Ruoŧŧa.
Ruoŧŧa (ruoŧagillii "Sverige") dahjege Ruoŧa gonagasriika (ruoŧagillii "Konungariket Sverige") lea riika Eurohpás. Dat gullá Davviriikkaide ja lea Skandinávias. Dan rádjeriikkat leat Suopma ja Norga. Ruoŧas lea maiddái čáhcerádji Dánmárkui. Ruoŧas orrot 10,1 miljovnna olbmu ja lea geográfalaččat viđat stuorimus riika Eurohpás.
Ruoŧa oaivegávpot lea Stockholbma, man olmmošlohku lea 1,4 miljovnna. Statistihkalaš guovddášdoaimmahaga ("Statistiska centralbyrån") meroštallama mielde, namalassii eanet go 200 000 ássi, gávdnojit maiddái lassin golbma stuorragávpoga: Göteborg, Malmö ja Uppsala. Sullii 85% riikka olbmuin orrot báikegottiin, ja dát lohku stuorru. Ruoŧas lea vuollegaš čoahkkisvuohta, sullii 22 olbmu njealjehaskilomehteris. Čoahkkisvuohta lea alit Lulli-Ruoŧas.
Ruoŧŧa lea konstitutionála monarkiija ja parlamentáralaš demokratiija. Riika lea miellahttu Ovttastuvvan Našuvnnain jagi 1946 rájes ja Eurohpá uniovnnas jagi 1995 rájes.
Geografiija.
Ruoŧŧa lea Davvi-Eurohpás ja Nuortameara oarjjábealde. Dat lea Skandinávialaš njárgga nuortaoassi ja dáinna lágiin Ruoŧas lea guhkes riddu. Oarjin lea Skánddat (várreviđji mii ráhkada Norgga ja Ruoŧa riikaráji). Riikarádji Ruoŧa ja Norgga gaskkas lea Eurohpá guhkimus riikarádji. Dánmárku lea Ruoŧa rádjeriika meara bokte ja Öresund-šaldi Ruoŧa ja Dánmárkku gaskkas lea dehálaš oktavuohta eará Eurohpá riikkaide. Ruoŧa alimus báiki lea Giebmegáisi (2111 m) ja vuolimus báiki lea jávri Hammarsjön (−2.41 m).
Ruoŧas leat 25 eanangotti ("landskap") muhto dán juogos lea dušše kultuvrralaš, historjjálaš ja geográfalaš vuođđu.
15% Ruoŧas lea poláragierddu davábealde. Vuovdi gokčá 65% Ruoŧa viidodagas.


Norga.
Norga dahjege Norgga gonagasriika (girjedárogillii "Kongeriket Norge", ođđadárogillii "Kongeriket Noreg") lea gonagasriika Davvi-Eurohpás. Stáhta gullá Davviriikkaide ja Skandináviai. Norggas lea eananrádji nuortan Ruoŧain, lullin Suomain ja Finnmárkku nuortaoasis maid Ruoššain. Norga lea Davviriikkaid goalmmádin stuorámus stáhta viidodaga ektui ja njealjádin stuorámus olmmošlogu ektui. Norga vuođđuduvvui guovtte álbmoga guvlui, dáža ja sámi álbmoga. Norgii gullet maid Svalbárda, Jan Mayen ja Bjørnøya. Riikka oaivegávpot ja stuorámus
Geografiija.
Norggas oarjin lea Norggamearra, lullin Skagerrak ja davvin Barentsmearra. Norgga oaivegávpot lea Oslo ja eará stuorra gávpogat leat Bergen, Trondheim, Stavanger, Kristiansand ja Romsa.
Norgga viidodat lea 323 802 km². Várit leat váldooassi viidodagas. Norgga alimus várri lea Galdhøpiggen.
Historjá.
Norga historjá ovtta riikan álggii sullii 100 jagi dássái, vaikko dálá Norgga guovllus lea orron olbmot juo guhká; muhtin báikkiin juo jiekŋaáiggi nohkama rájes. Go Norggas leat ollu várit ja vuonat leat leamaš ollu unna olmmošjovkkožat ja olbmot eai leat sáhttán johtit ollu.
Politihkka.
Norgga lea vuođđolágalaš monarkiija ja dien jođiheaddji lea gonagas. Dálá gonagas lea Harald V. Politihkalaš váldi gonagasas ii leat. Stuorámus váldi lea Stuorradikkis (dárogillii "Stortinget").
Fylkkat.
Norga lea hálddahuslaččat juhkkojuvvon 11 fylkii.
Gielddat ja gávpogat.
Norgga dálá gielddahálddahusa ovttadat lea gielda dahje suohkan (dárogillii "kommune"). Norggas leat dál (2020) 356 gieldda.
Ekonomiija.
Norgga valuhta lea Norgga ruvdno, mii juhkkojuvvo 100 evrii.
Norgga ekonomiija váldooassi vuođđuduvvá olje- ja gássabuvttadeapmái ja guollebivdii.
Veahkadat.
Golggotmánus 2019 Norggas ledje 5,3 miljovnna ássi. Jagis 2007 94,4 ássiin ledje norgalaččat, geaidda rehkenastojuvvojit mielde maiddái Norgga sullii 60 000 sápmelačča.
Kultuvra.
Dážaid nationála symbolat leat leavga, nationáladreassa ja nationálabeaivi. Máŋgasiin lea iežas guovllu nationáladreassa ja Norgga leavga.
Unesco máilmmiárbelistu.
UNESCO máilmmiárbelisttus leat Norggas čuovvovaš gávcci máilmmiárbesaji.


Ruošša.
Ruošša ("Rassija"), virggálaš namma Ruošša federašuvdna ("Rassijskaja Federatsija"). Ruošša lea lihttodásseváldi (federašuvdna) mii lea Nuorta-Eurohpás ja Davvi-Ásias. Dálá stáhta vuođđuduvvui juovlamánu 25. beaivve 1991 Sovjetlihtu bieđganeami maŋŋá ja šattai viidodaga dáfus máilmmi stuorámus riikan. Jagi 1993 vuođđolága mielde Ruošša federašuvdna lea beallepresideanttalaš dásseváldi mii mearkkaša ahte dásseválddi jođihit sihke presideanta ja stáhtaministtar.
Ruošša lea sihke eurohpálaš ja ásialaš riika. Dán oaivegávpot Moskva lea Ruošša eurohpálaš oasis. Ruošša rádjeriikkat leat Norga, Suopma, Estteeana, Látvia, Lietuva, Polska, Vilges-Ruošša, Ukraina, Georgia, Aserbaižan, Kasakstan, Kiinná, Mongolia ja Davvi-Korea. Daidda lassin Jáhpanii, Lulli-Koreai ja Amerihká ovttastuvvan stáhtaid Alaskai leat dušše unna mátki meara mielde. Beringnuori seakkimus gaska lea 85 km.
Ruošša sturrodat lea 17 075 400 njealjehaskilomehter ja olmmošlohku lea 144 miljovnna (2017). Váldogiella lea ruoššagiella mii gullá indoeurohpálaš gielaide. Stuorámus oassi olbmuin orrot oarjjábealde Urála ja Kaukasusa. Kaukasusa nuortta bealde lea eanaš duoddarat ja vuovdeguovllut. Riika gokčá nuortageažis oarjegeahčái oktanuppelot áigeavádagat ja lea 11 250 km guhku. Dat mearkkaša ahte Moskva ássiin lea nohkkanáigi seammás go Jaskesábis lea čuovvovaš beaivvi iđitguovssu.
Ruošša federašuvdna leat 83 hálddašanovttadaga mat gohčoduvvojit "federašuvdnasubjeaktan".
Geografiija.
Ruošša lea máilmmi stuorámus riika go viidodaga ektui. Riika gokčá measta goalmmádasa eurásialaš kontineanttas. Rádji eurohpálaš ja ásialaš osiid gaskkas čuovvu várreráidduid Urála ja Kaukasus. Eurohpálaš oassi lea Urála oarjjábealde ja gokčá sullii 23% riikka areála. Ásialaš oassi lea Urála nuorttabealde ja gohčoduvvo dávjá Sibirján.
Osku.
Árbevirolaččat ruoššat leat leamašan ruošša-ortodoksa risttalačča. Ortodoksa risttalašvuohta lei stáhtaoskkoldat ovdal 1917 revolušuvnna ovdal. Ruošša šattai risttalažžan maŋŋá go Vladimir I Kievas konverterii risttalašvuhtii 988:s. Máŋga álbmoga konverterejedje go gárte ruossa imperija vuollái, muhto muhtumat doalahedje iežaset oskku.
Eai gávdno virggálaš logut čájehan dihte gallis gullet man oskkuide, muhto gásku 1990-logu dadje ahte sullii 50% álbmogis ii lean osku. 30-40% ledje ruošša-ortodoksa risttalačča. Loahppa álbmogis leat muslimat, buddhisttat, juvddálaččat dahje gullet árbevirolaš eamiálbmogiid oskkuide (ovdamearkan davviálbmogiid noaidevuohta dahje šamanisma). Ruoššas gávdnojit eanet go 6000 moskea ja 70 synagoga.


Lulli-Korea.
Lulli-Korea dahje Mátta-Korea (koreagillii 대한민국) lea riika Ásias.


Davvi-Korea.
Davvi-Korea (hangeul: 조선민주주의인민공화국, hanja: 朝鮮民主主義人民共和國) lea riika Ásias.


Fearsullot.
Fearsullot dahjege Fearasullot (fearagillii "Føroyar", dánskkagillii "Færøerne") leat sullot Atlánttas. Fearsullot gullet Dánmárkui ja leat dán riikka iešstivrenguovlu.


Jáhpan.
Jáhpan (japánagillii 日本, "Nihon" dahje "Nippon") lea riika Ásias. Jáhpana oaivegávpot lea Tokio.


Suopma.
Suopma dahjege Suoma dásseváldi (dahje "Suomi", dahje "Finland") lea iehčanas dásseváldi Davvi-Eurohpás Nuortameara nuortadavábealde. Suopma gullá Davviriikkaide ja Eurohpá Uniovdnii. Suoma rádjeriikkat leat Ruoŧŧa oarjin, Norga davvin, Ruošša nuortin ja Suomaluovtta lulábealde Estteeana. Suoma oaivegávpot ja stuorámus gávpot lea Helsset (,). Ålánda lea demilitariserejuvvon autonomalaš eanangoddi, mii gullá Supmii.
Suoma vuođđolága mielde Suoma riikkagielat leat suomagiella ja ruoŧagiella. Vuođđolága mielde sámiin álgoálbmogin, románain ja eará unnitlohkoálbmogiin lea vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit iežas giela ja kultuvrra.
Suomas leat sullii 5,5 miljovnna ássi.
Ovdahistorjá.
Suopma lei jieŋa vuolde maŋimus jiekŋabaji áigge. Go jiekŋa álggii suddat sullii 10 000 jagi dassái, saddjii ja hápmii dat ollu eatnama. Vuosttas mearkkat ássiin leat s. jagis 8000 oKr. Sii ledje bivdit ja guolásteaddjit. Sii bivde omd. guovžžaid, lottiid ja njuorjjuid. Eanandoallu bođii Supmii s. 2000-1500 oKr. Olbmot gávppašedje goitge Ruošša ja Skandinávia guovllu ássiiguin. Suomas leat maiddai gávdnojuvvon badjel 60 báktemálema, mat leat eanas govat elliiguin.
Metállagálvui Suomas álge geavahit s. 1500 oKr. Oktasaččat jurddašit ahte ruovdeáigi bisttii Suomas gitta 1300-logu mKr rádjai. Dán áigge Ruoŧŧa ja Novgorod álge báhkket gilvvu Supmii.
Hálddahus ja politihkka.
Suoma stáhtahápmi lea dásseváldi. Suoma stáhta oaivámuš lea dásseválddi presideanta, gii válljejuvvo njuolggo válggain juohke guđat jagi.
Hálddahus.
Hálddahus, gean barggu jođiha oaiveministtar, geavaha doaimmahanválddi dahjege fuolaha hálddahusa beaivválaš áššiid.
Vuođđolága mielde stáhtaváldi gullá Suomas álbmogii ja hálddahusválddi lea juhkkon dásseválddi presideantta ja stáhtaráđi gaskkas. Stáhtaráđđi galgá návddašit riikkabeivviid luohttámuša. Ovttakámmár riikkabeivviin leat 200 riikkabeaiáirasa, geat válljejuvvojit juohke njealját jagi riikkabeaiválggaiguin. Riikkabeaiválggat dollojuvvojit juohke njealját jagi. Riikkabeaivvit ásahit lágaid ja dohkkehit stáhta bušeahta.
Duopmostuolut.
Duopmoválddi geavahit sorjjasmeahttun duopmostuolut. Dábálaš duopmostuolut leat gearretrievttit, hoavvarievttit ja alimus riekti. Almmolaš hálddahusa doaimmain ja mearrádusain dahkkon váidagiid gieđahallet hálddahusduopmostuolut. Bajimuš riektedásit leat alimus riekti ja alimus hálddahusriekti.
Stáhta guovlohálddahus.
Stáhta guovlohálddahusa várás Nannan-Suomas leat guhtá guovlohálddahusvirgedoaimmahaga ja Ålánddas lea okta.
Ovdal jagi 1997 leatnaođastusa leanat ledje oktiibuot 12: 11 Nannan-Suomas ja 1 Ålánddas.
Leatnahálddahusas eai leat válggain válljejuvvon ovddasteaddjit.
Stáhta báikkálaš hálddašeami dihte leanat ledje juhkkojuvvon 90 gihligoddái jagi 2008 rádjái.
Báikkálaš hálddašeapmi.
Suomas leat vehá eambbo go 300 gieldda.
Gielat.
Suoma vuođđolága mielde Suoma riikkagielat leat suomagiella ja ruoŧagiella. Eatnigiellan suomagiela hálli 89,3 % ja ruoŧagiela 5,3 % álbmogis. Suopma, Estteeana ja Ungára leat máilmmi áidnu iehčanas riikkat, geaid riikkagiella lea suopmelaš-ugralaš giella.


Kanáda.
Kanáda (eŋgelas- ja) lea riika Davvi-Amerihkás. Dan áidna eanarádjeránnjá lea USA, mii lea sihke lullin ja davvinuortan (Alaska). Kanáda viidodat lea sullii 10 miljovnna njealjehaskilomehtera ja Kanáda leage máilmmi nubbin stuorámus riika viidodaga ektui. Riikkas orrot sullii 33,5 miljovnna olbmo. Kanáda oaivegávpot lea Ottawa, muhto stuorámus gávpot lea Toronto.
Kanáda monárka lea Ovttastuvvan gonagasriikka dronnet Elizabeth II. Albma fápmu lea goitge stáhtaministaris, gii dál lea Justin Trudeau.


Polska.
Polska dahjege Polska dásseváldi (polskkagillii "Polska") lea okta Nuorta-Eurohpa stuorámus riikkain. Dan rádjeriikkat leat oarjin Duiska, Čeahkka, lullin Slovákia, nuortanlullin Ukraina ja nuortin Vilges-Ruošša, Lietuva ja Ruošša. Polen lea okta Nuortameara birasriikkain.


Dánmárku.
Dánmárku, virggálaččat Dánmárkku gonagasriika () lea riika Davvi-Eurohpás. Dat lea lulimus Davviriikkain ja lea Ruoŧa oarjelulábealde ja Norgga lulábealde. Dánmárkkus lea eananrádji Duiskkain, ja muhtun sajiid lea ráji nuppi bealde ges Davvemearra dahje Nuortamearra. Olmmošlohku lea sullii 5,7 miljovnna, ja oaivegávpot lea Københápman.
Geográfalaččat Dánmárku lea Jylland-njárggas, ja máŋggain eará sulluin, main dovddus leat ee. Sjælland, Fyn, Lolland, Falster ja Bornholm. Dánmárkku gonagasriikii gullet ieš Dánmárku ja Ruonáeatnama ja Fearsulluid iešstivrenguovllut.
Dánmárkkus lea buorre dilli ja doppe lea seahkeekononomiia. Riikka eallindássi lea buorre, ja servodagas leat unnit ekonomiijalaš erohusažat. Dánmárku lea parlamentáralaš vuođđolágalaš monarkiija. Dánmárku lea juhkkojuvvon 5 regiovdnii ja 98 gildii. Dánmárku lea leamaš ON ja NATO miellahttu álggu rájes, ja EU miellahttu jagi 1973 rájes, muhto ii gula euroguvlui.
Riikka virggálaš giella, dánskkagiella lea dárogiela ja ruoŧagiela lagas fuolkegiella, ja das leat garra oktavuođat eará davvi gielaide.
Sullii 82 % álbmogis, ja 90 % etnalaš dánmárkulaččaiguin, gullet luteralaš Folkekirkenii. Jagis 2009 ledje badjel bealle miljovnna dánmárkulačča geat ledje olgoriikkas boahtán, sis sullii bealli eará riikkain Eurohpás.


Lietuva.
Lietuva dahjege Lietuva dásseváldi () lea riika Eurohpás. Lietuva lea okta Baltia riikkain ja dan rádjeriikkat leat Estteeana, Latvia, Vilges-Ruošša, Ruošša ja Polska.


Estteeana.
Estteeana, Estteeanan, Estlánda dahje Estteriika (virggálaččat Estteeatnama dásseváldi,) lea riika Eurohpás.
Estteeana, Latvia ja Lietuva leat ovttas Baltia riikkat. Estteeana searvvai Eurohpá uniovdnii 1.5.2004.
Estteeana gullá Davvi-Atlántta bealuštuslihttui NATOi.
Báikkálaš hálddašeapmi.
Stáhta guovlohálddašeami dihte Estteeana lea juhkkojuvvon leanaide, mat leat dál vihttanuppelogis (15).


Suomagiella.
Suomagiella lea giella, mii gullá urálalaš gielaid suopmelaš-ugralaš gielaide. Eará suopmelaš-ugralaš gielat leat ovdamearkan esttegiella, sámegielat ja uŋgárgiella. Suomagiella gullá nuortamearasuopmelaš gielaide.
Giellaoahppa.
Suomagiela sátneluohkát leat nomenat, vearbbat ja partihkkalat. Nomenat leat substantiivvat, adjektiivvat, pronomenat ja numerálat.


Duiska.
Duiska dahjege Duiskka lihttodásseváldi (duiskkagillii "Bundesrepublik Deutschland") lea riika Eurohpás. Dan olmmošlohku lea badjel 82 miljovnna, ja riika lea Eurohpá stuorámus olmmošlogu ektui jus Ruošša, mas oassi gullá Ásiai, ii leat mielde. Dan oaivegávpot lea Berlin. Duiskka rádjeriikkat let Dánmárku, Vuolleeatnamat, Belgia, Luxemburg, Frankriika, Šveica, Nuortariika, Čeahkka ja Polska.


Belgia.
Belgia dahjege Belgia gonagasriika lea oarje-eurohpálaš gonagasriika. Dan rádjeriikkat leat Frankriika, Duiska, Hollánda ja Luxemburg. Oaivegávpot lea Brüssel, gos lea mihtilmas oassi Eurohpá Uniovnna guovddášhálddahusas.
Vuođđodieđut:.
Virggálašgielat: fránskkagiella, hollánddagiella ja duiskkagiella


Čehkkia.
Čehkkia (čeahkagillii "Česko") dahjege Čehkkia dásseváldi (čeahkagillii "Česká republika") lea riika Eurohpás. Dan rádjeriikkat leat Duiska, Nuortariika, Slovakia ja Polska.
Čehkkia viidodat lea 78 866 km² ja riikka olmmošlohku lea 10 578 820 ássi (2015). Čehkkia virggálaš giella lea čeahkagiella ja dan oaivegávpot lea Praha. Čehkkia ruhta lea Čehkkia ruvdno (čeahkagillii "Česká koruna").


Frankriika.
Frankriika (Ránská) dahjege Frankriikka dásseváldi () lea riika Eurohpás. Dan oaivegávpot lea Paris. Frankriikka rádjeriikkat leat Belgia, Luxemburg, Duiska, Šveica, Itália, Monaco, Espánnja ja Andorra.


Greika.
Greika dahjege (, "Ελλάς") Hellada, Hellas, Greikka dásseváldi, Hellenaid dásseváldi ("Elliniki Dhimokratia") lea riika Lulli-Eurohpás. Dan rádjeriikkat leat Albánia, Davvi-Makedonia, Bulgária ja Durka.


Irlánda.
Irlánda () dahjege Irlándda dásseváldi () lea riika Eurohpás. Dan oaivegávpot lea Dublin. Irlándda rádjeriika lea Davvi-Irlánda.


Itália.
Itália dahjege Itália dásseváldi () lea riika Lulli-Eurohpás. Itália rádjeriikkat leat Frankriika, Šveica, Nuortariika, Slovenia, San Marino ja Vatikána.


Kypros.
Kypros dahjege Kyprosa dásseváldi lea riika Eurohpás.


Látvia.
Latvia dahjege Latvia dásseváldi (látviagillii "Latvijas Republika") lea riika Eurohpás. Látvia lea okta Baltia riikkain ja dan rádjeriikkat leat Estteeana, Lietuva, Vilges-Ruošša ja Ruošša.


Luxemburg.
Luxemburg dahjege Luxembourg, Luxemburga stuorraprinsipáhta, (fránskkagillii Grand-Duché de Luxembourg, duiskkagillii Großherzogtum Luxemburg, luxemburgagillii Grousherzogdem Lëtzebuerg), lea riika Oarje-Eurohpás. Luxemburg rádjeriikkat leat Vuolle-eatnamat, Belgia ja Duiska.
Vuođđodieđut:.
Virggálašgielat: duiskkagiella, fránskkagiella ja luxemburggagiella
Oaivegávpot: Luxemburg


Malta.
Malta dahjege Malta dásseváldi lea suoloriika Lulli-Eurohpás, sullii 93 kilomehtera lulás Sisilias. Malta oaivesullot leat Malta, Gozo ja Comino. Malta searvvai Eurohpa uniovdnii 1.5.2004.
Vuođđodieđut:.
Virggálašgiella: máltagiella ja eaŋgalsgiella


Nuortariika.
Nuortariika dahjege Austria dahje Nuortariikka dásseváldi (duiskkagillii Österreich) lea riika Gaska-Eurohpás. Nuortariikka rádjeriikkat leat Liechtenstein ja Šveica oarjin, Itália ja Slovenia lullin, Ungára ja Slovakia nuortin ja Duiska ja Čehkkia davvin.


Portugal.
Portugal dahjege Portugala dásseváldi () lea riika Eurohpás.


Slovakia.
Slovakia (slovákiagillii "Slovensko") dahjege Slovakia dásseváldi (slovakiagillii "Slovenská republika") lea riika Eurohpás. Dan ránnjáriikkat leat Čehkkia, Polska, Ukraina, Ungára ja Nuortariika. Čehkkia ja Slovakia leigga 1993 rádjai okta riika, Čehkoslovakia. Slovakia searvvai Eurohpá uniovdnii 1.5. 2004 ja dan valuhta lea euro. NATOi dat searvvai 29.3. 2004. Slovakia viidodat lea 49 036 km² ja dan olmmošlohku lea sullii 5,4 miljovnna ássi. Slovakia oaivegávpot lea Bratislava.


Slovenia.
Slovenia dahjege Slovenia dásseváldi lea riika Eurohpás. Dan rádjeriikkat leat Itália, Nuortariika, Ungára ja Kroáhtia.
Historjá.
Slovenia gulai Jugoslaviai vuosttas máimmisuođi rájes. Jugoslavia namma jagiin 1918-1929 leige Serbia, Kroáhtia ja Slovenia gonagasgoddi. Slovenia celkkii iežas iehčanassan oktanaga Kroáhtian 1991. Eurohpa uniovdna dovddastii Slovenia ođđajagimánus 1992. Slovenia searvvai Eurohpa uniovdnii miessemánu 1. beaivve 2004.


Helsset.
thumb
Helsset (,) lea Suoma oaivegávpot. Dan rádjegielddat leat Espoo, Vantaa ja Sipoo.
Historjá.
Ruoŧa gonagas vuođđudii Helssega jagis 1550. 1700-logus huksejuvvui Helssega ovdii ladni (suomagillii "Suomenlinna", ruoŧagillii "Sveaborg") vuoi sáhttet bealuštit iežaset Ruošša vuostá. Helsset válljejuvvui oaivegávpogin jagis 1812 dan maŋŋá go Suomas lei boahtán oassi Ruošša keaisárriikka. Helssegis šattai Suoma dásseválddi oaivegávpot jagis 1917.
Viidodat ja dálkkádat.
Jagi gaskaárvosaš temperatuvra (2003) + 5,6 °C
Lieggasamos mánotbadji, suoidnemánnu, gaskaárvosaš temperatuvra + 17,2 °C
Čoaskámus mánotbadji, guovvamánnu, gaskaárvosaš temperatuvra - 4,9 °C


Esttegiella.
Esttegiella lea giella, mii gullá nuortamearasuopmelaš gielaide.


Sámegielat.
Sámegielat leat gielat maid sámit hállet. Sámegielat gullet urálalaš gielaid suopmelaš-ugralaš gielaide. Sámegielat, nuortamearasuopmelaš gielat ja mordvagielat gullet oarjeurálalaš gielaide. Rádjá joavkkuid gaskkas manná davvisámegiela ja anárašgiela gaska. Justa daid gielaid gaska leat 8 isoglossa dahjege gielalaš ráji, mat juhket sámegielaid oarje- ja nuortasápmelaš gielaide.
Klassifiseren.
Sámegielat juhkkojuvvojit guovtti jovkui, oarjesápmelaš ja nuortasápmelaš joavkkuide. Davvisámegiela ja anárašgiela gaska leat 8 isoglossa dahjege gielalaš ráji, mat juhket sámegielaid oarje- ja nuortasápmelaš gielaide.
Oarjesápmelaš gielat.
Davvisáme- ja suomagiel galba Suomas
Nuortasápmelaš gielat.
Suoma- ja anárašgiel alfabehta (Borg, jagi 1859)
Dálá servodatlaš dilli.
Buot sámegielat leat áitatvuloš gielat, muhto erenomážit ubmi-, biđon ja darjjesámegielat leat hui lahka jávkama.
Dilli Norggas.
Norgga vuođđolága mielde sámegielas lea virggálaš stáhtus 12 gielddain: Deanus, Gáivuonas, Guovdageainnus, Kárášjogas, Unjárggas, Porsáŋggus, Loabágis, Divttasvuonas, Snoasas, Raavrevijhkes, Aarbortes ja Plassjes. Čiehča vuosttaš gieldda gullet davvisámegiela giellaguvlui, Divttasvuotna fas julevsámegiela guvlui, ja maŋimus njealje gieldda lullisámegiela giellaguvlui.
Dilli Suomas.
Bealli Suoma 9 350 sámis máhttet sámegiela. Suomas hállojuvvo davvisámegiella, anárašgiella ja nuortalašgiella, main anárašgiella dušše Suomas. Buoremus dilli lea davvisámegielas, mii ii leat seamma áitatvuloš go eará sámegielat. Anárašgiela dilli lea vehá buoret go nuortalašgiela, dan dihte go anárašgielat giellabeassedoaibma lea joatkašuvvan guhkit áiggi. Suomas sámiid ruovttuguovllus ássi sámiin lea leamaš riekti geavahit sámegiela virgeolbmuiguin jagi 1992 rájes, muhto virgeolbmuin ii gáibiduvvo sámegielmáhttu baicce geavahuvvojit jorgaleaddjit ja dulkkat.
Suoma sámiid ruovttuguovllus (Ohcejoga, Anára ja Eanodaga gielddat ja Soađegili gieldda davvioassi) mánáin lea riekti lohkat vuođđoskuvllas ja logahagas sámegiela eatnigiellan, váljaávnnasin dahje eaktodáhtolaččat. Dasa lassin giella oahpahuvvo maid ruovttuguovllu olggobealde Oulus, Roavvenjárggas ja Soađegili girkogilis. Sámegiela lea vejolaš čállit studeantadutkosis eatnigiellan. Vuosttas háve dát dáhpáhuvai jagis 1994.
Sámit leat ain juo guovttegielagat, mii dárkkuha dan, ahte sii hállet sámegiela lassin riikkaid váldogiela. Suomas skuvllain oahpahuvvo davvisámegiela lassin maid anáraš- ja nuortalašgillii, vaikke eanas oahpahusas lea davvisámegillii. Sámegielat oahpahusa birrasis leat Suomas sullii 500 oahppi, geain 150 ožžot oahpahusa (davvi-, anár- dahje nuorta-) sámegillii. Váldooassi oahpahusas dáhpáhuvvá 1–6-luohkáin.
Suomas golbma universitehta fállet sámegiela oahpahusa. Oulu universitehta lea vejolaš studeret sámegiela váldoávnnasin. Oalgeávnnasin sámegiela lea vejolaš studeret Helssega universitehtas ja Lappi universitehtas.
Dilli Ruoššas.
Ruošša beale sámiin dušše sullii 40% máhttet sámegiela. Ruoššas lea hui unnán doarjja sámegielaide. Virgeolbmuin ii gáibiduvvo sámegielmáhttu iige geaidnogalbbain dihtto sámegiella. Gielddasámegiella oahpahuvvo veháš skuvllain vieris giellan. Áhkkilsámegiella lea jo jáddan juovlamánus 2003, go maŋimuš eatnigielahálli Marija Sergina jámii. Darjjesámegiella lea hui áitatvuloš ja dan hállá eatnigiellan vuollel 10 olbmo, geain nuoramus lea riegádan jagis 1937.
Typologalaš iešvuođat.
Urálalaš gielain dábáleamos morfologalaš proseassa lea suffikseren: Gehčosat lasihuvvojit máddagii. Gielain ii leat genus dahje grammatihkalaš sohkabealli, iige sojahanklássa, dego omd. dárogielas lea. Daid sajis sámegielain lea máttaklássat: Suffivssaid hápmi lea máttaklássas gitta. Cealkaga frásat leat huksejuvvon nie, ahte frása oaivi, sátni, mii mearrida gos frása sáhttá leat cealkkagis, lea frása loahpas. Dan dihte sámegielain leat eanet postposišuvnnat go preposišuvnnat.
Anárašgillii.
paasotuvos tuu nommot! Aldanos tuu väldekoddat.
Læos tuu taattot nuut æædnamest, kuo almest.
Adde miijen odne miij juöhepæivac´ læibem!
Ja adde miijen miij væælgiidem addagas,
nuut kuo mijuv addagas addelep miij væælgogasaidem.
tälle tuust li väldekodde ja vuöime ja kudne nuvvohadna.
Pasottum lävus Tu nommad Alda puodus Tuu wäldekoddad.
Sados Tuu taattud. nuut eednamest, kuo almest.
Adde miijan taan päivi mii jyöche päiväli leipim.
Ja adde miijan mii sudoidim addagas,
nuutkuo miiuv addagas addelep mii welguliidim.
Ja elä tualwu mii kiusadossan mutto päästeh mii paast.
Talle Tuu li wäldekodde ja wuöime ja kudne, nuuvhannawuodast.
Pasottum leävus tuu nomm. Poađus tuu väldikodde.
Šados tuu táttu eennâm alne, nuutko almeest.
Adde miijan onnaa peeivi mii jyehipeäiválii leibi.
Ja adde miijan addagas mii suddoid,
nuutko mijuv addagas addelep toid, keäh lee mi vuästárikkom.
Ja ele jođeet mii kivsadasan. Mut peesti paast.
Tastko tuu lii väldikodde ja vyeimi ja kunnee nuuvhannaavuođast.
Šados tuu táttu meid eennâm alne nuuvtko almeest.
Adde mijjân onnáá peeivi mii jyehipiäiválii leeibi.
Já adde mijjân mii suddoid addâgâs,
Tastko tust lii väldikodde já vyeimi já kunnee nuvâhánnáá.
Davvisámegillii.
Aćće min, don, gutte læk almin.
Basotuvvus du namma. Bottus du rika.
Śaddus du datto, moft almest, nuft maidai ædnam alde.
Adde migjidi odna bæive min juokkebæivalaś laibbamek.
Ja adde migjidi min velgidæmek andagassi,
nuftgo migis addep min velgolaǯhaidasamek andagassi.
Ja ale doalvo min gæććalusa sisa.
Dastgo du læ rika ja fabmo ja gudne agalaśvutti.
Áhčči min, Don guhte leat almmis.
Basuhuvvos du namma. Bohtos du rikka.
Šaddus du dáhtu, mo almmis nu maiddái eatnama alde.
Atte midjiide odne min beaivválaš láibámet.
Ja atte midjiide min suttuideamet ándagassii
nugo maiddái mii ándagassii addit min velggolaččaidasamet;
ja ale doalvvo min geahččalusa sisa,
Dasgo du riika ja fápmu ja gudni agálašvuhtii.
Basuhuvvos du namma. Bohtos du riika.
Šaddos du dáhttu, mo almmis, nu maiddái eatnama alde.
Atte midjiide odne min beaivválaš láibbi.
Ja atte midjiide min suttuid ándagassii,
nugo mii ge ándagassii addit velggolaččaidasamet.
Dasgo du lea riika ja fápmu ja gudni agálašvuhtii.
Julevsámegillii.
Ájlistuvvus duv namma. Båhtus duv rijkka.
Sjaddus duv sidot gåk almen, nåv aj ednamin.
Vatte midjij uddni mijá bäjvvásasj lájbev.
nåv gåk mij aj luojttep mijá velgulattjajda.
Juhte duv le rijkka ja fábmo ja herlukvuohta ihkeven ájggáj.
Lullisámegillii.
Baajh dov nommem aejliestovvedh. Baajh dov rïjhkem båetedh.
Baajh dov syjhtedem eatnamisnie sjïdtedh guktie elmierïjhkesne.
Vedtieh mijjese daan biejjien mijjen fïerhten beajjetje laejpiem.
guktie mijjieh aanteges vedtebe dejtie guhth mijjem meadteme.
Åabph mijjem gïehtjelimmijste jïh vaarjelh mijjem bahheste.
[Juktie rijhke lea dov, faamoe jïh earoe ihkuven aajkan.


Ungáragiella.
Ungáragiella gullá urálalaš gielaide.


Nuortamearasuopmelaš gielat.
Esttegiel julggaštus iehčanasvuođa birra jagis 1918
Ásahus suoma giela birra jagis 1863
Evangelium Matteusa mielde gárjilgillii jagis 1820
Áhčči min -rohkos nuortaliivigillii jagis 1905
Áhčči min -rohkos eará nuortamearasuopmelaš gielain.
Meie Isa, kes sa oled taevas, pühitsetud saagu sinu nimi,
sinu riik tulgu, sinu tahtmine sündigu,
kui taevas nõnda ka maa peal.
Meie igapäevane leib anna meile tänapäev,
ja anna andeks meile meie võlad,
kui ka meie andeks anname oma võlglastele.
Ja ära saada meid mitte kiusatuse sisse,
Sest Sinu päralt on riik ja vägi ja au igavesti.
Mi Esä taivan, pühendedüs saaguq sino nimi.
Sino riik tulguq, sino tahtminõ sündku ku taivan, nii ka maa pääl.
Mi päävälikku leibä annaq meile täämbä.
Nink annaq meile andis mi süüq,
nii ku ka mi andis anna umilõ süüdläisile.
Ni saatku-i meid joht kiusatusõ sisse, a pästäq meid ärq kur’ast,
selle et sino perält om riik
ja vägi ni avvustus igävedses aos.
Mạd iza, kis sa vuod touvis, pǖvātộd las sig sin nim.
Las tugộ sin vạlikštộks, sin mēľ las sugūg kui touvis nei ka mạ pạ'l.
Mạd jega pạvvist leibộ ạuda mạdộn tạmpộ.
Un jeta mạdộn mạd vǖlgsd, kui ka meig jetām ummo vǖlgaloston.
Un ạla ū meidi k'ertāmiz sizộl, aga pạsta meidi jera siest kunēsst.’
Sinnon jo um se volikšomi un se joud un se ouv bạs lopǟndọkst.
Izä med'ē, kumpa ōlet taivaiza, pühättü ōlkō nimes.
Sinū liţi-tulkō sinū valtas, ōlkō sinū tahtos nī māza kui taivaiza.
Anna meile tänänne med'ē ōka-päivädnē leipäni.
Ja anna meile med'ē vēlkani antēhsi
Kui i mȫ antēhsi annamma med'ē vëlgalīsile;
Ja älä sāta meitä manituhsēse, a pǟssä meitä pahassa.
Kui sinū on valta ja vōima ja slava, igǟ kōikē.
Meijän taivahalline Tuatto, olgah pühännü sinun nimi.
Tulgah sinun valdu, tulgah tovekse sinun tahto
Anna meile tänäpäigi meijän jogapäiväine leibü.
Prosti meile meijän vellat kui müö prostimmo niile,
Älä anna meile puuttuo muaniteltavakse, a piästä meidü pahas.
Sinunhäi on valdu, vägi da kunnivo ilmazen ijän.
Tuato miiän, kumbane olet taivahaša, hüvitiätsekan siun nimi;
Tulgah siun kuningahuš, olgah siun vällä
Hengen pideiksi leibiä anna meilä aino;
kuin i müö jätälemä miiän velganiekoila;
I älä šuata meidä vaivah, a piässä meidä pahasta;
Šiun on kuningahuš i vägi i kaunehuš ijin igäh.
Meiden taivhaline Tatoi, olgha pühä sinun nimi.
Tulgha sinun valdkund, tehkaha kaik sinun tahton mödhe,
I pästa meiden velgad,kut möki pästam meiden velgnikoiden velgad.
Ala ve meid kodvusehe, no päzuta meid pahaspäi.
Sinun om vald i vägi i hüvüz’ kaikeks igaks.
myös maan päällä niin kuin taivaassa.
Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,
niin kuin mekin anteeksi annamme niille,
ja anna meile antheeksi meän velat,
Ko sinun oon valtakunta ja mahti


Suopmelaš-ugralaš gielat.
Suopmelaš-ugralaš gielat ovttas samojedagielain leat urálalaš gielat. Daid urálalaš vuođđogiella hállojuvvui sullii 6000 jagi dassái.
Suopmelaš-ugralaš gielaide gullojit omd. nuortamearasuopmelaš gielat suomagiella, esttegiella ja gárjilgiella. Lassin leat ee. sámegielat, ungáragiella, ja Ruoššas hallojuvvon mari-, komi-, hanti- ja mansigiella.
Dušše suoma-, estte-, ja ungáragielat álbmogiin leat iežaset riikkat (Suopma, Estteeana ja Ungára).


Ruoŧagiella.
Karta över det svenska språkets utbredning
Ruoŧagiella lea skandinávalaš giella, mii gullá indoeurohpálaš gielaid germánalaš gielaide.


Dárogiella.
Dárogiella lea skandinávalaš giella, mii gullá indoeurohpálaš gielaid germánalaš gielaid davvejovkui.


Dánskkagiella.
Dánskkagiella lea skandinávalaš giella, mii gullá indoeurohpálaš gielaid germánalaš gielaide.


Kroatia.
Kroatia () dahjege Kroatia dásseváldi () lea dásseváldi Balkannjárggas Lulli-Eurohpás. Kroatia rádjeriikkat leat Slovenia, Ungára, Serbia, Bosnia-Hercegovina ja Adriameara nubbi bealde Itália. Riikka oaivegávpot lea Zagreb.
Dan olmmošlohku lea sullii 4,2 miljovnna ássi (2011), ja dan viidodat lea 56 542 km².
Historjá.
Kroatia gulai Jugosláviai. Kroatia celkkii iežas iehčanassan oktanaga Slovenian 1991.


Balkannjárga.
Maid Románia ja Kroatia rehkenastojuvvojit muhtumin Balkanriikkaide.


Eurohpá uniovdna.
Eurohpá uniovdna, Eurohpa uniovdna dahje Eurohpalaš Uniovdna (oanádus: EU'") lea politihkalaš ja ekonomalaš stáhtalihttu masa gullet 27 iehčanas ja sorjjasmeahttun eurohpalaš miellahttoriikka. Uniovdnii sáhttá searvvat buot Eurohpá riikkat, mat devdet lahttoriikii ásahuvvon demokráhtalaš ja ekonomalaš eavttuid. Eurohpá uniovnna namma bođii atnui jagi 1993 Maastrichta soahpamuša maŋŋá. Uniovnna deháleamos doaibmaváldái gullet ee. sismárkaniid guovlu, euroguovlu, oktasaš eanadoallopolitihkka ja gávpepolitihkka.
Eurohpá uniovnna miellahttoriikkain orrot goase 450 miljovnna olbmo 4 233 255,3 njealjehaskilomehteris. Ássečoahkkisvuohta
Eurohpá uniovnna miellahttoriikkat leat Vuolleeatnamat, Belgia, Bulgária, Spánia, Irlánda, Itália, Nuortariika, Greika, Kroatia, Kypros, Latvia, Lietuva, Luxemburg, Malta, Portugála, Polen, Frankriika, Románia, Ruoŧŧa, Duiska, Slovakia, Slovenia, Suopma, Dánmárku, Čeahkka, Ungára ja Estlánda.
Eurohpá uniovdna ii leat lihttostáhta nugo Amerihká ovttastuvvan stáhtat, daningo uniovnna miellahttoriikkat leat iehčanas ja sorjjasmeahttun stáhtat. Iige dát leat seammalágán ráđđehusaidgaskasaš organisašuvdna nugo ON, daningo miellahttoriikkat leat searvan uniovdnii vai ožžot stuorát váikkuhanválddi nugo dain lečče uniovnna haga.
Eurohpá uniovnnas lea oktasaš valuhtan euro ("€").


Eaŋgalsgiella.
Eaŋgalasgiella dahje eŋgelasgiella dahje eaŋgalsgiella lea kiinnágiela, spánskagiela ja hindigiela maŋŋá máilmmi eanemus hállojuvvon giella.
Eaŋgalasgiella gullá indoeurohpálaš gielaid germánalaš gielaid oarjejovkui, muhto sisttisdoallá ollu fránskkagielas ja láhtengielas luoikkahuvvon sániid.


Urálalaš gielat.
Urálalaš gielat hubmojuvvojit Uralváriid goabbášat beliin.
Juohkin.
Suopmelaš-ugralaš gielat


Vilges-Ruošša.
Vilges-Ruošša dahjege Vilges-Ruošša dásseváldi lea riika Eurohpás. Vilges-Ruošša oaivegávpot lea Minsk.


NATO.
Davvi-Atlántta bealuštuslihttu (oan. NATO, ja, "OTAN") lea riikkaidgaskasaš bealuštuslihttu, mii vuođđuduvvui cuoŋománu 4. b. 1949, Washington D.C.:s.
Historjá.
NATO lea 28 riikka gaskasaš suodjaluslihttu mii álggahuvvui 1948 nuppi máilmmisoađi maŋŋá. Áigumuš lei nannet sihkkarvuođa goabbá nai bealde Atlántta. Vuođđoprinsihppa lei ahte go NATO-riika fallehuvvui de olles NATO fallehuvvui. Maŋŋel lea lihttu viiddidan ieža doaimma ja das leat vuogit mo gieđahallá kriissaid ja mo ovddida riikkaidgaskasaš ráfi.
Go NATO álggahuvvui lei nuortariikkat ja oarjeriikkat vuostálagaid. Nuorttil doaimmai Warsawa-lihttu ja oarjjil fas NATO. Sovjetlihttu lei šaddan vejolaš áittan Oarje-Eurohpá sihkkarvuhtii. Logi Oarje-Eurohpá riikka, USA ja Kanáda čálle šiehtadusa cuoŋománu 4. beaivvi man namma lei Atlánta-lihttu. Guokte jagi dan maŋŋá álggahuvvui NATO.
Galbma soađi áigge leigga USA ja Sovjetlihttu vašálaččat, muhto eaba soađáskan gal. Dakkárlágan soahti ii lean várra sávahahtti, go goappá nai bealde ledje váimmusvearjjut mat sáhtte dagahit stuora roasuid. Go Warsawa-lihttu bieđganii 1991, de NATO stuorimus áitta jávkkai, ja lihttu álggii ođasnuvvat.
Dál (2020) leat NATO 30 miellahtu, ja máŋga dain ledje mielde Warsawa-lihtus. NATO:s lea dieđusge oktasašbargu riikkaiguin mat eai leat miellahtut.
Váldočálli.
NATO operatiivvalaš doaimma jođiha NATO váldočálli. Vuosttaš váldočálli lei brihttalaš Hastings Ismay (1952–1957), man maŋŋá ledje belgialaš Paul-Henri Spaak (1957–1961), hollándalaš Dirk Stikker (1961–1964), italialaš Manlio Brosio (1964–1971), hollándalaš Joseph Luns (1971–1984), brihttalaš Peter Carington (1984–1988) ja duiskalaš Manfred Wörner (1988–1994). Gávccát váldočálli lei belgialaš Willy Claes (1994–1995). Su maŋŋá váldočállin doibme espanjalaš Javier Solana (1994–1999), brihttalaš George Robertson (1999–2003), hollándalaš Jaap de Hoop Scheffer (2003–2009) ja dánska Anders Fogh Rasmussen (2009-2014). Dálá váldočálli, norgalaš Jens Stoltenberg, bargogođii golggotmánu 1. b. 2014.


Indoeurohpálaš gielat.
Indoeurohpálaš gielaide gullet stuorámus oassi Eurohpá ja Ásia gielain India rádjái. Dat lea eanemus dutkojuvvon giellajoavku ja das leat eanemustá hállit.
Klassifiseren.
Albánalaš gielat
Baltijalaš gielat
Germánalaš gielat
Indoiranalaš gielat
Kelttalaš gielat
Itálialaš gielat
Slávalaš gielat
*


Germánalaš gielat.
Germánalaš gielat gullet indoeurohpálaš gielaide.


Islánddagiella.
Islánddagiella (islánddagillii: "íslenska") lea skandinávalaš giella, mii gullá indoeurohpálaš gielaid germánalaš gielaid davvejovkui.


Fearagiella.
Fearagiella (fearagillii "føroyskt") gullá indoeurohpálaš gielaid germánalaš gielaid davvejovkui ja lea unnimus germánalaš gielain. Fearagiela lagamus fuolkegiella lea islánddagiella.
Guovlu.
Fearagiella hállojuvvo Fearasulluin, gos fearagiela hálla sullii 50 000 olbmo. Dánmárkkus lea sullii 25 000 fearagiela hálli.


Afrikánsagiella.
Afrikánsagiella gullá indoeurohpálaš gielaid germánalaš gielaid oarjejovkui.


Friisagiella.
Friisagiella gullá indoeurohpálaš gielaid germánalaš gielaid oarjejovkui.


Hollánddagiella.
Hollánddagiella gullá indoeurohpálaš gielaid germánalaš gielaid oarjejovkui.


Luxemburggagiella.
Luxemburggagiella gullá indoeurohpálaš gielaid germánalaš gielaid oarjejovkui.


Duiskkagiella.
Duiskkagiella gullá indoeurohpálaš gielaid germánalaš gielaid oarjejovkui.


Saksigiella.
Saksigiella (maid "vuollesaksigiella") gullá indoeurohpálaš gielaid germánalaš gielaid oarjejovkui. Hubmit leat árvádusaid mielde ain moadde miljovnna, muhto dárkilis lohku ii leat dihtosis.
Guovlu.
Saksigiela árbevirolaš hupmanguovlu, mii lea seilon dássážii, lea nuortin Vuolleeatnamiin ja davvin Duiskkas. Ovdal nuppi máilmmisoađi loahpa saksigiella hubmojuvvui maid dálá Polska davvioasis ja dálá Lulle-Lietuva gulai hupmanguvlui.
Čállingiella.
Saksigiella ii leat standardiserejuvvon iige das leat virggálaš oktasaš čállinvuohki. Dan sadjái gávdnojit iešguđetlágan guovllolaš čállinvuogit, ovdamearkka dihte oarjedavvesuopmaniid Sass-čállinvuohki ("Sass'sche Schrievwies", ráhkadeaddji Johannes Saß mielde) dahje oarjelullesuopmaniid standárdačállinvuohki ("Standaard Schriefwieze"). Problemáhtalaš lea, ahte čállinvuogit Vuolleeatnamiid bealde dábálaččat čuvvot hollánddagiela ortografiija ja čállinvuogit Duiskka bealde čuvvot duiskkagiela ortografiija. Dát heađušta saksilaččaid rájáid rasttideaddji čálalaš kommunikašuvnna. Ođđasaksilaš Čállinvuohki ("Nysassiske Skryvwyse") lea oaivvilduvvon čoavddusin dán čulbmii. Dat lea máŋggadialektálalaš čállinvuohki, mii ovttastahttá sihke Hansalihtu áiggi čállingiela árbevieru ja dán áiggi guovllolaš čállinvugiid.
Dološsaksigiella.
Dološsaksigiela áigodat bisttii sullii 800-logus gitta 1100-lohkui. 700-logu loahpagehčen lulde boahtti frankilaččat vuollánahtte saksilaččaid, mii mielddisbuvttii saksilaš servodaga organisašuvnna biđgema, mássádeportašuvnnaid ja bággojorgalusa kristtalašvuhtii. Beakkálmasamus čálalaš gáldut dán áigodagas leat kristtalaš teavsttat Hêliand ja Genesis. 400-logus, juo ovdal dološsaksilaš áigodaga, oassi saksilaččain lei ovttas anglilaččaiguin fárren Británniai. Anglilaččaid ja várra belohahkii maid saksilaččaid gielas šattai maŋŋelis eaŋgalasgiella.
Ovdamearkateaksta.
- end ec forsacho allum diobolgealdae.
- end ec forsacho allum dioboles wercum and wordum, Thunaer ende Wôden ende Saxnôte end allum thêm unholdum, thê hira genôtas sint.
- ec gelôbo in got alamehtigan fadaer.
- ec gelôbo in Crist, godes suno.
- ec gelôbo in hâlogan gâst.
Gaskasaksigiella.
Gaskasaksigiela áigodagas (sullii 1200-logus gitta 1600-lohkui) saksigiella doaimmai Hansalihtu giellan, man čuovvumuššan das lei stuorra váikkuhus Nuortameara guovllu gielaide. Mihkkige eará giella ii leat goassige váikkuhan skandinávalaš gielaide nu garrasit go gaskaáiggi saksigiella. Otnege gávdnojit olu gaskasaksigielas boahtán sánit skandinávalaš gielain, vuođđosátnerájusge. Sullii 20-30% dárogiela, ruoŧagiela ja dánskkagiela sániin leat álgoálggus gaskasaksilaš loatnasánit. Ovdamearkat ruoŧagielas leat "fråga" 'jearrat', "språk" 'giella', "vetenskap" 'dieđa', "köpa" 'oastit' ja "beslut" 'mearrádus'. Kontákta gaskasaksigillii ii goit leat váikkuhan dušše sátnerádjui, muhto dan oktavuođas nuppástuvai gielaid struktuvrage, ovd. prevearbbaid (nugo "av-", "be-" dahje "för-") atnuiváldima bokte. 1500-logu áigge nationálastáhtalaš tendeanssat ja Lulle-Duiskka gávpogiid ekonomalaš mearkkašupmi, muhto maid hansagávpogiid sierramielalašvuođat, lassánišgohte. Dan mielde Hansalihttu massii sajádagas ja seammás dan giella massii árvvus. Boađusin lei, ahte čuovvovaš čuođi jagi áigge duiskkagiella ja hollánddagiella bahkkejedje eret saksigiela buot servodaga čálalaš domeanain, muhto dat seaillui ainjuo geafit gerddiid hupmangiellan.
Ovdamearkateaksta.
Dat Narrenschyp (1497) - De ander vorrede, ráidu 123-134. Dán oasis čálli váidá daláš áiggi ođđaseamos bivttasmálle ja láhttema.


Báltalaš gielat.
Báltalaš gielat gullet indoeurohpálaš gielaide.


Latviagiella.
Latviagiella gullá indoeurohpálaš gielaid báltalaš gielaid nuortabáltalaš gielaid joavkkuide.


Lietuvagiella.
Lietuvagiella gullá indoeurohpálaš gielaid báltalaš gielaid nuortabáltalaš gielaid joavkkui.


Preussigiella.
Preussigiella lea nuortabáltalaš giella ja gullá indoeurohpálaš gielaide.


Slávalaš gielat.
Slávalaš gielat gullet indoeurohpálaš gielaide.


Albánia.
Albánia (albánagillii "Shqipëria") dahjege Albánia dásseváldi (albániagillii "Republika e Shqipërisë") lea riika Eurohpás. Dan rádjeriikkat leat Montenegro, Serbia (Kosovo), Davvi-Makedonia ja Greika. Riikkas lea hui ollu várit, dušše riddu lea duolbbas. Measta bealli riikkas lea vuovdi.


Andorra.
Andorra dahjege Andorra prinsipáhta () lea eurohpálaš riika Espánnja ja Frankriikka gaskkas Pyrenaváriin.
Vuođđodieđut:.
Oaivegávpot: Andorra la Vella
Suohkanat.
Andorras leat čieža suohkana. Árbevirolaččat riikkas leat guhtta hálddahussuohkana, dassái go jagis 1978 Escaldesa suohkan earuhuvvui Andorra La Vellas. Riikka oaivegávpogis lea Čieža lohki bumbá, masa Andorra deaŧaleamos áššegirjjit vurkejuvvojit ja juohke suohkanis lea okta bumbbá čoavdda. (parròquies, ovttaidlohku - parròquia)


Bosnia ja Hercegovina.
rightBosnia ja Hercegovina lea riika Eurohpás. Dan olmmošlohku lea 3 531 159 ássi (2013). Riikka oaivegávpot ja stuorámus gávpot lea Sarajevo.


Bulgária.
Bulgária dahjege Bulgária dásseváldi lea riika Eurohpás. Dan oaivegávpot lea Sofia. Bulgária rádjeriikkat leat Románia, Greika, Durka, Serbia ja Davvi-Makedonia.


Islánda.
Islánda () dahjege Islándda dásseváldi () lea suoloriika Eurohpás. Islánda gullá NATOi. Riikka oaivegávpot lea Reykjavík.


Liechtenstein.
Liechtenstein dahjege Liechtensteina prinsipáhta lea riika Eurohpás. Dan oaivegávpot lea Vaduz.


Davvi-Makedonia.
Davvi-Makedonia (ovdal Makedonia ja Ovddeš Jugoslavian dásseváldi Makedonia) lea riika Eurohpás. Dan olmmošlohku lea su. 2 miljovnna ássi (2008), ja dan viidodat lea 25 713 km². Dan oaivegávpot lea Skopje.


Moldova.
Moldova dahjege Moldova dásseváldi lea riika Eurohpás. Oaivegávpot lea Chișinău.


Monaco.
Monaco dahjege Monaco prinsipáhta lea riika Eurohpás.


Šveica.
Šveica dahjege Šveicca vállelihttu lea riika Eurohpás. Bern lea Šveicca oaivegávpot. Stuorimus gávpot lea Zürich.


Románia.
Románia lea riika Eurohpás. Dan oaivegávpot lea București.


Ukraina.
Ukraina ("Ukrajina") lea riika Eurohpás. Ukraina oaivegávpot ja stuorimus gávpot lea Kiova.


San Marino.
San Marino dahjege San Marino dásseváldi lea riika Eurohpás.


Serbia.
Serbia dahjege Serbia dásseváldi lea riika.


Vatikána.
Vatikána dahjege Vatikánastáhta, muhtumin maid Bassi stuollu lea riika Eurohpás.


Ovttastuvvan gonagasriika.
Ovttastuvvan gonagasriika dahje Stuorra-Británnia ja Davvi-Irlánda (dahjege "UK") lea riika Davvi-Eurohpás. Riikka oaivegávpot lea London.
Etymologiija.
Namma Stuorra-Brittánnia čujuha álgoálggus váldosullui ja boahtá latiinnagiela sánis "Britannia" mii lea adnon juo ovdal Kristusa riegádeami suoločoahkáža birra. Dalle gis váldosuolu Stuorra-Británnia gohčoduvvui "Albion". Gaskaáiggis gohčoduvvui váldosuolu "Britannia major". Nubbi namma "Britannia minor" čujuhii fas Frankriikka Bretagnii, gosa máŋga Stuorra-Británnia olbmo ledje ásaiduvvan.
Beaivválaš ságastallamis gullo dávjá namma "Stuorra-Británnia" mii lea šaddan oanádussan ollislaš nammii "Ovttastuvvan gonagasriikka Stuorra-Británnia ja Davvi-Irlánda". Virggálaš čállosiin, omd. EU:a čállosiin, oidnostallá dattetge guhkes nammahápmi. Historjjálaš geahččanguovllus lea Stuorra-Británnias eará mearkkašumi, mii čujuha aivvefal Englándii, Skottlándii ja Walesii mii lei sierra stáhta ovdalgo dálá uniovdna ásahuvvui. Sámegiel ođđasiin adnojuvvo maiddái namahus "Stuora-Brittánia stáhtaministtar". Eurohpás lea dakkár treanda ahte Nuorta-Eurohpás ja Davviriikkain lea Stuorra-Británnia dábáleamos ja Oarje-Eurohpás lea Ovttastuvvan gonagasriikka jorgalus dábáleamos.


Durka.
Durka dahjege Durkka dásseváldi lea riika Eurohpá ja Ásia rádjeguovlluin. Dan rádjeriikkat leat Bulgária ja Hellas oarjin, Georgia, Armenia ja Aserbaižan davvenuortin, Iran nuortin, ja Irak ja Syria nuortalullin. Gaskamearra ja Kypros leat lullin, Egearmearra oarjin ja Čáhppesmearra davvin. Marmaramearra, Dardanellat ja Bosporos juhket Durkka guovtti oassái, Eurohpá beal oassái ja Ásia beal oassái. Durkkas orrot sullii 80 miljovnna olbmo. Riikka oaivegávpot lea Ankara, muhto stuorámus gávpot lea Istanbul.
Durkka virggálaš giella lea durkkagiella, ja riikkas lea minoritehtas giellan kurdigiella. Stuorra oassi riikka álbmogis leat muslimat.


Amerihká ovttastuvvan stáhtat.
Amerihká ovttastuvvan stáhtat () dahje USA lea lihttostáhta Davvi-Amerihkás. Dain leat vihttalot oassestáhtat. Dan rádjeriikkat leat Kanáda ja Meksiko. Buot oassestáhtat leat Meksiko ja Kanáda gaskkas earret guokte stáhta: Alaska, mii lea Davvi-Amerihká davvioarjegeažis ja Jaskesábi suoločoahkáš Hawaii. USA:s orrojit 320 miljovnna olbmo ja etnalaččat riika lea hui máŋggabealát ja multikultuvrralaš, dasgo dohko leat sisafárrejeaddjit iešguđet máilmmi riikkain boahtán. Maiddái USA guovlluid geografiija ja dálkkádagat molsašuvvet sakka. Amerihká ovttastuvvan stáhtaid 46. presideanta lea Joe Biden.
Vuođđodieđut:.
Oaivegávpot: Washington DC
Ruhta: USA dollár
Oassestáhtat: 50


Georgia.
Georgia dahjege Georgia dásseváldi (georgiagillii "საქართველო") lea riika Eurohpás. Dan oaivegávpot lea Tbilisi.


Ukrainagiella.
Ukrainagiella gullá indoeurohpálaš gielaid slávalaš gielaid nuortaslávalaš gielaid jovkui.


Vilgesruoššagiella.
Vilgesruoššagiella gullá indoeurohpálaš gielaid slávalaš gielaid nuortaslávalaš gielaid jovkui.


Ruoššagiella.
Ruoššagiella gullá indoeurohpálaš gielaid slávalaš gielaid nuortaslávalaš gielaid jovkui.
Vokálat.
Ruoššagielas lea 6 vokála. Systema vuođul lea dábálaš vihtta-vokála-systema "i, e, a, o, u", ja dasa lassin guovdavokála, mii lea čállojuvvon "ы".
Čállingiella.
Ruoššagiella lea čállojuvvon kyrillalaš alfabehtain.
Dehálaš fonologalaš proseassa ruoššagielas lea palataliseren, konsonánttain lea guokte veršuvnna, ovda- ja maŋŋeveršuvdna. Dábálaš "l"-a lassin lea maid palataliserejuvvon "l", IPA: ʎ, seammá jietna go sámegiela "viellja"-sánis. Palataliseren ii leat merkejuvvon konsonánttas, muhto vokálas, nu ahte jos konsonántta "ii" leat palataliserejuvvon, de čuovvovaš vokálabustáva (vokálaide a, e, i, o, u) lea а, э, ы, о, у, muhto jos lea, de seammá vokála ferte čállit я, е, и, ё, ю. Jos konsonántta maŋŋel ii leat vokála, muhto nubbi konsonánta dahje sáni loahppa, de konsonántta maŋŋel boahtá palataliserenmearka, ь.


Slovakiagiella.
Slovákiagiella gullá indoeurohpálaš gielaid slávalaš gielaid oarjeslávalaš gielaid jovkui.


Sorbigiella.
Sorbigiella gullá indoeurohpálaš gielaid slávalaš gielaid oarjeslávalaš gielaid jovkui.


Čeahkagiella.
Čeahkagiella gullá indoeurohpálaš gielaid slávalaš gielaid oarjeslávalaš gielaid jovkui.


Serbokroatiagiella.
Serbokroatiagiella gullá indoeurohpálaš gielaid slávalaš gielaid lulleslávalaš gielaid jovkui.


Bulgáriagiella.
Bulgáriagiella lea giella, mii gullá indoeurohpálaš gielaid slávalaš gielaid lulleslávalaš gielaid jovkui.


Makedoniagiella.
Makedoniagiella gullá indoeurohpálaš gielaid slávalaš gielaid lulleslávalaš gielaid jovkui.


Slovenagiella.
Slovenagiella gullá indoeurohpálaš gielaid slávalaš gielaid lulleslávalaš gielaid jovkui.


Girkusláva.
Girkusláva gullá indoeurohpálaš gielaid slávalaš gielaid lulleslávalaš gielaid jovkui.


Albánalaš gielat.
Albánalaš gielat gullet indoeurohpálaš gielaide.


Armeniagiella.
Armeenalaš gielat gullet indoeurohpálaš gielaide.


Indoiránalaš gielat.
Indoiránalaš gielat gullet indoeurohpálaš gielaide.
Klassifiseren.
Indoiránalaš gielat


Kelttalaš gielat.
Kelttalaš gielat leat indoeurohpálaš giellabearraša vuollejoavku.


Itálialaš gielat.
Itálialaš gielat gullet indoeurohpálaš gielaide.


Albániagiella.
Albániagiella gullá indoeurohpálaš gielaid albánialaš gielaide.


Indoarjalaš gielat.
Indoarjalaš gielat leat bengalgiella, gujaratagiella, hindigiella ja panjabigiella. Dát gielat gullet indoeurohpálaš gielaid indoiránalaš gielaide. Badjel 1 biljovnna olbmo hupmet indoarjalaš gielaid.


Spánskkagiella.
Spánskkagiella ("español") gullá indoeurohpálaš gielaide.


Greikkagiella.
Greikkagiella dahjege hellenikkagiella gullá indoeurohpálaš gielaide.


Fránskkagiella.
Fránskkagiella gullá indoeurohpálaš gielaide


Juovlamánu 6..
Juovlamánu 6. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 340. (gárgádusjagi 341.) beaivi. Jagis leat vel 25 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Juovlamánu 5., Juovlamánu 7.


Anárašgiella.
Anárašgiella lea sámegiella man anáraččat hállet. Dat gullá nuortasámegielaid nannánjovkui ja dan lagamus fuolkegiella lea nuortalašgiella.
Guovlu.
Anárašgiella lea virggálaš giella Anára gielddas ja dat lea áidna sámegiella mii hállojuvvo beare Suomas. Anárašgiella hállojuvvo Anárjávrri birrasis erenomážit dáin giliin (ruođuid siste lea gili anárašgielat namma): Nellim (Njellim), Avvil (Avveel), Menešjávri (Menišjävri), Riebanjohka (Riemâšjuuhâ), Tirro (Mosshâš), Anárgilli (Aanaar markkân), Gámas (Kaamâs), Ákšojávri (Ákšujävri), (Čovčjävri), Iijávri (Ijjävri), Čeavetjávri (Čevetjävri) ja Bárttet (Päärtih).
Giellaoahppa.
Anárašgielas leat ovcci kásusa. Maid anárašgiela vearbasojaheamis lea duála.
Anárašgielas ii leat oasseobjeakta degomat suomagielas. Cealkka "Mun puurâm leeibi" dárkkuha sihke dan ahte borra olles láibbi dahje dušše oasi das.
Pronomenat.
Anárašgielas lea dego davvisámegielasge persovdnapronomeniin golbma logu: ovttaidlohku dahjege singulára, guvttiidlohku dahjege duála ja máŋggaidlohku dahjege plurála.
Biehttalanvearba.
Indikatiiva, konditionála ja potentiála
Čállingiella.
Anárašsámegiela čállinvuogi vuođđun leat Lauri Arvid Itkonena barggut, maid Erkki Itkonen lea dievasmahttán.
Dálá dilli.
Jagis 1986 vuođđuduvvui Anárašgiela searvi Anarâškielâ servi ry ovddidit giela dili.
Anárašgiela seailluheapmái lea jagis 1997 ovddosguvlui geavahuvvon giellabesiid (Kielâpiervâl), maid vuođđojurddan lea addit mánáide birrasa gos dikšojeaddjit hállet sidjiide dušše sámegiela. Doppe mánát ohpet giela lunddolaččat árgabeaivvi bargguid ja stoahkama bokte. Giellabesiid dihte lea šaddan ođđa anársámegielat sohkabuolva, geaid gielladáidu lea skuvlaagis seamma buorre go sis geaid eatnigiella lea sámegiella.
Avvila logahagas anárašgiela sáhttá lohkat eatnigiellan, B2- dahje B3-giellan. Giđđat 1998 lei vuosttas geardde vejolaš čađahit stuđeantadutkosa eatnigiela dahje vierisgiela iskosa anárašgielas. Universitehtadásis lea vejolaš čađahit anárašgiela vuođđooahpuid.


Áhkkilsámegiella.
Áhkkilsámegiella gullá sámegielaid nuortasápmelaš gielaid nannánjovkui.
Guovlu.
Áhkkilsámegiella hállojuvvui Guoládatnjárgga lulliosiin Kovdora gielddas Jona-gilis.
Historjá.
Maŋimus áhkkilsámegiela eatnigielat olmmoš Marja Sergina jámii juovlamánu 29. beaivvi 2003.


Bihtánsámegiella.
Bihtánsámegiella lea urálalaš giella. Dat gullá oarjesápmelaš gielaid davvijoavkku oarjejovkui ovttas julevsámegielain. Eará oarjesápmelaš gielat leat davvisámegiella, julevsámegiella, ubmisámegiella ja lullisámegiella.
Alfabehta.
Daidda lassin loatnasániin sáhttet dihttot maiddái bustávat c, q, x, y ja z.
Vearbbat.
Vearbbat sodjet logu, persovnna, vuogi ja áiggi dáfus.
Biehttalanvearba.
sg. du. pl. sg. du. pl.
1 iv ien iehp 1 ittjiv iejmēn iejmēh
2 ih iehpēn iehpit 2 ittjih iejtēn iejtēh
3 ij iepá ieh 3 ittjij iejkán ittjin
Go indikatiiva preseanssas lea eambbo go okta hápmi, nuppi lea Björkfjället-dialeavtta ja golmmas lea Svaipa-dialeavtta. Eará áigge máŋga hámi leat bálddalashámit.
sg. du. pl. sg. du. pl.
1 - - - 1 alluv iellun iellup
2 ielēh iellēn iellit 2 alluh ielluten ielluteh
3 - - - 3 allus ielluska ielluseh
Čállingiella.
Bihtánsámegiela virggálaš čállinvuohki dohkkehuvvui borgemánu 20. b. 2019.


Davvisámegiella.
Davvisámegiella gullá sámegielaid oarjesámegielaid davvejovkui ovttas julev- ja bihtánsámegielain. Eará oarjesámegielat leat ubmisámegiella ja lullisámegiella.
Guovlu.
Davvisámegiella hállojuvvo Ruoŧas, Norggas ja Suomas.
Davvisámegiela suopmanat.
"Gč. maid Davvisámegiela suopmanat"
Diftoŋggat.
Diftoŋggat leat guokte vokála maŋŋálagaid mat jietnaduvvojit ovttas.
Davvisámegiela čállingielas gávdnojit njeallje diftoŋgga: ea, ie oa ja uo. Guovdageaidnulaččat dábálaččat jietnadit diftoŋggaid nugo dat leat čállojuvvon, muhto Kárášjogas ea gullo dego ie. Vuolle-Deanus ea gullo dego iä. Kárášjogas ie gullo dávjá dego e, Vuolle-Deanus fas dego ea.
oa gullo Kárášjogas dávjá dego uo ja Vuolle-Deanus oa gullo dego uo, uä dahje ue. Kárášjogas uo gullo dego ue. Vuolle-Deanus uo gullo dego uä.
Morfologiija.
"Gč. maid Davvisámegiela sojahanoahppu"
Davvisámegiela morfologiija dahje sojahanoahppu gieđahallá mo davvisámegiela sánit sojahuvvojit.
Čállingiella.
Davvisámegiela čállinvuogi hutkin sáhttá dadjat Knud Leema. Su čállinvuohki lei ráhkaduvvon Finnmárkku suopmaniid vuođul.
Sámekonfereansa dohkkehii oktasaš čállingiela, man Sámi giellalávdegoddi evttohii 1978:s. Davvisámegiela oktasaš ortografiija váldojuvvui atnui jagis 1979, go Norgga Girko- ja oahpahusdepartemeanta dohkkehii dan skuvlaatnui.


Enetsagiella.
Enetsagiella (árat maid "jeniseisamojedagiella") gullá samojedagielaid davvejovkui ovttas nenetsa- ja nganasagielain. Enetsagiella juhkkojuvvojit davvin duottar- ja lullin vuovdesuopmaniidda. Muhtimiid dutkiid mielas dat suopmanat leat sierra gielat.
Alfabehta.
Enetsagiela eahpevirggálaš alfabehta lea seamma go ruoššagiela alfabehta, muhto alfabehtas leat golbma lassebustáva: ԑ, ӈ ja ҫ.


Ersagiella.
Ersagiella lea giella urálalaš giellabearrašis.
Guovlu.
Ruoššaeatnamis Mordovias (Mordovialaš republihkka) ja eará guovlluin.


Gárjilgiella.
Gárjilgiela lea nuortamearasuopmelaš giella. Árbevirolaččat gárjilgiela lea human Gárjilis, sihka Ruošša ahte Suoma bealde. Gárjilgiella juhkása guoktái váldosuopmanii: aitosašgárjilgiella ja aunusgárjilgiella, dahje "livvi". Dárkilis dieđuid hubmiid mearri birra ii leat; Suoma bealde ležžet sullii 11 000 gárjilaččat gii hupmat gárjilgiela bures ja buohkanassii gárjilgiela humažit vuollai 100 000 olbmot
Gárjilgiella ii leat seammá go suomagiela gárjilaš suopmanat.
Guovlu ja historjá.
Ovdal nubbi máilmmisoađi gárjilgiella hubmojuvvo eanaš Gárjilas. Davvin guovlu rádjašuvvá Vilgesmerrii, lulde Laatokkai ja nuortan Onegajávrái ja Petroskoihi. Oarjerádjá lea lonohallan ollu: gárjilgiella hubmojuvvui viidát maiddai Suoma bealde vel 1500-logus, muhto go Davvi-Gárjil lakte Ruŧŧii, báhtaredje eanemusat gárjilaččat nuorttas. Liikká gárjilgiella hubmojuvvui Davvi-Gárjilis 1870-lohkui. Vuosttas máilmmisoađi maŋŋel ollu Suoma gárjilaččaid rievdadedje gávpogiidda goas Supmii šadde ođđa gárjilgielalaš guovlluid. Dálážat Suoma bealde gárjilgiella hupmojuvvo earenoamážit Valtimos, Nurmesis ja Joensuus. Ruoššas gárjilgiella hubmojuvvo Gárjila dásseválddis ja Tveras.
Vokálat.
Gárjilgielas leat gávcci monoftoŋggat: golbma maŋŋevokálat (u, o, a) ja vihtta ovdavokálat (i, y, e, ö, ä).
Čállingiella.
Evangelium Matteusa mielde gárjilgillii jagis 1820


Gielddasámegiella.
Gielddasámegiella gullá sámegielaid nuortasápmelaš gielaid njárgajovkui. Gielddasápmelaččain sullii 600 olbmo hállet gielddasámegiela.
Guovlu.
Gielddasámegiella hállojuvvo eanemustá Lujávrri gielddas.
Čállingiella.
Gielddasámegillii Matteusa evangeliuma () jorgalii Arvid Genetz 1878. Evangelium lea čállojuvvon kyrillalaš alfabehtain. Oktasaš čállinvuohki Guoládaga sámiide ráhkaduvvui 1933. Čállinvuogi vuođđun lei gieldda suopman ja dat čállojuvvui láhten alfabehtain. 1927 mearriduvvui, ahte oktasaš čállinvuohku galgá čállot kyrillalaš alfabehtain. Ođđa čállinvuohkebargu álggii 1979.
Dálá gielddasámegiela čállinvuohki lea dohkkehuvvon 1982:s ja váldojuvvon atnui 1987:s.


Inkeroisgiella.
Inkeroisgiella, dahje ižoragiella dahje ingerašgiella ("ižoran keeli") lea nuortamearasuopmelaš giella.
Guovlu.
Inkeroisgiella hállojuvvo Suomaluovtta lulábeale Ruoššas.


Julevsámegiella.
Julevsámegiella lea urálalaš giella. Dat gullá oarjesápmelaš gielaid davvijoavkku oarjejovkui ovttas bihtánsámegielain. Eará oarjesápmelaš gielat leat davvisámegiella, bihtánsámegiella ja lullisámegiella.
Čállingiella.
Julevsámegiela čállingiela vuođđudii suopmelaš-ugralaš gielaid professor Karl Bernhard Wiklund.


Komigiella.
Komigiella () lea perbmelaš giella mii gullá urálalaš giellabearrašii. Giela hupmet eanas Komi dásseválddi komilaččat, muhto dat hubmojuvvo maiddái kránnjáguovlluin nugo Nenetsias, Arkhangelsk oblastas ja Murmánskka oblastas.
Komigielas leat golbma váldovariántta: komisyrjána, komipermjáhkka ja komijazva. Dáin variánttain vuosttaš dahjege komisyrjána lea stuorámus giella go jagi 2010 sullii 160 000 olbmo dán hupmet. Dávjá go muhtun hupmá komigiela birra, son dárkkuha komisyrjána. Komiperjáhka fas hupmet sullii 60 000 olbmo jagi 2010 Komisyrjána hubmit dávjá ipmirdit maid komipermjáhka hubmit lohket ja komipermjáhka hubmit maid komisyrjána hubmit lohket. Goalmmát variánta, komijazva, lea unni ja dán hállet sullii 4 000 hálli.
Guovlu.
Komigiella hállojuvvo erenoamážit Komi republihkas, gos giella lea virggálaš giella oktan ruoššagielain, muhto maid kránnjáguovlluin, Nenetsias, Arkhangelsk oblastas. Guoládatnjárggas nai gávdnojit komit, mat sirde dohko 1880-logus ja elle bálddalaga sámiiguin. Otne leat Guoládatnjárggas badjelaš 1000 komi, main sullii bealli máhttet komigiela.
Deaddu.
Deaddu variere komi varieteahtaid gaskkas. Komisyrjánas sáhttá deattuhit vaikko makkár stávvala, muhto dábálaš lea bidjat deattu vuosttas stávvalii. Komipermjáhkas morfologiija stivre deattu, ja komijazvas fas deaddu lea fonologalaš.
Vokálat.
Komigielas lea 7 vokála, čájehuvvon IPA-symbolain ja čállingiela bustávain. Komigielas ii leat guhkkodaterohus.
Adjektiivvat.
Adjektiivvat veardiduvvojit komigielas positiivvas, komparatiivvas ja superlatiivvas. Dego davvisámegielas lea komigielas kongrueansa logus go adjektiiva lea predikatiivan, ovdamearkka dihte: луныс кӧдзыд 'beaivi lea galmmas', лунъясыс кӧдзыдӧсь 'beaivvit leat galbmasat' (ovdamearkkat leat komisyrjánii).
Substantiiva.
Komigielas lea rikkis kásusvuogádat. Nomenat sojahuvvojit ovttaidlogus ja máŋggáidlogus. Kásusiid hárrái leat muhtin erohusat komi varieteahtaid gaskkas: láve rehkenastit ahte komisyrjánas leat 17 kásusa, komijazvas fas 15 kásusa ja komipermjáhkas 22 kásusa. Oamastangehčosat leat dábálaččat, ja daid funkšuvdna ii leat beare oamasteaddji, muhto maiddái čujuheaddji.
Vearba.
Komigiela vearbbat sodjet persovnnas, logus, áiggis (preseansa, preterihta, futura). Komigielas lea biehttalanvearba, ja biehttalanvearba sojahuvvo áiggis, dego omd. lullisámegielas.
Komigiel vearbbat sojahuvvojit persovnnas (vuosttas, nubbi ja goalmmát), logus (ovttaidlohku ja máŋggaidlohku), modusis (indikatiiva ja imperatiiva) ja áiggis (dálá áigi, preterihta, perfeakta, pluskvamperfeakta ja boahtteáigi). Boahtteáiggis leat sierra hámit beare goalmmát persovnnas, ovdamearkka dihte: мунӧ 'dat manná', мунас 'dat galgá mannat'. Iežá persovnnain geavahuvvojit dálá áiggi hámit, ovdamearka dihte муна 'mon manan; mon galggan mannat' (ovdamearkkat leat komisyrjánii). Dego sámegielas lea komigielas biehttalanvearba.
Syntáksa.
Komigiella lea SVO-giella, muhto iežá ortnegat nai leat vejolaččat. Dego lullisámegielas, kopula ii gáibiduvvo go cealkka lea dálá áiggis ja ii leat biehttaleaddji, ovdamearkka dihte: тайӧ книга бур 'dát girji (lea) buorre' (ovdamearka lea komisyrjánii).
Protokomi *"l" ovdáneapmi.
Komigiela suopmaniin lea protokomi *"l" ovdánan máŋgga ládje. Muhtin suopmaniin dat lea bissun "l":an (nu gohččoduvvon L-suopmanat), muhtin suopmaniin fas dat lea šaddan "v":ii (V-suopmanat). Muhtin suopmaniin dat lea jávkan sániid ja stávvaliid loahpas (ØL-suopmanat) ja muhtin suopmaniin lea bissun "l":an earret go sániid ja stávvaliid loahpas, gos lea šaddan "v":ii (VL-suopmanat).
Siskkildas giellahistorjá.
Urálalaš gielaid máttastruktuvra lea dábálaččat CVCV. Komigielas lea máŋgii leamaš apokope, nu ahte maŋimus vokála lea jávkan. Omd. suomagiela "suoni" «suodná» lea komigielas "сӧн, sən". Nubbi ođastus lea, ahte sátneloahppasaš "l" lea rievdaduvvon "v":n, komigielas sátni «giella» lea "кыв,  kʉv".


Komipermjakgiella.
Komipermjakgiella lea perbmelaš giella urálalaš giellabearrašis.


Lullisámegiella.
Lullisámegiella lea urálalaš giella. Dat gullá oarjesápmelaš gielaid lullijovkui ovttas ubmisámegielain. Eará oarjesápmelaš gielat leat bihtánsámegiella, julevsámegiella ja davvisámegiella.
Alfabehta.
Lullisámegiela oktasaš čállinvuohki dohkkehuvvui 1978. Sii válljejedje atnit ruoŧa ö ja dáru æ juogalágan kompromissan. Dát čállinvuohki doalahuvvo ovdamearkka dihte Knut Bergsland ja Laila Mattson Magga sátnegirjjis Åarjelsaemien - daaroen baakoegærja. Lullisámegiela boallobeavdi maid atná dan vuogi. Dat njuolggadus ii oro leamen nu garas, go olbmot sáhttet atnit maiddái ruoŧa ä ja dáru ø. Bustávat c, q, x ja z gávdnojit dušše loatnasániin.
Vokálaid molsašuddan.
Nuppi dáfus lullisámegielas ii leat dássemolsašuddan, nugo buot eará sámegielain lea. Nu ahte guovddáškonsonánttat álo bissot seammaláganin. Ovdamearkka dihte
Čállingiella.
Lullisámegiella geavahii vuos Bergsland/Ruong čállinvuogi smávva rievdademiiguin. Sámi giellalávdegoddi dohkkehii 1976 dálá lullisámegiela čállinvuogi, man lea ráhkadan Ella Holm Bull ja Knut Bergsland. Lullisámegiella lea čállojuvvon dáro- ja ruoŧagielaid alfabehtaid mielde, nu ahte "æ, ø" lea geavahuvvon Norggas ja "ä, ö" Ruoŧas. "ï"-bustáva lea maid geavahuvvon.
Historjá.
Biibbal lullisámegillii ilbmái vuosttas geardde jagis 1811. Jagi 2008 álggus lullisámegielas bođii Snoasa gieldda nubbi virggálaš giella, go gielddas bođii okta sámegiela hálddašanguovllu gielddain Norggas.


Marigiella.
Marigiella lea sámegielaid fuolkegiella. Marigiella gullá volgalaš gielaide mordvagiela lassin. Marigiella lea rievttes mielde guokte čállingiela, niitomarigiella (nuortamarigiella) ja várremarigiella (oarjemarigiella).
Guovlu.
Marigiella hállojuvvo eurohpalaš Ruošša nuorttaoasis, Mari El-republihkas, ja dan guovllu lahka. Oarjel-Sibirjás, Baškorstanas lea maid marigiel guovlu.


Mokšagiella.
Mokšagiella lea giella urálalaš giellabearrašis.


Nenetsagiella.
Nenetsagiella dahje nenecagiella lea urálalaš giella. Dat gullá samojedagielaid davvisamojedalaš jovkui. Eará davvisamojedalaš gielat leat enetsagiella, juratsagiella ja nganasanagiella.


Niitomarigiella.
Niitomarigiella lea várremarigielain volgalaš giella, mii gullo urálalaš giellabearrašii.
Vokálat.
Niitomarigielas lea 8 vokála. Tabeallas juohke vokála lea čállojuvvon ná: "kyrillalaččat / latiinnalaččat / [IPA] "
Kásusat.
Ovdamearkasánit: "muno" 'monni', "βüt" 'čáhci' (gč. suom. "vete-" 'čáhci').
Vearbba sojahanminsttar.
Marigielas lea guokte konjugašuvnna (eará urálalaš gielain eai leat konjugašuvdnaearohusat).
Ovdamearkasániin lea "puraš" ‘purra’ (am-konjugašuvdna) ja "kolaš" ‘kuolla’ (em-konjugašuvdna).


Nuortalašgiella.
Nuortalašgiella () lea giella, mii gullá sámegielaid nuortasápmelaš gielaid nannánjovkui ovttas anárašgielain ja áhkkilsámegielain. Nuortasámegiela lea sámegiella man nuortasápmelaččat hállet.
Guovlu.
Nuortasámegiella hállojuvvo eanemustá Suomas Čeavetjávrri ja Nellima guovlluin. Norgga bealde ja Ruošša bealde lea maid muhtun veardde olbmot geat máhttet nuortalašgiela. Ruošša bealde Kuola gávpogis lea 20-30 olbmo geat hállet Notozero suopmana. Dan suopmanis ii leat iežaset girjegiella, muhto dat muittuha hui ollu nuortalašgiela.
Dálá dilli.
Nuortalašgiela seailluheapmái lea jagis 1997 ovddosguvlui geavahuvvon giellabesiid, main vuođđojurddan lea addit mánáide birrasa gos dikšojeaddjit hállet sidjiide dušše sámegiela. Doppe mánát ohppet giela lunddolaččat árgabeaivvi bargguid ja stoahkama bokte. Giellabesiid dihte lea šaddan ođđa nuortalašgielat sohkabuolva, geaid gielladáidu lea skuvlaagis seamma buorre go sis geaid eatnigiella lea sámegiella.
Anára gieldda badjedásiin oahpahuvvo nuortalašgiella ng. B2-giellan. Avvila logahagas nuortalašgiela sáhttá lohkat B2- dahje B3-giellan. Giđđat 2005 lei vuosttas geardde vejolaš čađahit stuđeantadutkosa vierisgiela iskosa nuortalašgielas.


Ubmisámegiella.
Ubmisámegiella lea urálalaš giella. Dat gullá sámegielaid oarjesámegielaid lullijovkui ovttas bihtánsámegielain. Eará oarjesápmelaš gielat leat bihtánsámegiella, julevsámegiella ja davvisámegiella.
Alfabehta ja čállingiella.
Jagis 1999 Ruoŧa Sámediggi evttohii virggálaš čállingiela ubmisámegillii ja ođđajagimánus 2000 evttohus ovdanbuktui Ovttastuvvan našuvnnaide. Sámi parlamentáralaš ráđi ásahan bargojoavku dohkkehii ubmisámegiela čállinvuogi cuoŋománus 2016.


Darjjesámegiella.
Darjjesámegiella gullá sámegielaid nuortasápmelaš gielaid njárgajovkui.
Zoja Gerasimova (gurutb.), nuppi darjjesámegiela maŋimuš hubmiin. Govva jagi 2006.
Historjá.
Darjjesámegiela dálá dilli lea hui heittot. Nuoramus eatnigiellahálli lea riegádan jagis 1937.


Udmurtagiella.
Udmurtagiella lea urálalaš giella.
Girjjálašvuohta.
Eanet dovddus udmurtalaš čálli lea Kuzebai Gerd, gii jámii 1930-logus Stalina reprešuvnnaid áigge.


Vepsägiella.
Vepsägiella lea giella, mii gullá nuortamearasuopmelaš gielaide.


Võrogiella.
Võrogiella lea nuortamearasuopmelaš giela urálalaš giellabearrašis.
Guovlu.
Lulábealde võrogiela guovllu lea Latvia, gos olbmot hállet latviagiela. Nuorttabealde võrogiela guovllu orru ortodoksa seto-álbmot, man giella lea dološ lulliesttegiela suopman dego võrogiellage. Guhkibut nuortabeallái lea Ruošša.
Čállingiella.
Võrogiel áppes "ABC kiräoppus" jagis 1998
Čállinvuohki.
Võrogiela čállinvuohki lea lahka esttegiela čállinvuogi. Muhto maid lea earáhusaid: bustáva q (ii gávdno esttegiela čállinvuogis) mearkkaša laryŋgála klusiilla: "maaq, piniq" (Pl, "eatnamat", "beatnagat"; sg: "maa" (eana), "pini" (beana)). Ovdal jagi 1995 mearkkašii y lea veaháš alit vokála go "õ". "y" lei hui lahka ruoššagiel "ы", muhto jagi 1995 rájes ii leat čállingielas erohusa "y" ja "õ" gaskkas. Akuta (´) mearkkaša palataliseremii: ś, ń, ľ, ť jna.


Románalaš gielat.
Románalaš gielat gullet indoeurohpálaš gielaide.


Aragoniagiella.
Aragoniagiella gullá indoeurohpálaš gielaid.


Asturiagiella.
Asturiagiella gullá indoeurohpálaš gielaide.


Katalánagiella.
Katalánagiella gullá indoeurohpálaš gielaid románalaš suorgái.
Guovlu.
Katalánagiella hállojuvvo máŋgga riikka guovllus. Andorras dat lea áidna virggálaš giella. Iehčanasvuođajulggaštusa Espánnjas addán Katalonias dat lea virggálaš giella spánskkagiela bálddas. Dat lea nuppi virggálaš giellan maiddái Valencia ja Baleára sulluid iešhálddahusguvlluin. Aragonias, gos giella hállojuvvo iešhálddahusguovllu nuortaosiin, dat lea symbolalaččat dovddastuvvon guovllu álgoálgosaš giellan aragoniagiela bálddas, muhto duođalašvuođas goappašiid virggálaš sajádat Aragonias lea vel hui headju. Katalánagiella hállojuvvo maiddái unna guovllus Murcia iešhálddahusguovllu nuortadavveosiin ja Itálias Sardinia sullos L'Alguer gávpogis. Frankriikka bealde dat hállojuvvo nu gohččon Davvi-Katalonias.
Alfabehta.
Katalánagiella čállojuvvo latiinnalaš alfabehtain. Alfabehtas leat 26 bustáva.


Oksitánagiella.
Oksitánagiella gullá románalaš gielaid.


Portugálagiella.
Portugálagiella gullá indoeurohpálaš gielaid.


Romániagiella.
Romániagiella (limba română) gullá románalaš gielaide.


Vuolleeatnamat.
Vuolleeatnamat, Nederlánda dahjege Vuolleeatnamiid gonagasriika (eahpev. Hollánda) (hollánddagillii "Koninkrijk der Nederlanden") lea vuođđolágalaš gonagasriika Oarje-Eurohpás, man rádjeriikkat leat Duiska ja Belgia.
Vuolleeatnamat, ovttas Belgiain ja Luxemburgain, leat Beneluxriikkat. Oaivegávpot lea Amsterdam.


Polskkagiella.
Polskkagiella gullá indoeurohpálaš gielaid slávalaš gielaid oarjeslálavalaš gielaid jovkui.


Bosniagiella.
Bosniagiella gullá indoeurohpálaš gielaid.


Kroatiagiella.
Kroatiagiel Baška geađgetávval jagi 1100.
Kroatiagiel "Knez Novak" jagi 1368.


Bretonagiella.
Bretonagiella lea kelttalaš giella.


Gaelagiella.
Gaelagiella lea kelttalaš giella.


Iirragiella.
Iirragiella lea kelttalaš giella.


Kornagiella.
Kornagiella lea kelttalaš giella.
Guovlu.
Kornagiella hállojuvvo Kernowis () Stuorra-Británnia sullo máttaoarjjimus oasis.


Kymragiella.
a> lea viehkangilvu man ulbmilin lea ovddidit kymragiela stáhtusa
Kymragiella lea kelttalaš giella.
Guovlu.
Jagi 2011 kymragielas lei sullii 721 700 hálli ja dainna 562 000 ásse Walesis. Kymragiella lea Walesa álgoálgosaš giella, muhto eŋgelasgiela hálliid ossodat eatnama ássiin lea sturron áinnas 1800- ja 1900-loguin. Muhtun guovllut leat goittotge seilon gievrrat kymragielalažžan ja muhtun gávpogiid ássiin badjel 80% hállá kymragiela. Giella hállojuvvo maiddái unna guovllus Argentiinnás, gosa sirdolaččat dolvo dan 1800-logus.
Girjjálašvuohta.
Vuosttaš girji mii čállojuvvui kymragillii lea Yny lhyvyr hwnn. Girjji čálii aberhonddulaš Sir John Price ja prentii Edward Whitchurch Londonis jagi 1546.


Manksgiella.
Manksgiella lea ealáskahttojuvvon kelttalaš giella, man lagamus fuolkegielat leat iirragiella ja gaelagiella.
Guovlu.
Manksgiella hállojuvvo Mannina sullos (eŋgelasgillii "Isle of Man").


Afganistan.
Afganistan dahjege Afganistana islamlaš dásseváldi lea riika Ásias. Dan rádjeriikkat leat Pakistan, Iran, Turkmenistan, Usbekistan, Tažikistan ja Kiinná.


Armenia.
Armenia dahjege Armenia dásseváldi lea riika Ásias. Dan rádjeriikkat leat Durka, Georgia, Aserbaižan ja Iran.


Vietnam.
Vietnam dahje Vietnama sosialisttalaš dásseváldi lea riika Ásias. Dan rádjeriikkat leat Laos, Kambodja ja Kiinná.


Azerbaižan.
Azerbaižan () dahjege Azerbaižana dásseváldi dahje Azerbaižan dásseváldi (), muhtumin maiddái Aserbaižan dahjege Aserbaižana dásseváldi lea riika Ásias. Dan rádjeriikkat leat Armenia, Georgia, Ruošša, Durka ja Iran. Dan oaivegávpot lea Baku.


Bahrain.
Bahrain dahjege Bahraina gonagasriika lea riika Gaska-nuorttis Ásias.


Bangladesh.
Bangladesh dahjege Bangladesha álbmotdásseváldi lea riika Ásias. Dan rádjeriikkat leat India ja Myanmar.


Bhutan.
Bhutan dahjege Bhutana gonagasriika lea riika Ásias. Dan rádjeriikkat leat India ja Kiinná.


Brunei.
Brunei dahjege Brunei Darussalam stáhta lea riika Ásias.


Myanmar.
Myanmar dahjege Myanmara lihtu dásseváldi (ovdal Burma dahjege Burma lihttu) lea riika Ásias.


Kazakstan.
Kasakstan dahjege Kasakstana dásseváldi lea riika Ásias.


Kiinná.
Kiinná dahjege Kiinná álbmotdásseváldi lea riika Ásias. Dan rádjeriikkat leat India, Nepal, Bhutan, Burma, Laos, Vietnam, Ruošša, Davvi-Korea, Pakistan, Mongolia, Kasakstan ja Kirgisistan.


Mongolia.
Mongolia lea riika Ásias. Dan rádjeriikkat leat Ruošša ja Kiinná.


Filippiinnat.
Filippiinnat dahjege Filippiinnaid dásseváldi lea riika Ásias.


India.
India dahjege India dásseváldi lea riika Ásias. Dan rádjeriikkat leat Bangladesh, Kiinná, Burma, Bhutan, Nepal ja Pakistan.
Historjá.
India lei Stuorrabritánnia koloniija borgemánu 15. b. 1947 rájes goas India oaččui iešstivrejumi.
Vuođđodieđut:.
Oaivegávpot: New Delhi


Indonesia.
Indonesia dahjege Indonesia dásseváldi lea riika Ásias.


Cuoŋománu 6..
Cuoŋománu 6. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 96. (gárgádusjagi 97.) beaivi. Jagis leat vel 269 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Cuoŋománu 5., Cuoŋománu 7.


Cuoŋománu 2..
Cuoŋománu 2. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 92. (gárgádusjagi 93.) beaivi. Jagis leat vel 273 beaivve.
Jápmimat.
Geahča maid: Kaleandar - Cuoŋománu 1., Cuoŋománu 3.


Iran.
Iran ("Īrān") dahjege Irana islamlaš dásseváldi dahje Iran islamlaš dásseváldi ("Žomhūrī-je Eslāmī-je Īrān") lea riika Gaska-nuorttis Ásias. Irana oaivegávpot lea Teheran.
Sajádat ja rájit.
Iran ja su rádjeriikkat, Kaspiamearra, Persialuokta, Hormuznuorri ja Omanluokta kárttas
Irana rádjeriikkat leat Armenia ja Azerbaižan davveoarjin, Turkmenistan davvenuortin, Afganistan ja Pakistan nuortin ja Irak ja Durka oarjin. Irana guhkimus rádji lea Iraka; ráji guhkkodat lea badjel 1300 km. Davvin ja lullin Iranas eai leat rádjeriikkat. Irana davábealde lea 600 km Kaspimeara riddu. Riikka lulábealde leat Persialuokta, Hormuznuorri ja Omanluokta. Lullirittu guhkkodat lea badjel 2000 km.
Historjá.
Jagi 1935 rádjái riikka virggalaš namma lei "Persia".
Guovlojuohkin.
Iranas leat 5 guovllu, main leat 31 provinssa ("ostān", ml. "استان‌ها" "ostānhā"). Geassemánu 23. b. 2010 ođđaseamos ja 31. provinsa Alborz sierranii Teherana provinssas. Provinssat leat juhkkon "šahrestánaide" ja šahrestánat fas hálddahusbiirriide ("bakhš").
Motto ja álbmotlávlla.
Irana "de facto" -motto lea "Iehčanasvuohta, friddjavuohta, islamlaš dásseváldi" (, "Esteqlāl, Āzādi, Žomhuri-je Eslāmi"). Su álbmotlávlaga namma lea Irana islamlaš dásseválddi nationálalávlla (, "Sorud-e Melli-je Žomhuri-je Eslāmi-je Irān").


Irak.
Irak (, dahje "Îraq") dahjege Iraka dásseváldi (, dahje "Komara Îraqê") lea riika Gaska-nuorttis Ásias.


Israel.
Israel dahjege Israela stáhta lea riika Gaska-nuorttis Ásias.


Jemen.
Jemen dahjege Jemena dásseváldi lea riika Gaska-nuorttis Ásias. Dan rádjeriikkat leat Saudi-Arabia ja Oman.


Jordania.
Jordania (, "al-Urdun") dahjege Jordania hášemihtalaš gonagasriika (, "al-Mamlaka al-Urdunijja al-Hašimijja") lea riika Gaska-nuorttis Ásias.


Cuoŋománu 9..
Cuoŋománu 9. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 99. (gárgádusjagi 100.) beaivi. Jagis leat vel 266 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Cuoŋománu 8., Cuoŋománu 10.


Cuoŋománu 8..
Cuoŋománu 8. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 98. (gárgádusjagi 99.) beaivi. Jagis leat vel 267 beaivve.
Jápmimat.
Geahča maid: Kaleandar - Cuoŋománu 7., Cuoŋománu 9.


Cuoŋománu 7..
Cuoŋománu 7. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 97. (gárgádusjagi 98.) beaivi. Jagis leat vel 268 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Cuoŋománu 6., Cuoŋománu 8.


Cuoŋománu 5..
Cuoŋománu 5. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 95. (gárgádusjagi 96.) beaivi. Jagis leat vel 270 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Cuoŋománu 4., Cuoŋománu 6.


Cuoŋománu 4..
Cuoŋománu 4. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 94. (gárgádusjagi 95.) beaivi. Jagis leat vel 271 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Cuoŋománu 3., Cuoŋománu 5.


Cuoŋománu 3..
Cuoŋománu 3. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 93. (gárgádusjagi 96.) beaivi. Jagis leat vel 272 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Cuoŋománu 2., Cuoŋománu 4.


Cuoŋománu 10..
Cuoŋománu 10. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 100. (gárgádusjagi 101.) beaivi. Jagis leat vel 265 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Cuoŋománu 9., Cuoŋománu 11.


Guovvamánu 10..
Guovvamánu 10. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 41. beaivi. Jagis leat vel 324 beaivve (gárgádusjagis 325).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Guovvamánu 9., Guovvamánu 11.


Guovvamánu 9..
Guovvamánu 9. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 40. beaivi. Jagis leat vel 325 beaivve (gárgádusjagis 326).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Guovvamánu 8., Guovvamánu 10.


Guovvamánu 8..
Guovvamánu 8. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 39. beaivi. Jagis leat vel 326 beaivve (gárgádusjagis 327).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Guovvamánu 7., Guovvamánu 9.


Guovvamánu 7..
Guovvamánu 7. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 38. beaivi. Jagis leat vel 327 beaivve (gárgádusjagis 328).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Guovvamánu 6., Guovvamánu 8.


Guovvamánu 6..
Guovvamánu 6. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 37. beaivi. Jagis leat vel 328 beaivve (gárgádusjagis 329).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Guovvamánu 5., Guovvamánu 7.


Guovvamánu 5..
Guovvamánu 5. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 36. beaivi. Jagis leat vel 329 beaivve (gárgádusjagis 330).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Guovvamánu 4., Guovvamánu 6.


Guovvamánu 4..
Guovvamánu 4. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 35. beaivi. Jagis leat vel 330 beaivve (gárgádusjagis 331).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Guovvamánu 3., Guovvamánu 5.


Guovvamánu 3..
Guovvamánu 3. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 34. beaivi. Jagis leat vel 331 beaivve (gárgádusjagis 332).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Guovvamánu 2., Guovvamánu 4.


Guovvamánu 2..
Guovvamánu 2. beaivi ("Ginttalbeaivi") lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 33. beaivi. Jagis leat vel 332 beaivve (gárgádusjagis 333). Dološ sámit navde ahte dálvečielgi doddjo dán beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Guovvamánu 1., Guovvamánu 3.


Guovvamánu 1..
Guovvamánu 1. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 32. beaivi. Jagis leat vel 333 beaivve (gárgádusjagis 334).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Ođđajagimánu 31., Guovvamánu 2.


Ođđajagimánu 31..
Ođđajagimánu 31. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 31. beaivi. Jagis leat vel 334 beaivve (gárgádusjagis 335).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Ođđajagimánu 30., Guovvamánu 1.


Ođđajagimánu 30..
Ođđajagimánu 30. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 30. beaivi. Jagis leat vel 335 beaivve (gárgádusjagis 336).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Ođđajagimánu 29., Ođđajagimánu 31.


Ođđajagimánu 29..
Ođđajagimánu 29. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 29. beaivi. Jagis leat vel 336 beaivve (gárgádusjagis 337).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Ođđajagimánu 28., Ođđajagimánu 30.


Ođđajagimánu 28..
Ođđajagimánu 28. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 28. beaivi. Jagis leat vel 337 beaivve (gárgádusjagis 338).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Ođđajagimánu 27., Ođđajagimánu 29.


Ođđajagimánu 27..
Ođđajagimánu 27. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 27. beaivi. Jagis leat vel 338 beaivve (gárgádusjagis 339).
Riegádeamit.
1756 – Wolfgang Amadeus Mozart.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Ođđajagimánu 26., Ođđajagimánu 28.


Ođđajagimánu 26..
Ođđajagimánu 26. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 26. beaivi. Jagis leat vel 339 beaivve (gárgádusjagis 340).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Ođđajagimánu 25., Ođđajagimánu 27.


Ođđajagimánu 25..
Ođđajagimánu 25. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 25. beaivi. Jagis leat vel 340 beaivve (gárgádusjagis 341).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Ođđajagimánu 24., Ođđajagimánu 26.


Ođđajagimánu 24..
Ođđajagimánu 24. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 24. beaivi. Jagis leat vel 341 beaivve (gárgádusjagis 342).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Ođđajagimánu 23., Ođđajagimánu 25.


Ođđajagimánu 23..
Ođđajagimánu 23. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 23. beaivi. Jagis leat vel 342 beaivve (gárgádusjagis 343).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Ođđajagimánu 22., Ođđajagimánu 24.


Ođđajagimánu 22..
Ođđajagimánu 22. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 22. beaivi. Jagis leat vel 343 beaivve (gárgádusjagis 344).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Ođđajagimánu 21., Ođđajagimánu 23.


Ođđajagimánu 21..
Ođđajagimánu 21. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 21. beaivi. Jagis leat vel 344 beaivve (gárgádusjagis 345).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Ođđajagimánu 20., Ođđajagimánu 22.


Ođđajagimánu 20..
Ođđajagimánu 20. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 20. beaivi. Jagis leat vel 345 beaivve (gárgádusjagis 346).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Ođđajagimánu 19., Ođđajagimánu 21.


Ođđajagimánu 19..
Ođđajagimánu 19. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 19. beaivi. Jagis leat vel 346 beaivve (gárgádusjagis 347).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Ođđajagimánu 18., Ođđajagimánu 20.


Ođđajagimánu 18..
Ođđajagimánu 18. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 18. beaivi. Jagis leat vel 347 beaivve (gárgádusjagis 348).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Ođđajagimánu 17., Ođđajagimánu 19.


Ođđajagimánu 17..
Ođđajagimánu 17. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 17. beaivi. Jagis leat vel 348 beaivve (gárgádusjagis 349).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Ođđajagimánu 16., Ođđajagimánu 18.


Ođđajagimánu 16..
Ođđajagimánu 16. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 16. beaivi. Jagis leat vel 349 beaivve (gárgádusjagis 350).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Ođđajagimánu 15., Ođđajagimánu 17.


Ođđajagimánu 15..
Ođđajagimánu 15. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 15. beaivi. Jagis leat vel 350 beaivve (gárgádusjagis 351).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Ođđajagimánu 14., Ođđajagimánu 16.


Ođđajagimánu 14..
Ođđajagimánu 14. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 14. beaivi. Jagis leat vel 351 beaivve (gárgádusjagis 352).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Ođđajagimánu 13., Ođđajagimánu 15.


Ođđajagimánu 13..
Ođđajagimánu 13. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 13. beaivi. Jagis leat vel 352 beaivve (gárgádusjagis 353).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Ođđajagimánu 12., Ođđajagimánu 14.


Ođđajagimánu 12..
Ođđajagimánu 12. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 12. beaivi. Jagis leat vel 353 beaivve (gárgádusjagis 354).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Ođđajagimánu 11., Ođđajagimánu 13.


Ođđajagimánu 11..
Ođđajagimánu 11. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 11. beaivi. Jagis leat vel 354 beaivve (gárgádusjagis 355).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Ođđajagimánu 10., Ođđajagimánu 12.


Ođđajagimánu 10..
Ođđajagimánu 10. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 10. beaivi. Jagis leat vel 355 beaivve (gárgádusjagis 356).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Ođđajagimánu 9., Ođđajagimánu 11.


Ođđajagimánu 9..
Ođđajagimánu 9. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 9. beaivi. Jagis leat vel 356 beaivve (gárgádusjagis 357).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Ođđajagimánu 8., Ođđajagimánu 10.


Ođđajagimánu 8..
Ođđajagimánu 8. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 8. beaivi. Jagis leat vel 357 beaivve (gárgádusjagis 358).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Ođđajagimánu 7., Ođđajagimánu 9.


Ođđajagimánu 7..
Ođđajagimánu 7. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 7. beaivi. Jagis leat vel 358 beaivve (gárgádusjagis 359).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Ođđajagimánu 6., Ođđajagimánu 8.


Ođđajagimánu 6..
Ođđajagimánu 6. beaivi ("Loahpašbeaivi") lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 6. beaivi. Jagis leat vel 359 beaivve (gárgádusjagis 360).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Ođđajagimánu 5., Ođđajagimánu 7.


Ođđajagimánu 5..
Ođđajagimánu 5. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 5. beaivi. Jagis leat vel 360 beaivve (gárgádusjagis 361).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Ođđajagimánu 4., Ođđajagimánu 6.


Ođđajagimánu 4..
Ođđajagimánu 4. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 4. beaivi. Jagis leat vel 361 beaivve (gárgádusjagis 362).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Ođđajagimánu 3., Ođđajagimánu 5.


Ođđajagimánu 3..
Ođđajagimánu 3. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 3. beaivi. Jagis leat vel 362 beaivve (gárgádusjagis 363).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Ođđajagimánu 2., Ođđajagimánu 4.


Ođđajagimánu 2..
Ođđajagimánu 2. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 2. beaivi. Jagis leat vel 363 beaivve (gárgádusjagis 364).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Ođđajagimánu 1., Ođđajagimánu 3.


Ođđajagimánu 1..
Ođđajagimánu 1. beaivi ("ođđajagebeaivi, ođđabeaivi") lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 1. beaivi. Jagis leat vel 364 beaivve (gárgádusjagis 365).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Juovlamánu 31., Ođđajagimánu 2.


Guovvamánu 11..
Guovvamánu 11. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 42. beaivi. Jagis leat vel 323 beaivve (gárgádusjagis 324).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Guovvamánu 10., Guovvamánu 12.


Guovvamánu 12..
Guovvamánu 12. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 43. beaivi. Jagis leat vel 322 beaivve (gárgádusjagis 323).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Guovvamánu 11., Guovvamánu 13.


Guovvamánu 13..
Guovvamánu 13. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 44. beaivi. Jagis leat vel 321 beaivve (gárgádusjagis 322).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Guovvamánu 12., Guovvamánu 14.


Guovvamánu 14..
Guovvamánu 14. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 45. beaivi. Jagis leat vel 320 beaivve (gárgádusjagis 321).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Guovvamánu 13., Guovvamánu 15.


Guovvamánu 15..
Guovvamánu 15. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 46. beaivi. Jagis leat vel 319 beaivve (gárgádusjagis 320).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Guovvamánu 14., Guovvamánu 16.


Guovvamánu 16..
Guovvamánu 16. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 47. beaivi. Jagis leat vel 318 beaivve (gárgádusjagis 319).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Guovvamánu 15., Guovvamánu 17.


Guovvamánu 17..
Guovvamánu 17. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 48. beaivi. Jagis leat vel 317 beaivve (gárgádusjagis 318).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Guovvamánu 16., Guovvamánu 18.


Guovvamánu 18..
Guovvamánu 18. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 49. beaivi. Jagis leat vel 316 beaivve (gárgádusjagis 317).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Guovvamánu 17., Guovvamánu 19.


Guovvamánu 19..
Guovvamánu 19. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 50. beaivi. Jagis leat vel 315 beaivve (gárgádusjagis 316).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Guovvamánu 18., Guovvamánu 20.


Guovvamánu 20..
Guovvamánu 20. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 51. beaivi. Jagis leat vel 314 beaivve (gárgádusjagis 315).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Guovvamánu 19., Guovvamánu 21.


Guovvamánu 21..
Guovvamánu 21. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 52. beaivi. Jagis leat vel 313 beaivve (gárgádusjagis 314).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Guovvamánu 20., Guovvamánu 22.


Guovvamánu 22..
Guovvamánu 22. beaivi "Biehtábeaivi" lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 53. beaivi. Jagis leat vel 312 beaivve (gárgádusjagis 313).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Guovvamánu 21., Guovvamánu 23.


Guovvamánu 23..
Guovvamánu 23. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 54. beaivi. Jagis leat vel 311 beaivve (gárgádusjagis 312).
Jápmimat.
2008 – Janez Drnovšek, Slovenia presideanta (2002–2007), Slovenia stáhtaministtar (1992–2002) ja Jugoslávia presideanta (1989–1990).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Guovvamánu 22., Guovvamánu 24.


Guovvamánu 24..
Guovvamánu 24. beaivi "Máhtebeaivi" lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 55. beaivi. Jagis leat vel 310 beaivve (gárgádusjagis 311).
"Jus Máhtebeaivve lea čoaskis, de šáddá bivvalis dáliki. Jus lea bivval, de čoskkiida fargga."
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Guovvamánu 23., Guovvamánu 25.


Guovvamánu 25..
Guovvamánu 25. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 56. beaivi. Jagis leat vel 309 beaivve (gárgádusjagis 310).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Guovvamánu 24., Guovvamánu 26.


Guovvamánu 26..
Guovvamánu 26. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 57. beaivi. Jagis leat vel 308 beaivve (gárgádusjagis 309).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Guovvamánu 25., Guovvamánu 27.


Guovvamánu 27..
Guovvamánu 27. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 58. beaivi. Jagis leat vel 307 beaivve (gárgádusjagis 308).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Guovvamánu 26., Guovvamánu 28.


Guovvamánu 28..
Guovvamánu 28. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 59. beaivi. Jagis leat vel 306 beaivve (gárgádusjagis 307).
Riegádeamit.
1972 – Ville Haapasalo, suopmelaš neavttár.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Guovvamánu 27., (Guovvamánu 29.), Njukčamánu 1.


Guovvamánu 29..
Guovvamánu 29. beaivi lea gárgádusbeaivi ja gregoriánalaš kaleandara mielde gárgádusjagi 60. beaivi. Jagis leat vel 306 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Guovvamánu 28., Njukčamánu 1.


Njukčamánu 1..
Njukčamánu 1. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 60. beaivi (gárgádusjagi 61. beaivi). Jagis leat vel 305 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Guovvamánu 28., (Guovvamánu 29.), Njukčamánu 2.


Njukčamánu 2..
Njukčamánu 2. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 61. beaivi (gárgádusjagi 62. beaivi). Jagis leat vel 304 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Njukčamánu 1., Njukčamánu 3.


Njukčamánu 3..
Njukčamánu 3. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 62. beaivi (gárgádusjagi 63. beaivi). Jagis leat vel 303 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Njukčamánu 2., Njukčamánu 4.


Njukčamánu 4..
Njukčamánu 4. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 63. beaivi (gárgádusjagi 64. beaivi). Jagis leat vel 302 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Njukčamánu 3., Njukčamánu 5.


Njukčamánu 5..
Njukčamánu 5. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 64. beaivi (gárgádusjagi 65. beaivi). Jagis leat vel 301 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Njukčamánu 4., Njukčamánu 6.


Njukčamánu 6..
Njukčamánu 6. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 65. beaivi (gárgádusjagi 66. beaivi). Jagis leat vel 300 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Njukčamánu 5., Njukčamánu 7.


Njukčamánu 7..
Njukčamánu 7. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 66. beaivi (gárgádusjagi 67. beaivi). Jagis leat vel 299 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Njukčamánu 6., Njukčamánu 8.


Njukčamánu 8..
Njukčamánu 8. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 67. beaivi (gárgádusjagi 68. beaivi). Jagis leat vel 298 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Njukčamánu 7., Njukčamánu 9.


Njukčamánu 9..
Njukčamánu 9. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 68. beaivi (gárgádusjagi 69. beaivi). Jagis leat vel 297 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Njukčamánu 8., Njukčamánu 10.


Njukčamánu 10..
Njukčamánu 10. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 69. beaivi (gárgádusjagi 70. beaivi). Jagis leat vel 296 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Njukčamánu 9., Njukčamánu 11.


Njukčamánu 11..
Njukčamánu 11. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 70. beaivi (gárgádusjagi 71. beaivi). Jagis leat vel 295 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Njukčamánu 10., Njukčamánu 12.


Kaleandar.
ođđajagimánnu: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31
guovvamánnu: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 (29)
njukčamánnu: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31
cuoŋománnu: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
miessemánnu: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31
geassemánnu: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
suoidnemánnu: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31
borgemánnu: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31
čakčamánnu: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
golggotmánnu: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31
skábmamánnu: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
juovlamánnu: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31


Cuoŋománu 11..
Cuoŋománu 11. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 101. (gárgádusjagi 102.) beaivi. Jagis leat vel 264 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Cuoŋománu 10., Cuoŋománu 12.


Cuoŋománu 12..
Cuoŋománu 12. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 102. (gárgádusjagi 103.) beaivi. Jagis leat vel 263 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Cuoŋománu 11., Cuoŋománu 13.


Cuoŋománu 13..
Cuoŋománu 13. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 103. (gárgádusjagi 104.) beaivi. Jagis leat vel 262 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Cuoŋománu 12., Cuoŋománu 14.


Cuoŋománu 14..
Cuoŋománu 14. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 104. (gárgádusjagi 105.) beaivi. Jagis leat vel 261 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Cuoŋománu 13., Cuoŋománu 15.


Cuoŋománu 15..
Cuoŋománu 15. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 105. (gárgádusjagi 106.) beaivi. Jagis leat vel 260 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Cuoŋománu 14., Cuoŋománu 16.


Cuoŋománu 16..
Cuoŋománu 16. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 106. (gárgádusjagi 107.) beaivi. Jagis leat vel 259 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Cuoŋománu 15., Cuoŋománu 17.


Cuoŋománu 17..
Cuoŋománu 17. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 107. (gárgádusjagi 108.) beaivi. Jagis leat vel 258 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Cuoŋománu 16., Cuoŋománu 18.


Cuoŋománu 18..
Cuoŋománu 18. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 108. (gárgádusjagi 109.) beaivi. Jagis leat vel 257 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Cuoŋománu 17., Cuoŋománu 19.


Cuoŋománu 19..
Cuoŋománu 19. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 109. (gárgádusjagi 110.) beaivi. Jagis leat vel 256 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Cuoŋománu 18., Cuoŋománu 20.


Cuoŋománu 20..
Cuoŋománu 20. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 110. (gárgádusjagi 111.) beaivi. Jagis leat vel 255 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Cuoŋománu 19., Cuoŋománu 21.


Cuoŋománu 21..
Cuoŋománu 21. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 111. (gárgádusjagi 112.) beaivi. Jagis leat vel 254 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Cuoŋománu 20., Cuoŋománu 22.


Cuoŋománu 22..
Cuoŋománu 22. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 112. (gárgádusjagi 113.) beaivi. Jagis leat vel 253 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Cuoŋománu 21., Cuoŋománu 23.


Ođđajagimánnu.
Ođđajagimánnu lea jagi vuosttaš mánotbadji ja okta čieža mánotbajis, mis lea 31 beaivvi.


Juovlamánnu.
Juovlamánnu lea jagi guoktenuppelogát ja maŋimus mánotbadji. Juovlamánus leaba juovllat ja ođđajagiruohta.


Borgemánu 15..
Borgemánu 15. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 227. (gárgádusjagi 228.) beaivi. Jagis leat vel 138 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Borgemánu 14., Borgemánu 16.


Čakčamánu 11..
Čakčamánu 11. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 254. (gárgádusjagi 255.) beaivi. Jagis leat vel 111 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Čakčamánu 10., Čakčamánu 12.


Miessemánu 29..
Miessemánu 29. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 149. (gárgádusjagi 150.) beaivi. Jagis leat vel 216 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Miessemánu 28., Miessemánu 30.


Skábmamánu 20..
Skábmamánu 20. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 324. (gárgádusjagi 325.) beaivi. Jagis leat vel 41 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Skábmamánu 19., Skábmamánu 21.


Miessemánu 30..
Miessemánu 30. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 150. (gárgádusjagi 151.) beaivi. Jagis leat vel 215 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Miessemánu 29., Miessemánu 31.


Geassemánu 20..
Geassemánu 20. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 171. (gárgádusjagi 172.) beaivi. Jagis leat vel 194 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Geassemánu 19., Geassemánu 21.


Golggotmánu 13..
Golggotmánu 13. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 286. (gárgádusjagi 287.) beaivi. Jagis leat vel 79 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Golggotmánu 12., Golggotmánu 14.


Miessemánu 23..
Miessemánu 23. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 143. (gárgádusjagi 144.) beaivi. Jagis leat vel 222 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Miessemánu 22., Miessemánu 24.


Golggotmánu 3..
Golggotmánu 3. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 276. (gárgádusjagi 277.) beaivi. Jagis leat vel 89 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Golggotmánu 2., Golggotmánu 4.


Juovlamánu 5..
Juovlamánu 5. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 339. (gárgádusjagi 340.) beaivi. Jagis leat vel 26 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Juovlamánu 4., Juovlamánu 6.


Juovlamánu 4..
Juovlamánu 4. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 338. (gárgádusjagi 339.) beaivi. Jagis leat vel 27 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Juovlamánu 3., Juovlamánu 5.


Juovlamánu 3..
Juovlamánu 3. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 337. (gárgádusjagi 338.) beaivi. Jagis leat vel 28 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Juovlamánu 2., Juovlamánu 4.


Juovlamánu 2..
Juovlamánu 2. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 336. (gárgádusjagi 337.) beaivi. Jagis leat vel 29 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Juovlamánu 1., Juovlamánu 3.


Juovlamánu 1..
Juovlamánu 1. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 335. (gárgádusjagi 336.) beaivi. Jagis leat vel 30 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Skábmamánu 30., Juovlamánu 2.


Oslo.
Oslo () lea Norgga oaivegávpot ja riikka stuorámus gávpot. Oslo lea Norgga politihkalaš, hálddahuslaš ja kultuvrralaš guovddáš. Dan olmmošlohku lea su. 621 000 ássi, ja dan viidodat lea 455 km².
Oslo mearrarádjesuohkanat leat Bærum ja Nesodden, ja eananrádjesuohkanat Oppegård, Ringerike, Nittedal, Skedsmo ja Lørenskog.


Inuhkat.
Inuhkat ellet Davvi-Amerihká mearragáttiin Alaskas Labradori rádjái. Ásias sii ellet Beringanuori gáttiin ja Ruonáeatnamis oarje- ja nuortaguovlluin. Inuhkat eai leat Alaska áidna álgoálbmot, doppe ellet maid yupihkat, aleuhtat ja indiánat.
Álbmoga namma.
Inuhkaid gohčodit maid eskimo-namain. Sátni "eskimo" lea algonkinindiánat addán ja dat oaivvilda "njuoska bieggu borri". Inuhkat ieža gohčodit iežaset "inuhkan" mii oaivvilda "olbmuid". Olmmoš lea "inuk" ja olbmot leat "inuit". Eskimogielaid nubbi suorggi hállit, yupihkat fas, geavahit eskimo-sáni.
Giella.
Go inuhkat leat duháhiid jagiid ássan viiddis guovlluin, de sin giella lea juohkášuvvan máŋgga eará suopmanin. Inuhkaid ja yupihkaid gielaid ráhkadit ovttas oktasaš giellajoavkku, eskimogielat. Inuhkkaid gielat hállojuvvo Davvi-Jiekŋameara gáttiin gitta Ruonáeatnamii, ja yupikgielat hállojuvvo Amerihká ja Ásia gáttiin ja Alaska oarjelulli osiin.
Inuhkaid giella čállojuvvo guovttelágan alfabehtain. Alaskas ja Ruonáeatnamis geavahuvvojit seammalágan alfabehtat. Ruonáeatnanlaš inuhkka ii ádde maid kanadalaš inuhkka čállá iige nu bures maid son hálla. Goittotge sierra suopmanguovlluid olbmot sáhttet vehá áddet nuppiideaset. Ja dan geažil lea vejolaš dadjat, ahte inuhkat leat oktii buohkat hállan seamma giela, veahá dego skandináviagielat. Gielain leat goitge earálágan čállinvuogit ja oassin maid sátnevuorkat. Alaskas giella lea inupiat, Ruonáeatnamis kalaallisut ja Kanádas inuktitut,


Oarjesápmelaš gielat.
Oarjesápmelaš gielat gullet sámegielaide ovttas nuortasápmelaš gielaiguin. Oarjesápmelaš gielaid joavku juohkása lullijovkui ja davvijovkui. Lullijovkui gullet lullisámegiella ja ubmisámegiella. Lullisámegielain loahpajietnadagat leat seilon buorebut go eará sámegielain. Oarjesápmelaš gielaid davvijoavku juohkása oarjejovkui, masa gullet bihtánsámegiella ja julevsámegiella, ja davvijovkui masa gullá davvisámegiella.


Nuortasápmelaš gielat.
Nuortasápmelaš gielat gullet sámegielaide ovttas oarjesápmelaš gielaiguin. Nuortasámegielat juohkásit golbma oassái: nannánjoavku, njárgajoavku ja giemasámegiella. Nannánjovkui gullet anárašgiella, nuortalašgiella ja áhkkilsámegiella. Nannánjoavkku gielat juohkásit guovtte jovkui: anárašgiella ja nuortalašjoavku, masa gullet nuortalašgiella ja áhkkilsámegiella. Njárgajoavkku gielat leat gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Giemasámegiella lea jávkkan jo 1700-logus.


Ruovttueatnan gielaid guovddáš.
Ruovttueatnan gielaid guovddáš (suomagillii "Kotimaisten kielten keskus" dahjege "KOTUS", ruoŧagillii "Institutet för de inhemska språken") lea Suoma stáhta gielladieđalaš dutkanlágádus, mii dutká suomagiela, ruoŧagiella, davvisámegiela, anárašgiela, nuortalašgiela, románagiela ja seavagiela.


Kveanat.
Kveanat dahjege láddelažžat (,) leat Norgga unnitálbmot.


Kambodja.
Kambodja, Cambodja dahje Kamboža dahjege Kambodja gonagasriika, Cambodja gonagasriika dahje Kamboža gonagasriika ("Preăh réachéa nachâk Kâmpŭchéa") lea riika Ásias.


Uzbekistan.
Uzbekistan dahje Uzbekistan dásseváldi lea riika Ásias.


Turkmenistan.
Turkmenistan lea riika Ásias. Dan rádjeriikkat leat Iran, Afghanistan, Usbekistan ja Kasakstan.


Tibet.
Tibet lea provinsa Kiinnás. Dan álbmot hálidivččii ahte Tibet livččii iehčanas riika, muhto ii leat vel oktage riika dovddastan dan. Tibeta guovddáš gávpot lea Lhasa.
Tibeta álbmoga vuoiŋŋalaš jođiheaddji lea Dalai Lama, ja buddhisma lea váldoosku.


Thaieana.
Thaieana, Thailánda ("pratheet thai") dahje Thaieatnama gonagasriika ("raatša aanaatsak thai") lea riika Ásias. Dan oaivegávpot lea Bangkok.


Taiwan.
Taiwan (Zhōnghuá Mínguó; "Republic of China") lea riika Ásias.


Kuwait.
Kuwait lea riika Gaska-nuorttis Ásias.


Libanon.
Libanon lea riika Gaska-nuorttis Ásias.


Malaysia.
Malaysia (maiddái gohčoduvvon Malesia) lea riika Ásias. Dan oaivegávpot lea Kuala Lumpur. Malaysia olmmošlohku lea sullii 29 miljovnna, ja viidodat lea 329 847 njealjehaskilomehtera. Malesia rádjeriikkat leat Thaieana, Indonesia, Singapore ja Brunei. Riikka virggálaš giella lea maláijagiella.


Nepal.
Nepal lea riika Ásias. Dan rádjeriikkat leat India ja Kiinná.


Nuorta-Timor.
Nuorta-Timor lea riika Ásias. Riikka oaivegávpot lea Dili.


Oman.
Oman lea riika Gaska-nuorttis Ásias.


Ovttastuvvan arábaemiráhtat.
Ovttastuvvan arábaemiráhtat dahjege Arábaemiráhtat dahjege Arábaemiráhtaid lihttu lea riika Gaska-nuorttis Ásias.


Pakistan.
Pakistan lea riika Ásias. Dan rádjeriikkat leat Afghanistan, Kiinná, India ja Iran.


Qatar.
Qatar lea riika Gaska-nuorttis Ásias.


Saudi-Arabia.
Saudi-Arabia (المملكة العربية السعودية) lea riika Gaska-nuorttis Ásias. Dan rádjeriikkat leat Irak, Jordánia, Kuwait, Oman, Qatar, Ovttastuvvan Arábaemiráhtat ja Jemen.


Sri Lanka.
Sri Lanka lea riika Ásias.


Syria.
Syria lea riika Gaska-nuorttis Ásias.


Juovlamánu 7..
Juovlamánu 7. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 341. (gárgádusjagi 342.) beaivi. Jagis leat vel 24 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Juovlamánu 6., Juovlamánu 8.


Juovlamánu 8..
Juovlamánu 8. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 342. (gárgádusjagi 343.) beaivi. Jagis leat vel 23 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Juovlamánu 7., Juovlamánu 9.


Juovlamánu 9..
Juovlamánu 9. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 343. (gárgádusjagi 344.) beaivi. Jagis leat vel 22 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Juovlamánu 8., Juovlamánu 10.


Juovlamánu 10..
Juovlamánu 10. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 344. (gárgádusjagi 345.) beaivi. Jagis leat vel 21 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Juovlamánu 9., Juovlamánu 11.


Juovlamánu 11..
Juovlamánu 11. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 345. (gárgádusjagi 346.) beaivi. Jagis leat vel 20 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Juovlamánu 10., Juovlamánu 12.


Juovlamánu 12..
Juovlamánu 12. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 346. (gárgádusjagi 347.) beaivi. Jagis leat vel 19 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Juovlamánu 11., Juovlamánu 13.


Juovlamánu 13..
Juovlamánu 13. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 347. (gárgádusjagi 348.) beaivi. Jagis leat vel 18 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Juovlamánu 12., Juovlamánu 14.


Juovlamánu 14..
Juovlamánu 14. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 348. (gárgádusjagi 349.) beaivi. Jagis leat vel 17 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Juovlamánu 13., Juovlamánu 15.


Juovlamánu 15..
Juovlamánu 15. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 349. (gárgádusjagi 350.) beaivi. Jagis leat vel 16 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Juovlamánu 14., Juovlamánu 16.


Juovlamánu 16..
Juovlamánu 16. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 350. (gárgádusjagi 351.) beaivi. Jagis leat vel 15 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Juovlamánu 15., Juovlamánu 17.


Juovlamánu 17..
Juovlamánu 17. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 351. (gárgádusjagi 352.) beaivi. Jagis leat vel 14 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Juovlamánu 16., Juovlamánu 18.


Juovlamánu 18..
Juovlamánu 18. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 352. (gárgádusjagi 353.) beaivi. Jagis leat vel 13 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Juovlamánu 17., Juovlamánu 19.


Juovlamánu 19..
Juovlamánu 19. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 353. (gárgádusjagi 354.) beaivi. Jagis leat vel 12 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Juovlamánu 18., Juovlamánu 20.


Juovlamánu 20..
Juovlamánu 20. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 354. (gárgádusjagi 355.) beaivi. Jagis leat vel 11 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Juovlamánu 19., Juovlamánu 21.


Juovlamánu 21..
Juovlamánu 21. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 355. (gárgádusjagi 356.) beaivi. Jagis leat vel 10 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Juovlamánu 20., Juovlamánu 22.


Juovlamánu 22..
Juovlamánu 22. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 356. (gárgádusjagi 357.) beaivi. Jagis leat vel 9 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Juovlamánu 21., Juovlamánu 23.


Juovlamánu 23..
Juovlamánu 23. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 357. (gárgádusjagi 358.) beaivi. Jagis leat vel 8 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Juovlamánu 22., Juovlamánu 24.


Juovlamánu 24..
Juovlamánu 24. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 358. (gárgádusjagi 359.) beaivi. Jagis leat vel 7 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Juovlamánu 23., Juovlamánu 25.


Juovlamánu 25..
Juovlamánu 25. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 359. (gárgádusjagi 360.) beaivi. Jagis leat vel 6 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Juovlamánu 24., Juovlamánu 26.


Juovlamánu 26..
Juovlamánu 26. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 360. (gárgádusjagi 361.) beaivi. Jagis leat vel 5 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Juovlamánu 25., Juovlamánu 27.


ISO 639.
ISO 639 lea álbmogiidgaskasaš standárda, mađe mielde máilmmi gielat leat juhkkojuvvon luohkáide.


Juovlamánu 27..
Juovlamánu 27. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 361. (gárgádusjagi 362.) beaivi. Jagis leat vel 4 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Juovlamánu 26., Juovlamánu 28.


Juovlamánu 28..
Juovlamánu 28. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 362. (gárgádusjagi 363.) beaivi. Jagis leat vel 3 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Juovlamánu 27., Juovlamánu 29.


Juovlamánu 29..
Juovlamánu 29. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 363. (gárgádusjagi 364.) beaivi. Jagis leat vel 2 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Juovlamánu 28., Juovlamánu 30.


Juovlamánu 30..
Juovlamánu 30. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 364. (gárgádusjagi 365.) beaivi. Jagis lea vel 1 beaivi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Juovlamánu 29., Juovlamánu 31.


Juovlamánu 31..
Juovlamánu 31. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 365. (gárgádusjagi 366.) ja maŋimus beaivi.
Jápmimat.
2007 – Markku Peltola, suopmelaš neavttár ja musihkkár
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Juovlamánu 30., Ođđajagimánu 1.


Mari dásseváldi.
Mari dásseváldi (marigillii Mari El), lea oassi Ruoššas. Dan oaivegávpot lea Joškar-Ola. Mari dásseváldi lea Gaska-Ruoššas, Volga gáttis.


Ungára.
Ungára (ungáragillii "Magyarország") dahjege Ungára dásseváldi (ungáragillii "Magyar Köztársaság") lea riika Eurohpás. Dan rádjeriikkat leat Románia, Slovenia, Slovakia, Kroatia, Serbia, Ukraina ja Nuortariika. Ungára olmmošlohku lea sullii 10 000 000, ja dan oaivegávpot lea Budapest.


Suriname.
Suriname dahjege Suriname dásseváldi lea riika Lulli-Amerihkás. Dan rádjeriikkat leat Guyana oarjin, Brasilia lullin ja Frankriikka Guyana nuortin. Davvin lea Atlánta. Riika lei dolin Vuolleeatnamiid koloniija, muhto šattai iehčanas riikan jagi 1975. Suriname olmmošlohku lea sullii 560 000, ja dan oaivegávpot lea Paramaribo.


Lulli-Amerihkká.
Lulli-Amerihkká lea eatnanoassi Gaska-Amerihká lulábealde.


Argentiinná.
thumb
Argentiinná dahjege Argentiinná dásseváldi lea riika Lulli-Amerihkás. Dan rádjeriikkat leat Bolivia, Brasil, Chile, Paraguay ja Uruguay.
Vuođđodieđut:.
Oaivegávpot: Buenos Aires


Bolivia.
Bolivia dahjege Bolivia dásseváldi lea riika Lulli-Amerihkás. Dan rádjeriikkat leat Argentina, Brasil, Chile, Paraguay ja Peru. Hálddahuslaš oaivegávpot lea Chuqi Yapu.


Brasilia.
Brasilia dahjege Brasilia lihttodásseváldi lea riika Lulli-Amerihkás.


Chile.
Chile dahjege Chile dásseváldi () lea seakka ja guhkes riika Lulli-Amerihká lullioasis. Dan oaivegávpot lea Santiago de Chile. Dan rádjeriikkat leat Bolivia ja Argentina nuortan ja Peru davvin. Riikkas oarjjás lea Jaskesáhpi.
Vuođđodieđut:.
Ássit: 16 928 873 (2009 evtt.)


Ecuador.
Ecuador dahjege Ecuadora dásseváldi (,), lea riika Lulli-Amerihká oarjjabealde. Ecuadora rádjeriikkat leat Jaskesáhpi oarjin, Kolombia davvin, Peru nuortin ja lulábealde.
Ecuadora dásseválddi presideanta lea Rafael Correa.
Geografiija.
Ecuadora oaivegávpot lea Quito. Su stuorimus gávpot ja deaŧaleamos hápman lea Guayaquil.


Guyana.
Guyana dahjege Guyana dásseváldi lea riika Lulli-Amerihkás


Colombia.
Colombia dahje Colombia dásseváldi lea riika Lulli-Amerihkás.


Peru.
Peru dahjege Peru dásseváldi (, ja) lea riika Lulli-Amerihkás. Dan rádjeriikkat leat Ecuador ja Kolombia davvin, Brasil nuortan, Bolivia lullinuortan ja Chile lullin. Riikkas oarjjás lea Jaskesáhpi.
Presideanta: Pedro Castillo (2021-)Stáhtaministtar: Guido Bellido (2021-)
Guovllut ja leanat.
Perus leat 25 guovllu () ja okta leatna (). Juohke leanas lea ieža hálddahus, mas leat sátnejođiheaddji ja ráđđi. Lima leana hálddaša gávpoga ráđđi.


Uruguay.
Uruguay dásseváldi (spánskagillii "República Oriental del Uruguay" dahjege "Uruguay nuortaeatnanlaš dásseváldi") lea iehčanas dásseváldi Lulli-Amerihkás. Dan rádjeriikkat leat Brasil ja Argentina. Dan oaivegávpot lea Montevideo.


Afrihká.
Afrihká lea máilmmi goalmmádin stuorámus eatnanoassi. Dan eananviidodat lea 30 065 000 km², mii lea 20,3% olles Eatnama viidodagas.


Davvi-Amerihkká.
Davvi-Amerihkká lea nannán Lulli-Amerihká davábealde, Jaskesábi ja Atlántta gaskkas.
Maid Gaska-Amerihkká ja Karibiameara sullot gullet Davvi-Amerihkii.


Meksiko.
Meksiko (spánskagillii "México") lea riika Davvi-Amerihkás. Dan olmmošlohku lea 114 000 000 (2011) ássi, ja dan viidodat lea 1 959 248 km². Riikka oaivegávpot ja stuorámus gávpot lea Meksiko gávpot.


Fiži.
Fiži, virggálaš namma Fiži dásseváldi lea suoloriika Oseanias. Dan lagamus ránnját leat oarjin Vanuatu, oarjelullin Ođđa-Kaledonia, lullin Ođđa-Selánda, nuortin Tonga, davvenuortin Samoalaš Sullot ja Wallis ja Futuna (gullet Frankriikii), ja davvin Tuvalu. Fiži lea suoločoahkki mas leat badjelaš 330 sullo. 110 dain olbmot ásset bistevaččat. Lassin gávdnojit maiddái 500 sulloža ja buot buohkanassii Fiži sullot gokčet 18,300 njealjehaskilomehtera. Doppimus suolu lea Ono-i-Lau. Guokte stuorámus sullo leat Viti Levu ja Vanua Levu. Doppe ásset 87% riikka ássiin. Fižis orrot 898,760 olbmo. Viti Levus lea Suva, Fiži oaivegávpot. Suvas lea Fiži váldohápman. Eanas Fiži ássiin orrot Viti Levu riddoguovlluin. Viti Levu siseatnan lea eanas meahcci.
Fiži ekonomiija vuođđu lea vuovdedoallu, minerálaid boltun ja guolásteapmi. Fiži doalvu maiddái sohkarbohcciid olgoriikii. Riikka valuhtta lea Fižidollár.
Fiži sullot leat eanemustá šaddan dollaváriid russumiin mat álge 150 miljovnna jagi áigi. Velá dán áigge Vanua Levu ja Taveuni sulluin lea dollavárredoaibma. Fižii olbmot ásaiduvve guokteduhát jagi ovdal min áiggi. Fiži šattai brihtalaš válddi vuollái 1874. Dat lei brihtalaš ruvnnu koloniija jagi 1970 rádjái. Dalle Fiži šattai iešstivrejeaddjin ja virggálaš namma lei "Dominion of Fiji". Jagi 1987 dásseváldi julggaštuvvui moadde ráđđehusnjeaidima maŋŋá.
Fiži lea bivnnuhis báiki turisttaide. Sulluin gávdnojit dollavárit ja tropihkalaš čázit.
Geahča maid.
Fižisullot


Australia.
Australia dahjege Australia stáhtaidovttastupmi lea riika ja eatnanoasi Oseanias.
Geahča maid.
Australia


Nauru.
Nauru dásseváldi dahjege Nauru lea suolostáhta Jaskesábis beaivvedási láhka.


Aotearoa.
Aotearoa dahje Ođđa-Selánda () lea riika Oseanias. Riikii gullet davvesuolu ja oarjesullo ja vel dasa lassin máŋga smávva sullo. Dan oaivegávpot lea Te Whanga-nui-a-Tara () Lagamus stuorra eanamássát leat oarjin Austrália (1530 km lagamus sullos), davvin fránskalaš suolu Ođđa-Kaledonia ja suolostáhtat Tonga ja Fiži, ja vel lullin Antárktis (3000 km Aotearoa lulimus geažis). Geografalaččat riika lea muhtun oase austrálialaš baldu alde ja muhtun oase Jaskesmeara baldu alde. Aotearoa kultuvra lea ovttastuvvon sihke Austrália eurohpálaš kultuvrrain ja Oseania polynesalaš kultuvrrain. Aotearoa lea gonagasriika ja mielde servošis Commonwealth of Nations. Aotearoas lea parlementáralaš vuođđoláhka. Guovddáš ealáhussuorggit leat eana- ja vuovdedoallu, borramušindustriija (eanas meieriijabuktagat) ja turisma
Geografiija.
Golbma njealjádasa olmmošlogus orrot davvesullos. Maiddái oaivegávpot Wellington ja stuorámus gávpot Auckland ("maori: Tāmaki Makaurau" dahjege "Ākarana") leat davvesullos.
Aotearoas leat máŋga duottarguovllut mat šadde dalle go guokte kontinentabaldu bohte oktii. Alimus várri lea Mount Cook man allodat lea 3724 m.


Papua Ođđa-Guinea.
Papua Ođđa-Guinea lea riika Oseanias.


Palau.
Geahča maid.
Palau


Samoa.
Samoa, dahjege virggálaš namain Samoa iehčanas stáhta (gitta jahkái 1997 Oarje-Samoa dahjege Oarje-Samoa iehčanas stáhta, jagiin 1900–1914 Duiskka Samoa), lea sulloriika Jaskesábis. Ovttas Amerihká Samoain gohčoduvvo Samoa suolun, mat gullet Polynesia sulluide.
Geahča maid.
Samoa


Salomonsullot.
Geahča maid.
Salomonsullot


Tonga.
Tonga lea riika Oseanias. Dan oaivegávpot lea Nuku'alofa.
Geahča maid.
Toŋa


Vanuatu.
Vanuatu dahjege Vanuatu dásseváldi lea suoloriika Oseanias.


Chad.
Chad ("Tashād" ja) dahjege Chada dásseváldi ("Jumhūrīyat Tashād" ja) lea riika Afrihkás. Dan rádjeriikkat leat davvin Libya, nuortin Sudan, lullin Gaska-Afrihká dásseváldi, oarjelullin Kamerun ja Nigeria sihke oarjin Niger. Chad lea Afrihká viđádin stuorámus stáhta viidodaga ektui. Riikka oaivegávpot ja stuorámus gávpot lea N'Djamena.


Algeria.
Algeria (, "Al Jaza'ir", "Dzayer") dahje Algeria demokráhtalaš álbmotdásseváldi lea dásseváldi Afrihkás. Dan rádjeriikkat leat nuortadavvin Tunisia, nuortin Libya, nuortalullin Niger, oarjelullin Mali ja Mauritania sihke oarjin Marokko ja Oarje-Sahára. Su oaivegávpot lea Alger.
Gielat.
Vuođđolága 3 § mielde Algeria virggálaš giella ja riikkagiella lea arábagiella. Algeria nubbi riikkagiella lea tamazighagiela, muhto dát ii leat virggálaš giella.


Angola.
Angola dahjege Angola dásseváldi lea riika Lulli-Afrihkás. Dan rádjeriikkat leat Namibia, Kongo dásseváldi, Kongo demokráhtalaš dásseváldi ja Zambia.


Benin.
Benin dahjege Benina dásseváldi lea riika Afrihkás.


Botswana.
Botswana dahjege Botswana dásseváldi lea riika Afrihkás. Dan rádjeriikkat leat davvin ja oarjin Namibia, davvin Zambia, nuortin Zimbabwe ja lullin Lulli-Afrihká. Botswana oaivegávpot lea Gaborone. Botswana lea rikkis eana.
Historjá.
Botswana guovllus leat 17000 jagi boaris arkeologalaš dieđut ássanhistorjjás. Bantugiel olbmot bohtet Botswanai sullii j. 190 - 450.
Gielat.
Botswana virggálaš giella lea eaŋgalsgiella. Dása lassin measta buohkat máhttet maiddái bantugielaide gullevaš tswanagiela. Vuođđoskuvllas tswanagiella lea oahppogiellan. Eaŋgalsgiela oahpahus álgá nubbe luohkás.


Burkina Faso.
Burkina Faso lea riika Oarje-Afrihkás. Dan rádjeriikkat leat davvin Mali, nuortin Niger, nuortalullin Benin, lullin Togo ja Ghana sihke oarjelullin Elfenbenariddu. Riikka oaivegávpot lea Ouagadougou.
Gielat.
Burkina Faso virggálaš giella lea fránskkagiella, muhto riikkas leat maiddái riikkagielat. Burkina Faso riikkagielat leat mooregiella, bissagiella ja djulagiella, muhto dát eai leat virggálaš giellan.


Burundi.
Burundi dahjege Burundi dásseváldi lea riika Gaska-Afrihkás. Dan rádjeriikkat leat davvin Rwanda, nuortin ja lullin Tansánia ja oarjin Kongo demokráhtalaš dásseváldi sihke maiddái Tanganjikajávri.


Djibouti.
Djibouti ("Jībūtī",,) dahjege Djibouti dásseváldi ("Jumhūrīyat Jībūtī",,) lea riika Afrihkás. Djibouti oaivegávpot lea seammánammasaš Djibouti.
Gielat.
Djibouti lea máŋggagielat stáhta. Dán virggálaš gielat leat arába- ja fránskkagiella. Dáidda lassin Djiboutis hállojuvvojit somála- ja afargiella. Eanaš oassi djiboutilaččain hállet eatnigiellan somálagiela (sullii 524 000 olbmo). Nubbin stuorámus giella lea afárgiela man hállet sullii 306 000 olbmo.


Egypta.
Egypta ("Miṣr") dahjege Egypta arábadásseváldi ("Jumhūriyyat Miṣr al-`Arabiyyah") lea riika Davvi-Afrihkás. Egypta oaivegávpot lea Kairo.


Ekvatoriála Guinea.
Ekvatoriála Guinea, Ekvatoriála Guinea dásseváldi, Ekváhtor-Guinea dahje Ekváhtor-Guinea dásseváldi lea riika Afrihkás.


Elefántačalánriddu.
a> lei riikka oaivegávpot ja lea vel dan stuorámus gávpot.
Elefántačalánriddu dahjege Elefántačalánrittu dásseváldi lea riika Afrihkás.


Eritrea.
Eritrea dahjege Eritrea stáhta lea riika Afrihkás. Riikka oaivegávpot lea Asmara.
Gielat.
Eritreas lea máŋggagielat stáhta. Riikkas ii leat virggálaš giella dahje gielat.


Etiopia.
Etiopia (/ʔitjoppʼɨja/) dahje Etiopia demokráhtalaš lihttodásseváldi ("Ityop’iya Federalawi Demokrasiyawi Ripeblik"), ovddeš Abessinia lea riika Afrihkás. Riikka oaivegávpot ja stuorámus gávpot lea Addis Abeba. Etiopia lea eananrádji davvin Eritrea ja Djibouti, nuortan Somalia, lullin Kenia, oarjin Sudan ja Lulli-Sudan.


Gabon.
Gabon dahjege Gabona dásseváldi lea riika Afrihkás. Gabona oaivegávpot lea Libreville.


Gaska-Afrihká dásseváldi.
Gaska-Afrihkká dahjege Gaska-Afrihká dásseváldi lea riika Afrihkás. Riikka oaivegávpot lea Bangui.


Gambia.
Gambia dahjege Gambia dásseváldi lea riika Afrihkás. Riikka oaivegávpot lea Banjul.


Ghana.
Ghana dahjege Ghana dásseváldi lea riika Afrihkás. Ghana oaivegávpot lea Accra.


Guinea.
Guinea dahjege Guinea dásseváldi (), lea oarje-afrihkálaš riika. Ovdalis su namma lei Fránskalaš Guinea.


Guinea-Bissau.
Guinea-Bissau dahjege Guinea-Bissau dásseváldi lea riika Afrihkás. Riikka oaivegávpot lea Bissau.


Kamerun.
Kamerun dahjege Kameruna dásseváldi lea riika gaska-Afrihkás. Dan rádjeriikkat leat nuortadavvin Chad, nuortin Gaska-Afrihká dásseváldi, lullin Gabon, Kongo dásseváldi ja Ekvatoriála Guinea ja oarjin Nigeria. Kameruna oaivegávpot lea Yaoundé.
Gielat.
Vuođđolága 1 § 3 mom. mielde Kameruna virggálaš gielat leat fránskkagiella ja eaŋgalsgiella.


Kap Verde.
Kap Verde dahjege Kap Verde dásseváldi lea riika Afrihkás.


Kenia.
Kenia (swahila- ja) dahjege Kenia dásseváldi (ja) lea riika nuorta-Afrihkás ekváhtora lahka. Stuorra oassi riikkas lei ovddeš brihttalaš koloniija gitta 1963 British Eastafrica nama vuolde. Kenia riikaráját gusket Tanzaniai lulás, Ugandai oarjás, Lulli-Sudanii oarjedavás, Etiopiai davás, Somaliai nuortadavás ja Indiaábi nuortalulás.
Dehálaš importagálvvut leat olju, ruovdi, plastihkka ja mašiinnat. Dehálaš eksportagálvvut leat gáffe, šattut, deadja ja semeanta. Dat deháleamos gávperiikkat leat USA, Stuorra Britannia, Duiska, Japana ja Uganda.
Kenias gávdnojit ollu iešguđetge eallit, ja lea maiddái erenomáš fiinna luondu, mii lea dagahan ahte ollu turisttat matkkoštit dokko juohke jagi.
Dan oaivegávpot lea Nairobi. Kenias orrot 40 046 566 olbmo.


Komorat.
dahjege Komoraid uniovdna dahje Komoraid lihttu lea sulloriika Afrihkás.


Kongo demokráhtalaš dásseváldi.
Kongo demokráhtalaš dásseváldi dahjege eahpevirggálaččat Kongo-Kinshasa lea riika Afrihkás. Kongo demokráhtalaš dásseválddi oaivegávpot lea Kinshasa.


Kongo dásseváldi.
Kongo dásseváldi, Kongo dahje maiddái eahpevirggalaččat Kongo-Brazzaville lea riika gaska-Afrihkás.


Lesotho.
Lesotho dahjege Lesotho gonagasriika () lea riika Afrihkás. Riikka oaivegávpot ja stuorámus gávpot lea Maseru.


Liberia.
Liberia dahjege Liberia dásseváldi lea riika Afrihkás. Riika oaivegávpot lea Monrovia.


Libya.
thumb
Libya stáhta () dahje Libya () lea riika Davvi-Afrihkás.


Lulli-Afrihká.
Lulli-Afrihká (Lulli-Afrihká dásseváldi) dahjege Mátta-Afrihká (Mátta-Afrihká dásseváldi) lea riika Afrihkás.
Gielat.
Vuođđolága 6 § mielde Lulli-Afrihkás leat 11 virggálaš giela: afrikánsagiella, eaŋgalsgiella, lullindebelegiella, xhosagiella, zulugiella, swazigiella, davvisothogiella, sothogiella, tswanagiella, tsongagiella, vendagiella.


Madagaskar.
Madagaskar dahjege Madagaskara dásseváldi lea riika ja suolu Afrihkás.


Malawi.
Malawi dahjege Malawi dásseválddi lea riika Afrihkás. Malawi oaivegávpot lea Lilongwe.


Mali.
Mali dahjege Mali dásseváldi () lea riika Oarje-Afrihkás. Dan rádjeriikkat leat davvin Algeria, nuortin Niger ja lullin Burkina Faso ja Elefántačalánriddu, oarjelullin Guinea ja oarjin Senegal ja Mauritania. Mali oaivegávpot lea Bamako.


Marokko.
Marokko ("al-maġrib" ja "Lmeɣrib") dahjege Marokko gonagasriika ("al-Mamlakah al-Maghribiyah" ja "Tageldit n Lmaɣrib") lea riika Afrihkás. Dan oaivegávpot lea Rabat.
Gielat.
Áraba-, berbera- ja fránskkagielat šilttat
Vuođđolága 5 § mielde Marokko virggálaš giella leat arábagiella ja tamazighagiela. Vaikko fránskkagiella geavahuvvo virggálaš dokumeanttain ja gávppašeamis, dát ii leat virggálaš giella iige riikkagiella, muhto lea gal lingua francan.


Mauritánia.
Mauritánia dahjege Mauritánia islamlaš dásseváldi lea riika Afrihkás.


Mauritius.
Mauritius dahjege Mauritiusa dásseváldi lea riika Afrihkás.


Mosambik.
Mosambik dahjege Mosambika dásseváldi lea riika Afrihkás. Dan rádjeriikkat leat davvin Tansánia ja Malawi, oarjedavvin Zambia ja oarjin Zimbabwe, Eswatini ja Lulli-Afrihká. Oaivegávpot lea Maputo.


Namibia.
Namibia dahjege Namibia dásseváldi lea riika Afrihkás. Namibia oaivegávpot lea Windhoek.


Niger.
Niger dahjege Nigera dásseváldi lea riika Afrihkás. Niger oaivegávpot lea Niamey.


Nigeria.
Nigeria dahjege Nigeria lihttodásseváldi lea riika Afrihkás.
Gielat.
Váikko Nigerias hállojuvvojit 519 giela, beare okta dáin gielain lea virggálaš vuođđolága 55 § mielde: eaŋgalsgiella. Seamma paragráfa mielde Nigerias leat 3 riikkagiela: hausagiella, igbogiella ja jorubagiella.


Rwanda.
Rwanda dahjege Rwanda dásseváldi lea riika Afrihkás. Dan rádjeriikkat leat davvin Uganda, nuortin Tanzánia, lullin Burundi ja oarjin Kongo demokráhtalaš dásseváldi. Rwanda oaivegávpot lea Kigali.
Gielat.
Vuođđolága 8 § mielde Rwanda virggálaš gielat leat kinyarwandagiella, eaŋgalsgiella ja fránskkagiella. Dasa lassin kinyarwandagiella lea vuođđolága mielde riikkagiella. Jagis 2017 swahilagiella dohkkejuvvui virggálaš giellan. Swahilagiela dohkkeheami maŋŋel giella-aktivisttat sihtet, ahte maiddái Rwanda seavagiella lasihuvvošii vuođđoláhkii virggálaš giellan.
Álbmotgoddin.
Rwanda álbmotgoddin lea jagis 1994 Rwandas dáhpáhuvvan joavkogoddin, mas máŋggat ekstremahutujoavkkut, earet eará "Interahamwe" (dahje "Interhamwe"), godde čuođi beaivve áigge sullii 800 000 tutsi ja mášolaš hutu.


Senegal.
Senegal dahjege Senegala dásseváldi lea riika Afrihkás.


Seychellat.
Seychellsullot dahjege Seychellat lea riika Afrihkás.


Sierra Leone.
Sierra Leone dahjege Sierra Leone dásseváldi lea riika Afrihkás.


Somália.
Somália dahje Somalia dahjege Somália lihttodásseváldi dahje Somalia lihttodásseváldi lea riika Afrihkás. Somália oaivegávpot lea Mogadishu.


Sudan.
Sudan dahjege Sudana dásseváldi lea riika Afrihkás. Dan oaivegávpot lea Khartoum.


Swazieana.
Swazieana dahjege eSwatini (swazigillii: "eSwatini"), virggálaččat Swazieatnama gonagasriika dahjege eSwatini gonagasriika (swazigillii: "Umbuso weSwatini)" lea unna riikkaš lulli-Afrihkás. Riikkas leat guokte oaivegávpoga: Mbabane (hálddahuslaš) ja Lobamba (gonagaslaš).


São Tomé ja Príncipe.
São Tomé ja Príncipe dahjege São Tomé ja Príncipe demokráhtalaš dásseváldi () lea suoloriika Afrihkás.


Tansánia.
Tansánia, maiddái Tansania, Tanzánia ja Tanzania dahjege Tansánia ovttastuvvan dásseváldi (,) lea riika nuorta-Afrihkás. Dan rádjeriikkat leat davvin Kenia ja Uganda, lullin Zambia, Malawi ja Mosambik sihke oarjin Rwanda, Burundi ja Kongo demokráhtalaš dásseváldi. Riikka oaivegávpot lea Dodoma ja riikka stuorámus gávpot lea Dar es Salaam.
Eatnandiehtu.
Lahka Kenia ráji davvinuorta-Tansanias lea Afrihká alimus várri Kilimanjaro (5 895 m).


Togo.
Togo dahjege Togo dásseváldi lea riika Afrihkás. Dan rádjeriikkat leat davvin Burkina Faso, nuortin Benin ja oarjin Ghana. Riikka oaivegávpot lea Lomé mii lea Guinealuovtta rittus.
Gielat.
Vuođđolága 3 § mielde Togo virggálaš giella lea fránskkagiella.


Tunisia.
Tunisia ("Tūnis",) dahjege Tunisia dásseváldi ("Al-Ǧamhūriyyat at-Tūnisiyyah") lea riika Afrihkás. Dan rádjeriikkat leat oarjin ja oarjelullin Algeria ja nuortalullin Libya.
Gielat.
Vaikko vuođđolága 3 § mielde Tunisia virggálaš giella lea arábagiella, fránskkagiella geavahuvvo dábálaččat.


Uganda.
Uganda dahje Ugánda dahjege Uganda dásseváldi dahje Ugánda dásseváldi lea riika Afrihkás.


Zambia.
Zambia dahjege Zambia dásseváldi lea riika Lulli-Afrihká siseatnamis. Dan rádjeriikkat leat davvin Kongo demokráhtalaš dásseváldi, oarjin Angola, lullin Namibia, Botswana, Zimbabwe ja Mosambik, nuortin Malawi ja Tanzánia. Riikka oaivegávpot lea Lusaka.
Victoriagoržžit leat Zambias ja Zimbabwe rájis.


Zimbabwe.
Zimbabwe dahjege Zimbabwe dásseváldi lea siseananriika lulli-Afrihkás. Dan viidodat lea sullii 391 000 km² ja olmmošlohku lea sullii 14 miljovnna ássi. Riikka oaivegávpot ja stuorámus gávpot lea Harare. Zimbabwe rádjašuvvá davvin Zambiai, nuortan Mosambikii, lullin Lulli-Afrihkái ja oarjin Botswanai. Davveráji alde golgá Zambezijohka, masa gullojit maiddái Victoriagoržžit, Zimbabwe stuorámus turistabáiki.
Jagis 1965 Lulli-Rhodesia koloniija stáhtaministtar Ian Smith julggaštii riikka iešheanalažžan Ovttastuvvan gonagasriikkas namain Rhodesia, muhto ii ožžon dovddastusa eará riikkain. Guhkes siskkáldassoađi maŋŋel riika oaččui jagis 1980 eanetlogustivrema ja nu maid riikkaidgaskasaš dovddastusa, ja rievdadii nama Zimbabwen. Robert Mugabes šattai ođđa riikka vuosttáš presideanta ja stivrii dan 2017 dassái. Dan maŋŋel Emmerson Mnangagwa lea leamaš Zimbabwe presideanta.
Zimbabwe ekonomiijalaš dilli lea šaddan hui headjun maŋimus jagiin, ja hyperinflašuvdna lea leamaš stuorra váttisvuohta. Riikka bargguhisvuođadássi lea 80–95 %. Deháleamos eksportagálvvut leat koalla, bumbol, duhpat, golli, nihkkel, sohkar ja máisa ja deháleamos gávpeguoimmit leat Lulli-Afrihká, Ovttastuvvan gonagasriika, Jáhpan, Duiska ja USA.


Ceuta.
Ceuta lea Espánnjai gullevaš autonomalaš gávpot.


Ohcejohka.
Ohcejohka (,,) lea Suoma gielda Lappi eanangottis. Ohcejogas orrot 1 220 olbmo ja viidodat lea 5 372,01 km², mas 227,52 km² lea čáhci. Gieldda čoahkkivuohta lea beare 0,25 ássi/km2. Suoma gielddain beare Suovvaguoikkas ja Eanodagas lea uhcit čoahkkivuohta.
Ohcejoga gieldda rádjegielda Suomas lea Anár. Norgga beale rádjegielddat leat Kárášjohka, Deanu gielda ja Unjárga.
Ohcejoga gielda lea sihke Suoma ja Eurohpá Uniovnna davimus gielda. Eurohpá Uniovnna davimus báiki lea merkejuvvon muitogeađggin.


Stockholbma.
Stockholbma () lea Ruoŧa oaivegávpot, stuorámus gávpot ja riikka politihkalaš, kultuvrralaš, medialaš ja ekonomiijalaš guovddáš. Stockholbma lea Ruoŧa ja maiddái Davviriikkaid stuorámus gávpot olmmošlogu ektui. Hálddahuslaččat Stockholbma gullá Stockholmma letnii


Anár.
Anár (, ja ruoŧa- ja dárogillii "Enare") lea gielda Suomas Lappi eanangoddis. Gieldda eanaviidodat lea 17 321 km², mas 2 148,5 km² lea čáhci. Anár lea Suoma stuorámus gielda ja áidna njealjegielat gielda Suomas. Gielddas lea Lappi leana stuorámus jávri Anárjávri (1 102 km²).
Gieldda stuorámus gilli lea Avvil (suomagillii "Ivalo", nuortalašgillii "Âʹvvel"). Eará gilit leat Čeavetjávri, Anár, Leammi, Lismá, Nellim ja Suoločielgi.
Anára girkogilli.
Anárgilli sáhttá dadjat Suoma sámeguovllu guovddážin. Anárgilis doibmet ee. Suoma sámediggi ja sámemusea Siida.


Badje-Duortnus.
Badje-Duortnus (suomagillii "Ylitornio") lea gielda Lappi leanas, Suomas.


Duortnus.
Duortnus (suomagillii "Tornio") lea gávpotgielda Lappi leanas, Suomas.


Giemajávri.
Giemajávri (suomagillii "Kemijärvi") lea gávpotgielda Lappi leanas, Suomas.


Lappi leatna.
Lappi leatna (,) lei Suoma davimus leatna, Oulu leana davábealde. Leanas lei eananrádji maid Ruoŧain, Norggain ja Ruoššain. Lappi leatna lei Suoma stuorámus leatna 98,946 km²:a viidodagain, mii lei 29 %:a Suoma viidodagas. Olmmošlogu dáfus fas Lappi leatna lei Suoma unnimus leatna, jus Ålánda ii váldojuvvo vuhtii.
Lappi leatna lei areálalaččat seamma go Lappi eanangoddi. Leana oaivegávpot lei Roavvenjárga, gos leat ee. Lappi leanaráđđehus ja Lappi universitehta.
Lappi leana gielddat.
Lappi leanas ledje oktiibuot 21 gieldda, main Duortnus, Giemajávri, Giepma ja Roavvenjárga leat gávpogat.


Giepma.
Giepma dahjege Giema gávpot (suomagillii "Kemi" "Kemin kaupunki") lea gávpotgielda Lappi leanas, Suomas.


Gihttel.
Gihttel (suomagillii "Kittilä") lea gielda Lappi leanas, Suomas.


Lulli-Suoma leatna.
Lulli-Suoma leatna lei 1997 - 2009 okta Suoma leanain. Dan rádjeleanat lei Oarje-Suoma leatna ja Nuorta-Suoma leatna. Leanain lei maid eanarádji Ruoššain. Lullin leana rádjánii Suomaluktii.
Jagi 1997 dáhpáhuvai Suomas leatnaođastus. Ođastusas Lulli-Suoma leatnan ovttastahtojuvvui Uusimaa ja Kymi leanat, Kanta- ja Päijät-Häme eanangottit ovddeš Häme leanas ja boares Mikkeli leanas Heinola, Sysmä ja Hartola gielddat.
Jagi 2009 dáhpáhuvai nubbi leatnaođastus, dan jagi maŋŋel ii leat hálddahuslaš dássi gielddaid ja stáhta gaskkas.
Gielddat.
Lulli-Suoma leanas leat oktiibuot 86 gieldda, main Espoo, Hämeenlinna, Helsset, Kouvola, Kotka, Lahti, Lappeenranta, Porvoo ja Vantaa leat gávpogat.


Nuorta-Suoma leatna.
Nuorta-Suoma leatna lei okta Suoma leanain. Dan rádjeleanat lei Lulli-Suoma leatna, Oarje-Suoma leatna ja Oulu leatna. Leanain lei maid eanarádji Ruoššain.
Jagi 1997 dáhpáhuvai Suomas leatnaođastus. Ođastusas Oarje-Suoma leatnan ovttastahttojuvvui Mikkeli leatna (earret Heinola ja dan birasgielddat, mat gullet Lulli-Suoma leatnai), Kuopio leatna ja Davvi-Gárjila leatna.
Jagi 2009 dáhpáhuvai nubbi leatnaođastus, dan jagi maŋŋel ii leat hálddahuslaš dássi gielddaid ja stáhta gaskkas.
Gielddat.
Nuorta-Suoma leanas lei 64 gieldda, main 15 leat gávpogat. Stuorámus gávpogat lei Kuopio, Joensuu ja Mikkeli.
Vearjogovva.
Nuorta-Suoma leana vearjogovas lei ovttastahttojuvvon Savo ja Gárjila vearjogovat.


Oarje-Suoma leatna.
Oarje-Suoma leatna lei okta Suoma leanain. Dan rádjeleanat lei Lulli-Suoma leatna, Nuorta-Suoma leatna ja Oulu leatna.
Jagi 1997 dáhpáhuvai Suomas leatnaođastus. Ođastusas Oarje-Suoma leatnan ovttastahtojuvvui Turku ja Pori leatna, Vaasa leatna, Gaska-Suoma leatna ja Häme leana davvioasit.
Jagi 2009 dáhpáhuvai nubbi leatnaođastus, dan jagi maŋŋel ii leat hálddahuslaš dássi gielddaid ja stáhta gaskkas.
Oarje-Suoma leatnai gulii čieža eanangotti: Lulli-Pohjanmaa, Gaska-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Gaska-Suopma, Pirkanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suopma.
Gielddat.
Oarje-Suoma leanas lei 204 gieldda. Leana guovloguovddážat ledje Tampere, Turku, Jyväskylä, Pori, Vaasa, Kokkola ja Seinäjoki.


Oulu leatna.
Oulu leatna vuođđuduvvui 1775. Rádjeleanat lei ovdal 1997 Lappi leatna davvin, Oarje-Suoma leatna ja Nuorta-Suoma leatna lullin. Oarjin rádjin lei Mearrabađaluokta ja nuortin Murmánskka guvlui ja Gárjila dásseváldái.
Jagi 1997 leatnaođastusas Oulu leatna ja Lappi leatna seilo seammán. Oulu leatnai gullet Davvi-Pohjanmaa eanagoddi ja Kainuu eanangoddi.
Jagi 2009 dáhpáhuvai nubbi leatnaođastus, dan jagi maŋŋel ii leat hálddahuslaš dássi gielddaid ja stáhta gaskkas.
Gielddat.
Oulu leanas lei 50 gieldda, main gávpotgielddat Oulu ja Kajaani ledje stuorimusat.


Ålánda.
Ålánda dahjege Ålándda eanangoddi lea demilitariserejuvvon autonomalaš eanangoddi, mii gullá Supmii.


Eanodat.
Eanodat (anárašgillii "Iänudâh", suomagillii "Enontekiö", ruoŧagillii "Enontekis") lea gielda Lappi eanangottis, Suomas. Gielddas leat sullii 2 000 ássi. Gieldda ássiin 88,8 proseanttas lea eatnigiella suomagiella ja 9,5 proseanttas sámegiella. Gieldda viidodat lea 8 391,54 km², mas 413,38 km² leat čáhci. Populašuvdnačoahkkisvuohta lea 0,236 ássi/km². Eanodaga rádjegielddat leat Suoma bealde Muoná, Gihttel ja Anár, Norggas Guovdageaidnu, Ráisa, Gáivuotna ja Omasvuotna ja Ruoŧas ges Girona gielda.
Eanodagas leat buot Suoma duoddarat mat leat badjel 1000 mehtera.


Keminmaa.
Keminmaa lea gielda Lappi leanas, Suomas.


Muoná.
Muoná, suomagillii Muonio, lea gielda Lappi leanas, Suomas.


Pelkosenniemi.
Pelkosenniemi lea gielda Lappi leanas, Suomas.


Pello.
Pello (ovddeš "Turtola") lea gielda Lappi leanas, Suomas. Pello gielda gullá Duortnusleagi guovlogildii. Rádjegielddat leat Suoma bealde Kolari, Badje-Duortnus ja Roavvenjárga ja Ruoŧa bealde Badje-Duortnus ja Bájil.


Posio.
Posio lea gielda Lappi leanas, Suomas.


Ranua.
Ranua lea gielda Lappi leanas, Suomas.


Roavvenjárga.
Roavvenjárga (, ja) lea Suoma davimus gávpot ja davimus eanangotti Lappi hálddahusguovddáš. Ovddeš Roavvenjárgga gávpot ovttastahttojuvvui jagi 2006 álggus Roavvenjárgga dálongielddain, ja dálá Roavvenjárga lea olmmošlogu dáfus Suoma 15. stuorámus gávpot ja viidodaga ektui Eurohpá stuorámus gávpot.
Ovddeš Roavvenjárgga gávpot, mii lea dálá Roavvenjárgga gávpoga guovddáš, lea Ovnnesjoga ja Giemajoga deaivvadanbáikkis. Roavvenjárggas gávdnojit earret eará Suoma davimus universitehta Lappi universitehta ja davimus buohcceviessu Roavvenjárgga guovddášbuohcceviessu. Turismmas lea mearkkašahtti rolla gávpoga ekonomiijai.


Roavvenjárgga dálongielda.
Roavvenjárgga dálongielda lei gielda Lappi leanas, Suomas. Jagi 2006 álggus dat ovttastuvvui Roavvenjárgii.


Roavvenjárggá dálongielda.
#REDIRECT Roavvenjárgga dálongielda


Salla.
Salla lea gielda Lappi leanas, Suomas.


Simo.
Simo lea Suoma gielda Davvi-Pohjanmaa eanangottis. Simo rádjegielddat leat Ii, Kemi, Keminmaa, Ranua ja Tervola.
Gilit.
Alaniemi, Asemakylä, Hamari, Karisuvanto, Maksniemi, Matala, Onkalonperä, Pömiö, Sankala, Simonkylä, Simoniemi, Soikko, Tainijoki, Taininiemi, Viantie, Ylikärppä, Marostenmäki


Soađegilli.
Soađegilli (,) lea gielda Lappi leanas Suomas. Dan rádjegielddat leat Anár, Giemajávri, Gihttel, Pelkosenniemi, Roavvenjárga ja Suovvaguoika.
Gilit.
Aska, Hinganmaa, Jeesiö, Kelujärvi, Kersilö, Kierinki, Kukasjärvi, Lismanaapa, Lokka, Luosto, Madetkoski, Moskuvaara, Orajärvi, Petkula, Puolakkavaara, Purnumukka, Rajala, Raudanjoki, Riipi, Sassali, Sattanen, Seipäjärvi, Siurunmaa, Syväjärvi, Tankavaara, Torvinen, Uimaniemi, Unari, Vaalajärvi, Vuojärvi ja Vuotso.


Suovvaguoika.
Suovvaguoika (anárašgillii "Suovâkuoškâ", suomagillii "Savukoski") lea gielda Lappi leanas, Suomas.


Tervola.
Tervola lea gielda Lappi leanas, Suomas.


Kárášjohka.
Kárášjoga ođđa girku huksejuvvon jagis 1974
Kárášjoga boares girku huksejuvvon jagis 1807
Kárášjoga gielda (,) lea Norgga gielda sis-Finnmárkkus, Romssa ja Finnmárkku fylkkas. Kárášjoga rádjegielddat leat Porsáŋgu ja Deatnu davvin, Guovdageaidnu oarjin, Suoma bealde Ohcejohka nuortin ja Anár lullin. Gieldda čoahkkebáiki lea Kárášjoga gáttis, sullii 18 km Suoma rájis.
Kárášjohka gohčoduvvo maid "sámiid oaivegávpogin" danin go gieldda ássiin 80 proseantta leat sápmelaččat ja Kárášjoga gilis lea Norgga Sámedikki viessu. Dása lassin Kárášjogas doibmet sámi nášunalmusea Sámiid Vuorká-Dávvirat, NRK Sápmi, Sámi dáiddaguovddáš ja doppe lei sámegielat aviissa Ávvir doaimmahus.
Historjá.
Bivdorokkit duođaštit ahte Kárášjoga guovllus leat ássan olbmot jo 3000 o.Kr. Boares dálveorohat Ávjovárri lea rievdan Kárášjoga gillin. Kárášjohka šattai iežaset gieldan jagis 1867 ja jagis 1872 dat šattai sierra girkosuohkanin.
Kárášjoga boares girku lea huksejuvvon 1807s ja dat lea Finnmárkku boarráseamos girku ja áidna visti mii ii buollán nuppi máilmmisoađi áigge. Ođđa girku lea huksejuvvon 1974s.


Ákŋoluokta.
Ákŋoluokta () lea suohkan (gielda) Romssa ja Finnmárkku fylkkas. Suohkan lea Sállana lulit oassi ja oassi Stiertnás. Suohkanis leat golbma váldogili: Ákŋoluokta / Hasvik (su. 400 olbmo), Goahteluokta / Breivikbotn (su. 300 olbmo) ja Mearragohppi / Sørvær (su. 200 olbmo).


Áltá.
Áltá dahjege Álaheadju (,) lea gielda Romssa ja Finnmárkku fylkkas. Gieldda hálddahusguovddáš, Álttá gávpot oaččui gávpotárvvu 2001:as.


Báhcavuotna.
Báhcavuotna () lea gielda Romssa ja Finnmárkku fylkkas.


Bearalváhki.
Bearalváhki (,) lea gielda Romssa ja Finnmárkku fylkkas. Gieldda rádjegielddat leat Báhcavuotna, Deatnu ja Čáhcesuolu. Bearalvágis orrot oktiibuot badjelaš 1 000 olbmo, ja gieldda hálddahusguovddáš lea Bearalváhki.


Čáhcesuolu.
Čáhcesuolu (, kveana- ja suomagillii "Vesisaari") lea gielda Romssa ja Finnmárkku fylkkas. Čáhcesullo gávpot oaččui gávpotárvvu 1833 ja dat lea Finnmárkku hálddahusguovddáš. Čáhcesullui bohte 1800-logus olu suopmelaš sisafárrejeaddjit dahjege kveanat, mii ain vuhtto gávpoga kultuvrras ja máŋgga suopmelaš goargguin. Dan dihte gávpot lea muhtumin karakteriserejuvvon "kveanaoaivegávpogin".


Davvesiida.
Davvesiida () lea gielda Romssa ja Finnmárkku fylkkas.


Deanu gielda.
Deanu gielda (dárogillii Tana kommune, dahje "Taanan komuuni",) lea gielda Romssa ja Finnmárkku fylkkas "Romsa ja Finnmárku". Gieldda viidodat lea 4049,72 km² ja doppe leat 2 901 (2012) ássi, mas stuorámus oassi leat sápmelaččat. Gieldda hálddahusguovddáš lea Deanušaldi. Gieldda alimus várri lea Rástegáisá (1067 m). Deatnu lea guovttegielat gielda: davvisámegiella ja dárogiella leaba virggálaš gielat.
Gieldda váldoealáhusat leat boazodoallu, luossabivdu, eanandoallu, ruvkeindustriija ja bálvalusealáhus.
1964:s Deatnu ja dan dološ rádjegielda Buolbmát ovttastahttojuvvojedje.


Fálesnuorri.
Fálesnuorri (,) lea ovddeš gielda Finnmárkkus. 2020:s oktiičaskkiiga Fálesnuorri ja Hámmárfeasta.
Gilit.
Hálddahusguovddáš lei Ráhkkerávju (dárogillii "Kvalsund"). Eará gilit Fálesnuori gielddas leat Stállogárgu, Skáidi, Áhpenjárga, Jáhkovuonna, Klubbogohppi ja Náivuotna (dárogillii "Stallogargo", "Skaidi", "Revsnes", "Kokelv", "Klubben" og "Neverfjord").
Geografija.
Gielddas leat golbma stuorra nuori ja guokte vuona: Várgonuorri, Fálesnuorri ja Sámmolnuorri (dárogillii "Vargsundet", "Kvalsundet" ja "Samuelsundet"); Riehppovuonna ja Jáhkovuonna (dárogillii "Repparfjorden" ja "Revsbotn").
Historjá.
Nicolas Nielsen ja Kristine Mikkelsdatter (Bánne-Ristin) fálesnuorregávttiin


Gáŋgaviika.
Gáŋgaviika () lea gielda Romssa ja Finnmárkku fylkkas.


Guovdageaidnu.
Guovdageainnu suohkan (,) lea gielda Romssa ja Finnmárkku fylkkas. Dan olmmošlohku lea 2 910 ja viidodat lea 9 707,4 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Guovdageaidnu.
Namma.
Dárogiel namma "Kautokeino" boahtá suomagiel namas "Koutokeino" ja dat fas sámegiel namas "Guovdageaidnu".
Namma «Guovdageaidnu» sáhttá boahtit das, ahte lea seamma guhkes gaska Álahedjui (dološ áigge ledje doppe márkanat), Gárasavvonii, Ráisii ja Kárášjohkii. Eará teoriija lea ahte dat lea báiki gos šaddá gámasuoinnit.
Demografiija.
Jagi 2011:s lei olmmošlohku Guovdageainnus 2 927 ássi. Sullii 2000 olbmo orrot Guovdageainnu márkanbáikkis. Mázes gaskal Guovdageainnu ja Álttá ásset lagabui 300 olbmo. Leat 763 olbmo geat leat gaskkal 0-19 jagi boarrásat. Badjel 50 % álbmogis leat vuollel 30 jagi ja badjel 66 jagi boarrásat leat vuollel beali Norgga gaskamearis.
Geografiija.
Guovdageainnu suohkana viidodat lea 9 707,34 km² mii dahká das Norgga stuorimus gieldda viidodaga ektui. Gieldda rádjegielddat Áltá davvin, Kárášjohka nuortin, Romssa fylkka bealde Ráisa oarjin ja Návuotna davveoarjin, ja Suoma bealde Anár nuortalullin ja Eanodat lullin.
Guovdageainnu suohkana ja márkanbáikki čađa golgá Guovdageaineatnu.
Gieldda alimus várri lea Mollejus mii lea 974 m. alu. Guovdageainnus leat eanaš soahkemuorat, ja máŋggain sajiin eai leat obage muorat.
Dálkkádat.
Guovdageainnus lea subárktalaš dálkkádat, ja doppe leat liegga geasit ja galbma dálvvit. Skábma bistá sullii 7 vahku, skábmamánu loahpas gitta ođđajagimánu beallemuddui. Geasset lea ijahis idja.
Giella.
Sámegiella lea virggálaš giella sihke sápmelaččain ja almmolaš hálddahusas ja birrasiid 90 % álbmogis lea davvisámegiella eatnigiellan. Guovdageaidnu lei vuosttaš ja guhká áidna suohkan Norggas gos sámegiella lea dásseárvosaš giella dárogielain almmolaš hálddahusas.
Skuvllat.
Guovdageainnu márkanis leat Guovdageainnu mánáidskuvla ja Guovdageainnu nuoraidskuvla. Mánáidskuvllas lea sihke sámegiel ja dárogiel oahpahus, muhto stuorámus oassi mánáin vázzet sámegiel klássas. Nuoraidskuvllas oahpahus ii leat sirrejuvvon giela mielde. Márkanbáikkis lea maid Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla. ja Sámi allaskuvla, gos leat sullii 200 studeantta ja 80 bargi. Máze gilis lea Máze lagasbirasguovddáš, masa gullet vuođđoskuvla, SAÁO ja mánáidgárdi. Máze skuvllas visot oahpahus lea sámegillii. Láhpoluobbala gilis lei maid skuvla, Láhpoluobbala skuvla, muhto dat heaittihuvvui jagis 2012, dasgo ledje beare unnán oahppit.
Politihkka.
Guovdageainnu sátnejođiheaddji lea Johan Vasara.
Nuoraid jienastanlohpi.
Guovdageainnus besse 16- ja 17-jahkásaččat jienastit 2011 jienasteamis. Dát lei vuohki geahččalit boktit nuoraid politihkalaš engašemeantta. Geahččalanortnet galgá guorahallat leago ávki nuoraide addit vejolašvuođa jienastit ja dan bokte boktit sin beroštumi váikkuhit báikkálaš servodateallima ja vejolašvuođa váikkuhit báikkálaš áššiid. Guovdageaidnu lei mielde geahččalanortnegis mas 20 eará suohkana oassálaste.
Válgabiire.
Guovdageaidnu gullá 2009 Sámediggeválggaid rájes Ávjovári válgabiirii. Dasa gullet maid Kárášjoga gielda ja Porsáŋggu gielda. Ovdal 2009 lei Guovdageaidnu sierra válgabiire. Eará válggain Guovdageaidnu lea oassi Finnmárkku válgabiirres.
Fitnodagat.
Guovdageainnus leat golbma «dábálaš» rámbuvrra, Rema 1000 ja Coop Marked leat márkanis, ja Oves Varesenter -rámbuvra lea Máze gilis. Coop Byggmix oktavuođas leat maiddái apotehka ja Vinmonopolet. Márkanbáikkis lea Thon Hotel -hotealla, Kautokeino Villmarksenter, ja Kautokeino Camping. Čoahkkebáikkis leat maid Esso ja Statoil bensinstašuvnnat, ja Gilišilljus lea duodjegávpi Maritex Gávpi. Guovdageainnus lea dasa lassin Pitstop-restoráŋŋa ja gáffestohpu Kafé Risku. Doppe leat maid leamaš Alfred's Kro -restoráŋŋa, mii heaittihuvvui 2011 dahje 2012, ja Boddu-restoráŋŋa mii heaittihuvvui jagi 2013.
Ruvkedoaibma.
Guovdageainnus lea leamaš ruvkedoaibma Biedjovákkis. Ruoŧa fitnodat Arctic Gold lea 2010 rájes geahččalan álggahit fas ruvkedoaimma, muhto suohkanstivra lea hilgon plána. Suohkana áidna dálá ruvke lea Náránaš, gos rogget fuksihta dahje Náránáš-geađggi.
Johtolat.
Guovdageainnus lea unnán almmolaš johtolat, ja measta buohkain lea biila. Busset Guovdageainnu ja Álttá gaskka vudjet juohke beaivvi earret lávvordaga. Geasset Eskelisen Lapin Linjat-fitnodaga busset vudjet Suomas Guovdageainnu čađa Áltái. Dasgo Guovdageainnu lea máŋgasiin guhkes mátki skuvlii, de lea doppe skuvlabussefálaldat nu ahte oahppit sáhttet bussiin mátkkoštit mávssu vuostá. Guovdageainnus leat maiddái taxit. Sullii 10 kilomehtera márkanis davás lea nuppi máilmmisoađi áigásaš girdišillju, muhto doppe eai šat dan áigge girdde. Guovdageainnus leat geainnut Suoma beallái (Riikkageaidnu 93 ja Máttageaidnu 93), Kárášjohkii (Riikkageaidnu 93 ja Riikkageaidnu 92) ja Áltái (Riikkageaidnu 93).
Historjá.
1800-logus lei Guovdageaidnu ovttas Goaskinvákkiin (Kjelvik, dál Davvinjárga), Kárášjogain ja Porsáŋgguin okta gielda, man namma lei Kistrand (Čuđegieddi). Jagiid 1851 šattai Guovdageaidnu, jagis 1861 Goaskinvággi ja jagis 1873 Kárášjohka iežas gieldan.
Guovdageainnu stuimmit ledje Guovdageainnus jagis 1852.
Sápmelaččat.
Guovdageaidnu lea sámeguovllu gielalaš ja kultuvrralaš guovddáš. Gielda lea Norgga stuorámus sámi suohkan ja boazodoalu guovddáš.
Sámi álbmotbeaivvi ávvudeapmi.
Sámi álbmotbeaivvi lávejit ávvudit Báktehárjjis, ja doppe ordnejuvvojit doalut 6.2. Vuođđoskuvlla šilljus lea unna ávvudeamaš gos levget Sámi leavggain ja lávlut Sámi soga lávlaga.
Giđđalodden.
Guovdageainnus lea giđđalodden leamaš árbevirolaš bivdu dáloniid gaskkas. Norgga lága mielde ii leat lohpi giđđat lottiid bivdit, muhto Guovdageainnus lea leamaš sierra lohpi (geahččalanortnet) juo máŋgga jagi. Jagi 2011 lea plána mielde maŋimuš háve geahččalanortnetdoaibma ovdalgo galgá šaddat bistevaš lodden. Ollosat ohcet juohke jagi lobi ohcat, ja bivdu bistá moadde vahku. Dábálaččat olbmot loddejit eahkediid ja ijaid, go dalle lea álkimus bivdit. Lottit maid lea lohpi báhčit leat vuoktafiehta, duoršu ja vuoktagoalsi.
Struve meridiánagierdu.
Guovdageainnus leat guokte čuoggá Struve meridiánagierddus.
Báikkit.
Stuorámus gilit leat Guovdageainnu márkan, Máze, Láhpoluoppal ja Ávži.


Hámmárfeasta.
Hámmárfeastta suohkan () lea gielda ja gávpot Romssa ja Finnmárkku fylkkas. Gieldda hálddahusguovddáš Hámmárfeasta oaččui gávpotárvvu 1789:s.


Láhppi.
Láhppi () lea gielda Romssa ja Finnmárkku fylkkas.


Mátta-Várjjat.
Mátta-Várjjat () lea gielda Romssa ja Finnmárkku fylkkas.


Muosát.
Muosát () lea gielda Romssa ja Finnmárkku fylkkas. Gildii gullet Fávle-Iččát, Gádde-Iččát, Hjelmsøya, Muosáidsuolu ja Ávvá, gos gieldda hálddahusguovddáš Ávanuorri lea. Gieldda rádjegielddat leat Fálesnuorri, Porsáŋgu ja Davvinjárga.
Gieldda olmmošlohku lea 1 247 ássi (golggotmánu 1. b. 2012).


Porsáŋgu.
Porsáŋggu gielda (,) lea gielda Romssa ja Finnmárkku fylkkas. Porsáŋggu gielda lea viidodaga ektui Norgga goalmmádin stuorámus gielda. Gieldda ássiin sullii 3000 ásset gielddaguovddážis Leavnnjas.


Unjárga.
Unjárga (,) lea gielda Romssa ja Finnmárkku fylkkas. Gieldda boares vuođđoealáhusat leat boazodoallu ja guolásteapmi.


Várggát.
Várggát (,) lea gielda Finnmárkkus "Romsa ja Finnmárku". Várggáid gávpot oaččui gávpotárvvu jagis 1789.


Deatnu, gielda.
#REDIRECT Deanu gielda


Finnmárkku fylka.
Finnmárkku fylka (, suomagillii (kvenasuopmaniidda): "Ruijan fylke") lei Norgga davimus ja viidodaga ektui stuorámus fylka, muhto olmmošlogu ektui Norgga unnimus fylka. Finnmárkku viidodat lea 48 649 km² ja doppe orrot 72 937 olbmo.
Finnmárkku rádjefylkkat leat Romssa fylka oarjin, Suoma bealde Lappi leatna lullin ja Ruošša bealde Murmansk oblast nuortin.
Ealáhusat.
Fylkka váldoealáhusat leat boazodoallu, guolásteapmi, guolle-industriija, mátkkoštanealáhus ja bálvalusealáhus.
Báikkálaš hálddašeapmi.
Finnmárkku fylkkagielda lea juhkkojuvvon 19 gildii, main guhtta leat gávpotgielddat. Gávpogat leat Álaheadju, Čáhcesuolu, Mátta-Várjjaga gieldda hálddahusguovddáš Girkonjárga, Hámmárfeasta, Davvinjárgga gieldda hálddahusguovddáš Honnesváhki ja Várggát.


Geassemánu 19..
Geassemánu 19. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 170. (gárgádusjagi 171.) beaivi. Jagis leat vel 195 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Geassemánu 18., Geassemánu 20.


Geassemánu 18..
Geassemánu 18. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 169. (gárgádusjagi 170.) beaivi. Jagis leat vel 196 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Geassemánu 17., Geassemánu 19.


Geassemánu 6..
Geassemánu 6. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 157. (gárgádusjagi 158.) beaivi. Jagis leat vel 208 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Geassemánu 5., Geassemánu 7.


Njukčamánu 12..
Njukčamánu 12. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 71. beaivi (gárgádusjagi 72. beaivi). Jagis leat vel 294 beaivve.
Nammabeaivvit.
- suopmelaš kaleandar: Reijo, Reko
- suomaruoŧŧelaš kaleandar: Gregorius, Greger, Grels
- Suoma ortodoksalaš kaleandar: Teo, Riiko, Riku, Reijo
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Njukčamánu 11., Njukčamánu 13.


Skábmamánu 30..
Skábmamánu 30. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 334. (gárgádusjagi 335.) beaivi. Jagis leat vel 31 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Skábmamánu 29., Juovlamánu 1.


Njukčamánu 13..
Njukčamánu 13. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 72. beaivi (gárgádusjagi 73. beaivi). Jagis leat vel 293 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Njukčamánu 12., Njukčamánu 14.


Njukčamánu 14..
Njukčamánu 14. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 73. beaivi (gárgádusjagi 74. beaivi). Jagis leat vel 292 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Njukčamánu 13., Njukčamánu 15.


Njukčamánu 15..
Njukčamánu 15. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 74. beaivi (gárgádusjagi 75. beaivi). Jagis leat vel 291 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Njukčamánu 14., Njukčamánu 16.


Njukčamánu 16..
Njukčamánu 16. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 75. beaivi (gárgádusjagi 76. beaivi). Jagis leat vel 290 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Njukčamánu 15., Njukčamánu 17.


Njukčamánu 17..
Njukčamánu 17. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 76. beaivi (gárgádusjagi 77. beaivi). Jagis leat vel 289 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Njukčamánu 16., Njukčamánu 18.


Njukčamánu 18..
Njukčamánu 18. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 77. beaivi (gárgádusjagi 78. beaivi). Jagis leat vel 288 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Njukčamánu 17., Njukčamánu 19.


Njukčamánu 19..
Njukčamánu 19. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 78. beaivi (gárgádusjagi 79. beaivi). Jagis leat vel 287 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Njukčamánu 18., Njukčamánu 20.


Njukčamánu 20..
Njukčamánu 20. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 79. beaivi (gárgádusjagi 80. beaivi). Jagis leat vel 286 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Njukčamánu 19., Njukčamánu 21.


Njukčamánu 21..
Njukčamánu 21. beaivi giđđadássebeaivi dahje beaivvi beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 80. beaivi (gárgádusjagi 81. beaivi). Jagis leat vel 285 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Njukčamánu 20., Njukčamánu 22.


Njukčamánu 22..
Njukčamánu 22. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 81. beaivi (gárgádusjagi 82. beaivi). Jagis leat vel 284 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Njukčamánu 21., Njukčamánu 23.


Njukčamánu 23..
Njukčamánu 23. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 82. beaivi (gárgádusjagi 83. beaivi). Jagis leat vel 283 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Njukčamánu 22., Njukčamánu 24.


Davvinjárga.
Davvinjárga dahjege Nordkáhppa () lea gielda Romssa ja Finnmárkku fylkkas. Gieldda viidodat lea 924 km² ja gielddas lei jagis 2004 3398 ássi. Davvinjárgga rádjegielddat leat Muosát oarjelullin, Porsáŋgu lullin ja Davvesiida nuortalullin. Davvinjárgga gieldda hálddahusguovddáš Honnesváhki oaččui gávpotárvvu 1996:as. Váldooassi gielddas lea Máhkarávjju sullos.


Knud Leem.
Knud Leem lei norgalaš gielladutki, báhppa, Seminarium Lapponicuma jođiheaddji ja davvisámegiela čállinvuogi hutki. Son lei Thomas von Westena miššonoahppi. Maŋŋá son barggai miššonbáhppan. Leemas lei veahkkebargin Anders Porsanger. Leema čállinvuohki ráhkaduvvon Finnmárkku suopmaniid vuođul. Girjjit maid son čálii lei vuođđun davvisámegiela girjegiela ráhkadeamis.


Miessemánu 1..
Miessemánu 1. beaivi ("Válborbeaivi") lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 121. (gárgádusjagi 122) beaivi. Jagis leat vel 244 beaivvi.
"Dálvedálkkit eai bistte guhká, jus Válborbeaivvi ovdal oaidná čuotnjága."
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Njukčamánu 31., Miessemánu 2.


Akershusa fylka.
Akershus lei Norgga fylka, man rádjefylkkat leat Hedmárku nuortin, Opplánda davvin, Buskerud oarjin ja Østfolda lullin. Maiddái Oslo lea rádjefylka. Fylkkain (Aurskog-Høland gielddain) lea maiddái riikkarádji Ruoŧain.
Akershusa fylka lea juhkkojuvvon golmma guvlui: Romerike, Follo ja Akershus Vest. Akershus lea Norgga nubbi stuorámus fylka viidodaga ektui Oslo gávpotfylkka maŋŋel.
Fylkka lea birra Oslo gávpotguovllu ja lea áidna fylka Norggas, man hálddahusguovddáš lea eará fylkkas (Oslo fylkkas).
Geografiija.
Akershusa fylka lea juhkkojuvvon 22 gildii, maid oktasaš viidodat lea 4 918 km². Fylkkas leat vihtta gávpoga: Lillestrøm, Sandvika, Ski, Drøbak ja Jessheim. Fylkka alimus várri lea Fjellsjøkampen mii lea 812 mehtera meara bajábealde Hurdal gielddas.
Fylkkas leat lagabui 3000 jávrri ja láttu, maid oktasaš viidodat lea 370 njealjehaskilomehtera. Stuorra jogat leat Nitelva, Leira, Rømua, Andelva, Årungselva, Gjersjøelva, Hølenselva, Sandvikselva ja Askerelva, ja sullot Aspond, Bjerkøya, Borøya, Brønnøya, Danmark, Grimsøya, Gåsøya, Husbergøya, Høyerholmen, Håøya, Ildjernet, Kalvøya, Langøyene, Langåra, Lågøya, Nesøya, Oustøya, Steilene, Søndre Langåra ja Vassholmene.


Nuorta-Agdera fylka.
Nuorta-Agder () lea Norgga fylka, man rádjefylkkat leat Telemárku, Rogalánda ja Oarjel-Agder. Fylkka hálddahusguovddáš lea Arendal. Fylkka olmmošlohku lea 112 105 ássi.
Nuorta-Agdera fylka lei juhkkojuvvon 15 gildii, maid oktasaš viidodat lea 9 158 km².
Fylkkas leat vihtta gávpoga: Arendal, Grimstad, Lillesand, Risør ja Tvedestrand.


Buskeruda fylka.
Buskerud lei Norgga fylka, man rádjefylkkat leat Akershus, Oslo, Opplánda, Sogn ja Fjordane, Hordalánda, Telemárku ja Vestfolda. Dál Buskerud lea oassin Viken fylkkas.
Fylkka vearjogovva.
Buskeruda vearjogovas lei alit guovža silbavuođu nalde. Vuođđun guovžža govvii lei, ahte dološ áigge guovllus ledje ollu guovžžat, muhto 70-logu maŋŋel fylkkas eai leat leamaš bistevaččat guovžžat.
Guovža lei kobolttaalit, dasgo Modum gielddas Blaafarveværketis leat roggen koboltta, ja silba vuođđu bođii fas silbadoalus Kongsbergas.
Gielddat.
Buskeruda fylka lei juhkkojuvvon 21 gildii.
Giella.
Fylkka lulli- ja nuortaosiin hupmat Østlandssuopmana, ja girjedárogiella lea čállingiellan. Fylkka davimus oasis geavahit dávjá várresuopmaniid, ja čállit ođđadárogiela.
Media.
Drammens Tidende lea Drammena guovllu, Laagendalsposten Kongsberg ja Numedal, Bygdeposten Modum, Sigdal, Øvre Eikera
ja Krødsherad, Ringerikes Blad Ringerike ja Hole, Røyken og Hurums Avis Røyken og Hurum, ja Hallingdølen Hallingdal aviisa. NRK:s lea guovlokantuvra Drammenis, gos ráhkaduvvojit báikkálaš radio- og TV-sáddagat. NRK:s leat kantuvrrat maiddái Kongsbergas ja Hallingdalas. Leat maiddái ollu smávva báikkálaš rádiokanálat miehtá fylkka.


Davvi-Trøndelága fylka.
Davvi-Trøndelága (,) lei Norgga ovddeš fylka, man rádjefylkkat ledje Nordlánda davvin ja Lulli-Trøndelága lullin. Nuortin lei Jämtlándda leatna Ruoŧas. Ođđajagemánu 1. beaivvi 2018:s časke Davvi- ja Lulli-Trøndelága fylkkat oktii, ja šadde Trøndelága fylkan. Fylkka hálddahusguovddáš lei Stientjie (dárog. Steinkjer), mii maid lea dálá Trøndelága fylkka hálddahusguovddáš. Fylkka olmmošlohku 2017:s lei 137 233 ássi.
Davvi-Trøndelágas leat Fosen, Namdalen, Innherred ja Stjørdalena guovllut. Fylka lei juhkkojuvvon 23 gildii.
Nærøys Davvi-Trøndelágas lea Norgga unnimus gávpot, Kolvereid. Eará gávpogat leat Namsos, Steinkjer, Verdalsøra, Levanger ja Stjørdalshalsen.
Geografiija.
Fylkka alimus várri lea Jetnamsklumpen 1 513 mehtera meara bajábealde, mii lea Raavrevijhke ja Nordlándda beal Árborddi gielddaráji nalde. Jetnamsklumpen lea Børgefjell álbmotmeahcis. Davvi-Trøndelága fylkka stuorámus jávri lea Snåsavatnet, mii lea 121,58 km² viiddis ja olles Norgga guđadin stuorámus jávri. Stuorámus jogat leat Namsen (guhkkodat sullii 200 km, Norgga 10. guhkimus johka), Verdalselva ja Stjørdalselva.
Fylkkas leat máŋggat álbmotmeahcit, ovdamearkka dihte Blåfjella-Skjækerfjella álbmotmeahcci, Børgefjell álbmotmeahcci, Lierne álbmotmeahcci ja Skarvan og Roltdalen álbmotmeahcci.


Hedmárkku fylka.
Hedmárku () lei Norgga fylka, man rádjefylkkat leat davvin Lulli-Trøndelága, lullin Akershus, oarjin Opplánda. Nuortin lea Ruoŧŧa. Fylkka hálddahusguovddáš ja stuorámus gávpot lea Hamar. Fylkka olmmošlohku lea 193 180 ássi.
Geografiija.
Hedmárku lea juhkkojuvvon 22 gildii, maid oktasaš viidodat lea 27 397,86 km². Fylkka alimus várri lea 2 178 mehtera allosaš Rondeslottet.


Hordalándda fylka.
Hordalánda () lei Norgga fylka, man rádjefylkkat leat Rogalánda lullin, Sogn ja Fjordane davvin, Buskerud ja Telemárku nuortin. Hordalánda lea riikka goalmmádin stuorámus fylka olmmošlogu ektui, ja ovccát stuorámus viidodaga ektui. 71 % viidodagas leat várreguovllut badjel 300 mehtera meara bajábealde. Hordalánda, 33 gielddain, lea áidna fylka riikkas, gos buot gielddain lea mearrarádji. Birgon (dárog. Bergen) lea fylkka hálddahusguovddáš. Eará gávpogat leat Odda ja Leirvik.
Geografiija.
Hordalánda lea oarjelullin Norggas, ja oarjin lea Davvemearra. Rádjefylkkat leat Rogalánda lullin, Sogn ja Fjordane davvin, Buskerud ja Telemárku nuortin. Hordalánda ja Rogalánda gohčoduvvojit dávjá Norgga miniatyran, dasgo dan guovtti fylkkas lea feara maid. Alla várit ja čiekŋalis vuonat, bealddut ja vuovddit, goržžit ja jaskes čáhci, guhkes sáttogáttit ja ceakkus bávttit.
Hardangerfjorden lea fylkka guhkimus ja čiekŋaleamos vuotna, mii lea 179 km guhku ja 800 mehtera čieŋal. Nordmannslågen lea Hordalándda stuorámus jávri 11 km² viidodagain. Hardangerjøkulen lea 1 863 mehtera alu, ja lea fylkka alimus várri. Osterøy lea stuorámus suolu, 328 km² viiddis, muhto Fedje fas 9 njealjehaskilomehteriin lea fylkka unnimus gielda viidodaga ektui. Modalenis lea smávimus populašuvdnačoahkkisvuohta. Birgon lea Hordalándda stuorámus gávpot, ja stuorámus gielda olmmošlogu ektui sullii 265 000 ássiin. Viidodaga ektui lea ges Voss stuorámus, 1 805 km² viiddis.


Lulli-Trøndelága fylka.
Lulli-Trøndelága () lea Norgga ovddeš fylka, man rádjefylkkat ledje davvin Davvi-Trøndelága, lullin Hedmárku ja Opplánda ja oarjin Møre ja Romsdála. Nuortin lei Ruoŧa Jämtlándda leatna. Ođđajagemánu 1. beaivvi 2018:s časke Davvi- ja Lulli-Trøndelága fylkkat oktii, ja šadde Trøndelága fylkan. Fylkka hálddahusguovddáš ja stuorámus gávpot lei Troandin (dárog. Trondheim). Fylkka olmmošlohku lei 2017:s 317 363 ássi.
Lulli- ja Davvi-Trøndelága fylkkat ráhkadedje ovttas Nidaros bismagotti. Helse Midt-Norge ja Frostating lagmannsrett sisttisdollet Lulli- ja Davvi-Trøndelága ja Møre ja Romsdála fylkkaid.
Geografiija.
Lulli-Trøndelága fylkii gulle 25 gieldda, maid oktasaš viidodat lei 18 848 km². Fylkka guhkimus johka lei 179 km guhku ja dan namma lea Orkla. Fylkkas ledje guokte gávpoga, Troandin ja Brekstad. Troandin lei fylkka guovddáš. 59 % fylkka ássiin orro Troandimis.
Lulli-Trøndelága alimus várri lei 1 985 mehtera allosaš Storskrymten. Storskrymten lea Møre ja Romsdála, Opplándda ja Lulli-Trøndelága fylkkaráji nalde.


Møre ja Romsdála fylka.
Møre ja Romsdála () lea Norgga fylka, man rádjefylkkat leat Trøndelága nuortin, lullinuortin Opplánda ja lullioarjin Vestlánda. Fylkka hálddahusguovddáš lea Molde. Fylkka olmmošlohku lea 258 096 ássi.
Fylkii gullet Sunnmøre, Romsdal ja Nordmøre guovllut. Ålesund, Molde, Kristiansund, Ulsteinvik, Fosnavåg ja Åndalsnes leat fylkka gávpogat.
Fylkka vearjogovas leat golbma vikiŋgafatnasa, okta juohke guovllu nammii.


Opplándda fylka.
Opplánda (dárogillii "Oppland") lei Norgga fylka, man rádjefylkkat leat Lulli-Trøndelága, Møre ja Romsdála, Sogn ja Fjordane, Buskerud, Akershus ja Hedmárku.
Ođđajagemánu 1. beaivvi 2020:s oktiičasket Opplándda ja Hedmárkku fylkkat.
Eanadieđa.
Norgga alimus várri Galdhøpiggen gávdno Opplándda suohkanis Lom. Maiddái Norgga stuorimus jávri, Mjøsa, lea belohahkii Opplánddas. Fylkkas gávdnojit 9 álbmotmeahci, earret eará Norgga boarráseamos álbmotmeahcci Rondane, mii álggahuvvui 1962:s.
Politihkka.
Fylkkasátnejođiheaddji lea Even Aleksander Hagen (Bb), gii lei Norgga nuoramus fylkkasátnejođiheaddji go son válljejuvvui 27-jahkásažžan 2015:s.


Rogalándda fylka.
Rogalánda () lea Norgga fylka, man rádjefylkkat leat davvin Vestlánda, nuortin Vestfolda ja Telemárku ja Agder. Fylkka hálddahusguovddáš ja stuorámus gávpot lea Stavanger. Fylkka olmmošlohku lea 447 689 ássi.
Rogalánda lea Norgga njealjádin stuorámus fylka olmmošlogu mielde, ja 13. stuorámus viidodaga mielde.
Geografiija.
Rogalándda fylkii gullet 26 gieldda, maid oktasaš viidodat lea 9 325 km².
Boknafjorden lea fylkka guhkimus ja čiekŋaleamos vuotna, mii lea 96 km guhku ja 719 mehtera čieŋal. Blåsjø lea Rogalándda stuorámus jávri 84 km² viidodagain. Suldalsvatnet lea 376 mehtera čieŋal, ja lea fylkka čiekŋaleamos jávri. Fylkka alimus várri Vassdalseggi lea 1 658 alu. Karmøy lea stuorámus suolu 177 km² viidodagain, muhto Kvitsøy 5,7 km² viidodagain lea viidodaga ektui fylkka unnimus gielda. Utsira lea Rogalándda fylkka ja olles Norgga unnimus gielda olmmošlogu ektui 215 ássiin, muhto Stavanger lea fas riikka njealjádin stuorámus gielda sullii 128 000 ássiin. Viidodaga ektui Suldal lea stuorimus gielda, 1 727 km² viidodagain.


Romssa fylka.
Romssa fylkkasuohkan () lea Norgga ovddeš fylka. 2020:s oktiičaskkiiga Romsa ja Finnmárku, ja šattaiga Romssa ja Finnmárkku fylkan.
Romsa lei Norgga nubbin davimus fylka. Romssa ránnját ledje lulábealde Nordlándda fylka, davábealde Finnmárkku fylka, nuortin ges Suoma Lappi eanangoddi ja Ruoŧa Norrbottena leatna. Romssa fylkka gávpogat ledje Romsa, Hárštá ja Leaŋgáviika.


Sogn ja Fjordane fylka.
Sogn ja Fjordane () lei Norgga fylka, man rádjefylkkat ledje davvin Møre ja Romsdála, Opplánda nuortin, Buskerud nuortalullin ja Hordalánda lullin. Sogn ja Fjordane lea Norgga nubbin unnimus fylka olmmošlogu ektui, ja gávccádin stuorámus viidodaga ektui. Fylkka olmmošlohku lea 108 424 ássi.
Fylkkas leat golbma gávpoga, Florø, Førde ja Måløy. Hálddahusguovddáš lei Leikanger
Nærøyfjorden ja Urnes stáhpegirku gullet UNESCO máilmmeárbeguovlluide.
Geografiija.
Sogn ja Fjordane fylka lea juhkkojuvvon 4 guvlui, Ytre Sogn, Indre Sogn, Sunnfjord ja Nordfjord, main leat oktiibuot 26 gieldda. Fylkka viidodat lea 18 623 km².
Fylkkas leat máŋggat stuoris ja guhkes vuonat, ovdamearkka dihte Sognefjorden mii lea Norgga guhkimus vuotna. Lustera ja Årdala gielddaráji nalde lea Store Skagastølstind 2 405 mehtera meara bajábealde. Store Skagastølstind lea fylkka ja Vestlandeta alimus ja olles Norgga goalmmádin alimus várri. Fylkkas lea Norgga oarjjimus gávpot, Florø. Fylkkas leat maiddái ollu várit, ja gávdnojit ollu buorit luossajogat.


Telemárkku fylka.
Telemárku () lei Norgga fylka, man rádjefylkkat ledje Vestfolda, Buskerud, Hordalánda, Rogalánda ja Nuorta-Agder. Fylkka hálddahusguovddáš ja stuorámus gávpot lei Skien. Fylkka olmmošlohku lei 170 416 ássi.
Geografiija.
Telemárkku fylkii gulle 18 gieldda, maid oktasaš viidodat lei 15 299 km². Fylkkas ledje gávcci gávpoga, Skien, Kragerø, Langesund, Notodden, Porsgrunn, Rjukan, Brevik ja Stathelle. Skien lei fylkka guovddáš.
Telemárkku alimus várri lei Gaustatoppen, mii lea 1 883 mehtera alu. Várri gullá Tinn gildii.


Oarjel-Agdera fylka.
Oarjel-Agder dahje Oarje-Agder () lei Norgga lulimus fylka. Dan rádjefylkkat leat Rogalánda oarjin ja Nuorta-Agder davvin ja nuortin. Mearrarádji lea 709 km guhkki. Fylkka olmmošlohku lea 175 290 ássi (suoidnemánu 1. b. 2012). Oarjel-Agdera hálddahusguovddáš lea Kristiansand.
Fylka vuođđuduvvui jagis 1685 ja oaččui dálá nama jagi 1919.
Fylkii gullet 15 gieldda, maid oktasaš viidodat lea 7 279 km².


Vestfoldda fylka.
Vestfolda () lei Norgga fylka, man rádjefylkkat leat Buskerud ja Telemárku. Fylkka hálddahusguovddáš lea Tønsberg, muhto stuorámus gávpot lea Sandefjord. Fylkka olmmošlohku lea 237 799 ássi.
Vestfolda lea Norgga unnimus fylka viidodaga ektui, jus «gávpotfylka» Oslo ii leat mielde.
Geografiija.
Vestfolda fylkii gullet 9 gieldda, maid oktasaš viidodat lea 2 224 km². Fylkkas leat gávcci gávpoga.


Østfolda fylka.
Østfolda vearjogovva
Østfold Norggas
Østfolda () lea Norgga ovddeš fylka, man rádjeguovllut ledje Norgga bealde davvin Akershusa fylka, ja Ruoŧa bealde nuortin Värmlándda leatna ja lullin Oarje-Götalándda leatna. Fylkkas lea ollu mearrarádji Oslofjordena guvlui, ja vuona nuppi bealde lea Vestfolda fylka. Sarpsborg lea fylkka hálddahusguovddáš.
Geografiija.
Østfolda fylka lei juhkkojuvvon 4 guvlui, mat leat Halden, Nedre Glomma, Mosseregionen ja Indre Østfold, main leat oktiibuot 18 gieldda. Fylkka viidodat lea 4 182 km². Fylkkas leat 6 gávpoga: Askim, Fredrikstad, Halden, Moss, Mysen ja Sarpsborg.
Slavasshøgda, mii lea 336 mehtera meara bajábealde lei fylkka alimus várri.


Njukčamánu 24..
Njukčamánu 24. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 83. beaivi (gárgádusjagi 84. beaivi). Jagis leat vel 282 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Njukčamánu 23., Njukčamánu 25.


Njukčamánu 25..
Njukčamánu 25. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 84. beaivi (gárgádusjagi 85. beaivi). Jagis leat vel 281 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Njukčamánu 24., Njukčamánu 26.


Borgemánu 9..
Borgemánu 9. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 221. (gárgádusjagi 222.) beaivi. Jagis leat vel 144 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Borgemánu 8., Borgemánu 10.


Borgemánu 18..
Borgemánu 18. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 230. (gárgádusjagi 231.) beaivi. Jagis leat vel 135 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Borgemánu 17., Borgemánu 19.


Borgemánu 26..
Borgemánu 26. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 238. (gárgádusjagi 239.) beaivi. Jagis leat vel 127 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Borgemánu 25., Borgemánu 27.


Golggotmánu 9..
Golggotmánu 9. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 282. (gárgádusjagi 283.) beaivi. Jagis leat vel 83 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Golggotmánu 8., Golggotmánu 10.


Golggotmánu 24..
Golggotmánu 24. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 297. (gárgádusjagi 298.) beaivi. Jagis leat vel 68 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Golggotmánu 23., Golggotmánu 25.


Skábmamánu 9..
Skábmamánu 9. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 313. (gárgádusjagi 314.) beaivi. Jagis leat vel 52 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Skábmamánu 8., Skábmamánu 10.


Skábmamánu 29..
Skábmamánu 29. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 333. (gárgádusjagi 334.) beaivi. Jagis leat vel 32 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Skábmamánu 28., Skábmamánu 30.


Skábmamánu 28..
Skábmamánu 28. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 332. (gárgádusjagi 333.) beaivi. Jagis leat vel 33 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Skábmamánu 27., Skábmamánu 29.


Skábmamánu 27..
Skábmamánu 27. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 331. (gárgádusjagi 332.) beaivi. Jagis leat vel 34 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Skábmamánu 26., Skábmamánu 28.


Sámit.
Sámit (suomagillii "saamelaiset", dárogillii ja ruoŧagillii "samer," ruoššagillii "саамы") dahjege sápmelaččat ásset Ruoššas, Suomas, Ruoŧas ja Norggas. Sámiid ássanguovlu goččoduvvo Sápmin. Norggas ásset sullii 50-65 000 sápmelačča, Ruoŧas sullii 20 000, Suomas 9 350 ja Ruoššas sullii 2000. Stuorit oassi sámiin hupmet sámegiela, mii lea okta suopmelaš-ugralaš giella mii muhtin muddui sulastahttá suomagielas. Odne gávdnojit maiddái máŋga sámit geat eai šat sámás ja identiteahttavuođđu lea dál varas dahje sogas, ii gielas.
Čearddalaš dovddaldagat.
Sámiid álbmotbeaivi lea guovvamánu 6. beaivve. Guovvamánu 6. beaivi ávvuduvvo deaivvadeami geažil maid sámit golmma riikkas dolle guovvamánu 6. beaivvi 1917 Troandimis, Norggas.
Sámi leavga.
"Váldoartihkal:" Sámi leavga
Sámi leavgga lea hábmen dáiddár Astrid Båhl, gii vuittii Sámiráđđi hábmengilvvu. Leavga dohkkehuvvui Åres Ruoŧas sámiid 13. konfereanssas borgemánu 15. beaivve 1986.


Lappi eanangoddi.
Lappi eanangoddi (, ja) lea Suoma davimus eanangoddi. Eanangoddeguovddáš lea Roavvenjárga. Eará gávpogat leat Giepma, Duortnus ja Giemajávri. Lappi eanangotti viidodat lea 100 366,89 km² ja dan olmmošlohku lea 183 318 ássi.


Máilmmi riikkat ja eará oasit.
A.
Afganistan - Albánia - Algeria dahjege Algeriija - Amerihká ovttastuvvan stáhtat - Amerihká Samoa - Andorra dahjege Andorrá - Angola dahjege Angolá - Anguilla - Antárktis - Antigua ja Barbuda - Arábaemiráhtaid lihttu dahjege Arábaemiráhtat - Argentina dahjege Argentiinná - Armenia - Aruba - Austrália - Azerbaižan
B.
Bahama dahjege Bahámá - Bahrain - Bangladeš - Barbados - Barbuda - Bassi stuollu - Beaivvedási Guinea - Belau - Belgia - Belize - Benin - Bermuda dahjege Bermudá - Bhutan dahjege Bhutána - Bissau - Bolivia - Bosnia ja Hercegovina - Bophutthatswana dahjege Bophutthatswáná - Botswana dahjege Botswána - Bouvetsuolu - Brasilia - Brihttalaš Antárktis - Brihttalaš Indiaábi eatnamat - Brihttalaš Nieiddahušsullot - Brunei - Bulgária - Burkina Faso - Burma dahjege Burmá - Burundi
C.
Caicossullot - Caymansullot - Chagossullot - Chile - Cooksullot - Costa Rica - Cuba
Č.
Čád dahjege Tchad - Čeahkka dahjege Čeahkaeana
D.
Davvi-Irlánda - Davvi-Korea - Davvi-Mariánat - Dánmárku - Djibouti - Dominica - Dominikána dásseváldi - Duiska - Durka
E.
Ecuador - Egypta - Eire - Ekvatoriála Guinea - Elfenbenariddu - El Salvador - Englánda - Eritrea - Spánia dahjege Espánja - Esteeana dahjege Estlánda dahjege Estteriika - Etiopia
F.
Falklandsullot - Fearsullot - Filippiinnat - Fiži - Fráŋkriika - Fráŋriikka Guyana - Frankriikka lulli ja antárktalaš guovllut - Frankriikka Polynesia - Futunasullot
G.
Gabon - Gaska-Afrihká dásseváldi - Gámbia - Gárjila dásseváldi - Georgia - Ghana dahjege Gháná - Gibraltar dahjege Gibráltár - Giinná - Greika - Grenada dahjege Grenada - Grenadiinnat - Guatemala dahjege Guatemálá - Guinea - Guinea-Bissau - Guyana
H.
Haiti - Hellas - Hercegovina - Hollánda - Honduras - Hongkong
I.
India - Indonesia - Irak dahjege Irák - Iran dahjege Irán - Irlánda - Islánda - Israel - Itália
J.
Jamaica dahjege Jamáiká - Jan Mayen - Japána dahjege Jáhpan - Jemen - Johnstonsuolu - Jordánia - Jugoslávia - Juovlasuolu
K.
Kalaallit Nunaat - Kambodja dahjege Kampuchea dahjege Kampučea - Kamerun - Kanáda dahjege Kanádá - Kap Verde - Karoliinat - Kasakstána dahjege Kazakstána - Kataloniija - Keelingsullot - Kenia - Kiinná - Kirgisistána dahjege Kirgisia - Kiribati - Kokossullot - Kolombia - Komorot - Komorosullot - Kongo dásseváldi - Kongo demokráhtalaš dásseváldi - Korea Álbmotdásseváldi- Korea dásseváldi - Kreiká - Kroatia - Kuwait - Kypros
L.
Laos - Latvia dahjege Látvia - Lesotho - Libanon - Liberia - Libya - Liechtenstein - Lietuva dahjege Lietuvá - Lulli-Afrihkká - Lulli-Korea - Lullinannan - Luxemburg
M.
Macao - Madagaskar dahjege Madagáskar - Malawi - Malediivvat - Malesia - Mali - Marokko - Malta dahjege Máltá dahjege Málta - Marshallsullot - Martinique - Mauretánia - Mauritius - Mayotte - Mátta-Korea - Meksiko dahjege Mexico - Midwaysullot - Mikronesia - Miquelon - Moldávia dahjege Moldova - Monaco - Mongolia - Montenegro - Montserrat - Mosambik - Myanmar
N.
Namibia - Nauru - Nepal dahjege Nepál - Nevis - Nicaragua - Niger - Nigeria - Niue - Norga - Nuortariika - Nuorta-Timor
O.
Oarje-Sahára dahjege Oarje-Sahárá - Oarje-Samoa - Ođđa-Kaledionia - Ođđa-Selánda dahjege Ođđa-Zealánda - Oman dahjege Omán - Ovttastuvvan arábaemiráhtat - Ovttastuvvan stáhtaid Jaskesmearasullot - Ovttastuvvan stáhtaid Nieiddahušsullot - Ovttastuvvan Stáhtat
P.
Pakistan dahjege Pakistána - Palau - Panama - Papua-Ođđa-Guinea - Paraguay - Peru - Pitcairn - Polska dahjege Polská - Portugála - Príncipe - Puerto Rico
R.
Réunion - Románia - Ronnet Mauda eana - Ruonáeana - Ruošša - Ruoŧŧa - Rwanda dahjege Ruándá
S.
Saint Christopher ja Nevis - Saint Helena - Saint Lucia - Saint-Pierre ja Miquelon - Saint Vincent ja Grenadiinnat - Salomonsullot - Samoa dahjege Sámoa - San Marino - São Tomé ja Príncipe - Saudi-Arábia - Senegal dahjege Senegála - Serbia - Seychellsullot dahjege Seychella - Sierra Leone - Singapore - Slovákia - Slovenia - Somália - Spánia - Sri Lanka - Saint Lucia - Saint Vincente ja Grenadin - Stuorra Británnia - Stuorra-Británnia ja Davvi-Irlánda - Sudan dahjege Sudán - Suopma - Suriname - Svalbárda ja Jan Mayen - Svazieana - Syria
T.
Taiwan - Tanzánia dahjege Tanzaniija- Tažikistan dahjege Tažikistána - Thaieana - Tobago - Togo - Tokelau - Tonga - Trinidad ja Tobago - Tunisia - Turkmenistan dahjege Turkmenistána dahjege Turkmenia - Turks- ja Caicossullot - Tuvalu
U.
Uganda dahjege Ugándá - Ukraina dahjege Ukráina - Ungár dahjege Uŋgára - Uruguay - Uzbekistána
V.
Vanuatu - Vatikána - Venda - Venezuela - Vietnam - Vilges-Ruošša - Vuolleeatnamat - Vuolleeatnamiid Antillat
W.
Wallis- ja Futunasullot
Z.
Zaire - Zámbia dahjege Zambia - Zimbabwe


Norgga Sámediggi.
Gonagas Olav V rabai Norgga Sámedikki jagi 1989.
Sámediggi (,,) Norggas ásahuvvui golggotmánu 9. 1989. Vuosttas Sámedikki rabai Gonagas Olav V. Nama vuostaš oassi "Samie/Sáme/Sää'm/Same" láktasa Sámi álbmogasas "Sápmelaččat/Sámit" dahje álbmogasas guovllu nammii "Sápmi". Nama nubbi oassi, "diggi", laktasa Vikingaid mearridanásahusa nammii, "ting", nugo dážaid parlamenta namma ge dahkká, "Stortinget".
Sámedikki dievasčoahkkin.
Sámedikki bajimuš orgána lea dievasčoahkkin mii dábálaččat dollojuvvo njealje geardde jagis.
Sámediggeválga.
Sámediggeválga ordnejuvvo juohke njealját jagi seamma beaivvi go stuorradiggeválga. Vuosttas válga ordnejuvvui jagis 1989. Sámedikki válggas leat 7 válgabiire mis válljejuvvojit oktiibuot 39 áirasa.
Sámedikki viessu.
Norgga Sámedikki viessu lea Kárášjogas. Norgga Gonagas Harald V rabai viesu almmolaččat skábmamánu 2. beaivve 2000. Jagis 1996 dollojuvvui arkiteaktagilvu ođđa Sámediggeviesu hábmemis, man vuittiiga Stein Halvorsen ja Christian Sunby. Sámediggeviessu mávssii 128,7 miljon kruvnnu ja das lea oktiibuot 5300 njealjehasmehtera.


Bengalgiella.
Bengalgiella gullá indoeurohpálaš gielaide.


Hindigiella.
Hindigiella lea kiinnágiela ja spánskkagiela máŋŋá máilmmi eanemus hállojuvvon giella. Hindigiella gullá indoeurohpálaš gielaid indoarjalaš gielaid jovkui.


Persiagiella.
Persiagiella gullá indoeurohpálaš gielaid.


Hantigiella.
Hantigiella gullá urálalaš gielaid suopmelaš-ugralaš gielaide. Eará suopmelaš-ugralaš gielat leat ovdamearkan esttegiella, sámegielat ja ungáragiella.


Várremarigiella.
Várremarigiella lea giella urálalaš giellabearrašis.


Tuvalu.
Geahča maid.
Tuvalu


Niue.
Geahča maid.
Niue


Amerihká Samoa.
Amerihká Samoa


Haváijasullot.
Haváijasullot leat Amerihká ovttastuvvan stáhta sullot Jaskesábis. Daid viidodat lea 16 649 km².


Nuortasápmelaččat.
Nuortasápmelaččat leat sápmelaš álgoálbmogiidda gulolaš etnalaš joavku, geat orro Suomas, Ruoššas ja Norggas. Suomas sii orro Anára gieldda giliin Nellimis ja Čeavetjávrris sihke dáid guovlluin, mis sii bohte Beahcáma guovllus, Ruoššas sii orro Guoládatnjárggas ja Suomas ja Norggas rádjagilis Njávdámis.
Nuortalaččat ja osku.
1500-logus Trifon Beahčánlaš gohčui ortodoksalaš miššonearat risttahit nuortalaččaid. Nuortalaččat gullet eanaš ortodoksalaš girkui, go fas eará sápmelaččat gullet eanaš evangelalaš-luteralalaš girkui.


Falklandsullot.
Falklandsullot (,) lea Ovttastuvvon gonagasriikii gullevaš suoločoahkáš Lulli-Atlánttas. Oktiibuot leat 778 sullo ja dain West Falkland ja East Falkland leat stuorámusat. Sulluin orrot sullii 3000 olbmo. Guokte goalmmadasa ássiin orrot oaivegávpogis Stanleys. Measta buohkain leat eŋgelas máttut ja váldogiella lea eŋgelasgiella. Jagi 1982:s Argentiinná ja Ovttastuvvan Gonagasriika sohte sulluid oamasteamis. Soađis jápme duhát olbmo, eanemusat argentiinnálaččat.
2013:s Falklandsulluid ráđđehus dolle álbmotjienasteapmi, mas Falklandalaččat ieža ožžo mearridit man riikii sii gulle. 90% sulluid jienastanvuoiggalaččain serve jienasteapmái ja 99,8% atne ahte sullot galge bissut Ovttastuvvan Gonagasriikka hálddus.


Frankriikka Guayana.
Frankriikka Guayana () lea Frankriikka departemeanta Lulli-Amerihkás.


Stockholmma leatna.
Galba Stockholmma gávpoga ja Stockholmma leana gaskkas jagis 1936
Stockholmma leatna () lea Ruoŧa leatna. Dan viidodat lea 6 519 km² ja olmmošlohku 2 119 760 (2012). Leana hálddahusguovddáš lea Stockholbma.
Leana 10 stuorámus čoahkkebáikki.
Jagi 2010 Stockholmma leanas leat 134 čoahkkebáikki. Čuovvovaš tabeallas leat leana 10 stuorámus čoahkkebáikki.
Leana oaivegávpogin čoahkkebáiki lea buoidi. Čoahkkebáikkit, mis lea asteriska nama maŋŋá (*) leat eambbo go ovttas gielddas.


Uppsala leatna.
Uppsala leatna () lea Ruoŧa leatna. Dan viidodat lea 8 209 km² ja olmmošlohku 341 143 (2012). Leana hálddahusguovddáš lea Uppsala.


Södermanlándda leatna.
Södermanlándda leatna () lea Ruoŧa leatna. Dan viidodat lea 6 060 km² ja olmmošlohku 274 241 (2012). Leana hálddahusguovddáš lea Nyköping.


Nuortagötlándda leatna.
Nuortagötlándda leatna () lea Ruoŧa leatna. Dan viidodat lea 10 562 km² ja olmmošlohku 433 142 (2012). Leana hálddahusguovddáš lea Linköping.


Jönköpinga leatna.
Jönköpinga leatna () lea Ruoŧa leatna. Dan viidodat lea 10 475 km² ja olmmošlohku 338 712 (2012). Leana hálddahusguovddáš lea Jönköping.


Kronobergga leatna.
Kronobergga leatna () lea Ruoŧa leatna. Dan viidodat lea 8 458 km² ja olmmošlohku 185 594 (2012). Leana hálddahusguovddáš lea Växjö.
Gielddat.
Tabeallas lea gielddaid olmmošlohku njukčamánu 31. 2013.


Kalmara leatna.
Kalmara leatna () lea Ruoŧa leatna. Dan viidodat lea 11 171 km² ja olmmošlohku 233 310 (2012). Leana hálddahusguovddáš lea Kalmar.


Gotlándda leatna.
Gotlándda leatna () lea Ruoŧa leatna. Dan viidodat lea 3 183,7 km² ja olmmošlohku 57 405 (2012). Leana hálddahusguovddáš lea Visby.


Norrbottena leatna.
Norrbottena leatna () lea Ruoŧa davimus leatna. Dan viidodat lea 98 911 km² ja olmmošlohku 248 562 (2012). Leana hálddahusguovddáš lea Luleju.


Västerbottena leatna.
Västerbottena leatna () lea Ruoŧa leatna. Dan viidodat lea 55 432 km² ja olmmošlohku 259 876 (2012). Leana hálddahusguovddáš lea Ubmi.


Blekinge leatna.
Blekinge leatna () lea Ruoŧa leatna. Dan viidodat lea 2 941 km² ja olmmošlohku 152 670 (2012). Leana hálddahusguovddáš lea Karlskrona.


Skåne leatna.
Skåne leatna () lea Ruoŧa lulimus leatna. Dan viidodat lea 11 027 km² ja olmmošlohku 1 260 920 (2012). Leana hálddahusguovddáš lea Malmö.


Jönköpings leatna.
#REDIRECT Jönköpinga leatna


Kronobergs leatna.
#REDIRECT Kronobergga leatna


Kalmar leatna.
#REDIRECT Kalmara leatna


Gotlands leatna.
#REDIRECT Gotlándda leatna


Västerbottens leatna.
#REDIRECT Västerbottena leatna


Norrbottens leatna.
#REDIRECT Norrbottena leatna


Hallándda leatna.
Hallándda leatna () lea Ruoŧa leatna. Dan viidodat lea 5 454 km² ja olmmošlohku 303 777 (2012). Leana hálddahusguovddáš lea Halmstad.


Oarje-Götalándda leatna.
Oarje-Götalándda leatna () lea Ruoŧa leatna. Dan viidodat lea 23 942 km² ja olmmošlohku 1 598 115 (2012). Leana hálddahusguovddáš lea Göteborg.


Värmlándda leatna.
Värmlándda leatna () lea Ruoŧa leatna. Dan viidodat lea 17 583 km² ja olmmošlohku 273 097 (2012). Leana hálddahusguovddáš lea Karlstad.


Örebro leatna.
Örebro leatna () lea Ruoŧa leatna. Dan viidodat lea 8 517 km² ja olmmošlohku 282 653 (2012). Leana hálddahusguovddáš lea Luleju.


Västmanlándda leatna.
Västmanlándda leatna () lea Ruoŧa leatna. Dan viidodat lea 5 146 km² ja olmmošlohku 255 848 (2012). Leana hálddahusguovddáš lea Västerås.


Dalarna leatna.
Dalarna leatna () lea Ruoŧa leatna. Dan viidodat lea 28 193 km² ja olmmošlohku 276 564 (2012). Leana hálddahusguovddáš lea Falun. Dalarna leana rádjeleanat leat Jämtlándda leatna, Gävleborgga leatna, Västmanlándda leatna, Värmlándda leatna ja Örebro leatna. Norgga bealde Hedmárkku fylkkagielda. Letnii gullet 15 gieldda.


Gävleborgga leatna.
Gävleborgga leatna () lea Ruoŧa leatna. Dan viidodat lea 18 191 km² ja olmmošlohku 276 487 (2012). Leana hálddahusguovddáš lea Gävle.


Oarje-Norrlándda leatna.
Oarje-Norrlándda leatna () lea Ruoŧa leatna. Dan viidodat lea 21 678 km² ja olmmošlohku 242 032 (2012). Leana hálddahusguovddáš lea Härnösand.


Jämtlándda leatna.
Jämtlándda leatna () lea Ruoŧa leatna. Dan viidodat lea 49 443 km² ja olmmošlohku 126 157 (2012). Leana hálddahusguovddáš lea Östersund.


Romsa.
Romsa (, kveana- ja) lea gávpot ja gielda Romssa ja Finnmárkku fylkkas. Gávpot lea fylkka stuorámus gávpot ja dan hálddahusguovddáš, ja doppe orrot badjelaš 70 000 olbmo. Romsa lea Norgga čihččedin stuorámus gávpotgielda ja ovccádin stuorámus gávpot. Dan rádjegielddat leat.
Gávpoga stuorimus bargoaddit lea máilmmi davimus universitehta, Romssa universitehta (UiT) ja Davvi-Norgga universitehtabuohcceviessu. Romssas lea máŋggaid Davvi-Norgga fitnodagaid váldokantuvrrat ja dat lea máŋggaid institušuvnnaid ruovttubáiki.
Romssa gielda oaččui dáláš viidodaga jagis 1964, go ránnjágielddat Tromsøysund, Hillesøy ja Ullsfjord ovttastahttojuvvojedje dasa.


Vulle Vuojaš.
Geahča maid.
Vulle Vuojaš (bláđđi)


Internationala.
Internationala () lea bargiidlihkadusa sosialisttalaš gilvolávlu.


Girkonjárga.
Girkonjárga lea gávpot Nuorta-Finnmárkkus ja Mátta-Várjjaga gieldda hálddahusguovddáš. Girkonjárga oaččui gávpotárvvu 1998.


Honnesváhki.
Honnesváhki dahjege Áváhki "(dárogillii Honningsvåg)" lea Davvinjárgga gieldda hálddahusguovddáš. Honnesváhki oaččui gávpotárvvu golggotmánu 1. beaivve 1996.


Golggotmánu 2..
Golggotmánu 2. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 275. (gárgádusjagi 276.) beaivi. Jagis leat vel 90 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Golggotmánu 1., Golggotmánu 3.


Golggotmánu 1..
Golggotmánu 1. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 274. (gárgádusjagi 275.) beaivi. Jagis leat vel 91 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Čakčamánu 30., Golggotmánu 2.


Báhccavuotna.
Báhccavuotna (dárogillii "Balsfjord") lea gielda Romssa ja Finnmárkku fylkkas.


Beardu.
Beardu (,) lea gielda Romssa ja Finnmárkku fylkkas.


Bjarkeddjo.
Bjarkeddjo () lei suohkan ja suolu Romssa fylkkasuohkanis. Bjarkeddjo suohkan ovttastahttojuvvui Háršttáin jahkemolsumis 2012/2013.


Birgi.
Birgi (dárogillii "Berg") lea gielda Romssa fylkkasuohkanis.


Divrrát.
Divrrát (dárogillii "Dyrøy") lea gielda Romssa ja Finnmárkku fylkkas.


Doasku.
Doasku (dárogillii "Torsken") lea gielda Romssa ja Finnmárkku fylkkas.


Gáivuotna.
Gáivuotna (dárogillii "Kåfjord") lea suohkan Romssa ja Finnmárkku fylkkas. Gáivuotna gullá sámi giellahálddašanguvlui. Suohkanguovddáš ja ráđđeviessu lea Dálošvákkis. Árbevirolaččat leamaš guolásteapmi, eanadoallu ja duodji leamaš dehálaš ealáhusat. Dán áigge lea suohkan oktan stuorámus bargoaddin, vaikko vuođđoealáhusat ain leat dehálaččat.


Gálsa.
Gálsa (dárogillii "Karlsøy") lea gielda Romssa ja Finnmárkku fylkkas.


Giehtavuotna.
Giehtavuotna (dárogillii "Kvæfjord") lea gielda Romssa ja Finnmárkku fylkkas.


Hárštá.
Hárštá (dárogillii "Harstad") lea gielda ja gávpot Romssa ja Finnmárkku fylkkas.


Ivgu.
Ivgu (dárogillii "Lyngen") lea gielda Romssa ja Finnmárkku fylkkas.


Ivvárstáđit.
Ivvárstáđit (dárogillii "Ibestad") lea gielda Romssa ja Finnmárkku fylkkas.


Leaŋgáviika.
Leaŋgáviika () lea gielda Romssa ja Finnmárkku fylkkas.


Loabák.
Loabák (dárogillii "Lavangen") lea gielda Romssa ja Finnmárkku fylkkas. Tennevoll lea suohkana hálddahusguovddáš.
Jagis 2009 golggotmánu 1. beaivve Loabága suohkan searvvai sámegiela hálddašanguvlui.


Málatvuopmi.
Málatvuopmi (dárogillii "Målselv") lea gielda Romssa ja Finnmárkku fylkkas.


Návuotna.
Návuotna (dárogillii "Kvænangen") lea gielda Romssa ja Finnmárkku fylkkas.


Omasvuotna.
Omasvuotna (dárogillii "Storfjord") lea gielda Romssa ja Finnmárkku fylkkas.


Ránáidsuolu.
Ránáidsuolu (dárogillii "Tranøy") lei gielda Romssa fylkkasuohkanis, mii dál lea oassi Sáččá suohkanis.


Ráisa.
Ráisa (dárogillii "Nordreisa", suomagillii "Raisi") lea gielda Romssa ja Finnmárkku fylkkas.


Ráisavuotna.
Ráisavuotna (dárogillii "Sørreisa") lea gielda Romssa ja Finnmárkku fylkkas.


Rivttát.
Rivttát (dárogillii "Gratangen") lea gielda Romssa ja Finnmárkku fylkkas.


Siellat.
Siellat (dárogillii "Salangen") lea gielda Romssa ja Finnmárkku fylkkas.


Skiervá.
Skiervá (dárogillii "Skjervøy", kveanagillii ja suomagillii "Kierua") lea gielda Romssa ja Finnmárkku fylkkas.


Skánit.
Skánit (dárogillii "Skånland") lea ovddeš suohkan Romssa fylkkasuohkanis. 2020:s oktiičaskkiiga Skánit ja Dielddanuorri suohkanat. Ođđa suohkana namma lea Dielddanuorri.


Buvrovuotna.
Buvrovuotna (dárogilli "Burfjord") lea Návuona suohkana hálddahusguovddáš.


Golggotmánu 30..
Golggotmánu 30. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 303. (gárgádusjagi 304.) beaivi. Jagis leat vel 62 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Golggotmánu 29., Golggotmánu 31.


Golggotmánu 31..
Golggotmánu 31. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 304. (gárgádusjagi 305.) beaivi. Jagis leat vel 61 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Golggotmánu 30., Skábmamánu 1.


Golggotmánu 29..
Golggotmánu 29. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 302. (gárgádusjagi 303.) beaivi. Jagis leat vel 63 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Golggotmánu 28., Golggotmánu 30.


Golggotmánu 28..
Golggotmánu 28. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 301. (gárgádusjagi 302.) beaivi. Jagis leat vel 64 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Golggotmánu 27., Golggotmánu 29.


Golggotmánu 27..
Golggotmánu 27. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 300. (gárgádusjagi 301.) beaivi. Jagis leat vel 65 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Golggotmánu 26., Golggotmánu 28.


Golggotmánu 26..
Golggotmánu 26. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 299. (gárgádusjagi 300.) beaivi. Jagis leat vel 66 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Golggotmánu 25., Golggotmánu 27.


Golggotmánu 25..
Golggotmánu 25. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 298. (gárgádusjagi 299.) beaivi. Jagis leat vel 67 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Golggotmánu 24., Golggotmánu 26.


Golggotmánu 4..
Golggotmánu 4. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 277. (gárgádusjagi 278.) beaivi. Jagis leat vel 88 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Golggotmánu 3., Golggotmánu 5.


Golggotmánu 5..
Golggotmánu 5. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 278. (gárgádusjagi 279.) beaivi. Jagis leat vel 87 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Golggotmánu 4., Golggotmánu 6.


Golggotmánu 6..
Golggotmánu 6. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 279. (gárgádusjagi 280.) beaivi. Jagis leat vel 86 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Golggotmánu 5., Golggotmánu 7.


Golggotmánu 7..
Golggotmánu 7. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 280. (gárgádusjagi 281.) beaivi. Jagis leat vel 85 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Golggotmánu 6., Golggotmánu 8.


Golggotmánu 8..
Golggotmánu 8. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 281. (gárgádusjagi 282.) beaivi. Jagis leat vel 84 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Golggotmánu 7., Golggotmánu 9.


Golggotmánu 10..
Golggotmánu 10. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 283. (gárgádusjagi 284.) beaivi. Jagis leat vel 82 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Golggotmánu 9., Golggotmánu 11.


Nils-Aslak Valkeapää.
Nils-Aslak Valkeapää dahjege Áillohaš lei sápmelaš dáiddár, diktačálli ja juoigi. Riegádii 23.3.1943 Eanodagas, jámii 27.11.2001 Espoos.
Lappi leanadáiddár 1978-83.
Áillohaš lei poehta/girječálli, musihkkár/juoigi, govvadáiddár ja neavttár, gii gaskkustii ja oainnusindagai sámi kultuvrra sihke našuvnnalaččat ja riikkaidgaskasaččat. Nuba leaige deaŧalaš ovddasteaddji sápmelaččaide ja eará eamiálbmogiidda. Sutnje lei luondu mávssolaš. Sus eai gávdnon riikarájit. Son vánddardii miehtá máilmmi ja doalai konsearttaid ja čájálmasaid. Son lei stuorra dáiddár olggobealde Davviriikkaid. Sutnje eai lean rájit dáiddalaš ovdanbuktinmálliin ge.
Luondu lei Áillohačča deaŧaleamos movttiidahttingáldu. Dát lea báidnan su dáidaga, beroškeahttá šáŋras. Sutnje lei jápmin maid lunddolaš oassi eallimis. Áillohaš guđii stuora ártna 40 jagi doaibmamis. Vaikko ii leat šat ieš min gaskkas, de eallá ain su vuoiŋŋalaš ja kultuvrralaš árbi su poesiija, musihka, govaid bokte – ja vel áinnas Lásságámmi ja dan barggu bokte mii galgá dás dahkkot.
Jagi 1993 Norgga Sámiid Riikkasearvi, Guovdageainnu suohkan ja Guovdageainnu Sámiid searvi leat vuođđudan Áillohaš-musihkkabálkkašumi Áillohačča 50. riegádanbeaivvi gudnin. Bálkkašupmi juhkkojuvvo juohke jagi Sámi Grand Prix -doaluid oktavuođas olbmui dahje olbmuide geat ovddidit sámemusihka. Vuoiti oažžu 25 000 ruvnno vuoitun ja diploma. Vuosttaš bálkkašumi vuittii Mari Boine.
Čállosat ja girjjit.
Girji Beaivi áhčážan lea gohčoduvvon main sámiid álbmotlaš eposin. Girjji namma čujuhage sámiid dološ myhtii, mas sámit govvejuvvojit beaivvi mánáin. Girjái Áillohaš lea čohkken historjjálaš govaid sámiin birra máilmmi. Girji vuittii Davviriikkaid ráđi girjjálašvuođabálkkašumi jagis 1991.
Áillohaš lea doaimmahan girjji "Don čánat mu alccesat" 1992, mas lea teavsttat maid Paulus Utsi lea čállán.


Golggotmánu 11..
Golggotmánu 11. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 284. (gárgádusjagi 285.) beaivi. Jagis leat vel 81 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Golggotmánu 10., Golggotmánu 12.


Golggotmánu 12..
Golggotmánu 12. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 285. (gárgádusjagi 286.) beaivi. Jagis leat vel 80 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Golggotmánu 11., Golggotmánu 13.


Golggotmánu 14..
Golggotmánu 14. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 287. (gárgádusjagi 288.) beaivi. Jagis leat vel 78 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Golggotmánu 13., Golggotmánu 15.


Golggotmánu 15..
Golggotmánu 15. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 288. (gárgádusjagi 289.) beaivi. Jagis leat vel 77 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Golggotmánu 14., Golggotmánu 16.


Golggotmánu 16..
Golggotmánu 16. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 289. (gárgádusjagi 290.) beaivi. Jagis leat vel 76 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Golggotmánu 15., Golggotmánu 17.


Golggotmánu 17..
Golggotmánu 17. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 290. (gárgádusjagi 291.) beaivi. Jagis leat vel 75 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Golggotmánu 16., Golggotmánu 18.


Golggotmánu 18..
Golggotmánu 18. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 291. (gárgádusjagi 292.) beaivi. Jagis leat vel 74 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Golggotmánu 17., Golggotmánu 19.


Golggotmánu 19..
Golggotmánu 19. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 292. (gárgádusjagi 293.) beaivi. Jagis leat vel 73 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Golggotmánu 18., Golggotmánu 20.


Golggotmánu 20..
Golggotmánu 20. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 293. (gárgádusjagi 294.) beaivi. Jagis leat vel 72 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Golggotmánu 19., Golggotmánu 21.


Golggotmánu 21..
Golggotmánu 21. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 294. (gárgádusjagi 295.) beaivi. Jagis leat vel 71 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Golggotmánu 20., Golggotmánu 22.


Golggotmánu 22..
Golggotmánu 22. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 295. (gárgádusjagi 296.) beaivi. Jagis leat vel 70 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Golggotmánu 21., Golggotmánu 23.


Golggotmánu 23..
Golggotmánu 23. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 296. (gárgádusjagi 297.) beaivi. Jagis leat vel 69 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Golggotmánu 22., Golggotmánu 24.


Paulus Utsi.
Paulus Utsi riegádii Ivgus 1918:s ja jámii Borjusis 1975:s.
Gáldut.
Utsi, Paulus


Karl Bernhard Wiklund.
Karl Bernhard Wiklund lei jagiin 1905–33 Uppsala universitehta suopmelaš-ugralaš gielaid professor. Son dárkilasttii julevsámegiela čállingiela. Wiklunda arkiiva lea Uppsala universitehta girjerájus.


Isak Saba.
Isak Mikal (Mikkel) Saba (skábmamánu 15. beaivve 1875 Unjárggas - geassemánu 1. beaivve 1921 Várggáide) lei sápmelaš oahpaheaddji ja politihkkár. Son lei Bargiidbellodaga Stuorradikkeáirras Finnmárkkus 1907 rájes 1912 rádjái. Isak Saba lea beakkán das, ahte son lea čállán sámi čearddalaš lávlaga teavstta, "Sámi soga lávlla".
Historjá.
Su vánhemat leaigga Per Sabbasen ja Britha Aikio. Sudnos ledje čieža máná, ja Issát lei nubbi nuoramus.
Su áhčči lei gávpealmmái, Látnjárggas, Unjárgga gielddas. Son lei maiddái šibitdoalli ja guolásteaddji. Bearaš ásai nana hirsavisttis Reahpenis. Dan áigge várjjatsámit ásse eanáš lavdnjegođiin, muhto gávpealbmás lei buoret várri go earáin lei. Dát visti lea divoduvvon ja lea dál oassin Várjjat Sámi Musea čájáhusas.
Rihppaskuvlla maŋŋá Issát lei muhtun áigge gávpereaŋgan Čáhcesullos ja Bierggis. Son oaččui friddjasaji Romssa oahpaheaddjiskuvlii 1898:s. Skuvlla maŋŋá son álggii Davvesiidda gildii oahpaheaddjin, ovdal go vulggii Kristianiai, gos son válddii gaskaskuvllaeksámena 1900:s.
Gaskal 1902 ja 1903 Issát logai ártiumis Romssas. Su jurdda lei vuolgit lohkat teologiijja, muhto fuones ruhtadili dihte son fertii guođđit dan jurdaga.
Son máhcai fas Unjárgii 1905:s, ja bargagođii oahpaheaddjin ja girkolávlun/-dulkan. Oahpaheaivirggi nammadeapmi ii lean áibbas nákku haga, go skuvladirektevra hálidii ovdal muhtun dárogielat oahpaheaddji, geas lei 17 jagi bargoduogáš. Muhto Unjárgga sámit nagadedje liikká oažžut Isak Saba dán virgái.
Unjárggas lei son mielde gielddapolitihkas, Sosialisttalaš Bellodaga ovddas. Issát lei miellahttun gielddastivrras máŋga áigodaga, sadjásaš ságadoallin 1907 rájes 1910 rádjái, ja ságadoallin fas 1914 rájes 1915 rádjái. Son lei máŋga jagi oahpaheaddjiid áirras skuvlastivrras, hypotehkabáŋkku tákstaalmmái, dárkkisteaddji ja ovdaolmmoš geisttálaš bálkáfoanddas. Son vuođđudii Unjárgga Guolásteaddjiid- ja Bargiidsearvvi.
Eai dát lean garra gáibádusat. Isak Saba ii dáhtton stuorra servodatnuppástusaid, go oaivvildii ahte daid galgá sáhttit čađahit. Son celkkii eret girkodulkka virggistis, go háliidii ahte báhpat galge oahppat dahje máhttit sámegiela. Son balai ahte dáruiduhttin oaččui vuđolaš fámu ipmilbálvalusaid bokte. Son ii gal bargan stuorra mearkkašahtti áššiiguin Stuorradikkis. Son ražai eanáš guolásteaddjiid ja bargiid áššiiguin ja dieđusge sámiid áššiiguin.
1905:s náitalii son Marie Gunneva Holmmain, gii lei čalbmeatni. Soai oaččuiga golbma máná; Tormod, Egil ja Dagmar. Oppa bearaš fárrii Várggáide, ja 1916 ođđajagimánus gitta geassemánnui 1921 lei son oahpaheaddjin Várggáin. Son beroštii arkeologalaš bargguin, ja son čohkkiige boares hávddiid dávviriid ja dávttiid. Dát gávdnojit dál Tromssa Museas. Jagi 1897 son čohkkegođii muitalusaid ja máidnasiid sámi guovlluin. Son vieččai daid sihke Várjjat sámiin ja Mátta-Várjjat nuortalaččain. Just Qvigstad dárkkistii ja čálii daid iežas stuorra girjjiide ”Lappiske eventyr og sagn”. Oktiibuot čohkkii čuođi muitalusa ja máidnasa. Isak Saba almmuhii moadde Siskkit-Várjjatguovllu álbmotlávlaga oktan nuohtaiguin. Dát leat prentejuvvon Jens Otterbecha ”Kulturværdier hos Norske Finner” nammasaš girjái. Son lei áŋgiris čálli ”Ságai Muitalæggji” nammasaš sámi aviisii, ja buvttii dávjá ovdan sáhkavuoruid sáme- áššiin ja sámepolitihkalaš jurdagiin. Dán aviissas lei su oahpaheaddjeskuvlaskihpár Anders Larsen doaimmaheaddjin. Dán aviissas maid almmuhuvvui vuosttas háve Isak Saba ”Sámi Sogalávlla” cuoŋománus 1906:s. Dán lávlaga gohčodat odne sámi sogalávllan.
Isak Saba jámii Várggáide geassemánu 1. beaivve 1921:s. Son ii šaddan go 46 jagi boarisin. Sus lei garra raddedávda nu mo ieš lea muitalan. Son hávdáduvvui Unjárgga girkogárdái. Unjárgga Bargiidbellodat lea ceggen muitogeađggi su hávddi ala. Sámi bláđđi Nuortanástte čálii geassemánu 30. b. 1921:s e.e. su muitosátnái: ”Lea lossat go min ovddeš oahpaheaddji galggai nu nuorran min guođđit. Muhto mis lea dat jurdda ahte son ii leat duššašii eallán iežas álbmoga, sámiid, ovddas. Sámit leat massán dehálaš ovddasteaddji.


Giella.
Giella lea mearkasystema, maid olbmot geavahit kommunikašuvdnii ja jurddašeapmái.


Sámi leavga.
Sámi leavga lea okta sámiid čearddalaš dovddaldagain. Dat dohkkehuvvui Åres Ruoŧas sámiid 13. konfereanssas jagis 1986. Leavgga riekkis govvida beavvi ja mánu. Alit oassi govvida mánu ja rukses oassi beaivvi.
Leavgga historjá.
Vuosttas leavgaevttohusa sámi leavggas hábmii dáiddár Synnøve Persen jagis 1977. Leavga geavahuvvui vuosttas geardde Álttás elfápmohuksema vuostálastimiin.
Sámiráđđi almmuhii sámi leavgga hábmengilvvu, man vuittii dáiddar Astrid Båhl. Leavga dohkkehuvvui 13. davviriikkalaš sámekonfereanssas borgemánu 15. beaivve 1986, gos dohkkehuvvui maid Sámi soga lávlla sámiid álbmotlávllan.
Almmolaš sámi leavgabeaivvit.
Jagis leat 12 leavgabeaivvi. Ođđaseamos leavgabeaivi lea skábmamánu 29. beaivi mii lea Elsa Laula Renberga riegádanbeaivi. Dát mearriduvvui leavgabeaivin 21. sámekonfereanssas Tråantes jagis 2017.


Henry Minde.
Henry Minde (r. 1945 Roabas, Skániid suohkanis), lea historihkar. Minde lea studeren Oslo ja Romssa universitehtain, ja dan maŋŋá bargan sámi riektehistorjjálaš stipendiáhtan Romssa universitehtas ja Sámi Instituhtas. Dál son lea Romssa universitehta historjáprofessor.


Romssa universitehta – Norgga árktalaš universitehta.
Romssa universitehta – Norgga árktalaš universitehta (dárogillii: "Universitetet i Tromsø – Norges arktiske universitet") (oanádus "UiT", oanádus gitta 2006 rádjái "UiTø") lea universitehta Romssas, Álaheajus, Hámmárfeasttas, Girkonjárggas, Háršttás ja Áhkanjárggas Davvi-Norggas. Universitehta vuođđuduvvui 1968:s, ja lea dan rájes leamaš máilmmi davimus universitehta. Norgga dáláš gonagas Olav V rabai universitehta jagis 1972. UiT lea okta Norgga gávcci universitehtas.
Áhkanjárga.
"Høgskolen i Narvik" šattai 2016 ođđajagimánu 1. b. oassin Romssa universitehtas. Høgskolen i Narvik ásahuvvui virggálaččat borgemánu 1. b. 1994. Allaskuvla šattai go ovttastahtte golbma stáhta allaskuvlla Narviikkas. Dat nuppástus dáhpáhuvai seammás go bohte eará nai nuppástusat allaskuvllaide. Dat golbma allaskuvlla mat ovttastuvve ledje Narviikka inšenevraallaskuvla, Narviikka sivilinšenevraoahpahus ja Nordlándda buohccedivššárallaskuvlla ossodat Narviikkas.
Organisašuvdna.
Romssa universitehta ásahuvvui 1970-logus dalle go servodatdieđa lei alimusas. Dan geažil lei ásahusas guhká earálágan organisašuvdna eará universitehtaid ektui. Earret eará gulle arkeologiija, historjá ja filosofiija servodatdiehtagii, iige humaniorai. Ekonomiija gulai guhká Norgga guolástanallaskuvlii. Fakultehtaid gohčodedje instituhttan, ja instituhtat fas sekšuvdnan gitta jagi. Nu lei gitta 1997 rádjai, go ráhkadus rievdaduvvui.
Fakultehtat.
Fakultehtaid ráhkadus rievdaduvvui 2018 ođđajagimánu 1 b. rájes.


Wolfgang Amadeus Mozart.
Wolfgang Amadeus Mozart (IPA2 ˈvɔlfgaŋ amaˈdɔʏs ˈmotsaɐt, gástanamma Joannes Chrysostomus Wolfgangus Theophilus Mozart) (ođđajagimánu 27. 1756 – juovlamánu 5. 1791) lei šuokŋadahkki.


Pekka Aikio.
Veli Pekka Olavi Aikio lei Suoma sámedikki presideanta jagiin 1996–2008. Son lea doaibmán Suoma Sámedikki presideantan golbma válgaáigodaga gitta jagis 1996. Aikio lea studeren biologiija, muhto son lea bajásšaddan badjebearrašis. Son válljejuvvui maid Sámedikki válggain 2007 Sámedikki áirrasin jagiide 2008-2011.


Sámi soga lávlla.
Sámi soga lávlla lea sámeálbmoga lávlla. Isak Saba čálii sániid Sagai Muittalægje-bláđii, nr. 7. 1906 diktan. Davviriikkalaš sámekonfereansa Åres mearridii 1986:s lávlaga sámiid álbmotlávllan. Arne Sørli lea čállán lávlaga šuoŋa ja 15. Davviriikkalaš sámekonfereanssas Helssegis jagis 1992 šuokŋa dohkkehuvvui.
Lávlla lea maid jorgaluvvon eará sámegielaide. Nuortalašgillii dan namma lea Sääʹmsooǥǥ laull, anárašgillii Säämi suuvâ laavlâ, julevsámegillii Sámemátto lávlla ja lullisámegillii Saemie eatnemen vuelie.


Kati-Claudia Fofonoff.
Kati-Claudia Fofonoff lei nuortasápmelaš girječálli. Son riegádii Avvilis juovlamánu 8. beaivve 1947 ja jámii buohccivuhtii geassemánu 12. beaivve 2011. Fofonoff čađahii čálli ámmátskuvlejumi Järvenpääs. Son čálii juo nuortalašgillii ja suomagillii. Su duojit leat jorgaluvvon maid davvisámegillii, islánddagillii ja dárogillii.


Saemien Sijte.
Saemien Sijte lea lullisámi musea ja kulturguovddáš Snoasas Davvi-Trøndelága fylkkas. Saemien Sijte stivra lea «Stiftelsen Saemien sijte», ja stivrra jođiheaddji lea Rune Fjellheim.
Saemien Sijte áigu maid ráhkadit giellaguovddáža. Saemien sijte almmuha jahkegirjji Åarjel-saemieh.


Skábmamánu 26..
Skábmamánu 26. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 330. (gárgádusjagi 331.) beaivi. Jagis leat vel 35 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Skábmamánu 25., Skábmamánu 27.


Skábmamánu 25..
Skábmamánu 25. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 329. (gárgádusjagi 330.) beaivi. Jagis leat vel 36 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Skábmamánu 24., Skábmamánu 26.


Skábmamánu 24..
Skábmamánu 24. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 328. (gárgádusjagi 329.) beaivi. Jagis leat vel 37 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Skábmamánu 23., Skábmamánu 25.


Skábmamánu 23..
Skábmamánu 23. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 327. (gárgádusjagi 328.) beaivi. Jagis leat vel 38 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Skábmamánu 22., Skábmamánu 24.


Skábmamánu 22..
Skábmamánu 22. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 326. (gárgádusjagi 327.) beaivi. Jagis leat vel 39 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Skábmamánu 21., Skábmamánu 23.


Skábmamánu 21..
Skábmamánu 21. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 325. (gárgádusjagi 326.) beaivi. Jagis leat vel 40 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Skábmamánu 20., Skábmamánu 22.


Skábmamánu 19..
Skábmamánu 19. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 323. (gárgádusjagi 324.) beaivi. Jagis leat vel 42 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Skábmamánu 18., Skábmamánu 20.


Skábmamánu 18..
Skábmamánu 18. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 322. (gárgádusjagi 323.) beaivi. Jagis leat vel 43 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Skábmamánu 17., Skábmamánu 19.


Skábmamánu 17..
Skábmamánu 17. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 321. (gárgádusjagi 322.) beaivi. Jagis leat vel 44 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Skábmamánu 16., Skábmamánu 18.


Skábmamánu 16..
Skábmamánu 16. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 320. (gárgádusjagi 321.) beaivi. Jagis leat vel 45 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Skábmamánu 15., Skábmamánu 17.


Skábmamánu 15..
Skábmamánu 15. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 319. (gárgádusjagi 320.) beaivi. Jagis leat vel 46 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Skábmamánu 14., Skábmamánu 16.


Skábmamánu 14..
Skábmamánu 14. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 318. (gárgádusjagi 319.) beaivi. Jagis leat vel 47 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Skábmamánu 13., Skábmamánu 15.


Skábmamánu 13..
Skábmamánu 13. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 317. (gárgádusjagi 318.) beaivi. Jagis leat vel 48 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Skábmamánu 12., Skábmamánu 14.


Skábmamánu 12..
Skábmamánu 12. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 316. (gárgádusjagi 317.) beaivi. Jagis leat vel 49 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Skábmamánu 11., Skábmamánu 13.


Skábmamánu 11..
Skábmamánu 11. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 315. (gárgádusjagi 316.) beaivi. Jagis leat vel 50 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Skábmamánu 10., Skábmamánu 12.


Skábmamánu 10..
Skábmamánu 10. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 314. (gárgádusjagi 315.) beaivi. Jagis leat vel 51 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Skábmamánu 9., Skábmamánu 11.


Skábmamánu 8..
Skábmamánu 8. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 312. (gárgádusjagi 313.) beaivi. Jagis leat vel 53 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Skábmamánu 7., Skábmamánu 9.


Skábmamánu 7..
Skábmamánu 7. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 311. (gárgádusjagi 312.) beaivi. Jagis leat vel 54 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Skábmamánu 6., Skábmamánu 8.


Skábmamánu 6..
Skábmamánu 6. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 310. (gárgádusjagi 311.) beaivi. Jagis leat vel 55 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Skábmamánu 5., Skábmamánu 7.


Skábmamánu 5..
Skábmamánu 5. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 309. (gárgádusjagi 310.) beaivi. Jagis leat vel 56 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Skábmamánu 4., Skábmamánu 6.


Skábmamánu 4..
Skábmamánu 4. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 308. (gárgádusjagi 309.) beaivi. Jagis leat vel 57 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Skábmamánu 3., Skábmamánu 5.


Skábmamánu 3..
Skábmamánu 3. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 307. (gárgádusjagi 308.) beaivi. Jagis leat vel 58 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Skábmamánu 2., Skábmamánu 4.


Skábmamánu 2..
Skábmamánu 2. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 306. (gárgádusjagi 307.) beaivi. Jagis leat vel 59 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Skábmamánu 1., Skábmamánu 3.


Skábmamánu 1..
Skábmamánu 1. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 305. (gárgádusjagi 306.) beaivi. Jagis leat vel 60 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Golggotmánu 31., Skábmamánu 2.


Čakčamánu 30..
Čakčamánu 30. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 273. (gárgádusjagi 274.) beaivi. Jagis leat vel 92 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Čakčamánu 29., Golggotmánu 1.


Čakčamánu 29..
Čakčamánu 29. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 272. (gárgádusjagi 273.) beaivi. Jagis leat vel 93 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Čakčamánu 28., Čakčamánu 30.


Čakčamánu 28..
Čakčamánu 28. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 271. (gárgádusjagi 272.) beaivi. Jagis leat vel 94 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Čakčamánu 27., Čakčamánu 29.


Čakčamánu 27..
Čakčamánu 27. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 270. (gárgádusjagi 271.) beaivi. Jagis leat vel 95 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Čakčamánu 26., Čakčamánu 28.


Čakčamánu 26..
Čakčamánu 26. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 269. (gárgádusjagi 270.) beaivi. Jagis leat vel 96 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Čakčamánu 25., Čakčamánu 27.


Čakčamánu 25..
Čakčamánu 25. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 268. (gárgádusjagi 269.) beaivi. Jagis leat vel 97 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Čakčamánu 24., Čakčamánu 26.


Čakčamánu 24..
Čakčamánu 24. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 267. (gárgádusjagi 268.) beaivi. Jagis leat vel 98 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Čakčamánu 23., Čakčamánu 25.


Čakčamánu 23..
Čakčamánu 23. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 266. (gárgádusjagi 267.) beaivi. Jagis leat vel 99 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Čakčamánu 22., Čakčamánu 24.


Čakčamánu 22..
Čakčamánu 22. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 265. (gárgádusjagi 266.) beaivi. Jagis leat vel 100 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Čakčamánu 21., Čakčamánu 23.


Čakčamánu 21..
Čakčamánu 21. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 264. (gárgádusjagi 265.) beaivi. Jagis leat vel 101 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Čakčamánu 20., Čakčamánu 22.


Čakčamánu 20..
Čakčamánu 20. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 263. (gárgádusjagi 264.) beaivi. Jagis leat vel 102 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Čakčamánu 19., Čakčamánu 21.


Čakčamánu 19..
Čakčamánu 19. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 262. (gárgádusjagi 263.) beaivi. Jagis leat vel 103 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Čakčamánu 18., Čakčamánu 20.


Čakčamánu 18..
Čakčamánu 18. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 261. (gárgádusjagi 262.) beaivi. Jagis leat vel 104 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Čakčamánu 17., Čakčamánu 19.


Čakčamánu 17..
Čakčamánu 17. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 260. (gárgádusjagi 261.) beaivi. Jagis leat vel 105 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Čakčamánu 16., Čakčamánu 18.


Čakčamánu 16..
Čakčamánu 16. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 259. (gárgádusjagi 260.) beaivi. Jagis leat vel 106 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Čakčamánu 15., Čakčamánu 17.


Čakčamánu 15..
Čakčamánu 15. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 258. (gárgádusjagi 259.) beaivi. Jagis leat vel 107 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Čakčamánu 14., Čakčamánu 16.


Čakčamánu 14..
Čakčamánu 14. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 257. (gárgádusjagi 258.) beaivi. Jagis leat vel 108 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Čakčamánu 13., Čakčamánu 15.


Čakčamánu 13..
Čakčamánu 13. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 256. (gárgádusjagi 257.) beaivi. Jagis leat vel 109 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Čakčamánu 12., Čakčamánu 14.


Čakčamánu 12..
Čakčamánu 12. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 255. (gárgádusjagi 256.) beaivi. Jagis leat vel 110 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Čakčamánu 11., Čakčamánu 13.


Čakčamánu 10..
Čakčamánu 10. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 253. (gárgádusjagi 254.) beaivi. Jagis leat vel 112 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Čakčamánu 9., Čakčamánu 11.


Čakčamánu 9..
Čakčamánu 9. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 252. (gárgádusjagi 253.) beaivi. Jagis leat vel 113 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Čakčamánu 8., Čakčamánu 10.


Čakčamánu 8..
Čakčamánu 8. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 251. (gárgádusjagi 252.) beaivi. Jagis leat vel 114 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Čakčamánu 7., Čakčamánu 9.


Čakčamánu 7..
Čakčamánu 7. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 250. (gárgádusjagi 251.) beaivi. Jagis leat vel 115 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Čakčamánu 6., Čakčamánu 8.


Čakčamánu 6..
Čakčamánu 6. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 249. (gárgádusjagi 250.) beaivi. Jagis leat vel 116 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Čakčamánu 5., Čakčamánu 7.


Čakčamánu 5..
Čakčamánu 5. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 248. (gárgádusjagi 249.) beaivi. Jagis leat vel 117 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Čakčamánu 4., Čakčamánu 6.


Čakčamánu 4..
Čakčamánu 4. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 247. (gárgádusjagi 248.) beaivi. Jagis leat vel 118 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Čakčamánu 3., Čakčamánu 5.


Čakčamánu 3..
Čakčamánu 3. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 246. (gárgádusjagi 247.) beaivi. Jagis leat vel 119 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Čakčamánu 2., Čakčamánu 4.


Čakčamánu 2..
Čakčamánu 2. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 245. (gárgádusjagi 246.) beaivi. Jagis leat vel 120 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Čakčamánu 1., Čakčamánu 3.


Čakčamánu 1..
Čakčamánu 1. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 244. (gárgádusjagi 245.) beaivi. Jagis leat vel 121 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Borgemánu 30., Čakčamánu 2.


Njukčamánu 26..
Njukčamánu 26. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 85. beaivi (gárgádusjagi 86. beaivi). Jagis leat vel 280 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Njukčamánu 25., Njukčamánu 27.


Njukčamánu 27..
Njukčamánu 27. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 86. beaivi (gárgádusjagi 87. beaivi). Jagis leat vel 279 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Njukčamánu 26., Njukčamánu 28.


Njukčamánu 28..
Njukčamánu 28. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 87. beaivi (gárgádusjagi 88. beaivi). Jagis leat vel 278 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Njukčamánu 27., Njukčamánu 29.


Njukčamánu 29..
Njukčamánu 29. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 88. beaivi (gárgádusjagi 89. beaivi). Jagis leat vel 277 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Njukčamánu 28., Njukčamánu 30.


Njukčamánu 30..
Njukčamánu 30. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 89. beaivi (gárgádusjagi 90. beaivi). Jagis leat vel 276 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Njukčamánu 29., Njukčamánu 31.


Njukčamánu 31..
Njukčamánu 31. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 90. beaivi (gárgádusjagi 91. beaivi). Jagis leat vel 275 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Njukčamánu 30., Cuoŋománu 1.


Cuoŋománu 1..
Cuoŋománu 1. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 91. beaivi (gárgádusjagi 92. beaivi). Jagis leat vel 274 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Njukčamánu 31., Cuoŋománu 2.


Cuoŋománu 23..
Cuoŋománu 23. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 113. (gárgádusjagi 114.) beaivi. Jagis leat vel 252 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Cuoŋománu 22., Cuoŋománu 24.


Cuoŋománu 24..
Cuoŋománu 24. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 114. (gárgádusjagi 115.) beaivi. Jagis leat vel 251 beaivve.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Cuoŋománu 23., Cuoŋománu 25.


Cuoŋománu 25..
Cuoŋománu 25. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 115. (gárgádusjagi 116.) beaivi. Jagis leat vel 250 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Cuoŋománu 24., Cuoŋománu 26.


Cuoŋománu 26..
Cuoŋománu 26. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 116. (gárgádusjagi 117.) beaivi. Jagis leat vel 249 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Cuoŋománu 25., Cuoŋománu 27.


Cuoŋománu 27..
Cuoŋománu 27. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 117. (gárgádusjagi 118) beaivi. Jagis leat vel 248 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Cuoŋománu 26., Cuoŋománu 28.


Cuoŋománu 28..
Cuoŋománu 28. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 118. (gárgádusjagi 119) beaivi. Jagis leat vel 247 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Cuoŋománu 27., Cuoŋománu 29.


Cuoŋománu 29..
Cuoŋománu 29. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 119. (gárgádusjagi 120) beaivi. Jagis leat vel 246 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Cuoŋománu 28., Cuoŋománu 30.


Cuoŋománu 30..
Cuoŋománu 30. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 120. (gárgádusjagi 121) beaivi. Jagis leat vel 245 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Cuoŋománu 29., Miessemánu 1.


Miessemánu 2..
Miessemánu 2. beaivi ("Válborbeaivi") lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 122. (gárgádusjagi 123) beaivi. Jagis leat vel 243 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Miessemánu 1., Miessemánu 3.


Miessemánu 3..
Miessemánu 3. beaivi ("Válborbeaivi") lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 123. (gárgádusjagi 124) beaivi. Jagis leat vel 242 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Miessemánu 2., Miessemánu 4.


Miessemánu 4..
Miessemánu 4. beaivi ("Válborbeaivi") lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 124. (gárgádusjagi 125) beaivi. Jagis leat vel 241 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Miessemánu 3., Miessemánu 5.


Miessemánu 5..
Miessemánu 5. beaivi ("Válborbeaivi") lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 125. (gárgádusjagi 126) beaivi. Jagis leat vel 240 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Miessemánu 4., Miessemánu 6.


Miessemánu 6..
Miessemánu 6. beaivi ("Válborbeaivi") lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 126. (gárgádusjagi 127) beaivi. Jagis leat vel 239 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Miessemánu 5., Miessemánu 7.


Miessemánu 7..
Miessemánu 7. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 127. (gárgádusjagi 128) beaivi. Jagis leat vel 238 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Miessemánu 6., Miessemánu 8.


Miessemánu 8..
Miessemánu 8. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 128. (gárgádusjagi 129) beaivi. Jagis leat vel 237 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Miessemánu 7., Miessemánu 9.


Miessemánu 9..
Miessemánu 9. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 129. (gárgádusjagi 130.) beaivi. Jagis leat vel 236 beaivvi.
Dáhpáhusat.
2007 – Amoc oaččui Eurohpá nuoraid dán jagi nuorra eurohpálaš -bálkkašumi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Miessemánu 8., Miessemánu 10.


Miessemánu 10..
Miessemánu 10. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 130. (gárgádusjagi 131.) beaivi. Jagis leat vel 235 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Miessemánu 9., Miessemánu 11.


Miessemánu 11..
Miessemánu 11. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 131. (gárgádusjagi 132.) beaivi. Jagis leat vel 234 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Miessemánu 10., Miessemánu 12.


Miessemánu 12..
Miessemánu 12. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 132. (gárgádusjagi 133.) beaivi. Jagis leat vel 233 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Miessemánu 11., Miessemánu 13.


Miessemánu 13..
Miessemánu 13. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 133. (gárgádusjagi 134.) beaivi. Jagis leat vel 232 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Miessemánu 12., Miessemánu 14.


Miessemánu 14..
Miessemánu 14. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 134. (gárgádusjagi 135.) beaivi. Jagis leat vel 231 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Miessemánu 13., Miessemánu 15.


Miessemánu 15..
Miessemánu 15. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 135. (gárgádusjagi 136.) beaivi. Jagis leat vel 230 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Miessemánu 14., Miessemánu 16.


Miessemánu 16..
Miessemánu 16. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 136. (gárgádusjagi 137.) beaivi. Jagis leat vel 229 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Miessemánu 15., Miessemánu 17.


Miessemánu 17..
Miessemánu 17. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 137. (gárgádusjagi 138.) beaivi. Jagis leat vel 228 beaivvi.
Riegádeamit.
1950 – Janez Drnovšek, Slovenia presideanta (2002–2007), Slovenia stáhtaministtar (1992–2002) ja Jugoslavia presideanta (1989–1990).
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Miessemánu 16., Miessemánu 18.


Miessemánu 18..
Miessemánu 18. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 138. (gárgádusjagi 139.) beaivi. Jagis leat vel 227 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Miessemánu 17., Miessemánu 19.


Miessemánu 19..
Miessemánu 19. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 139. (gárgádusjagi 140.) beaivi. Jagis leat vel 226 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Miessemánu 18., Miessemánu 20.


Miessemánu 20..
Miessemánu 20. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 140. (gárgádusjagi 141.) beaivi. Jagis leat vel 225 beaivvi.
Riegádeamit.
1954 – Vladimir Smirnov, sovjetlihttulaš floreahttamiehkásteaddji ja olympiamitalista
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Miessemánu 19., Miessemánu 21.


Miessemánu 21..
Miessemánu 21. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 141. (gárgádusjagi 142.) beaivi. Jagis leat vel 224 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Miessemánu 20., Miessemánu 22.


Miessemánu 22..
Miessemánu 22. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 142. (gárgádusjagi 143.) beaivi. Jagis leat vel 223 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Miessemánu 21., Miessemánu 23.


Miessemánu 24..
Miessemánu 24. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 144. (gárgádusjagi 145.) beaivi. Jagis leat vel 221 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Miessemánu 23., Miessemánu 25.


Miessemánu 25..
Miessemánu 25. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 145. (gárgádusjagi 146.) beaivi. Jagis leat vel 220 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Miessemánu 24., Miessemánu 26.


Miessemánu 26..
Miessemánu 26. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 146. (gárgádusjagi 147.) beaivi. Jagis leat vel 219 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Miessemánu 25., Miessemánu 27.


Miessemánu 27..
Miessemánu 27. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 147. (gárgádusjagi 148.) beaivi. Jagis leat vel 218 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Miessemánu 26., Miessemánu 28.


Miessemánu 28..
Miessemánu 28. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 148. (gárgádusjagi 149.) beaivi. Jagis leat vel 217 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Miessemánu 27., Miessemánu 29.


Miessemánu 31..
Miessemánu 31. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 151. (gárgádusjagi 152.) beaivi. Jagis leat vel 214 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Miessemánu 30., Geassemánu 1.


Kerttu Vuolab.
Kerttu Maarit Kirsti Vuolab (sámegillii Hánssa Ristena Kerttu dahjege Uhca-Niillas Kerttu) lea eret Vuovdaguoikkas Deanuleagi Suoma bealde gos son maid dán áigge ássá. Son lea riegádan miessemánu 1. beaivve 1951. Son čállá davvisámegillii ja ráhkada ieš govaid girjjiideases. Vuolab lea maid čállán sániid Mari Boine lávlagiidda.
Vuolab oaččui juovlamánu 6. 2006 Suoma Vilges Ruvssu I luohkká medalja. Vuolaba girji Bárbmoáirras lei evttohassan oažžut Davviriikalaš girjebálkkašumi jagis 2011.
Lávlagiid sánit.
Vuolab lea čállán sániid Mari Boine lávlagiidda degomat Skádjá, Eadnán bákti, Ipmiliin hálešteapmi ja Čuovgga Áirras - Sterna Paradisea. Son lea maid jorgalan ovttas Siiri Miettunenin Tapio Rautavaara lávlaga "Sininen uni" sámegillii namain "Idjastállu".


Jovnna-Ánde Vest.
Jovnna-Ánde Vest lea girječálli, gii lea eret Roavvesavvonis Deanuleagi Suoma bealde. Son lea riegádan geassemánu 14. beaivve 1948 Ohcejogas. Son ássá dán áigge Parisas Frankriikkas. Vest čállá davvisámegillii.


Geassemánu 14..
Geassemánu 14. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 165. (gárgádusjagi 166.) beaivi. Jagis leat vel 200 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Geassemánu 13., Geassemánu 15.


Hans Aslak Guttorm.
Hans Aslak Guttorm dahjege Oahptii-Hánsa riegádii juovlamánu 15. beaivve 1907 ja jámii njukčamánu 24. beaivve 1992 Vuovdaguoikkas. Son válbmanii oahpaheaddjin Jyväskylä semináras 1935 ja barggai oahpaheaddjin Anáris ja Vuovdaguoikkas gitta jahkái 1969. Son maid barggai Sápmelaš-bláđi doaimmahusas moanaid jagiid. Son čálii davvisámegillii.


Inger-Mari Aikio-Arianaick.
Inger-Mari Aikio dahjege IMA "("ovdal "Inger-Mari Aikio-Arianaick)" lea diktačálli gii čállá davvisámegillii. Son lea riegádan Ohcejogas ođđajagimánu 14. beaivve 1961. Son orru Buolbmatjávrris ja Avvilis. IMA bargá doaimmaheaddjin YLE-Sámi Radios. 1980-logus son lei doaimmaheaddji Mánáid Bláđis.
Girjjit.
IMA divttat leat almmustuvvan maid máŋggain antologiijain. Son lea čállán Jiella-jovkui sániid lávlagiidda.


Rauni Magga Lukkari.
Rauni Magga Lukkari (r. čakčamánu 30. 1943 Veahčahis) lea diktačálli ja jorgaleaddji.
Veahčahis bajásšaddan, Suomabealde Deanuleagi, Norgga ja Suoma rádjaguovllus. Eadni lei eret norggabeale, Njivggus Unjárggas, ja áhčči gis suomabeale. Rauni Magga Lukkari lea álo liikon čállit, skuvlaáiggis son oaččui rámi iežas čállosiid ovddas. Son barggai rievtti mielde duojárin, go son lei mánnán juo eatnistis oahppan duddjot. Son čállá davvisámegillii ja jorgala čállosiid. Son ássá dál Norggas, Romssas, gos lea orron maŋimuš 30 jagi, ja son jođiha iežas girjelágádusa, Gollegiella, gos almmustahttá jietnagirjjiid sámegillii ja guovttegielat girjjiid.
Son lea okta dain beakkáneamos sámi lyrihkkáriin earret Áillohaš. Su vuosttaš girji, Jieŋat vulget, almmustuvai jagis 1980, main divttain čielgasit boahtá ovdán nissonoaidnu. Jagis 1987 nammaduvvui son sámi evttohassan Davviriikkaid ráđi girjjálašvuođa bálkkašupmái girjjiinis Losses beaivegirji (1987). Jagis 1995 almmustuvai su girji Čalbmmihttu, mas fáddán dás leat biktasat, ja girji lea maid suomagillii. Dat lea maid čájáhusčállosin sámi gáktečájáhusas Sámi leanamuseas Roavvenjárggas Suomas.
Jagis 1996 vuittii son vuosttaš bálkkašumi sámi lágádusa, Davvi Girjji, girjjálašvuođagilvvus buoremus sámegiel originálagiehtačállosiin Árbeeadni diktagirjjiin. Son lea maid beakkán prologagirječálli girjjiiguin Ávvudivttat (2006), mii lea maid jietnagirjin mas čuojaheaba musihka Niko Valkeapää ja Georg Buljo. Dovdat du bures ge Lihkkoš almmái-monologain (2007), gos Rauni Magga Lukkari čállá vuosttaš geardde teahtera várás. Bihttá válljejuvvui Norgga dramatihkkafestiválii jagis 2007, mas Nationalteahtera Nils Ole Oftebro neaktá váldorolla, eatni jiellatgánda. Bihttá muitala hearvádit morašlaš garra bajásgeassima Deanuleagis. Jagis 2008 almmustahtii Lukkari " Dearvuođaid", mii lea diktačoakkáldat Ávvudivttat, jietnagirjin dárogiel teavsttain. Divttain lea ođđasit dikten Laila Stien ja almmustuvvan Leser søker bok- doarjagiin.
Buot Rauni Magga Lukkari girjjit, earret guokte vuosttas diktačoakkáldaga, leat jorgaluvvon eará gielaide, ee. dárogillii, suomagillii, eŋgelasgillii ja islánddagillii. Čálli dadjá ahte ii oktage sámi girječálli eale jos beare sámegillii čállá, ollu sápmelaččat eai máhte eaige beroš lohkat girjjiid iežaset eatnigillii. Okta sivva dasa lea Norgga, Suoma ja Ruoŧa garra assimilerenpolitihka, mii lea dahkan ahte sámegielas lea unnán stáhtus. Sámi nissona dilli sámi servodagas ja rádjaguovlluid eallin ja hástalusat leat guovddáš fáttát Rauni Magga Lukkari girjjiin. Son dovdá ahte nissonolmmožin lea sus maid heajut árvu girječállin go almmáiolbmočálliin, ja son dovdá ahte sus lea norggabeale sámiid gaskkas unnit stáhtus danne go son lea suomabealde eret. Son lohká ahte dážat eai earut sámiid eaige sámi čálliid dán láhkái. Čálli duostáge diktemušainis cuiggodit iežas servodaga diliid ja čuvgeha áššiid, maid birra ii hállojuvvo ollu. Son lea almmustahttán gávcci diktačoakkáldaga, ovtta teáhtermonologa, ovtta kåseriijagirjji ja ovtta bearašgirjji. Su divttat leat maid almmuhuvvon moanaid antologiijain. Rauni Magga Lukkari lea maid jorgalan moanaid girjjiid sámegillii, earret eret beakkán norgga čálliid Knut Hamsuna ja Jon Fosse girjjiid.


Rauna Paadar-Leivo.
Rauna Paadar-Leivo lea sápmelaš girječálli. Son riegádii jagis 1942. Son ássá dán áigge Anáris ja bargá Sámedikkis. Son čállá davvisámegillii ja lea čállán ollu mánáidgirjjiid.


Kirsti Paltto.
Kirsti Paltto, maiddái Kirste Paltto () lea riegádan Ohcejogas guovvamánu 11. beaivve 1947. Paltto čállá davvisámegillii.
Son lea vázzán Anára risttalaš álbmotallaskuvlla jagiin 1964-65, ja dan maŋŋá oahpaheaddjisemináras Raahes Suomas, gos gearggai oahpaheaddjin jagis 1971:s. Paltto barggai njeallje jagi oahpaheaddjin, ja lea dan maŋŋá bargan girječállin. Son lea almmustahttán divttaid, mánáidgirjjiid, noveallaid ja čájálmasaid.
Paltto buvttadeamis leamaš dehálaš fáttát gaskavuohta sámi servodaga ja suoma stuorraservodaga, ja sirdima árbevirolaš servodagas ođđaáigásaš servodahkii. Paltto máŋggat noveallat lea jorgaluvvon dáro-, ruoŧa-, suoma-, anársáme-, italia-, duiska-, eaŋgalas- ja uŋgáragillii.
Gáldut.
Paltto, Kirsti


Tarja Halonen.
Tarja Kaarina Halonen (riegádan juovlamánu 24. beaivve 1943 Helssegis) lea suopmelaš politihkkár, advokáhta ja vuosttaš nisson gii lea leamaš Suoma stáhtaoaivámužžan. Son doaimmai Suoma dásseválddi 11. presideantan jagiid 2000–2012. Son álggii virgái njukčamánu 1. b. 2000. Jagi 2006 son válljejuvvui ođđasit presideantan.


Matti Vanhanen.
Matti Taneli Vanhanen (riegádan skábmamánu 4. beaivve 1955, Jyväskyläs) lea Suoma Guovddašbellodaga politihkkár ja Suoma oaiveministtar. Vanhanen lei oaiveministtarin 2003-2010.


Ruoŧa Sámediggi.
Ruoŧa Sámediggi lea Ruoŧa sámiid álbmotválljen parlameanta mii bargá seailluhan- ja ovddidandihte sámi kultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid. Sámediggi ásahuvvui borgemánu 26. b. 1993. Sámedikki 31 lahtu válljejuvvojit almmolaš válggain juohke njealját jagi, muhto jienastuslohkui gullet dán áigge árvvu mielde dušše goalmmádas Ruoŧa badjel 20 000 sámis. Sámedikki presideanta jagi 2011 rájes (ja áigodagas 1997–2001) leamaš Per Mikael Utsi. Ruoŧa Sámedikki vuođđudanbeaivi, borgemánu 26. beaivi, lea almmolaš sámi levgenbeaivi.


Suoma Sámediggi.
Suoma Sámediggi (ja) álggahii doaimmas jagis 1996. Ovdal Suomas doaimmai Sámi parlameanta, mii ásahuvvui juo 1973:s. Sámediggái válljejuvvo 21 lahtu ja 4 várrelahtu juohke njealját jagi. Sámedikki dálá presideanta lea Tuomas Aslak Juuso. Su ovddideaddji lei Tiina Sanila-Aikio.
Jagi 2007 válggat.
Suoma Sámedikki válggat 2007 ordnejuvvoi 3.9.-1.10. Válggain lei 45 evttohasa.
Jagi 2011 válggat.
Suoma Sámedikki válggat 2011 ordnejuvvojit 5.9.-3.10. Jagi 2011 válggain leat 40 evttohasa.


Joutseno.
Olmmošlohku lea 10 849 (juovlamánu 31. 2005)


Martti Ahtisaari.
Martti Oiva Kalevi Ahtisaari dahjege Mara (r. geassemánu 23. 1937 Viipuris) lea suopmelaš politihkkár. Son lei Suoma dásseválddi presideanta jagis 1994 jahkái 2000. Ahtisaari lei Suoma vuosttas presideanta, gii válljejuvvui njuolggo guokteoassásaš válggain.
Nobela ráfibálkkašupmi.
Jagis 2008 Ahtisaari oaččui Nobela ráfibálkkašumi.


Mauno Koivisto.
Mauno Henrik Koivisto (r. skábmamánu 25. beaivve 1923 Turkus – j. miessemánu 12. beaivve 2017 Helssegis) lei Suoma dásseválddi 9. presideanta.
Gáldut.
Koivisto Mauno


Urho Kekkonen.
Urho Kekkonen lei Suoma presideanta.
Gáldut.
Kekkonen Urho


Juho Kusti Paasikivi.
Gáldut.
Paasikivi Juho Kusti


Carl Gustaf Emil Mannerheim.
Suoma maršálka, báron Carl "Gustaf" Emil Mannerheim (geassemánu 4. 1867 Askainen – ođđajagimánu 27. 1951 Lausanne, Šveica) lei suopmelaš ámmátsoalddát ja politihkar, okta Iehčanas Suoma Dásseválddi historjjá guovddášolbmuin. Son lei maid Suoma stáhtadikšu (1918–1919), bealuštanfámuid bajimus hoavda (1918–1919 ja 1939–1946) ja Suoma dásseválddi 6. presideanta (1944–1946).


Risto Ryti.
Gáldut.
Ryti Risto


Kyösti Kallio.
Kyösti Kallio (gástanamma Gustaf Kalliokangas, nuorravuođas gohččojuvvon maid namain Kustu ja Kustaa) riegádii cuoŋománu 10. 1873 Ylivieskas ja jámii juovlamánu 19. beaivve jagis 1940 Helssegis. Son lei Suoma dásseválddi 4. presideanta jagiin 1937–1940.
Gáldut.
Kallio Kyösti


Pehr Evind Svinhufvud.
Pehr Evind Svinhufvud af Qvalstad riegádii juovlamánu 15. beaivve jagis 1861 Sääksmäkis ja jámii guovvamánu 29. beaivve jagis 1944 Luumäkis. Son lei Suoma dásseválddi goalmmát presideanta (njukčamánu 2. 1931 – njukčamánu 1. 1937).
Gáldut.
Svinhufvud Pehr Evind


Lauri Kristian Relander.
Lauri Kristian Relander (gástanamma "Lars Kristian", riegádii miessemánu 31. beaivve jagis 1883 Kurkijokis ja jámii guovvamánu 9. beaivve jagis 1942, Helssegis) lei Suoma dásseválddi nubbi presideanta jagiin 1925 – 1931.
Gáldut.
Relander Lauri Kristian


Kaarlo Juho Ståhlberg.
Kaarlo Juho Ståhlberg (r. ođđajagimánu 28. beaivve 1865 Suomussalmis – j. čakčamánu 22. 1952 Helssegis) lei Suoma dásseválddi 1. presideanta.
Gáldut.
Ståhlberg Kaarlo Juho


Suoma presideanta.
Suoma dásseválddi presideanta lea riika válljejuvvo njuolggo válggain juohke guđat jagi. Vuosttas geardde Suoma presideanta válljejuvvui njuolggo válggain jagis 1994. Presideantaevttohas ferte leat Suomas riegádan jietnavuoigatdahtton Suoma riikkavuloš.
Presideantaválggat.
Suoma presideantaválggat leat guokteoasát válggat, mat ordnejuvvojit juohke guđat jagi. Válggain lea guokte jienasteami. Jus vuosttas jienasteamis ii oktage evttohasain, maid bellodagat ja jienasteaddjijoavkkut leat ásahan, ii oaččo badjel beali jienain, ordnejuvvo nubbi jienasteapmi. Nubbi jienasteamis leat evttohassan guokte eanemus jienaid ožžon evttohasa.


Tiina Sanila-Aikio.
Tiina Juulia Sanila-Aikio dahjege Paavvâl Taannâl Tiina(r. njukčamánu 25. 1983) lea nuortasápmelaš musihkar ja lei Suoma Sámedikki presideanta jagiin 2015–2019.
Son lea eret Čeavetjávrris Anára gielddas. Su isit lea anáraš boazosápmelaš Leo Aikio ja eadni lea Čeavetjávrri skuvlla rektor Toini Sanila. Sanila-Aikio studere juridihka Lappi universitehtas Roavvenjárggas.
Sanila-Aikio doaibmá aktiivvalaččat sámi politihkas. Son lea leamašan mielde máŋggain sámi organisašuvnnain ja lávdegottiin. Sanila-Aikio lea doaibman Suoma Sámi Nuoraid searvvi sáhkadoallin ja skábmamánu 1. beaivve 2006 vuođđuduvvon nuortalašgiella ja -kultursearvvi Saaʹmi Nueʹtt sáhkadoallin. Son lea maid leamašan Suoma Sámedikki kulturlávdegotti láhttu ja doaibman Njávdáma Nuortalašráđis. Tiina Sanila-Aikio lea maid Suoma Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáža sámegiela lávdegottis nuortalašgiela ovddasteaddjin. Son lei maid evttohassan Suoma Sámedikki válggain 2011 ja fidnii eanemus jienaid olles válggain.
Tiina Sanila-Aikio oaččui Lappi leana kulturbálkkašumi juovlamánus 2006. Golggotmánu 31. beavvi 2008 Sanila-Aikio oaččui Sámi NissonForuma ovdánahttinbálkkašumi.
Musihkar.
Sanila-Aikio máhttá nuortasápmelaččaid árbevirolaš juoigan-stiilla levdema. Sanila-Aikio levdema lassin lávlu sihke nuortalašgillii, davvisámegillii ja eaŋgalsgillii. Son almmustahtii jagis 2005 máilbmi vuosttas nuortalašgielat rock-skierru "Sääʹmjânnam rocks!". Sus lea skierrodáhkansoahpamuš Tuupa Recordsin.
Uuh!
Suoidnemánu 7. beaivve 2006 Tiina Sanilas ilbmái “Uuh!” nammasaš single, mii beasai njuolgga Suoma virggálaš single-listu goalmmádin vahkkus 26.
Kåʹllkueʹll še måttmešt tålkk (2007).
Tiina Sanila Banda nubbi ollesguhkes skierru "Kåʹllkueʹll še måttmešt tålkk" almmustuvai miessemánu 26. 2007 Anáris eamiálbmogiid musihkkadáhpáhus Ijahis Ijas.


Merja Aletta Ranttila.
Merja Aletta Ranttila (r. miessemánu 23. b. 1960 Gáregasnjárga Ohcejohka) lea dovddus sápmelaš govvadáiddár ja grafihkkár. Son lea ráhkadan ollu távvaliid ja su távvaliin lea ráhkaduvvon koarttat. Son lea maid čállán moadde girjji davvisámegillii.


Geassemánu 1..
Geassemánu 1. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 152. (gárgádusjagi 153.) beaivi. Jagis leat vel 213 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Miessemánu 31., Geassemánu 2.


Geassemánu 2..
Geassemánu 2. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 153. (gárgádusjagi 154.) beaivi. Jagis leat vel 212 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Geassemánu 1., Geassemánu 3.


Geassemánu 3..
Geassemánu 3. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 154. (gárgádusjagi 155.) beaivi. Jagis leat vel 211 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Geassemánu 2., Geassemánu 4.


Geassemánu 4..
Geassemánu 4. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 155. (gárgádusjagi 156.) beaivi. Jagis leat vel 210 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Geassemánu 3., Geassemánu 5.


Geassemánu 5..
Geassemánu 5. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 156. (gárgádusjagi 157.) beaivi. Jagis leat vel 209 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Geassemánu 4., Geassemánu 6.


Geassemánu 7..
Geassemánu 7. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 158. (gárgádusjagi 159.) beaivi. Jagis leat vel 207 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Geassemánu 6., Geassemánu 8.


Geassemánu 8..
Geassemánu 8. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 159. (gárgádusjagi 160.) beaivi. Jagis leat vel 206 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Geassemánu 7., Geassemánu 9.


Geassemánu 9..
Geassemánu 9. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 160. (gárgádusjagi 161.) beaivi. Jagis leat vel 205 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Geassemánu 8., Geassemánu 10.


Geassemánu 10..
Geassemánu 10. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 161. (gárgádusjagi 162.) beaivi. Jagis leat vel 204 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Geassemánu 9., Geassemánu 11.


Geassemánu 11..
Geassemánu 11. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 162. (gárgádusjagi 163.) beaivi. Jagis leat vel 203 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Geassemánu 10., Geassemánu 12.


Geassemánu 12..
Geassemánu 12. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 163. (gárgádusjagi 164.) beaivi. Jagis leat vel 202 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Geassemánu 11., Geassemánu 13.


Geassemánu 13..
Geassemánu 13. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 164. (gárgádusjagi 165.) beaivi. Jagis leat vel 201 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Geassemánu 12., Geassemánu 14.


Geassemánu 15..
Geassemánu 15. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 166. (gárgádusjagi 167.) beaivi. Jagis leat vel 199 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Geassemánu 14., Geassemánu 16.


Geassemánu 16..
Geassemánu 16. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 167. (gárgádusjagi 168.) beaivi. Jagis leat vel 198 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Geassemánu 15., Geassemánu 17.


Geassemánu 17..
Geassemánu 17. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 168. (gárgádusjagi 169.) beaivi. Jagis leat vel 197 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Geassemánu 16., Geassemánu 18.


Geassemánu 21..
Geassemánu 21. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 172. (gárgádusjagi 173.) beaivi. Jagis leat vel 193 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Geassemánu 20., Geassemánu 22.


Geassemánu 22..
Geassemánu 22. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 173. (gárgádusjagi 174.) beaivi. Jagis leat vel 192 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Geassemánu 21., Geassemánu 23.


Geassemánu 23..
Geassemánu 23. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 174. (gárgádusjagi 175.) beaivi. Jagis leat vel 191 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Geassemánu 22., Geassemánu 24.


Geassemánu 24..
Geassemánu 24. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 175. (gárgádusjagi 176.) beaivi. Jagis leat vel 190 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Geassemánu 23., Geassemánu 25.


Geassemánu 25..
Geassemánu 25. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 176. (gárgádusjagi 177.) beaivi. Jagis leat vel 189 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Geassemánu 24., Geassemánu 26.


Geassemánu 26..
Geassemánu 26. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 177. (gárgádusjagi 178.) beaivi. Jagis leat vel 188 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Geassemánu 25., Geassemánu 27.


Geassemánu 27..
Geassemánu 27. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 178. (gárgádusjagi 179.) beaivi. Jagis leat vel 187 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Geassemánu 26., Geassemánu 28.


Geassemánu 28..
Geassemánu 28. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 179. (gárgádusjagi 180.) beaivi. Jagis leat vel 186 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Geassemánu 27., Geassemánu 29.


Geassemánu 29..
Geassemánu 29. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 180. (gárgádusjagi 181.) beaivi. Jagis leat vel 185 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Geassemánu 28., Geassemánu 30.


Geassemánu 30..
Geassemánu 30. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 181. (gárgádusjagi 182.) beaivi. Jagis leat vel 184 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Geassemánu 29., Suoidnemánu 1.


Suoidnemánu 1..
Suoidnemánu 1. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 182. (gárgádusjagi 183.) beaivi. Jagis leat vel 183 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Geassemánu 30., Suoidnemánu 2.


Suoidnemánu 2..
Suoidnemánu 2. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 183. (gárgádusjagi 184.) beaivi. Jagis leat vel 182 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Suoidnemánu 1., Suoidnemánu 3.


Suoidnemánu 3..
Suoidnemánu 3. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 184. (gárgádusjagi 185.) beaivi. Jagis leat vel 181 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Suoidnemánu 2., Suoidnemánu 4.


Suoidnemánu 4..
Suoidnemánu 4. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 185. (gárgádusjagi 186.) beaivi. Jagis leat vel 180 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Suoidnemánu 3., Suoidnemánu 5.


Suoidnemánu 5..
Suoidnemánu 5. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 186. (gárgádusjagi 187.) beaivi. Jagis leat vel 179 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Suoidnemánu 4., Suoidnemánu 6.


Suoidnemánu 6..
Suoidnemánu 6. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 187. (gárgádusjagi 188.) beaivi. Jagis leat vel 178 beaivvi.
Riegádeamit.
1946 – George W. Bush, Amerihká ovttastuvvan stáhtaid 43. presideanta
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Suoidnemánu 5., Suoidnemánu 7.


Suoidnemánu 7..
Suoidnemánu 7. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 188. (gárgádusjagi 189.) beaivi. Jagis leat vel 177 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Suoidnemánu 6., Suoidnemánu 8.


Suoidnemánu 8..
Suoidnemánu 8. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 189. (gárgádusjagi 190.) beaivi. Jagis leat vel 176 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Suoidnemánu 7., Suoidnemánu 9.


Suoidnemánu 9..
Suoidnemánu 9. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 190. (gárgádusjagi 191.) beaivi. Jagis leat vel 175 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Suoidnemánu 8., Suoidnemánu 10.


Suoidnemánu 10..
Suoidnemánu 10. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 191. (gárgádusjagi 192.) beaivi. Jagis leat vel 174 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Suoidnemánu 9., Suoidnemánu 11.


Suoidnemánu 11..
Suoidnemánu 11. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 192. (gárgádusjagi 193.) beaivi. Jagis leat vel 173 beaivvi.
Riegádeamit.
olt, ruoŧŧelaš musihkkár ("A*Teens")
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Suoidnemánu 10., Suoidnemánu 12.


Suoidnemánu 12..
Suoidnemánu 12. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 193. (gárgádusjagi 194.) beaivi. Jagis leat vel 172 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Suoidnemánu 11., Suoidnemánu 13.


Suoidnemánu 13..
Suoidnemánu 13. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 194. (gárgádusjagi 195.) beaivi. Jagis leat vel 171 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Suoidnemánu 12., Suoidnemánu 14.


Suoidnemánu 14..
Suoidnemánu 14. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 195. (gárgádusjagi 196.) beaivi. Jagis leat vel 170 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Suoidnemánu 13., Suoidnemánu 15.


Suoidnemánu 15..
Suoidnemánu 15. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 196. (gárgádusjagi 197.) beaivi. Jagis leat vel 169 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Suoidnemánu 14., Suoidnemánu 16.


Suoidnemánu 16..
Suoidnemánu 16. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 197. (gárgádusjagi 198.) beaivi. Jagis leat vel 168 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Suoidnemánu 15., Suoidnemánu 17.


Suoidnemánu 17..
Suoidnemánu 17. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 198. (gárgádusjagi 199.) beaivi. Jagis leat vel 167 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Suoidnemánu 16., Suoidnemánu 18.


Suoidnemánu 18..
Suoidnemánu 18. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 199. (gárgádusjagi 200.) beaivi. Jagis leat vel 166 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Suoidnemánu 17., Suoidnemánu 19.


Suoidnemánu 19..
Suoidnemánu 19. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 200. (gárgádusjagi 201.) beaivi. Jagis leat vel 165 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Suoidnemánu 18., Suoidnemánu 20.


Suoidnemánu 20..
Suoidnemánu 20. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 201. (gárgádusjagi 202.) beaivi. Jagis leat vel 164 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Suoidnemánu 19., Suoidnemánu 21.


Suoidnemánu 21..
Suoidnemánu 21. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 202. (gárgádusjagi 203.) beaivi. Jagis leat vel 163 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Suoidnemánu 20., Suoidnemánu 22.


Suoidnemánu 22..
Suoidnemánu 22. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 203. (gárgádusjagi 204.) beaivi. Jagis leat vel 162 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Suoidnemánu 21., Suoidnemánu 23.


Suoidnemánu 23..
Suoidnemánu 23. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 204. (gárgádusjagi 205.) beaivi. Jagis leat vel 161 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Suoidnemánu 22., Suoidnemánu 24.


Suoidnemánu 24..
Suoidnemánu 24. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 205. (gárgádusjagi 206.) beaivi. Jagis leat vel 160 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Suoidnemánu 23., Suoidnemánu 25.


Suoidnemánu 25..
Suoidnemánu 25. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 206. (gárgádusjagi 207.) beaivi. Jagis leat vel 159 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Suoidnemánu 24., Suoidnemánu 26.


Suoidnemánu 26..
Suoidnemánu 26. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 207. (gárgádusjagi 208.) beaivi. Jagis leat vel 158 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Suoidnemánu 25., Suoidnemánu 27.


Suoidnemánu 27..
Suoidnemánu 27. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 208. (gárgádusjagi 209.) beaivi. Jagis leat vel 157 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Suoidnemánu 26., Suoidnemánu 28.


Suoidnemánu 28..
Suoidnemánu 28. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 209. (gárgádusjagi 210.) beaivi. Jagis leat vel 156 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Suoidnemánu 27., Suoidnemánu 29.


Suoidnemánu 29..
Suoidnemánu 29. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 210. (gárgádusjagi 211.) beaivi. Jagis leat vel 155 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Suoidnemánu 28., Suoidnemánu 30.


Suoidnemánu 30..
Suoidnemánu 30. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 211. (gárgádusjagi 212.) beaivi. Jagis leat vel 154 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Suoidnemánu 29., Suoidnemánu 31.


Suoidnemánu 31..
Suoidnemánu 31. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 212. (gárgádusjagi 213.) beaivi. Jagis leat vel 153 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Suoidnemánu 30., Borgemánu 1.


Borgemánu 1..
Borgemánu 1. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 213. (gárgádusjagi 214.) beaivi. Jagis leat vel 152 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Suoidnemánu 31., Borgemánu 2.


Borgemánu 2..
Borgemánu 2. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 214. (gárgádusjagi 215.) beaivi. Jagis leat vel 151 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Borgemánu 1., Borgemánu 3.


Borgemánu 3..
Borgemánu 3. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 215. (gárgádusjagi 216.) beaivi. Jagis leat vel 150 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Borgemánu 2., Borgemánu 4.


Borgemánu 4..
Borgemánu 4. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 216. (gárgádusjagi 217.) beaivi. Jagis leat vel 149 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Borgemánu 3., Borgemánu 5.


Borgemánu 5..
Borgemánu 5. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 217. (gárgádusjagi 218.) beaivi. Jagis leat vel 148 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Borgemánu 4., Borgemánu 6.


Borgemánu 6..
Borgemánu 6. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 218. (gárgádusjagi 219.) beaivi. Jagis leat vel 147 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Borgemánu 5., Borgemánu 7.


Borgemánu 7..
Borgemánu 7. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 219. (gárgádusjagi 220.) beaivi. Jagis leat vel 146 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Borgemánu 6., Borgemánu 8.


Borgemánu 8..
Borgemánu 8. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 220. (gárgádusjagi 221.) beaivi. Jagis leat vel 145 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Borgemánu 7., Borgemánu 9.


Borgemánu 10..
Borgemánu 10. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 222. (gárgádusjagi 223.) beaivi. Jagis leat vel 143 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Borgemánu 9., Borgemánu 11.


Borgemánu 11..
Borgemánu 11. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 223. (gárgádusjagi 224.) beaivi. Jagis leat vel 142 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Borgemánu 10., Borgemánu 12.


Borgemánu 12..
Borgemánu 12. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 224. (gárgádusjagi 225.) beaivi. Jagis leat vel 141 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Borgemánu 11., Borgemánu 13.


Borgemánu 13..
Borgemánu 13. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 225. (gárgádusjagi 226.) beaivi. Jagis leat vel 140 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Borgemánu 12., Borgemánu 14.


Borgemánu 14..
Borgemánu 14. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 226. (gárgádusjagi 227.) beaivi. Jagis leat vel 139 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Borgemánu 13., Borgemánu 15.


Borgemánu 16..
Borgemánu 16. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 228. (gárgádusjagi 229.) beaivi. Jagis leat vel 137 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Borgemánu 15., Borgemánu 17.


Borgemánu 17..
Borgemánu 17. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 229. (gárgádusjagi 230.) beaivi. Jagis leat vel 136 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Borgemánu 16., Borgemánu 18.


Borgemánu 19..
Borgemánu 19. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 231. (gárgádusjagi 232.) beaivi. Jagis leat vel 134 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Borgemánu 18., Borgemánu 20.


Borgemánu 20..
Borgemánu 20. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 232. (gárgádusjagi 233.) beaivi. Jagis leat vel 133 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Borgemánu 19., Borgemánu 21.


Borgemánu 21..
Borgemánu 21. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 233. (gárgádusjagi 234.) beaivi. Jagis leat vel 132 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Borgemánu 20., Borgemánu 22.


Borgemánu 22..
Borgemánu 22. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 234. (gárgádusjagi 235.) beaivi. Jagis leat vel 131 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Borgemánu 21., Borgemánu 23.


Borgemánu 23..
Borgemánu 23. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 235. (gárgádusjagi 236.) beaivi. Jagis leat vel 130 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Borgemánu 22., Borgemánu 24.


Borgemánu 24..
Borgemánu 24. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 236. (gárgádusjagi 237.) beaivi. Jagis leat vel 129 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Borgemánu 23., Borgemánu 25.


Borgemánu 25..
Borgemánu 25. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 237. (gárgádusjagi 238.) beaivi. Jagis leat vel 128 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Borgemánu 24., Borgemánu 26.


Borgemánu 27..
Borgemánu 27. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 239. (gárgádusjagi 240.) beaivi. Jagis leat vel 126 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Borgemánu 26., Borgemánu 28.


Borgemánu 28..
Borgemánu 28. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 240. (gárgádusjagi 241.) beaivi. Jagis leat vel 125 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Borgemánu 27., Borgemánu 29.


Borgemánu 29..
Borgemánu 29. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 241. (gárgádusjagi 242.) beaivi. Jagis leat vel 124 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Borgemánu 28., Borgemánu 30.


Borgemánu 30..
Borgemánu 30. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 242. (gárgádusjagi 243.) beaivi. Jagis leat vel 123 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Borgemánu 29., Borgemánu 31.


Borgemánu 31..
Borgemánu 31. lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 243. (gárgádusjagi 244.) beaivi. Jagis leat vel 122 beaivvi.
Ávvudeamit.
Geahča maid: Kaleandar - Borgemánu 30., Čakčamánu 1.


Pekka Sammallahti.
Pekka Lars Kalervo Sammallahti (r. miessemánu 21. b. 1947, Helsset) lea davvisámegiela professor Oulu universitehta Giellagas-instituhtas. Son lea eret Helssegis muhto ássá dán áigge Ohcejogas.


Saint-Dié-des-Vosges.
Historjá.
1507: "Universalis Cosmographia " (Martin Waldseemüller)


Japánagiella.
Japánagiella lea almmolaš giella Jahpánas.
Japánagiella


Vearba.
Vearbbat (dahkansánit) leat sátneluohkká, mii muitala mii dahkkojuvvo ("oađán" ja "čállá"), mii dáhpáhuvvá ("báitá") dahje mii lea ("orrut").
Finihtta- ja infinihttavearbbat.
Finihttavearbbat sojahuvvojit vuogi (modusa), áiggi (tempusa), persovnna ja logu (numerusa) dáfus, muhto infinihttavearbbat eai sojahuvvo dahjege dain eai leat persovdnagehčosat.


Vårt land.
Vårt land (suomagillii "Maamme") lea Suoma našunállávlla.


Áigi (giellaoahpalaš).
Giellaoahpalaš áigi dahjege tempus lea finihttavearbbaid sojahankategoriija, gii muitala goas vearbba albmabuktán dáhpáhus lea dáhpáhuvvon hupmanáiggi ektui dahjege namuhuvvon áiggi ektui.
Perfeavttas veahkkevearba lea vássán áiggis ja pluskvamperfeavttas dálá áiggis. Veahkkevearba maiddái sojahuvvo persovnna ja logu mielde. Váldovearba ii sojahuvvo ja lea perfeavtta partisihpas.


Vuohki (giellaoahpalaš).
Giellaoahpalaš vuohki dahjege modus lea finihttavearbbaid sojahankategoriija.
Dábálaččat optatiivva árvaluvvo imperatiivan, goas sámegielas leat dušše njeallje vuogi. Bihtánsámegiela girjjiin, omd. Lehtiranta girjjis "Arjeploginsaamen äänne- ja taivutusopin pääpiirteet", leat I imperatiiva (imperatiiva) ja II imperatiiva (optatiiva).


Diftoŋga.
Diftoŋga (greikkagillii "δίφθογγος", "difthongos", "guvttiiguin jienaiguin") lea vokálaráidu, mas lea goabbáge vokála celko seamma stávvalis. Juos maŋŋálas vokálat gullaba sierra stávvaliidda, dát ii ráhkat diftoŋgga.


Stáhta Dearvvašvuođageahčču.
Stáhta Dearvvašvuođageahčču lea Norgga sosiála- ja dearvvašvuođageahču bajimus geahččoeiseváldi, ja lea Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeantta vuollásaš. Beaivválaččat gohčoduvvo ”Dearvvašvuođageahččun”.
Dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid stáhtalaš bearráigeahčču.
Dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid stáhtalaš bearráigeahču doaibma Norggas lea fuolahit ahte lágat ja njuolggadusat čuvvojuvvojit.
Norggas leat, nugo ollu eará riikkain ge, ollu lágat ja njuolggadusat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid hárrái,
Bearráigeahčču guoská buot láhkaregulerejuvvon bálvalusaide, ležžet dat dál stáhtalaš dearvvašvuođadoaimmahagaid (maiddái buohcceviesuid), suohkaniid, priváhta fitnodagaid dahje iešheanalis doaibmi dearvvašvuođabargiid olis.
Stáhta Dearvvašvuođageahčču lea iešheanalis doaibma man riikka politihkalaš stivrejupmi ii váikkut, ja vuoruha ieš buori muddui guđiid bálvalusaid ja surggiid áigu bearráigeahččat. Dán vuoruha earret eará dieđuid vuođul riskka ja váilevuođaid vára birra.
Doaibmageahčču.
Doaibmageahčču lea geahčču mas lea bajit dási perspektiiva, ja doaimmahuvvo dainna lágiin ahte geahččočalmmiiguin háhká, systematisere ja dulko dieđuid sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid birra. Diekkár dieđut leat vuođđun árvvoštallat dárbbuid kvalitehta ja dárbbuid deavdima.
Plánejuvvon geahčču iešguđet doaimmain.
Ovttaskas doaimmaid (suohkaniid, buhcciidsiiddaid, buohcceviesuid) bearráigeahčus geavahuvvojit vuogádatrevišuvnnat mat leat riikkaidgaskasaš dohkkehuvvon metodihka mielde hábmejuvvon. Doaimmat guorahallojuvvojit dokumeanttaid guorahallamiin, jearahallamiid, geahčademiid ja iskkademiid bokte. Geahččoraporttas muitaluvvo guđet váilevuođat doaimmas leat, dahje gokko lágat ja njuolggadusat eai čuvvojuvvo. Geahččoeiseváldi čuovvu ášši dasságo eaiggádat ja jođiheaddjit leat njulgen dili.
Juohke jagi nammada Stáhta Dearvvašvuođageahčču guokte, golbma dahje njeallje suorggi main galgá čađahuvvot riikkaviidosaš bearráigeahčču, mas Fylkka dearvvašvuođageahčču ja Fylkkamánni čađaheaba ovttaskas geahčuid oktasaš bagadusa mielde. Goabbáge dáin riikkaviidosaš geahčuin ráhkada sierra čoahkkáigeassoraportta.
Rogalándda dearvvašvuođageahčču bearráigeahččá dearvvašvuođadilálašvuođaid petroleumdoaimmas, ja ovttasbargá Petroleumgeahčuin ja earáiguin dán hárrái.
Ovttaskasáššit bálvalusaid váilevuođaid hárrái.
Fylkka dearvvašvuođageahčču oažžu máŋgga sajis dieđuid vejolaš bálvalusrihkkumiid birra (divššohasain, lagas olbmuin, bargoaddiin, polesiin, mediain). Jahkásaččat iskojuvvojit sullii 2000 ášši čielggadan dihte leat go lágat dahje njuolggadusat rihkkojuvvon.
Jus gávnnahuvvojit rihkkumat, de sáhttá Stáhta Dearvvašvuođageahčču bidjat gáibádusaid doibmii, omd. gáibidit ahte dilli njulgejuvvo, dahje sáhttet leat reakšuvnnat dearvvašvuođabargiid vuostá geain lea autorisašuvdna. Reakšuvdna sáhttá leat várrehus, dahje ahte dearvvašvuođabargi massá lobi čállit divššohasaide dihto dálkasiid dahje massá fidnoautorisašuvnna. Juohke jagi masset sullii 50 dearvvašvuođabargi autorisašuvnna (doaibmalobi). Eatnasat leat buohccedivššárat. Norggas lea sullii 300 000 dearvvašvuođabargis autorisašuvdna. Váldo sivat dasa go masset autorisašuvnna lea gárihuhttinmirkkuid boasttogeavaheapmi dahje seksuálalaš dagut divššohasaid vuostá.
Dieđiheamit dáhpáhusaid birra mat leat dagahan dahje livčče sáhttán dagahit mearkkašahtti persovdnavahágiid.
Stáhta Dearvvašvuođageahčču doaimmaha Dieđihanguovddáža, mii vuostáváldá dieđáhusaid dáhpáhusaid birra spesialistadearvvašvuođabálvalusas, mat leat dagahan dahje livčče sáhttán dagahit mearkkašahtti persovdnavahágiid. Buohcceviesuin ja eará spesialistadearvvašvuođabálvalusain lea láhkamearriduvvon geatnegasvuohta dieđihit diekkár dáhpáhusaid. Dieđihemiid statistihkka gávdno Dieđihanguovddáža jahkeraporttas, man Stáhta Dearvvašvuođageahčču almmuha.
Váidimat bálvalusaid hárrái ja go vuoigatvuođat eai leat ollašuhttojuvvon..
Divššohasvuoigatvuođaláhka addá álbmogii ollu vuoigatvuođaid dearvvašvuođabálvalusaid hárrái. Láhka addá vuoigatvuođa oažžut dárbbašlaš dearvvašvuođaveahki, spesialistadoaktára árvvošteami 30 beaivvi sisa, vuoigatvuođa válljet buohcceviesu, oaidnit ja divvut pasieantajournála, mielváikkuheami ja vuoigatvuođa dieđuid oažžut. Doppe leat maiddái mearrádusat mánáid vuoigatvuođaid birra, dearvvašvuođaveahki mieđiheami birra ja oktagaslaš plána birra sidjiide geat dárbbašit máŋggaid dearvvašvuođabálvalusaid. Juohke jagi bohtet 500 – 1000 diekkár váidima. Fylkkaid dearvvašvuođageahčut gieđahallet váidimiid.
Sosiálabálvalusláhka sisttisdoallá suohkaniid geatnegasvuođa addit álbmogii bálvalusaid, earret eará dieđuid, rávvagiid ja neavvagiid mat sáhttet leat mielde čoavdime dahje eastadeame sosiála váttisvuođaid. Láhka sisttisdoallá maid suohkaniid geatnegasvuođa addit geavatlaš veahki ja oahpu sidjiide geain lea erenoamáš veahkkedárbu buozanvuođa, doaimmashehttejumi, agi dahje eará sivaid geažil, helpendoaimmaid ja bálkká olbmuide ja bearrašiidda, saji ásahusas dahje ásodagas gos lea birrajándora fuolahus ja ásodaga heađálaččaide. Fylkkamánni gieđahallá váidimiid dáid bálvalusaid hárrái. Jahkásaččat bohtet 5000 – 7000 dákkár váidima.
Gávnnaheamit ja geahččodoaimma vásáhusat.
Geahččoeiseválddit barget aktiivvalaččat dan ovdii ahte doaimmat mat fállet dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid geavahivčče geahččoraporttaid, ovttaskas áššiid mearrádusaid, boasttuvuođaid dieđihemiid ja Stáhta Dearvvašvuođageahču čállosiid diehtogáldun stivrenvuogádagaid ovddideami ja bálvalusa kvalitehta buorideami barggus.
Gávnnaheamit ja geahččodoaimma vásáhusat, eará dieđut ja geahččovuogit leat almmolaš dieđut.
Ovttasbargu earáiguin.
Stáhta Dearvvašvuođageahčču ovttasbargá eará geahččoeiseválddiiguin sullasaš surggiin, erenoamážit Petroleumgeahčuin, Mánáid- ja ovttadássásašvuođa-departemeanttain ja fylkkamánniiguin (mánáidsuodjalusa geahču hárrái), ja HMS-geahčuiguin (Bargobearráigeahčuin, Stáhta nuoskkidanbearráigeahčuin, Servodatsihkarvuođa ja dustehusa direktoráhtain)
Stáhta Dearvvašvuođageahčus lea lagas ovttasbargu Sosiál- ja dearvvašvuođadirektoráhtain, Natiovnnalaš álbmotdearvvašvuođainstituhtain, Stáhta dálkkasdoaimmahagain ja eará ásahusaiguin stáhtalaš sosiála- ja dearvvašvuođahálddašeamis.
Organisašuvdna.
Bearráigeahččaneiseválddit leat Stáhta Dearvvašvuođageahčču, Fylkka dearvvašvuođageahčču ja Fylkkamánni.
Stáhta Dearvvašvuođageahčču lea bajimus, nationála bearráigeahččoeiseváldi. Stáhta Dearvvašvuođageahčus lea sullii 85 bargi, sis leat su. 25 juristta, su. 20 doaktára, 10 -15 eará dearvvašvuođabargi go doaktárat, 5 – 10 sosiálafágalaš oahppan olbmo ja birrasii 10 servodatdiehtti. Jahkebušeahtta lea su. 65 mill. kr. Stáhta Dearvvašvuođageahču organiseremis lea jođihangoddi (dearvvašvuođadirektevra Jan Fredrik Andresen, sadjásaš dir. Heidi Merete Rudi / Jo Kittelsen ja diehtojuohkinhoavda Nina Vedholm) ja golbma ossodaga: geahččoáššiid ossodat, plánejuvvon geahčuid ossodat ja oktasašbálvalusaid ossodat.
Fylkkadásis doaimmahit bearráigeahču Fylkka dearvvašvuođageahčču (dearvvašvuođabálvalusaid ja dearvvašvuođabargiid hárrái) ja Fylkkamánni (sosiálabálvalusaid hárrái).
Historjá.
Dearvvašvuođageahču álgu lea Det Norske Sundhedskollegiet ásaheapmi jagis 1809. Medicinaldirektevraámmát ásahuvvui 1875:s ja Medicinaldirektoratet 1891:s. Ođđa áiggi Dearvvašvuođadirektoráhtta ásahuvvui 1945:s (formaliserejuvvon easkka 1948:s) ja ovttastahtii fágadirektoráhta ja departemeantaossodagaid (stáhtaráđi čállingotti) doaimmaid. Nu oaččui direktoráhtta nana sajádaga dearvvašvuođabálvalusa ovddideamis.
1983:s sirrejuvvui Dearvvašvuođadirektoráhtta departemeanttas. Direktoráhtta ja dearvvašvuođadirektevraámmát ožžo dalle gáržžit doaibmaviidodaga. Ráđđehus árvalii 1992:s heaittihit Dearvvašvuođadirektoráhta ja ásahit golbma gelbbolašvuođaguovddáža mat galge doaimmaid váldit badjelasáset. Stuorradiggi ii čuovvulan evttohusa, muhto mearridii ahte Dearvvašvuođadirektoráhtta galgá nuppástuhttojuvvot Stáhta Dearvvašvuođageahččun. Stuoradiggi deattuhii erenoamážit geahččodoaimmaid ja riektesihkarvuođabarggu dearvvašvuođabálvalusas.
2002 rájes sirrejuvvojedje direktoráhttadoaimmat eret ja sirdojuvvojedje ođđa Sosiál- ja dearvvašvuođadirektoráhttii. Stáhta Dearvvašvuođageahčču šattai dasto čielga bearráigeahččoásahussan. Earret eará ii leat njuolggadusovddideapmi šat geahččoválddi vuolde, nugo lea eanas eará geahčuin.
Fylkkadoaktárat leat ođđajagemánu 1. beaivvi 2003 rájes fylkkamánneámmáhiid vuollásaččat, muhto geahččoáššiin doaibmá geahččováldi ”Finnmárkku Dearvvašvuođageahččun” jna. ja lea njuolga Stáhta Dearvvašvuođageahču vuollásaš.


Karlstad.
Karlstad lea gávpot Ruoŧas.


Montenegro.
Montenegro lea riika Eurohpás. Dan oaivegávpot lea Podgorica.


Giron (loddi).
Giron ("Lagopus muta") lea meahccevuoncceslottiid čerdii gullevaš loddi. Giron eallá árktalaš guovlluin ja duoddariin, ja dan dolggit girdet hui galbmasa. Dat orrot iežaset ruovttuguovllus birra jagi.
Goappašat sohkabealit leat sullii seamma stuorit. Rávis loddi deaddá 400-500 g, ja lea sullii 35 cm guhkkosaš.
Giron eallá Suoma ja Ruoŧa davimus duoddariin, Norgga váriin miehtá riikka, Eurásia ja Davvi-Amerihká davviosiin, Islánddas, Ruonáeatnamis ja Jiekŋaábi sulluin, ee. Svalbárddas ja Bjørnøyas. Dasa lassin Álppain ja Pyrenain leat gironat. Olles máilmmi populašuvdna lea sullii 8,2 miljovnna (IUCN).


Vuovdaguoika.
Vuovdaguoika lea okta dain sámekultuvra guovddážiin. Vuovdaguoika álgá Roavesavvonis ja joatkašuvvá gitta Ohcejohnjálbmái. Vuovdaguoikka guovddáš lea Savu, gos lea okta dain boarrásamos skuvllain Lappi leanas.


Partihkal (sátneluohkká).
Partihkkalat leat rájálaš sátneluohkká sojatmeahttun sánážiidda dahje stávvaliidda.


Biehttalanvearba.
Biehttalanvearba lea negatiiva vearba, mii leat lagamustá suopmelaš-ugralaš gielain.
Davvisámegiella.
sg. du. pl. sg. du. pl. sg. du. pl. sg. du. pl.
1 in ean eat 1 - - - 1 allon allu allot 1 aman amame amamet
2 it eahppi ehpet 2 ale alli allet 2 ale alli allet 2 amat amade amadet
3 ii eaba eai 3 - - - 3 allos alloska alloset 3 amas amaska amaset
Davvisámegielas biehttalanvearba ii soja áiggi mielde.
Lullisámegiella.
Lullisámegielas biehttalanvearba sodje áiggi (dálá ja vássán áiggi), vuogi (indikatiivva, imperatiivva ja optatiivva), persovnna (1., 2. ja 3.) ja logu (ovttaidlohku, guvttiidlohku ja máŋggaidlohku) dáfus. Dát lea eará go eará sámegielain, mis ii sojahuvvo áiggi dáfus.
Ind. pres. Ind. pret. Imperatiiva Optatiiva
sg. du. pl. sg. du. pl. sg. du. pl. sg. du. pl.
1 im ean ibie 1 idtjim idtjimen idtjimh 1 - - - 1 aelliem aellien aellebe
2 ih idien idie 2 idtjih idtjiden idtjidh 2 aellieh aelleden aellede 2 aellieh aelleden aellede
ollh olleden ollede ollh olleden ollede
3 ij eakan eah 3 idtji idtjigan idtjin 3 - - - 3 aellis aellis aellis
Nuortalašgiella.
sg. du/pl. sg. du/pl. sg. du/pl.
1 jiõm jeäʹp 1 - - 1 ? jeällap
2 jiõk jeäʹped 2 jieʹl jieʹlled 2 jieʹl jieʹlled
jik jeʹped jeʹl jeʹlled jeʹl jeʹlled
3 ij jiâ, jeä, jie 3 - - 3 jeälas jeällaz
Bihtánsámegiella.
sg. du. pl. sg. du. pl.
1 iv ien iehp 1 ittjiv iejmien iejmieh
2 ih iehpien iehpit 2 ittjih iejtien iejtieh
3 ij iepaa ieh 3 ittjij iejkaan ittjin
Go indikatiiva preseanssas lea eambbo go okta hápmi, nuppi lea Björkfjället-dialeavtta ja golmmas lea Svaipa-dialeavtta. Eará áigge máŋga hámi leat bálddalashámit.
sg. du. pl. sg. du. pl.
1 - - - 1 alluv iellun iellup
2 ielieh iellien iellit 2 alluh ielluten ielluteh
3 - - - 3 allus ielluska ielluseh
Suomagiella.
sg. pl. sg. pl. sg. pl.
2 et ette älä älkää älä älkää


Mearrabađaluokta.
Mearrabađaluokta lea Nuortameara davimuš oassi.


Mearrabahta.
Mearrabahta lea Mearrabađaluovtta davveoassi ja lea Nuortameara davimuš oassi. Mearrabahta lea gaskamearálaččat dušše 30 mehtera čieŋu. Dán stuorámus suolu lea Hailuoto Oulu bokte.


Hiragana.
Hiragana-rōmaji-tabealla.
Čuovvovaš tabeallas leat hiraganamearkkat. Jietnadeapmi lea Hepburn-ortnega dáfus.


Sääʹmsooǥǥ laull.
Sääʹmsooǥǥ laull () lea sámeálbmoga lávlla, man davvisámegielat sániid lea čállán Isak Saba Sagai Muittalægje-bláđii, nr. 7. 1906 diktan. Davviriikkalaš sámekonfereansa Åres mearridii 1986:s lávlaga sámiid álbmotlávllan. Arne Sørli lea čállán lávlaga šuoŋa ja 15. Davviriikkalaš sámekonfereanssas Helssegis jagis 1992 šuokŋa dohkkehuvvui. Nuortalašgillii lávlla leaba jorgalan Sinikka Semenoja ja Anni Feodoroff.
Lávlla lea maid jorgaluvvon eará sámegielaide. Davvisámegillii dan namma lea Sámi soga lávlla, anárašgillii Säämi suuvâ laavlâ, julevsámegillii Sámemátto lávlla ja lullisámegillii Saemie eatnemen vuelie.


Säämi suuvâ laavlâ.
Säämi suuvâ laavlâ () lea sámeálbmoga lávlla, man davvisámegielat sániid lea čállán Isak Saba Sagai Muittalægje-bláđii, nr. 7. 1906 diktan. Davviriikkalaš sámekonfereansa Åres mearridii 1986:s lávlaga sámiid álbmotlávllan. Arne Sørli lea čállán lávlaga šuoŋa ja 15. Davviriikkalaš sámekonfereanssas Helssegis jagis 1992 šuokŋa dohkkehuvvui. Anárašgillii lávlla lea jorgalan Matti Morottaja.
Lávlla lea maid jorgaluvvon eará sámegielaide. Nuortalašgillii dan namma lea Sääʹmsooǥǥ laull, julevsámegillii Sámemátto lávlla ja lullisámegillii Saemie eatnemen vuelie.


Sámemátto lávlla.
Sámemátto lávlla () lea sámeálbmoga lávlla, man davvisámegielat sániid lea čállán Isak Saba Sagai Muittalægje-bláđii, nr. 7. 1906 diktan. Davviriikkalaš sámekonfereansa Åres mearridii 1986:s lávlaga sámiid álbmotlávllan. Arne Sørli lea čállán lávlaga šuoŋa ja 15. Davviriikkalaš sámekonfereanssas Helssegis jagis 1992 šuokŋa dohkkehuvvui. Julevsámegillii lávlla lea jorgalan Sigga Tuolja-Sandström.
Lávlla lea maid jorgaluvvon eará sámegielaide. Nuortalašgillii dan namma lea Sääʹmsooǥǥ laull, anárašgillii Säämi suuvâ laavlâ ja lullisámegillii Saemie eatnemen vuelie.


Saemie eatnemen vuelie.
Saemie eatnemen vuelie () lea sámeálbmoga lávlla, man davvisámegielat sániid lea čállán Isak Saba Sagai Muittalægje-bláđii, nr. 7. 1906 diktan. Davviriikkalaš sámekonfereansa Åres mearridii 1986:s lávlaga sámiid álbmotlávllan. Arne Sørli lea čállán lávlaga šuoŋa ja 15. Davviriikkalaš sámekonfereanssas Helssegis jagis 1992 šuokŋa dohkkehuvvui.
Lávlla lea maid jorgaluvvon eará sámegielaide. Nuortalašgillii dan namma lea Sääʹmsooǥǥ laull, anárašgillii Säämi suuvâ laavlâ ja julevsámegillii Sámemátto lávlla.


Gomuvuohta.
Gomuvuohta dahjege máilmmiávus. Gomuvuođas leat miljárddat násttit, main okta lea beaivváš.


Augusto Pinochet.
Augusto José Ramón Pinochet Ugarte (skábmamánu 25. 1915, Valparaíso – juovlamánu 10. 2006, Santiago) lei chilelaš generála, Chile presideanta ja ovddeš diktáhtor.


Eno.
Eno lea Suoma gielda Nuorta-Suoma leanas, Davvi-Gárjila eanangottis. Eno gullá Joensuu guovlogildii ja mátkki Joensuu-gávpogii gieldda guovddážis, Eno girkogilis, lea 36 km.
Historjá.
Eno gielda vuođđuduvvui jagis 1871.


Ilomantsi.
Ilomantsi (gárjilgillii: "Il'manči," "Ilomančči") lea Suoma gielda Davvi-Gárjila eanangottis. Ilomantsi rádjegielddat leat Joensuu ja Lieksa.
Gilit.
Ahvenjärvi, Hattuvaara, Haukivaara, Huhmarisvaara, Huhus, Iknonvaara, Ilaja, Ilomantsi, Issakka, Kakkaravaara, Kakonaho, Kirvesvaara, Kivilahti, Kivilampi, Kokkokangas, Kontiovaara, Korentovaara, Kuolismaa, Kuuksenvaara, Käenkoski, Köpönvaara, Lapinniemi, Lapiovaara, Lehtovaara, Liusvaara, Lokanlahti, Longonvaara, Lutikkavaara, Maukkula, Marjovaara, Mekrijärvi, Melanselkä, Mutalahti, Möhkö, Naarvansalo, Nehvonniemi, Nuorajärvi, Ontronvaara, Ostronsaari, Paavonvaara, Pallosenvaara, Patrikka, Pihlajavaara, Piilovaara, Putkela, Ryökkylä, Siitarinvaara, Sonkaja, Tokrajärvi, Tykkylänvaara, Tyrjänsaari, Viitavaara, Vuottoniemi


Joensuu.
Joensuu lea Davvi-Gárjila eanangoddiguovddáš ja ássiid mielde Nuorta-Suoma leana nubbin stuorámus gávpot. Joensuus lei jagi 2006 loahpas 57 808 ássi. Joensuu gávpot viidánii ođđajagimánu 1. beaivve 2005, go Tuupovaara ja Kiihtelysvaara gielddat ovttastuvvoje dasa.
Joensuu gullá Joensuu guovlogildii, gos lei 31.12.2004 115 360 ássi. Joensuu guovlogildii gullet Joensuu lassin Eno, Ilomantsi, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi ja Pyhäselkä gielddat. Dáin Ilomantsi ii leat mielde Joensuu guovllu guovloovttasbargguin.
lea Suoma gielda Davvi-Gárjila eanangottis. rádjegielddat leat.
Gilit.
Hoilola, Kovero, Luutalahti, Mannervaara, Meriinaho, Ruhovaara, Saarivaara, Saaroinen, Öllölä


Kontiolahti.
Kontiolahti (ruoŧagillii "Kontiolax") lea Suoma gielda Davvi-Gárjila eanangottis. Kontiolahti rádjegielddat leat Joensuu, Juuka, Lieksa, Liperi ja Polvijärvi.
Gilit.
Paihola, Puntarikoski, Puso, Pyytivaara, Rantakylä, Romppala, Selkie, Varparanta, Venejoki


Liperi.
Liperi (ruoŧagillii "Libelits") lea Suoma gielda Davvi-Gárjila eanangottis. Liperi rádjegielddat leat Heinävesi, Joensuu, Kontiolahti, Polvijärvi, Rääkkylä, Savonlinna ja Outokumpu.
Gilit.
Ahonkylä, Härkinvaara, Kaatamo, Korpivaara, Kompero, Liperinsalo, Leppälahti, Mattisenlahti, Risti, Roukalahti, Salokylä, Tutjunniemi, Vaivio


Outokumpu.
Outokumpu lea Suoma gielda Davvi-Gárjila eanangottis. Outokumpu rádjegielddat leat Heinävesi, Kaavi, Liperi, Polvijärvi ja Tuusniemi.
Gilit.
Kalaton, Kuusjärvi, Kokonvaara, Maljasalmi, Rikkaranta, Sysmä, Taipale, Varislahti, Viuruniemi, Ulla, Alavi, Harmaasalo, Törisevä, Vuonos, Kuminvaara, Sätös, Paloranta


Polvijärvi.
Polvijärvi lea Suoma gielda Davvi-Gárjila eanangottis. Polvijärvi rádjegielddat leat Juuka, Kaavi, Kontiolahti, Liperi ja Outokumpu.
Gilit.
Horsmanaho, Hukkala, Kinahmo, Kuorevaara, Martonvaara, Ruvaslahti, Sola, Sotkuma


Pyhäselkä.
Pyhäselkä lea Suoma gielda Nuorta-Suoma leanas.


Enonkoski.
Enonkoski lea Suoma gielda Lulli-Savo eanangottis.
Gilit.
Hanhijärvi, Hyypiänniemi, Ihamaniemi, Karvila, Kattilanmäki, Jokisivu, Laasala, Muhola, Paakkunala, Rekitaipale, Simanala, Suurimäki, Vuorikoski, Vääräntaus.


Heinävesi.
Heinävesi lea Suoma gielda Davvi-Gárjila eanangottis. Heinävesi rádjegielddat leat Savonlinna, Varkaus, Leppävirta, Tuusniemi, Outokumpu ja Liperi.


Kerimäki.
Kerimäki lea Suoma gielda Nuorta-Suoma leanas.


Punkaharju.
Punkaharju lea Suoma gielda Nuorta-Suoma leanas.


Savonlinna.
Savonlinna lea Suoma gávpotgielda Lulli-Savo eanangottis. Savonlinna rádjegielddat leat Enonkoski, Heinävesi, Kitee, Liperi, Parikkala, Rantasalmi, Ruokolahti, Rääkkylä, Sulkava ja Varkaus.


Savonranta.
Savonranta lea Suoma gielda Nuorta-Suoma leanas.


Sulkava.
Sulkava lea Suoma gielda Lulli-Savo eanangottis. Sulkava rádjegielddat leat Juva, Puumala, Rantasalmi, Ruokolahti ja Savonlinna.
Gilit.
Eerikkälä, Hasula, Halttula, Heikkurila, Hintsala, Iitlahti, Kaartila, Kaartilankoski, Kaartilanmäki, Kaipola, Kammola, Karjulanmäki, Kommerniemi, Koskutjärvi, Kyrsyä, Leipämäki, Linkola, Lohilahti, Maarala, Mäntynen, Partala, Pulkkila, Rahkolantaipale, Rauhaniemi, Ruokoniemi, Ruottila, Ryhälä, Sairalanmäki, Sammalmäki, Seppälä, Sipilä, Sulkava, Tannila, Telakanava, Telataipale, Tialanmäki, Tunnila, Väätälänmäki, Ylisenauvila.


Alahärmä.
Alahärmä lea suopmelaš gielda Oarje-Suoma leanas.
Gilit.
Ekola, Hakola, Hanhila, Hanhimäki, Hilli, Huhtamäki, Kirkonkylä, Kivihuhta, Kojola, Kuoppala, Köykkäri, Lahdenkylä, Ojala, Poromaa, Pelkkala, Perkiömäki, Pesola, Vakkuri, Voltti ja Yliviitala


Haukivuori.
Haukivuori lei Lulli-Savo eanangottis ja lei ovdal Suoma gielda Nuorta-Suoma leanas. Jagis 2006 gielddas orui sullii 2300 olbmo ja dan viidodat lei 505,11 km², mas 108,07 km² lei čáhci. Ássit eananjealjehaskilomehtera bokte lei sullii 5,8 ássi/km². 1.1.2007 Haukivuori gielda ovttastuvvui Mikkeli gávpogii.
Gilit.
Asemankylä, Kantala, Kirkonkylä, Nykälä, Häkkilä, Pitkäaho, Moilala, Pohjalahti, Tervalahti, Tuliniemi, Taipale


Hirvensalmi.
Hirvensalmi lea Suoma gielda Lulli-Savo eanangottis. Hirvensalmi rádjegielddat leat Joutsa, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju ja Pertunmaa.
Gilit.
Hirvenlahti, Hirvensalmi, Hurrila, Hämeenmäki, Kekkola, Kilkki, Kissakoski,Kotkatvesi, Kuitula, Lahnaniemi, Lelkola, Malvaniemi, Merrasmäki, Monikkala, Noitti, Parkkola, Puukonsaari, Pyörnilä, Pääskynsaari, Pöyry, Ripatti, Suonsalmi, Syväsmäki, Tuukkala, Vahvamäki, Vahvaselkä, Väisälä


Kangasniemi.
Kangasniemi lea Suoma gielda Lulli-Savo eanangottis. Kangasniemi rádjegielddat leat Hankasalmi, Hirvensalmi, Joutsa, Mikkeli, Pieksämäki ja Toivakka.
Gilit.
Harjunmaa, Hokka, Hyyrylä, Istruala, Kaihlamäki, Kangasniemi, Kauppila, Koittila, Kutemajärvi, Laitiala, Luusniemi, Makkola, Mannila, Nousiala, Ohensalo, Orala, Paappala, Puulasalmi, Pylvänälä, Pölläkkä, Pöyhö, Rauhajärvi, Reinikkala, Rekola, Ruokomäki, Rytkölä, Salmenkylä, Seppälä, Suurola, Synsiälä, Synsiö, Syrjämä, Syyttölä, Tiihola, Ukonniemi, Unnukkala, Vaimosniemi, Vehmaskylä, Vihave, Vuojalahti, Äkryntaipale


Sauvo.
Sauvo () lea Suoma gielda Varsinais-Suoma eanangottis. Viidodagas 1,13 km² lea čáhci. Mearra riddu lea badjel 140 km. Dan rádjegielddat leat Kaarina, Kemiönsaari, Parainen, Paimio ja Salo.
Gilit.
Alsböle, Amböle, Birkkärr, Britsböle, Bränkärr, Dals, Danskulla, Dikarböle, Finkulla, Finskylä, Flossböle, Foudila, Gripsböle, Haarakallio, Haddböle, Hallela, Hemböle, Holvastböle, Hännikböle, Hännälä, Härmälä, Ingniemi, Isomäkipää, Isopalike, Isosilkkilä, Järvenkylä, Kalainen, Kaukola, Kavalto, Kirkonkylä, Knappböle, Koorla, Korpela, Korsnäs, Korvala, Koski, Kosundböle, Kouttu (Koutböle), Kuggböle, Kursalo, Lattmark, Lautkankare, Liesniemi, Liivala, Luola, Lurböle, Marike, Martböle, Mattböle, Mäenala, Naarslahti, Nummenpää, Osmalahti, Paddainen, Pappila, Patarautila, Pyrilä, Raitniemi, Rajalahti, Rikaniemi, Ristniemi, Ruona, Ruonlahti, Salmensuu, Salmi, Sarapisto, Saustila, Sillankorva, Sillanpää, Siuri, Skörsböle, Slätsböle, Sodaböle, Sorrböle, Sunnanberg, Svartsböle, Sydänmaa, Tallböle, Tapila, Timperlä, Vahtinen, Vartsalo, Vesti, Vuotkulla, Vähäkylä, Vähämäkipää, Vähäpalike, Vähäsilkkilä, Västerkulla, Ylistaro, Åkers
Oaidnámušat.
Sauvo girku ja Karuna girku.


Mikkeli.
Mikkeli lea Suoma gielda Lulli-Savo eanangottis. Mikkeli rádjegielddat leat Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mäntyharju, Pieksämäki, Puumala ja Savitaipale.
Gilit.
Alamaa, Anianniemi, Asila, Haahkala, Haapataipale, Harjujärvi, Harjumaa, Haukkakorhola, Heinälahti, Helppanala, Hietanen, Hiirola, Hyyrylä, Häyrylä, Ihastjärvi, Kaipiala, Karstula, Korpijärvi, Koskentaipale, Kovala, Kyyhkylänniemi, Laitiala, Launiala, Laurikkala, Liukkola, Marjoniemi, Moisio, Norola, Närvälä, Olkkolanniemi, Otava, Pajula, Parantala, Parkkila, Pekkola, Puttola, Rahula, Rantakylä, Rieppola, Riittilä, Rämälä, Sairila, Salmenkylä, Savonlahti, Seppälä, Soikkala, Suonsaari, Taipale, Tikkala, Tuukkala, Vanhala, Vanhamäki, Vatila, Vehmaskylä, Viljakkala, Visulahti, Vuolinko, Väänälä.


Pertunmaa.
Pertunmaa lea Suoma gielda Lulli-Savo eanangottis. Dan ránnjágielddat leat
Hartola, Heinola, Hirvensalmi, Mäntyharju ja Joutsa.
Gilit.
Kuortti, Kirkonkylä, Mansikkamäki, Nipuli, Lihavanpää, Joutsjärvi, Ruorasmäki, Koirakivi, Paaso, Hölttä, Vastamäki, Hartosenpää, Kuhajärvi, Karankamäki, Sydänmaa, Kälkyttä


Ristiina.
Ristiina ("ruoŧagillii Kristina" lea Suoma gielda Lulli-Savo eanangottis, Nuorta-Suoma leanas. Ristiina gullá Mikkeli guovlogildii. Gielddas orru 5106 olbmo ja dan viidodat lea 742,49 km², mas 168,51 km² lea čáhci. Olmmoščoahkkisvuohta lea 8,99 ássi/km².
Gilit.
Alasjärvi, Haikola, Hangastenmaa, Hanhijärvi, Hartikkala, Hauska, Heikkilä, Heinniemi, Heramäki, Hiirimäki, Himalansaari, Huttula, Hytölä, Inkarila, Innala, Jukarila, Juottila, Juvela, Järvenpää, Kaipiala, Kapala, Karhila, Keriniemi, Koivakkala, Koljola, Korhola, Korpela, Kosola, Kuomio, Kuomiolahti, Kurvila, Kylänlahti, Käenniemi, Laasola, Laitiala, Lappilanmäki, Laurikkala, Liiansaari, Liikala, Lintuniemi, Lyytikkälä, Mahkola, Marjoniemi, Minkkilä, Mäkelä, Närhilä, Outila, Pakinniemi, Parkatniemi, Pettilä, Puntala, Pylkkälä, Pyrhölä, Pöntilä, Rahikkala, Rikantila, Roinila, Sattila, Savela, Simola, Sokkala, Surno, Syrjälä, Sydänmaa, Taipale, Tarhola, Tiirola, Tiusala, Toijola (Toijala, Kyyrö), Tukiala (Tukialanlahti) (-1845), Tuukkala, Valkola, Vitsiälä, Ylölä, Yövesi


Iisalmi.
Iisalmi (ruoŧagillii "Idensalmi") lea Suoma gávpotgielda Davvi-Savo eanangottis. Dan rádjegielddat leat.
Gávpotoasit.
Haapajärvi, Hernejärvi, Iisalmi, Jokela, Kilpisaari, Kirma, Kääriänsaari, Lappetelä, Nerkoo, Nerkoonniemi, Niemisjärvi, Paloinen, Pappila, Partala, Peltosalmi, Pitolamminmäki, Porovesi, Pörsänmäki, Ruotaanlahti, Ruotaanmäki, Ryhälänmäki, Soinlahti, Ulmala, Valkeamäki, Varpanen, Vieremäjärvi, Viitaa, Runni.


Keitele.
Keitele lea Suoma gielda Davvi-Savo eanangottis. Dan rádjegielddat leat Pielavesi, Pihtipudas, Tervo, Vesanto ja Viitasaari.
Gilit.
Hamula, Koutajärvi, Kukertaja, Leppäselkä, Sulkavanjärvi, Tossavanlahti, Viinikkala, Vuonamo, Äyräpää


Kiuruvesi.
Kiuruvesi lea Suoma gávpotgielda Davvi-Savo eanangottis. Dan rádjegielddat leat Iisalmi, Pielavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Vieremä.
Gilit.
Aittojärvi, Haapakumpu, Hautakylä, Heinäkylä, Honkaranta, Jokela, Kalliokylä, Kiuruvesi, Koivujärvi, Korpijoki, Koskenjoki, Kotajoki, Lahnajoki, Lahnanen, Lapinsalo, Laukkala, Luupuvesi, Löytänä, Niemiskylä, Näläntö, Osmanki, Paajakka, Pihlajamäki, Rantakylä, Rapakkojoki, Remeskylä, Ruokomäki, Ruutana, Rytky, Ryönänjoki, Salmijärvi, Salmenkylä, Sulkavanjärvi, Tihilä, Toiviaiskylä, Turhala


Lapinlahti.
Lapinlahti "(ruoŧagillii Lapinlax") lea Suoma gielda Davvi-Savo eanangottis. Dan rádjegielddat leat Iisalmi, Kuopio, Rautavaara, Siilinjärvi ja Sonkajärvi.
Gilit.
Alapitkä, Heinäaho, Horsmanmäki, Karvasalmi, Kivistö, Kiukonmäki, Lahdenperä, Lappetelä, Leppälahti, Luhi, Martikkala, Mäkikylä, Mäntylahti, Nerkoo, Ollikkala, Pajujärvi, Pitkämäki, Puoliväli, Pällikäs, Taipale, Tölvä, Väisälänmäki


Pielavesi.
Pielavesi lea Suoma gielda Davvi-Savo eanangottis. Dan rádjegielddat leat Keitele, Kiuruvesi, Maaninka, Iisalmi, Tervo, Pyhäjärvi ja Pihtipudas.
Gilit.
Heinämäki, Joutsenniemi, Jylhä, Jylänki, Karjala, Koivujärvi, Kotaniemi, Kuivaniemi, Kurolanlahti, Lammassalo, Lampaanjärvi, Lappetelä, Laukkala, Leppämäki, Löytynjärvi, Löytynmäki, Niemisjärvi, Pahkamäki, Pajumäki, Pappila, Pauha, Pielavesi, Pukara, Saarela, Sulkava, Säviä, Taipale, Tallus, Tommanmäki, Tuovilanlahti, Vaaraslahti, Venetmäki.


Sonkajärvi.
Sonkajärvi "(ovdal Rutakko)" lea Suoma gielda Davvi-Savo eanangottis. Dan rádjegielddat leat Iisalmi, Kajaani, Lapinlahti, Rautavaara, Sotkamo, ja Vieremä.
Gilit.
Aittokoski, Haajaissydänmaa, Haapajärven Sydänmaa, Harva, Hernejärvi, Jyrkkä, Kaarakkala, Kauppilanmäki, Kilpisaari, Koirakoski, Kukkopuro, Laaka, Mansikkavirta, Muuraisjärvi, Oinasjärvi, Paisua, Petäjäjärvi, Petäys, Päsmäri, Rutakko, Ryhälänmäki, Savonvirta, Sonkajärvi, Sonkakoski, Sukeva, Sälevä, Toivakko, Ulmala, Uuraa, Vehmasjärvi, Viitaa, Vänninmäki


Varpaisjärvi.
Varpaisjärvi lea Suoma gielda Nuorta-Suoma leanas.
Gilit.
Juminen, Korpinen, Kärsämäki, Lukkarila, Pitkälänmäki, Sutela, Korpijärvi, Petäys-Paloinen, Karsanlahti, Syvärinpää, Jonsa, Urimolahti, Lukkarila


Vieremä.
Vieremä lea Suoma gielda Davvi-Savo eanangottis. Dan rádjegielddat leat Iisalmi, Kajaani, Kiuruvesi, Pyhäntä ja Sonkajärvi.
Gilit.
Haajainen (Haajaiskylä), Haajaistaival, Kaarakkala, Karankamäki, Kauppilanmäki, Kirkonkylä, Marttisenjärvi, Nissilä, Palosenjärvi, Palosenmäki,Pyöree, Salahmi, Savimäki, Valkeiskylä (Valkiamäki)


Joroinen.
Joroinen "(ruoŧagillii Jorois") lea Suoma gielda Davvi-Savo eanangottis. Joroinen rádjegielddat leat Juva, Leppävirta, Pieksämäki, Rantasalmi ja Varkaus.


Juva.
Juva lea Suoma gielda Lulli-Savo eanangottis. Juva rádjegielddat leat Joroinen, Mikkeli, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi ja Sulkava.
Gilit.
Ahola, Auvila, Haikarila, Hatsola, Hietajärvi, Hyötyy, Hännilä, Härkälä, Inkilä, Järvenpää, Kaihunmäki, Kaislajärvi, Kangas, Kaskii, Kettula, Kiiskilä, Kiiskilänniemi, Kilpola, Kirkonkylä, Nuutilanmäki, Koikkala, Kuosmala, Lauteala, Leskelä, Maarala, Maivala, Murtoinen, Mustola, Mäköis, Männynmäki, Narila, Näärinki, Ollikkala, Paatela, Pekurila, Pohjois, Poikola, Pulkkila, Purhola, Rantuu, Remojärvi, Ronkala, Soiniemi, Sopala, Summala, Suurniemi, Taipale, Teivaa, Tuhkala, Turakkala, Vehmaa, Vuorenmaa, Vuorilahti.


Puumala.
Puumala lea Suoma gielda Lulli-Savo eanangottis. Puumala rádjegielddat leat Juva, Mikkeli, Ruokolahti, Savitaipale, Sulkava ja Taipalsaari.
Gilit.
Hamula, Harmaala, Himahuuha, Huhtimaa, Hurissalo, Huuhkaala, Ihalais, Junninmäki, Kaipaala, Kauppila, Keriniemi, Kietävälä, Kiljula, Kirkonkylä Kitula, Kokkola, Kontila, Kyllölä, Lampila, Liimattala, Lintusalo, Luukkola, Maunola, Miettula, Muuramäki, Niinimäki, Niinisaari, Ollila, Pellilä, Petäjäniemi, Pirttimäki, Piskola, Pitkälahti, Repola, Rokansalo, Ruokotaipale, Ryhälä, Sepänkylä, Sipilänsaari, Sopala, Sorjola, Torsantaka, Valtola, Vesiniemi


Rantasalmi.
Rantasalmi lea Suoma gielda Lulli-Savo eanangottis. Rantasalmi rádjegielddat leat Joroinen, Juva, Savonlinna, Sulkava ja Varkaus.
Gilit.
Ahvensalmi, Asikkala, Haapaniemi, Haapataipale, Hiismäki, Hiltula, Ihamaniemi, Joutsenmäki, Kolkontaipale, Lahdenkylä, Mielojärvi, Osikonmäki, Parkumäki, Pirilä, Porosalmi, Puikonniemi, Putkisalo, Rantasalo, Reijola, Repomäki, Ritalahti, Riuttanen, Tammenlahti, Tiemassaari, Torasalo, Tornioniemi, Tuusmäki, Vaahersalo, Voinsalmi


Juankoski.
Juankoski (ruoŧagillii "Strömsdal") lea Suoma gielda Davvi-Savo eanangottis. Juankoski rádjegielddat leat Juuka, Kaavi, Kuopio, Rautavaara ja Tuusniemi.
1.1.2017 Juankoski ovttastuvvui Kuopio gávpogii.
Gilit.
Akonvesi, Hipanlahti, Jouhteninen (Joutseninen), Muuruvesi (girkogilli), Säyneinen (girkogilli), Vehkalahti


Karttula.
Karttula lea Suoma gielda Nuorta-Suoma leanas.
Gilit.
Airaksela, Haapamäki, Hakulila, Hautolahti, Humalaniemi, Joutsensalmi, Juurikkaniemi, Karttula, Keihästaival, Kemppaanmäki, Koivujärvi, Koivulahti, Koskenkylä, Kuivaniemi, Kuttasalo, Käpysalo, Lietemäki, Lyytikkälä, Nuutila, Punnonmäki, Riitlampi, Riuttala, Salinmaa, Sammankontaus, Soidinlahti, Tallus, Utrianlahti, Vaarunjärvi, Valkeistaival, Viitataival.


Kuopio.
thumb
Kuopio lea Suoma gávpotgielda Davvi-Savo eanangottis. Kuopio rádjegielddat leat Lapinlahti, Iisalmi, Leppävirta, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Pielavesi, Kaavi ja Tuusniemi.
Gilit.
Asuma, Juankoski, Kortejoki, Muuruvesi, Niittylahti, Nilsiä, Riistavesi, Savulahti, Säyneinen, Sikoniemi, Vartiala, Vehka


Maaninka.
Maaninka lea Suoma gielda Nuorta-Suoma leanas.
Gilit.
Haatala, Halola, Hamula, Jynkänniemi, Kinnulanlahti, Kurolanlahti, Käärmelahti, Leinolanlahti, Lappetelä, Pohjois-Haatala, Tavinsalmi, Tuovilanlahti, Varpasmaa, Venäjänsaari, Vianta, Väänälä.


Siilinjärvi.
Siilinjärvi lea Suoma gielda Davvi-Savo eanangottis. Siilinjärvi rádjegielddat leat Kuopio ja Lapinlahti.
Gilit.
Hakkarala, Hamula, Harjamäki, Kaaraslahti, Kasurila, Kehvo, Koivumäki, Koivusaari, Kuuslahti, Pajujärvi, Pöljä, Rissala, Räimä, Toivala, Vuorela, Lehdonkylä, Kumpunen


Juuka.
Juuka (ruoŧagillii "Juga") lea Suoma gielda Davvi-Gárjila eanangottis. Juuka rádjegielddat leat Kuopio, Kaavi, Kontiolahti, Lieksa, Nurmes, Polvijärvi ja Rautavaara.
Gilit.
Ahmovaara, Halivaara (Hali), Juuka, Kannas, Kajoo, Kuhnusta, Larinsaari, Matara, Nunnanlahti, Paalasmaa, Petrovaara, Pihlajavaara, Polvela, Raholanvaara (Rahola), Timovaara, Tuopanjoki, Vaikko, Vihtasuo, Vuokko


Lieksa.
Lieksa lea Suoma gávpotgielda Davvi-Gárjila eanangottis. Lieksa rádjegielddat leat Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Kuhmo ja Nurmes.
Gilit.
Hattusaari, Hattuvaara, Höntönvaara, Hörhö, Jaakonvaara, Jamali, Kitsinvaara, Koli, Kontiovaara, Kuorajärvi, Kylänlahti, Lapalie, Louhivaara, Mätäsvaara, Nurmijärvi, Ohtavaara, Pankakoski, Pankajärvi, Puso, Romppala, Ruunaa, Saarivaara, Savijärvi, Siikavaara, Sikovaara, Sokojärvi, Sokovaara, Uusikylä, Varpanen, Vieki, Viensuu, Vuonisjärvi, Vuonislahti


Nurmes.
Nurmes lea Suoma gávpotgielda Davvi-Gárjila eanangottis. Nurmes rádjegielddat leat Juuka, Kuhmo, Lieksa, Rautavaara, Sotkamo ja Valtimo.
Gilit.
Höljäkkä, Jokikylä, Jänislehto, Kuikka, Kuohatti, Kynsiniemi, Lipinlahti, Mujejärvi, Nurmes, Palojärvi, Petäiskylä, Porosaari, Salmi (Salmenkylä), Saramo, Savikylä, Särkivaara, Ylikylä, Kuokanvaara, Kohtavaara, Egyptinkorpi, Tolkee


Valtimo.
Valtimo lea Suoma gielda Davvi-Gárjila eanangottis. Valtimo rádjegielddat leat Nurmes, Rautavaara ja Sotkamo.
Gilit.
Elomäki, Haapakylä, Halmejärven metsänhoitopiiri, Halmejärvi, Hirsiniemi, Kalliojärvi, Karhunpää, Koiravaara, Koppelojärvi, Maanselkä, Puukari, Pajukoski, Rasimäki, Rumo, Sivakkajoki, Sivakkavaara, Verkkojoki ja Ylä-Valtimo.


Kaavi.
Kaavi lea Suoma gielda Nuorta-Suoma leanas. Kaavis lei 3 283 ássi. Gieldda viidodat lea 789,87 km² Populašuvdnačoahkkisvuohta lea 4,87 ássi/km². Rádjegielddat leat Kuopio, Juuka, Outokumpu, