|
|
|
Evttohus: Ođđa luonddugirjáivuođaláhka
Láhka galgá veahkkin vai olahuvvo norgga nášunála mihtu ahte jagi 2010 áigodahkii bissehit massimis biologalaš girjáivuođa, ja seailluhit girjáivuođa guhkit áigái. Kapihtal 21 láhkaevttohusas lea hástalusaid birra mat čatnasit eamiálbmogiidda ja báikkálašálbmogiidda ja kap. 21.5 leat lávdegotti árvvoštallamat ja evttohusat: 21.5 Lávdegotti árvvoštallamat ja evttohusat Lagas oktiigullevašvuohta olbmo ja luonddu gaskkas lea guovddážis ekosystemalahkoneamis ja dettolaš vuolggasadjin lávdegotti bargui. Dasa lassin galgá lávdegotti evttohus dávistit álbmotrievttálaš geatnegasvuođaide mat gusket eamiálbmogiidda. Lávdegotti evttohusas leat dát bealit fuolahuvvon máŋgga láhkái. 21.5.1 Lága ulbmil Luonddugirjáivuohtalága ulbmilmearrádus buktá ovdan oktiigullevašvuođa olbmuid ja luonddu gaskkas dan bokte go čujuha ceavzilis geavaheapmái (evtt. § 1). Nuppi bealis dárbbašit olbmot luondduvuđđosa doalahan dihte olbmuid birgejumi. Nuppi bealis lea olbmuid váikkuheapmi fas mearkkašan biologalaš girjáivuođa ovdáneapmái (loga kap. 5 ja 7). Ođđa láhkaevttohus speadjalastá goappaš dáid beliid. Eamiálbmotoinnoldagas leage aiddo fal olbmo ja luonddu gaskaneas relášuvdna guovddážis. 21.5.2 Suodjalit luondduvuđđosa Lávdegotti láhkaevttohus lea máŋgga ládje doarjjan luondduvuđđosa bisuheapmái, masa sámi geavaheaddjit leat sorjavaččat iežaset kultuvragieđahallamis. Láhkaevttohusa kapihttalis II evttohuvvojit obbalaš váldegieđahallanprinsihpat, sihke dán lága ja eará lágaid mielde, mat galget váikkuhit vai luondduresursaid geavaheapmi šaddá ceavzileabbun rastá buot surggiid. Dasa lassin evttohuvvo kapihttalis III obbalaš seailluhanprinsihppa buot šlájaide. Dat galggašii dáhkidit ávkeoažžuma vuođu dain šlájain maidda juo odne leat čadnon ealáhusberoštusat, ja šlájain mat vuos eai dovdojuvvo leat resursaávkin adnojuvvon. Mearrádusat vieris šlájaid birra evttohusa kapihttalis IV leat oaivvilduvvon veahkkin vai vieris šlájat eai leat áittan šlájaide dahje guovlluide maid oallugat dárbbašit iežaset birgejumi vuođđun. Lávdegoddi evttoha evttohusa kapihttalis V joatkit guovlogáhttema váikkuhangaskaoapmin suodjalan dihte vásedin guovlluid mat dárbbašit gáhttejuvvot. Njuolggadusat olggosválljen luonddutiippaide evttohusa kapihttalis VI veahkehit seailluhit áitojuvvon ja rašis luonddu mas ferte sierraládje atnit fuola. Nu galggašiige láhkaevttohus ollislaččat leat buorren váikkuhangaskaoapmin seailluhit luondduvuđđosa, nu maiddái sámi kultuvrra luondduvuđđosa. 