Mari-Ann Nilssen lea pensionistta {ahkkái}¢{ahkái} ollen.

Danne muitala iežas leat giitevažžan, go dál lea beassan nieiddas čuovvut ollesolbmo {ahkkái}¢{ahkái}, ja son lea giitevaš eallimii, vaikke dal leažžáge ožžon vigiid vuoiŋŋašvardima geažil.

Son diđii ahte oktii ollii Johani Nousuniemi ealáhaga {ahkkái}¢{ahkái}, ja dalle lei sus vejolašvuohta beassat dan doibmii.

Institušuvnnaid galgá jođihit nu ahte mánát ieža besset mearridit persovnnalaš áššiin ja ovttastallat earáiguin dáhtuset mielde, nu guhká go dat heive máná {ahkkái}¢{ahkái} ja rávásmuvvamii, orruma ulbmilii ja institušuvnna jođihanovddasvástádussii, masa gullá maid oadjebasvuođa ja áiggiloaktima fuolaheapmi.

Máná oaivil galgá deattuhuvvot dan mielde mii heive máná {ahkkái}¢{ahkái} ja láddamii.

Nuppi lađđasii: Divššohasvuoigatvuođalága § 3-5 mielde galget divššohassii ja oapmahaččaide addojuvvon dieđut lága 3. kapihttala mielde leat heivehuvvon vuostáiváldi oktagaslaš eavttuide, nugo {ahkkái}¢{ahkái}, láttasvuhtii, vásihusaide ja kultur- ja gielladuogážii.

Divššohasvuoigatvuođalága § 3-5 mielde galget divššohassii ja oapmahaččaide addojuvvon dieđut lága 3. kapihttala mielde leat heivehuvvon vuostáiváldi oktagaslaš eavttuide, nugo {ahkkái}¢{ahkái}, láttasvuhtii, vásihusaide ja kultur- ja gielladuogážii.

Diehtojuohkima hápmi Diehtojuohkin galgá leat heivehuvvon vuostáváldi oktagaslaš eavttuide, nugo {ahkkái}¢{ahkái}, rávisvuhtii ja kultur- ja gielladuogážii.

Ollesolbmo {ahkkái}¢{ahkái} go jovden, de ledjen ádden, ahte váldoálbmogat leat min iežamet lávlun ja čuojahanárbevieruid geahččalan gieldit.

Heaika šlunddui, go fihttii ahte eanu čujuhii iežas alla {ahkkái}¢{ahkái} ja jápmimii.

Sire lei dovdan máŋgage Máhte-lágan olbmo, geat ledje nuorabun dearvvasvuođa ja eallinilu ovdagovat, muhto šloanccehedje čoahkkái, go ledje ollen dihto {ahkkái}¢{ahkái}.

Earuhusat ahkejoavkkuid gielalaš láhttemis sáhttet maid leat giellageavaheaddji {ahkkái}¢{ahkái} ja eallindillái čadnon.

Muhto lea álo eahpesihkkarvuohta das vuosihitgo variašuvnnat giellarievdama, dahje gulletgo dihto {ahkkái}¢{ahkái}.

Dát sáhttá duogážin leamaš go ráđđehus Københámmanis 1771:s {gohččui}¢{gohčui} ámtamánni gieldit Finnmárkku ássiid Ruošša guollebivdiid suovvamis orrut doppe (Solhaug I 1975: 279).

1691 gonagasreivve {gohččui}¢{gohčui} čuohppat dimbariid Várjjaga ođđa girkui ja Čáhcesullo ođđa ámtamánnigárdimii Njávdánvuvddiin (Niemi 1983: 333).

Ráđđehus {gohččui}¢{gohčui} Guolástus- ja riddodepartemeantta fuolahit ahte Stuorradikki ávžžuhusmearrádus čuovvuluvvo.

Ovddit dikki {gohččui}¢{gohčui} vuovdesápmi Sture Nilsson čoahkkái, go son lei dikki boarráseamos.

Son {gohččui}¢{gohčui} vel bártni boahtit gonagasgárdimii nuppe beaivvi.

