Eanodaga maŋimuš bolesa sirdet Muonái
almmustahttojuvvon 23.7. diibmu 11:05, {beaividuvvon}${der,vowlat,i-á|beaiváduvvon} 23.7. diibmu 11:06


Govva: YLE

Eanodagas ii leat iežas boles šat borgemánus {ovddosguvlui}${cmp,1-2|ovddos guvlui}. Helsingin Sanomat -aviissa mielde Giehtaruohttasa guovllu davimus doaibmasaji áidna bolesa sirdet Heahtás Muonái borgemánus.

Eanodaga áidna boles, {boarrásot}${vowm,o-u|boarrásut} konstáhpel Riitta Laitkorpi jáhkká, ahte Giehtaruohttasa guovllu dorvvolašvuohta hedjona, go boles šaddá ain {guhkkelabbui}${der,vowc,a-e|guhkkelebbui} guovllus. Laitkorpi lohká, ahte boles ii geargga heahtedilis báikki ala guhkes gaskkaid dihte.

Peräpohjola boleslágádusa hoavda Seppo Kinnunen fas oaivvilda, ahte dorvvolašvuohta ii hedjon, daningo {alármmat}${loan,conc,rmm-rpm|alárpmat} eai dánge dilis vuolgge Heahtás.

Vel 2000-logus Muonás ja Eanodagas ledje oktiibuot gávcci bolesa alárbmabargguin. Dál olles guovllus, Kolaris ja Gihttelis davás gitta Norgga rádjái, leat oktiibuot njeallje bolesa, geain golmmas barget alárbmabargguid.

Yle Sápmi


Eanodagas duhtavaččat, go boles johtá guovllus


Eanodagas leat sávvan eanet bolesbálvalusaid. Boles leage čujuhan ovtta bolesbára bargat guovllus eanet.
Govva: Anneli Lappalainen / Yle



Eanodagas olbmot leat buriin váldán vuostá gaskaboddosaš iskkadeami, mas čujuhedje ovtta bolesbára johtit guovllus. Iskkadeapmi lea {doibman}${vowc,diph|doaibman} čavčča rájes.

Olbmot goittotge ballet, ahte Eanodagas báhcet bolesbálvalusaid haga iskkadeami maŋŋá, boahtte guovvamánus.

- Galhan dat lasiha dorvvolašvuođa, go dáppe bolesa oaidná muhtimin. In dieđe dalle boahtte jagi, guovvamánu rájes, leatgo mis dáppe bolesat ollege, smiehtada eanodatlaš Janne Näkkäläjärvi.

- Lea buorre ahte boles lea dáppe leamaš. Sávan vel, ahte sii {boahtteáiggesge}${vowlat,e-i|boahtteáiggisge} jođašedje, namuha Anu Ollila.

- Sidjiide lea lohpiduvvon okta bárra {dálvvirádjái}${cmp,1-2|dálvvi rádjái}, muhto galhan dáppe bissovaččat galggašii {let}${typo|leat} boles, dadjá Erkki Keskitalo.

Eanodaga gielda lea okta Suoma stuorimus gielddain. Gilbbesjávrris lea váile 200 kilomehtera gieldda máttaosiide. Borgemánus gieldda maŋimušge boles sirdojuvvui máddelii, {Muonioi}${prop,foreign|Muonái}.

Dan rájes leat olbmot gáibidan bissovaččat Eanodahkii čujuhuvvon bolesiid gieldda olbmuide dorvun.

Maid boles oaidná dárbbu oažžut iežas bolesiid Eanodahkii.

- Bolesis leat fuomášan, ahte olbmot leat fas bivdigoahtán bolesiid veahki, go dihtet soai johtiba dáppe, dadjá bajit konstáhpel Jari Kaipainen Muonio-Eanodaga {bolesstášuvnnas}${loan,vowc,á-a|bolesstašuvnnas}.

Eanodat lea báhcán masa ollásit {bolesbálvaluid}${typo|bolesbálvalusaid} haga, go stáhta lea seastán. Maŋimuš guorahallamis eiseválddit goittotge evttohedje, ahte {boaittobeal}${vowlat,0-e|boaittobeale} guovlluin galggašedje leat bolesat.

Loahpalaš mearrádusa áššis dahká sisáššiidministtar Päivi Räsänen ođđajagimánus.

Eahpesihkkarvuohta hárdá Eanodagas.

- {Gárasávvonis}${prop,vowc,á-a|Gárasavvonis} lea fitnodatdoalli šaddan ieš doarridit {rosvvuid}${loan,conc,svv-sv|rosvuid}, go leat leamaš suoládeamen boaldámuša. Ii dat gal leat gieldalačča bargu, dadjá Eanodaga gielddaráđđehusa dálá ságadoalli Sari Keskitalo.

- Dat lea oalle váralaš ieš bealuštit opmodaga. Gal dat lea mu mielas lea bolesa bargu goittotge, dadjá Janne Näkkäläjärvi.


Gulahallan e-poastta bokte minguin: snf(at)trollnet.no

Gii lea SNF{ }‰{notspace|}?

Nissonolbmot {sis-Finnmárkkus}${prop,cap|Sis-Finnmárkkus} eret vuođđudedje SNF jagis 1993, álggos {fierbmádahkan}${conc,rbm-rpm|fierpmádahkan}, das go sii dáhtto politihkain bargagoahtit iežaset gielddas ja guovllus. Sámi Nissonolbmuid Lista Kárášjogas, ceggejuvvon vuosttas sámediggeválgii Norgga bealde 1989, álggahii Sámi NissonForuma.

Jagis 1998 SNF šattai sierra organisašuvdnan (NGO). {SNFas}${acro,suf|SNF:s} leat miellahtut {njealri}${typo|njealji} riikkas. {SNFas}${acro,suf|SNF:s} ii leat sierra čállingoddi, iige oktage fásta bargi. Stivrralahtut jođihit barggu áŋgirit ja oskkáldasat.{  }‰{singlespace| }Poastačujuhus lea: SNF, P.b. 110, 9735 Kárášjohka.

Maid SNF áigu?

SNF bargá dán ovdii:

- ásahit sámi resursaguovddáža mas leat sohkabeal- ja dásseárvoáššit guovddážis.

- nanosmahttit sámenissoniid váikkuhanválddi servodagas, sámegiella ja kultuvra vuođđun.

- movttiidahttit sámenissoniid áŋggirdit ja ahtanuššat iežamet eavttuid mielde.

- ahte sámenissoniid eallin- ja bargodilli, sihke ovdal ja dál, dokumenterejuvvo ja čalmmustahttojuvvo.

Maid SNF bargá{ }‰{notspace|}?

SNF doaibmá dál juo {dego}¥{0} resursaguovddážin sámi nissoniid ja sohkabealdásseárvvu várás, muhto ain aivve fal eaktodáhtolaš, nuvttá doaibman. Manne{ }‰{notspace|}?

Danne go nissonáššiid ja dásseárvvu FERTE áimmahuššat maiddái Sámis.{  }‰{singlespace| }SNF áigu joatkit bargat sierra ásahusa ovdii gosa čohkke {máhttu}${conc,htt-ht|máhtu} ja dieđuid.

Maid doaimmahat:

Gaskkustit ja {oidnosin}${infl,ess|oainnusin} dahkat nissonolbmuid eallima:

- Ilbmadat Gába, dáro-/sámegiel áigečállaga, 1996 rájes.

- Oassálastit konferánssaide davvin ja muđui máilmmis. Geassit 2008 SNF lei Women’s Worlds doaluin Madridas.

- Gaskkusteapmi e-poastta ja ođđa neahttasiiddu bokte.

{Fuopmášuhttit}${der,conc,pm-m|Fuomášuhttit} ja čuvget:

- Sihke {ižamet}${typo|iežamet} miellahtuide ja servodahkii muđui.

- SNF vuolggahii jurdaga ja jođihii barggu lágidit Sámi Dásseárvokonferánssa Oslos cuoŋománus 2007.

Ovttasbargat:

- {SNF:as}${acro,suf|SNF:s} lea sierra ossodat Guoládagas Ruoššas, ja SNF váldá árjjálaččat oasi {barentsguovllu}${prop,cap|Barentsguovllu} ovttasbargodoaimmain.

- SNF ovttasbargá báskalaš nissonorganisašuvnnain Bilgune Feminista, Euskal Herria.

- SNF lea {FOKUSa}${acro,suf|FOKUS} lahttun. FOKUS lea Nissonolbmuid ja ovdánahttináššiid {vástesaš}${der,conm,s-v|vástevaš} Forum Norggas.

Gudnejahttit nissonolbmuid – ja albmáid:

- Juohke jagi geiget {SNFa}${acro,suf|SNF} ovdánahttinbálkkašumi sutnje dahje sidjiide geat ovddidit dásseárvvu ja ovttaárvosašvuođa.

Sámi nissonolbmot deaivvadit:

- Jahkečoahkkin oktan seminárain gos ságaškuššat áššiid main njealji riikka sámenissonat beroštuvvet.

- Čoahkkimat leat leamaš {Háštás}${prop,conc,št-ršt|Hárštás}, Anáris, Kárášjogas, Tromssas, Lujávrris, Jämtlánddas, Murmánskkas. Jagis 2008 čoahkkanat Roavvenjárgii.

Ruhtadeapmi:

- SNF oažžu jahkásaš doaibmaruđa Norgga Sámedikkis. Jagis 2008: 97 000 nkr.

- Prošeavttaid ruhtadat doarjagiiguin maid SNF ohcá, ee. {FOKUS:as}${acro,suf|FOKUS:s}, Barentsčállingottis, {Olgoriikadepartementtas}${loan,vowc,diph|Olgoriikadepartemeanttas} ja Sámedikkis, Norgga bealde.



Guovdageaidnu studeantabáikin

Guovdageaidnu lea Norgga stuorámus suohkan, sullii 9687 {km2}${km²}. Dáppe ásset birrasii 3000 olbmo. Dáin ássiin leat 85 % sámegielagat, ja goalmmát oassi sis leat boazoealáhusas. Guovdageaidnu lea guovddáš sámi {oahppoja}${typo|oahppo- ja} dutkanbáiki. Dáppe leat máŋga guovddáš sámi ásahusa, nugo Sámedikki ossodagat, Sámi nammanevvohat, Sámi allaskuvla, Sámi Instituhtta, Duodjeinstituhtta ja Álgoálbmotguovddáš. Dáppe gávdno maid Beaivváš sámi teáhter, Sámi {árkiiva}${loan,vowc,á-a|arkiiva}, Áššu, Min Áiggi {guovllukántuvra}${loan,vowc,á-a|guovllukantuvra}, {Ságat áviissa}¥{Ságat-áviissa} {guovllukántuvra}${loan,vowc,á-a|guovllukantuvra}, NRK Sámi Radio {guovllukántuvra}${loan,vowc,á-a|guovllukantuvra} ja sámi joatkkaskuvla.

Guovdageainnus leat skábmaguovssahasat, čuvges geasseijat ja gaskaija beaivváš. Guovdageainnus lea {valljis}${conc,llj-lj|valjis} ja girjás kultureallin. Kultuvrrat deaivvadit beaivválaččat. Beassážiid áigge lea Guovdageaidnu hui guovddážis dáppe Sámis. Dáppe leat ee. {Beassáš-festivála}${cmp,hyph-0|Beassášfestivála}, Sámi Grand Prix, Sámi filbmafestivála, konfirmašuvnnat, heajat, heargevuodjimat ja konsearttat.


Enodat guđđo olggos sámegielddas

Enodagas leat fuolas mo stuorra gildii laktin váikkuha {luondduealahusaide}${vowlat,a-á|luondduealáhusaide} ja sámegiela sajádahkii. Antti Sallinen govven.

Suoma ráđđehusa ásahan virgeolmmošbargojoavku evttoha Lappi oarjedavveoassái Enodaga, Gihttela, Muonio ja Kolari laktima oktasaš {gielddan}${conc,ldd-ld|gieldan}.

Plánenjoavkku mielas gieldaođastus lea vealtameahttun, vai gielddat cevzet {boarasmuvvama}${vowlat,a-á|boarásmuvvama} ja gielddaekonomiija ovdanbuktin hástalusain. Maid skuvllaid unna oahppimearit dagahit dan, ahte bálvalusaid galggaše guorahallat {čiekŋaleabbut}${der,conc,bb-pp;vowlat,u-o|čiekŋaleappot} dán njealje gieldda gaskkas.

Ođđa gielda livččii 20 502 {njealjehaskilometera}${loan,conc,htt-ht|njealjehaskilomehtera} viiddis ja doppe orole sullii 14300 olbmo.

Enodaga gielddas ledje jagi 2010 loahpas 187, Gihttelis 11, {Muonios}${prop,foreign|Muonás} 5 ja Kolaris 2 sámegielaga. Sápmelaččaid gielalaš rivttiid dorvvasteami dihte Enodat galggalii meroštallojuvvot sámiid ruovttuguovlun. Juos gieldalaktin ollašuvvá, de dat gáibida láhkaásaheami rievdadeami. Sámi ruovttuguovllu gielddaide guoski láhkaásaheami rievdadeapmi {gáibidá}${vowm,á-a|gáibida} ráđđádallamiid sámedikkiin.

Sámegielagiid vuoigatvuođat hedjonit?

Bargojoavkku evttohusas mieđihit, ahte sápmelaččaid rievttit hedjonivčče dán ođđa dilis. Dán vihkot maid enodatlaččat.

Enodaga Gárasavvonis orru oahpaheaddji Virpi Väisänen lea fuolas dákkár plánain. Su mielas váttisvuođaid {buvttalii}${vowlat,a-á|buvttálii} ee. gieldda mearehis stuora viidodaga lassin maid sámegielat bálvalusaid ollašuhttin

– Juo dála dilis lea dievas bargu vuođustit {sámegielabálvalusaid}${cmp,1-2|sámegiela bálvalusaid} dárbbu ja ain stuorit gielddas dat livččii jo mihá garrasit hástalus.

Dákkár váttisvuođat leat omd. sámegielat beaivedikšumis ja sámegielat skuvllain, gos leat unna oahppimearit.

– Vaikko bálvalusaide boahtáge eanas ruhtadeapmi stáhtas, nu gielda {sáhtá}${conc,ht-htt|sáhttá} maid muhtin muttus oassálastit dasa. Leatgo dát golbma iežá gieldda válbmašat ja leago dain dáhttu oassálastit dasa, go dain orrot nu unnán sápmelaččat, lohká Väisänen.

Váikkuhusat maid luondduealáhusaide?

Neakkela bálgosa badjeolmmái Jouni Näkkälä mielas gielddaid ovttastahttin soaittálii hehttet maid luonddugeavaheami

– Skohterastiid ja {njealljejuvllagiin}${conc,llj-lj|njealjejuvllagiin} {vuodjiid}${nomag,vowc,mono;conc,dj-ddj|vuddjiid} mearri {lassanivččii}${vowlat,a-á|lassánivččii} sihkkarit Eanodaga guovllus, juos ovddeš Muonio, Kolari ja Gihttela olbmot oččole seamma vuoigatvuođaid vuojášit, go enodatlaččain leat dál. Dát soaittálii hehttet sámiid boazodoalu, guollebivddu ja iežá meahcceealáhusaid.

– {ILO-soahpámuša}${vowlat,á-a|ILO-soahpamuša} {ratifisieren}${loan,vowc,mono|ratifiseren} {soaitálii}${conc,it-itt|soaittálii} dieđusge čoavdit dákkár váttisvuođaid, navdá Näkkälä.



Máilmmimeašttirgilvvut čoavddusin?

{MáilmmimeaSttirgilvvuid}${encoding|Máilmmimeašttirgilvvuid} lea {ulbmililin}${typo|ulbmilin} ordnet {cuo¿ománus}€{encoding|cuoŋománus} Luostos Suomas.

Heargegilvobargojoavku lea dán čavčča evttohan, ahte boahtte giđa gonagasgilvvuid maŋŋel ordnele Máilmmimeašttirgilvvuid.

Dohkko {sáhttále}${conc,htt-ht|sáhtále} buot heargegilvaleaddjit oassálastit. Gilvvut dollojuvvole cuoŋománus Luostos ja daid {lágidivčče}£{verb,infl,cond,kongr|lágidivččii} Pyhä-Luosto porocup ry.

Jurdda sierranas MM-gilvvuid ordnemis lea jorran šiehtadallamiin ovdalge.

– Humaimet diibmá Roavvenjárgga čoahkkimis, ahte ordneleimmet sierranas MM-gilvvuid, gosa searvale buot riikkaid buoremusat. Delle lihtut doalale iežaset

{Cuppa}${loan,conc,pp-p|Cupa} juohke {riikas}${conc,ik-ikk|riikkas} ja de dan maŋŋel doalale sierranas loahppagilvvu, muitala Mikkel Per Sara.

Riikkaidgaskasaš MM-gilvvut buoridivčče heargevuodjimiid sajádaga, muhto ordnengeavadagas galggalii Sara mielde váldit vuhtii, ahte gait riikkat beasale ordnet daid.

– Juos daid galgá gohččut MM-gilvvuin, de gilvobáiki galggalii molsašuvvat juohke jagi ja gilvvuid galggale lágidit vuoruid mielde sihke Norggas, Ruoŧas ja Suomas. Jáhkán ahte dat lasihivčče heargevuodjima bivnnutvuođa valáštallansuorgin, go livčče ná viidát oidnosis, oaivvilda Sara.


Norgga Sámis ii mokta searvat Suoma gilvvuide

Anára Heargegonagasgilvvuid gonagasluohkkái besset searvat 24 buoremus {suopmelaS}${typo|suopmelaš} gilvovuojána.

Bálgesiid ovttastumi stivrra dán čavčča mearrádus eastadit olgoriikka herggiid oassálastima Hearge-cup -loahppagilvvuide Anáris soaitá dagahit, ahte Norgga Sámi heargeeaiggádat eai leat aktiivvalaččat searvame dán jagaš Suoma {Hearge cup-gilvvuide}¥{cmp,2-1|Heargecup-gilvvuide}.

– Norgga heargeeaiggádiidda ii leat miellagiddevaš gilvalit Suoma {Hearge-Cuppas}${loan,conc,pp-p|Hearge-Cupas}, go eai sáhtte čoaggit čuoggáid ja {beasa}£{beassat} gilvalit Anáris gonagasluohkás, oaivvilda Sámi Heargelihtu (SHL) sátnejođiheaddji Mikkel Per Sara.

Eai beasa searvat finálii ja guhkki mátkkoštit oassegilvvuide

Boahttevaš Anára Heargegonagasgilvvuid gonagasluohkkái besset searvat 24 suopmelaš gilvovuojána, mat leat čoaggán eanemusat čuoggáid dálvvi cup-gilvvuin. {Norggabealde}${cmp,1-2|Norgga bealde} leatge dál bidjame eanet návccaid {iežas}£{iežaset} gilvvuid ordnemii.

– {SHL:a}${acro,suf|SHL} ja Sámi Valáštallanlihtu beales mii nannet Norggabeale gilvvuid ordnema ja oassálastit Suomabeale cup -gilvvuide dušše delle, go mis eai leat gilvvut dáppe Norggas. Suoma-cupas ii orošii nu stuora árvu dál midjiide, go eat beasa searvat ieš finálii ja dáppe šaddá juo muđuige guhkkin mátkkoštit Lulli-Lappii oassegilvvuide, muitala Sara.

Stivra jienastii

Bálgesiid ovttastumis čohkkeje {manna}${typo|mannan} giđa bargojoavkku, man ulbmilin lei čoavdit olgoriikka herggiid searvama gonagasgilvvuide. Bargojoavkku evttohusa vuođul bálgesiid ovttastumi stivra čoahkkanii čakčamánus gieđahallat dán ášši. Čoakkámis jienaste {deinna}${vowc,e-a|dainna} {boađusin}${infl,com|bohtosiin}, ahte guhtta stivralahtu dorjo olgoriikka herggiid oassálastima ja gávccis vuosttilde.

– Bálgesiid ovttastumi stivra mearrida gilvoortnegis loahpalaččat ja dán jagi stivra mearridii, ahte olgoriikka hearggit eai beasa searvat gonagasluohkkái. Ášši ferte de gieđahallat ođđasit boahtte jagi, muitala Bálgesiid ovttastumi doaibmajođiheaddji Anne Ollila.

{SHL:a}${acro,suf|SHL} nubbi sátnejođiheaddji Juhani Länsman mielde Bálgesiid ovttastumi stivrra mearrádussii váikkuhii Suoma boazogilvoválljogotti oaidnu dán áššis.

– Gilvoválljogoddis eai hálit, ahte olgoriikka hearggit besset mielde gonagasgilvvuide. Dan dihte Bálgesiid {ovtasttumi}${typo|ovttastumi} stivrras šadde ”sealgi seainni vuostá” bargat dakkár mearrádusa, muitala Länsman.

Ruhtadeapmi gonagasgilvvuide ii leat vel sohppojuvvon

Mannan {gonagasgilvohallamiid}${conc,lv-lvv|gonagasgilvvohallamiid} maŋŋel lei eahpesihkarvuohta gilvvuid ordnemis ekonomalaš sivaid geažil ja Bálgesiid ovttastumis váillahe ođđa ruhtadeddjiid ja doibmiid mielde lágidit gilvvuid. Kultur- ja oahpahusministeriija lea juolludan boahtte jahkái 10.000 euro {boazogilvodoai-maid}${typo|boazogilvodoaimmaid} ovddideapmái. {Gonagasgilvohallamiid}${conc,lv-lvv|Gonagasgilvvohallamiid} lea ulbmilin ordnet njukčamánu maŋemuš {vahkoloahpa}${conc,hk-hkk|vahkkoloahpa} áigge.

– Gonagasgilvvuid ruhtadeapmi ii leat vel sohppojuvvon. Mii leat gal ráđđádallan ovttasbargovejolašvuođas Anára gielddain, muitala Ollila.

Norgga sámit evttohan doarjut ruđalaččat

Mikkel Per Sara mielde heargelihtuid ja bálgesiid ovttastumi oktasaš čoakkámis juo jagis 2011 Norggabeale heargelihtut fálle bálgesiid ovttastupmái vejolašvuođa doarjut ekonomalaččat {heargegilvohallamiid}${conc,lv-lvv|heargegilvvohallamiid} ordnema, juos sii besset {leah-kit}${typo|leahkit} fárus gilvaleame gonagasluohkás.

– Norgalaččat leat gal čájehan beroštumi doarjut ekonomalaččat {heargegilvohallamiid}${conc,lv-lvv|heargegilvvohallamiid}, muhto dat ii leat gal dán dilis vejolaš, muitala Ollila.

LK ságat {ii}£{verb,kongr|eai} darvehan ságaide gilvoválljogotti ságadoalli Mauri Lakela, iige bargojoavkku jođiheaddji Jukka Knuuti.



Sámedáidaga doarjjasearvái stáhtabálkkašupmi

Sámedáidaga doarjjasearvi lea ordnen jagi 1999 rájes álgoálbmogiid filbmafestivála Skábmagovaid Anáris

Kultur- ja valáštallanministtar geigii ikte Helssegis dáidaga stáhtabálkkašumi Sámedáidaga doarjjasearvái.

Sámedáidaga doarjjasearvi lea ordnen jagi 1999 rájes álgoálbmogiid filbmafestivála Skábmagovaid Anáris.

Dáidaga stáhtabálkkašumit leat dovddastumit maŋemus golmma jagi áigge {dahkon}${conc,hk-hkk|dahkkon} dáiddalaš barggus dehe guhkesáigásaš ja mearkkašahtti dáiddalaš doaimmas.

Iežát geat ožžo bálkkašumi ledje Miljoonasade-joavkkus beakkán musihkar Heikki Salo ja dáiddafestivála Piknik Frequency. Bálkkašumi sturrodat lea 15.000 euro.



”Suopma galgá dorvvastit sámiid árbevirolaš njulgosiid”

Suoma olgoministtar Erkki Tuomioja deattuhii IONK -seminárasáhkavuorustis, ahte dál lea áigi addit sierranjulgosiid sámiide ILO 169 {-soahpamussii}${conc,ss-šš|soahpamuššii} laktásemiin, muitala sámedikki ságadoalli bloggastis.

Olgoministtar Erkki Tuomioja deattuhii ILO 169 -soahpamuša dehálašvuođa sámiide sáhkavuorustis olmmošriektesáttagotti ja davviriikkalaš olmmošriekteáššiid ráđđádallangotti (IONK) lágidan semináras mannan bearjadaga.

– Ministtar dajai čielgasit, ahte Suopma galgá dorvvastit sápmelaččaid árbevirolaš vuoigatvuođaid boazodollui unnimusat stáhta eatnamiin sámiid ruovttuguovllus. Tuomioja deattuhii, ahte dál lea áigi addit sierravuoigatvuođaid sápmelaččaide ILO 169 -soahpamuššii laktásemiin, muitala sámedikki ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvi bloggastis.

Seminára fáddán lei Eurohpá Ráđi olmmošriekteáittardeaddji Nils Muižnieks Supmii addán ávžžuhusat ja daid {olláhuhttin}${vowlat,á-a|ollahuhttin}. Áittardeaddji lea ee. ávžžuhan Suoma ratifiseret ILO 169 -soahpamuša, suokkardallat sámedikki evttohusa vuođđudit parlamentáralaš sámedikki ja ráđđehusbellodagaid dásseárvosaš bargojoavkku válmmaštallat soahpamuša ratifiserema sihke dorvvastit sámi boazodoaluin bargama vejolašvuođaid. Ávžžuhusaid, mat guske sápmelaččaid, kommentereje ee. {olmmošvuoigatvuohtaáššedovdit}${cmp,nom-gen|olmmošvuoigatvuođaáššedovdit} Lee Swepston ja Birgitte Feiring, {vuoigatvuohtaministeriija}${cmp,nom-gen|vuoigatvuođaministeriija} sihke eanan- ja meahccedoalloministeriija ovddasteaddjit.

Sámedikki beales sáhkavuoruid semináras dolle Klemetti Näkkäläjärvi, Heikki Paltto ja Ulla Maarit Magga.




Guovttegielat ruhta {geaveheapmi}${vowlat,e-a|geavaheapmi} Unjárggas

Unjárgga Sámeálbmot {bellodak}${bellodat} lea miellahtučoahkkimis mearridan sáddet breava gos bivdit Unjárgga gielddas guorahallat geavaha go gielda ruđaid eavttuid mielde.

Unjárgga gielda

9840 Vuonnabahta/ Varangerbotn

Unjárgga gielda

Departemeantta birra

Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta bargu lea:


	nannet golaheddjiid {rivtiiid}${typo|rivttiid}, beroštumiid ja sihkkarvuođa

addit mánáide ja nuoraide oadjebas {bajasšaddandili}${vowlat,a-á|bajásšaddandili}, ja vejolašvuođa searvat
	servodahkii ja leat fárus {mearrideamin}${vowlat,i-e|mearrideamen} {servogagas}${typo|servodagas}

	sihkkarastit {bearašiid}${conc,r-rr|bearrašiid} eallima ekonomalaččat ja {sosialalaččat}${loan,vowc,a-á|sosiálalaččat}

	oaččuhit ollislaš ja duohta dásseárvvu nissoniid ja dievdduid gaskka

Min bargosuorggit gusket eanas olbmuid árgabeaivái, ja mearrádusat mat dahkkojit sáhttet leat hirbmat mávssolaččat juohke olbmui.

Eanas oassi MLD bušeahtas manná juolludemiide {mánnábearrášiidda}${vowlat,á-a|mánnábearrašiidda} - mánnáoadju, {riegadahttinruhtii}${vowlat,a-á|riegádahttinruhtii} ja reaidadoarjagii. Buorredilledoaimmaid dáfus leat mánáidsuodjalus okta dain stuorimus bušeahttapoasttain.


Fágaossodagat hálddašit lágaid ja {doarjjasortnegiid}${typo|doarjjaortnegiid}, barget plánemiin, čielggademiiguin, váikkuhandoaimmaiguin, bagadallamiin, diehtojuohkimiin álbmogii ja joavkkuide geaidda guoská. Ossodagat addet maiddái doarjaga dutkamii, {geahččalan}£{geahččalan}- ja ovdánahttinbargui, ja servet riikkaidgaskasaš ovttasbargguide sin fágasurggiineaset.


Heterofiila ja homofiila páraid oktasaš náittosláhka

[14.03.2008]

Ráđđehus ovddida odne oktasaš náittoslága evttohusa. Láhka addá homofiillaide seamma vuoigatvuođa náitalit go heterofiillain ge lea. Seammás sihkkarastá láhka lesbalaš páraid mánáide guokte juridihkalaš váhnema jo eallima álggu rájes, ja homofiila náittospárat ožžot vejolašvuođa árvvoštallojuvvot adoptiivaváhnemin seamma láhkai go heterofiila náittospárat ge. – Ovttadássásašvuođa barggu historjjálaš lávki, dadjá mánáid- ja dásseárvoministtar Anniken Huitfeldt.


Eanet dokumeanttat fáttá birra

{anlávdegoddi}${lávdegoddi}

9840 Vuonnabahta / Varangerbotn



Guovttegielat ruhtageavaheapmi Unjárggas




Unjárgga Sámeálbmot Bellodak (SáB) lea media bokte dihtosii ožžon dan ahte gielddat geat ožžot ruhtajuolludeame Sámedikkis, eai sáhte duođaštit dan geavaheame. Sámegiella lea hui hearkkes dilis, ja lea danne dárbbašlaš ahte diet juolludeapmi geavahuvvo eavttuid mielde.

Dahko bokte bivdit ahte čađahuvvo guorahallan mo Unjárgga gielda hálddaša guovttegielat ruđaid maid gielda oažžu Sámedikkis.

Mii bivdit Unjárgga gielda dárkkistanlávdegotti bokte, čađahit dien iskosa.

Bohtosat fertejit boahtit oidnosii, ja erenoamážit dan ahte geavahuvvo
juolluduvvon ruhta ulbmiliid ja eavttuid mielde.

Unjárgga SáB boahtá čuovvut ášši, guđe láhkai gieldda bealis barget iskat guovttegielat ruhtadeame.


Unjárga, 16.6. 2008

Unjárgga Sámeálbmot Bellodak


Elfrid Boine

Jođiheaddji



Manin boahtit Sámi allaskuvlii?

18.04.2008

Jus {hálidat}${conm,d-id|háliidat} lohkat ealli sámi birrasis, boađe studeantan Sámi allaskuvlii, ođđa {Diehtosiiddii}${conc,idd-id|Diehtosiidii}!

Boađe ráhkkanit bargui Sámi servodahkii gos ihkinassii, ja vásit man girjái sámevuohta ja sámekultuvra duođaid lea!

Jus lea miella lohkat ealli sámi birrasis, gos maiddái {oahpasnuvat}${vowlat,a-á|oahpásnuvat} eará sámi guovllu olbmuiguin, boađe máilmmi {áidná}${vowlat,á-a|áidna} sámegielat alit oahppoásahussii - Sámi allaskuvlii!

Dáppe leat oahppofálaldagat mat leat {dunnje}${conc,nnj-tnj|dutnje} heivehuvvon ja dáppe lea {movttidahtti}${conm,d-id|movttiidahtti} ja hástaleaddji oahppobiras gos duođai beasat iežat dáiddu ja gelbbolašvuođa ovddidit.

Sámi allaskuvllas don beasat

•	 oahppat sámegillii ealli sámi birrasis

•	 oažžut sámi ja álgoálbmot {perpektiivva}${loan,typo|perspektiivva} buot oahpahusas

•	 vásihit buori oahpahusa ja lagasvuođa earáide, sihke {miel-studeanttaide}${cmp,hyph-0|mielstudeanttaide} ja oahpaheddjiide

•	 {oahpasmuvvat}${vowlat,a-á|oahpásmuvvat} {iešguđetguovllu}${cmp,1-2|iešguđet guovllu} sámi servodagaide ja sámiide

•	 fuomášit árbevierromáhtu ođđa ja ođđaáigásaš oktavuođain

•	 beasat luoikat ođđaáigásaš rusttegiid nugo giehtadihtoriid ja digitála {kameraid}${loan,vowc,a-á|kámeraid}

•	 {oahpasnuvvat}${vowlat,a-á|oahpásnuvvat} eará álgoálbmogiiguin

•	 vuolgit lonohallanstudeantan olgoriikii

Leago dás juoga mii geasuha du?

{"}‰{cit|”}Boađe don ge hábmet iežat boahtteáiggi!{"}‰{cit|”}

Álggogeahčen oahppojagi Sámi allaskuvla lágida álggahanvahkku ođđa ja ovddeš studeanttaide. Álggahanvahkku prográmmas leat almmolaš rahpanbeaivi, diehtojuohkin Sámi allaskuvlla birra, fáddarortnet ođđa studeanttaide. Lágiduvvojit maid sosiála dáhpáhusat dego omd. dolastallan, kano-tuvra ja studeantaeahket. Leat maid kurssat studeanttaide, omd. girjerájus ja Classfronter kurssat.

Guovdageaidnu studeanttabáikin

Guovdageaidnu mearkkaša {"}‰{cit|”}guovdu geainnu{"}‰{cit|”} ja lea doloža rájes leamaš guovdu Sámi.

Mii {hálidit}${conm,d-id|háliidit} ahte Guovdageaidnu ja Sámi allaskuvla dál maid galgá leat sámi nuoraid ja earáid deaivvadanbáiki, ja čohkket ollu sámi studeanttaid miehtá Sámis.

Guovdageainnus lea ealli sámi biras gos sámegiella gullo beaivválaččat. Guovdageainnus leat valljugas ja girjás kultureallin ja dáppe kultuvrrat deaivvadit beaivválaččat.

{Beassážit}${fin,t-id|Beassážiid} áiggi dáppe lágiduvvo Sámi beassášfestivála. Dalle čoahkkanit ollu olbmot miehtá Sámi messostallat, {dolos}${fin,s-š|dološ} árbevieru mielde. Beassášfestivála oktavuođas {lágiduvvo}£{lágiduvvojit} Sámi filbmafestivála, Sámi Grand Prix, konsearttat, máilmmimeašttirgilvvut heargegilvovuodjimis, oaggungilvvut, {skuhtercrossa vuodjin}¥{cmp,2-1|skuhtercrossavuodjin}, teáhterčájálmasat ja olu eambbo. Beassážiid áiggi leat maid {konfirmášuvnnat}${loan,vowlat,á-a|konfirmašuvnnat}, ja árbevirolaččat máŋggas heajastallet, ja risttašit mánáid.

Čakčat borgemánus lágiduvvo {"}‰{cit|”}Kauto Live{"}‰{cit|”} festivála mii lea musihkkafestivála. Skábmamánus lágiduvvo Nilut Cup, {mat}£{mii} lea spábbačiekčangilvu mii čohkke ollu olbmuid. Nilut Cup oktavuođas lávejit maid leat konsearttat.

Guovdageainnus ja Diehtosiiddas leat maiddai eará guovddáš sámi ásahusat, nu go Sámedikki oahpahus-, giella ja kulturossodat, Sámi {árkiiva}${loan,vowlat,á-a|arkiiva}, Gáldu- Álgoálbmotvuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáš ja Riikkaidgaskasaš boazodoalloguovddáš. Guovdageainnus lea maid Beaivváš sámi teáhter, Ávvir ja Ságat aviissaid guovllukantuvrrat, Sámi Radio guovllukantuvra ja Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvla.

 Dáin ruovttusiidduin gávnnat eanet dieđuid Guovdageainnu birra:

Guovdageainnu suohkana ruovttusiidu dás

Muđui lea Kautokeino Net buorre diehtogáldu

GLR {Lágásradio}${vowc,á-a;vowlat,á-a;loan,vowc,a-á|Lagasrádio} dáppe gávnnat beaivválaš ođđasiid

Valáštallan ja {ástoáiggebuđaldusat}${vowc,á-a|astoáiggebuđaldusat}

Guovdageainnus leat stuora vejolašvuođat meahcásteapmái, ja luonddu {vánddardeamis}£{vánddardeapmái}, go olles Finnmárkku duottar lea juste viessouvssa olggobealde. Guovdageainnus lea hui doaibmilis valáštallanbiras, ee. lea fierbmespábbun, spábbačiekčan, giehtaspábbun, čuoigan ja aerobic. Sámi allaskuvllas leat sierra hárjehallanáiggit Báktehárjji valáštallanhállas, gos hárjehallat sisbandy ja {gievrrudanhárjehallama}${conc,vvr-vr|gievrudanhárjehallama}. Diehtosiiddas lea lášmmohallanlatnja gosa buot studeanttat ja bargit besset. Doppe leat iešguđetlágan lášmmohallanrusttegat ja gievrudanrusttegat.

Báikkálaš olgobáikkiin lea studeanttain vejolašvuohta lágidit studeantakroa, gosa buohkat badjel 18 besset. Guovdageainnus lea lávlunjoavku, gáffebára, teáhter, kino, heastastáljat ja máŋga iešguđetlágan {searvvi-}${typo|searvvi} dego dánsunsearvi, musihkkariid searvi, risttalaš searvvit ja bridge-klubba.

Dáppe leat buorit duddjonvejolašvuođat jus {hálidat}${conm,d-id|háliidat} duddjot. Lágiduvvojit duodjekurssat, ja lea maid vejolaš ieš duddjot Duodjeinstituhtas.

Ásodagat

Sis-Finnmárkku studeanttaid ovttastusas (SSO) leat 18 bearašásodaga ja 18 lanja (hybela). Sis-Finnmárkku studeanttaidovttastus vástida guoskevaš gažaldagaide.

Mánáidgárdi

Studeantaovttastusas lea studeanttaide buorre mánáidgárdefálaldat. Studeanttaide lea vuoruhuvvon mánáidgárdesadji olles studerenáigodahkii. Mánáidgárddis leat guokte ossodaga mánáide {gaskkal}¥{0} 1/2 jagis- 5 jahkái. Sámi doaimmat leat mielde mánáidgárddi árgabeaivvis. SSO vástida gažaldagaide mánáidgárdesaji ohcama, sajádaga ja mávssu birra.


Muđui allaskuvlla fálaldagat {studeantaide}${loan,conc,nt-ntt|studeanttaide} leat:

Studeantasearvi

Class Fronter

Studeantaaviisa

Dihtorlanjat ja mátkedihtorat

Giellakurssat

Girjerájus

Kantiidna

{E-boasta čujuhus}¥{cmp,2-1|E-boastačujuhus} ja čoavddagoarta

Vuolgit {olgoriikkii}${conc,ikk-ik|olgoriikii} studeantan

Ođđa studeanttaide {fáttarortnet-veahkki}${cmp,hyph-0|fáttarortnetveahkki} ja doarjja go lea amas ja ođas báikái!



Bovdejupmi 2008 riikačoahkkimii Girkonjárggas

Sámeálbmot bellodat bovde 10. dábálaš riikačoahkkimii {girkonjárgii}${prop,cap|Girkonjárgii} 11.ja.12.golggotmánu. {Áššebáhppáriid}${conc,hpp-hp|Áššebáhpáriid} {gávnnet}${vowlat,e-a|gávnnat} {riikačoahkkin máhpas}¥{cmp,2-1|riikačoahkkinmáhpas}.



Báikkálaš bellodagat

Finnmárku Sámeálbmot bellodat

{Fylkadikkeáirras}${loan,conc,lk-lkk;cmp,gen-nom|Fylkkadiggeáirras}

{Sámedikkeáirasat}${cmp,gen-nom|Sámediggeáirasat}

Stivra


Bovdejupmi dábálaš riikačoahkkimii golggotmánu 11. ja 12. b. 2008


Sámeálbmot bellodat stivra bovde dábálaš riikačoahkkimii Girkonjárggas golggotmánu 11. ja 12.b. 2008.

Čoahkkinbáiki: Rica hotell Girkonjárga

Čoahkkin álgá: lávvardaga tii 11.00

Čoahkkin loahpahuvvo: sotnabeaivve tii 13.00

{Sisaboahtan}${vowlat,a-á|Sisaboahtán} áššit galget leat stivrras ovdal čakčamánu 19.b.2008, § 9. {Áššiid}${fin,id-t|Áššit} mat galget riikačoahkkin ovdii, galget leat čilgejuvvon. Áššiid ferte báikkálašbellodat buktit ovdan riikačoahkkimis.

Fápmudusskovvi galgá leat stivrras {ovdal}¥{ovdal go} riikačoahkkin álgá.

Báikkálašbellodagaid {ráporterenskovvi}${loan,vowlat,á-a|raporterenskovvi} galget leat devdon ja vuolláičállon báikkálaš bellodaga jođiheaddjis, ja sáddejuvvo nubbijođiheaddji Elfrid Boine,
ovdal golggotmánu 1.b. Jos báikkálaš bellodat ii sádde raporterenskovi, sáhttá dat váikkuhit nu ahte báikkálašbellodat oažžu dušše guokte áirasa riikacoahkkimii. Muđuid čujuhat njuolggadusaide § 9 Riikačoahkkin.

§ 9 Riikačoahkkin

Báikkálaš bellodat válljejit áirasiid riikačoahkkimii ja ožžot guokte áirasa 15 vuosttaš miellahtuin, das 1 áirasa lassin juohke 15. miellahtus. Mákson {miellahtuvuohta}${conc,ht-htt|miellahttuvuohta} jagi ovdal riikačoahkkin, lea vuođđun áirraslohkui riikačoahkkimii.

Njuolgga {miellahtuvuohta}${conc,ht-htt|miellahttuvuohta} ii {ahte}${conc,ht-tt|atte} áirasa riikačoahkkimii.

Stivra lea várren idjadansajiid Rica {hotealla}£{hoteallas} Girkonjárggas. Áirasat fertejit oađđit duppallanjain. Stivra ferte oažžut dihtosii galle áirasa, namain ja {el-poastačujuhusain}${loan|e-poastačujuhusain}, geat dárbbašit idjadeame ovdal golggotmánu 1.b. 2008. Dán dáhttut hotealla njuolggadusaid ektui oažžut dihtosiid geat galget idjadit.

Davvenjárgga ja Porsáŋggu Sámeálbmot Bellodat bovdejuvvo riikačoahkkimii guvttiin áirasiin áicájeaddjin.


{Miellahttovuohta}${vowlat,o-u|Miellahttuvuohta}

SNF-Sámi NissonForuma {lahttovuohta}${vowlat,o-u|lahttuvuohta}

Gulaskutta minguin:

Norga/Norge 150 nkr:

Postbanken nr 0540.06.51819

IBAN: NO46 0540 0651 819. Postbanken, N-0021 Oslo

Suopma/Finland 17,50 Euro

POP Utsjoki 564173-23071

IBAN: FI45 5641 7320 0030 71

Pohjolan Osuuspankki, FIN-99980 Utsjoki

Ruoŧŧa/Sverige 175 SEK

{Postgirot}${loan,foreign|Poastagirot} {nr.178 04 62-6}{singlespace|nr. 178 04 62-6}

IBAN: SE66 9500 0099 6018 1780 4626

{Postgirot}${loan,foreign|Poastagirot}, SVE-10571 Stockholm

NJUOLGGADUSAT

SNF-Sámi NissonForum

Vuođđuduvvon {fierbmádahkan}${conc,rbm-rpm|fierpmádahkan} guovvamánu 6.b. 1993 Kárášjogas, ja sámi {organisašuvdan}${loan,typo|organisašuvdnan} geassemánu 23. b. 1998 {Háštás}${prop,conc,št-ršt|Hárštás}.{  }‰{singlespace| }Njuolggadusat dohkkehuvvon {Háštá}${prop,conc,št-ršt|Hárštá} jahkečoahkkimis geassemánu b. 1998, ja maŋimustá rievdaduvvon Roavvenjárgga jahkečoahkkimis skábmamánu 1.b. 2008.

§ 1: NAMMA JA ORGANISAŠUVDNAHÁPMI

SNF-Sámi NissonForum lea giliid, báikegottiid ja {regiuvnna}${loan,vowc,u-o|regiovnna} ovdánahttinbarggu forum nissonolbmuid eavttuid mielde.

§ 2:  ULBMIL

Sámi NissonForum ulbmilin lea:

a) Nannet nissonolbmuid oassálastima ja váikkuhanválddi sámi báikegottiin, vuođđuduvvon sámegiela ja -kultuvrra ala

b) Oahpahit ja movttiidahttit sámenissoniid áŋgiruššat ja doaimmahit ovdánahttinbarggu iežamet eavttuid mielde

c){  }‰{singlespace| }Dokumenteret sámenissoniid eallima ja bargguid, sihke historjjálaččat ja odne

d) Ohcat ovttasbarggu servviiguin, organisašuvnnaiguin, ásahusaiguin ja {fierbmádagaiguin}${conc,rbm-rpm|fierpmádagaiguin} main lea seammá ulbmil

§ 3: {LAHTTOVUOHTA}${vowlat,o-u|LAHTTUVUOHTA}

Sámenissonat geat atnet{  }‰{singlespace| }iežaset sápmelažžan, sáhttet leat dábálaš lahttun. Earát sáhttet leat doarjjalahttun.

§ 4: LAHTTOMÁKSU

Lahttomáksu máksojuvvo vuosttas jahkebeali kaleanddarjagis ja ovdal jahkečoahkkima. Jahkečoahkkin mearrida lahttomávssu sturrodaga.

§ 5:{  }‰{singlespace| }VÁLGADOHKÁLAŠVUOHTA JA JIENASTANRIEKTI

Sus guhte lea deavdán/ deavdá 15 jagi kaleanddarjagis ja guhte lea leamaš dábálaš lahttun unnimustá golbma mánu, lea jienastanriekti jahkečoahkkimis. Su lea maid vejolaš válljet stivrii. Ii sáhte válljejuvvot sáttatolmmožin ovdal go deavdá 18 jagi. Doarjjalahtuin lea dušše evttohan- ja hállanriekti, iige jienastanriekti.

§ 6:{  }‰{singlespace| }STIVRA

Stivra jođiha Sámi NissonForum. Stivrras leat vihtta lahtu guđet válljejuvvojit guovtti jahkái ain hávil. Go stivra vuođđuduvvo, válljejuvvo maiddái jođiheaddji. Stivrras lea mearridanváldi go unnimustá golmmas, oktan várrelahtuiguin, leat čoahkis.{  }‰{singlespace| }Stivra lea geatnegahtton doahttalit sierra njuolggadusaid stivrra bargui maid jahkečoahkkin lea dohkkehan.

§ 7:{  }‰{singlespace| }JAHKEČOAHKKIN

Jahkečoahkkin lea Sámi NissonForum alimus orgána ja dollojuvvo juohke jagi.{  }‰{singlespace| }Jahkečoahkkimii gohččojuvvo njeallje vahku ovdal. Jahkečoahkkináššebáhpárat sáddejuvvojit maŋimustá guokte vahku ovdal.

Jahkečoahkkin galgá meannudit:

- Maŋimus áigodaga dieđáhusa

- Doaibmaplána

- Maŋimus áigodaga dárkkistuvvon rehketdoalu

- Bušeahta

- Lahttomávssu sturrodaga

- Árvaluvvon áššiid

- Válljet vihtta (5) {stivralahttu}${conc,htt-ht|stivralahtu} ja golbma (3) {várrelahttu}${conc,htt-ht|várrelahtu}

- Válljet golmma olbmo válgalávdegotti

Jahkečoahkkimis lea mearridanváldi daiguin lahtuiguin geat leat {boahtan}${vowlat,a-á|boahtán} ja geain lea jienastanriekti. Árvaluvvon áššit maid jahkečoahkkin galggašii meannudit fertejit leat stivrra hálddus maŋimustá golbma vahku ovdal jahkečoahkkima.

§ 8:{  }‰{singlespace| }SIERRA JAHKEČOAHKKIN

Gohččojuvvo sierra jahkečoahkkimii jos stivra dahje goalmmát oassi lahtuin, geain lea jienastanriekti, dan gáibidit.

§ 9:{  }‰{singlespace| }NJUOLGGADUSAID RIEVDADEAPMI

Njuolggadusaid rievdadeapmi ferte leat almmuhuvvon gohččumis ja gáibida guokte goalmmát oasi eanetlogu jahkečoahkkimis.

§ 10:{  }‰{singlespace| }HEAITTIHEAPMI

Sámi NissonForum{  }‰{singlespace| }heaittiheapmi{  }‰{singlespace| }ferte leat almmuhuvvon gohččumis ja gáibida guokte goalmmát oasi{  }‰{singlespace| }eanetlogu jahkečoahkkimis. {Heaititiheamis}${typo|Heaittiheamis} galgá Sámi NissonForum opmodat geavahuvvot dan atnui maid jahkečoahkkin mearrida.



Preassadieđáhusat

SNF jahkečoahkkincealkámuš skábmamánu 1.-2.b.2008 Roavvenjárggas
Doaibmaplána vuostálastit {alkohola-boasttogeavaheami}${vowlat,o-u|alkohola-boasttugeavaheami} ja veahkaválddi maid bearaš gillá. handl-plan

Cealkámušat dohkkehuvvon {SNFa}${acro,suf|SNF} jahkečoahkkimis skábmamánu 1.-2.b. Roavvenjárggas. nr-1-7-sam

Sámi Parlamentáralaš Ráđi dásseárvobargu ja dásseárvobálkkašupmi; SNF ovdánahttinbálkkašupmi 2008 nuortasápmelažžii Tiina Sanila-Aikio snf-odas-3

{SNFa}${acro,suf|SNF} seminárafáttát: Mánáidkultuvra,{  }‰{singlespace| }Sámenissoniid doaibmaplána ja Bargu alkoholakeahtes eamiálbmotservodagaid ovdii.

Roavvenjárggas 31.10.-02.11.08 snf-odas-2

Sámenissoniid árbevirolaš máhttu – vajálduvvon Sámi allaskuvlla Ealát-prošeavtta semináras?

Kárášjohka, 08.03.2008

PDF fiila: snfcealkamus080308.pdf

Boahtte vahkus (12.-13.3.08) Guovdageainnus lágiduvvo seminára hui áigeguovdilis ja dehálaš fáttás, namalassii árbevirolaš máhtus ja dálkkádatrievdadeamis. Seminára váldotemán lea {“}‰{cit|”}Movt hálddašit ekologalaš oktiigullevašvuođaid ja biologalaš ja kultuvrralaš girjáivuođa árbevirolaš máhtu vehkiin?” Váldologaldallin lea professor Fikret Berkes Luondduresurssaid instituhtas Manitoba Universitehtas, Kanadas. Eará logaldallit leat professor Carsten Smith, allaskuvlla professorat, doavttirgrádastipendiáhtat ja moattis earát. Guovtti beaivvi prográmmas logaldallit leat oktiibuot 11, ja dušše okta nissonolmmoš.

Eamiálbmogiid dahje árbevirolaš dieđu birra ságastaladettiin dahje dan dutkkadettiin dávjá vajálduvvo dan máŋggabealatvuohta dego sohkabealle- ja ahkeerohusat. Nissoniid diehtu lea máŋgii vajálduhtton dahje badjelgehččojuvvon dutkamušain, ovddidanprošeavttain ja resursahálddašanvuogádagain. Almmái- ja nissonolbmuin leat sierralágan rollat bearraša ja servodaga ekonomalaš buvttadeamis, mas čuovvu ahte sis leat maiddái earálágan vásáhusat, diehtu ja áddejupmi sin luonddubirrasis.

Nissonolbmuin lea árbevirolaččat leamaš {guovddáš rolla}¥{guovddášrolla} ovdamearkka dihte šaddodiehtaga iešguđet surggiin, árbevirolaš eanandoalus ja vuovdedoalus. Sin geográfalaš ja dálkkádahkii, jagiáiggiide guoski dieđus leamaš stuorra mearkkašupmi šattuid čoaggimis ja gáhttemis. Eamiálbmot- ja árbevirolaš servodagain nissonolbmuid diehtu leamaš ja lea ain hui dehálaš bistevaš ekologalaš ja kultuvrralaš boahtteáigge ja biologalaš máŋggabealatvuođa doalaheamis ja dan oahpaheamis ođđa buolvvaide (FAO 1999; Nuttall 1998; Armstrong 1998; Shiva 1993).

Ovdamearkka dihte UNESCO Máilmmikonferánssa diehtaga birra (1999) celkkii raporttastis, ahte {“}‰{cit|”}ráđđehusat ja ráđđehusain sorjjasmeahttun organisašuvnnat (NGOt) galget gáhttet árbevirolaš diehtoortnegiid dáinna {lagiin}${vowc,a-á|lágiin}, ahte aktiivvalaččat doarjut servodagaid, mat doalahit ja ovddidit dákkár dieđu, eallinvugiid, gielaid, sosiála ortnega ja birrasa, gos sii ellet. Dat galget maiddái dovddastit nissoniid rolla árbevirolaš dieđu {guovddáš gáldun}¥{guovddášgáldun}” (World Conference on Science 1999: para. 86).

Gažaldagat maid Sámi NissonForum háliida jearrat Sámi allaskuvllas ja Ealát-prošeavttas leat:

• Leatgo sámenissoniid erenoamáš árbevirolaš diehtu ja máhttu váldojuvvon vuhtii {seminárá}${loan,vowlat,á-a|seminára} plánedettiin ja logaldalliid válljedettiin?

• Mo seminára áigu váldit vuhtii eamiálbmogiid ja árbevirolaš dieđu ja diehtoortnegiid máŋggabealatvuođa? Mo seminára áigu buktit ovdan daid dehálaš erohusaid, mat leat iešguđet joavkkuid dieđu gaskkas?

• Mo seminára sihkkarastá ahte sámenissoniid jietna ii vajálduvvo dahje badjelgehččojuvvo seminára {guovddáš gažaldaga}¥{guovddášgažaldaga} guorahaladettiin – namalassii {“}‰{cit|”}Movt hálddašit ekologalaš oktiigullevašvuođaid ja biologalaš ja kultuvrralaš girjáivuođa árbevirolaš máhtu vehkiin?”

Sámi NissonForum deattuha, ahte almmá sámenissoniid aktiivvalaš oassálastima ja sin árbevirolaš dieđu ja máhtu haga ii leat vejolaš guorahallat doarvái bures ja dievaslaččat biokultuvrralaš máŋggabealatvuođa hámiid dahje ekologalaš oktiigullevašvuođaid.

Sohkabealledásseárvu ii ollašuva Sámi iešmearridankonferánssas

Kárášjohka, 28.01.2008

PDF-fiila: snfcealkamus280108.pdf

SNF-Sámi NissonForum moaitá eamiálbmogiid resursaguovddáža Gáldu konferánssa Álttás boahtte vahkus. SNF jearrá manne nissonolbmuid eai ane dađi eanet árvvus logaldallin? Sii leat moattis, ja sin leat bidjan prográmma áibbas lohppii. Buohkat dihtet maid dat máksá. Diehtit velá ahte oassálastit dábálaččat vuolgališgohtet ovdal golmmabeaivásaš konferánssa loahpa.

SNF mielas dásseárvoperspektiiva berrešii leat fáddán juo álgosáhkavuoruin, danne go dássážii dat lea bázahallon bealli. Fáddá dalle {čuovošii}${verb,infl,cond,mono|čuvošii} digaštallama buot golbma beaivvi. Konferánssa poster/plakáhta muđui čájeha doaluid dovdomearkka: Vuovdnás almmáiolmmoš guhte okto dáhttu stivrejumi.

Iešmearrideapmi lea sámiide, dego máilmmi earáge eamiálbmogiidda, hui áigeguovdilis gažaldat. Mannan čakčamánus Ovttastahttojuvvon Našuvnnaid (ON) váldočoahkkin dohkkehii viimmat Riikkaidgaskasaš eamiálbmogiid rivttiid {julggaštuša}${conc,š-s|julggaštusa}, mas eamiálbmogiid vuoigatvuohta iešmearrideapmái lei {guovddáš vuolggasadji}¥{guovddášvuolggasadji}. Buot davviriikkat jienastedje {julggaštuša}${conc,š-s|julggaštusa} dohkkeheami bealis, ja dál leage áigeguovdil guorahallagoahtit mo ollašuhttit sámiid iešmearrideami ja čoavdit dasa gullevaš hástalusaid.

Eamiálbmogiid resursaguovddáš Gáldu Guovdageainnus lea váldán dan hástalusa duođas ja lea lágideamen riikkaidgaskasaš konferánssa Sámi iešmearrideami birra boahtte vahkus, 04-06.02.2008 Álttás. Konferánsii leat bovdejuvvon sihke riikkaidgaskasaš ja sámi áššedovdit doallat sáhkavuoruid eamiálbmogiid ja sámiid iešmearrideami iešguđet beliin.

Prográmma lea viiddis ja máŋggabealat, muhto SNF-Sami NissonForum lea sakka beahttašuvvan prográmma sohkabealleortnegis. Vuosttas logi logaldalli leat buohkat almmáiolbmot, dasto njeallje nissonolbmo {maŋŋálága}${vowc,á-a|maŋŋálaga} konferánssa loahpas. SNF jearrá: Makkár árvoortnegis dás lea sáhka? Manne nie máŋga almmáiolbmo ja dušše moadde nissonolbmo? Lea go eamiálbmogiid iešmearrideapmi vuos ja {ovddimus}€{adv,adj|ovddimusat} almmáiolbmuid fierpmádat ja fáddá?

Iešmearrideami vuođđu

SNF oaivvilda ahte konferánssa prográmma speadjalastá duohtavuođa, man earáge eamiálbmotnissonat leat buktán ovdan: Ahte dálá ságastallan eamiálbmogiid iešmearrideamis ii váldde doarvái bures vuhtii eamiálbmotnissoniid oainnuid ja dárbbuid. Ii ge ságastallan váldde vuhtii eamiálbmotnissoniid cuiggodemiid das makkár vuođu ala galgá eamiálbmogiid iešstivrema hukset. Dálá eamiálbmogiid iešstivrenmállet áddestallet váldoservodagaid ja oarjemáilmmi vuogádagaid, mat vuođđuduvvet válddi, autoritehta ja ráđđema doahpagiid ala.

Gáldu ordnii ieš mannan čavčča Norgga {dásseárvoáittardeaddjiin}${nomag,vowc,mono|dásseárvoáittardeddjiin} ja sámi servviid {ovddasteaddjiiguin}${nomag,vowc,mono|ovddasteddjiiguin} čoahkkima joatkit dásseárvobarggu Sámis. Manne dát dásseárvobargu ii oidno dán konferánssa lágideamis?

Eamiálbmogiid iešmearrideamis lea sáhka eamiálbmogiid ceavzimis álbmogin maiddái {boahtteáigges}${vowlat,e-i|boahtteáiggis}. Dan ii goit leat vejolaš ollašuhttit jos guođđit oasi álbmogis guorahallamiid ja ságastallamiid olggobeallái.

Eai dušše nissonolbmot olggobealde

Ja dat ii guoskka dušše nissonbeallái. SNF lea mearkkašan ahte konferánsii lea alla oassálastinmáksu, ja SNF mielas dat dahká konferánssa elihta várás. Sámenuorat ja sámi searvvit/organisašuvnnat mat leat sámi {akademálaš}${loan,vowlat,á-a|akademalaš} ja politihkalaš elihtabirrasiid olggobealde – ja seammás vissásit ohcalit liibba nanosmahttit {máhttuseaset}${conc,htt-ht|máhtuset} ja váikkuhanválddiset iešmearrideami ollašuhttima oktavuođas - eai suitte oassálastit. Nu SNF jearráge gean várás konferánsa lea oaivvilduvvon?

Jos aivve servodaga bajimus dássi (álbmoga elihta) beassá dákkár konferánssaide, dat ii nanne demokratiija. Ii das galle, Gáldu gártá dás bargat njuolggadusaidis vuostá, main lea ulbmilin {“}‰{cit|”}lasihit dieđuid ja áddejumi álgoálbmotvuoigatvuođaid ja sámi vuoigatvuođaid hárrái”. Ulbmiljoavkkuide gullet {“}‰{cit|”}buohkat, geat ohcet {dieduid}${conc,d-đ|dieđuid}”, nugo {“}‰{cit|”}skuvllat, eaktodáhtolaš organisašuvnnat, almmolaš ásahusat ja eiseválddit”. SNF mielas ii leat Gáldu dán háve {láhččán}${conc,hčč-hč|láhčán} konferánssa dábálaš diehtoáŋgiris sápmelažžii.

SNF vuordá danne ahte Gáldu dán jagi mielde juo lágida ruđahis sámi servviide ja organisašuvnnaide ge vejolašvuođa gazzat oahpu ja deaivvadit áššedovdiiguin sámi {iešmearrideames}${vowlat,e-i|iešmearrideamis} ja {eamialbmotvuoigatvuođain}${vowc,a-á|eamiálbmotvuoigatvuođain}.




Čoahkkimat

{SNFa}${acro,suf|SNF} seminárafáttát: Mánáidkultuvra,{  }‰{singlespace| }Sámenissoniid doaibmaplána ja Bargu alkoholakeahtes eamiálbmotservodagaid ovdii.{  }‰{singlespace| }Roavvenjárggas 31.10.-02.11.08

SNF lágida seminára ”Sielu ráfi”{  }‰{singlespace| }ja jahkečoahkkima Roavvenjárggas.

Doalut leat Cumulus hoteallas Roavvenjárggas, ja álget golggotmánu 31.b. eahkedis ja bistet skábmamánu 2.beaivái. Seminára {aigu}${vowc,a-á|áigu} loktet diliid mat leat {atnon}${conc,tn-dn|adnon} sámenissoniid {”privahta}${loan,vowc,a-á|priváhta} ja bearašbirrasa” dillin almmolašvuhtii – ja dá leat dilit mas menddo unnán ságastallo almmolaččat. Máŋggat áššit main nissonolbmot beroštit leat tabu, ja danne hárve oidnojit sámi servodatáššin. SNF háliida dán čalmmustahttit, ja bidjat ”priváhta” áššiid, maid illá duostá almmolaččat váldit ovdan, sámi servodaga almmolašvuhtii. Dát lea dan nammii vai nanosmahttit sámenissoniid rolla aktiivva servodatáŋggirdeaddjin, ja {movttidahttit}${conm,d-id|movttiidahttit} sámenissoniid beroštit váikkuhit servodatovdánahttima.

Semináras logaldallet: Petra Biret Magga Vuohčus eret, Risten Rauna Magga, Njunnásis eret, guktot Suomas, ja Larisa Abryutina, RAIPON – Ruošša davvi eamiálbmogiid lihttu.

Larisa Abryutina gullá čukči-álbmogii {Sibirijas}${prop,vowm,a-á|Sibirijás}, ja lea doavttir ja RAIPON stivralahttu. Son áigu ovdanbuktit prošeavtta{  }‰{singlespace| }”Oahppat eallit alkohola haga”. RAIPON lea 28 {davvi-Ruošša}${prop,cap|Davvi-Ruošša} eamiálbmotorganisašuvnnaid ovttastus, {mas}£{man} váldokantuvra lea Moskvas. Larisa áiggošii prošeavtta álggahuvvot Davvioarje-Ruošša eamiálbmogiid {guovdo}${vowlat,o-u|guovdu}, ja lea álgovuorus gulaskuddagoahtán Guoládaga sámenissoniiguin áigumuša ovdanbuktit. SNF stivra de lážii sutnje saji SNF semináras čilget prošeavtta. SNF veadjá searvat ovttasbargoguoibmin prošektii. Ulbmilin lea dovddastit ahte alkoholisma lea {davvi eamiálbmogiid}¥{cmp,2-1|davvieamiálbmogiid} váttisvuohtan, bargat alkoholakeahtes eallinbirrasa ovdii{  }‰{singlespace| }ja ovddidit dearvvaslaš eallinvuogi. Larisa čuovvu Sámekonferánssa 28.-30.10. SNF guossin.

SNF áigu digaštallat man diehtomielalaččat leat alkohola návddašeames almmolaš sámi ja {eamiálbmot-deaivvademiin}${cmp,hyph-0|eamiálbmotdeaivvademiin}, ja eai go son sámi orgánat ja organisašuvnnat dás ságastala?

Petra Biret Magga lea sáhkavuorus gohčodan {“}‰{cit|”}{Elles}${infl,verb|Ellos} sámi mánáid kultuvra!”. Su sáhkavuorru lea Sámemánáid Kulturguovddáža prošeaktabarggu vásáhusaid vuođul, Suoma beal Sámis. Mo stohket ja ellet sámemánát dál{ }‰{notspace|}? Lea go prošeakta buktán bohtosiid servodahkii ja {eandalit}${fin,t-i|eandalii} mánáide? Makkár niestti sámemánná dárbbaša boahtte áigái?{  }‰{singlespace| }Petra lea Suoma Sámi ravdaguovllus Vuohčus eret. Skuvlejupmi: Pedagogihka {magistter/}${loan,vowlat,e-a|magisttar} {Luohkáoahpaheaddji}${conc,hk-hkk|Luohkkáoahpaheaddji} Lappi universitehtas. Son lea bargan oahpaheaddjin, ja 2004 čavčča rájes Sámedikki Sámemánáid Kulturguovddáža prošeaktajođiheaddjin. Unna Junná sámemánáid tv-prográmmajođiheaddji 2007 čavčča rájes. Muđui son lea juoigi, sámediggelahttu nuppi áigodagas, ja Vuohču Sámiid Searvvi várreságajođiheaddji.

Risten Rauna Magga orru Njunnásis ja lea {Sami Soster Searvvi}${Sámi Soster Searvvi} beaivválaš jođiheaddjin Anáris, Suomas. Son bargá sámiid giella- ja kulturvuoigatvuođaid ovdii, {eandalit}${fin,t-i|eandalii} mánáid ektui ja sosiála- ja dearvvasvuođasuorggis. Son oaččui 2007 sámedikkiid (Sámi Parlamentáralaš Ráđi) dásseárvobálkkašumi, iežas barggu dihtii sámegiela ja sámi {dearvvasvuodabálvalusaid}${conc,d-đ|dearvvasvuođabálvalusaid} ovdii Suomas ja barggustis ovddas gárrenmirkkogeavaheami vuostá. Son ge lea sámediggelahttu

{Som}${typo|Son} čilge {SNFa}${acro,suf|SNF} semináras iežas barggu birra ja manne lea dárbbašlaš ráhkadit doaibmaplána ovddidan dihte sámenissoniid dili. {SamiSoster}${Sámi Soster} lea fállan searvat Suoma {riikkasis}${px,infl|riikkastis} bargui dán suorggis. Dáidá leat nu ahte njealji riikka sámenissonat ovttasráđiid ráhkadit dákkár plána?

Seminára leat ruhtadan Norgga Sámediggi ja Barentsčállingoddi, ja Sámiráđđi.

Jahkečoahkkin 2008 ja seminára{  }‰{singlespace| }{“}‰{cit|”}Sielu ráfi”, Roavvenjárggas 31.10.-02.11.08

Stivra bovde miellahtuid SNF jahkečoahkkimii 2008 Roavvenjárgii. Dollo velá seminára {“}‰{cit|”}Sielu ráfi: Dearvvasvuohta, Biras, Bajásšaddan”. SNF doalut álget {bearjadat eahkeda}¥{bearjadateahkeda} golggotmánu 31.b. ja bistet {sotnabeaivve}£{sotnabeaivái} skábmamánu 02. beaivái.

Árat seamma vahkus lágiduvvojit Sámi kulturvahkku ja {Sameráđi}${prop,cmp,vowlat,e-i;vowc,a-á|Sámiráđi} konferánsa. Eahketprográmmas ee. Mari Boine ja Sara Margrethe Oskal. Dan birra logat dás:

Nuvttá oasseváldin. Jos dieđihat SNF jahkečoahkkimii ja seminárii čakčamánu 20.beaivái, de SNF gokčá belohahkii du mátkegoluid ja {{kulturvahko-}${conc,hk-hkk|kulturvahkko-}/konferánssaoassálastima}${loan,conc,nss-ns|konferánsaoassálastima} Roavvenjárggas. Bivdde eanet dieđuid dás, sádde e-poastta:



Sámi allaskuvlla dutkanossodaga {historja}${loan,vowlat,a-á|historjá}


25.03.2008

Sámi Instituhtta ásahuvvui jagis 1973 Guovdageidnui, Norgii, dutkan- ja álbmotkultuvrralaš ásahussan. Sámi Instituhtta lei sámi dutkanásahus, mii 2005 laktojuvvui Sámi allaskuvlii. Sámi allaskuvlla dutkama ulbmil lea nannet ja ovddidit sámegiela, sámi kultuvrra ja servodateallima.

{Historja}${loan,vowlat,a-á|Historjá}

Badjel 30 jagi

Instituhtta {vuoððuduvvui}${ð-đ|vuođđuduvvui} jagis 1973 dutkan- ja oppalaš kultuvrralaš ásahussan ja oassin Davviriikkaid {Ministtarráði}${ð-đ|Ministtarráđi} organisašuvnnas. {Daði}${ð-đ|Dađi} mielde rievdaduvvui SI váldodoaibma sámi dutkama beallái. Dál leat {SIs}${acro,suf|SI:s} sullii guoktelogi {dutkki}${conc,tkk-tk|dutki} geat {čaðahit}${ð-đ|čađahit} dutkanprošeavttaid sámi giela, servodat- ja {riekte-dutkamis}${cmp,hyph-0|riektedutkamis}. Dutkan {čaðahuvvo}${ð-đ|čađahuvvo} ovttasbargguin eará dutkan- ja oahpahusásahusaiguin ja mas lea buotsámi ja riikkaidgaskasaš vuolggasadji.

Sámi dutkamis lea dehálaš mearkkašupmi sámi servodagaid boahtteáiggi ovddideamis. Juohke eamiálbmotservodat dárbbaša hukset iežaset máhtu ja {gelbbolašvuoða}${ð-đ|gelbbolašvuođa}. Okta dehálaš mihttomearri Instituhtas lea ahte leat mielde ovddideame riikkaidgaskasaš {eamiálbmot-dutkama}${hyph|eamiálbmotdutkama}.

Gielladutkan

Sámi {Insituhtas}${loan,typo|Instituhtas} lea sámegiela atnin dutkamis guovddážis. Instituhta gielladutkamis dutkojuvvo giela vuogádat (lingvisttalaš vuogádat) ja giela atnima eavttut. Sosiolingvisttalaš dutkanprošeavttat addet dakkár {dieðuid}${ð-đ|dieđuid} ja máhtuid mat leat ávkkálaččat vai buoremusat sáhttá láhčit sámegiela atnima dili servodagas.

Riektedutkan

Instituhta riektedutkamis lea leamašan mihttomearrin guorahallat sámiid historjjálaš ja dálá rivttiid. Instituhtta lea vuoruhan {vuoigatvuoðadutkama}${ð-đ|vuoigatvuođadutkama} eatnamiidda ja {čážiide}${conc,ž-z|čáziide} dannego {iešguðetlágán}${ð-đ|iešguđetlágán} sisabahkken sámi guovlluide lea lassánan. Riektedutkamis dutkojuvvojit riikkaidgaskasaš álbmotrievttit, sámiid rievttit ja {riektehistorja}${loan,vowlat,a-á|riektehistorjá}.

Servodatdutkan

Instituhta servodatdutkamis dutkojuvvojit sámiid servodateallima {sosiala}${loan,vowc,a-á|sosiála}, kultuvrralaš, {politihkkalaš}${loan,conc,hkk-hk|politihkalaš} ja ekonomalaš eavttut, dás {maddái}${typo|maiddái} nuppástusat ja {mainnalágiin}${cmp,1-2|mainna lágiin} ovttaskas olbmot ja servodagat dustejit ja hálddašit nuppástusproseassaid. Servodatdutkama {guovddáš fáttat}¥{guovddášfáttat} leat luondduriggodagaid hálddašeapmi, sámi luonddu- ja eanadatgeavaheapmi ja sámi {vuoððoealáhusat}${ð-đ|vuođđoealáhusat}. SI {boazodoalodutkan}${conc,l-ll|boazodoallodutkan} lea fágaidrasttildeaddji dutkan ja das leat {oktavuoðat}${ð-đ|oktavuođat} eará ásahusaid dutkamii.


Dutkansuorggit


Sámi dutkaninstituhta dutkansuorggit leat ee. sámegiella, kultuvra, boazodoallu ja eará árbevirolaš ealáhusat. Sámi dutkaninstituhta dehálaš doaibman lea maiddái riektedutkan báikkálaš, {našunála}${nationála} ja riikkaidgaskasaš dásiin, ee. álgoálbmotrievtti olis. Instituhta doaimma mihttomearri lea čuovvut ja ovdánahttit riikkaidgaskasaš eamiálbmotdutkama.

Fágagoađit

Sámi dutkaninstituhta fágabargit gullet organisašuvnnalaččat iešguđet fágaossodagaide {matgohčoduvvojit}${cmp,1-2|mat gohčoduvvojit} fágagoahtin. Nu gullet ge maid iešguđet dutkansuorggit iešguđet fágagođiide.

Sámi allaskuvllas leat njeallje fágagoađi - sámegiellagoahti, pedagogihkkagoahti, duodje-, luonddu- ja boazodoallogoahti ja vel servodatgoahti. Juohke goađis lea fágateama.

Fágagođiid jođiheaddjit leat:

- Pedagogihkkagoahti: Vuokko Hirvonen

- Sámegiellagoahti: Nils Øyvind Helander

- Duodje-, luonddu- ja boazodoallogoahti: Maja Dunfjell

- Servodatgoahti: Nils Oskal


Duottar-Lappi eanagoddelávva

Birasministeriija lea nannen Duottar-Lappi guovloláva 23.6.2010. Lávva lea gulahuvvon fápmui 9.8.2010.

Duottar-Lappi eanagoddelávvaguvlui (guovlogildii) gullet Eanodaga, Gihttela, Kolari ja Muoná gielddat. Váikkuhanguvlui gullet Duottar-Lappi lassin oppa Lappi eanagoddi sihke lagasguovllut Norggas, Ruoŧas ja Ruoššas.

Lávas gávdnojit oppa lávvaguvlui guoskevaš mearrádusat ee. duovdaga gáhttemis, gáddeguovlluid plánemis, dulve-, čoahkkáigahččan- ja fierranvárraguovlluin sihke boazodoalu ja luondduealáhusaid guovlluidgeavahaneavttuid dorvvasteamis. Vaikko eanagoddelávas leat mielde eanageavahanráddjehusat, de dat lea vuosttažettiin ovddidanneavvu. Lávas leat ovdamearkka dihte {máŋggalággan}${conc,gg-g|máŋggalágan} ovddidanavádagat. Revontultentie lea riikkaidgaskasaš johtalusfávli, ja ruovdegeaidnojohtalusa ovddidanvuloš oktavuohtan leat evttohuvvon riikkaidgaskasaččat mearkkašahtti Jäämerenrata ja turismma dárbbuid doarju ruovdegeaidnooktavuohta Levii. Dasa lassin lávas gávdnojit turismma ja virkkosmahttindoaimma sihke dálonguovllu ovddideami čuozáhatguovllut. Dákkárin leat geahččalan válljet dakkár guovlluid, main leat buoremus lunddolaš vejolašvuođat dálá doaimma, birrasa kvalitehta dahje johtalussii guoskevaš sajádaga vuođul.

Eanagoddeláva guovddášfierpmi hábmejit Eanodaga, Gihttela, Kolari ja Muoná váldočoahkkebáikkit, Levi, Ylläsa ja Olosa turismaguovddážat sihke 18 dálonguovloguovddášgili ja guovddášdoaimmaid guovlu ja guovddášgilli -merkejumi ožžon Gilbbesjávri. Guovlostruktuvrra stuorámus nuppástusat dálážis leat turismaguovddážiid johtilis stuorrun, stuorra ruvkedoaimma riegádeapmi, Gihttela ja Kolari gieldaguovddážiid stuorrun, Gilbbesjávrri rádjegávpegili stuorrun ja johtalusoktavuođaid buorráneapmi.

Suoma stuorámus turismačohkiidanguovlu Levi-Ylläs-Olos-Bállas-Heahttá lea merkejuvvon lávvii turismma oktilaš geasuhusguovlun, turismma ja virkkosmahttindoaimma ovddideami čuozáhatguovlun, ja ulbmilin lea lasihit ainge dálážis ovttasdoaimma. Stuorra turismaguovddážat oktan lagasguovlluiguin hábmejit riikkadásisge erenoamáš mearkkašahtti ovddidanavádaga, man váikkuhus vuhtto guovlogielddas ja oppa eanagottis.

Lávas čujuhuvvon suodjalanguovllut leat dálá dili mielde. Daid olggobeallai báhcci dálonguovloguovllut leat vuosttažettiin dakkárat, main barget eanaš eana- ja vuovdedoaluin, ja Eanodaga davviosiin fas luondduealáhusaiguin ja boazodoaluin. Vuovdebargojoavkku barggu boađusin Levi ja Ylläsa turismaguovddážiid lahkosiidda leat čujuhuvvon virkkosmahttinguovlluid lassin eana- ja vuovdedoalu várás oaivvilduvvon guovllut, main olgolihkadeapmi galgá sierra stivrejuvvon, ja Muoná davágeahčai álbmotmeahci báldii fas lea čujuhuvvon vuovdedoalu, turismma ja boazodoalu várás oaivvilduvvon guovlu.

Ruvkedoaibma ja -industriija dagahit máŋggaid merkejumiid eanagoddelávvii. Lávas gávdnojit Suurikuusikko, Hannukainena, Rautuvaara, Taporova, Kalkkikangasa ja Mannakorpi ruvkeguovllut sihke čuozáhatmerkejumiin Äkäsjokinjálmmi industriijaguovlu. Ruvkedoaimma ovddideami várás leat čujuhuvvon geaidnooktavuođat Äkäsjokinjálmmis dahje Palosaajos Ruŧŧii sihke ruovdegeainnu joatkin Hannukainena guvlui ja molssaektosaš ruovdegeaidnogeassimat Ruŧŧii. Turismma doarjun dihte Kolari ruovdegeaidnu árvaluvvo jotkojuvvot Ylläsii.

Eanagoddelávvaevttohusas árvaluvvojit muhtun almmolaš geaidnooktavuođat, mat galget ráhkaduvvot dahje mealgat buoriduvvot. Ovddidanprinsihppamerkejumiin lea merkejuvvon gaska Njunnás-Lismá, man geaidno-/mohtorgielkájohtalusa ovddideapmi galgá čielggaduvvot. Lávas gávdnojit maiddái deháleamos guvllolaš olgolihkadanjohtolagat ja mohtorgielkájohtolagat.

Lávvii leat merkejuvvon divrras buolžaguovllut dahje eará geologalaš čohkiideamit ja dasa lassin leat {čujuvvon}${typo|čujuhuvvon} bieggafápmui heivvolaš duottar- ja várreguovllut. Maiddái galbmateknologiija testen ja dutkan lea dakkár doaibmasuorgi, mii ovdána dađistaga, ja dasa leat várrejuvvon guovllut Gihttelis, Muonás ja Eanodagas.

Uhcimustá guvllolaččat divrras kulturbirrasat leat merkejuvvon lávvii riikkadási logahallamiid ja Lappi kulturbirrasat oahpisin -fitnu vuođul. Sámekultuvra lea ožžon iežas sierramerkejumiid. Lávas ovdanbuktojuvvo maiddái sámiid ruovttuguovlu ja dasa guoskevaš dálá láhkaásaheami birra dieđiheaddji mearrádusat.



– Mun lean nu ilus dál, ahte čagalduhttá čoavjjis. Go čállen daid vuosttaš vuođuštusaid ministeriijii fargga guokte jagi áigi, de dalle juo niegadin ahte josba dát beaivi vel ollašuvašii, Eanodaga ovddidanhoavda Elina Vammavaara.

Ruhtalávdegoddi juolluda 70 000 evrro mearreruđa Eanodaga girdišilju johtolatgirdiid bálvalusaid oastimii. SDP riikkabeaiveolmmái Johanna Ojala-Niemelä, gii dagai álgaga mearreruđa váldimis boahtte jagi bušehttii, lea áššis hui ilus.

– Turismmas ja mátkkiid doaibamiin lea hui stuora mearkkašupmi Eanodaga gieldda ovdáneapmái. Galgá muitit, ahte oanehis, moadde beaivvi guhkkosaš friddjaáiggi mátkkit leat šaddame hui bivnnuhin. Njuolggo girdimat Eanodahkii leat gieldda turismma dáfus eallineaktu ja maid áidna vuohki dahkat vejolažžan gieldda ássiid earániid dikšuma oaivegávpotguvlui govttolaš áiggi olis, dadjá Ojala-Niemelä.

Gielddahoavdda Mikko Kärnäge mielas mearreruhta lei bargovuoitu.

– Dáin garra áiggiin galgá leat hui movttet ja duhtavaš, go dákkár ášši ollašuvvá. Lea váttis oba dadjatge man ilus dál lean, dannego dát lea gáibidan oalle ollu barggu njunuš politihkkáriin, Elinas ja mus. Dás oaidnit, ahte go leat aktiivat, de oažžut vuodjit boaittobeale guovllu ássiidge!

Kärnä giitá earenoamážit johtolatministtar Merja Kyllösä, gii lea Kärnä mielas dorjon Eanodaga garrasit ja stáhtačálli Raimo Sailasa, gii maid doarjjui dán ášši.

– Ieš bušeahttaálgaga vuolláičáliiga Johanna Ojala-Niemelä ja Heikki Autto. Hálddahusbellodagaid ovttasteaddjin sudnos lei stuora rolla das ahte dát dáhpáhuvai. Muhto buot Lappi riikkabeaiveolbmot ledje nannosit veahkeheame áššiin.

Iežas doarjagii ii váikkuhus

Eanodaga gielda lea čatnasan searvat vejolaš stáda doarjagii ja girdijohtolaga márkanastimii. Báikkálaš fitnodagat leat čatnasan márkanastinovttasbargui. Kärnä mielas stáda doarjja ii goittotge boađe váikkuhit gieldda doarjaga mearrái.

– Muhto dál oažžut seamma ruđain eambbo. Stáda njuolggadusat gáibidit, ahte gielda galgá čatnasit doarjagii unnimusat seamma meriin go stádanai.

Elina Vammavaara mielde turismma ovddideami mearreruhta lea hui stuora veahkkin.

– Dál mii sáhttit lasihit girdimiid maid {geassát}${typo|geassit} ja čakčii. Das lea hástalus, dannego dat eai leat árbevirolaččat leamaš áiggit girdit. Dál fitnodatolbmot galggašedje jođánit ráhkadišgoahtit buktagiid vuovdin ládje. Fievrrideapmi girdiin álbmotmeahccái, fievrrideapmi álbmotmeahcis ruovttoluotta Heahttái, sávdnji, eahkesborran ja idjadeapmi Heahtás ja girdin ruovttoluotta ruoktot- báhkka lea goit dakkár mii galgá fállot ja vuvdot. Lassin dasa go jurddaša olgoriikkalaččaid, de fertet oažžut idjademiid ja beaivetuvrabáhkaid vuovdin ládje.

Eanodaga gieldda guhkesáigge mihttomearri lea oažžut gildii birrajagi girdijohtolaga. Ojala-Niemelä mielas girdioktavuohta oažžu gánnáhahttin jus dasa addo vejolašvuohta doaibmat.

– Lea maid mearkkašahtti, ahte jus johtolatgirdimat Eanodat-Guovdageaidnu-Saami Airportii nohket, de dalle šaddet maid gildii jurddašuvvon {charter-girdimat}${cmp,hyph-0|chartergirdimat} loahpahanáitaga vuollái, riikkabeaiveolmmái fuomášuhttá.


Friddjavuođa sáŋgáriid gudnejahtte


Mannan vahko čoagganedje 160 olbmo miehtá Suomabeale Sámi Ohcejohkii ávvudit Ohcejoga soahteveteránaid searvvi 40-jagi. Seammás sii gudnejahtte sámi soahteveteránaid, geat leat dagahan ahte Suopma bisui iehčanassan ain nuppi {máilmmi soađi}¥{cmp,2-1|máilmmisoađi} maŋŋá.

Váile 30 jagi maŋŋá nuppi {máilmme soađi}¥{cmp,2-1;cmp,vowlat,e-i|máilmmisoađi}, jagis 1972, čoagganedje suoma davimus sámesoalddáhat Gáregasnjárgii ásahit iežaset veterána searvvi. Mannan vahkus ávvudii searvi 40-jagi. Ohcejogas leat leamašan oktiibuot 128 soahteveterána, geain dál leat dušše {13is}${num,suf|13:s} eallimin. Oassi sis ledje ain nu virkui ahte besse boahtit doaluide. Ohcejoga soahteveteránaid lassin ledje maid vihtta lotta, ja guđádin sis lea Elina Niemistö, gii lea soahteveteránain {boarraseamos}${vowlat,a-á|boarráseamos}.

94-jahkásaš Niemistö leage searvvi {nubbinjođiheaddji}${cmp,ess-nom|nubbijođiheaddji} ja rabai ge ávvudoaluid. Sátnejođiheaddji Hans Nuorgam ii beassan boahtit buozalmasvuođa geažil. Buohkat dát 13 soahteveterána gudnejahttojuvvojedje erenoamážit {ánsomedjáljaiguin}${typo|ánsomedáljaiguin} sihke silbbas ja gollis. Jođiheaddji guovttosges {oaččuiba}${infl,verb|oaččuiga} jo ánsoruossa, mii lea čuovvovaš ánsu maŋŋá gollemedálja.

Doaluin eai dušše gudnejahttán ovddeš soalddáhiid. Ávvudoaluide ledje boahtán 2 busse dievva maid soahteleaskkat, oarbásat ja {eváhkomátkálaččat}${conc,hk-hkk;conc,tk-tkk|eváhkkomátkkálaččat} sámeguovlluin numo Avvilis, Soađegilis ja vel Roavvenjárggas.

Dollui maid seammás erenoamáš girkobeaivi veteránaid várás. Ovdal láveje Suomabeale Sámi leanas doallat dušše ovtta soahteveteránaid girkobeaivvi, muhto dál dollojit golbma. Ohcejoga girkohearrá Arto Seppänen mielas dán lea vuogas doallat go soahteveteránaide vuoiŋŋalaš ja girkolaš áššit leat nu lahka sin váimmuid.

Ohcejoga girkohearrá muittuha ge ahte 60-70-logus leai Suomas dakkár imaš vuoigŋa ahte leai heahpadin leamaš soađis mielde, numo Dálvesoađis (1939-40), Joatkkasoađis Ruošša vuostá (1941-44) ja dasto velá Sámi soađis (1944-45) vuodjeleamen duiskalaččaid eret Davvi-Suomas.

–Dál lea lihkus áigi rievdan ja olbmot áddegoahtán ahte soahtái leai bággu searvat. Dál galgatge soalddáhiid barggu atnit árvvus, muđui han Suopma ge {livčče}£{verb,infl,cond,kongr|livččii} friddjavuođa haga 6.12.1917 rájes šaddat fas Ruošša vuollái ja seammá dillái go báltalaš ránnjáriikkat Estte, Latvia ja Litauen, joatká báhppa muittuheames soalddáhiid dehálaš barggus.

Jalvvi Veikko (Guttorm) ovddasta sápmelaččaid Suoma girkolaščoahkkimis ja son muittuhii alladásat gussiide ahte makkár dilli sámiin leamaš soađis go gearddi sámit eai leat beaggán soahttás álbmogin ja go gárte soahtat nuppiid sámiid vuostá. Dattege sámit gárte soahtái ja dál searvi gudnejahtii sin {ánso-medáljaiguin}${cmp,hyph-0|ánsomedáljaiguin} sihke {bronššas}${loan,conc,šš-ss|bronssas}, silbbas, gollis ja ánsoruossa. Maiddái olusat earát ožžo {ánsomedjáljaid}${loan,typo|ánsomedáljaid} dan ovddas go leat bargan árvosaš barggu soahteveteránaide buorrin maŋit áiggis.

86-jahkásaš Jouni Helander leamaš mielde lágideamen doaluid searvvi beales ja su mielas lihkostuvve doalut bures.

–Eat leat gal dán beaivvi áigge gillen muittašit soađi bahča muittuid, dovddasta son nuppi máilmmi soađis, man nohkamis lea jo vássán váile 60 jagi. Ilolaš joavku baicce ovddeš oahppásiid dearvvahadde ja ságastalle otná beaivvi áššiin. Ohcejoga {soahte-veterána}${cmp,hyph-0|soahteveterána} searvi dáiddii ná dál doallamin sin maŋimuš ávvudeami, veteránaid alla agi vuođul ii leat šat vuordámuš ahte searvi ávvuda šat 50-jagi.

Dattege soađit leat guođđán čiekŋalis luottaid Sápmái, mat ain bistet muittus maŋit buolvvain. Soahteoarbásiidda dát ávvubeaivi leai lossadin. Okta sis lea Nummela Máret (70) Ohcejogas.

–Mus gahčai áhčči soađis ovdal mu riegádeami, ja dakka maŋŋá massen fas eadnán, muitala Máret ganjalčalmmiid muhto moddjedettiin rávve fas eallima galgat dustet nugo dat boahtá.

Lasi soađi muttuin sáhttá lohkat Ohcejoga veteránaid searvvi {matrihkkel girjjis}¥{cmp,2-1|matrihkkelgirjjis} {almmustavvan}${typo|almmustuvvan} jagis 2005, ”Sođiideamet veteránat”.


Skuvlaođas

Dálošvákki skuvla fas neahtas 2006-02-06

Jippi. Dálošvákki skuvlla neahttasiidu lea fas anus.

Čuovo mielde: Mii bidjat dađistaga ođđasiid ja dieđuid nehttii.

Ođas dál: Dálošvákki skuvllas lea ođđa hápmi - iluin mii geahččat skuvlla!

Mii áigut almmuhit govaid mat vuosihit min {"}‰{cit|”}ođđa{"}‰{cit|”} skuvlla.

Mii {hálidit}${conm,d-id|háliidit} almmuhit govaid ja teavsttaid mat muitalit maid mii bargat skuvllas. Mii bargat oppa áigge olu miellagiddevaš prošeavttaiguin.

8. luohkká lea dál ráhkadeamen hirbmat stuora seaidneáviissa suohkana birra.

9. luohkká lea bures beassan johtui ráhkadit iežaset áviissa {vuovdemassii}${vowlat,e-i|vuovdimassii}.

Smávvá osiid sin áviissas mii áigut bidjat min neahttasiidui.

10. luohkká lea bargame čiekŋudanbargobihtáin (jahkeprošeavttain). Oahppit leat ieža mearridan masa sii {hálidit}${conm,d-id|háliidit} čiekŋudit.

Muhtimat leat válljen duhppet, čiŋaid duddjot, ruvssomálema, mopeda divvut, lanjaid málet jnv.

Juohke 14. beaivvi bidjat nehttii luohkáid bargoplánaid, dál vuosttaš geardde mánnodaga 13.2.

Ođasmahttojuvvon jahkeplánat ja iežá dieđut bohtet maid nehttii. Čuovo mielde.....


Árktalaš {parlamentárihkkariid}${loan,vowlat,á-a|parlamentarihkkariid} čoakkámis

Oslos lei dán giđa maŋimus árktalaš {parlamentárihkkariid}${loan,vowlat,á-a|parlamentarihkkariid} bissovaš komitea čoakkán 7.6.2010. Čoakkán lei ollislaččat geahčadettiin hui beroštahtti ja ávkkálaš. Dánmárkku olgoáššiidministtar Lene Espersen muitalii čoakkáma álggus Dánmárkku árktalaš ráđi ságadoalli áigodaga ulbmiliin. Árktalaš ráđi jođiheapmi lea dán vuoru dan dáfus hárvenaš, ahte ságadoalliriikka báiki lea guhtta jagi maŋŋálaga davviriikkaid hálddus. Ságadoallivuohta sirdása Norggas Dánmárkui, mas dat sirdása Ruŧŧii jagi geahčen. Dánmárku sávvá gávdnat iežas jođihanáigodaga áigge čovdosa ođđa bissovaš dárkojeddjiid váldimii árktalaš ráđđái. Eatnamat dego Kiinná, Lulli-Korea ja Japána ja organisašuvnnat dego Eurohpá uniovdna leat viggame árktalaš ráđi bissovaš dárkojeaddjin.

Bukten čoakkámis ovdan hui stuora fuola earenoamážit Kiinná ohcamuša buohta. Válden ovdan dan, ahte mot árktalaš ráđđái sáhttá váldit dárkojeddjiid, mat eai gudnejahte olmmošvuoigatvuođaid ja álgoálbmogiid vuoigatvuođaid ja mot árktalaš ráđi váldegaskavuođaid, politihka ja {olmmošvuoigatvuohtalinnjái}${cmp,nom-gen|olmmošvuoigatvuođalinnjái} geavalii dákkár ođđa dárkojeddjiid mielde. Evttohin, ahte ođđa dárkojeaddjit eai galggale váldojuvvot mielde muđuid go dakkár organisašuvnnat, main lea gaskavuohta árktalaš guvlui dego EU ja Unesco. Dánmárkku olgoáššiidministtar dajai dása, ahte sii dollet geažos áigge ovdan olmmošriektegažaldagaid ja čujuhii maid Norgga olgoáššiidministtar {Størei}${prop,ill,vowlat,ei-ii|Størii}. Ođđa lahtut galggale váldojuvvot danin, vai ságastallan árktalaš guovlluin ii sirdásivčče eará {forumaidda}${loan,ill,vowc,a-i|forumiidda} muhto bisolii árktalaš ráđi {kontevsttas}${loan,vowc,diph|konteavsttas}. Dánmárkku olgoáššiidministtar deattuhii vástádusastis maid árktalaš guovllu {vejolašvuhtii}£{vejolašvuođa} beassat Ásia márkaniidda.

Dánmárkku olgoáššiidministara vástádus ii jávkadan mu fuola árktalaš ráđi boahttevuođas vejolaš ođđa dárkojeddjiid váikkuhusa mielde. Mishan lea juo ON, ja doppe ságastallojuvvo maid árktalaš gažaldagain ja de leat vel iešguđetlágán G-čoakkámat. Lea morašlaš, jos gávpeberoštumit Ásia márkaniidda mannet badjel biras- ja {olmmosvuoigatvuođaid}${cmp,conwb,s-š|olmmošvuoigatvuođaid} dárbbuid. Čoakkámis bođii maid ovdan fuolla {nannanjuolgeriikkaid}${vowlat,a-á|nannánjuolgeriikkaid} oktasaščoakkámiin ja čoakkámiid váikkuhusain árktalaš ráđi bargui. Ipmirdin bures fuola, muhto nuppe dáfus {nannanjuolgenákkut}${vowlat,a-á|nannánjuolgenákkut} eai guoskka {Suoma}£{Supmii}. Čoakkámis gieđahallui maid árktalaš guovllu gádjundoaimma organiseren. Dát lea mu mielas okta mávssolaččamus árktalaš ráđi doaimma ulbmiliin, daningo lassáneaddji mearrajohtalus, oljofievrredeapmi ja offshore-bohkan buktet hui stuora birasriskkaid, maidda ferte ráhkkanit. Livččii dehálaš oažžut árktalaš guvlui soahpamuša, mii stivre mearrajohtalusa, vai lihkohisvuođat eai dáhpáhuvale váilevaš teknologiija geažil.

Dánmárkku olgoáššiidministara sága maŋŋel Norgga olgoáššiidministtar Støre muitalii Norgga árktalaš politihkas ja Norgga rádječáhcesoahpamušas Ruoššain. Jerren olgoáššiidministaris, ahte gullágo davviriikkalaš sámi soahpamuša ratifiseren Norgga árktalaš politihkkii ja mot sápmelaččaid váikkuhanvejolašvuođat leat sihkkarastojuvvon. Olgoáššiidministtar vástidii, ahte su ovddasvástádussan ii leat sámi soahpamuš. Mu ipmárdusa mielde maiddái Norggas stáhtasoahpamušat gullet olgoáššiidministeriija doaibmasuorgái. Olgoáššiidministtar maid dajai, ahte son gullá sámedikki ovdal go oassálastá Barents- ja árktalaš ráđi čoakkámiidda ja ná son ovddasta maid sápmelaččaid oainnuid čoakkámis. In dieđe juohkágo Norgga sámediggi liikká positiivvalaš gova Norgga olgoriikkapolitihkas. Norgga sámediggeláhka lea dán goris geahnoheabbo go Suoma sámediggeláhka, daningo Suomas dušše sámediggi ovddasta virggálaččat sápmelaččaid sihke {nášuvnnalaš}${loan,vowlat,á-a|našuvnnalaš} ja riikkaidgaskasaš oktavuođain.

Gulaimet čoakkámis maid riikkaidgaskasaš prošeavtta gaskaraporttas, mii gieđahallá árktalaš guovllu hálddašeami. Prošeavttas gávdno {lassidiehtu}${cmp,vowlat,e-i|lassediehtu} mielčuovvu čujuhusas:

Prošeaktajođiheaddji, {dr}${abbr,punct|dr.} Robert Corell muitalii prošeavtta duogážis ja mearkkašumis. Son čájehii čoakkánoasseváldiide ođđa, suorggahahtti árvvoštallamiid mearradási loktaneamis ja dan váikkuhusain globála dásis. Prošeavtta ulbmilin lea ohcat vugiid mot árktalaš guovllu hálddašeapmi sáhttá gárgehuvvot dávistit jur dálkkádatrievdama buktin hástalusaide. Soabaime {dr}${abbr,punct|dr.} Corelliin, ahte son boahtá Sámi parlamentáralaš ráđi stivrra guossin čakčat ja gullá sámedikkiid oainnuid árktalaš guovllu hálddašeamis.

Muitalin bissovaš komitea čoakkáma loahpas oanehaččat Sámi parlamentáralaš ráđi dálkkádatpolitihkalaš strategiijas, mii laktojuvvui maid čoakkánbeavdegirjji čuovusin. Das leat dál gárvánan dál jorgalusat buot Suomas hubmon sámegielaide, ruošša-, eŋgelas-, ruoŧa- ja {spánskagillii}${loan,conc,sk-skk|spánskkagillii}. Dat gávdnojit sámedikki ruovttusiidduin. Árktalaš {parlamentárihkkariid}${loan,vowlat,á-a|parlamentarihkkariid} bissovaš komiteas lea dán jagi vel guokte čoakkáma. Suoma stáhtaráđđi lei addán árktalaš strategiija riikkabeivviide jur seamma beaivve min bissovaš komitea čoakkámiin. In leat vel háhppehan vel oahpásnuvvat strategiijai, muhto dat gávdno čujuhusas:


Lean oassálastán dál muhtin árktalaš {parlamentárihkkariid}${loan,vowlat,á-a|parlamentarihkkariid} bissovaš komitea čoakkámii ja oaidnán dan hui dehálaš diehtolonohallamii ja obanassiige árktalaš ovttasbargui. Árktalaš ráđi bargu lea loktaneame ain dehálit sajádahkii ja sápmelaččaide lea eallindehálaš, ahte sáhttit váikkuhit riikkaidgaskasaš mearrádusdahkamii, mii guoská {sápmelaččaid}£{sápmelaččaide}. Lean goitge unnánaš fuolas Suoma sámedikki vejolašvuođas oassálastit bargui dievasmearálaččat min resursaváilli geažil. Bissovaš komitea čoahkkana {njealje}${conc,lj-llj|njeallje} {have}${vowlat,a-á|háve} jagis miehtá árktalaš viidodaga ja mátkkoštangolut leat stuorrát, ja dat báhcet Suoma sámedikki máksima várás.

Mu blogga ii leat áibbas áiggálaš dásis bargomátkkiid geažil, muhto máhcan maŋŋel eará mannan vahku čoakkámiidda. Vulgen Oslos njuolga Ohcejohkii sámedikki, birasministeriija, nuortalašráđi, meahcceráđđehusa ja Lappi {Ely}${acro,cap|ELY} (ealáhus-, biras- ja johtalusguovddáža) luonddusuodjalangearregiidda ja artihkal 8(j)-bargojoavkku čoakkámii, main muitalan čuovvovaš bloggastan.

{Vuottesjávrres}${prop,vowlat,e-i|Vuottesjávrris} 14.6.2010




Ilo ja davviriikkalaš {sámisoahpamuš}${cmp,vowlat,i-e|sámesoahpamuš}

Mannan vahku loahppa manai Helssegis. Oassálasten davviriikkalaš {sámisoahpamuša}${cmp,vowlat,i-e|sámesoahpamuša} Suoma sáttagotti čoakkámii duorastaga. Čoakkán válmmaštalai čuovvovaš aitosaš ráđđádallangotti čoakkáma, mii dollojuvvo juovlamánu nuppi vahku Helssegis. Dan ovdal lea maid sámi parlamentáralaš ráđi ({ }‰{notspace|}{SPR:a}${acro,suf|SPR}{ }‰{notspace|}) stivrra čoakkán. SPR lea šiehttan, ahte sápmelaččat šihttet oktasaš oainnu SPR:s. Joatkkaráđđádallamat leat dál {goalmmat}${vowlat,a-á|goalmmát} logus, mii gieđahallá sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid. Lohku lea árvvoštallojuvvon {sámisoahpamuša}${cmp,vowlat,i-e|sámesoahpamuša} álkimussan.

Duorastaga čoakkámis gieđahallojuvvoje stáhtaid bargan nuppástusevttohusat soahpamušhápmosii ja {luonddolaččat}${vowc,mono|lunddolaččat} maid sámedikkis ledje smávva rievdadusevttohusat soahpamušdekstii, muhto {eanasin}${infl,ess|eatnasin} kommenteriimet stáhtaid evttohusaid. Suoma sámediggi ja SPR leaba cealkán, ahte davviriikkalaš {sámisoahpamuš}${cmp,vowlat,i-e|sámesoahpamuš} galgá čuovvut nu guhkás go vejolaš áššedovdibargojoavkku hápmosa {sámisoahpamuššan}${cmp,vowlat,i-e|sámesoahpamuššan}. Vaikko lohku lea árvvoštallojuvvon álkimussan, de stáhtain ledje goitge {teknihkalašlundosaš}${conc,nd-ndd|teknihkalašlunddosaš} divvunevttohusaid lassin dakkár nuppástusevttohusat soahpamušdekstii, masa Suoma sámediggi ii sáhttán čatnasit. Muhto, jáhkán liikká, ahte beassat áššis kompromissii ráđđádallamiid mielde.

Bearjadaga dollen sága olmmošriektesáttagotti ja davviriikkalaš olmmošriekteáššiid ráđđádallangotti (IONK) lágidan semináras. Seminára fáddán lei Eurohpá Ráđi olmmošriekteáittardeaddji Supmii addin ávžžuhusat ja daid {olláhuhttin}${vowlat,á-a|ollahuhttin}. Áittardeaddji lea ee. ávžžuhan Suoma ratifiseret Ilo 169-soahpamuša, suokkardallat sámedikki evttohusa vuođđudit parlamentáralaš sámedikki ja ráđđehusbellodagaid dásseárvosaš bargojoavku válmmaštallat soahpamuša ratifiserema sihke dorvvastit sámi boazodoaluin bargama vejolašvuođaid. Ávžžuhusaid, mat guske sápmelaččaid, kommentereje {vuoigatvuohtaministeriija}${cmp,nom-gen|vuoigatvuođaministeriija} sihke eanan- ja meahccedoalloministeriija ovddasteaddjit. Dađi bahábut ministeriija ovddasteddjiin eai lean evttohusat ávžžuhusaid {olláhuhttimis}${vowlat,á-a|ollahuhttimis}, muhto ministeriijaid ovddasteaddjit manne dušše čađa gustojeaddji lágaid, ráđđehusprográmma linnjemiid ja giđđat celkojuvvon cealkámušaid Ilo 169-soahpamuša ratifiseremis.

Dilálašvuođa allaárvoseamos ságastalli, olgoáššiidministtar Erkki Tuomioja doalai earenoamáš buori sága semináras. Tuomioja dovddastii rahpasit, go lea maid dutki, ahte Suopma lea kritihka čuozáhahkan sápmelaččaid sajádagas riikkaidgaskasaš arenain. Ministtar anii olmmošriekteáittardeaddji cealkámuša hui čielggasin. Tuomioja lei hui fuolalaččat vuojulduvvan olmmošriekteáittardeaddji raportii ja son deattuhii ságastis boazodoalu dehálašvuođa sámi kultuvrii. Ministtar dajai čielgasit, ahte Suopma galgá dorvvastit sápmelaččaid árbevirolaš vuoigatvuođaid boazodollui unnimusat stáhta eatnamiin sámiid ruovttuguovllus. Tuomioja deattuhii, ahte dál lea áigi {áddit}${vowc,á-a|addit} sierravuoigatvuođaid sápmelaččaide ILO 169-soahpamuššii {laktasemiin}${vowlat,a-á|laktásemiin}. Ministara sáhkavuorru lei humána, dehálaš ja das lei hui alla árvu. Riikkaidgaskasaš soahpamušathan gullet olgoáššiidministeriija doaibmaváldái.

Mu iežan sáhkavuorru gieđahalai sámedikki linnjemiid soahpamuša ratifiserema várás, sápmelaš meroštallama ja {diehtelas}${conc,ht-htt|diehttelas} áittardeaddji raportta ávžžuhusaid. Mu sáhka gávdno sámedikki ruovttusiidduin. Seminára sámedikki ovddasteaddjit dolle mávssolaš ja dehálaš sáhkavuoruid. Hánno Heaika, Heikki Paltto, dievasmáhtii ministtar Tuomioja sága nu ahte muitalii sámi boazodoalus ja dan mávssolašvuođas sámi kultuvrras ja mot dat spiehkasta ollásit suopmelaš boazodoalus. Heaikka Juhána Ásllat Heandaraga Ullá, Ulla Magga geavahii dehálaš sáhkavuoru ja muitalii mot sápmelaččat ieža dihtet geat sii leat ja diđolašvuođaset sámi servošii. Magga muitalii, ahte {duššebeare}${cmp,1-2|dušše beare} sámegiela máhttin ii daga geasge sápmelačča, muhto kultuvrii galgá šaddat birrasis, masa gullá lunddolaš oassin sámi kultuvrra ja sámegiella.

Loahppavahkku gollá fas Helssegis čoakkámiin. {Gaskavahkko}${vowlat,o-u|Gaskavahkku} lea sámediggeláhkabargojoavkku čoakkán. Fáddán lea sámedikki válgavuogádaga gárgeheapmi. Duorastaga mus lea gudni oassálastit Dásseválddi Presideantta {iehčanasvuohtabeaivvi}${cmp,nom-gen|iehčanasvuođabeaivvi} vuostáiváldimii. Sotnabeaivve lea {SPR:a}${acro,suf|SPR} stivrra čoakkán davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiin.


Agenda 3:16 lea ožžon ođđa redaktevrra

Kristina Hvarnes Andersen (32) lea ođđa redaktevra bláđis Agenda 3:16 maid Normisjon eaiggáduššá. Andersen lea váldán journalistaoahpu ásahusas maid gohčodit Mediehøgskolen Gimlekollen, Kristiansánddas. Son lea ovdal bargan NRK tv- ja {radiojournalistan}${loan,vowc,a-á|rádiojournalistan}. Guokte maŋemus jagi lei Andersen Normisjona mediaossodaga neahttaredaktevran. Andersen lei {mišunearan}${loan,conc,š-šš;vowlat,u-o|miššonearan} golbma jagi Bangladeshas ja su isit Erik ja bártnáš Albert leigga su mielde. Son lea maŋemus mánu leamaš gaskaboddosaš redaktevra ja dál sutnje lea somá álgit fásta bargat bláđiin.

– Munnje lea gudni jođihit Norgga stuorámus, risttalaš bláđi mii ilbmá mánnosaččat. Somá šaddá ovddidit bláđi ja sávašin ahte bláđđi {movttidahttá}${conm,d-id|movttiidahttá} ja hástala olbmuid sihke olggobealde ja siskkobealde Normisjon, dadjá ođđa redaktevra. KPK


Mearraolbmáidgirku TV:s lei bivnnut

Maŋŋil go TV2-ráiddu maŋemus prográmma {"}‰{cit|”}Guhkkin eret ruovttus{"}‰{cit|”} (Langt hjemmefra) čájehuvvui guovvamánu loahpas, de váldet ain olbmot oktavuođa Mearraolbmáidgirkuin. TV-ráidu čájeha osiid Mearraolbmáidgirku barggus dáin báikkiin: Pattaya, Dubai ja New York. Mearraolbmáidgirku {dieđida}${der,conm,d-h|dieđiha} ahte eambbogat váldet oktavuođa ja {hálidit}${conm,d-id|háliidit} ohcat dohko barggu, dahje {juogaládje}${cmp,1-2|juoga ládje} veahkehit. Gaskamearálaččat gehčče 250.000 olbmo dán gávcci prográmma.

– Lei vahát go Lilyhammer, mii sáddejuvvui NRK1:žis , sáddejuvvui seammá áiggi ja válddii olu vejolaš gehččiid mis, muhto mii leat duhtavaččat sihke Mearraolbmáidgirku ja Nordisk film barggu sisdoaluin. Nu dadjá TV2:ža prošeaktajođiheaddji Vebjørn Hagen.

– Mearraolbmáidgirku beaggin lei juo álgosaččat hui buorre ja lei váttis dan eambbo buoridit. Muhto tv-ráidu nanne buori beaggima ja eambbogat muitet dan, ja dat lea árvvolaš, dadjá Trond Blindheim, Markedshøyskolena rektor. Jus prográmma livččii galgan leat máinnašeapmi, de livččii Mearraolbmáidgirku {gárttan}${conc,rtt-rt|gártan} máksit 100.000 kr {minuvttas}${loan,conc,htt-ht|minuhtas}. KPK



Sámediggepresideanta dearvvahii Girkočoahkkima

Sámediggepresideanta Egil Olli lei okta sis geas lei sátnevuorru Girkočoahkkima rahpamis Tønsbergas. Čoahkkin lea cuoŋománu 12.beaivvis -17.beaivái. Olli buvttii dearvuođaid sihke Sámedikkis ja sámi álbmogis. Son čujuha ahte girku lea mávssolaš {oallut}${typo|ollu} sámiide. Sámediggepresideanta dajai ahte diimmá girkočoahkkimis mearriduvvojedje dehálaš lávkkit rivttes guvlui das mii guoská addit dan saji sámi girkoeallimii ja sámi gillii Norgga girkus maid dat ánssášit. Son sávai Girkočoahkkimii lihku bargguin ovddasguvlui ain ovddidit {sámivuođa}${vowlat,i-e|sámevuođa} saji girkus.

Gonagas Harald lei girkočoahkkima rahpamis dán jagi, nu movt son juo lávege go ođđa girkočoahkkin vuohččan čoahkkana. KPK


{Israelmišuvnnas}${loan,conc,š-šš|Israelmiššuvnnas} lotnahuvvan jođiheaddji

Svein Granerud ja Bjørn Hesselberg leaba evttohasat ođđa stivrajođiheaddjin Norgga {Israelmišuvdnii}${loan,conc,š-šš|Israelmiššuvdnii}. Dáláš stivrajođiheaddji Torgeir Flateby, ii hálit šat válljejuvvot. Son lea 8 jagi leamaš stivrajođiheaddjin. Goappaš evttohasat leaba vihahuvvon báhpat. Svein Granerud jođiha Normisjona barggu Norggas ja Bjørn Hesselberg lea Hommelvika suohkanbáhppa. Válga dahkkojuvvo go {Israelmišuvnnas}${loan,conc,š-šš|Israelmiššuvnnas} lea riikačoahkkin Ulsteinvikas, geassemánu 27. beaivvis suoidnemánu 1. beaivái.

Brit Hvalvik, Slattum, Bjørn Lauritzen, Tønsberg ja Randi Marie Kristiansen, Vennesla, leat evttohuvvon ođđa stivramiellahttun. Arne Berge ja Gunvor Fyllingsnes heaitiba stivrras. KPK



Álbmotallaskuvllat bivnnuhat

Dađistaga lassánit oahppit geat {hálidit}${conm,d-id|háliidit} álbmotallaskuvllaide. Boahtte skuvlajahkái leat lassánan nuorat geat {hálidit}${conm,d-id|háliidit} álbmotallaskuvllaide Davvi-Norgii. Dan čállá folkebladet.no

Njukčamánu álggus dadje 300 boahttevaš oahppi ahte sii váldet oahpposaji ovtta dain 7 álbmotallaskuvllain mat leat Davvi-Norggas. Lassáneapmi leage dasto 15 proseantta diimmá jagi ektui.

– Davvi-Norgga álbmotallaskuvllat leat dan oasis eatnamis go jagiáiggiid erohusat leat hui oidnosis. Mis lea eanemus visot, čuovga, seavdnjat, buolaš, {guovssohas}${vowlat,o-a|guovssahas}, dadjá Helge Ludvigsen, Álttás, son lea Øytun álbmotallaskuvlla rektor gii dán čilge nuoraide geat {hálidit}${conm,d-id|háliidit} {davas}${vowlat,a-á|davás}.

Álbmotallaskuvllat {váldiigohte}${der,vowlat,ii-i|váldigohte} ohppiid guovvamánu 1.beaivvis. Ii leat ohcanáigemearri, muhto mii addit oahpposajiid dassážii go oahpposuorggit leat dievvan. KPK

Radio DSF vuolgá Guoládahkii

Maŋŋelaš beassážiid, cuoŋománu 11.-17. beivviid vuolgá Radio DSF Guoládahkii. Sii geahččalit čoagganit ovttasbargogirkuin {Ruoššabealde}${cmp,1-2|Ruošša bealde}, {nudaddjon}${cmp,1-2|nu daddjon} Den ingermanlandske evangelisk-lutherske kirke. Čoagganeami mii báddet vai Radio DSF beassá dan sáddet. Mátkkálaččat finadit maiddái Revdás, biebmogievkkanis ja oahppaladdet eará prošeavttaid mat {Samemišuvnnas}${loan,conc,š-šš|Sámemiššuvnnas} leat jođus {Ruoššabealde}${cmp,1-2|Ruošša bealde}. Bargojuvvo ásahit Mánáid Guovddáža Revdái, ja sii geat leat dán mátkkis mielde, galget nuvttá bargat ásodaga láhčit nu ahte dohko sáhttá álggahit doaimma. KPK




Finnmárkku {politihkkar}${loan,vowlat,a-á|politihkkár} muitala oskku birra

Mortensrud girku Oslos doallá gaskkohagaid {nudaddjon}${cmp,1-2|nu daddjon} Vádjolaneahkediid masa bovdejit dovddus olbmuid muitalit oskkuset birra. Cuoŋománu 11.beaivvi lea stuoradiggeáirras ja Bargiidbellodaga {nubbejođiheaddji}${cmp,vowlat,e-i|nubbijođiheaddji} Helga Pedersen vuorru jearahallojuvvot oskku birra. Helga lea bajásšaddan Deanodagas, smávva báiki gos girku atnet árvvus.

-Mun in háleš nu dávjá oskku birra. Lea álkit háleštit politihkalaš árvvuin, dadjá Helga Pedersen.

Mortensrud girku Vádjolaneahkedis lea maid dan seammás Ragnar Sjølie gii ságastallá eallima, áiggi ja oskku birra. KPK


Bláđđi Kirkeaktuelt ilbmá neahtas

Bláđđi Kirkeaktuelt heaittihuvvui sullii jagi dás ovdal. Dál ilbmá ges {neahtta-bláđđiin}${cmp,hyph-0;ess,fin,in-n|neahttabláđđin}. Girkoráđđi lea guhká oaidnán dárbbu leat sáhkalagaid virgáduvvon bargiiguin ja {eaktudáhtolaš}${cmp,vowlat,u-o|eaktodáhtolaš} bargiiguin dasgo Norgga girkus leat 1280 searvegotti. Kirkeaktuelt.no sisttisdoallá mávssolaš ja ávkkálaš dieđuid mat olahit bargiid, {eaktudáhtolaš}${cmp,vowlat,u-o|eaktodáhtolaš} bargiid ja válljen áirasiid Girkus. KPK


Heitmann luohpá Åpne Dører-ásahusas

Stig Magne Heitmann luohpá váldočállin ásahusas man gohčodit Åpne Dører ja sivvan lea dearvvašvuođa dilli. Son bargagoahtá earálágan bargguid, nu mo diehtojuohkin, oahpahus ja sárdnideapmi. Rita Aasen, gii lea Åpne Dører beaivválaš jođiheaddji, doaibmagoahtá váldočállin muhtin áigái. Åpne Dører- stivra álgá farggamusat ohcat {váldočálli-virgái}${cmp,hyph-0|váldočállivirgái} olbmo. Ásahus doarju risttalaččaid miehtá máilmmi geat doarrádallojuvvojit oskkuset geažil. KPK



Girkoráđi direktevran vel nuppi {guhta}${conc,ht-htt|guhtta} jagi

Jens-Petter Johnsen (63) {valljejuvvui}${vowc,a-á|válljejuvvui} mannan vahku fas Girkoráđi direktevran nuppi {guhttajagi}${cmp,1-2|guhtta jagi} áigodahkii. Dálá válljejuvvon Girkoráđđi doarjjui Johnsena direktevran. Son lea juo guhtta jagi leamaš ja illuda fas nuppi guhtta jagi čavgat direktevran.

– Mun {hálidan}${conm,d-id|háliidan} joatkit barggus go girkus lea dál historjjálaš mearkkašahtti áigi. Girkus lea olu ođastusat ja máŋga stuora barggu jođus. Dán maŋemus guhtta jagi leat olu rievdadusat leamaš nu mo oskkuoahpahusa rievdadeapmi ja ovddideapmi, ipmilbálvalusođasteapmi, girkomusihkka, diakoniija, girku ja kultuvra, sámi girkoeallin, bassivádjolusbargu, IKT ja eará. Munnje lea gelddolaš joatkit dáiguin bargguiguin ja oaidnit maid dat mearkkašit olbmuide ja girkuide ja ipmilbálvalusaide. KPK


{Mišuvdnaolbmui}${loan,conc,š-šš|Miššuvdnaolbmui} gonagasa ánsu

Per-Inge Søreng, Finnsnesas eret, oaččui Gonagasa silba ánsomedálja. Romssa fylkkamánni, Svein Ludvigsen, geigii ánssu, ja čoahkkanan ledje bearaš ja ustibat ja dasa lassin ledje ásahusat nu mo Norgga {Lutherlaš}${loan,foreign|Luteralaš}{  }‰{singlespace| }{Mišuvdnalihttu}${loan,conc,š-šš|Miššuvdnalihttu} (NLM), KrF, Lenvik suohkan ja Gaska-Romssa ealáhusat boahtán dilálašvuhtii.

Søreng lea máŋga áigodaga leamaš NLM biirrestivralahttu ja biireovdaolmmoš Romssa ja Finnmárkku biirres, mii dál gullá Davvi regiovdnii.

Ánsomedálja geigema ággan lei go Søreng lea nannosit áŋggirdan bargat iežas eallinoainnu vuođul, namalassii luohttámušdoaimmaid váldán risttalaš doaimmaid ovddidit ja maiddái lea olu bargan guovllu ealáhusaid ovddidit.

– Don leat leamaš dat maid sáhttá dadjat buorre olmmoš ja leat iežat eallinoainnu vuođul bargan servodathuksejeaddji doaimmaid almmá ahte leat ohcalan iežat ávkki, dajai fylkkamánni sártnistis. KPK





Ođđa váldočálli sajis {Sámemišuvnnas}${loan,conc,š-šš|Sámemiššuvnnas} čakčii

{Sámemišuvdna}${loan,conc,š-šš|Sámemiššuvdna} ii dáidde oažžut sadjái ođđa váldočálli ovdalgo čakčat. Riikastivrra ovdaolmmoš
Sven Sunnset čuvge ahte sis leat namat maiguin barget, muhto eretcealkináiggi dihtii ádjána muhtin mánuid ovdalgo bistevaš čoavddus lea sajis. Doaibmi váldočálli Thor Henrik With lea doaibman váldočállin maŋŋil go váldočálli Magne Gamlemshaug luobai virggis čakčamánu 30.beaivvi diibmá. Son lei bargan 32 jagi. With lea dadjan ahte son ii áiggo leat váldočálli bistevaš virggis. With galgá maid vihahuvvot bisman maŋŋelis dán mánu dan golmma válljensearvegoddái mat leat Davvi-Norggas maŋŋil go Børre Knudsen lea luohpan. Sven Sunnset dadjá ahte lea váttis bargat sihke bisman ja vel váldočállin {Sámemišuvnnas}${loan,conc,š-šš|Sámemiššuvnnas}. Dan oaivila doarju sihke With ja {Sámemišuvdna}${loan,conc,š-šš|Sámemiššuvdna}. KPK


Kristtalaš oahppobarggut lassánit

K-stud, mii lea Kristtalaš Oahppolihttu, mas leat mielde ovddeš Frikirkelig studieforbund ja Norsk Kristelig Studieråd. Dát searvvit ovttastahttojedje ođđajagimánu 2012. K-stud doarjun lassánii 15 proseanttain jagis 2011. Friddjagirkolaš oahppobarggu lassáneapmi lei 23 proseantta jagis 2011. Norsk Kristelig Studieråd lassánii 10 proseantta.

K-stud bijai mihttun olahit 100 000 kursadiimmu jahkái 2012. Diibmá ledje dáin oktiibuot 111 714 oahppodiimmu.

– Fuomášuhttin veara lea dát stuora lassáneapmi. Dat ahte mii joksat mihtuid ovdalgo leat álgán, movttiidahttá bargat ain ovddasguvlui, {dadja}${vowlat,a-á|dadjá} K-stud gaskaboddosaš stivrra jođiheaddji Jon Andreas Hasle.

Jagis 2011 ožžo lagabui 9 miljon kruvnno stáhtadoarjaga. Dat ruđat manne K-stud miellahttoorganisašuvnnaide ja sin 3 700 {kursi}${ill,fin,0-i|kursii}. KPK







Bláđđi Samenes Venn unnu

Norgga {Samemišuvnna}${loan,conc,š-šš|Sámemiššuvnna} riikastivrras mearridedje ahte Samenes Venn-bláđđi ii šat ilmma dán jagi rájes nu dávjá go ovdal. Ovdal ilbme 11 nummara ja dál galget 8 nummara jahkái.

Duogáš lea go {mišuvnna}${loan,conc,š-šš|miššuvnna} bargiidlohku lea unnon maŋemus jagiid. Dan dilis sii {hálidit}${conm,d-id|háliidit} ovddemusat {Samemišuvnna}${loan,conc,š-šš|Sámemiššuvnna} neahttasiidduid ođastit dássedit. Redaktevrra bargu bláđiin galgá ráddjejuvvot ja son galgá baicca eambbo bargat neahttasiidduid ođastemiin. Nu dieđiha Samenes Venn. KPK


Davvisámi girkobasit Foldereidas

Maiddái dánnai jagi doallá Norgga {Samemišuvdna}${loan,conc,š-šš|Sámemiššuvdna} davvisámi-dáru girkobasiid Foldereid girkus Davvi-Trøndelágas. Dan dahká ovttas báikkálaš searvegottiin.

Njukčamánu 18.beaivvi lea ipmilbálvalus sámi ja dáru gillii. Das maŋŋil lea girkogáffe servodatviesus. Suohkanbáhppa Karstein I. Ness ja {Samemišuvnna}${loan,conc,š-šš|Sámemiššuvnna} ovddeš váldočálli Magne Gamlemshaug doallaba ipmilbálvalusa. Dulka lea Ellen Sara Sandvik Moen. KPK


Dovddus davvinorgalaš baptista devddii čuođi jagi

Norgga boarráseamos baptista, Haldis Øvergaard, {Narviikas}${prop,conc,ik-ikk|Narviikkas}, devddii 100 jagi guovvamánu 25. beaivvi. Muhtin áiggi son mátkkoštii ja oahppalattai báikkiid Davvi-Norggas. Haldis Øvergaard lea Per Øvergaard eadni, gii aiddo dál lea Norgga Baptisaservodaga váldostivrra jođiheaddji. Son lea leamaš Narviika Baptistasearvegotti áŋgiris ja oskkáldas miellahttu. KPK






Børre Knudsena maŋisčuovvu vihahuvvo Romssas

Válgasearvegottit vihahit Thor Henrik With ođđa bisman njukčamánu 24.-25.beivviid. Son váldá bismadoaimma badjelasas maŋŋil go Børre Knudsen gárttai luohpat bisman dan dihtii go dearvvašvuohta hedjonii. Ođđa bisma lea bargan Norgga Kristtalaš Studeanta- ja Skuvlanuoraidsearvvis, lea bargan suohkanbáhppan ja dál doaibmá {Samemišuvnna}${loan,conc,š-šš|Sámemiššuvnna} váldočállin.

Preassadieđáhus lea almmuhuvvon ja das daddjo ahte válgasearvegottit ásahit ieža ipmilbálvalusaid dain guovlluin gos dovddasteaddji searvegoddi dovdá ahte Norgga girku sárdnideapmi lea gáidan eret Biibbalis ja {lutherlaš}${prop,foreign|luteralaš} dovddastusas. Searvegotti miellahtut gullet eanas muddui Norgga girkui, muhto leat maid muhtin earát. Searvegottit birgejit ieža ruđalaččat, eai oaččo almmolaš doarjaga gostege ja ieža virgádit báhpaid.

Bismavihaheami jođiha bisma Roland Gustafson gii gullá Ruoŧa/Suoma {Mišuvdnaprovinsii}${loan,conc,š-šš|Miššuvdnaprovinsii}, árkabisma Walter Obare, Kenyas eret ja máŋggat earát. Vihaheapmi lea Romssas. KPK


Šearbmafriddja vahku

Familie & Medier bovdet dakkár vahkkui mas it geavat tv, pc dahje eará šearpmaid. Áigodagas njukčamánu 9. -16. beivviid galget buohkat bidjat eret tv, pc dahje eará speallanrusttegiid maŋŋil skuvla- ja bargoáiggi. {Mobiltelefovnnain}${loan,cmp,il-iila|Mobiilatelefovnnain} ii galgga álgit girddášit interneahtas dahje speallat spealuid. Dás beasat olles vahku friddja váldit buot šearpmain masa don geavahat áiggi.

– Mii sávvat dákkár vahku buktá {huŧkáivuođa}${conc,ŧk-tk|hutkáivuođa} ja dili {earalágan}${cmp,vowlat,a-á|earálágan} doaimmaide ja addá eambbo vejolašvuođaid searvevuođa dikšut. Mii {hálidit}${conm,d-id|háliidit} ahte don fuomášat iežat mediageavaheami dábiid ja hárjehalat dasa ahte it álohii leat šearpmain njunnálaga, dadjá Familie & Medier beaivválaš jođiheaddji Jarle Haugland. Šearbmafriddja vahku lea seammá áigodagas go girku fásttuáigi mii álgá guovvamánu loahpas ja bistá beassážiidda.

– Muhto vaikko makkár eallinoaidnu dus leažžá, de šearbmafriddja {vahku}${conc,hk-hkk|vahkku} lea aivve buorre, dadjá Haugland. KPK





Normisjon galgá nannet rohkosa

Normisjon lea ráhkadan ođđa strategiijaplána. Dasa lea bivdán oaiviliid olbmuin. Boađus das lea sávaldat ahte organisašuvdna bargá eambbo birasgažaldagaiguin, álbmotallaskuvllaid ovddidemiin ja dehálaš lea eambbo rohkadallat. Normisjon doallá váldočoahkkima geasset. Dalle mearridit čoahkkinoasseváldit mii Normisjona boahtte logi jagis galgá vuoruhuvvot. Organisašuvnna hovdengoddi dáhttu hukset guovddáža {Asiai}${prop,vowc,a-á|Ásiai}, bisuhit organisašuvnna teologalaš hámi ja nannet oahpahusa ahte leat máhttájeaddjin ja jođiheaddjin. Go organisašuvdna sáddii strategiijaid gulaskuddamii, bukte 40 iešguđet olbmo ja joavkku sin oaiviliid áššái.

-Olu cealkámušat dadje ahte galgá rohkosa váldit fárrui strategiijaide. Dan dihtii dán oasi nannejit dál eambbo go álgosaččat lei áigumuš, muitala váldočálli Rolf Kjøde. Gulaskuddamat ohcalit maiddái eambbo barggu nannet skuvllaid mat doibmet Normisjon olis. KPK


Blå Kors- direktevra cuiggoda Norsk Tippinga

-Kulturministtar berre gulahallat dearvvašvuođaministariin, iige diktit Norsk Tippings speallat iežas spealu dan guvlui ahte eambbogat šaddet speallansorjavaččat (darvánit speallamii) ja sii eai galgga oažžut láhčit nu ahte geafit galget sin buriid doaimmaid ruhtadit. Nu dadjá Blå Kors Gaska ja Davvi regiovnna guovlludirektevra Odd Anders With, go addá {komeantta}${loan,conc,m-mm|kommeantta} Norsk Tippinga plánaide ahte cegget ođđa speallanfálaldaga interneahtas.

Norsk Tipping sávvá álggahit kasinospealu ja eará spealuid interneahtas mas vurdet lasi sisaboađu birrasiid 300 miljovnna kruvnno jahkái. Sin mielas spealut eai váikkut dasa ahte olbmot eambbo šaddet speallansorjavažžan ja šaddet speallanváttisvuođat. Spealut galget hábmejuvvot nu ahte dat unnimus lágis dolvot olbmuid dakkár speallandábiide maid eat hálit.

With, gii maiddái jođiha fágaráđi mii gullá stáhtii ja man gohčodit Statens Institutt for rusmiddelforskning (SIRUS), lea garrasit reageren go Norsk Tipping ođđa geainnuid manná vai dine eambbo ruđaid.

-Dasa lea duogáš ágga go {SIRUSa}${acro,suf|SIRUS} bargui maiddái gullá speallansorjavašvuohta. Lea maiddái álki árvidit manne Norsk Tipping ii leat gulaskuddan ásahusain maid gohčodit {«}‰{”}Speallansorjavašvuohta – Norga{»}‰{”} (Spilleavhengighet-Norge”) nu mo sii ledje lohpidan dahkat, dadjá With dáppe: blakors-mn.no. KPK




Evttohit válljet Dalheima ođđasis

Girkoráđi evttohanlávdegoddi árvala nuppádassii válljet Anne Dalheim (63) jođiheaddjin Sámi girkoráđđái. Girkočoahkkin dollojuvvo Tønsbergas, ja cuoŋománu čoahkkimis 12.-17. beivviid sii válljejit Sámi girkoráđđái jođiheaddji. Dalheim lea erenoamášpedagoga ja jođiheaddji Omasvuona suohkana dikšo- ja fuollaossodagas. Evttohanlávdegoddi árvala maiddái Girkuidgaskasaš ráđđái jođiheaddji. Sii árvalit nuppádassii válljet Kjetil Aano (63), Stavangeris eret. Girkoráđđái leat guokte evttohasa, dálá jođiheaddji Svein Arne Lindø (59), Rogalánddas eret ja Knut Lundby (64), Oslos eret. KPK

Vihaheamit gádjot ruhtadili

{Maáŋga}${typo|Máŋga} mearraolbmáidgirku livčče vuollebáhcagiin šaddan rahčat jus eai livčče vihahemiin ožžon dietnasa, čállá sin iežaset bláđđi Bud & Hilsen.

Olu mearraolbmáidgirkut sáhttet vihahemiid áiccalmahttit ja nu lasihit sisaboađuid. Muhtin jagiid dás ovdal gullui ahte leat stuora haddeerohusat mearraolbmáidgirkuid gaskka. Danne Mearraolbmáidgirku mearridii jagis 2010 oktasaš hatti, namalassii 4000 kr juohke vihaheamis. Diibmá lasihedje hatti 4500 kruvdnui.

Áigodagas 1998 – 2008 lassánedje vihaheamit golmmageardánit mearraolbmáidgirkuin. Olahusjagis 2008 ledje 1327 norgalaš {náittusbára}${cmp,vowlat,u-o|náittosbára} geaid mearraolbmáidgirkut vihahedje. Golmma maŋemus jagi leat fas vihaheamit unnon 27 proseanttain mearraolbmáidgirkuin. KPK





- Lávlot sámegillii kyrie

Sámi girkoráđi váldočálli Tore Johnsen ávžžuha searvegottiid min riikkas oidnosii buktit Sámi álbmoga beaivvi ipmilbálvalusas:

-Lávlot sámegillii kyrie ja rohkadallet sámi álbmoga ovddas, lea Johnsena ávžžuhus. Son sávvá ahte ollu ipmilbálvalusain guovvamánu 5.beaivvi namuhuvvo Sámi álbmoga beaivi mii lea guovvamánnu 6.beaivvi. Sámi girkoeallima plánas maid Girkočoahkkin dohkkehii diibmá, deattuhuvvo ahte girkut miehtá riikka sáhttet roahkka oidnosii buktit Sámi álbmoga beaivvi, čállá kirken.no

Jus ii heive dán oidnosii buktit juste dan beaivvi, de sáhttá dan dahkat ipmilbálvalusas beaivvi ovdal. Norgga girku ipmilbálvalusa ođastusas lea Sámi álbmoga beaivi váldojuvvon vuosttaš geardde mielde mearkabeaivin girkolaš ortnegiidda. Johnsena mielas leage dasto lunddolaš čuovvolit sihke riikadásis ja báikkálaš dásis Norgga girku mihtu ja dohkkehit ahte sápmelaččat leat dán riikkas. KPK



Knut Refsdal lea Norgga Kristtalaš Ráđi ođđa váldočálli

Knut Refsdal álgá maŋŋil geasi váldočállin Norgga Kristtalaš Ráđđái mas ovdal lei Ørnulf Steen.

Refsdala duogáš lea Metodistagirkus ja Norgga girkus. Son lea hárjánan bargat ekumenalaš bargguid –
sihke báikkálaččat ja riikkaidgaskasaččat. Son dovdá bures Norgga Kristtalaš Ráđi barggu go lea ovdal leamaš virggis dán organisašuvnnas.

Ráđi stivrajođiheaddji Else-Britt Nilsen muitala leamaš máŋga čeahpes kandidáhta geaid sii árvvoštalle, muhto Refsdalas bođii ovdan buorre bargoduogáš, gelbbolašvuohta ja beroštupmi.

-Mii galgat ain nannet barggu ahte oažžut kristtalašvuođa oidnosii almmolašvuhtii, mii galgat čielgasit muitalit maid mii oaivvildit, ja makkár árvvuid mii ovddastit. Mii galgat maiddái ovddidit dan ahte gudnis atnit {oskkkufriddjavuođa}${typo|oskkufriddjavuođa} ja olmmošvuoigatvuođaid. Mis lea jáhkku dán olahit go Refsdal lea njunnošis ja mun illudan suinna ovttasbargat, dadjá Nilsen. KPK




Ođđa kristtalaš oahppolihttu

Jahkemolsuma áigge šadde guokte oahppolihtu oktan searvin go Norgga Kristtalaš Oahpporáđđi (Norsk Kristelig Studieråd) ja Friddjagirkolaš Oahppolihttu (Frikirkelig Studieforbund) časke oktii. Ođđa oahppolihtu gohčodit dárogillii Kristelig studieforbund (K-stud). K-stud searvvis leat mielde olles 58 miellahttoorganisašuvnna. Gaskaboddosaš stivrra jođiheaddji lea Jon Andreas Hasle. Son dadjá ahte K-stud lea Norgga eanemus ekumenalaš organisašuvdna.

K-stud lea Hasle dieđuid mielde dál šaddan njealját stuorámus oahppolihttun olles riikkas. K-stud
{doaibmaideá}${loan,vowc,á-a|doaibmaidea} lea ahte {«}‰{”}galgá leat pedagogalaš, fágalaš ja hutkás gelbbolašvuođabiras mii movttiidahttá miellahttoservviid ovddidit pedagogalaš barggu dan bokte go bures ja doaibmilit lágida diehtojuohkima ja bálvalusaid{»}‰{”}. Kristtalaš oahppolihttu oažžu máŋga miljovnna kruvnno Máhttodepartemeanttas. Dáid ruđaid lihttu fas juohká miellahttoorganisašuvnnaid oahppodoaimmaide mat dáhpáhuvvet searvegottiin ja servviin. KPK


Ollu skeaŋkkat Frelsesarmeái

Frelsesarmeá Norggas oaččui measta 75 milj. kruvnno testamenterejuvvon skeaŋkkaid, čájehit álgologut jahkái 2011. Frelsesarmeá lea hui {duhtávaš}${vowlat,a-á|duhtavaš} dáinna ruhtasummain, vaikko dát lohku lea vuollelis go olahusjagis 2010, go oaččui 95 milj. kruvnno testamenterejuvvon skeaŋkkaid.

Sullii {beallii}${typo|bealli} skeaŋkaruđas lea várrejuvvon vásedin doaimmaide nu mo korps, ásahusat ja {mišuvdna}${loan,conc,š-šš|miššuvdna}.

Muđui adnojuvvo skeaŋkaruhta doaimmahit Frelsesarmeá eará bargguid.

- Mun lean nu giitevaš go nu oallugat muitet maiddái min barggu go čállet testameantta, dadjá njunuš {diehtojuohki}${conc,hk-hkk|diehtojuohkki} Andrew Hannevik. KPK




NLM lea ožžon ođđa jođiheaddji

Øystein Engås (41) lea virgáduvvon ođđa jođiheaddjin Norgga {lutherlaš}${prop,foreign|luteralaš} miššonlihttui (NLM) Norggas. Su ovddasvástádus lea Miššonlihtu bargu Norggas mas ovddeš jođiheaddji lei Ernst Jan Halsne.

Øystein Engås jođiha Misjonssalena čoakkalmasaid {Ålesunddas}${prop,conc,ndd-nd|Ålesundas}. Son lea oktan eamidiinnis, {Anne-Marehiin}${prop,vowc,a-á;prop,vowc,a-á|Ánne-Márehiin}, leamaš NLM {mišuneara}${loan,conc,š-šš;vowlat,u-o|miššoneara} Bolivias.

Váldočálli Øyvind Åsland lea ilus go Øystein Engås lea mieđihan váldostivrra ávžžuhussii. – Šaddá somá su oažžut hovdengoddái fárrui váldokantuvrii, dadjá Åsland Utsyn-bláđđái.

– Dán virggis gáibiduvvo erenoamáš máhttu min barggu birra báikkálaččat ja {guovllulaččat}${der,vowc,mono|guvllolaččat}, ja mii oaivvildit Øystein Engås lea gelbbolaš go sus lea bargohárjáneapmi ja leat iešvuođat doaibmat njunušvirggis, dadjá Åsland. KPK


Miššonbláđiin unnon diŋgojeaddjit

Norgga stuorámus miššonbláđiid {diŋgojeaddjelohku}${cmp,vowlat,e-i|diŋgojeaddjilohku} lea veahá maŋás {mannán}${vowlat,á-a|mannan} jagis 2011. Dagen-aviisa lea háhkan dieđuid ja daid dieđuid mielde ledje Agendas 3:16 (Normisjon) 10755 diŋgojeaddji jahkemolsumis. Dat lea 203 unnit go jagi ovdal. Eará stuora miššonbláđiid logut leat ná: Utsyn (Miššonlihttu) 10186 (-561), Misjonstidende (Miššonselskáhppi) 9813 (-315), Misjonsblad for Israel ({ }‰{notspace|}{Israelmišuvdna}${loan,conc,š-šš|Israelmiššuvdna}{ }‰{notspace|}) 7399 (- 75) ja Korsets Seier (Hellodatlihkadus) 5472 (-518). KPK





Radio DSF interneahtas

{Samemišuvnna}${loan,conc,š-šš|Sámemiššuvnna} {lagasradio}${loan,vowc,a-á|lagasrádio}, Radio DSF, gullo ođđajagimánu 1.beaivvis interneahtas Radio DSF ruovttusiiddus,

Doppe sáhttá maid guldalit ja viežžat iežas dihtorii čoakkalmasaid ja muhtin fásta {radioprográmmaid}${loan,vowc,a-á|rádioprográmmaid}. Radio DSF áigu maid jagis 2012 sáddet gaskavahkkočoakkalmasaid eahkes, olu dáin leat njuolggosáddagat iešguđet báikkiin Finnmárkkus. KPK


{Samemišuvnna}${loan,conc,š-šš|Sámemiššuvnna} sisaboađut unnon

{Samemišuvdna}${loan,conc,š-šš|Sámemiššuvdna} meroštallá ahte {mišuvnna}${loan,conc,š-šš|miššuvnna} sisaboađut jahkái 2011 leat birrasiid 1 miljon ruvnno vuollelis go jagis 2010. Ekonomiija vástideaddji Trine Lernæs čállá Samenes Venn maŋemus bláđis ahte sisaboađut leat unnon dan dihtii go miššonsearvvit ja doarjut leat unnon. {Mišuvnnas}${loan,conc,š-šš|Miššuvnnas} leat foandasisaboađut, muhto finánsaroassu máilmmis dahká ahte dáin maid unnu dienas eambbo go dábálaš. Dábálaččat láve foandadietnasiiguin sáhttit bálkáhit 3-4 bargi.

- Olggosgoluid lea miššonsearvi geahpedan nu olu go vejolaš, muhtimiid mielas mii leat čuohppan gitta dávttiid rádjái, čállá Lernæs. KPK






NLM Davvi oasis ođđa bargit

Norgga {Lutherlaš}${loan,foreign|Luteralaš} Miššonlihttu (NLM) lea Davvi regiovnna guovlostivrračoahkkimis juovlamánu virgádan Evelyn ja Per Inge Søreng {kanturbargin}${loan,vowc,a-á;vowlat,u-o|kánturbargin} ja hálddahusjođiheaddjin guovlokantuvrii.

Evelyn Søreng álgá jahkemolsumis 20 % {kanturvirgái}${loan,vowc,a-á;vowlat,u-o|kánturvirgái} gitta suoidnemánu 31.beaivái 2012. Per Inge Søreng álgá seammá áiggis 50 % virgái hálddahusjođiheaddjin suoidnemánu 31.beaivái 2012.

Evelyn lea olu jagiid leamaš Norborg joatkkaskuvllas, ja Per Inge lea IF dáhkádusfitnodagas bargan.

Kristian Birkeland doaibmagoahtá Davvi regiovnna Nuorra-oassái jođiheaddjin guovvamánu 1.beaivvis 2012 ja geasi rádjái Kjetil Apeland sajis geas álgá virgelohpi. Davvi regiovdnii gullet čuovvovaš báikkit: Saltdal, Beiarn, Meløy ja Røst suohkanat lulde gitta Nordkáhppii davvi-oarjin ja nuorttabealde fas Várggát ja Mátta-Várjjat. Guovllukantuvra lea Romssa fylkkas, Finnsnesas. KPK


Girkuin leat hejot láhčán dili

Olu girkut Norggas lea unnán heivehuvvon olbmuide geain leat lihkadanváttisvuođat. Heajos hivssethoiddut doaimmashehttejuvvon olbmuide, jorristuoluin lea váttis beassat girkui go tráhpat leat váilevaččat, ja girkuin leat billašuvvan {heissat}${loan,vowc,diph|heaissat} ja danne oallugat eai beasa girkuide. Nu boahtá ovdan Girkolaš bargoaddi- ja {beroštusorganisašuvnnna}${loan,typo|beroštusorganisašuvnna} (KA) dilleraporttas.

Olles 40,7 % dan 1600 girkus mat leat kártejuvvon leat heajut dahje eai nu buorit.

Norges Handikapforbund (NHF) oaivvilda raportta čájehit ahte leat guhkes geaidnu ovdalgo girkut leat buohkaid várás heivehuvvon.

- Min mielas galget buohkat sáhttit girku geavahit dásseárvosaš vugiin, dadjá NHF lihttonjunuš
Arne Lein. Son oaivvilda leat dievas vejolažžan maiddái ráfáidahttojuvvon visttiid láhčit doaimmashehttejuvvon olbmuide. KPK









1. Geavaheaddjit

Sámi allaskuvlla girjerádjosa vuosttamuš doaibma lea gokčat diehtoháhkandárbbu allaskuvlla bargiide ja studeanttaide (siskkáldas geavaheddjiide). Girjerájus lea goitge maid rabas álbmogii muđui ({olggobealgeavaheddjiide}${olggobealegeavaheddjiide}).

