Davviriikkaid eamiálbmogiid riektedilli

Ánde Somby čállán
Dán sáhkavuođu lean ráhkadan Davviriikkaid juristačoahkkimii, mii dollojuvvui Oslos 1999. Giittán Alimusrievtti justitiarius Carsten Smith mávssolaš veahki ovddas ráhkadettiinan dán sáhkavuođu. Stuorra giitu maiddái professor Birger Stuevold Lassenii, stipendiáhta Are Stenvikii ja professor Kirsti Strøm Bullii mávssolaš njulgemiid ovddas. Giittán maiddái universitehtalektora Fredrik Harhoff buriid ságastallamiid ovddas.
Artihkal lea dárogillii almmuhuvvon 35. Davviriikkalaš Juristtaidčoahkkima Šiehtadallamiin s. 503. Artihkal lea sámegillii jorgaluvvon ja almmuhuvvon Romssa universitehta Juridihka fakultehta čálaráiddus nr 39 "Vihtta artihkkala sámerievttis", mii ilmmai 2001:s. Jorgalus lea divvojuvvon 2003:s.
1. Álggahus
Mu referáhta namma dadjá, ahte berrešin nu dievaslaččat go vejolaš čilget ja árvvoštallat davviriikkaid eamiálbmogiid riektedili. Áige- ja viidodatrámmaid geažil, maid dát ovdanbuktin ferte doallat, šattašii veadjemeahttun bargu, jos dan galggašii dárkilit čuovvulit nu mo dat čuodjá. Mu áigumuš ii leat leahkit dievaslaš. Mu vuordámuš lea «mixed audience». Navddán ahte mii, geat gávnnadat eamiálbmotsešuvnnas, ovddastat olles spektra dahjege girjju, daid geat eai báljo dovdda eamiálbmotgažaldagaid, ja fas daid geat dovdet dákkár áššiid, mat guorahallojit, buorebut go mun. Jos vel in sáhtege buohkaid biebmat gallás, de oainnán iežan bargun guossohastit veahá biepmu buohkaide. Vaikko vel datge orru leamen stuorra áigumuš, de goit áiggun čielggadit fáttá váldolinjjáid, seammás áiggun maiddái ovdanbuktit dihto reflekšuvnnaid sihke eaŋkil rievttálaš geavatlaš gažaldagaid ja eambbo prinsihpalaš gažaldagaid hárrái.
Dát riektesuorgi lea álgodásis, ja dat dilli váikkuha mu áddejumi dán riektesuorggi hárrái. Vaikko sáhttáge ollu buriid dadjat bohtosiid birra, mat dán rádjái leat olahuvvon, de áiggun čuoččaldahttit kritihkalaš oainnu dakkár áššiid ektui, mat mu mielas leat váilevaččat. In dan daga dan dihtii, ahte áiggošin leat bahánihkkán, váttis dahje fuikolas, muhto danin ahte leat mielde ságastallamin, gokko ovdánanlinjját berrejit mannat boahtteáiggis.
Vaikko vel leange váldán badjelasan leahkit davviriikkaid eamiálbmogiid riektedili fáttá refereantan, de ferten gal mieđihit, ahte mu máhtolašvuohta Ruonáeatnama rievttálaš dili ektui lea sakka rájálaš. Dan hárrái mun jáhkán, ahte mu nubbi korefereanta Frederik Harhoff dievasmahttá mu. Go lean Norgga bealde eret, de lea mus eanemus máhtolašvuohta Norgga dilálašvuođaid hárrái, ja válddán eanaš ovdamearkkaid doppe. Ruoŧa ja Suoma beale riektedilli lea measta ovttalágan ja daid mun namuhan dušše dalle, go leat čielga erohusat. Dan hárrái mun luohtán, ahte mu nubbi korefereanta Kaisa Korpijaakko Labba ovdanbuktá dárbbašlaš dievasmahtti kommeanttaid.
2. Geat gullet eamiálbmogiidda?
Vuosttaš gažaldat, mii lunddolaččat čuožžila, lea ahte geaid mii oaivvildat, go lea sáhka eamiálbmogiin? Eamiálbmot-doahpaga birra lea ollu digaštallojuvvon, ja mii eat galgga dán digaštallamii searvat dán oktavuođas. Doahpaga guovddážis orrot leamen álbmogat dahje našuvnnat, maid eallinvuohki lei ásahuvvon ovdalgo našunálastáhtat válde daid háldoseaset. Vaikko vel eamiálbmogat eai dárbbašge leat unnitloguálbmoga dilis vissis našunálastáhtaid siskkobealde, de geavatlaš dilli lea dávjá dakkár. Dábálaš definišuvnnaide gullá aŋkke dat elemeanta, man mielde eamiálbmogat dávjá leat marginála dilis našunálastáhta dábálaš mearridanvuogádagaid ektui. Eamiálbmot-definišuvnna goalmmát čuokkis lea, ahte kultuvrra ja eallinvuogi eaktivuohta ii galgga leat oalát jávkaduvvon, muhto deaŧalaš bealit galget leat eallimin.
Eamiálbmogat leat miehtá máilmmi. Mii leat hárjánan eamiálbmogin gohčodit dakkáriid go New Zealándda maoriálbmoga, austrálialaš aboriginálaid, Lulli-Amerihká indiánaid, davviamerihkálaš eamiálbmogiid, Ruošša árktalaš joavkkuid. Dađistaga leat maiddái Lulli-Ásia ja Afrihká álbmotjoavkkutge searvagoahtán eamiálbmogiid šiehtadallanbeavdái. Eamiálbmogiidda leat oktasaš dat, ahte eanetloguálbmogiid servodagat geahččalit dahje leat geahččalan duddjot eamiálbmogiid iežaset gova mielde ja ahte eamiálbmogiid luondduriggodagat leat leamaš ja leat duoguštuvvon dahje ain duoguštuvvojit. Boađusin lea ahte ollu eamiálbmotkultuvrrat, dasa lassin ahte dain lea heajos ekonomalaš vuođđu, leat massán deaŧalaš kulturosiid nugo giela, oskku, lávlunárbevieruid ja árvovuogádaga.
Davviriikkain leat eahpitkeahttá guokte álbmoga maid atnit álgoálbmogin: Ruonáeatnama inuihtat ja Davvikalohta sápmelaččat. Vaikko vel davviriikkaid eamiálbmogiid gaskkas leatge čiekŋalis sullalasvuođat, de leat maiddái čielga erohusat. Inuihtain lea sierra nannán gos sii leat eanetlogus. Sápmelaččat leat unnitlogus earret muhtun unnit guovlluin. Inuihtain lea leamaš formaliserejuvvon iešstivrejupmi guhkit áigge go sápmelaččain. Inuihtaid stáhtus eamiálbmogin ii leat vuođđolágas nannejuvvon, muhto sápmelaččaid stáhtus eamiálbmogin gal lea vuođđolágas nannejuvvon sihke Suoma ja Norgga vuođđolágas. Ruoŧas leat guhká jo ságastallan dán áššis, muhto Ruoŧa vuođđoláhkaaddit eai leat vel nannen vuođđolágas sápmelaččaid eamiálbmotstáhtusa.
Maŋimuš áiggiid leat Norggas ságastallan, galggašedjego kvenat - suoma sisafárrejeaddit, geat boahtigohte Finnmárkui ja Davvi-Romsii 1700-logu álgogeahčen - maiddái adnojuvvot eamiálbmogin. Nu guhkás go mun dieđán, de ii leat dát gažaldat váldojuvvon ovdan Ruoŧa iige Suoma bealde. Norgga láhkaaddit leat áigá jo suokkardan vuđolaččat kvenaid eamiálbmotstáhtusa gažaldaga, ja gávnnahan ahte dušše sápmelaččat sáhttet adnojuvvot eamiálbmogin.
3. Eamiálbmogat ja riekti - muhtun prinsihpalaš vuolggasajit
Álggahusas čuožžilii nubbi gažaldat, leago riekti heivvolaš hálddašit gažaldatviidodaga, mii čatnasa našunálastáhta beroštumi sihkkarastit «lebensraum» ja eamiálbmogiid beroštumi gaskii, ahte sis galgá leat historjá, dálá áigi ja boahtteáigi. Dán oktavuođas ádden rievtti nu, ahte dasa gullet riektenorpmat - nugo dat leat čállon ovdamearkka dihtii láhkamearrádusain - dasa gullet maiddái riekteásahusat ovdamearkka dihtii duopmostuolut, ja mielde leat maiddái riekteproseassat dahje rituálat.
Dálá riektejurddašeami vuođđojurdda lea seammalágáš meannudeapmi. Buohkat berrejit meannuduvvot seammaláhkai. Vaikko historjjás leat áiggit, goas eamiálbmogat leat vásihan formaliserejuvvon negatiiva vealaheami, de lea dál dakkár konsensus dahjege ovttamielalašvuohta, ahte negatiiva vealaheapmi ii berre dáhpáhuvvat. Dálá eamiálbmotrievtti guovddáš osiin lea dakkár vuolggasadji, ahte vaikko vel negatiiva vealaheapmi ii galggašege dáhpáhuvvat, de formála seammalágaš meannudeapmi sáhttá dattetge duddjot duođalaš sierralágášvuođa. Ovdamearkka dihtii sáhttá dát dáhpáhuvvat, jos buohkat meannuduvvojit seammaláhkai nu, ahte buohkat ožžot skuvlafálaldaga oahppat dárogiela. Dalle dárogielat mánát ožžot eará fálaldaga go sámegielat mánát. Danin eamiálbmotrievtti váldoprošeaktan dál lea njulget duođalaš sierralágášvuođa, maid formála seammalágášvuohta sáhttá duddjot, ja positiiva sierrameannudeapmi lea okta váikkuhangaskaoapmi, maid sáhttá geavahit eamiálbmotjoavkkuid miellahtuid buorrin.
Čuožžila gažaldat, geaidda eamiálbmotriekti guoská. Álgočalbmái dát guoská eamiálbmogiidda. Nugo namuhuvvui, de eamiálbmotriekti livččii leamaš guovddáš gaskaoapmi sihkkarastit sihke eamiálbmogiid historjjá, sin dálááiggi ja boahtteáiggi. Dávjá lea riektevuogádat áidna mearridanvuogádat, mas eamiálbmogiin lea duođalaš vejolašvuohta beassat buktit ovdan oaiviliiddiset. Nugo leat oaidnán, de lea eamiálbmot-doaba meroštallojuvvon našunálastáhta-doahpaga ektui. Vaikko dat dávjá vajálduvvá, de eamiálbmotriekti danin maiddái gullá našunálastáhtii. Dát vuođđuda doaibmanfriijavuođa rámmaid, mat našunálastáhtaid ásahusain sáhttet leat ovdamearkka dihtii eamiálbmotguovlluin, ja našunálastáhtat maiddái geavahit eamiálbmotrievtti gaskaoapmin njulget boares vahágiid. Našunálastáhtaid beroštumit eamiálbmotrievtti hárrái čatnasit dasa, ahte eamiálbmotriekti sáhttá leat okta dain speadjaliin, mii muitala, doaibmágo našunálastáhta siviliserejuvvon kulturservodahkan - mas lea dáhttu njulget ovddeš áiggiid boasttuvuođaid vai leago dat eambbo dakkár fuones servodat, mii ii beroš iežas historjjálaš ovddasvástádusas. Našunálastáhta sáhttá eamiálbmotrievttis bokte jogo dagahit boahttevaš buolvvaid gáržžohallandillái dahje guođđit sidjiide čorges dili. Našunálastáhtaid eamiálbmotriekti sáhttá maiddái leat deaŧalaš riikkaidgaskasaš árvvu oažžuma dáfus.
Nugo namuhuvvui, de válddán vuođđun, ahte riekti sisttisdoallá riekternorpmaid, -ásahusaid ja -proseassaid. Dat mearkkaša, ahte eamiálbmotrievttis sáhttet leat golbma parallella prošeavtta. Vuosttažettiin eamiálbmotrievttálaš norpmain berre leat dakkár sisdoallu, mii addá luohttámuša daidda geaidda dat guoská, nuppádassii ásahusat, mat norpmaid galget hálddašit, berrejit duddjot luohttámuša, ja goalmmádassii proseassat, maidda ásahusat geavahit norpmaid, berrejit duddjot luohttámuša. Áiggun dárkileappot čilget muhtun dihto riektenorpmaid vuolábealde, ja danin in áiggoge dás cealkit maidege dan buorivuođa, bonitasa hárrái mii dain sáhttá leat. Riekteásahusaid dáfus lea dilli dakkár, ahte eamiálbmotlaš gažaldagat leat gieđahallojuvvon našunálastáhtaid dábálaš duopmostuoluin. Dat mearkkaša ahte ásahusain, mat váldet beali nákkuin, main eamiálbmotrievttálaš argumeanttat leat guovddážis, leat dušše našunálastáhtaid eanetloguálbmoga miellahtut. Eahpeluohttámuša sáhttá maid bohciidahttit dan nannen, ahte našunálastáhtat leat guhká čiehkan eamiálbmogiid historjjá ja kultuvrra oahpahusvuogádagaidasaset. Eanaš duopmárat unnán dovdet eamiálbmogiid historjjá, sin eallinvugiid ja sin norpmaid ja árvvuid. Dat, gii ákkastallá eamiálbmotrievttálaš argumentašuvnnain, sáhttá fertet doallat vuos álbmotčuvgehusa ja dasa lassin čielggadit ášši duođaštusaid ja rievttálaš ákkastallama. Vaikko vel eat bijage gažaldaga davviriikkaid duopmáriid duopmárintegritehtii, de sáhttet dát áššit mielddisbuktit, ahte eamiálbmotlaš áššit jogo systemáhtalaččat dubmejuvvojit menddo siivvut eamiálbmogiid ektui (leatnot dal siivui dieid villaolbmuiguin), dahje eamiálbmogat systemáhtalaččat šaddet eahpedássidis dillái, daningo duopmárat eahpesihkkarvuođasteaset sáhttet fas čuovvulit dan bálgá, mii našunálastáhtaid eanetloguálbmoga miellahtuid mielas lea normála. Dás ii leat dahkkon makkárge riektesosiologalaš guorahallan, muhto orru leamen nu, ahte dat, maid maŋimuš namuhin, dáhpáhuvva dávjjit go dat, maid ovdal namuhin. Prinsihpalaš gažaldagat leat leamaš baicce hárve Norgga duopmostuoluin. Ruoŧas dat dáhpáhuvai čiežalotlogu loahpageahčen dovddus Vearroduottaráššis, maid Alimus Duopmostuollu gieđahalai, ja Norggas dat dáhpáhuvai gákcilotlogu álgogeahčen dovddus Álaheaju-áššis, maid Norgga Alimusriekti gieđahalai. Goappašiid stuorra riektedrámain vuoittáhalle sápmelaččat.
Riekteproseassaiguin mun ádden formaliserejuvvon áššemeannudeami nugo dat leat meairiduvvon ovdamearkka dihtii proseassalágain, ja rievttálaš resonnerenproseassaiguin fas nugo dat leat čilgejuvvon davviriikkaid juridihkalaš metodaoahpa váldogirjjiin. Dás áiggun dušše kommenteret rievttálaš ressonerenproseassa vuoimmi duddjot luohttámuša eamiálbmotgažaldagain. Riektemetoda vuođđun lea našunálastáhtalaš riekteárbevieruid áddejupmi dan hárrái, mat riektegáldut leat, mo daid berre dulkot ja mo rievttálaš resonnemeanttaid dahjege guorahallamušaid galgá hábmet ja ovdanbuktit. Daid vuođđun lea našunálastáhtaid riekteáddejupmi. Alismusrievtti justitiarius Carsten Smith lea máŋgga oktavuođas cealkán, ahte kultuvrra guovdileamos ášši lea dan riekteáddejupmi. Lea hui easkka čuožžilan gažaldat, makkár saji eamiálbmogiid riekteáddejupmi berrešii oažžut riekteásahusain. Norggas čuožžilii dát gažaldat dan oktavuođas, go sámi vuoigatvuođalávdegotti riektejoavku, NAČ 1992:34 s.17, guđii dán gažaldaga, go čielggadii oamastanvuoigatvuođa Finnmárkku eatnamiid hárrái. Ruonáeatnamis lea jođus miellagiddevaš prošeakta heivehit árbevirolaš ruonáeatnanlaš jurddašeami ráŋggáštusriektedoibmii.
Dálá eamiálbmotrievtti vuoigatvuođagažaldagat leat eamiálbmogiid iešstivrejumi organiserema ja formalisema birra. Dáid gažaldagaid oaidnit daid njuolggadusaid hámis, mat mearridit eamiálbmogiid almmolaš ovddasteaddji orgánaid sierralágan beliid. Eamiálbmotlaš guovddášášši lea maiddái oažžut válddi eanariggodagaid hárrái - dávjá ovdanboahtá dát fáddá eatnamiid oamastanvuoigatvuođa gažaldaga hámis. Eamiálbmotrievtti guovddášosiide gullá maiddái sihkkarastit (dahje milloseappot jođálmahttit) kultuvrra earáláhkai, ovdamearkka dihtii addit ovdamuniid eamiálbmoga nuoraide dihtolágan alitoahpu váldimis. Eamiálbmotriektái gullá maiddái muhtun muddui njulget vahágiid, mat leat dáhpáhuvvan našunálastáhtaid oktiisuddadanpolitihka geažil, ovdamearkka dihtii máhcahit ruovttoluotta kulturdávviriid, maid našunálastáhta lea dolvon.
4. Eamiálbmogiid ovddasteaddji orgánat
Guokte gažaldaga leat guovddážis eamiálbmogiid orgánaid oktavuođas. Geaid dát orgánat vuosttažettiin berrejit ovddastit ja makkár váldi dain nuppádassii berre leat.
Davviriikkat leat erenoamážat dán oktavuođas, daningo eamiálbmogiid vuosttaš orgánat ásahuvvojedje deike. Dađistaga leat ovddasteaddji orgánat maiddái ásahuvvon ovdamearkka dihtii Nunavutii Kanadai. Eamiálbmogiid davviriikkaid ovddasteaddji orgánaid hárrái lea oktasaš dat, ahte dat leat demokráhtalaččat dan áddejumis, man mielde dat leat eamiálbmotválljen orgánat ja válljejuvvon eamiálbmogiid gaskkas. Dat mearkkaša, ahte daid vuođđun lea jienastuslohku, mii mearrida geas lea jienastanvuoigatvuohta ja geat daidda sáhttet válljejuvvot. Ruonáeatnamis lea Ruonáeatnama ruovttustivra doaibmagoahtán miessemanu 1. beaivve 1979 rájes. Sámi guovlluin ožžo Sámeparlameantta Suoma beallái jagi 1976. Norgga beale Sámediggi ásahuvvui gis jagi 1989. Ruoŧa beale Sámediggi ásahuvvui jagi 1982.
Buot Ruonáeatnama fásta ássiin dahje sis, geat doppe leat orron fásta maŋimuš golbma jagi, lea vuoigatvuohta čuožžut jienastuslogus, ja dat leage vuođđun gažaldahkii, geain lea jienastanvuoigatvuohta ja geat sáhttet válljejuvvot Ruonáeatnama ruovttustivrii. Inuihtat ja dánskkalaččat eai earuhuvvo. Dát čájeha, ahte Ruonáeana lea čielgasit ráddjejuvvon geográfalaš guovlu, gos inuihtat leat eanetlogus. Sámi ovddasteaddji orgánaid dilli lea earálágan. Vuoigatvuohta leat Sámedikkiid jienastusloguin lea lassin dábálaš jienastanvuoigatvuođa eavttuide, maid duohken leat objektiivvalaš ja subjektiivvalaš eavttut. Objektiivaeaktu lea čadnon «ruovttugiella»-terbmii. Gáibádussan lea ahte olbmos lea sámegiella ruovttugiellan, dahje ahte váhnemiin nuppis, dahje ovtta váhnenváhnemis lea leamaš sámegiella ruovttugjellan. Norggas gieskat ođasmahttojuvvui láhka nu ahte lea doarvái, go ovtta máttarváhnemis lea sámegiella ruovttugiellan. Ruovttugiella mearkkaša giela, mii lea leamaš váldogiellan ruovttus, gos olmmoš lea bajásšaddan dahje orrun. Subjektiivaeaktu lea ahte dat, gii háliida leat Sámedikki jienastuslogus, galgá iežas atnit sápmelažžan. Olmmoš galgá almmuhit skovis, ahte objektiivvalaš eaktu lea dievvan, ahte subjektiivaeaktu lea dievvan ja ahte háliida iežas čálihit sámi jienastuslohkui. Čilgehussan, manne Sámedikkiid jienastuslogu njuolggadusat leat mohkkábut go Ruonáeatnama, lea sámiid unnitlogu dilli eanaš sámi guovlluin.
Njuolggadusat, geat besset čálihit iežaset eamiálbmogiid ovddasteaddji orgánaid jienastusloguide, vuosttažettiin ovdanbuktet dakkár gažaldaga, geat eanetloguservodaga miellahtuin besset eamiálbmogiid ovddasteaddji orgánaide. Ruonáeatnama hárrái šaddá váldoáššin, berrešiigo jienastuslohku ráddjejuvvot nu, ahte dušše inuihtat besset jienastuslohkui. Sámedikkiid hárrái šaddá gažaldahkan, dagahago gáidanoktavuohta, maid objektiivaeaktu gáibida, dan, ahte Sámedikkiide levvet eanetloguálbmoga miellahtut. Nuppádassii lea gažaldat, dagahago gáibádus ahte olbmot ieža fertejit čálihit iežaset jienastuslohkui registrerema nu bargogáibideaddjin ja váttisin ahte Sámedikkit šaddet dakkár orgánan, mat dušše ovddastit erenoamáš berošteaddji olbmuid - berošteaddjiorgánan dan sadjái go duođalaš ovddasteddji orgánan.
Nugo namuhuvvui de lea nubbi váldogažaldat, mii guoská eamiálbmogiid ovddasteaddji orgánaide dat, makkár váldi dahje mearridanváldi dain lea dahje berre leat. Juohke álbmogis ja juohke našuvnnas lea vuođđoulbmilin, ahte sin mearridanorgánain berre mearridanváldi leat nu viiddis go vejolaš ja nu čadni go vejolaš. Dát hui sihkkarit guoská maiddái eamiálbmogiidda. Go eamiálbmogiid ovddasteaddji orgánaide galgá addot mearridanváldi, ja dát váldi galgá hábmejuvvot, de dat mielddisbuktá dakkár čuolmma, ahte našunálastáhtaid mearridanváldi gáržu. Jos vuos našunálastáhtat guorrasit dasa, ahte eamiálbmogiid ovddasteaddji orgánain galgá leat mearridanváldi, de ođđa čuolmmat bohciidit. Reálapolitihkalaččat gehččojuvvon, de lea mihtilmas (jos juo ii vealttakeahttá), ahte našunálastáhtat doalahit iežaset mearridanvuođu nu lihkahalakeahttá go vejolaš. Dat mearkkaša, ahte eamiálbmogiid ovddasteaddji orgánat ožžot nu unnán mearridanválddi go vejolaš - ja áinnas dakkár áššesurggiin, mat našunálastáhtaid bealis eai leat nu deaŧalaččat. Eamiálbmogiid ovddasteaddji orgánaid dilemman šaddá čájehit iežaset duođalaš ovddasteaddji orgánan. Dat mearkkaša dán oktavuođas, ahte eai berrešii dušše bargat dakkár áššiiguin ja áššesurggiiguin, mat eai leat nu deaŧalaččat. Heajomus, mii sáhttá dáhpáhuvvat, lea ahte dat gehččojuvvojit hearvan. Miellagiddevaš gažaldat lea, mo davviriikkaid našunálastáhtat ovttas eamiálbmogiid ovddasteaddji orgánaiguin leat čoavdán dáid dilemmaid.
Ruonáeatnama ruovttustivra galgá ruovttustivrralágain ja dan vuođul dábálaččat oažžut mearridanválddi buot áššesurggiin. Erenoamážit guoská dát dakkár áššiide, mat erenoamážit gusket Ruonáeatnama beroštumiide. Dát galgá dáhpáhuvvat nu, ahte ášši vihkkedallojuvvo dánskka riikka ovttadaga ektui. Ruovttustivra lea maiddái ožžon duođalaš mearridanválddi ollu áššesurggiin. Dat guoská Ruonáeatnama stivrenortnegii ja Ruonáeatnama gielddaide. Áššit, mat maiddái gullet dasa, leat vearut ja divadat, guovllu guolásteapmi, bivdu, eanadoallu, boazošaddadeapmi, birasgáhtten, masa gullet ráfáiduhttinmearrádusat, plánenváldi, sosiála áššit, dearvvašvuođasuorgi, bargomárkandilli, ealáhusdilit, gálvoháhkan, olbmuid- ja gálvofievrrideapmi, viessoláigolágat, viessodoarjagat ja viessohálddašeapmi. Muhto ruovttustivra ii leat ožžon mearridanválddi dakkár áššiid hárrái go stáhtavuođđoásahus, stáhtaborgárdoaba, pássa- ja visumváldi, váldi mearridit stáhtasymbolaid, olgoriikkapolitihkalaš áššit, suodjalus, ruhtaásahus, ruhtaráhkadeapmi, valuhta, váldi mearridit mihtuid ja deattuid, persovdnarievtti dábálaš láhkavuogádagat, bearašriekti, árberiekti, opmodatriekti, ráŋggáštusriektedoaibma ja giddagasásahusat. Dain áššiin lea Ruonáeatnama ruovttustivrras ráđđeaddi váldi. Muhto Ruonáeatnama ruovttustivra lea ieš viiddidan muhtun osiid váldeviidodagastis, ovdamearkka dihtii lea mearridan Ruonáeatnama leavgga, ja maiddái lea dahkan riikkaidgaskasaš soahpamušaid Ruonáeatnama ja eará riikkaid gaskkas. Mearkkašahttimus Ruonáeatnama ruovttustivrii dál várra lea váttisvuohta ruhtadit buot áššesurggiid hálddašeami.
Davviriikkaid Sámedikkiid dáfus lea dán fáttá agenda earálágan. Lágat leat hábmejuvvon sierraláhkai Norggas, Ruoŧas ja Suomas dán áššis. Váldonjuolggadus lea dattetge, ahte Sámedikkiin ii leat mangelágan mearridanváldi. Daid váldi paradoksalaččat gohčoduvvo ráđđeaddin. Dán geažil čuožžilit golbma gažaldaga, vuosttažettiin makkár áššiin sáhttet leat ráđđeaddin, nuppádassii makkár árvu lea Sámedikki mearrádusain ja goalmmádassii mo galgá dát váldi jođihuvvot.
Sámedikkiin lea ráđđeaddi váldi buot sámi beroštumiide guoskevaš áššiin. Dáin áššiin sáhttet Sámedikkit várra nu gohčoduvvon friija árvvoštallama mielde mearridit, makkár áššit leat sámi beroštumiide guoskevaš áššit. Nugo namuhuvvui, de Sámedikkiin lea dábálaččat dušše ráđđeaddi váldi - dat leat gulaskuddanorgánat. Dattetge leat Sámedikkit ožžon mearridanválddi muhtun muddui. Dat gullá lunddolaččat dakkár áššiide go Sámedikkiid válganjuolggadusaide, dihto almmolaš ruhtajuolludemiide ja ollu almmolaš hálddašanbargguide. Mu mielas orru Norgga Sámediggi oažžumin veahážiid mielde mearridanválddi viehka dávjá - dat mielddisbuktá ahte lea váttis oažžut oppalaš oainnu das, makkár árvu mearridanválddi gažaldagas lea. Norgga Sámedikki dilli orru leamen mihtilmas dan dáfus. Goalmmát gažaldaga hárrái, mii lea prosessuála válddi birra, lea Sámedikkiin dáhpin geavahit našunálastáhtaideaset hálddahuslágaid, hálddahusrievtti ja muđui bidjet vuođđun našunálastáhtaid hálddahusárbevieruid.
Lea váttis árvvoštallat davviriikkaid eamiálbmogiid ovddasteaddji orgánaid oktasaččat. Mihtilmas sihke ruovttustivrraortnegis ja Sámedikkevuogádagain lea dattetge, ahte dat leat hui ovttaláganat nugo eanaš eurohpálaš byrokratiijat leatge. Dat mearkkaša vuosttažettiin, ahte dat leat oalle divrasat. Dat gáibidit viiddis infrastruktuvrra ja stuorra byrokratiijaveaga. Unna árktalaš álbmogiid ektui dat sáhttá gáibidit hui olu resurssaid. Nuppádassii dat mieldisbuktá, ahte dábálaš oarje-eurohpálaš rationalitehta doaibmá dáin byrokratiijain. Dat ásahuvvojedje aiddo dainna ulbmiliin, ahte dat galge seailluhit ja ovdánahttit eamiálbmogiid kultuvrraid. Sáhttá vel nuge geavvat davviriikkaid eamiálbmogiid ektui, ahte byrokratiijat hábmemušaideaset geažil dušše ráhkadit ođđasis daid čuolmmaid, maid dat leat ásahuvvon čoavdit. Lea várra stuorra hástalus hábmet byrokratiijaid, mat buorebut leat heivehuvvon sihke álbmogii ja kultuvrii maid dat galgá bálvalit. Jos buohtastahttigoahtá ruovttustivrra Sámedikkiiguin dan dáfus, makkár formála válddi dat leat ožžon, de lea ruovttustivra mealgat ovddabealde, ja dat galggašii hástalit inuihtaid leahkit hui duhtavaččat dainna, masa leat ollen, ja sápmelaččat galggašedje gis leat duhtameahttumat. Guovddáš áššin das lea, ahte dat ráhkada guovttelágan ageandda. Dan válddi, masa Ruonáeatnama ruovttustivra lea ollen, sáhttet sihkkarit nu, ahte ain šiehtadallet viidáseappot dánska stáhtain, muhto buohtastahttin Sámedikkiiguin dan hárrái ii dáidde leat nu ávkkálaš. Muhto baicce Sámedikkiide lea Ruonáeanan hui ávkkálaš. Ruonáeatnama ruovttustivrraortnet čájeha, ahte dat lea vejolaš. Dássážii leat sápmelaččaid ektui ákkastallan, ahte Ruonáeana lea suolu, ja danin lea buot nu olu álkit inuihtaide. Nunavutas Kanadas lea iešstivrejumi ortnega ásaheapmi duođaštussan Sámedikkiide, ahte eamiálbmogat eai eisege dárbbaš orrut sullos vai ožžot muhtun mudduige iešstivrejumi. Okta moatti áššis, mii sáhttá oaččuhit davviriikkaid Sámedikkiid beassat eret unohis steampalis, man mielde dat leat mearkkašmeahttun sámi politihkkáriid sáttokássat, lea ahte dálá váldi sáhttá adnojuvvot álgun historjjálaš bargui, mii lea ovddosguvlui oaččuhit eambbo duođalaš iešstivrejumi maiddái sápmelaččaide.
5. Eanavuoigatvuođat
Eanavuoigatvuođa gažaldat lea oassegažaldat dan oppalaš gažaldagas, mii lea eamiálbmogiid kultuvrra ja servodateallima materiála vuođu hárrái. Eanavuoigatvuođa gažaldat ii leat nu áigeguovdil Ruonáeatnamis nugo dat lea sápmelaččaide. Danmárku lea sirdán luondduriggodagaid hálddašeami ja eanaš osiid almmolaš válddis areálahálddašeami háldui Ruonáeatnama ruovttustivrii.
Sámi guovlluin leat eanavuoigatvuođat leamaš guovddážis. Guovddášgažaldat lea leamaš, galgetgo sápmelaččat oamastit osiid sámi guovlluin, ja eará guovddáš gažaldat lea gis leamaš, galgágo sápmelaččain leat rivttiiguin suodjaluvvon geavahanvuoigatvuohta guovlluide, main lea sáhka. Máŋggalágan ságastallamat leat leamaš sierra oktavuođain. Gažaldat lea máŋggadimenšuvnnalaš ságastallamis - mii muhtun muddui lea riddjii. Danin lea váttis geassit váldolinjjáid dás. Mun duđan danin buktit moadde ovdamearkka.
Sápmelaččat leat ákkastallan nu, ahte davviriikkaid našunálastáhtain ii lean makkárge vuoigatvuohta duoguštit eamiálbmogiid eatnamiid, ja ahte našunálastáhtat danin berrejit njulget dan boasttuvuoda, maid dat dalle dahke. Našunálastáhtat mieđihit, ahte duogušteamit, mat dalle leat dahkkon, eai vuođđuduvvan rivttiide, muhto ákkastallojuvvo, ahte go juo lea vássán nu guhkes áigi dan rájes, go eatnamat duoguštuvvojedje, dássážii, de fertejit dábálaš oapmerievttálaš prinsihpat dagahit dan, ahte stáhta ain gehččojuvvo priváhtarievttálaš oamasteaddjin sámi eatnamiid hárrái.
Ságastallamis lea okta bealli, man birra mun dajan juoidá, mii lea mearkkašahtti daid rámmaid siskkobealde, mat mis dan oktavuođas leat, ja dat lea našunálastáhtaid eanetlogukultuvrraid ja eamiálbmogiid kultuvrraid gávnnadeapmi.
Ovddabealde lean čujuhan, ahte vuoigatvuođahálddašeapmai gullevaš prinsihpalaš gažaldagat leat našunálastáhtaid eanetlogukultuvrraid olbmuid hálddus. Mu čuoččuhus lea, ahte eanavuoigatvuođagažaldagas eanet go eará gažaldagain dássážii leat oaidnán, ahte riektemetoda válljema - dasa gullá duođaštusmetoda -, sáhtášii buohtastahttit čuorvumiin meahcis - olmmoš oažžu vástádusa čuorvuma mielde. Orru leamen measta nu, ahte eanetloguservodaga metodalaš neavvuid geavaheapmi mielddisbuktá dan, ahte olmmoš oažžu eanetloguservodaga vástádusa.
Dan riekteáddejumi geavahemiin, masa našunálastáhtaid eanetlogukultuvrrat mihtet, lea vásihuvvon, ahte sámi ákkastallamiin ii olat guhkás. Sámi beroštumiin leat váttisvuođat duođaštit duođalaš geavahusa ja maiddái váttisvuođat ákkastallat sámi riektedoaimmaheami beale.
Váttisvuođat duođaštit sámi duođalaš geavahusa oinniimet Aursund-duomus, maid Norgga Alimusriekti gieđahalai (Rt 1977 s. 1608) ja Härjedalen-duomus, maid Sveg Diggeriekti gieđahalai. Goappašiid áššiin lei sáhka das, ahte duođaštit lullisápmelaččaid nákkuvuloš guođohaneatnamiid geavaheami. Vaikko lullisápmelaččat duođaštusákkastallamiinniset sihke čujuhedje boares sámi boazonamahusaide báikenamaid vuođul, goahtesajiide ja boares muitalusaide boazodoalu birra, de lei áibbas čielggas, ahte goappašat duopmostuolut bijaiga vuođđun duođaštusárvvoštallamiinniska dan, maid teavsttat sáhtte duođaštit. Jos dát áššit eai leat áibbas sierralágan áššit, de lea boađus, ahte njálmmálaš duođaštusat fertejit čáhkket saji čálalaš kultuvrra duođaštusaide.
Eamiálbmotberoštumiin ii leat váttisvuohta dušše duođaštanákkastallamiin, muhto maiddái váttisvuohta ákkastallat riektedoaimmaheamiset hárrái. Buorre muddui nu orru leamen dilli, go geahččá rievttálaš analysaid, mat leat dahkkon norgga Sámi vuoigatvuođalávdegotti nuppi oassečilgehusa (NAČ 1997:4) oktavuođas. Lean ovdal namuhan, ahte juridihkalaš ekspeartajoavku čielgasit ákkastalai dan beale, manne sámi riekteáddejupmi ii lean doarvái miellagiddevaš suokkarduvvot ovttas dainna gažaldagain, galgágo Norgga stáhta adnojuvvot Finnmárkku matrikulerekeahtes eatnamiid priváhtarievttálaš eaiggádin. Dán válljema váikkuhussan šaddá, ahte unnán problematiserejuvvon Norgga/Davviriikkaid eaiggáduššanvuoigatvuođa doaba biddjo analyhtalaš neavvun. Dát eaiggáduššanvuoigatvuođa doaba de geahččaluvvo dan eallima ektui, mii davvin lea ellojuvvon. Eaiggáduššanvuoigatvuođa doahpaga guovddášáššiide, mat gessojit ovdan, gullá, ahte eaiggáduššama galgá čájehit eatnamiid duođalaš geavaheami bokte, ahte oamasteddji lea čájehan eaiggátvuođa ee. nu ahte čuoččuha eksklusivitehta eará gáibideddjiid ektui, ja ahte eaiggát muhtun muddui lea gávppašan guovlluid hárrái. Vaikko vel Finnmárkkus sáhttitge duođaštit viiddis duođalaš sámi eanageavaheami, de sámi eaiggáduššanvuoigatvuohta hilgojuvvo ekslusivitehta ja gávppašeami geažil. Aiddo maŋimuš lea miellagiddevaš, daningo gávppašeapmi, mii guorahallojuvvo, lea vuovdin, mii lea šaddan mielde almmustuhttinvuogádahkii ja eará almmolaš arkiivvaide. Doppe eat gávnna maidege. Guovllut eai leat báljo vuvdojuvvon. Soaittáhagas dieđán - iežan sámi ja boazodoalloduogáža geažil - ahte gávppašeamit dáhpáhuvvet dávjá. Ášši lea nu ahte almmolaš registrerenvuogádagat eai olat - eai ge soaitte leat doarvái beaktilatge bálvalit - dan gávppašeami, mii dáhpáhuvvá ovdamearkka dihtii dálveguohtuneatnamiid dáfus siiddaid gaskkas.
Mu mielas orru nu ahte eamiálbmotrievttis ii leat doarvái dušše šiehtadit ášši duođaštemiid ja rievttálaš resonnemeanttaid hárrái, muhto lea maiddái dárbbašlaš šiehtadit rievttálaš diskurssa hárrái - mii geavahuvvo ášši guorahaladettiin. Rievttálaš diskurssa válljen mearrida, mat šaddet oinnolažžan ja čiegusin rievtti geavaheddjiide. Jáhkán šaddat stuorra hástalussan davviriikkalaš juristamáilbmái sáhttit bargat riektenákkuiguin, maid eamiálbmotberoštumit mielddisbuktet. In leat sihkkar, leago min juristagoddi doarvái stuoris daid áššiid ektui, muhto sávan dan garrasit.
6. Vuoigatvuohta kulturdoaimmaheapmái
Dát čuokkis sisttisdoallá lohkameahttun gažaldagaid, muhto áiggun dušše váldit ovdan golbma gažaldaga. Vuosttamustá guoská dasa, ahte várjalit eamiálbmogiid kultuvrralaš albmanahttima. Nuppádassii guoská vuoigatvuhtii oažžut ruovttoluotta dávviriid ja "ikonaid", mat lobiheamit leat dolvojuvvon eret, ja goalmmádassii guoská dasa, ahte oažžut oahpu iežas gielas ja kultuvrras.
Guovtti vuosttaš gažaldagas lea inuihtaid dilli ja sápmelaččaid dilli oalle ovttalágan, ja lea heivvolaš gieđahallat daid ovttas. Kultuvrralaš albmanahttimiid suodjaleapmi eaktuda oassin, ahte albmanahttin dakkárin go dat lea, lea dakkár, ahte das lea dahkkivuoigatvuođalaš suodjaleapmi, juos dan dahkki dahje dahkkit leat dihtosis. Lea veahá eahpidahtti, ahte eanaš oassi ođđa govvadáidagis, čállindáidagis, nuohttadáidagis ja filbmadáidagis, mat leat riggát inuihtaid ja sápmelaččaid gaskavuođas, oažžu ovdamuni dábálaš dahkkivuoigatvuođalaš suodjaleamis mii doaibmá davviriikkain. Váttisin šaddá dat oktasašopmodat, mii lei ovdal go eamiálbmogiid kulturbargiid duodji šattai fidnun. Kultuvrralaš albmanahttimiin, mat leat šaddan oktasaš proseassaid olis, ii leat dál riektesuodjalus našuvnnalaččat iige riikkaidgaskasaččat. Dat mearkkaša, ahte sámi muitalusat ja inuihtalaš muitalusat sáhttet suoláduvvot. Dat mearkkaša, ahte vaikko makkár Enigma sáhttá váldit osiid inuihtalaš trumbodánssain ja sámi luđiin, ja geavahit daid gávppálaččat - boađekeahttá veaháge eamiálbmogiid buorrin ruđalaččat. Dat mearkkaša, ahte sámi ornamentihkka ja inuihtalaš tupilak-govvosat sáhttet vulgariserejuvvot ja geavahuvvot gávppálaččat. Mii sápmelaččat gal leat vásihan dán vuoigatvuođasuodjaleami váilevašvuoda, daningo Davvi-Suoma turistamašiidna geavaha sámi gávttiid, duoji ja bassi trumbbuid seahkalagaid bohccoguolggain ráhkaduvvon truollaiguin ja Roavvenjárgga semišamanisttalaš juovlastáluin.
Dát váttisvuohta lea hui konkrehta, ja gáibida ahte davviriikkalaš riekteservodagat vuosttažettiin oaččuhišgohtet našunála láhkaásaheami, mii sáhtášii deavdit eamiálbmogiid suodjalandárbbu. Nuppádassii dat gáibida, ahte davviriikkat dorjot riikkaidgaskasaš barggu oažžut riikkaidgaskasaš konvenšuvnna, mii suodjala oktasaš kulturalbmanemiid.
Vuoigatvuođagažaldat oažžut ruovttoluotta kulturdávviriid, mat leat dolvojuvvon, lea vuolgán das, go historjjálaččat lea vásihuvvon, ahte miššonearat, eiseválddiid ovddasteaddjit ja maiddái olbmot, mat vuvde dakkár dávviriid, leat váldán dáid mielddiset. Jagi 1997 lei mis Norggas dovddus oaiveskálžoášši, mii sáhtášii áiccalmahttit dán ášši. Ášši álggahuvvui, go Mons Somby ja Aslak Hætta, goappašagat steavliduvvuiga jagi 1854, ja sudno oaivvit dolvojuvvojedje Osloi (Københámmanii?); maŋisboahttit gáibidišgohte oažžut oaiveskálžžuid ruovttoluotta hávdádeami várás. Áššejođu olis ovdanbođii, ahte ollu sámi hávddit leat rahppojuvvon ja bázahusat dolvojuvvon. Danin šattai gažaldahkan oažžut maiddái daid ruovttoluotta. Mons Somby ja Aslak Hætta oaiveskálžoášši čovdojuvvui go Oslo universitehta, gos oaivvit ledje - adde daid ruovttoluotta, ja dat hávdáduvvojedje Álahedjui skábmamánus 1997. Sámi hávdebázahusášši ii leat vel čovdojuvvon. Muhto eai dolvon dušše olbmobázahusaid. Stuoramus sámi meavrresgárrečoakkáldat lea Københámmanis - Davviriikkaid museas, ja sáhtášin namuhit ollu kulturdávviriid, mat leat guhkkin eret ruovttus.
Dáid áššiid oktavuođas ovdanbođii, ahte eai gávdno makkárge formálalaš rievttálaš gaskaoamit, mat bálvalit daid dárbbuid mat čuožžilit. Amerihkás lea sierra láhka nu gohčoduvvon Native American Graves Protection and Repatriation Act of 1990, ja mis Davviriikkain soaittášii leat dárbu dakkár láhkii mii regulerešii dákkár áššiid.
Go lea sáhka vuoigatvuođas oažžut oahpu iežas gielas ja kultuvrras, de lea inuihtaid dilli áibbas eará go sápmelaččaid. Go ruovttustivra lea ožžon válddi dan áššesuorggis, de lea inuihtaide rabas geaidnu politihkalaš orgánaineaset dahkat sihke oahpahuspolitihkalaš mearrádusaid ja vuoruhemiid. Sámedikkit leat gal ožžon veahážiid mielde hálddašandoaimmaid muhtun oahpahusvuogádatosiin, muhto leat ain ollásit našunálastáhtaid mearrádusorgánaid hálddus. Dábálaččat lea dattetge nu, ahte buot sápmelaččain skuvlaagis lea vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas ja sámi kultuvrras. Dát oahpahus ollašuvvá dábálaš skuvlavuogádaga siskkobealde.
Maiddái vuoigatvuohta oažžut oahpu iežas gielas ja kultuvrras áiccalmahttá vuođđočuolmma, mii lea go lea sáhka das, mo eamiálbmogiid kultuvra galgá sáhttit suodjaluvvot ja ovdánahttot ásahusaid siskkobealde, maid našunálastáhtaid modernitehta sáhttá fállat. Čuolbman šaddá, mo kultuvrra sáhttit fievrridit viidáseappot. Leago dábálaš skuvlalohkanmearri doarvái eamiálbmoga mánáid ektui fievrridit kultuvrra viidáseappot, vai galggašiigo dat dáhpáhuvvat vuđoleappot plána mielde? Čuolbman šaddá ovdamearkka dihtii, joatkašuvvágo dáruiduhttin skuvllas, muhto dán háve dušše sámegillii, vai galgatgo geahččat skuvlla nu go dat lea hábmejuvvon našunálastáhtaid árbevieruin danin áidna vejolašvuohtan mii mis dál lea - ii dievaslažžan, muhto buorebun go ii mihkkege. Dát gažaldagat mielddisbuktet ollu nákkuid. Norggas lea leamaš gal garra digaštallan sámi oahppoplána hárrái, mii čájehii ahte ii galgga leat gal ollu, ovdalgo álbmoga garra beroštupmi čájeha sihke buriid ja heajos beliid.
7. Čoahkkáigeassu
Dán geahčastaga hámi mielde gieđahallama ulbmilin lea čájehit, ahte eamiálbmotriekti sisttisdoallá máŋggageardásaš čuolmmaid. Dáid čuolmmaiguin mii juristan gávnnadit man iešvuođas dál de fal - studeantan dat lea midjiide «ii juridihkalaš lohkanmearri», hálddašanrievtti juristan dat leat midjiide «erenoamáš dáhpáhusat», advokáhtan dat leat midjiide «váttes lágastanáššit», áššáskuhttineiseváldijuristan dat leat midjiide «ártegis spiehkasteamit», duopmárin mii deaivvadat daiguin «amas ákkastallan»-hámis ja riektedieđadutkin dat leat midjiide «miellagiddevaš gažaldagat maidda mis ii leat dilli».
Juristan mis maiddái lea ovddasvástádus servodagaid ektui, maid oktan oassin mii leat. Eamiálbmotriekti mearkkaša gáibádusa midjiide buohkaide meannudit nu, ahte min davviriikkalaš servodagat sáhttet albmanit kulturservodahkan. Hástalusas leat máŋga oasi. Ideologalaš hástalus lea doarjut servodagaideamet dan soabadallanproseassas, mii dál dáhpáhuvva eamiálbmotrievtti siskkobealde. Geavatlaš hástalus lea čájehit dan mađe kultuvrralaš sensitivitehta, ahte sáhttit dovdat ja dalle maiddái hálddašit eamiálbmotrievtti vugiin, mii kulturservodahkii lea dohkálaš.
Áiggun bajábealde namuhuvvon áššiid vuođul ovdanbuktit čuovvovaš tesaid, maid birra sáhttit ságastallat dán sešuvnnas:
Dušše inuihtat ja sápmelaččat sáhttet adnojuvvot Davviriikkaid eamiálbmogin.
Eamiálbmotriekti lea deaŧalaš sihke davviriikkalaš eamiálbmogiidda ja davviriikkalaš našunálastáhtaide.
Lea deaŧalaš dahkat riekteásahusaid diđolažžan, ahte eamiálbmotriekti mearkkaša kulturerohusaid mat gáibidit erenoamáš sensitivitehta.
Lea deaŧalaš, ahte dilálašvuođat lágiduvvojit ortnegii nu ahte dárbbašlaš vuođđodutkan sáhttá dahkkojuvvot vai dárbbašlaš kultuvrralaš sensitivitehta sáhttá dahkkot juridihkalaš metoda dábálaš oassin.
Eamiálbmogiid ovddasteaddji orgánat berrejit sihkkarastot dainna lágiin, ahte dohko eai leava našunálastáhtaid eanetloguálbmoga miellahtut.
Dilálašvuođat berrejit lágiduvvot nu ahte eamiálbmogjid ovddasteaddji orgánat sáhttet eambbo hábmejuvvot eamiálbmogiid kultuvrra ja árbevieruid mielde.
Dilálašvuođat berrejit lágiduvvot nu, ahte eamiálbmogiid ovddasteaddji orgánat ožžot stuorát iešstivrejumi. Erenoamážit guoská dát davviriikkaid Sámedikkiide.
Eamiálbmogiid materiálalaš kulturvuođđu berre sihkkarastot ee. dainna lágiin, ahte eamiálbmogat ožžot beaktilis hálddašanválddi árbevirolaš guovlluidasaset.
Eamiálbmogiid árbevirolaš dávvirat, mat ovdal leat dolvojuvvon, máhcahuvvojit.
Eamiálbmogiid oktasaš kulturalbmanahttimat berrejit oažžut riektesuodjalusa sihke davviriikkaid našunála dahkkivuoigatvuođalágain ja riikkaidgaskasaš dahkkivuoigatvuođakonvenšuvnnain.
Vuoigatvuohta oažžut oahpahusa iežas gielas ja kultuvrras berre hábmejuvvot nu, ahte dat heive eamiálbmogiid sierra árvvuide, jurddašanvugiide ja árbevieruide.

11. SÁMI VUOIGATVUOĐAT LUONDDURIGGODAGAIDE.
GAŽALDAT GEAVAHUSAS DOLOŠ ÁlGGI RÁJES?

GUNNAR ERIKSEN
Artihkal lea 11. kapihtal Gunnar Eriksena girjjis "Alders tids bruk", mii olggosaddojuvvui 1993:s. Artihkal lea sámegillii jorgaluvvon ja almmuhuvvon Romssa universitehta Juridihka fakultehta čálaráiddus nr 39 "Vihtta artihkkala sámerievttis", mii ilmmai 2001:s. Jorgalus lea divvojuvvon 2003:s.
11.1 ÁLGGAHUS
Norga lea máŋggaálbmotlaš servodat. Našunálstáhta lea dattege ovttadat dan dáfus, ahte buot ássit gullet seammá doaibmi, láhkaaddi ja dubmejeaddji válddi vuollái, beroškeahttá makkár čearddalašvuhtii gullet. Áiggiid čađa geavahusa njuolggadusaid ektui ja go vuhtii váldá našunála riekteovttadaga, šaddá váikkuhus ahte njuolggadusat álgoálggos fertejit gustot ollásit ja seammá láhkai buot riikka ássiide beroškeahttá makkár čerdii gullet.
Čearddalaš joavkkuid gaskkas Norggas lea sápmelaččain erenoamáš dilli álgoálbmogin, dat mearkkaša álbmotjoavkku mat ovdal dahje seammá áiggi go ráđđejeaddji eanetlohku válddii atnui oasi dálá našunálstáhta eanaviidodaga.
Čearddalašvuođa doaba lea guovddážis dán oktavuođas. Čearddalašvuhtii ii gula dušše álbmotjoavkku olgguldas dovdomearka servodatmálles, kultuvrras, eallinvuogis ja identitehtas, muhtu vásáhus ahte dat leat earalágan go eará joavkkut.122 li leat daddjon, ahte joavkku čearddalašvuohta lea dušše gitta dan siskkáldas proseassain. Maiddái deaivvadeamit, ja nu maid eará olggobeale joavkkuid váikkuhusat šaddet oassin dán govas. Dakkár "deaivvadeamit" čearddalaš joavkkuid gaskkas sáhttet buktit symbiosa, dat oaivvilda ahte joavkkut doibmet iešguđet dasis, ávkkástallet iešguđet riggodagaiguin, ja nu ellet ráfálaččat ovttas eaige váikkut ollu nuppiidasaset. Nubbi vejolašvuohta lea, ahte deaivvadeapmi buktá beroštumivuostálasvuođaid, ávkkástallangilvvu, dahje gilvaluvvo riggodagaid hálddašeamis. Sámiid ja dážaid čearddalaš oktavuođain leat leamaš goappašat málle iešvuođat, mat leat namuhuvvon das bajábealde. Man láhkai, čielggaduvvo teakstaoasis II: historjjálaš ovdáneami birra.
Maŋŋá soađi lea sámi álbmot rahčan ollu vai dat adnojuvvošii seammá dássásažžan, sihke duođalaččat ja rievttálaččat. Sápmelaččat leat dál politihkalaččat dohkkehuvvon sierra álbmogin. Dat lea čállojuvvon vuođđoláhkii ﾧ 110a, ja sámeláhkii. Sámelága vuođul lea ásahuvvon sierra ovddasteaddji orgána, Sámediggi. Sámegiella lea maiddái suodjaluvvon ja lea dárogielain dássálagaid, gč. sámelága ﾧﾧ 1-5 ja kap. 3. Ovddeš oktiisuddadanpolitihka ferte atnit formálalaččat loahpahuvvon Norgga eiseválddiid beales.
li leat vel čielggas mo sámi álbmoga oamastan- ja geavahandilit, vuoigatvuođat eatnamiidda ja čáziide galget hábmejuvvot. Gažaldaga čielggada Sámi vuoigatvuođalávdegoddi mii vuordimis galggašii buktit iežas evttohusa lagamus áiggis. Vuorddihahtti lea ahte šaddet oppalaš njuolggadusat, mat eanet šaddet guoskkahit vissis guovlluid hálddašeapmái, go daid materiálalaš oamastandiliid.
Guovlu mas vuosttažettiin lea sáhka, lea dat guovlu mii árbevirolaččat leamaš sápmelaččaid hálddus. Dat ii leat seammá go maksimála sámi viidáneapmi. Háldu dán oktavuođas áddejuvvo nu, ahte mii fertet gáibidit vissis hearrávuođa guovllu badjel, mii guoksá sihke olmmošlohkui, gillii ja kultuvrii. Dát guovllut leat nu gohčoduvvon sámi guovddášguovllut, masa gullá Sis-Finnmárku ja stuorra oassi Nuorta-Finnmárkkus. Muđuid sáhttá geavahit gaskadiliguovlluid gos sápmelašlohku molsašuvvá, dahje báikkiin gos sámi kultuvra ja giella ovdalaš áiggi leamaš nanus, muhto dál lea eanet uhcit jávkan. Dakkár guovlluid gávdnat mii Finnmárkkus muđui ja Davvi-Romssas, ja maiddái eará unnit guovlluid, omd. Divtasvuodna Nordlánddas.
11.2 RIEKTEČUOLMMAID LAGABUIDDA AIDDOSTAHTTIN
Dat mii dás vuolábealde geahččaluvvo ovdánahttojuvvot lea, ahte lea go nu ahte sámiid vuoigatvuođat luondduriggodagaide dain guovlluin, mat álo adnojuvvojit sámi guovddášguovlun, lea gitta daid guovlluid álgo márramis maid sápmelaččat čađahedje dolin. Dasa lassin leago maŋit áiggi hálddašeapmi ja geavahus doalahuvvon áiggiid čađa, nu ahte gažaldat viidáseappot ii leat ahte leatgo vuoigatvuođat vai eai, muhto makkár hámis ja makkár viidodat dain leat dahje galggaše leat.
Dábálaš konstruktiiva jurddašanvuogi mielde šaddá jearrat, leago dás sáhka oamastanvuoigatvuođas, mii álo áddejuvvo ollisvuohtan, buot positiivvalaš ja negativvalaš ráđđejumiid submin oamasteaddji gieđas. Dán doaibmi oamastanriektedoahpagis geavahit maid nu gohčoduvvon ráddjejuvvon vuoigatvuođaid, mat eai guoskkat buot oamasteaddjiráđđejumiid. Ráddjejuvvon rievtti vuođđudanvuođđu vástida makkár ráđđejumit gusket ovttaskas riektái. Go lea bidjan doaibmi oamastanriektedoahpaga vuođđun, de lea láhkaaddi beales dušše dohkkehan erenoamáš sámi vuoigatvuođaid boazodoalus, ja dalle muhtun lágan nana geavahanvuoigatvuohtan, máinnašuvvon ee. dálá gustojeaddji boazodoallolágas ﾧ 9. Oamasteapmi lea priváhta eanaoamasteddjiin ja stáhtas, mii oktoráđđejeaddji lex regalia bokte dieđihii alddes njuolggaoamastanrievtti daid oamasteaddjikeahtes guovlluid badjel dálá Finnmárkkus. Go ii oktage vuosttildan dan vuoigatvuođadili dahje dat doalahuvvui, de lea áddejupmi ahte stáhta lea Finnmárkku eatnamiid rivttes oamasteaddji ciegganan duohta riektin. Oapmeriekteteorias lea áiggiid čađa digaštallojuvvon galgágo ovddeš lobihis boahtin eatnamiide oažžut suodjalusa dan láhkai ahte dat ii vuostálastojuvvo. Dat lea biddjojuvvon vuođđun ee. cealkagis ahte «suollaga árbbolaččat sáhttet gáibidit».
Jus oaidninsaji molsu ja geahččala oaidnit duohtavuođa sápmelaččaid beales, de dilli orru leamen earalágan. Dološ sámi riekteárbevierus eai geavahan aitosaš oamastanvuoigatvuođa nugo mii dovdat dan.123 Oamastanriekti norgalaš áddejumi mielde bođii easkka dalle, go sápmelaččat duođas álge eanadoaluin bargat, man movttiidahtii «eanadilálašvuođaid buoret ortnet Finnmárkkus»,124 mii šattai go ásahuvvui vuosttas eanajuohkinmearrádus. Siidda árbevirolaš guovlluid geavaheapmi lea karakteriserejuvvon muhtunlágan geavahanvuoigatvuohtan. Jus doaibmi oamastanriektedoahpaga vuođul ferte navdit, ahte geavahanvuoigatvuohta ferte leat oamastanvuoigatvuođa oktavuođas, de dát doaba ii leat anihahtti diliide ovdal go našunálstáhtat ožžo válddi davviguovlluid badjel. Jus geatge galggašedje oažžut «bázahusvuoigatvuođaid», de dat galggašedje leat sápmelaččat guđet leat dán guovllu eanetloguálbmot. Oažžu leat nu ahte geavahanvuoigatvuohta sátnelihttu heive buorebut diliide jagi 1750 maŋŋá, vaikko vel sátnelihttu stuorimus mearkkašupmi leige, ahte stáhtaválddis lei dárbu «našunáliseret» ođđa guovlluid, mat bohte rádjakommišuvnna olis. Finnmárkkus dilli lei nu, ahte sápmelaččat masse iežaset rievttálaš ráđđejumi, muhto duođalaš ráđđejupmi bisui ain, muhto rievddai dađistaga oalle ollu, go stáhta rievttálaš ráđđejupmi bođii oidnosii duođalaš disposišuvnnain. Riektegeavadis sáhtášii danin geavahit guokte váldolinjjá, okta ovdal ja nubbi fas maŋŋá 1970. Áigodaga ovdal 1970 gohčodan «vigihis ávkkástallanáigodahkan», ja áigodaga maŋŋá 1970:s otnážii fas «riektedohkkehanáigodahkan».
Manin galgá konstruktiivalaččat gohčodit sámi vuoigatvuođaid, lea sihke rievttálaččat ja politihkalaččat váttis gažaldat. Mu oainnu mielde lea lunddoleamos gohčodit sámiid vuoigatvuođaid luondduriggodagaide hálddašanvuoigatvuohtan, mas lea olles elastisitehta. Dát oaidnu lei ee. ovdan «vearroduottaráššis», NJA 1984 s. 1:
"Elásttalaš hálddašanvuoigatvuođa čuoččuhus orru mielddisbuktimin, ahte stáhtas galggai leat dušše nominealla oamastanvuoigatvuohta, ja sámiin ledje buot ovdamunit mat eai leat váldojuvvon eret; vuoigatvuohta galggašii leat «elásttalaš» seammá láhkai go láve leat oamastanvuoigatvuođa ektui".125
Dakkár hálddašanvuoigatvuohta gusto sámiide álbmotjoavkun ja gusto prinsihpalaččat guovlluid ávkkástallan árbevirolaš geavaheapmái. Dát lea ILO-konvenšuvnna ulbmiliid mielde. Dattege bohciida maid sierra gažaldat, gávdnošiigo duođalaš ágga vealtadit sierranas fápmudusaid, nugo omd. vuoigatvuođa minerálaide.
Dát mielddisbuktá praktihkalaččat ahte šaddá maid dárbu sirdit hálddahusválddi sámi orgánaide. Dát mielddisbuktá gelbbolašvuođa sirdima Sámediggái, mii dagahivččii dán orgána váikkuhusaid duohtan, dasa lassin ferte hukset hálddašanortnega dása. Oppalohkái lea dát stuorra ovdagovva go stivrenváldi lea sámiid hálddus, ja doaimmahuvvo báikkálaččat sámiid eavttuid mielde.
Maŋimuš gažaldat lea, diktágo riektepolitihkalaš vuoigŋa dakkár rievdadusaid. Ovdáneapmi lea mannan stuorát dovddastusaid guvlui, muhto dat leamaš dán rádjái eanet formála iige duohta iešvuohta. Vuođđolága ﾧ 110a ja Sámedikki ásaheapmi lea eanet ideologalaš go čielga mearrádus, ahte sámiin leat vuoigatvuođat luondduriggodagaide. Dát gažaldagat leat dattege čielggadeami vuolde, muhto jearaldat lea, mielddisbuktágo dát makkárge mearkkašahtti rievdadusaid. Lea unnán ávki guhkes riektehistorjjálaš čielggademiide sámi geavahusa ektui nu guhká go ii gávdno dovddastandáhttu. Mun in áiggo guoskkahit dan dárkileappot.
11.3 HISTORJÁ. 1700-LOHKU - DEHÁLAŠ RIEVTTÁLAŠ EARRU
Dál lea eanaš ovttamielalašvuohta, ahte sápmelaččat ledje vuosttasin dahje okta dain vuosttaš álbmotjoavkkuin, mat ovddemuš bohte Davvi-Skandináviai. Jus gorravárrekultuvra lea sámi kultuvra dahje eará ja vel boarrásat kultuvra go sámi kultuvra ii galgga gieđahallot dás. Vuosttas luohtehahtti Norgga válddahusat leat Håløygalašoaivámuš Ottara muitalusat 800-logus. Dan čilgehusa mielde gulai buot eana Gaska-Romssas davás sámiide.126 Gaskaáiggis ja ovddosguvlui ii dahkkojuvvon makkárge rahčamuš našunálstáhtaid beales rádjageassima ektui. Davimus guovllut ledje dálá Ruošša ja daid guovtti davviovttastumiid oktasaš vearroeanan. Dađi mielde go olmmošlohku lassánii, de lassánii maid sisafárren ja koloniseren dáidda guovlluide. Dat mielddisbuktá ahte gilvu riggodagaid alde lassána, vaikko vel dážat álggos dušše válde atnui olggumus riddoguovlluid.
Áiggi mielde ja lassánan sisafárrema geažil beroštisgohte našunálstáhtat eanet ja eanet davviguovlluin. Otná sámi rievttálaš dili duogáža, mii guoksá eana- ja čahcevuoigatvuođaide, mii gávdnat 1700-logu gaskamuttus. Jagiin 1742-45 dagai majuvra Peter Schnitler rádjaiskkademiid rádjaráđđádallamiid várás Ruoŧain. Su rádjagirijis boahtá ovdan ahte ii lean regulerejuvvon priváhta oamastanvuoigatvuohta eatnamiidda dáin guovlluin. Stuorra guovllut ja olmmošvátnivuohta dagahii, ahte ii lean dárbu dábálaš eanavuovdimii, oktan opmodatregistreremiin ja čuoldimiin. Seammá láhkai ledje 1687 Finnmárkku ámtamánnigohččosat earaláganat go eará ámtaid várás, go váillui ee. dábálaš gohččosa 7. čuokkis, mas ámtamánnii gulai «bearráigeahččat buot min gullevaš eatnamiid, gittiid ja opmodagaid... dat eai galgga boastuvuođain eretváldot dahje earáhuhttot».127 Dát mearkkaša, ahte eai Københámmanisge rehkenastán Finnmárkku dábálaš kruvdnoopmodahkan. Schnitler fuomášahtii maiddái, ahte sápmelaččat leat «Finnmárkku rivttes ja boarráseamos ássit».128
1751 rádjasoahpamušas Ruoŧain vuittii Dánmárku-Norga suverenitehta muhtun guovlluid badjel, mat ovdal ledje oktasaččat, ee. stuorra oasi Sis-Finnmárkkus, maid dál gohčodit Finnmárkku duottarin. Maid Dánmárku-Norga oaččui maŋŋá soahpamuša, lei stáhtarievttálaš suverenitehta. li lean vissásit makkárge priváhtarievttálaš oamastanvuoigatvuođa sirdin gal. Ruoŧŧa ii sáhttán dán oktavuođas addit eanet rivttiid go mat alddis ledje.129 Sámiid priváhtarievttálaš ráđđejupmi regulerejuvvui rádjasoahpamuša sierra lásahusas, nu gohčoduvvon Lappekodicillas. Lassebeavdegirji regulere sápmelaččaid iešguđet našunálstáhta «vuollásažžan» ja sii sáhttet atnit goappašiid riikkaid eanaviidodaga jođedettiin bohccuiguin. Art. 10 lea dat oassi lassebeavdegirjjis, mii čiekŋalepmosit regulere priváhtarievttálaš ráđđejumi, mas boahtá ovdan ahte johtinvuoigatvuohta riikkaid gaskkas galgá čuovvut «dološ vieruid», ja ahte sámiin lea «dás duohko» vuoigatvuohta «ávkkástallat eatnamiin ja gáttiin fuolahan dihtii elliideaset ja iežaset dili». Dan maid lassebeavdegirji dás fállá, lea unnimus eaktu sámiid birgenvuođu sihkkarastimii, muhtunlágan «servodatlihttu» mii leai dárbbašlaš «Sámi nášuvnna/álbmoga seailluheapmái».130 Jus geavaha lassebeavdegirjji priváhtarievttálaš vuođđun oamastanráđđejupmái, dalle čielgasit geavaha riektegáldu menddo viidát. Jus almmatge dáhttu lassebeavdegirjji atnit Norgga ja Ruoŧa oktasaš sámi vuoigatvuođaid dohkkeheapmin, sáhttá dadjat ahte dálá rievttálaš dilli soahpá lassebeavdegirjjiin. Juohke dáhpáhusas fertejit maŋŋá dohkkehuvvon boazodoallosoahpamušat ja daid lassin ásahuvvon siskkáldas boazodoallolágat leat dievasmahttán ja dahkan dárbbašmeahttun rádjasoahpamuša lassebeavdegirjji (kodicilla), mas dál lea dušše historjjálaš mearkkašupmi. Dattege lea lassebeavdegirjjis stuorra ideologalaš mearkkašupmi sámi vuoigatvuođagáibádusaid hárrái, ja dat maid ferte mearkkašit ollu duogážin sápmelaččaid gáibádusaid áddemii. Muhtun muddui sáhttá dadjat vissásit ahte okta dain stuorámus sivain, manin Finnmárkku duoddaraŧ31 šádde dáža válddi vuollái, lei go Guovdageainnu/Kárášjoga guovlluid sámesiiddat johte bohccuiguin rittu geasseorohagaide. Dát lei deháleamos ágga, manin dat guovllut váldojuvvojedje oldenburggalaš stáhtalihttui.132
Duogaš áddejupmi stáhta ráđđejupmái Finnmárkku eatnamiid badjel, lea dan áiggi ráđđejeaddji tesa, ahte buot eana mii ii lean priváhta, gulai gonagassii. Njuolggadusat, mat bohte 1750-logus, dahke maid ahte Finnmárkku eatnamat šadde stáhtaopmodahkan. Vuosttas njuolggadusat, mat bohte jagi 1753, ledje guokte reskripta (čállosa), mat regulerejedje vuovdečuollamiid Álttá-guovlluin. Njuolggadusat leat dušše hálddahuslaččat, muhto reskripta álggahusas gohčoduvvo vuovdi «Finnmárkkus midjiide gullevaš Álttá vuovdin». Lea dieđusge vejolaš atnit dan cealkaga muhtunlágan cealkkateknihkkan, maid oktaválddálaš gonagasat geavahedje dekretain/gohččumiin, main lei dábálaš geavahit cealkagiid mat bidje gonagassii peršovnnalaš iešvuođaid ja vuoigatvuođaid mat ođđaáiggi demokráhtalaš riekteáddejumis livčče veadjemeahttumat. Nuppe beales de leat dakkár ja sullasaš njuolggadusčoahkit adnojuvvon badjel 200 jagi «lágalaš vuođđun» stáhta ráđđejupmái Finnmárkkus.
Mearrideaddji dokumeanta dán dehálaš áigodagas lea dattege nu gohčoduvvon 27.5.1775 eanajuohkinmearrádus.133 Eana juhkkojuvvui nuvttá orrunsajiide. Ágga lei ahte go stáhta sáhtii addit eatnama priváhta olbmuide, de lei stáhta dan eatnama oamasteaddji maid. Vuoigatvuođasirdin dáhpáhuvai systemahtalaččat ja vuosttaldeami haga. Go ii oktage váidalan de dat geavahuvvui ággan, ahte eai gávdnon buoret oamasteaddjigáibideaddjit, nu ahte sirdin geavai prinsihpa mielde, ahte ii oktage sáhte sirdit eanet vuoigatvuođaid go mat sus leat. Mearrádusa ulbmil ii lean dattege nu viiddis go orru leamen, ulbmil lei vuosttažettiin juohkit riddoguovlluid ássi dáža álbmogii gilvineatnama. Maŋit ja sullasaš eanavuovdinlágain ledje njuolggadusat, main gáibiduvvui ahte galggai máhttit dárogiela jus galggai oažžut eatnama.
Maŋit áiggi leat njuolggadusaid ulbmilat rasttilduvvon nu ollu, daningo sápmelaččat ledje fámuheamit Københámmana mearrideaddji eiseválddiid ektui, ja daningo doppe besse hehttekeahttá ásahit riektedili dakkárin go gávnnahedje vuogasin alcceseaset.
Maiddái dálá eanaláhka stáhta matrikulerekeahtes eatnamiid birra Finnmárkkus, mii ásahuvvui njukčamanu 12. b. 1965, geavaha sátnelihtu, ahte stáhta lea «matrikulerekeahtes eatnamiid» «oamasteaddji».
Dát boahtá čielgasit ovdan ﾧﾧ 2 ja 3, muhto boahtá maid čielgasit ovdan oktavuođain muđuige. Nugo dás bajábealde boahtá ovdan, lea unnán eahpádus ahte dat sátnelihttu álgoálggos juo lei dohkketmeahttun, ja lea maiddái dál estehtalaččat unnán geasuheaddji. Dat doalahuvvo ain almmolaččat, muhto nugo ee. Sandvik134 oaivvilda, de ii leat šat dát riektedilli dohkálaš.
11.4 PERSONÁLA RÁDDJEMIS - IEŠGUĐETLÁGAN RIEKTEVUOĐĐU
Dološ áiggi rájes geavahusa njuolggadusaid ektui lea čielggas ahte sápmelaččat, dego buot eará Norgga olbmot sáhttet gáibidit njuolggadusaid ja háhkat vuoigatvuođaid daid vuođul. Dat čuovvu 1960 Rt. s. 810, «SIFI-duopmu», ahte Finnmárkkualmennega ektui gustojit seammá oamastannjuolggadusat go muđuid riikkas.135 Dan dihtii ii leat vuolggasadji dušše lunddolaš, muhto lea maid dieđusge vuođđonjuolggadussan, ahte geavahus gusto dološ áiggi rájes. Jus njuolggadusat fertejit heivehuvvot, dat gieđahallojit maŋŋá.
Dat mat sáhttet háhkkojuvvot, leat ovdalis juo namuhuvvon, dat leat sihke individuála ja kollektiiva vuoigatvuođat. Maid galgá atnit kollektiivvalaš vuoigatvuohtan, sáhttá dagahit váttisvuođaid nugo namuhuvvui. Álggos válddahusas lea geahččaluvvon gáibidit unnimus gáibádussan vejolašvuođa ráddjet joavkku, nugo dan oktavuođas omd. sápmelaččaid Unjárggas. Dat šaddá leat oamastanlága (hevdsl.) ﾧ 8 mielde, mii guoská giliide/giliservviide. Váttisvuođat šaddet easkka go manná ain guhkkeliidda. Ovdamearkka dihtii šaddá eahpádus, oaivvilduvvogo Unjárga gillin - vai gieldan. li leat nu mearkkašahtti mii dán dáhpáhusa čoavddus lea, go gielda ain juo vuos gullá «nubbi viiddis biras»-eavttu vuollái, oamastanláhka ﾧ 8,2. Gažaldat das duohko šaddá, sáhttágo sápmelaččaid atnit álbmotjoavkun dego «nubbi viiddis biras». Ovdabargguin ii boađe ovdan eará, go ahte «sáhttá leat váttis mearridit».136 Nuppe beales gáibida ILO-konvenšuvdna nr. 169, mii guoksá álgoálbmogiide ja čearddalašjoavkkuide iehčanas stáhtain, ahte álgoálbmotjoavkkus sáhttet leat oktasaš eanavuoigatvuođat. «Álgoálbmogat» leat konvenšuvnna mielde álbmotjoavkkut, mat leat ássan iehčanas stáhtain dahje osiin dain ovdal dálá stáhtavuođđudeami dahje dan rádjageassimiid. Dasa lassin gáibiduvvo, ahte sis lea ain álbmotjoavkku identitehta. «Identitehta» ádden nu ahte dat čilge čearddalašvuođa doahpaga, mii lea viidát ja gokčá eanet beliid álbmotjoavkku iešvuođain go «identitehta» doaba, vaikko vel ii dárbbašge dahkat makkárge duohta erohusaid dán oktavuođas. Dán oktavuođas lea «iežas identifiseren» dehálaš konvenšuvnna art. 1. nr 2 hárrái. Parallealla dasa lea sámelága ﾧ 2-6, man váldoeaktu jienastuslohkočáliheapmái lea, ahte galgá buktit julggaštusa man mielde atná iežas sápmelažžan. Muđuid gáibiduvvo ahte álbmotjoavku lea unnitlogus stáhtačohkiidusas, dahje eará sivaid geažil váilu váikkuhanvejolašvuohta dan siskkabealde.137
Norga lea dohkkehan konvenšuvnna (1990), ja Norgga beales eaktuduvvo, ahte siskkáldas riekti soahpá dainna (presumpšuvdnaprinsihppa). Siskkáldas rievttis eai leat mearrideaddji njuolggadusat, mat addet sámi álbmogii oktasaš vuoigatvuođaid eatnamiidda. Dan láhkai dat doarju «nubbi viiddis biras» oamastanlága ﾧ 8,2:s nu viidát ahte doaba sáhttá gokčat olles álbmotjoavkku.
Eavttus, ahte Norgga riekti soahpá konvenšuvdnii sáhttá govttolaččat njuolgga čuovvut, ahte boazodoalloláhka addá boazosápmelaččaide vissis oktasaš vuoigatvuođaid.138 Jus galgá beassat boazodoaluin bargat, eaktuduvvo lága 4. ﾧ mielde sámi sogalašvuođa lassin, ahte fertejit leat bearašoktavuođat ealáhussii; dát mearkkaša ahte nuppi váhnemis, áhkus dahje ádjás leamaš boazodoallu váldoealáhussan dahje ahte son lea náitalan boazodolliin. Dattege barget dušše sullii 10 proseantta sápmelaččain boazodoaluin,139 nu ahte ii sáhte dadjat ahte vuoigatvuođat dán lága vuođul gustojit olles sámi álbmogii, muhto dušše boazosápmelaččaide geat leat unnitlohku álbmogis. Eará momeanta lea, ahte eatnamat leat guorban go boazolohku lea menddo stuoris, nu ahte šaddet unnidit boazologu ja nu maid boazosápmelaččaid logu, nu ahte dát joavku vissis áiggi geahčen šaddá ain unnit.
Lea unnán eahpádus ahte oktasaš vuoigatvuođaid háhkama njuolggadusat dološ áiggi rájes geavahusas ollet seammá guhkás go oamastanlága (hevdsloven) ﾧ 8,2, dasgo dat njuolggadusat ledje prinsihpalaš vuođđun buot olbmuid vuoigatvuođa háhkamiidda ovdalgo oamastanláhka ásahuvvui jagi 1966.140 Dán oktavuođas sáhttá čujuhit 1910 Rt s. 200, mas lea sáhka johtolatvuoigatvuođa háhkamis muhtun birii nugo mat ovtta gieldda ássiide. Nuppe beales ferte váldit vuhtii, ahte bearráigeahččan ráddje man stuorra mearrilmeahttun joavku sáhttá doaibmat sierra riektesubjektan. Dábálaččat lea váttis iskat, devdetgo buohkat joavkkus riekteháhkaneavttuid,141 ja lea maiddái jurddašeames ahte vissis ovddut, omd. guollebivdinvuoigatvuođat, addojuvvojit menddo ollugiidda. Ovdamearka várrugeabbot guoddui gávdnat 1963 Riektečállagis s. 370, «Lågen/Faabergga-duopmu». Álgoálggos gáibidedje guoddaleaddji guollebivdit ahte bivdinvuoigatvuođat galget gullat buot Faabergga gieldda ássiide, nugo lei ovdal go Lillehammer rátkojuvvui jagi 1827. Dán guovllus orro sullii 20.000 olbmo duopmoáigodagas. Unnitlohku celkkii dán oktavuođas, ahte ferte bidjat stuorra gáibádusaid riekteáddejupmái go navdojuvvon vuoigatvuohta galgá addojuvvot «mearrilmeahttun olmmošjovkui»,142 muhto gažaldat ii guorahallon duođe eanet, go buot guoddaleaddjit orro Faabergga stášuvnna luhtte. Okta eará ovdamearka, mas muhtun stuorra vuoigatvuođaguoddijoavku ráddjejuvvo, gávdno 1972 Rt:s s. 77, «Sperillen-duopmu». Dás deattuhuvvo loahpalaččat oktavuohta «birrasii ja opmodahkii».
11.5 MAID SISDOLLET SÁMI VUOIGATVUOĐAT ?
Dađistaga go dogmáhtalaš (gáržžiduvvon) oaidnu oamastandiliide ovdánii, šattai dán oainnu mielde lunddolaš, ahte sápmelaččat rehkenastojuvvojit dego eanahis álbmogin 1800-logus. Dárogiela máhttingáibádus, mii lei eaktun eatnama oažžumii, jávkkai gal vehá áiggi geažes,143 muhto vuosttaš áiggi maŋŋá 1750 attii dušše lappekodicilla vissis vuoigatvuođaid. Ahte ii sáhttán gávnnahit makkárge oamastanvuoigatvuođa lassebeavdegirjji vuođul, nannejuvvo čuovvovaš lágas, jagi 1883 oktasašsámelágas (felleslappeloven).144 Dán lága ovdabarggut meroštallet sápmelaččaid nuppi olbmo opmodaga geavahusa boazodoalu oktavuođas, «vahágahtekeahtes ávkkástallan- ja geavahanvuoigatvuohtan mii ii dagat meahcceoamasteaddjái makkárge positiivvalaš táhpa».145 Seammá guoddu lei jagi 1897 sámekommišuvnnas maid. Das navdojuvvui ahte boazodoalloealáhus jávká ja ferte čáhkket saji «eanadoalloealáhussii». Dattege ii dahkkojuvvon makkárge mearkkašahtti gáržžidus nannejuvvon árbevirolaš dilálašvuođaid ektui, mat ledje kodifiserejuvvon jagi 1751.
Oaidnu, ahte sápmelaččaid boazodoallovuoigatvuohta lei vigihis ávkkástallanvuoigatvuohta, bisui gitta «Álttesjávri II-duomu» rádjái Rt. 1968 s. 429. Dán áššis addojuvvui guovtti Ruoŧa sámeorohahkii buhtadus ee. guohtoneatnama massima ovddas go Álttesjávri báddaduvvui. Dáinna duomuin mearriduvvui ahte sámi vuoigatvuođain lea buhtadusvuoigatvuođalaš suodjalus. Dat čuovvoluvvo ee. jagi 1975 Rt. s. 1029, mas daddjo ahte boazodoallu lea «erenoamážit suodjaluvvon».
Dán duogáža ektui rievdaduvvo jagi 1978 ođđa boazodoallolága ovdabargguin dogmáhtalaš oaidnu sámi vuoigatvuođaid hárrái. Jagi 1960 Boazodoalloláhkalávdegotti evttohusas duođaštuvvui ahte sápmelaččain leamaš juo doložis oktovuoigatvuohta (monopovla) boazodoalloealáhussii. Dát lea fas dagahan vuoigatvuođaid sámiide daid guovlluin, gos dat ealáhus doaimmahuvvo.146 Dát vuoigatvuođat namahuvvojit «muhtun lágan servituhttan». Nuppiiguin sániiguin gieđahallá lávdegoddi vuoigatvuođaid ollislažžan, iešguđetlágan váttislaš fápmudussan, maid guovddáš vuolggasadji lea boazodoalus. Mii guoksá vuoigatvuođa(id) nanusvuhtii, geavahuvvo namahus «sierravuoigatvuohta» sápmelaččaid monopovladili duogáža ektui mii guoksá boazodollui, seammás go nuppe dáfus fas leat veháš várrugasat, ja dadjet ahte dás lea sáhka «muhtun lágan almennetláganaš geavahanvuoigatvuođas».147 Jurddan šaddá dán mielde ahte sámiin čearddalaš joavkun leat vuoigatvuođat mearriduvvon boazoguohtunguovlluide, mat leat meroštallojuvvon lágas, ja mat oktiibuot šaddet nana geavahanvuoigatvuohtan, omd. sierravuoigatvuohtan almennegis.148 Seammá riektedilli lea Ruoŧasge. «Vearroduottaráššis», NJA 1981 s. 1, gávnnahuvvui ahte dat riektedilli, mii jagi 1886 boazoguohtunlágas ásahuvvui, dagahii ahte sámiid vuoigatvuođat dál leat ollislaččat regulerejuvvon lágas.149
11.6 VUOIGATVUOĐAT BUOHKAIDE?
Dán vuođul, mii bajábealde namuhuvvo, mii sáhttit váldit vuođđun dan, ahte sámi vuoigatvuođat eatnamiidde ja čáziide dál leat dušše ealáhussuodjaleapmin, mii gáržžes áddejumi mielde lea ollislaččat regulerejuvvon boazodoallolágas.150 Dát vástida liberalisttalaš árbbi, masa Norgga riektevuogádat vuođđuduvvá. Das čuovvu ahte buvttadanvuhtiiváldin deattuhuvvo dan dáfus ahte árvobuvttadeapmi lea daninassii ávkkálaš servodahkii, ja ahte dakkár ávkkálašvuohta lea iešalddes ulbmil oktonassii. Árbevirolaččat leamaš várrugasat addit ovttaskas olbmuide ja joavkkuide vuoigatvuođaid dušše sin olmmošstáhtusa vuođul.151 Spiehkastagaš lea ahte ferte leat sápmelaš jus galgá beassat bargat bohccuiguin.152 Ealáhusa sisabeassaneaktun lea nuppiin sániin olbmo stáhtus.
Vuođđolága ﾧ 110a ásahemiin lea dát vuolggasadji heivehuvvon. Dáinna lea rahppojuvvon vejolašvuohta sirdit vuoigatvuođaid sápmelaččaide «álbmotjoavkun», iige dušše ealáhusbargin. Go ﾧ 110a:s lea sáhka sápmelaččaid «ealáhusaid» «sihkkarastimis ja ovdánahttimis», dát ferte mearkkašit sihke eanetlogunamahusa paragráfa ektui, ahte áigot olles sámi álbmogii addit vuoigatvuođaid, eaige dušše boazodolliide.153 Mat sámi ealáhusat leat, lea dárkileappot čilgejuvvon 12. davviriikkaid sámekonferánssas 1983:s. Meroštallama váldosisdoallu lea:
"Sámi ealáhusat leat vuođđoealáhusat (eanadoallu, boazodoallu, guolástus, bivdu ja eará meahcceávkkástallamat), mat heivejit oktii sámi ekologalaš árbevieruin ávkkástallat resurssaiguin ja sámi kultuvrrain."154
Vuođđolága 110a ásahemiin šattai nuppiiguin sániiguin riektepolitihkalaš vuođđu sirdit sámiide stuorát hálddašanválddi luondduriggodagaid ektui. Dáhpáhuvvá go dat ođđa lágaid bokte, mat leat vuođđuduvvon sámi vuoigatvuođalávdegotti evttohusa vuođul dáid gažaldagaid ektui, vai geahččaluvvo go gávdnat čovdosiid bissovaš rievttis, lea gažaldat vuogálašvuođas, čielggasvuođas ja beaktilvuođas. Mu vuolggasadjin viidáseappot šaddá makkár vejolašvuođaid sáhttá bissovaš rievttis bohcciidahttit.
11.7 VUOLGGASADJI - ÁLGOHÁLDUIVÁLDIN JA VIIDÁSAT HÁLDDUSDOALLAN
Buot bistevaš opmodat lea oktii háhkkojuvvon hálduiváldima bokte. Dás lea sáhka, ahte giinu váldá iežas háldui guovlluid mat eai leat gullan geasage. Nugo namuhuvvui ledje sápmelaččat, jus juo eai leažžá lean vuosttamužžan, de goitge ovdal dážaid davviguovlluin. Árbevirolaččat lea primitiivvalaš háhkamis hálduiváldima oktavuođas eaktuduvvon, ahte fertejit dáhpáhuvvat duođalaš hálddašandoaimmat dihto guovlluid badjel dainna áigumušain dahje dainna sávaldagain ahte fidnešii oamastanválddi guovllu badjel. li sáhte bidjat nu stuorra gáibádusaid «dáhttui». Hálduiváldindáhpáhusain ii leat makkárge habilitehtagáibádusaid, nugo dábálaš dáhttojulggaštusain, iige daga maidege jus dáhttu váilu, go ii jáhke ieš šaddat oamasteaddjin. Muđuid ii leat easttan ahte dáhttu boahtá easkka maŋŋá, nugo lea dáhpáhuvvan sámiid olis.155
1750-logu birrasii go Norgga ja Ruoŧa rádjá mearriduvvui, lei rašunála luondduriekti ovdáneamen ja oažžugoahtán coavcci Davviriikkain maid. Go romárrievttis hállojuvvui keaisára oppalaš oamastanrievttis, lei álki njuiket jurddadásis duohta oamastanriektái. Luonddurievtti vuođul lei gonagasa oppalašoamastanriekti dušše hálddahuslaš riekti. Luonddurievtti jurddašeddjiid váikkuhusa geažil sajáiduvai 1700-logu loahpas prinsihppa, ahte luonddu riggodagat maid juohke okta lea váldán alcces, go dat ledje eamidásis, gullet sutnje oktan buot vuoigatvuođaiguin.156
Norgga-Ruoŧa rádjabidjama oktavuođas dajai dovddus dánskalaš jurista Henrik Stampe, ahte sámiid álgoálgosaš eanaguovlluid hálduiváldin mielddisbuvttii oamastanvuoigatvuođaid sidjiide.157 Doarjjan dán cealkámuššii namuhii Stampe ee. luondduriektejurddašeaddji Samuel Pufendorf sitáhta:
"Occupation birra:
Olmmoš lea váldán eatnama háldui, go lea gilvigoahtán dan dahje mihtidan dan birra vissis rájáid. Muhto go olmmošjoavku ovttas váldá eanaguovlluid háldui, láve dat dáhpáhuvvat jogo oktasaččat dahje juhkkojuvvon ráddjejuvvon guovlluide. Vuosttas dáhpáhuvva, go olmmošjoavku váldá iežas háldui ávdin guovllu, man ráját leat jogo lunddolaččat dahje olbmot leat daid ráhkadan."158
li leat vuogas geavahit hálduiváldima dálá fásta opmodagaide, go eai báljo gávdno šat hálddašmeahttun eanaguovllut.159 Hálduiváldin sáhttá leat áigeguovdil go čilge dálá riektedili.160 Dát lea maid ILO-konvenšuvnna vuolggasadji. Dan art. 14 álgoálbmogiid eanaguovlluid dohkkeheami birra gieđahallá «the lands which they traditionally occupy». Eiseválddiid dohkkeheami vuolde leat dalle eanaguovllut maid álgoálbmogat leat árbevirolaččat hálddašan, ja ain hálddašit, dahje maid sii (duođalaččat) hálddašit. Dasa gullá ahte álgoálbmogat eai galgga leat duvdiluvvon eret dahje eará láhkai loahpahan hálddašeami, dasa lassin ferte geavahus leat leamaš doarvái intensiiva, vai sáhttá dadjat ahte leamaš ráđđendilli.161
Galgágo «occupy» dulkot garrasat gáibádusa bistevašvuhtii, lea rabas gažaldat. Lea lunddolaš bidjat vuođđun, ahte ráđđendilli ferte ain leat fámus, mii mearkkaša ahte ráddje geográfálaš geavahanguovllu dasa mii dál adno sámi guovddášguovlun. Andreasseŋ62 oaivvilda, ahte ii galgga bidjat nu garra gáibádusaid, muhto ahte ráđđendilli «ferte leat bistán jus juo ii konvenšuvnna fápmuibidjama rádjái, ain juo min jahkečuohtái».
Ruoŧa rievttis lea ollu gáržžit oaidnu sámi hálduiváldima hárrái. Guovddáš «vearroduottaráššis», NJA 1981 s. 1, lei gilvingáibádus (uppodling) guovddážis. Sámiid beales deattuhuvvui, ahte guovllu geavahus guohtoneatnamin, dasa gullevaš rusttegat ja muđuid orrunsajit ja bivdorokkit devdet dan gáibádusa. Spesifikašuvnna vuođul (buohtastahtton hálduiváldimiin) dat gal dieđusge hilgojuvvui.163 Viidáseappot adnui eahpesihkkarin makkár gáibádusaid galgá bidjat hálduiváldimii gilvima ja fásta ássama haga. Dat čadnojuvvui dološ áiggirájes geavahusa njuolggadusaide (urminnes hevd). Ruoŧa rievttis gávnnahuvvui, ahte gáibádusat gilvima ektui ledje aŋkke seammá stuorrá, ja ahte lea váttis oaidnit vuoigatvuođaháhkama gáibádusaid vuođul ahte álgohálduiváldin galggašii leat gáržžit go geavahus dološ áiggi rájes.164
Norgga geatnegasvuohta konvenšuvnna mielde sáhttá nugo namuhuvvui devdojuvvot ođđa lágaid bokte dahje bissovaš riektegeavahusa bokte. Dán oktavuođas leat dološ geavahusa njuolggadusat miellagiddevaččat, muhto ii dušše dahje vuosttažettiin háhkanvuođđun. Lea seammá stuorra beroštupmi geahččat njuolggadusaid duođaštussan sámi vuoigatvuođaide. Dán vuogi mielde sáhttá ivnnáiduhttit riektegova gaskadillin gaskal dálá boazodoalloservituhta ja muhtin muddui dramáhtalaš en bloc vuoigatvuođasirdima, maid radikála fámut háliidit. li leat nu, ahte eksklusiivvalaš ráđđen vissis guovddášguovlluid badjel ii leat udnohahtti, muhto dakkár radikála rievdadus eahpitkeahttá buktá garra reakšuvnnaid, mat dagahit riidduid. Das go eanaš oassái dan guovllus lea vuođđuduvvon ja ciegganan máŋga čuohtejagi áigge álbmogiid gaskasaš oktasašgeavahus, ležžet sii dál sápmelaččat, dážat dahje kveanat. Vejolaš čoavddus lea ahte báikkálaš olbmuid ealáhusat ožžot ovdamuniid beroškeahttá čeardagullevašvuođas. Sáhttá atnit oiddolažžan garvit reservahtaásaheami tendenssaid ja ásahuvvon vuogádagaid gaikkodeami «koloniijafámu jaskes geassádeapmin». Okta oamasteamiháhkan ja dološ áiggi rájes geavahusa instituhtaid guoddevaš ulbmil lea aiddo rahčat ráfi ja stáđásmuvvama guvlui opmodatdilis. Dán vuostá sáhttá dadjat, ahte sámiid beales lea dárbu oažžut dovddastuvvot ja markerejuvvot sin rievttálaš dili, ja dasa dárbbašuvvojit čielga ja duohta bohtosat, eaige dušše formála dohkkeheamit.
11.8 DOLOŠ ÁIGGI RÁJES GEAVAHUS SÁMI VUOGI MIELDE - OVTTASKAS EAVTTUT
11.8.1 Álgomearkkašumit
Nugo máinnašuvvon lea vejolaš kollektiivvalaš riekteháhkan miellagiddevaš sámi vuoigatvuođaid ektui. Boazosápmelaččaid beales lea váddásat, go dan joavkkus leat ovttadagat, maid olmmošlohku molsašuddá ja eaige biso ovtta sajis. Ruoŧas dát geahččaluvvui vearroduottarášši bokte, muhto Norggas ii leamaš seammalágan prinsihpalaš ášši. Čuolmmat leamaš dattege ovdan máŋgga alimusrievtti mearrádusas, mat eai leat fuomášuvvon seammaláhkai go namuhuvvon Ruoŧa ášši. Sáhttá dadjat, ahte Norgga duopmostuolut leat ovdánan smávva lávkkiiguin, nu ahte ovdáneapmi ii leat dolvon mangelágan «Waterloo» guvlui nugo Ruoŧa vearroduottaráššis. Dán vuođul sáhttá dadjat, ahte Norgga riektedilli orru leamen vehá eahpečielggas, muhto ain juo suonjárut go Ruoŧa.
Mun lean ovdalis gieđahallan siskkáldas riekteháhkaneavttuid dološ áiggi rájes geavahusa vuođul, man dovdomearka leamaš vihkehallandeattuheapmi, mas lea relatiivvalaš deaddu. Seamma ferte gustot maid sámi riekteháhkamii. Lassin dasa ferte váldit vuhtii sierralágan dilálašvuođaid, sihke čearddalaš ja sosiokultuvrralaš diliid.
Luondduvuoigatvuođalaš jurddašeami mielde, mii lea čilgejuvvon ovdalis, galggašedje sámit álgohálduiváldima vuođul leat oktasaččat háhkan vuoigatvuođaid daid guovlluide, maid sii leat dolin váldán háldui. Eaktun dasa lea ahte dohkkeha sámiid riektesubjeaktan sihke álbmotrivttiid ja priváhtarivttiid dáfus, juoga mii dálá dilis ii galggaše leat váttis. Viidáseappot ferte dohkkehit ahte dát riekteháhkan dáhpáhuvai kollektiivvalaččat, iige ovttaskas olbmuid daguid bokte. Erenoamáš dilálašvuođat davviguovlluin, mat eai oidde eanadoalu, ja sámiid bivdokultuvra ja maŋŋá johtti boazodoallokultuvra leat čilgehusat dása. Dat mii dahká gova váttisin, lea vuosttažettiin dat ahte sápmelaččat leat duvdojuvvon eret, ja dasto leat massán hálddašeami iežaset álgoálggos stuorra guovlluid badjel. Dat, mii čájeha dan, lea Nuorta-Finnmárkku fáldi Saxlunda cealkámuš, 28. b. njukčamánus jagi 1844 Sámekommišuvdnii 1843; mii lea váldon 18. mielddusin 1897-kommišuvnna «Indstilling om Lappevæsenet»-cealkámuššii (Kjerschow-kommišuvdna). Mildosa siiddus 136 čuožžu:
"Duottarsápmelaš lea dáid davvieatnamiid álgooamasteaddji, ja vuosttas hálduiváldin vuođušta vuoigatvuođaid eatnamiidda. Fásta ássit leat guhkit áiggi juo geahččalan duvdit nomádaid eret dain guovlluin, maid badjel sii ovdal okto leat ráđđen - ja jus duottarsápmelaččat, erenoamáš álbmotčeardan, geaid eallindilli hehttii sin ráhkadeames makkárge sierra stáhta, šadde geanoheappot gilvvus dáid guovlluid alde, dahje rievtti mielde šadde geassádit váldaleami haga daningo váillui ortniiduvvan oktavuohta, de mun jáhkán historjjálaččat lea vuođđu jierpmi lága mielde suddjet duottarsámiid leahkima, iige gal dan sivas ahte gáibidivččii eanet."
Dás ferte muittuhit ahte lea váttis bargu ruovttoluotta máhcahit ovddeš riektedilálašvuođa guovlluide, main lea ođđa vuogádat. Dát mearkkaša nugo namuhuvvui, ahte báhcá vel maid Norgga bealde gohčodit «sámi guovddášguovlun». Dát leat guovllut mat álbmotčohkiidusa dáfus rehkenastojuvvojit sápmelažžan. Lassin leat oalle viiddis boazoguohtunguovllut, muhto dát leat regulerejuvvon dušše sámi ealáhusatnui boazodoallolága mielde. Nuppádassii lea mis vuoigatvuođalaš erohus rádjabidjamis 1750-logus. Ollu lea daddjon lobálašvuođa birra, mo sámit ja sin guovllut leat meannuduvvon stáhtarivttiid dáfus; lea dattege duohtavuohta, ahte 200 jagi ovdáneami mielde, váikko háhkan leage eahperehálaččat dáhpáhuvvan, dahje máhkaš boahtima bokte, lea šaddan dadjat juo cieggan riektedilli. Dattege ferte dadjat, ahte fáldi Saxlunda ákkat leat seammá áigeguovdilat dál go 150 jagi dássá.
Jagi 1933 boazodoallolága ráhkkaneamis eai atnán dárbbašlažžan čielggadit sámi geavahanvuođu «med Føie er søgt i en av Flytlapperne erhvervet Ret, der hviler på Sædvane eller Alders Tids Brug».165 Čuovvovaččat leage ulbmil čielggadit dán Alimusrievtti geavada bokte.
11.8.2 Riektegeavat. Sámi vuoigatvuođat ja geavahus dološ áiggi rájes
Boarrásat riektegeavadis ii leat leamaš áigemomeanta ollu ovdan, dat mearkkaša ahte sápmelaččain galggašii leat «vuosttasriegádeaddji vuoigatvuohta», mii lea leamaš dávjá ovdan. Boarrásat geavada áššiid duogážin lea vuosttažettiin lassáneaddji ressursagilvu davviguovlluin nomádaid ja fásta ássiid gaskal, oktan čuovvovaš positiivarievttálaš buhtadusáššiiguin. Boarrásat riektedilli ja lágalaš oainnut leat leamaš eanet uhcit jávkosis. Spiehkastat lea vuosttas «kodicillaášši» 1862 Rt:s s. 654. Muhtun eanaoamasteaddji Vaapstenis gáibidii mávssu ovtta sápmelaččas go dat siiddastalai su eatnamiin. Son ii ožžon doarjaga, go sápmelaččat «juo don doložis» leat atnán alddineaset vuoigatvuođa geavahit dáid guovlluid dárbbu mielde. Dát vuoigatvuohta ii lean maid masson gonagasa almennetvuovdima oktavuođas jagi 1666.
Sullasaš buhtadusáššiin vuohttigoahtit vuosttas árvvoštallamiid sápmelaččain vuoigatvuođaguoddin dološ áiggi rájes. Jagi 1929 Rt:s s. 785 lei gažaldat Plassje-guovllu sámiid buhtadusgeatnegasvuođas mii čatnasii «čallanvahagiidda»166 goahccevuvddiin; dáid ledje bohccot guođodettiin dahkan. Ášši guoskkai muđuid áššeguoddaleaddji bárdnái ovddit kodicillaáššis 1892. Das gávnnahuvvui, ahte sápmelaččain lei buhtadusgeatnegasvuohta gustojeaddji boazodoallolága mielde, ja ahte sin guođohanvuoigatvuohta ii gullan dábálaš olbmuid almennetvuoigatvuođa vuollái, dahje daid vuoigatvuođaide mat ledje várrejuvvon dábálaš olbmuide Plassjeruvkke ektui, nu gohčoduvvon «Plassjeláhka» 29. b. miessemánus 1901 ﾧ 1. Alimusriekti duođaštii, ahte goittotge ledje guokte sámebearraša dán guovllus 1794:s. Sápmelaččaid gáibádus, ahte čallanvahágat galget bisuhuvvot buhtadusaid haga gahčai baicce geavahangáibádussii, go gávnnahedje ahte:
"Mun in oainne, ahte appelleanta lea duođaštan, ahte sutnje gullá makkárge sierravuoigatvuohta, go doppe lea doaimmahuvvon ráđđejupmi mas lea stuorit viidodat, go lágat máinnašeaddji boazodoallolágas."
AR gávnnahii baicce, ahte unnimus 135 jagi geavahus lei doarvái, go celkojuvvo:
"Mun in dárbbaš lagabui čielggadit gažaldaga, devdojuvvojit go muđuid dološ áiggi rájes geavahusa eavttut das..."
Go geavahus ii duođaštuvvon leat álggahuvvon ovdal go Plassjeruvki oaččui iežas vuosttas sierravuoigatvuođaid jagi 1646, de atne Platous oahpa mielde ahte go dili álgovuođđu ii leat lágalaš, de ii vuitojuvvo makkárge vuoigatvuohta. AR ii gieđahallan dán, muhto Bajitriekti (s. 789) hilggui dan ahte vuoigatvuođas lei makkárge lágalaš vuođđu.
Jagi 1931 Rt. s. 57 lei muhtun johttisámi bearraša vuoigatvuođa birra geavahit ovtta priváhta opmodaga giđđa- ja čakčajohtimiin. AR ii atnán dárbbašlažžan guorahallat, leago sápmelaš dahje dáža álbmot leamaš ovddemuš dan guovllus, go lei čielggas ahte johttisámibearrašis lei dološ áiggi rájes geavahusa bokte vuoigatvuohta geavahit opmodaga.
Ná šattai áššis gažaldat vuoigatvuođa viidodagas ja luonddus. Sápmelaččaid vuoigatvuohta gávnnahuvvui leat «ráddjejuvvon» dan dáfus, ahte dat ii mana guhkkelii go dalá gustojeaddji boazodoalloláhka vuoigadahkii, nu ahte fertii váldit vuhtii eanaoamasteaddji disposišuvnnaid ja dohkkehit ođđa čujuhemiid. Dalle de bidje dušše doaimmahuvvon geavahussii duođaštusváikkuhusa, mii ii iešalddes vuođđudan dahje duođaštan makkárge háhkkojuvvon vuoigatvuođaid. AR dulkui sámelága (1883-lága) nu, ahte váikko vel láhka bijai sámiide vuoigatvuođaid, de lágas «oppalohkái ....bođii ovdan jurdda, ahte fásta ássiid ja johttisámiid oktavuođa reguleremis biddjui váldodeaddu suodjalit beroštumiid, mat vurdojuvvojit ekonomalaččat mearkkašit eanemusat guoskevaš áššebeallái». Dát ferte dieđusge gehččojuvvot dan duogáža ektui, ahte dan áiggi atne ain boazodoallovuoigatvuođaid sisdoalu dáfus «vigihis ávkkástallanvuoigatvuohtan». Oskku gažaldat ii biddjon ovdan.
Oaidnu man mielde sámi boazodoallovuoigatvuođat leat boađus «vigihis ávkkástallanvuoigatvuođas», lei maiddái váldooaidnu jagi 1933 boazodoallolága dulkomis. Erenoamážit deattuhuvvui dat 1. jienasteamis 1955 s. 361 Rt:s «Marsfjell-duopmu». Jonas Marsfjell leaska, Márjá adnojuvvui isitrohkes maŋŋá árben vuoigatvuođa atnit lavdnjegođiid mehciin, mat gullet dáluide Namsjávrri davábealde, muhto sus eai adnon lean vuoigatvuođat bivdit guliid jávrriin, mat ledje «priváhta eatnamis». Dát lei 1933 lága ﾧﾧ 30 ja 38 vrd. ﾧﾧ 35 ja 74 vuođul. Mearrideaddjin AR dáfus lei, ahte boazodoalloláhka regulerii sápmelaččaid vuoigatvuođaid ollislaččat. Nuppe dáfus eai gávnnahuvvon sámiin vejolaš guollebivdinvuoigatvuođat jávrriide,167 go «eai lean ásahan riektedili ovdal 1883 dán guovllus, mii navdojuvvo leat báhcán lihkatkeahttá láhkaortnegis mii čađahuvvui».
Mii guoksá dasa gii lei ovddemus, vuođđudii AR oainnus, dainna ahte guovlu «ain juo lei priváhta (Norgga) oamastusas ovdalgo 1883 láhka ásahuvvui». Njáskan ja ássan álggii 1800-logu álggos, muhto ovdal dan áiggi ledje «sápmelaččat boahtán dán guvlui». Dát dáhpáhuvai Marsfjella oaivila mielde 1400-logus. Vuosttaldeaddjit čuoččuhedje fas ahte dat dáhpáhuvai 1600-logus. Dát 200-400 jagi geavahus lei Marsfjella oainnu mielde sajáidahttán duođalaš geavahanvuoigatvuođa dasságo vuosttas njáskanalbmát bohte. Muđui ii lean dát vuoigatvuohta váldojuvvon sis eret maŋit láhkaásahemiin dahje eretvuovdimiin stáhta beales. Jagi 1883 sámeláhka ja 1933 boazodoalloláhka regulerii dušše boazodoalu ja dasa gullevaš geavahanávkkástallama, muhto ii ieš addán láhkavuođu vuoigatvuođaide, maid fertii ohcat dološ árbevirolaš ásahuvvon diliin. AR ii deattuhan dán, iige jagi 1871 láhkaproposišuvnna, mii attii muhtun lágan láhkamearrádusa sámevuoigatvuođalaš láhkaaddimii, mas erenoamážit namuhuvvui ahte «historjjálaš dilit» galge deattuhuvvot. Dát adnui «muhtun lágan prográmmajulggaštussan».
Loahpalaččat gávnnahuvvui, ahte «erenoamáš dilit» mat galge addit sápmelaččaide sierravuoigatvuođa geavahandoaimmaide, mat sis leamaš dološ áiggi rájes juo, eai gávdnon. Nu ii sáhttán buvttehit čuoččuhusain jávrebivdovuoigatvuođa birra go dat lei biddjojuvvon priváhta oamasteapmái. AR dattege moittii láhkaaddi eahpenjuolgagit go čujuhii daid čielga váilevašvuođaide boazodoalloláhkaaddimis; dat han dušše regulere guollebivdinvuoigatvuođa stáhta jávrriin, seammás go láhkaaddi guđii guollebivddu regulerema priváhta jávrriid dáfus dološ árbevirrui, «dat mearkkaša, ahte riidu fásta ássiid ja sámiid gaskkas joatkašuvvá ain.»
Duopmu lea čielga ovdamearka, mo duopmostuolut dorjot almmolaš guottu sámiide ja sin árbevirolaččat nannejuvvon vuoigatvuođaide. Dan čájeha ee., go deattuhedje jagi 1883 sámelága ovdabargguid, vaikko dalle láhka lei juo boarásmuvvan. li leat veara moaitit Alimusrievtti dan geažil. Almmolaš guoddu, fuollatmeahttun láhkaaddi, dahje riektepolitihkalaš dilli oppalohkái, eai addán vejolašvuođa oažžut čovdosiid, mii ollásit livččii šaddan sámiide vuoitun. Muđui sáhttá namuhit, ahte ledje sierranas oainnut lágamánnerievttis. Unnitlohku, maid sundi Aage Falkanger jođihii, oaivvildii ahte sápmelaččat ledje háhkan guollebivdin geavahanvuoigatvuođa dállodoalu várás dáin jávrriin. Oskku gažaldat ii biddjojuvvon ovdan.
Jagi 1968, Rt. siiddus 394, «Brekken-duomus» lea sullasaš vuolggasadji. Dát ášši lei mátta-sápmelaččaid vuoigatvuođaid birra Brekken oktasaš oamastusas Plassjes. Jagi 1873 guovllu fásta ássiid ja sápmelaččaid gaskkasaš soahpamuša vuođul, galggai sápmelaččain leat hehttemeahttun boazoguođohanvuoigavuohta guovlluin, mat leat nuorttabealde almmuhuvvon linjjá. Gažaldat lei, leigo sápmelaččain maid vuoigatvuohta bivdimii ja guollebivdimii dállodoalu várás dáin guovlluin.
Alimusrievtti ovdii lei biddjon ovdan professor Knut Bergsland čielggadeapmi, mii vuosttaldii áddejumi, ahte sápmelaččat leat boahtán maŋŋá fásta ássi álbmoga dan guvlui. Das lei muhtunlágan ovttamielalašvuohta, ahte sápmelaččat ledje orron dáin guovlluin 1600-logu birrasiin, seammás go vuosttas várredálut ásahuvvojedje 1650-logu birrasiin. Várašupmi lei, ahte lágamánneriekti lei bidjan «Marsfjell-duomu» riekteáddejumi vuođđun; boahtá ovdan ahte sámiid jahkečudiid priváhta eatnamiid geavahanávkkástallan ii dagahan duođalaš vuoigatvuođa sidjiide, dannego geavahandoaibma ii čuoza «vahágahtekeahtes ávkkástallanvuoigatvuhtii», mii sápmelaččain álelassii lea leamaš.
Alimusriekti bijai vuođđun ahte sápmelaččat ledje guovllu vuosttas geavaheaddjit, ja ahte sin geavahus lei «viehka muddui cieggan», ovdal go maŋŋá boahtán fásta ássiid geavahus šattai mearkkašahtti. Okta eahpádusmomeanta lei geavahusa luondu. Dát gávnnahuvvui «molsašuddin» sápmelaččaid johtimiid geažil. Dattege garvá Alimusriekti dan, mii leamaš dábálaš oapmeriekteperspektiivvas ahte riekteásaheaddji geavahandoaibma gehččojuvvo fásta ássi eanadolliid čalmmiiguin. Dat ii dáhpáhuva nomáda geavahandoaimma čielga dohkkehemiin, muhto daningo gávnnahit ahte «guovllus nuorttabealde maŋit ásahuvvon sámelinjjá orru leamen geavahandoaibma guhkes áiggi čađa leamaš báikáičadnon ja čađa sajáiduvvon nu ahte ii sáhte buohtastahttit vigihis ávkkástallanrivttiin dahje almennetrivttiin». Dattege várrejuvvo ahte sámiid geavahandoaimmat sáhttet ráddjejuvvot ođđasisgilvima dahje eará doaimmaid bokte, ja ahte vejolašvuohta beassat geavahit eará olbmo opmodaga sáhttá regulerejuvvot lága bokte. Muđuid gustojedje dušše dovddastuvvon vuoigatvuođat boazodoalu oktavuođas, ja lassin ahte bivdin ja guolásteapmi lei dušše dállodoalu várás; dán ráddjejumi hárrái AR:s lei eahpádus. Fertii leat lohpi sápmelaččaide «duollet dalle» diktit earáid bivdit. Oskku gažaldat geavahusa ektui ii biddjojuvvon ovdan.
Dát duopmu mearkkaša sámi vuoigatvuođagažaldagaid áigodatrievdama, namalassii «vigihis ávkkástallanrievtti áigodaga» nohkama, ja álggu áigodahkii, maid mun lean gohčodan «vuoigatvuođadohkkeheami áigodahkan».
li leat mihkkege ipmašiid go seammá jagi, 1968 Rt:s s. 429 «Álttesjávri II-duopmu», šaddá mearrideaddji prejudikáhttan sámi vuoigatvuođaid buhtadusrievttálaš suodjalussii. Duopmu loahpalaččat detronesere oainnuid man ala «Marsfjell-duomu» lei vuođđuduvvon. Čázádatlágádus čuoččuhii dán duomu vuođul, ahte sápmelaččaid geavahusa ferte atnit «dohkkehahtti geavahussan», dainna ákkain ahte doaibma sirdojuvvo báikkis báikái, ođđa olbmot bohtet sadjái, ja stuorra guovlluid geavaheapmi lea eahpemearálaš.168 Dasa lassin oaivvildii čázádatlágádus ahte fertii duođaštit eksklusiivvalaš geavahusa, jus galggai sáhttit gáibidit buhtadusa. Ruoŧa sámi orohagat fas geavahedje geavahusa dološ áiggi rájes iežaset prinsipála riektevuođđun, maid ákkastalle dainna ahte dát lea oahpes riektevuođđu sihke Norggas ja Ruoŧas, ja ahte dát ákkat leat vuođđuduvvon Lappekodicillii. Mearkkašan veara lea ahte eai válljen atnit kodicilla vuoigatvuođaid sisvuoigatvuođalaš vuođđun, muhto eanet dulkonfáktoran dahje eaktun geavahussii dološ áiggi rájes. Dasa lassin gáibidedje maid alcceseaset ovddeš almennetvuoigatvuođa riektegeavada.
Alimusriekti gávnnahii, ahte sullii 1650-logus lei juo Ruoŧa sámi orohagain sajáiduvvon dáid guovlluid geavahus. Sápmelaččaid dohkkeheapmi guovllu vuosttas geavaheaddjin boahtá čielgasit ovdan go AR cealká iežas leat ovtta oaivilis bajitárvvoštanrivttiin eahpedárkilis áigemeroštallamiin «....historjjálaš áiggi rájes». Mii guoksá geavahanektui, gávnnahuvvui ahte dan guovllus historjjálaš áiggi rájes lei «ásahuvvon ja sajáiduvvon vealtameahttun geavahus ealáhussii». Go presisere «ealáhussii», de guođđá viehka muddui olggobeallái, ahte geavahus lea «dohkkehuvvon» (tålt). Dán veardideami vuođul lea álkit atnit ahte geavahus leamaš «dohkkehuvvon», dalle jus muhtun riebut geavahišgohtet iežaset eallima bajásdoallama várás, go jus das lea sáhka gilvaleaddji ealáhusdoaimmain.
Mii guoksá oidnui, ahte maŋit regulerenláhkaaddin jagi 1751 galggai addit lobi sisabáhkkemiidda dahje galggai leat fámuhuhttán sámi vuoigatvuođaid, dáid AR ii gieđahala. Das ferte leat vehá deaddu go AR cealká ahte «dan gustojeaddji áššis ferte leat doarvái mearridit, ahte guovllu geavahedje sápmelaččat ollu ovdal go stáhtat sohpe vuosttas boazodoallokonvenšuvnnas jagi 1751». li dánge áššis leat ovdan bukton makkárge gáibádus, ahte sápmelaččat fertejit leat dan oskkus.
Máŋga maŋit áššis lea boazodoalu buhtadusrievttálaš suodjalus lagabui čilgejuvvon, erenoamáš eretaddima ektui, dahje ráđđema gáržžideaddji doaimmaid ektui. Jagi 1975 Rt. s. 1029 «Kappfjell-duopmu», jagi 1979 Rt. s. 492 «Varfjell-Stifjellduopmu», jagi 1985 Rt. s. 532 «Mauken-duopmu», jagi 1986 Rt. s. 383 «Áilegas-duopmu», ja jagi 1986 Rt. s. 1370 «Porsangmo-duopmu».
Maiddái ráŋggáštusrievttálaš oktavuođain sáhttá geavadis gávdnat mearkkaid, mat čájehit ahte dál lea stuorát dáhttu go ovdal atnit sápmelaččaid dološ geavahanávkkástallama dakkárin, mii buvttada vuoigatvuođaid. Guokte ovdamearkka duomuid fámuhuhttimis ráŋggáštuslága ﾧ 407 vuođul čájehit dan.
Jagi 1975 Rt. s. 552. Muhtin boazosápmelaš dubmejuvvui gielddarievttis go lei guliid bivdán priváhta ráfáidahttin njuolggadusaid vuostá maid guolástansearvi lei bidjan. AR gomihii duomu. Gielddariekti ii gieđahallan, lea go boazosápmelaččain dološ áiggi rájes geavahusa olis guollebivdovuoigatvuohta, mii ferte biddjot buohtalagaid priváhtarievttálaš sierravuoigatvuođain, mii lea čadnojuvvon erenoamáš sámiid ealáhussii.
Jagi 1975 Rt. s. 920. Muhtin Ruoŧa sápmelaš dupmehalai máksit sáhku gielddarievttis, go lei sáimmaiguin bivdán jávrris maid stáhta lei láigohan guolástansearvái. Alimusriekti gomihii duomu duopmosivaid váilevašvuođaid geažil. li lean ee. gieđahallon, lei go dubmejuvvon orohagas dološ rájes fierbmebivdinvuoigatvuohta jávrris.
Seammá áiggi go sámi boazodoallovuoigatvuođa oaidnu rievddai riektegeavadis, gárvvistuvvui dat, mii galggai šaddat jagi 1978 boazodoalloláhkan. Boazodoalloláhkaklávdegodd buvttii árvalusas jagi 1966. Vásse logi jagi ovdalgo dáhpáhuvai mihkkege láhkaárvalusain. Dan gaskkas oaččuimet Brekken- ja Álttesjávrri-duomuid. Boazodoalloláhkalávdegottis eai lean dieđusge dát duomut maidda sáhtte váldit vuhtii, nu ahte lávdegotti áigeguovdileamos riektemearrádus lei dat viehka muddui gáržžes «Marsfjell-duopmu», mii namuhuvvo siiddus 27 Boazodoalloláhkalávdegotti árvalusas.169 Maŋŋá addojuvvon proposišuvnnat ja árvalusat eai oro mange láhkai rievdadeamen sámi boazodoallovuoigatvuođa oainnu. Čielgasepmosit dát boahtá ovdan Eanadoallodepartemeantta ođđa boazodoalloláhkaevttohusas, Árvalus O. nr. 98 (1976-77). Dás daddjo vuosttas siiddus, ahte «mii gusto boazodoallovuoigatvuođaid vuđđui... de duohtavuođas árvalusas ii leat mearkkašahtti erohus bissovaš riektedilis, mii lea nannejuvvon ovddeš láhkaaddima bokte ja duopmomearrádusaiguin. Das lea sáhka priváhtarievttálaš luonddu diliin nu ahte lea mearri man stuorra rievdadusaid sáhttá dahkat».
Eanadoallolávdegoddi namuha viidáseappot, ahte Boazodoalloláhkalávdegotti vuolggasadji lei dat, ahte boazodoalu vuoigatvuođat eanaš leat vuođđuduvvan dološ áiggi rájes geavahussii ja árbevirrui (s. 2). Dát sáhttá maid áddejuvvot Eanadoallolávdegotti oaidnun, muhto vehá vuolleleappos siiddus celkojuvvo, «ahte Eanadoallodepartemeantta árvalusa vuođđun lea prinsihppa man mielde vuoigatvuohta bargat ee. boazodoalus lea mearriduvvon ollislaččat ieš lágas, nu ahte dán vuoigatvuođas lea viidodat ja sisdoallu maid láhka álo mearrida». Maid boazodoallovuoigatvuohta viidáseappot galggašii sisdoallat, ferte mearriduvvot beroštumiid vihkkehallama vuođul, daddjui viidáseappot. Dán vuođul de ii gávnnahuvvon dárbbašlažžan gieđahallat maŋŋá vuoigatvuođaid luonddu ja viidodaga lagabui, go gávnnahuvvui ahte «ii lean nu stuorra mearkkašupmi das, sáhttágo dás namahuvvon vuoigatvuođa heivehit čielga definišuvnna bokte heivehuvvot makkárge árbevirolaš juridihkalaš doahpagii» (s. 3).
Dát iešvuođat boazodoallolága ovdahistorjjás čájehit ahte dasa leat váikkohan ovddit lágat, mat adnojedje čielga regulerenláhkan, ja mat muđui buktet unnán ođđasiid, mat gusket boazodoallovuoigatvuođa priváhtarievttálaš vuđđui. Nu lea fuolakeahttá prográmmajulggaštusa ﾧ l:s, mii máŋgga dáfus lohpida eambbo, go maid láhka nagoda doallat. Boazodoalloláhkalávdegotti árvalus doarju dán nugo siiddus 27 oidno:
"Ii leat lávdegotti oaivila mielde eahpádus, ahte boazosápmelaččaid luondduriggodagaid ávkkástallan orohagain lei ovdal viidát go dat mii lea addon sidjiide gustojeaddji láhkaaddima bokte, ja dat mii lea dál geavadis."
Sáhttá dadjat, ahte jagi 1978 láhka balansere gaskkal sámi vuoigatvuođaid boarásmuvvan oainnu, mii lei ráđđejeaddjin «vigihis ávkkástallanrievtti áigodagas», ja eanet ođđaáigásat vuoigatvuođaid dovddasteaddji oainnu. Dát oaidnu lea ain anus geavadis, daningo lei riektegeavat mii álggahii áigodatmolsuma.
Okta ovdamearka mii lea vehá ášši olggobealde, čájeha ahte Alimusrievttis lea viidát oaidnu boazodoallolága dulkomis go dušše dat mii guoksá reguleremii. Jagi 1990 Rt. s. 33 gustui guođohangeatnegasvuođa rihkkumii, boazodoallol. ﾧﾧ 20 ja 34, go bohccot ledje vahágahttán párkkaid ja šiljuid Hammerfeasttas. Obiter dicta-sullasaš cealkámušas dadjá 1. jienasteaddji:
"Mun lasihan, ahte konkrehta árvvoštallamis mii lea doarvái guođoheapmi boazodoallolága ﾧ 20 mielde, ferte maid váldit vuhtii ahte lea dárbu suodjalit sámi kultuvrra ja boazodoalu sajádaga sámi kulturguoddin."
Dán guovtti duomu maŋŋá jagi 1968, leat ožžon moadde duomu, mat leat restriktiivabut boazodoalloberoštumiid ektui. Mun áiggun viidásat gieđahallat Alimusrievtti golmma guovddášmearrádusa, mat muhtun muddui leat mannan boazodoalloberoštumiid vuostá.
Jagi 1979 Rt. s. 1283, «Gávvuona-duopmu» gieđahalai vuoigatvuođa boazonjuovvansadjái, maid orohaga nr. 26 guođoheaddjit ledje ásahan juo 1960-logu álgogeahčen priváhta eatnamii Gávvuonabahtii Finnmárkkus.
Ákkat, maid sámit geavahedje vuođđun iežaset vuoigatvuođaide, ledje miehtan, passivitehta, geavahus dološ áiggi rájes ja árbevirolaš boazodoalloriekti. Miehtan ja passivitehta vuođu Alimusriekti ii dohkkehan. Guovddážin dás šattai, sáhttágo vuoigatvuohta njuovvansadjái bealuštuvvot árbevirolaš boazodoallorievttis ja oktan geavahusain dološ áiggi rájes. AR gávnnahii, ahte leat váilevaš ja iešguđetlágan dieđut das, mo opmodat geavahuvvui ovdalaš áiggi. li lean dattege dárbu árvvoštallat boazodoalu viidodaga ja luonddu iešguđet áiggis, go lei čielggas ahte opmodat gokko njuovvansadji lei, lei dain guovlluin gos boazosápmelaččat boazodoallolága vuođul sáhttet bargat bohccuiguin. Dán maŋŋá gieđahalai AR sáhttetgo boazodoallovuoigatvuođat, mat bohtet ovdan jagi 1933 ja jagi 1978 boazodoallolágain, addit vuoigatvuođa njuovvansadjái oktan dakkár gárddiin man birra dás lei sáhka. Dát mielddisbuvttii viiddis gieđahallama das makkár áiddiide láhka guoksá, ja ledjego muhtun lágan áiddit gildojuvvon vuovdesuodjalanulbmiliid geažil, juoga mii ii leat dál duohtavuohta go álkivuođa ja ovdáneami geažil ostet gárvásit dahkkojuvvon áidásiid, mat sáhttet leat čullojuvvon báikkiin gos leat ollu stuorát vuovddit go Finnmárkkus.
Sápmelaččat oaivvildedje ahte árbevirolaš boazodoallovuoigatvuohta nugo dat lei geavahuvvon áiggiid čađa, lei lágain bálddastahtton riektevuođđu, ja ahte dán vuoigatvuođa sáhtii nuppástuhttit dahje viiddidit, nu ahte dat álo heivehuvvui boazodoalu dárbbuide. Mu oainnu mielde, sáhttá dát «erenoamáš riektedili» gáibádus mii lea namuhuvvon boazodoallol. ﾧ 9.1, mielddisbuktit ahte vuoigatvuođaid sisdoallu sáhttá earránit boazodoallolága dábálaš mearrádusain, erenoamážit mii gusto riektediliide mat leat boarrásat go láhka. Dát lea maid ovdamearkan dasa ahte konstruktiivalaččat šaddá buoremus go gohčoda sápmelaččaid vuoigatvuođačoahki hálddašanvuoigatvuohtan oktan olles elastisitehtain. Dát gáibida ahte distansere funkšunealla opmodatriektedoahpagis.170
AR cealká viidáseappot iežas ovtta oaivilis sámiiguin das, ahte jagi 1933-láhka ii atte ollislaš dieđuid sámiid vuoigatvuođa birra, vaikko dáid vuoigatvuođain livččii erenoamáš vuođđu, nugo geavahus dološ áiggi rájes. Dattege oaivvilda AR, ahte jagi 1933 láhka attii ollislaš regulerema, mii guoksá sámiid oppalaš vuoigatvuođaide, ja čujuha «Marsfjell-dupmui». Árbevierru ja geavat sáhtášedje leat lága geavaheami dáfus dulkonmomeanttat, muhto ii atte AR oaivila mielde makkárge bagadusa dán dáhpáhussii. Viidásat čujuhuvvo, ahte jagi 1978 lágas lei maid ulbmil addit ollislaš regulerema boazodollui.
Mu oainnu mielde leat guokte áddejumi, mat bohtet vuostálagaid dan dáhpáhusas. Lea áddemis, ahte láhka regulere boazodoalu priváhta ja almmolaš eatnamiid orohagaid siste, man AR atná vuođđun. Baicce áddejuvvo sámiid oaidnu dan láhkai ahte sii «dainna boazodoaluin maid sii leat doaimmahan orohagain dološ áiggi rájes», oaivvildit duođalaš geavahusa guovlluin dološ áiggi rájes mii lea dáhkkojuvvon sihke ovdal ja maŋŋá maŋit (1884) hálddahuslaš juohkima orohagaide ja guovlluide. Nappo leat gažaldagas historjjálaččat háhkkojuvvon vuoigatvuođat, maid maŋit láhkaaddimat eai sáhte rievdadit, dahje main ain juo vuos lea buhtadusrievttálaš suodjalus. AR diktá vuođđolága gažaldaga orrut, go ášši mearriduvvo boazodoallolága konkrehtalaš dulkomiin. Dattege lea čielggas, ahte livččii šaddan váttis buvttehit oainnuin historjjálaš háhkkojuvvon vuoigatvuođain daningo dieđut dološ geavaheami birra leat váilevaččat.
Sápmelaččat ákkastalle maid jagi 1968 guvttiin duomuin. Dáid ii gávnnat AR heivvolažžan dán dáhpáhusas, go dat čatnasit mearrálaš opmodagaide ja ráddjejuvvon guovlluide. Dát leat gal oadjebas oapmerievttálaš geahčadeamit, muhto sáhttá mearkkašit, ahte boazodoallu lea ekstensiiva luondduealáhus, mii vuođđuduvvá johtimii ja viiddis guovlluid geavaheapmái, ahte dat ii almmá mange haga heive dábálaš «Norgga» oapmerievttálaš geahčademiide.
Guođohanvuoigadahtton olbmot maid čujuhedje várašupmái priváhta eanaoamasteddjiid eanaoamastanduođaštusas 1855. Várašupmi gustui sápmelaččaid johtolatvuoigatvuođaide. AR oaivvildii ahte várašumi ferte geahččat dalá gustojeaddji eanavuovdinnjuolggadusaid olis. Dál eai galggaše njuolggadusat mearkkašit maidege, nu ahte eanaoamasteaddjis livččii olles oamastanráđđejupmi. Mu oainnu mielde sáhttá seammá bures oaidnit dan láhkai, ahte opmodagaide giddejuvvui boazodoalloservituhtta go stáhta vuvddii daid. Dás maŋŋá boahtá gažaldat maid «johtolat» mearkkaša. Dušše sátnedulkoma mielde galggašii mearkkašit vuoigatvuođa fievrredit bohccuid guovllu čađa. Dálá boazodoallolágas gieđahallo vuoigatvuohta ﾧ 10 «orrut, johtit ja johtinsadji», oktan ja seammá vuoigatvuohtan. Seammá láhkai ii sisdoala láhka makkárge mearreregulerema makkár geavanluohkkái njuovvansadji gullá. Sáhttá leat govttolaš navdit ahte njuovvan ii sáhte biddjot mearreáigái iige muttuide, muhto eambbo ferte dahkkot njuovžilis árvvoštallamiid mielde. Nu ii leat ge eahpelunddolaš, ahte vuoigatvuohta njuovvansadjái sáhtášii čuovvut johtinvuoigatvuođaid.
Jagi 1981 Rt. s. 1215, «Trollheimen-duopmu». Ášši gustui guovtti sámi bearraša boazodollui Trollheimenis ja lagaš guovlluide. Sáhka lei guovllus, mii lei oktiibuot 1,3 mill. dekára Oppdal, Rennebu, Surnadal ja Sunndal gielddain.
Guovlu lea orohaga olggobealde, muhto lea maŋit áiggi regulerejuvvon boazodollui juovlamánu 21. 1984 nr. 101 lága bokte, vai suodjala sámi boazodoalu dáin guovlluin. Lea čielggas ahte «Trollheimen-duopmu» lea leamaš mielde váikkuheamen dán lága ásaheapmái. Sierralága vuođul gustojit boazodoallolága mearrádusat nu guhká go dat heivejit. Geavahusdoaibma nugo namuhuvvo boazodoallol. ﾧ 9 nr. 4 ja 5, gč. ﾧﾧ 13, 14 ja 15, leat dattege čuldon eret.171
Alimusrievttis gáibidedje sápmelaččat, ahte sii leat háhkan boazodoallovuoigatvuođa historjjálaš geavahusa, oamastusa dahje geavahus dološ áiggi rájes vuođul. Dán áššis, nugo eanaš eará áššiin, ledje biddjon ovdan ođđa historjjálaš ja etnologalaš dutkanbohtosat, mat muhtun muddui bukte ođđa dieđuid máttasamiid historjjálaš duogáža birra dán guovllus. Alimusriekti válljii dattege bidjat loahpalaš deattu daidda «iskkademiide», maid 1889 Sámekommišuvdna dagai, váikko vel fuomášahttui ahte dat ledje báidnon dalá historjjá áddejumis ja oainnus sámiid ektui. AR ákkastalai dainna ahte Sámekommišuvnna iskkadeapmi «duođašta stuorra vuđolašvuođa».
AR divttii orrut mearkkašumi, ahte leamaš sámi árbevierru, mii lea boarrásat go sihke regulerenláhka ja norgga álbmoga geavahus daningo AR gávnnahii, ahte dát árbevierru lea doarvái duođaštuvvon. Oamastusmearkkašupmi gahčai váilevaš gáibádusáigái, go dahkkojuvvui dan vuogi mielde, ahte gáibádus fertii leat loahpahuvvon ovdal boazodoalu gielddusresolušuvnnat Trollheimenis addojuvvojedje áigodagas 1899-1902. Eahpesihkkaris dieđuid geažil, ja go aktuála geavaheddjiid máttut johte miehtá guovllu, ii sáhttán duođaštit, ahte 20 jagi gáibádusáigi lei loahpahuvvon. AR lea maid restriktiiva riekteovdamanniid geavahussii, ja biehttala dohkkeheamis dán. Geavahuseavttu ii lean dán maŋŋá dárbbašlaš veardidit, muhto AR dahká dattege dan. Sáhttá jurddašit, ahte AR anii gáibáduseavttuid duođaštusfáddán, iige dábálaš áddejumi mielde, kumulatiivan, nu ahte eai makkárge vuoigatvuođat vuitojuvvo jus okta eaktu ii gávnnahuvvo ollašuvvan.
Mii guoksá geavahussii, de bidjá AR maid restriktiiva oainnu vuođđun. Čujuhit ahte sápmelaččat eai leat bargan boazodoaluin miehtá dán stuorra guovllu olles oamastanáiggis. Geavahuseaktu ii leat devdojuvvon daddjo, go; «bohccot duollet dálle bohtet muhtun guvlui. Ferte gáibiduvvot jeavddalut geavahus». Dát lea mu oaivila mielde vuot ain okta ovdamearka das, ahte AR ii váldde vuhtii boazodoalu ekstensiiva hámi. Dat lea justa boazodoalu erenoamášvuohta, ahte boazo johtá miehtá stuorra šattohis duoddariid guohtuma maŋis.
Gávnnahuvvui maid ahte gáibádus dán dáhpáhusas livččii rihkkon jagi 1874 gávildanoamastuslaga, go sápmelaččaid goađit ja barttat duoddariin eai duhtadan gáibádusa das, ahte «ráhkadusat leat biddjon dohko dávjá geavahussii».
Dološ áiggi rájes geavahus geavahuvvui ággan dušše oassái riidoguovllus. Dát mearkkašupmi gahčai dan oskku gáibádussii, go gávdnojedje dieđut, ahte sápmelaččat dáin guovlluin láigohedje guođohanvuoigatvuođaid, dahje ledje guođohanlobi soahpan. Dát lea okta dain áššiin, mas sápmelaččaid buorre osku buktojuvvui ovdan, dološ áiggi rájes geavahusa dahje «historjjálaš» háhkkojuvvon vuoigatvuođaid oktavuođas. Nu lea maiddái cealkámušat báikkálaš vieruiduvvon vuoigatvuođa ja govttolašvuođa birra.
"Korssjøfjell-duopmu" lea maŋimuš ášši jagi 1988 Rt. s. 1217. Dás lei gažaldat boazoguohtunvuoigatvuođa viidodagas. Boazooamasteddjiin Riast-Hylling ja Essand orohagain ledje dálveguohtumat Femunda orohaga máttaguovlluin. Čuoččuhedje vuosttažettiin, ahte guohtunvuoigatvuohta lei gitta orohaga rájá rádjái, beroškeahttá das makkár geavahus leamaš dolin, ja dát čuovui boazodoallolága ﾧ 2:s.
Gažaldaga, gii ovddemuš bođii guvlui, ii ane AR erenoamáš dehálažžan. Orru leamen, ahte AR ii šat «hirpmástuva» daid nana historjjálaš duođaštusain, mat biddjojit ovdan dakkár áššiin. AR dušše dás duođašta, ahte ii leat guovttemielalašvuohta das ahte sápmelaččat ledje háhkan vuoigatvuođa boazodollui guovllus, ovdal jagi 1883 sámelága ásaheami, mii dagai boazoguohtunorohagaid juohkima vejolažžan.
Sápmelaččat ákkastalle, ahte boazoguohtunorohatjuogu mielde ásahuvvui hálddahuslaš geavat mii lei vuođđuduvvon áddejupmái ahte guohtonguovlluid ráját ja boazoorohagat leat seammá. Buktojuvvui maid duođaštus, ahte dát geavat duođas lea leamaš. Jus dát ii galggaše leat mearrideaddjin iešalddes, lassin vel ákkastallojuvvui ahte ealáhusa vuhtii váldin gáibidii dakkár áddejumi. Dán vuođul sáhtášii badjánit stuorra eahpesihkkarvuohta, dainna bohtosiin ahte ealáhus manahivččii ollu eatnamiid.
Eanemus miellagiddevaš dán áššis lea dattege sápmelaččaid subsidiara mearkkašumit. Dás čuoččuhuvvui ahte Sámekommišuvdna ii lean veardidan geavahusviidodaga áiggi doarvái guhkás. Ealáhusa ekstensiiva luonddu geažil bohte duođaštanváttisvuođat go galggai duođaštit dološ áiggiid molsašuddi geavahusa, mas báhcet unnán luottat. Danne ii sáhttán bidjat seammá garra duođaštangáibádusaid dán geavahussii go dábálaččat dahkko Norgga rievttis. lešguđet erenoamáš dilit fertejit dán oktavuođas deattuhuvvot, ee. ferte dulkonduogážis váldit vuhtii sámiid kultuvrra, oskku, ja ássama. Seammá láhkai, dan ahte dás lea sáhka kultuvrras, mii vuođđuduvvá njálmmálaš diehtosirdimii. Dán geažil ii sáhte bidjat nu stuorra gáibádusaid geavahuseavttuide, muhto baicce diktit geavahusa guhkes áiggi čađa buhttet eahpejeavddalaš geavahusa.
Sápmelaččat mearkkašedje dán áššis, ahte Sámekommišuvnna evttohus lei boaris ja báidnon dalá oidnui sápmelaččaide (vigihis ávkkástallanriekteáigodat), ja ahte kommišuvdna leamaš boastut čoahkkáibiddjon go ii lean oktage sápmelaš ovddasteaddji mielde.
Alimusriekti bijai dasto mearrideaddji deattu cealkámušaide, mat bohtet ovdan Sámekommišuvnna evttohusas (addon 1892), ja Sisriikkadepartementta «almmuhusas» 1894. Dain boahtá ovdan, ahte orohatjuohkimis ii lean jurdda lihkahallat guođohanvuoigavuođaid viidodaga, nugo dat lei cieggan árbevieru olis dahje geavahusas dološ áiggi rájes. Oaivil lei baicce fuolahit ahte sápmelaččat šadde solidaralaččat ovddasvástideaddjin orohagaid lobihis guohtumiide. Dás gávnnahii AR ahte orohagaid ásaheames ii leamaš goassege jurdda reguleret sápmelaččaid ja eanaoamasteddjiid priváhtarievttálaš diliid. Dán dáhpáhusas biddjui gustojeaddji rájá lagabui mearrideamis vuođđun, ahte «ii galgga juohke soaittáhas geavahus addit boahtteáiggis bissovaš guođohanvuoigavuođa». Dán rájá vuođul mii gessojuvvui, lei addojuvvon eambbo go doarvái, go «ealáhus lea ožžon guođohanvuoigatvuođa maiddái guovlluide, mat dušše muhtun muddui leamaš anus».