21.5.3 Erenoamážit guovlogáhttema birra váikkuhangaskaoapmin suodjalit luondduvuđđosa Lea leamaš gažaldat galgágo ásahit sierra gáhttenkategoriija vai suodjala boazodoalu dahje eará doaimma, oassin sámi kultuvragieđahallamis. Gáhttenkategoriijat, mat ovdanbohtet lávdegotti evttohusas, leat mielde suodjaleame luonddukvalitehtaid, ja dainna lágiin leat veahkkin suodjaleame árbevirolaš meahcásteami, nu maiddái sámi geavaheami. Evttohusa §:s 32, bustávas f, boahtá ovdan ahte guovlogáhtten veahkeha doalahit ovttasdoaibmama gaskkal olbmuid ja luonddu. Dat geavaheapmi mii nanne dánlágan ovttasdoaibmama, dorjojuvvo evttohusas. Gáhttenvuogit, nu movt álbmotmeahcci ja eanadatgáhttenguovlu, adnojuvvojit juo odne sámi kultuvragieđahallama doarjjan, go gáhttenvugiid ulbmil suodjala luondduárvvuid ja maiddái go dát geavaheapmi mii lea gáhttenulbmiliid mielde, sáhttá jotkojuvvot. Lávdegotti evttohusa mielde sáhttá dát geavaheapmi jotkojuvvot, gč. eEvtt. §§ 33, maŋemus lađas, 34 nubbi lađas vuosttaš čuokkis, ja 35 nubbi lađas nubbi čuokkis. Gáhttenvuohki, nu movt eanadatgáhttenguovlu, lea lávdegotti mielas buorebut vuhtiiváldán olbmuid ja luonddu ovttasdoaibmama go dálá mearrádusat. Eanadaga kultuvrralaš árvu lea vejolaš gáhtteneaktu, nu maiddái go eanadat lea identitehtaguoddi muhtin oassái álbmogis (gč. evtt. § 35 vuosttaš lađas). Gáhttenkategoriijat, nu movt luonddureserváhtta ja biotohpagáhttenguovlu, sáhttet vuosttaš čalbmái orrot hejot heivemen doarjjan sámi kultuvragieđahallamii. Muhto lea vejolaš smiehttat, ovdamearkka dihte reserváhttagáhttenvugiid mearas, ahte dát sáhttet leat ávkin doalahit guolleresursaid guhkit áigái. Dat sáhttá fas boahtit ávkin ovdamearkka dihte riddoguovllu sámi álbmogiidda. Luonddugirjáivuođalága siskkobealde sáhttá leat váttis várret dihto gáhttenguovllu duššefal ovtta ealáhusšládjii. Plána- ja huksenláhka dáidá leat buoret váikkuhangaskaoapmi vihkedallat ealáhusberoštusaid gaskkas, ja areálaplánemis dan buktit oidnosii. Plánaláhkalávdegotti evttohus (gč kap. 21.3.2.3) leage vuhtiiváldán dan beali. Dasa lassin lea boazodoalloláhka dat láhka mii muddedallá ealáhusa erenoamážit. Danne berre guovlogáhttema ulbmil, lávdegotti oaivila mielde, čadnojuvvot ieš alddis luondduárvvuide. Dasto sáhttá ges dain konkrehta gáhttenláhkaásahusain – nu movt lea dahkkojuvvon ođđasit álbmotmehciin – ovdanbuktojuvvot ahte dát fas leat dehálaččat vai fuolahuvvo sámi kultuvragieđahallan. 21.5.4. Buorrendohkkeheapmi olbmuid bargamiid bisuhan dihte luonddugirjáivuođa Olbmuid bargamat, bisuhan dihte luonddugirjáivuođa, ovdanbohtet erenoamážit dalle go dat árvvut mat leat fuolahuvvon, adnojuvvojit dan muddui gáhttenvearan ahte eiseváldit dáhttot vel eambbo suddjet daid, ovdamearkka dihte guovlogáhttema bokte. Dát lea ee. buvttehan dálá geavvada luonddugáhttenlága olis, mas danlágan geavaheapmi mii lea ovddidan dahje ii leat heajudan gáhttenárvvuid, ain lea lobálaš gáhttenguovlluin. Lávdegoddi oaivvilda ahte sáhttá leat ágga nannet dán geavvada ja láhkamearridit dan, dan ođđa luonddugirjáivuođalágas. Nuppi bealis buorrendohkkeha dát prinsihpalaččat báikkálaš, árbevirolaš geavaheami, mii lea váikkuhan dan makkárat guovllu gáhttenárvvut leat otná dilis. Nuppi bealis mielddisbuktá láhkamearrideapmi eiseváldiide dakkár