Áddjá čearggui fárpala siste, ja {gohččui}¢{gohčui} vuot eamida mannat ruoktot.

Iđđes {gohččui}¢{gohčui} áddjá báhpa ja su eamida boahtit guossái.

Čájet munnje láibbi, {gohččui}¢{gohčui} olmmái.

Son {gohččui}¢{gohčui} čoahkkái buot bajitbáhpaid ja álbmoga čálaoahppavaččaid ja jearai sis gos Messias galggai riegádit.

Dalle Herodes {gohččui}¢{gohčui} suoli viisáid lusas ja jearahalai sis áiggi goas násti lei ihtán.

Go Herodes árvidii ahte viisát ledje beahttán su, de moaráhuvai; ja son {gohččui}¢{gohčui} goddit buot bárdnemánáid Betlehemas ja oppa dan guovllus geat ledje guovttejahkásaččat ja nuorabut, dan áiggi mielde maid Herodes lei gullan viisáin.

Go Jesus oinnii olmmošjoavkku iežas birra, de {gohččui}¢{gohčui} doalvut iežas nuppi beallái jávrri.

Gonagas šattai fuones millii, muhto vuordnumis ja gussiid dihtii son {gohččui}¢{gohčui} addit niidii dan, ja son bijai sáni giddagassii ja {gohččui}¢{gohčui} steavlidit Johanasa.

Son {gohččui}¢{gohčui} čoahkkái buot bajimuš báhpaid ja čálaoahppavaččaid ja jearai sis gos Messias galggai riegádit.

De {gohččui}¢{gohčui} Herodes suoli viisáid lusas ja jearahii sis áiggi goas násti lei ihtán.

Pilatus {gohččui}¢{gohčui} addit dan sutnje.

Jus earát vuosttaldedje, de alidii jiena, ja {gohččui}¢{gohčui} sin dahkat nu go celkkii.

Maŋemus diŋgga maid {gohččui}¢{gohčui} sin bidjat, dan eai ipmirdan mii lei.

Giibat dan {gohččui}¢{gohčui} ja mo?

Ieš eallin dat {gohččui}¢{gohčui}.

Dat aitto lánedeigga muoraid nugo gaccepaš {gohččui}¢{gohčui}.

Geassemánu 22. b. 1863 vuovdelága nr. 2 {gohččui}¢{gohčui} priváhtaalmennehiid lonuhit.

Earret eará {gohččui}¢{gohčui} 1755:s stáhtaalmennehiin Mátta-Trøndelágas gos Plassje ruvkkiid besse geavahit.

Englánddas lea vierru heŋget birrajagi ruonas šattu, {rohppái}¢{rohpái} dahje uksalasá bajábeallái.

– Lea Badje Bajila geađgekirku kopieren muoras, muitala Lepistö go cuigen jorba {rohppái}¢{rohpái}.

Vaikko musihkka ii loktanan {rohppái}¢{rohpái}, de leai vuogas boddu guldalit jaskes ja oahpes luđiid ja lávlagiid.

Earret eará man allat lea {rohppái}¢{rohpái}, uvdnanjuolggadusat, báhtaranvejolašvuohta, isolašuvdna robis ja láhttit ja seainnit, rohpeklásaid bidjan ja loktet robi stuoridan dihtii lanja.

Goallostehket buohkaid njunnesuorramiid oktii, ja darvvihehket seaidnái dahje {rohppái}¢{rohpái} // dáhkkái muittuhussan.

Dá lea sámi nástealbmi, maid čuvgejedje {rohppái}¢{rohpái}.

Son veallái, geahčai {rohppái}¢{rohpái}.

Dál go fas áibbašišgohtet ruoktot, de fertet geahčadit hoalu {rohppái}¢{rohpái}.

Lottá logai ahte moai galge gaivát hoalu {rohppái}¢{rohpái} ja ohcat das lássáloamuid, Sáriggá roahkasmahttigoahtá vieljas.

Seamma sáhttá biehttalit geavahanvuoigaduvvomiid váldit omd. rohperávttu iežas {rohppái}¢{rohpái}, darffi bidjat dáluide jna.

Boazoguohtunkommišuvnna norggabeali áirrasgotti miellahttun nammaduvvui Siri Vigmostad miessemánu 1998 ja son bođii Ingrid Røstad {saddjái}¢{sadjái}.

Miessemánus jagis 2000 nammaduvvui Ansgar Kosmo ođđa miellahttun norggabeali áirrasgoddái Ole K. Sara {saddjái}¢{sadjái} ja seamma áiggi nammaduvvui Karsten Bye čállin.

Boazodoallu dárbbaha iešguđetšlájat eatnamiid, mat iešguđet ládje leat ávkin jagiáiggiin, eaige nuppit eatnamat dohkke nuppiid {saddjái}¢{sadjái}.

Doloža rájes lea molssaeaktun leamaš ahte guođohit dálvet várreráiddus dan {saddjái}¢{sadjái} go johtit ealuin siseatnamii.

Dáid sáhttá čuoldit čuovvovaččat golmma {saddjái}¢{sadjái}: Doarjagat ealáhusa ovddidit (rationaliseret), dietnasiid lasihit ja vahátbuhtadusat.

Konsearta čohkke olbmuid ovtta {saddjái}¢{sadjái} ja dalle šaddá veahá eallin, lohká Dan Robert gii fuobmái doarjjakonseartta jurdaga go lei mátkkis.

Álgohárjehallan ii leat go moadde mánu, dan {saddjái}¢{sadjái} go dábálaš suodjalusbálvalus, mas lea jagi.

Mis eai váilo eambbogo moalat ja go daid vel oažžut {saddjái}¢{sadjái}, de galgat birget bures.

Sven Henriksen ja Wenche M. Hætta Mjøen bođiiga nuppi ja goalmmát {saddjái}¢{sadjái}.

Dál lea áigi láddan bargagoahtit boazodoalu ođas guvlui, dan {saddjái}¢{sadjái} go goaridit.

Dát dovdomearkkat leat maid boazodoalu muohtakarakteriseremis, mas omd. geavahit dajaldagaid assás geardni dan {saddjái}¢{sadjái} go dárkilis mihtidemiin, ahte lea omd. 10 cm geardni (Eira et al., 2011, sisa sáddejuvvon).

Definišuvnnat čájehit doahpagiid guovddášdovdomearkkaid ja mihtilmasvuođaid (omd. garra muohta, jiekŋagearddit, jiekŋabodni luotkkomuohttaga ektui, seaŋáš, goike bodni) ja vel unnit ja eanet fásta prototyhpalaš iešvuođaid (nugo ahte gullet áigái, {saddjái}¢{sadjái}, stratigrafiijii) (máhttu jurddašit, plánet ja doaibmat nu ahte dat dorjot guhkesáigge višuvnna álbmoga boahtteáiggis).

Árbbolaččat- teakstaduojis lea teaksta hábmejuvvon nu ahte muhtimin persovnna perspektiiva ihtá goalmmátpersovdna-muitaleaddjin, dan {saddjái}¢{sadjái} go ahte mun-muitaleaddji govvida persovnna jurdagiid.

Dan {saddjái}¢{sadjái} go guorrasit postkolonialismma doahpagiidda, leat máŋggat álgoálbmotdutkit baicce leamašan mielde vuođđudeamen metodologiijaid ja paradigmaid mat váldet vuhtii ja sisttisdollet álgoálbmogiid iežaset doahpagiid, jurddašanvugiid ja máilmmioainnuid.

Álggalávdegoddi lea ovddidan evttohusas guovtte rabas {saddjái}¢{sadjái}: Harald Gaski, stivrrajođiheaddji, guovtte jahkái, ja Trond Are Anti.

Sáhttá omd. jearrat ahte lea go dat ovdáneapmi jus sápmelaččat juoigagohtet dego prearieindiánat lávlot – ii go son dat baicce šattašii láivudahtti seaguheapmin ja juoigama erenoamášvuođa veahtasindahkamin dan {saddjái}¢{sadjái} go dovddastus álgoálbmogiid kultuvrraid oktasašvuhtii?

Dássážii ii leat árvvoštallan ožžon dan friijavuođa man livččii dárbbašan, namalassii fuolahit láidesteaddji kritihkalaš doaimma sámi dáidaga hárrái, mii dasto lea massán dan oasi man kritihkka livččii sáhttit dasa fállat – hástalusa jurddašit ođđa vugiid mielde, kritihkalaččat árvvoštallat, geahččalit ođđa hámiid dan {saddjái}¢{sadjái} go geardduhit dan mii jo lea daddjojuvvon ja dahkkojuvvon.

Muhto maid mearkkaša dat ahte jurddašit kontekstuella vugiin, ja boahtá go kultuvrralaš heiveheapmi evangeliuma ja girkolaš árbevieruid gaskkusteami {saddjái}¢{sadjái}?

Dehe go olbmot ságastallet soabadeami birra dan {saddjái}¢{sadjái} go guoddit vaši, ja riiddut molsašuvvet verddevuohtan.

Dán blohkas sáhtát áibbas álkit sihkkut sáni dárogiela, ja dan {saddjái}¢{sadjái} bidjat ruoŧagiela ja suomagiela nu ahte sisdoallu ii rievdda.

Eambbo ja eambbo iešguđet oktavuođain lea sáhka ”sosiála sohkabealis” dan {saddjái}¢{sadjái} go ahte hállojuvvošii nissonolbmuid birra.

Guokte eará mearkkašuhtti dahkki ledje strategalaš orientašuvdna (máhttu jurddašit, plánet ja doaibmat nu ahte dat dorjot guhkesáigge višuvnna álbmoga boahtteáiggis) ja jođiheapmi (olmmošjoavku gii systemáhtalaččat bargá álbmoga intreassaid ja beroštumiid ovdii ja nákce geasuhit maid earáid searvat dan bargui iežas beroštumiid ovddideami {saddjái}¢{sadjái}).

Nubbi vuohki lea gávdnat vugiid hukset dálá doaibmaválddi ala omd. ráhkadit oppalut vuogádagaid dálá ovttaskas prográmmaid {saddjái}¢{sadjái}.

Sii ohppet, ahte das ájačázis lea erohus dan {čáhccái}¢{čáhcái}, mii kemikálalaččat lea buhtistuvvon (klorejuvvon).

Oktan ráđđin lei sehkket binná bihka ja/dahje sohkkara vuššojuvvon {čáhccái}¢{čáhcái} ja dan juhkat.

Campingsaji eaiggát lea áidon guovllu ja bidjan áiddi gitta {čáhccái}¢{čáhcái}.

Mirkkohit mearkkaša ahte mirkko biddjo masa nu, omd. {čáhccái}¢{čáhcái}.

155 bealleálás olbmo arve viehkalit {čáhccái}¢{čáhcái} ja muhtimat buokčaledje vel dálvemerrii Skierries Skánis lávvardaga.

Deatnulaš skohterkrossavuoddji Morten Blien ii dáidde beassat gilvvohallat guhkes áigái, go čielggis dojii go skohteris gahčai {čáhccái}¢{čáhcái}, mannan vahkkoloahpa ruoŧabeale krossagilvvus.

Dá girdilit {čáhccái}¢{čáhcái}:

Plánemis, mii berrešii leat eanaplánen meriid siskkobealde huksenlága mielde, ferte vuhtiiváldit eatnamiid dárbbu eanadollui, eatnamiid viesso- ja industriijasajiide, luoddaráhkademiide, {čáhccái}¢{čáhcái}, viesuide, {duolvačáhccái}¢{duolvačáhcái}, girdihápmaniidda, rusttegiidda Suodjalusa atnui, luondduguovlluide, olgunastinguovlluide ja eará rusttegiidda maid dábálaččat dárbbaša.

Galgá ásahuvvot systemáhtalaš ođasmahttima várddus Suodjalusa birasmáđđásiin áibmui, {čáhccái}¢{čáhcái} ja eatnamii luoitimis, ja šláma ja vahágiid váikkuhusat lundui ja birrasii.

Vuolggasadjin lea ahte johtalit fatnasiin sáhttet buohkat dahkat, muhto ráddjehusat gustojit lohpái beassat {čáhccái}¢{čáhcái} fatnasiin.

Johtolat lea lobálaš jus sáhttá lágidit fatnasa {čáhccái}¢{čáhcái} mohtorfievrruid haga, iige mannat gieddeeatnamiid badjel.

Son váccii vehá mátkki, muhto ohpit jiekŋa doddjui, ja son vuojui galbma {čáhccái}¢{čáhcái}.

Dakkár beaivi go {čáhccái}¢{čáhcái} háliide.

Mánát besse eanas áššiid geahččalit ja dahkat iehčanassii, muhto eai {čáhccái}¢{čáhcái} mannat.

Báhkka ja ollu olbmot dagahe gilvvu njuiket {čáhccái}¢{čáhcái} johtilit.

Ánnu dajai dán seammás go šlivgii geađggi {čáhccái}¢{čáhcái}.

Juohke háve go muhtun mánná bođii bajás, ja rávesolbmot oidne ahte baksamat ledje alihin, de eai suovvan sin šat {čáhccái}¢{čáhcái}.

Globaliseren ja márkanfámut, vuoigatvuođat eatnamiidda ja {čáhccái}¢{čáhcái}, nuoskkideapmi ja moderniseren leat fáktorat mat váikkuhit eallinvuohkái ja biebmodollui juohke sajis; orožat dal Árktisis dahje Austrálias.

Muhtimin dulvá Glomma nu ollu ahte viesut ja dálut šaddet {čáhccái}¢{čáhcái}.

Dat fas mearkkaša ahte sharia lea gáldu eallima {čáhccái}¢{čáhcái}, mii lea Ipmil.

Son nuoladii ja áiggui juste {čáhccái}¢{čáhcái} lávket go fuomášii ahte sus lei badjelis divrras bearralčikŋa.

Oulankas sáhttá vuolgit kanohtain guoikka šávvii dahje gulul golgi {čáhccái}¢{čáhcái}.

Sus lea mánnováddu ja son giksašuvvá garrasit, dasgo dávjá son gahččá dollii ja dávjá {čáhccái}¢{čáhcái}.

Máŋgga háve vuoigŋa lea bálkestan su sihke dollii ja {čáhccái}¢{čáhcái} goddin dihtii su.

De son gohčui orustahttit vovnna, ja guktot njiejaiga {čáhccái}¢{čáhcái}, sihke Filip ja gonagasbálvaleaddji, ja Filip gásttašii su.

Mearraolbmát geahččaledje báhtarit skiippas ja bidje skiipafatnasa {čáhccái}¢{čáhcái} dahkaluttadettiin ahte sii áigot bidjat áŋkoriid ovdastávnnis.

Son gohčui sin geat máhtte vuodjat, njuiket {čáhccái}¢{čáhcái} vuosttažin ja mannat gáddái, ja gohčui earáid boahtit maŋis fielluid dahje skiipagáhppálagaid alde.

Dan ferte vuos mealgat dárkkistit, ahte lea go buot golmma gálvui; mielkái, {vuddjii}¢{vudjii} ja vuostái biddjojuvvon rievttes haddi.

Terje Tretnes lea dolkan {sáhkkii}¢{sáhkii} ahte SáB lea NSR mánná.

Vaikko Qvigstad lei kritihkalaš dan {vuohkkái}¢{vuohkái}, mo sámi namat dáruiduhttojuvvojedje kártabargguid oktavuođas, son dattetge doaimmai kártadoaimmahaga nammakonsuleantan nuppelohkái jagi.

Árbevirolaš {vuohkkái}¢{vuohkái} gulai ollislaš jurddašeapmi, bohccos ii galgan bálkestit maidege ja meanuide gulle vuoiŋŋalaš doaimmat.

Sáhttá leat ahte dokumentáraid govvideaddji, gulul ovdánaddi muitalanvuohki heive sámiid árbevirolaš eallinritmii ja {vuohkkái}¢{vuohkái} muitalit.

Su vuohki ja dovddahusat leat nuppástuvvan jagiid vássima mielde, seaguhusvuogi rájes main juoigama estehtalaš oasit ja čoavjespahčamat leat seahká gitta dakkár {vuohkkái}¢{vuohkái} mii eambbo állana sámepolitihkalaš hip hop nammasaš musihka guvlui.

Kiinná ráđđehus cuiggoda garrasit USA, Duiskka, Frankriikka ja Ovttastuvvon Nášuvnnaid maŋŋá go leat sakka moitojuvvon dan {vuohkkái}¢{vuohkái} mo leat gieđahallan ráfibálkkašumi vuoiti Liu Xiaobo.

Dattetge ii leat buot rihppaskuvllaohppiid vánhemiid miela mielde dat vuohki, ii goit Ellen Marit Somby Hætta liiko dien {vuohkkái}¢{vuohkái}.

Son lei máhccan jápmimis eallimii, mii veagal váikkuhii su {vuohkkái}¢{vuohkái} oaidnit áššiid.

New Critisism árvvoštallanvuohki lei uhcit eanet reakšuvdnan biográfalaš árvvoštallama {vuohkkái}¢{vuohkái}.

Elektrovnnalaš rájadangaskaomiid ávdnasat galget leat duođaštuvvon dakkár {vuohkkái}¢{vuohkái} ahte lea vejolaš dieđuid geavahit.

”Oamastus” ja ”dološ áiggi rájes geavaheapmi” leat namahusat guovtti {vuohkkái}¢{vuohkái}, mo sáhttá rábidit alcces dakkár vuoigatvuođaid.

Direktoráhtii lea dalle biddjon hálddašanváldi ja barggut main ii leat njuolga oktavuohta stáhtavuvddiid doaimmaheames ja mii lea eanet dábálaš hálddašeami {vuohkkái}¢{vuohkái}.

Muhtumat dadje ahte son dat lei, ja earát fas dadje: Ii leat, lea dušše su {vuohkkái}¢{vuohkái}.

Mii bálvalit Ipmila ođđa {vuohkkái}¢{vuohkái}, Vuoiŋŋa mielde, eat ge nugo ovdal, bustáva mielde.

Duogáš {vuohkkái}¢{vuohkái}, ahte addit jahkásaš dieđáhusa Stuorradiggái Sámedikki doaimma birra, ja prinsihpalaš dieđáhusa Norgga sámepolitihka birra juohke stuorradiggeáigodagas, lea Sámi vuoigatvuođalávdegotti vuosttas oassečielggadus NAČ 1984:18 ”Sámiid riektedili birra”.

NSR:a Sámediggejoavku háliida dovddahit duhtavašvuođa dan {vuohkkái}¢{vuohkái} mo Oslo Universitehta lea gieđahallan dán ášši ja earenoamážit rektor Lucy Smith bargguin.

Vaikko mii maid eat leat dorjon Finnmárkkulága árvalusa nugo dat lea ovddiduvvon, de reagere Bargiidbellodaga sámediggejoavku dattetge {vuohkkái}¢{vuohkái} movt ášši ovddiduvvo, ja muhtun muddui geavahuvvojit viehka garra sánit Ráđđehusa árvalusa ektui.



Albma jierbmái ja ahkkái dáhtun iežan, vástidii Andreas, ja son šattai maid nu.

Na dat olmmoš gal ii leamaš heahttái, dajai Heaika.

Danne leage dehálaš, ahte olmmoš ii leat heahttái, ja ahte lea ieš birgejeaddji.

Deaivvai dalle láhtti leat luodnái ja menddo duolvvas, jágehattaimet čorget ja bassat láhtti.

Eamit lea šaddan nu moddjái ja buorremielalaš, ja ii biego goassege šat oaivebákčasiin, nugo ovdal láve.

Ovlla lei hui moddjái, ja dovdui ahte sus lei illu sielus. 