Nugo oaidná, gahččá guovlluid ollislaš guođohanvuoigatvuohta dábálaš duođaštusárvvoštallamiidda. Dát dagaha vuđolaš eahpevissisvuođa das, gosa boazodoalloriekti gusto, go ii gusto boazogoahtunguovlluide. Mearrideaddji vuoigatvuođa/ii vuoigatvuođa momeanta šaddá joatkašuvvi riekteráhkadeaddji geavahus, mii dan dáhpáhusas gahččá duođaštusárvvoštallamii. Lea čielggas ahte eai leat váldán vuhtii erenoamáš diliid, maid boazodoalloealáhusa ekstensiivvalaš luondu mielddisbuktá. Seammá láhkai go ii váldo vuhtii, ahte guhkes áiggi geavahus sáhttá vástidit dahje unnidit bistevašvuođa ja intensitehta gáibádusaid. Dán livččii sáhttán dahkat ollislaš árvvoštallamiin, mas ovttaskas eavttut leat vihkkehallanmearkan, main lea relatiivvalaš deaddu.
Buorre oskku gažaldat maid ii biddjo ovdan ovttage oassálastiin dán áššis; dása mun máhcan duobbeleappos.
Duopmu lea maŋit áiggi adnojuvvon unohassan boazodoalloealáhusa ođđasitorganiserenbargui. St. dieđáhusas nr. 28 (1991-92) atná Ráđđehus eahpesihkarvuođa maid duopmu guđii gierdameahttumin.172 Vuođđolága áigumušaid (ﾧ 110a) vuhtiiváldin, Norgga álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid (ILO-konv. nr. 169) doalaheami vuhtiiváldin, ja maid dárbu čorgadis hálddašeapmái ja čielggasvuohta boazodolliid ja eará guoskevaš vuoigatvuođaguddiid dillái eanaš oasis riikkas, dagahii dárbbu farggamusat čielggadit boazodoalu riektevuođu. Eahpečielga riektedilli livččii dagahan, ahte riiddut boazodolliid ja eará vuoigatvuođaoamasteddjiid gaskkas livčče lassánan, juoga mii servodaga beales adnojuvvui oalle unohassan. Maiddái sámepolitihkalaččat adnojuvvui dát unohassan, go almmolaš hálddašeapmi ja plánen gaskkal boazodoalu ja eará beroštumiid šaddá váttis.173
Lei dárbu čielggadit daid gažaldagaid jođánit, nu ahte eai šat sáhttán vuordit Sámi vuoigatvuođalávdegotti gieđahallama gažaldagain, maid leat guhká juo vuordán. Danin biddjui Stuorradikki ovdii ávžžuhus čoavdit gažaldaga, boazodoallolága čielggadeaddji rievdademiiguin. Dain mearrádusain, mat oaččošedje priváhtarievttálaš váikkuhusa, lea deháleamos evttohus rievdadit ﾧ 2. Rievdadusa maŋŋá buvttášii ﾧ 2 ovdan ahte boazosápmelaččaid vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat, nugo dat leat meroštallojuvvon lágas, gustojit sámi boazodoalloguovlluide dálá rájáid siste. Diekkár rievdadusa maŋŋá ii livčče «Korssjøfjell-ášši» ožžon dan bohtosa mii šattai, daningo dál livčče eanaoamasteaddjit šaddan duođaštit, ahte ii leat makkárge boazodoallovuoigatvuohta opmodagas. Livččii sávahahtti ahte bággolonistanvuođđu ﾧ 31 rievdaduvvošii, nu ahte das njuolgga boađášii ovdan ahte stáhtas lea vejolašvuohta lotnut bákkuin boazodoallovuoigatvuođaid vejolaš eatnamiid sámi boazoguohtunguovlluid siste, gos duopmostuolut gávnnahežžet, ahte boazodoalloriekti dattege ii leat. Dán maŋŋá boahtá maid mearrádus addit lobi rievdadit orohat- ja guohtunrájáid.174
Maiddái muhtun prosessuála rievdadusat evttohuvvojedje. Ee. áigo álggos vuos sihkkut leansmánneárvvoštallamiid ja bidjat nággogieđahallama eanamolsunrievtti vuollái.
11.8.3 Sámi geavahus áiggi dáfus - lea go buorre osku eaktun?
Maid buori osku-gáibádus lagabui mearkkaša, čujuhan mun oppalaš ovdanbuktimii bajábealde. Tønnesena vuolggasadji lea, ahte ii sáhte hilgut sámiid saji vuoigatvuođaoamasteaddjin go eai leat makkárge riekteáddejumit dahje opinio juris sin geavahusa duogábealde.175 Máinnašuvvon duomuin ovddit teakstaoasis lea dušše jagi 1981 Rt. s. 1215, «Trollheimen-duopmu», mas eksplisihtalaččat deattuhuvvo buorre osku muhtin ášši oasis.
Daid njealje fáktoris geavahus, áigi, osku ja passivitehta rivttes oamasteaddji beales, lea Tønnesena áddejumi mielde gustojeaddji rievtti vuođul doarvái, ahte fáktorat áigi ja passivitehta leat mielde, seammás go jearrá, iigo leat máŋgga dáhpáhusas doarvái go duođaštit geavahusa guhkes áiggi čađa. Buoremus ovdamearka dás lea go lea sáhka geavahus mii lea leamaš hui guhkes áiggi čađa. Jagi 1968 Rt. s. 429, «Álttesjávri II-duomus» bijai Alimusriekti vuođđun ahte geavahus lei «historjjálaš áiggi rájes», mii lei iešalddes čielgasit doarvái dán áššis. Maiddái maŋit áiggi geavadis leat geavahan «historjjálaš geavahusa» ákka mearrideaddjin.
Jus galgá karakteriseret áigi- ja geavahusmomeanttaid, vuosttamužžan fuomáša ahte dát duođaid leat duohtavuođat, mat sáhttet geahččaluvvot muhtun muddui. Jus livččii sáhka momeanttaid oamastannjuolggadusaid vuostá bidjamis, sáhtášii dadjat, ahte muhtun muddui bistevaš ja intensiiva geavahus 20 dahje 50 jagi livččii sáhttán buktit vuoigatvuođavuoittu. Nuppiiguin sániiguin biddjojit dat dáhpáhusat riekteálggaheami vuođđun.176 Lea baicce váddásat gohčodit osku- ja passivitehtamomeanttaid duohtavuohtan maid sáhttá duođaštit. Dát čujuhit riekteáddejupmái, mii ovttaskas geavaheaddjis ja geavaheaddjijoavkkuin lea, ja mii lea iešguđege duođalaš dili gieđahallama boađus. lešguđet riekteáddejupmi, oktan daid váikkuhusaiguin maid oažžu dagu dahje hilguma bokte, lea muhtun láhkai dáid duođalaš diliid meroštallan psykologalaš speadjalgovvan.
Nuppe beales geahččalit dahkat dáid siskkáldas áddejumiid duođaštanfáddán, vai oppalohkái livččii makkár nu konkrehtalaš vuolggasadji, jus šaddá nu ahte oassálastit ja vihtanat dakkár dáhpáhusas galggašedje geahččalit «buvttadit» sidjiide sávvojuvvon dahje stuorámus opinio juris ovdamuni. Dát sáhttá dáhpáhuvvat go atná konkrehtalaš daguid/hilgumiid ovtta dahje nuppi riekteáddejumi boađusin, ja klassihkalaš ovdamearkan sáhttet namuhuvvot vuođđogirjji positiiva/negatiiva jáhkehahttivuođa njuolggadusat.
Dáid erenoamáš dilálašvuođaid vuođul, mat čatnasit sámi geavahandoibmii, rievtti mielde sáhttá várra čuoččuhit, ahte ii leat vuogalaš dahje geavatlaš atnit čavga dahje absoluhtta gáibádusa oskui sámi geavahusdiliide.177 Dát eanaoamasteaddji ektui, lea ain juo vuos Finnmárkkus dábálaččat stáhta. Priváhta eanaoamasteaddjii ektui sáhttet dilit šaddat earaláhkai, gč. jagi 1981 Rt. s. 1215 «Trollheimen-duopmu».
Nugo namuhuvvui, lea nannoseamos ágga dása guhkes áiggi geavahus, mii boahtá ovdan riektegeavadis, mas ii leat geavahuvvon buori osku-gáibádus nu čavga, ain juo doppe gos geavahus lea viehka boaris ja stáhta lea eanaoamasteaddji. Okta vejolaš sivva, manin riektegeavadis ii leat geavahuvvon oskku gáibádus nu čavga, sáhttá leat ahte eai ane buorre oskku ávkkálaš duođaštanfáddán áiggi dáfus nu guhkás maŋás go dás lea sáhka. Dan sadjái sáhttá navdit ahte leat dulkon dan guhkes, čuoččutkeahtes geavahusa nu ahte dat lea dáhpáhuvvan almmá mange gilvvu haga dahje relatiivvalaččat unnánaš gilvvuin, nu ahte historjjálaš áiggis eai leamaš gilvaleaddji vuoigatvuođagáibideaddjit maid ektui sáhtii leat buori oskkus. Nubbi aspeakta lea ahte «Álttesjávre-duomus» orrot geavaheamen sátnelihtu «cieggan geavahus», mii váldojuvvui atnui dás bajábealde namuhuvvon duomuin jagi 1961 ja jagi 1963, stáhta oamastanvuoigatvuohta birra almennetgaskkaide. Dán oaidninsajis orru čielgasit eahpelunddolaš geavahit buori osku-gáibádusa sihke stáhta ektui mii lea stuorra ja mearretmeahttun riektesubjeakta, ja muhtun muddui maiddái olles álbmotjoavkku ektui dahje dan osiid ektui.
Nuppádassii leat čielga gáibádusat eaktodáhtolaš oskui, mii guoksá giddodahkii, eanaš vuođđuduvvon vuođđogirjjiregistrerema oktavuođas. Dakkár registreren ii leat goassege leamaš oassin sámi riekteárbevierus, man geavahus lea boarrásat go boarráseamos girjjit. Ollu sápmelaččaide lea dál ain amas jurdda suokkardit vuođđogirjjiid dahje geahččalit suodjalit iežaset geavahusdoaimma dakkár registrerema bokte. Easttan dása eai dárbbaš leat dušše vuođđogirjji suokkardeami fuobmán, muhto sáhttet maid leat gielalaš váttisvuođat. Maiddái eará sosiokultuvrralaš váttisvuođat, dávjá muhtun áiggiid garra dáruiduhttinpolitihka geažil, sáhttet leat čuožžovaččat dán oktavuođas. Dakkár vuhtiiváldimat leat boahtán ovdan riektegeavadis, ee. jagi 1979 Rt. s. 492 «Varfjell-Stifjell-duomus». Ášši guoskkai buhtadussii vahágiid ja guohtuneatnamiid massima ovddas, mat dagahuvvo sápmelaččaide go Finnmárkku telekommunikašuvdnarusttet huksejuvvui. Ášši lei dábálaš njuolggadusaid mielde boarásmuvvan. Dattege gávnnahii sihke lágamánniriekti ja Alimusriekti, ahte dán áššis ledje erenoamáš dilálašvuođat, mat dagahedje ahte sápmelaččaid riektediehtemeahttunvuohta dohkkehuvvui. Momeanttat dán veardideames ledje Finnmárkku eahpečielga riektedilit, erenoamážit stáhta vuoigatvuohta matrikulerekeahtes eatnamiidda. Erenoamáš deaddu fertii biddjot sápmelaččaid sierra dillái čearddalaš unnitloguálbmogin. Dán oktavuođas čujuhuvvui, ahte sin váilevaš oahppu ja giellaváttisvuođat leat guhká dagahan hehttehusaid sidjiide gulahallat stuorraservodagain - hehttehusat mat maiddái deattuhuvvojit eará fáktoriid bokte, mat leat čatnasan erenoamáš eallindillái.
Čoahkkáigeassun dasa, mii bajábealde lea daddjon, čujuhit nana vuođuštusat dasa ahte ferte leat várrugas go geavaha čavges gáibádusa eaktodáhtolaš oskui sámi luondduriggodagaid guhkes áiggi geavahusa ektui. Dán vuostá sáhtášii dadjat, ahte sápmelaččaide šaddá álkit go earáide háhkat dakkár vuoigatvuođaid. Muhto vuolggasadjin lea čielggas ahte mii bajábealde lea daddjojuvvon das ahte dološ áiggi rájes geavahusa-eavttut leat, vihkehallanmearkan main lea relatiivvalaš deaddu, de boahtá gustot seammá liberála gáibádus oskui maiddái earáide go sámi vuoigatvuođagáibideddjiide, mat sáhttet dahkat jáhkehahttin seammá guhkes geavahusa.
11.9 LOAHPPACEALKKA
Váldoloahppacealkka das, mii bajábealde lea geahččaluvvon ovddiduvvot, lea ahte guovllu gustojeaddji riekti ferte harmoniserejuvvot nu ahte dan rievdadusa, maid riektegeavat lea álggahan, buorebut čuovvu eará riektegáldofáktoriid. Sáhttáhan dadjat, ahte dát vurdojuvvo dáhpáhuvvat Sámi vuoigatvuođalávdegotti evttohusa bokte. Dan botta (1992), badjána jietna sámi organisašuvnnain. Gáibádusat leat čielgaseappot ja absoluhtabut.
Vuolggasadjin berrešii leat ahte heaittiha sátnečoahki «stáhta matrikulerekeahtes eatnamat Finnmárkkus». Dan ortnega sadjái jurddašuvvo ortnet, mii vuođđuduvvá dasa ahte dohkkeha sámi árbevirolaš guovlluid geavahusa, almmá čatnaseami boazodollui. Boazodoalus lea stuorra kultuvrralaš symbolaárvu, muhto dat doaibmá maiddái eiseválddiid regulerenneavvun - dainna lágiin, ahte bidjet boazodoallovuoigatvuođaid ja sámi vuoigatvuođaid oktii. Dan sadjái galggašedje fuolahit ahte sámi guovddášguovlluid hálddašeapmi boađášii sápmelaččaid háldui. Dáhpáhuvvá go dat dainna lágiin, ahte ráhkada «vuoigatvuođasirdima», vai dáhpáhuvvá go áivve hálddahuslaččat; duohtavuođas dás lea dušše ideologalaš erohus. Ovddežis lea čájehuvvon ahte lea buoremus go veháziid mielde dahká rievdadusaid.
Deháleamos šaddá ahte sápmelaččat ožžot stivrenvuoigatvuođa siseatnanriggodagaid badjel, maidda sii iežaset oainnu mielde duođaid leat vuoigaduvvon.
JUOLGENOHTAT
1.Thuen, s. 11. (ruovttoluotta)
2.Solem, s. 252. (ruovttoluotta)
3.Solem, op. cit. (ruovttoluotta)
4.Lasko, s. 92. (ruovttoluotta)
5.Biđggiidan dáža ássan lea duođaštuvvon sulluin dálá Romssa-Finnmárkku rájá rádjái 800-1000 áigodagas. ruovttoluotta
6.Tønnesen, s. 17-18. (ruovttoluotta)
7.Schnitler, siteren Jebens, s. 627. (ruovttoluotta)
8.Jebens,TfR:s l984 s. 640. (ruovttoluotta)
9."Nášuvdna" dán oktavuođas máksá dieđusge sámit álbmotjoavkun, iige našunálstáhtan dahje eará oktavuođalaš servodatorganisašuvdnan, manin muhtimat liikojit dulkot ideologalaš oktavuođain. (ruovttoluotta)
10.Váttisvuohta Finnmárkku ektui lei ahte dat lei duottar, nu ahte gielas-másealggiprinsihppa ii sáhttán geavahuvvot nugo muđuid rádjabargguin. (ruovttoluotta)
11.Sandvik, LoR:s 1980 s. 112-125, s. 117. (ruovttoluotta)
12.Loahpahuvvui easkka go dálá stáhta matrikulerekeahtes eanaláhka Finnmárkkus bođii. (ruovttoluotta)
13.Sandvik, LoR:s 198 s. 112-125, "Ei forelda lære: Statens umatrikulerte grunn i Finnmark". (ruovttoluotta)
14.Tønnesen, s. 168. Dát duopmu almmatge ii guoskka erenoamážit sámi vuoigatvuođaide, muhto Finnmárkku-almennegiidda. (ruovttoluotta)
15.Rådsegn 6, s. 26. (ruovttoluotta)
16.Andreassen, "Menneskerettigheter og urbefolkning", LoR:s 1992 s. 67-94, s. 68 ja 79-80. (ruovttoluotta)
17.Láhka b. 9. b. geassemánus 1978 nr. 49. (ruovttoluotta)
18.Thuen, s. 11. (ruovttoluotta)
19.Muđuid sáhttet stuorát olmmošjoavkkut háhkat vuoigatvuođaid dološ vieru bokte dahje almennega geavaheaddjin. (ruovttoluotta)
20.Dat heivehuvvo omd. go lea sáhka oskku eavttus, go ovdabargguin daddjo "ahte, go ovttaskas olmmoš lea boahtán diehtit rievttes oktavuođa, ii leat makkárge mearrideaddji gáibáduseastta" (Rådsegn 6, s.26). (ruovttoluotta)
21.Duopmu s. 374. (ruovttoluotta)
22.Evttohusas O XI 1901/1902 daddjo, ahte dát lea dušše "erenoamáš dilli iige bistevaš njuolggadus". (ruovttoluotta)
23.Dáinna bođii maid boazoorohatjuohkin, man duogáš lei dološ sámi árbevierru, maid siidaortnega mielde. (ruovttoluotta)
24.Siterejuvvo Jebensis, s. 670. (ruovttoluotta)
25.Boazodoalloláhkalávdegotti evttohus 1960, s. 3-7. (ruovttoluotta)
26.Boazodoalloláhkalávdegotti evttohus, s. 7 ja 26. (ruovttoluotta)
27.Mearkkaša, ahte atnet boazoorohagaid muhtunlágan erenoamáš almennegin. (ruovttoluotta)
28.Lasko, s. 110. (ruovttoluotta)
29.Go boazodoallovuoigatvuođat leat ollislaččat regulerejuvvon lágas lea boares miellaguoddu, mii boahtá 1933 boazodoallolágas, geahča Rt. 1955 s. 361, Od. prp. nr. 9 (1976-77) s. 42 ja Rt. 1979 s. 1283. (ruovttoluotta)
30.Earret vuđolaš olmmošvuoigatvuođas. (ruovttoluotta)
31.Boazodoallol. ﾧ 3. (ruovttoluotta)
32.NAČ 1984: 18, ee. s. 442 ja 449. (ruovttoluotta)
33.NAČ 1984: 18, s. 443. (ruovttoluotta)
34.Brækhus/Hærem, s. 536. (ruovttoluotta)
35.Anners, s. 192-193. ruovttoluotta
36.Hafstrøm, girjjis "Samernas vite bok II", s. 7. (ruovttoluotta)
37.Hafstrøm sitáhta, "Samernas vite bok II", s. 6. (ruovttoluotta)
38.Rt. 1933 s. 511, "Jacobsen-ášši". (ruovttoluotta)
39.Falkanger, s. 31 nohta 17, mii čujuha Rt. 1985 s. 362 ja Rt. 1986 s. 1122 ovdamearkan dása. (ruovttoluotta)
40.Andreassen, LoR 1992 s. 67-94, s. 87-88, mas lea sáhka ahte fertejit leat "okto geavahan dahje čielgasit eanemusat geavahan". (ruovttoluotta)
41.Andreassen, LoR 1992 s. 67-94, s. 88. (ruovttoluotta)
42.Norgga lága mielde iiba sáhte okto spesifikašuvnna bokte fitnet vuoigatvuođa opmodahkii, gč ee. Brækhus/Hæren, s. 543. (ruovttoluotta)
43.Lasko, s. 34. (ruovttoluotta)
44.Kjerschow 1897, s. 195, 1922 s. 42. (ruovttoluotta)
45.Vuovdevahágat šaddet, go bohccot čallet čorvviid muoraide oažžut eret námiid šaddi čorvviin eret. (ruovttoluotta)
46.Maŋŋá 1933 lága lei boazosápmelaččain vuoigatvuohta bivdit guliid stáhtaalmennega jávrriin, dallego sii ledje lobálaččat bohccuiguin orrumin boazogoahtunorohagas gosa gulle. Maŋŋá 1978 lága ﾧ 9,1 lea vuolggasadji, ahte boazodoalloriekti gusto boazoguohtunguovlluide beroškeahttá gii oamasta eatnama. ﾧ 14 regulere dán lagabuid ja manná guhkkelii go jagi 1933 láhka. (ruovttoluotta)
47.Duopmu, s. 434-35. (ruovttoluotta)
48.Árvalus addojuvvon skábmamánu 23. b. 1966. (ruovttoluotta)
49.Erenoamážit nugo Brækhus/Hærem hábmeba s. 15-25. (ruovttoluotta)
50.Láhka, ﾧ 4. (ruovttoluotta)
51.St. dieđáhus nr. 28 (1991-92), s. 84. (ruovttoluotta)
52.Sámepolitihkalaččat lea dát riidu ain čiekŋalat, go das lea maid sáhka boazodoalu stivrenvuoigatvuođas. (ruovttoluotta)
53.St. dieđáhus nr. 28 (1991-92), s. 85. (ruovttoluotta)
54.Tønnesen, s. 170 flg. (ruovttoluotta)
55.Dahje nu gohčoduvvon "riekteduohtaáššin", mii mearkkaša dilálašvuođaid mat ovttatmanu dagahit vuođu riektečuovvoleapmái. (ruovttoluotta)
56.Nugo maid Tønnesen, s. 169-70 ferte áddejuvvot. (ruovttoluotta)

Norgga oapmeriekti Sámis - heivemeahttun ášši?
Kritihkalaš geahčastat NAČ 1993:34' riektegáldogeavaheapmái

GUNNAR ERIKSEN0
Artihkal lea almmuhuvvon girjjis Rætferd 69 1995 s. 66-86. Artihkal lea sámegillii jorgaluvvon ja almmuhuvvon Romssa universitehta Juridihka fakultehta čálaráiddus nr 39 "Vihtta artihkkala sámerievttis", mii ilmmai 2001:s. Jorgalus lea divvojuvvon 2003:s.
Artihkal gieđahallá sámiid vuoigatvuođaid Finnmárkku luondduriggodagaide NAČ 1993:34 vuođul, man muhtimat Norgga bajimuš oapmeriektečehpiin leat čállán. Áššedovdičielggadeapmin NAČ 1993:34:ii ferte biddjot stuorra deaddu, ja artihkal moaitá riektejoavkku čielggadeami sihke dan, mii guoská riektegáldogeavaheapmái ja gustojeaddji rievtti áddejupmái eamiálbmoga perspektiivvas.
I. ÁLGGAHUS
1.1 Oppalaččat daid gažaldagaid birra mat gieđahallojuvvojit
NAČ 1993:34, "Finnmárkku eana- ja čáhcevuoigatvuođat ja daid hálddašeapmi", lei boađus 12 jagi vuoigatvuođačielggadeamis, mii guoská Finnmárkku fylkka1 luondduriggodagaid oamastanriektái. Čielggadeapmi lea guovtteoasát - nubbi ieš vuoigatvuođagažaldagaid birra ja nubbi dán suorggi siskkabeale hálddahusortnegiid birra. Vulobealde gieđahallo vuosttaš oassi.
Čielggadeami duogážis lea dat, ahte Sámi vuoigatvuođalávdegoddi hálidii čielggadeami Finnmárkku riektedilálašvuođain. Dán barggu várás vuođđuduvvui sierra riektejoavku, mii čohkiidii Norgga njunušjuristtain. Riektejoavku juohkásii eanetlohkui ja unnitlohkui. Unnitlohkui gulai Alimusriekteadvokáhta Otto Jebens, guhte oaivvildii, ahte sámit ledje vuoigaduvvon luondduriggodagaide ain juo Sis-Finnmárkkus. Dan son vuođušta sierranas cealkámušaid sihke siskkáldas ja álbmotrievttálaš gálduiguin, mat leat čielggadeamis. Eanetlohku, masa gulle Riektejoavkku 6 eará lahtu, juohkásii muhtun gažaldagain guovtti oassái, mas ledje golbma lahtu, earret eará álbmotrievttálaš gažaldagain. Váldoloahppacealkka, mas eanetlohku čohkiidii, šattai liikká negatiivvalaš danin, go gávnnahuvvui, ahte stáhta lei gustojeaddji lága mielde eaiggát ovddeš Finnmárkku eatnamii2, mii ii lean čálihuvvon (matrikulerejuvvon)3.
Mu áigumuš lea geahčadit kritihkalaččat NAČ 1993:34' riektegáldogeavaheami. Dán vuođul válddán ovdan riektegáldogažaldaga sihke prinsihpalaš, riektegáldoteorehtalaš ja praktihkalaš beliid. Lagat čielggadeamit muhtun gažaldagaid birra, maid gieđahalan, addojuvvojit maŋŋelis čuoggás 1.3.
Ovdal go čielggadan dán lagabui, válddán vuolggasadjin čielggadusa guovddášeavttu, namalassii riektejoavkku válddi, buohtastahtton mu oaivila mielde - bajit Sámi vuoigatvuođalávdegotti barggu jođihemiin.
1.2 Sámi vuoigatvuođalávdegotti ja sierra riektejoavkku váldi
Vuoigatvuođajoavku bidjá vissis barggu čielggadit iežas válddi4. Das boahtá ovdan, ahte "gustojeaddji rievtti" mearrideapmi ráddjejuvvo Finnmárkku luondduriggodagaid oamastan- ja geavahanvuoigatvuođaide. Gustojeaddji rivttiin ádde vuoigatvuođajoavku einnostusa (prognosa)5 das, makkár bohtosii Alimusriekti livččii boahtán, jus livččii geavahan riektegáldooahpu konkrehta riektegažaldagas6.
1.2.1 Sámi vuoigatvuođalávdegotti váldi
Vuoigatvuođajoavku lea ráddjen riektepolitihkalaš gažaldagaid gieđahallama, ja danin hálidii dušše čielggadit gustojeaddji rievtti čujuhan dihtii áššiide, main leat eahpádusat ja eahpesihkkarvuođat7. Dat mielddisbuktá, ahte sirre čavga gustojeddji vuoigatvuođa de lege lata, ja nuppe dáfus riektepolitihka de lege feranda. Dán dahká vuoigatvuođajoavku iežas erenoamáš válddi vuođul, mii lea mearriduvvon Sámi vuoigatvuođalávdegotti čoahkkimis Donjevuonas, skábmamánu 6.-8. beivviid jagi 1984. Dán vuogi mielde láhppojit dehálaš ollisvuođaeavttut Sámi vuoigatvuođalávdegotti barggus, daningo lávdegotti álgoálgosaš váldi lei earálágan nugo ovdanboahtá NAČ 1984:18 kap. 2.2.2 čuoggás 1). Erenoamáš mearkkašupmi das, mii maŋimuš lea namuhuvvon ja mii ii leat biddjon vuođđun vuoigatvuođajoavkku bargui, lea čuovvovaš:
"Čielggadus berre oppalaččat nuppe dáfus addit gova dálá riekteovdáneamis ja riektedilálašvuođas, ja nuppe dáfus fas vuđoštallon árvvoštallama das, makkár riektedilálašvuođa rievdadusat leat sávahahttit. Lávdegoddi berre addit historjjálaš čilgehusa das, makkár riekteoainnut ja riektenjuolggadusat leat geavahuvvon, mat gusket eana- ja čáhcevuoigatvuođaide guovlluin, gos sámit ásset, nu vuđolaččat ahte sáhttá čielggadit gustojeaddji rievtti ja evttohit ođđa čovdosiid..."
Barggu oppalašvuhtii gulai, nugo mun áddejin dan dehálaš oassin vuđoštallat oppanassiige dákkár barggu álggaheami. Seammá oppalaš vuolggasadji lea maiddái das, mii lea navdimis eamiálbmogiid bajimuš riektegáldun, - ILO-konvenšuvdna nr. 169 eamiálbmogiid ja čeardaálbmogiid birra iehčanas stáhtain 19898. Dan art. 2 nr. 1 ektui daddjojuvvo, ahte lea eiseválddiid duohken "- johtuibidjat oktiiheivehuvvon ja vuogáidahttojuvvon doaimmaid, mat suodjalit dáid álbmogiid vuoigatvuođaid". Viidáseappot čuovvu art. 2 nr. 2 bustáva b):s, ahte dakkár doaimmat galget sisdoallat doaibmabijuid, mat "ovddidit ollislaččat daid álbmogiid sosiálalaš, ekonomalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid ollašuhttima ja árvvusatnet sin sosiálalaš ja kultuvrralaš identitehta, dábiid ja árbevieruid".
1.2.2 Lagabuid Riektejoavkku válddi birra
Vuoigatvuođajoavkku sierra váldi gáržžiduvvui Sámi vuoigatvuođalávdegotti álgoálgosaš vuođu ektui garrasit, go gávnnahuvvui ahte:
"Ovddeš áiggiid riektedilálašvuođa čielggadeamit berrejit ráddjejuvvot dasa, mii dárbbašuvvo vai sáhttá mearridit, mii dál galgá adnojuvvot gustojeaddji riektin"9.
Dattege lei Sámi vuoigatvuođalávdegotti álgováldi bajit láidesteapmi riektejoavkku erenoamáš válddis, go vuoigatvuođajoavkku erenoamáš válddis daddjojuvvui ahte:
"Bargojoavku galgá... dán oktavuođas bidjat vuođđun njuolggadusaid, mat leat addojuvvon lávdegotti válddis".
Riektejoavku dulkui liikká válddis nu, ahte ráddjejedje láidestemiid vuostá, mat ledje Sámi vuoigatvuođalávdegotti válddis nugo lea geardduhuvvon ja aiddostahtton das bajábealde, go gávnnahuvvui ahte:
"Sámi vuoigatvuođalávdegotti váldi lea dan dáfus viidásat go riektejoavkku, daningo riekteovdáneamis sáhttá leat mearkkašupmi ođđa čovdosiid riektepolitihkalaš árvvoštallamiidda, vaikko ii mearkkašivččege maidege gustojeaddji riektái"10.
Mu oainnu mielde lea dat álgočalbmái vuosteháhku riektepolitihkalaš geavaheami vuostá, čielga geanohisvuohta čielggadeamis. Nubbi lea, ahte earuha, mii čuovvu gustojeaddji rievttis, ja mo riektedil&3225;lašvuohta berre leat maŋit áiggis. Eambbo gal eahpidahttá, ahte dát teknihkka álgočalbmái mielddisbuktá dan, ahte gustojeaddji riekti ii čadnojuvvo riekteovdáneapmái, nu ahte gustojeaddji rievtti normatiivvalaš sisdoallu heivehuvvo, dahje dárkilasto ođđasat oainnuin sápmelaččaid ja sámi kultuvrra ektui.
Oppalaččat vásihan riektejoavkku iežas bargodoaimmaid meroštallama muhtunlágan válddi sirdimin sámiid riekteriektedil&3225;lašvuo&3273;a čielggadanbarggu ollisvuođa ektui.
1.2.3 Riektepolitihkalaš deastta geavaheapmi
Mo sáhttá mottiin sániin dadjat, mii riektepolitihkka lea? Mii lea riektepolitihka doaibma, ja mii earuha dan eará politihkas? Jus vuođđun bidjá Rossa áddejumi, sáhttá dadjat, ahte rievttis lea alddis ulbmil; dahkat ollisin rievttálaš vuoiggalašvuođa jurdaga. Riektepolitihkka dán mielde lea oahppa, movt sáhttá juksat dán ulbmila11.
Mu oainnu mielde sáhttá riektepolitihkkii gullat nu ollu, ja mun lean dan oaivilis, ahte riektegeavahanproseassas lea lobálaš geavahit riektepolitihkalaš ákkastallama. Dat ferte gustot buot diliide, jus dahká dan, mii máŋgga oktavuođas lea dábálaš:
- bidjá ovtta dássái riektepolitihkalaš vuhtiiváldima riektegáldooasi duođalaš vuhtiiváldimiin. Duođalaš vuhtiiváldimat sáhttet leat iehčanaš riektegáldofáktorin, dahje sáhttet leat oassin árvvoštallamiin maŋŋelis riektegeavahanproseassas. Viidáseappot sáhttá hállat riektepolitihkas eanet duohtavuođalaš árvvoštallamiŋ2 go gustojeaddji rievtti dogmáhtalaš árvvoštallamin, mas dákkár dilit eai álo adno gullamin gustojeaddji rievtti árvvoštallamii. Eckhoff ii leat liikká dan vuostá, ahte gullá áššái árvvoštallat servodatlaš váikkuhusaid, maid navdá čuovvut riektegažaldaga vissis čovdosis, vaikko das čuozzilivččiige politihkalaš nággu dahje eará beroštusgilvu13.
Árjjalaš geavaheapmi riektepolitihkalaš árvvoštallamiin maŋimuš áddejumis buvttiha mu árvvoštallama mielde dynamalut riektegeavahanproseassa. Viidáseappot sáhttet riektepolitihkalaš árvvoštallamat leat mielde jávkadeamin árbevirolaš riektegeavaheaddji váttisvuođa, namalassii dan mii bajábealde lea namahuvvon, ahte dálá riektedilálašvuohta lea váldooasistis ovddit áiggiid riektedilálašvuođaid buvtta dahje ođđasit buvttadeapmi, mas ii álo gávdno doarvái rabasvuohta servodatdiliid ja oaidnoperspektiivvaid rievdadusaide. Mo dal jo dilli leašge, de heive buot juridihkalaš ákkastallamiiguin váikkuhit mearrádusaide. Čielga objektiivvalaš riekteideologalaš ovdagova geavaheapmi nu, ahte earuha čielgasit de lege data ja de lege ferenda, orru dávjá leamin illušuvdna. Rievttis mannet čađat šaldit morálii ja politihkkii14.
Álgočalbmái vuosteháhku riektepolitihkalaš oainnuide boktá gažaldaga, iigo gustojeaddji rievtti čielggadeamis váilloge dynamihkka, mii das livččii sáhttán leat, jus livččii lean eanet dáhttu čatnat čielggadeami dan riekteovdáneami ektui, mii dál dáhpáhuvvá ja ferte vealtakeahttá maid joatkašuvvat?
1.3 Viidásat ovdanbuktin
Riektejoavkku mu oainnu mielde menddo baskkes áddejupmi gustojeaddji rievtti doahpagis bohciidahttá maŋŋelis máŋga gažaldaga. Mun geahčadan muhtumiid dain, ja juogán daid guovtti suorgái;
1) Gažaldat prinsihpalaš beroštumis, movt nannet gustojeaddji rievtti Finnmárkku luondduriggodagaid ektui. Álggos gieđahalan gažaldaga, movt buoremusat galgá gozihit geanohat beali vuhtiiváldima dan ektui, maid mun das gohčodan guovtti riektekultuvrra gaskasaš gávnnadeapmin. Das maŋŋá válddán ovdan gažaldaga sámi riekteáddejumiin.
2) Nuppe dáfus riektegáldoteorehtalaš gažaldagat, ja nuppe dáfus fas gažaldagat, main gieđahallo konkrehtalaš riektegáldogeavaheapmi. Dás válddán álggos ovdan, maid vuođđol. ﾧ 110 a máksá, ja das maŋŋá dajan juoidá álbmotrievtti mearkkašumi birra, ja geavahan das veahkkin álbmotrievtti ođđaseamos ja miellagiddeveamos riektegáldu, jagi 1989 ILO-konvenšuvnna nr. 169. Loahpas geahčan čielga riektegáldogeavaheami ovdamearkka, gažaldaga sáhttágo doahpaga "cieggan riektedilálašvuođat" geavahit dakkár áddejumis, ahte dat duođaštivččii stáhta čuoččuhusaid das, ahte dat oamasta Finnmárkku eatnamiid.
II. PRINSIHPALAŠ GAŽALDAGAT
2.2 Guovtti riektekultuvrra gávnnadeapmi. Movt váldit vuhtii "geahnohut" beali?
2.2.1 Oanehis historjjálaš govvádus
Dážat ja sápmelaččat adnojuvvojit árbevirolaččat guovtti sierranas čearddalaš joavkun. Nu dahkko danin, go leat dahje leat leamaš sierra gielat, eallinvuogit jnv. Lea maiddái čielggas, ahte sápmelaččat ja dážat leat hui guhká eallán bálddalagaid viiddis oasis dan guovllus, man mii dan áigge dovdat gonagasriika Norgan. Eallinvugiid erohusaid ja guovlluid viidodaga geažil lea navdojuvvon, ahte sápmelaččat ja dážat leat ovdal eallán ovttas ja ávkkástallan luondduin riidalkeahttá luondduriggodagaid oamasteamis nu ollu go dán áigge. Sverre Tønnesen čilge ášši ee. dainna, ahte dážat ain juo álgoáigodagas ásaiduvve rittu olggut njárggaide15, nu ahte sáhtášii juohkit Finnmárkku siskkit ja olggut avádahkii. Oppalaččat sáhtášii maiddái dadjat, ahte stuorra guovllut ja eallinvuogi erohusat maiddái dagahedje dan, ahte guovllus guhká leamaš hui unnán gilvu luondduriggodagain. Erenoamáš beroštupmi dán oktavuođas lea das, maid dal gohčodit Sis-Finnmárkun, ja eará guovllut, gos eanaš ássiin lea sámi duogáš. Daid guovlluid sáhttit meroštallat sámi guovddášguovlun.
Gávnnadeapmi riektekultuvrraid gaskka nuppástuvai, go gonagasriika Norga dagai soahpamušaid gránnjáriikkaiguin ja oaččui čielga rájáid, ja lihkostuvai oažžut daid bissovažžan. Finnmárku lei maŋimuš guovlu, gos dat dáhpáhuvai. Schnitlera rádjadutkamat buvttihedje jagi 1751 rádjasoahpamuša, mas lei dovddus "Lappekodicilla"-lassebeavdegirji mielddusin. Ollislaš váldi guovllu badjel, maid mii dal dovdat Finnmárkun, attii Norgga hálddašanvuogádahkii ja maiddái Norgga riektekultuvrii ollu stuorát lihkadansaji go ovdal. Mun oainnán danin jagi 1751 mearkkašahtti historjjálaš rádján, man maŋŋá Norgga riektekultuvra lea váldán mearkkašahtti lávkki oamasteaddjisajádahkii, maid Norgga stáhta dál čuoččuha leat alddiš6. Dán rájes lea stáhta čuoččuhan iežas guovllu eaiggádin juo dološ áiggi rájes. Erenoamážit jagi 1970 maŋŋá lea dilli leamaš garrasat, go vuođđun lea biddjon, ahte opmodatvuovdin Finnmárkku lága vuođul ii leat leamaš almmolaš eiseválddiid doaibma, muhto privahtarievttálaš hálddašeapmi17. Muđui dán "riekteráhkadeaddji" áigodagas vuhtto stáhta bealis, ahte sámi vuoigatvuođat leat ollislaččat muddejuvvon geažos áiggi gustojeaddji boazodoallolágas muhtunlágan molsašuddi geavahanvuoigatvuohtaŋ8. Guovddášeaktun dán oidnui lei, ahte sápmelaččat nomádan eai sáhttán háhkat vuoigatvuođaid. Sin luondduriggodagaid geavaheapmi lea gitta min beivviid rádjái duvdojuvvon gurut beallái vuoigatvuođaid mihttomálles "vigihis geavahanvuoigatvuohtan". Dán oainnu váikkuhusat leat vuohttimis ain gustojeaddji rievttis. Oppanassiige sáhttá imaštallat, doaibmágo boazodoallu muhtunlágan pántafáŋgan stáhta čárvvasteamis sámi guovddášguovlluid birra. Cealkámuš Nordlándda ja Romssa meahccekomišuvnna (utmarkskommisjon) duomus áššis 6 ja 7, Ráisa ja Návuotna, celkojuvvon suoidnemánu 5. b. jagi 1991, sáhttá bidjat daid jurdagiid ala, go celkojuvvo:
"Meahccekomišuvdna hálida loahpalaččat fuomášahttit, ahte jus boazosápmelaččaide addojuvvošedje vuoigatvuođat nugo lea čuoččuhuvvon, das gillášedje Ráissa ja Návuona báikkálaš ássit, geain eatnašiin lea sámi duogáš". (Duomu s. 133)
Áigodat, ovdalgo Norga "válddii badjelasas" Sis-Finnmárkku guovlluid, lea maiddái miellagiddevaš oppalaš gova duogážin. Dát gusto historjjálaš duohtavuhtii seammá ollu go rievttálaš váikkuhusaide, maid sáhttá gávnnahit dan boađusin. Áigodagas ovdal jagi 1751 lei Sis-Finnmárku oassin oktasašguovllus, gos sihke Norga ja Ruoŧŧa gáibidedje vearu. Stuorra oassi guovllus lei liikká Ruoŧa duopmoválddi vuolde, ja Ruoŧa duopmárat dolle sierra dikkiid guovllu sámesiiddaide. Dan sáhttá duođaštit duopmočállosiiguin gitta jahkái 1660, ja eará gálduiguin gitta 1500-lohkui19. Dát duopmočállosat duođaštit buorre muddui, ahte sápmelaččaid vuoigatvuođat luondduriggodagaide ledje dohkkehuvvon ja gudnejahttojuvvon nu guhká, go guovlu lei Ruoŧa duopmoválddi vuolde. Dán duogášmateriála áigodagas ovdal jagi 1751 ii leat riektejoavku doarvái vuđolaččat árvvoštallan, juos váldá vuhtii ahte nu "historjjálaš" dilálašvuođat uhccán mearkkašit dálá riektedilálašvuhtii. Seammá vuhtto meahccekomišuvnna geavadis. Ráisa-Návuona duomus celkojuvvo ee. ahte:
"...dat, ahte Davvi-Romssa siskkit oasit ledje gitta jahkái 1751 Ruoŧa válddi vuolde, ii nuppástuhte gažaldaga moge...Juos lea nu ahte seammá bearrašat leat leamaš daid guovlluin, maidda ášši guoská juo guhká ovdal jagi 1751, de ii sis dan sivas leat makkárge sierra sajádat vuoigatvuođaid dáfus". (Duopmu, s. 133-34)
Duohtaášši, ahte sápmelaččat ledje vuođđudan rievttálaš dási geavahanortnegiid dáid ovddeš oktasaš guovlluide, doarju maiddái Kaisa Korpijaakko nákkosgirjjistis 1989, "Om samernas rättsliga ställning i Sverige-Finland". Su nákkosgirji čájeha, ahte Ruoŧa eiseválddit meannudedje sápmelaččaid vuoigatvuođaid Ruoŧa Sámis sullii 1500-logus gitta 1700-lohkui oamastanriektin. Dađe bahábut oaivvilda Korpijaakko, ahte seammá ollu go Riektejoavku lea geavahan su nákkosgirjji, lea dat maid geavahan dan seammá olu boastut20.
2.2.2. Riektekultuvrraid gávnnadeapmi
Norgga ja Sámi riektekultuvrrain lei okta dehálaš erohus. Norgga riektekultuvra vuođđuduvai čállimii ja das lei doarjjan oalle bures ovdánan fápmovuogádat, Sámi riektekultuvrra vuođđun fas lei njálmmálaš riekteáddejumiid árbevierru ovttastuvvan stáhtačohkiidusa haga, ja geažos áigge fápmovuogádaga doarjaga haga. Lea iešalddes čielggas, ahte bohciidit metodalaš váttisvuođat juos ráhkadišgoahtit riekteortnega, mas gievrrat ja čállimii vuođđuduvvi riektekultuvra ii oaččoše menddo ollu válddi.
Go riektejoavku digaštalakeahttá vállje geavahit Norgga riektegáldooahpu dan doktrinára hámis, mas dat lea, ja go kapasitehta ja máhtu váilli geažil guđđojit sámi riekteáddejumit21 guorahalakeahttá, das čuovvu mu oainnu mielde dat, ahte oažžut viidásut meroštallama mielde riektesihkkarvuođa- ja vuoiggalašvuođaváttisvuođaid. Eará ášši lea, ahte ii oaivvilduvvo leat áigi ja fápmu dutkamuša dahkamii. Muhto eambbo eahpidahtti lea čielggadusa s. 17 cealkámuš, ahte:
"Dan mielde maid Riektejoavkku eanetlohku lea bidjan vuođđun, ii leat dasa lassin iešalddes sihkkar, ahte báikkálaš spiehkaseaddji geavahanvierut ja riekteáddejumit mannet ovttalágan láhkaásaheami ja riektegeavada ovddabeallái".
Viidáseappot jotko čoahkkáigeasus s. 245:
"Go maŋŋeleappos árvvoštallojuvvo, mii duohtavuođas lea juo dáhpáhuvvan, sáhttá jearrat, makkár kultuvrralaš rámmaid siste dat dahkkojuvvo. Dás mii leat oaidnán dárbbašlažžan bissut dáža rámmaid siskkobealde ja doallat vuolggasadjin Norgga riektevuogádaga: Dievaslaš Sámi riektevuogádaga lea duohtavuođas váttis bidjat vuođđun. Sáhttá várra dadjat, ahte Norgga riektevuogádat muhtin muddui lea jávkadan sámi riektevuogádaga dakkárin, go dat lea leamaš".
Siiddus 259 boahtá vuot ovdan ođđa eaktu eanetlogu árvvoštallamii dan dáfus, ahte stáhta lea "oamasteaddji". Dás lea vuohttimis, ahte sápmelaččat ja sin eanageavahus eai leat leamaš "riektehuksejeaddjit" árbevirolaš dáža áddejumi mielde; daddjojuvvo ee. ná:
"Oppalaččat čájeha gieđahallojuvvon materiála, ahte eatnamiid geavahus dihto áiggiid ja dihto luondduriggodagaid ektui lea leamaš oalle viiddis ja friddja. Materiála čujuha goit unnán juos ollege dan guvlui, ahte geavaheaddjit livčče atnán iežaset eatnamiid oamasteaddjin, nu ahte sis livčče lean eanet vuoigatvuođat go mat dárbbašuvvojit eallinbirgejupmái ja ealáhussii."
Oaidninsaji mielde, mas mii geahččat guokte riektekultuvrra, main sámi kultuvra lea hui fámuheapmi Norgga riektekultuvrra ektui, sáhttá daid cealkámušaid áddet dušše dan láhkai, ahte diđolaččat válljejuvvo Norgga eiseválddiid oaidnu das, mii adnojuvvo gustojeaddji riektin.
Mu oainnu mielde šaddá čielga eavttuid eahpedássedeaddu daid árvvoštallamiid dáfus, mat galget dahkkot22. Vaikko riektejoavkkus fápmudusas mielde ii leatge gelbbolašvuohta mearridit, mii galgá gustot boahtteáigái, nugo duopmostuolus lea váldi mearridit, leat duopmostuolu bargoprinsihpat liikkáge muhtun muddui seammáláganat go dat geavahit seammá riektegáldooahpa. Maiddái duopmostuolu mearkkašupmi riektegeavaheami ideálan lea stuorra symbolalaš árvu sihke juristtaide ja eanaš olbmuide, mii ee. boahtá ovdan das, movt riektejoavku ádde gustojeaddji rievtti doahpaga. Čuovvovaččas buohtastahtánge proseassain, erenoamážit duođaštusárvvoštallanoahpa hárrái.
2.2.3 Goappašiid beliid galgá gullat, ja goappašat leat geatnegasat čuvget áššis
Min riektevuogádaga vuođđoprinsihppa lea, ahte goappašiid beliid galgá gullat ja ahte proseassa vuođđun galgá leat duođaštangaskkahisvuohta (bevisumiddelbarhet)23. Dallego dákkár duođaštangaskkahisvuohta ii leat vejolaš guhkes áigegaskka dihte, nu ahte beliid ja duođašteddjiid muitin lea eahpesihkkar, ja eará duođaštusat eai leat sihkkaraston dahje daid ii sáhte ođđasitráhkadit, sáhttet duođaštanárvvoštallanprinsihpat boahtit geahnohut beali veahkkin. Muhtin dáhpáhusain sáhttá diktit gievrrat beali gillát duođaštaneahpádusaid čoavdimis, daningo gievrrat bealli vuosttamužžan livččii sáhttán sihkkarastit duođaštusaid, maiguin doarjut geahnohut beali. Nu lea mu oainnu mielde govttolaš dahkat, go váldá vuhtii beliid givrodaga eahpedássedeattu. Dát lei ovdan Sámi eanavuoigatvuođaid stuorra prinsihppaáššis Ruoŧas - "vearroduottaráššis", NJA 1984 s. 1. Boađus lei dalle, ahte go oassái gažaldat leai historjjálaš duođalaš ja rievttálaš dilálašvuođain, galggai dan dihte árvvoštallat duođaštusaid várrugasvuođain24. Seammáláhkai fertešii váruhit dadjamis, ahte duođaštangeatnegasvuohta gullá dihto beallái25. Liikká buktojuvvojedje ovdan ákkastallamat, mat stuorra deattuin dorjot dakkár oainnu, man mun lean čilgen ovddabealde, dán láhkai:
"Mii guoská sápmelaččaid boarrásut historjái, bealuštit dihto sierra dilálašvuođat geahččaleami, ovddimustá sápmelaččaid eallin sierra earáin ja erenoamáš eallinvuohki ovttas sámi čálalaš gálduid váilumiin. Dan mielde, maid sámi bealli lea ovdanbuktán, ledje sápmelaččat ain 1700-logus eanašin analfabehtat fuolakeahttá muđui guhkás ovdánan kultuvrras. Čállosat, maidda čujuhuvvo - dábálaččat almmolaš álgokundárat (urkunder) - buktet ovdan olggobeale oaidniid oaiviliid sápmelaččaid dilálašvuođaid birra; sápmelaččaid iežaset oainnut eai dábálaččat boađe ovdan. Váttisvuođat bohtet erenoamáš bures ovdan, go galgá meroštallat sápmelaččaid eallindilálašvuođaid ja eanageavahusa duottarguovlluin".
2.2.4 Báikkálaš riekteáddejumiid sajádat duođašteamis
Riektecealkagiid ii dábálaččat dárbbaš duođaštit Norgga rievtti mielde, vrd. nággol. ﾧ 191. Liikká sáhttá riekti dohkkehit dakkár duođašteami, go gažaldat lea báikkálaš vieruiduvvan vuoigatvuođas dahje vieris rievttis; riekti sáhttá gáibidit beliid skáhppot dárkilut dieđuid. Mun oaivvildan, ahte "ášši" ii leat doarvái bures čuvgejuvvon, daningo riektejoavku lea guođđán dokumenterekeahttá dahje dutkkakeahttá sámiid riekteáddejumiid, lei dal dan galgát dahkat boares olbmuid jearahallamiin dahje áššáigullevaš gálduid guorahallamiin.
Čielggadusa siiddus 17 geahččaluvvo vuđostallat sámiid riekteáddejumiid dutkkakeahttá guoddima metodalaš ja geavatlaš, ja dan vuolde resurssaide guoskevaš gažaldagaid26. Deattuhuvvon metodalaš váttisvuođain lea erenoamáš miellagiddevaš fuomášit, ahte doahpaga "riekteáddejupmi" sisdoallu lea gávnnahuvvon problemáhtalažžan. Viidáseappot čujuhuvvo ollu vejolaš "boasttogálduide", erenoamážit váttisvuhtii meroštallat dan, leatgo jearahallon olbmot:
..."buktán ovdan spiehkkaseaddji oaiviliid gustojeaddji rievttis nugo dat boahtá ovdan láhkaásaheamis ja eará materiálain, vai hálletgo sii iežaset riektepolitihkalaš sávaldagain."
Lea váttis áddet earáláhkai, go ahte maiddái duopmostuollu rahčá čađat dáinna váttisvuođain. Friddja duođaštusaid árvvoštallamis leat duopmostuolus goittotge ollu vejolašvuođat árvvoštallat duođašteaddjicealkámušaid ja dan mearkkašumi, mii ovttaskas cealkámuššii biddjo.
Dasa lassin bidjá ILO-konvenšuvdna gáibádusaid riektedoibmii. Art. 2 nr. 2 bustávas a) nannejuvvo, ahte álgoálbmogii galgá sihkkarastit "rivttiid ja vejolašvuođaid, maid našunála lágat ja láhkanjuolggadusat sihkkarastet eará ássiide". Dán njuolggadusa sáhttá oaidnit oktavuođas art 8 nr. 1:iin, mii cealká ahte: "Našunála lágaid ja láhkanjuolggadusaid geavahettiin dihto álbmoga ektui, galgá doarvái váldit vuhtii sin árbevieruid ja vieruiduvvon vuoigatvuođaid". Dás ferte čuovvut, ahte konvenšuvdna geatnegahttá sihke duopmostuoluid ja eará eiseválddiid váldit sámiid vieruid vuhtii. Geavatlaš váttisvuođat, maid riektejoavku buktá ovdan vuođuštusastis, eai atte vuođu lohkat, ahte leat " doarvái váldojuvvon vuhtii" sámiid vierut, maidda gullet maiddái riekteáddejumit, mat leat vuođđun namuhuvvon vieruide.
Riektegálduid geavaheami vuostá gal sáhttá nágget, ahte dakkár riekteáddejumiide ii biddjo olus deaddu duopmostuolus. Riektegeavadis oidno dávjá, ahte báikkálaš riekteáddejumit vuoittáhallet objektiivvalaš rievtti spiehkkaseaddji čovdosiidda. Jáhkán goittotge, ahte go riektedilálašvuođat leat nuge eahpečielgasat, ja riikka oasis, gosa erenoamážit riektedilálašvuođat gustojit eambbo go eará sajiide, stuorru dakkár riekteáddejumiid mearkkašupmi. Juohke dáhpáhusas ferte áibbas boastut leat beroškeahttá sámiid riekteáddejumiin. Dan geažil lea goittotge šaddan ollu bahčavuohta sámiid gaskavuhtii. Sámedikki presideanta Ole Henrik Magga logai rahpansáhkavuorustis Sámedikki vuoigatvuođasemináras Kárášjogas čakčam. 12. b. jagi 1994, ahte:
"Dáid riektegažaldagaid meannudeapmi ii goassege šatta dievaslaš, juos sámiid riekteáddejumit eai váldojuvvo oassin árvvoštallanvuođus".
III. RIEKTEGÁLDUID GUOSKEVAŠ GAŽALDAGAT
3.1 Vuođđol. ﾧ 110 a ja álbmotrievttálaš gálduid geavahus, ádden ja deattuheapmi
3.1.1. Álggahus
Mun oainnán váttisvuohtan, ahte čálalaš riektegáldut agiset geažil buktet ovdan eiseválddiid oaiviliid sápmelaččain sierra áigodagain. Bijan vuođđun, ahte eiseválddit eai leat atnán gánnehahttin gáhttet sámiid kultuvrra, iige dat leat gáhttejuvvonge ovdal áibbas maŋimuš áiggiid. Manan vel guhkkeleabbui ja logan, ahte sosiáladarwinismma olmmošoainnu27 váikkuhusaid geažil leat sápmelaččat adnojuvvon nuppi ceahki riikkavuložin, mat galget heivehuvvot dahje resosialiserejuvvot Norgga stuorraservodahkii. Čuohte jagi dáruiduhttin- ja assimilerenpolitihkka galggašii duođaštit dán čuoččuhusa28 doarvái. Das čuovvu mu oainnu mielde, ahte ollu čálalaš riektegáldut, mat geavahuvvojit, gieđahallet sámiid kultuvrra dakkár vuogi mielde, mii almmolaččat lea guđđojuvvon vuođđolága ﾧ 110 a mearrádusain.
3.2 Lagabut vuođđolága ﾧ 110 a ja dan mearkkašumi birra
Vuođđolága ﾧ 110 a vuođul lea stáhta eiseválddiin geatnegasvuohta lágidit dilálašvuođaid dan láhkai, ahte sámiid álbmotjoavku sáhttá sihkkarastit ja ovddidit iežaset giela, kultuvrra ja servodateallima.
Riektejoavku lohká čilgedettiinnis vuođđolága ﾧ 110 a mearkkašumi, ahte dasa nugo máŋgga earáge vuođđoláhkanjuolggadussii, mat leat šaddan ﾧ 110 a:s, ii sáhte bidjat čielga iige konkrehtalaš riektegeatnegasvuođaid. Paragráfa orru buoremusat heivemin gáldun, man vuođul ráhkaduvvojit prinsihpat ja njuolggadusat gustojeaddji rievtti áddemii ja geavahussii, ee. čujuha riektejoavku, ahte ﾧ 110 a álgoálbmotrievtti oktavuođas buktá ovdan navdinprinsihpa (presumpšuvdnaprinsihpa). Dainna oaivvilduvvo, ahte Norgga riekti navdojuvvo (presumerejuvvo) vástidit álbmotriektái - dás nu ahte Norga lea deavdán álbmotrievttálaš geatnegasvuođaidis sámiide álgoálbmogin29.
Lean gal aiddo ovtta oaivilis das, ahte mearrádusa sátnehápmi dahká váttisin ráhkadit paragráfas gustojeaddji riektegáldooahpa vuođul konkrehta riektegeatnegasvuođaid. Liikká lea nu, ahte ﾧ 110 a:s lea nana váimmus, ja guoddá sisdoalu, man ii sáhte dulkot boastut. Go Stuorradiggi guorahalai njuolggadusa ovdalgo dat nannejuvvui, árvvoštalai áššeságadoalli njuolggadusa sisdoalu ja prinsihpalaš mearkkašumi dán láhkai: "Mu oainnu mielde lea dát riekta, daningo vuođđoláhkamearrádus hábme prinsihpa nu allagit ja geatnegahtti hámis go min riektevuogádagas lea vejolaš"30.
Gažaldat lea dasto, mat prinsihpat sáhttet ráhkaduvvot ﾧ 110 a vuođul, ja das leago riektejoavku addán doarvái mearkkašumi ﾧ 110 a:i árvvoštallamiinnis. Mu mielas orru, ahte dasa lassin, ahte ﾧ 110 a dovddastuvvo barggu njuolggadussan, dasa ii biddjo nu stuorra mearkkašupmi. leš oainnán ﾧ 110 a sihke láhkaásaheami ja riektegeavahusa njuolggadussan. Sáhttá lahkonišgoahtit ﾧ 110 a váibmosa go lohká, ahte das lea positiivvalaš bealli ja negatiivvalaš bealli. Mun bijan vuođđun, ahte ﾧ 110 a vuođul lea eiseválddiin riektegeatnegasvuohta čuovvut riekteovdáneami, man mielde sámekultuvrii sihke materiála ja ideála bealis addojuvvojit dárbbašlaš eavttut, nu ahte dat sáhttá joatkašuvvat árbevirolaš hámis ja ovdánit viidáseappot. Dán sáhttá ja galgá ollašuhttit ođđa láhkaásahemiin, mii lea ﾧ 110 a positiiva bealli.
Viidáseappot bijan vuođđun, ahte ﾧ 110 a kulturdoahpagii gullá maiddái sámiid riektejurddašeapmi. Kultuvrra riektejurddašeapmi lea mu oainnu mielde okta kultuvrra deháleamos osiin31. Negatiivvalaš beliin mun fas oaivvildan, ahte ii galgga beare positiivvalaččat viggat ovdánahttit rievtti, muhto galgá maiddái diđoštit láhkaásahanproseassas ja eará doaibmabijuin, main lea riektegeavaheapmi, ahte dálá riektedilálašvuohta muhtin muddui lea dán áigge juo hilgojuvvon dáruiduhttin- ja oktiisuddadanpolitihka buvtta. Sáhttá kánske atnit ﾧ 110 a riektegeavaheaddji direktiivan dan, ahte dálá riektedilálašvuođa galgá áddet dan láhkai, ahte dat vástida ﾧ 110 a vuođđooainnu. Dan vuođul, man mielde vuođđoláhka lea lex superior dahje alit riekti eará materiála lágaid ektui, sáhttá ﾧ 110 a mu oainnu mielde atnit juogo riekteprinsihppan, mii oaivvilda geavaheaddji njuolggadusa sámi riektegažaldagain, dahje muhtinlágan riektestandárdan. Vuosttas oktavuođas čuvošii ﾧ 110 a:s, ahte go riektegáldofáktoris čielgasit vuhtto hilgojuvvon oaidnu sámiid dahje sámekultuvrra ektui, ii galgga dan fáktora juogo váldit vuhtii dahje dan mearkkašupmi árvvoštallan- dahje harmoniserenmuttus galgá leat uhcit go eará argumeantagálduid, main lea máŋggabealagut oaidnu sámeáššiin. Nuppi oktavuođas, rievttálaš standárddas čuvošii fas, ahte boarrásut riektegáldofáktoriid sisdoallu dulkojuvvošii daid oainnuid mielde, mat ﾧ 110 a:s leat sámiid ja sámekultuvrra birra. Goabbá oaidninvuohki válljejuvvo, ii leat nu dehálaš. Dehálaš lea dás, ahte nana unnitlogu gáhttema vuhtiiváldin gáibida dakkár čovdosa. NAČ 1984:18 siiddus 43332 gávnnan muhtin muddui doarjaga dáid oaiviliidda.
Dát ﾧ110 áddejupmi sáhttá leat erenoamáš áigeguovdil, go jurddaša boarrásut láhkaásaheami ja riektegeavada váldotendeanssaid "sensurerema", dainhan dávjá adnojuvvo sámiid geavaheapmi muhtunlágan vigihis ávkkástallanvuoigatvuohtan, dahje ain guhkkeleabbui muhtinlágan duottohahtti geavaheapmin (en slags tålt bruk). Skuvlaovdamearkka dás lea Sandvik refereren LoR:s 1980 s. 114. Dás hállojuvvo finánsadepartemeantta evttohusas, addon jagi 1848:
"Albma Finnmárku (dat oaivvilda finnmárkkolaš almennegiid) lea namalassii dološ áiggiid rájes adnojuvvon gonagassii dahje stáhtii gullevažžan, daningo doppe álgoálgosaččat lea orron dušše nomádaálbmot, johttisápmelaččat, geain eai lean fásta orrunvisttit".
Sandvik čujuha viidáseappot, ahte dát cealkámuš lea váikkuhan earáide, ee. riektedieđaalmmái Fredrik Brandtii, ja ahte dát gáldu lea váikkuhan maiddái maŋŋelut riekteásaheapmái.
Mo dakkár kritihkalaš gáldogoziheami čađaha, lea dasto nubbi ášši. Muhtimin lea áibbas čielggas, ahte boares riektegáldu ja dálá áddejumit eai heive oktii, omd. dál heaittihuvvon eanavuovdinnjuolggadusa lassinjuolggadus giela birra. Dás riektejoavku lea nugo mun ádden čielgasit hilgon njuolggadusa ja oainnu, mii das lea vuođđun. Juos dat ain gulašii gustojeaddji riektái, addojuvvošiigoson dasa mearkkašupmi? Oaidninsajis, maid mun bajábealde lean geavahan, čuvošii vuođđol. 110 a prinsihpas, ahte dakkár njuolggadusas ii livčče rievttálaš mearkkašumi. Eahpečielgasut dilálašvuođain sáhttá geavahit eará dulkonfáktoriid go čielggada árvo- ja olmmošoainnuid, mat njuolggadusaid čálliin ledje. Erenoamážit boares láhkaovdabargguin ja boarrásut riektegeavadis sáhttet vuhttot oainnut, mat eai šat gula dán áigásaš sámekultuvrra áddemii. Gažaldat lea dušše, man ollu ovddeš jurddašanvuođus ain eallá dálá Norgga riektekultuvrras.
3.3 Oktavuohta álbmotriektái. Jagi 1989 ILO-konvenšuvdna nr. 169
Čielggadusa siiddus 266 gávnnaha riektejoavku, ahte guovddášálbmotrievttálaš njuolggadusat, ON-konvenšuvdna siviila ja politihkalaš njuolggadusaid birra 1966, ja jagi 1989 ILO-konvenšuvdna nr. 169 leat seammá dásis vuođđol. 110 a:in, dat oaivvilda ahte daid hápmi lea oppalaš ja njuovžil. Dan maŋŋá meroštallojuvvo álbmotriekti sekundára riektegáldun, juos buohtastahttá siskkáldas rivttiin, daningo stáhta oamastanvuoigatvuohta Sis-Finnmárkui lei vuođđuduvvon, ovdalgo dálá álbmotrievttálaš ovdáneapmi álggii. Riektejoavkku (sihke unnit- ja eanetlogu) cealkámušaid álbmotrievtti birra ferte atnit čielga lávkin maŋosguvlui NAČ 1984: 18' álbmotriektečielggadeami ektui33.
Vuođđol. 110 a ektui34 lea ILO-konvenšuvdna ođđaseamos ja miellagiddeveamos gáldu, daningo dat gieđahallá álgoálbmogiid eanavuoigatvuođaid. Konvenšuvnna art. 14 nr. 1 :s nannejuvvo, ahte álgoálbmogiid vuoigatvuođat oamastit ja eaiggáduššat eatnamiid, maid sii árbevirolaččat leat ráđđen, galget dohkkehuvvot. Oamastit ja eaiggáduššat (eie og besitte) leat bálddalaston molssaeavttut, mii čuovvu das go sániid oamastit ja eaiggáduššat gaskkas geavahuvvo "ja". Oaivil lei addit vejolašvuođa čoavdit riektegažaldaga sierra láhkai sierra riikkain35.
Dat mielddisbuktá, ahte konvenšuvnna geažil sáhttá gustojeaddji rievtti dulkot stuorát heivehanmuniin. Ovdamearka aiddo das lea Nordlándda ja Romssa meahccekomišuvnna riektecealkámuš áššis 2/92 - Divttasvuonafealta36. Das nannejuvvui sápmelaččaide, geain ledje eanaopmodagat guovllus, oamastanriekti duottarguovlluide sin eatnamiid oktavuođas. Riektevuođđun lei dás konvenšuvnna art. 14 ja impedimeantameroštallamat.37
Ovddabealde ovdanbuktojuvvon oainnu mielde deavddášii nana geavahanvuoigatvuohta konvenšuvnna gáibádusaid. Lea dattege gažaldat, leago erohus "nana" geavahanrievtti ja oamastanvuoigatvuođa gaskkas mearkkašumi haga vai ii. Joatkagis in ane eahpidahttin, ahte sápmelaččat álgoálbmogin guhká leat deavdán árbevirolaš ráđđengeavahusa gáibádusaid. Ahte sápmelaččain ii kánske leatge dakkár oktoráđđen nugo konvenšuvdna eaktuda, ii goit čuovo álgoteavstta vearbba "occupy" áddemis dan láhkai, ahte ráđđendilli ferte leat bistán gitta konvenšuvnna nannejupmái. Dađi mielde ferte leat doarvái, ahte ráđđejupmi lea bistán muhtin muddui min jahkečuođi bealde38.
Dan mielde čuovvu konvenšuvnnas, dulkojuvvon vuođđol. ﾧ 110 a vuođul nugo bajábealde lean namuhan, ja geavahuvvon sisrievttálaš riektegálduin, loahppaboađus ahte sápmelaččat oaivvilduvvojit leat háhkan opmodatrievtti, dahje aŋkke nana geavahanrievtti daid guovlluide, maid dán áigge sáhttá meroštallat sámi guovddášguovlun. Nubbi gažaldat lea, sáhttágo konvenšuvnna mearrádusaid iskat njuolgga Norgga duopmostuolus, iige beare našunála rievtti "konvenšuvnnalašvuođa". Dat sáhttá čuovvut konvenšuvnna art. 12 dulkomis. Leat aŋkke nana vuđoštallamat dakkár bohtosii.
IV. "CIEGGAN RIEKTEDILIID" DOAHPAGA KRITIHKKA
4.1 Álggahus
Dan mielde, man ollu sadji doahpagii "cieggan riektedilit" lea addojuvvon eanetlogu árvvoštallamiin oppalaš vuolggasajiin gitta loahppačovdosa rádjái, orru čielggas, ahte dan riektevuđđui lea biddjon stuorra mearkkašupmi, vaikko vel dat ii leatge gávnnahuvvon mearkkašahttin dan oaivilii, man mielde stáhta lea Finnmárkku ovddeš čálikeahtes eatnamiid oamasteaddji.
Maidbat dát cieggan riektediliid oahppa dasto mearkkaša? Lea dálán fuomášeames, ahte instituhtta geavahuvvo seammá cealkagis dahje synonyman viidáseappot dovddus instituhtain, geavaheapmi dološ áiggi rájes. Mu ja máŋggaid earáid oaiviliid mielde leat sámiid vuoigatvuođat fylkka luondduriggodagaide gitta aiddo dan riektevuođus39. "Cieggan riektediliid" oahppa meroštallojuvvo dávjá dološ áiggiid rájes geavahusa njuolggadusaid ođasmahttimin, "dahje daid dehálaš lasáhussan"40. Stuorámus mearkkašupmi dán vuođus leamaš dalle, go giliolbmuid almennetrievttit leat vuoittáhallan stáhta dahje eará oamasteami gáibideddjiid vuostá41. Guovddášášši dáin jurdagiin lea, ahte oamastanriekti ii leat eahpiduvvon guhkes áigái. Das čuovvu dego Brækhus42 fuomášahttá, ahte "su (juristta, mu fuom.) juridihkalaš "instinkta" dadjá sutnje, ahte riektevuogádat ii makkárge dilis botkeše nu boares ja nana riektedilálašvuođaid".
Mu vuolggasadji lea das, ahte stáhta ii leat ráđđen Finnmárkku eatnamiid dán láhkai, ahte dat livččii háhkan alcces dievaslaš priváhta oamastanrievtti guovllu badjel.
4.2 Mii lea geavaheapmi dološ áiggi rájes?
Dološ áiggi rájes geavaheapmi lea riekteinstituhtta, mii ii leat nannejuvvon lágain, muhto mii liikká eaktuduvvo máŋggain láhkamearrádusain. Instituhtta lea dovddus boarráseamos áiggiid rájes eanemus láhkavuogádagain. Min kulturbires erenoamážit germánalaš ja romálaš rievttis, ja maiddái álgoálgosaš dološ dáru (norrøn) rievttis43.
Sáhttá oanehaččat lohkat, ahte eatnama dahje eatnamii čadnon vuoigatvuođaid guhkit áiggi44 geavahusa45 bokte sáhttá dilálašvuođaid mielde oažžut nannejuvvot oamasteami dahje geavahanvuoigatvuođa. Dat gáibida dasa lassin, ahte vuoiggalaččat lea atnán alddis geavahanrievtti. Dán oaivila galgá vuolggasajis juogadit sihke dat, guhte čuoččuha iežas leat rivttiid háhkan, ja dat, guhte massá rievtti, nugo lea celkojuvvon Rt. 1983:s, s. 569, -"guovttebealat áddejupmi vuoigatvuođain ja geatnegasvuođain". Mu oainnu mielde buot riekteháhkama eavttut dološ áiggi rájes geavahusa njuolggadusaid mielde eai oro absoluhtat, muhto orrot eambbo veahkkin árvvoštallamii, nu ahte daid mearkkašupmi lea nuppiideaset ektui relatiivvalaš46. Das sáhttá čuovvut, ahte rievttit gáržot omd. go geavahus lea bistán guhká ja leamaš intensiiva, muhto dasa gullevaš riekteáddejupmi dahje opinio juris lea leamaš geahnohut.
Dán maŋŋá lea čielggas, ahte dološ áiggi rájes geavaheapmi doaibmá háhkanvuođđun rivttiide, mat gullet fásta opmodahkii, dalle go gáibideaddji ii sáhte čájehit eará vuođuštusa iežas gáibádussii go jeavddalaš, guhkit áiggi bisti geavahusa.
4.3 Lágat ja kritihkalaš geahčastat "cieggan riektediliid" doahpaga birra
Oaivil, ahte stáhta oamasta Finnmárkku eatnamiid čuovvu eanetlogu ákkastallama mielde das, ahte oaivil dahje riektedilli lea "cieggan". Geavahus dološ áiggi rájes, mii bajábealde roavvát lea govviduvvon, gidde fuopmášumi vuosttamužžan dasa, ahte "sajáiduvvan" sátnelihttu lea eahpečielggas. Juo Riektejoavkuge dadjá, ahte háhkan- ja massineavttut leat earáláganat eaige nu dárkilat, go mii guoská oamastussii47. Mu mielas eavttut dasa, mii adnojuvvo sajáiduvvan riektedillin, orrot váilevaččat ja eahpečielgasat - vaikko vel gažaldat leage árvvoštallama vulosaš njuolggadusvuogádagas go geavahusas dološ áiggi rájes. Nuppi dáfus gal namuhuvvo, ahte dát guokte riektevuođu leat measta identalaččat, ja ahte máŋgii šaddá adnojuvvot dušše terminologalaš erohus. Dat dávista min suoibu terminologalaš lundui, mas riektevuođđu lea sorjavaš. Muhtimin hállojuvvo "sajáiduvvan geavahusas", muhtimin fas "cieggan riekteáddejumiin" ja namuhuvvojit "cieggan riektedilálašvuođat".
Karakteristihkaid molsašuddama sivva lea viehka muddui oamasteami doaba. Riektejoavku gieđahallá dan ee. siiddus 263, gos sii vuođuštit vuogi mielde, mii mu mielas ii jeage, manne oamasteapmi ii leat stáhta váttisvuohta. Oamasteapmi sáhttá eanetlogu mielde oaivvildit, ahte mii nu hálddašuvvo fysihkalaččat. Mun logašin, ahte oamastan- ja geavahanrivttiid háhkamis dat mearkkaša váldonjuolggadusa mielde, ahte lea dakkáraš hearráivuohta. Sátnelihttu "cieggan riektedilálašvuođat", mat vuođuštit stáhta eaiggátvuođa, erohuvvá dahje spiehkkasa dađe mielde váldonjuolggadusas.
Juos mii geahččat sámiid luonddugeavahusa stáhta geavahusa ektui, leat sápmelaččat geavahan luondduriggodagaid dan láhkai, ahte dat aŋkke ovdal lea deavdán oamasteami gáibádusaid nugo dat dábálaččat meroštallojuvvo, daningo dat, ahte sii geavahedje duoddariid iežaset ealáhusas, attii Dánmárku-Norgii vuođu gáibidit suverenitehta (bajimus válddi) ovdal rádjasoahpamuša 175148.
Stáhta bealistis vuođušta rievttis háldduiguin (disposišuvnnaiguin), mat eanemusat leat rievttálaččat. Dađi mielde ii leat daddjon ahte oamastusas, mii váldooassái lea rievttálaš, ii livčče mearkkašupmi. Leage ovdal gažaldat das, leago stáhta rievttálaš ráđđejupmi guođđán earáid olggobeallái nu dievaslaččat, ahte dat vuođuštivččii oamastanvuoigatvuođa. Mun dovddan, ahte stáhta hovdema ja sápmelaččaid eanageavaheami gaskasaš giččus stáhta ii leat vuostegeavahusa iige eará disposišuvnnaid bokte nákcen vuođuštit čielga priváhtarievttálaš oamastanrievtti. Sandvik dadjá LoR:s 1980 s.114, ahte sátnelihttu "stáhta čálitkeahtes eana" šattai oahpahusas ja hálddahusas, ovdalgo sátnelihttu nannejuvvui lágas. Sandvika mielde ii gávdno eará vuođđu, ii láhkamearrádusge, "go dadjat priváhtarievttálaš atnuiváldin". Čielgaseamos vuostehágu dakkár "stáhtaoamasteapmái" lea dovddahan ruoŧŧelaš professor ja Alimus Duopmostuolu ovddeš justitiarus (vástida Norgga Alimusrievtti jođiheaddji) Bertil Bengtsson. Son čuoččuha, ahte stáhtas illá lea leamaš oamasteapmi, ii aŋkke dábálaš oamasteapmi49, ja viidáseappot, ahte: "Sáhttá dieđusge jurddašit, ahte stáhta livččii háhkan eatnamiid geavahusas bokte dološ áiggi rájes, vaikko sápmelaččat leatge geavahan eatnamiid; muhto gos gávdno doarjja dakkár rievttálaš ođđaráhkadussii?50. Dakkár doarjja Riektejoavkku oainnu mielde lea das, ahte riektedilálašvuohta lea cieggan. Riektejoavku ferte dalle bidjat vuođđun, ahte stáhta rievttálaš disposišuvnnat devdet oamasteami gáibádusaid. Mu oainnu mielde sáhttet stáhta disposišuvnnat leat vuođđun eanemustá dábálaš muddengelbbolašvuhtii (reguleringskompetanse).
Dasto geahččaluvvo sátnelihtu "cieggan riektedilálašvuođat" vuđoštallan čujuhusaiguin riektegeavadii. Dušše smávva oassi dain gieđahallá stáhta ja priváhta gaskasaš riidduid. Juos ii hálit njuolgga lohkat ahte áššiin, main leat mielde dušše priváhta oasálaččat, ii leat mearkkašupmi, de fertejit dat aŋkke leat dušše ovdamearkan. Viidáseappot sáhttá dušše muhtimiid daid áššiin, mat namuhuvvojit njuolgga gohčodit boađusin "cieggan riektedilálašvuođain", mat livčče iehčanas vuođuštussan51.
Eará ášši lea fas, sáhttágo geavahuvvon duopmomateriála deháleamos osiid geavahit, daningo duođalaš ja rievttálaš eavttut, maid vuložin dat leat ovddiduvvon, spiehkkasit čielgasit Finnmárkku dálá dilálašvuođain sihke historjjálaš, kultuvrralaš, dálkkádatlaš ja demográfalaš dilálašvuođaid ektui.
Sáhttá maiddái oaidnit cieggan riektedilálašvuođat -sátnelihtu muhtin lágan heiveheapmin, mas priváhta háhkan heivehuvvo daid njuolggadusaid mielde, mat gusket geavahussii dološ áiggi rájes. Brækhus52 oaivvilda, ahte dalle sáhttá vuolidit "dábálaš" háhkama gáibádusaid daid njuolggadusaid mielde, mat gusket geavahussii dološ áiggi rájes. Dego bajábealde lea čilgejuvvon, ii dat leat mu oainnu mielde vejolaš, daningo stáhta hovden ii deavdde gáibádusaid, mat dábálaččat gullet priváhtarievttálaš háhkamii.
Dađe mielde ferte sátnelihtu vuođđun leat, ahte rivttiid háhkama eavttut leat heivehuvvon dahje heivehuvvojit ain. Dan ferte dalle vuođuštit dainna, ahte go stáhta lea riektesubjeaktan háhkki bealde, de ii gehččojuvvo dábálaš karakteristihkkii, mii guoská dábálaš priváhtarievttálaš rievttiháhkamii geavahusa vuođul, mii leamaš dološ áigge rájes, ja dalle maiddái sirrejuvvo ja geavahuvvo ráinnas, mihtilmas status quo-oassi, mii lea guovddážis dakkár riektevuođuid go oamasteami ja geavahusa dološ áigge rájes vuođuštusain. Sátnelihtu sisdoalu váimmuš ferte dađe mielde leat dilálašvuohta, ahte illá hálidit gáikkodit bissovaš dili nu guhkes áiggi maŋŋá. Dasa lassin sáhttá namuhit riikka oamastandilálašvuođaid bissovašvuođa vuhtiiváldima. Dat vuođuštuvvo earret eará Rt:in jagis 1963, s. 1163, mas riektejoavku erenoamážit buktá ovdan namuhuvvon ákka53.
Go lea sáhka etablerejuvvon dilálašvuođaid vuhtii váldimis, de jurddašuvvo vuosttamužžan ovttaskas olbmo dahje fysihkalaš olmmošjoavkku suodjaleapmi. Dat čuovvu jurdagis, ahte riekti dahje buorre ráđđejupmi, mas lea gažaldat, jeavddalaččat lea mearrideaddji ieš ealáhusvuđđui, dahje lea stuorra oassi das. Dakkár duohtavuohta guoská dávjá ovttaskas olbmuide dahje joavkkuide, muhto ii stáhtii. Nuppi gežiid baicce stáhtas leamaš oaidnu, ahte dan oamastanriekti Finnmárkku eatnamiidda galggašii šaddat ávkin ássiide. Dakkár dáhpáhusas ferte vuođuštit lagabui vuhtii váldimiid, maid mielde stáhta vuhtiiváldin iešalddes vuođušta riektedilálašvuođaid bisuheami sápmelaččaid ja Finnmárkku eará ássiid goasttádusain. Juos stáhta eaiggátvuođa vuođuštus čuovvu das, ahte buot buohkanassii oaivvilduvvo buoremussan, ahte stáhtas lea ja galgá leat dakkár sajádat, de galggašii árvvoštallan ja dan vuođuštusat leat boahtán ovdan eará hámis go muhtin lágan "gustojeaddji-riekti-hámis".
Nubbi gažaldat, mii ihtá maŋŋeleappos, lea dilálašvuođaid álgoálgosaš govttolašvuohta. Dat lea guovddážis eanetlogu ákkastallamis, dasgo čielggadusas celkojuvvo s. 28:
"Dat, mii oktii leamaš riekta, ii dárbbaš leat šat riekta dál - ii oamastanrievtti ektui iige earáge riektedilálašvuođaid ektui. Dat gusto vaikko rievdadusa vuođđun ii livččege ovttajienalaš soahpamuš, eaige čielga bággolonistan- dahje láhkamearrádusat, muhto sáhttá leat šaddan boasttoáddejumiin - juoba boasttoáddejumiin, maid dan áigge lei váttis addit ándagassii".
Muhtin muddui lea nu, ahte status quo vuođul dohkkehuvvo dilálašvuohta vuoiggalažžan, go áigi lea váikkuhan riektedilálašvuođaide ja jávkadan álgoálgosaš rájáid. Dánskalaš 1600-logu láhkagirjjis hállojuvvo "ranshefd" birra lágaid čuovvu beassanvuohkin54. Jahkečuđiid lea oapmeriekteteoriijas digaštallojuvvon, galgágo gáhttet dan, gii eahpevuoiggalaččat lea šaddan oamasteaddjin vai fásta opmodahkii gullevaš rievtti. Máŋgii lea goit gávnnahuvvon, ahte gánneha gáhttet dili, mii aiddo dalle gusto, erenoamážit go vuoigatvuođat leat máŋgii nuppástuvvan. Dat lea celkojuvvon cealkagiin "suollaga árbejeaddjit sáhttet oamastit", vrd. oamastusl. ﾧ 3. Min dáhpáhusas livččii várra liigi gohčodit stáhta suolan, muhto menddo láivi fas gohčodit dan boasttoáddejupmin. Teoriijas ja riektegeavadis lea ceavzán oaidnu, ahte dovdomearkan, mii guoská geavahussii dološ áiggi rájes, justa lea dat, ahte dilálašvuođaid álgu sáhttá leat dovdameahttun dahje jávkan historjjá seavdnjatvuhtii, ja ahte sáhttá orrut menddo garas gaikkodit cieggan dili, vaikko oamasteapmi lea leamašge álggus eahpevuoiggalaš. Dat gal sáhttá doallat čielga priváhtarievttálaš diliin, go dilálašvuođaid duogáš lea nu eahpečielggas, ahte dat čielgá dálá oasálaččaide easkka proseassas. Min dáhpáhusas lea "roavvát ávkkástalli" stáhta iige miige priváhta olbmuid, ja dili duogáš lea leamaš muhtin muddui dovddus álo, danin sáhttá ákkastallat konkrehta dilálašvuođaid doarjagiin, ahte dilli ii leat doarvái cieggan. Amma dušše sápmelaččat sáhttet čuoččuhit iežaset leat leamaš historjjá sevdnjes gokčasa vuolde. Teoriijas lea erenoamážit Dahl-Hansen TfR:s jagi 1940 artihkkalisttis "Alders tids bruk innen tingsretten" (Geavahus dološ áigge rájes oapmerievttis) gieđahallan nu go ieš gohčoda "defensiiva vuhtiiváldimin", mii lea gustojeaddji dili vuhtiiváldin. Dan son čatná oktii erenoamážit oainnuin, ahte passivitehta ii sáhte nuppástuhttit subjektiiva rivttiid. Maŋimuš oainnus, maid Dahl-Hansen čuoččuha, sáhttet leat máŋga oaivila, muhto fikšuvdna "gii orru jaska lea ovtta oaivilis" ii álo doala deaivása.
Dasto gieđahallagoađán maŋimuš oasi sátnelihtus "cieggan riektedilit". Nugo lea juo geažiduvvon, de ii sáhte stáhta ja sápmelaččaid gaskavuođas ráhkadit maidge čielga opinio jurisiid, dahje rivttiid ja geatnegasvuođaid guovttebealat áddejumiid55. Namuhuvvon riektegeavada eavttut leat nugo lea máinnašuvvon sierraláganat. li dušše dan beales, ahte dat riikkaoasit, gos váldooassi ássiin ledje dážat, ledje dássedeattus dan dáfus, ahte lei oktasaš riektegiella mainna gulahallat, ja ahte goappašagat oassálaččat dovde riektekultuvrra vuođđonjuolggadusaid. Danin ii leat adnojuvvon geavada vuođul vuoiggalažžan lohkat, ahte goappašat bealit leat eanaš gudnejahttán stáhta oamastanrivttiid. Lea jáhkehahtti, ahte Varfjell-Stifjellduomu56 vuosttasjienasteaddji oaidnu doallá buorebut deaivása, oaidnu man riektejoavkku unnitlohku maid dovddasta, namalassii ahte sápmelaččaid ja eiseválddiid gaskkas leamaš kulturboatkka, mii easkka maŋimuš áiggiid lea vehážiid vehážiid jávkagoahtán.
V. LOAHPPA
Oainnus, ahte gustojeaddji rievtti doaba lea máŋggabealagut ja njuovžilut go maid prognosateoriija riekteideologalaš ideálii čáhká, čuovvu eanetlogu árbevirolaš riektegálduid áddenvuogis mu mielas nu, ahte sápmelaččaid riektegáibádusat áddejuvvojit diakronalaččat57. Diakrona riektegeavahussan mun ádden dálá riektedilálašvuođa konklušuvnnaid, mat leat dahkkojuvvon ovddeš jurddašanvuogi mielde, mii lea šaddan áibbas eará dilálašvuođain go dálá, iige dađi mielde nákce doarvái bures fáhtet servodat- ja riekteovdáneami. Buohtalagaid dainna livččii eambbo synkronalaš58 riektegeavahanproseassa, mas árvvoštallamis geavahuvvojit eambbo dálá politihkalaš ja sosiálalaš duohtavuođat. Dat mielddisbuktá vejolašvuođa, ahte áššáigullevaš duođalaš sivat besset váikkuhit dievas mearkkašumiineasetguin.
Joatkagis sáhttá buohtastahttit albmaboahtimiin, mii riekteteoriijas ja riektesosiologiijas gohčoduvvo "vuoiggalažžan dahkamin" (rettsliggjøring)59. Buorre ovdamearka lea Álaheajuášši60, mas sihke politihkalaš ja juridihkalaš prinsihppagažaldagat duohpašuvve gažaldahkan bággolonisteami duohtandahkama lágalašvuođas. Go váttisvuođaid čoahkki, man buoremusat sáhttá čoavdit politihkalaččat, dahkkojuvvo rievttálažžan, sáhttá seammás rievdadit váttisvuođa eahpeduođalažžan, daningo sirdašuvvan politihkalaš lávddis rievttálaš arena ala sáhttá mielddisbuktit sadjásaš ákkastallamiid ja cuhkiid61. Riektejurddašeaddji Ragnar Knoph ovdanbuvttii dan čuovvovaččat girjjistis "Rettslige standarder":
"Sii (duopmárat) hohkkohallojuvvojit nu garrasit, ahte illá sáhttet biehttalit "jusifiseremis" váttisvuođaid, rievdadeames politihkalaš gažaldagaid ja beroštanárvvoštallamiid juridihkalaš dulkonbargun, ja dat ii ovddit čovdosiid"62..
Dálá Alimusrievtti jođiheaddji Carsten Smith oaidná maiddái Alimusrievtti orgánan, man leat báidnán servodaga fápmogaskavuođat. Son sitere historihkár Jens Arup Seipa cealkámuša das, ahte politihkalaš momeanta ii hoigat juridihka čihkosii, muhto eallá ieš juridihkas.63 Bealistis Smith lasiha, ahte:
"Duomut leat aktiivvalaš mearrádusat, eaige mánát, maid politihkalaš vilges háigirat leat buktán máilbmái... Juos sáhtášii dutkat áššiid lagabut psykologalaččat, sáhtášii kánske gávnnahit, ahte duomuid mearrádusain leat maiddái lágahis, sadjásaš ja čiegus cuohkit. Mas dan diehtá."64
Dan ii galgga eavttuheamit áddet nu, ahte duopmosehtui dahje viidásut áddejumi mielde juristaámmáha metodaohppii livčče mihtilmasat bajábealde namuhuvvon ravddamuš oainnut. Dehálaš lea, ahte juristii váikkuha oahppu ja geavat nu, ahte internaliserejuvvojit diđoškeahtes norpmat, dahje juridalaš ákkastallama diđoškeahtes vuođđoeavttut.65 Dan lea Nils Kristian Sundby gieđahallan nákkosgirjjistis "Om normer" (Norpmaid birra). Su oainnu mielde lea juristaseađu jurddašanvuogi čiegus vuođđoeavttuin dahkamuš "gálggain áddet duođalaš fápmohálddašeddjiid jurddašanvuogi iešguđege áiggis". Dat lea iešalddes seammá oaidnu, man Ross prognosateoriijainis bealušta, vaikko vuođuštuvvoge earáláhkai.
Go gehččojuvvo viidásut perspektiivvain, mearkkaša eanetlogu oassái negatiivvalaš loahppacealkka ollu, daningo dan leat ráhkadan čeahpes olbmot, mat árvvoštallojuvvojit sakka fágalaččat. Gudmund Sandvik dadjá čuovvovaččat dan váikkuhanválddis LoR:s 1980 s. 112-114:
"Juridihkka gieđahallá norpmaid. Dat lea geavatlaš dieđa, mii geavahuvvo. li oktage eará servodatdieđa sáhte juridihka láhkai ollašuhttot ja adnojuvvot geavahusas. Juridihkalaš jurddašeapmi ja dieđa oažžu dađi mielde dakkár čađahanfámu, man mii eará eahpedogmáhtalaš servodatdutkit illá sáhttit oba govahallatge".
Dan vuođul lea mu mielas čielggas, ahte eanetlogu loahppacealkka heive bures politihkalaš signálan, man čuovusin sáhttá leat, ahte bistevaš riekteovdáneapmi, mii sihkkarastá sápmelaččaide rivttiid čearddalaš joavkun dahje báikkálaš ássin, sáhttá hehttejuvvot ođđa láhkaásahemiin. Dat čuovvu navdosis, ahte láhkaásaheaddji dahje eará eiseválddiid rivttiid dohkkeheapmi olggobealde geahččái orro eambbo "skeaŋka", go fuolaheapmi dan ektui, ahte sápmelaččat ožžot dohkkehuvvot rivttiid, mat sidjiide gullet álgoálbmogin ja stuorra guovlluid váldogeavaheaddjin sihke duođalaš ráđđendilálašvuođaid vuođul, mat leat bistán gitta dálá áigái, ja vástideaddji ođđaáigásaš unnitloguid gáhttema ja álgoálbmotvuoigatvuođaid riektejurddašeami vuođul. Dan vuođul sáhttá leat váttis fidnet doarvái politihkalaš doarjaga láhkaásaheapmái dahje eará doaibmabijuide, mat sihkkarastet sápmelaččaide vuoigatvuođaid Sis-Finnmárkku dahje eará guovlluid luondduriggodagaide.
JUOLGENOHTAT
1.Gunnar Eriksen lea Romssa universitehta Riektediehtaga instituhta amanuensa. (ruovttoluotta)
2.Sámedikki presideanta, Ole Henrik Magga celkkii rahpansártnistis Sámedikki vuoigatvuođasemináras Kárášjogas čakčamánu 21. beaivvi jagi 1994, ahte Sámediggi ii boađe váldit čielggadeami meannudeapmái -"sivasgo eat deattut dan eanet, go makkárge earáge bargodokumeantta, mii lea ráhkaduvvon Sámi vuoigatvuođalávdegotti olis". (ruovttoluotta)
3.NAČ 1993:34, s. 266 (ruovttoluotta)
4."Stáhtaeana" Finnmárkkus šattai jagi 1991 "fievrriduvvot" Statsskogii S/F 1.000.000 ovddas. (ruovttoluotta)
5.Op.cit, s. 16 ff (ruovttoluotta)
6.Dás čujuhuvvo lagabut meroštalakeahttá "juridihkalaš teoriijii", mii navdimis oaivvilda A. Ross: Om ret og retfærdighed (København 1953), kap. II, s. 41 ff. ruovttoluotta
7.NAČ 1993:34, s. 24-25. (ruovttoluotta)
8.Op.cit, s. 25 (ruovttoluotta)
9.Virggálaččat dohkkehuvvon Norggas geassemánu 20. beaivvi jagi 1990. li vel virggálaččat dohkkehuvvon Ruoŧas iige Suomas. (ruovttoluotta)
10.NAČ 1993:34, s. 16. (ruovttoluotta)
11.Op.cit, s. 16. (ruovttoluotta)
12.Ross, op.cit. s. 417. Sml. T. Eckhoff: Rettskildelære (Oslo 1993), s. 312-14 (ruovttoluotta)
13.Eckhoff, op.cit., s. 306. (ruovttoluotta)
14.Eckhoff, op.cit., s. 306 (ruovttoluotta)
15.T. Eckhoff: Rett, moral og politikk, "Juss, moral og politikk" (Oslo 1989), s.10 Vrd. maiddái J:E: Andreassen Skoghøy: Rett, politikk og moral. Om bruk av politiske og etiske argumenter ved rettsanvendelse og juridisk forskning, TfR 1994, s. 837 ff, erenoamážit s. 851-88. (ruovttoluotta)
16.. Tønnesen: Retten til jorden i Finnmark (Oslo 1979), s. 44. (ruovttoluotta)
17.Oppalaš gova historjjálaš ovdáneami birra - gč. O. Jebens: "Samenes land - en rettslig realitet? TfR 1982 s. 667ff (ruovttoluotta)
18.NAČ 1993:34, s. 256-57. (ruovttoluotta)
19.G. Eriksen: Alders tids bruk (Oslo), s. 109ff. (ruovttoluotta)
20.NAČ 1993:24, s. 270 ff. S. Tønnesen: Retten til jorden i Finnmark (Oslo 1979), kap. III, s. 103 ff. (ruovttoluotta)
21.K. Korpijaakko: Logaldallanmánus Sámedikki vuoigatvuođasemináras Kárášjogas čakčam. 21. b. 1994, s.3: "Vad angår mig själv och hur jag har blivit tolkad i utredningen, så måste jag konstatera, att man på flera viktiga punkter har gett en alldeles fel form till det som lagts fram i min undersökning. Det gäller alltså inte bara en fel tolkning utan en klar forvrängning av min avhandling". (ruovttoluotta)
22.NAČ 1993:34, s.17. (ruovttoluotta)
23.Amerihkálaš rievttis, mii guoská indiánaid eanavuoigatvuođaide, divvojuvvo dákkár eahpedássedeaddu omd. traktáhtaid dulkonnjuolggadusaiguin. Dulkonnjuolggadusain sáhttá namuhit njuolggadusa das, ahte traktáhtta válljenváttisvuođaid dahje eahpečielggasvuođaid olis galgá dulkojuvvot indiánaide ovdun, ja ahte vuođđun sáhttá bidjat "váibmoláđis" dulkojumi indiánaid ovdun. Dasa lassin sáhttá dievasmahttinnjuolggadus "the reserved rights doctrine" namuhuvvot njuolggadussan, mii njulge oasálaččaid gaskasaš eahpedássedeattuid. Lagabui dás M. Forsnes: Om USA's urbefolknings historiske rettigheter til land, s. 18-21, mas čujuhuvvo viidáseappot amerihkálaš riektegeavadii. (ruovttoluotta)
24.J. Hov: Rettergang i sivile saker (Oslo 1994), kap.2, s. 61 ff. (ruovttoluotta)
25.L-N Lasko: Skattefjällsmålet - Högsta domstolens dom. Nordisk Samiskt Institutt (Guovdageaidnu 1992). (ruovttoluotta)
26.Lasko, op.cit. s. 30 (ruovttoluotta)
27.Mearkkašahtti mearrádussii guođđit sámiid riekteáddejumiid guorahalakeahttá orrot leamen juo dahkkojuvvon, sámiid riekteáddejumiid dutkama bohtosat. Mu mielas lea hui eahpidahtti, ahte dutkamuša bohtosat geavahuvvojit almmustahtekeahttá ieš dutkamuša, nu ahte dan empiralaš ja metodalaš vuođu sáhtášii árvvoštallat. (ruovttoluotta)
28.T. Cramér: Sami Legal Rights Cleansing in Scandinavia. Logaldallan Copenhagen European Regional Conferences, Christiansborg, borgem. 22.b. 1994, s. 6: "Early expressions of the vulgar darwinist attitude towards the Sami are made by professor Gustaf von Düben 1872 and 1873 but it took another decennium to let this then modernistic mode of thinking penetrate the then important educated classes in Scandinavia". Oaidnu sosiáladarwinismma váikkuhusas eiseválddiid oaiviliidda sápmelaččaid birra álbmotjoavkun bođii ovdan vearroduottaráššis (skattefjällsmålet), NJA 1984 s. 1. Alimusriekti biehttalii dievaslaččat das, ahte eiseválddiide goasnu livčče váikkuhan dat, dainna ahte: "luohpannjuolggadusaid hábmema vuođđun leamaš sápmelaččaid olggušteapmi álbmotjoavkun". Celkojuvvui, ahte cealkámušat eai šat dán áigge gusto mange láhkai. Liikká daddjo loahppacealkagis vehá ártegit, ahte: "Dál eai šat gávdno ákkat váilevaš jáhkkimii nu go sáhttá leat leamaš 1880-logus". Lagabut dán bina, gč. Lasko, s. 114. (ruovttoluotta)
29.Vrd. omd. C. Smith: Samenes rettslige og politiske stilling i Norge, girjjis "Rettstenkning i samtiden", s. 94, son sitere Johan Sverdrupa cealkámuša das, ahte sápmelaččaid áidna vejolašvuohta lea ovttastuvvat Norgga našuvdnii ("den eneste redning for lappene er å absorberes med den norske nasjon".) (ruovttoluotta)
30.Konvenšuvnnaide, mat eai leat váldon sisa transformašuvnnain eaige inkorporašuvnnain, guoská goalmmát čađahanvuogi prinsihppa - "riekteharmoniija cealkin". Riektegeavadis lea prinsihppacealkámuš Rt. 1984 s. 1975, dan birra lea sudja iešalddes, ahte Norgga láhka nu viidát go vejolaš galgá eaktuduvvot vástidit traktáhtaide, maidda Norga lea čatnasan. (ruovttoluotta)
31.Stuorrd. dil. 1988 s. 3021 (ruovttoluotta)
32.Seammá guvlui: C. Smith: Samerett - gamle rettskilder og ny rettsdisiplin, girjjis "Rettstenkning i samtiden", s. 163 ja 175-76. (ruovttoluotta)
33.Geahča lagabut duopmostuoluid rollas vuođđol. 110 a' geavahettiin E. Smith: Om "samerettigheter" og rettighetsvern, TfR 1986 s. 338 ff. (ruovttoluotta)
34.Dán guvlui: O. Jebens: Logaldallanmánus Sámedikki vuoigatvuođaseminárii Kárášjogas čakčam. 21.b. 1994, s.13 (ruovttoluotta)
35.Lea almmolaččat dohkkehuvvon, ahte vuođđolága ﾧ 110 a lea jagi 1966 ON-konvenšuvnna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra art. 27' kodifiseren. (ruovttoluotta)
36.J. E. Andreassen: Menneskerettigheter og urbefolkning, Lov og Rett 1992, s. 67 ff, ja s. 87 ruovttoluotta
37.Duopmu celkojuvvon golggotm. 26.b. 1993. Duopmu lea váidojuvvon Alimusriektái (ruovttoluotta)
38.Impedimeanta: Árvvuhis eana. Impedimeantameroštallamatriekteprinsihppan geavahuvvo dábálaččat eanaoamastusháhkanriidduin (dahje eará háhkanvuođuin). Vrd. dán oktavuođas eren. Rt. 1975 s. 508, mas boahtá ovdan, ahte Norgga rievtti impedimeantameroštallama ovddidii Norgga sierraduopmostuollu "Høyfjellskommisjonen" (Vrd. lága borgem. 8.b. 1908 ja maŋŋelut rievdadanlágaid ja heaittihanlágaid). Prinsihppan lea, ahte guovlu man ii leat sáhttán geavahit dan láhkai ahte dainna geavahusain sáhtášii háhkat oamastusa alcces, sáhttá guovllu háhkat ovttas ja seammá áigge eará opmodagain, masa guovllu sáhttá oaidnit lunddolaš oassin. Impedimeanta biddjojuvvo dalle opmodahkii dasa lunddolaš rádján. (ruovttoluotta)
39.Andreassen, op.cit. s. 88. (ruovttoluotta)
40.Geahča ee. Tønnesen, op. cit.s. 169 ff. O. Jebens: Logaldallanmánus Sámedikki vuoigatvuođasemináras Kárášjogas čakčam. 21.b. 1994, s. 2: "Vuolggasadjin ferte dás leat, ahte sápmelaččain lea 2000 jagi bistevaš geavahus vuođđun vuoigatvuođaidasaset". Vrd, maiddái riektegeavada cealkámušaid, omd. Rt. 1968 s. 429, Álttesjávri II -duopmu", mas bajit árvvoštanrievtti vásttolažžan biddjui vuođđu, ahte: ..."historjjálaš áiggi rájes leat guovllu sápmelaččat álggahan ja doallan badjin ealáhussii dárbbašlaš geavahusa". (Duomu s. 438) (ruovttoluotta)
41.T. Falkanger: Tingsrett (Oslo 1993), s. 50-51. S. Brækhus Lov og rett 1973: "Eiendommsretten til Nordmarksgodset" s. 463 ff. gitta s:i 484. (ruovttoluotta)
42.Deháleamos duomut leat: Rt. 1937 s. 158, "Follafossduopmu", Rt. 1961 s. 1163, "Dale-duopmu", Rt. 1963 s. 1263, "Vinstra-duopmu", ja Rt. 1991 s. 1311, "Beiarn-Skjerstad-duopmu". (ruovttoluotta)
43.Brækhus LoR 1973, op.cit. s. 481. (ruovttoluotta)
44.Dánmárkolaš rievttis dovddus namain "alderstidshævd" ja Ruoŧa rievttis "urminneshävd", vrd. G. Eriksen: Alders tids bruk (Oslo 1993), s. 25-32. (ruovttoluotta)
45.Man guhká lea relatiivvalaš gažaldat. Riekteteknihkalaš sivaid geažil ferte eaktudit, ahte gáibideaddji aŋkke ferte duohtan čájehit geavahusa vehá eambbo go 50 jagi maŋosguvlui, nu oamastanrievtti háhkanlága ﾧ 8 vuođul, mii lea vástideaddji riektevuođđu. Leahan liikká mearri das, man guhkás olbmo muitu ollá, nu ahte juohke dáfus sáhttá gáibiduvvot, ahte eai gáibiduvvo duođaštusat guhkkelii go čuohte jagi maŋosguvlui. (ruovttoluotta)
46.Geavahussii sáhttet maiddái čatnasit ávkkástallama bistevašvuođa ja intensitehta gáibádusat. (ruovttoluotta)
47.Eriksen, op.cit. s. 84. (ruovttoluotta)
48.NAČ 1993:34, s. 27 (ruovttoluotta)
49.G. Sandvik: Ei forelda lære: "Statens umatrikulerte grunn i Finnmark": Lov og rett 1980, s. 112 ff, gitta s:i 117. (ruovttoluotta)
50.B. Bengtsson: Samernas rättigheter till naturresursser i svensk rätt, Institutt for rettsvitenskap, čálusráidu nr. 13, s.7. (ruovttoluotta)
51.B. Bengtsson: "Samernas rätt i ny belysning", Svensk juristtidning 1990, s. 138-141. Vrd. maiddái C. Smith: Samerett - gamle rettskilder og ny rettsdisiplin, "Rettstenkning i samtiden", s. 168: "Dat oahppa stáhta ráddjekeahtes oamastanvuoigatvuođas lea mu oainnu mielde viehka eahpidahtti jurdda". (ruovttoluotta)
52.Vrd. juolgenohta 38:s namuhuvvon áššiin. (ruovttoluotta)
53.Brækhus, op.cit. s. 484. (ruovttoluotta)
54.NAČ 1993:34, s.27 (ruovttoluotta)
55.A. Taranger: Den norske besiddelsesret indtil Christian IV's Norske Lov, lasáhus TfR:i 1987, s.63. (ruovttoluotta)
56.Stáhta bealis lea measta mearkkašmeahttun gažadit "jáhkaskasvuođa" (god tro) dahje riektejáhkkiheami. Nu daningo lea váttis govahallat, ahte oktage stáhtavirgealmmái goassige livččii eahpidan stáhta gelbbolašvuođa muddet Finnmárkku diliid. Viidáseappot leamaš gažaldat aŋkke vuosttas áigodagas ođđa našunála rájáid bisuheamis, illá dalle gal jurddašuvvui, ahte guovllu háldui váldin sáhtášii leat eahpevuoiggalaš sápmelaččaid ektui. (ruovttoluotta)
57.Rt. 1979 s. 492. (ruovttoluotta)
58.T. Mathiesen, Retten i samfunnet (Oslo 1992), s. 119. Diakronalaš (gr. ovdáneapmi áiggi mielde) áddejuvvo dan láhkai, ahte dihto áiggi riekti adnojuvvo ovddit áigebaji fápmogaskavuođaid boađusin. (ruovttoluotta)
59.Mathiesen, op.cit. s. 123: Synkronalaš (gr. seammááigásaš). Dainna Mathiesen ádde dihto áiggi riektemearrádusaid seamma áiggi fápmogeavahusa boađusin. Ovdamearkan son namuha dili, mas duopmostuolu dahje hálddahusa ovttaskas mearrádusat leat báinnahallan "politihkalaš gaskavuođain ja servodaga molsašuddamiin". Dakkár synkronalaš váikkuhus jurddašuvvo dalle, go guorahallojuvvo politihka ja juridihka gaskavuohta, vrd. dainna, mii maŋŋeleappos daddjojuvvo "vuoiggalažžan dahkamis". (ruovttoluotta)
60.Mathiesen, op.cit. s. 180 ff. (ruovttoluotta)
61.Rt. 1982 s.241. (ruovttoluotta)
62.P. Ørebech: Om allemannsrettigheter (Vettre 1991), s. 136. (ruovttoluotta)
63.R. Knoph: Rettslige standarder (Oslo 1948), s. 148. (ruovttoluotta)
64.C. Smith: "Høyeste rett - et politisk organ?". Rettstenkning i samtiden (Oslo 1992), s. 17. (ruovttoluotta)
65.Smith, op.cit. s. 17, vrd. J.A. Seip: Jus og politikk, Lov og Rett 1965 s. 396-423, s. 401. (ruovttoluotta)
66.Geahča lagabui: G. Skirbekk: "Juristens sjeleliv: En nøkkel til retten?" Retfærd nr. 64, 17 jahkegeardi 1994 s. 71-75. (ruovttoluotta)

GIRJJÁLAŠVUOHTA JA GÁLDUT
Andreassen, Jens Edvin [Skoghøy]: Mennneskerettigheter og urbefolkning. Lov og Rett 1992,s. 67. ff.
Bengtsson, Bertil: Samernas rättigheter til naturressurser i svensk rätt. Institutt for rettsvitenskap: Čálusráidu nr. 13/1991.
Bengtsson, Bertil: Samernas rätt i ny belysning. Svensk juristtidning 1990, s. 138 ff.
Brækhus, Sjur: Eiendomsretten til Nordmarksgodset. Lov og Rett 1973, s. 463 ff.
Brækhus, Sjur og Hærem, Aksel: Norsk tingsrett, Oslo 1964.
Cramér, Tomas: Sami Legal Rights Cleansing in Scandinavia. Logaldallanmánus konferánssas Copenhagen European Regional Conference, Christiansborg, borgem. 22. b. 1994.
Dahl-Hansen, Magne: Alders tids bruk innen tingsretten. Tidsskrift for Rettsvitenskap 1940, s. 490 ff.
Eckhoff, Torstein: Rett, moral og politikk, "Juss, moral og politikk", Oslo 1989.
Eckhoff, Torstein: Rettskildelære, Oslo 1993.
Eriksen, Gunnar: Alders tids bruk, Oslo 1993.
Falkanger, Thor: Tingsrett, Oslo 1993.
Forsnes, Marit: Om USA's urbefolknings historiske rettigheter til land. Juridihkalaš ámmáteksámena sierradutkamuš. Riektediehtaga instituhtta, Romssa universitehta 1995.
Hov, Jo: Rettergang i sivile saker, Oslo 1994.
Jebens, Otto: Samenes land - en rettslig realitet ? Tidsskrift for Rettsvitenskap 1982, s. 667 ff.
Jebens, Otto: Logaldallanmánus. Sámedikki vuoigatvuođaseminára Kárášjogas čakčam. 21. b. 1994.
Knoph, Ragnar: Rettslige standarder, Oslo 1948.
Korpijaakko, Kaisa: Logaldallanmánus. Sámedikki vuoigatvuođaseminára Kárášjogas čakčam. 21. b. 1994.
Lasko, Lars-Nila: Skattefjällsmålet - Högsta Domstolens dom. Guovdageaidnu 1992.
Magga, Ole Henrik: Logaldallanmánus. Sámedikki vuoigatvuođaseminára Kárášjogas čakčam. 21. b. 1994.
Mathiesen, Thomas: Retten i samfunnet, Oslo 1992 (1984).
NAČ 1984:18: Sámiid riektesajádaga birra.
NAČ 1993:34: Finnmárkku eana- ja čáhcevuoigatvuođat ja daid hálddašeapmi.
Ross, Alf: Om ret og retfærdighet, København 1953.
Sandvik, Gudmund: Ei forelda lære: "Statens umatrikulerte grunn i Finnmark". Lov og Rett 1980, s. 112ff.
Seip, Jens Arap: Jus og politikk. Vástádus professor Andensesii. Lov og Rett 1965, s. 396 ff.
Skirbekk, Gaute: Juristers sjeleliv: En nøkkel til retten ? Retfærd nr. 64, 17 jahkegeardi 1994, s. 71 ff.
Skoghøy, Jens Edvin Andreassen: Rett, politikk og moral. Om bruk av politiske og etiske argumenter ved rettsanvendelse og juridisk forskning. Tidsskrift for Rettsvitenskap 1994, s. 837 ff.
Smith, Carsten: Rettstenkning i samtiden, Oslo 1992.
Smith, Eivind: Om "samerettigheter" og rettighetsvern. Tidsskrift for Rettsvitenskap 1986, s.338 ff.
Stortingsforhandlinger 1988.
Taranger, Absalon: Den Norske Besiddelsesret indtil Christian V's Norske Lov: Tillegg til Tidsskrift for Retsvidenskap 1897.
Tønnesen, Sverre: Retten til jorden i Finnmark, 2. prenttehus , Bergen 1979.
Ørebech, Peter: Om allemannsrettigheter, Vettre 1991.

Go Alimusriekti geardduha no Pardon
Alimusrievtti duopmu Aursund-áššis (Rt. 1997 s. 1608) riekteteoriija ja álbmotrivttiid perspektiivvas.1

Ánde Somby čállán
Artihkal lea dárogillii almmuhuvvon Retfærd ráiddus 1999:s. Artihkal lea sámegillii jorgaluvvon ja almmuhuvvon Romssa universitehta Juridihka fakultehta čálaráiddus nr 39 "Vihtta artihkkala sámerievttis", mii ilmmai 2001:s. Jorgalus lea divvojuvvon 2003:s.
1. Álggahus
Golggotmánu 24. b. 1997 - 17 beaivvi dan maŋŋá, go su majestehta gonagas Harald V lei galledan Sámedikki, ja rahpanságastis váidalan "dan vearredagu, man norgga stáhta lea dahkan sámi álbmoga vuostá garra dáruiduhttinpolitihkain" - almmuhii goalmmát stáhtaváldi cealkámuša, mii guoskkai sápmelaččaide. Alimusriekti celkkii duomu nu gohčoduvvon Aursund-áššis (Rt.1997 s.1608).2
Árvvoštallanlávdegoddi lea mearridan mu fáddán dadjat juoidá dán áššis riekteteoriija ja álbmotrivttiid vuođul.3 Barggu sáhttá dulkot máŋgga láhkai. Dan sáhtášii atnit hástalussan čađahit revisorbarggu riekteteoriija ja álbmotrivttiid vuođul, ja ráhkadit revišuvdnaraportta Alimusrievtti riekteteoriija ja álbmotrievtti rehketdoalus. Dan sáhtášii atnit vejolašvuohtan dubmet Alimusrievtti dahje juoba hábmet váidaga Buotveagalažžii. Go lávdegoddi dattetge lea atnán mu nákkosgirjji, "Juss som Retorikk", almmolaš nákkáhallama árvosažžan, válljen mun dattetge dulkot bargobihtá bovdehussan guorahallat duomu dan riekteteoriija vuođul, mii duomus ovdanbukto.4 Duomus eai gieđahallan álbmotriektegažaldagaid. Danin lea ráddjejuvvon, makkár fuomášumiid álbmotrievtti vuođul sáhttá buktit. Áiggun dattetge fuomášahttit maiddái muhtin áššiid jagi 1989 ilbman ILO-konvenšuvnna 169 vuođul. Ovdal dan muitalan oanehaččat ášši birra. Loahpas buvttán ovdan riektepolitihkalaš fuomášumiid čoahkkáigeassun.
2. Aursund-ášši
Gåebrien sijtes (Riast Hyllingen), mii lea Mátta-Trøndelágas, Norggas, lei nággu boazoguohtunvuoigatvuođain. Boanddat ja eananeaiggádat ledje áššáskuhttán orohaga, mii lea árbevieruid mielde okta máttimus sámiservodagain. Alimusriekti galggai mearridit, leigo boanddain ja eananeaiggádiin vuoigatvuohta biehttalit boazoeaiggádiid guođoheames bohccuideaset nákkuvuloš guovllus ja leigo boazoeaiggádiin vuoigatvuohta guođohit ja johtit - mii mearkkaša geavadis bargat bohccuiguin - Aursunddas. Guovtti áššis lei erenoamáš mearkkašupmi dupmui. Vuosttažettiin, leigo 100 jagi boares duomus (Rt. 1897 s. 759) riektefápmu riiddu hárrái, daningo boares duopmu guoskkai stuorámus oassái guovllus.5 Nuppádassii, leigo boazoeaiggádiin vuoigatvuohta bargat bohccuiguin nu gohčoduvvon dološ áiggi rájes geavaheami vuođul.
Alimusrievtti loahppacealkaga mielde boazosápmelaččain ii lean riektevuođđu guođohit bohccuid nággoguovllus. Okta duopmáriin lei eará oaivilis. Eanetlohku, masa gulle njeallje duopmára, ii mearridan nákku riektegustovašvuođa njuolggadusaid vuođul. Dat celkkii baicce vehá badjel 100 jagi boares alimusriekteduomu vuođul, ahte boazosápmelaččat eai sáhte atnit dološ áiggi rájes geavaheami riektevuođđun bohccuid guođoheapmái Aursunddas.
Duopmu bohciidahtii negatiiva reakšuvnnaid máŋgga sajis. Sámediggi celkkii dievasčoahkkimisttis 27.11.97 ovttajienalaš kritihka duomu vuostá.6 Beaivvi ovdal buvttii maiddái Boazodoallostivra, mii lea boazodoalu bajimus hálddašanorgána, sullasaš cealkámuša.7 Norgga Girkoráđđi kritiserii duomu Girkočoahkkimis 1997, ja Sámi Girkoráđđi čiekŋudii kritihka čakčamánus 1998.8 Juridihka teoriijaid dovdit, professor Jens Edvin A. Skoghøy ja professor Kirsti Strøm Bull leaba maiddái buktán kritihkalaš cealkámušaid mearrádusa hárrái.9
3 ...riekteteoriija vuođul...
Dego namuhuvvui ledje guokte ášši guovddážis. Nubbi guoskkai dasa galggaigo duomus, man Alimusriekti lea cealkán jagi 1897, leat riektefápmu nákkus, maid ledje čoavdimin jagi 1997. Gažaldat lea miellagiddevaš proseassarievtti dáfus, ja ee. Skoghøy lea buktán dasa fuopmášumiid jagi 1998.10 Geahččalanlogaldallan lea almmolaš dáhpáhus, ja mun navddán ahte riektegustovašvuohta ii leat nu miellagiddevaš buohkaide, ahte geavahivččiimet dasa dađi eanet áiggi dál. Danin in buvtte fuopmášumiid dan oassái áššis.
Nubbi gažaldat leige dasto Alimusrievtti dulkojupmi das, leatgo boazosápmelaččat geavahan guovllu dološ áiggi rájes. Juridihkas mii leat hárjánan earuhit duohtaáššiid ja láhkadiehtaga, juridihka. Go árvvoštallat duođaštusaid, mii suokkardat man jáhkehahtti duođalaš dilli lea dahje ii leat. Riektegeavahusas mii fas suokkardat, gullágo duođalaš dilli riektenjuolggadusa vuollái vai ii. Mii sirret nappo duođaštusaid árvvoštallama ja riektegeavaheami, ja dađi mielde sirret várra maiddái duođaštusteoriija ja riekteteoriija.11
Go mii gieđahallat áššiid, mat gusket geavaheapmái dološ áiggi rájes - lea erohus viehka eahpečielggas. Mii fertet meroštallat, leago miinu (geavadis dávjá geográfalaš guovlu) geavahuvvon dihto vugiid mielde ja ovdanbuktágo geavahus dihto riektejurddašeami.12 Leage dávjá dasto smáhkkaášši, gohčodatgo dan duođaštusaid árvvoštallamin vai riektegeavaheapmin.
Lean almmuhan, ahte go buvttán ovdan fuomášumiidan duomu hárrái, áiggun geahččalit geavahit riekteteoriija, maid lean evttohan nákkosgirjjistan "Juss som Retorikk". Evttohusas oaivvildan, ahte juohke "riektegáldu" galgá suokkardallat unnimusat viđain sierra vuogádatlaš lohkanvugiin.13 Iežan oanehis bottažis gieđahalan oanehaččat ovtta lohkanvuogi, namalassii kultuvrralaš ja sajádatlaš konteavstta mearkkašumi riektegeavahussii ja duođaštusaid árvvoštallamii.
Mu oaidnu vuođđuduvvá dakkár jurdagii, ahte gustovaš riekteteoriija gaskavuođat sihke kultuvrralaš ja sajádatlaš konteavstta dáfus leat eahpečielgasat. Mu tesa mielde lea goappašiin mearkkašupmi, ja sáhttit lohkat ja dulkot goappašiid. Lean evttohan ođđa metodapolitihkalaš prográmmačuoggá. Dat sisdoallá, ahte gustovaš riekteteoriija galggašii laktit juridihkalaš metodii norpma, man mielde riektegáldomateriála galggašii árvvoštallat maiddái dan hárrái, makkár kultuvrralaš ja sajádatlaš konteavsttas aiddo dat materiála lea čoggojuvvon.
Juo dat, mo Aursund-ášši olis namuhit boazodoalu, lea miellagiddevaš "case" goappašiid dáid áššiid ektui. Boazodoallu namuhuvvo čađat ealáhussan - iige sámekultuvrii dehálaš kulturvuođđun. Ášši lea áddemis nu, ahte boazodoalu galggašii árvvoštallat seammá dásis eanaš ealáhusaiguin. Dan láhkai jávkaduvvo kulturaspeakta, dahje ain juo guđđo ovdanbuvttekeahttá.
Tesa dan hárrái, ahte kultuvrralaš konteavsttas lea mearkkašupmi, vuolgá fuopmášumis ahte iešguđet kultuvrrain atnet iešguđet informašuvnna rievtti dáfus relevántan. Leat maid iešguđetlágan dulkonlogihkat ja erohusat das, mo ovdanbuktet riekteákkaid. Dat mearkkaša, ahte maiddái sámi ja dáža kultuvrra gaskkas vuhttojit erohusat. Norgga dálá riektekultuvra vuođđuduvvá teavsttaide, dulkojumiid vuođđun lea deduktiiva logihkka ja riekteákkat ovdanbuktojit ođđa teakstan, ovdamearkka dihte duopmoteakstan. Sámi riektekultuvra fas vuođđuduvvá njálmmálaš gálduide ja geavadii. Dan gálduid berrešii várra dulkot narratiiva logihkain. Árbevirolaččat dakkár ákkat leatge bohciidan ođđa muitalussan ja geavadin.
Kultuvrralaš konteavstta mearkkašupmi vuhtto guovtte láhkai Aursund-áššis. Vuosttažettiin lea mearkkašan veara, mo 1897-duopmu govvida sámi vihtaniid čilgehusaid;
...de meget vage og ubestemte forklaringer, som foreligger om at der muligens et eller andet sted kan ha været en lappekøie indenfor grændserne...
Mus leat maid alddán sullasaš vásáhusat dan áiggis, go bargen advokáhtan. Sámi vihtana ja dáža duopmostuolu deaivvadeapmi lávii vehá sulastahttit deattána. Sápmelaččat ovdanbuktet áššiideaset eanaš oalle eahpenjuolga. Duopmár soittii jearrat, leigo dihto olmmoš leamaš dihto sajis dihto áigge. Sápmelaš dál soittii dávjá dadjalit: gal han doppe ledje olbmot. Sámegielagii dat mearkkaša: de lei dat olmmoš doppe dalle ja dalle. Earáide fas, geat eai máhte sámegiela, orru vástádus eahpečielggas ja implisihtta, ja rievttis atnet dakkár čilgehusaid eahpemearálažžan. Ja go rievttis, mas juo dadjat álo ledje dárogielat duopmárat, geat dihte duođai uhcán sámegiela birra, de ráđđejedje dážaid áddejumit.
Nuppádassii kultuvrralaš konteavstta mearkkašupmi boahtá ovdan jearaldahkan, leatgo vuoigatvuođat háhkkon geavahemiin dološ áigge rájes. Galgágo vuoigatvuođaid leat sáhttán háhkat geavahemiin dološ áiggi rájes dušše norgga riekteáddejumi mielde - nugo dat lea gárggiidan norgga oapmeriekteteoriijas, mii fas vuođđuduvvá norgga boandaservodahkii? Vai galgágo vuoigatvuođaid leat sáhttán háhkat maiddái sámi riekteáddejumiid vuođul? Eanetlogu oaidnu gažaldahkii lea, ahte:
...finner ikke...at reindriftens egenart, reinens natur og næringsvandring og topografiens betydning kan føre til at det her må stilles vesentlig lempeligere krav til rettserverv ved alders tids bruk enn ellers i tingsretten. 15
Dan vuođul sáhttá jearrat, biehttalago duopmu en bloc buot sámerivttiide guoskevaš ákkastallamis, mii boahtteáiggis de čuožžileaš. Sámerivttiid ákkastallamin mun anán dás ákkastallama, mii vuođđuduvvá dihtui das, ahte sámi kultuvrra ja dáža kultuvrra gaskkas leat kultuvrralaš erohusat máŋgga suorggis, ja ahte daid kultuvrralaš erohusaid geažil sáhttá muhtumin leat vuohkkasut válljet eará čovdosiid, go norgga x- dahje y-riekti muđui dagašii. Alimusriekti gal cealká oainnuidis dán gažaldaga hárrái makkárge erenoamáš várrejumiid haga. Persovnnalaččat in rávveše geange risikeret vel nuppes kr. 255.307 (+ iežas áššegoluid) čielggadan dihte, leago norgga oapmeriekti ain nu bassi boazodoalu ektui, dahje leago sámerievttis oppalohkái čađamanakeahtes seainni ovddas, go dat boahtá Norgga Alimusriektái.
Tesa dan hárrái, ahte sajádatlaš konteavsttas lea mearkkašupmi, vuođđuduvvá dasa, ahte riekteservodaga oainnut dihto gažaldagaid hárrái rivdet áiggi mielde. Riekteteoriijas dovdet bures Johs Andenæsa fuopmášuhttima, ahte oaidnu das, mii adno nuskošeapmin ráŋggáštuslága ﾧ 211 pornografiijamearrádusaid mielde, rievdá áiggi mielde.16 Mu tesa mielde dat gusto viidáseappotge. Nu lea sajádatlaš konteavsttas ollu stuorát mearkkašupmi go dat, mo mii berret dulkot ovttaskas dadjosiid láhkateavsttain.
Maiddái Alimusrievtti eanetlohku lea 1997-duomus váldán vuhtii sajádatlaš konteavstta mearkkašumi. Sii leat čujuhan, ahte riekti lei 1897-duomus áiggi dáfus čielgasit lagabus duođaštusmateriála. Dan čuoggás Alimusriekti geavaha doahpaga, mii gieđahallá lagašvuođa duođaštusmateriála hárrái. Riekti meaddá dattetge ráddjet ášši, nu ahte dat guoská dušše lagašvuhtii áiggi dáfus. Sáhtášii jearrat ollu earáge dan birra, leigo duođaštusmateriálas dárbbašlaš lagašvuohta eará beliid hárrái. Ráđđiigo giela ja gulahallanlogihka dáfus dárbbašlaš lagašvuohta?
Aursund-ášši sáhttá leat ovdamearka das, ahte kultuvrralaš konteaksta muhtumin lea hui lahkalagaid sajádatlaš konteavsttain. Sajádatlaš konteavstta mearkkašupmi vuhtto eanaš guovtti ášši hárrái. Vuosttažettiin adnui sámi kultuvra árvvoheabbon go dáža kultuvra 100 jagi dassá.17 Dego mun dás vuollelis mottiin ovdamearkkain čájehan, lei dan áigge čielga ulbmil, ahte sámi kultuvra lei jávkamin ja ahte maŋimuš bázahusaid galggai čorget eret. Dán áigge fas sámi kultuvra adnojuvvo seammaárvosažžan go dážage. 1980-logu loahpa rájes leat juoba julggaštan politihka, man mielde sámi kultuvrra galgá seailluhit ja ovddidit.18 Nuppádassii lea dovddus, ahte dalá Norgga servodat ii lean nu egalitára go dálá. Gaska stuorráid ja smávváid gaskka lei ollu stuorát. Dasa lassin ledje sámi vihtanat sámegielagat, ja eanaš sis eai máhttán lohkat eaige čállit.
Nuppe gežiid: sáhttit jearrat, bessego sámi vihtanat čilget áššiset sámegillii? Gii dalle dulkui sin? Man ollu sámegiela dulkkat máhtte? Juos sápmelaččat eai beassan čilget sámegillii, man bures sii máhtte dárogiela? Máhttego sii čilget áššiset dárogillii? Guovlluid geavaheapmi lei mohkkás ášši, ja gáibidii vissis unnimus dási dárogielmahtu. Leigo sis dakkár unnimus máhttu? Áššebáhpárat eai muital dan birra maidege. Alimusriekti ii livčče galgan leat jearakeahttá.
Sápmelaš vihtaniid giellamáhttu (dahje giellamáhtu váilun) lea okta bealli áššis. Lea dattetge áigeguovdil jearrat maiddái, sáhttitgo eará áššiid vuođul eahpidit, árvvoštalaigo jagi 1897 riekti duođaštusaid ja čađahiigo dat riektegeavada vugiin, mii ii soaitte leat dohkálaš jagi 1997. Dan hárrái, makkár oaidnu dáža servodagas lea sámi kultuvrra hárrái, navddán ovttamielalašvuođa ráđđet das, ahte sámi kultuvra ii leat unnit árvvus dáfus, ja ahte ii leat celkojuvvon, ahte dan berrešii jávkadit. Go mii dán áigge árvvoštallat 1897-duomu vuoiggalašvuođa, de mun navddán ahte go duopmu vuođđuduvai dalá - muhtin muddui rasistalaš - oidnui sápmelaččaid hárrái, de duopmu ii sihkkarit biddjoše vuođđun. Dat bohciidahttá guokte gažaldaga, main nubbi lea ahte sáhttitgo eahpidit, ahte rievtti árvvoštallamat jagi 1897 eai lean riekta. Dárkileappot lea jearaldat das ledjego duopmáriin, mat celke 1897-duomu, ovddalgihtii mearrašuvvan oainnut duođaštusaid árvvoštallamis ja riektegeavadis, mii livččii čuohcán ja lean eahpevuoiggalaš sápmelaččaid hárrái. Juos lea vuođđu eahpidit, badjána nuppádassii jearaldat, geasa dakkár eahpádusat galggašedje leat ovdun - 1897-dupmui vai norgga sámepolitihka ođđa vuođđooidnui.
1897-áššis ledje deháleamos gažaldagat:
Leigo sámi boazodoallu leamaš nákkuvuloš guovllus doarvái guhkes áiggi?
Leigo sámi boazodoallu leamaš nákkuvuloš guovllus doarvái stuorra intensitehtain?
(Ja lea maid navddehahtti:) leigo dalá boazodoallu doaibma, mii návddašii riektesuodjaleami, ja sáhtii dan bokte háhkat vuoigatvuođaid go dat lei geavahan eatnamiid dološ áiggi rájes?
Jearaldagaid guorahalle čuovvovaš gálduid vuođul:
Boazosápmelaččaid ja boanddaid oasálaš- ja vihtančilgehusat
Vuolit rievtti mátki eatnamiid geahččat
Professor Yngvar Nielsena nákkosgirji
Sámekommišuvnna čielggadeamit
Meannudedjego vihtaniid čilgehusaiguin eahpevuoiggalaččat, nu ahte dat čuzii sámi oasálaččaide áššis - dan sáhttá árvvoštallat dan vuođul, mo Eva Smith guorahallá vihtanduođaštusa diehtogáldun.19 Smith oaivvilda, ahte vihtanduođaštussii sáhttet čatnasit boasttogáldut, main duođaštus- ja riektegeavaheaddjit berrejit leat diđolaččat. Duopmára ovddalgihtii mearrašuvvan oainnut sáhttet nappo muhtumin hehttet su oažžumis vihtanis dieđuid, ja váikkuhit duopmára áddejupmái daid dieđuid hárrái, maid son oažžu. Ledjego 1897-duomu duopmáriin ovddalgihtii celkojuvvon oainnut? 1997-duomu eanetlohku duođašta, ahte dilli ii lean dakkár, 1897-duomu sihkkarastimiin, ahte:
Jeg kan visstnok ikke anse Flertallet af de fra Lappernes Side førte Vidner som lidet troværdige blot af den Grund, at de qva Lapper skulde være interesseret i Spørgsmaalets Løsning. Flertallet af Vidner har vel forsaavidt en nogenlunde lige stærkt fremtrædende interesse hver i sin retning. 20
Midjiide láhkadovdiide ii várra livčče atnu, juos olbmuid ságaide sáhtášii luohttit. Manin sii dárbbašedje dakkár sihkkarastima dalle? Daningo Bajitrievtti (Overrett, dálá lágamánneriekti, jorg. fuom.) duopmu áššis čielgasit cealká, ahte sámi vihtaniidda ii sáhttán luohttit, daningo sii ledje sápmelaččat.21 Dálá doahpagiid mielde mii logašeimmet ahte Bajitrievtti duopmu lei rasistalaš. Vaikko 1897-duomu Alimusriekti ii badjelgeahččange sápmelaččaid nu sakka go vuolit instánssa duopmu, de in dajaše ahte duomus vuhtto ustitlaš vuoigŋa sápmelaččaid hárrái - iige suige miige dássedettolaš oktavuođaid oasálaččaid hárrái. Máŋga ovdamearkka čájehit, ahte duođaštusaid dulkojedje oalle eahpeustitlaččat, ja dat čuzii sápmelaččaide. Sápmelaččat leat čielgasit nagodan duođaštit, ahte sii duođai leat geavahan guovlluid guohtumin. Jagi 1897 Alimusriekti cealká dan hárrái, ahte:
...giver dog kun bevis for at Sligt en sjelden Gang kan have fundet sted...22
Sápmelaččat leat čielgasit maid bastán duođaštit, ahte nákkuvuloš guovllus leat sámi báikenamat. Bajitriekti mearkkaša dasa ahte:
...Forsaavidt der i de paagjældende trakter er lappiske navne, beviser det kun at Lapperne har hat egne Navne ogsaa paa lokaliteter, som fra umindelige tider har vært norske... 23
Alimusriekti ii namuhan báikenamaid duođaštusárvvu duomuin, maid dat celkkii 1897 ja 1997. Mun dajašin, ahte juos sápmelaččain livčče lean sierra namat báikkiide, mat dološ áiggiid rájes leat leamaš dážaid hálddus ja gos sápmelaččat leat dušše finadan, de orru gal hui ártet, ahte ovdamearkka dihte Tønsbergas dahje Kristiansandas ii goappásge leat sierra sámegiel namma.
Mun in nappo leat Alimusrievtti eanetlogu láhkai sihkkar das, ahte namuhuvvon sihkkarastin oktonassii beasttášii mis buot min eahpádusaid. Mun oaivvildan, dego eske namuhin, ahte duomu lohkama oktavuođas berre muitit, makkár vuoigŋa dalle ráđđii sápmelaččaid hárrái. Dat láide min oppalaš gažaldahkii, mii gaskavuođaid rievttis ja servodagas lea. Mii gal luohpat eahpádusain, juos mii bidjat vuođđun luonddurievtti oainnuid ja vuordnut dakkár olbmuid go Grotius, Hobbes, Rousseau ja Kant nammii. Dalle mii sáhttit oaivvildit ja duhtat dasa, ahte:
... retten må være et produkt av den menneskelige fornuft og derfor universell og uforanderlig. Det som var rett i dag kunne ikke være urett i morgen og det som ble holdt for rettferdig på den ene siden av Rhinen kunne ikke være svindel og forbrytelse på den annen. 24
li sáhte čiehkat, ahte nu gohčoduvvon sosiáladarwinisma ii lean mearkkašmeahttun vuoigŋasuorgi jahkečuođi molsašumis. Dalá diehtogirjjit govvidit sápmelaččaid vugiin, mii ii olus atte árvvu sidjiide.25 Muhtin teavsttat govvidit njuolga, mo sápmelaččat láhttejit go sii leat oasálažžan riektenákkuin - ahte sii eai hála duođa ja ahte sin jierbmi ii leat nu guhkás ahtanuššan go dážaid. Lea maid historjjálaš duohtaášši, ahte norgga servodaga našunalistalaš rávnnjit ledje garrasat dalle. Karlstad-ráđđádallamiid áigge (1905) norgga áirras ja ovddeš gávpeministtar Benjamin Vogt celkkii:
...Det var et Livsspørsmal at skabe en jordbrugende norsk Befolkning nordpå - men en stor Lappetrafik var en væsentlig Hindring herfor. En national Befolkning - en Befolkning av norske Jordbrugere, der ved sin Næring var knyttet til Bostedet og som hadde en utpreget norsk Nationalfølelse, var det beste Vern mot Faren fra øst...26
Sosiáladarwinismma ja dáža našunalismma seaguhus dagahii, ahte lágaid ja njuolggadusaid ásaheaddjit fallehedje sámi kultuvrra. Girkodepartemeanta mearridii jagi 1880 nuppástusguovlluide (overgangsdistrikter) giellainstruvssa. Dan mielde galggai dárogiella leat skuvlagiella ja sámegiella ja kvenagiella sáhtte geavahuvvot aivve fal veahkkegiellan.27 Jagi 1883 mearriduvvui oktasaš sámeláhka (FellesLappeloven), mii geahnohuhtii boazosápmelaččaid riektesajádaga. Jagi 1902 ásahedje njuolggadusaid, maid mielde stáhta eatnamiid sáhtte oastit dušše dat, geat máhtte lohkat ja čállit dárogiela.28 Sáhttitgo mii leat sihkkarat, ahte sosiáladarwinisma ii vuhtton jagi 1897 duomus? Ragnar Knoph lea čujuhan, ahte:
Også rettens innhold preges av samfunnsforholdene, og veksler med dem. Uttrykt i matematikkens språk er retten derfor en funksjon av samfunnsforholdene. 29
Juos Knoph čuoččuhus doallá deaivása, eat sáhte leat válddekeahttá vuhtii, ahte boares duopmu sáhttá leat áiggis buvtta sihke ideologalaččat ja dan oainnu dáfus, mii guoská sápmelaččaide mielolmmožin.
Nubbi momeanta lea Alimusrievtti iežas ovdahistorjá, mas dat lea cealkámušainis badjelgeahččan sápmelaččaid. Aslak Hætta ja Mons Somby duomus celkui:
De forbrydelser der den 7de og 8de November 1852 forøvedes i Kautokeino, ere for saa vidt verre end et Røvertog af en horde af Vilde , som Gjærningsmændene i nærværende tilfælde havde nydt christelig Undervisning , men lededes saa vel af had og hævntørst som rimeligviis tillige af den blant den laveste klasse i Samfundet over en stor Deel af den civiliserede Verden udbredte higen efter endog med Vold og Magt at nedbryde alle naturlige Skranker mellem sig og de høirestaaende , og derved fremtvinge en Lighed som vilde tilintetgjøre al civilisation. 30
Mo Alimusriekti meannudii vaikkoba dakkár vuolit dási olbmuid vihtančilgehusaiguin? Alimusriekti veadjá leat jagiid 1854 ja 1897 gaskka doallan siskkáldas čoahkkima, mas dat mearridii ahte norgga ja sámi beliid fertii meannudit ovttadássásašvuođa vuođul - "lighed som [ikke] vilde tilintetgjøre al civilisation", ja árvvoštallat duođaštusaid ja čađahit riektegeavaheami unnimusat dakkár vugiin, mii ii váldde vuhtii ahte sápmelaččat eai gullan bajimuš dási olbmuide - "høierestaaende". In leat gal gullan inge lohkan, ahte Alimusrievttis livččii lean dakkár čoahkkin.
Naba eará materiála, mii Alimusrievttis lei? Nanniigo dahje divustiigo dat vejolaš ovddalgihtii mearrašuvvan oainnuid, mat dáide bohciidit vihtanduođaštusaid bokte. Namuhuvvui ahte Vuolitriekti (Underretten) lei fitnan eatnamiid geahččamin.31 Eatnamiid geahčadeapmi ii leat guorahallon vuogádatlaččat duođaštussan, nugo Smith lei dahkan vihtanduođaštusain. Juos galggaš sáhttit árvvoštallat eatnamiid geahčadeami, berrešii vuosttažettiin jearrat, livččiigo geahčadeapmi sáhttán vástidit jearaldagaide vuoigatvuođaid háhkamis dološ áiggi rájes geavaheami vuođul. Eatnamiid geahčadeapmi lea namuhuvvon oalle oanehaččat Vuolitrievtti duomus, ja orru leamen nu, ahte dan oktavuođas beroštedje eanetge nuppi dási jearaldagas; makkár ruđalaš vahágiid boanddat gillájedje go bohccot bálge sin eatnamiin.32 Juos sii livčče áigon čájehit, man guhká ja makkár intensitehtain boazosápmelaččat ledje geavahan nákkuvuloš guovllu, sáhttá eahpidit, man ollu sii livčče viison eatnamiid geahčadeamis. Dasa livččii dárbbašuvvon arkeologaid ja dakkár fágaolbmuid áššedovdamuš, geat dovdet boazodoalu. Goappáge dieđasuorggi bealis lea sávahahtti, ahte dain livččii lean stuorát veahkki oažžumis jagi 1997 go jagi 1897.
Professor Yngvar Nielsena nu gohčoduvvon viidánanteoriija (fremrykningsteori) ii dáidde leat gieđahallojuvvon kontradiktoralaččat jagi 1897 ášši olis.33 Liikká duomus čujuhuvvo Nielsena teoriijai.34 1897 Alimusriektái teoriija duođaštii:
...at maatte gaa ut fra, at det ikke forholder sig som tidligere ofte har været antaget, at Lapperne i disse strøg skulde være de oprindelige Beboere, som af Nordmændene efterhånden trænges tilbage... 35
Eatnamiid geahčadeapmi ii guoskan min čulbmii nugo viidánanteoriija.36 Dan árvu diehtogáldun lea gitta das, makkár dieđalaš validitehta Alimusriekti sáhtii dasa laktit. Juos teoriija lei nanus dieđalašvuođas dáfus, dan sáhtii buorebut atnit vuođđun áššis, go juos dat dušše čájehii dan áiggi vuoiŋŋa, goas teoriija ovdanbuktui. Alimusriekti dadjá earret eará Yngvar Nielsena viidánanteoriija duođaštusárvvu birra, ahte áššedovdiin leat hui iešguđetlágan oainnut.37 Dan mielde eat sáhte álkit dadjat, ahte teoriijas daninassii livččii nana vuođđu dieđalašvuođas hárrái.
Dasto smiehttatge fas seamma sullasaš jearaldagaid, go eske rievtti ja servodaga gaskavuođa hárrái. Viidánanteoriija bohciidahttá jearaldaga, mii lea diehtaga ja servodaga gaskavuohta. Báidnašuvvego Nielsena teoriijat dan oainnu vuođul, mat dáža servodagas ledje sápmelaččain jahkečuođi molsašumis. Juos eat gávnna vástádusa ieš teavsttas, sáhttit ohcat doppe, gos dieđuid almmustahtte. Seamma Nielsen lea fitnan Malmagen sámeleairras, ja lea čállán artihkkala Aftenpostenii borgemánu 12. b. 1889 - gávcci jagi ovdal min duomu. Lea miellagiddevaš lohkat, maid Nielsen oaivvildii sámi ja dáža kultuvrraid gaskavuođas ja mo son govvidii Malmagen olbmuid. Kultuvrraid gaskavuođas son dadjá:
...Om han just ikke bevidst har disse Tanker, - de blive dog det naturlige Udslag af de Følelser der danner Grundlaget i hele hans Oppfatning af Forholdet mellem hans Race, der viger, og de fastboende Nordmænd of Svenske der representere den seirende Kultur... 38
Nielsen čujuha čállosisttis dramáhtalaš muitalussii, maid okta "sámeleairra" nissoniin lei sutnje muitalan. Nisu lei muitalan, ahte su 16 jahkásaš nieida, guhte lei hejot buohcamin, lei jápmán su gieđaid gaskii. Son lei leamaš nieiddainis jođus veahki ohcamin, go fáhkkestaga lei šaddan dálki. Soai eaba beassan robi vuollái, go "bumanden" lei lohkkadan buot láđuid ja barttaid, nugo ortnet mielde galggai. Dan oktavuođas lea miellagiddevaš lohkat Nielsena govvádusa das, mo sápmelaččat vásihit morraša:
...Hvad vi andre kunne lide, er dog smaat imod hvad der faller disse Naturmenneskers Lod; men til Gjengjeld ser det du som om Sorgen og Erindringen hos dem snarere dunster bort. Vel er det. Thi det maatte dog være forfærdeligt at vandre et helt langt Liv til Ende uden at kunne slippe Erindringen om en Julekveld som den hvorom hin Lappekvinde hadde at berette... 39
Mii fas suokkardat gažaldaga, goabbá dat muitalii faktumdieđuid riektái - dieđaalmmái Nielsen vai Nielsen, guhte lei áiggis mánná.
Sámekommišuvdna (lappekommisjonen) lea maŋimuš dehálaš diehtogáldu 1897-áššis. Báinnahallego kommišuvnna dieđut ovddalgihtii celkojuvvon oainnuiguin, mat čuhce sápmelaččaide. Kommišuvdna orru eanaš berošteamen oainnuin, mat vihkkedallet sápmelaččaid beroštumiid boanddaid beroštumiid ektui. Dan hárrái kommišuvdna cealká čielgasit, ahte sápmelaččat galget addit bearrái eanandoalu beroštumiide. Kommišuvdna vuođušta oainnuidis dainna, ahte sápmelaččat eai leat nu guhkás ovdánan, ja ahte sii hehttejit našunála beroštumiid ovdáneames. Ná cealká Sámekommišuvdna árvalusastis jagi 1892:
...[N]aar man skal veie Lappernes og de fastboendes gjensidige Rettigheder og Forpligtelser mod hinanden, kan man ikke glemme deres Næringsveies forskjellige Vilkaar, og at Jordbrugerens under det flittige og møisommelige kultiverende arbeide ofte er paalagt Tyngsler og Byrder, medens Lappen, hvis Tilværelse vexler mellem Strabadser og Dovenskab, som regel gaar ganske fri for saadanne... 40
Jagi 1897 árvalusas sii geardduhit ja čiekŋudit ášši:
...[I] og med dens [reindriftens] Stilling som historisk Overlevering, der ikke i ringe grad virker som Hemsko paa udviklingen av bedre berettigede og formaalstjenligere Samfundsinteresser, er Grensene for dens Krav givne. Og disse Grenser maa efter forholdets natur blive vigende... 41
Oppalohkái mii fertet dadjat, ahte dábálaš vuoigŋa Norggas daid áiggiid lei čielgasit sápmelaččaid vuostá, dallego duopmu celkui jagi 1897. Alimusriekti lei ieš ovddit duomu olis cealkán badjelgeahččanvuođain áššiid, maid dat ii leat goassege jitnosit geassán ruovttoluotta. Ja masa buohkain, geat leat bidjamin eavttuid áššiid meannudeapmái, vuhtto dat seamma. Bajitrievtti duomus lei seamma šuokŋa, nu maiddái Sámekommišuvnnas, ja Nielsena čálus Aftenpostenis govvida girjás vugiin sápmelaččaid unnit árvosaš olmmožin.
Juos geange dain sáhtášii buorredáhtolašvuođain atnit duolvameahttumin, de áidna livččii jagi 1897 Alimusriekti. Livčče gal nana ákkat eahpidit, ahte Alimusriekti lei duođaštusaid árvvoštallamis ja riektegeavadisttis báinnahallan daidda oainnuide, maid dálá norgga servodat gal ii dohkkehivčče, ja maid guovddášásahusat nappo eai berre nannet. Nu badjánge jearaldat, geasa vejolaš eahpádusat galget leat ovdun. Mu oainnu mielde áššis bohtet ovdan njeallje molssaeavttu:
Alimusriekti sáhtášii geavahit vejolašvuođa čielggadit riektelágádusa rolla dáruiduhttinpolitihka ektui, sii sáhtášedje bivdit ándagassii sámi álbmogis vejolaš rasismma geažil, mii lea sáhttán dáhpáhuvvat riektelágádusa olis, ja sii sáhtášedje čájehit mo riikka alimus duopmostuollu válddášii vuhtii, ahte vuođđooainnut sámepolitihka hárrái leat rievdan.
Alimusriekti sáhtášii leat čielggatkeahttá vássán áiggi eksplisihtalaččat - ja árvvoštallat baicce ovdanbuktojuvvon duođaštusaid ollislašvuođa ektui ja friija vuođu alde. Boares duomu sáhtášii maid atnit momeantan dakkár oppalašvuođa árvvoštallamis. Dan molssaeavttu válljii duopmár Matningsdal, gii lei unnitlogus.
Alimusriekti sáhtášii maid atnit boares duomu gustovažžan, ja ásahit standárdda, man mielde ii galgga nu álkit sáhttit spiehkastit Alimusrievtti jagi 1897 duođaštusárvvoštallamis. Dan válljii duopmár Rieber-Mohn dahkat.
Alimusriekti sáhtášii sierra cealkit eksplisihtalaččat, ahte dat bealušta jagi 1897 duomu. Dan molssaeavttu válljii eanetlohku, masa gulle duopmárat Lund, Schei ja Holmøy.
4...álbmotrievtti geahččanguovllus...
Alimusrievtti duopmu ii guoskkahan álbmotrievtti ákkaide.42
Ášši lea bohciidahttán jearaldaga das, mo galgá dulkot ILO-konvenšuvnna nr. 169 artihkkala 14 nuppi čuoggá, mii gieđahallá álgoálbmogiid geavahanvuoigatvuođaid.
Mearrádusa mielde lea nu, ahte juos álgoálbmotjoavku lea geavahan guovllu iežas ealiheapmái ja árbevirolaš ealáhusaidis vuođđun, vaikko sis ii livččege duođalaš ráđđenvuoigatvuohta dasa, de sis dattetge lea vuoigatvuohta oažžut alcceseaset dohkkehuvvot geavahanvuoigatvuođa guvlui.
Lea čielggas, ahte sápmelaččaid atnet álgoálbmotjoavkun konvenšuvnna mearkkašumis. Lea maiddái čielggas, ahte boazodoallu deavdá árbevirolaš ealáhusaide ásahuvvon gáibádusaid.
Dalle šaddáge jearaldat, leago ILO-konvenšuvnna mielde riekta geavahit dábálaš standárdda, go árvvoštallat leatgo eatnamat geavahuvvon dološ áigge rájes - nugo oapmerievttis dahkko, vai galggašiigo ILO-konvenšuvnna vuođul geavahit eará standárdda, mii heivešii buorebut. Dego eske namuhin, Alimusrievtti eanetlohku hilggui sierra evttohusa das, ahte boazodoalu eanangeavahusa berrešii árvvoštallat heivvolut standárdda mielde. Mu mielas eatnamiid geavahusa, maid ILO-konvenšuvdna gáhtte, galggašii meroštallat dakkár vugiid, intensitehta ja bistevašvuođa mielde, mat árbevirolaš geavaheami geahččanguovllus orrot jierpmálaččat ja dárbbašlaččat.43 Go áššis leat dušše beroštan das, leatgo sápmelaččat geavahan eatnamiid dološ áiggi rájes dáža oapmerievtti mielde, de mun in oainne ahte livčče ovdanbuktán daid fáttáid, maid ILO-konvenšuvnna dulkon livččii bohciidahttán. Danin lea váttis ovdánit dađi guhkkelii go dušše oanehaččat cealkit, ahte nugo ášši dál lea, de ii sáhte dan árvvoštallat earáláhkai, go ahte das leat rihkkon ILO-konvenšuvnna.
5...riektepolitihkalaš hástalus...
Riektepolitihkalaš árvvoštallamis, maid dás maŋŋá dagan, válddán vuođđun guokte fuopmášumi. Vuosttaš fuopmášupmái gullá nuppe dáfus, ahte máŋga dehálaš servodatásahusa Norgga servodagas leat jitnosit dovddastan morálalaš ja politihkalaš ovddasvástádusaset duolbmamiin, mat dahkkojedje sámiid vuostá dáruiduhttima namas. Nu lea dahkan vuođđolaga ásaheaddji, mii vuođuštii Vuođđolaga ﾧ 110a earret eará dainna, ahte:
Bestemmelsen må betraktes i historisk sammenheng. Den fastslår i forpliktende form at tidligere tiders assimilasjonspolitikk skal være fraveket for godt. Den fastslår samtidig at statsmyndighetene i de kommende tider skal må treffe de tiltak som samfunnsutviklingen gjør nødvendig for at den samiske folkegruppes språk, kultur og samfunnsliv (livsform) skal bli sikret og få utviklingsmuligheter. 44
Vuođđolága ásaheaddji celkkii maiddái juoidá das, maid mearkkaša, go ášši ovdanbukto vuođđolága mearrádusas:
En grunnlovsbestemmelse formulerer et ansvar i den mest høytidelige og forpliktende form vår rettsorden kjenner. En sameparagraf i grunnloven vil derfor representere den prinsippielt sett sterkest mulige understrekning av de norske myndigheters ansvar for at den samiske kultur skal opprettholdes og gis utviklingsmuligheter. 45
Maiddái láhkaásaheaddji doarju cealkámuša ja das leat maid sullasaš prográmmajulggaštusat earret eará jagi 1987 sámelága láhkamotiivvain. Lean ovdal namuhan su majestehta gonagas Harald V ándagassii bivdima. Norgga stáhtaministtar finai Sámedikkis guovvamánus 1995, ja son dajai vuosttamužžan, ahte:
Samer og nordmenn har gjennom generasjoner levd side om side innenfor det som i dag utgjør staten Norge. Vi er klar over at denne sameksistensen til tider har vært vanskelig, særlig for samene. I dag kan vi bare beklage mye av det som har skjedd i tidligere tider. 46
Maiddái ásahusat, mat eai leat nu guovddážis stáhta apparáhta ektui, leat bivdán ándagassii. Ovddabealde namuhuvvon mearrádusas, mas jagi 1997 Girkočoahkkin buvttii ovdan jearaldagaidis Aursund-ášši duomu hárrái, sii bivde iežaset bealis ándagassii dan vahága ovddas, maid sii leat dagahan sámi kultuvrii. Mun navddán, ahte eanaš ándagassii bivdimat čujuhit daguide, mat leat dahkkon áigodagas 1858-1958. Ovddeš sámedikkepresideanta Ole Henrik Magga lea namuhan áigodaga sápmelaččaid historjjá sevdnjes jahkečuohtin.47
Nubbi bealli vuosttaš fuopmášumis fas guoská Norgga Alimusriektái. Alimusrievtti ovdaolmmoš (justitiarius) Carsten Smith lea gal bastilis jirpmiinis, elegánta sátneválljemiiddisguin ja áŋgiris beroštumiinis leamaš mávssolaš veahkkin sámi kultuvrra ja servodaga veajuiduhttimis dakkárin, man hárrái dáža ja sámi servodagat dál orrot leamen ovtta oaivilis. Lea gal nu, ahte okta duopmár lei sierra oaivilis. Dattetge lea nu, ahte Alimusriekti cealká jienasteami bokte, iige nappo leat veháge šiegat go dan vearrámus ossodat. Bajil orru, ahte Aursund-ášši livččii lean Alimusriektái ereliiggánis buorre vejolašvuohta bivdit ándagassii meattáhusaid, mat riekteapparáhta olis leat dahkkon. Nuppi láhkai go buot earáin, de ii Alimusrievttis gusto leat mihkkege, man ovddas bivdit ándagassii.
Nubbi fuopmášupmi lea, ahte eará jurisdikšuvnnaid alimus duopmostuolut, maiguin dáža Alimusrievtti lea lunddolaš buohtastahttit, leat čájehan buoret soabadanvuoiŋŋa. Kanáda alimusriekti ovdanbuvttii oainnus maŋimustá dovddus Delgamuukw-duomu oktavuođas, mas nuppi gežiid go Aursund-duomus, deattuhedje tekstuálahis duođaštusaid (njálmmálaš ja geavada duođaštusaid).48 Maiddái Austrália Alimusriekti čáhkkii dovddus Wik-áššis ovtta Austrália álgoálbmogii mearkkašahtti saji.49 Dáid mearrádusain fertejedje sihke Kanáda ja Austrália alimusrievttit čielggadit historjjálaš gaskavuođaideaset dan vuogi ektui, mo riekteapparáhta doaimmai kolonisašuvdnaproseassas. Norgga Alimusrievtti fas lea váttis dulkot earáláhkai, go ahte dat ii leat gávdnan, man ovddas bivdit ándagassii.
Maid mii de galgat jurddašit dán guovtti fuopmášumi hárrái? Daid sáhttá juogo atnit buorre ođasin dahje ii dattetge beare buorre ođasin. Dat leat buorit ođđasat juos dat muitalit midjiide, ahte dan botta go masa juo dadjat buot eará norgga ásahusat čađahedje áššiid, maid sii maŋŋá leat gáhtan - riekteapparáhta doalahii oainnus. Ođđasat leat maiddái buorit, juos dat čájehit ahte go Kanáda ja Austrália riekteapparáhtat leat fuomášan, ahte sii fertejit čielggadit historjjálaš gaskavuođaideaset ovddeš riektegeavadiid hárrái, de norgga riekteapparáhta hárrái ii lean dárbu dahkat dakkár čielggadeami.
Hui heittogin gal šaddet ođđasat, juos dat muitalit midjiide, ahte buot eará mávssolaš servodatásahusat Norggas leat juo nu ovdánan dán áigge, ahte sáhttet čielggadit gaskavuođaideaset vássán áiggi ektui - earret Alimusrievtti. Heittogat dat leat maiddái, juos dat čájehit midjiide, ahte Norgga Alimusrievttis ii leat dakkár iešoaidnu iige duostilvuohta go mii sihke Austrália ja Kanáda Alimusrivttiin lea ovdamearkkaid čuovggas.
Mo mii de dulkot Alimusrievtti láhttema Aursund-áššis? Dat juogo muitala midjiide, ahte giinu luohkás lea oađđán dan botta, go norgga sámepolitihkas lea šaddan ođđa paradigma, ja ahte sii njulgestaga leat vahágis meaddán báhčit (vahátbáhčinteoriija). Juos lei sáhka vahágis, de massit mii oasi dan luohttámušas, mii mis sáhttá ja berre leat Alimusriektásamet. Čulbmii gal livččii álki gávdnat čovdosa. Giinu galggašii beare fállat Alimusriektái joatkkakurssa, man lohkamuššan livččii ođđasut, dáža sámepolitihkka, sámi historjá ja sámi kulturoahppa.
Nubbi vuohki geahčastit ášši lea fuomášit, ahte oalle máŋgasat Alimusrievttis vuostálastet ovdaolbmo (justitiarius). Go ovdaolmmoš lea nu čielgasit čájehan, ahte son doarju sámi kulturealáskahttima, dihto subkultuvrrat sáhttet geavahit sápmelaččaid vuostá bahádáhtolaš mearrádusaid vuohkin čájehit, ahte sii leat opposišuvnnas (čájehandárbbu teoriija).50 Juos čájehandárbbu teoriija gusto, de dat geahnohuhttá Alimusrievtti autoritehta ain eanet. Dalle lea nappo gažaldat Alimusrievtti bearašváttisvuođas. Juos nu lea dilli, fertet doaivut, ahte Alimusrievtti bearaš gulahallagoahtá gaskaneaset - nu ahte sámeriekti ii šat bážahala.
Goalmmát vuohki dulkot ášši lea, ahte boares jiehtanas lea man nu siva geažil hárdašuvvan norgga sámepolitihka maŋimuš áiggiid ođasmahttimiid geažil. Jiehtanas lea nu eddon, ahte dat masa ealáska doarrut vuođđonjuolggadusaid alde, ja dat čuožžila vuođđolága ásaheaddji, láhkaásaheaddji, ráđđehusa ja majestehta vuostá (vuođđonjuolggadusdoarruma teoriija). Juos doarrun vuođđonjuolggadusaid alde leaš álgimin, lea unnán maid sáhttit dahkat - earret mievžžastit geahččat mo - ja man haddái - vuođđonjuolggadusrievtti jiehtanasat fas birgehallagohtet gaskaneaset.
Das fuolatkeahttá, mo ášši galggaš dulkot, orru lossat geardduhit mu iežan ávžžuhusa, ahte sápmelaččat berrešedje guktii smiehtastit, ovdalgo sii geahččaladdagohtet áššiideaset norgga riektevuogádagas. Seamma oktavuođas ferten maid imaštallat, go dehálaš, sámepolitihkalaš birrasat, Sámedikki hálddahus njunnošis, barget nu áŋgirit dan ovdii, ahte Sis-Finnmárkui ásahuvvošii dábálaš, dáža sundegoddi.
Juolgenohtat
1.Fáddá lei mearriduvvon juridihka doavttergráda geahččalanlogaldallamin. Logaldallen fáttás guovvamánu 26. b. 1999. Nubbi geahččalanlogaldallan - man fáttá bessen ieš válljet, lei: Go gonagas bivdá ándagassii; rievttálaš implikašuvnnat das, go gonagas bivddii sápmelaččain ándagassii dáruiduhttinpolitihka geažil? (ruovttoluotta)
2.Gonagas doalai sáhkavuorus golggotmánu 7. b. 1997 Sámedikki rahpandilálašvuođas.(ruovttoluotta)
3.Dát teaksta lea ovdal prentejuvvon vehá eará hámis Retfærd-áigečállaga geassemánu nummiris 1999. Geahččalanlogaldallan ja artihkal gullet girjjálašvuođa sierra stiillaide. Geahččalanlogaldallan gáibida njálmmálaš giela, artihkal ii nuge. Artihkal gáibida čavgavuođa, iige geardduhemiid. Lean gal muhtun muddui hábmen dán teavstta, go dat galgá almmustuvvat artihkalin, muhto lean geahččalan doalahit teavsttas nu njálmmálaš giela go vejolaš. Dan lean dahkan vai geahččalanlogaldallama vuoigŋa seaillošii nu bures go vejolaš. Giittán professor Tore Bråthena teavstta lohkamis ja ollu buriin rávvagiin. Giitosat maiddái professoriidda Asbjørn Kjønstad ja Kristian Andenæs, geat leaba buktán oainnuideaskka teavstta hárrái. Mu politihkka dáinna teavsttain lea, ahte dan galgá dađistaga sáhttit rievdadit (danin lea mávssolaš bidjat dasa beaivemeari), ja sávange buohkaid buktit mearkkašumiid teavstta hárrái.(ruovttoluotta)
4.Ánde Somby, Juss som Retorikk, nákkosgirji, geigejuvvon golggotmánu 16. b. 1998 Romssa universitehtii juridihka doavttergrada árvvoštallamii, dohkkehuvvon almmolaš nákkosdilálašvuođas ođđajagimánu 22. b. 1999, dohkkehanlávdegoddái gulle Alimusrievtti duopmár Jens Edvin Skoghøy, professor Hanne Petersen ja professor Juha Pöyhönen. (ruovttoluotta)
5.Duopmu lea almmustahtton Rt. 1897:s, 759. s. Duomus lei gažaldat das, ožžotgo Aursundda boanddat buhtadusa dan ovddas, go bohccot ledje guhton sin niittuin. Lei jearaldat, leigo boazosápmelaččain vuoigatvuohta guođohit bohccuideaset guovllus vai ii, ja mearrádusas fertejedje váldit beali, ledjego sápmelaččat háhkan guođohanvuoigatvuođa geavahemiin dološ áiggi rájes. Alimusrievtti loahppacealkámuša mielde sápmelaččain ii lean dakkár vuoigatvuohta, nu sii fertejedje máksit buhtadusa boanddaide.ruovttoluotta
6.Sámedikki dievasčoahkkima mearrádus 48/97. (tilbake)
7.Boazodoallostivrra mearrádus 38/97.(ruovttoluotta)
8.Jagi 1997 girkočoahkkima mearrádus KM 13/97 ja Sámi Girkoráđi mearrádus SKR 20/98.(ruovttoluotta)
9.Jens Edvin A. Skoghøy, Tvistemål Oslo 1998 s. 757 ja Kirsti Strøm Bull, Lov og Rett 1998 s. 321 ja Boazodoalloođđasiin 1998/2 s. 13 ja viidáseappot(ruovttoluotta)
10.Jens Edvin A. Skoghøy, Tvistemål Oslo 1998 s. 757 ja s. 818(ruovttoluotta)
11.Nákkosgirjjistan lean implisihtalaččat eahpidan daid sirrema, muhto in ane dárbbašlažžan ákkastallat sirrema vuostá dás.(ruovttoluotta)
12.Oppalaš geahčastat eavttuin, mat gusket vuoigatvuođaid háhkamii geavaheami vuođul dološ áigge rájes, ja suokkardallan, mo dat geavadis váikkuhit sámi vuoigatvuođaid gáibideddjiide, geahča Gunnar Eriksena Alders tids bruk: en analyse av teori og rettspraksis, Oslo 1993.(ruovttoluotta)
13.Vihtta lohkanvuogi leat sárggastuvvon Ánde Somby nákkosgirjjis Juss som Retorikk, Romsa 1998, goalmmát oassi, ja váldu lea:
Gii lea ráhkadan argumeantta?
Mii lea argumeantta ulbmil?
Mo argumeanta bukto ovdan?
Gos ja goas argumeanta buktojuvvui ovdan?
Geasa argumeanta lei oaivvilduvvon?
(ruovttoluotta)
14.Rt. 1897 s. 759- s. 762(ruovttoluotta)
15.Rt 1997 s. 1608-s.1617(ruovttoluotta)
16.Johs Andenæs, Alminnelig strafferett 3. preanttus 1989 s. 112(ruovttoluotta)
17.Illustreret Norsk Konversations Leksikon, Kristiania 1909, 3. oasi spálttain 213-214 lea oalle girjás govvádus "Finner"-sáni vuolde. Maiddái Jorden og dens beboere - En geografisk Familiebog, Kristiania 1883, mas leat guokte oasi, govvida "Lapperne" vugiin, mii ii gal čábbut sápmelaččaid.(ruovttoluotta)
18.Miessemánu 17. b. 1814 Vuođđolaga ﾧ:s 110a daddjo miessemánu 2. b. 1987 lasáhusa maŋŋá, ná: Lea stáhta eiseválddiid ovddasvástádus láhčit dili nu ahte sámi álbmot sáhttá sihkkarastit ja ovddidit gielas, kultuvrras ja servodateallimis.(ruovttoluotta)
19.Eva Smith, Vidnebeviset en vurdering av afhøringsmetoder og vidneforklaringer, København 1986, II kapibttala 6. bihttá.(ruovttoluotta)
20.Rt. 1897 s. 759-s. 761 (ruovttoluotta)
21.Rt. 1897 s. 759 - s 766 ja 767 De vitnene som er ført fra samisk side benevnes som kontravidnene har 2det til 5te og 7de samt 9de Vidne. Der Samtlige undtagen det sidste er Lapper. Deretter følger en kort sjanblonmessig gjengjvelse av det de har forklart. Når det derimot gjelder bøndenes vitner, blir de både plassert i tid og rom. Det fremkommer at 8de vidne, hvis Barndomshjem ligger kun ï¾½ à 1 Mil fra disse steder, 9de vidne har under sin tjenestetid hos Iver Kuraas Fader fra 1843 til 49 bade Sommer og Vinter...Deres vitneforklaringer blir gjengitt forklaring for forklaring. Til sist kommer Overretten med en slags forsikring om at vitnene har vært uhildede. Vurdert opp mot hverandre fremstår de samiske vitnene som vage skygger av Lapper; mens bøndenes vitner utstyres med identitet og dermed en menneskelighet. (ruovttoluotta)
22.Rt. 1897 s. 759 - s. 761. (ruovttoluotta)
23.Rt. 1897 s. 759- s. 766. (ruovttoluotta)
24.Birger Stuevold Lassen, Knophs Oversikt over Norges Rett 10. preanttus 1993 s. 2.(ruovttoluotta)
25.Ovdamearkka dihte 17. čuoggás namuhuvvon diehtogirjjit čájehit dan čielgasit. (ruovttoluotta)
26.Sitáhta lea váldon girjjis Samefolket i historien, Einhart Lorenz, Oslo 1981 s. 76.(ruovttoluotta)
27.Instruksa gustui álgoálggus dušše Romsii, muhto viiddiduvvui ng. oahpaheaddjiinstruvssa bokte riikkaviidosažžan golggotmánu 12. b. 1888. Oppalaš geahčastaga dalá skuvlasuorggi dáruiduhttinpolitihkkii ovdanbuktá Leif Eriksen, Pedagogen 1979 nr. 3 s. 6 rájes. (ruovttoluotta)
28.Miessemánu 22. b. 1902 láhka stáhta eatnamiid geavaheami ja vuovrruheami birra Finnmárkkus (Lov om avendelse av og bortforpagtning av Statens Jord i Finmark av 22. mai 1902) ja njuolggadusat (dohkkehuvvon gonagaslaš resolušuvnnain suoidnemánu 7. b. seamma jagi) celket ﾧ l:s litra c: "Avhendelse maa kun skje til Norske Statsborgere [...] som kan tale, læse og skrive det norske Sprog og benytter dette til Dagligig Brug." (ruovttoluotta)
29.Birger Stuevold Lassen, Knophs Oversikt over Norges Rett 10. preanttus 1993 s. 2(ruovttoluotta)
30.Rt. 1854 s. 145 -155 Sáhttá eahpidit earuhiigo Alimusriekti dán oktavuođas doahpagiid luohkká ja rássa nugo dálá gielas dahkat. Duopmoteavstta vuođul Alimusriekti orru geavaheamen doahpagiid synonyman.(ruovttoluotta)
31.Rt. 1987 s. 1608-1616 (ruovttoluotta)
32.Rt. 1897 s. 759-770 (ruovttoluotta)
33.Yngvar Nielsen Lappernes Fremrykning mot syd i Trondhjems stift og Hedemarken amt, Geografisk selskaps årbok 1891.(ruovttoluotta)
34.Rt. 1897 s. 759 - 761 čujuha Rt. 1892 s. 411 :i. Alimusriekti vuođuštii 1892-duomu Nielsena teoriijain. 1897-duomu čujuhus lea namuhuvvon dan oktavuođas, ahte dalle gáibidedje hilgut ášši vajot, geahčakeahttá ášši Alimusrievttis (ex officio). Lea navddehahtti, ahte gáibádusa vuođuštedje dainna, ahte Nielsena teoriija lei nu dovddus, ahte ášši ii livčče oppanassiige gánnehan váldit ovdan Alimusrievttis.(ruovttoluotta)
35.Rt. 1897 s. 759- s. 761 (ruovttoluotta)
36.Nielsena viidánanteoriija mielde sápmelaččat leat boahtán nákkuvuloš guvlui easkka maŋit áiggis. Dat livččii dáhpáhuvvan dan maŋŋá, go dážat juo ledje ásaiduvvan dohko. Nielsen vuođušta dan negatiiva duođaštusain; go son ii leat ožžon sápmelaččain dieđuid sámi hávddiid hárrái, mat livčče boarrásut áiggis  iige maiddái sámi báikenamaid hárrái. Lea dattetge fuomášan veara, ahte sápmelaččat leat jagi 1897 lihkostuvvan cealkit (mearkkasteapmi 23) riektái, ahte nákkuvuloš guovllus leat sámi báikenamat. Dađi mielde ii oro šat Nielsena negatiiva duođaštusas leamen coakci, ja su teoriija vuođđun lei juo jagi 1897 dušše dat, ahte sutnje eai lean čájehan hávdesajiid. Dat, ahte Nielsenii eai lean čájehan mákkarge hávdesajiid, sáhttá čuovvut máŋgga áššis. Soaitá leat nu, ahte guovllus eai lean hávddit, gosa Nielsena livččii sáhttán oahpistit, muhto sápmelaččat vedjet maid iešguđet lágan sivaid geažil hálidan leat čájetkeahttá hávddiideaset dáža dutkiide. Louise Bäckman lea dutkan sámiid árbevirolaš jurddašanvuogi jápmiidáimmu hárrái, ja son lea čujuhan, ahte hávddit ledje bassit, dat ledje garra tabuvuložat (Sájva : föreställningar om hjälp- och skyddsväsen i heliga fjäll bland samerna Stockholm 1975 s. 7, 18 ja 104). Lea maid vejolaš, ahte máttimus sápmelaččat eahpidedje dáža dutkiid eanet go davit sápmelaččat. (ruovttoluotta)
37.Rt. 1997 s. 1608-1617 (ruovttoluotta)
38.Aftenposten borgemánu 12. b. 1889 s. 1 (ruovttoluotta)
39.Aftenposten borgemánu 12. b. 1889 s. 1(ruovttoluotta)
40.Indberetning fra den ved kongelig Resolution av 12te Juli 1889 til undersøgelse af Lappeforholdene i Hedemarkens, Søndre og Nordre Trondhjems Amter anordnede kommision s. 33, nubbi spálta.(ruovttoluotta)
41.Indberetning avgitt 1904 s. 196. (ruovttoluotta)
42.Advokáhta Erik Keiserud, Oslos, lágastii boazosápmelaččaid ášši. Háleštin suinna telefovnnas guovvamánu 19. b. 1999 ja son muitalii dalle munnje, ahte lágasteamis (prosedyras) ledje ákkastallan álbmotrievtti vuođul, muhto ahte dat ii lean váldoášši doppe.(ruovttoluotta)
43.Seamma guvlui maiddái NAČ 1997:5 Urfolks landrettigheter etter folkeretten og utenlandsk rett - bakgrunnsmateriale for Samerettsutvalget s. 37. (ruovttoluotta)
44.NAČ 1984:18 Sámi vuoigatvuođaid birra s. 432 nubbi spálta. (ruovttoluotta)
45.NAČ 1984:18 Sámi vuoigatvuođaid birra s. 445 vuosttaš spálta. Oaidnu geardduhuvvui vel Innst. S. nr. 147 :s Innstilling fra utenriks- og konstitusjonskomiteen [det norske Stortingets] angående forslag fra Stein Ørnhøi, Einar Førde, Mons Espelid, Ragnhild Queseth Haarstad, Halgrim Berg og Hans Olav Tungesvik til ny ﾧ 82 i Grunnloven, alternativt endring av grunnlovens ﾧ 98 eller ny ﾧ 110a (samiske Rettigheter) s. 2. Oaidnu buktojuvvui maid ovdan máŋgga Stuoradikki sáhkavuorus digaštallamis dan oktavuođas, go dohkkehedje vuođđolága mearrádusa. Earret eará áššesátnejođiheaddji Jan Petersen dagai dan, Stortingets forhandlinger 1987/88 s. 3021.(ruovttoluotta)
46.Norgga stáhtaministtar Gro Harlem Brundtland sáhkavuorru, maid son doalai guovvamánu 21. b. 1995 Sámedikkis. (ruovttoluotta)
47.Ole Henrik Magga refererejuvvo Aftenpostenis, lávvardaga guovvamánu 3. b. 1996. (ruovttoluotta)
48.Duopmu, maid Kanáda Alimusriekti celkkii juovlamánu 11. b. 1997 Delgamuukw v. British Columbia -áššis, almmustahtton Supreme Court Reports (SCR) 1997 3 oasis, interneahttačujuhus: http://www.droit.umontreal.ca/doc/csc-scc/en/pub/1997/vol3/html/1997scr3_1010.html (ruovttoluotta)
49.Austrália Alimusrievtti duopmu juovlamánu 26. b. 1996b áššiin B8/1996 ja B9/1996 The Wik Peoples v The State of Queensland & Ors; The Thayorre People v The State of Queensland & Ors, almmustahtton High Court of Australia Bulletin 1996 No.9 1. oasis, interneahttačujuhus: http://www.austlii.edu.au/au/cases/cth/high_ct/unrep299.html (ruovttoluotta)
50.Logaldallamis, maid Alimusrievtti ovdaolmmoš doalai Sámediggái guovvamánu 27. b. 1997, son dajai earret eará, ahte "Samerettens oppgave er å skape et så sterkt rettsvern for samisk kultur at den kan leve videre her i Norden. Vi vet at det gjelder være eller ikke være for en kultur - med alt den har samlet i seg av et folks liv gjennom århundrer og av et folks visjoner for fremtiden. Mot dette blekner de fleste andre saker i vårt lands kulturpolitikk." (Sámerievtti ulbmil lea ásahit sámi kultuvrii nu nana riektesuodjalusa, ahte dat seailu Davviriikkain. Mii diehtit ahte lea sáhka kultuvrra seailumis dahje jápmimis - ja buot das, mii lea čoggon álbmoga eallimis jahkečuđiid áigge ja das, mii álbmoga višuvnnain lea boahtteáiggi hárrái. Eanaš áššit min riikka kulturpolitihkas orrot hui ivnneheamit go buohtastahttá dainna.) (Carsten Smith, Loven og Livet, Oslo 1996 s. 234) (ruovttoluotta)

Álgoálbmotkonvenšuvnna mearkkašupmi sápmelaččaid eana- ja luondduriggodagaide guoskevaš vuoigatvuođaide

Professor dr. juris Jens Edvin A. Skoghøy čállán
Artihkal vuođđuduvvá vuoigatvuođaseminára logadallamii, maid Sámi dutkamiid guovddáš lágidii Romssa universitehtas cuoŋománu 10. - 11. b. 1997 ja Romssa universitehta riektediehtaga instituhta/Juridihkalaš fakultehta 10 jagi ávvudeamis cuoŋománu 12. b. 1997.

Artihkal lea dárogillii almmuhuvvon girjjis "Stat, politikk og folkestyre. Festskrift til Per Stavang", 1998. Artihkal lea jorgaluvvon sámegillii ja almmuhuvvon Romssa universitehta Juridihka fakultehta čálaráiddus nr 39 "Vihtta artihkkala sámerievttis", mii ilmmai 2001:s. Jorgalus lea divvojuvvon 2003:s.
1. Álggahus
Álgoálbmogiid eana- ja luondduriggodagaide guoskevaš vuoigatvuođaságastallamis lea jagi 1989 ILO-konvenšuvdna nr 169 guovddážis; das lea sáhka álgoálbmogiid ja čeardaálbmogiid birra iehčanas stáhtain (álgoálbmotkonvenšuvdna). Dán konvenšuvnna Norga dohkkehii geassemánu 20. beaivvi jagi 1990 ja dat bođii fápmui dán riikkas čakčamánu 5. beaivvi jagi 1991, geahča konvenšuvnna art. 38.
Álgoálbmotkonvenšuvdna definere álgoálbmogiid álbmotjoavkun, guđet leat orron guovllus ovdal stáhta ásaheami dahje ovdalgo guoskevaš guovlu lahttuduvvui stáhtii, geahča art. 1, nr 1 bustávva b. li leat eahpádus, ahte sápmelaččat adnojit álgoálbmogin dán konvenšuvnna mielde.
Mu artihkkala fáddá lea álgoálbmotkonvenšuvnna mearkkašupmi sápmelaččaid eana- ja luondduriggodagaide guoskevaš vuoigatvuođaid hárrái. Dás badjána vuosttažettiin gažaldat, makkár vuoigatvuođat álgoálbmogiin leat dán konvenšuvnna mielde. Nuppádassii badjána gažaldat, movt dat vuoigatvuođat, maidda konvenšuvdna guoská, sáhttet ollašuhttojuvvot.
Áiggun iežan artihkkalis bidjat váldodeattu dasa, makkár vuoigatvuođaid dát konvenšuvdna addá álgoálbmogiidda. Gažaldaga, man láhkai vuoigatvuođat sáhttet ollašuhttojuvvot, áiggun oanehaččat gieđahallat dán artihkkala loahpageahčen.
Jagi 1995 sámi vuoigatvuođalávdegoddi nammadii álbmotriektejoavkku čielggadit álbmotrievttálaš gažaldagaid sámiid eana- ja luondduriggodagaide guoskevaš vuoigatvuođaid hárrái Finnmárkkus ja guorahallat vuoigatvuođaid ovdáneami eará riikkain. Mun ledjen dán joavkku miellahttun. Dat, maid buvttán ovdan artihkkalis, vuođđuduvvá buorre muddui álbmotriektejoavkku čielggadeapmái.
Earret mu, álbmotriektejoavkkus ledje direktevra, cand. jur. Asbjørn Eide (jođiheaddji), professor, cand. jur. M.C.J., S.J.D., Gudmundur Alfredsson, kánturhoavda, cand. mag. Sven Roald Nystø ja dutki, cand. philol. Steinar Pedersen. Álbmotriektejoavkku čielggadeamis lei ILO-konvenšuvnna oassi, mii guoská álgoálbmogiid eanavuoigatvuođaide, mu váldoovddasvástádussan (čielggadeami čuokkis 3.3).
Álbmotriektejoavku buvttii iežas čielggadeami čakčat 1996: NAČ 1997: 5 "Álgoálbmogiid eanavuoigatvuođat álbmotrievtti ja olgoriikkaid rivttiid mielde". Sámi vuoigatvuođalávdegotti Finnmárkku evttohusa hábmemis - NAČ 1997: 4 "Sámi kultuvrra luondduvuođđu" - lea leamaš sámi vuoigatvuođalávdegottis vejolašvuohta ávkkástallat álbmotriektejoavkku čielggademiin.
2. Muhtun váldooainnut
Vuođđooaidnu, masa ILO-konvenšuvdna vuođđuduvvá, lea ahte go stáhta ásahuvvo guvlui, gos ássá eará álbmotjoavku go dat, geat ráđđejit stáhtačohkiidusas, dahje go lea muhtun guovlu, gos ássá eará álbmotjoavku, mii lahttuduvvo stáhtii, geatnegahtto stáhta lágidit dili dan láhkai, ahte álbmotjoavku sáhttá bissut álbmotjoavkun ja beassá doalahit ja ovdánahttit iežas kultuvrra eavttuidis mielde. Dán oassin stáhta geatnegahtto ee. fuolahit, ahte dákkár joavku oažžu eana- ja luondduriggodagaide guoskevaš vuoigatvuođaid, mat dávistit sin árbevirolaš geavahussii.
Álgoálbmotkonvenšuvnna mearrádusaid dulkomis ferte váldit vuhtii, ahte konvenšuvdna buktá ovdan dušše unnimus gáibádusaid. Jus muhtun stáhta dáhttu addit stuorát vuoigatvuođaid álgoálbmogiidda go daid, mat čuvvot konvenšuvnnas, konvenšuvdna ii hehtte dahkamis dan.1 Gáibádusat, maid álgoálbmotkonvenšuvdna bidjá, leat "vuođđun" daid vuoigatvuođaide nu, ahte álgoálbmogiin lea vuoigatvuohta oažžut daid dohkkehuvvot, iige "rohpin".
Nuppe beales ferte fas álgoálbmotkonvenšuvnna dulkomis geahččat, ahte konvenšuvnna ollašuhttindoaimmaid iešvuohta ja viidodat "galgá mearriduvvot heivehanmuniin, nu ahte dat váldet vuhtii iešguđege riikka erenoamáš diliid", geahča konvenšuvnna art. 34. Dát mielddisbuktá, ahte detáljjat man láhkai konvenšuvdna ollašuvvá, sáhttet molsašuddat riikkas riikii. Doalahuvvogo konvenšuvdna mearriduvvo dainna, devdojitgo konvenšuvnna unnimusstandárddat vai eai.
Seammás ferte dattege muitit, ahte art. 34 njuolggadusaid ii sáhte geavahit nu viidát. Mearrádusat eai atte vejolašvuođa spiehkastit konvenšuvnnas eaige garvit konvenšuvnna, muhto addet vejolašvuođa dahkat unnit teknihkalaš heivehemiid konvenšuvnna praktihkalaš čađaheamis.
ILO-konvenšuvdna nr 169 álgoálbmogiid birra lea čállojuvvon eŋgelas- ja fránskkagillii. Konvenšuvnna art. 44 mielde galgá sihke eŋgelas- ja fránskkagiel konvenšuvdnateavsttain leat seammá lágalašvuohta.
3. Makkár eana- ja luondduriggodagaide guoskevaš vuoigatvuođaid leat stáhtat geatnegahtton dohkkehit álgoálbmogiidda ILO-konvenšuvnna nr 169 vuođul?
ILO-konvenšuvnna nr 169 mearrádusat álgoálbmogiid vuoigatvuođain eatnamiidda ja eará luondduriggodagaide gávdnojit vuosttažettiin konvenšuvnna art. 14:s ja art. 15:s.
Konvenšuvdna sirre "rights of ownership and possession"ja nuppe dáfus "right to use". Diet dajaldagat leat guhkes ja viiddes šiehtadallamiid bohtosat. Dat, maid mun áiggun lagabuid gieđahallat vuolábealde, lea sáhttágo "rights of ownership and possession" praktihkalaš sivaid geažil jorgaluvvot "oamastanvuoigatvuohtan", "right to use" fas jorgaluvvot "geavahanvuoigatvuohtan".
Konvenšuvnna art. 14 nr 1 vuosttas čuoggá mielde lea álgoálbmogiin vuoigatvuohta oažžut oamastanvuoigatvuođaset dohkkehuvvot dušše eanaguovlluide, maid álgoálbmogat leat ráđđen ("the lands which they traditionally occupy"). Jus álgoálbmogat eai leat okto ráđđen guovllu, muhto leat geavahan guovllu iežaset birgejupmái ja árbevirolaš doaimmaidasaset ("lands not exclusively occupied by them, but to which they traditionally had access for their subsistence and traditional activities"), de sis ii leat vuoigatvuohta oažžut oamastanvuoigatvuođa guvlui dohkkehuvvot, muhto sis lea vuoigatvuohta oažžut dohkkehuvvot geavahanvuoigatvuođa dasa, geahča art. 14 nr 1 nuppi čuoggá. Dat gusto ee. nomáda álbmogiidda, mat eai oro fásta ovtta sajis, muhto johtet báikkis báikái eaige ráđđegoađe mange dihto guovllu badjel, geahča art. 14 nr 1 goalmmát čuoggá.
Maid dajahus "ráđđet" (occupy) sisdoallá, ferte vuosttažettiin mearriduvvot ulbmilgeahčademiid vuođul.
Art. 14 mearrádusaid ulbmil lea, ahte árbevirolaš geavahus galgá dohkkehuvvot ja dasa galgá addit rievttálaš stáhtusa. Vai livččii govttolaš, ahte muhtun álgoálbmotjoavku oažžu oamastanvuoigatvuođa muhtun guvlui, ferte álgoálbmoga guovlu leat leamaš geavahusas doarvái viidát, ja álgoálbmot ferte leat geavahan guovllu viidábut go earát.
Álbmotriektejoavkku evttohussii lea biddjon vuođđun, ahte jus muhtun álgoálbmotjoavkkus leamaš muhtun muddui bissovaš ássan guovllus, ja sii leat leamaš seammás áidna geavaheaddjin doppe, de devdojuvvojit dábálaččat gáibádusat, mat leat biddjon oamastanvuoigatvuođa dohkkeheapmái. Jus earát maid leat geavahan guovllu, dalle ferte álgoálbmoga geavahus leat leamaš viidát earáid geavahusa ektui.2
Ovdalgo álbmotriektejoavku nammaduvvui, lei Sámi vuoigatvuođalávdegoddi nammadan riektejoavkku čielggadit Norgga rievtti. Evttohus dán riektejoavkkus (NAČ 1993:34 "Eana- ja čáhcevuoigatvuođat ja daid hálddašeapmi Finnmárkkus") bidjá Otto Jebens vuođđun, ahte sámi álbmoga Sis-Finnmárkku (eanaš oasit Guovdageainnu ja Kárášjoga gielddas ja Deanu gieldda bajit oassi) geavahus lea leamaš doarvái viiddis dan ektui, ahte sámi álbmot sáhttá art. 14 nr 1 vuosttas čuoggá vuođul gáibidit oamastanvuoigatvuođa guvlui.3 Álbmotriektejoavku lea cealkán iežas leat ovtta oaivilis dáinna áddejumiin. Seammás lea álbmotriektejoavku dadjan, ahte gávdnojit maid eará guovllut, maid sámi álbmot lea geavahan dan láhkai, ahte sápmelaččat leat juksan oamastanvuoigatvuođa guovlluide.4 Muhto dán gažaldaga ii leamaš álbmotriektejoavkkus vejolašvuohta gieđahallat lagabuidda.5 Daidda guovlluide, maid sápmelaččat leat dološ rájes juo geavahan birgejupmái ja árbevirolaš doaimmaide, muhto maidda sii eai sáhte gáibidit oamastanvuoigatvuođa dohkkehuvvot, daidda sis lea vuoigatvuohta - art. 14 nr 1 nuppi ja goalmmát čuoggá mearrádusaid mielde - oažžut geavahanvuoigatvuođaset dohkkehuvvot.
Vuoigatvuođa, man álgoálbmogat leat vuoigadahtton oažžut dohkkehuvvot daidda guovlluide, maid sii leat árbevirolaččat ráđđen, lean mun dan rádjái gohčodan "oamastanvuoigatvuohtan". Nugo mun lean čujuhan bajábealde, konvenšuvnnas geavahuvvo moalkás dajahus "rights of ownership and possession" ("oamastan- ja hálddašanvuoigatvuohta" dahje "oamastan- ja ráđđenvuoigatvuohta"). Okta gažaldat, man birra lea digaštallojuvvon, lea maid dát gažaldat mearkkaša.
Go ILO-konvenšuvnnas nr 169 álgoálbmogiid birra geavahuvvo dajahus "rights of ownership and possession" dan sadjái go dajahus "right of ownership", mii lea geavahuvvon ovdal ILO-konvenšuvnnas álgoálbmogiid ja čeardaálbmogiid birra - ILO-konvenšuvnnas nr 107, mii lea ILO-konvenšuvnna nr 169 álgu - de nu lea dan dihte, go ILO-konvenšuvnna nr 169 mielde ii galgga leat absoluhtalaš gáibádus, ahte álgoálbmogiidda galgá addot formála giddodatvuođđu oamasteaddjin daidda guovlluide, maid badjel sii árbevirolaččat leat ráđđen. Eanaš álgoálbmogiidda lea duohtavuohta deháleamos, iige dat, mii almmolaš registeriin čuožžu.
Konvenšuvnna ovdabargguin boahtá ovdan, ahte ILO-konvenšuvdna nr 169 ii vuođđuduva formála, muhto funktionála oamastanvuoigatvuođa doahpagii, mii mearkkaša, ahte oamastanvuoigatvuohta ii adnojuvvo ovttaskas vuoigatvuohtan, muhto dat lea sierra ráđđejumiid submi.6 Dat leat duogážin dasa, ahte konvenšuvnnas ii geavahuvvo dajahus "the right of ownership" ovttaidlogus, muhto "rights of ownership and possession" eanetlogus.7 Mearrideaddjin dasa, devdojuvvojitgo konvenšuvnna oamastan- ja hálddašanvuoigatvuođa dohkkehangáibádusat, ferte danin leat addojuvvogo guoskevaš álgoálbmogii duođalaš vuoigadahttin doaimmahit buot dahje deháleamos duođalaš ráđđejumiid, mat dábálaččat gullet oamasteaddjái.
Cealkámuššii, maid Justisdepartemeanta attii dan oktavuođas go guorahallojuvvui, galggaigo Norga dohkkehit ILO-konvenšuvnna nr 169, lei biddjon vuođđun, ahte "nannosit suodjaluvvon geavahanvuoigatvuohta" sáhttá duhtadit daid gáibádusaid, maid konvenšuvdna bidjá "rights of ownership and possession" dohkkeheapmái daidda guovlluide, maid álgoálbmogat árbevirolaččat leat ráđđen.8 Mu áddejumi mielde dát oaidnu ii sáhte leat riekta. ILO-konvenšuvnna nr 169 šiehtadusain bijai Norga máŋgii ovdan evttohusa, ahte konvenšuvdna galggai bidjat "geavahanvuoigatvuođa" (right of use) ovttadássásažžan "oamastanvuoigatvuođain". Dát evttohusat hilgojuvvojedje dattege, go áddejuvvui ahte dat geanohuhttá álgoálbmogiid vuoigatvuođaid ILO-konvenšuvnna nr 1079 vuođul. Loahpas Norga vuollánii dáinna čuoggáin, ja dan sadjái gávdnui kompromissačoavddus, mii lea art. 14 nr 1 nuppi ja goalmmát čuoggá10 mearrádusain. Dán duogáža ektui lea viehka čielggas, ahte ILO-konvenšuvnna nr 169 gáibádusat eai devdojuvvo juos guovlluide, maid álgoálbmogat leat ráđđen, ožžot sii dohkkehuvvot geavahanvuoigatvuođa.11 Dakkár guovlluide leat álgoálbmogat vuoigadahtton oažžut vuoigatvuođa duođalaš ávkkástallamii, mii vástida dasa, mii oamasteaddjis lea. Álbmotriektejoavku lea maid bidjan dán vuođđun.12
Guovlluide, maidda álgoálbmotjoavkkus ii leamaš olgguldas, duođalaš ráđđejupmi, muhto maid sii leat geavahan birgejupmái ja árbevirolaš ealáhusaide, sis lea vuoigatvuohta oažžut geavahanvuoigatvuođa ("right of the peoples conserned use") dohkkehuvvot, geahča art. nr 14 nr 1 nuppi čuoggá.
Sámi vuoigatvuođalávdegotti riektejoavkku evttohusas (NAČ 1993: 34) bidjá eanetlohku vuođđun, ahte art. 14 nr 1 nuppi čuoggá mearrádusaid mielde "lea eanet sáhka vejolašvuođas ... geavahit" guovlluid, maid álgoálbmogat árbevirolaččat leat geavahan go "formála vuoigatvuođas".13 Dát oaidnu ii sáhte leat riekta.14 Konvenšuvnna ovdabargguin boahtá ovdan, ahte go geavahanvuoigatvuođa mearrádus lea sirrejuvvon sierra mearrádussan, earuhan dihte geavahanvuoigatvuođa ja nuppi dáfus fas oamastan- ja hálddašanvuoigatvuođaid ("to distinguish beetween the right of use and the rights of ownership and possession").15 Maiddái dain dáhpáhusain, mat gieđahallojit nuppi čuoggás, ferte danin leat čielgasit sáhka stáhta geatnegasvuođas dohkkehit formála vuoigatvuođaid álgoálbmogiidda ("usufruct" dahje "the right of use").16
Man viiddis geavahanvuoigatvuođa álgoálbmogiin lea vuoigatvuohta oažžut dohkkehuvvot, lea gitta geavahusas mii lea leamaš. Álgoálbmotjoavkkuin lea vuoigatvuohta oažžut árbevirolaš geavaheami rievttálaččat dohkkehuvvot.
Ii oamastanvuoigatvuođa iige geavahanvuoigatvuođa dohkkeheami eaktun sáhte leat, ahte dilálašvuohta ferte leat bisson seammáláganin dassážii, go konvenšuvdna dohkkehuvvui guoskevaš stáhtas. Konvenšuvnna ovdabargguin boahtá ovdan, ahte konvenšuvnnas geavahuvvo cealkka "traditionally occupy", ii ge dušše "occupy", ee. buktin dihte ovdan, ahte vuoigatvuođaid konvenšuvnna vuođul dohkkeheami eaktun ii leat, ahte geavahus lea bistán gitta dálá áigái.17 Jus muhtun álgoálbmot lea aiddo massán ráđđejumi guovllu ektui, de das ii galgga čuovvut vuoigatvuođa massin. Sihke oamastanvuoigatvuođa ja geavahanvuoigatvuođa dohkkeheapmái ferte leat doarvái, ahte geavahus mii čuoččuhuvvo vuoigatvuođaid vuođđun lea leamaš anus min čuohtejahkái.18
4. Mo vuoigatvuođasubjeakta galgá definerejuvvot?
ILO-konvenšuvnnas álgoálbmogiid birra, namuhuvvo vuoigatvuođasubjeakta "guoskevaš álbmogin" ("the peoples concerned"), geahča art. 14, 15 ja 16. Dás badjána gažaldat, mo konvenšuvnna vuoigatvuođavuođu subjeakta galgá definerejuvvot. Galget go vuoigatvuođat hábmejuvvot (1) oktasaš vuoigatvuohtan buot guoskevaš álbmotjoavkku miellahtuide vai (2) ovttaskas olbmo vuoigatvuohtan?
ILO-konvenšuvnnas nr 107 ja ILO-konvenšuvnna nr 169 vuosttas árvalusain lei čielgasit aiddostahtton, ahte álgoálbmogiid oamastanvuoigatvuohta sáhttá organiserejuvvot guoskevaš álbmotjoavkku miellahtuide juogo kollektiiva oamastanvuoigatvuohtan dahje individuála oamastanvuoigatvuohtan ("the right of ownership, collective or individual, of members of the populations concerned").19 Nu guhká go doaba "ownership" geavahuvvui oktonassii, lei dárbu aiddostahttit, ahte vuoigatvuohta, man álgoálbmogiin lea vuoigatvuohta oažžut dohkkehuvvot, sáhttá leat kollektiiva, iige dárbbaš leat individuála. Maŋŋá go "ownership" cealkagii lasihuvvui cealkka "possession", sihkkojuvvui dárbbašmeahttumin aiddostahttin, ahte vuoigatvuođat sáhttet leat oktasaččat dahje individuálat.20 Dan maŋŋá ferte adnojuvvot čielggasin, ahte konvenšuvnna doahpagiin "guoskevaš álbmot" ii leat oaivil čoavdit gažaldaga, mo konvenšuvnna vuoigatvuođavuođu subjeakta galgá definerejuvvot. Dát gažaldat ferte čovdojuvvot eará vuođuin.21
Mearrideames, mo vuoigatvuođasubjeakta galgá definerejuvvot, ferte vuolggasadjin leat, makkár olmmošjoavku leamaš geavaheaddjin dan geavahussii, mii lea vuođđun vuoigatvuođaide. Jus guovlu ii leamaš juhkkojuvvon, muhto álgoálbmotjoavkku lahtut lea oktasaččat geavahan dan, čujuha dat dasa, ahte vuoigatvuođa ferte geahččat oktasaš vuoigatvuohtan.
Nubbi dehálaš momeanta árvvoštaladettiin, mo vuoigatvuođasubjeakta galgá definerejuvvot, leat guoskevaš álgoálbmotjoavkku árbevierut ja riekteáddejupmi, geahča art. 8 ja maid art. 17.
Muđui ferte deattuhit, maid guoskevaš álgoálbmotjoavku ieš háliida, geahča art. 6. Dát deattuhuvvo maid konvenšuvnna ovdabargguin. Das boahtá ovdan, ahte sáhttá diktit guoskevaš álbmoga ieš mearridit, makkár vuoigatvuođa hámi háliidit ("it could be left to the peoples concerned to determine their own preferential form of land holding and ownership").22
Dan geavahusa vuođul, mii lea leamaš, ja daid árbevieruid ja riekteáddejumiid vuođul, mat leat, ii sáhte dulkot daid vuoigatvuođaid, maid sápmelaččain lea vuoigatvuohta oažžut dohkkehuvvot eatnamiidda ja eará luondduriggodagaide Finnmárkkus individuála vuoigatvuohtan, muhto sámi álbmotjoavkku miellahtuid oktasaš vuoigatvuohtan.
Vaikko vel sámi álbmotjoavku oaivvilduvvoge riektesubjeaktan, sáhttet ovttaskas olbmot dahje joavkkut, main leat rievttálaš beroštumit ášši bohtosii, dattege váidit vuoigatvuođarihkkuma áššečuoččáldahttima bokte, geahča álgoálbmotkonvenšuvnna art. 12 vuosttas čuoggá, vrd. nággolága ﾧ 54.23
5. Galgágo vuoigatvuođaid sirret čearddalašvuođa vuođul?
ILO-konvenšuvdna álgoálbmogiid birra suddje dušše álbmotjoavkkuid, mat devdet gáibádusaid navdot álgoálbmogin dahje čeardaálbmogin dán konvenšuvnna vuođul, geahča konvenšuvnna art. 1. Eará álbmotjoavkkut, mat ásset stáhtain, main leat álgoálbmogat dahje čeardaálbmogin, eai sáhte geavahit álgoálbmotkonvenšuvnna mearrádusaid. Dát gusto vaikko vel álgoálbmogat dahje čeardaálbmogat ellet bálddalagaid eará álbmotjoavkkuiguin.
Dán maŋŋá ferte biddjot vuođđun, ahte álgoálbmotkonvenšuvdna ii cakka dan, ahte vuoigatvuođa guoddi biire ráddjejuvvo čearddalašvuođa eavttuid vuođul. Eará gažaldat lea, gáibidago konvenšuvdna dán. Sáhttetgo omd. dat vuoigatvuođat, mat gullet álgoálbmogiidda konvenšuvnna vuođul, hábmejuvvot "guovlovuoigatvuohtan", mat addojit meroštallojuvvon guovllu ássiide beroškeahttá čearddalašvuođa duogážis, vai galgágo servodaga eará miellahtuid guođđit vuoigatvuođaid olggobeallái?
Dát gažaldat ferte hábmejuvvot earáláhkai geavahanvuoigatvuođaid hárrái nuppe dáfus ja oamastanvuoigatvuođaid hárrái fas nuppe dáfus.
Jus muhtun álgoálbmotjoavkkus lea vuoigatvuohta oažžut dohkkehuvvot geavahanvuoigatvuođa vissis guvlui, dat ii mielddisbuvtte, ahte sis lea vuoigatvuohta oažžut dohkkehuvvot sierranas eksklusiiva vuoigatvuođa geavahanávkkástallamii, mas leamaš sáhka. Mearrideaddjin dasa, addojuvvogo vuoigatvuohta guovllu álbmogii beroškeahttá čearddalašvuođas, ferte danin leat, sihkkarastágo dakkár ortnet doarvái guoskevaš álgoálbmoga vejolašvuođaid seailluhit ja ovdánahttit iežaset eallinvuogi ja kultuvrra. Dát lea sorjavaš das, man valljái vuoigatvuođa resursavuođđu lea. Jus resursavuođđu lea doarvái stuoris nu, ahte sihke álgoálbmotjoavkku ja eará álbmoga miellahtut sáhttet ávkkástallat resurssaiguin, de álgoálbmotkonvenšuvdna ii cakka dan, ahte álgoálbmotjoavku ferte juogadit geavahanvuoigatvuođaidis earáiguin.
Oamastanvuoigatvuođa ektui ferte dát gažaldat leat earálágan. Go eavttut, maid konvenšuvdna bidjá vai álgoálbmot oažžu dohkkehuvvot oamastanvuoigatvuođa muhtun guvlui, leat devdojuvvon, lea álgoálbmotjoavkkus vuoigatvuohta oažžut duođalaš vuoigadahttima čađahit buot dahje eanaš duođalaš ráđđejumiid, mat dábálaččat leat oamasteaddjis. Vuolggasaji hehtte dat, ahte álgoálbmogiid sáhttá geatnegahttit juogadit dakkár vuoigatvuođaid guovllu eará ássiiguin.
Dat ahte álgoálbmotkonvenšuvdna hehtte geatnegahttimis álgoálbmotjoavkku juogadit earáiguin oamastanvuoigatvuođa, man sis leat vuoigatvuohta oažžut dohkkehuvvot, ii gusto ollislaččat. Konvenšuvnna art. 34:s boahtá ovdan, ahte konvenšuvdna galgá čađahuvvot "heivehanmuniin ja nu ahte váldo vuhtii juohke riikka erenoamáš dilli" ("in flexible manner, having regard to the conditions characteristic of each country"). Nugo nuppi čuoggás bajábealde lea namuhuvvon, addá dát mearrádus vejolašvuođa dahkat uhcit teknihkalaš heivehusaid konvenšuvnna geavatlaš čađaheamis.
Dain osiin Finnmárkkus, main sápmelaččain lea vuoigatvuohta oažžut oamastanvuoigatvuođa dohkkehuvvot, lea ássiid čielga eanetlogus sámi duogaš. Muhto vaikko vel čielga eanetlohku ássiin čohkiidage sápmelaččain, ásset maid eará álbmogat go sápmelaččat dáin guovlluin. Jus dat oassi álbmogis, main ii leat sámi duogáš, galggašii guđđojuvvot vuoigatvuođa guoddi biirre olggobeallái, sáhtášii dat dagahit riidduid. Dasa lassin sáhttá leat oalle eahpečielggas ja váttis dadjat, gii lea sápmelaš ja gii fas gullá eará álbmotjovkui.
Nugo dilli lea Finnmárkkus, de álgoálbmotkonvenšuvdna ii hehtte addimis oamastanvuoigatvuođa, man sápmelaččain lea vuoigatvuohta oažžut dohkkehuvvot, guovllu buot ássiide čearddalaš duogážis beroškeahttá. Dát maid sáhttá dahkkojuvvot dan láhkai, ahte vuoigatvuođat addojuvvojit vuođđudussii dahje eará iehčanas riektesubjektii, mii hálddaša guovllu vuoigatvuođaid ássiid ovddas. Muhto eaktun dasa ahte oamastanvuoigatvuođa, man sápmelaččain lea vuoigatvuohta oažžut dohkkehuvvot, sáhttá bidjat báikkálaš ássiide dahje iehčanas riektesubjektii, mii hálddaša vuoigatvuođaid báikkálaš álbmoga ovddas, ferte leat ahte riektesubjeavttas, masa vuoigatvuođat biddjojuvvojit, ferte leat stivra, man stivramiellahtiiid eanetlogu nammadit sámi orgánat. Jus stivramiellahtuid eanetlogu nammadit sámi orgánat, ferte várra leat nu, ahte sámi álbmotjoavkkus lea doarvái oamastanráđđejupmi vai álgoálbmotkonvenšuvnna sáhttá geahččat ollašuvvan. Muhto seammás ferte dadjat, ahte dat leat unnimus eavttut dasa, ahte dákkár ortnet livččii álgoálbmotkonvenšuvnna mielde. Jus stivramiellahtuid eanetlogu eai nammat sámi orgánat, šaddá vuoigatvuohta nu láivin, ahte ii sáhte lohkat sápmelaččaid leat ožžon oamastanvuoigatvuođa guvlui dohkkehuvvot.
6. Sáhttágo bealuštit Finnmárkku eatnamiid oktasaš hálddašanortnega ovttas Sámi vuoigatvuođalávdegotti eanetlogu árvalusain?
Sámi vuoigatvuođalávdegotti Finnmárkku árvalusas (NAČ 1997:4 "Sámi kultuvrra luondduvuođđu") lea eanetlohku evttohan, ahte Finnmárkku eatnamiid oamastanvuoigatvuohta sirdojuvvošii hálddašeaddji orgánii - Finnmárkku eanahálddahussii - man stivrras beali nammada fylkkadiggi ja nuppi beali fas Sámediggi.24 Mu oaivila mielde galgá Finnmárkku eatnamiid oktasaš hálddašanortnega vuođđun leat sirdinoaidnu, man mielde sápmelaččat sirdet oasi Sis-Finnmárkku vuoigatvuođaineaset earáide ja ožžot ruovttoluotta oasi Olggut-Finnmárkku vuoigatvuođain - gažaldat lea muhtinlagan lonuhallamis. Dán oainnu lea maiddái álbmotriektejoavku geavahan vuođđun.25
Álgoálbmotkonvenšuvnna art. 17 nr 2 mielde addá konvenšuvdna vejolašvuođa našunála láhkaásaheapmái mearridit, ahte eana- ja eará luondduriggodagaid vuoigatvuođaid, maid álgoálbmot lea vuoigadahtton oažžut dohkkehuvvot konvenšuvnna vuođul, sáhttá sirdit earáide. Dán mearrádusa čuovvu goittotge, ahte álgoálbmogis ferte vuos jearrat ráđi, ovdalgo dákkár sirdimii addojuvvo vejolašvuohta. Vai vuoigatvuođaid, maid álgoálbmogat leat vuoigadahtton oažžut álgoálbmotkonvenšuvnna vuođul, sáhtášii sirdit earáide, ferte maiddái eaktudit, ahte giinu álgoálbmoga beales, geas lea gelbbolašvuohta hálddašit vuoigatvuođa, čállá soahpamuša dan birra.
Dás čuovvu ahte vai ortnet, man mielde Finnmárkku eanahálddašeamis fuolahivččii orgána, man miellahtuin beali nammada Sámediggi ja beali Finnmárkku fylkkadiggi, livččii dohkálaš lonuhallanprinsihpa mielde, galgá vuosttažettiin gáibidit, ahte sápmelaččain jerrojuvvo ráđđi, háliiditgo sii konvenšuvnna mearridan álgoálbmotvuoigatvuođaideaset sirdojuvvot earáide. Orgána, mas lea gelbbolašvuohta addit sápmelaččaid beales cealkámušaid áššis, lea Sámediggi. Juos stáhta vuos lea jearran ráđi Sámedikkis ja dasto háliida čađahit ortnega Finnmárkku eatnamiid oktasaš hálddašeamis, ferte nuppádassii dahkat soahpamuša orgánain, mas lea gelbbolašvuohta disponeret sámi álbmotjoavkku beales oamastanvuoigatvuođa, man sápmelaččat konvenšuvnna vuođul leat vuoigadahtton oažžut dohkkehuvvot. Das, maid ovdal lean dadjan, boahtá ovdan, ahte eana- ja eará luondduriggodagaid vuoigatvuođat, mat sápmelaččaide gullet álgoálbmotkonvenšuvnna vuođul, galget adnojuvvot sámi álbmoga miellahtuid kollektiiva vuoigatvuohtan. Das čuovvu, ahte Sámediggái dahje sápmelaččaid eará ovddasteaddji orgánii sáhttá addit gelbbolašvuođa meannudit vuoigatvuođaáššiid sápmelaččaid beales. Dál Sámedikkis váilu dákkár gelbbolašvuohta. Vai Sámediggi sáhtášii hálddašit eana- ja luondduriggodagaid vuoigatvuođaid sápmelaččaid beales, galgá Sámediggi vuos oažžut dakkár gelbbolašvuođa, ja dasto galgá Sámediggi meannudit disposišuvnna sápmelaččaid ovddas. Juos ii dahkkojuvvo soahpamuš orgánain, mas lea gelbbolašvuohta hálddašit oamastanvuoigatvuođaid, maid konvenšuvdna sihkkarastá sápmelaččaide, ii Finnmárkku eatnamiid oktasaš hálddašanortnegii sáhte laktit guovlluid, maid oamastanvuoigatvuohta gullá konvenšuvnna vuođul sápmelaččaide.
Sámi vuoigatvuođalávdegotti unnitlohku - masa ee. gullá Sámi vuoigatvuođalávdegotti ságadoalli, sundi Thor Falch - lea evttohan, ahte gielddat mat háliidit sáhttet ovttastuvvat sierra sámi eanahálddahussii.26 Unnitlogu evttohusa mielde galgá Sámediggi nammadit Sámi eanahálddahusa stivrra eanetlogu. Dan vuođul, maid lean čuoggás 5 lohkan, galgá unnitlogu evttohus deavdit álgoálbmotkonvenšuvnna gáibádusaid.
7. Mo álgoálbmogat sáhttet fidnet vuoigatvuođaideaset luondduriggodagaide dohkkehuvvot?
Geatnegasvuođat, maid álgoálbmotkonvenšuvdna bidjá Norgii, eai leat dušše politihkalaččat, muhto maiddái vuoigatvuođalaččat. Konvenšuvnnain Norgii biddjo álbmotvuoigatvuođalaš geatnegasvuohta addit sápmelaččaide vuoigatvuođaid, mat sidjiide gullet konvenšuvnna vuođul. Dáidda geatnegasvuođaide raporta- ja váiddaortnega mielde gusto riikkaidgaskasaš ILO siskkáldas gozihus, mii lea ráhkaduvvon 1919 ILO-traktáhta vuođul.
ILO-traktáhta art. 22 mielde galget miellahttostáhtat juohke jagi raporteret organisašuvdnii doaibmabijuid, maid sii leat čađahan ILO-konvenšuvnna ollašuhttima oktavuođas. Daid raporttaid gieđahallá ee. áššedovdilávdegoddi, mii sáhttá buktit gažaldagaid ovttaskas stáhtaide ja dahkat mearkkašumiid dasa, man láhkai konvenšuvdna lea ollašuhtton. Áššedovdilávdegoddi buktá dan maŋŋá, go lea mannan čađa árvalusa, ášši Riikkaidgaskasaš bargokonferánssa gozihanlávdegoddái. Juos stáhta gávnnahallá muhtin ILO-konvenšuvnna rihkkumis, sáhttá ášši gieđahallot Riikkaidgaskasaš bargokonferánssas, mii lea ILO alimus orgána.
ILO-konvenšuvnnaid rihkkuma sáhttá maiddái buktit ovdan ILO-orgánaide váidimiin. Váidaga sáhttet buktit miellahttostáhta dahje bargiid dahje bargoaddiid organisašuvnnat, geahča ILO-traktáhta art. 24 ja art. 26 ja čuovvovaš artihkkaliid. ILO-traktáhtta ii atte váidinvuoigatvuođa ovttaskas olbmuide iige álgoálbmotjoavkkuide. Dat lea oktavuođas dainna, ahte ILO lea bargoriekteorganisašuvdna. Dađi mielde go ILO-orgánat ieža sáhttet váldit ovdan konvenšuvnna rihkkumiid, ii geavadis mearkkaš nu ollu, ahte álgoálbmotjoavkkuin ii leat váidinvuoigatvuohta.
Riikkaidgaskasaš ILO siskkáldas, ILO-traktáhttii vuođđuduvvi goziheami lassin sáhttá ILO-konvenšuvdna maiddái gozihuvvot áššečuoččáldahttimiin našunála duopmostuoluin.
Álgoálbmotkonvenšuvnna art. 12 vuosttas čuoggá mielde galgá álgoálbmogiin ee. leat vejolašvuohta áššečuoččáldahttimii našunála duopmostuoluin ovttaskas olmmožin dahje ovddasteaddji orgánaid bokte, nu ahte sin vuoigatvuođat gáhttejuvvojit effektiiva vugiin ("shall be able to take legal proceedings, either individually or through their representative bodies, for the effective protection of these rights"). Norgga rievtti vuođđun lea álgočuoggás dualisttalaš vuođđojurdda, gč. ee. Alimusrievtti duomu cuoŋománu 10.b. jagi 1997 áššis 1 nr 24/1997 (Bálkálávdegotti ášši). Dat boktá gažaldaga, leago álgoálbmogiin álgoálbmotkonvenšuvnna art. 12 vuosttas čuoggá vuođul gáibádus oččodit dušše našunála riektenjuolggadusaid geahččaluvvot našunála duopmostuoluin, vai sáhttetgo álgoálbmogat dán mearrádusa vuođul maiddái gáibidit našunála duopmostuoluin geahččaluvvot, makkár vuoigatvuođat sis leat álgoálbmotkonvenšuvnna vuođul.
Vaikko Norgga riekti vuođđuduvváge álgočuoggás dualisttalaš vuođđojurdagii, lea guhká leamaš dohkkehuvvon, ahte Norgga rievtti galgá presumeret nu ahte dat heive álbmotrivttiide, gč. omd. R.t. 1984 s. 1175, 1994 s. 1244 ja Alimusrievtti duomu cuoŋom. 10. b. 1997 áššis 24/1997 (Bálkálávdegotti ášši).27 Riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid ektui dát vuođđojurdda lea deattuhuvvon vel garraseappot Vuođđolága ﾧ 110 c vuosttas bihtá mearrádusain, mii nanne ahte stáhta eiseválddit galget gudnejahttit ja sihkkarastit olmmošvuoigatvuođaid "paaligger Statens Myndigheter at respektere og sikre Menneskerettighederne". Go Norgga riekti galgá presumerejuvvot nu ahte dat heive Norgga álbmotvuoigatvuođalaš geatnegasvuođaide, ii geavadis leat miige mearkkašumiid, geatnegahttágo álgoálbmotkonvenšuvnna art. 12 stáhtaid dohkkehit áššečuoččáldahttimiid njuolga konvenšuvnna mearrádusaid vuođul vai ii. Presumšuvdnanjuolggadusa vuođul lea álgoálbmotkonvenšuvnna mearrádusain juohke dáhpáhusas stuorra mearkkašupmi riektegáldofáktorin, go Norgga duopmostuoluin gieđahallojit, makkár vuoigatvuođat sápmelaččain leat Norgga riektenjuolggadusaid mielde. Jearaldat, sáhttetgo sápmelaččat mannat áššečuoččáldahttimii njuolgga konvenšuvnna mearrádusaid vuođul, boađášii ee. vel lassin, juos Norgga láhkaásaheaddji eiseválddit diđolaččat barggašedje dihto čovdosa ovdii beroškeahttá das, mii čuovvu Norgga álbmotvuoigatvuođalaš geatnegasvuođain.
ILO-konvenšuvnna nr 169 art. 12 vuosttas čuoggá mearrádus lea njuolga viiddiduvvon ILO-konvenšuvnna nr 107 art. 10 nr 1 mearrádusas. ILO-konvenšuvnna nr 107 art. 10 nr 1 mielde galget álgoálbmotjoavkkut leat "erenoamážit gáhttejuvvon eahpeáššálaš ovddalgihtii doalahemiid čađahemiin", ja sii galget "sáhttit ovdánit rievttálaččat nu, ahte sáhttet effektiiva vugiin gáhttet vuođđovuoigatvuođaideaset" ("be able to take legal proceedings for the effective protection of their fundamental rights"). ILO-konvenšuvnna nr 169 ráđđádallit bohte juo áigá ovtta oaivilii dan hárrái, ahte ii lean makkárge dárbu máinnašit sierra eahpeáššálaš ovddalgihtii doalahemiid čađaheami, ja ahte mearrádusa galggai hábmet ođđasit nu, ahte dat gáibidivččii álgoálbmogiid gáhttema nu ahte sin vuođđovuoigatvuođat eai geavahuvvoše boastut, ja ahte álgoálbmogiin galggašii leat vuoigatvuohta áššečuoččáldahttimii gáhtten dihte vuođđovuoigatvuođaideaset albmaláhkai ("should be specially safeguarded against the abuse of their fundamental rights and should be able to take legal proceedings for the effective protection of these rights").28 Maŋŋeleappos ráđđádallamiin viiddiduvvui mearrádusa geavahanviidodat ain eambbo. Argentiinná evttohusa mielde sihkkojuvvui ráddjehus "vuođđovuoigatvuođain" ("fundamental rights") dainna vuoduštusain, ahte buot vuoigatvuođarihkkumat vahágahttet álgoálbmoga ("the violation of any rights is damaging to these peoples/populations").29 Nugo mearrádus dohkkehuvvui, das daddjo ahte álgoálbmogat "galget gáhttejuvvot nu ahte sin vuoigatvuođat eai geavahuvvo boastut ja sis galgá leat vejolašvuohta áššečuoččáldahttimii duopmostuoluin ovttaskas olmmožin dahje ovddasteaddji orgánaid bokte, nu ahte sii fidnejit albma gáhttema vuoigatvuođaidasaset" ("shall be safeguarded against abuse of their rights and shall be able to take legal proceedings, either individually or through their representative bodies, for the effective protection of these rights").
Álbmotriektejoavkku árvalusa vuođđu lea dan duogážis, ahte álgoálbmotkonvenšuvnna art. 12 vuosttas čuoggá galgá áddet nu ahte dat geatnegahttá stáhtaid dohkkehit, ahte álgoálbmogat galget sáhttit mannat áššečuoččáldahttimii našunála duopmostuoluin geahččalahttin dihte, leatgo vuoigatvuođat, mat sis leat konvenšuvnna mielde, rihkkojuvvon.30 Geas livččii gelbbolašvuohta dákkár áššečuoččáldahttimii, ferte čoavdit rievttálaš beroštusaid dábálaš prinsihpaid vuođul, geahča álgoálbmotkonvenšuvnna art. 12 vuosttaš čuoggá, vrd. nággolága ﾧ 54.
8. Čoahkkáigeassu
ILO álgoálbmotkonvenšuvnna (nr 169) vuođul gullá álgoálbmogiidda oamastanvuoigatvuohta daidda guovlluide, maid sii leat hálddašan. Meroštallamii, leago álgoálbmot hálddašan guovllu, lea doarvái ahte sii leat ássan guovllus oalle bissovaččat, ja juos sii eai leat okto hálddašan guovllu, fertejit sii leat geavahan guovllu eanet go earát. "Oamastanvuoigatvuohtan" ferte oaivvilduvvot vuoigatvuohta duođalaš geavahussii, mii vástida geavatlaččat dasa mii oamasteaddjis lea.
Guovlluide, maid álgoálbmot ii leat vissis unnimus meari veardde hálddašan, muhto maid sii leat árbevirolaččat geavahan, sáhttet sii gáibidit geavahanvuoigatvuođaset dohkkehuvvot. Geavahanvuoigatvuohta galgá vástidit dan geavahussii mii lea leamaš.
Vai álgoálbmot sáhttá gáibidit vuoigatvuođaid konvenšuvnna vuođul, galgá geavahus, man vuođul vuoigatvuohta gáibiduvvo, leat leamaš anus ain dán jahkečuođi bealde.
Mearridettiin, mo galgá meroštallat geaidda konvenšuvnna vuođul gullet priváhtarievttálaččat vuoigatvuođat, ferte vuostámužžan oaivvilduvvot guovllu geavahus, álgoálbmotjoavkku árbevierut ja riekteáddejumit, ja dat maid álgoálbmotjoavku ieš sávvá.
Álgoálbmotkonvenšuvdna ii sáhte hehttet geavahanvuoigatvuođaid, maid álgoálbmot lea vuoigadahtton oažžut dohkkehuvvot, hábmejuvvomis "guovlovuoigatvuohtan", mat addojuvvojit sierra meroštallojuvvon guovllu ássiide beroškeahttá čearddalašvuođas. Juos álgoálbmotjoavku lea vuoigadahtton oažžut oamastanvuoigatvuođas dohkkehuvvot, ferte vuolgit das ahte álgoálbmotjoavkku ii sáhte bágget juohkit vuoigatvuođaidis guovllu eará ássiiguin. Muhto dát ii mana eavttuid haga. Finnmárkku osiin, maidda sápmelaččat leat vuoigadahtton oažžut oamastanvuoigatvuođaideaset dohkkehuvvot, ásset dál earátge go sápmelaččat. Meroštallan, gii lea sápmelaš ja gii ii, lea maiddái eahpečielggas. Dainna duogážin ii dárbbaš leat álgoálbmotkonvenšuvnna vuostá, juos oamastanvuoigatvuođat maid sápmelaččat leat vuoigadahtton oažžut dohkkehuvvot, addojuvvojit guovllu báikkálaš ássiide beroškeahttá čearddalašvuođas, dahje addojuvvojit iehčanas riektesubjektii, mii hálddaša vuoigatvuođaid guovllu ássiid ovddas. Oamastanvuoigatvuohta, maid sápmelaččat leat vuoigadahtton oažžut dohkkehuvvot, sáhttá biddjot báikkálaš ássiide dahje vuođđudussii, mii hálddaša vuoigatvuođaid báikkálaš ássiid ovddas dušše juos riektesubjeavttas, masa vuoigatvuođat addojit, lea stivra man eanetlogu nammadit sámi orgánat.
Go álgoálbmogis lea jerrojuvvon ráđđi, sáhttá álgoálbmogii našunála láhkamearrádusaid bokte addit vejolašvuođa sirdit vuoigatvuođaid, maid sii leat vuoigadahtton oažžut dohkkehuvvot álgoálbmotkonvenšuvnna vuođul, earáide geat eai gula álgoálbmogii. Lea jearaldat, sáhttágo bealuštit ortnega, man olis Finnmárkku eatnamiid hálddašeapmi addojuvvo orgánii, mas beali nammada Sámediggi ja nuppi beali fas Finnmárkku fylkkadiggi, dainna ahte dat, maid sápmelaččat dáhpejit go earát besset oassálastit daid eatnamiid hálddašeamis, maidda sápmelaččat leat vuoigadahtton oažžut oamastanvuoigatvuođaset dohkkehuvvot, buhtaduvvo dainna, ahte sii besset mielde hálddašit Finnmárkku eará eatnamiid. Go álgoálbmogii sáhttá addit vejolašvuođa sirdit vuoigatvuođaid, maid sii leat vuoigadahtton oažžut dohkkehuvvot, eará olbmuide, geat eai gula álgoálbmotjovkui, sáhttá dohkkehit Finnmárkku eatnamiid oktasaš hálddašanortnega, juos orgána, mas lea gelbbolašvuohta ráđđet vuoigatvuođaid sámi álbmoga beales, miehtá dákkár ortnegii, muđui ii.
Juos Norgga lágat dahje vuođđuduvvon riekteáddejumit leat konvenšuvnna gáibádusaid vuostá, lea stáhta geatnegahtton rievdadit láhkaásaheami. Konvenšuvnna sáhttá maiddái áddet dan láhkai, ahte dat gáibida ja addá álgoálbmogiidda vejolašvuođa iskkadit áššečuoččáldahttimiid našunála duopmostuoluin, devdetgo vuoigatvuođat, mat sis leat, našunála rievtti vuođul gáibádusaid, maid álgoálbmotkonvenšuvdna bidjá.
Juolgenohtat
1.Geahča ILO's guide to ILO Convention No 169 on Indigenous and Tribal Peoples, prepared by Manuela Tomei and Lee Swepston (Geneve 1996), s. 1. (ruovttoluotta)
2.Geahča NAČ 1997: 5 Álgoálbmogiid eanavuoigatvuođat álbmotrievtti ja olgoriikkaid rivttiid mielde s. 35. (ruovttoluotta)
3.Geahča NAČ 1993: 34 s. 73. (ruovttoluotta)
4.Geahča NAČ 1997: 5 s. 35. (ruovttoluotta)
5.Geahča lagabuid dáid gažaldagaid birra čállagis, maid Otto Jebens ja Johan Albert Kalstad leaba čállán 30.09.92 Gieldadepartementii. ruovttoluotta
6.Geahča erenoamážit International Labour Conference, 76th session, 1989, Report IV (2A), s.34-36. (ruovttoluotta)
7.Geahča International Labour Conference, 76th session, 1989, Report IV (2A), s.34-36, ILO's guide to ILO Convention No. 169 s. 18 ja ILO'a áššedovdilávdegotti jagi 1995 observašuvdnacealkámuša Norgga konvenšuvnna ja ILO-ávžžuhusaid geavahusa birra s. 37, vrd. Norgga stáhta sáttagotti raporttain, mii váldojuvvui mielddusin oktan Sd.prp nr 102 (1989-90 s. 16 ff. s. 25-26.) (ruovttoluotta)
8.Geahča Sd.prp. nr 102 (1989-90), s. 5-6. (ruovttoluotta)
9.Geahča International Labour Conference, 75th session, 1988, Report VI (2), s. 46 ff. ja International Labour Conferencc, 76tb session, 1989, Report IV (2 A), s. 36, vrd. s. 35. (ruovttoluotta)
10.Geahča International Labour Conference, 76th session, 1989, Report IV (2 A), s. 36, vrd. s. 35 vrd. Norgga stáhta sáttagotti raporttain, váldojuvvon mielddusin oktan Sd.prp. nr 102 (1989-90), s. 16 ff. s. 26:s. (ruovttoluotta)
11.Nu maiddái L. Hannikainen: The Status of Minorities, Indigenous Peoples and Imigrants and Refugee Groups in Four Nordic States, Nordic Journal of International Law 1996 s. 1 ff s. 54. (ruovttoluotta)
12.Geahča NAČ 1997: 5 s. 36-37. (ruovttoluotta)
13.Geahča NAČ 1993: 34 Finnmárkku eana-ja čáhcevuoigatvuođat ja daid hálddašeapmi, s. 57. (ruovttoluotta)
14.Geahča NAČ 1997: 5 s. 37.(ruovttoluotta)
15.Geahča International Labour Conference, 76 th session, 1989, Report IV (2 A), s. 36. Geahča maiddái International Labour Conference, 75Ih session, 1988, Report VI (2), s. 48.(ruovttoluotta)
16.Geahča ILO's guide to ILO Convention No. 169 s. 19.(ruovttoluotta)
17.Geahča International Labour Conference, 75th session, 1988, Report VI (2), s. 48 ja International Labour Conference, 76th session, 1989, Report IV (2 A), s. 35, vrd. s. 36.(ruovttoluotta)
18.Geahča NAČ 1997: 5 s. 50.(ruovttoluotta)
19.Geahča International Labour Conference, 75th session, 1988, Report VI (1), s. 123.(ruovttoluotta)
20.Geahča International Labour Conference, 75th session, 1988. report VI (2), s. 49. (ruovttoluotta)
21.Geahča NAČ 1997: 5 s. 40. (ruovttoluotta)
22.Geahča International Labour Conference, 75th Session, 1988, Report VI (2), s. 49. (ruovttoluotta)
23.Gáibádusaid birra, maid Norgga riekti bidjá áššečuoččáldahttimii vai galgá sáhttit áššečuoččáldahttima bidjat ovdan, geahča lagabuid J. E. Andreassen [Skoghøy]: Søksmålbetingelser, saksbehandlingsprinsipper og partens rådighet om sakens gjenstand, Jussens Venner 1994 s. 1 ff. siiddus 64 ff. ja J. Hov: Rettergang i sivile saker, 2. deaddileapmi (Oslo 1994), s. 164 ff. eará čujuhusaiguin. (ruovttoluotta)
24.Geahča NAČ 1997: 4 "Sámi kultuvrra luondduvuođđu" s. 80 ff, vrd. s. 463 ff. ja s. 547 ff. (ruovttoluotta)
25.Geahča NAČ 1997: 5 s. 41 ff. (ruovttoluotta)
26.Geahča NAČ 1997: 4 "Sámi kultuvrra luondduvuođđu" s. 80 ff., vrd. s. 499 ff. ja s. 555 ff. (ruovttoluotta)
27.Geahča dárkileappot NAČ 1993: 18 Láhkaásaheapmi olmmošvuoigatvuođaid birra s. 46 ff., vrd. ee. C.A. Fleischer: Folkerett, 6. utg. (Oslo 1994), s. 258 ff., J. E. Helgesen: Teorier om "Folkerettens stilling i norsk rett" (Oslo 1982), s. 107-108, C. Smith/L. Smith: Norsk rett og folkeretten, 2. utg. (Oslo 1982), s. 207 ff., L. Ravlo: Grunnlovens ﾧ 110 c, presumsjonsprinsippet og motstridslæren, Jussens Venner 1997 s. 195 ff. ja J. Aall: Rettergang og menneskerettigheter (Oslo 1995), s. 70 ff. viidásut čujuhusaiguin. (ruovttoluotta)
28.Geahča International Labour Conference, 75th Session, 1988, Report VI (1), s. 37, International Labour Conference, 75th Session, Report VI (2), s. 107 (árvalusa čuokkis 24) ja International Labour Conference, 76th Session, 1989, Report IV (2A), s. 28 (art. 12 árvalus). (ruovttoluotta)
29.Geahča International Labour Confercnce, 76th Session, 1989, Report IV (2A), s. 28, vrd. s. 29 ja International Labour Conference, 76th Session, 1989, Report IV (2B), s. 12 (art. 12 árvalusa). (ruovttoluotta)
30.Geahča NAČ 1997: 5 s. 48-49. (ruovttoluotta)