njuolggadusa, go galget hábmet ja čađahit gáhttenmearrádusa, ahte árbevirolaš geavaheapmi mii soahpá gáhttenárvvuide, galgá sáhttit jotkojuvvot. Evttohuvvo ahte mearrádusat mat čuvvot dán, váldojuvvot mielde evttohusa §§ 32, bustávas f, ja 33 maŋemus lađas, 34 nubbi lađas vuosttaš čuokkis, ja 35 nubbi lađas nubbi čuokkis. Namuhastit maid evttohusa § 40 vuosttaš lađas nubbi čuokkis, mas gáibiduvvo ahte áššemeannudeapmi guovlogáhttenáššiin galgá láhčit vai lea buoremus lágis čielggas ee. ” báikkálaš geavaheapmi ja diehtu gáhttenárvvuid birra”. Nubbi vuohki movt buorrendohkkehit bisuhanrahčamušaid – ja dieđu mii das čuovvu – lea eambbo oassálastit árvvuid hálddašeamis, maiddái go dat formálalaččat leat gáhttejuvvon. Dat soahpá oktii ekosystemaprinsihpain, nu movt dat lea ovddiduvvon biogirjáivuođakonvenšuvnnas, nappo ahte hálddašanovddasvástádusa váldi sirdojuvvo vuolemus heivvolaš dássái. Láhkaevttohusas rahppojuvvo vejolašvuohta hálddašanovddasvástádusa lága vuođul bidjat suohkanii, dahje maiddái eará báikkálaš hálddašanorganaide, nu movt vásedin čoahkkáibiddjon ráđđái, masa de addojit hálddašandoaimmat gáhttenguovlluin (evttohusa § 61 nubbi lađas nubbi čuokkis). Sámi áirrasteapmi sáhttá leat áigeguovdil ráđiide sámi geavahanguovlluin. Hálddašanovddasvástádus, mii addojuvvo váldesirdima bokte, galgá, jus nu šaddá, dáhpahuvvat siskkobealde birasgáhtteneiseváldiid bidjan rámmaid. Ramsarkonvenšuvnna njuolggadusain, báikkálaš oassálastima nannema birra njuoskaeatnamiid hálddašeamis, leat sátnáduvvon ovdehusat goas livččii heivvolaš sirdit ovddasvástádusa válddi. Dát gusto: -beroštus ja mieldeváikkuheapmi guoskevaččaid bokte lea áibbas váldo go gáhttenguovlu galgá hálddašuvvot, omd jus guovllus orrot olbmot dahje go das lea priváhta eaiggátvuohta. -guovlu lea bárrahis geavahusas ja lea guovddážiš báikkálaš birgejupmái ja kultuvrii -báikegotti olbmot ja eamiálbmot čájehit nana dáhtu oassálastit hálddašeamis Láhkaevttohusas biddjo čielgasit dan láhkái ahte dikšunplána oassin sáhttet leat šiehtadusat báikkálaš geavaheddjiiguin, áššiin mat gullet areálageavaheapmái, eaŋkalosiide ja doaibmavugiide gáhttenguovllus, gč. evttohusa §§ 35 goalmmát lađas ja 36 njeallját lađas. Plána sáhttá sisttisdoallat mearrádusaid kompensašuvnna birra priváhta olbmuide, juogo eaŋkalolbmuide dahje báikegotti searvevuhtii, bisuhanrahčamušaid várás. 21.5.5. Geavaheami gáržžideamit Luonddugirjáivuođalága mielde sáhttá luondduresursaid geavaheapmi gáržžiduvvot. Gáržžideamit sámi geavaheamis galget árvvoštallojuvvot álbmotrievtti ektui. Gáržžideamit eai galgga leat nu viidát ahte sámit eai beasa dikšut kultuvrraset, dasa gullá maid doaimmahit ealáhusaid mat leat dehálaš kultuvraguoddit. Lávdegotti evttohusa mielde sáhttet geavahangáržžideamit erenoamážit biddjot kap. III vuođul šládjahálddašeami birra ja kap. V guovlogáhttema birra, muhtin muddui maiddái kap VI vuođul. Lávdegoddi evttoha obbalaš áššemeannudannjuolggadusa evtt. §:s 14, mas daddjo ahte ovdalgo dahkkojuvvo mearrádus lága mielde, mii gáržžida sámi árbevirolaš luonddugeavaheami, de galgá ášši biddjot Sámedikki ovdii. Sámediggi sáhttá dasto ee. ovdanbuktit maid dat geavaheapmi, man birra galgá cealkit, mearkkaša sámi kultuvragieđahallamii. 21.5.5.1 Guovlogáhtten Gáhtteneavttut Kapihttalis 21.3.1 adnojedje doahpagat ”buiga meahcci” ja ”duohtakeahtes” luondu, maid olu báikegottit oaivvildit unnán gokčevaš doaban, dannego sii leat geavahan luondduresursaid dáin guovlluin čuđiid jagiid. Danne evttoha lávdegoddi gáhtteneavttuid mat dárkileappot muitalit maid duohtakeahtesvuohta sisttisdoallá. Duohtakeahtesvuođain oaivvilduvvo ahte eai leat dahkkon teknihkalaš duohtadeamit álbmotmehciin, gč. evtt. § 34 vuosttaš lađas, nu maiddái goallostit luonddureserváhta eavttuid njuolgadeappot biologalaš girjáivuhtii ja eará luondduárvvuide, gč.evtt.§ 36 vuosttaš ja nubbi lađas. Eanadatgáhtteneavttut čadnojuvvojit eambbo dan árvui maid eanadat mearkkaša olbmuide, gč. evtt. § 35 vuosttaš lađas. Gáhttenláhkaásahusat Kap. 21.3.2.1 čilge otná geavvada mii guoská sámi geavaheami ráđđenmuddehusaide. Das ovdanboahtá ahte lea unnán mii hehtte sámi geavaheami gáhttenguovlluin ovddasguvlui. Dat mii sáhttá gáržžiduvvot, leat ođđamállet geavahanvuogit, mahká mohtorjohtolat, erenoamážit bievlavuodjin, ja stuorát rusttegiid huksemat. Dasa lassin gáržžiduvvojit muhtin eará ođđa ealáhusvuogit, ovdamearkka dihte guollegilvimat gáhttenguovlluin mearas. Jus suokkarda dilálašvuođa seammá eavttuiguin maid namuhit maŋŋelis šládjahálddašeami oasis, de eai oro dánlágan gáržžideamit šaddamen vuostálaga álbmotrivttiiin. Dattetge sáhttá leat ágga čielggasmahttit otná geavvada ja mearridit dan láhkii. Láhkamearrideapmi evttohuvvo §:s 33, njeallját ja viđát lađas. Prosessuealla vuoigatvuođat ILO-šiehtadus politihkalaš ja sosiála vuoigatvuođaid birra, deattuha sakka álbmogiid duohta oassálastima mearridanproseassain sámi geavahanguovlluin, gč kap. 21.2.2.2. Eandalii guovlogáhttemis leat olu otná riiddut čadnon iešalddis dan gáhttenprosessii. Danne sáhttá leat áigeguovdilin evttohit rievdadit osiid áššemeannudannjuolggadusas, vai sámiid ja muđuige báikkálašálbmoga sajádat gáhttenproseassas nannejuvvošii. Evtt.§ 40 vuosttaš lađas vuosttaš čuokkis, evttoha láhčit áššemeannudeami mas ” buoremus lágis ovttasbargojuvvo eananeaiggádiin, vuoigatvuođaeaiggádiin, guoskevaš báikkálašálbmogiin, suohkaniin ja fylkkasuohkaniin”. Lassin dasa evttohuvvo nannet láhkii ahte gáhtteneiseváldit galget bivdit ovttaoaivilvuođa Sámedikkiin gáhttenproseassa čađaheamis, lága rámmaid siskkobealde, jus gáhttenevttohus guoskkaha sámi luondduresursa geavaheami (evtt.§ 40 vuosttaš lađas maŋemus čuokkis). Njuolggadusat rahpet vejolašvuođa heivehit gáhttenproseassa dievaslaččat báikkálaš dilálašvuođaide, ja addit vuođu ovttasbargat gáhttenproseassa čađaheamis. Proseassas galgá maiddái, nu guhkás go vejolaš, láhčit ovttasbarggu báikkálašálbmogiin geasa ášsi guoská, ja ovttas dárkileappot kártet gáhttenárvvuid ja geavahanguovlluid, nu maiddái báikkálaš dieđu mas lea mearkkašupmi gáhttemii. Evtt. § 40 goalmmát lađas evttoha maiddái ášši ovdanbidjat Sámediggái. Nubbi eará vuoigatvuohta mii fievrriduvvo láhkaevttohussii, ja mas sámi organisašuvnnat sáhttet atnit ávkki, lea vuoigatvuohta gáibidit árvvoštallat makkár dárbu lea vuoruhit šlájaid dahje válljet luonddutiippaid, gč. evtt. §§ 23 nubbi lađas ja 49 goalmmát lađas. Sámi organisašuvnnat sáhttet deattuhit sierra šládjagáhttendárbbu dahje dárbbu suddjet luonddutiippaid. Dát organisašuvnnat sáhttet maid geavahit vásedin báikkálašdieđu šlájaid dahje luonddutiippaid dili birra iežaset ákkastallamis oččodit lassi suddjema. 21.5.5.2 Olggosválljen luonddutiippat Lávdegotti evttohus olggosválljen luonddutiippaid birra kapihttalis VI ii daidde váikkuhit sámi geavaheami mearkkašahtti láhkái. Vásedin hálddašanváldestivra galgá evtt. § 49 mielde vuosttažettiin olggosválljet luonddutiippaid luonddufágalaš eavttuiguin luonddutiippaid ekologalaš dili vuođul. Dábálaččat leage dat sámi beroštumiid mielde ahte luonddutiippat eai gártta rašis dahje áitojuvvon dillái. Go vuos luonddutiipaide lea addon olggosválljenstahtus, de vásedin hálddašanváldestivra evttohusa kapihttalis VI §§ 50 álgá gustot. Dat mearkkaša nappo ahte maiddái sámi geavaheaddjit galget sin doaimmas ”vuhtiiváldit olggosválljen luonddutiippaid vai garvet ahte daid viidánus ja ekologalaš dilli ii heajuduvvo” (evtt.§ 51 vuosttaš lađas). Dasa lassin eai galgga eiseváldit addit lobi eaige doarjaga "ođđa duohtademiide ja dettolaš geavahanrievdadusaide" mat sáhttet heajudit olggosválljen luonddutiippa viidánusa ja ekologalaš dili. (evtt.§ 51 nubbi lađas). Ovdehussan lea namalassii dakkár doaibmabidju masa gáibiduvvo lobi addin, dahje masa sáhttá addojuvvot doarjja. Dihto ovdehusaid vuođul sáhttá lohpi dahje doarjja liikká addojuvvot, gč. evtt.§ 51 goalmmát lađas. Luonddutiippaid olggosválljen mearriduvvo láhkaásahusa bokte, maŋŋilgo lea gulaskuddamis leamaš guoskevaš beroštusain, nu maiddai sámi beroštusain. Olggosválljen luonddutiippaid ovttaskas gávdnosat eai dábálaččat mana nu viidát, eaige soaitte leat kártejuvvon dahje kártiimerkejuvvon ovdagihtii (gč. kap.15.4.2.2 ja 19.2). 21.5.5.3 Šládjahálddašeapmi Šládjahálddašeamis evttoha lávdegoddi obbalaš seailluhanprinsihpa – muhtin spiehkastemiiguin – buot šlájaid dáfus (gč. evtt.§§ 15, 20 ja 21 ja kap. 13.7.2). Seammás evttohuvvo bivdolohpi addojuvvot duššefal dalle jus elliid lohku ovdána ja šaddada bivdinmađe badjebáhcaga, ja jus eallit leat dehálaččat eallámuššii dahje buvttadeapmái, dahje lea eará resursamearkkašupmi (evtt. §§ 16 nubbi lađas ja 20 goalmmát lađas). Láhkaevttohusa mielde gáibiduvvo ”duođaštus” ahte elliidlohku ovdána ja buvttada bivdinmađe badjebáhcaga. Geavaheddjiiddiehtu ja máhttu sáhttá adnojuvvot duođaštanvuođu oassin. Guovllu bivdoárbevierut mat deattuhuvvojit fuođđolágas, evttohuvvojit jotkojuvvot evtt. §:s 16 goalmmát lađas. Bivdolohpemearrádusa gáibádusat sáhttet mielddisbuktit ahte muhtin bivddut, mat árbevirolaččat gullet sámi kultuvrii, eai soaba oktii luonddugirjáivuođalágain. Dakkár riektedilli lea biologalaš girjáivuođa konvenšuvnna mielde, mii suodjala árbevirolaš geavaheami nu guhkás go dat lea oktiiheivvolaš ulbmiliin girjáivuođa seailluhit ja ceavzilit geavahit (gč. kap. 21.2.1.1). Čáhceloddeovdamearkkas boksas 21.7 lea giđđalodden Guovdageainnus árbevirolaččat leamaš biebmolassin. Doložis lei lodden dárbbašlaš lassin biepmu háhkamis go maŋŋil dálvvi ledje dábálaččat unnán biebmovárit. Loddemii ledje dasa lassin nana árbevirolaččat vieruiduvvan rievttálaš njuolggadusat, main lei mearri makkár loddešlájaid sáhtii loddet ja goas jagis galggai bivdit. Odne lea váttis dadjat ahte dát eavttut leat devdojuvvon. Nu movt lávdegoddi ipmirda biogirjáivuođakonvenšuvnna, de eai leat eiseváldit geatnegahtton doarjut dánlágan bivdovuogi. Leatgo dasto bivddu gáržžideamit vuostálaga álbmotrievtti eará osiiguin, eandalii eamiálbmotrivttiiguin, lea fas eará gažaldat. Čoavddus ferte leat ahte dát mearriduvvo konkrehtalaččat juohke dáhpáhusas. Ovdamearkka dihte livččii čielgasit álbmotrievtti vuostá jus sámi boazodoallu hehttejuvvo dettolaččat. Seammá livččii maiddái viiddis bivdo- dahje guolástangielddus. Ašši lea dattetge earaládje go muhtin bivdduid ferte gáržžidit šlájaid logu dahje bivdoáigodagaid dihte. Buohtastahttima dihte namuhit ahte ON olmmošvuoigatvuohtakomiteá dohkkehii muhtin gáržžidemiid boazodoalu ektui luondduduohtademiid dihte (gč. kap. 21.2.2.1). Nu fertege ovdehit ahte maiddái eamiálbmogiid geavaheapmi áiggi mielde rievdá ja ákkat mat adnojedje vuođđun dihto bivdogieđahallamiidda, eai soaitte šat odne adnojuvvot vuođđun. Gažaldagat maiguin vihkedalla áigeguovdilis sámi geavahanvuogi mearkkašumi ođđasit ekologalaš prinsihpaid ektui šládjahálddašeamis, berrejit mearriduvvot luonddugirjáivuođalága vuođul, mas eiseváldit ja sámi orgánat barget lávgadeappot ovttas mearrádusa dahkamiin. Áššemeannudannjuolggadus evtt. §:s 14 mielddisbuktá dán dáfus ahte ášši ovdanbuktojuvvo Sámediggái ovdalgo mearrádus dahkkojuvvo. Sámediggi berre erenoamážit cealkit makkár mearkkašupmi sámi geavahanvuogis lea sámi kultuvragieđahallamii. Gulaskuddamat mannet dábálaš bargovuogi mielde sámi orgánaide ja organisašuvnnaide, nu movt juo leage dábálaš hálddašanrievttálaš njuolggadusaid mielde. Go sihke olmmošvuoigatvuođat ja biogirjáivuođakonvenšuvdna deattuhit ráđđádallamiid gažaldagain mat guoskkahit eamiálbmogiid, de sáhttáge leat vuogas lága bokte nannet dakkár njuolggadusa, mii manná viidábut go dábálaš gulaskuddan ovttas eará gulaskuddanásahusaiguin.
21.5.6. Genaresursaid olahahttivuohta Kapihttalis 21.2.3. oaidnit ahte internašunála geatnegasvuođat eamiálbmogiid ja báikkálašálbmogiid ektui eai leat maŋge nannosat genaresursaid olahahttivuođa dáfus. Mii čujuhit kapihtalii 22, mas čilgejuvvo lávdegotti evttohusa vuolggasadji genehtalaš materiála olahahttivuođa hárrái, nappo ahte dakkár materiála lea oktasašresursa. Vuolggasadji mielddisbuktá ahte ii oktage, eai sámitge, oaččo sierralágan vuoigatvuođaid dakkár materiálii, namalassii daid šlájaid ja vuollešlájaid genehtalaš ”čoahkkáibidjamii”, mat gávdnojit sámi geavahanguovlluin.Nu mo lea daddjon kapihttalis 21.2.3.4, de dát ” čoahkkáibidjamat ” eai leat áidnalunddogat dain guovlluin. Lávdegoddi ii evttot makkárge rievdadusaid eananeaiggádiid ja eará vuoigatvuođaeaiggádiid eanangeavaheamis dahje fysalaš biologalaš resursaid geavaheamis, maid sii ráđđejit. Jus sin ráđđen dahje geavahanvuoigatvuohta ii leat ráddjejuvvon eará vuoigatvuođaid dihte, ovdamearkka dihte álmennetvuoigatvuođaid dihte, de lea eaiggádis dahje geavahanvuoigaduvvomis lohpi gieđahallat ráđđema dábálaš vugiin. Finnmárkkus šaddá boahttevaš hálddašanortnet mearridit gažaldagaid luondduresursaid ráđđema birra. Mii čujuhit maiddái kapihttala 22.1 čilgehussii mas earuhit biologalaš/luondduresursaid, ja ”genehtalaš materiála”, mii mearriduvvo olahahttivuođamuddejumi vuođul. Vaikko internašunála geatnegasvuođat eai čilgege dárkilit movt stivret olahahttivuođa, de obbalaš mearrádusain ovdanbohtet muhtin dehálaš vuhtiiváldimat mat leat deattuhuvvon evttohusas, kapihttalis VII. Láhkaevttohus berre namalassii nu guhkás go vejolaš, leat doarjjan vai eamiálbmogiid ja báikkálaš servodagaid luondduresursaid árbevirolaš geavaheapmi doahttaluvvo. Láhkaevttohus berre maiddái váikkuhit vai oainnusindahkkojuvvo diehtovuođđu man ala genehtalaš materiála geavaheapmi huksejuvvo. Olahahttivuođamuddehusa ulbmilmearrádusas evttohuvvo váldot fárrui njuolggadus mii čielgasit čujuha ahte genehtalaš materiála lea oktasašresursa, ja ahte eamiálbmogiid ja báikkálašálbmogiid genehtalaš materiála árbevirolaš geavaheapmi doahttaluvvo (evtt. § 55). Dasa lassin evttoha lávdegoddi láhkaásahusas čilget lagabui sisdoalu genehtalaš materiálaváldima dieđáhussii, mas sáhttá gáibidit čuvgehusaid diliid birra mat gusket báikkálaš dahje sámi beroštusaide (evtt. § 58 vuosttaš lađas). Dieđáhusat bioprospekterema birra leat almmolaččat. Árbevirolaš dieđu suddjemii sisttisdoallá láhkaevttohus vuođu mearridit láhkaásahusa dasa ahte čuvgehusat dakkár dieđu hárrái galget čuovvut genehtalaš materiála go dan maŋŋil ávkkástallá (evtt.§ 60 njeallját lađas). Vuosttaš vuorus sáhttá dán geatnegasvuođa ollašuhttima leat váttis dárkkistit. Jus maŋŋil čájehuvvo ahte árbevirolaš diehtu lea geavahuvvon, vaikko ii leat dan birra čuvgejuvvon, de sáhttá das čuovvut ráŋggáštus dahje buhtadusovddasvástádus. Seammalágan láhkaásahusvuođđu evttohuvvo biddjot pateantaláhkii § 8 ja šaddonálaštuhttinláhkii § 4. Hástalusat mat čatnasit immateriálalaš vuoigatvuođaide ja genehtalaš materiála geavaheapmai, guorahallojuvvojit kapihttalis 22.5. Láhkaevttohusa mearrádusat genaresursaid olahahttivuhtii, sáhttet ovttas pateantalága mearrádusaiguin čuvgengeatnegasvuođa birra mii guoská materiála boahtimuššii, veahkehit dovddusin dahkat movt ealli materiála lea geavahuvvon ovdal. Dás fas lea mearkkašupmi go galgá árvvoštallat dan seammá materiála pateantaohcamušaid, erenoamážit ođasgáibádusa dáfus. Mii čujuhit maiddái kapihttalii 22. Lávdegoddi ii guorahala gažaldaga ahte galgágo eamiálbmogiid ja báikkálaš servodagaid oktasaš vásihusvuođđu adnojuvvot vuođđun addit sierra, ođđamállet immateriálalaš vuoigatvuođaid. Dát gažaldat lea olggobealde lávdegotti mandáhta ja ferte eará ságastanjoavkkuin digaštallojuvvot, jus galgá. NOU 2004: 28 Lov om bevaring av natur, landskap og biologisk mangfold (Naturmangfoldloven) |
|
Biogirjáivuođaláhkalávdegoddi
bijai ovdan 7.b. juovlamánus 2004 evttohusa, mas evttoha ođđa