Son lea moddjái ja gussolas, ja muitala áŋgirit historjjálaš dieđuid.

Sámmol lea hui daddjái ja moddjái.

Fávru, hámálaš ja moddjái?

Nieiddažis ledje erenoamáš attáldagat ja vuona ássit navde su mánnán jo Mearra-Sámi prinseassan go lei nu šiega, čeahppi, čáppat, moddjái ja doaimmalaš.

Naa, áidna gii geasuha mu lea Obama, son lea hui moddjái ja orro hui luohtehahtti.

Dál son lea Guovdageainnu jorttamovra, álo veahkkái ja moddjái!

Son lei hállái ja moddjái, ja dan láhkai oaččui álkit oktavuođa olbmuiguin.

Unnitlohku ii loga dárbbašlažžan leansmánnái máhttit sámegiela ja ii ge leat buorre go son lea leaikái ja moddjái.

Kirkenes idrettsforening (KIF) lea ilus ja rábmái lágidit FeFo cupa, lohká Lars Johansen.

Don leat rábmái dán vahkus.

In háliit gal nu rábmái leat, muhto in máša.

Báktehárjjis lea saddjái stoahkat.

Skuvla ferte leat fátmmasteaddji ja saddjái jus galgá sáhttit vuhtiiváldit ohppiid iešguđetlágan duogážiid ja eavttuid.

Eanas sámegieloahpahus lea unna lanjažis, muhto doarvái saddjái sámegieljoavkkuide.

Čoavddasánit nu go geahpas, saddjái ja vuogas leat vuosttaš áššit maid Nila-eaiggádat leat fuomášan.

Muđui das leat dušše buori bealit, nugo suoddjái, iige rámškkot numo skoađastuvvon reahka.

Govviduvvon johtolat lea viehka suoddjái máŋggaid sulluid dihte.

Johtolat lea suoddjái, muhto dakko leat maiddái oasit, main sáhttá bieggat garrasitge.

Čakčat sii johttájedje Faskku vuovdeeatnamii, man beahce- ja soahkevuvddiin lei suoddjái ja doarvái boaldenmuorra.

Sátni ”sábmái” sisdoallá maiddái ustitlašvuođa iige muital dušše dan ahte muhtin máhttá bures hállat sámegiela.

Muitalit su leamaš rehálaš nieida, ja dugo sámi nuorra sámi nuoraid olis: sábmái, suohtas, somá, lodji, liekkus, lievvil.

Dan veardde gielalaš ja sábmái son lea.

Son lea suohtas, sádnái ja nu go álo.

Boares Biret-Káres lei šaddan dáid jagiid viehka vehttui.

Geassi dán rádjai leamaš oalle čáhccái ja eai nu ollu báhkat.

Guorba, bieđggosjeaggi lea geađgái, báikkuid nu čáhccái ahte lea váttis johtit.

Mohtorfievrruiguin johtin lea hui jidnii, loaktá luondduriggodagaid ja dan dagahan nuoskkidanluoitimat ja juoba dákkár fievrruid joavdilis leaktu eai riekta heive meahcceguovloiešláhkái ja dan vásiheapmái.

Muhtun fanasmohtor lei hui jidnii.

Turbiidnamohtor lea jidnii.

Giđa ja geasi boahtin lei dávjá hui jidnii ja vuordemeahttun.

Mii nuorat leimmet nu olu sárdnon min oktasaš áššiideamet, muhto ii oktage mis lean jidnii, soaitá danin go eat diehtán rivttes bálgá ovddos guvlui.

Son várra ieš diđii ahte su jietna ii olahan buohkaid, ahte ii lean nu jidnii.

Sin eallin ja huikkas lea nu jidnii, ahte válla deavdá oppa guovllu.

Musihkka lei gaskkohagaid nu jidnii ahte Heaika ja indiánanisu illá gulahalaiga, vaikko sámesearvvi ovdaolmmoš geahččalii leat buoremus lági mielde veahkkin.

Lea deaŧalaš ahte dohkás lea čielga giellaberošteaddji identitehta, soaitá leat veaháš sáhkkii maid.

Earáide gal ii soaitte muitalit nu olu, muhto jus leaččat sáhkkii, de beasat dás lohkat veaháš dán biilla birra.

Nu go ollu eará guovdageaidnulaččain, de lea journalista sáhkkii oaidnit gos Frank ja Regine orruba.

Muhto leat gal dieđus sáhkkii, mieđiha son.

De gal állat ii boagustan šat, son šattai baica hui sáhkkii.

Mu stuoraoabbá oaivvilda mun lea beare sáhkkii.

Mun gal boran ovdal dápmoha dahje čuovžža, ii leat nu vuddjii.

Bohccomielkkis lea lákcavallji, bažedettiin lea dat oalle vuddjii ja das lea njealje geardde eanet lákca go gusamielkkis.

In háliidivčče oba lohkat ge maid sii čállet, muhto de lean ges nu sáhkkii ahte in máša, boagusta Sofia ja mieđiha ahte heajos kritihkka sáhttá muhtumin soardit su.

Fertet geahččalit ođđa bargovugiid ja jurdagiid go don han leat hui sáhkkii, minddar fertet gárvvistit beaivválaš bargguid ovdalgo gelddolaš bargguiguin hommegoađát.

Mun oainnat lean hui sáhkkii ja dieđusge fertejin vuolgit geahččat daid olbmuid.

Presideanta lea hui sáhkkii sámi kultuvrii, erenomážit makkár mearkkašumit ja árvu juigosis lea sámi servodagas, nu čállá NRK Sámi Radio.

Dasa lassin lei iešge sáhkkii mo davviguovllu álbmogat ellet árktalaš luonddus ja mo luondu sin rievdada.

Doppe gávnnat maid veahki ruovttubargguide, ja jus leat diehtoáŋgir ja sáhkkii, de lea Interneahtta oba stuora veahkkin dutnje.

Gal don veahá sáhkkii fal leat?

Mun lean hui sáhkkii ja dieđusge fertejin vuolgit geahččat mii dáhpáhuvvá.

Egil Olli mielas gonagas lea hui sáhkkii das mo Sámedikkiin manná ja makkár áššit leat áigeguovdilat.

Jus leat sáhkkii movt várit Fálesnuoris šadde, makkár ártnat gávdnojit doppe ja mii dáhpáhuvvá ruvkeplánaid birra.

Dál, go luomeáigi lahkona, de lea Ávvir sáhkkii ja jearrá ahte láve go son lubmet.

Dál fertet veahá váruhit, juste dál leat don hui sáhkkii, beare it leat beare sáhkkii.

Lean kritihkalaš fáddái, muhto seammás rabas ja sáhkkii, lohká Ingjerd Tjelle.

Go lohká iežas ovdal leamaš jođiheaddjin feara mas, de šattan sáhkkii ja son čilgegoahtá.

Ledjen hui sáhkkii buot sámi áššiide, muhto siiddas ii sárdnojuvvon daid birra.

Mus lei beana mielde in ge mun de ballan, šadden dušše sáhkkii.

Báhppa lei sáhkkii oahpásmuvvat Heikii, gean birra lei gullan ovddit báhpas.

Dasto ledjen veahá sáhkkii.

Šadden dieđusge hui sáhkkii oažžut dieđuid dan boares gova birra.

Dál šaddagoađát hui sáhkkii, ja beroštat ođđa áššiin mat dáhpáhuvvet.

Ledjen sáhkkii ja ledjen mielas eanet bargat go mun bargen beallevirggis buohccedivššárin Troandima gávpogis.

Leat go sáhkkii geahččat mii manai boastut báddemiiguin?

Jos mediabargin háliidat, de lea buorre jos leat diehtoáŋgir dahje sáhkkii, liikot lektui ja ahte barggus dáhpáhuvvá ollu, go beasat ohcat vástádusaid aiddo dasa mii iežat mielas orru diehtin veara ja hupmat dahje hállat singuin geaiguin háliidat.