Luoikkaheaddji ferte deavdit skovi mas leat luoikkaheaddjidieđut, ja mas maid dohkkeha girjerájusnjuolggadusaid.

2. Girjerádjosa fálaldagat/bálvalusat

Girjerádjosa váldodoaimmat:

Luoikat {girjiid}${conc,rj-rjj|girjjiid}/mediaid girjerádjosa iežas čoakkáldagain.

{Bagádallat}${vowlat,á-a|Bagadallat} {luoikkaheddjiide}£{luoikkaheddjiid} mo ohcat girjjiid/dieđuid {diehtovuorkkain}${vowlat,a-á|diehtovuorkkáin}.

Luoikkahit girjjiid/artihkkaliid eará girjerádjosiin gáiddusloana bokte.

Sámi allaskuvlla girjerájus atná BIBSYS-girjerájusvuogádaga. BIBSYS-diehtovuorkái beassá interneahta bokte.

3. Girjerádjosa fuolahus

Buot siskkáldas geavaheddjiide fállo oahppu girjerádjosa systemain ja doaimmain. Dasa lassin addo oppalaš bagadallan dárbbu mielde ja oahppu sierra fáttáin – mat eai leat čadnon diehtogálduide. Siskkáldas geavaheddjiide leat buot bálvalusat nuvttá.
{Olggobealgeavaheadjit}${conc,dj-ddj|Olggobealgeavaheaddjit} sáhttet atnit girjerádjosa čoakkáldagaid luoikan- ja sisabuktineavttuid vuođul. Bagadallama/veahki ožžot jus girjerájusbargiin lea áigi dasa, dehe sierra šiehtadusa mielde. Eará girjerádjosiid fálaldagaid sáhttá atnit dušše sierra šiehtadusa mielde.

4. Kopieren (máŋgen)

Studeanttat ja olggobealgeavaheaddjit sáhttet atnit girjerádjosa {kopimášiinna}${loan,cmp,i-iija;vowc,á-a|kopiijamašiinna} go lea kopierenkoarta. Kopierenkoartta oažžu oastit skuvllas.


5. Luoikaneavttut

a) Dábálaš luoikanáigi girjerádjosa girjjiide lea 4 vahkku, ja {govvá-ja}${typo|govva- ja} jietnamediaide lea fas 1 vahkku jos eará ii leat daddjon. Ii leat mearri galle girjji luoikkaheaddji sáhttá oktanaga ruoktot luoikkahit, muhto {luoikkaheadjit}${conc,dj-ddj|luoikkaheaddjit} ávžžuhuvvojit buktit ruovttoluotta mediaid nu jođánit go vejolaš.

á) Girjjit ja eará almmuhusat mat leat biddjon gáldoossodahkii dehe eará erenoamážit merkejuvvon hilduide (omd. pensumhilduide) sáhttet dušše {atnot}${conc,tn-dn|adnot} {girjerádjosis/lohkánlanjas}${vowlat,á-a|lohkanlanjas}.

b) Áigečállagat ja áviissat sáhttet dušše adnot {{girjeradjosis}${vowc,a-á|girjerádjosis}/lohkánlanjas}${vowlat,á-a|lohkanlanjas}. Dáid ii sáhte luoikkahit. Fágabargit sáhttet luoikkahit sierra šiehtadusa mielde.

c) Girjerádjosa {erenoamáščoakkáldagá}${vowlat,á-a|erenoamáščoakkáldaga} {sáhtta}${vowlat,a-á|sáhttá} atnit dušše girjerádjosis. Dát čoakkáldat lea sierra merkejuvvon.

č) Luoikkahuvvon girjjiid sáhttá várret. {Várrejeadji}${conc,dj-ddj|Várrejeaddji} biddjo vuordinlistui ja oažžu dieđu go girjji sáhttá viežžat. Jus máŋggas vurdet seamma girjji, de meannuduvvo listu kronologalaččat.

6. Máhcaheapmi / ruovttuluotta buktin

a) Go luoikanáigi lea {nohkán}${vowlat,á-a|nohkan}, galget girjjit/mediat buktot ruovttuluotta. Muđui sáddejuvvo buktinmuittuhus/-gáibádus. Jus eará luoikkaheaddji ii vuordde dehe jus eará ii hehtte, de sáhttet girjeloanat {ođástuvvot}${vowlat,á-a|ođastuvvot}.

á) Jus ii buvtte ruovttuluotta áigemeari sisa, de sáddejuvvo {buhtadusgáibadus}${vowlat,a-á|buhtadusgáibádus} girjjiin dehe eará mediain maid leš luoikkahan girjerádjosis. Dat mielddisbuktá maid ahte luoikkaheaddji massá vuoigatvuođa luoikkahit dan lohkanbajis ja vel čuovvovaš lohkanbajis.

b) Luoikkaheaddjis lea geatnegasvuohta buhtadit girjjiid dálá njuolggadusaid mielde (gea. haddelisttu). Jus muhtun girji ii leat bukton ruovttuluotta maŋŋil go golmma geardde lea gáibiduvvon, de sáddejuvvo reive dán birra ja das maŋŋil rehket.


1,- ruvnno juohke kopiijas (kopikoarta gáibiduvvo)

Girjjiin gitta 100 siiddu rádjái: 200,- ruvnno

Girjjiin main leat eambbo go 100 siiddu: 400,- ruvnno

Eará mediain 200,- ruvnno

Hattit leat biddjon dan vuođul ahte galget gokčat ođđa girjji/áigečállaga oastima, ja visot goluid mat leat mannan sisagáibideapmái gitta dassážii go rehket lea sáddejuvvon. (Njuolggadusat sisabuktimii luoikkahuvvon girjjiide/áigečállagiidda). Luoikkaheaddjis lea maid vejolaš oastit {seammálágán}${cmp,vowlat,á-a|seammalágán} girjji {sádjái}${vowc,á-a|sadjái}.

Earenoamáš divrras girjjiide/mediaide biddjo haddi sierra, ja sáhttá biddjot badjelii go dábálaš haddi.

Sierra šiehtadusa mielde olggosgoluid ektui.

{Reviderejun}${der,pass|Reviderejuvvon} 08.06.07

Allaskuvlla {direktora}${loan,ora-evra|direktevra} dohkkehan fágaservviiguin ráđđádallama vuođul.


Luossariemut ordnejuvvojit vahku maŋŋit go dábálaččat
almmustahttojuvvon 10.7. diibmu 10:58, {beaividuvvon}${der,vowlat,i-á|beaiváduvvon} 10.7. diibmu 11:11


Luossariemut Onnel {dierpmi}${vowc,diph|dearpmi} alde 2010.

Govva: Aleksi Ahlakorpi

Ohcejoga Luossariemut dollojuvvojit 32. geardde ja dán háve maŋŋelabbos go dábálaččat, lávvardaga 14.7. Okta {váldoordnejeaddjiin}${nomag,vowc,mono|váldoordnejeddjiin}, Lomakylä Valle doaimmajođiheaddji Petteri Valle, oaidná maŋideami dárbbašlažžan máŋggage sivas.

- Oinniimet, ahte ovdal dat lea ordnejuvvon menddo árrat. Dálkkiid ja vejolaš gilvobohtosiid dáfus lea buoret maŋidit ordnenbeaivvi ovttain vahkuin. Dasa lassin min fitnodatdoallis bođii sávaldat sirdimis, danin go sin áigedávvalii dat heivii buorebut, muitala Valle.

Valle muitala maid, ahte ieš dáhpáhusbáikkis, Onnel {dierpmi}${vowc,diph|dearpmi} alde, leat nuppástusat. Ordnejeaddjit {hálidedje}${conm,d-id|háliidedje} namalassii sámi vuoiŋŋa buorebut oidnosii.

- Mii leat burgán boares diŋggaid eret ja ráhkadan ođđa sadjái. Mii {hálideimmet}${conm,d-id|háliideimmet} cegget báikki ala sámi gili, Saami Village. Dohko leat ceggen lávuid, ja dainna buktit sámi vuoiŋŋa oidnosii, muitala Valle.

Sávvet eaktodáhtolaš bargiid boahtit veahkkin

Gilvobáikki leat ceggemin ja ordnedallamin gitta bearjadateahket rádjai. Valle ávžžuha eaktodáhtolaš bargiid boahtit veahkkin.

- Áinnas sávan olbmuid boahtit veahkehit, gal dáppe lea dán vahku vel olu ordnedallan láhkai.

Máŋggabealat prográmma

Luossagonagasgilvvu lassin prográmmas leat Teáhterčájáhus Pensas, mánáid oaggungilvu, njoarostangilvu, njuollabálkestangilvu, ja Onni ja Hilda Länsman luođit ja musihkka.

Bálkkašupmin leat earet eará Deanu fanas, fanasmohtor ja {sveicenmášen}${loan,foreign|sveisenmášiidna}.



Márjjábeaivve {historiijjá}${loan,iijá-já|historjá}


Árbevirolaččat Sámit leat čoahkkanan {meassostallat}${loan,vowc,mono|messostallat} girkobáikkiide Márjjábeivviid áigge. Čoahkkaneapmái ledje dieđusge girkolaš sivat, muhto leihan olbmuin dárbu {muđuinnai}${foc,conwb,inn-in|muđuinai} beassat oaidnalit. Ja Márjjábeivviid {áígge}${typo|áigge} olbmuin lei astu ovdal {davasjohtima}${vowlat,a-á|davásjohtima}.

Vuosttaš girku ceggejuvvui Ruovdnálii 1500-logu gaskkamuttus. 1600- logu álggus girkobáikin bođii Márkan. Go Suopma šattai Ruošša válddi vuollái, sirdojuvvui Márkana girku {Bálojotnjálbmái}${cmp,jot-joh|Bálojohnjálbmái} 1826, mii bisui girkosiidan 50 jagi.

Eanodaga ođđa girku huksejuvvui Heahttái 1800-logu loahpabealde. Girku ceaggáige das sulaid 70 jagi ovdal duiskalaččat bolde dan čakčat 1944. Dáláš girku lea huksejuvvon jagis 1951 seamma girkodievvái go ovdditnai.

Dolin Márjjábeivviid áigge sámit bohte girkosiidii gásttašit mánáid, doallat heajaid ja hávdádit váinniid. Nuorat bohte rihppaskuvlii, ja konfirmerejuvvojedje Márjjábeaivve.
Vel 1860- logus máŋggat {guovdageaidnoláš}${vowlat,o-u;vowm,á-a|guovdageaidnulaš} nuorat vázze rihppaskuvlla Eanodagas. {Deahalaš}${conc,h-ŧ|Deaŧalaš} lei dieđusge maid deaivvadit oahpes olbmuiguin ja {gávpašit}${conc,vp-vpp|gávppašit}.

Johtti Sápmelaččat rs {ortnii}${conc,rnt-rdn|ordnii} vuosttaš geardde{  }‰{singlespace| }Márjjábeaivve doaluid jagis 1971. Searvi{  }‰{singlespace| }{vuođđoduvvui}${vowlat,o-u|vuođđuduvvui} guokte jagi ovdal {jagis}£{jagi} 1969.

Oba davviriikkaid vuosttaš juoigankonsearta dollui Heahtás Márjjábeaivve 1972. Juoigit bohte Ruoŧas, Norggas ja Suomas, ja guldaleaddjit ledje {mánggat}${conc,ngg-ŋgg|máŋggat} čuođit.

Meahccebearráigeahčču

Meahciráđđehusa meahccebearráigehččiid bargogieddin leat Meahciráđđehusa dikšun stáhta eanan- ja čáhceviidodagat. Dát viidodagat leat sulaid {golmmádas}${vowc,diph|goalmmádas} {riikkamet}${px,conc,ikk-ik|riikamet} ollesviidodagas. Meahccebearráigeahččit bearráigehččet ja bagadallet luonddus lihkadeddjiid. Meahccebearráigeahčču ollašuhttojuvvo oktasašbargun sierra eiseválddiiguin ja čanusjoavkkuiguin.

Meahccebearráigeahčuin viggojuvvojit suodjaluvvot eallit, dorvvastuvvot luonddus lihkadeapmi ja eastaduvvot sierralágán rihkkumušat. Meahccebearráigehččiid bargguide gullá bearráigeahččat, ahte juohkeolbmovuoigatvuođat doahttaluvvojit. Sii dárkkistit maid, ahte guolásteddjiid, meahccebivdiid ja mohtorgielkávuddjiid lobit leat ortnegis.

Meahccedárkkisteaddji ja bearráigeahčči dovdá soadjemearkkas ja dábálaččat maid mohtorgielkká dehe fatnasa dovddaldagain. Máŋggain meahccebearráigeahču ámmátolbmuineamet lea sihke meahccesuorggi ja boliissa skuvlejupmi.

Meahccebearráigeahču {meahccedárkkisteaddjimet}${px,infl|meahccedárkkisteaddjámet} ja {bearráigeahččimet}${typo|bearráigeahčaimet} dahket oktasašbarggu sierra eiseválddiiguin sihke boliissain, rádjebearráigeahččolágádusain ja duolluinnai. Dasa lassin oktasašbargu dahkkojuvvo {meahcivaljiservviiguin}${conc,lj-llj|meahcivalljiservviiguin} ja guolástanguovlluiguin.

Vuosttaš meahccefávtta virggit vuođđuduvvoje boaittobeallái, maidda boliissa vuoimmit eai reahkkán. Otná beaivve meahccebearráigeahču ámmátolbmot bidjet návccaid rihkkumušaid ovddalgihtii eastadeapmái. Sii mannet muitaleame buriin meahccevieruin sihke skuvllain ja servviinnai.

{Meahccebearráigeaččit}${conc,čč-hčč|Meahccebearráigeahččit}, geat barget riikka sierra sajiin, ráhkadit Meahciráđđehusas bargojoavkku, mii doaibmá luonddusuodjaleami guovddášovttadagas.



Maŋimus beaivádeapmi 26.11.2010.


Sámi meahcceguovlluin ja suodjalanguovlluin leat dievva ovdahistorjjálaš olbmuid luottat

Almmustahtton 5.12.2011

Geasi 2011 kulturárbebáikkiid kártejedje Eanodaga Gilbbesjávrris, Ohcejogas Geavu luonddumeahcis sihke Bállás-Ylläsduoddara ja Pyhä-Luosto álbmotmehciin. Inventeremiin gávdnojedje árabut dovdameahttun dološmuittut ja eará kulturárbečuozáhagat.

Davvi suodjalanguovllut áddejuvvojit dávjá measta guoskkakeahtes meahcceguovlun. Duohtavuohta lea nubbi, man geasi kártemat duođaštedje. Geavus leat dološ olbmuid doaimmaid luottat measta juohke sajis.{  }‰{singlespace| }Nu Geavujohkaleagis ja badjelis duoddaris maiddái gávdnojedje ássansajit geađgeáiggis gitta historjjálaš áiggi rádjai. Geđggiin leat čohkken seailluhanbáikkiid, biergoboraid várrevilttiid juvvii ja gottiid leat bivdán {sattoeatnamiidda}${vowc,a-á|sáttoeatnamiidda} goivojuvvon čuđiid rokkiiguin.

Gilbbesjávrái leat ásaiduvvan juo geađgeáigge, ja guovllu oiddolaš diliin ássan lea joatkašuvvan gitta otná beaivái. Earenoamáš {miellagiddevačča}${fin,0-t|miellagiddevaččat} leat ruovdeáigásaš ja gaskaáigásaš goahteássansajiid dollasajit, maid leat gávdnan oalle olu gili birrasis. Máŋggain lea beroštupmi maiddái joatkkasoađi áigge dahkkon ráhkadusaide {báhččingođiin}${conc,hčč-hč|báhčingođiin} {gorssuide}${vowlat,u-a|gorssaide} ja {fáŋkaleairrain}${conc,ŋk-ŋg|fáŋgaleairrain} várdobáikkiide.

Lappi álbmotmeahcit leat maiddái kulturárbebáikkit

Bállás-Ylläsduoddara ja Pyhä-Luosto álbmotmeahcit leat beakkán fiinna vánddardanbáikkit. Vánddardeami olis sáhttá oahpásmuvvat guovllu kulturárbái.{  }‰{singlespace| }Pyhätunturi, Pyhäkasteenlampi ja Uhriharju leat beakkán vuovdesápmelaš bassi báikkit, muhto leat gávdnon mearkkat maiddái árat doaimmain. Pyhä-Luosto {duottargoallosa}${vowc,mono|duottargollosa} máttabeale jekkiin leat dolin láddjen suinniid šibihiidda, ja dain leat bázahussan suoidnesuviid bázahusat ja suoidneláđuid vuođut. Karhunjuomalampi beaivestobus sáhttá návddašit seammá duovdagiin go geađgeáigge olbmotge – báikkis lea oainnat dološ ássanbáiki. Bállás-Ylläsduoddaris sáhttá oahpásmuvvat vaikke boares Giema-Durdnosa –Sámi rádjegeđggiide, gárddiide dahje bivdorokkiide.

Gávdnosat plánema veahkkin ja turismabuktagiid sisdoallun

Inventeremiid bohtosat leat čielggasmahttán gova Sámi vássánáiggis sázu veardde. Bohtosiid geavahit earret eará eanageavaheami plánemis ja vánddardanoahpistemiin. Dain lea ávki maiddái {turismafitnodatdoalliide}${nomag,vowc,mono|turismafitnodatdolliide} ođđa turismabuktagiid dahkamis. Báikkálaččaid ja {vánddardeaddjiid}${nomag,vowc,mono|vánddardeddjiid} almmuhan geažideamit kulturárbečuozáhagain veahkehedje olu kártemis. Buot geažidemiid ii lean áigi fitnat guorahallamin muhto bargu joatkašuvvá boahttevaš jagiid áigge.

Kulturárbečuozáhagaid inventeren dahkkui Meahciráđđehusa luonddubálvalusaid bárgun. Gilbbesjávrri inventeren lei oassi Eanodaga gieldda ja Meahciráđđehusa oktasaš Gilbbesjávri 2020 –fidnus, man EU lea ruhtadan.

Lassidieđut:
Spesiálaplánejeaddji Pirjo Rautiainen, Meahciráđđehus, t. 040 5081673,

Muital iežat oainnuid ja oaiviliid ja ságastala Giehtaruohttasa ja Gilbbesjávrri luonddusuodjalanguovlluid boahtteáiggis

Almmustahtton 7.5.2012

Meahciráđđehus lea álggahan dikšun- ja geavahanplána Malla luonddusuodjalanguovllu ja Sáná guovllu várás sihke beivegoahtán Giehtaruohttasa meahcceguovllu plána. Dáiguin plánaiguin láhččojuvvojit čielga njuolggadusat guovlluid geavaheapmái ja nuppe dáfus guorahallojuvvo dikšundárbu. Miessemánu 2012 áigge čoggojuvvo sierra geavaheaddjijoavkkuid máhcahat almmolaš dilálašvuođain sihke neahtas dáhpáhuvvi ságastallamis. Searvva mielde váikkuhit áššiide!

Máhcahaga čoaggigohtet ságastallamis, mii álggahuvvo 7.5.
–neahttabálvalusas. Neahtas sáhttá jearrat dahje addit máhcahaga. Gažaldagaide vástidit ee. plánemis vástideaddji spesiálaplánejeaddji Arja Vasama sihke {párkkahoavda}${conc,rkk-rk|párkahoavda} Pekka Sulkava.

”Neahttaságastallan orru leamen viehka vuogas vuohki oažžut máhcahaga maiddái dain, geat eai beasa leat mielde almmolaš dilálašvuođain. Ja dakkár geavaheaddjit Giehtaruohttasa ja Gilbbesjávrri guovlluin leat ollu!” ákkastallá ođđa máhcahatkanála anolašvuođa Arja Vasama Meahciráđđehusas.

Ságastallan lea rabas neahtas 7.-11.5., muhto dárbbu mielde ságastallanáiggi sáhttá guhkidit.

Ieš almmolaš dilálašvuođat dollojuvvojit miessemánu loahppabeivviid Eanodaga Heahtás, Gárasavvonis ja Gilbbesjávrris. Dáid dilálašvuođaid birra dieđihuvvo báikkálaš bláđiin vel sierra.

Dikšun- ja geavahanplánat gárvvásmuvvet Giehtaruohttasa meahcceguovllu sihke Malla ja Sáná luonddusuodjalanguovlluid várás jagi 2013 áigge.

Giehtaruohttasa-Gilbbesjávrri guovllut gullet Lappi bivnnuheamos vánddardanguovlluide. Jahkásaččat dohko {dahkkojuvvojt}${typo|dahkkojuvvojit} lagabui 100 000 gallestallama. Dát lea eanet go eanaš álbmotmehciin Suomas.

Lassedieđut:
Spesiálaplánejeaddji Arja Vasama, Meahciráđđehus, tel. 0400 241 474, e-mail:


Raporta Vuonnabađa bisánanbáikkis

Numo lávege, de ledje ollu somás doaimmat beatnatvuodjima {bisánanabáikkis}${cmp,typo|bisánanbáikkis} Vuonnabađas.

15-03-2007

Stuorravuona oahppit ja oahpaheaddjit ledje erenoamáš áŋgirat geahččaladdat daid ollu doaibmafálaldagaid maid Várjjat Sámi Musea(VSM) lei heivehan. Ledje e.e. {njuollabissubáhčimat}${cmp,vowlat,u-o|njuollabissobáhčimat} ja {njoarusteapmi}${vowlat,u-o|njoarosteapmi}. Čáppa muohtaskulptuvrraid ráhkadeapmi VSM olggobealde lei maiddái ovttasbargu gaskal {skuvla ohppiid}¥{cmp,2-1|skuvlaohppiid} ja VSM.

Maiddái dánge jagi barggai VSM{  }‰{singlespace| }buori barggu Finnmarksløpet miellágideaddjin. Sii dolle rabasin {birranbeaivve}${cmp,conwb,nb-b|birrabeaivve} sihke {beatnatvuoddjiide}${nomag,vowc,mono|beatnatvuddjiide}, bargiide ja mediaide. Doppe maiddái besse olbmot vuovdit {iešguđátlágán}${vowlat,á-e|iešguđetlágán} giehtadujiid, ja NIF doalai kafea.

Rukses ruossas lei nuvttá káfe ja veahkehedje muđuige, {nomo}${vowc,o-u|numo} bearráigeahččat johtolaga {bisánanabáikái}${cmp,typo|bisánanbáikái}.

Jus don(dego mun) {hálidit}${conm,d-id|háliidit} buori gourmet-gaskabeaivvi, de besset Searvegottevisttis návddašit {boahkke lábbábierggu}¥{cmp,2-1|boahkkelábbábierggu} ja luossamáli. Maiddái Searvegottevisti lei rabas {ijatbeaivve}${vowlat,e-i|ijatbeaivvi} vai olbmot ožžo borramuša.



Mun boađán dáppe Guovdageainnus, mu namma lea Nils Aslak Skum. Mun boađán rievtti mielde bádjedilis. Bánehisduoddaris, doppe lean riegádan, doppe ii leat muoraid ii ge mihkkege. Ja de lean johtán deike. Dađe bahábut soađi áigge boazodilli mis unnui ja áhčči šattai ohcat eará ealáhusa. Ja de mun ohppen ge daid barggu maid mun čađahin maŋŋil. Ja dat lei meahcásteapmi ja bivdin ja diekkáriid, sihke rievssatbivdu ja guollebivdu, dan mun dovddan hui bures. Muhto dađe bahábut de áiggit rivde ja álge boahtit ođđa mearrádusat. Mun bággehallen sirdit deike čoahkkebáikái, eat mii ožžon loanaid hukset dokko meahccái. Nu rivde áiggit ja lágat bohte. Álge cagget mu bivddu, in beassan oppanassiige. Lea šaddan nu váttis ahte in sáhte oba muitalit ge mii dáhpáhuvai. Doppe bohte lullidážat stivrii ja de Fylkkamánni. Eai sii addán diekkár lobi, go sin mielas ii lean go joavdelasat. Muhto vánddardeimmet goit doppe nugo das ovdal, eai sii olbmuiguin birge. Dat gal vudje ja ii lean mihkke eará.

Muhto dás mun áiggun álggus dadjat juoidá dasa maid dat Lásse [Lars Haltbrekken (doaim.)] humai. Son humai daid luottaid birra lulde, dakkár {"}‰{cit|”}skogsveier{"}‰{cit|”}. Doppe leat vaikko man ollu dakkárat, doppe sáhttá vuodjit daid luottaid mielde, ja bivdit ja vaikko maid. Mun lean ieš leamaš lulde ja oaidnán. Doppe ii dárbbaš sierra vuojána, doppe beassá vuodjit daid luottaid ráige biillain.

Ja de namuhii muorračuohppama. Muhtin lohket ahte {lea}£{verb,kongr|leat} unnán muorat, eará ahte lea šaddan. Dáppe lea nu ollu šaddan muoraid ahte ii báljo beasa daid čađa. Muhto olbmot eai beasa váldit muoraid ja de bidjan vel hatti dasa, galgá máksit. Dat ii leat vel mu mielas dohkkehahtti, de olbmot lohket ahte baicce vižžet muoraid doppe Suoma bealde. Álggos ferte oastit muoraid ja de ieš čuollat ja fievrridit daid ruoktot.



In dieđe galggan visot namuhit daid čuoggáid maid lean ožžon báhpára alde.



Fertet go mii válljet geavaheami ja gáhttema gaskkas?

Ii galgga dárbbašit válljet daid gaskkas.

Sáhttá láhčet dili nu ahte báikeolbmot sáhttet geavahit meahci nu go álo leat dahkan.

Servodat ferte dohkkehit ahte meahcis vuhtto ahte doppe vánddardit olbmot. Dieđusge ii sáhte nu ahte {billistanládje}${cmp,1-2|billistan ládje} ja friddjavuodjin. Ja dat njealjejuvllagiid daid galggašii juo álggos gieldit eret, ovdal go bohte Álttás deike. Dat leat dat buot vearrámus vuojánat mat leat leamaš. Ja dál dat leat buohkaid háldui. Vaikko makkár olbmuid háldui dat leat. Dan lean ieš fuomášan meahcis, doppe bohtet buot lágan olbmot ja lohket ahte sis lea lohpi vuodjit. Ja hui dávjá {leabadjesápmelaččat}${typo|leat badjesápmelaččat} geat lohket ahte sis lea lohpi. In mun dieđe gos dat leat ožžon dien vuoigatvuođa. Vaikko áiggis gos sii galget leat mearragáttis de lohket ahte sis lea lohpi vuodjit duoddaris ja lubmet.

Ja dat buktá unohisvuođa olbmuid gaskii, dakkár oainnut. Friddjavuodjin ii galgga leat. Mun gohččodin dan friddjavuodjimin go vudjet dáppe olles borgemánu luomejekkiid mielde.

Nu movt odne lea dilli, de lea báikeolmmoš juogalágan bahádahkki go meahccái vuolgá dan dihte go buot luottat leat giddejuvvon giđđat ja váldogeainnut bivdobáikkiide ferte ohcat lobi ja ain gáržžiduvvo.

Álo go gáhttema birra lea sáhka, de lea ulbmil gávdnat bahádahkkiid ahte gii dat lea gii billista dan luonddu? Buohkat bealuštit iežaset ulbmila vánddardit meahcis. Boazodoallu sivahallá báikegotteolbmuid ja nuppe ládje. Luonddugáhttemis ii sáhte leat dušše okta oassi álbmogis gii galgá suddjet ja gáhttet luonddu. Das fertejit buohkat leat mielde.

Sis-Finnmárkkus leat eanaš olbmot bajásšaddadettiin oahpahuvvon meahci vánddardit. Servodat ii sáhte gáibidit ja vuordit ahte fáhkkestaga dan galget heaitit bargamis dan dihte go vuhtto ahte dan barget. Servodat sáhttá láhčet dili nu ahte billisteapmi ii leava viidábut go daidda váldogeainnuide gokko olbmot álo leat vánddardan. Dan sáhttá maid divodit daid luottaid, dat ii leat nu váttis ja dat seasttašii ollu luonddu.

Nu movt earenoamážit Sámis lea, gos meahcci geavahuvvo {biebmo-háhkamii}${cmp,hyph-0|biebmoháhkamii} ja ávnnasteapmái, de ii sáhte servvodat vuordit ahte bivdovuohki ja vánddardeapmi galgá {dáhpahuvvat}${vowlat,a-á|dáhpáhuvvat} vácci, heastaskearruin dahje herggiin. Eai mis leat šat dat. Dáppe {guovllo}${vowlat,o-u|guovllu} olbmot maid {čuovvot}£{verb,kongr|čuvvot} servodaga nu go muđui máilbmi. {Heastaskearro-bálgát}${cmp,hyph-0|Heastaskearrobálgát} leat dal rievdan 4-juvllat luoddan, muhto dat márahagat leat álo vuhtton. Daid sáhttá ovdamearkka dihte divodit vai eai leava viidábut.

Mis lei ovdal {traktor}${loan,vowc,a-á|tráktor}, dat čuovui seamma luotta, dat eai leavvan, dat lei buoremus fievru mii dáppe lei, muhto de bohte dat 4-juvllagat.



Lea go Finnmárkkuduottar {„}‰{cit|”}vår siste villmark{“}‰{cit|”}?

Mun in dieđe maid dat {oaivvilit}${typo|oaivvildit} dainna {"}‰{cit|”}villmarkain{"}‰{cit|”}. Mii leat vissa orron dáppe duhát jagi. Finnmárkkuduottar ii leat goasse leamaš {„}‰{cit|”}villmark{“}‰{cit|”}. Finnmárkkuduottar lea {„}‰{cit|”}kulturlandskap{“}‰{cit|”}, dakkár báiki gos olbmot ellet ja doalahit iežas kultuvrra. Okta oassi dan kultuvrras lea meahcásteapmi. Mii eat leat billistan, lea vissá leamaš oalle čorgat.

{„}‰{cit|”}Villmark{“}‰{cit|”}-sátni lea boahtán lulde dáčča máilmmis, ja dat sátni gáibida ahte Finnmárkku galgá rievdat nu go dat sátni {„}‰{cit|”}villmark{“}‰{cit|”} govahalle; dakkár báiki gos olbmot eai vánddar eai ge vuhtto.

{„}‰{cit|”}Villmark{“}‰{cit|”} gáibida ahte olbmot vánddardit vácci ja bivdobiergasat galget leat jur dan maid nagoda guoddit, {oaggunstávra}${vowlat,a-á|oaggunstávrá} dahje bissu. Doppe maid ii ábut bivdit nuhtiin vai firpmiin, dat goarida ja gurre jávrriid.

{Mohtorjohtolan-gažaldat}${cmp,typo|Mohtorjohtolatgažaldat} lea maid ollu hábmejuvvon dan {„}‰{cit|”}villmark{“}‰{cit|”} sáni vuođul.

{„}‰{cit|”}Villmark{“}‰{cit|”} ipmárdus Finnmárkkus lea maid buktán ahte olbmot leat geavahišgoahtán sáni {„}‰{cit|”}luondu{“}‰{cit|”}, muhto báikeolbmot geavahit sáni {„}‰{cit|”}meahcci{“}‰{cit|”}. Ja meahcci lea dáppeguovllu olbmuide álo leamaš gos viežžá biepmu ja ávdnasiid.



Leat go álbmotmeahcit veahkaváldi báikkálaš olbmuid vuosttá?

Dat áigut visot gáržžidit. Mii oaidnit čielgasit geaid vuostá dat lea. Áibbas čielggas {veahkalváldinvuohta}${cmp,der|veahkaváldivuohta}.

Caggá báikeolbmuid geavahit meahci nu go álo leat dahkan.

Álbmotmeahcit leat ge jur boahtán dan jurdagis ahte Finnmárkku lea {„}‰{cit|”}villmark{“}‰{cit|”}



Galgá go báikkálaš olbmuin leat vuosttašvuoigatvuohta {luonddoriggodagaide}${vowlat,o-u|luondduriggodagaide}?

Jua, de gálga leat. Lea ágga manne olbmot orrot sis-Finnmárkkus ja {boaittobealbáikkiinja}${cmp,typo|boaittobealbáikkiin ja} vižžet luonddus dárbbuid.

Jus olggobeal-olbmuin leat seamma vuoigatvuođat, de lea vejolašvuohta olggobeal-máilbmái eambbo geavahišgoahtit guovllu ja {dainnalágiin}${cmp,1-2|dainna lágiin} oažžut eambbo válddi dadjat ja hábmet movt Finnmárkku meahcci galgá leat. Lea boastut jus olggobeal-olbmuin leat vuoigatvuođat mat dušše muhtumin fitnet {„}‰{cit|”}luonddu návddašeame{“}‰{cit|”}, ja fas mannet daidda duolva gávpogiidda.

{Áisttán}${vowc,á-a;vowlat,á-a|Aisttan} Ole Henrik dat luondduipmárdus dat ferte boahtit eambbo beavddi {aldeolbmuid}${cmp,typo|alde olbmuid} gaskkas.



Lea go boazodoallu uhkádus luonddu vuosttá - vai buoremus luonddugáhttejeaddji?

Boazodoallu lea buoremus {luonddogáhttejeaddji}${vowlat,o-u|luonddugáhttejeaddji} davvi guovlluin, goit mu oainnu mielde. Jus mis ii livččii boazodoallu dáppe de mii livččiimet áigá juo sáttuid siste. Go jurddaša man guhká boazodoallu lea leamaš guovllus, de ferte dadjat ahte lea oba unnán billisteapmi meahcis dan ektui. Go dáčča vel dasa lassin doaivu ahtte Finnmárkku lea {„}‰{cit|”}villmark{“}‰{cit|”}, de dat muitala ahte {boazodoallo-ealáhus}${cmp,hyph-0|boazodoalloealáhus} guođđá luottaid meahccái dan ektui man stuoris dat ealáhus lea.

Boazodoallu lea maid stuorámus ágga caggat nu ahte olggobealmáilbmi ii dušše sáhte boahtit min mehciide iežas dárbbuiguin, no go ruvkedoaimmat, biilaluottat, {bártahuksemat}${vowc,á-a|bartahuksemat} ja nu ain.



Dárbbašit go mii ođđa {linjáid}${loan,conc,nj-nnj|linnjáid} vai oažžut doarvái {el-fámu}${loan,cmp,2-1|elfámu}?

Mun in dieđe lea go mis dárbu. Lea váttis midjiide dábálaš olbmuide dan vástidit. Davvin han ovdána servodat nugo eará sajiin máilmmis. Mis gal lea {doarvai}${vowlat,a-á|doarvái} {el-fámu}¥{cmp,2-1|elfámu}. Mun in dieđe, ferte vuos dutkat dan viidáseappot. Galgá {láhčat}${vowlat,a-i|láhčit} dili {buoremuslági}${cmp,1-2|buoremus lági} mielde nu ahte ii goarit {boazodoallo-ealáhusa}${cmp,hyph-0|boazodoalloealáhusa} ja muđui sámi kultuvrra.



Lea go bieggafápmohuksen luondduustitlaš?

Diehtit go mii doarvái maid diekkár {rustegat}${conc,st-stt|rusttegat} gáibidit? Boazodoallu lea okta dehálaš oassi min mehciin. Lea vahát jus diekkár rusttegat leat goarádussan boazodollui. In dieđe maid diekkár rusttegat gáibidit, muhto ferte go daid cegget {boazodoallo-eatnamiidda}${cmp,hyph-0|boazodoalloeatnamiidda} vai addá {el-fámu}${loan,cmp,2-1|elfámu}? Ii go heive bidjat kábela mearabotni mielde?

Bieggamillogažaldat ja ođđa linjat – gos de lea dat {„}‰{cit|”}villmark{“}‰{cit|”} maid nu {hálidit}${conm,d-id|háliidit}? Ii go de billis meahci? {„}‰{cit|”}Villmark{“}‰{cit|”} dušše de go dábálaš olbmuid galgá caggat.



Birasgáhttenlihkadus ja álgoálbmogat – ovttasbargit vai vuostálagaid?

Birasgáhttenlihkadus ja sápmelaččat leat hui dávjá vuostálagaid dan dihte go birasgáhttenlihkadusat eai ipmir olbmuid dárbbuid ja kultuvrra, eai ge beroš das maidege. Sin olis lea maid boahtán riidu boazodoalu ja báikegotteolbmuid gaskki go álget sivahallat nuppi nuppi gii lea gii billista meahci, váikko sii álo leat vánddardan daid guovlluin. Ii diekkár riidu leat leamaš ovdal, dalle mis lei buorre ovttasbargu ja ustitlašvuohta. Dat lea nu rievdan dat otná dilli, máŋggas eai daja šat buorre beaivvi ge, in ge dieđe mii lea. Mo galgá oažžut ipmárdusa ahte mii eallit ovttas ja fertet juohkit dan mii mis lea, mo vuodjin galgá leat {dohkkalaš}${conc,hkk-hk;vowlat,a-á|dohkálaš} ahte ii leat billisteami. Mun gal sávašin ahte Luonddugáhttenlihttu boađášii dávjjit deike min lusa ja čilget mediaid bokte, ja ahte lea eambbo oktavuohta álbmogiin go dat mii dál lea. Giitu.

Olmmošgoddin Árvvesjávrris, Davvi-Ruoŧas lea čuohcan garrasit báikki olbmuide. Sii leat suorganan ja ballet. Gávccilogi ovtta jahkásaš dievdu dat {gottahalai}${vowlat,a-á|gottáhalai} ilgadis vugiin ikte.

Báikki olmmoš, Sara Juusu {lohka}${vowlat,a-á|lohká} dáhpáhusa leat suorggahahttin, ja su mielas lei maid nu ilgat go skuvlla uvssat ledje {gittá}${vowlat,á-a|gitta} go galggai mánáid viežžat ruoktot.

– In beassan sisa ovdalgo riŋgejin skuvlii. Oahpaheaddjit ledje lássen uvssa jus {vearredahki}${conc,hk-hkk|vearredahkki} boahtá dohko, muitala Juusu SR Sami Radio reportárii, Johnny Skoglundii.

Su mielas lea hui issoras go olmmoš {gottahallá}${vowlat,a-á|gottáhallá} ruovttubáikkis, ja vel {guovdobeaivvi}${cmp,1-2|guovdu beaivvi}.

Gottii ákšuin

{Gaskabeaiv' áiggi}${cmp,punct-0,2-1|Gaskabeaiáiggi} dat lei 81-jahkásaš dievdu vázzimen beatnagiin E-45 luottas, go 37-jahkásaš dievdu fallehii su ákšuin. Hávváduvvon olbmo dolvo Sundebyn buohccivissui, gosa son maid jámii maŋŋelaš. Birrasiid 20 {politija}${loan,conc,j-ij|politiija} ohce dievddu, ja beatnagat gurre su muhtun {bártii}${vowc,á-a|bartii} mii lea 2 {gilomehtara}${loan,vowlat,a-e|gilomehtera} eret báikkis go son gottii vuoras dievddu.

{Politijat}${loan,conc,j-ij|Politiijat} ádjánedje guokte diimmu gávdnat {vearredahki}${conc,hk-hkk|vearredahkki}. Dál lea {politijaid}${loan,conc,j-ij|politiijaid} hálddus, ja sii leat dutkamen goddima birra, muitala {politijaid}${loan,conc,j-ij|politiijaid} {ákšuvdnahoavda}${vowc,á-a|akšuvdnahoavda}, Petter Wiström.

{Politijat}${loan,conc,j-ij|Politiijat} eai vel dieđe ledje go goddon olbmos ja {vearredahkis}${conc,hk-hkk|vearredahkkis} makkárge oktavuođat, eai ge dieđe vuos mii dáhpáhuvai.



Báhccavuonas gáržot eatnamat

Sisabahkkemat gáržudit boazoguohtumiid, oaivvilda boazoeaiggát - sii fertejit ovttas soabadit vástida {beana turistafitnodaga}¥{cmp,2-1|beanaturistafitnodaga} eaiggát.


Sii eai leat váttisvuohtan dáppe, oaivvilda {áiddo}${vowc,á-a|aiddo} ásahuvvon turistafitnodaga eaiggát dasa, go Báhccavuonas lagabui 100 vuodjenbeatnaga,guovtti beanagárddis leat dán čavčča dagahan ahte Geaggánvuomi čearu boazoeaiggát ii beasa johtit dálveorohahkii, ja máŋga bohcco leat juo mannan muohtariđđui.

Dál dáhttu Geaggánvuomi čearu boazoeaiggát, Nils Ánte Blind jávkadit beanafitnodaga Dápmotvuovddis, Báhccavuonas.

- Sidjiide gal lea váttisvuohta dán beanafitnodagas, doppe {lea}£{leat} olu beatnagat, olbmot ja sii lihkadit olu guovllus, gos lea bohccuid lunddolaš johtolat. Son vásiha, ahte sii eai buohkat čága deike, fitnodat galgá vuolgit eret dáppe, ii sin ovttasbargu doaimma, váikke dán gohčodit oktasašbargun, muhto dat ii doaimma, dasa dárbbašuvvojit guktot bealit, lohka Blind.

(Artihkal joatkašuvvá gova vuolde)


Bohccot eai duostta vulos gáissás, go leagis lea nu olu riedja.

{2007:as}${num,suf|2007:s} álggahii Hans Olav Eriksen {beanavuodjin turistafitnodaga}¥{cmp,2-1|beanavuodjinturistafitnodaga}, Lyngenfjord Adventure Dápmotvuovdái, Báhccavuona suohkanii, mas dál leat 50 vuodjenbeatnaga. Maŋŋelaš son ásahii maid Målselhuskey beanagárddi, mas leat seamma olu beatnagat go Lyngenfjord Adventures. Dát gárdi lea priváhta eatnamis.

Lobálaš doaibma

Lyngenfjord Adventure eaiggát, Hans Olav Eriksen ii ipmir manne Nils Ánte Blind dáhttu sin fitnodaga heaittihit doaimmaid guovllus, go dát han lea dál dohkkehuvvon sihke boazodoalu ja suohkana bealis.

- Dát šattašii váivi, sis lea sullii 30 báikkálaš bargi dáppe. Sin {vistithan}${conc,st-stt|visttithan} leat priváhta eatnamis, mii lea dohkkehuvvon turismma doaimmaide ja dat lea dohkkehuvvon sihke {gieldda ja fylkkamánni bealis}¥{noun,pass|}. Dat maid {bidjui}${conc,dj-ddj|biddjui} gulaskuddamii boazoorohahkii, mii dasto dohkkehii doaimmaid, muitala Eriksen.

Gidde johtolaga

Boahtte vahkku galgá Boazodoallohálddahus ja Romssa boazodoallostivra digaštallat mo čovdet váttisvuođa, dadjá Romssa boazodoalloagronoma, Ánte Bals.

- Sis leat dieđusge siste dien plánabarggus, sii leat ožžon dieđu, ahte detáljaplána ráhkaduvvo. Sis leamaš maid okta čoahkkin, gos hálddahusa oaidnu lea muitaluvvon. Diet doaibma váikkuha dien guovllus nu, ahte dat gidde boazojohtolaga, čilge Bals.

Jus diet fitnodat beassá joatkit doaimmaid dien dásis ja daid áigodagain goas háliidit, mearkkaša dat, ahte johtingeaidnu lea giddejuvvon ja dalle lea rihkkumin boazodoallolága. Dien beallái lea {guovllustivrra}${conc,vrr-vr|guovllustivra} ja sii bidjamin deattu, gávdnat buori čovdosa nu, ahte besset johtit bohccuin ráfis, dadjá Ánte Bals.



Sámedikki evttohus giellalága rievdadeamis, ii guoskka {priváhtaskuvllaid}£{priváhtaskuvllaide}.


Sámediggeráđđi árvala heaittihit giellahálddašanguovllu ja baicce nannet sámegiel oahpahusa ja giellageavaheami guoskat olles riikii. Sihke posišuvdna ja opposišuvdna lohket dárbbu rievdadusaide go nu ollu sápmelaččat orrot olggobealde {giellahálddašan guovllu}¥{cmp,2-1|giellahálddašanguovllu}. {Eatni}${conc,tn-dn|Eadni} Inger Anne Siri Triumf ii loga árvalusa ávkin su niidii gii vázzá priváhta joatkkaskuvlla.

- Priváhta skuvllaid maid berrešii smiehttat dás ja geatnegahttit maiddái daid čuovvut giellalága, dál lága gáibádusat eai guoskka {daid}£{daidda}.

Siri Triumf sávašii, ahte priváhtaskuvllat maid {váldojuvvojivčče}${verb,infl,cond|váldojuvvošedje} mielde, jus rievdadit giellalága.

- Dat {livčče}£{verb,infl,cond,kongr|livččii} gal oba vuogas, jus ná geavašii, go muhtin mánát fertejit mannat priváhta skuvlii, jus áigot {oaččut}${conc,čč-žž|oažžut} dakkár oahpu, mii ii gávdno stáhta skuvllain.

Skuvllaid {iežasit}${infl,vowm,i-e|iežaset} hálddus

Ovcci gieldda Finnmárkkus Trøndeláhkii gullet dál giellahálddašanguvlui ja logát gielda galggašii dasa mielde boahtte jagi rájes. {Dáid}£{Dáin} galggašedje leat sámi- ja dárogiella ovttaárvosaš dásis. Dat mearkkaša, ahte buohkain lea riekti {oaččut}${conc,čč-žž|oažžut} sámegielat bálvalusaid almmolaš ásahusain hálddašanguovllus.

Sámelága giellanjuolggadusat mearriduvvojedje {1990:is}${num,suf|1990:s} ja dán dat áiggošii sámediggeráđđi dál rievdadit buot sápmelaččaide buorrin. Sii leat gávnnahan, ahte eai olát daid mihttuid, mat leat sámegiela ektui.

- Dat ii leat dieđusge nu, ahte váikke heaittiha giellahálddašanguovllu, de buot sámi oahppit fidnejit daid vuoigatvuođaid, mat livčče almmolaš skuvllain. Dat leat olu čuolmmat, maid sii fertejit čoavdit, ee. nannet dan oahpahusvuoigatvuođa sihke olggobealde ja siskkobealde giellahálddašanguovllu, muitala sámediggeráđđi Laila Susanne Vars.

Vars mielas ii leat dohkálaš, ahte nuorat, geat mannet ohppui priváhtaskuvllaide, masset eatnigielaset. Vars sávašii priváhta skuvllaid oaidnit dan vejolašvuođa fállat oahpu maid sámegillii.




Lávlun buorida {geahpes-áhppi}${cmp,hyph-0;conc,hpp-hp|geahpesáhpi}

Son oaivvilda leat buorre lávlut, danne go lávlun buorida {geahpes-áhppi}${cmp,hyph-0;conc,hpp-hp|geahpesáhpi}. Danne son lávluge koaras, lohká Hjalmar Strømeng, ja somá maid lea.

Ášši doaimmaha Ánne Olli

Buorida {geahpes-áhppi}${cmp,hyph-0;conc,hpp-hp|geahpesáhpi} go lávlu
Hjalmar Strømeng lávlu Skádjil-koaras, iežas lohká dáinna vugiin buoridit {geahpáidis}${conc,hp-hpp|geahppáidis}. {Áinnat}${vowc,diph|Oainnat} go lávlu dahje juoigá, de hárjehallá {olmmos}${fin,s-š|olmmoš} {geahpáide}${conc,hp-hpp|geahppáide} {kapasitehtta}${conc,htt-ht|kapasitehta}. Iige dušše dan, koaras gávdná maid {usttibiid}${conc,stt-st|ustibiid}, ja somá lea maid lávlut.

Somá lávlut máŋggajitnii

Karen Marie Strømeng lávlu maid koaras.

Karen Marie Strømeng lohká ges somá lávlut koaras danne go lea oalle hástalus oahppat lávlut máŋggajitnii. Iežas muitala lávlut koaras {"}‰{cit|”}alt{"}‰{cit|”}-jiena. Son liiko dasa, ja dovdá dán jiena leat {alccesii}${px,ill,ii-is|alccesis} buoremussan.

Lillian Kemi muitala iežas lávlun koaras juo badjel 50 jagi. Dása son gal liiko, ja iežas muitala lávlut {"}‰{cit|”}soprána{"}‰{cit|”}-jiena. Sutnje leage dat lunddoleamos. Soai {lávluga}${infl,verb,g-b|lávluba} koaras danne go lea somá, seammás {diehtalasat}${conc,ht-htt|diehttalasat} hárjehallaba soaige seamma go Hjalmar Strømeng {geahpes-áhppi}${cmp,hyph-0;conc,hpp-hp|geahpesáhpi}, dahjege geahpeskapasitehta.

Dáhtošii {koarii}${loan,vowc,mono;conc,r-rr|korrii} eanet lávluid
Skádjil-koara láidesteaddji Maria Sakalovski dáhtošii ges eanebuid searvat lávlut koaras, danne go koarra galggašii gullot buorebut go lávlot. Mađi eanet lávlut, dađi buoret {jieta}${typo|jietna}, lohká son.



Maŋimuš ođđasat sámegillii

Gáibida muitalit nama

- Olgeš ja FRP fertejit čilget

Bargiidbellodaga parlamentáralaš jođiheaddji Helga Pedersen roaŋgu Olgešbellodaga ja Ovddádusbellodaga figgamušaid gávdnat oktasaš sámepolitihka.


Jienasteddjiide sáhttá šaddat váttis áddet, mo olgeš- ja ovddádusbellodat {sáhtiba}${conc,ht-htt|sáhttiba} ovddidit oktasaš {sámepolitihkka}${conc,hkk-hk|sámepolitihka} jus dát bellodagat fidnejit ráđđehus válddi boahtte čavčča Stuorradikke válggain,
{lohka}${vowlat,a-á|lohká} Bargiidbellodaga parlamentáralaš jođiheaddji Helga Pedersen.

- Dál berrejit olgeš- ja ovddádusbellodat gávnnahit maid sii háliidit, nubbi {háliidivčče}£{verb,infl,cond,kongr,e-ii|háliidivččii} heaittihit ee. sámedikki ja nubbi fas ii.

Dát lea dehálaš, jus dát guokte bellodaga áiguba goassige stivret riika ovttas, áidna geaidnu ovddádusbellodahkii ráđđehus lánjaide orru leamen Olgeža bokte, oaivvilda Pedersen.

- {Válgasagat}${vowc,a-á|Válgaságat}

Olgeža {stuorradigge áirras}¥{cmp,2-1|stuorradiggeáirras} Frank Bakke-Jensen muitala, ahte bellodagas ii leat dárbu dahkat makkárge rievdadusaid iežas sámepolitihkkii.


{Stuorradiggeqirras}${typo|Stuorradiggeáirras} Frank Bakke-Jensen.

- Sii leat addán molssaevttolaš {bušeahtta árvalusa}¥{cmp,2-1|bušeahttaárvalusa}, das sii eai dárbbaš nannet juolludemiid sámi doaimmaide dan ektui, maid ráđđehus lea bidjan {stáhtabušeahtta árvalussii}¥{cmp,2-1|stáhtabušeahttaárvalussii}. Nu čuvvot sii dan, maid ráđđehus lea evttohan juolludit sámi doaimmaide, lohká Bakke-Jensen.

Dál figgá Helga Pedersen dušše dagahit digaštallama Olgeža ja ovddádusbellodaga gaskii ja diet {lea}£{verb,kongr|leat} dušše válgagičču ságat, dan sii gal dovdet juo ovddežis, dadjá Bakke-Jensen



Maŋimuš ođđasat sámegillii

Álgoálbmotdiva eambbo vejolaš dál

Ođđa girji julevsámegillii

Vattáldahka - Subtsas Kristusa birra, nu lea girjji namma mii lea jorgaluvvon máttasámegielas julevsámegillii. Girjjis lea sáhka {Kristosis}${prop,vowlat,o-u|Kristusis}, mo son riegádii Sápmái.



Ášši doaimmaha Ánne Olli

Bassilaš muitalus sámiide


Ođđa girji julevsámegillii

{Kristtosa}${prop,vowlat,o-u|Kristusa} riegádeamis dás lea sáhka dán girjjis. Ja muitalus lea {čatnon}${conc,tn-dn|čadnon} Sápmái. Jovsset ja Márjá báhtareaba Jesus-mánáin. Sii leat {sáttomeahccis}${conc,hcc-hc|sáttomeahcis}, ja lea hui galmmas, danne go biegga bossu biktasiid {čáđa}${vowc,á-a|čađa}. Mo {árpmui}${conc,rpm-rbm|árbmui} galgaba birgehit mánáska? Márjá rohkadallagoahtá, ja Ipmil gullá su rohkosa. Son sádde eŋgela Sápmái, sámit {ainnat}${vowc,diph|oainnat} dihtet mo birgehit mánáid buollašis dálveijaid.

Girji lea jorgaluvvon julevsámegillii

Dán girjji lea máttasápmelaš Anne Grethe Leine Bientie čállán máttasámegillii. Son lea {dovddusis}${infl,adj|dovddus} olmmoš máttasámis, go lea áŋgiruššan máttasámi girkoeallima ovddas olu áššiin. Girječálli ássá {Snoasás}${prop,vowlat,á-a|Snoasas}, muhto lea rievtti mielde {Bærumas}${prop,suf|Bærumis} eret. Ollesolmmožin oahpai son máttasámegiela, ja čálii de girjji máttasámegillii.

Anne-Grethe Leine Bientie lea čállán teavstta ja su nieida Ellen Sara lea ges govaid {sárgun}${vowlat,u-o|sárgon}. Dál lea dát girji jorgaluvvon julevsámegillii ja nu leage das namma Vattáldahka. Oddvar Andersen dat lea jorgalan dan




Son lea silba ja čoarvedáiddár

Vuolahasaiguin son álggii duddjot, dál leat su duojit silbbas ja čoarvvis.

Ášši doaimmaha Ánne Olli

Su bargoávnnas dál lea silba ja čoarvi

Petteri Laiti bargolanjas

Silbačeahppi gii dál ráhkada olu čiŋaid čoarvvis ja silbbas álggii álggos {vuolahasiguin}${typo|vuolahasaiguin} duddjot. {Mannán}${vowc,a-á|Mánnán} ráhkadii son juo {vuodjaskáhppuid}${conc,hpp-hp|vuodjaskáhpuid} ja {vuvdiid}${conc,vd-vdd;fin,id-i|vuvddii} daid, nie {tiinnii}${conc,inn-n|tinii} {álcces}${vowc,á-a|alcces} ođđa {skuvllabiktasiid}${conc,vll-vl|skuvlabiktasiid}. Su duoji dovdomearkkat dáidet leat čiŋat main lea čoarvi ja silba ovttastahtton.

Silba- ja čoarveduojáris lea bargobáiki Anáris Davvi Suomas. Doppe son duddjo, ja dál lea bártnis oahpaheamen seamma doibmii maid son ieš bargá, {nammalassii}${conc,mm-m|namalassii} silba- ja čoarvedáiddárin.

Vuolahasat ledje su {álgo duodje-ávdnasat}¥{cmp,2-1;cmp,hyph-0|álgoduodjeávdnasat}

{Vuolahasiguin}${typo|Vuolahasaiguin} álggii Petteri Laiti juo mánnán duddjot, muhto das rájes lea son ovdánan, ja geavaha dál olu eará ávdnasiid maid. Son manai {gollerávdeoahppui}${ill,vowc,mono|gollerávdeohppui}, ja das maŋŋil álggii son vel čoarvvi seaguhit silbii.

{Gollečeahpeskuvllas}${conc,hp-hpp;vowlat,e-i|Gollečeahppiskuvllas} son fuomášii mo vuohkkasit sáhttá čoarvvi geavahit silbii. Das rájes leat su gieđaid {gaskas}${conc,sk-skk|gaskkas} riegádan olu čiŋat main silba ja čoarvi lea {ovttasstahtton}${der,conm,sst-st|ovttastahtton}.




Mo geavvá mearrasámi diehtoguovddážii?

Govas Billávuona mearrasámi skuvlla oahppit.

Áidna mearrasámi diehtoguovddáš balahuvvo heaittihuvvot go álggaheaddji ii šat lohpit ruhtadoarjaga.

Mearrasámiid áidna diehtoguovddáš sáhttá heaittihuvvot go álggaheaddji ja váldoruhtajuolludeaddji, Porsáŋggu gielda, ii lohpit šat ruhtadoarjaga. {Dan}£{Das} ballá beaivválaš jođiheaddji Sigvald Persen.

- Sis leamaš vuođđoruhtadoarjja Porsáŋggu gielddas ja sámedikkis ja dán jagi nogai gieldda doarjja. Nu ahte sin ruhtavuođđu lea dan veardde hedjonan, ahte leat ferten geahpedit bargguid, muitala Persen.

Gielda ii lohpit doarjaga

Guovddáža vuolggaheaddji, Porsáŋggu gielda, ii leat juolludan maidge ruhtadoarjagiid dán jahkái, duođašta várresátnejođiheaddji Reidunn Hesjevik:

- Dás lei sáhka das, makkár doaimmaide válljiimet bidjat ruđaid.

Hesjevik ii boahtte jahkáige loga sáhttit lohpidit maidige.

- Dan gal ii son sáhte, ášši boahtá gieđahallamii juovlamánu bušeahttačoahkkimii ja dan maŋŋá gielddastivrra mearrida das.

Ja jus nu geavvá ahte gielddastivrra ii juollut ruđaid boahtte jahkái, de Mearrasámi diehtoguovddáža beaivválaš jođiheaddji ii loga šat vuođu doaibmat viidásabbot.

- Dat lea surgat ja ilgat, jus nu galggaš mannat, ahte sis ii livčče šat vejolašvuohta joatkit bargguid.

Čohkke ja juohká dieđuid

Mearrasámi diehtoguovddáš rahppui {2003:as}${num,suf|2003:s} Billávutnii. Guovddáža ulbmil lea ovddidit dieđuid mearrasápmelaččaid birra ja hástalusaid birra, mat leat otná servvodagas.

Stuorámus bargun leamašan duođaštit, ahte mo olbmot leat viežžan birgejumi mearas ja mehciin vuona birra.


Ođđa mánáidfilbma gárvánan

Ovddit sotnabeaivve lei Nils Gaup filmmas {"}‰{cit|”}Reisen til Julestjernen{"}‰{cit|”} vuosttaš čájáhus. Filbmadahkki Nils Gaup illuda go filbma lea bures váldon vuostá.

Ášši doaimmaha Ánne Olli

Filbmejuvvon šloahtas Čeahkas

Filbmadahkki Nils Gaup

Šloahta dat dárbbašedje dán filbmii, {ainnat}${vowc,diph|oainnat} filmmas lea sáhka nieiddas gean namma lea Sonja. Sonja ohcagoahtá {juovlanásti}${conc,stt-st|juovlanástti}, danne go {háliidivčii}${conc,vč-včč|háliidivččii} veahkehit gonagasa čoavdit nieiddas, Gyllenhår` garuhusas. Sonja deaivida olu {hehttuhusaiguin}${typo|hehttehusaiguin}, váddáseamos hehttehus lea bahágas noaideáhkku. {Lihkkus}${conc,hkk-hk|Lihkus} leat Sonjas {veahkkit}${conc,hkk-hk|veahkit} geat dorjot su {mátkis}${conc,tkk-tk|mátkkis}, nugo juovlanigá ja ulddat.

Malin Soli ja Kim Haugen neaktiba Sonja ja juovlanigá filmmas
Čeahkas dat leat bádden filmma, Pernstein šloahtas álggogeahčen jagis. {Ffilbmenbarggu}${typo|Filbmenbarggu} gal lohká Nils Gaup lean áddjás bargun, danne go mánát eai beassan bargat eanet go njeallja diimmu beaivái.

Filbma vuovdá bures olgoriikii

Filmmas lei vuosttas {čájahus}${vowlat,a-á|čájáhus} ovddit sotnabeaivvi, ja dát váldui bures vuostá, lohká Gaup. Seammás leat filmma juo vuovdán 67 riikii, earret eará {Durkui}${prop,foreign|Durkii}, {Gaska Nuortái}${prop,cmp,2-hyph|Gaska-Nuortái}, {Indonesijai}${prop,ija-ia|Indonesiai}, ovddeš Jugosláviai ja {Thailándii}${prop,vowlat,á-a|Thailandii}. Dáinna Gaup illuda.



Olles Kárášjoga bibmet

Berit Nikkinen Varsi ja Laila Rasmus {gumpposteamen}${vowlat,o-u|gumppusteamen}

{Gumppostit}${vowlat,o-u|Gumppustit} olmmoš ii gille juohke {beaivvii}${vowlat,ii-i|beaivvi}. Danne lea vuogas go gávdnojit doalut gos gumposiid fidne oastit.


Guokte nissonolbmo čuožžuba liegga gievkkanis ja {gumpposteaba}${vowlat,o-u|gumppusteaba}. Lossat lea lovttohallat {kásterollaid}${loan,conc,ll-l|kásterolaid}, muhto eaba vuollán.

Kárášjogas lea kulturvahkku dán vahku ja dasa gullet diehttalasat mállásat. Málesteaddji {nissonid}${fin,d-id|nissoniid} gávdnat servvodatviesus - {olggobealdde}${conc,ldd-ld|olggobealde} čuččodit muhtin albmát.

Manne eaba veahki jeara, imaštallat.

- Ášš, {almmánolbmot}${cmp,typo|almmáiolbmot} leat njoazit boahtit, lohká Berit Nikkinen Varsi ja lokteba dan lossa {kásterolla}${loan,conc,ll-l|kásterola} mas leat dievva gumposat

– Moai han {lávime}${verb,conm,m-im|láviime} leat hui {gievrra}£{gievrrat}, lasiha Laila Rasmus gis.

Olles {Kárasjohka}${prop,vowlat,a-á;cmp,conwb,sj-šj|Kárášjohka} veadjá boahtit borrat gumposiid servodatviesus dál guokte beaivvi, muhto nissonolbmo guovttos eaba gal dara dan {dihti}${fin,0-i|dihtii} ja leaikkastallaba das gaskaneaskka.


Gumposat {Karasjoga}${prop,vowlat,a-á;cmp,conwb,sj-šj|Kárášjoga} kulturvahku

– Hui somá bargat

Kásterolain duldet gumposat ja bierggut. Nisson guovttos máisttašeaba - {lea}£{leat} go son {doarváid}${fin,id-i|doarvái} sálttit - ja jorbeba vel eambbo gumposiid, vai livččii doarvái buohkaide.

Ruhta mii dán gávppis boahtá manná {Kárásjoga}${prop,cmp,conwb,sj-šj|Kárášjoga} searvegoddái. Berit Nikkinen Varsi ja Laila Rasmus gal bargaba nuvttá eaba ge váidal dan dihtii.

- Dáppe lea hui somá bargat, mun gal liikon {hirmasit}${conc,rm-rbm;der,vowlat,a-o|hirbmosit}. Liikon bargat olu olbmuiguin, {lohkká}${conc,hkk-hk|lohká} Berit Nikkinen Varsi.

Unna gávppážat

Olbmot gal bohtet. Go diibmu lea guokte lea {serdodatviessu}${typo|servodatviessu} dievva olbmuin geat borret gumposiid ja {geahčađit}${conm,đ-d|geahčadit} daid unna {gávppažiin}${gávppážiin} mat vuvdet girjjiid ja {dudjiid}${conc,dj-j|dujiid}.

Kulturvahkku bistá miehtá vahku.




Maŋimuš ođđasat sámegillii

Silbbat suddjejedje lonohallomis

{Dolenáigge}${cmp,1-2|Dolin áigge} lei buot biergasiin juoga man dihtii ledje ráhkaduvvon. Dalle ávkkástalle vaikke mas, ja silba lei erenoamáš buorre ávnnas, muitala duojár Petteri Laiti.


Ášši doaimmaha Ánne Olli

Silbbat suddjejit

Guovssahas {orkestera}${loan,vowc,diph|orkeastara} son lohká leat dien jorba čiŋa sisa bidjan, {baldindihtii}${cmp,1-2|baldin dihtii} ulddaid ja eará {bálddonasaid}${vowc,á-a|balddonasaid}. Son leage ráhkadan dien stuorra jorba čiŋa mii {silbaleankkis}${conc,nkk-ŋkk;loan,vowlat,i-a|silbaleaŋkkas} galgá heaŋgát. Dolin heŋgejedje dákkáraš silbačiŋa, mas jorba lávggastagat vel ledje, njuoratmáná gietkama goavdái, dát galggai doaibmat nu ahte gufihttarat dahjege eananvuložat eai galgan lonuhit njuoratmáná alcceseaset mánnán. Silbačiŋat ledje anolaš biergasat. Dat {várjáledje}${vowlat,á-a|várjaledje} maid mánáid, ja {meahccis}${conc,hcc-hc|meahcis} ges balde guovžžaid.

Son lea hutkás duojár

Petteri Laiti lea silbarávdi ja duojár, iešge lea alcces hutkan veahkkeneavvuid, bázahusain sáhttá fitnet buriid biergasiid. Nu son {loktesa}${conm,s-st|loktesta} guvssi maid báhkis lea ráhkadan. Go {šlugila}${conc,g-vg|šluvgila} de geavjjainge gullá čuodjama, gollebihtážat ráhkadit jiena.




Dáhttu diehtit ođđa {várrepresideanta}${loan,conc,nt-ntt|várrepresideantta} nama

Sámediggeáirras, Geir Tommy Pedersen, gáibida ahte Sámedikki dievasčoahkkin beassá diehtit gii šaddá ođđa várrepresideantan.

Dálá várrepresideanta, Laila Susanne Vars, lea ožžon direktevrra virggi Gáldus, mii lea {álgoálbmot gelbbolašvuođaguovddáš}¥{cmp,2-1|álgoálbmotgelbbolašvuođaguovddáš} Guovdageainnus. Vars bellodat, Árja, válljii duvle ođđa {várrepresideanta}${loan,conc,nt-ntt|várrepresideantta} Sámediggái, muhto eai álmmut gii son lea ovdalgo leat addán buot dieđuid Sámediggepresidentii, Egil Ollii.

Sámedikki dievasčoahkkin ii leat ožžon čálalaš dieđu ahte Vars luohpá ráđis, iige dieđe gii su ovddas {joatka}${vowlat,a-á|joatká} ámmáhis.

– Lea riekti diehtit

– Oaivvildan ahte sámi álbmogis lea riekti diehtit gii galgá stivret Sámedikki, ja go leat addán dieđu ahte ráđđelahttu ii šat {joatke}${conc,tk-tkk|joatkke}, de berre álmmuhuvvot gii su {sadjai}${ill,vowlat,a-á|sadjái} boahtá, {lohka}${vowlat,a-á|lohká} Norgga Sámiid Riikasearvvi Geir Tommy Pedersen.

– Manne dárbbahehpet diehtit go Vars ii luoba ovdal miessemánus?

– Sámediggi orgánan ferte dan meare árvvus adnojuvvot ahte muitalit gii šaddá ođđa njunušolmmoš Sámedikkis, ja lea ártet go eai álmmut nama, {lohka}${vowlat,a-á|lohká} son.

Ii leat ohcan {virgelohpi}${conc,hp-b|virgelobi}

Sámediggepresideanta, Egil Olli (Bb) logai dievasčoahkkimis ikte, gaskavahku, ahte sus ii leat intenšuvdna rievdadit ráđi.

– Laila Susanne Vars lea {njálmmálaččát}${vowlat,á-a|njálmmálaččat} addán dieđu ahte lea ožžon {direktevra virggi}¥{cmp,2-1|direktevravirggi} Gáldus, ja ahte {hálida}${conm,d-id|háliida} álgit dán ođđa virgái. Muhto son ii leat ohcan virgelobi, dajai Olli gaskavahku.

Várrepresideanta Vars (Árja) dieđiha ahte áigu ohcat virgelobi.

– Ovdal boahtte dievasčoahkkima lea presideanta ožžon {ohcámuša}${vowlat,á-a|ohcamuša}, {lohka}${vowlat,a-á|lohká} son.

Lea dieđihan

Vars ii loga dábálažžan ohcan virgelobi jagi ovdal go {áiggušii}${vowlat,u-o,IN|áiggošii} luohpat, ja {lohka}${vowlat,a-á|lohká} iežas muitalan presidentii dán birra. Maiddái ovttasbargoguoimmit, iežas joavku ja bellodatjođiheapmi lea ožžon dieđu ahte lea ožžon Gáldus virggi ja áigu álgit dohko ovdal miessemánu {vuostaš}${conc,st-stt|vuosttaš} beaivvi.

– Sámediggepresideanta sáhttá okto válljet iežas {ráđđelahttuid}${conc,htt-ht|ráđđelahtuid}, nu leat {njuolggádusat}${vowlat,á-a|njuolggadusat}. {Gažáldat}${vowlat,á-a|Gažaldat} sáhttá go rievdadit ovttasbargošiehtadusa, boahtá das mot mii leat šiehttan go {vuollaičáliimet}${vowlat,a-á|vuolláičáliimet} šiehtadusa, {lohka}${vowlat,a-á|lohká} Laila Susanne Vars.



Duddjo nu guhká go mokta bistá

Duojár Jovnna Ovllá Andersen (80) gii lea moadde vahku áigi ožžon Norgga Kulturárbbi {gudnibálkašumi}${conc,lk-lkk|gudnebálkkašumi} (Norsk Kulturarvs ærespris) lohká sámi árbevirolaš duoji hui {deaŧálažžan}${vowlat,á-a|deaŧalažžan} sámiide.

Jovnna Ovllá lea bajásšaddan Horpmás, Deanus, muhto fárrii {Kárášjohki}${prop,ill,fin,0-i|Kárášjohkii} go lei viehka nuorra. Son lea olu snihkken ovdal ja lea huksen sihke stobuid ja stuorra návehiid.

Son lea maiddái huksen {alccesii}${px,ill,ii-is|alccesis} duodjelanja iežas stohpui.

Bajásšaddan dujiin

Duddjonmokta gal lea Jovnna Ovllás vissa leamaš jo mánnávuođa rájes. Sus duddjui sihke eadni ja áhčči, eadnis {diibmaduiid}${conc,bm-pm;typo|dipmadujiid} ja áhččis gis garradujiid. Go veahá rávásmuvai, de {álggi}${verb,fin,0-i|álggii} johtit duodjekurssain. Muhto duođai duddjot, dan ii álgán ovdal go ealáhahkii manai, muitala ieš.

Oahpai čeahpimusain

Sus ledje máŋga {duojár ovdagova}¥{cmp,2-1|duojárovdagova}. Guovttis leigga Paulus Utsi ja Lauri Keskitalo. Jovnna Ovllás lei nu buorre vuorbi ahte beasai sudnos oahppat vel duddjot.

Álggi ieš ge kurssain oahpahit - nu go dadjá {“}‰{cit|”}go {gáddegođii}${vowlat,e-i|gáddigođii} son maid máhttá duddjot”, ja čaibmá.

Loga maiddái:

- Oaččui Norgga kulturárbbi {gudnibálkašumi}${conc,lk-lkk|gudnebálkkašumi}

- Gudnejahtte 80 jahkásačča

- Kulturealáhusat ovdánit

- Sámi duoji nana bázzi

{Gudnibálkašupmi}${conc,lk-lkk|Gudnebálkkašupmi}

Jovnna Ovllá oaččui Norsk Kulturarvs ærespris 2012, Norgga Kulturárbbi {gudnibálkašumi}${conc,lk-lkk|gudnebálkkašumi} dá moatti vahku áigge. Son oaččui {bálkašumi}${conc,lk-lkk|bálkkašumi} go lei {báktesárgomiid}${vowlat,o-u|báktesárgumiid} mielde ráhkadan sistefatnasa ja nagodii duođaštit ahte diekkár fatnasat govdot. Son sugai Kárášjogas {Deatnuráigge}${prop,vowlat,u-o|Deatnoráigge} vulos gitta Deanunjálbmái. NRK filbmii olles su {mátki}${conc,tk-tkk|mátkki} ja čájehedje dan {TV's}${acro,suf|TV:s}.

Son gudnejahttojuvvo maiddái danne go lea sihke čájehan ja oahpahan earáide mo darfegođiid ráhkada. Juo 1980 logus lei son mielde filmmas mii čájeha mo darfegoađi ráhkada.

- Lei hui somá go ožžon {gudnibálkášumi}${conc,lk-lkk|gudnebálkkašumi}. Illá jáhkken dat lei duohta. Dat lei hui stuoris munnje. Ja dat lea maiddái stuorra {bálkášupmi}${conc,lk-lkk|bálkkašupmi} olles dan {duoddjái}${conc,ddj-dj|duodjái}.

Norgga Kulturárbi lea juohkán {gudnibálkašumi}${conc,lk-lkk|gudnebálkkašumi} 2007 rájes. {Bálkašupmi}${conc,lk-lkk|Bálkkašupmi} addo eaŋkilolbmuide dahje servviide mat árjjálaččat barget norgga kulturárbbi ovddas ja dahket dan dovddusin otná áiggis maiddái. Jovnna Ovllá lea guđát gii dán {bálkašumi}${conc,lk-lkk|bálkkašumi} oažžu.

Duddjo nu guhká go mokta ja oaidnu

80 jagi boaris, muhto áigi gollá bures duojárin. Duddjon lea bargu masa liiko. Dál duddjo dušše {muhttomin}${conc,htt-ht|muhtomin}.

Sus lávejit ain {muhttomin}${conc,htt-ht|muhtomin} fitnat olbmot su luhtte geat leat oahppamin duddjot. Jovnna Ovllá muitala ahte boahtá duddjot ain {duolletdálle}${cmp,1-2|duollet dálle} nu guhká go bissu dearvvasin ja nu guhká go oaidnu lea.



Bivttasođasmahttin čájáhusas

Boares dongeribuvssain ja jáhkas {fitnii}${conc,tn-dn|fidnii} Vera Eriksen luhka.

Boares biktasiid sáhttá ođasmahttit, nu leat kurssas dahkan Kárášjogas. Ja dál čájehit dáid ođasmahtton biktasiid Shell-kafeas Kárášjogas.


Ášši doaimmaha Ánne Olli

Bivttasčájáhusas leat {máŋggalaganaš}${vowc,a-á|máŋggaláganaš} biktasat, ja sii geat serve dán {redisign kursii}¥{cmp,2-1|redesign-kursii},. sii bukte boares biktasiid maid eai šat geavahan


Ođasmahtton biktasat

Boares vuolppus šattai mánnái {prinsessačuvla}${loan,vowc,diph|prinseassačuvla}

Mánná ii coggan vuolppu, danne goarostii eadni vuolppus čuvlla

Muhtin biktasiid lohke {baskkun}${conc,skk-sk;vowlat,u-o|baskon} skáhppii heaŋgát, eaige šat heiven. Danne dain lei vuogas goarrut áibba eará.

Dát smávva čuvllat, leat maid gorrojuvvon biktasiin mat ledje nie {baskun}${vowlat,u-o|baskon}.

{Bivttashápmejeaddji}${conc,pm-bm|Bivttashábmejeaddji} Ánne Biret Anti dat lei veahkkin hutkamin mo boares biktasiin {fitnejedje}${conc,tn-dn|fidnejedje} ođđa mállet biktasiid.



Nuorat ohppet máttuideaset giela

Sverre Østerbøl lohká eanebuid dál lohkat sámegiela Girkonjárgga {joatkaskuvllas}${conc,tk-tkk|joatkkaskuvllas}.

Sverre Østerbøl oahpaha sámegiela Girkonjárgga {joatkaskuvllas}${conc,tk-tkk|joatkkaskuvllas}, ja doppe áiggošedje nuorat váldit ruovttoluotta sámegiela maid leat massigoahtán Mátta-Várjjagis.

Ášši doaimmaha Ánne Olli

Sii {ohppat}${verb,vowlat,a-e|ohppet} máttuideaset giela

Girkonjárgga {joatkaskuvllas}${conc,tk-tkk|joatkkaskuvllas} leat dál sullii 30 oahppi geat lohket sámegiela vuosttaš ja nuppigiela dásis. {Amasgiela-dásis}${cmp,hyph-0|Amasgieladásis} ii leat dál {oktege}${vowlat,e-a|oktage} oahppi. 1997 rájes leat dán skuvllas oahpahan {sámegielas}£{sámegiela}, nu muitala Girkonjárgga {joatkaskuvlla}${conc,tk-tkk|joatkkaskuvlla} oahpaheaddji Sverre Østerbøl.

Sámegiella ii {galggašii}£{verb,infl,cond,kongr|galggaše} jávkat

Ørjan Johnsen lohká iežas fertet dego váldit ovddasvástádusa ja fievrridit sámegiela {viidáseabbot}${conc,bb-pp|viidáseappot} iežas bearrašis. Iežas muitala leat Deanus {bajášaddan}${cmp,conwb,š-sš|bajásšaddan}, muhto ollugat su bearrašis leat massán sámegiela. Danne áigu son váldit giela ruovttoluotta bearrašii, ja fievrridit dan {viidáseabbot}${der,conc,bb-pp|viidáseappot}.

Sandra {Lánsman}${prop,vowc,á-ä|Länsman} Henriksen lohká maid sámegiela {Girkenjárgga}${prop,vowlat,e-o|Girkonjárgga} {joatkaskuvllas}${conc,tk-tkk|joatkkaskuvllas}. Son {hálida}${conm,d-id|háliida} oahppat sámegiela danne go su áhčči lea sápmelaš ja soaitá vel dannege {hálidit}${conm,d-id|háliidit} danne go su máttut ledje sápmelaččat.

Rektor dáhtošii eanebuid oahppat sámegiela

Girkonjárgga {joatkaskuvlla}${conc,tk-tkk|joatkkaskuvlla} rektor Trond Hansen dáhtošii vel eanebuid lohkat sámegiela {joatkaskuvllas}${conc,tk-tkk|joatkkaskuvllas}.

Girkonjárgga {joatkaskuvlla}${conc,tk-tkk|joatkkaskuvlla} rektor Trond Hansen muitala skuvlii boahtit ohppiid Mátta-Várjjagis, Deanus, Unjárggas ja {máiddái}${vowc,á-a|maiddái} Kárášjogas.

Dán jagi ii loga ovttage leat lohkamin sámegiela amasgiellan, váikke Mátta-Várjjagis leat olu nuorat geat leat massán eatnigielaset. Ovddit jagiid gal leat máŋggas lohkan sámegiela amasgiellan justa danne go {hálidit}${conm,d-id|háliidit} oahppat fas sámegiela, mii lea sin máttuid giella.




Maŋimuš ođđasat sámegillii

Ingebrigtsen geassádii stáhtačállin

Romssa bargiidbellodat šaddá maŋidit iežaset nominašuvnna boahtte jagi {Stuoradikkeválgii}${cmp,gen-nom|Stuoradiggeválgii}, maŋŋel go árvaluvvon njunuš geassádii.

Romsalaš Roger Ingebrigtsen geassádii mannan bearjadaga stáhtačálli doaimmas ja maid Stuoradikki válgga nominašuvnnas, guokte beaivvi ovdal go Romssa Bargiidbellodat galggai válljet {njunuš áirasis}¥{cmp,2-1|njunušáirasis} válgii. Ingebrigtsen muitalii bearjadaga, ahte sus lei seksuála oktavuohta {2004:is}${num,suf|2004:s} {ovtta}£{ovttain} AUF {nuoran}${com,fin,n-in|nuorain}, gii lei dalle {17-jahkkásaš}${conc,hkk-hk|17-jahkásaš}.

Ingebrigtsen dajai bearjadaga, ahte buot lea su sivva, ja manne dát ii leat gullon ovdal, de dan ii sáhte smiehttat dál.

- Lea mu {ovddavástádus}${cmp,conwb,v-sv|ovddasvástádus}, go dát dáhpáhuvai, mu {ovddavástáduss}${cmp,conwb,v-sv|ovddasvástádus} go dikten dán dáhpáhuvvat ja in ge loahpahan dan dalánaga, iige leat dehálaš dan birra hállat, manne dát boahtá ovdan ja goas {livčče}£{verb,infl,cond,kongr|livččii} galgan boahtit ovdan, dadjá Ingebrigtsen.

{Artihkkal}${conc,hkk-hk|Artihkal} joatkašuvvá gova vuolde.


Roger Ingebrigtsen čálii iežas Facebook siiddus ášši birra.

Nominašuvnnat maŋiduvvon

Guokte beaivvi ovdal go Romssa Bargiidbellodat galggai mearridit gii sin {njunuš áirras}¥{cmp,2-1|njunušáirras} galgá leat boahtte jagi {Stuoradikkeválggas}${cmp,gen-nom|Stuoradiggeválggas}, de bođii Roger Ingebrigtsen ášši. Son lei nubbi {gilvaleaddjin}${loc,fin,n-in|gilvaleddjiin} bellodaga njunnošii. Harstad BB sátnejođiheaddji, Marianne Bremnes gal oaivvilda ahte Ingebrigtsen {bidjui}${conc,dj-ddj|biddjui} dán dillái Vibeke Ek bealis go son jođiha nissoniid áššiid Romssa bargiidbellodagas, ja son livččii galgan eará árvvoštallama dahkat dás.

- Son reagere dasa, go Roger Ingebrigtsen dahkko dán ovdanbuktimis gillájeaddjin ja go Ek jođiha nissoniid áššiid Romssa bargiidbellodagas, de {livčče}£{verb,infl,cond,kongr|livččii} son galgan váldit dán ášši veahá eará láhkai, čilge Bremnes.

Romssa bargiidbellodaga fylkajođiheaddji, Bjørn Inge Mo ii loga {gullán}${vowlat,á-a|gullan} dán ovdal, ja dát bođii fáhkka. Mo oaivvilda ahte olbmot geat dihte dán ovdal go Ingebrigtsen ieš muitalii dán, de livčče sii {geatnegáhtton}${vowc,á-a|geatnegahtton} dán dieđihit viidásut.

Romssa bargiidbellodat lea maŋidan nominašuvdna čoahkkima dán mánu gaskamuddui dán ášši geažil dadjá, fylkajođiheaddji, Bjørn Inge Mo

- Dál fertejit sii jurddašit dán ášši ja bosihit veháš, go leat gullan dán ja danne leat sii mearridan maŋidit nominašuvnna.




{Mánáid-Tv}${acro,cap|Mánáid-TV} ruskabáikkis

Ribat-Rábat

Ođđajagimánus {boahta}${vowlat,a-á,IN|boahtá} ođđa mánáid ráidu Ribat-Rábat tv:i. Doppe ohppet mánát {ruskaiguin}${conc,sk-skk|ruskkaiguin} {ráhkađit}${conm,đ-d|ráhkadit} ođđa biergasiid.

Dál lea báddemin maŋimuš {osid}${fin,d-id|osiid} ođđa {mánáid ráidui}¥{cmp,2-1|mánáidráidui} maid sáddegohtet ođđajagimánus.

Ribat-Rábat lea namma, ja doppe mánát ožžot oaidnit got sáhttá fas geavahit ruskkaid, ovdamearka dihte {bohtaliiguin}${conc,ht-htt|bohttaliiguin} ja {hivsetbáhppárrullaiguin}${conc,vs-vss;cmp,gen-nom;conc,hpp-hp|hivssetbábirrullaiguin}.

Beassá maiddái čuovvut Ruskagonagasa ja Garjjá, mii lea ođđa unnit ráidu. Dasa lassin bohtet musihkkavideot main leat ođđa ja ovddeš {mánáid lávlagat}¥{cmp,2-1|mánáidlávlagat}.

Govven ruskabáikkis

Dán čavčča, ovdal go muohttái, lea bádden {"}‰{cit|”}{Ruskagonagasaja}${cmp,typo|Ruskagonagasa ja} {Gárjjá}${prop,vowc,á-a|Garjjá} {"}‰{cit|”}. Ádjánedje guhtta vahku báddet, muhto ii lean dábálaš bádden. Ruskagonagas ii orron dábálaš dálus meahcis, muhto ruskabáikkis. Danin manne buohkat geat barge dainna Leavnnja ruskabáikái báddet.

Ja ođđajagimánus oaidnit got manai dien báddemis.

Boazodoalli lei sivaheapmi


Áššáskuhtti gesii ášši gos Kárášjoga boazodoalli lei sivahallon rihkkumis {elliid-áimmahuššanlága}${cmp,hyph-0|elliidáimmahuššanlága} go 83 bohcco sus jápme - Boazodoalli lea ilus, go dát lea leamaš noađđin sutnje

Áššáskuhtti gesii ášši gos Kárášjoga boazodoalli lei sivahallon rihkkumis {elliid-áimmahuššanlága}${cmp,hyph-0|elliidáimmahuššanlága} go 83 bohcco sus jápme - Boazodoalli lea ilus, go dát lea leamaš noađđin sutnje

{Viggai}${conc,gg-kk|Vikkai} {biepmat}${conc,pm-bm|biebmat} bohccuid
Kárášjohkalaš boazodoalli gii lei sivahallon rihkkon {elliid-suodjaluslága}${cmp,hyph-0|elliidsuodjalus}, go sus jápme 83 bohcco gárdái diimmá giđa, son gávnnahuvvui goittotge sivaheapmin dás. Boazodoalli lei ilus, go dát ášši lea čuohcán sutnje olu. Áššáskuhtti gesii ášši eret, go sis eai lean duođaštusat láhkarihkkumiin, dadjá áššáskuhtti advokáhtta, Jon Bertelsen.

- Áššit mannet muhtumin ná, dás ii leat miige dramatihkaid. Lea eará lohkat áššis báhpáriin, go gullat vihtaniid dikkis. Go čielgá, ahte ii leat šat vuođđu áššáskuhttimii, de áidna rivttes vuohki lea geasset dan eret, lohká Bertelsen.

Lei diibmá, go 83 bohcco jápme áidde {sisá}${vowlat,á-a|sisa}, ja boazoeaiggát áššáskuhttui rihkkumis {elliid-áimmahuššanlága}${cmp,hyph-0|elliidáimmahuššanlága}. Dikkis ikte beasai ge áššáskuhtton boazodoalli čilget mo ná geavai.

Boazodoalli advokáhtta Hjallis Bakke dajai dikkis, ahte eai leat boahtán ovdan dieđut, ahte boazodoalli ii galgga leat atnán doarvái bures fuola iežas bohccuin, ja dađistaga bođii dát seamma ovdan maid dikkis.

Lei lossa ášši

Bakke dadjá boazodoalli dál ilus go lea leamaš losses ášši sutnje.

- Dát orui álggu rájis čielggas, ahte dás ii leat vuođđu diggeáššái ja guhkkin eret gean nu dubmet dán dihte. Go áššáskuhtti maid oinnii duođaštusaid ja gulai vihtaniid, de lei riekta sus geassit dán eret.

Maid mearkkaša dát boazodoallái?

- Dás gal lea oalle stuorra mearkkašupmi, {suidne}${conc,idn-tnj|sutnje} lea čuohcan garrasit, go dát diggeášši {leamas}${fin,s-š|leamaš} vuordimis, dál su noađđi lea gehppon olu, muitala Bakke.



Sámediggi ON dálkkádatčoahkkimis

Dálkkádatčohkkin dollojuvvo Qatara Dohas.

Sámediggi lea sajis ON dálkkádatčoahkkimis sihkkarastimin,
ahte stáhtat vuhtiiváldet eamiálbmogiid go vigget čoavdit {dálkkádat-hástalusaid}${cmp,hyph-0|dálkkádathástalusaid}.

Dán vahkku leat {máilmme}${vowlat,e-i|máilmmi} birasministarat Dohas, Qataras,
Ovttastuvvan {Nášuvnnaid}${loan,vowlat,á-a|Našuvnnaid} {dálkkádat-čoahkkimis}${cmp,hyph-0|dálkkádatčoahkkimis}. {Máilmme}${vowlat,e-i|Máilmmi} stáhtat galggašedje golmma jagi siste šiehtadallat globála geatnegahtti dálkkádatsoahpamuša.

Sámediggi searvá čoahkkimii oassin Norgga delegašuvnnas, ja {politihkakálaš}${typo|politihkalaš} ráđđeaddi Johan Vasara dadjá dehálažžan, ahte sii gozihit sámiid - ja eamiálbmogiid beliid.

- Erenoamážit go lea sáhka das, mo galggašii ođđa ja ng. ruoná energiija ávkkástallat, dego bieggamilluid ja {čáhce-energiija}${cmp,hyph-0|čáhceenergiija} hukset, de lea dehálaš. Ahte sámediggi lea mielde stáhta delegašuvnnas ja gozihit dáid áššiid álgoálbmogiid čalmmiin.

Sámedikki ráđđeaddi Johan Vasara čuovvu čoahkkima.

Go {máilmme}${vowlat,e-i|máilmmi} stáhtat ovttasráđiid galget šiehtadallat doaibmabijuin, mo bissehit {máilmme}${vowlat,e-i|máilmmi} liegganeami, de fertejit maid guldalit eamiálbmogiid,
go doaimmat - vaikke vel dat livčče biras {seastevačča}${fin,0-t|seastevaččat} ge- dávjá čuhcet sidjiide, dadjá sámedikki {politihkakálaš}${loan,typo|politihkalaš} ráđđeaddi Johan Vasara.

Geahpedit CO2 luoitima

Fáddán ON-čoahkkimis, mii dál lágiduvvo Qataras lea earet eará, mo bissehit vuovdečuollamiid ja mo ođasmahttet Kyoto-protokolla, mii geatnegahttá riikkaid geahpedit CO2-luoitima.

Čoahkkimis leat badjel 17.000 delegáhta, ja sullii 50 {eamiálbmot-áirasa}${cmp,hyph-0|eamiálbmotáirasa}. Sámedikkis lea ovddasvástádus muittuhit stáhtaid, ahte
{dálkkádat-rievdan}${cmp,hyph-0|dálkkádatrievdan} garrasit čuohcá álbmogiidda mat ellet {láhka}${vowc,á-a|lahka} luonddu.


Ođasmuvvi energiija ii leat álo dat buoremus álgoálbmogiidda.

- Muhto dat váldohástalus lea várra dat, ahte {oaččut}${conc,čč-žž|oažžut} dán systemii sisa dan {álgoálbmot oainnu}¥{cmp,2-1|álgoálbmotoainnu} ja ipmárdusa birasáššiin, dadjá Vasara.

Sámeráđi birasossodaga jođiheaddji Gunn Britt Retter, dadjá hástalussan čalmmustahttit eamiálbmotperspektiivva čoahkkimiin gos stáhtat deaivvadit. Mađi váddásut fáddá, dađi unnit gullojit minoritehtajienat. Sin strategiija leamaš čuollat {eamiálbmot-beliid}${cmp,hyph-0|eamiálbmotbeliid} Árktalaš ráđi bokte ja maid dutkama vuođul váikkuhit.

- Árktalaš ráđđi čohkke dutkamušaid iežaset guovlluid birra. Jus mii nannet {máhttu}${conc,htt-ht|máhtu} ja diđolašvuođa dáid birra dutkamušaid bokte, de lea álgoálbmogiidda álkit ákkastallat áigumušaid ja politihka, muitala Retter.




Mátta-Várjjat {ruvkái}${infl,ill|ruvkii} eai oastit dál

Mátta-Várjjat {ruvkki}${vowlat,i-e|ruvkke} lagamuš boahtteáigi lea buorre, muhto guhkitáiggi plánat leat eahpesihkkarat.

Ikte lágidii Ealáhusdepartemeanta seminára ruvkkiid boahtteáiggi birra. Lea oalle {eahpe čielggas}¥{cmp,2-1|eahpečielggas} mo Mátta-Várjjat ruvkkiin manná dás ovddos guvlui. Dán {ruvkki}${vowlat,i-e|ruvkke} direktevra Harald Martinsen doaivu {ruvkki}${vowlat,i-e|ruvkke} ceavzit dáid lagamuš áiggiid, muhto {guhkkit}${conc,hkk-hk|guhkit} áiggi vuollai, ii leat daddjon mo manná.

- Sis ii leat gal dál oasti {ruvkái}${noun,infl,ill|ruvkii}, dan haddái, man sii leat smiehttan dasa. Sii jotket nu dálá oamasteaddji vuođuin, lohka Martinsen.

Departemeanta lei bovden seminárii organisašuvnnaid, fitnodagaid ja eisseválddiid searvat {sagastallamii}${vowlat,a-á|ságastallamii} minerálasuorggi strategiijain.

Sydvaranger Gruve AS lea norgalaš ruvkefitnodat, man váldokantuvra lea Girkonjárggas. Fitnodat vuođđuduvvui jagis 2007, mii válddii badjelasas ovddit fitnodaga AS Sydvaranger maŋis. {Ruvkkis}${vowlat,i-e|Ruvkkes}) rogget ee. ruovdemálmma ja dan oassebuktagiid.

- Boahtteáigi lea eahpesihkkar, dat lea gal buorre oanehisáiggis, muhto guhkitáiggi ektui lea márkanat eahpesihkkarat, čilge Martinsen.




Beanavázzi Piera ja Charlie

{Njellii}${conc,ll-llj|Njelljii} vahkkui vázziba, Piera Mosebakken ja Charlie.

Máŋgii vahkkui viežžá son vierrobeatnaga beassaba vázzit. Piera Mosebakken lea juo šaddan dovddusin ruovttubáikkistis go vázzá nu dávjá.

Mii oaidnit su jámma {facebookas}${prop,cap|Facebookas} muitaleamen gos dal lea vázzán.

Ja almmái dat gal orru juo vázzimin juohke beaivvi - muhtimin fitnan duon várrečohkas Kárášjogas, nuppi vuoru gis duon.

Dat geat {facebookas}${prop,cap|Facebookas} su čuvodit leat maid oahpásmuvvan {Charlieii}${prop,ill,eii-ei|Charliei}. Nu leat maid oahppán ahte Charlie ii leat mihkkige olbmuid, muhto beana.

Piera oaidná ipmašiid maid váccedettiin. Gula rádioášši dás:

Ollu geargá smiehtadit ja vásihit maid go vázzá, muitala Piera Mosebakken. Govva: Berit Nystad



Stoahkan- ja lihkadanlávlagat

Mánáide lea dál almmustuvvan ođđa cd man namma lea Mánážii - Til barnet. Dás lea sihke stoahkan- ja lihkadanlávlagat.


Ášši doaimmaha Ánne Olli

Lávlagat máná vuosttaš jahkái

Ann-Mari Andersen muitala ođđa CD:s mii smávva mánáide lea jurddašuvvon.

Ann-Mari Andersen lea leamaš prošeaktajođiheaddji mánáid-CD buvttadeamis, ja okta njealljásis gii lávlu CD:s mas leat máŋgga {lagan}${vowc,a-á|lágan} lávlagat. Oktiibuot 25 šuoŋa. Dát lea smávit mánáide ráhkaduvvon, danne leat dás lávlagat maidda mánát sáhttet doaškkut gieđaid, ja {maiddai}${vowlat,a-á|maiddái} leat das lávlagat maidda mánát sáhttet lihkadit go gullet lávlagiid.

Sámediggi {ruhtadan}£{verb,kongr|ruhtada} {CD`almmuheami}${cmp,punct-hyph|CD-almmuheami}
Ann-Mari Andersen muitala IKO-lágádusa ovttasráđiid Sámi girkoráđiin almmuhan {CDa}${acro,suf|CD}, ja Sámediggi lea dorjon almmuheami.


Maŋimuš ođđasat sámegillii

Gáibida muitalit nama

Eambbogat {hálidit}${conm,d-id|háliidit} {mineráldivada}${loan,cmp,ál-ála|mineráladivada}

Sámediggepresideanta Egil Olli {lohka}${vowlat,a-á|lohká} {álgoálbmotdiva gáibádusaid}¥{cmp,2-1|álgoálbmotdivagáibádusaid} leat eambbo vejolažžan ásahit dál go goassige ovdal.

{Kánáda}${prop,vowc,á-a;vowlat,á-a|Kanada} álgoálbmogat ožžo measta 500 {milljun}${loan,conc,llj-lj;vowlat,u-o|miljon} ruvnnu divamávssu mineráladoaimmain diibmá. {Indiánat}£{Indiánain} leat jagis 1989 rájes leamašan šiehtadus máilmmi stuorámus {sinkminerála}${loan,conc,nk-ŋk|siŋkaminerála} ruvkedoaimmain, {máid}${pron,á-a|maid} Red Dog {čađáha}${vowlat,á-a|čađaha} indiánaid ássanguovlluin.

{Hálida}${conm,d-id|Háliida} seammalágan málle

Sámediggepresideanta, Egil Olli, oaivvilda {báikkálaččát}${vowlat,á-a|báikkálaččat} eambbogiid doarjut jurdaga gáibidišgoahtit mávssu.

– Ii leat {doarvai}${vowlat,a-á|doarvái} dušše ásahit bargosajiid, mii fertet eambbo oažžut buorrin mineráladoaimmain. Ja oainnán ahte sátnejođiheaddjit suohkaniin gos leat ruvkedoaimmat, álget ovddidit {divvamákso jurdagiid}¥{cmp,2-1;conc,vv-v|divamáksojurdagiid}, {lohka}${vowlat,a-á|lohká} Olli.


Sámediggepresideanta Egil Ollis lea doaivva oažžugoahtit {mineráldivvada}${loan,cmp,al-ála;conc,vv-v|mineráladivada}.

Sámediggi {hálidivččii}${conm,d-id|háliidivččii} geavahit seamma málle go {Kánádalaččáin}${loan,vowlat,á-a;vowc,á-a|Kanadalaččain}. Dássážii eai leat ožžon doarjaga dasa.

Bákte-, oljo- ja {gásabuvttádan fitnodagat}¥{cmp,2-1;conc,s-ss|gássabuvttadanfitnodagat} šaddet máksit {divvadiid}${conc,vv-v|divadiid} 107.000 indiánaide.

– Berre leat ávkin buohkaide

- Sihke Fálesnuorri, Mátta-Várjjat ja Guovdageaidnu {hálidit}${conm,d-id|háliidit} sisaboađu {báikkálaččát}${vowlat,á-a|báikkálaččat} ruvkedoaimmaid dihte, muhto Olli mielas eai berre dušše oktonas suohkanat dušše álgoálbmot {divvada}${conc,vv-v|divada}.

– Finnmárkkus han leat {ovttaoaivilis}${ovtta oaivilis} leamašan ahte ii buvtte buori jus dušše soames suohkanat galget oažžut ávkki oljo- ja {gásabohkámiin}${conc,s-ss;vowlat,á-a|gássabohkamiin}.

Son oaivvilda ahte okta {álgoálbmotdivva}${conc,vv-v|álgoálbmotdiva} galgá addojuvvot buot guovlluide Finnmárkkus, earret eará riddosuohkaniidda.

– Olles Finnmárku lea sámi guovlu. Nu ahte ii oktage sáhte lohkat ahte muhtun báikkit {filkkas}${loan,vowc,i-y|fylkkas} eai leat sámi, lohka Sámediggepresideanta.

Man ollu ja mot {divvadat}${conc,vv-v|divadat} {galggášedje}${vowlat,á-a|galggašedje} leat, ii dieđe, muhto lea dehálaš dahkat {prinsihppalaš}${conc,hpp-hp|prinsihpalaš} mearrádusa, oaivvilda Olli. Finnmárkku Bargiidbellodat lea ain {eahpesihkkár}${vowlat,á-a|eahpesihkkar} {galggášedje}${vowlat,á-a|galggašedje} go ásahit {álgoálbmotdivvada}${conc,vv-v|álgoálbmotdivada} {ruvkedoaimmde}${typo|ruvkedoaimmaide} ja guollebiepmahagaide.


Doaivva Deanu eanandoalloskuvlii

Gálbbit besset doaivumis ain {orođit}${conm,đ-d|orodit} {joatkaskuvlla}${conc,tk-tkk|joatkkaskuvlla} návehis.

- Livččii roassun Finnmárkku eanadoalu rekrutteremii, jus fylkka áidna eanandoalloskuvla heaittihuvvošii, váruha Finnmárkku boanddaidsearvvi jođiheaddji.

Dálá joatkkaskuvlafálaldagat Finnmárkkus galget bisuhuvvot, mearridii Finnmárkku gelbbolašvuođa váldolávdegoddi ikte.

Finnmárkku boanddaidsearvvi jođiheaddji, Ola Tangen lohká dán mearrádusa addit doaivaga dasa, ahte Deanu eanandoalloskuvla ii heaittihuvvo. - Ealáhussii livččii stuorra roassun jus nuorat eai šat {oaččošivčče}£{verb,infl,cond,kongr|oččoše} oahpu {ruovttufylkkásteaset}${px,vowlat,á-a|ruovttufylkkasteaset}, čilge Tangen.

- Ealáhusa {vuođđudan vejolašvuođaide}¥{cmp,2-1|vuođđudanvejolašvuođaide} {livčče}£{verb,infl,cond,kongr|livččii} dat sihkkarit heittot, jus eanandoalu sáhtašii oahppat iežas guovllus.

Finnmárkku fylkkaráđđealmmái dat lea árvalan heaittihit Deanu joatkkaskuvlla mii lea Finnmárkku áidna eanandoalloskuvlla. Dan son árvala dan geažil go fylka ferte seastit 26 miljon ruvnnu.

Nuorat šattašedje fárret
Tangen lohká, ahte heaittiheapmi livččii stuorra roassun Finnmárkku eanandollui, go dát čuozašii rekrutteremii. Dalle fertešedje nuorat johtit eret fylkkas jus áigot váldit eanandoallooahpu.

- Dalle gal šattašii {váddábun}${infl,adj|váddásabbon} rekruteret nuoraid eanandollui, dadjá Tangen.

Deanu sátnejođiheaddji Frank Ingilæ maid doaivu skuvlla dál bisuhuvvot.

- Dál gal lea sus olu buoret doaivva skuvlla ektui, go gelbbolašvuođa váldolávdegoddi háliida, ahte Deanu eanandoalloskuvllas berre leat dát fálaldat.



Juovlačuovggat movttiidahttet olbmo
Juovladovdu Várggáin

Ragnhild Boine geargan čiŋaheamen dálus juovllaide.

Muhtin olbmot leat juo skábmamánus čiŋahišgoahtán {dáludeaset}${px,conm,d-id|dáluideaset} juovllaide. Juovlačuovggat čuvggodahttet olbmo sevdnjesáiggis sihke siskkil ja olggul, nu lohká Ragnhild Boine.

Ášši doaimmaha Ánne Olli

Báljes rittus illuda siseatnanlaš juovllaide
Ragnhild Boine lea Kárášjogas eret, muhto lea juo badjel 40 jagi ássan Várggáin. Ja doppe lohká olbmuid {skábmánus}${typo|skábmamánus} juo ráhkkanišgoahtán juovllaide, iešge lea ráhkkanišgoahtán juovlabasiide, ii leat eará go krummagáhkuid leat {ráhkadasttit}${conc,stt-st|ráhkadastit}.

Čuvggodahttet sevdnjesáiggi juovlačuovggaiguin
Sevdnjesáigge dovdá {dieđos}${vowlat,o-u|dieđus} {olmmos}${fin,s-š|olmmoš} ahte mokta badjána go čiŋaha ja čuvggodahttá iežas dálu ja šillju. Várggát lea Nuorta Finnmárkku rittus, ja dálut leat huksejuvvon sullui gosa beassá vuoji mearavuoli, tunnela bokte. Seavdnjat dat gal {varra}${vowc,a-á|várra} lea dieppe dien guovllus skábman, jos dat vel nu lea ahte biegga bossu visot muohttaga {áhppái}${conc,hpp-hp|áhpái}.

Juovlabeziid vižžet ja vuvdet Várggáin
Beahcevuovddit dat eai dáidde gal leat Várggáin, Ragnhild Boine lohká gal muhtimiid leat viežžan ja gilván beazi iežaset {stobolusa}${cmp,1-2|stobo lusa}, muđui dat gal eai šatta beazit dien sullos, eaige vel nannánbealdege gávdno beazit doppe. Guovllus leat oalle {bálljes}${conc,llj-lj|báljes} eatnamat.


Kárášjohka geasuha dáidáriid

Gurot ravddas: Emilija Skarnulyte, Tanya Busse, Lena Langvand Samuelsen, Georg F.W. Rohlfing ja Liv Bangsund.

Vihtta vuosttaš ja áidna masterstudeantta Romssa {Universitehtta}${loan,conc,htt-ht|Universitehta} Dáiddaakademiijas leat nu gesson Kárášjohkii ahte dollet iežaset vuosttas dáiddačájáhusa Kárášjogas.

Lena Samuelsen málen gova plastihka ala, gohčoduvvon Hounds of failure.

Studeanttat leat {áiddo}${vowc,á-a|aiddo} geargan vuosttaš jagi masterstudeantan ja dát čájáhus lea sin vuosttas čájáhus skuvlaseinniid olggobealde.

Gietkka maid Liv Bangsund lea {eadnestis}${px,conc,dn-tn;vowlat,e-i|eatnistis} ožžon.
Luonddu oaidnu guovddážis
Čájáhusa namma lea {"}‰{cit|”}Bastilis ravddat leat jorbon, ja olles juhkosat leat gahččan{"}‰{cit|”} mii lea čilgejuvvon ná: áiggit ja sajit beaškkehit oktii, leat biddjon vuostálaga dahje fas {šadda}${vowlat,a-á|šaddá}.

Guldal rádioášši čájáhusa birra

Romssa Universitehtas {Dáiddaakademiijja}${loan,conc,ijj-ij|Dáiddaakademiija} {profeassor}${loan,vowc,mono|professor} Veronica Wiman, gii lea maiddái studeanttaid {oahpaheadji}${conc,dj-ddj|oahpaheaddji}, čilge čájáhusa {nanma}${typo|nama} de go {muhttonlágan}${conc,htt-ht;vowlat,o-u|muhtunlágan} oaidnu eanadahkii, muhto maiddái du iežat oaidnu historjái, mo máilbmi historjá lea šaddan ja maid mo olmmoš geahččá eallima.

Kárášjohka geasuha

Studeanttat ožžo inspirašuvnna Kárášjogas go {fidne}${conc,dn-tn|fitne} studeantamátkkis Kárášjogas njukčamánus. Kárášjohka geasuhii nu ahte háliidedje ruovttoluotta,. Danne lea ge čájáhus dál dáppe, muitala Wiman.

Eai dáhto dušše oahpásmuvvat {báikkiin}£{báikái} , muhto maiddái oahpásmuvvat ja gáimmadit olbmuiguin.

Guorus Mack bovssa mii lea gollin {muoiduduvvon}${vowc,mono;conc,id-idd;vowlat,u-o|moiddoduvvon} lea Georg F. W. Rohlfing buvtta dán čájáhusas.


Sámi nissonat bajimusas

Sámi {spábbačiekčan nissonjoavkku}¥{cmp,2-1;conc,vkk-vk|spábbačiekčan nissonjoavkku} lea bajimusas listtus daid joavkkuin mat eai leat FIFA-joavkkut.

Spábbačiekčanlihttu N.F.-Boarda {maŋŋimuš}${conc,ŋŋ-ŋ|maŋimuš} áigečállagis álmmuhit listtu mii čájeha ahte sámi nissonat leat bajimusas, {Ålanda}${prop,vowc,a-á|Ålánda} nuppi sajis.

Dát {listtu}${conc,stt-st|listu} lea ráhkaduvvon ovdal sámi nissoniid dán gease hárjehallančiekčamiid {davvi-ruoŧas}${prop,cap|Davvi-Ruoŧas}, ja dan ovdal lei golbma jagi áigge go {maŋŋimuš}${conc,ŋŋ-ŋ|maŋimuš} čikče.

Ná lea dat bajimusat, joavkkuin mat eai beasa FIFA-joavkun:

Sápmelaččat bajimusas (1976 čuoggá), {Ålanda}${prop,vowc,a-á|Ålánda} nubbin (1671 čuoggá) ja goalmmádin Prince Edward suolu (1550 čuoggá). {Kurdálaš}${loan,vowlat,á-a|Kurdalaš} nissonjoavku lea {viiđádin}${conc,iđ-đ|viđádin} dán listtus.

Sámi albmát maid listtuin

Sámi {almmáiolbmujoavku}${cmp,vowlat,u-o|almmáiolbmojoavku} lea ges guđádin {albmáijoavkkuin}${conc,lbm-lmm|almmáijoavkkuin}. Bajimusas {Davvi-Italialaš}${prop,vowc,a-á|Davvi-Italiálaš} guovlu Padania, mii lea daid {maŋŋimuš}${conc,ŋŋ-ŋ|maŋimuš} Viva World Cup čiekčamiid vuoitán, ja goalmmádin ges Kosovo.

Padanias lea 2377 čuoggá, Kosovos 2292 čuoggá ja Armenia-Suryoye guovllus 2292 čuoggá ja goalmmát sadji. {Kurdálaš}${loan,vowlat,á-a|Kurdalaš} guovlu (2273 čuoggá) lea {njealjjádin}${conc,ljj-lj|njealjádin} ja Davvi-Kypros (2246 čuoggá) {viiđádin}${conc,iđ-đ|viđádin} dán listtus. Buot dát leat joavkkut geaid {vuosttá}${conc,stt-st|vuostá} sápmi lea čiekčan.

Sámi joavkkus guđát sajis lea 2208 čuoggá, seamma go Zanzibaras, čállá N.F.-Boarda lihttu {maŋŋimuš}${conc,ŋŋ-ŋ|maŋimuš} ođasčállosis.

Sápmi go {vuitti}${verb,fin,0-i|vuittii} 2006 Viva World Cupa.


Mearrasámi guovllut guorranit

Sámediggepresideanta váillaha oktasaš strategiija mo gádjut mearrasámi guovlluid.

Norgga Sámedikki presideanta Egil Olli ohcala eambbo ovttasbarggu bissehit eretfárremiid mearrasámi guovlluin. Lohká fertet váldit duođas go dutkit váruhit eretfárremiid šaddamin roassun dáid guovlluide.

- Son gal jáhkká sis buohkain leat ovttaoaivilvuohta das, ahte go dákkár sámi báikegottit guorranit, de dat lea ovtta láhkai katastrofa sámi kultuvrii ja eallinvuohkái, dadjá Olli.

{Mearrásámi}${vowlat,á-a|Mearrasámi} gielddat heajumusat
Romssa Universitehta dutki, Ann Ragnhild Broderstad, dat ovddetbeaivvi dovddahii ahte guhkit áigodagas sáhttá šaddat njulgestaga roassun mearrasámi gielddaide jus eretfárremat joatkašuvvet.


Leat eanáš nuorat olbmot álbmogis geat fárrejit gávpotbáikkiide. Dan dahket go ruovttugielddain váilot bargosajit ja oahppovejolašvuođat,čájeha varas raporta maid Sámi allaskuvlla almmuhii gieskat.

- Go nuorat olbmot jávket, de báhcet áiggi mielde beare boaresolbmot giliide ja nu eai riegát ođđa olbmot šat dohko, muitala Broderstad.

Oktasaš strategiija

Dál sámediggepresideanta Egil Olli hástala berošteaddjiaktevrraid čohkkedit seamma beavddi birra ja ráhkadit oktasaš ollislaš strategiija movt jorgalahttit dán negatiivva ovdáneami mearrasámi guovlluin.

Jus sii eai nagot dál oaidnit ollislaš gova dás, de dat hehtte olu oažžumis ođđa bargosajiid dáid smávva gielddaide.
Geat berrejit leat mielde ráhkadeamen du namuhan obbalaš strategiija?

- Sii geain leat beroštumit dáid guovlluin. Nu Finnmárkkus muđuige, lea mearragáttis maid boazodoallu okta doaibmi, man birra ii sáhte mannat ja seamma lea eará sámi beroštumit, dego guolásteapmi, buohkat berrejit leat mielde dás, dadjá Olli.



{Heahpanattaid}${fin,i-id|Heahpanattai} go lei indiána

Cree-indiána galledii sámiid

Jim Poitras muitalii iežas eallimis.

Sámis lea dál jođašan Cree-indiána Jim Poitras. Son lea galledan sámiid danne go {hálidii}${conm,d-id|háliidii} singuin deaivvadit.

Ášši doaimmaha Ánne Olli

Ii beassan iežas olbmuid luhtte {bajášaddat}${cmp,conwb,š-sš|bajásšaddat}

{Ieažas}${typo|Iežas} muitala Albertas riegádan, muhto ii beassan {vánhemiddis}${px,conc,d-id|vánhemiiddis} {luhte}${conc,ht-htt|luhtte} gal bajásšaddat, danne go dan áigge go son riegádii, de válde {indiánáin}${vowlat,á-a|indiánain} eiseválddit mánáid dađis go nissonat riegádahtte.

Jim Poitras čuojahii ja dánssui olbmuide geat bohte su čájáhussii

{Šattaid}${fin,id-i|Šattai} bajás vilgesolbmuid ruovttus

Iežas muitala bajásšaddan vilgesolbmuid luhtte. Easka ollesolmmožin válddii son iežas duogáža ja eallinvugiid ruovttoluotta. Boares olbmot leat rávvejeaddjit ja buorideaddjit, nu son oaivvilda.

Indiánaid eallin dego sámiid eallin

Jim Poitras ja Piera Jovnna Somby

Kárášjohkalaš Piera Jovnna Somby muitala iežas fitnan cree-indiánaid guovllus, ja doppe lei son dego ruovttus. Su mielas muittuhedje sin vierut dološ sámi oskku. - Sin lávlun lea dego min {juoiogan}${typo|juoigan}, ja sis leat maid dego lávut gos ijastallet. Siige leat nannosit {čatnon}${conc,tn-dn|čadnon} luonddu ealáhusaide, nu muitala Piera Jovnna Somby, gii iežas muitala leat čállimin masterbarggus vuoiŋŋalašvuođas.



Tevnnegat badjánahttet dološ muittu

Nils Anders Eira tevdnen 1955:s

57 jagi maŋŋá geahčada 69-{jahkásačča}£{69}-jahkásaččaid tevnnegiid maid sii ieža tevdnejedje 1955:s. Dás badjánit skuvllaáigge muittut.

Nils Anders Eira

Sámi vuorkádávvirat ávvudit 40 jagi. Dan oktavuođas lea doppe maiddái tevnnetčájáhus maid Kárášjoga {mánáiskuvlla}${cmp,conwb,i-id|mánáidskuvlla} oahppit tevdnejedje 70- ja 80-loguin. Doppe beasat maid dál oaidnit tevnnegiid maid mánát tevdnejedje 1955:s. Mii deaivvadeimmet 69-jahkásaš Nils Anders Eirain dahje stuorrabadjeolbmuin, manin maid su lávejit gohčodit. Son lei maid boahtán geahčadit dáid boares tevnnegiid, ja sutnje lei somá fas oaidnit dan maid ieš lea tevdnen 57 jagi áigi.

Mánát {tevnnen}${conc,vnn-vdn|tevdnen} 1955:s



Dánsumiin čájehit máhtolašvuođaset

Skuvlladánssat {Avvilila}${prop,typo|Avvila} logahagas

Dál leat Avvila/ Ivalon Lukio nuppiluohkkálaččat {oahpahallagohtán}${vowc,diph|oahpahallagoahtán} dánsut ovddešáigge dánssaid. Dát dánsun lea {jáhkásaš}${vowc,á-a|jahkásaš} dáhpáhus, ja dát lea oassi lihkadeami oahpahusas.


Ášši doaimmaha Ánne Olli

Nuppi {luohkkálaččat}${conc,hkk-hk|luohkálaččat} dánsot
Nuppi luohkás dat Avvila logahaga oahppit dánsot ovddešáigge dánssaid {čájehandihtii}${cmp,1-2|čájehan dihtii} ahte dál leat sii dat {boarraseapmosat}${der,vowlat,a-á;vowc,mono|boarrásepmosat} {lagahagas}${typo|logahagas}. Dáhpin lea {áinnat}${vowc,diph|oainnat} ahte goalmmát {luohkkálaččat}${conc,hkk-hk|luohkálaččat} guđđet logahaga guovvamánus, go dalle álget sii ráhkkanit {loahppageahčalemiide}${conc,hč-hčč|loahppageahččalemiide}.


Mattias West

Kalle Välitalo

Dánsumis ožžot árvosániid

Nuppi {luohkkálaččaid}${conc,hkk-hk|luohkálaččaid} dánsun lea oassin {lásmmohallanfágas}${conc,smm-šmm|lášmmohallanfágas}. Dánsumis ožžot maid árvosániid, ja dalle leat ollugat geahččamin, sihke vánhemat ja earáge guossit.

Avvila logahaga dánssat guovvamánnu 2012


Marjaana Aikio


– Ii leat heahti

Per-Josef & Lars Henrik Idivuoma, Brooklyn Heights Boardwalk. Lower Manhattan ja Brooklyn Bridge duogábealde.

Sámi filbmadahkki lea New Yorkas, muhto son ii loga vuohttit orkána Sandy nu bures.

Boliissat vuojehit olbmuid eret Brooklyn Heights Boardwalk-guovllus, disdaga čuovganeapmái, báikkálaš áiggi.

Idivuoma lea fitname gávpogis {vieljjainis}${px,conc,ljj-lj|vieljainis} ja ássaba Park Slope guovllus Brooklyn-gávpotoasis oahppásiid luhtte. Diet guovlu lea smávva čohka alde ja doppe ii dovdo garra dálki nu bures.

Idivuoma muitala ahte stuora oasit New Yorkas ja New {Jerseyas}${prop,suf|Jerseys} {USAs}${acro,suf|USA:s} leat dál čáze vuolde maŋŋel go {«}‰{”}Sandy{»}‰{”} nammasaš orkána ollii gávpogii ikte eahkes.

New Yorka sátnejođiheaddji lea ovdal go orkána ollii gávpogii gohččon measta njeallječuođi duhát olbmo evakueret vuollegis guovlluin, ja togat, busset ja girdit lea bissehuvvon.

Oktiibuot leat unnimusat 13 olbmo jápmán orkána dihte {USAs}${acro,suf|USA:s} ja {Canadas}${prop,coninit,c-k|Kanadas}.

Sámi filbmadahkki Per Josef Idivuoma lea dál New Yorkas ja ná son muitalii disdatiđida dálkki birra:

Per Josef Idivuoma New Yorkas

Brooklyn Heights boardwalk, Lower Manhattan duogábealde



Eai leat juhkkit

Eanaš ealgabivdit eai juga eambbo bivddus, lohká Kárášjoga ealgabivdiid searvvi {nubbejođiheaddji}${cmp,vowlat,e-i|nubbijođiheaddji}, Jan Helge Soleng

Kárášjoga ealgabivdiid searvvis lohket váidalahttin go buot bivdiid navdet juhkkin ja láhkarihkkun.

Ealgabivdiid searvvi {nubbejođiheaddji}${cmp,vowlat,e-i|nubbijođiheaddji}, Jan Helge Soleng, ii mieđit diekkár láhttenvuogi gullat bivdokultuvrii.


Maŋimuš beivviid {lea}£{leat} mediain beaggán {Kárášjot}${prop,gen,jot-joga|Kárášjoga} ealgabivdiid vejolaš láhkarihkkumat.

Ealgabivdiid searvi ii dohkket

Lávvardatija dat gávdne Kárášjogas bivdoleairra ja fievrru buollimin. Beana lei sorron {njealljjejuvllagii}${conc,lljj-lj|njealjejuvllagii} ja {jápman}${vowlat,a-á|jápmán}. Bissut, luođat ja guoros vuollaburkket vel miehtá guovllu, eaige olbmot gostige.


Beana jámii ja biergasat bulle

Rihkkon vearjolága

Dal leat {politiát}${loan,iá-iija|politiijat} dutkamin máŋga láhkarihkkuma ášši olis, earret eará vearjolága - ja elliidsuodjalanlága rihkkuma.
Bivdojoavkkus lohket iežaset sivaheapmin. Sii han ledje baicce leamaš márkanis pubbas.

Áitán eará joavkku

Bivdiid biras ovdána, oaivvilda Soleng.

Seamma bivdojoavku lea vel váidon go galgá leat áitán nuppi bivdojoavkku.

Kárášjoga ealgabivdiidsearvvi Jan Helge Soleng, deattuha ahte lea dieđus olles olbmuid iežaset duohken maid barget {astoaiggis}${vowlat,o-u;vowc,a-á|astoáiggis}.

{Goittetge}${vowlat,e-o|Goittotge} lohká unohassan go bivdit orrot jo {dupmejuvvon}${conc,bm-pm|dubmejuvvon} {ovddagihtii}${conc,vdd-vd|ovdagihtii}.

Nuorat ja nissonat

Su mielas orru bivdomáilbmi rievdamin:
– Mii leat hui ilus go maŋimuš jagiid leat ollu nuorat ja maiddái ollu nissonolbmot searvan bivdui, ja soaitá diet lea okta bealli mii boahtteáiggis dagaha ahte mii eat {gulá}${vowlat,á-a|gula} nu hirbmat olu šat dákkár áššiid birra, loahpaha Soleng.



Guohtoneatnamat sáhttet gáržut

Boazodoallu Romssa fylkkas vásiha ahte guohtuneatnamat gáržot dađistaga. Dál sáhttá vel báhčinšillju ge huksejuvvot dohko.

{Diistaga}${conc,ist-stt|Disttaga} deaivvada Romssa guovllustivra Tromssa suohkaniin. Čoahkkimis áigot geahččalit boazoealáhusa oainnu čilget {báhčinšillju}${conc,llj-lj|báhčinšilju} huksenplánaide ja gosa sin mielas livččii vuohkkaseamos hukset dan. Báhčinšillju huksenplánat álggahuvvojedje jo jagis 2006:s, go huksejedje {Sálašvággai}${prop,ill,ai-ái|Sálašvággái}. Dasa lea leamašan stuorra vuosteháhku.

Sálašvákki ássit muosehuvvet go báhčinšillju lea sin lagasbirrasis, ja danne lea mearriduvvon ahte dat galgá sirdojuvvot. Tromssa gávpotráđđi {hálidivččii}${conm,d-id|háliidivččii} sirdit dan moatti báikái Sálliris dahje Ráneš sullui.

Buot dieid báikkiin lea boazodoallu, ja Ráneš orohat ii goit gal fuolašii militeara báhčinšillju iežaset orohahkii. Ránešhasain lea birra jagi doallu sullos, ja jus huksegohtet {máidege}${vowc,á-a|maidege} dohko, de gáržot guohtuneatnamat.

Eai Sállira boazoeaiggádat ge fuolaše báhčalemiid iežaset lusa. Dán birra dat odne galget ge hupmat čoahkkimis. Oassálastit leat Romssa guovllustivra, Boazodoallohálddahus ja Tromssa suohkan.


Maŋimuš ođđasat sámegillii

Beassá báhčit albasa

Albbas ráppi alde.

{Dieldda sullos}¥{prop,cmp,2-1|Dielddasullos} {Nordlanddas}${prop,vowc,a-á|Nordlánddas} besset dál báhčit albasa, go dat lea {speaddjan}${conc,ddj-dj|speadjan} bohccuid.

{Nordlandda}${prop,vowc,a-á|Nordlándda} {filkkamánne}${loan,vowc,i-y;vowlat,e-i|fylkkamánni} lea {áddán}${vowc,á-a|addán} lobi báhčit albasa {Dieldda sullos}¥{prop,cmp,2-1|Dielddasullos} {Nordlanddas}${prop,vowc,a-á|Nordlánddas}, go dat goddá bohccuid doppe. Boazoeaiggát Magne Huva muitala ahte olbmot leat oaidnán stuorra {álbasa}${vowc,á-a|albasa} {rastildeamen}${conc,st-stt|rasttildeamen} nuori, šaldi mielde. Dan {máŋŋá}${vowc,á-a|maŋŋá} gávdne ge sii ráppiid, lohká Huva.

Boazoeaiggát Magne Huva lohka gávdnan ráppiid.

Dán guovllus eai {galggašii}£{verb,infl,cond,kongr|galggaše} leat boranávddit, ja dáid {máŋemuš}${vowc,á-a|maŋemuš} {jágiid}${vowc,á-a|jagiid} leat bivdit {báhččán}${conc,hčč-hč|báhčán} {álbasiid}${vowc,á-a|albasiid} Dielddasullos. Albasa besset bivdit skábmamánu 18 beaivve rádjái. Dál livččii dán guovllu suohkaniid ámmátbivdojoavku ( Interkommunalt jaktlag) gearggus bivdigoahtit albasa, muhto bivvalat ja arvvit leat dagahan váttisin vuohttit albasa.


Stoahkan- ja lihkadanlávlagat

Árvvoštallet ođđa {bártasajiid}${vowc,á-a|bartasajiid}

{Poršaŋggu}${prop,conc,rš-rs;vowc,a-á|Porsáŋggu} {gielddastivrra}${conc,vrr-vr|gielddastivra} dohkkehii duorastaga plánastrategiija 2015 rádjai, mas maid lea oassin birrasii duhát ođđa {bartátomtta}${vowc,á-a|bartatomtta} gielddas.

– Dat ii leat {mearreduvvon}${vowlat,e-i|mearriduvvon} gosa dát {bártasajit}${vowc,á-a|bartasajit} šaddet, ii leat gal nu ahte šaddet dušše {guovttebeallai}${cmp,1-2;ill,ai-ái|guovtte beallái} {Poršaŋgguvuona}${prop,conc,rš-rs;vowc,a-á|Porsáŋgguvuona}, nu go lea gullostan, lohká sátnejođiheaddji Knut Roger Hanssen.

Olgešbellodaga politihkkár ja sátnejođiheaddji lohká dál {plánegoahttit}${conc,htt-ht|plánegoahtit} mo {bártahuksenvejolašvuođat}${vowc,á-a|bartahuksenvejolašvuođat} berrejit leat.

– Buorre gullat

{Poršánggu}${prop,conc,rš-rs;conc,ngg-ŋgg|Porsáŋggu} gielddastivra gieđahalai earret eará {bártaášši}${vowc,á-a|bartaášši} ikte ja okta gii lea vuorddašan mo dát šaddá, lea boazodoalli Alf Johansen.

– Geahppu veaháš gullat ahte ii leat {mearreduvvon}${vowlat,e-i|mearriduvvon} {justta}${conc,stt-st|justa} gosa plánejit dáid {bárttaid}${vowc,á-a|barttaid}, lohká Alf Johansen.

Árabut dán vahkus son lei fuolastuvvan gieldda plánaide, go lei gullan ahte gártet duhát ođđa {bártasaji}${vowc,á-a|bartasaji} guovttebeallai {Porsangguvuona}${prop,vowc,a-á;conc,ngg-ŋgg|Porsáŋgguvuona}, gos geasseeatnamiin leat birrasii 20-duhát bohcco.

– Boazodoallit {čoahkkinasttigoahttit}${conc,stt-st;conc,htt-ht|čoahkkinastigoahtit}

Alf Johansen lohká {boazodoalliin}${nomag,vowc,mono|boazodolliin} dárbu dál gulahallat dán áššis, ja son sávvá {bártahuksemiid}${vowc,á-a|bartahuksemiid} bidjat guovlluide gos jo leat {bárttat}${vowc,á-a|barttat} ja maid boazoealáhus lea dohkkehan.

– Dás ferte jurddašit ealáhusa dárbbuid birra maid vuoi eatnamat eai {gáržžu}${vowlat,u-o|gáržžo}, danin fertejit buot vejolaš orgánain dál {bargagoahttit}${conc,htt-ht|bargagoahtit} {áššin}${com,fin,n-in|áššiin}.

Galget gulahallat

Sátnejođiheaddji Knut Roger Hanssen lohká dál čuovvut dábálaš bargovugiid dákkár huksenáššiin, mii mielddisbuktá ahte buohkain galget gulahallat áššis.

– Mii gal čuovvut {njuolggádusaid}${vowlat,á-a|njuolggadusaid} huksenplánain ja {boazodoalun}${com,fin,n-in|boazodoaluin} galgat maid gulahallat, čilge Hanssen.



Deanu sámeskuvlla njunnošis

Deanu sámeskuvlla oahppit Dieđátgo gilvvu algovuorus 2012.

Deanu sámeskuvlla oahppit ledje Finnmárkku buoremusat matematihkas. Čájehit vuođđoskuvllaid giđa čálalaš iskosiid bohtosat {logat}${vowlat,a-á|logát} luohkkái.

Sámeskuvlla oahppit ledje measta ovtta árvosáni badjelis eará Finnmárkku ohppiid. Gaskamearálaš árvosátni lei 3,6 čálalaš matematihkas sámeskuvllas. Gaskamearálaš árvosátni olles Finnmárkkus lei 2,7. Giđđat lei Norggas gaskamearri matematihka iskosis 3,1, čállá Ságat

Buorre vuođđu lea dehálaš

Oahpaheaddji Irene Pettersen muittuha, ahte buorre vuođđu oahppamis lea dehálaš ja juogada {gutni}${conc,tn-dn|gudni} maid gaska- ja vuođđodási oahpahussii. Muđui {“}‰{cit|”}gahččet” oahppit johtilit eret fágas joatkkaskuvllain.

Irene Pettersen oahpaha sámeskuvllas.

Lea maid dehálaš čuovvut juohkehaš oahppi golbma maŋimuš jagi, son oaidná juo gávccát luohká rájes, maid berre deattuhit ja mainna bargat lasi, muitala Pettersen.

Oahpahus guovtti gillii

Giđa rádjai geavahuvvui skuvllas Mega oahpponeavvu. Dat ii lean máhttu loktema oahppoplána mielde. Pettersen čuoččuha, ahte eai dát girjjit sáhte leat nu {fuoni}£{fuonit}, go bohtosat leamaš nu {buori}£{buorit}. Easkka dál čakčat leat sii sirdašuvvan Sirkel nammasaš oahpponeavvuide, go vuosttas sámegiel girjjit ledje gárvánan.

Pettersen geavaha guktuid gielaid oahpaheamis. Son oaivvilda, ahte oahppit berrejit máhttit tearpmaid ja doahpagiid sihke dáro - ja sámegillii. Sii mannet jáhkkimis dasto joatkkaskuvllaide, omd. Girkonjárgii dahje Čáhcesullui ja doppe eai oaččo gal {matematihkaoahpu}${loan,conc,hk-hkk|matematihkkaoahpu} sámegillii.



Dálá sámi museavisttit eai dohkke

Sámi museasearvi cuiggoda go sámi museain eai leat dohkálaš visttit váldit vuostá buot sámi kulturárbbi.

Sámi museasearvvis moitet garrasit, go Nuortasámi musea vistti ii vel sáhte váldit atnui. Sihke Statsbygg, Sámediggi ja Mátta-Várjjat gielda leat dohkkehan Nuortasámi musea, muhto musea jođiheaddji dadjá visttis leat vel {teknihkkalaš}${loan,conc,hkk-hk|teknihkalaš} váilevašvuođat, ja nu ii loga sáhttit cegget čájáhusaid.

Loga maid: Nuortasámi musea ii gárvvis

Loga maid: Nuortasámi musea viimmat gárvvis

Eai oro berošteamen

- Sámediggi lea dahkan soahpamuša Norgga {našunalmuseain}${loan,cmp,šun-tion|nationálamuseain}, dáid sámi dávviriin. Ii leat dušše Nuortasámi musea gos {lea}£{leat} váilevašvuođat áibmomolsumis ja eará rusttegiin, muhto ná lea iešalddis buot sámi museain Norggas, dáinna lágiin eat sáhte váldit vuostá sámi kulturárvvuid, dadjá Sámi museasearvvi stivrajođiheaddji, Lars Magne Andreassen.

Andreassen dadjá dál {leat}£{lea} kulturdepartemeanta duohken buoridit dili buot sámi museaid ektui, maiddái {Nuorta-sámi}${cmp,hyph-0|Nuortasámi} musea ektui. Dát ahte váldá ná guhkes áiggi dohkkehit sámi museaid, čájeha dušše ahte mo sámi museaid meannudit, vaikko Sámediggi juo logi jagi áigi {válddi}${verb,fin,0-i|válddii} badjelasas sámi museaid, dadjá Andreassen.



Boazodoalu obbalaš rehketdoallu

Boazohattit ja njuovvandeattut leat njiedjan, boahtá ovdan maŋimuš obbalaš boazodoalu rehketdoalus.

Boazodoalu Ekonomalaš lávdegoddi buktá ovdán mo obbalaš boazodoalu rehketdoallu lea.

- Dás oidno, ahte biergohattit leat njiedjan maŋimuš golmma jagis, dasa lassin {lea}£{verb,kongr|leat} maid njuovvandeattut unnon, vaikko miessedeattu lea buorránan maŋimuš {viđá}${vowlat,á-a|viđa} jagis, de ráves bohccot leat gehppon. Dadjá Norgga eanandoallodutkan {instituhtta}${loan,conc,htt-ht|instituhta} ossodatdirektevra ja lávdegotti jođiheaddji, Lars Johan Rustad.

Rahčet gánnáhahttivuođain

Boazodoalus leat ain hástalusat gánnáhahttivuođa ektui, ja nugo eará ealáhusain leat de gávdnojit maid boazodilis doalut, main lea vuolláibáza, dadjá boazodoalu obbalaš rehketdoalu lávdegotti jođiheaddji, Rustad.

Son jáhkká, ahte jus boazodoallu garrasit oččoda boazologu njiedjat muhtin guovlluin earenoamážit Finnmárkkus ja {oččot}${conc,čč-žž|ožžot} maid buoret hatti bohccobierggus, de jáhka Rustad maid gánnáhahttivuođa buorránit.

- Hástalussan lea muhtin guovlluin boazologut ja nubbi hástalus lea márkaniin {oaččut}${conc,čč-žž|oažžut} buoret hatti bierggus. Muhto go dainna bargá systemáhtalaččat, de dilli buorrána, dadjá Rustad.




Mari Boine signerii girjjiid

Mari Boine ii loga ábuhit čiegadit dan mii lei {báhčá}${vowc,á-a;vowlat,á-a|bahča}, váivi ja lossat, go eallimis leat máŋggalágan vásáhusat.

Mari Boine lea viimmat fas boahtán ruoktot, Kárášjohkii. Dál son {áigo}${vowlat,o-u|áigu} vuoiŋŋastit guokte mánu iežas {lagámušaid}${vowlat,á-a|lagamušaid} luhtte.

– Lei hui somá fas {vuoddjit}${conc,ddj-dj|vuodjit} duoddara badjel Leavnnjas deike. Mun dovddan ahte lean váillahan ritnon muoraid ja {skábma}${conc,bm-pm|skápma} čuovgga, lohká Mari.

{Ártista}${vowlat,á-a|Artista} lea lávvardaga Kárášjoga girjegávppis signeremin iežas ja Per Lars Thonstad girjji {"}‰{cit|”}Fly med meg{"}‰{cit|”}, {"}‰{cit|”}Girdde mu mielde{"}‰{cit|”}. - Dat lea hui somá oaidnit dal man olusat beroštit dan girjjis. Ja mun gulan dat leat olusat juo oastán dan ovddalgihtii, lohká Mari.

Reakšuvnnaid ožžon?

Máŋggas lohket, ahte sii leat nu olu oahppan, go leat lohkan dan girjji. Okta lea, ahte olbmot lohket sáhkkiivuođain, vai dihtet eambbo mu birra, muhto earenoamážit dážamáilmmis lohket, ahte sii nu olu ohppet, ja ožžot dieđuid mat sis ovdal eai lean.

- Mun jáhkán dat lea juoga mii dárbbašuvvo. Dat leige jurdda munnos Per Lars {Thonstadin}${com,fin,n-in|Thonstadiin}, ahte moai háliideimme ráhkadit dakkár girjji, gos galget maiddai boahtit dieđut min duogáža birra ja min historjjá birra.

Dat sáhttá ahte dakkár olbmuide geat juo dihtet ovdagihtii daid áššiid ahte sii háliidit njuikut. -Eat mii viša dien {lohkkat}${conc,hkk-hk|lohkat}, mii háliidit lohkat eambbo Mari birra.

Kárášjoga {bahčá}${vowlat,á-a|bahča} muittut

- Dat lea nu go {gálga}${vowc,á-a;vowlat,a-á|galgá} muitalit muitalusa, de lea mus dat oaidnu ahte ii don ábut čiegadit dat mii lei bahča ja váivi ja lossat, go eallimis leat máŋggalágan vásáhusat ja mun dovddan ahte mun lean muitalan dien ja mun lean olu lávlagiid čállán dieid birra.

Mun gal lean ieš geargan ja addán ándagassii, muhto mu mielas lei dehálaš muitalit ahte vaikko lei olu mii ii lean nu álki, de sáhtát lihkka ovdánit, nanusmuvvat ja váldit iežas eret {morrašiiguin}£{morrašiin} ja {váivviiguin}£{váivviin}. Mun lean álo háliidan inspireret earáid.

Máŋgii sáhttet olbmot jurddašit go oidnet olbmuid geat lihkostuvvet ja {manna}${vowlat,a-á|manná} bures ahte {daiguin}£{dain} lea álo leamaš beare álki. Olbmo eallin lea girjái ja doppe leat buorit ja bahát.


- Lei hui somá fas {vuoddjit}${conc,ddj-dj|vuodjit} duoddara badjel Leavnnjas deike. Mun dovddan ahte lean váillahan ritnon muoraid ja {skábma}${conc,bm-pm|skápma} čuovgga. Mun lean dál dáppe guokte mánu ja mun áibbašan vuoiŋŋastit, muitala Mari Boine.



– Áiggun oahppat sámegiela

Bargiidbellodaga Sámediggepresideantta evttohas áigu oahppat sámegiela vuoi gulahallá olbmuiguin, muhto ii {dáhtu}${vowlat,u-o,I|dáhto} sámegilli gal searvat {digáštallamiidda}${vowlat,á-a|digaštallamiidda}.

Son lea Bargiidbellodaga vuosttaš nissonolmmoš {sámediggepresideanta evttohassan}¥{cmp,2-1|sámediggepresideantaevttohassan}, ii sámás ja vuosttaš presideanttaevttohas olggobeale Finnmárkku. Mannan lávvardaga {váljjejuvvui}${conc,ljj-llj|válljejuvvui} Sámediggeráđđi Vibeke Larsen Bargiidbellodaga sámediggepresideantta evttohassan.

– Giella buktá hástalusaid, muhto mii leat {váljjen}${conc,ljj-llj|válljen} ovttasbargat ja čohkket bellodaga ovdal Sámediggeválggaid boahtte jagi, lohká Ávjovári Kåre Olli (Bb), gii muittuha ahte {várrepresideanttaevttohas}${loan,conc,ntt-nt|várrepresideantaevttohas} Johan Vasara sámásta.

Olli lohká Ávjováris válgaguovllus {hálidan}${conm,d-id|háliidan} sámegielat presideantta ja lohká {buorre}£{buorren} go {várrepresideantta}${loan,conc,ntt-nt|várrepresideanta} hálddaša sámegiela.

Lei movtta

Vibeke Larsen {valljejuvvui}${vowc,a-á|válljejuvvui} bargiidbellodaga presideantta evttohassan {lavvardaga}${vowc,a-á|lávvardaga}. Vaikko Larsen ii lean válgalávdegotti árvalus, de oaččui son 15 jiena 21 jienas.

{Várrepresideanttan}${loan,conc,ntt-nt|Várrepresideantan} {valljejuvvui}${vowc,a-á|válljejuvvui} Johan Vasara. Maŋŋá {valljemiid}${vowc,a-á|válljemiid} lei Larsen hui movtta go bellodagas lea luohttámuš sutnje.

– Vuollegašvuođa vuolggán dán {doibmi}${ill,fin,0-i|doibmii} ja lean hui giitevaš go dáhttut mu {sámedikkepresideantta}${cmp,gen-nom|sámediggepresideantta} evttohassan, lohká Vibeke Larsen.

Oahppat sámegiela

Go {earát}£{eará} bellodagat leat buktán sámegielat presideanttaevttohasaid, lea Bargiidbellodagas dárogielat {presideanttaevttohas}${loan,conc,ntt-nt|presideantaevttohas}.

Dál áigu Larsen maid oahppat sámegiela, dan mađe goit ahte ádde maid olbmot hupmet.

– In leat jurddašan {digáštallamiidda}${vowlat,á-a|digaštallamiidda} mat sámegilli mannet, in álggus gal, lohká Larsen.

Veaháš hástalus

– Čielggas ahte lea veaháš hehttehus jos {sámediggepresideantta}${loan,conc,ntt-nt|sámediggepresideanta} ii sáhte searvat {digáštallamiidda}${vowlat,á-a|digaštallamiidda} go mannet sámegilli, lohká Kåre Olli.

Olli jáhkká gal bellodaga birget bures go jo {várrepresideanttaevttohas}${loan,conc,ntt-nt|várrepresideantaevttohas} hállá sámegiela, vaikko buktá muhtin hástalusaid.


Ohcala ođđa áhkuid ja ádjáid

Anne Helene Moeng Saari ohcala lassi áhkuid ja ádjáid

Anne Helene Moeng Saari ohcala lassi áhkuid ja ádjáid veahkkin {bajasgeassit}${vowlat,a-á|bajásgeassit} mánáid. Bearrašat fárredaddet ja nu báhcet mánát lagas {fuolkkiid}${vowc,mono|fulkkiid} haga mat livčče das lahkosis.

Dán áiggi ollu váhnemat eai šat oro mánnávuođabáikkis eai ge alo gávdno lagas fuolkkit lahkosis veahkkin mánáid bajásgeassit. Danin ohcala Anne {Helete}${prop,typo|Helene} Moeng Saari lassi áhkuid ja ádjáid mat sáhttet veahkkin mánáiguin.

Dán ášši son loktii {son}€{0} sámedikki dievasčoahkkimii skábmamánus Bargiidbellodaga ovddas. Árvalus lea {vidáseabbot}${conc,d-id;der,conc,bb-pp|viidáseappot} loktejuvvon sámediggeráđđái ja vuorrasiidráđđái.

Boares olbmot máhttet

Dál gávdnojit juo vuorasolbmuid fierpmádagat, gos vuorasolbmot atnet oktavuođa nubbi {nuppin}${com,fin,n-in|nuppiin}. Dán {livčči}${cond,fin,0-i|livččii} {sáhttan}${vowlat,a-š,I|sáhttán} {viiddiđit}${conm,đ-d|viiddidit} nu ahte mánát, váhnemat ja vuorrasat olbmot álkit gávnnadit, árvala Saari.

Nu oččošedje ge mánát liige áhku dahje ádjá mii livččii ávkin sihke {mánnáide}${conc,nn-n|mánáide}, vuoras olbmui ja olles mánnábearrašii, lohká Saari.

Oktavuohta lea dehálaš danin go mánát ohppet sámi árbevearuid birra maid {vánemat}${conc,hn-n|váhnemat} eai leat {háhppeđan}${conm,đ-h|háhppehan} oahpahit dán huššas árgabeaivvis.

{Vánemat}${conc,n-hn|Váhnemat} ožžot veahki bajásgeassit mánáid ja veahki daid geahččat go fertejit {ovda mearka}¥{cmp,2-1;conc,rk-rkk|ovdamearkka} dihte mannat čoahkkimiidda.

Vuorasolbmot besset gis čájehit ja muitalit maid sii máhttet - ja dovdet maid ahte leat {dehálačča}${adj,fin,0-t|dehálaččat} servodagas.

Fierpmádat olles Sámis

Saari lohká ahte son áinnas oaidná ovttasbarggu riikkarájáid rastá danne go olbmuin leat fuolkkit miehtá Sámi ja dalle eai leat ráját nu {dehálačča}${adj,fin,0-t|dehálaččat}.

Saaris {lea}£{verb,kongr|leat} alddis fuolkkit {Suomabealde}${cmp,1-2|Suoma bealde} geaiguin lea bajásšaddan ovttas, mii lea riggodahttán su eallima mánnávuođa rájes.

Váillahit oktavuođa vuorrasiiguin

Go Saari oaččui mánáid,de oinnii man stuorra ávki {daid}£{dain} árvvuin lea mainna ieš lea bajásšaddan.

Son ohcališgođii dáid oktavuođaid ja lea {ángirit}${conc,ng-ŋg|áŋgirit} gulaskuddan vuorasolbmuid máhtu birra.

Son lea maiddái ságastan váhnemiiguin geat eai ane lagaš {fulkkid}${fin,d-id|fulkkiid} iežaset lahka. Maiddái sii váillahit dán oktavuođa {vuorasolbmuigun}${com,fin,n-in|vuorasolbmuiguin}. Sii {hálidit}${conm,d-id|háliidit} ahte mánát galget atnit oktavuođa vuorrasiiguin geat ollu máhttet ja geain sáhttet veahki oažžut.




Maŋimuš ođđasat sámegillii– Gulahallat Raipon birra

– Gulahallat Raipon birra

Sámedikki {ovddasdeaddjit}${conwb,sd-st|ovddasteaddjit} deaivvadit otne Oslos Ruošša {ámbassadan}${loan,vowc,á-a;vowc,a-á;com,fin,n-in|ambassádain}, gulahallat earret eará Raipon {eamialbmotorganisašuvnna}${vowc,a-á|eamiálbmotorganisašuvnna} {boahtteáigi}${conc,ig-igg|boahtteáiggi} birra ja obbalaččat Ruošša sámiid dili birra.


– Mis lea buorre gulahallan sihke eamiálbmotorganisašuvnnain ja sámiiguin ruoššas, danin lea dárbu dál ságastallan ruošša eiseválddiiguin dán dili birra, lohká Sámediggepresideantta Egil Olli.

{Máŧkis}${conc,tk-tkk|Mátkkis} Osloi lea maid Sámediggedirektevra Rune Fjellheim ja Hege Fjellheim.

Loga maid: – Mii fertet juoidá bargat

Čielga diehttu

Ruošša riekteministtar lea mearridan ahte RAIPON doaimmat galget bissehuvvot danin go oaivvildit rihkkut Ruošša lága, go ovttasbarget {olgoriika}${conc,ik-ikk|olgoriikka} organisašuvnnaiguin.

– Lei oanehis, muhto čielga diehtu mii bođii departemeanttas ahte organisašuvdna galgá heaittihuvvot, nu dajai RAIPON ossodatjođiheaddji, Radion Sulyandziga, golggotmánus {NRK:ii}${acro,suf|NRK:i}.

Eai vuollán

Ruošša álgoálbmotorganisašuvdna RAIPON ii áiggo vuollánit vaikko Ruošša eiseválddit leat mearridan bissehit sin doaimmaid.

{Árktalas}${loan,fin,s-š|Árktalaš} ráđi čoahkkimis Haparandas, ovddidii RAIPON cealkámuša mas čilgejuvvo mo Ruošša {eiseváldit}${conc,ld-ldd|eiseválddit} leat njulgestaga áitán sin doaimmaid.

RAIPON ossodatjođiheaddji Sulyandziga lohká {ovttasbargoguimmid}${fin,d-id|ovttasbargoguimmiid} veahki {dehálaččan}${ess,conc,čč-žž|dehálažžan}.

Organisašuvdna lea máŋgii geahččalan rievdadit njuolggadusaid, muhto das ii leamašan ávki.

Olgoriikaministtar maid áššis

{Sámediggepresideantta}${loan,conc,ntt-nt|Sámediggepresideanta} Egil Olli lohká maid Norgga eiseválddiid gulahallan dán ášši birra ruoššain.

– Olgoriikaministtar lea gulahallan áššis ja dál mannat mii {Oosloi}${prop,typo|Osloi}, go lea dárbu gozihit ášši, čilge Olli.



Illuda juovlabasiide

Vuorddaša iluin juovlabasiid

Nuorabun son ii riekta ádden juovlabasiid duohtavuođa, muhto maŋŋil go son bestui, de leat dát basit šaddan erenoamážin.


Ášši doaimmaha Ánne Olli

Eallin rievddai go bestui

Amalie Bæverrud lávlu dávjá earáide

Amalie Bæverrud lea badjel 60 jahkásaš kárášjohkalaš, alcces muitala jurddašeami rievdan maŋŋil go šattai oskku dovddasteaddjin. Sutnje šattai Ipmilsátni {deháleapmosin}${ess,infl|deháleamosin} eallimis, ja go ieš dovdá dakkáraš liekkusis ja buori dovdduid Ipmilsáni {giežil}${vowc,diph,ie-ea|geažil}, na de ferte son beare muitalit earáide maid Jesusis.

Juovlabasiid ávvuda go dalle riegádii olbmuid beasti

Amalie Bæverrud muitala iežas illudit go beassá Jesusis hállat, dalle dovdá son iežas dahkamin dan maid Ipmil lea {gohččun}${vowlat,u-o,I|gohččon} su dahket. Danne muitaladdá son mánáide ja earáide Jesusis ja danne son maid lávlu sálmmaid. Sálmmaid lohká leat erenoamážin, leat dego sártnit.


Maŋimuš ođđasat sámegillii

Eai dovdda Suoma sámeguovllu

{Álmmolašvuođas}${vowc,á-a|Almmolašvuođas} lea unnán diehtu Suoma sámeguovllu {histurjjás}${loan,vowc,u-o|historjjás}. Danne {hálidit}${conm,d-id|háliidit} dál čalmmustahttit guovllu.

Vuovde-, guolásteaddji- ja duottarsámit searvvi ságadoalli Erika Sarivaara {lohka}${vowlat,a-á|lohká} leat dehálažžan čilget {álmmolašvuhtii}${vowc,á-a|almmolašvuhtii} dán {histurjjá}${loan,vowc,u-o|historjjá}. Mannán vahkkoloahpa lágiduvvui ge seminára dán birra.

Erika Sarivaara lea hui duhtavaš seminárain.

Seminára geasuhii

Oktiibuot 170 olbmo serve seminárii, ja dat leat mealgat eanet go {máid}${vowc,á-a|maid} lágideaddjit ledje vuordán. {Dutkiguovttos}${cmp,1-2|Dutki guovttos}, Matti Enbuske ja Tanja Joona logaldalaiga. Soai leaba beaggán dutkamušaiguin Suoma {histurjjálaš}${loan,vowc,u-o|historjjálaš} sámeguovllu dilis. Lappi universitehta ovttasráđiid seminára {lágideaddjiiguin}${nomag,vowc,mono|lágideddjiiguin} ovttasráđiid álmmuhit {ártihkkalčoahkkáldaga}${vowlat,á-a;conc,hkk-kk|artihkalčoakkáldaga} buot das mii bođii ovdan semináras.



Gáivuonas ollu jávkan

Gáivuona suohkan maid {ráhččá}${conc,hčč-hč;vowc,á-a|rahčá} stuorra {jávkamin}${com,fin,n-in|jávkamiin}, mii lea nu allat go 12 proseantta jahkásaččat, mii buktá stuorra lassigoluid {suohkani}${ill,fin,0-i|suohkanii}.

– Sii fertejit bargagoahtit oččodit logu {viiđa-guđa}${conc,iđ-đ|viđa-guđa} {prosenttii}${loan,conc,ntt-nt|prosentii}, go nu seastit birrasii 10 miljovnna kruvnna jahkásaččat mii dál lea lassi gollun jávkamiid olis, lohká Gáivuona ráđđealmmái, Einar Pedersen.

Muhtimiin unnán jávkan

Gáivuona suohkana hálddahusa logut čájehit ahte ovddidanossodagas ii leat go guokte proseantta {jávkán}${vowlat,á-a|jávkan}, ja {doavttirbalvalusas}${vowc,a-á|doavttirbálvalusas} dušše beannot {proseanta}${loan,conc,nt-ntt|proseantta}. Eará ossodagain gal leat {allá}${vowlat,á-a|alla} {jávkán}${vowlat,á-a|jávkan}, nu go dearvvašvuođaguovddážis gos lea 14 ja bealle proseantta jávkan jahkásaččat.

– Sus ii leat dál čilgehus manne dán dilis leat, stuorra jávkamin, muhto čielggas ahte fertejit {bargagoahttit}${conc,htt-ht|bargagoahtit} {vuoledit}${vowlat,e-i|vuolidit} jávkama, lohká ráđđealmmái Einar Pedersen .

Seamma olbmot eret

Dat stuora {jávkánproseanta}${vowlat,á-a|jávkanproseanta} vuolgá gal maid das ahte {muhttun}${conc,htt-ht|muhtun} bargit jávket dávjá, ja nu lea leamaš máŋggaid jagiid juo. Dat lokte maid {proseanta logu}¥{cmp,2-1|proseantalogu}, go 20 proseantta olbmuin geat jávket, leat duogábeale 80 proseantta jávkanlogus,čilge ráđđealmmái.

– Gáivuona suohkan ferte vuolidit jávkamiid, muđui {čuohcagoahttá}${conc,htt-ht|čuohcagoahtá} fálaldagaide álbmogii, loahpaha Pedersen.


Ráhkadit filmma muittohuvvan olbmos

Julev Film {ASa}${acro,suf|AS} jođiheaddji Odd Levi Paulsen

Sii buvttadišgohtet filmma {"}‰{cit|”}Bonki{"}‰{cit|”}, mas čájehit {muittohuvvon}${der,vowlat,o-a|muittohuvvan} {olbmos}£{olbmo} boarrásiidsiiddas. Filbmadahkki Odd Levi Paulsen lea giitevaš Norsk {Filmistituhta}${loan,foreign|Filbmainstituhta} {ruhtadoarjagii}£{ruhtadoarjagis}.


Ášši doaimmaha Ánne Olli

Ožžo ruhtadoarjaga ráhkadit filmma

Norsk filminstitutt lea Julev Film {AS:ii}${acro,suf|AS:i} juolludan 700 duhát ruvnnu doarjjan dahkat oanehis filmma {"}‰{cit|”}Bonki{"}‰{cit|”}. Dás lea sáhka muittohuvvan sápmelaš albmás geainna boarrásiidsiidda bargit eai áddehala. Julev Film {ASa}${acro,suf|AS} {njunoš}${vowlat,o-u|njunuš}, Odd Levi Paulsen, lea giitevaš Norsk {Filminstituhta}${loan,foreign|Filbmainstituhta} {ruhtadoarrjagii}${conc,rrj-rj|ruhtadoarjagii}.

Silja Somby lea čállán mánusa

Filmma sisdoalu, mánusa, lea Silja Somby čállán, ja {dieđos}${vowlat,o-u|dieđus} go leat ožžon dákkáraš ruhtadoarjaga de muitala dát ahte sii leat rivttes bálgá alde, ahte filmmas lea árvu.

Filmma namma lea {"}‰{cit|”}Bonki{"}‰{cit|”}

Filmma maid sii áigot ráhkadit, dan namma lea Bonki, ja das lea sáhka boares albmás gean namma lea Niillas. Son lea boarrásiidsiiddas, muhto bargit dán boarrásiidsiiddas hállet dušše dárogiela, eaige sii {gulahála}${vowc,á-a|gulahala} dáinna boares albmáin. Son dego eallá iežas eallima, čohkká dušše ja {geahčča}${vowlat,a-á,I|geahččá} glásas olggos. muhto de álgá sámegielat bargi dán {boarrásiisiidii}${cmp,conwb,s-ds|boarrásiidsiidii}.

Muittohuvvan almmái ealáska

Boares almmái, son dego ealáska, muhto dárogielat bargit illá {dahttot}${vowc,a-á|dáhttot} áddet ahte sámegiela dihtii dat ealáskii dát almmái. {Muittohuvvon}${der,vowlat,o-a|muittohuvvan} almmái {jouigagoahtá}${typo|juoigagoahtá}, ja dáinna vugiin de šaddá sámegielat bargi gullat čiegusvuođa mii dahká su oalle unohis dillái.

Solhovd Álbmotallaskuvllas filbmejit

Solhovd Álbmotallaskuvllas sii leat jurddašan dahkat eanaš oasi filmmas, muhto dáidet gal maid filbmet oasi {Filbma-cámppas}${loan,conc,mpp-mp;vowc,á-a|Filbma-campas}. Dál lohká Odd Levi Paulsen iežaset ohcamin neavttáriid ja sávašedje Nils Utsi vuolggášii neavttastit boarrásiidsiidda Niillasa, muđui eai leat vel ollásit mearridan daid eará neavttáriid.

Filmma leat árvvoštallan šaddat máksit badjel guokte miljon ruvnnu, de dát {čiežačuohte}${vowlat,e-i|čiežačuohti} duhát maid Filbma Instituhtas leat ožžon mearkkaša hui olu.

Nuorra filbmabuvttadeaddji dahká filmma

Odd Levi Paulsen, lea 27 jagi boaris, son lea Áiluovttas Divttasvuonas eret. Iežas lohká filbmasearvvi Julev Film AS álggahan njukčamánus. Ja jurdda lea ráhkadit sihke dáro- ja {sámifilmmaid}${cmp,vowlat|sámefilmmaid}.

Bonki nammasaš filmma lohká šaddat sihke dáro ja sámegillii, justa danne go duohtavuohta han lea nie sámiid beaivválaš eallimis. {Filbmiid}${ill,fin,id-i|Filbmii} álget guovvamánu loahpas dahje njukčamánu álggus, danne dáidáge dát oanehisfilbma leat {oaidninláhkai}${cmp,1-2|oaidnin láhkai} boahtte jagi loahpa, nu son lohká Odd Levi Paulsen.


Sámediggi {dáhkkida}${conc,hkk-hk|dáhkida} mávssu Oslo sámi vissui

Oslo Sámi viesus leat ilus go Sámediggi lohpida dáhkidit ovddalgihtii mávssu maid viesu láigoheaddji gáibida sis.

Norgga Sámediggeráđđi lohpida dáhkidit ovddalgihtii mávssu maid Oslo Sámi viessu ferte máksit KLP Eiendom fitnodahkii ovdalgo besset láigohit lanjaid sis.

Dát lea Oslo Sámi viesu stivrra {nubbejođiheaddji}${vowlat,e-i|nubbijođiheaddji}, Ann-Elise Finbog, mielas illusáhka.

- Almmá dán dáhkádusa haga livčče sii vajot ferten giddet uvssaid, čilge Finbog.

Ođđa dállui

Golggotmánus dán jagi fárrii Oslo Sámi viessu ođđa vuogas lanjaide Grunerløkkai, maŋŋágo sullii jagi ledje leamaš almmá dihto lanjaid haga.

KLP Eiendom dat oamasta opmodaga, ja sii leat gáibidan 320.000 ruvnnu ovddalgihtii máksun dahje {nugohčoduvvon}${cmp,1-2|nu gohčoduvvon} {depositumain}${loan,ess,fin,in-n|deposituman} ovdalgo láigohit lanjaid.

– Sii {dáhkkedit}${conc,hkk-hk|dáhkidit} dán supmi Oslo Sámi vissui, lohká Sámediggeráđđelahttu Vibeke Larsen.

Geahččat šiehtadusa ođđasit

Sámediggeráđđi ávžžuha seammás Oslo Sámi viesu hilgut dan oasi soahpamušas KLP Eiendom fitnodagain, gos daddjo ahte Sámi viessu ii sáhte cealkit eret láigosoahpamuša. Jus sii almmatge celket eret láigosoahpamuša, de fertejit máksit láiggu dassáigo KLP Eiendom gávdná ođđa láigoheaddji.

- Dát ii soaba viessoláigolágain, čilge Larsen.

Ann-Elise Finbog lohká, ahte Sámedikki ráva lea buorre ja ahte sii dál áigot bivdit doallat ođđa láigošiehtadallama KLP Eiendom fitnodagain.

- Sámediggi lea dás addán sidjiide {buori}£{buriid} ákkaid, čilge Finbog.

KLP Eiendom Oslos ii leat vel sáhttán vástidit dán áššái.


{Dáhkkida}${conc,hkk-hk|Dáhkida} mávssu Oslo sámi vissui

Sámi dáidda boktá beroštumi Oslos

Dán lásedáidaga lea Norgga Sámediggi oastán.

Sámi dáiddár Tomas Colbengtson {Ruotas}${prop,conc,t-ŧ|Ruoŧas} eret, čájeha dán mánu dáidagis Norgga {oaivegávppogis}${conc,vpp-vp|oaivegávpogis}. Galleriijabargit vásihit Colbengtsona dáidaga boktit olu dovdduid gehččiin.

Galleriija {bargiguovttos}${cmp,1-2|bargi guovttos} Line Harr Skagestad ja Benedicte Stensrud vuohttiba gehččiin stuora beroštumi sámi kultuvrii ja historjái, ja sii háliidit diehtit eanet {sámivuođa}${cmp,vowlat|sámevuođa} birra.

{Sámivuohta}${cmp,vowlat|Sámevuohta} bođii maŋŋit

Thomas Colbengtson lea {bajasšaddan}${vowlat,a-á|bajásšaddan} Deartná guovlluin, {Ruotabeal}${prop,conc,t-ŧ|Ruoŧabeal} Sámis, muhto orru dál Stockholmas. Badjel 30 jagi lea son eallán dáidagiin. Son muitala ahte hui árrat dáiddaoahpus jearai soames {oahapheaddji}${typo|oahpaheaddji} makkár govvaruohttasat ja kulturruohttasat leat sus. Ja son ii nagodan vástidit. Easkka dál lea sámi hearvvaid, herveme, symbolaid ja {mánnánvuođa}${cmp,ess-nom|mánnávuođa} guovllu luonddu váldán oassin dáidagii.

Erenoamáš ávdnasat

Dáidda lea erenoamáš máŋgga ládje. {Vuosttačettiin}${con,č-ž|Vuosttažettiin} geavaha son pleksiláse, aluminiuma, silkkiid ja dábálaš láse govain. Dáid son bordá badjálaga, nu ahte dáidagis leat dego {mánga}${conc,ng-ŋg|máŋga} gearddi. Dás lea symbolihkka ja čanastupmi sámi erenoamáš historjái ja {máŋggabealát}${vowlat,á-a|máŋggabealat}, čiekŋalis kultuvrii, oaivvildit galleriijas.


Line Harr Skagestad (gurutbealde) ja Benedicte Stensrud vuohttiba gehččiin stuora beroštumi sámi kultuvrii ja dáidagii


Buffy Sainte-Marie Riddu Riđđui

Buffy Sainte-Marie boahtá fas Sápmái, Olmmáivággái, boahtte jagi Riddu Riđđui.

Cree-indiána artista Buffy Sainte-Marie boahtá fas Riddu Riđđu festiválii boahtte jagi, ja festiválajođiheaddji Kirsti Lervoll dadjá alcceseaset stuorra ilu ja {gutni}${conc,tn-dn|gudni} go {máilmmebeakkán}${cmp,vowlat|máilmmibeakkán} artista lea miehtan boahtit Olmmáivággái, Davvi-Norgii fas.

– Buffy Sainte-Marie lei festivála váldoartista 2009:s ja {ollusat}${conc,ll-l|olusat} leat háliidan su fas ruovttoluotta; Ii gávdno stuorit násti go son, dadjá Lervoll.

Ráhkkanišgoahtit doaluide

Riikkaidgaskasaš eamiálbmot festivála Riddu Riđđu lágiduvvo guokteloginuppi geardde suoidnemánu {gaskkamuttos}${vowlat,o-u|gaskkamuttus} boahtte jagi, muhto festiválajođiheaddji Kirsti Lervoll dáhttu olbmuid dál juo ráhkkanišgoahtit erenoamáš konseartavásáhussii.

Cree-indiána artista Buffy Sainte-Marie boahtá fas ruovttoluotta Olmmáivággái, gos doalai konseartta 2009:s.

Son lea badjel 40 jagi johtán miehtá máilmmi, čalmmustahttin dihte Davvi-Amerihká eamiálbmogiid dili, ja lea leamašan stuorra inspirašuvdnan musihkkáriidda {miehtta}${conc,htt-ht;vowlat,a-á|miehtá} máilmmi.

Badjel 70 jagi

Dál lea Buffy Sainte-Marie badjel 70 jagi boaris, muhto ain virkui, muitala Riddu Riđu festiválajođiheaddji Kirsti Lervoll.

– Sus lea ođđa joavku, ja dál Lervoll gázzi illudit fas deaivvadit eamiálbmogiid stuorimus násttiin.

Boahtte jagi festivála bileahtaid vuovdigohtet otne.




{Dáhkkida}${conc,hkk-hk|Dáhkida} mávssu Oslo sámi vissui

Ipmilsátni illudahttá ollugiid

Sárdnida olmmošálbmogii Sudánas

Olbmot čuohteduháhiid mielde illudit go besset gullat Jesusis. Dán muitala sárdnideaddji Runar Balto illudahttit.

Ášši doaimmaha Ánne Olli

{Sárnideaba}${conc,rn-rdn|Sárdnideaba} olmmošálbmogii {Mátta-Sudanas}${prop,vowc,a-á|Mátta-Sudánas}

Runar Balto lea dál nuppe {heave}${vowc,ea-á|háve} dán jagis {mátkis}${conc,tk-tkk|mátkkis} {Áfrihkás}${prop,vowc,á-a|Afrihkás} sárdnideamen Ipmilsánis. Son {mátkošta}${conc,tk-tkk|mátkkošta} ovttas tromsalaččain Bjørnar {Heimstad:n}${prop,suf|Heimstadain}. Soai leaba {sárdnemátkis}${conc,tk-tkk|sárdnemátkkis} {"}‰{cit|”}International Gospel mission{"}‰{cit|”} ovddas, ja dán {heave}${vowc,ea-á|háve} leaba soai Rumbec gávpogis Mátta-Sudánas Afrihkás.

Rumbec gávpogis {feastiválas}${loan,vowc,mono|festiválas}

Rumbec gávpogis lágiduvvo festivála gos 150 duhát olbmo {oassálasttet}${conc,stt-st|oassálastet}, ja juohke beaivve čuvvot {lágabui}${vowc,á-a|lagabui} 30 duhát olbmo sin čoakkálmasaid. Dán lohká kárášjohkalaš Runar Balto illudahttit, ja iige gávnna sániid čilget maid dát mearkkaša sutnje, muhto lohká dán leat stuorisin vásihit.

Iežas lohká gal ovdalge sárdnidan dákkáraš stuorra jovkui, guovvamánus son sárdnidii Mátta {Sudanas}${prop,vowc,a-á|Sudánas} jovkui mas ledje 200 duhát olbmo gullamin. Iežas lohká illudit go beassá ná ollu olbmuide muitalit Jesusis, ja oaivvilda iežas Ipmila {dáhttu}${conc,htt-ht|dáhtu} mielde bargat go sárdnida Ipmilsánis.




Eanadoalloskuvla ii heaittihuvvo

Finnmárkku áidna eanandoalloskuvlla, Deanu joatkkaskuvlla, ii dattetge heaittihuvvo.

Finnmárkku {filkkaráđđealmmái}${loan,vowc,i-y|fylkkaráđđealmmái} ja {filkkalávdegoddi}${loan,vowc,i-y|fylkkalávdegoddi} ledje árvalan ahte Deanu joatkkaskuvla galgá heaittihuvvot, dan eai čuovvolan {filkkapolitihkkárat}${loan,vowc,i-y|fylkkapolitihkkárat} ikte.

– Dál gal lean hui movtta go eai heaittit skuvlla, lohká oahppi Vibeke Johnsen.

Jahkásaš áitta

Vaikke {joatkkaskuvllaoahpi}${cmp,gen-nom;conc,hp-hpp|joatkkaskuvlaoahppi} Vibeke Johnsen leage duđavaš dál, de ballá ahte dás duohko juohke jagi vehážiid mielde geahpeduvvojit {oahppofáladagat}${typo|oahppofálaldagat} eanandoalloskuvllas.

- Ákkastallet sihkkarit fas dainna ahte menddo unnán oahppit dán skuvllas, dadjá Johnsen.

{Sihkkarastton}${conc,stt-st|Sihkkaraston} moatti {jahkkái}${conc,hkk-hk|jahkái}
Finnmárkku {filkkasátnejođiheaddji}${loan,vowc,i-y|fylkkasátnejođiheaddji} Runar Sjåstad, dadjá bušeahta dál leat meannuduvvon {čuvvovaš}${vowc,dihp|čuovvovaš} {njealjji}${conc,ljj-lj|njealji} jahkái, ja eanadoalloskuvla, Deanu joatkkaskuvla ii galgga heaittihuvvot dán áigodagas.

– Vaikke in sáhtege dađi {guhkelii}${conc,hk-hkk|guhkkelii} dáhkidit, de in leat 13 jagi {filkapoletihkkemis}${loan,vowc,i-y;vowlat,e-i|fylkapolitihkkemis} leamaš mielde ovttage skuvlla heaittiheamen, loahpaha Sjåstad.


Risku {vođđun}${vowc,diph,o-uo|vuođđun} silbačiŋaide

{Gollerávde-oahppi}${cmp,hyph-0|Gollerávdeoahppi} Lisbeth Somby háliida sámi čiŋaid fuomášuhttit máilbmái, nu ahte maiddái rivgut ja dáččat geavahišgoađáše {risko-lágán}${cmp,hyph-0|riskolágán} čiŋaid.

Vaikko son guhká lea orron {olggobeal}${vowlat,0-e|olggobeale} sámi birrasa, de lea sus Sápmi álo jurdagis go ráhkada golle- ja silbačiŋaidis.


Ášši doaimmaha Brita Åse Norlemann

{Gollerávde-oahppi}${cmp,hyph-0|Gollerávdeoahppi} Lisbeth Somby háliida sámi čiŋaid fuomášuhttit máilbmái ja muitala dássážii vuohttán ahte su sámi designa boktá beroštumi.

{Sámivuohta}${der,vowlat,i-e|Sámevuohta} vuhtto čiŋain

Son lea beannot jagi vázzán skuvlla Fredrikstadas, lulli-Norggas. Fargga lea son oahppan gollerávdi.


Su dáidagis oidnoge bures {sámivuohta}${der,vowlat,i-e|sámevuohta} vaikko ii lean gal áigumuš guorrasit sámi symbolaide.

- Muhto go álgen tevdnet, de oidnen {sámivuođa}${der,vowlat,i-e|sámevuođa} das. Dat lea mu siste, ja dat beare boahtá.


Risku inspirašuvdnan

Lea váttis gávdnat barggu go geargá oahpuin, muhto son sávvá goit beassat {joaktit}${typo|joatkit} {gazzames}${vowm,e-i|gazzamis} oahpu soames oahppan, {hárjánán}${vowm,á-a|hárjánan} gollečeahpi luhtte. De sávvá ráhkadišgoahtit čiŋaid mat leat vuolggahuvvon {riskuin}${conc,sk-skk|riskkuin}.

- Háliidan ráhkadit čiŋaid main solju lea inspirašuvdnan. Seammás háliidan ahte earát, eai dušše sápmelaččat, geavahit mu čiŋaid. {Soljju-čiŋat}${cmp,gen-nom;hyhp-0|Soljočiŋat} rivguide.



Juovlastálut devdet girjerádjosa

Juovlastálut {čajáhusas}${vowc,a-á|čájáhusas}

Okta nubbi lea moadde vahku juo buktán Porsáŋggu girjerádjosii dakkáriid maid dábálaččat ii gávnna girjehilduid gaskkas. Dál devdet juovlastáložat girjerádjosa juovladovdduin.

{Porsáŋgu}${prop,conc,ŋg-ŋgg|Porsáŋggu} girjerájus lávii {lágiđit}${conm,đ-d|lágidit} čájáhusaid. Dáid juovllaide {mearrededje}${vowlat,e-i|mearridedje} ráhkadit juovlastálločájáhusa. Okta láigoheaddji dat árvalii dán, muitala girjerádjosa hoavda Ann-Britt Svane. Nu leat olbmot buktán luoikkasin juovlastáluid maid háliidit earáide ge čájehit.

Čájáhusas leat sihke ruovttu ráhkadan ja oston ávdnasat. {Boarraseamos}${der,vowlat,a-á|Boarráseamos} oston juovlastáloš lea 1960 logus. {Boarraseamos}${der,vowlat,a-á|Boarráseamos} ruovttu ráhkadan lea 30 jagi boaris. Boahtte jagi ii šatta seamma. Dalle hástet olbmuid eŋgeliid buktit, muitala Svane.


Ann-Britt Svane ja juovlastálut

Nuvttá suohtas

{Mángga}${conc,ngg-ŋgg|Máŋgga} girjerádjosis Norggas lea unnán ruhta eai ge suitte lágidit olus makkárge doaimmaid. Seamma dilis lea {Porsáŋgu}${prop,conc,ŋg-ŋgg|Porsáŋggu} girjerájus. Danne lea nu buorre go dákkár nuvttá suohttasiid sáhttit ráhkadit, lohká Ann-Britt Svane.

Facebookas son bovdii olbmuid buktit juovlastáluid. Ii ge son jáhkkán ahte ná ollu juovlastálut galge boahtit.

Somá geahčadit

Sigdis Olsen ja su juovlastálut

Sigdis Olsenis leat guokte juovlastáloža maid fállá čájáhussii. Son lea ieš daid ráhkadan 10- 15 jagi dás ovdal ja ledje šaddan garášii {čihkosi}${ill,fin,0-i|čihkosii}..

– Somá lea geahčadit juovlastáluid, Sigdis Olsen lohká ja ordnesta vel iežas juovlastáluid nu ahte ožžot buori saji čájáhusas.

Čájáhus bistá nu {guhkká}${conc,hkk-hk|guhká} go {gávnojit}${conc,vn-vdn|gávdnojit} juovlastálut doppe. Juovlastáluid eaiggádat ožžot boahtit {vežžat}${vowc,diph,e-ie|viežžat} iežaset dávviriid goas sihtet. Čájáhus soaitá nohkat ovdal juovllaid jus eaiggádat háliidit atnit juovlastáluid ruovttus juovlaruohta.



Juoga maid mii fertet - maiddái {sámediggepresidenta}${loan,vowc,diph|sámediggepresideanta}

Boahtte vahkkus dihkkáda Sámediggi sámi servodaga geainnu ovddos guvlui. Ášši lea deaŧalaš midjiide buohkaide. Válljejumit mat dahkkojuvvojit, šaddet doaivumis jorgalahttit surgadis mannolaga, mii lea goasii jávkadan olles álbmoga. Ášši lea sámegiela dilálašvuohta.

{«}‰{”}Sámediggedieđáhus sámegiela birra{»}‰{”}. Dat orru gal leame oalle {goike ášši}¥{cmp,2-1|goikeášši}, ja namahus ii soaitte geasuhit aviisadoaimmaheddjiid Kárášjohkii čuovvut sámedikki politihkkáriid digaštallama sámegiela birra.

Mo diet leaš; dát lea goit okta dain buot deaŧaleamos áššiin maid Sámediggi galgá gieđahallat álggaheami rájes 1989:s.

Sámediggeráđđi lea luoikkahan sámi diktačálli Paulus Utsi sániid. Buoret ovdasáni lea váttis gávdnat go áigu čilget ášši váibmosa ja mávssolašvuođa:

{«}‰{”}Ii mihkege nu čiekŋalit seaillo olbmuid luhtte go eatnigiella...{»}‰{”}

Hávderavddas

Gielladieđáhus lea nappo juoga mii guoská buohkaide. Seammás čilge dat dilálašvuođa mas sámi gielat leat. Mihttomeriid ja strategiijaid evttohusat duođaštit man lahka hávderavdda giella lea.

Loga: Heaittihit hálddašanguovllu

Sámi álbmot ii jávkka vaikko giella jávkkašii ge, muhto mii de báhcá jus maiddái giella jápmá? Unnán. Ii mihkke? Jus ámmátolbmát ja politihkkárat geat barge dan ovdii ahte hukset Norgga {natiovnna}${loan,tiovnna-šuvdna|našuvdna} 1800- ja 1900-logus, livčče beassan oaidnit ahte sápmelaččat leat šaddan {«}‰{”}buorren dáččan{»}‰{”}, de livčče soaitán mojohallat ja dadjan: -- Viimmat lea dáruiduhttin ollašuvvan.

Muhto go garra {dáruidihttin}${typo|dáruiduhttin} ii oalát lihkostuvvan, ja go sápmelaččain ledje ovddasmannit ja ovddosgeahččit nu mo Paulus Utsi, de lea sámegielas – ja sámi álbmogis ain doaivva.

– Giella lea sihke priváhta ja almmolaš ášši. Sámegiela boahtteáigi lea dan duohken movt guhtege mis atná sámegiela lunddolaš gulahallangiellan nu ollu oktavuođain go vejolaš ja dan duohken movt servodat lágida dilálašvuođaid dasa ahte dat galgá leat vejolaš, daddjojuvvo dieđáhusas.

Ferte vai berre?

Lea mearkkašahtti fuomášupmi ahte sámediggeráđđi hupmá njuolga midjiide juohke oktii.

Digaštallamis sámediggepresideantta giellamáhtu birra lea jearaldat leamaš {«}‰{”}berre go son vai galgá go son máhttit{»}‰{”}. Gielladieđáhusas dovddahuvvo áibbas čielgasit mii lea deaŧaleamos dasa ahte sámegielat galget ceavzit.

Máŋgga sajis dieđáhusas daddjojuvvo {«}‰{”}ferte{»}‰{”}. Dat deattuha duođalašvuođa dilálašvuođas. Jus sámegiella galgá ceavzit boahtteáiggis de fertejit eanebut dahkat juoidá. Dál eat šat ábut ádjánit válljenfriddjavuođain.

{«}‰{”}Eanebut fertejit válljet sámegiela...{»}‰{”}, {«}‰{”}...váhnemat fertejit válljet sámegiela...{»}‰{”}, {«}‰{”}Almmolaš giellan ferte sámegiella...{»}‰{”}, {«}‰{”}informašuvdna ferte maiddái leat sámegillii{»}‰{”} ja báhpat fertejit váldit sámegieloahpu go virgáduvvojit hálddašanguvlui.

Ja vai ii leat eahpádus das man deaŧalaš dihtomielalašvuohta lea sámegiela geavaheami dáfus eanet oktavuođain, de cealká ráđđi:

{«}‰{”}Ovttaskas giellageavaheaddjis lea stuora ovddasvástádus, muhto Sámediggi áigu maid duvdit eambbo ovddasvástádusa ásahusaide ja politihkkáriidda. Sámi ásahusat ja politihkkárat leat ovdagovat sámi servodagas ja sis lea stuora váikkuhanváldi.{»}‰{”}

Berre go vai galgá go sámiid njunuš?

Nie čielga galgá-ávžžuhusa olis ii berreše leat eahpádus das {máid}${vowc,á-a|maid} sámediggepresideanta galgá. Seamma gáibádus mii biddjojuvvo váhnemiidda, ásahusaide ja báhpaide, ferte maiddái biddjojuvvot Norgga sápmelaččaid {njunnožii}${conm,ž-š|njunnošii} - ja ofelažžii.

Olles gielladieđáhusa vuođđu bieđgana jus sápmelaččaid deaŧaleamos jietnaguoddi ii daga dan maid earát fertejit.

Gean iešguhtet bellodagat ovddidit presideantaevttohassan, dasa in seagut mun iežan. Lihkus leat maiddái válljejeaddjit mielde mearrideame gii sámediggepresideantan šaddá.

Gielladieđáhus berre, dahje rievttabut daddjon: ferte leat miellagiddevaš dokumeanta buohkaide geat beroštit sámegielaid boahtteáiggis. Dáppe gávdnojit ollu dieđut ja máhttu mii lea deaŧalaš.

Gielladieđáhus

Váldi ja resurssat

Sámediggeráđđi oaivvilda ahte lea deaŧalaš guorahallat geas galgá leat ovddasvástádus sámi giellapolitihka dáfus Norggas.

Duođai lea nu ahte dat ásahus mii lea sápmelaččaid áidna ovddasteaddji ásahus, das lea unnán váldi servodagas bargat giela ovddidemiin. Seammás gávdnojit áŋggirdeaddjit miehtá riikka, geat dadjat nuvttá ja eaktodáhtolaččat barget sámi gielaid gáhttemiin, ovddidemiin ja nannemiin.

Lea duođaštuvvon ahte giellaguovddážat miehtá riikka barget erenoamáš buori barggu. Dat devdet juo dan mii lea gielladieđáhusa okta váldomihttu: oažžut eanebuid sámástit.

Sámediggeráđđi oaivvilda ahte váilevaš ekonomalaš, hálddahuslaš ja olmmošlaš návccat leat stuora hástalussan sámegiela nannema barggus.

NRK Sápmi lea maŋemus jagi mielde čájehan ahte muhtin báikkiin geavahit ruđa dakkár vugiin mii addá bohtosiid, ja dakko leat giellaguovddážat dievas illusáhkan beaggán. Baicca lea veara geahčadit dárkileappot movt gielddat ja fylkkagielddat geavahit guovttegielalašvuođaruđaid.

Danne lea áigi duođai dievvan dasa ahte čađahit dakkár guorahallama man sámediggeráđđi árvala. Nu olahivččiiga Stuoradiggi ja Sámediggi oktasaš ipmárdusa das mii lea hástalussan. Liikká ferten muittuhit ahte dál juo gávdnojit sámegiela dili čielggadeamit, kártemat ja evalueremat. Sámegiela ealáskahttima ja nannema bargu ii ábut bisánit dan botta go vuordit ođđa čielggadeami muhtin almmolaš lávdegottis.

Politihkalaš ovttaoaivilvuohta

Sámediggi berre dál juo oažžut duohta válddi stivret sámi giellapolitihka, ja dieđusge fertejit ásahuvvot dárbbašlaš ekonomalaš váikkuhandoaimmat. Son gii duođai dáhttu geavahit sámegiela, ii berre bisánit ruđa geažil.

Ii leat vuođđu jáhkkit ahte gielladieđáhus boktá riiddu Sámedikki guovtti stuorámusa gaskka – Bargiidbellodaga ja Norgga Sámiid Riikkasearvvi gaskka.

Bargu man NSR lea bargan máŋgalogi jagi vuhtto bures gielladieđáhusas. Dás sáhttet leat smávva erohusat, muhto váldočuoggáid dáfus berrejit politihkkárat soahpat das ahte dieđáhus lea buorre vuođđu nannet, ovdánahttit ja lasihit sámegielaid geavaheami miehtá Norgga.




Fasttit givssiduvvon dávddaid dihtii

26-jahkásaš Ruben Klipper logaldallá Deanu {nuoraidskuvla-oahppiide}${nomag,vowc,mono;cmp,hyph-0|nuoraidskuvlaohppiide} iežas váivves mánná- ja nuorravuođa vásáhusaid.

Miela vuostá gárrudit, dahje fáhkka huikkádit. Nu soaittát jos dus leat sihke ADHD- ja Tourettes-dávddat. Ruben Klipper lea fasttit givssiduvvon dáid dávddaid dihtii, ja johtá dál ja muitala iežas vásáhusaid birra.


– Háliidan buktit ovdan ja deattuhit ahte ADHD- ja Tourettes-gillájeaddjit leat guhkkin eret jallat, dadjá Ruben Klipper rádiojearahallamis.

26-jahkásaš almmái lea mánná- ja nuorravuođas fasttit givssiduvvon, go guktot dávddat sus leat.

Ollesolmmožin johtá dál {miehttá}${conc,htt-ht|miehtá} Norgga ja logaldallá {skuvllaoahppiide}${nomag,vowc,mono|skuvllaohppiide} – mo dávddaiguin lea eallit, ja mo lei givssiduvvot.

NRK Sápmi deaivvadii albmáin, go Deanu {Nuoraidskuvlla-oahppiide}${nomag,vowc,mono|Nuoraidskuvlaohppiide} logaldalai Deanu birasvisttis.

Rabasvuođain muitala rádioreportášas manne son lea válljen johtit ja muitalit iežas mánná- ja nuorravuođa gillámušaid birra.

Guldal rádioreportáša dá:



Niibbástallan Guovdageainnus

Guokte guovttitlot jahkásaš albmá čukkohalaiga olggobealde Guovdageainnu Thon hotealla {mannán}${vowlat,á-a|mannan} ija.

Albmáid dolvo vuos Guovdageainnu dearvvasvuođa guovddážii váktadoaktára lusa, dasto soai sáddejuvvuiga viidásut {Hamarfeastta}${prop,conc,m-mm;vowc,a-á;vowlat,a-á|Hámmárfeastta} buohccivissui.

Albmáid dilli ii leat heakkavárálaš. Soai čukkohalaiga ee. čoavjái.

Váldojuvvui gitta Álttás

Son guhte navdojuvvo niibbástallin, almmái golmmatlot jagiin, báhtarii báikkis, muhto son váldojuvvui gitta maŋŋá ja son čohkká dál rájusgiddagasas Álttás.

Operašuvdnajođiheaddji Jan Olav Skjølberg Oarje-Finnmárkku politiijaguovllus, muitala iežaset dál vuos diehtit unnán das, mii lea dáhpáhuvvan, almmái dutkojuvvo beaivvi mielde.




Ođđa girji boađi-boađi

Thomas Marainen lea čállán girjji muitalusain maid mánnán lea gullan. Dalle máinnastedje ollesolbmot {hálddiin}${conc,ldd-ld|háldiin} ja eananvuložiin. Girji almmustuvvá juovllaide.

{Hálddiin}${conc,ldd-ld|Háldiin} son muitala girjjistis


Girječálli Thomas Marainen

Marainen muitala girjjis leat sága guovtti bártnážis, soai {mannaga}${verb,conm,g-b|mannaba} meahccái ja doppe de geavvá nu ahte nuppi máná lonuhit {hálddit}${conc,ldd-ld|háldit} iežaset mánáin. Dan sáhtte dahkat danne go dan nuppi {bátnis}${conc,rdn-rtn|bártnis} ii leat silba mii suddjii su lonohallamis {hálddiide}${conc,ldd-ld|háldiide}. Ii dáidde leat nu álki lonuhit máná {ruovttluotta}${typo|ruovttoluotta}. Mo de {geavva}${vowlat,a-á|geavvá}, dan ferte lohkat girjjis.

Váttis lei oažžut ruđa deaddileapmái

Thomas Marainen muitala lean váttisin fitnet ruđa girjji gárvvisteapmái ja {prenteheapmai}${ill,ai-ái|prenteheapmái}. Ovdal lohká lean vejolaš fitnet ruhtadeami Norgga Sámedikkis, dál ii leange šat nu. Danne manai áigi dušše ohcat ruđaid almmustahttit girjji. Loahpa loahpas meinnestuvai ruhtadeapmi, ja leage Ruoŧa Sámediggi mii juolludii ruđa prentehit girjji. Davvi Girji dat almmustahttá Thomas Marainena girjji {"}‰{cit|”}Háldi lonuhus{"}‰{cit|”}.

{Hálida}${conm,d-id|Háliida} ođđa sámi mátkkoštanplána

(Govven: Inga Sámi Siida / Inger M. Evjen)

Sámediggi juolluda doarjaga sámi mátkkošteapmái. Man {lahkai}${vowc,a-á|láhkai} kvalitehtasihkkarastá Sámediggi ahte lea sámi buvtta man Sámediggi doarju, {jeara}${conc,r-rr;vowlat,a-á|jearrá} NSR.

Almmuhuvvon: 20.04.2012

– Maŋimuš sámi mátkkoštanplána lea jagi 2000 rájes, dadjá NSR/SáB Nuortaguovllu válgabiire sámediggeáirras Trond Are Anti. Anti muitala ahte NSR evttohii Sámedikkis juovlamánu 2008 ođđa áššin álggahit barggu ráhkadit ođđa ollislaš sámi mátkkoštanplána, ja {jearra}${vowlat,a-á|jearrá} dan ektui maid Sámediggi lea {bárgan}${vowc,á-a;vowlat,a-á|bargan} dan ášši olis.

– Maid lea sámediggeráđđi bargan {dan áššiin}£{dainna áššiin}, jurdila Anti. – Leago ráđis áigumuš ráhkadit ođđa ollislaš sámi mátkkoštanplána, ja goas {boahta}${vowlat,a-á|boahtá} dieđáhus mo sámi mátkkošteapmi doaibmá?

– Sámediggi juolluda doarjaga sámi mátkkošteapmái. Man {lahkai}${vowc,a-á|láhkai} kvalitehtasihkkarastá Sámediggi ahte lea sámi buvtta man Sámediggi doarju, loahpaha Anti.

Oktasaš cealkámuš riddoássiid vuoigatvuođain

NSR oaččui doarjaga oktasaš Sámedikke cealkámuššii riddoássiid vuoigatvuođain. Dál {váilo}${vowlat,o-u|váilu} vel dat duođalaš bargu, ja NSR lea gearggus bargat ulbmillaččat Stuorradikke ektui.

Almmuhuvvon: 20.04.2012

Leai stuorra eahpesihkkarvuohta das ahte oažžu go Sámediggi meannudit láhkaproposišuvnna 70L; láhkaevttohusas gártet stuorra váikkuhusat riddoássiide miehtá Sámi. Ášši ii lean áššelisttus, muhto NSR {fitnii}${conc,tn-dn|fidnii} gáibidit oktasaš cealkámuša mii čielggada maid Sámediggi oaivvilda áššis.

Mii leat ilus go NSR {fitnii}${conc,tn-dn|fidnii} doarjaga oktasaš cealkámuššii riddoássiid vuoigatvuođain. Sámedikke posišuvdna fihttii viimmat loahpas ahte Sámediggi oažžu garrasat {mándáhta}${loan,vowc,á-a|mandáhta} go hállo ovttain, čielga jienain Stuorradikke ektui, dadjá Geir Tommy Pedersen, {guolástuspolitihkálaš}${loan,vowlat,á-a|guolástuspolitihkalaš} ovddasteaddji {NSR:as}${acro,suf|NSR:s}.

– Stuorradiggi dárbbaša oažžut čielga rávvagiid Sámedikkis ahte historjjálaš vuoigatvuođaid galget dohkkehuvvot lágalaččat, joatká Pedersen.

Dát lea čielga signála {NSR:ii}${acro,suf|NSR:i} ahte Sámedikki mielas ráđđehusa láhkaproposišuvdna Riddoguolástanlávdegotti árvalusa maŋŋá lea menddo heittot. – Ráđđehus iská dahkat riddogátti olbmuid {vuoigtavuođaid}${typo|vuoigatvuođaid} haga, go biehttalit historjjálaš guolástanrievtti sidjiide geat {asset}${vowc,a-á|ásset} vuotnagáttiin, dadjá Pedersen. – Ráđđehus lea čájehan ahte sii eai dohkket historjjálaš {guolastusvuoigatvuođaid}${vowlat,a-á|guolástusvuoigatvuođaid} Finnmárkui eaige eará vuonaide mearragáttis, ja danin fertet mii bargat garrasit {oažžundihte}${cmp,1-2|oažžun dihte} dohkkehuvvot dáid go de proposišuvdna galgá šaddat láhkan Stuorradikkis, loahpaha Pedersen.

Báhčaveaivuotna billistuvvo mirkobázahusaid luoitima geažil

{Girkkonjárgga}${prop,conc,rkk-rk|Girkonjárga} ja Báhčaveaivuotna

– Nationála luondduluossavuotna Báhčaveaivuotna billistuvvo go Mátta-Várjjaga {ruvkkit}${vowlat,i-e|ruvkket} luitet dohko bázahusaid main leat mirkkot

Almmuhuvvon: 19.04.2012

NSR/SáB Nuortaguovllu válgabiire sámediggeáirras Trond Are Anti čilge ahte dát hástalus lea ovddiduvvon ođđa {áššiin}${ess,fin,in-n|áššin} ja jerron ovdalis ráđis Sámedikki dievasčoahkkimis.

Dán olis jearrá Anti sámediggeráđis maid lea sámediggeráđđi bargan bissehit dan ahte nationála luondduluossavuotna, Báhčaveaivuotna, ii {billistuvvošii}£{verb,infl,cond,kongr|billistuvvoše} mirkobázahusaid geažil maid Mátta-Várjjaga ruvkedoaibma luoitá?

Gažaldat ráđđái doaibmabijut sámiide geat ásset gávpogiin

Sámediggeáirras Geir Tommy Pedersen {jearra}${vowlat,a-á|jearrá} mainna lágiin sámediggeráđđi lea jurddašan buoridit sámiid dili stuorát {gávpugiin}${vowlat,u-o|gávpogiin}.

Almmuhuvvon: 18.04.2012

{Dáđistaga}${vowc,á-a|Dađistaga} ásaiduvvet eanet ja eanet sápmelaččat gávpogiidda go ássanminsttar lea rievdan. Dát mielddisbuktá maiddái dan ahte gávpogat váldet badjelasaset ovddasvástádusa láhčit bálvalusaid sámi álbmoga várás. {Šallošit}${vowc,a-á|Šállošit} go Romssa ođđa gávpotstivra gesii eret ohcama ahte laktit Romssa sámegiela hálddašanguvlui, dán {šalloša}${vowc,a-á|šálloša} NSR sakka.

Dasto oaidnit mii ahte Oslos ii leat sámi deaivvadanbáiki sámiide geat {asset}${vowc,a-á|ásset} Oslo guovllus.

Eará gávpogiin eai measta oppa gávdnoge dohkálaš fálaldagat sámiide.

{Šallošit}${vowc,a-á|Šállošit} go Sámediggeráđđi lea dihtomielalaččat hilgon {áŋgiruššamis}£{áŋgiruššama} sámi gávpotpolitihkalaš {plantain}${loan,typo|plánain}.

Dán oktavuođas jearrá NSR ahte mainna lágiin lea ráđđi konkrehta jurddašan buoridit sámiid dili stuorát gávpogiin ja makkár váikkuhangaskaoamit biddjojuvvojit.


Norsk versjon / {Dárugillii}${cmp,vowlat,u-o|Dárogillii}

Sámi kulturmuitohálddašeapmi: Riggodat dahje boahtteáiggi giksi?

Sámediggeáirras Rolf Johansen



NSR oaivvilda ahte sámi kulturmuitohálddašeapmi ferte árvvoštallojuvvot. Ahte sámi kulturmuittut leat automáhtalaččat suddjejuvvon go 100 jagi leat gollan sáhttá boahtteáiggis dagahit hástalusaid dan ektui ahte mii gohčoduvvo kulturmuitun.{  }‰{singlespace| }NSR lea maid fuolastuvvan ahte ovttaskas olbmot ieža fertejit máksit min oktasaš kulturárbbi iskkademiid ja registreremiid ovddas.

Almmuhuvvon: 17.04.2012

- Mii oaivvildat ahte kulturmuitohálddašeapmi ferte guorahallojuvvot, dadjá Rolf Johansen, sámediggeáirras {Ivggus}${prop,conc,vgg-vg|Ivgus} eret. - NSR oaidná dehálažžan ahte sámi kulturmuittut {lea}£{verb,kongr|leat} suddjejuvvon nu oanehis áiggi maŋŋá go 100 jagi.{  }‰{singlespace| }Sámi kultuvra ii leat guođđán nu stuorra luottaid lundui ja servodahkii, ja galgá váldit vara dan veaháš mii gávdno.{  }‰{singlespace| }Muhto boahtteáiggis lea hástalus, dadjá Rolf, ja čilge: - Jus otná njuolggadusat, mas buot mii lea sámi ja badjel 100 jagi automáhtalaččat suddjejuvvo, maiddá doibmet boahtteáiggis, de sáhttit mii ovdamearkka dihte oažžut stuorra hástalusaid ođđaáiggi eanandoalureaidduid ja skohteriid ektui.{  }‰{singlespace| }- Danne fertet mii oažžut čielggadeami njuolggadusain dan ektui ahte maid {hálidat}${conm,d-id|háliidat} suddjet, dadjá son.

Nubbi {poeŋga}${loan,vowc,diph|poeaŋga} lea ahte otná ortnegis lea ovttaskas olbmuin ovddasvástádus ruhtadit kulturmuittuid iskkademiid ja registreremiid huksenprošeavttaid oktavuođas. - Dát lea máksinprinsihppa mii duohtavuođas mearkkaša ahte oktasaš kulturárbi máksojuvvo olbmuid priváhta burssas, čilge Johansen. NSR ballá ahte dát áiggi mielde sáhttá heajosmahttit dehálaš kulturmuittuid registrerema ja áimmahuššama. - Lea go álbmot ovttaoaivilis dáinna ortnegiin, vai sáhttá go nu geavvat ahte olbmot válljejit ahte eai atte dieđuid suddjejuvvon kulturmuittuid birra go dat dagaha váttisvuođaid, ja njulgestaga olggosgoluid guovlluid, visttiid ja dávviriid geavaheami hárrái, imaštallá Rolf Johansen.

NSR buktá dán ođđa áššin Sámedikki dievasčoahkkimii dán vahku, ja sávvá ahte Sámediggeráđđi čuovvolahttá dan ja gieđahallá dan albma láhkái.




{Iinnásullos}${prop,vowlat,á-a|Iinnasullos} ferte geaidnohuksema olis vuhtiiváldit boazodoalu

NSR oaivvilda ahte ferte váldit boazodoalu vuhtii go Stáhta geaidnolágádus galgá mearridit gos dat ođđa E10-geaidnu Evenášši ja Suorttáid gaskka galgá huksejuvvot.

Almmuhuvvon: 18.04.2012

Stáhta geaidnolágádusa almmuhuvvon {konsepta-lávedgottičielggadus}${typo|konseapta-lávdegoddičielggadus} lea čájehan ahte viiddis guovllut Evenáššis, Dielddanuoris ja Lodegiin gielddain leat meroštallon boazoguohtunguovlun. NSR diehtá dan ahte geainnu áigot hukset hui dehálaš boazoguohtuneatnamiidda mat gusket {Iinnásullo}${prop,vowlat,á-a|Iinnasullo} orohahkii {{Ganasvuotna}${prop,vowc,a-á|Gánasvuotna}/Lulli-Iinná}${prop,vowlat,á-a|Lulli-Iinna}.

{Sámedikkeáirras}${cmp,gen-nom|Sámediggeáirras} Ann-Mari Thomassen {NSRas}${acro,suf|NSR:s} oaivvilda dát čoavddus fuolastuhttá. – Geaidnu botke dehálaš johtin- ja bálgangeainnu bohccuide {{Ganasvuotna}${prop,vowc,a-á|Gánasvuotna}/Lulli-Iinná}${prop,vowlat,á-a|Lulli-Iinna} orohagas. Nu guhká go boazodoallu lea leamaš guovllus de leat bohccot geavahan justa dán gaskka jođáhahkan sivas dan baskkes gutko/johtinsaji Guollevuona ja {Ganasvuona}${prop,vowc,a-á|Gánasvuona}, čilge Thomassen. Son njulgestaga ballá duođalaš váikkuhusain guovllu boazodollui: – {Dát}£{Dán} gáržžes johtinsaji geažil ii leat bohccuin eará báiki johtit go justa dakko gosa geainnu leat áigumin, ja dát sáhttá váikkuhit garrasit ja heittogit boazodollui.

NSR ovddida ihttin ođđa ášši Sámedikkis, gos {sámedikkeráđđi}${cmp,gen-nom|sámediggeráđđi} bivdo váikkuhit áššis nu ahte válljejuvvo dat molssaeaktu mas {lea}£{leat} boazodollui. – Sámedikkis lea váikkuhanvejolašvuohta go sáhttet bivdit konsultašuvnnaid Stáhta geaidnolágádusain. Mii vuordit ahte ráđđi dál ávkkástallá dáinna vejolašvuođain cealkit čielgasit ahte boazodoallu galgá vuhtiiváldot, gáibida Thomassen.

Borjadat lea vástádus

{Cealkamuš}${vowlat,a-á|Cealkámuš} {NSRas}${acro,suf|NSR:s} maŋŋel go ráđđehus lea {ovdánbuktan}${vowlat,a-á|ovdanbuktán} {stuoradikkiproposišuvnnai}${cmp,gen-nom;fin,i-id|stuoradiggeproposišuvnnaid} čuovvoleami {Riddoguolastuslávdegotti}${vowlat,a-á|Riddoguolástuslávdegotti} evttohussii.

Almmuhuvvon: 29.03.2012

NSR lea diibmá juo hilgon šiehtadusa Ráđđehusa ja Sámedikki gaska mii guoská čuovvolit Riddoguolástuslávdegotti evttohusa dáiguin ákkastagaiguin:

Šiehtaduvvon evttohus šiehtadussii ii árvvusane daid historjjálaš rivttiid mat min álbmogis leat guolásteapmái.

Sámedikkis ii leat ollislašfápmu šiehtadallat eret historjjálaš rivttiid guolástit min álbmoga ovddas.

Šiehtadus ovddasta hilguma {Ridduguolástusalávdegotti}${cmp,vowlat,u-o|Riddoguolástuslávdegotti} ovttajienalaš evttohusa.

Šiehtadus ii leat álbmotrivttiid unnimusstandárda siskkobealde.

Fátmmastit šiehtadussii sáhttá {atnot}${conc,tn-dn|adnot} sámi {vuoigatvuođaeaiggadiid}${vowlat,a-á|vuoigatvuođaeaiggádiid} {vuosttá}${conc,stt-st|vuostá}, ja eará álgoálbmogiid sullasaš vuoigatvuođaiguin boahttevaš riekteproseassain.

Vejolaš doaimmaid {nannendihte}${cmp,1-2|nannen dihte} dili mearrasámi guovlluin sáhttá {dahkkát}${conc,hkk-hk;vowlat,á-a|dahkat} vaikko eai šatta láhkarievdadusat

NSR oaidná ahte dát vuođđudusat čuččot ain. NSR šálloša garrasit go vánis eanetlohku Sámedikkis mearridii šiehtadusa. (Dál go proposišuvdna lea gárvvis ollislaččat berre leat vuođđu váldit ášši fas bajás Sámedikkis ođđa meannudeapmái.) NSR šálloša maid go presideanta Egil Olli šiehtadusa máidnu, iige namutge buot daid várrehusaid maid vánis eanetlohku bijai šiehtadussii.

Egil Olli ja Bb lea ovdal cealkkan ahte Sámediggi galgá bargat {viidáseabbo}${der,conc,bb-pp|viidáseappot} áššiin Stuoradikki ektui ja gaskariikkalaš orgánaide, cuiggoda Geir Tommy Pedersen, {nubbinjođiheaddji}${cmp,ess-nom|nubbijođiheaddji}nubbijođiheaddji Sámedikki Kultur- ja ealáhuslávdegottis ja parlamentáralaš {nubbinjođiheaddji}${cmp,ess-nom|nubbijođiheaddji} {NSRas}${acro,suf|NSR:s}. – Makkár luohttevašvuohta lea sus dán áššis go son illuda iige jurddaš várrehusaid birra? Movt sáhttá son dál kritihkalaš {leahket}${vowlat,e-i|leahkit} Ráđđehusa hilgumii, go son medias ovdanbuktojuvvo dáinna {lágin}${com,fin,n-in|lágiin}?

NSR gáibida čielggadeami mii lea Sámedikki strategiija dán áššis, sihke Stuoradikki ektui ja gaskariikkalaš orgánaide, ja áigu bivdit dán Sámedikki dievasčoahkkimis cuoŋománus.

NSR áigu maiddái ovdanbidjat ođđa meannudeami Borjadat evttohusa – sierra vuoruheapmi {sihkarastindihte}${cmp,1-2|sihkkarastin dihte} mearrasámiid riektevuođu. Dát evttohus hilgojuvvui Sámedikki eanetlogus bušeahtta 2012 meannudeami vuolde juovlamánus diibmá, dainna {ákkastallamin}${com,fin,n-in|ákkastallamiin} ahte ášši ii lean loahpalaččat meannudan {Stuoradikkis}${prop,conc,r-rr|Stuorradikkis}. Dás sáhtát lohkat Borjadaga birra ja {NSRa}${acro,suf|NSR} bušeahttaevttohusa.

Evttohus maid ráđđehus lea bidjan ovdan duođašta ahte lea dárbu {viidáseabbo}${der,conc,bb-pp|viidáseappot} bargat {sihkarastindihte}${cmp,1-2|sihkkarastin dihte} mearrasámi kultuvrra riektevuođu, dadjá {NSRa}${acro,suf|NSR} {nubbinjođiheaddji}${cmp,ess-nom|nubbijođiheaddji} Gunn-Britt Retter. – Borjadat lea min vástádus dán hástalussii. Dat lea prošeakta mas lea ulbmil hukset ovttasbargoguimmiid našunála ja gaskariikkalaš dásis, {sihkarastit}${conc,hk-hkk|sihkkarastit} riektevuođu ja vuođu ovdánit mearrasámi guovlluin. Mii ovddidit dán evttohusa ja bivdit ođđa meannudeami Sámedikkis.



Gulahallanolbmot:

Geir Tommy Pedersen, 915 43 995

Gunn-Britt Retter, 913 59 222

Ásahit ruhtadanortnegiid sámi skuvllaide

Ann-Mari Thomassen, {NSRa}${acro,suf|NSR} {sámedikkeáirras}${cmp,gen-nom|sámediggeáirras}, lea čuvvon mielde ja {vuorjašuvva}${vowlat,a-á|vuorjašuvvá} go skuvllat heaittihuvvojit sámi giliin ja guovlluin.

Almmuhuvvon: 19.03.2012

-Heaittihit giliskuvllaid vaikke gos leaš šaddá váikkuhit mánáid ja dan gili gos sii orrot máŋgga láhkái. Gielalaččat ja kultuvrralaččat šaddá čuohcat go giliskuvllat heaittihuvvojit sámi giliin, dadjá Thomassen.

Thomassen lea oahpaheaddji, ja lea áŋgiruššan erenoamážiid {Vatnjávári}${prop,vowlat,á-a|Vatnjavári} skovlá heaittiheamis Skánit suohkanis, guovlu maid son dovdá bures. – Ledjen guhkimusat doivon ahte suohkan ipmirdii ahte {Vatnjávári}${prop,vowlat,á-a|Vatnjavári} {skåvla}${vowc,å-o|skovlá} ferte bissut go dat lea nu dehálaš sámi institušuvdna {Skánihis}${prop,suf|Skániin}, gos sámegiella ja kultuvra leaba vuođđogeađggit oahpahusas, dadjá Thomassen, ja muitala {NSRa}${acro,suf|NSR} strategiija {viidáseabbo}${der,conc,bb-pp|viidáseappot}: - Mii leat ovddidan ášši Sámedikkis gos mii bivdit {Sámedikkiráđi}${cmp,gen-nom;vowlat,i-e|Sámediggeráđi} guorahallat ruhtadanortnegiid skuvllaide gos lea sámi sisdoallu. – Mis lea buorre jurdda ahte Máhttolokten sámegiella galgá leat vuođđogeađgi oahpahusas dain skuvllain, joatká Ann-Mari Thomassen áŋgirit.

Thomassen čilge ášši lagabut: - Skánit suohkana bušeahtta {2012is}${num,suf|2012:s} lea {bidjon}${conc,dj-ddj|biddjon} ahte háliidit ekonomalaš seastima go heaittihit {Vatnjávári}${prop,vowlat,á-a|Vatnjavári} skovlá, váikko suohkan ii leat geahččan servvodatbeliid heaittiheames márkagiliskuvlla. Vuhtiiváldojuvvojit go sámi kulturguoddit jus fárreha ohppiid márkagiliskuvla guovddášskuvlii?

Thomassen oaivvilda ahte suohkanis {váilo}£{verb,kongr|váilu} ipmárdus dasa ahte {Vatnjávári}${prop,vowlat,á-a|Vatnjavári} skovlá lea hui dehálaš sihke dikšu ja ovddida sámegiela. – skuvla lea dat maŋemus skuvlabáiki márkagiliin {Skánihis}${prop,suf|Skániin} ja Evenáššis, ja davábealde suohkana leat skuvlaheaittiheamit mielddisbuktán eretfárremiid sámi gilážiin. – Márkagilit mat leat {lulabealde}${vowlat,a-á|lulábealde} Skánit suohkana leat stuorrume, leat eanet {aht}${vowlat,0-e|ahte} eanet nuorat mat fárrejit ruovttoluotta ruovttusuohkanii maŋŋel {oahpugazzamis}${cmp,gen-nom|oahppogazzamis}. Márkománák sámi mánáidgárdi ja {Vatnjávári}${prop,vowlat,á-a|Vatnjavári} skovlá leat dehálaš bealit ásaheamis márkagiliin, juste dan dihte go lea oadjebas {bajašaddandilli}${vowlat,a-á|bajásšaddandilli} mánáide gos lagasbirrasis lea sámegiella ja kultuvra lunddolaš oassi. – movt jurddašeaba suohkan ja eiseválddit ahte galget fievrredit beroštumi ja {duosttilvuođa}${conc,stt-st|duostilvuođa} atnit sámegiela? imašta son.

NSR lea heaittiheami {duogažis}${vowlat,a-á|duogážis} evttohan ahte sámediggeráđđi ferte gulahallat váhnemiiguin geas leat mánát geain lea sámegiella skuvllas ja Skánit suohkaniin doalahit ja nannet Vatnjavári skovlá nugo sámi {ressursaskuvlan}${loan,conm,ss-s|resursaskuvlan} gos mihttu lea oažžut guovttegielat mánáid. Sámediggi berre guorahallat vejolašvuođa ásahit {ruhttadanortnega}${conc,htt-ht|ruhtadanortnega} go skuvllat ásahit gos lea pedagogalaš vuođđu {Mahttolokten}${vowc,a-á|Máhttolokten} sámegiella {sihkkarastindihte}${cmp,1-2|sihkkarastin dihte} ohppiid sámegiel oahpu. Dát berre váldot {bajas}${vowlat,a-á|bajás} {Mahttodepartamentain}${loan,vowc,diph;vowlat,a-á|Máhttodepartemeanttain} go stáhta oassi berre leat guoddi ruhtadeapmi.

Ann-Mari Thomassen ii hálit {vuollanit}${vowc,a-á|vuollánit} gádjut Vatnjavári skuvlla. – Jus suohkan ii meine váldit {ovddasvástadusa}${vowlat,a-á|ovddasvástádusa} sámegielas ja kultuvrras suohkanis fertet mii leat čeahpit ja gávdnat eará čovdosiid.


Nissonbeaivvi dearvvuođat

{NSRa}${acro,suf|NSR} jođiheaddji{  }‰{singlespace| }Aili Keskitalo čujuha iežas njukčamánu 8.beaivve-dearvvuođaiguin {veahkáválddalašvuođa}${vowlat,á-a|veahkaválddálašvuođa} nissonolbmuid ja mánáid {vuosttá}${conc,st-stt|vuostá} leamen dat stuorámus eaŋkilhástalus.



Almmuhuvvon: 08.03.2012

Odne, njukčamánu 8.beaivvi, ávvudit mii gaskariikkalaš nissonbeaivvi. Nissonbeaivi lea leamaš beaivi gos muitit rahčamušaid dásseárvvu ja nissonáššiid dihte. Bargu nissoniid vuoigatvuođaid ja sámi vuoigatvuođaid dihte lea huksejuvvon seamma vuođđojurdagis: dásseárvu ii atte álohii seammaláganvuođa, ja solidaritehta lea dehálaš.

Dásseárvohástalusat dálá dáčča ja sámi servvodagas lea váddásut {fáhttet}${conc,htt-ht|fáhtet} go dalle go nissonbeaivi ásahuvvui. Dat ii mearkkaš ahte ii gávdno, ja iige mearkkaš ahte ii gáibiduvvo servvodatáŋgirvuohta ja politihkalaš váikkuhangaskaoamit {sihkkárastindihte}${cmp,1-2|sihkkarastin dihte} dásseárvvu. Muhtin beliin min servvodagas, nugo dáčča ealáhusas, lea {ovdamearkadihti}${cmp,1-2|ovdamearkka dihte} vátni bajimušhoavddaid gaskkas mat leat nissonat. Servvodatdigaštallan lea lihkká rievdan, ja otne ii leat dušše nissoniid vuoigatvuođaid ja vejolašvuođaid birra sáhka, muhto maiddái dievdoolbmuid vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid birra nugo {bearášpolitihkkas}${conc,hkk-hk|bearašpolitihkas}. Sámi servvodagas várra oaidnit ahte stuorámus erohusat sohkabeliid {gaskas}${conc,sk-skk|gaskkas} lea {čatnon}${conc,tn-dn|čadnon} skuvlejupmái ja virgegullevašvuhtii. Mielddisbuktá go dat váikkuhusaid min báikkálaš servvodagaide? Dan birra diehtit menddo unnán otne.

Nissonbeaivi lea gaskariikkalaš solidaritehtabeaivi, ja eará osiin máilmmis lea mihá álkibut oaidnit eahpevuoiggalašvuođa mii {guoskká}${conc,skk-sk|guoská} fámuid ja árvvuid {juolludeami}£{juolludeapmái} sohkabeliid {gaskas}${conc,sk-skk|gaskkas}. Nissonolbmot {dahkket}${conc,hkk-hk|dahket} otne stuorámus oassi barggu máilmmis, muhto sii eai oamas eanet go 1 proseantta máilmmi riggodagaid. Nissonolbmuid vuoigatvuođat, vejolašvuođat ja friddjavuohta lea garrasit gáržžiduvvon ollu osiin máilmmis. Stuorámus eaŋkilhástalus lea áin veahkaválddálašvuohta nissonolbmuid ja mánáid {vuosttá}${conc,stt-st|vuostá}, ja {erenoamážiid}${fin,id-t|erenoamážit} lea veahkaváldin soahtedoaimmaid oktavuođain maid mii diehtit gevvet nissoniid {vuosttá}${conc,st-stt|vuostá}, muhto mii čuohcá sin bearrašiidda ja báikkálaš servvodahkii. Eat ábut vajálduhttit dan nissonbeaivvi!


Sámegiella ja {riektesihkkárvuohta}${loan,vowlat,á-a|riektesihkkarvuohta}

Aili Keskitalo, {NSRa}${acro,suf|NSR} parlamentáralaš jođiheaddji lea smiehtadan leago riektesihkkarvuohta {Sis-Finnmárkus}${conc,rk-rkk|Sis-Finnmárkkus} doarvái buorre sámegielagiidda.

Almmuhuvvon: 07.03.2012

Lei stuora lávki {ovddasguvlui}${cmp,1-2|ovddas guvlui} sámi gillii go riektelágádus Sis-Finnmárku diggegoddi ásahuvvui, čilge Keskitalo. – Dál lea vejolaš gulahallat diggegottiin sihke sámegillii ja dárogillii, riekteráđđádallamat dulkojuvvojit, ja muhtin háviid leat áššit vuddjojuvvon dušše sámegillii go sihke duopmár, mielduopmárat, áktorat, advokáhtat ja {vihttánat}${conc,htt-ht;vowlat,á-a|vihtanat} ja eará berošteaddjit leat sámegielagat. – Dat nanne riektesihkkarvuođa sidjiide geasa {guoskka}${conc,skk-sk;vowlat,a-á|guoská} ášši go sii sáhttet atnit iežaset giela go leat riektelágádusain gulahallamii, dat lea diehttelas, dadjá son.

Maiddái politiija- ja leansmánneossodat lea {geatnegáhtton}${vowc,á-a|geatnegahtton} giellalága mielde go sii barget {siskobealde}${conc,sk-skk|siskkobealde} sámi giellahálddašanguovllus. Keskitalo lea bidjan merkii ahte virgealmmuhusat čájehit ahte sámegiella lea dušše lassigelbbolašvuohta, iige leat {mearkašahtti}${conc,rk-rkk|mearkkašahtti} gelbbolašvuohta dahje gáibádus jus áigu bargat guovlluin gos stuora oassin álbmogis leat sámegielagat. – Maid bargá ossodat {sihkkarastindihte}${cmp,1-2|sihkkarastin dihte} ahte sii oččodit ja váldet vára dan gelbbolašvuođa maid sii dárbbašit vai bearráigehččet sámiid riektesihkkarvuođa, jearrá son. – Lea vuorjašahtti jus ossodat ii beroš eanet {sihkkarastindihtte}${cmp,1-2;conc,htt-ht|sihkkarastin dihte} buori gulahallama dainna servvodagain maid sii leat {bidjon}${conc,dj-ddj|biddjon} bálvalit.

{NSRa}${acro,suf|NSR} jođiheaddji vásiha ahte lea {unnan}${vowlat,a-á|unnán} ipmárdus ahte giella- ja kulturipmárdus lea dehálaš máhttu politiijaossodagas. – NSR evttoha ahte Sámediggi váldá oktavuođa {justisministáriin}${loan,iisa|justisministariin} ja Politiijadirektoráhtain {digaštallandihte}${cmp,1-2|digaštallan dihte} movt sáhttá buoridit {riektesihkkárvuođa}${loan,vowlat,á-a|riektesihkkarvuođa} sámi álbmogii ja ovttaskas sápmelažžii mas lea oktavuohta politiijain ja riektevuogádagain, loahpaha Aili Keskitalo.

Giellahálddašanguovlu lea buorre!

{NSRa}${acro,suf|NSR} {sámedikkeáirras}${cmp,gen-nom|sámediggeáirras} Silje Karine Muotka háliida ahte Sámediggi {guorahalla}${vowlat,a-á|guorahallá} makkár váikkuhusat šaddet suohkanii jus {šadda}${vowlat,a-á|šaddá} mielde sámi {giellahálddašanguovlui}${ill,mono|giellahálddašanguvlui}.

Almmuhuvvon: 02.03.2012

Muotka háliida dáinna čuvget daid váttisvuođaid maid giellahálddašansuohkanat vásihit daid ruđalaš beliid oktavuođas. – Sámediggi berre oainnusindahkat buot beliid mat gusket go lea mielde sámi giellahálddašanguovllus dakkár {váikkuhusguorahallamin}${com,fin,n-in|váikkuhusguorahallamiin}, dadjá Muotka. – Mun hirpmástuvan sakka jus guorahallan muitala ahte lea eará go dušše positiivvalaš bealit suohkanii leat mielde hálddašanortnegis.

Ollu oktavuođain {dadjo}${conc,dj-ddj|daddjo} ahte hálddašansuohkanat eai oaččo doarvái ruđaid nu ahte besset bearráigeahččat iežaset barggu go lea hálddašansuohkan, ja dat galgá dieđusge váldot duođalažžan, dadjá son. – Muhto rehketbihttá lea {čatnon}${conc,tn-dn|čadnon} {máŋga}${conc,ŋg-ŋgg|máŋgga} dilálašvuhtii, ja daid berre Sámediggi veahkkin bidjat ovdán. Muotka oaivvilda váikkuhusguorahallan attašii ollislaš gova maid giellahálddašanortnet mielddisbuktá báikkálaš servvodahkii.

-Mii leat {máŋgemuš}${vowc,á-a;conc,ŋg-ŋ|maŋemuš} áiggiid oaidnán olu digaštallamiid stuorat gávpogiin maid giellahálddašanguovllu mielddisbuktá. Ja daid oktavuođas leat digaštallamat mat gusket ekonomalaš váikkuhusaide {bidjon}${conc,dj-ddj|biddjon} váttisvuohtan. Muotka joatká: - {Viidáseabbo}${adv,infl|Viidáseappot} lea maŋŋel suohkanválggaid šaddan áigeguovdil hástalus dat go muhtin hálddašansuohkanat leat digaštallan jus galggašii geassádit sámi giellahálddašanguovllus. – Mun jáhkán buohkat fertejit veahkehit gilvit ipmárdusa dán ortnega birra, muhto maiddái makkár buori váikkuhusaid ortnet addá, leat dehálaš bealit dakkár debáhtain, loahpaha Muotka.



Sámi bearráigeahčču, bagadalli- ja diehtojuohkinorgána

{Sámedikkeáirras}${cmp,gen-nom|Sámediggeáirras} Trond Are Anti háliida ahte ásahuvvo sámi bearráigeahčču, bagadalli- ja diehtojuohkinorgána

Almmuhuvvon: 01.03.2012

Sámelága giellanjuolggadusaid mielde galget almmolaš bálvalusaid geavaheaddjit sámi giellahálddašanguovlluin hálddašuvvot sámegillii, sihke {čálalažžat}${conc,žž-čč|čálalaččat} ja {njálmmálažžat}${conc,žž-čč|njálmmálaččat}, dadjá Trond Are Anti, ja muittuha ahte Sámediggi juohke jagi juolluda guovttegielatruđaid suohkaniidda ja {fylkasuohkaniidda}${loan,conc,lk-lkk|fylkkasuohkaniidda} mat leat sámi giellahálddašanguovllus. – Mii {NSRas}${acro,suf|NSR:s} ja {Sámealbmot}${vowc,a-á|Sámeálbmot} bellodagas evttohit ahte dál ásahuvvo bearráigeahčči mii galgá čuovvut mielde guovttegielatruđaid geavaheami. – Dakkár bearráigeahčču sáhttá muitalit gosa manne dat 46 miljovnna maid Sámediggi juolludii 2012, dadjá Anti.

{Sámedikkeáirras}${cmp,gen-nom|Sámediggeáirras} Trond Are Anti evttoha ahte Sámediggi guorahallá ásaheamis dakkár bearráigeahču. – Guorahallan berre leat sajis čakčamánu dievasčoahkkimii ja {bidjot}${conc,dj-ddj|biddjot} ovdán das mas lea mihttun ásahit orgána {2013is}${num,suf|2013:s} mii lea {našunálálaš}${loan,šun-tion|nationálalaš} {giellajahk}${typo|giellajahki}.

--

Giellajagi 2013 ektui bargame

Stuora sátni saji ohcá


NSR lea guovvamánu {sámedikkedievasčoahkkimis}${cmp,gen-nom|sámediggedievasčoahkkimis} ovddidan 9 ođđa ášši mat njuolga dahje muhtin mearrái gusket sámegiela ja makkár vejolašvuođat olbmuin lea {oaččut}${conc,čč-žž|oažžut} bálvalusaid iežaset gillii dahje geavahit gielaset iešguđetge {dilalašvuođain}${vowlat,a-á|dilálašvuođain}.

Almmuhuvvon: 01.03.2012

Našunála giellajahki 2013: NSR háliida bidjat fuomášumi jagi {2013ái}${num,suf|2013:i} mii lea {nášunalalaš}${loan,šun-tion|nationálalaš} giellajahki, ja bivdá Sámedikki {sihkarastit}${conc,hk-hkk|sihkkarastit} ahte dát šaddá maid sámi giellajahki gos giellaguovddážat, suohkanat, organisašuvnnat ja institušuvnnat oassálastet.

Sámi {e-girje vuoruheapmi}¥{cmp,2-1|e-girjevuoruheapmi}: NSR háliida ahte sámegiel girjjit {juogaduvvot}£{juogaduvvojit} digitálalaččat ja bivdá Sámedikki ovttasbargat sámi lágádusaiguin guorahallat leago vejolaš sámi e-girjjiid vuoruhit nu ahte sáhttá leat válmmas boahtte jagi bušeahttameannudeapmái.

Sámi bearráigeahčči: NSR evttoha ahte ásahuvvo sámi bearráigeahčči, mii doaibmá bearráigeahččun, {bagadallin-}${cmp,der|bagadallan-} ja diehtojuohkinorgánan. Bearráigeahču rolla lea čuovvut mielde movt guovttegielatruđat geavahuvvojit Sámelága njuolggadusaid ektui, ja maiddái dieđuid juohkit sámegiela ja makkár vuoigatvuođat giellageavaheddjiin leat. {NSRas}${acro,suf|NSR:s} lea doaivva ahte dakkár bearráigeahčči boahtá sadjái našunála giellajahkái 2013. Loga eanet dán {bearráigeahčču jurdaga}¥{cmp,2-1|bearráigeahččojurdaga} birra DÁPPE.

Guorahallat sámi institušuvnnaid giellabálvalusaid: NSR háliida geahččat ahte institušuvnnat mat ruhtaduvvojit Sámedikki {bušeahtta}${conc,htt-ht|bušeahta} bokte fállet doarvái buori giellafálaldaga. Jus galgá sáhttit bidjat doaimmaid johtui sidjiide geat {oččot}${conc,čč-žž|ožžot} doarjaga háliida NSR guorahallat movt dat institušuvnnat geat ruhtaduvvojit Sámedikki ruđaid bokte, sámegillii doibmet ja fállet bálvalusaid. Movt ja manne jurddahuvvo guorahallat sáhtát lohkat DÁPPE.

Gudnijahttit {mánáidgárddeovdagálliid}${conc,rdd-rd|mánáidgárdeovdagálliid}: NSR háliida ahte Sámediggi galgá gudnijahttit álggaheddjiid, eaiggádiid ja bargiid geat ledje daid vuosttaš sámegiel mánáidgárddiid ásaheami duogábealde 1970-logus. Dát mánáidgárddit bidje vuođu dan obbalaš fálaldahkii sámegillii ja kultuvrii, ja bearráigehčče giellaseailluheami ja giellaovdáneami. Sámi mánáidgárddit leat dehálaš báikkit gos giellageavaheaddjit lassánit, ja gudnijahttin lea NSR mielas hui heivvolaš 2013 giellajagis.

Sámegiella ja riektesihkkarastin: NSR háliida sihkkarastit riektesihkkarvuođa sámegielagiidda. Berre geahčadit movt vejolašvuohta lea atnit sámegiela ja movt dat lea čanastuvvon riektevuđđui. Leago vejolaš geavahit sámegiela juohke sajis politiija- ja riektevuogádagas ja man bures politiijaetáhta vuoruha sámegiela- ja kulturmáhtu dego dehálaš máhttun. DÁPPE lea {vuđoleabbo}${der,adv|vuđoleappot} ášši birra.

VIVAT sámegillii: NSR háliida VIVAT sámegillii, heivejuvvon kultuvrralaččat ja {gielalažžat}${conc,žž-čč|gielalaččat}. VIVAT lea Dearvvašvuođadirektoráhta doaibma mii galgá easttadit iešsorbmema.

Giellahálddašansuohkaniid váikkuhusguorahallan: NSR háliida ahte {bidjo}${conc,dj-ddj|biddjo} johtui váikkuhusguorahallan suohkaniin mat leat siskkobealde sámegiela hálddašanguovllu {čuvgendihte}${cmp,1-2|čuvgen dihte} movt dát váikkuha eanet go sámegielat bálvalusaide. Dakkár guorahallan sáhttá leat mielde čuvget daid ruđalaš váttisvuođa beliid mat vásihuvvojit go lea giellahálddašansuohkan. Loga DÁS eanet.

Sámi boarrásat galget beassat hupmat gielaset: NSR háliida ahte sámediggeráđđi {ságastalla}${vowlat,a-á|ságastallá} Divttasvuona {suohkanin}${com,fin,n-in|suohkaniin} {sihkarastit}${conc,hk-hkk|sihkkarastit} nu ahte sii geat orrot buohcci- ja boarrásiidsiiddas besset gulahallat iežaset eatnigillii maŋŋel go suohkan lea váldán eret giellavirggi institušuvnnas. Loga eanet DÁPPE.





Dán siiddus sáhtát lohkat eambbo {oðða}${ð-đ|ođđa} sámi oahpaheaddjioahpu barggu birra. Mii ávžžuhit buohkaid guorahallat mii dáhpáhuvvá ja sáddet oainnuset midjiide ja Máhttodepartementii ovdal gulaskuddanáigemeari 08.02.2010.

2010 čavčča rájes šaddá stuora {oahpaheaddji-oahppooðastus}${ð-đ|oahpaheaddjeoahppoođastus} Norggas. Guokte ođđa suorggi bohtet oahpahussii. Dála {vuoððoskuvlla}${ð-đ|vuođđoskuvlla} oppalaš oahpaheaddjioahpu sadjái šaddet guokte suorggi;

1-7.-luohkáid ja 5.-10. luohkáid oahpaheapmái. Seammás šaddet studeanttat lohkat unnit fágaid go ovdal, muhto oahpaheddjiid gealbu galgá loktojuvvot fágain maid sii oahpahit. Dát {oðastus}${ð-đ|ođastus} šaddá maiddái guoskat sámi oahpaheaddjiohppui.

Máhttodepartemeanta lea nammadan guokte lávdegotti, mat galget evttohit rámmaplánaid {oðða}${ð-đ|ođđa} oahpaheaddjioahpu várás, nubbi našunála oahpu ja nubbi fas sámi oahpu várás. Rámmaplánat šaddet ee. cealkit mat fágaid galget leat geatnegahtton ja mo fágat galget juhkkojuvvot 4 jagi oahpahusas.

Sáhtát lohkat našunála oahpaheaddjioahpu birra DÁS.

Dán siiddus gávnnat {dieðuid}${ð-đ|dieđuid} barggu birra ráhkadit {oðða}${ð-đ|ođđa} sámi oahpaheaddjiohppui rámmaplána, {njuolgadusaid}${conc,lg-lgg|njuolggadusaid} ja {indikahtoriid}${loan,vowc,a-á|indikáhtoriid}.

Rámmaplánaevttohus lea sáddejuvvon Máhttodepartementii 02.11.2009. Máhttodepartemeanta lea rievdadan evttohusa ja sádden dan gulaskuddamii 14.12.2009


Oppalaš geahčastat



Girjás Sápmi

Sámi {kultuvrra}${conc,vrr-vr|kultuvra} lea vásihan jo logijagiid áigge stuorra nuppástumiid. 1970-logu rájes sápmelašvuohta lea ovdánan ođđa guvlui, mas árbevierru lea ovttastahtton ja suddaduvvon ođđa áiggi váikkuhusaide ja oainnuide. Sápmi lea maŋimuš logijagi áigge hábmen alcces {diđolačat}${conc,č-čč|diđolaččat} sámi álbmotlaš symbolaid, mat govvidit {sápmelačaid}${conc,č-čč|sápmelaččaid} oktilašvuođa ođđa máilmmis.

Alitruksesfiskes sámi leavga libarda konfereanssaid ja čoahkkimiid stákkuin. Sápp-Issát, Isak Saba jahkečuođi álggus čállin álbmotlávlla lea boahtán ođđasit atnui, vaikko dainna gilvalitge ođđa {"}‰{cit|”}álbmotluođit{"}‰{cit|”}. Historjjás ohcet stuorra sámi dáhpáhusaid ja {mearkašahtti}${conc,rk-rkk|mearkkašahtti} sámi olbmuid.

Sámieatnama ovddasteaddjit johtet jahkásaččat virggálaš álgoálbmotkonfereanssain miehtá máilmmi. Sápmelaččain leat dál čieža virggálaš leavgabeaivvi ja álbmotbeaivin lea guovvamánu 6. beaivi. Dat ávvuduvvo vuosttas, jagis 1917 čoahkkanan davviriikkalaš sámečoahkkima gudnin.

Sámi identiteahta olggosbuktin symbolalaš dásis laktása maŋimuš {guovttelogiviđa}${cmp,gen-nom|guoktelogiviđa} jagi áigge dáhpáhuvvan sámi álbmotlaš {"}‰{cit|”}morráneapmái{"}‰{cit|”}. Dat, ahte nuorra sápmelaččat 1970-logu álggus fuobmágohte sámi árbbiset ja dáistalit dan beales, lei reakšuvdnan guhkes suddadanprosessii. Soahte- ja {ođđasithuksenáigi}${cmp|ođđasishuksenáigi}, {geaidnofierbmádaga}${conc,rbm-rpm|geaidnofierpmádaga} ja diehtojuohkindiliid buorráneapmi, dábiid nuppástuvvan, skuvlalágádus - buot lei dáhpáhuvvan váldoálbmoga ovdagovaid ja árvvuid mielde.

Nuorra sámi skuvlejuvvon luohká {guovddáš ulbmilin}¥{guovddášulbmilin} lei gitta álggu rájes hukset oktavuođa árbevieru ja dálá áiggi, boares eallinoainnuid ja {moderna}${loan,vowc,diph|modearna} servodaga váikkuhusaid gaskii. Ođđa oassálastinhámit riegádedje johtilit: ođđalágan sámi {politihkká}${loan,vowlat,á-a|politihkka}, sámi diehtojuohkin ja sámi dáidda. Stuorámus jorggáldagat politihkalaš-kultuvrralaš historjjás ledje Álaheaieanu dulvadeami vuostálastimii laktasan stuimmit 1980-logu doadjimis. Dat virkkosmahtii sámi kultuvrra ja dagahii mearkkašahtti nuppástusaid Norgga sámepolitihkkii.

Vaikke ođđa lágat ja {sámepolihkalaš}${loan,typo|sámepolitihkalaš} diđolašvuohta leat bajidan sámi kultuvrra árvvusatnima, de dilli lea árgabeaivve dásis ruossalassii. Sámi kultuvra lea juohkásan njealji stáhta sisa, ja dan eai suddje nana ja čielga ráját. Sámegiella gáibida velá gievrrat sajádaga. Suddadanmuddu, mii álggii sođiid maŋŋá, buvttii máŋgga sápmelažžii heajos iešdovddu, masa čuohcci váttisvuođat hehttejit ainge ovdamearkka dihte jurddašanvuogi sámegielas.

Rájáin rihkkojuvvon álbmot Sápmelaččat leat {Eurohpa}${prop,vowlat,a-á|Eurohpá} Uniovnna siste áidna álgoálbmogin meroštallon etnihkalaš joavku. Sii leat maiddái njealji stáhta siste orru veahádat, mas lea iežas giella ja kultuvra. Sápmelaččaid mearri lea rehkenastinvuogi mielde 60 000 - 100 000 olbmo. Sápmelaččaid orrunguovlu, Sápmi ollá Gaska-Norggas ja {-Ruotas}${prop,conc,t-ŧ|Ruoŧas} Suoma davvioasi badjel gitta Guoládatnjárgii.

Eanaš sápmelaččat, sullii 40 000 - 45 000, orrot Norgga stáhta siste, bealli sis Finnmárkkus. Ruoŧas sápmelaččat leat 15 000 - 25 000, Suomas badjel 6000 ja Ruošša bealde sullii 2000. Suomas, Ruoŧas ja Norggas sápmelaččat válljejit válggain iešguđet riikkas Sámedikki, mas lea ráđđeaddi sajádat.

Suoma sápmelaččain sullii 4000 orrot {sápmelačaid}${conc,č-čč|sápmelaččaid} ruovttuguovllus, masa gullet Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddat sihke Soađegili gieldda davvioassi. Guovlu lea 35 000 njealjahaskilomehtera sturrosaš. Dasa gullá earenoamáš nuortalašguovlu, gos orrot nuppi máilmmisoađi maŋŋá Supmii fárren nuortalaččat. Goalmmátoassi guovllu buot ássiin leat sápmelaččat. Ain ovdal nuppi {máilmmesoađi}${cmp,vowlat,e-i|máilmmisoađi} sii ledje sullii bealli olmmošlogus. Ohcejoga gielddas sápmelaččat leat eanetlohkun, eará sajiin unnitlohkun.

Suomas, Norggas ja Ruoŧas sápmelažžan lea árbevirolaččat meroštallon olmmoš, guhte atná iežas sápmelažžan ja geasa sámegiella lea juogo eatnigiella dahjege unnimustá okta su vánhemiin dahjege okta ádjáin/áhkuin lea hállan sámegiela eatnigiellan. {Deaŧálaš}${vowlat,á-a|Deaŧalaš} lea sohkaduogáš, oktavuohta sámegillii ja dan bokte kultuvrii sihke dovdu sápmelašvuođas.

Badjel bealli sápmelaččain hállá sámegiela. Sámegielat leat máŋggat, eaige sierra {giellajovkkuide}${vowc,diph|giellajoavkkuide} gulli sápmelaččat ádde nubbi nuppi. Suomas, Norggas ja Ruoŧas váldogiellan lea davvisámegiella. Suomas ja Norggas lea ásahuvvon {sámigiellaláhka}${cmp,vowlat,i-e|sámegiellaláhka}, man geažil sámegielain lea vejolaš gulahallat eiseválddiin.

Sápmelaš - lappalainen

Namahus sápmelaš lea etnihkalaš meroštallan, mii čujuha sápmelaččaid oidnui iežaset birra dakkár sámi kultuvrra lahttun, mii lea {earálagan}${vowc,a-á|earálágan} go váldokultuvra. Dat cealká iežas eret namahusas lappalainen (lapp), man {olggobeal}${vowlat,0-e|olggobeale} olbmot leat addán. Dat lea {dadjanvuogi}£{dadjanvuohki}, man sápmelaččat jurddašit riegádan guhkes soardinproseassa áigge ja mii lea menddo báidnašuvvan dahjege loavkašuhtti. Suomagillii tearbma lappilainen oaivvilda Lappi leana ássi das fuolakeahttá, leago son sápmelaš vai suopmelaš.

Sápmelaččat-sátni lea suomagielas viehka ođas, dat váldui atnui easkka 1900-logu {álgogeahčen}${conc,lg-lgg|álggogeahčen}. Sámegielat tearbman dat lea goittotge don dološ {suopmelaš-ugralaš}${cmp,hyph-0|suopmelašugralaš} sátni, mas maiddái suopmelaččaid namahus álgoálggus lea gárggiidan (navdo, ahte sápmelaš -hámálaš). Boares áššebáhpáriin ja girjjálašvuođas tearbma lappalainen geavahuvvo dakkár olbmo namahussan, geain lei sámi ealáhusvuohki - namalassii boazodoallu, meahccebivdu ja guolástus - daid guovlluin maid son bissovaččat oamastii ja main son mávssii eanavearu stáhtii.

{Sápmelačaid}${conc,č-čč|Sápmelaččaid} juohku

{Sápmelačaid}${conc,č-čč|Sápmelaččaid} guoski boares girjjálašvuođas leat máŋggalágan namahusat, nugo meahccesápmelaččat, badjesápmelaččat, johkasápmelaččat ja nuortasápmelaččat. Luohkkájuogut leat ávkkálaččat, muhto daid ii galgga seaguhit gaskaneaset. Gielalaš, eatnandieđalaš, ekologalaš, historjjálaš dahjege ealáhuslaš luohkkájuogut eai soaba gaskaneaset. Galgá maiddái muitit, ahte sođiid maŋŋá oassi luohkkájuoguin boarásmuvai, go dilit nuppástuvve ja ovddeš dovdomearkkat seahkanišgohte. Árbevirolaš ealáhusaid oassi lea sakka unnon, go fas gávpe- ja bálvalanealáhusaid oassi sturron.

Oalle dábálaš oaidnu lea dat, ahte sápmelaččat leat leamašan ja leat velge badjeolbmot, boazo- dahjege duottarsápmelaččat. Duohtavuohta lea ahte, ovdamearkka dihte Suoma bealde gaskameari mielde juohke viđát sápmelaš oamasta bohccuid, ja sisge buohkaid váldoealáhussan ii leat boazodoallu. Badjedilli leamašan mihtilmas oppa kultuvrii das fuolakeahttá, ahte dat ealáhussan lea historjjálaččat oalle nuorra, {"}‰{cit|”}easkka{"}‰{cit|”} {ovdanišgoahtán}${vowlat,a-á|ovdánišgoahtán} 1500-logus. Go meroštallá eallinvuogi mielde, de stuorámus sámi joavku lea Jiekŋameara rittu {mearrasápmelačat}${conc,č-čč|mearrasápmelaččat}: sii leat measta bealli buot sámiin. Boazodoalus lea sin eallinvuogis oalle unna mearkkašupmi. Mearrasápmelaččat leat dušše Norgga bealde. Mearrasámegiella lea okta davvisámegiela suopmaniin.

Historjjálaš teavsttain geavahuvvo namahus meahccesámi kultuvra, mii lea {boarrasut}${vowlat,a-á|boarrásut} go badjedilli. Namahussan dat čatnašuvvá {aivvetge}${foc,conwb,tg-g|aivvege} luonddubirrasii ja eallinvuohkái. Dat mearkkaša lotnolasdoalu, mas meahccebivdu, guolásteapmi ja čoaggin sihke maŋŋelis uhca boazodoallu ovttas ráhkadit ealáhuslági vuođu. Meahccesápmelaš {kulturbire}${conc,r-ir|kulturbiire} lea ollán {Gaska-Skandinavia}${prop,vowc,a-á|Gaska-Skandinávia} goahccevuovdeavádagas gitta Guoládaga vuovde- ja jávreguovlluide. Ealáhusjoavkojuogu lassin dehálaš luohkkájuohku vuođđuduvvá gillii. Sámegiella {juohkášuvvá}${vowlat,á-a|juohkašuvvá} dán áigge logi váldogillii, main leat iežaset suopmanat. Sáhttit duođaige hállat sierra gielain: sullii duhát jagi áigge vuođđosámegiela suopmanat leat earránan nubbi nuppiin nu sakka, ahte ovdamearkan davvisámegiela hállit eai ádde váttisvuođaid haga nuortalaš- dahjege anárašgiela.

Guovllu dáfus {viiddimus}${infl,adj|viidámus} giellajoavku lea davvisámegiella, man suopmaniid hállet nu Deanu johkasápmelaččat, Guovdageainnu ja Eanodaga sápmelaččat go {Davvi-Ruota}${prop,conc,t-ŧ|Davvi-Ruoŧa} {sapmelaččatge}${vowc,a-á|sápmelaččatge}. Das lea maiddái nannoseamos girjegiella, vaikke lulli- ja {julevságielas}${typo|julevsámegielas} sihke anáraš- ja nuortalašgielas leat maiddái iežaset girjegielat. Gielalaš juogu mielde Suomas leat golbma váldojoavkku: anárašgiela, nuortalašgiela ja davvisámegiela hállit.

Sámi kultuvrra čatnašupmi lundui Sámi kultuvrra vuođđun lea leamašan álot luondu. Dat leamašan sihke ávnnaslaš ja vuoiŋŋalaš kultuvrra vuođđun. Dat lea maiddái sámi kultuvrra sierra mihtilmasvuohta go veardida industriála kultuvrii dahjege dáloniid eanandoallokultuvrraide. Luondu ii leat goittotge {ovttabealálačat}${conc,č-čč|ovttabealálaččat} mearridan eallineavttuid. Sámi kultuvra lea oppa áigge vuogáiduvvan luonddubirrasii. Servodat, man olbmot leat ráhkadan, lea addán luonddubirrasii {"}‰{cit|”}kultuvrralaš steampala{"}‰{cit|”}.

Sámi kultuvrra siskkáldas erohusat vuođđuduvvet Davvi-Fennoskandia lundui. Sápmelaččaid ássanguovllu sierra duovdagat leat luonddueanadagaid beales {earálaganat}${vowc,a-á|earáláganat} gaskaneaset. Viiddes davviguovllu goahccevuovdeavádat ollá Ruoŧa ja Suoma Lappi leanaid čađa gitta Guoládahkii. Ássanguovllu davvioasis lea riddoguovlu, mii ollá Atlántii ja Jiekŋamerrii. Goahccevuovdeavádaga ja rittu gaskii báhcá duottarguovlu, mii datge nuppástuvvá vuollegis eatnamiin gitta Giellasa ceakko várrin.

Sierralágan eanadattiippat leat riegádahttán nuppe dáfus sierralágan ealáhusaid, nuppe dáfus hábmen lunddolaš rádjaavádagaid kulturjoavkkuid gaskii. Erohusaid, maid kulturráját leat hábmen, sáhttá oaidnit dán áigge ealáhusaid, giela ja ávnnaslaš kultuvrra mihtilmasvuođain. Buot giellajoavkkuide oktasažžan leat leamašan goittotge eallinvuogi vuogáiduvvan luonddu jahkodatgirdui ja báikkálaš luonddubirrasii.

{Sámiguovllu}${cmp,vowlat,i-e|Sámeguovllus} luondu lea diliidis beales vátnašattot ja galmmas, nu ahte eará ealáhusat go luondduealáhusat eai leat sáhttán dáhkidit olbmui eallinvejolašvuođaid. Sápmelaččat leat ovddidan dáiddu birget bures oallege guorba diliin ja guovlluin, main eará olbmot eai leat sáhttán doaibmat. Namuhuvvon eallinvuohki ii leat {sáhttan}${vowlat,a-á|sáhttán} goittotge ealihit menddo stuorra álbmoga, {nuppeláhkai}${cmp,1-2|nuppe láhkai} go eanadoallu. Danin sápmelaččaid mearri lea bisson álot viehka uhccin.

Sápmelaš eallinvuohki lea vuođđuduvvan dássedettolaš oktavuhtii luondduin. Olbmot leat geavahan birrasa seastevaččat. Luonddu nuppástuhttin, ovdamearkka dihte čuohppamat ja dulvadeamit, leamašan hárvenaččat sápmelaččaide. Go servodagat sturro, de olbmot sáhtte gártat stajidit juoba bivdduin luonddu. Dánu geavai goddebivddus gaskaáiggis, ja vejolaččat fáles- ja njuorjjobivddus ovdalis ruovdeáiggis.

Čatnašupmi lundui oidnui luondduálbmoga oskkus, man mielde máilmmi lei vuoiŋŋaid čađa deavdán duođalašvuohta. Olbmo ealáhusat sáhtte lihkosmuvvat dušše oktasašbargguin luonddufámuiguin. Olbmot fáruhedje vahágahttimis luonddu, daningo dat livččii mearkkašan {seahkeneami}${vowlat,e-a|seahkaneami} Ipmila dujiide. Lundui čatnasan álbmoga osku lei syklalaš, jahkodatgirdui ja eallima molsašuddamii čatnašuvvan.

Luonddu iešvuođaid dárkkes dovdan lei dat vuođđoeaktu, mainna olbmo doaimmat ledje heivehuvvon luonddu vuođđobuvttadeapmái muttágin. Jahkodatgierdu ja lotnolasealáhusat leat leamašan eallima vuođđun. Jahkodatgierdu ii leat soaittáhaga veagas ja passiivvalaš, muhto sámi servodat, siidaortnet lei bures organiserejuvvon.

Sápmelaččat leat heivehan maiddái luonddu iežas ulbmiliidda. Sii leat váldán atnui oalle geavatlaččat ođđa teknihka, seammá go ođđa ealáhusaidge, ovdamearkka dihte boazo-, sávza- ja gáicadoalu. Servodaga nuppástuvvama leat maiddái sáhttán dagahit kriissat. Dat leat leamašan luondduroasut, nugo meahci valji nohkan dahjege olbmuid meari stuorrun ássanguovlluin, dahjege ovdamearkka dihte stajidanbivdu, mii duššadii goddenáli. Kriissat dolvo ođđa vuogáiduvvamii. Ovdamearkka dihte goddenáli nohkan doalvvui boazodoalu riegádeapmái.

Eanandoallokultuvrii gulli figgamuš stivret luonddu lei ruossalagaid árbevirolaš sámi oainnuin. {Teknihkalaš-industirála}${loan,typo|Teknihkalaš-industriála} kultuvrra leavvan sámeguvlui lei dagahan lohkameahttun váttisvuođaid. Vuovdedoallu, čáhcefámu huksenbarggut, ruvkedoaimmat sihke áhpásmahttin- ja luonddusuodjalandárbbut leat gilvaleaddji luonddugeavaheaddjit, maidda unna álbmoga dárbbut gártet vuollánit.

Aiddo dán geažil sámeguovllu boahttevuohta čatnašuvvá gažaldahkii davviguovllu eatnamiid ja {čážiid}${conc,ž-z|čáziid} oamasteamis. Sápmelaččaide luondu lea leamašan ođasmahttinbuvtta, man {olggobeal}${vowlat,0-e|olggobeale} olbmot leat váldán háldoseaset, sápmelaččaid mielas {ákkáiguin}${vowlat,á-a|ákkaiguin}, mat eai doala juridihkalaččat. Sápmelaččat leat dan mielas, ahte dássedeattu luonddu ja olbmo gaskii lea vejolaš máhcahit dušše máhccamiin dán árbevirolaš dihtui, masa boares sápmelaš servodaga eallinvuohki vuođđuduvai.

Sámi govvádusaid árbevierru

Sápmelaččat leat vissásitge okta dain álbmogiin máilmmis, main lea čállojuvvon eanemusat girjjálašvuođas. Govvádusaide sápmelaččaid duođalaš diliin lea váikkuhan olu girječálli kultuvrralaš ja servodatlaš duogáš. Girjjálašvuođa Sápmi/Lappi/Lapland ja lappalainen/lapp leamašan doahpagat, main lea iežas historjjá ja jurddahistorjjálaš árbevierru ja doahpagat. Daid eksisteansa lea vuođđuduvvan viehka guhkás {"}‰{cit|”}lulli{"}‰{cit|”} dárbbuide.

Álggu rájes diđolašvuohta ja myhtat seahkanedje ja čohkiidedje Sápmái (Lappi/Lapland) guoski girjjálašvuođas. Juo Tacitus govvádus lei šaddan {klišen}${loan,foreign|klišean}, maid áigebaji čállit geavahedje go govvidedje luođuálbmogiid. Fennit ledje primitiiva meahccebivdit, muhto {lihkolačat}${conc,č-čč|lihkolaččat} {oktageardánisvuođasteaset}${cmp,attr-nom|oktageardánvuođasteaset}, daningo sii eai dárbbašan bivastuddat eanandoallobargguin. {Boarraseamos}${vowlat,a-á|Boarráseamos} sámiid {govvideaddjiide}${nomag,vowc,mono|govvideddjiide} gullet maiddái Prokopius ja Jordanes (jagis 550), Paulus Diaconus (795), dáža Ottar (894), Adam Bremenilaš (1070) ja Saxo Grammaticus (1200).

Sii bukte ovdan govvádusaineaset ođđa detáljjaid: sápmelaččat ledje čuoigit , sii orro guovlluin, gos beaivváš ii luoitán ihkku, sii ledje fámolaš noaiddástallit. Dátge nannejedje gova, mii lei dakka ovdal. Dihto myhtalaš, máŋgii ártegis oainnut geardduhuvvojedje girjjis nubbái ja go dát dáhpáhuvai ođđasit ain ođđasit, de nannii oainnu. Duođalaš áicagat sáhttet dulkojuvvot boastut ja dain riegáda myhta, mii doalvu ođđa myhtaide.

Ođđa, juoba revolutionára diehtodulvvi Sámis mearkkašii Olaus Magnus Gothusa 1500-logu {beallemuttos}${vowlat,o-u|beallemuttus}. Nuppe gežiid go su ovddasmannit, Olaus Magnus vuođđudii govvádusaidis oassin juoba persovnnalaš vásáhusaide, leihan son ieš johtán gitta Durdnosa rájes. Maiddái ođđa diđolašvuohta davviguovlluin gávdnogođii, go hálddahuslaš ja vuoiŋŋalaš doaibma leavvagođii. Johannes Schefferusa {klassihkalaš-girji}${cmp,hyph-2|klassihkalaš girji} jagis 1673 lei vuosttas {monografia}${loan,ia-iija|monografiija}, mii gieđahalai sápmelaččaid ja gullá juo čielgasit dieđalaš jurddašeami vuollai.

1600-logu rájes Sámis johte eanet ain eanet dutkit, eiseválddit ja turisttat, geat barggus dahjege mátkkošteami lassin čálle vásáhusaideaset ja oainnuideaset. Galledemiide ledje máŋggat sivat. {Boarrasut}${vowlat,a-á|Boarrásut} áiggiin gávpealbmát figge gávdnat gálvvuid ja ođđa geinnodagaid, dasto báhpat figge lebbet oskkuset ja čoaggit ruđa, 1600-logu loahpageaže rájes dieđalaš sáhkaváibmilvuohta ja eksotihka ohcan dolvo Sápmái, ja dan čuovui ulbmil davviguovllu luondduriggodagaid geavaheamis, man ákkastalle diehtagiin.

Girjjálašvuođa mearri Sámis stuorui 1700-logu loahpageahčen njuolgut dulvin. Dan sáhttá juohkit oainnus beales roavvát guovtti luohkkái, mat leat seilon gitta otná rádjai. Aitosaš mátkegirjjálašvuohta viidánii 1700-logu čuvgehusa ja earenoamážit romantihka mielde, dalle olgoriikka mátkkošteaddjit johte olus Sámis geahččamin {Eurohpa}${prop,vowlat,a-á|Eurohpá} doppimus {periferia}${loan,ia-iija|periferiija} eallinvuogi ja dan eksohtalaš luondduálbmoga. Sis lei čielgasit {olggobeal}${vowlat,0-e|olggobeale} oaidnu.

Nubbin boares Sámi girjjálašvuođa váldosuorgin ledje áššedovdiid dahjege Sámis orron virgealbmáid čállán čilgehusat, relašuvnnat, dahjege govvádusat (beskrifningar). Dánu čálle dávjá báhpat, geat ledje Sámi vuosttas čuvggiidan olbmuid. Sii ledje hárjánan sártniid ráhkadettiin sátnegeavaheapmái ja sin luonddudieđalaš dahjege sosiálalaš astoáiggebuđaldusaide dávjá {laktasii}${vowlat,a-á|laktásii} muituimerkejumi dárbu. Áššedovdiid govvádusat vuođđuduvve dávjá systemáhtalaš ráhkadusa ala.

Go ođđaássan leavai beaktilit davás 1700-logus, de Sámi govvádusat nuppástuvve, mii váikkuhii sakka gitta 1900-logu rádjai. Eanandoallu deattuhuvvogođii ja biddjui vuostálágaid sámegovvádusaiguin. Áššedovdiid ovdanbuktojumiin addui olluge sadji Sámi ekonomalaš vejolašvuođaid suokkardallamii, muhto maiddái {olggobeal}${vowlat,0-e|olggobeale} mátkkošteaddjit buktigohte ovdan {aivvetge}${adv,conm,tg-g|aivvege} eanandoalu mearkkašumi ealáhusaid vuođđun maiddái Sámis.

1800-logu áigge {mátkkošteaddjiid}${nomag,vowc,mono|mátkkošteddjiid}, áššedovdiid ja maiddái eiseválddiid namalassii {eanandoalliid}${nomag,vowc,mono|eanandolliid} bajásgeahččan nuppástuvvagođii čalmmehis gaivámin dušše dasa, ahte eanandoallu dahká ávdugassan davviguovlluin. Dan atnigohte nággárit áidna rivttes ealáhussan maiddái Sámis, vaikke dat čájehii iežas dávjá buot fuonimus molssaeaktun. Ođđaássiid diliid govvádusain geardduhuvvojedje váidalusat das, ahte eanandoallu Sámis orru leamen bistevaš oaivvi dáhkun seaidnái. Beroštumi čuozáhahkan badjánage {eanandoalliid}${nomag,vowc,mono|eanandolliid} sitkatvuohta.

1800-logus áššedovdiid govvádusain badjánedje guovddážii dieđalaš girjjit, ja dihto mystalašvuohta sápmelaččaid birra jávkagođii. Máŋggat myhtat, nugo govva vigiheamet álgoálgosaš ja geafes, vaikke lihkolaččat eahpečuvgehuvvon álbmogis, goittotge seilo. Datge deattuhedje ruossalasvuođaid luonddudili ja {"}‰{cit|”}ovdánan{"}‰{cit|”} kultuvrra gaskkas, mii bođii ovdan earenoamážit čalbmáičuohcci vugiin Norgga ja {Ruota}${prop,conc,t-ŧ|Ruoŧa} dieđalaš ságastallamiin 1800-logu beallemuttu maŋŋá.

Sápmelaččaid historjá

Sápmelaččaid historjá ollá jahkeduháhiid duohkai. Dat ii leat goittotge álot bisson seammaláganin, muhto vásihan stuorrage doajáhagaid. Sápmelaččat leat gártan vuogáiduvvat nu luonddudiliide go olgguldas deattuidege. Sápmelaččaid vuoigatvuođat iežaset guovlluid hálddašeapmái heite leamen fámus maŋimustá 1700-logus. Olgguldas deaddu doalvvui goittotge mieđaid mieđaid sápmelaččaid oktasašbarggu ovdáneapmái.

Sápmelaččat leat daid olbmuid maŋisboahttit, geat orro {Davvi-Fennoskandias}${prop,vowc,a-á|Davvi-Fennoskándias} dalánaga jiekŋabaji maŋŋá sullii 10 000 jagi áigi. Etnihkalaš sápmelašvuođas sáhttit hállat easkka dalle, go sámegiella riegádii {suopmelaš-ugralaš}${cmp,hyph-0|suopmelašugralaš} giellaoktavuođa jávkama maŋŋá. Almmolaš oainnu mielde dat dáhpáhuvai maŋimustá 2. jahkeduháhis oKr. Sivvan dasa lei ealáhusaid sierraneapmi ja das vuolgán kultuvrra nuppástuvvan. Suoma riddoguovllu álbmot válddii atnui ng. veahčerákšokultuvrra ja dan {fáro}${vowlat,o-u|fáru} bohte eanandoallu ja gievra oarjeguovllu (germánalaš) váikkuhusat.

Dan sadjái siseatnama ássit seailluhedje eallinvugiideaset, mat vuođđuduvve bivdui. Oktanaga go nuortaguovlluid váikkuhusat olle siseatnama ássiid rádjai, de sii seammás earránedje {"}‰{cit|”}suopmelaččain{"}‰{cit|”}, geaid giella ja genaárbi oaččui ollu indoeurohpalaš váikkuhusaid. Maŋimustá 1. jahkeduháhis sámegiella lei sierra giellahápmi, dan hálli álbmot leavai oppa {Davvi-Fennoskandia}${prop,cmp,0-hyph|Davvi-Fenno-Skandia} guvlui.

Sápmelaččaid {boarraseamos}${vowlat,a-á|boarráseamos} gálduin {"}‰{cit|”}fenni{"}‰{cit|”} dahjege {"}‰{cit|”}skritifinni{"}‰{cit|”}, 1200-logu rájes {"}‰{cit|”}lappalaiset{"}‰{cit|”}) ássanguovlu ja lávdanviidodat ledje {viidásepmosat}${infl,adj|viidásamosat} áigelogu álggu báliin gitta 1000-lohkui. Sápmelaččat orro Ladogas gitta Jiekŋameara rittuide ja {Gaska-Skandinavias}${prop,vowc,a-á|Gaska-Skandinávias} gitta Vienameara rittuide. Earret máttaoarje- ja máttarittuid oppa dálá Suoma guovlu lei sápmelaččaid ássanguovlu. Suopmelaš ođđaássiid deattu geažil sápmelaš ássan suttai goittotge johtilit oktii nu, ahte 1500-logus sápmelaččat eai šat gávdnon {mátta Suomas}${prop,cmp,2-hyph|Mátta-Suomas}.

Sápmelaččat leat leamašan váldooasis bivdoálbmot, man eallinvuohki vuođđuduvai duháhiid jagiid lotnolasealáhusaide. Goddebivdu lei gitta 1500-logu rádjai bures gánnáhahtti ealáhus, man buktagiid vuovdaledje gitta {Gaska-Eurohpa}${prop,vowlat,a-á|Gaska-Eurohpá} rádjai. Lotnolasdoalus jahkodatgirdui gulai maiddái guolástus nu meara alde go jogain ja jávrriinge, lodden, murjen ja čoaggin. Meahccesápmelaš servodat lea bures organiserejuvvon: vuođđoovttadahkan ledje bearrašiin dahjege sogain šaddan siiddat, maid fierpmádat {govčai}${conc,vč-včč|govččai} oppa Davvi-Fennoskandia.

Olbmot leat sáhttán bargat juo jahkeduháhiid smávva boazodoaluin, masa gulai vuojána ja vuođgŋinbohcco geavaheapmi ja maiddái bohcco bahčin. Dan sadjái viiddes boazodoallu bohciidii dálá dieđu mielde easkka 1500- ja 1600-logus. Njuolgut stajideapmin šaddan bivdu geahpedii gottiid meari, ja go guohtoneatnamat báhce guorusin, de boazodoallu lei jierbmámus vuohki joatkit boares ealáhusa. {Boazodoalliid}${nomag,vowc,mono|Boazodolliid} earenoamáš dáidun ja diehtun sirdašuvve gotti dovdamuš, namahusat ja teknihkka.

Boazodoallu mearridišgođii eallinvuogi, mii šattai johtti ({ }‰{notspace|}{nomadalaš}${loan,vowc,a-á|nomádalaš}{ }‰{notspace|}) eallinvuohkin: badjeolbmot johte bearrašiiguin dahje fulkkiiguin ealuideasetguin. Ealuid lassáneapmi nuppástuhtii boazodoalu váldobargun, masa eará ealáhusat doibme lassiealáhussan. Boazodoallu viidánii fámolaččat: eana váldui atnui {guohtoeatnamin}${cmp,o-un|guohtuneatnamin}, ja vai siiddat besse seastit guohtoneatnamiid, de dat johte guhkesge mátkkiid vuovdeguovlluid ja rittu gaskasaš duoddariin. Dan mielde maiddái árbevirolaš siida, man vuođđun lei leamašan jahkodatgierdu viehka unna guovllus, nuppástuvai guhkedáleš avvin.

Sámi servodat gárttai earenoamážit 1500-logu rájes maiddái olggobealde vuolggahuvvon nuppástusaid sisa. Davviriikkat figge fidnet iežaset davviguovlluid riikkaset stáđis oassin. Dat dáhpáhuvai golmma guovddášvugiin. Vuolggahusbargguin figge riikkat čujuhit iežaset oamasteami davvin. Riikkat dorjo davás ođasásahusa, ná riikkat figge dorvvastit bissovaš ássama. Servodatlaš hálduiváldima vehkiin duddejuvvui boares sámi servodathápmi davviriikkaid hálddahusortnegiin.

Dološ sámeguovllut juhkkojedje mieđaid mieđaid maiddái {rádjaortnemiid}${conc,rtn-rdn|rádjaordnemiid} vuođul. Vuosttas soahpamušat ledje dahkkon juo 1200- ja 1300-logus, muhto vuosttas čielga rádjá davvin lei Teusinaráfi rádjá jagis 1595. {Ruota}${prop,conc,t-ŧ|Ruoŧa} ja Ruošša gaskasaš rádjegeassin juohkigođii dan rájes sápmelaččaid nuorta- ja oarjeguovllu kulturbiriide. Maŋit {váldegottirádjá}${cmp,vowlat,i-e|váldegotterádjá} Gilbbesjávrris gitta Golmmešoaivái meroštallui jagi 1751 Strömstada soahpamušas. Dasa gulai sierra soahpamuš, Sámekodisilla, mas sápmelaččaid boares vuoigatvuođat dovddastuvvojedje, earet eará vuoigatvuohta rasttildit riikkarájáid. Jagis 1852 rádjá goittotge giddejuvvui. Jagis 1889 giddejuvvui maiddái Ruošša ja {Ruota}${prop,conc,t-ŧ|Ruoŧa} rádjá, mii manai {Durdnoseanu}${prop,conc,rdn-rtn|Duortnoseanu} mielde. Maŋimuš sámeguovllu guoski rádjá meroštallui jagis 1944 Suoma ja Sovjetlihtu gaskkas.

Go ođđaássan davás ahtanušai 1800-logus, de stáhtat ovddidišgohte diđolaš politihka vehkiin váldoálbmoga ovdduid. Sápmelaččain eai lean šat sierra vuoigatvuođat. Doaibmabijut nuppástuvve earenoamážit Norggas njuolggo assimilašuvdnan, ng. dáruiduhttinpolitihkkan, man dorjo eiseválddiid {sosiáladarwinisttalaš}${loan,conc,stt-st|sosiáladarwinistalaš} oainnut. Sii figge nuppástuhttit láhkaásaheami vehkiin sámi kultuvrra norgalaš ideálaid mielde. Suddadanpolitihkka čađahuvvui velá 50-logus.

Dalle go váldoálbmoga čárvvát nanosmuvve ja sápmelaččaid eallindilit gáržo, de sápmelaččat áddegohte čearddalaš oktasašbarggu mearkkašumi. Sápmelaččat morránišgohte etnalaččat ja čearddalaččat 1800-logu loahpageahčen Norgga ja {Ruota}${prop,conc,t-ŧ|Ruoŧa} bealde, gos riegádedje báikkálaš sámesearvvit ja vuosttas sámi diehtojuohkingaskaoamit. Maiddái oktasašbargu rájáid rastá vulggii johtui. Dat doalvvui jagis 1917 sámi riikkačoahkkimii Troandimis, Norgga bealde.

Oktasašbargu buorránii nuppi {máilmmesoađi}${cmp,vowlat,e-i|máilmmisoađi} maŋŋá. Jagis 1953 dollojuvvui Ruoŧa Johkamohkis Sámiid vuosttas konfereansa, mii deattuhii sápmelaččaid vuoigatvuođaid sihke luondduváriide ja giellaseaset. Jurddašuvvo, ahte aitosaš sámi kultuvrra {"}‰{cit|”}renesánsa{"}‰{cit|”} lea álgán 1960-logu loahpageahčen. Das šaddagohte ođđalágan sámepolitihkka, diehtojuohkingaskaoamit ja dáidda.





Ruhtadeami ohcan

Eanagotti ovddidanruhta

Eanagotti ovddidanruhta {on}¥{foreign|lea} Lappi eanagoddeprográmma vuollásaš ovddidanfitnuid ollašuhttimii oaivvilduvvon mearreruhta. Eanagotti ovddidanruđa juohkimis guovlluide mearrida jahkásaččat Bargo- ja ealáhusministeriija. Guovlluidovddidaneiseváldin Lappi Lihttu mearrida mearreruđa geavaheamis guovllustis.

Davvi-Suoma EAKR-prográmma 2007-2013

Davvi-Suoma EAKR-prográmma vuođul geahččalit lasihit ođasmahttingilvalannávccaid, stuoridit fitnodagaid, buoridit juvssahahttivuođa ja nannet geasuhusdahkkiid.

EAKR-ruhtadeami sáhttet ohcat fitnodagat, oahppolágádusat, dutkanlágádusat, gielddat, guovlogielddat ja eará vuoigatvuođadohkálaš servošat dahje daid oktiibijut. Ruhtadeami mieđihit Lappi Lihttu, Lappi ELY-guovddáš ja Finnvera. Lappi Lihttu ii mieđit doarjaga ovttaskas fitnodagaid fitnodatdoaimma ovddideapmái. Loga lasi Davvi-Suoma EAKR -prográmmas

Interreg IV A Pohjoinen

INTERREG IVA Pohjoinen lea EU-prográmma, mainna dorjojuvvo rájiid rasttildeaddji ovttasbargu prográmmabaji 2007-2013 áigge. Dáinna prográmmain geahččalit riikkarájiid rasttildeaddji ovttasbarggu {bohte}${typo|bokte} doarjut ekonomalaš ja sosiálalaš ovdáneami prográmmaguovllus. Interreg IV A Pohjoinen prográmma vuođul sáhttá ruhtadit dušše dakkár fitnuid, main lea ollašuhtti uhcimustá guovtte riikkas. Jos fitnus leat ollašuhttit buot golmma riikkas, de dat lohkkojuvvo ánsun. Loga lasi Interreg IV A Pohjoinenis

Kolarctic ENPI CBC

Kolarctic ENPI CBC 2007-2013 lea Davvikalohta ja Oarjedavvi-Ruošša rájiid rasttildeaddji ovttasbargoprográmma. Dán prográmma vuođul ruhtaduvvojit Suoma, Ruoŧa, Norgga ja Ruošša ovttasbargofitnut.

Davviperiferiija

Davviperiferiija prográmma doarju Eurohpá boaittobealeguovlluid ekonomalaš, bistevaš ovdáneami fidnoruhtadeami vuođul, man ohcci sáhttá oažžut eanemustá 60 % fidnogoluin. Prográmmaguvlui gullet eanagottit Suomas, Ruoŧas, Norggas, Skotlánddas, Irlánddas ja Davvi-Irlánddas sihke Islánda, Ruonáeana ja Fearasullot ollásit.

Davvikalohta ráđđi

Davvikalohta ráđđi lea davviriikalaš rádjeovttasbargoorganisašuvdna, man váldoruhtadeaddjin doaibmá Davviriikkaid ministtarráđđi. Davvikalohta ráđis sáhttá ohcat doarjaga dakkár davviriikalaš fidnodoibmii, mii gullá ráđi válljen deattuhussurggiide.


Sámediggi ohcá giellabargiid SÁFÁ II -prošeavtta várás
almmustahttojuvvon ikte 7.12. diibmu 15:56, {beaividuvvon}${der,vowlat,i-á|beaiváduvvon} odne 8.12. diibmu 17:21


Sámekulturguovddáš Sajos Anáris

Govva: YLE / Vesa Toppari

Sámediggi ohcá dál golbma giellabargi SÁFÁ II -prošeavtta várás, vai besset álggahit prošeavtta olles leavttuin ođđajagimánu álggus. Suoma sámedikki giellaáššiid čálli Anne-Maria Magga mielde Suoma beale bargiid bálkáhit davvi-, anáraš- ja nuortalašgillii.

Ođđajagimánu álggus álgá davviriikalaš sámegiela fágalaš ja resursaguovddáža ásahanprošeakta SÁFÁ II, man ulbmilin lea organiseret ođđasit sámi giellalávdegotti barggu, nannet sámegielaid ja buoridit giellaovttasbarggu rájáid rastá.

Jođihanovddasvástádus 1,5 jagi guhkkosaš prošeavttas lea Suoma sámedikkis ja Suoma sámedikki giellaáššiidčállis Anne-Maria Maggas.

Magga muitala, ahte dál leat ohcamin sámedikkiide Suomas, Ruoŧas ja Norggas buohkaide golbma giellabargi prošeavtta ollašuhttima várás.

- Prošeavtta geavatlaš ollašuhttima várás mii lea ohcan láhkai Suoma bealde golbma giellabargi báikki anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegillii, muitala Magga.

Giellabargit maid Norgii ja Ruŧŧii

Norgga ja Ruoŧa sámedikkiin giellabargit barggašedje fas davvi-, julev- ja lullisámegillii. Sámedikkiid ođđa giellabargiide leat máŋggalágan doaimmat, muitala Magga.

- Sii vástidit giellagáhttemis, terminologiijabarggus, giela normeremis, diehtojuohkimis ja báikenammabargguin. Giellabargit bohtet bargat hui {láhkalágaid}${vowc,á-a;vowc,á-a|lahkalagaid} giellajuhkosiin. Bargit gehččet juohke giellajuhkosa bokte, makkár dárbbut iešguđetge giela bokte leat, dadjá Magga.

Ohcanáigi giellabargiid báikkiide Suoma bealde nohká 10.12.2012 d. 16, dan ovdal ferte sáddet ohcamušaid Sajosii.

Prošeavtta leat ruhtadan Interreg IVA-Nord prográmmas ja Suomas Lappi lihttu ja Sámediggi, Ruoŧas Sámediggi ja Norggas Sámediggi, Tromssa fylkakommuna ja Norrbotten lenstyrensen.

Ailu Valle & Irene Länsman / Yle Sápmi

Dán fáttás dássážii:

Davviriikkalaš giellaguovddáš maŋŋona Suoma dihte {beaividuvvon}${der,vowlat,i-á|beaiváduvvon} 10.8. diibmu 10:03

Sámediggái ođđa giellaáššiid čálli {beaividuvvon}${der,vowlat,i-á|beaiváduvvon} 28.9. diibmu 11:45


Ohcejoga máŋggagielatvuođa lea ovttaskas olbmo, servodaga ja gieldda resursa

Tove Skutnabb-Kangas lea leamaš váikkuheamen maŋimuš 40 jagi sápmelaččaid gielalaš olmmošvuoigatvuođaid ja sámegielaid árvvusatnima lassáneapmái. Ohcejogas son galledii vuosttas háve 1970-logus loahpageahčen, go son logaldalai sámegielat mánáid vánhemiidda guovttegielatvuođa ovdduin. Su ánsu lea, ahte máŋga vánhema válljejedje dalle mánáidasaset sámegielat oahpahusa.

Tove Skutnabb lea Roskilde universitehta emeritusprofessora, gean eallinbargun leat leamaš máŋggagielatvuohta ja gielaš olmmošvuoigatvuođat. Son lea dutkin okta máilmmi {álgojalgejeaddjiin}${nomag,vowc,mono|álgojalgejeddjiin} kritihkalaš giellapolitihka dutkansuorggis. Skutnabb-Kangas lea ožžon Unesco Linguapax-bálkkašumi 2003 ja Ruoŧa Carl Axel Gottlund-bálkkašumi eallinagi dutkanbarggustis vehádatgielaid olis. Skutnabb-Kangas lea ássan jagi 1979 rájes Danmárkkus. Son riegádii Helssegis 1940 guovttegielat bearrašii; bearrašis hálle sihke suoma- ja ruoŧagiela. Suopmelaš sirdolaččaid sajádat Ruoŧas lea leamaš sutnje earenoamáš dehálaš. Guovttegielat ruovttus bajásšaddan ja njuovžilit goappáge giela geavaheaddjin sutnje lei hirpmástahtti, ahte suomagielatvuohta ja guovttegielatvuohta vásihuvvojedje váttisvuohtan luovtta nuppe bealde.

Tove Skutnabb-Kangas lea leamaš okta karismáhtaleamos suopmelaš sirdolaččaid giellavuoigatvuođaid {ovddideaddjiin}${nomag,vowc,mono|ovddideddjiin} Ruoŧas. Lei su čuvgehusbarggu ánsu, ahte Ruoŧas ássi suopmelaččat doallagohte guovttegielatvuođa lunddolažžan ja gudnejahtti árvosažžan. Skutnabb-Kangas ánsun sáhttá maid rehkenastit, ahte suopmelaččain badjánii miella gáibidit gielalaš vuoigatvuođaideaset. Son lea nannosit váikkuhan suomagielat mánáidgárdejoavkkuid, vuođđoskuvlaluohkáid ja suomagielat skuvllaid vuođđudeapmái Ruoŧas.

Áddejupmi das, ahte eanet go ovtta giela geavaheapmi vahágahtášii máná vuoiŋŋalaš gárggiideami ja hehttešii sirdolaččaid vuogáiduvvama ođđa ruovttueatnamii, bođii dábálažžan 1970-logu loahpageahčen Ruoŧas. Olbmot háliidedje, ahte sirdolaččat ohppet ruoŧagiela nu johtilit go vejolaš, iige ruovttugielat oahpahus heiven dán jurddašanmállii. Ruoŧagiela atne čoavddan servodahkii, ruovttugiella fas atne goazanin ja váttisvuohtan. Tove Skutnabb-Kangas vuostálasttii ceaggat dán oaivila. Son buvttii ovdan iežas, oalle viiddes dutkamušaide vuođđuduvvi teoriija das, mo suopmelaš sirdolaččaid eatnigiella lea buot deháleamos positiivvalaš ja dássedettolaš identitehta huksenstuhkka. Nana dáiddut eatnigielas ledje su dutkamušaid mielde šiitemeahttun eaktu vieris giela oahppamii.

Seamma áššiin Skutnabb-Kangas finai muitaleamen Ohcejogas 1970-logu loahpageahčen, go sámegielat vuođđoskuvlavázzin bođii vejolažžan. Dalle olbmot jáhkke, ahte gielladáidu lea dego fárppal, masa čáhket dušše dihto mearit gielat. Olbmot govahalle maid, ahte juohke giella lea iežas fárpalis, ja jos sámegiela fárpalii lasihuvvojit gielat (nuppiin sániin oahpahuvvo sámegillii), de suomagiela fárppal báhcá gurrosabbon. Mánáid balahedje báhcit ”beallegielagin”, go sii ohppe sámegiela, ja dát fas nuppe dáfos heajudivččii sin vejolašvuođaid birget eallimis. Áššihan lea justa nuppe gežiid. Alladásat máŋggagielagat birgejit fihtolašvuođa sierra osiid, ee. hutkáivuođa, mihtideaddji teasttain joavkodásis buorebut go vástideaddji ovttagielagat. Máŋggagielatvuohta ovddida hutkáivuođa ja innovatiivvalašvuođa, fihtolaš njuovžilvuođa ja áššiid áddema sierra oainnuid dáfos. Dasa lassin máŋggagielat mánát ohppet eará gielaid álkibut ja buorebut go ovttagielagat, Skutnabb-Kangas dadjá.

- Sámegielat mánát sáhttet boahtit {alladássádit}€{alladásat} máŋggagielagin, jos sii ožžot eanaš oasi oahpahusas sámegillii ja ožžot buori guovttegielat {oahpaheaddjiid}${nomag,vowc,mono|oahpaheddjiid} addin oahpahusa virggálaš gielain, ja buori vieris gielaid oahpahusa. Oassi oahpahusas sáhttá maŋŋelis leat váldogielain dahje man nu eará gielain, muhto fihtolašvuođa ja gielalaččat gáibideaddji ávdnasiin ii goassege ovdal 7. luohká, Skutnabb-Kangas muitala.

BUOT sámegielat leat nu {áittatvuložat}${conc,itt-it|áitatvuložat}, ahte mánát, geaid vánhemat máhttet sámegiela ja geavahit dan mánáideasetguin leat earenoamáš stuorra resursan, ii dušše oppa Sámi servodahkii, baicce Supmii ja máilbmái. Sii leat váimmusjoavku, man haga giella ii seaillo, ja sin giella- ja kulturoahpuid berrešii doarjut nu olu go vejolaš. – Giela váimmusjoavku lea dat joavku, mii lea ožžon giela ruovttus, mánáidgárddis, skuvllas, ja hállá dan bures, lohká, čállá, doallá dan normálan giellan vaikke sii máhttetge eará gielaid bures. Ja sii dárbbašit justa dan birrasa, masa sámegiella lea – dihtortearpmain – ”navddusgiella”, gávnnaha Skutnabb-Kangas. Sámegielat ruoktu, beaivedikšu ja skuvla eai leat okto doarvái sámegiela doalaheapmái. – Mánát dárbbašit oalle olu vejolašvuođaid sámegiela geavaheapmái jierpmálaš dilálašvuođain skuvlla olggobealde. Sis berrejit leat {valljis}${conc,llj-lj|valjis} vejolašvuođat geavahit sámegiela sierralágan diliin, sierralágan báikkiin dan haga, ahte sii dárbbašit smiehttat guđe giela sii berrešedje geavahit. Leago várra, ahte sii ”sierastallagohtet”, dahje ohppet suomagiela funet? II, dadjala Skutnabb-Kangas; suomagiella lea nu stuorra váldogiella, ahte dan oahppá goittotge, ja dađe buorebut máhttá sámegiela.

Tove Skutnabb-Kangas čilge, ahte olggošnjuovžilvuohta lea máhttu hállat man nu giela njuovžilit, rivttes deattuhusaiguin, konkrehtalaččat dábálaš árgabeaiáššiin, oktii čalmmiid muhtumiin, diliin mat eai gáibit nu sakka fihtolašvuođa ja gielalašvuođa dáfos ja main olmmoš oažžu ”geažádusaid” dillái laktáseaddji áššiin (nuppiin sániin sáhttá oaidnit, čujuhit čuvddiin, guoskkahit, áddet oktavuođas, dahkat, jna.). Jurddašangiella lea fas nahku máhttit geavahit giela jurddašeami gaskaoapmin abstrákta váttisvuođaid čoavddedettiin, fihtolaččat ja gielalaččat gáibideaddji {“}‰{cit|”}geažádusakeahtes” diliin (nuppiin sániin diliin, mas dušše giella addá ja gaskkusta dieđuid ja main dillái laktáseaddji geažádusaid eai olus gávdno: olbmot ságastallet abstrákta áššiin mat eai leat dás-ja-dál). – Goas nu gullá olbmuid dadjamin, ahte dat ja dat mánná oahpai giela moatti mánotbajis. Áibbas dušši ságat, Tove dadjá. Giela olggošnjuovžilvuođa sáhttá oahppat oanehis áiggis, skihpáriiguin, muhto jurddašangiela gárggiideapmi dáhpáhuvvá njozet jagiid áigge, iešalddes oppa olbmo eallima áigge. Olggošnjuovžilvuođa oahppan sáhttá addit {boastto gova}¥{cmp,2-1|boasttogova}, ahte giella lea nannosut go duođalašvuođas lea. Giella mii lea vehádatsajádagas, dárbbaša álot olu doarjaga vai dat gárggiida jurddašangiela dássái, Skutnabb-Kangas muitala, ja almmá sámegielat skuvlema dat lea measta veadjemeahttun.

Sámeguovllu gielddat oidnet sámegiela dávjá ekonomalaš rásehussan . Skutnabb-Kangas vuostálastá dakkár jurddašeami. – Dutkamušaid mielde fitnodagat, main lea olu máŋggagielat bargit, birgejit buorebut gilvvohallamis go fitnodagat, main eai leat. Servošiidda leat stuorra nahku máŋggagielagat ja dákko bokte hutkás olbmot. Nuba Ohcejohkii lea stuorra ovdu das, ahte gielda lea virggálaččat guovttegielat ja gielddas ásset olu máŋggagielat olbmot, Skutnabb-Kangas gávnnaha.



Searvva donge báikenammaprošektii

Leatgo dus dehálaš báikkit maid birra háliidivččet diehtit eambbo? Leatgo gullan muitalusaid mo muhtin báikkiid ožžo namaset? Háliidivččetgo vurkodit iežat {áddjáid}${conc,ddj-dj|ádjáid} ja áhkuid muitalusaid báikkiid geavaheamis? Jos háliidat, de váldde oktavuođa Sámi Siidii (oktavuohtadieđut dás vuolábealde).

Sámi Siida álggahii dán jagi álggus báikenammaprošeavtta man ulbmilin lea dorvvastit Ohcejoga sámi báikenamaid seailuma sihke kárttain ahte olbmuid geavahusas. Sámi Siida bivdáge dál olbmuid searvat báikenamaid vurkemii, dárkkisteapmái ja dieđuid čohkkemii.

Báikenamat leat oalle bures čohkkejuvvon jo Ohcejoga gielddas. Liikká gávdnojit velge {eandalitge}${foc,conwb,tg-ig|eandaliige} uhcit báikkiid nu mo goatnjiliid, nuriid, čoruid, ádjagiid ja geđggiid namat, mat eai leat čohkkejuvvon. Dan lassin kárttain leat ainge boasttuvuođat maid fertešii dárkkistit.

Lea maid miellagiddevaš ja dehálaš diehtit mo olbmot leat dolin ja vejolaččat ain otná beaivve geavahan dihto báikkiid. Muhtin báikenamaid birra sáhttá leat vel árbediehtu gávdnomis. Báikkiid birra sáhttet leat eará somás muitalusat. Ja lea dehálaš {čohket}${conc,hk-hkk|čohkket} vuorrasut olbmuid lohkamin báikenama jietnabáddái vai dat lea gávdnomis maid čuovvovaš buolvvaide.

Jos háliidat fárrui dán bargui de

1. Mii čálihit dutnje kártavuođuid dan guovllus gos áiggut báikenamaid čohkket ja addit lassin listtu báikenamain mat leat jo čohkkejuvvon.

2. Jos háliidat báddet vuoras olbmuid de oažžut mis luoikkasin báddenmašiinna. Jos háliidat váldit videogova de oažžot mis luoikkasin {videokamera}${loan,vowc,a-á|videokámera}.

3. Jos háliidat de {sáhttát}${conc,htt-ht|sáhtát} váldit govaid sierra báikkiin ja/dahje ohcat boares govaid {dáid}£{dáin} báikkiin, olbmuin geat leat báikki geavahan, olbmuin gean mielde báiki lea ožžon namaset dahje eará boares govat mat laktásit báikái.

4. Báiki birra sáhttet leat maid luođit, lávlagat dahje divttat. Daid maid livččii buorre {čohket}${conc,hk-hkk|čohkket}.

5. Merket sihke iežat ja du informántta (olmmoš gii dutnje muitala) diimmuid eaktodáhtolaš barggu diibmolistui.

Válddes oktavuođa čuovvovaš olbmuide jos háliidat lassedieđuid dahje háliidat searvat báikenammaprošektii:



Sámi nuorra {nástit}${conc,st-stt|násttit} besset fas čuovgat Ohcejogas!

Sápmi Talent lágiduvvo nuppes

Sápmi Talent lea ožžon davviriikkaid kulturruhtarádjosis ruđa 13 000 euro. -Dát sihkkarastá ahte Sápmi Talent lágiduvvo, lohká duđavaš sátnejođiheaddji Elle-Káre Aikio.

Vuosttas Sápmi Talent dáhpáhus lágiduvvui guokte jagi dassái. Dalle oasseváldit ledje lagabui čuođi. Ieš gilvvu vuittiiga ohcejohkalaččat Hildá Länsman ja Oula Järvensivu. Lágideami maŋŋá máŋgasat sávve ođđa lágideami.

-Háliidit áinnas dás jahkásaš dáhpáhusa, searvvi jođiheaddji Elle-Káre Aikio lohká. -Dađe bahát dákkár lágideamit leat álot ruđas gitta. Sávvamis boahtte jagi Sámediggi juolludivččii midjiide seamma stuorrá {submi}${loan,conc,bm-pm|supmi} go Ijahis idjii dán jagi, Aikio joatká. Sápmi Talent dáhpáhussii searvi lea dál ožžon ruhtadeami davviriikkaid kulturruhtarádjosa lassin Sámiráđis, Suoma sámedikkis ja Oahpahusministeriijas.


Sámi Siida čielggada sámegielat skuvllaid ja beaiveruovttuid ásaheami

Ođđasat jahkečoahkkimis

Sámi Siidda jahkečoahkkin ii leat duđavaš dálá dilis sámegielat oahpahusas ja beaiveruovttuin. Danne mearridii čielgadišgoahtit sámegielat skuvllaid ja beaiveruovttuid ásaheami. Ođđa jođiheaddji Torkel Rasmussen lohká dákkár ásahemiid leat sihke vejolažžan ja ruđalaččat gánnehahttin.

Ohcejoga gielddaráđđehus lea sihkastan eret guokte {oahpaheaddjiidvirggi}${nomag,vowc,mono|oahpaheddjiidvirggi} ja doaimmaha sámegielat beaiveruovttuid dohkkemeahttumis gáržžes latnjadilis.

Sámi Siida oaidná nu buriid ruhtadanvejolašvuođaid sámegielat skuvllain ja beaiveruovttuin ahte jáhkká iežas nákcet sihke ásahit ja doaimmahit skuvllaid ja beaiveruovttuid.

- Suoma stáhta doarju priváhta skuvllaid ja beaiveruovttuid ja gokčá sámegielat oahpahusa oahpaheaddjigoluid. Dasa lassin juolluda Sámediggi doarjaga sámegielat beaiveruovttuide ja giellabesiide. Lea maid vejolaš vuovdit buori hattis beaiveruovttu sajiid {gránnjágielddaide}${coninit,gr-kr|kránnjágielddaide}. Dan dahká Ohcejoga gielda dál ja dine bures das, čilge Sámi Siidda jođiheaddji Torkel Rasmussen

Sámi Siidda jahkečoahkkin mearridii muđui joatkit dálá doaimmaiguin dego mannan jagi, omd mánáid ja {nuoraiddoaimmaguin}${typo|nuoraiddoaimmaiguin}. Čoahkkima beavdegirji ja doaibmaplána biddjojuvvo {lohkanláhkai}${cmp,1-2|lohkan láhkai} go lea dárkkistuvvon.

Das namahuvvo dušše ahte njuolggadusaide leat boahtán guokte nuppástusa mii nanne sámegiela sajádaga searvvi doaimmain ja deattuhit searvvi doaimma davvisámegielat searvin mii doarju, nanne ja ealáskahttá sámegiela.

Ođđa 2 § Searvvi čoahkkin ja beavdegirjegiella lea sámegiella

Ođđa 3 § Searvvi ulbmilin lea doarjut, nannet ja ealáskahttit davvisámegiela. Dan lassin ulbmilin lea dorvvastit sámiid vuoigatvuođaid doalahit, ollašuhttit ja ovddidit iežas kultuvrra sihke doarjut ja ovddidit sámi kultuvrralaš, sosiálalaš, vuoigatvuođalaš ja almmolaš ekonomalaš {vikkamušaid}${der,conc,kk-gg|viggamušaid} ja maiddái bargat ovttas riikka rájáid badjel.

Ságajođiheaddji Torkel Rasmussen lassin válljejuvvui {várraságajođiheaddjin}${loan,vowlat,a-e|várreságajođiheaddjin} Karen Kitti, stivralahttun Heidi Kitti, Niilo Kalevi Länsman ja Siskko Länsman

Várrelahttun: Erika Sarivaara, Maarit K. Peski, Jouni Esa {Nuosuniemi}${prop,typo|Nousuniemi}, Juha Pohjanraito ja Heidi Eriksen



Ortnet njuolggadusat

Sis-Finnmárkku studeanttaid ovttastusa studeanttaviesuid{ }‰{singlespace| }ortnetnjuolggadusat leat oassin soahpamušas gaskkal láigoheaddji (SSO) ja láigolačča, ja lea nu oassin láigošiehtadusas. Ortnetnjuolggadusat ja eará eavttut leat {biddon}${typo|biddjon} vai juohke ássis {galga}${vowlat,a-á|galgá} leat buorre orrundilli.

I. Ulbmil

 Ulbmil dáiguin {njuolggádusáiguin}${vowlat,á-a;vowlat,á-a|njuolggadusaiguin} lea sihkkarastit:

a. ahte viessu ja eará biergasat maid {láigolašhálddaša}${typo|láigolaš hálddaša}, gieđahallojit nu ahte eai vahágahtto dárbbašmeahttumit.

b. ahte láigolaš čájeha fuolalašvuođa eará ássiide, nu ahte ii {oktatge}${conwb,tg-g|oktage} {vahágáhttojuvvo}${vowc,á-a|vahágahttojuvvo} muhtin eará láigolačča láhttema dihte.

II. Obbalaččat

{Sáhtta}${vowlat,a-á,I|Sáhttá} váldit oktavuođa láigoheddjiin (SSO) dahje láigolaččaid {luohttamušolbmuin}${vowlat,a-á|luohttámušolbmuin} jus leat {jearaladagat}${typo|jearaldagat}, váidagat dahje {eara}${vowlat,a-á|eará} mearkkašumit láigoheami, njuolggadusaid ja eará lassibuvttuid birra. Lassinjuolggadusat sáhttet biddjot ovttaskas studeanttaviesuide.

III. {Mearradusat}${vowlat,a-á|Mearrádusat}

1. Juohke láigolaččas lea ovddasvástádus doallat iežas ásodaga, {feaskara}${vowlat,a-á|feaskára}, riššu ja hivssega čorgadin ja ráinnasin. Son geatnegahtto maiddái ovttas eará geavaheddjiiguin doallat oktasašsajiid ja rájuid čorgadin ja ráinnasin. Dábálaččat ráhkadit ássit ieža {bargovuorrolistu}${loan,conc,st-stt|bargovuorrolisttu} ráinnasindoallama birra.

2. Oktasašgievkkana {galga}${vowlat,a-á,I|galgá} čorget ja bassat maŋŋel go lea {atnan}${vowlat,a-á,I|atnán}. Juohke láigolaš galgá bearráigeahččat ahte su {galmmidanskábe}${der,conm,d-h|galmmihanskábe} ja oktasašskábet leat ráidnasat ja čorgadat. Biepmut eai ábut {vurkkohuvvot}${der,conm,h-d|vurkkoduvvot} nu guhka ahte billehuvvet/guohcagit/guhppot.

3. Sluka ferte buhtistit dávjá. Váldde oktavuođa viessobearráigehččiin jus lea buđđosan oalát.

4. Ruskkalihtiid galgá beaivválaččat gurret čujuhuvvon {containariidda}${loan,coninit,c-k;vowm,a-e|kontaineriidda}.

5. Hybelviesuin ii leat lohpi váldit bivttasbassanmašiinna ja/dahje sullasaš biergasiid, dahje váldit eret/lonuhit {luvvodagáid}${vowlat,á-a|luvvodagaid} jus láigoheaddji ii leat addán sierra lobi dasa. Ásodagain galgá bivttasbassanmašiinnaid dušše geavahit gaskkal 08.00 ja 22.00.

6. Biktasiid/gávnniid/láhtteránuid ii galgga láseráigge savdnjit.

7. Govaid galgá heŋget {listaide}${loan,conc,st-stt|listtaide} mat leat biddjon seinniide. Oktasašsajiin galget {plahkáhtat}${loan,con,hk-k|plakáhtat} ja seaidnečállosat heŋgejuvvot diehtotávvalii.

8. Studeanttaviesuin ii leat lohpi atnit biebmošibihiid ja eará elliid.

9. Ii leat lohpi rievdadit {giddodagáid}${vowlat,á-a|giddodagaid} viesuin (maiddái mála) jus láigoheaddji ii leat {addan}${vowlat,a-á|addán} sierra lobi dasa.

10. Ii leat lohpi mohtorliekkaniid j.ea. bidjat {el-čuggestagáide}${vowlat,á-a|el-čuggestagaide} jus láigoheaddji ii leat addán sierra lobi dasa. Jus njuolggadus rihkko {šadda}${vowlat,a-á,I|šaddá} láigolaš máksit mearriduvvon {divvada}${der,conc,vv-v|divada}.

11. Láigolaččat geatnegahttojit áktet guhtet {guoimmiseaset}${px,infl|guoimmiset} bargoráfi. Maŋŋel dii. 23.00 árgabeivviid ja maŋŋel dii. 24.00 beivviid ovdal bassebeivviid ja basiid galgá leat ráfi viesus ja muđui {opmodagas/šiljjus}${conc,ljj-lj|šiljus}. Juohke láigolaččas lea ovddasvástádus iežas gussiid meannudeamis iežas ásodagas, oktasašsajiin ja muđui opmodagas. Láigoheaddji dahje muhtin geas lea su váldi {sáhtta}${vowlat,áa-á,I|sáhttá} gáibidit ahte guossit guđđet viesu ja opmodaga.

12. Láigoheaddji (SSO) rádjá eret biergasiid mat sáhttet leat várálaččat dahje hehttehussan eará ássiide, ja láigolaš máksá olggosgoluid.

13. Sihkkeliid, mánávávnnaid, sabehiid ja mohtorvuojániid oažžu dušše bidjat čujuhuvvon sajiide iige {oktašsajiide}${typo|oktasašsajiide} gos sáhttet leat hehttehussan eará ássiide.

14. {Láigoheadji}${conc,dj-ddj|Láigoheaddji} ovddasvástideaddjis dahje muhtimis geas lea su váldi, lea riekti bearráigeahččat buot lanjaid. Dábálaččat galgá dan birra addon diehtu ovdagihtii. {Earenoamaš}${vowlat,a-á|Earenoamáš} dilálašvuođain {sáhtta}${vowlat,a-á,I|sáhttá} {goikke}${conwb,ikk-itg|goitge} bearráigehččot dieđitkeahttá. Láigoheaddjis lea lohpi divodit ja buoridit viesu vaikko goas, muhto jus {praktihkkalaččat}${loan,conc,hkk-hk|praktihkalaččat} lea vejolaš, {galga}${vowlat,a-á,I|galgá} láigolažžii dieđihuvvot maiddái dan birra. Láigoheaddjis lea maiddái lohpi {iskkat}${conc,skk-sk|iskat} el-mihttára juohke njealjádasjagi, jus ii šihtto eará ortnet láigolaččain.

15. {Láigoheddji}${vowc,diph|Láigoheaddji} {sahtta}${vowlat,a-á,I|sáhttá} bidjat {čalalaš}${vowc,a-á|čálalaš} dieđu {oktsašarealaide}${cmp,typo;loan,vowc,a-á|oktasašareálaide} dahje {čalalaččat}${vowc,a-á|čálalaččat} addit dieđu ortnetnjuolggadusaid birra ja movt {galga}${vowlat,a-á,I|galgá} geavahit{  }‰{singlespace| }viesu ja opmodaga.

16. Studeanttaviesuin ii leat lohpi borgguhit.

IV Luohttámušolmmoš

Sis-Finnmárkku studeanttaid ovttastusa viesuid ássit galget válljet ovtta luohttámušolbmo juohke ássanovttadahkii, ja son sáhttá gohččojuvvot {ortnetnjuolggádusaid}${vowlat,á-a|ortnetnjuolggadusaid} giehtaguššama oktavuođas.




Láigošiehtadusa ja ortnetnjuolggadusaid rihkkun

Jus láigolaš rihkku láigošiehtadusa ja ortnetnjuolggadusaid oažžu son čálalaš váruhusa. Jus nuppes rihkku daid, de loahpahuvvo láigosoahpamuš. Addo dušše okta várrehus.

{Dahkádus}${vowc,a-á;vowlat,á-a|Dáhkadus}

Dárkkuhuvvo ahte {SSOas}${acro,suf|SSO:s} ii leat {dahkádus}${vowc,a-á;vowlat,á-a|dáhkadus} dállobiergasiidda. Dan ferte láigolaš ieš háhkat jus {hálida}${conm,d-id|háliida}.

Čoavdagat

Láhppon čoavdagiid ovddas ferte máksit 500,- ruvnno {buhttadussan}${conc,htt-ht|buhtadussan}.
Jus láigolaš ferte sihtat bargi boahtit go lea {vajálduhttan}${vowlat,a-á,I|vajálduhttán} čoavdaga, dahje eará sullasaš siva geažil, ferte máksit 250,- ruvdnosaš {divvada}${der,conc,vv-v|divada}.

Bivttasbassan

Gáhkkorčorus lea oktasaš bivttasbassanmášiidna masa buot láigolaččat sáhttet oastit goartta. Bassangoarta máksá 100,- ru. ja dainna {beassa}${vowlat,a-á|beassá} {sulli}${fin,0-i|sullii} 14 geardde bassat.

Boasta

Studeantat sáhttet dáhttut boasta sáddejuvvot allaskuvlii. Muđui ferte láigolaš ieš oastit boastakássa ja váldit oktavuođa boasttain jus {hálida}${conm,d-id|háliida} {čujuhusá}${vowlat,á-a|čujuhusa} {studeanttaviesuide}${loan,conc,ntt-nt|studeantaviesuide}.

Čujuhusat:

Gáhkkorčorru 1, 9520 Guovdageaidnu

Lulit Gáhkkorluodda 5/7/9, 9520 Guovdageaidnu

Hánnoluohkká 31, 9520 Guovdageaidnu

Mohtorliekkanat

Ássit {Hánnoluohka}${prop,vowlat,a-á|Hánnoluohká} 40 kvm {ásodagáin}${vowlat,á-a|ásodagain}, Lulit- Gáhkkorjeakkis ja {Gáhkkkorčorus}${prop,typo|Gáhkkorčorus} sáhttet láigohit elčuggestaga mohtorliekkaniidda 400,- ru. ovddas dálvái. Hánnoluohká 60 kvm ásodaga ássiin leat iežaset elčuggestat.

Olggos fárren

Jus láigolaš ii leat fárren olggos ja čoavdda bukton ruovttoluotta dan dáhtona mii lea šihtton, sáddejuvvo rehket nuppi mánu ovddas.
Láigolaš ferte unnimusat 3 beaivve ovdal soahpat áiggi {viessobearráigehččin}${com,fin,n-in|viessobearráigehččiin} fárrolaga geahččat ahte ásodat/ latnja lea ráinnas ja muđui ortnegis, ja ahte doppe leat visot biergasat mat ledje doppe {sisafárredettin}${ger,fin,n-in|sisafárredettiin}.

Jus ásodat ii leat {albmaládje}${cmp,1-2|albma ládje} ráidnejuvvon {olggosfárredettin}${ger,fin,n-in|olggosfárredettiin} dollojuvvo oassi dahje buot {ovdagihtti}${conc,htt-ht;ill,fin,0-i|ovdagihtii} máksojuvvon láigu.

 Láigohattit:

{Ássanovttodagá}${vowlat,o-a;vowlat,á-a|Ássanovttadaga} lonuhit

Jus láigolaš {hálida}${conm,d-id|háliida} lonuhit eará {ássanovttodahkii}${vowlat,o-a|ássanovttadahkii} ferte son máksit 250,- ruvdnosaš fárrendivvaga.

Viessoláigu

Sisafárredettiin máksá láigolaš guokte mánnoláiggu ovdagihtii.


Ássanovttadat:

Láigohaddi, studeanttaide:

Láigohaddi,
earáide:



Lulit-Gáhkkorjeaggi

duppal latnja
2 200,-

elrávnnjiin
2.600,-

elrávnnjiin

Hánnoluohkká,
40 kvm ásodat

2.750,- earret elrávnnjiin

3.250,- earret
elrávnnjiin

Hánnoluohkká,
60 kvm ásodat

3.250,- earret
elrávnnjiin

3.650,- earret {elrávnnjin}${com,fin,n-in|elrávnnjiin}

Elrávdnji

Hánnoluohká ásodagaid ássit mákset ieža {elrávnnnji}${typo|elrávnnji}. Nord-Troms Kraftlag sádde rehkega midjiide, ja elrávdnjegolut {bidjojit}${conc,dj-ddj|biddjojit} viessoláigorehkegii. Dat mearkkaša ahte ássit eai dárbbat ieža dieđihit iežaset ođđa kunddarin. Go elrávdnjerehket boahtá juohke nuppi mánu lea vuosttaš mánu a-konto {máksn}${typo|máksin}

(500,- ru.), ja maŋit mánu rehkega {vuosttá}${conc,stt-st|vuostá}.

Máksinmuittuhus

Jus rehket ii mákso, sáddejuvvo máksinmuittuhus masa biddjo 50,- ruvdnosaš muittuhusdivat. Jus ii vel mákso, sáddejuvvo nubbi máksinmuittuhus, mii maiddái lea {inkassovárrehus}${loan,vowc,a-á|inkássovárrehus} ja dat maiddái mielddisbuktá ahte láigolaš bálkestuvvo olggos.

Sámi Film - diehtomáddodat sámi ealligovain

Sámi Film –diehtomáddodat lea Sámi Dáidaga Doarjjasearvi rs:vi bajásdoallan diehtovuođđu, mii sisdoallá dieđu sámi ealligovain ja tv-buvttadusain (guhkes ja oanehis ealligovat, animašuvnnat, dokumentárat ja tv-ráiddut). Sámebuvttadussan leat dán diehtomáddodagas lohkan buvttadusaid, main sápmelaččat leat leamaš {guovddáš rollas}¥{guovddášrollas} (o.m.d. bagadallin, buvttadeaddjin dahje čállin).

Buvttadusaid leat bidjan logahallamii dábálaš ealligovvadiehtovuođu láhkái earret eará dahkkiid ja filmmaid namaid mielde. Buvttadusain lea maiddái {oanehaš}£{oanehis} čilgehusteaksta. Dasa lassin diehtomáddodat sisdoallá áššesátneohcama, man vuođul lea vejolaš ohcat alcces beroštahtti fáttás dahkkon buvttadusaid. Áššesátneohcan veahkeha earenoamážit sámekultuvrras {berošteaddjiid}${nomag,vowc,mono|berošteddjiid} dahje dutkiid. Stuorámus oassi dieđuin dán diehtomáddodagas bajásdollo suoma-, sáme- ja eaŋgalsgillii, ja sávvamis diehtovuođđu veahkeha sámebuvttadusaid beassama sihke riikkaidgaskasaš festiválaide ja prográmmafálaldahkii eará sajiin máilmmis.

Doapmaohcamiin (Hoahppoohcamiin) sáhttá ohcat ealligovaid ja olbmuid namaid vuođul. Dárkkit ohcamiid sáhttá dahkat Ohcan-ossodagas.

Máhcahaga bálvalusas sáhttá addit {máhcahat-skoviin}${cmp,hyph-0|máhcahatskoviin}, mii gávdno {máhcahat-siiddus}${cmp,hyph-0|máhcahatsiiddus}.


Eanodagas dáhtošedje doarjut studeanttaid skuvlamátkkiid
almmustahttojuvvon 6.9. diibmu 14:33, {beaividuvvon}${der,vowlat,i-á|beaiváduvvon} 6.9. diibmu 16:15

Eanodaga gielddas dáhtošedje doarjut studeanttaid skuvlamátkkiid. Čuvgehuslávdegoddi lea evttohan gielddaráđđehussii, ahte dat várrešii mátkkiid várás 15 000 euro jagi 2013 bušeahtas.

Mannan giđa nuoraid- ja {astoáiggibagadalli}${cmp,gen-nom|astoáigebagadalli} Milla-Maria Isohanni guorahalai, makkár doarjjadárbbut {eanodahkalaš}${der,dahka-dat|eanodatlaš} nuorain leat. Čielggadeami mielde nuorat dárbbašit ruđalaš doarjaga mátkkiide ruovttugielddas studerenbáikái.

Čuvgehuslávdegoddi lea evttohan, ahte gielda mávssašii {eanodahkalaš}${der,dahka-dat|eanodatlaš} studeanttaide oktii čakča- ja giđđalohkanbajis mátkedoarjaga. Mátkedoarjja guoskkašii daid studeanttaid, geain Eanodat lea merkejuvvon ruovttubáikin.

Eanodagas leat guorahallan, ahte gielddas leat 43 nuppi dási studeantta. Eatnašat studerejit Roavvenjárgga dahje {Giema-Durdnos}${prop,vowlat,0-a|Giema-Durdnosa} guovllus. Muhtimat leat vuolgán oahpuid maŋis Oului dahje Nuorta-Supmii.



Jagis 2013 lea 20 jagi dassái go SNF čoagganii vuosttas geardde

Boahtte jagi Sámeálbmot beaivvi, guovvamánu 6.b. 2013, gártá leat 20 jagi dassái go SNF čoagganii vuosttas geardde sámi nissonfierpmádaga čoahkkimii. 30 nissonolbmo dáin gielddain ledje čoahkkanan Kárášjohkii: Guovdageaidnu, Kárášjohka, Porsáŋgu, Deatnu ja Unjárga. Ulbmilin lei {“}‰{cit|”}digaštallat strategiijaid bajidit nissonolbmuid oasálastima ja váikkuhanválddi sámi báikkálaš servodagain”.

SNF ásahuvvui de fierpmádahkan 1993, ja šattai oppasámi {organisašuvnan}${loan,conc,vn-vdn|organisašuvdnan} bistevaš stivrrain ja sierra njuolggadusaiguin vuođđudanjahkečoahkkimis Háštá-gávpogis geassemánus 1998. Nu SNF {ásáhuvvon}${vowlat,á-a|ásahuvvon} organisašuvdnan deavdá 15 jagi 2013:s. SNF stivrras leat njealji riikka nissonolbmot: Ruoŧas, Norggas, Suomas ja Ruoššas.


2010 rájes lea SNF gohčodan iežas maiddái njealji riikka sámenissoniid gelbbolašvuođa- ja resursaguovddážin. Dát lea danne go SNF doaibmá juo danin, muhto ain eanaš idealisttalaš vuođu alde, go eai leat bistevaš doaibmaruđat nu go eará sámi guovddážiin ja ásahusain.

SNF oažžu jahkásaš organisašundoarjaga Norgga Sámedikkis. Dát {jahkesaš}${der,vowlat,e-á|jahkásaš} ohcanviđa ruhtadoarjja lea laskan bás lávkkážiiguin ain hávil, gitta 145 000 ruvdnui jagis 2009 ja 151 000 ru. rádjai jagis 2010. Das go Norgga {Sáráhkka}${prop,vowlat,a-á|Sáráhkká} jagis 2011 ii ohcan dásseárvoorganisašuvnnaid {vástesaš}${conm,s-v|vástevaš} ruhtaseahkas, de várrejuvvon ruhta 300 000 ru. juolluduvvui ollásit {SNF:ii}${acro,suf|SNF:i}. 2012 organisašundoarjja lea de fas {uhccun}${vowlat,u-o|uhccon}, 188 000 ruvdnui. SNF:s {lea}£{verb,kongr|leat} jahkásaš golut lágidit stivračoahkkimiid ja jahkečoahkkima, ja muđui organisašungoluide, mat leat de áibbas vuolimus dásis doallat oppasámi organisašuvnna – ja resursaguovddáža – heakkas. Stivračoahkkimat leat okta jahkái, dahje diehtojuohkin ja digaštallamat {telefuvnna}${loan,vowc,u-o|telefovnna} ja {epoastta}${loan,cmp,0-hyph|e-poastta} bokte. 2012 jahkečoahkkin Anáris čohkkii nissonolbmuid njealji riikkas ja dulkojuvvui njealji giela gaskka; davvisáme-, suoma-, dáro-/ruoŧa- ja ruoššagiela.

SNF giitá go Norgga Sámediggi ja Sámi {parlamentarálaš}${loan,vowc,a-á;vowlat,á-a|parlamentáralaš} ráđđi geigii dán jagáš dásseárvobálkkašumi {SNF:ii}${acro,suf|SNF:i}. Atnit árvvolažžan oažžut rámi iežamet olbmuin. Dalle šattai min barguge eanet oainnusin, omd. ahte mii buktit beaivečuvgii tabuáššiid nu go seksuála givssideami, veahkaválddi ja jugešvuođa. Nanosmahttin dihtii {barggumet}${px,conc,rgg-rg;vowlat,u-o|bargomet}, de lea SNF jahkásaččat ohcan 500 000 ru. organisašun- ja doaibmadoarjaga. Dakkár vuođđodoarjja sihkkarasttášii ahte SNF organisašun- ja prošeaktabarggus lea nana sajádat ja geađgejuolgi, mii de livččii lieđđudit lasi doaibmabijuid ja ovdáneami. Sierra prošeaktaruhta dásseárvoulbmiliidda lea dađi bahábut heaittihuvvon Sámedikkis 2009:s – dušše ruhta sámi nissonáigečállagii Gába, mii álgoálggus lei dásseárvoprošeakta, lea doalahuvvon. SNF sávvá ahte dát ruhtadoarjja davviguovlluid áidna nissonbláđđái joatkašuvvo. Gába lea maiddái dehálaš sámegiela ovddideaddjin go lassin dárogillii čállá sihke davvi-, julev- ja máttasámegillii. Gába gal ealáska ja eallá, jos čiehkageađggit ja geađgejuolgi leat sajis.

SNF álggaha ja čađaha prošeavttaid, buktá cealkámušaid, searvá iežamet gelbbolašvuođain iešguđet oktavuođaide ja lágidemiide, ja oassálastá konferánssain ja seminárain sihke báikkálaš, {guovlolaš}${der,vowc,mono;conc,vl-vll|guvllolaš}, našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš dásis. SNF áimmahuššá ahte sámenissoniid jietna gullo – ja cuiggoda vealaheami. Mii leat vásihan ahte leat áidna sámi NGO (eaktodáhtolaš organisašuvdna) guhte čállá gulaskuddancealkámuša almmolaš eiseválddiide Norggas dain áššiin mat gusket sámenissoniid dillái ja sohkabealdásseárvui, nu go NOU 2011:18 – Struktur for likestilling (‘Dásseárvui vuogádat’). Fargga 20 jagi bargu dahká ahte SNF bures dovdá ja diehtá sámi dásseárvoáššiid ja iešguđet guovlluid sámenissoniid kultur- ja {árgabeai’eallima}${cmp,punkt-0|árgabeai’eallima} ja eallineavttuid, oppasámi perspektiivvas, davvin ja máddin.

Vare jagis 2013 – SNF ávvojagi – SNF {oaččošii}${verb,infl,cond,vowc,mono|oččošii} dan mađi doaibmadoarjaga ahte beassat cegget sámi nissonáššiid- ja dásseárvobargui bistevaš čállingotti!

SNF stivralahtut 2012 leat: May-Lisbeth Myrhaug, Oslo, Alla Igontova, Lujávri, Káre-Jon Biret Ristena Åsá-Márgget/Åsá-Márgget Holm, Deatnu/Ohcejohka, Mirka Halonen, Roavvenjárga ja Julius-Iŋggá Gudrun Eliissá/Gudrun E E Lindi, Kárášjohka. Várrelahtut leat Ellacarin Blind, Ubmi, Alla Vasiljeva, Lujávri ja Iŋgos-Máhte Iŋgá/Inga Ravna Eira, Kárášjohka.

Govas: Movttegis joavku ja illusáhka go {SNF:ii}${acro,suf|SNF:i} geigejuvvui SPR dásseárvobálkkašupmi 2012! Bálkkašumi geigejumis skábmamánu 1.b. 2012 Romssa gávpogis, gurut bealde Valentina Sovkina, Alla Vasiljeva, Biret-Elle Láilá ja Anna Igontova. Govven: V. Sovkina


Statoil Ja Sámi Allaskuvla

 olju ja gassa, sámeservodat, Statoil

Duorastaga (1.11.07) gullui viimmat {Sámeradio}${loan,vowc,a-á|Sámerádio} ođđasiin ahte Statoil lea šaddan garra kritihka čuozáhahkan go billista ja rivve eamiálbmogiid eatnamiid Alberta-provinssa davviosiin Kanadas. Ášši ii leat miige ođđasiid ja lean guhká imaštan go dan birra ii leat gullon mihkkige Sámis, vaikko Statoil lea maiddái gieskat searvan sáddobohkamiidda. Doapmalin dárkkistit ášši duogáža Interneahtas, gos ohppen ahte {Sámeradio}${loan,vowc,a-á|Sámerádio} ii lean gal ieš fuomášan ášši muhto Statoil doaimmat Kanadas ja daid kritihkka ledje leamaš ovdan moadde beaivve ovdal Norgga medias (Søndagsrevyen-nammasaš prográmmas).

{Sámeradio}${loan,vowc,a-á|Sámerádio} {ođas ášši}¥{cmp,2-1|ođasášši} birra ii lean nuge Statoil eamiálbmogiid eatnamiid billisteami birra muhto Sámi allaskuvlla rollas (dahje dan váilevašvuođas) ášši oktavuođas. Sámi allaskuvllas – mu dálá bargoaddis – lea namalassii šiehtadus {Statoiliin}${prop,suf|Statoilain}, mii earret eará cealká ahte Sámi allaskuvla galgá leat Statoilii ráđđeaddin eamiálbmotáššiiguin.

Ráđđeaddi rolla gal lei {aibbas}${vowc,a-á|áibbas} ođđa ášši munnje. Dihten gal, ahte allaskuvlla dalá rektor čálii vuollái šiehtadusa 14.2.07 Guovdageainnus Riikkaidgaskasaš {Polarjagi}${prop,cmp,ar-ára|Polárajagi} {ráhpama}${vowc,á-a|rahpama} oktavuođas, muhto dan rájes leamaš buohkaide eahpečielggas maid šiehtadus iešalddes sisttisdoallá. Muhtumat lohket ahte dat ii leat earágo {“}‰{cit|”}Memorandum of Understanding” mii ii vel čana min (dahje Statoila) masage, go fas earát dadjet ahte Statoil lea lohpidan ruhtadit min oahpahusa, dutkamuša ja maiddái universitehta plánenbargojoavkku. Go {{jođiheaddjiiguin}${nomag,vowc,mono|jođiheddjiiguin}}£{jođiheddjiin} geat leat čoahkkimastán {Statoiliin}${prop,suf|Statoilain} šiehtadusa čállima maŋŋá, ii šatta dađe {viisáseabbon}${infl,adj|viisásabbon}.

Duorastaga 1.11. {Sámeradio}${loan,vowc,a-á|Sámerádio} ođđasiin jearahalle áššis Sámi allaskuvlla ođđa rektora Steinar Pedersena, gii čilgii ahte {“}‰{cit|”}mii eat leat háleštan Kanada eamiálbmogiid dili birra {Statoiliin}${prop,suf|Statoilain}” beroškeahttá navdojuvvon rollas eamiálbmotáššiid ráđđeaddin. {“}‰{cit|”}Dilli gal livččii eará jos sáhka livččii Sámis,” rektor vel joatká. Leagoson ráđđeaddi rolla guoros sánit báhpára alde vai allaskuvlla diehtemeahttunvuohta Statoil doaimmain iešguđet guovlluin máilmmis? Ieš gal lean imaštallan jaskatvuođa ásahusas ášši birra dan rájes go šiehtadus vuolláičállojuvvui.

Šiehtadusa vuolláičállima áigge, guovvamánu beallemuttus ledjen áiddo álgán Sámi allaskuvlii bargui, inge diehtán maidige plánain čállit šiehtadusa Norgga oljofitnodagain, mas leat oljo- ja gassabohkandoaimmat birra máilmmi. Gullen vuolláičállima birra {Sámeradio}${loan,vowc,a-á|Sámerádio} ođđasiin ja ledjen čađa hirpmástuvvan. Go ášši birra ii lean leamaš mangelágan sáhka ii geainnage daid 6 vahku áigge go ledjen leamaš allaskuvllas, jurddašin dieđusge ahte šiehtadus lei suollemas. Go jerren dalá rektoris, son logai ahte ii {eisige}${vowlat,i-e|eisege}, ahte dan birra gal leamašan sáhka {goasnu}${cmp,1-2|goas nu} ovdal muhtin oktavuođas. Naba almmolaš prinsihpaságastallan bargiiguin, {eandalitge}${foc,conwb,tg-ig|eandaliige} fágabargiiguin, go sáhka lea nuge stuorra áššis go oljofitnodagain ovttastallamis? Maid dat mearkkaša sámi alitoahppo- ja dutkanásahussii? Masa mii leat lohpideamen ja leago dat oppalohkáige OK?

Ii lean leamaš mangelágan ságastallan leago oppanassiige riekta dahje jierpmálaš, dahje makkár eavttuid mii háliidit bidjat šiehtadussii, vástidii dalá rektor. Ledjen vel eanet hirpmástuvvan ja imaštallen, livččiigo dakkár šiehtadusaid vuolláičállin almma almmolaš ságastallama haga ásahusas vejolaš gostige eará {sájis}${vowlat,á-a|sajis} eamiálbmotmáilmmis? Ii goit daid guovlluin, maiguin ieža ledjen oahpis, ja eahpidin sakka eará sajisge. Oljofitnodagat leat nu ollu buktán buotlágan baháid eamiálbmogiid gaskii. Jurddašin Uwa-álbmoga Colombias ja Occidental Petroleum oljobohkamiid sin guovllus. Logi jagi dassái sin dilli lei nu vearrái, ahte álbmot uhkidii joavkoiešsoardimiin jos Occidental Petroleum ii {šluhte}${conc,ht-htt|šluhtte} bohkanáigumušain. Jurddašin maiddái Lubicon Cree seamma Alberta-provinssas Kanadas, geat leat 1980-logu rájes dáistalan Shell vuostá iežaset eatnamiin. Naba Shell doaimmat Ogoni-álbmoga eatnamiin Nigerias? Gii muitá Ken Saro-Wiwa rohki ja manne son goddojuvvui?

Ja mii dušše čálistit vuollái šiehtadusa guorahalakeahttá ja ságastalakeahttá min dahje Statoil áigumušain dahje šiehtadusa čuovvumušain. Leagoson vuot sáhka das, mo mii sámit {luhttet}£{verb,kongr|luohttit} dasa ahte eiseválddit ({ }‰{notspace|}ja {maidái}${conc,id-idd|maiddái} stáhta fitnodagat{ }‰{notspace|}) gal jurddašit sámiid buori ja doibmet dušše {buorredahtolašvuođain}${vowc,a-á|buorredáhtolašvuođain} sámiid ektui? Vai {jáhkiigo}£{jáhkkego} Sámi allaskuvlla jođiheaddjit duođaid ráđđeaddi {rollai}${loan,ill,vowlat,ai-ii|rollii} {eamiálbmotáššiiguin}£{eamiálbmotáššiin}?

Lean ain {vuorddášeamen}${vowlat,á-a|vuorddašeamen} ságastallama gáffe- dahje borranbottus Statoila ja allaskuvlla gaskavuođain, badjelaš jahkebeali maŋŋá. Ieš goit in leat vel oassálastán dákkár ságastallamii, mii muhtumin gal bidjá jurddašit ahte mo sámi akademalaš ásahus sáhttá leat nu jaskat áigeguovdilis áššiid birra, maiddái gaskaneaset. Gii dat buktá dákkár dehálaš, áigeguovdilis, buolli áššiid ja gažaldagaid ovdan jos mii eat dan daga?

Duorastaga 1.11. ođđasiin rektor ii orron diehtimin maidige Statoil doaimmain Kanadas dahje das, mo dat váikkuhit guovllu eamiálbmogiid eallindiliide. {“}‰{cit|”}Mii galgat oažžut buot dieđuid ášši birra ovdalgo sáhttit vástidit gažaldahkii ja mii galgat gullat {Statoilis}${prop,suf|Statoilas} mii lea váldosisdoallu dán áššis. Mii dárbbašit ollu eambbo dieđuid ovdalgo sáhttit árvvoštallat ášši,” son cealká.

Dat ii leat duohta ahte {“}‰{cit|”}mii” – nappo buohkat olles ásahusas? – eat dieđe maidige ášši birra. Rektor livččii sáhttán {gulasguddat}${conwb,sg-sk|gulaskuddat} earáiguin ovdalgo manná muitalit mediaide, ahte ii oktage ásahusas dieđe maidige Statoil doaimmaid birra. Mo son buktá ášši ovdan addá heahpatlaš gova Sámi njunuš dutkan- ja oahpahanásahusas – doppe eai čuovo áigeguovdilis áššiid!

Mun in dieđe earáin, muhto mun livččen sáhttán muitalit muhtin {fáktaid}${loan,vowlat,a-á|fáktáid} Statoil doaimmaid birra Albertas. Moadde mánotbaji dassái čohkkejin dieđuid {alccen}£{iežan} várás Statoil birra – justá dan dihtii go mis lea singuin šiehtadus ja dat lea min geatnegasvuohta diehtit mas lea sáhka:

• Jos buot plánejuvvon Davvi-Alberta oljosáttuid bohkanprošeavttat šaddet duohtavuohtan, sullii 3000 {njealljehaskilomehtera}${conc,llj-lj|njealjehaskilomehtera} {beahccevuovddi}${conc,hcc-hc|beahcevuovddi} duššaduvvo eret oljosáttuid ovddas. Dasa lassin 137 000 {njealljehaskilomehtera}${conc,llj-lj|njealjehaskilomehtera} eatnamiid biđgejuvvojit seismalaš {linjaid}${loan,conc,nj-nnj;vowlat,a-á|linnjáid}, geainnuid, {oljobohciid}${conc,hc-hcc|oljobohcciid} ja oljogálduid fierpmádahkan. Dutkamušaid mielde dát doaimmat sáhttet duššadit olles boreála ekosystema.

• Ovttastuvvan {Nášuvnnaid}${loan,vowlat,á-a|Našuvnnaid} Birasprográmma lea meroštallan Alberta oljosáttuid máilmmi ovtta guovddáš birasbillašuvvama guovlun.

• Oljosáddobohkamat váldet 2-4,5 {barrela}${loan,vowc,a-á;conc,rr-r|bárela} čázi jogas juohke {oljobarrela}${loan,vowc,a-á;conc,rr-r|oljobárela} várás mii {buvttiduvvo}${der,vowlat,i-a|buvttaduvvo}. Dálá bohkandoaimmat váldet badjel 349 kubihkkamehtera čázi jagis, mii vástida 2 miljon olbmo gávpoga jahkásaš čáhcegolaheami. Muhto {nuppeláhkai}${cmp,1-2|nuppe láhkai} go gávpogis geavahuvvon čáhci, oljosáddobohkamis geavahuvvon {čáhzi}${conc,hz-hc|čáhci} lea nu nuoskkiduvvon ahte dan ii sáhte buhtistit ja geavahit ođđasit.

• Čáhci váldojuvvo Athabasca-jogas ja dat uhkida olles Peace-Athabasca čázádaga ja ekosystema, ja dán láhkái maiddái {eamiálbmot-guolasteaddjiid}${nomag,vowc,mono;vowlat,a-á|eamiálbmotguolásteddjiid} birgenlági ja sisaboađu.

• Oljosáddobohkamiid čáhcegeavaheapmi buvttiha stuorra meriid nuoskkidemiid.

• Guovllu eamiálbmogiin leamaš váttisvuođat oažžut iežaset jiena gullot oljosáddobohkamiid oktavuođas. Eamiálbmotbáikegoddi Fort Chipewyan Athabasca-jávrri gáttis lea gillágoahtán hárvenaš borasdávddain (omd. {leukemia}${loan,ia-iija|leukemiija}, lupus) ja eará dávddain, maidda sivvan lea nuoskkiduvvon čáhci.

• Borgemánus dán jagi Fort Chipewyan ássit dolle birasmiellačájáhusa ja gáibidedje oljosáddobohkamiid bisseheami sin guovlluin. Sii ballet sihke olbmuid ja {ealliid}${nomag,vowc,mono|elliid} dearvvašvuođas ja boahtteáiggis.

• Statoil doaibmá birra máilmmi. Sin gárta {“}‰{cit|”}Statoila máilbmi” lea gávdnamis:

• Sáhtát geahččat {Sámeradio}${loan,vowc,a-á|Sámerádio} ođasbihtá áššis čujuhusas


{Válgamášen}${loan,en-iidna|válgamašiidna} : Girdijohtolaga doarjun juohká oaiviliid Eanodagas

almmustahttojuvvon 10.10. diibmu 09:54, {beaividuvvon}${der,vowlat,i-á|beaiváduvvon} 18.10. diibmu 10:29

Eanodagas leat vuolgán gielddaválggaide dán čavčča oktiibuot 48 evttohasa. Dán rádjai Yle {válgamášenii}${loan,en-iidna|válgamašiidnii} leat vástidan sis 27 evttohasa, 56 proseantta.

Eanodagas measta buot evttohasat leat ovttaoaivilis das, ahte boarrásiin galgá leat automáhtalaš vuoigatvuohta dikšunbáikái dego mánáin lea vuoigatvuohta beaivedikšui. Buot evttohasat leat ovttaoaivilis das, ahte boazodoalu doarjun ii goaza gieldda eará ovdáneami.

Oaivilat juohkásit sápmelaččaid riektegažaldagas. 63 % evttohasain oaivvilda, ahte Eanodat lea fuolahan sápmelaččaid rivttiid ollašuvvamis doarvái bures. Goalmmátoassi fas lea dan oaivilis, ahte sápmelaččaid rivttiin eai leat fuolahan doarvái. Okta evttohas ii máhte addit oaivilis áššis.

96 % evttohasain leat dan oaivilis, ahte Eanodaga gielda galgá bissut {iehčanassan}${infl,pron|iehčanassii}. Buot evttohasat vuostálastet dan, ahte gielda laktojuvvošii oktan Duottar-Lappi gieldan ovttas Muonáin, Gihtteliin ja Kolariin.

Vehá badjelaš bealli evttohasain oaidná, ahte girdijohtolat ii gula gieldda vuođđobálvalusaide, ja gánnetmeahttun girdijohtolaga ii galggašii šat doarjut.

70 % válgamášenbálvalussii vástidan Eanodaga evttohasain leat nissonolbmot.

Yle Sápmi/ Ailu Valle & Susanna Guttorm


Haakon VII (riegádan 3. beaivvi borgemánus 1872:s, jápmán 21. beaivvi čakčamánus 1957:s) lei Norgga gonagas 1905:s gitta {1957}£{1957}:i. Son lei gásttašuvvon Christian Frederik Carl Georg Valdemar Axel, muhto anii Carl nama ja lei Dánmárkku prinsa. Son náitalii 22. beaivvi suoidnemánu 1896:s iežas oambeliin Maud Charlotte Mary Victoria Sachsen-Coburg-Gothas, gii lei prinseassa Stuorra-Británnias ja Irlánddas (riegádan 26. beaivvi skábmamánu 1896:s, jápmán 20. beaivvi skábmamánu 1938:s. Son {gulái}${vowlat,á-a|gulai} Schleswig-Holstein-Sonderburg-Glücksburg fyrstavissui. Prins Carla váhnemat leigga Dánmárkku gonagas Fredrik VIII ja ruoŧa prinseassa Lovisa. Dánmárkku Christian X lei su viellja, ja Dánmárkku Christian IX lei su áddjá. Son rievdadii nama Haakonii go válljejuvvui Norgga gonagassan maŋŋel go uniovdna bieđganii. Carl šattai dasto gonagassan ovdal go iežas áhčči ja su viellja šattaiga Dánmárkku gonagassan.


Ánde Somby (riegádan 12. beaivvi miessemánu 1958:s Buolbmágis Deatnu-gielddas) lea sámi girječálli, juoigi, musihkkár ja {juridihkkas}${loan,conc,hkk-hk|juridihkas} {vuosttašamanuensii}£{vuosttašamanueansa} . Son orru Romssas ja bargá Romssa Universitehtas.

2003 rájes lea son leamašan miellahttu Vajas-joavkkus, ja lea joavkku juoigi ja {vokalistta}${loan,conc,stt-st|vokalista}. Son lea maiddái dat nubbi sápmelaš historjjás gii lea váldán doavttirgráda {juridihkkas}${loan,conc,hkk-hk|juridihkas}, 259 jagi maŋŋel dan ruoŧa lullisápmelačča Johan Jonæ.[1]

Sus leat guokte máná; Lawra Westerfjell Somby (riegádan 15. beaivvi guovvamánus 1980:s) gii lea mielde Adjágas-joavkkus ja Anna Cicilie Kristine Somby (riegádan 16. beaivvi golggotmánus 1988:s).

Muđui son máhttá davvisámegiela, lullisámegiela, dárogiela, eaŋgalasgiela ja duiskkagiela.


Svalbárda leat Norga sullot {Árktisa}£{Árktisis} . Dát sullot leat Europa nannáma davábealde, sullii davvipola ja Norgga nannáma gaskkas. Svalbárdii gullet buot sullot ja bávttit gaskkal 74° ja 81° davvi govdodagas ja 10° ja 35° nuortta guhkkodagas. Stuorimus suolu lea Čohkkavárit (Spitsbergen), nubbin stuorimus lea Davvinuortaeana ja goalmmádin Edgeøya. Longyearbyen lea hálddahusguovddáš dáid sulluide. Eará ásahusat, earret {go}¥{0} dutkanguovddážat, leat dat ruošša ruvkeservodat Barentsburgas, dutkanservodat Ođđa-Ålesundas ja ásahusat ruvkedoaimma Sveagruvena dáfus. Buot dát sullot hálddašuvvojit bargoolbmás Svalbárddas. Sullot váldojuvvoje vuosttaš geardde atnui 16. ja 17. jahkečuođis, {fálesbivdo-čoahkkananbáikin}${cmp,hyph-0|fálesbivdočoahkkananbáikin}, muhto guđđui loahpas ávdin. 19. jahkečuođi álggus álggahuvvui beasošruvkedoaibma, mii dagahii ahte eambbo servodagat álggahuvvojedje dáid sulluide. Svalbárda-traktáhtta 9.beaivvi guovvamánu 1920 rájes dohkkeha norgga suverenitehta, ja Svalbárda-lágain 1925:s šadde sullot ollásii oassin gonagasriikii Norgii. Svalbárda-láhka etablerii maid Svalbárdda ekonomalaš friddjabáikin ja demilitariserejuvvon guovlun. Odne leaba Stuora Norgga Čohkkaváriid Beasoškompaniija ja dat ruošša Trust Arktikugol áidna ruvkesearvvit mat ain doaimmaheaba beasošdoaimma Svalbárddas. {Dutkkan}${conc,tkk-tk|Dutkan} ja turisma leat šaddan dehálaš liigeealáhussan lassin Svalbárdda Universitehtaguovddážii ja Svalbárdda máilmmiviidosaš siepmanvárrehussii. Doppe eai leat luottat orrunbáikkiid gaskkal, ja olbmot vánddardit skuteriiguin, girdiiguin ja fatnasiiguin. Svalbárdda Girdišillju, Longyear, lea dat deháleamos {kommunikašuvdna-verrát}${cmp,hyph-0|kommunikašuvdnaverrát} reasta máilbmái. Sulloguovllus lea {arktalaš}${loan,vowc,a-á|árktalaš} klimá, muhto doppe lea lieggasit ja bivvalit go {eara}${vowlat,a-á|eará} guovlluin seamma govdodatgrádain.


Riehppovuotna lea vuotna Fálesnuori suohkanis Finnmárkkus.

Vuotna lea Fálá ja Ráhkkerávjju nuortalulábealde, ja vuolgá Dáhpa ja Klubbogobi gaskkas. Čeaváhaš-gilli lea Dáhpa buohta, ja oarjjalulábealde lea Šleafttajohka. Leaibeluokta lea vuona nuorttabealde, ja Veaigesvuotna (Fægfjord) lea {oarjjalulábealde}${conc,rjj-rj|oarjalulábealde} vuona siste.

Vuotna lea 127 mehter čieŋal dan čiekŋalepmosis. Vuona sámi nama lea váttis diehtit mas boahtá (go dat boares mearrasámi suopman lea nohkan), muhto máŋgasat jáhkket ahte namma mearkkaša dárogillii Skarsfjord, mii sámegillii lea Riehppivuotna.

Riikageaidnu 94 {manna}${vowlat,a-á|manná} vuona oarjjalulábealde, ja Fv134 {manna}${vowlat,a-á|manná} davvi-nuorttabeale.


Kjell Magne Bondevik (riegádan 3. beaivvi čakčamánus 1947 Moldes) lea ovddeš norgga politihkkár (KrF). Son lea vázzán teologaoahpu (cand.theol.). Bondevik lei stádaministtar 1997-2000 ja 2001-2005, ja dan ovdal lei olgoriikaministtar 1989-1990, girko- ja oahpahusministtar 1983-1986. Son lei stuorradigge-ovddasteaddji vuosttaš geardde 1969-1970, dalle várreáirrasin, ja lei fásta válljejuvvon Møre- ja Romsdala ovddas 1973-2005. Bondevik lei maid {parlameantalaš}${loan,typo|parlamentáralaš} jođiheaddji {Risttálaš}${loan,vowlat,á-a|Risttalaš} Álbmotbellodaga ovddas 1986-1989, 1993-199 ja 2000-2001, ja seammás bellodatjođiheaddji 1983-1995.

{Duogaš}${vowlat,a-á|Duogáš}

Kjell Magne Bondevika váhnemat leigga Johannes Bondevik (1905-2007), ovddeš rektor Molde Álbmotallaskuvllas (dalá Rauma Álbmotallaskuvla), ja dálueamit Margit Hæreid (1905-1976). Son lea náitalan iežas {nuorravuođamorssiin}${conc,rss-rs|nuorravuođamorsiin} Bjørg Bondevikain (riegádan Rasmussen), gii {vázzii}${conc,zz-cc|váccii} su {buohtalasluohkas}${vowlat,a-á|buohtalasluohkás}. {Sunnos}${conc,tn-dn|Sudnos} leat guokte bártni ja okta nieida. Kjell Magne Bondevik lea ovddeš stádaráđi Kjell Bondevika neahpi, bisma Odd Bondevika vilbealli, ja báhpa ja girječálli Eyvind Skeie máhka.

Politihkalaš bargu

Lávki politihkkii

Bondevik oaččui bajáššaddamis jo oktavuođa dan risttalaš {oahpoheamilihkástussii}${oahpohanlihkahussii}, dasa lassin go politihkalaš impulssaid Kjell Bondevikas, gii lei jođiheaddji Risttalaš Álbmotbellodagas 1950. ja 60-logus. {1965s}${num,suf|1965:s} dieđihii Kjell Magne Bondevik iežas dán bellodahkii, ja válljejuvvui golbma jagi maŋŋel nubbinjođiheaddjin Nuoraid Risttalaš Álbmotbellodagas (Kristelig Folkeparti Ungdom).


Ekváhtor lea jurddašuvvon linjá mii {manna}${vowlat,a-á|manná} planehta birra polaid gaskkas. Dat linjá juohká planehta olggoža davvi ja lulli beallejorbodagaide. Ekváhtora bokte lea govdodatgráda 0°. Ekváhtora bokte badjána beaivváš senitas guktii jagis (go lea geassejorggáldat ja čakčajorggáldat). Máilmmi ekváhtora guhkkodat lea 40 075,017 km.

{Riikat}${conc,ik-ikk|Riikkat} vuolábealde ekváhtora

Ekváhtora buohta leat buot beaivvit sullii 12 diimmu guhku. Diibmu {12is}${num,suf|12:s} geasse- ja čakčajorggáldagas lea beaivváš njuolga oaivvi bajábealde. {Riikat}${conc,ik-ikk|Riikkat} mat leat ekváhtora vuolde leat dábálaččat trohpalaš klimá.

Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi (NBR) lea organisašuvdna norgga boazosápmelaččaide. Searvi álggahuvvui {1947s}${num,suf|1947:s}. Álgojagiin ledje eanas lullisápmelaččat geat barge servviin, muhto 70-logu álggus etablerii NBR organisašuvdnastruktuvrra mas lei stivra Finnmárkkus ja čállingoddi Romssas. {NBRas}${acro,suf|NBR:s} lea digaštallanriekti stádain dan jahkásaš boazodoallošiehtadusa birra.

Ulbmil

NBR ulbmil lea ovddidahttit boazosápmelaččaid beroštumiid; {ekonomalažžat}${loan,conc,žž-čč|ekonomalaččat}, {fágalažžat}${loan,conc,žž-čč|fágalaččat}, sosiálalažžan ja {kultuvrralažžat}${conc,žž-čč|kultuvrralaččat}. Searvi galgá maid bargat ovddidahttit oktavuođa boazosápmelaččaid {gaskas}${conc,sk-skk|gaskkas} ja ahte boazosápmelaččat galget ieža stivret ovdáneami ealáhusas, nu ahte ovdáneapmi geavvá vieruid riekteoainnu mielde, ja daid ealáhusa vuođđojurdagiid mielde.

Stivra

NBR jođiheaddji lea Nils Henrik Sara ja {nubbinjođiheaddji}${cmp,ess-nom|nubbijođiheaddji} lea Inge Even Danielsen. Nils Henrik Sara válljejuvvui jođiheaddjin 2006:s, su ovdal lei Aslak J. Eira jođiheaddji 8 jagi. {NBRas}${acro,suf|NBR:s} lea maiddái nuoraidlávdegoddi.

Nils Gaup (riegádan 12. beaivvi Cuoŋománus 1955, Guovdageainnus) lea sámi/norgga filbmarešissevra ja neavttár.

Biografiija

Gaup {vázzi}${verb,fin,0-i;conc,zz-cc|váccii} neavttárskuvlla Stáda Teáhterallaskuvllas, ja eksámena válddii {1978:is}${num,suf|1978:s}. Gaup lei earret eará mielde ásaheamis Beaivváš Sámi Našunálateáhtera[1], ovdalgo šattai dovddusin iežas filmmain Ofelaččain[2]. Filbma lei mielde Oscar-gilvvus {dego}¥{0} buoremus olgoriikkalaš filbman, dinii badjel bealle miljárdda ruvnno, ja šattai okta dan jagi bivnnuheames láigofilbman máŋgga riikkain, earret eará Englánddas.

Su nubbi filbma Håkon Håkonsen bođii 1990:s, man ovddas Disney mávssii beali. Filbma mávssii 60 millijovnna ruvnno ráhkadit, ja šattai dalá áiggi divraseamos Skandinavia filbman. Jagi maŋŋel oaččui Nils Gaup fálaldaga ráhkadit {drámafilmma}${loan,vowlat,a-á|drámáfilmma} Not without my daughter Sally Fieldain, muhto ii váldán fálaldaga vuostá. Son válljii baicca ráhkadit komedia/thrillera Hodet over vannet (1993), mii vuittii Amanda-bálkkašumi buoremus filmma ovddas. Hodet over vannet filbmejedje ođđasit USA:s mas leigga Cameron Diaz ja Harvey Keitel váldorollain.

Nils Gaup lei dovddus Hollywoodas, ja olbmot vurde su ráhkadit Bond-filmmaid vel. Son lei maiddái beaggán čeahpes filbmadahkkin go máhtii luonddus maid filbmet. Nu álggii Gaup rešisseret Waterworld Kevin Costneriin, muhto heittii go son oaivvildii ahte prošeakta šattai beare váttisin ja divrrasin (filbmaprodukšuvdna mávssii loahpas 175 milliuvnna dollára). Gaup válljii dasto rešisseret western-filmma Tashunga Christopher Lambertain ja James Caanain. Dát filbma lei mihá hálbbit, muhto olbmot láite hirbmosit dan. Gaup lea ieš maid mieđihan ahte dát lei su heajumus bargu.

Dan maŋŋel lei Gaupa ođđa prošeakta rešisseret NRK {drámaráiddu}${loan,vowlat,a-á|drámáráiddu} Irén {Reppenin}${prop,com,fin,n-in|Reppeniin}. Jagi maŋŋel, 1999, lei son Misery Harboura rešissevra, mii lei ovttasbargu Norgga, Kanada, Ruoŧa ja Dánmárkku gaskkas.

Gaup álggii dasto 2002:s iežas stuora nieguin bargat; ráhkadit filmma Guovdageainnu stuimmiid[3] birra mat dáhpáhuvve 1852:s. Guovdageainnu stuimmit čájehuvvui vuosttaš geardde Romssa Internašunála Filbmafestiválas[4] (Tromsø Internasjonale Filmfestival, TIFF), 16. beaivvi ođđajagimánu 2008:s. {Norggapremiere}${cmp,1-2;loan,foreign|Norgga premieara} lei 18. beaivvi ođđajagimánus.

Gert Nygårdshauga romána Mengele Zoo 1989:s galgá filbman ráhkaduvvot, ja Nils Gaup lea dan filmma rešissevra.


Thorbjørn Jagland {riegadan}${vowlat,a-á|riegádan} 5. beaivvi skábmamánus 1950:s Drammenis, dalle Thorbjørn Johansen) lea norgga politihkkár ja {mielláhttu}${vowc,á-a|miellahttu} Norgga Bargiidbellodagas. Son šattai 1. beaivve golggotmánus 2009 Eurohpáráđi {generálačálli}£{generálačállin}. Son lei Bargiidbellodaga jođiheaddji {1992is}${num,suf|1992:s} 2002 rádjai, stádaministtar 1996-1997, olgoriikaministtar 2000-2001 ja stuoradiggepresideantta 2005-2009.

Sisdoallu{  }‰{singlespace| }[čiega]

1 {Biografija}${loan,conc,j-ij|Biografiija}

1.1 Girječálli

2 Bargu norgga politihkas

2.1 Stádaministtar

{Biografija}${loan,conc,j-ij|Biografiija}

Thorbjørn Jagland bajásšattai Buskerudas. Su áhčči Helge Johansen lei sveisejeaddji ja su eadni Ingrid, riegádan Bjerknes, lei goahkka. Álggu 1950-logus rievdadii bearaš goarggu Johansenis Jaglandain. Jagland lea ráhkaduvvon goargu maid bearaš gávnnai ovtta girjjis loahpas 1940-loguin. Jagland álggii lohkat sosiálaekonomalaš ámmátstudie Oslo Universitehtas, muhto heittii go lei geargan {nuppi}£{nuppiin} osiin ja oaččui exam.oecon dási.

Son náitalii Hanne Grotjordain ja sudnos leat guokte bártni.

Girječálli

Jagland lea aktiivvalaš girječálli ja lea olggosaddán máŋga girjji, earret eará Mu eurohpalaš niehku (Min europeiske drøm) 1990:s, Reive (Brev) 1995:s, Min rašes máilbmi (Vår sårbare verden) 2001:s ja Ti teser om EU og Norge 2003:s.

Bargu norgga politihkas

Jagland álggahii iežas politihkalaš bargu {AUF:as}${acro,suf|AUF:s} Buskerudas, go son lei jođiheaddji 1973-1976 áigodagas. 1975-1983 lei son dasa lassin miellahttu fylkkadikkis Buskerudas. Son lei {observatora}${loan,ora-evra|observatevra} {FN:a}${acro,suf|FN} váldočoahkkimis 1976 čavčča, ja 1977 šattai jođiheaddji AUF guovddážis. Dan maŋŋel lei guorahallančálli Norgga Bargiidbellodagas. Son lei {konstruerejuvvon}€{konstituerejuvvon} bellodatčálli 1986-1987, ja válljejuvvui bellodatčállin 28. beaivvi njukčamánus {1987s}${num,suf|1987:s} gitta 8.beaivái skábmamánus 1992. Son lei čálli lávdegoddebarggus mii bijai vuođu bellodaga politihkkii stuoradiggeáigodagas 1986-1989. Dan maŋŋel válddii badjelasas jođiheaddjibarggu bargiidbellodagas 1992:s Gro Harlem Brundtlanda maŋŋel. Dán barggus son lei gitta 10. beaivái skábmamánus 2002, go Jens Stoltenberg {álggi}${verb,fin,0-i|álggii} danin.

Stuoradikkis son lea leamašan Bargiidbellodaga vuosttášáirras golbma stuorradiggeáigodagain (1993-1997, 1997-2001 ja 2001-2005) ja son lei parlamenttalaš jođiheaddji Bargiidbellodaga stuorradiggejoavkkus 1993-1996 ja 1997-2000. Son lei miellahttu Lágadikkis, Viiddiduvvon olgoriikakomitéas, Suodjaluskomitéas ja Stuoradikki válgakomitéas.

Stádaministtar

Maŋŋel go Gro Harlem Brundtland válljii heaittihit iežas barggu politihkarin 25. beaivvi golggotmánus 1996:s, šattai Jagland su maŋisboahtti stádaministtarin, jagi maŋŋel stuoradiggeválgga 1997:s. Válgakámppas son logai jienasteddjiide ahte son ja Bargiidbellodat geassádit ráđđehusposišuvnnas jus bellodat ii oaččo 36,9 proseantta válggas, mii lei man ollu bellodat ja Brundtland ožžo {1993:a}${num,suf|1993} válggain. Bargiidbellodat oaččui dusse 35 proseantta jienain, ja nu heittii stádaministtarin. Jaglanda ráđđehusa maŋŋel čuovui Kjell Magne Bondevika vuosttaš ráđđehus.

Go Jagland buvttii iežas álginjulggaštusa 29. beaivvi golggotmánus 1996, šattai dajahus ”Norgga viessu” (Det norske hus) govvan árvooktasašvuođas norgga servodagas. Jagland ii rievdadan politihka maid Brundtland lei ásahan, muhto dat jahki stádaministtarin lei goitge muoseheapme, erenoamážit go lonuhedje stádaráđiid. Terje Rød-Larsen heittii plánenministtarvirggis 35 beaivvi maŋŋel, ovdal go Grete Faremo heittii Berge Furre-ášši dihte. Anne Holt maid válljii heaitit justisministtarin {oanehaš}£{oanehis} áiggi maŋŋel.


Olgešbellodat

Olgešbellodat (dárogillii Høyre) lea Norgga, konservatiiva politihkalaš bellodat, mii lea álggahuvvon 1884:s. Bellodat lea internašunála demokráhtalaš uniovnna miellahttu. Bellodat lea registrerejuvvon Bellodatregistarii. Olgešbellodat lea árbevirolaš olgešbellodat, ja lea maid dat áidna bellodat Norgga Stuoradikkis mii iežas bidjan olgešbeallái.

Erna Solberg, Bergenis eret, lea leamašan bellodatjođiheaddji bellodaga riikačoahkkima rájes, mii lei miessemánus {2004:is}${num,suf|2004:s}. Jan Tore Sanner, {Bærumas}${prop,suf|Bærumis} eret, lea 1. nubbijođiheaddji ja Bent Høie, Randabergas eret, lea 2. nubbijođiheaddji. Henrik Asheim lea bellodaga nuoraidorganisašuvnna jođiheaddji, Olgešbellodaga Nuorat (Unge Høyre), ja Henrik Erevik Riise lea ovdaolmmoš bellodaga studeanttaorganisašuvnnas (Høyres Studentforbund). Olgešbellodat lei áigodagas 2001-2005, {dego}¥{0} stuorámus bellodat, mielde Kjell Magne Bondevika nuppi ráđđehusas oktanis Risttalaš Álbmotbellodagain ja Gurutbellodagain.

Olgešbellodaga stuoradiggejoavkkus leat 30 áirasa stuoradiggeválggaid maŋŋel mat ledje 2009:s. Bellodatjođiheaddji Erna Solberg lea maiddái parlamenttalaš jođiheaddji stuoradiggejoavkkus, gos Jan Tore Sanner lea {nubbinjođiheaddji}${cmp,ess-nom|nubbijođiheaddji}. Olgešbellodat lea 3. stuorámus bellodat Stuoradikkis, Bargiidbellodaga ja Ovddádusbellodaga maŋis. Olgešbellodagas leat golbma aktiivvalaš oalgeorganisašuvnna (Unge Høyres Landsforbund, Høyres Studentforbund ja Senior Høyres Landsforbund). Dát organisašuvnnat leat dehálaš oasit Olgešbellodagas, ja sis leat sierra, riikaviidosaš organisašuvdnafierpmit.

Sisdoallu{  }‰{singlespace| }[čiega]

1 Ulbmilpáragráfa

2 Historjá

3 Válgahistorihkka

4 Jođihangoddi

5 Čujuhusat

Ulbmilpáragráfa [rievdat]

”Olgešbellodat áigu doalahit konservatiiva ovddastuspolitihka, mii lea huksejuvvon risttalaš kultuvrrašvuođu, riektestáda ja álbmotstivrra vuođul, ovddidit persovnnalaš- friddjavuođa ja sosiálalaš ovddasvástádusa, mielmearrideami ja eaiggádašrievtti, ja našunála ja internašunála ovttasbarggu.”

Olgešbellodat presentere iežas dego sosiálalaš reforpmalašbellodat mii bargá daid konstitušuvnnalaš rámmaid mielde maid parlamenttalaš demokratiija bidjá. Bellodat lea {guhka}${vowlat,a-á|guhká} leamaš árvokonservatiiva ja liberálakonservatiiva. Olgešbellodat lei 1800-logus ovddemusat árvokonservatiiva bellodat. 1900-logus álge dat liberálakonservatiiva áššit {ihttin}${typo|ihtit} eanet. Olgešbellodat čuovvu odne vuosttažettiin Edmund Burke konservatiiva árbevieruid.

Olgešbellodaga politihkalaš lávdi deattuha earret eará čuovvovaš áššiid:

Sihkkarastit stabiila ja oiddolaš rámmaid friddja ja {ođashábmemuš}€{w,adj|?} ealáhusdoaimma

Unnit vearuid ja {divvagat}€{divadiid}

Johtolagaid vuoruhit eambbo

Dutkamiid vuoruhit eambbo

(Fokuseret eanet {máhtu}£{máhttui} ja {oahpu}£{ohppui} skuvllas

Gievrras ja spáitilis suodjalus

Lága ja ortnega doalahit {effektiivaláhččát}${vowc,á-a;conc,hčč-čč|effektiivalaččat}

Buoridit kvalitehta ja gelbbolašvuođa fuolahansuodjalusas

Unnidit almmolaš intervenšuvnna priváhta olbmuid eallimis ja bargguin

Ovddidit áktejumi, rabasvuođa ja gierdevašvuođa servodagas

Suodjalit klimá ja birrasa

Almmolaš ja priváhta bálvalusdoaimmaid {oaččut}${conc,čč-žž|oažžut} dássádahkan

Rájiid bidjat politihkkii ja vuoruhit guovddášbargguid

Historjá [rievdat]

Olgešbellodat álggahuvvui 25. beaivvi borgemánu 1884:s maŋŋel go álggahedje parlamentarisma Norggas. Emil Stang válljejuvvui bellodaga vuosttaš ovdaolmmožin.

Beroštupmi Olgešbellodaga ektui lea rievddadan hirbmosit. Stuorámus oassi jienasteddjiin lei Olgešbellodagas 1894:s go 49,4 % jienastii Olgešbellodaga; dalle ledje dušše guokte bellodaga maid gaskkas sáhtii válljet. Olgešbellodagas ii leat goasse leamašan čielga eanetlohku Stuoradikkis. Olgešbellodat massii ollu jienasteddjiid soahtegaskaáiggis, earret eará go ilbme ođđa bellodagat. 1945:s 1970:i lassánedje bellodagas jienasteaddjit jámadit, ja 1973 válggaid maŋŋel lassánedje vel eanet.

1981-válggain oaččui Olgešbellodat 31,7 % jienaid, ja ledje bellodaga buoremus válggat 1924 rájes. Bellodaga deháleamos {politihkkas}${loan,conc,hkk-hk|politihkas} 1980-loguin lei Kåre Willoch, guhte lei stádaministtar 1981-1986. 1980-loguin ledje bellodagas eanet máksi miellahtu go goassege muđui, dalle sullii 100 000 olbmo.

1997 válggain oaččui Olgešbellodat 14,3 % - dalá heajumus válga {1945:a}${num,suf|1945} rájes. Bellodagas ledje goitge buori válggat 2001:s, ja besse ráđđehussii oktan Risttalaš Álbmotbellodagain ja Gurutbellodagain. {Jahki}£{Jagi} 2005:s ledje fas heajos válggat Olgešbellodaga ektui, ja ožžo dušše 14,1 %.

1900-jagiin álggahii Olgešbellodat huksema ođđaáigásaš johtolatfierbmádaga. Vuosttaš máilmmisoađi maŋŋel šattai Olgešbellodaga váldoášši ođđasit ásahit dearvvašlaš ekonomalaš politihka.


Ailo (Mikkelsen) Gaup (riegádan 22. beaivvi ođđajagimánus 1979:s Romssas)[1] lea sápmelaš ja norgga freestyle motocross-vuoddji. Son lea ovttas {prográmmajođiheddjin}${com,fin,n-in|prográmmajođiheddjiin} Anne {Rimmenin}${com,fin,n-in|Rimmeniin}.[2]

Sisdoallu{  }‰{singlespace| }[čiega]

1 Bajásšaddan ja skuvlavázzin

2 Valáštallankarrieara

2.1 Nordic X Elements

3 Neavttár

3.1 Filmmat

3.2 TV-ráiddut

3.3 Stempelridderen

4 Ambassadevra

5 Ailo FMX Mikkelsen Gaup

6 Liŋkkat

7 Čujuhusat

Bajásšaddan ja skuvlavázzin

Ailo Gaup riegádii Romssas ja bajásšattai doppe, Mázes Guovdageainnu suohkanis ja [[Álaheadju|Álaheajus}}. Ailo lea girječálli Laila Stiena bárdni. {10-jahkasažžan}${vowlat,a-á|10-jahkásažžan} son vuvddii guliid ja njuhttii viesuid dinen dihte ruđa vuoi nagodii oastit alcces 80ccm motocross-sihkkela. {16-jahkasažžan}${vowlat,a-á|16-jahkásažžan}{  }‰{singlespace| }fárrii son Osloi gos álggii motocross-suorgái valáštallanskuvllas Norges Toppidrettsgymnas (NTG), {Bærumas}${prop,suf|Bærumis}.

Valáštallankarrieara

Odne orru Ailo, dahje ”Ice man” movt su gohčodit, Kongsbergas. Doppe lea orron jagi 2000 rájes. Son álggii freestyle motocrossain guokte jagi ovdal dan, vuittii norggameašttirvuođagilvvuid, ja lea jagi 2001 rájes gilvvohallan riikkaidgaskasaš gilvvuin. Ailo {vuoddjá}${conc,ddj-dj|vuodjá} Honda-buvttadeaddji ovddas ovttain Honda CR 250. Sus lea sierra vuodjinšillju Lampelandas Flesberg-suohkanis, gosa maid lea huksen {soktagummi-basseaŋga}${loan,conc,ŋg-ŋŋ;cmp,hyph-0|soktagummebasseaŋŋa}.[3] Norggas leat dušše guokte dakkár {basseaŋga}${loan,conc,ŋg-ŋŋ|basseaŋŋa}, {goappeš}${vowlat,e-a|goappaš} priváhta.

Ailo Gaup lea vuoitán buot norggameašttirvuođagilvvuid FMX-suorggis, ja šattai maid norggameašttirin motocross-speedcross gilvvuin {2004:is}${num,suf|2004:s}, máŋga jagi maŋŋel go lei heaitán árbevirolaš motocrossain. Son lei okta dain {vuosttažin}${loc,fin,n-in|vuosttažiin} máilmmis gii válddii salto {maŋošguvlui}${cmp,1-2;fin,š-s|maŋos guvlui} mohtorsihkkeliin jagi 2003:s, ja vuosttaš eurohpalaš vuoddji gii válddii backflipa. Son lei maid dat vuosttaš gii guhkidii gaskka dan backflipas superkickas guhkes distánssas. Jagi {2004:is}${num,suf|2004:s} ráhkadii Gaup {Underflip-goansta}${conc,st-stt|Underflip-goanstta} mii lea ain dál okta {dan}£{dain} váddáseamos goansttain FMX:s. Underflip-goansta čađahuvvo dal maid {BMXas}${acro,suf|BMW:s} ja gávdno máŋggalágan TV-spealuin.

Gaup lea vuoitán buot norggameašttirvuođagilvvuin maid FMX:s leat lágidan, ja vuittii World Cup 2003:s ja 2004:s, ja {dasalassin}${cmp,1-2|dasa lassin} máilmmimeašttirvuođagilvvuid FMX:s 2004:s ja 2007:s. Máilmmimeašttirgilvvuid maŋemus oasis jagi 2007:s vujii son rabas háviin gieđas mii lei doddjon ja olggiin mii lađđasis čađat beasai. Gaup {deaddelii}${vowlat,e-i|deaddilii} ieš doddjon dávttiid oktii, maŋŋel go lei oalggi lađđasii bidjan sadjái go lei {soktagummi-basseaŋgas}${loan,conc,ŋg-ŋŋ;cmp,hyph-0|soktagummebasseaŋŋas} roasmmohuvvan. 17. beaivvi skábmamánus 2007:s vuittii son dan {nubbin}£{nuppi} maŋemus vuoru máilmmimeašttirvuođagilvvuin Mannheimas Duiskkas, ja máilmmimeašttirvuođa oktavuođas šattai ge birgetmeahttun: Ailo Gaup lei máilmmimeašttir ja vujii ja vuittii vaikko lei giehta doddjon ja son lei vel muđui roasmmohuvvan.[4] Son lea ollu ja máŋgii roasmmohuvvan: sus leat oktiibuot 35 dávtti doddjon, čielggi ja niskki komprimeren ja bániid doadján. Lea measta sorbmahuvvon go varddii maŋŋel go {geahppa}${infl,nom|geahpis} lei ráigánan, ja roasmmohuhtten manima ja dáđvvi. Muđui lea son dat áidna norgalaš gii goassege lea gilvvohallan X-gamegilvvuin freestyle motocrossa USA:s. Gaskkamuttus 2000-jagiin dominerii Ailo dalá máilmmi stuorámus ekstremavaláštallangilvalemiid Dew-Toura USA:s oktan Kenny Bartramain, Travis Pastrenain, Jeremy Stenbergain ja Nate Adamsain.

X-games gilvvuin roasmmohuvai Ailo go jorribiegga dohppii {Aillo}${prop,conc,ill-il|Ailo} sihkkela dan bále go ieš lei {vulosoaivvalis}${adv,mix|vulosoivviid}. Su sáddejedje čuohpaheapmái hoahpuin, ja Nike juolgelađđas-spesialisttat balle ahte son massá iežas juolggi. 8 mánu maŋŋel searvvai Gaup máilmmimeašttirvuođagilvvuide fas ja vuittii gollii 2007 čavčča.

Gaup čuohpahii {iežas}¥{0} oalggi ođđajagimánus {2008:is}${num,suf|2008:s}, mii billistii veaháš su ovdii dan jagaš gilvvuin. Vuosttaš vuoruide FMX-máilmmimeašttirgilvvuin son ii oba searvan ge. Son vuoruhii baicca dearvvašnuvvat iežas doaluide Ailo Invitational mat ledje Bislett {Stadionas}${loan,vowc,a-á;infl,suf,a-i|Stádionis} 14. beaivvi geassemánus 2008:s.[5]

2009 čavčča heaittihii Gaup iežas FMX-karrieara, ja vuođuštus dasa lei ahte son ”ferte váruhit rašes goruda”.

Ailo Gaup válljejuvvui dan jagaš davvinorgalažžan ja dan jagaš davvinorgalaš {valáštallannammas}${typo|valáštallannamman} juovlamánus 2007:s Nordlysa {lohkkin}${loc,fin,n-in|lohkkiin}. Idrettsgallas 2008:s son vuittii rabas suorggis, ja vuittii measta dan jagaš {namma-gilvvus}${cmp,hyph-0|nammagilvvus}, muhto {vuoittahalai}${vowlat,a-á|vuoittáhalai} Odd-Bjørn {Hjelmesetai}${prop,suf|Hjelmesetii}. Dan jagaš {namma-vuoiti}${cmp,hyph-0|nammavuoiti} lea dat gilvaleaddji dahje joavku maid olbmot jienastit, váldodubmengotti vuođul. Son lei maid nominerejuvvon ”dan jagaš mohtorvaláštallangilvaleaddjin”, muhto {vuoittahalai}${vowlat,a-á|vuoittáhalai}. Norgga Mohtorvaláštallanjoavku (Norges Motorsportforbund) {vállji}${verb,fin,0-i|válljii} 2007:s Gaupa dan jagaš mohtorvaláštallin.[6] 9. beaivvi guovvamánus {2008:is}${num,suf|2008:s} válljii Sámi valáštallanjoavku iežaset {valáštallangallas}${loan,vowc,a-á|valáštallangállas} Ailo Gaupa dan jagaš sámi ovdagovvan.[7]

FMX Awardas miessemánus 2008:s gilvvohalai son šaddat ”Best International FMX rider” ja ”Best European FMX rider” jagi 2007 ovddas.[8]

Nordic X Elements

Go Bislett {Stadionas}${loan,vowc,a-á;infl,suf,a-i|Stádionis} Oslos ledje Nordic X Elements-doalut, Ailo Gaup lágidii 14. beaivvi geassemánus 2008:s sierra FMX-gilvvu: {“}‰{cit|”}Ailo Invitational”. Son {bovii}${typo|bovdii} čieža FMX-vuoddji USA:s ja Eurohpás. Oassálastit ledje: Ailo Gaup, Ronnie Faisst, Kenny Bartram, Derek Burlew, Massimo Bianconcini, Gabriel Villegas, Øystein Kjørstad og Fredrik Johansson. Dáid gilvvuid vuittii Ailo ieš, vaikko lei dušše njeallje ja bealle mánu mannan go lei oalggi leamašan čuohpaheame ođđajagimánus 2008:s. Dasa lassin ledje maid Vert- ja streetskating. Diekkár valáštallandoalut eai leat goasse Norggas lágiduvvon ovdal.

Neavttár

Ailo Gaup lea maid neaktán.

Filmmat

Ibsen-jagi oktavuođas 2006:s ráhkaduvvojedje máŋga filmma Henrik Ibsena teáhterbihtáid vuođul. Dát ráidu gohčoduvvui {“}‰{cit|”}Ekko av Ibsen”. Ailo nevttii Ryszard {“}‰{cit|”}Dobbel salto”-filmmas mii lei Ibsena {“}‰{cit|”}Byggmester Solness” bihttá. Jagi 2008:s nevttii son norgga filmmas {“}‰{cit|”}Jernanger”, maid Pål Jackman rešisserii.[9]

TV-ráiddut

Gaup searvvai {mielde}¥{0} guoimmuhanprográmmii {“}‰{cit|”}Mesternes Mester” mii čájehuvvui NRK:s. Das son gilvvohalai logi eará valáštalliiguin suohtas dihte. Son ollii gitta finálii Finn Christian Jaggein ja Trine Haltvikain, muhto {vuoittahalai}${vowlat,a-á|vuoittáhalai} sudno vuostá. Son vuittii oktiibuot {vihta}${conc,ht-htt|vihtta} oasi dán ráiddus, mas ledje ovcci oasi. Doppe son maid bártidii {geahppaiguin}${vowlat,a-á|geahppáiguin} ja sáddejuvvui buohccivissui. [10]

Stempelridderen

Ailo Gaup birra álge 2008:s ráhkadit dokumentárafilmma man namma lea {"}‰{cit|”}Stemperidderen{"}‰{cit|”}. Dán filbmema leat NRK, Norgga Filbmainstituhtta, Nordnorsk Filmsenter, Seastinbáŋkku NN Fonda ja Sámediggi máksán. Filmma mávssii sullii 1,2 miljovnna ruvnno ráhkadit. Rešissevra lea Trond Brede Andersen ja buvttadeaddji Mona Steffensen/Orginal Film.

Filbma čájehuvvui vuosttaš geardde 19. beaivvi ođđajagimánus Romssa Riikkaidgaskasaš Filbmafestiválas (Tromsø Internasjonale Filmfestival, TIFF 2011). NRK {aigu}${vowc,a-á|áigu} maid sáddet TV:s dan filmma.[11]

Filmmas muitala Ailo iežas eallima birra ja movt son álggii {justte}${conc,stt-st|juste} mohtorsihkkeliin gilvvohallat.

Ambassadevra

Ailo Gaup lei ambassadevra daid plánejuvvon Dálve-OL-doaluide Romssas {2018:is}${num,suf|2018:s}. Dan oktavuođas son lea searvan muhtin doaluide ovddidit Romssa-2018. 2009:s lei Gaup ambassadevra ”Hvitt Bånd Norge’s” mii lei kampánja fuomášuhttit veahkaválddálašvuođa nissonolbmuid vuostá.

Ailo FMX Mikkelsen Gaup

26. beaivvi cuoŋománus 2011:s ozai Ailo Gaup ruhtadoarjaga álggahit bivttasfitnodaga, man gohčodii Ailo FMX Mikkelsen Gaup. Sámediggi lea dorjon su 180.000 ruvnnuin. Gaup jođiha akto dán fitnodaga, man čujuhus lea {Ájaheadjus}${prop,conc,dj-j|Álaheajus}.[12]

Kollekšuvnna namma lea ”Ailo” ja vuosttaš bivttassuorggi namma lea ”Under Flip Air” mii boahtá su iežas FMX-goansttas. [13] Dát biktasat lea super-sisbiktasat sihke nissoniidda ja dievdduide ja galget heivet valáštalliide. Son lea ieš {tevdnet}£{tevdnen} buot daid biktasiid, válljen stoffaid daidda ja geahččaladdan movt dat doibmet valáštaladettiin. Lea dušše vuosttaš kollekšuvdna mat leat super-sisbiktasat, boahtte kollekšuvdna mii gárvána čakčat 2011:s galgá leat ullus ráhkaduvvon.[14]


Ailo Gaup (riegádan 18. beaivvi geassemánus 1944:s, Guovdageainnus) lea sámi girječálli ja noaidi. Son orru Oslos. Su váhnemat Nige-Niillas ja Ellána Biret leigga {goappešagat}${vowlat,e-a|goappašagat} johttisápmelaččat, ja son lea ovttas Tone Bøhlein.[1] Ailo Gaup lea muđui journalistta ja oahpaheaddji {šamanismas}${loan,conc,sm-smm|šamanismmas}. Gaup čállá iežas románaid ja divttaid dárogillii, muhto su románat leat jorgaluvvon eŋgelasgillii, duiskkagillii, {fránskagillii}${loan,conc,nsk-nskk|fránskkagillii} ja {polskagillii}${loan,conc,lsk-lskk|polskkagillii}. Son lei mielde {álggahit}£{álggaheamen} Beaivváš Sámi Našunála Teáhtera Guovdageainnus, ja lea maid čállán teáhterbihtáid dohko.

Sisdoallu{  }‰{singlespace| }[čiega]

1 Girjjálašvuođa barggut

1.1 Románat

1.2 Divttat

1.3 Lávdái

2 Fágagirjjit

3 Čujuhusat

4 Liŋkkat


Kirsti Paltto (Kirste) lea riegádan Ohcejogas guovvamánu 11. beaivve 1947. Paltto čállá davvisámegillii.

Son lea vázzán Anára risttalaš álbmotallaskuvlla jagiin 1964-65, ja dan maŋŋá {oahpaheaddjisemináras}£{oahpaheaddjiseminára} Raahes Suomas, gos gearggai oahpaheaddjin jagis {1971:as}${num,suf|1971:s}. Paltto barggai {oahpaheddjin}${vowc,diph|oahpaheaddjin} njeallje jagi oahpaheaddjin, ja lea dan maŋŋá bargan girječállin. Son lea {almuustahttán}${typo|almmustahttán} divttaid, mánáidgirjjiid, noveallaid ja čájálmasaid. Paltto buvttadeamis leamaš dehálaš fáttát gaskavuohta sámi servodaga ja suoma stuorraservodaga, ja {sirdima}£{sirdin} árbevirolaš servodagas ođđaáigásaš servodahkii. Paltto máŋggat noveallat {lea}£{leat} jorgaluvvon dáro-, ruoŧa-, suoma-, anársáme-, {italia-}${loan,vowc,a-á|itália-}, {duiska-}${loan,conc,sk-skk|duiskka-}, eaŋgalas- ja ungáragillii.

Bibliografiija 1973: Saamelaiset. 1981: Risten (noveller) 1987: Guhtoset dearvan min bohccot (roman) 1991: Guržo luottat (roman) 1992: Guovtteoaivvát nisu (noveller) 1992: 256 golláža (roman)

Sisdoallu{  }‰{singlespace| }[čiega]

1 Duojit

1.1 Nuoraid- ja mánáidgirjjit

1.2 Divttat

1.3 Rávesolbmuid girjjit

1.4 Teáhterbihtát ja {guldalmasat}${conc,ld-ldd|gulddalmasat}

1.5 Eará čállosat

2 Eará siidduin


Luohti lea sápmelaččaid álbmotmusihkka/lávlunvuohki doloža rájes. Luohti gullá {lyrálaš}${loan,vowlat,á-a|lyralaš} {šaŋŋerii}${loan,vowc,á-a|šáŋŋerii}. Daddjo ahte luođi ruohttasat mannet gitta geađgeáiggi rádjai. Luohti juigojuvvo otná sámi servodagas, muhto ii nu olu go ovdalaš áiggis. Sivat leat máŋga, ja norgga dáruiduhttin ja {girkku}${conc,rkk-rk|girku} ja girkolaš joavkkuid oainnus luohti {atnojuvvui}${conc,tn-dn|adnojuvvui} suddun, lea mearkkašan olu. 1950-logus gildojuvvui luohti skuvllain sámi guovlluin, ja oassi duogážis das ahte luohti leai {kontroversiella}${loan,vowc,diph|kontroversiealla} sáhttá {boahtet}${vowlat,e-i|boahtit} das go dat gulai noaidái ja {ovdal-risttalašvuođa}${cmp,hyph-0|ovdalristtalašvuođa} myhtalaš {ritualaide}${loan,vowc,a-á|rituálaide}.

Son guhte juoigá luođi, lea juoigi. Luohti gohčoduvvo maid juoiggusin.



Nils-Aslak Valkeapää dahjege Áillohaš lei sápmelaš {dáiddar}${vowlat,a-á|dáiddár}, diktačálli ja juoigi. Riegádii 23.3.1943 Eanodagas, jámii 27.11.2001 Espoos. Lappi {leanadáiddar}${vowlat,a-á|leanadáiddár} 1978-83.

Áillohaš lei poehta/girječálli, musihkkár/juoigi, govvadáiddár ja neavttár, gii gaskkustii ja oainnusindagai sámi kultuvrra sihke našuvnnalaččat ja riikkaidgaskasaččat. Nuba leaige deaŧalaš ovddasteaddji sápmelaččaide ja eará eamiálbmogiidda. Sutnje lei luondu mávssolaš. Sus eai gávdnon riikarájit. Son vánddardii miehtá máilmmi ja doalai konsearttaid ja čájálmasaid. Son lei stuorra dáiddár olggobealde Davviriikkaid. Sutnje eai lean rájit dáiddalaš ovdanbuktinmálliin ge.[1]

Luondu lei Áillohačča deaŧaleamos {movttidahttingáldu}${conm,d-id|movttiidahttingáldu}. Dát lea báidnan su dáidaga, beroškeahttá šáŋras. Sutnje lei jápmin maid lunddolaš oassi eallimis. Áillohaš guđii stuora ártna 40 jagi doaibmamis. Vaikko ii leat šat ieš min gaskkas, de eallá ain su vuoiŋŋalaš ja kultuvrralaš árbi su poesiija, musihka, govaid bokte – ja vel áinnas Lásságámmi ja dan barggu bokte mii galgá dás dahkkot.[2]

Sisdoallu{  }‰{singlespace| }[čiega]

1 Duojit

1.1 Čállosat ja girjjit

1.2 Musihkka

2 Čujuhusat


Gro Harlem Brundtland (riegádan cuoŋománu 1939 {Bærumas}${prop,suf|Bærumis}, Oslos) lea ovddeš norgga politihkkár (Bb). Son leai stádaministtar golmma áigodagas, álggos {1981:as}${num,suf|1981:s}, dasto {1986:as}${num,suf|1986:s} {1989:ii}${num,suf|1989:i} ja fas jagiin {1986:as}${num,suf|1986:s} {1996:ii}${num,suf|1996:i}. Son leai Norgga vuosttaš {nisson stádaministtar}¥{cmp,2-1|nissonstádaministtar}{  }‰{singlespace| }ja dat vuosttaš {nisson jođiheaddji}¥{cmp,2-1|nissonjođiheaddji} Bargiidbellodagas jagiin {1981:as}${num,suf|1981:s} gitta {1992:ii}${num,suf|1992:i}.

Eallin ja doaibma

Brundtland riegádii {Bærumas}${prop,suf|Bærumis} Gudmund Harlema nieidan. Son logai doavttirin {1963:as}${num,suf|1963:s} Oslo Universitehtas ja Master of Public Health oahpu Harvard-universitehtas USA:s {1965:as}${num,suf|1965:s}. Son barggai Dearvvašvuođadirektoráhtas {1966:as}${num,suf|1966:s}, ja leai {veahkke váldodoavttirin}¥{cmp,2-1|veahkkeváldodoavttirin} Oslo Dearvvašvuođaráđis ( Oslo Helseråd) áigodagas 1968–1974.

Jagis {1998:as}${num,suf|1998:s} válljejuvvui son {generáladirekteuvran}${loan,euvra-evra|generáladirektevran} Máilmmi dearvvašvuođaorganisašuvnnas.

Dan rájes lea {Brundland}${prop,conc,ndl-ndtl|Brundtland} earret eará leamaš stivrras {ON:a}${acro,suf|ON} lávdegottis UN Foundation ja miellahttun The Elders organisašuvnnas (boarrásiid organisašuvnnas), seammás Health Policy Fellow lahttun Harvard Universitehtas. Son lea maid leamaš miellahttun High Level Panel on Threats, Challenges and Change, nammaduvvon {ONa}${acro,suf|ON} {generálčállis}${loan,cmp,ál-ála|generálačállis}. Jagis 2007 nammaduvvui son, okta golbmasis, {ONa}${acro,suf|ON} {dálkkádatgážaldagaid}${vowc,á-a|dálkkádatgažaldagaid} spesiálasáddejuvvon olmmožin. Brundtland lea maid {mielalahttun}${typo|miellahttun} Riikkaidgaskasaš {komišuvnnas}${loan,conc,m-mm|kommišuvnnas} mii guoská {váimmusfysálaš}${loan,vowlat,á-a|váimmusfysalaš} heaittiheapmái ja ii-leavvamii.

Son orru dál Frankriikkas isidiinnis Arne Olav Brundtland. Ođđajagimánus {2006:as}${num,suf|2006:s} evttohuvvui son fas vejolaš kandidáhtan {ONa}${acro,suf|ON} generálačállin.


Norgga Sámeráđđi ásahuvvui jagis 1964 ráđđeaddi orgánan norgga {eiseváldiide}${conc,ld-ldd|eiseválddiide} sápmelaš gažaldagaide ja áššiide. Ráđis leat 18 miellahtu nammaduvvon sámi organisašuvnnaid evttohusaid vuođul. Ráđis leai sierra hálddahus Kárášjogas. Norgga Sámeráđđi bođii dalá Finnmárkku Sámi ráđi sadjái. Norgga Sámeráđđi leai ráđđeaddi {eiseváldiide}${conc,ld-ldd|eiseválddiide} stáhtas, {filkagielddain}${loan,vowc,i-y;conc,lk-lkk|fylkkagielddain} ja gielddain. Jagis 1975 šattai ráđđi maid alimus bearráigeahččaneiseváldin dan ođđaásahuvvon ovddidanfondii mii gokčá sámi ássanguovlluid, ja jahkásaččat ráđđi dieđihii Ráđđehussii foandda doaimmas.

Norgga Sámeráđđi loahpahuvvui jagis 1989, Sámedikke sadjái. Ráđi hálddahus sirdui Sámediggái.

Sámi iešmearrideapmi

Áltá-riiddu boađus leai ahte buot sámi áššit 1980 rájes oktiičaskojedje ja koordinerejuvvojedje (dalá) Gieldda- ja bargodepartemeanttas. Seammás mearriduvvui ahte Norgga Sámeráđi jahkedieđáhusat galge {ovdánbuktot}${vowlat,á-a|ovdanbuktot} Sámediggái, {oktain}${typo|oktan} Sámi Ovddidanfoandda jahkedieđáhusain. Norgga Sámeráđđái sirdui váldi juogadit stáhtalaš ruhtadoarjagiid sámi organisašuvnnaide, ealáhusaide ja eará.


Einar Henry Gerhardsen (riegádan miessemánu 10.b. 1897 {Asker:is}${prop,suf|Askeris} Norggas, namainis Einar Henry Olsen, jápmán čakčamánu 19. beaivve 1987) leai norgga politihkkár gii ovddastii Bargiidbellodaga. Son leai Norgga stádaministtarin jagi 1945 rájes gitta 1951 rádjai, 1955 rájes 1963 rádjai ja 1963 rájes 1965 rádjai. Norggas dovdet su buddestatnamain {«}‰{”}landsfaderen{»}‰{”}, mii mearkkaša riikkaáhččin, ja son namuhuvvo {okta}£{oktan} váldoolmmožin huksemis norgga velferdsstáhta mii viidugođii nuppi {máilmme soađi}¥{cmp,2-1;cmp,vowlat,e-i|máilmmisoađi} maŋŋá.

Ovddasteamit 1897–1940

Son leai riegádan Askeris, rodemeaštára Gerhard Olsena (1867–1949) ja dálueamida Emma Hansena (1872–1949) bárdnin. Son leai náitalan {Werna:in}${prop,suf|Wernain} (Nieidavuođanamma: Christie) ja {sutnos}${conc,tn-dn|sudnos} ledje bártnit Truls Gerhardsen ja Rune Gerhardsen ja nieida Torgunn Lieungh. Son gearggai soahtebálvalusas jagis 1918. Jagi 1919 rájes gitta 1923 jahkái leai son {guovddáš stivralahttu}¥{guovddášstivralahttu} Norgga {Kommunisttálaš}${loan,vowlat,á-a|Kommunisttalaš} Nuoraidsearvvis, Norges Kommunistiske Ungdomsforbund. Jagis 1923 válljejuvvui son {Bargiidbelloga}${typo|Bargiidbellodaga} bellodatčállin muhto jagis 1926 válljejuvvui son fas čállin Oslo Bargiidbellodahkii {ceggendihte}${cmp,1-2|ceggen dihte} organisašuvnna doppe. Jagis 1936 álggii fas bellodatčállin, ovdalgo jagis 1939 šattai nubbinjođiheaddjin.

Soahtejagit 1940–1945

Moadde beaivve maŋŋá go soahti buollái searvvai Gerhardsen ráđđehussii, mii báhtarii {davásguvlui}${cmp,1-2|davás guvlui} riikkas. Son oaččui ovddasvástádusa sirdit Norgga Báŋkku golliid davás, Moldes Romsii. Go geassemánus máhcai Osloi de jođihii son muhtun áigge Bargiidbellodaga, muhto moadde beaivve maŋŋá gilde duiskalaččat su politihkkemis riikkadásis. Dattege nammaduvvui son Bargiidbellodaga doaibmi jođiheaddjin riikkačoahkkimis suoidnemánu 6.beaivve 1940 rájes. Son jotkkii seammás su {gielddapolitihkálaš}${loan,vowlat,á-a|gielddapolitihkalaš} barggu, ja borgemánu 15.beaivve šattai son sátnejođiheaddjin. Nuba máŋgii Gestapo dutkkahedje su. Borgemánu 26. beaivve jagis 1940 bággehallui duiskalaččain geassádit sátnejođiheaddjin. Son leai sisabahkkenjagi álggahan ovttasbarggu Duiskkain, mat hilgo su ovttasbargovuogi. Dan maŋŋá máhcai son geaidnobargin ja seammás searvvai vuosttildanbargui, man {sivai}${typo|sivas} biddjui giddagassii Norggas, ja sáddejuvvui maid Duiskii {konsentrasjonsleirii}${loan,foreign|konsentrašunleirii} jagis 1942 gos čohkkái 2 jagi, man maŋŋá čohkkái vel jagi giddagasas Grini fáŋgaleairras jagi 1945 rádjai. Dattege čohkkádettiin giddagasas son hutkkai Bargiidbellodaga soađimaŋŋápolitihka ja mo dát {politihkálaš}${loan,vowlat,á-a|politihkalaš} bargu galggašii šaddat Norggas friddjavuođa maŋŋá.

Ráfi ja čoagganeapmi 1945

Einar Gerhardsen jotkkii Bargiidbellodaga jođiheaddjin friddjavuođa maŋŋá. Jođiheaddjin norgga stuorámus bellodagas šattai su bargun jođihit {politihkálaš}${loan,vowlat,á-a|politihkalaš} bellodagaid ovttasbargolávdegotti maŋŋá nuppi {máilmmesoađi}${cmp,vowlat,e-i|máilmmisoađi}. Lávdegotti bargun leai gávdnat sisdoalu oktasašprográmmii mii galggai dahkat ovttasbargovuođu {politihkálaš}${loan,vowlat,á-a|politihkalaš} bellodagaid gaskkas ođđasis huksemis Norgga.


Johan Nygaardsvold (riegádan čakčamánu 6.beaivve 1879, jápmán njukčamánu 13.beaivve 1952), leai maid dovddusin Gubben namain, leai norgga {bargiidbellodagapolitihkkár}${cmp,gen-nom|bargiidbellodatpolitihkkár}, {párlamentáralaš}${loan,vowc,á-a|parlamentáralaš} jođiheaddji Bargiidbellodaga {stuorradikkejovkui}${cmp,gen-nom|stuorradiggejovkui} jagiin 1932-1935 ja stádaministtarin áigodagas 1935-1945.

Maŋŋá go ráđđehus {bággehallui}${der,pass|bággehalai} guođđit Norgga geassemánus 1940, de jođihii son eksiilaráđđehusa Londonis gitta 1945 giđa rádjai. Son ásahii dan nuppi norgga ráđđehusa mas leai vuođđu Norgga Bargiidbellodahkii njukčamánu 20.b. 1935, maŋŋá go bellodat leai dahkan dan nu gohčoduvvon Heahtesoabadallama {Boanddaidbeloodagain}${typo|Boanddaidbellodagain} /Bondepartiet. Jagi 1910 álbmotlogahallama dieđuid vuođul fárrii son {USA:ii}${acro,suf|USA:i} jagis 1902 ja fas máhcai Norgii jagis 1907. Doppe son barggai {ruovdemáđibargin}${cmp,conwb,b-ib|ruovdemáđiibargin} ja ásai Spokane gávpogis.[1]

Go duiskalaččat bahkkejedje Norgii cuoŋománu 9.beaivve 1940, de báhtarii son vuos Hamar gávpogii, dasto {Elverum:ii}${prop,suf|Elverumii} {su}£{iežas} ráđđehusain ja loahpas {London:ii}${prop,suf|Londonii} geassemánu 7.beaivve. Doppe son jođihii dan nu gohčoduvvon Londonráđđehusa gitta miessemánu 31.beaivve jagi 1945 rádjai. Son guđii virggistis geassemánu 25.beaivve jagis 1945. Friddjavuođa maŋŋá oaččui son ja su ráđđehus garra cuiggodeami váilevaš suodjalusráhkkaneamis ja dan mo gieđahalle go Norgii bahkkejedje. Jagi 1945 {Guorahallankommišuvnda}${conc,vnd-vdn|Guorahallankommišuvdna} gávnnahedje gaskaboddosaččat {sin}£{iežaset} {rápporttas}${loan,vowc,á-a|rapporttas} ahte Stuorradiggái ahte vaikko vel eai sáhttán {Nygaardsvold:a}${prop,suf|Nygaardsvolda} luvvet dan ovddasvástádusas, man váilevaččat leai ráhkkanuvvon soahtái sihke ovdal ja maŋŋil, de goit fertii son rámiduvvot {su}£{iežas} barggus {Stuorrabritannias}${prop,cmp,1-2;prop,vowc,a-á|Stuorra Britannias} soahtejagiin. Go su ráđđehus {eretgeassádii}€{geassádii} , juolludii Stuorradiggi Nygaardsvoldii gudnebálkká. Son maid {fitnii}${conc,tn-dn|fidnii} {erenoamaš}${vowlat,a-á|erenoamáš} barggus ovddas boargármedálja gollis jagis 1949.



Johan Turi (1854 – 1936) lei sámi girječálli. Son {riegadii}${vowlat,a-á|riegádii} 12.3.1853 Guovdageainnus ja jámii Ruoŧa bealde. Turi lei sámi girječálli, duojár ja dáiddár. Girkogirjjis lea su namma čállojuvvon Johannes. Su váhnemat leigga Ole Olsen Turi ja Inger Aslaksdatter Logje. Turi girji, Muittalus samid birra, lei vuosttaš girji sámiid birra máid sápmelaš {čállán}¥{lea čállán}, ja almmustuvai jagis 1910. Turis ii lean formálalaš čállinoahppu ja {ani}${verb,fin,0-i|anii} iežas čállinvuogi. Dánska antropologa Emilie Demant jorgalii Turi girjji {dánska gillii}¥{cmp,2-1|dánskkagillii}. Son {movttiidahti}${verb,fin,0-i|movttiidahtii} Turi čállit {girjjii}${fin,i-id|girjjiid} sámiid birra. Girjái lea Johan Turi sárgon 14 gova {liige govvamáhppii}¥{cmp,2-1|liigegovvamáhppii}. Su sárgumat čájehit ee. sápmelaččaid bivddu, johtimiid, gárddástallamiid ja siiddastallamiid. Nils Nilsson Skum, sámi dáiddár ja boazodoalli Davvi-Sámis, lea sárgon gova ovdasiidui. Lágádus lei Nordiska bokhandeln AB Stockholmas. Muittalus samid birra lea jorgaluvvon máŋgga gillii; dánska, ruoŧa, eŋgelas, duiska, {ungára}${loan,conc,ng-ŋg;vowlat,á-a|uŋgara}, {japana}${loan,vowc,a-á|japána}, {franska}${loan,vowc,a-á|fránska}, {italia}${loan,vowc,a-á|itália}. Girji lea almmuhuvvon golmma sámegiel čállinvuogi mielde, jagiin 1965, 1986 ja 2010, ja lea maiddái almmuhuvvon jietnagirjin jagis 2010. Ođđaseamos prentosa várás 2010 lea Mikael Svonni dárkkistan Johan Turi giehtačállosiid ja lea dulkon daid ođđasit.

Johan Turi lei maid boazosápmelaš.


Kåre Isaachsen Willoch (riegádan golggotmánu 3. beaivve jagis 1928 Oslos) lea ovddeš norgga politihkkár (Olgešbellodat). Son leai Olgešbellodaga generálačállin jagis 1963 rájes gitta 1965 jahkái, Olgešbellodaga jođiheaddjin jagi 1970 rájes 1974 rádjai, hánddalministtarin jagis 1963 ja jagiin 1965-1970. Maŋŋá go son geassádii riikkapolitihkas leai son Oslo ja Akershusa {filkamánnen}${loan,vowc,i-y;conc,lk-lkk;vowlat,e-i|fylkkamánnin}(1989-1998) ja stivrajođiheaddjin {NRK:as}${acro,suf|NRK:s} (1998-2000).

Duogáš Son lea oahppan sosiálaekonoma, ja bargan ovdal Norges {Rederiforbund:as}${prop,suf|Rederiforbundas} ja Norges {Industriforbund:as}${prop,suf|Industriforbundas}.

{Politihkálaš}${loan,vowlat,á-a|Politihkalaš} ámmáhat Willoch leai bellodatpolitihkkárin Olgežis beakkán jođiheaddji, ja hui čielga ovddasteaddji olgešbellodatbárus mii bođii johtui 1970-logu loahpas. Jienasteaddjit doarjugohte {konservatiivalaš}${loan,conc,iv-ivv|konservatiivvalaš} ja {márkanliberalisttálaš}${loan,vowlat,á-a|márkanliberalisttalaš} politihka, dagahii ahte Olgeš, Willocha jođihemiin, stuorui riikka nubbin stuorámus bellodahkan. Nuba jagis 1981 son šattai stádaministtarin dan vuosttaš čielga Olgeš-ráđđehusas, jagi 1928 Ivar Lykke ráđđehusa rájes. Ráđđehus viiddiduvvui jagis {1983:as}${num,suf|1983:s} vel guvttiin bellodagain, Guovddášbellodagain ja Risttalaš Álbmotbellodagain, nuba leai čielga eanetlohku su duogábeale Stuorradikkis. Jagi 1985 stuorradikkeválggain maŋŋá šattai Willoch ráđđehus unnitloguráđđehussan. Guokte dehálaš {reforbma rievdadusa}¥{cmp,2-1|reforbmarievdadusa} dán ráđđehusáiggis ledje earret eará unnidit almmolašvuođa vejolašvuođa seaguhit áššiide. {Dainnavugiin}${cmp,1-2|Dainna vugiin} galggai servodat {dahkkon}£{dahkkot} eanet rabasin mas lea unnit almmolaš {detáljastivrema}£{detáljastivren} ja {ráddjema}£{ráddjen}. Numo omd. giddenlága ovdii bođii rahpanáigeláhka, juoga mii divttii {ealáhusdoalliid}${nomag,vowc,mono|ealáhusdolliid} (gávppiid) leat rabasin maŋŋá diibmu 17.00 {maddái}${typo|maiddái}. {Lagasradiot}${loan,vowc,a-á|Lagasrádiot} leai lohpi ásahit ja NRK sáddenmonopola nogai. Maiddái dearvvašvuođabálvalusaid monopola nogai go šattai lohpi ásahit priváhta {medisiinnálaš}${loan,vowlat,á-a|medisiinnalaš} klinihkaid.

Kåre ja Gro Dat {politihkálaš}${loan,vowlat,á-a|politihkalaš} {digáštallan}${vowlat,á-a|digaštallan} Norggas šattai garrasit {vuostálagai}${fin,i-id|vuostálagaid} Olgeža jođiheaddji Willocha ja stuorámus vašálačča Bargiidbellodaga jođiheaddji Gro Harlem Brundtlanda gaskka. {«}‰{”}Gro og Kåre{»}‰{”} gaskasaš TV-debáhtat ledje stuorra mediadáhpáhusat. {Digáštallamiin}${vowlat,á-a|Digaštallamiin} čalmmustahtii Willoch iežas su čeahpes hállanvugiin, ja mievžžadeaddji ráfálašvuođain. Son almmuhii jagis 2008 ságastallangirjji {«}‰{”}Alvorlig talt{»}‰{”} ovttas Odvar {Nordli:ain}${prop,suf|Nordliin}.

Virggit / barggut: 1953: Oahppan cand.oecon. 1954–1963: Bargi Norges {Industriforbund:as}${prop,suf|Industriforbundas} 1957–1989: Stuorradikkeovddasteaddji Oslo Olgežii 1963–1965: {Generálčálli}${loan,cmp,ál-ála|Generálačálli} Olgešbellodagas 1963: Hánddalministtar i Lyng-ráđđehusas (borgemánnu-čakčamánnu) 1965–1970: Hánddalministtar Bortenráđđehusas 1970–1974: Olgešbellodaga jođiheaddji 1970–1981: Parlamentáralaš jođiheaddji Olgešbellodaga {stuorradikkejoavku}${cmp,gen-nom|stuorradiggejovkui} 1981–1986: Norgga stádaministtarin 1986: Sadjásašpresideantan riikkaidgaskasaš Demokráhtalaš Uniovdnan 1986–1989: {Olgoriikalávdegottijođiheaddji}${cmp,gen-nom|Olgoriikalávdegoddejođiheaddji} 1986–1992: Norsk-tysk selskap presideanta (Deutsch-Norwegische Gesellschaft) 1989–1998: Oslo ja Akershus {Filkamánne}${loan,vowc,i-y;conc,lk-lkk;vowlat,e-i|Fylkkamánni} 1990: Suodjaluskommišuvnna jođiheaddji jagis 1990 1998–2000: {NRK:a}${acro,suf|NRK} stivrajođiheaddji 1999–2000: Jođiheaddji Sårbarhetsutvalget nammaduvvon Bondevik-ráđđehusas {čakčamán}${typo|čakčamánu} 3. beaivve 1999, dainna ulbmiliin čielggadit servodaga rašesvuođa ja ráhkkaneami.

Bálkkašumit/Nammadeamit 1983 gudnedoavttirin St. Olaf College:s Minneapolis, USA 1996 nammaduvvui {«}‰{”}Årets opinionsdanner{»}‰{”} (dánjagaš {opiniondahkki}${loan,cmp,on-ovdna|opiniovdnadahkki}{ }‰{notspace|}) {Redaktørforeningen:a}${prop,suf|Redaktørforeningen} ja seamma jagi geigejedje Norges {Bondelag:a}${prop,suf|Bondelag} bálkkašumi {«}‰{”}Sunt Bondevett{»}‰{”} 1996 nammaduvvui St. Olavs {Orden:a}${prop,suf|Orden} {kommandør:an}${loan,ør-evra;suf|kommandevran} násttiin 1997 oaččui Fritt Ord-bálkkašumi, (friddja-sátni). 2003 Gudnemiellahttun Studentersamfundet i Trondhjem, (studeanttaidservodagas Troandimis) 2005 gudnejahtton Willy Brandt-bálkkašumiin. 2006 gudnebálkkašumi {«}‰{”}Bypatrioten{»}‰{”} juogadii Oslo Byes Vel.

Willoch lea maid Den gyldne {gris:a}${prop,suf|gris} riddár {šealgi}${infl,adj|šelges} spiidni. Det Norske Studentersamfunds orden, (Norgga studeanttaidservodaga ortnet)


Sámi Girječálliid Searvi - Samisk Forfatterforening -SGS- vuođđuduvvui Láhpoluobbalis, norggabeale Sámis Guovdageainnu suohkanis jagis 1979.

Sisdoallu{  }‰{singlespace| }[čiega]

1 Ulbmilat

2 Doaimmat

3 Miellahttu

4 Ovttasbargu

Ulbmilat

Ulbmilat leat ovddidit ja oainnusin dahkat sámegiel ja sámi girjjálašvuođa, ásahit stipeanddaid, foanddaid ja eará ekonomalaš ortnegiid sámi girječálliide, fuolahit ahte {sámgiel}${typo|sámegiel} girjjálašvuođa ilbmadeapmi šattašii seamma buorre go Davviriikkain muđui oččodit stáhta garantiijabálkkáid sámi {girječállide}${conm,d-id|girječálliide}, ásahit bissovaš oastinortnega sámegiel girjjiide ja oččodit šiehtadallanvuoigatvuođa kopiija- ja bibliotehkabuhtadusaide Suomas ja Ruoŧas, oččodit stipeanddaid Suoma ja Ruoŧa Sámedikkiin ovttasbargat eará {álgoálbmot girječálliiguin}¥{cmp,2-1|álgoálbmotgirječálliiguin}.

Doaimmat

SGS lea ovttas eará dáiddaservviiguin ásahan sierra {hálddáhusa}${vowlat,á-a|hálddahusa}, Sámi Dáiddárráđi, sámi dáiddáriidda. SGS lea ožžon šiehtadallanvuoigatvuođa Norgga stáhtain bibliotehka- ja {kopijjabuhtadusaide}${loan,conc,jj-ij|kopiijabuhtadusaide}, ja maiddái ožžon sierra stipeanddaid sámi dáiddáriidda Norgga Sámedikkis. Lea maid ásahan Sámikopiija ja ásahan Sámi Dáiddáriid ja {Girčálliid}${typo|Girječálliid} Buhtadusfoandda (SDGB). Maiddái šiehtadallan dáiddáršiehtadusa Norgga Sámedikkiin ja ásahan Sámi Girjeriemuid.

Miellahttu

{SGSas}${acro,suf|SGS:s} leat sullii 50 {miellahttu}${conc,htt-ht|miellahtu} miehtá Sámi. Miellahttun beassá sápmelaš ja sámegielat girječálli, sámegielat jorgaleaddji gii lea jorgalan sámegillii, sámi árbevirolaš muitaleaddji, máinnasteaddji ja luohtepoehta. Jahkečoahkkin dollo jahkásaččat ja lea searvvi alimus {mearredeaddji}${vowlat,e-i|mearrideaddji}. Jahkečoahkkin vállje jođiheaddji ja stivrra. Stivrras leat vihtta (5) {mielahttu}${conc,htt-ht|miellahtu}. SGS ruhtaduvvo doaibmadoarjagiin maid oažžu Sámedikkiin ja velá miellahttomávssuin.

Ovttasbargu

SGS bargá ovttas Sámi Dáiddačehpiid Servviin, Sámi {Teahter}${loan,vowc,a-á|Teáhter} Servviin, Juigiid Servviin ja Komponisttaid Servviin. SGS lea miellahttu Sámi {Dáiddáráđis}${prop,vowlat,á-a|Dáiddaráđis} (SDR). SGS bargá maid ovttas eará {girječáliid}${conc,l-ll|girječálliid} servviiguin Davviriikkain.


Guovža (Ursus arctos) (ruškesguovža) lea dábáleamos guovžašládja. Dat gávdno Davvi-Amerihkás, Eurohpás, Afrihkás, ja {Davvi-Asias}${prop,vowc,a-á|Davvi-Ásias}, gos stuorámus máddodagat leat Alaskas, {Canadas}${prop,coninit,c-k|Kanadas} ja Ruoššas. Leat árvvusge sullii 150 000–200 000 ruškesguovžža máilmmis, ja dain leat sullii 90 000–120 000 Ruoššas. Jagis 2009 ledje duođaštuvvon 164 guovžža Norggas[1]. Ruškesguovža lea okta njealji ovddasteaddjis sogas Ursus.

Sisdoallu{  }‰{singlespace| }[čiega]

1 Ruškesguovža

1.1 Geográfalaš lávdu ja eallinguovlu

2 Válddahallan

3 Čujuhusat

4 Girjjálašvuohta

5 Liŋkkat

Ruškesguovža

Ruškesguovžžaid genehtalaš šláddjivuohta lea stuorimus {Eurasias}${prop,vowc,a-á|Eurásias}, ja danne {rehkenastat}${verb,vowlat,a-e|rehkenastet} dutkit ahte šládja lea álgoálggus vuolgán {Asias}${prop,vowc,a-á|Ásias} ja viidánan {Davvi-Amerihkái}${prop,conc,hk-hkk|Davvi-Amerihkkái}.

Stuorimus ruškesguovža lea kodiakguovža (Ursus arctos middendorffi), vuollešládja mii sáhttá šaddat seamma stuoris ja vel stuorit nai go jiekŋaguovža. Dat gávdno dušše moatti sullos olggobealde Alaska. {Meastta}${conc,stt-st|Measta} seamma stuora ruškesguovža {gávdo}${typo|gávdno} maiddái {Kamtsjatkanjárggas}${prop,conc,tsj-č|Kamčatkanjárggas} ja Parammushirsullos Ruoššas, muhto diet guovža, mii gohčoduvvo {kamtsjatkaguovžan}${loan,conc,tsj-č|kamčatkaguovžan}, ii leat dohkkehuvvon sierra vuollešládjan. {Eambbo dovddus}£{Dovdoseabbo} dáidá amerihkálaš vuollešládja leat, grizzlyguovža (Ursus arctos horribilis), man ollu dutkit oaivvildit gullat oktasaš vuollešládjii {eurasialaš}${loan,vowc,a-á|eurásialaš} ruškesguovžžain (Ursus arctos arctos). Datte leat ain ollu vástitkeahtes gažaldagat, ja danne oaivvildit oallugat ahte dat gullaba {goabbbatge}${typo|goabbatge} vuollešládjii. {Eurasialaš}${loan,vowc,a-á|Eurásialaš} ruškesguovža lea dábálaččat unnit go namuhuvvon amerihkálaš vuollešlájat, muhto dat sáhttá maid rievddadit.

Oppalohkái lea unnán ovttaoaivilvuohta ruškesguovžžaid vuollešlájaid hárrái. Muhtin dutkit oaivvildit ahte maiddái jiekŋaguovža sáhttá leat ruškesguovžža vuollešládja. Genehtalaš guorahallamat čájehit ahte soames ruškesguovžžat leat lagat sogalaččat jiekŋaguvžii go ruškesguvžii, mii dasto doarju dan ahte jiekŋaguovža ii sáhte rehkenastojuvvot sierra šládjan. [2]

Geográfalaš lávdu ja eallinguovlu

Ruškesguovža gávdno viidát Davvi-Amerihkás, Eurohpás ja {Asias}${prop,vowc,a-á|Ásias}, ja vel Hokkaidosullos {Jahpánis}${prop,vowc,a-á|Jáhpánis}. Ovdal gávdnui dat maiddái Atlasváriin Afrihkás, davvin Mexicos ja lullin USA:s, nu {goSierra}${typo|go Sierra} Nevadas ja Rocky Mountains lulimusas, diein guovlluin sáhttá dat dál leat nálihuvvan,.[3]

Ruškesguovžžat ellet vaikko makkár habitáhtain, rittuin, vuvddiin, vumiin ja váriin. Dat eai leat ránttot temperatuvrra dáfus. Deaŧaleamos orru leame ahte lea {mielamielde}${cmp,1-2|miela mielde} borramuš fidnemis ja čiehkádanbáikkit, ja dat dáidá dahkat ahte guovža sáhttá vánddardit áigodagaid mielde. Davvi-Amerihkás gávdno ruškesguovža juohkelágan eatnamiin, muhto {Sibirjas}${prop,conc,rj-rjj;vowlat,a-á|Sibirjjás} orru válljeme vuvddiin orrut. Eurohpás lea guovža dábáleamos badjosiin. [3]

Válddahallan



Kodiakguovža

Ruškesguovžžat leat ruškadat, muhto sáhttet leat máŋgga ruškes ivnnis - áibbas čuvgesruškadat, sevdnjes ruškadat, ja measta čáhppadat. Muhtimiin leat maid ránes guolggat, ja das boahtá ge grizzly – mii mearkkaša {"}‰{cit|”}ránis{"}‰{cit|”} dahje {"}‰{cit|”}ránesgirjját{"}‰{cit|”}. {Rávisguovžžain}${cmp,vowlat,i-e|Rávesguovžžain} lea mihtilmas čomil deahkki niskkis, ja dat addá fámuid ovdajulggiide go guovža goaivu.

Guolga lea suohkat ja sáhttá šaddat gitta 10 cm {assai}${vowlat,a-á|assái}. Ruškesguovžžas {lea}£{leat} oalle unna bealjážat, gállu lea govdat ja njunni lea seaggi ja njálmmis leat 42 báni, main 2 leat oanehis {čalanat}${vowlat,a-á|čálánat}. Deaddu rievddada eallinguovlluid ja agi mielde. Ollesšaddan varisguovža sáhttá deaddit gaskamearálaččat 135–410 kg ja njiŋŋelas šaddá gaskamearálaččat 90–200 kg. {Kodiakguovžavaris}${vowc,a-á|Kodiakguovžaváris} {sháttá}${typo|sáhttá} šaddat birrasiid 350–675 kg, ja njiŋŋelas fas 160–350 kg. Stuorimus kodiakguovža mii lea báhččojuvvon, dettii 855 kg, muhto rehkenastojuvvo ahte dat sáhttá šaddat 900-1000 kg. Guovža lea geahppaseamos giđđat, dalle go lihkká dálvenahkáriin, ja losimus čakčat, ovdal go nohkká dálvái.

Buot guovžžat duolmmastit olles juolgevuođu viidodaga ala, seamma ládje go olbmot. Dain sáhttet leat 10-13 cm guhku gaccat ovdajulggiin. Dat ii sáhte gaccaid rohttet sisa. Ruškesguovža sáhttá maiddái čuoččahit ja {vážžit}${conc,žž-zz|vázzit} guovtti juolggi alde, nugo olbmot, muhto falimusat dat leat njealjegoantái. Ruškesguovžža leaktu sáhttá leat gitta 50–60 km diimmus. Stuorimusat sáhttet šaddat 300-310 cm alu guovtti juolggi alde (kodiakguovža ja {kamtsjatkaguovža}${loan,conc,tsj-č|kamčatkaguovža}{ }‰{notspace|}). Dat sáhttet maid čohkkát, ja nuorra guovžžat sáhttet gizzut. Ollesšaddan guovža lea menddo lossat gizzut murrii. Meahcis sáhttá guovža šaddat 25–30 jagi boarisin, muhto giddagasas sáhttá guovža eallit gitta 50 jagi.


Čuovža (Coregonus lavaretus) lea luossaguolli.


Čuovža goddojuvvon Guovdageainnus

Čuovža gullá luossaguliide ja gávdno miehtá Sámi, ja muđui viidát davit {máilmmeoasis}${cmp,vowlat,e-i|máilmmioasis}. Čuovža gođđá dábálaččat čakčat golggotmánu rájes, muhto soames máddodagat gođđet dálvet. Dat sáhttet gođđat sihke jogain ja jávrriin, gitta 50 mehter čikŋodahkii. Veajehat šaddet giđđat ja leat dalle 15 mm guhku. Čuovža gođđagoahtá 2 - 10 jagi agis, go lea 15 - 40 cm.

Čuovžžas lea njálbmi hui unni ja borrá divrriid ja dakkáriid. Dábálaččat ii šatta čuovža losit go 2 kg[1], ii ge guhkit go 70 cm.

Sámis lea čuovža adnon buorren biebmoguollin, erenoamážit sáltemii ja suovastuhttimii.

Sisdoallu{  }‰{singlespace| }[čiega]

1 Dovdomearkkat

2 Ekologiija

3 Gáldut

4 Čujuhusat

Dovdomearkkat

Čuovža lea šođbat ja das lea {silba ivdni}¥{cmp,2-1|silbaivdni}, čielgi lea čáhppadet ja {čoavjeuvolli}${typo|čoavjevuolli} lea vielgat. Beahcet lea guovttesuorat, ja čuomat leat oalle stuorrát.

Ekologiija

Čuovža eallá jávrriin ja stuora jogain, ja muhtimat sáhttet mannat borramuša maŋis veahttačáhcái.


Suovasteapmi

Suovastuhttin lea vuohki seailudit bierggu ja guoli. Suovastuhttin dahká ahte biebmu riibá guhkit ja addá mágu. Suovastuhttin lea go heŋge borramuša muorrasuova ovdii oanehit dahje guhkit áiggi. Sáhttá galbmasis dahje lieggasis suovastuhttit. Ovdal go suovastuhttá, de galgá sáltet. Suovastuhttin lea dovddus geađgeáiggi rájes.

Galbmasis suovastuhttit

Galbmasis suovastuhttin lea {dábáleamis}${typo|dábáleamos} vuohki suovastuhttit sáivaguliid, danne go lea buorre {riibadanvuohki}${conc,ib-b|ribadanvuohki}. Go suovastuhttá de šaddá borramuššii suodjaleaddji {"}‰{cit|”}cuozza{"}‰{cit|”} mii goddá baktearaid. Ovttas sohkkariin ja sálttiin dahká dát ahte biebmu riibá máŋga vahkku gállosis. Suovasguolis leat valjit antioksidánttat.

Lieggasis suovastuhttit

Lieggasis suovastuhttá unna suovastuhttingámmáraččas, suovastuhttinkássas dahje stuorát suovastuhttinrusttegis. Sáhttá buotlágan guliid suovastuhttit lieggasis. Dábáleamos lea suovastuhttit dápmoha, luosa, makrealla ja rávddu. Guoli galgá sáltet ja ruddet juobe moadde diimmu ovdal ge. Temperatuvra galgá leat 79-100°C. Guolli lea gárvvis 20 - 30 minuhtas.



Goddesáhpán gávdno miehtá Sámi.

Goddesáhpán (Lemmus lemmus), gullá ciebaniidda ja hamsterbearrašii. Dat lea {eanemus dábálaš}£{dábálaččamus} váriin ja duoddariin, muhto gávdno maid vumiin, erenoamážit davviguovlluin. Goddesáhpán lea ruksesriebana ja stuora lottiid borramuš. Goddesáhpán lea dovddus vašánis ealli.

Ekologiija

Goddesáhpán borrá rásiid, suinniid ja sámmála. Goddesáhpán gávdno vuosttažettiin badjeeatnamiin. Goddesáhpán lassána jođánit ja sáhttá čivgat juo golmmavahkkosažžan. Čoavjjetáigi lea golbma vahkku ja dat oažžu 8-10 čivgga (muhto sáhttá oažžut badjel 10 čivgga). Goddesáhpán sáhttá čivgat viđa geardde ovtta geasis. Lohku rievddada ja {áigges}${vowlat,e-i|áiggis} áigái lassána sakka, juohke goalmmát-njealját jagi. Sáhpánjagiid gaskkas lea lohku hui unni. Sáhpánjagiid sáhttá fas lohku leat hirbmat stuoris.

Máŋga šlája boraspiret ja gazzalottit válljejit sáhpánjagiid eanas borrat {goddesáhpámiid}${infl,conm,m-n|goddesáhpániid} ja diet šlájat, omd. ruksesrieban ožžot ollu čivggaid goddesáhpánjagiid. Diekkár jagiid ožžot eará eallit ráfi, maid rieban muđui borašii, ja dat besset lassánit. Danne rievddadit maiddái eará elliid logut {seammaládje}${cmp,1-2|seamma ládje} go goddesáhpánlogut, ja nu lea goddesáhpán deaŧalaš meahci ekovuogádahkii [1].


Guovssahasa nieida lea sámi dánsafilbma man buvttadeaddji Anstein {Mikkelsens}${typo|Mikkelsen} lea ráhkadan. Dan eŋgelasgiel namma lea {«}‰{”}Dancing Virgin{»}‰{”}. Filbma vuittii {«}‰{”}Best Shorts Competition{»}‰{”} {bálkkášumi}${vowlat,á-a|bálkkašumi} miessemánu 10. beaivve 2011.

Filbma lea ráhkaduvvon dološ sámi myhtas dan birra ahte jápmán buhtisnieiddat dánsejit almmis.

Ellen Inga Brita Olavsdatter Hætta (riegádan geassemánu 17. beaivvi 1953 Guovdageainnus) lea rektor ja politihkkár (O). Son lea leamaš boazodoallohoavda 2001-2011.

Sus lea examen artium jagis 1973, oahpaheaddjeoahppu 1980, lohkanbadjeoahppu sámegielas 1981, sámegiela vuođđofága 1987, Forsvarets høgskole váldokursa 1992–1993 ja nissonjođiheddjiid kursa Finnmárkku allaskuvla 2000 rájes.[1] Hætta lei oahpaheaddjin Guovdageainnu mánáid- ja nuoraidskuvllas 1973–1987, Sámi oahpahusráđi jođiheaddji 1994–1999 ja Sámedikki {ossodatdirektora}${loan,ora-evra|ossodatdirektevra} 1999–2001. 2001 - 2011 lei son Norgga boazodoallohoavda. Dál lea son Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvlla jođiheaddji/rektor (Guovdageainnus).

Hætta lei Guovdageainnu sátnejođiheaddji 1988–1991, Guovdageainnu olgešbellodaga jođiheaddji 1992–1994 ja Gielda- ja {guovludepartemeanttas}${cmp,nom-gen|guovlodepartemeanttas} {stáhtáčálli}${loan,vowlat,á-a|stáhtačálli} Kjell Magne Bondevik nuppi ráđđehusas 2004–2005. Sus leat maid leamaš ollu eará suohkanlaš ja guovlulaš ámmáhat.

Odvar Nordli (riegádan skábmamánu 3. beaivvi 1927) lea norgalaš politihkkár (Norgga bargiidbellodagas). Son lea oahppan {rehketdoallodárkkisteddji}${vowc,diph|rehketdoallodárkkisteaddji}. Son lei Bargiidbellodaga {stuoradiggejoavllu}${typo|stuoradiggejoavkku} parlamentáralaš jođiheaddji 1973–1976.Son lei Norgga stáhtaministtarin vihtta jagi, ođđajagemánu 15. beaivvis 1976 guovvamánu 4. beaivái 1981, goas Gro Harlem Brundtland jotkkii. Odvar Nordli lei vuosttaš stáhtaministtar gii beasai dovdat ahte Norga lea šaddan oljoriikan, ja mii oaččui oljosisaboađuid stáhtabušehttii. Muhto son šattai maid rahčat lossa áššiiguin nugo duppalmearrádusain NATO hárrái ja Álttá-Guovdageaineanu dulvadeapmi, ja 1979:s boatkanedje šiehtadallamat mas Nordli áiggui lonuhit Norgga oljovuoigatvuođaid Volvoin, go eaiggádat geaid Wallenberg ovddastii, geassádedje.

Nordli nammaduvvui 1981:s Hedmárkku Fylkkamánnin, ja dat ámmát lei sus 1985 rájes dassá manai ealáhahkii 1993:s. Son lei Norgga Nobelkomitea lahttu 1. 1. 1985 - 31. 12. 1996. Son lei soahtebálvalusas Duiskabrigádas.

Odvar Nordli oaččui St. Olav árvomearkka 1994:s servodatovddideaddji barggu ovddas.

1994:s almmuhii som muittašangirjji Vi så kornmoglansen:

2008 čavčča almmuhii son ságastallangirjji
ovttas Kåre Willochain.

Geahča maid

Odvar Nordli ráđđehus

Norgga stáhtaministarat


Albbas (Lynx lynx) lea návdi - boraspire -, ja gávdno stuorra guovlluin Eurásias. Albbas gullá bussánállái ja lea bajimusas biebmogollosis. Albbas lea áidna vilda bussáealli Skandinávias.


Albasa lávdu.

Sisdoallu{  }‰{singlespace| }[čiega]

1 Válddahus

2 Lávdu

2.1 Albbas Norggas

3 Habitáhta

4 Vuohki

5 Šaddan

6 {Gehča}${vowc,diph|Geahča} maid

7 Čujuhusat

8 Liŋkkat

Válddahus



Norggas goddojuvvon albbas

(Norsk Skogmuseum)

{Eurasalaš}${loan|Eurásialaš} albbas lea stuorimus buot albbasšlájain. Das lea oalle njealječiegat gorut eará bussáid ektui, ja {maŋágeahči}${conc,ŋ-ŋŋ;vowlat,á-e|maŋŋegeahči} lea allelis. Oaivi lea oalle jorbbas ja bealjit unnit - ja beljiin leat mihtilmas diehpit. Albbas lea 80-130 cm guhku, njunnegeažis seaibemáddagii ja seaibi lea 11-25 cm. {Olleššattot}${cmp,conwb,šš-sš|Ollesšattot} albasa allodat seabi bokte lea 50-70 cm ja deaddu lea 13-26 kg. Davviguovlluid albasat šaddet dábálaččat stuoribut go lullelis. Norggas, Ruoŧas ja Suomas šaddá rávjáalbbas {varis albbas}¥{cmp,2-1|varisalbbas} dábálaččat 18-26 kg, ja {ciiko}${vowlat,o-u|ciiku} (njiŋŋelas) šaddá sullii 13-18 kg.

Albbas lea bures heivehuvvon dan guvlui gos eallá. Dálvet lea suhkkes guolga, mii lea ullui ja suodjala bures buollaša vuostá, ja geasset dat fas lea njavgat. Guolgga vuođđoivdni lea ruksesruškat geasset ja ráneslágan dálvet, ja nu dat bures {čiehkása}${typo|čiehkáda} birrasii. Iešguđet guovlluin sáhttá das leat iešguđet ivdni, danne go ivdni lea heivehuvvon dan guvlui gos eallá. Čoavjevuole lea albbas vielgat dahje čuovgat, ja muđui lea unnit eanet girjját. Juolgeluodda lea stuoris goruda sturrodaga ektui, erenoamážit dain mat ellet guovlluin gos lea ollu muohta. Albasis lea erenoamáš buorre gullu ja maiddái buorre oaidnu ja haksá bures. Luonddus lea albasa eallenahki 10-12 jagi, muhto lea dihtosis albbas mii elii olles 24 jagi.

Lávdu

Albasa eami lávdu, dahje eallinguovlu, lea Pyreneaid rájes lullioarjin {Skandinaviai}${prop,vowc,a-á|Skandináviai} davvioarjin, Ruoššas ja {Sibirjás}${prop,conc,rj-rjj|Sibirjjás}, Kiinnás ja Ruošša davvirittuin nuorttas. Dál lea albbas nálihuvvan (jávkan) ollu guovlluin (erenoamážit oarjin), vaikko šládja rehkenastojuvvo gullat nanu ja ceavzilis náliide.

Albbas Norggas

1960-logus jávkaduvvui {eruasialaš}${typo|eurásialaš} albbas goasii miehtá {Oarje-Eurohpá}${prop,vowlat,e-i|Oarji-Eurohpá}. Norggas lei albbas meastá oalát jávkan álggus 1900-logu, muhto máddodat lassánii fas 1950- ja 1960-logu mielde. Ráfáiduhttimiid geažil lea albbas fas laskagoahtán Eurohpás. 2000-logus leat fas riegádan albasat Duiskkas ja Šveiccas.

Dál gávdno albbas miehtá Norgga {nannama}${vowlat,a-á|nannáma}, earret Vestlándda fylkkain, gos lea dušše soames ealli. 1996 rájes lea albbasmáddodat váksojuvvon luoddaguorramiid bokte. [1] Barggu doaimmaha {natiovnnalaš}${našuvnnalaš} prográmma, mii vákšu buot stuora boraspiriid. Báikkálaš olbmot miehtá riikka dieđihit luottaid ja čivgamiid Stáhta luonddubearráigehččui (dárogillii oaniduvvon: SNO), mii čohkke dieđuid.

Jagis 2007 ledje unnimusat 69-74 albbasbearraša. Dát leat oktiibuot 409-439 albasa. Norgga mihttomearri, man Stuoradiggi mearrida, lea ahte galget leat 65 čivgi njiŋŋelasa juohke jagi (albbas oažžu 1 - 3 čivgga hávális). Dat lohku lea olahuvvon, go Norggas ja Ruoŧas leat oktiibuot sullii 2000 albasa.

Habitáhta

Albbas eallá máŋggalágan eatnamiin ja báikkiin - habitáhtain, váriin, vuvddiin, duoddariin, muhto buoremusat liiko leat báikkiin gos sáhttá čiehkádit.

Vuohki

Go albbas bivdá, de njáhká bivddohasa lusa ja falleha. Albbas ii nagot guhkás doarridit, muhto lea hui snáhpis go falleha. Dat goddá stuorit elliid nu ahte gáskkesta čoddagii, vai ealli hávká. Smávit elliid gáskkesta {čeabeahii}${vowlat,mono|čeabehii} ja goddá nu.

{Eurasialaš}${loan,vowc,a-á|Eurásialaš} albbas borrá vuosttažettiin hjorta-elliid (Cervidae), omd. bohccuid, gos fal leat gávdnamis.

Šaddan



Albbasčivga

Málle

Čoavjjetáigi lea 70-74 {dager}€{beaivvi} ja miessemánus dahje álggus geassemánu šaddet 1 - 3 čivgga (muhtomin 4). {Easkkariegádan}${conc,skk-sk|Easkariegádan} čivga deaddá 230-270 grámma. Albbas čivgá bákteráiggiin dahje rokkiin, gosa earát eai beasa. {Ciiko}${vowlat,o-u|Ciiku} njamaha čivggaid 2-3 mánu.


Geatki (Gulo gulo) lea stuorimus ealli neahtebearrašis. Eará stuora neahteeallit leat Stuoračeavrris ja mearačeavrris. Geatki gávdno bieđgguid sirkumpolára váriin ja alla eatnamiin.

Eŋgelasgillii lea {«}‰{”}geatki{»}‰{”} wolverine, man duogáš lea wolvering mii árvvusge mearkkaša ahte {«}‰{”}láhtte dego gumpe{»}‰{”}. [1]


Geatki, Kristiansand Zoo

Dál leat ollu riikkat ráfáiduhttán geatkki. Geahča Bernkonvenšuvnna {«}‰{”}Listtu II{»}‰{”}, mii ásahuvvui 1982:s. Ruoŧas ráfáidahttojuvvui {geatki1968:s}${typo|geatki 1968:s} ja Lulli-Norggas 1973:s. Eiseválddit leat mearridan unnimus logu boraspiriid, mat galget leat Norggas. Geatki dáfus lea mihttomearri ahte galget leat 39 čivgama jagis. 2010:s leat dihtosis 66 čivgi {ciiko}${vowlat,o-u;conc,ik-ikk|ciikku}, muhto maŋŋel bivddu gos godde {ciiko}${vowlat,o-u;conc,ik-ikk|ciikku} ja čivggaid 12 biejus, de ledje 2010 giđa 54 biejus čivggat.

Sisdoallu{  }‰{singlespace| }[čiega]

1 Anatomiija

2 Láhtten

3 Geatki Norggas

4 Geatkebivdu ja {geatkeváhágat}${vowc,á-a|geatkevahágat}

5 Girjjálašvuohta

6 Liŋkkat

Anatomiija

Geatki lea neahtebearraša stuorámus ealli. Dan hápmi sulastahttá guovžžačivgga. Gorut lea lášmat ja geatki ruohttá jođánit ceakko vusttuin ja suonjada álkit juovain. Geatki sáhttá šaddat sullii 1 mehtera guhku (njunnegeažis seaibemáddagii). Varis deaddá gitta 18 kg rádjái, ja njiŋŋelas sullii 10 kg rádjái. Geatki lea gievra gáskkestit ja sáhttá galbmon bierggu álkit borrat ja dávttiid cuvket vai ađđama oažžu. Geatki sáhttá goddit elliid mat leat mihá stuoribut go ieš, ja sáhttá dálvái čiehkat ráppiid jogaide, jekkiide jna. Geatkkis leat stuora juolggit ja danne goastá dat bures gassa muohttagis. Juolggit leat oanehaččat, muhto leat guhkes gaccat ja lea danne buorre gizzut. Oaivi lea jorbbas, čalmmit unnit ja bealjit leat jorbasat. Guolga lea suohkat ja ivdni lea ruškada rájes čáhppada rádjái. Das lea dábálaččat govda fiskesránes stáhpi goappaš bealde čielggi.

Láhtten

Geatkki eallinguovlu (revir) lea 40–900 km². Njiŋŋelasain lea unnit guovlu 40–140 km², go varrasiin. Nuorra ja hui boares geatkkit sáhttet vánddardit oalle viidát. Dálvet mannet geatkkit dábálaččat vumiide, go doppe lea álkit gávdnat bivddohasaid ja ráppiid borramuššan.

Geatkki ráhkada bieju skálvái ceakko vieltái. Vuovdeeatnamis sáhttá biedju leat stuora muoraid ruohttasiid gaskkas dahje iešguđetlágan ráiggiin. Biejus sáhttet leat guhkes feaskárat. Geatkkis šaddet 2-3 čivgga guovvamánus/njukčamánus. Go riegádit, de leat čivggat čalmmeheamit ja dain lea fiskeslágan guolga. Dalle leat birrasii 12 cm ja 80-90 grámma. Geatki gávdno {dippe}${typo|dieppe} gos Skandinávias {gávnojit}${conc,vn-vdn|gávdnojit} bohccot ja {Canadas}${prop,coninit,c-k|Kanadas} caribou. Geatki lea oaidnimis ee. Kristiansand elliidgárddis.

Geatki sáhttá goddit elliid mat leat mihá stuoribut go ieš. Lea maid duođaštuvvon ahte geatki lea goddán ealgga. Geatki dagaha stuora vahágiid boazo- ja sávzadollui ja geatkevahágiid ovddas máksojuvvojit Norggas stuorámus buhtadusat. Juohke jagi máksojuvvo buhtadus 5–10 000 bohcco ja 12–15 000 sávzza ovddas maid geatki lea goddán.

Luondduhálddašandirektoráhtta lea Birasgáhttendepartemeantta ovddas ráhkadeame ođđa njuolggadusaid {boazovahátbuhtádusa}${vowlat,á-a|boazovahátbuhtadusa} máksima birra.

Geatki Norggas

Norggas lea geatki erenoamážit várreguovlluin Ruoŧa ja Suoma rájiid birrasiin Lulli-Trøndelága {rajes}${vowc,a-á|rájes} davás. Maiddái Lulli-Norgga duottarguovlluin gávdno geatki. Ovdal gávdnui geatki mihá viidábut ja ledje stuora logut, muhto {gaskkamuttos}${vowlat,o-u|gaskkamuttus} 1800-logu ásahuvvui báhčinbálká, mii dagahii ahte geatki vánui sakka. Dalle fertejedje ráfáiduhttit ges geatkki, Lulli-Norggas 1973:s ja Davvi-Norggas 1982:s, ja dan rájes lea lohku fas lassánan.

Jagis 2009 árvvoštallojuvvui ahte geatkelohku Norggas lea sullii 300, ja dat ellet golmma genehtalaččat ja geográfalaččat iešguđet joavkkus: Romssas ja Finnmárkkus, Lulli-Norggas oarjjabealde Glomma ja Lulli-Norggas davábealde ja nuorttabealde Glomma. [2] Jagiid 2005-07 ledje Norggas sullii 360 geatkki.[3].

Geatkebivdu ja {geatkeváhágat}${vowc,á-a|geatkevahágat}

Geatki lea Nationála rukseslisttus go adnojuvvo áitojuvvon eallin, muhto liikká addojuvvojit bivdinlobit, sihke biejus bivdimii ja liseansabivdimii. Lea lohpi bivdit sevttiin ja hávláriin báhčit [4]. Dákkár bivdu lea lobálaš danne go geatki lea dat ráfáidahttojuvvon boraspire mii goddá eanemus sávzzaid Norggas. Jagis 2008 ožžo norgalaš sávzaboanddat buhtadusa 10 400 sávzza ja lábbá ovddas, go fas albbas válddii 9 900 ja guovža 5 300.[5]



Beaivvášsevnnjodeapmi dáhpáhuvvá go mánnu boahtá beaivváža ja máilmmi gaskii nu ahte beaivváš belohahkii dahje oalát jávká mánu duohkái. Ollislaš dahje dievas beaivvášsevnnjodeapmi lea okta earenoamážeamos luonddudáhpáhusain. Geassemánu 2. beaivvi 2011 lei gaskaijabeaivváža sevnnjodeapmi Davvi-Sámis, ja mánnu govččai goasii 60 % beaivvážis. Dat dáhpáhuvai gaskaija áigge ja dan sáhtii buoremusat oaidnit Davvi-Sámis, gos dien áigge lea gaskaijabeaivváš. Nie viidát ii govčča mánnu beaivváža ovdal go 76 jagi geahčen fas - 2087:s.


Gaskaijabeaivváža sevnnjodeapmi Guovdageainnus 1.6.2011 dii. 23.42.



Govvejuvvon Frankriikkas go lei ollislaš beaivvášsevnnjodeapmi 1999
.


Beaivvášsevnnjodeami animašuvdna njukčamánu 29. beaivvi 2006
.

Fred Espenak lea NASA olis almmuhan kataloga mas oaidná 5000 jagi áiggi sevnnjodemiid - sullii 2000 o. Kr. rájes gitta 3000 jagi m. Kr. Orru ahte {Østfolddas}${prop,conc,ldd-ld|Østfoldas} báktesárgumat lassánedje sullii 900 - 700 o. Kr. Espenaka katalogas oaidnit ahte jagis 857 o. Kr. lei ollislaš {beaivvášsevnjjodeapmi}${conc,vnjj-vnnj|beaivvášsevnnjodeapmi}, muhto doppe ii lean leamaš sevnnjodeapmi áigodagas 1229 ja 857 o. Kr., ja danne sáhttet bronsaáiggis nu sakka sárgon bávttiide dien dáhpáhusa. Davvi-Sámis ledje leamaš ollislaš beaivvášsevnnjodeamit jagiin 1067, 938 ja 929 o. Kr.

[1]

Sisdoallu{  }‰{singlespace| }[čiega]

1 Iešguđet beaivvášsevnnjodeamit

2 Sevnnjodeami geahččat

3 Goas beaivvášsevnnjodeamit?

4 Liŋkkat

5 Čujuhusat

Iešguđet beaivvášsevnnjodeamit

Leat njealjelágan beaivvášsevnnjodeamit.

Ollislaš sevnnjodeapmi dáhpáhuvvá go mánnu gokčá olles beaivváža. Garrasit báiti beaivváža ovdii boahtá {seavdjadet}${conc,vdj-vdnj|seavdnjadet} oaidnemeahttun mánnojorbadas. Beaivváža korona mii muđui lea menddo čuovggaheapme {oidnit}${typo|oaidnit}, ihtá dál čuovgi riekkisin. Ollislaš beaivvášsevnnjodeapmi oidno dušše unna oasážis máilmmis.

Gierdosevnnjodeapmi (annulára) lea dalle go beaivváš ja mánnu leaba juste ovtta linjjá alde go {málmmis}${typo|máilmmis} geahččá, muhto mánnu lea nu guhkkin eret máilmmis ahte ii govčča olles beaivváža. Dalle oidno beaivváš šearradit čuovgi riekkisin (gierdun) mánu birra.

Hybriida sevnnjodeapmi lea ollislaš ja gierdosevnnjodeami gaskasaš dáhpáhus. Muhtin báikkiin lea sevnnjodeapmi ollislaš ja eará sajiin fas gierdosevnnjodeapmi.

Belohahkii (oassálas) {sevnjjodeapmi}${conc,vnjj-vnnj|sevnnjodeapmi} lea go beaivváš ja mánnu eaba leat juste linjjá alde. Dalle lea mánnu dušše belohahkii beaivváža ovddas. Dieinna lágiin oidnojit buot duot golbma eará sevnnjodeami báikkiin mat leat olggobealde guovddášlinjjá. Dat sáhttá maid ná oidnot vaikko guovddášlinjá ii deaivva máilmmi obanassiige.

Lea imašlaš soaittáhat ahte beaivváš lea sullii 400 geardde guhkkelis máilmmis go mánnu ja das lea sullii 400 geardde stuorit diamehter. Go eatnamis geahččá, de orruba dat leame ovtta stuorrát. Dát soaittáhat dat dahká ahte máilmmis sáhttá oaidnit ollislaš beaivvášsevnnjodeami.

Duogážin dasa go muhtin sevnnjodeamit leat gierdohápmásaččat ja earát fas ollásit gokčet, lea ahte mánnu johtá {elliptalaš}${loan,conc,pt-ptt|ellipttalaš} (jorbodahkii guhkolaš) geainnu mielde máilmmi birra. Dat dahká ahte mánnu lea muhtomin guhkkelis eret ja muhtomin lagabus máilmmi. Go mánnu lea guhkkin eret, de gokčá dat unnit oasi almmis, ii ge leat doarvái stuoris gokčat olles beaivváža. Gierdosevnnjodeapmi dáhpáhuvvá dávjjit go ollislaš sevnnjodeapmi, danne go mánu gaskamearálaš gaska lea menddo stuoris dasa ahte ollislaččat gokčat.

Sevnnjodeami geahččat

Lea várálaš geahččat njuolga beaivvážii, vaikko geahčasta dušše moadde sekundda hávális. Liikká sáhttá čalbmi ja oaidnu {billohuvvat}${vowlat,o-a|billahuvvat}. Lea vejolaš oalát čalmmehuvvat dan geažil. Čalbmi ii dovdda bákčasa, mii várrešii várálašvuođa vuostá, ja danne sáhttá jođánit geavvat ahte čalbmi vaháguvvá.


Beaivvášsevnnjodeapmi Ringerikes, miessemánu 31. 2003

Dábálaččat lea beaivváš nu šearrat ahte dasa ii dárjja geahččat. Go lea beaivvášsevnnjodeapmi, de ii oro leame nu šearrat, muhto liikká lea beaivváščuovga seamma várálaš.

Beaivvášsevnnjodeami geahččamii leat ráhkaduvvon vásedin čalbmeláset. Ii galgga makkárge eará lásiid čađa geahččat beaivvážii. [2].


{Govvejeuvvon}${typo|Govvejuvvon} Valladolidas ({ }‰{notspace|}{Spanias}${prop,vowc,a-á|Spánias}{ }‰{notspace|}). Gierdosevnnjodeapmi golggotmánu 3. 2005


Olbmot geahččame beaivvášsevnnjodeami 2002:s Islánddas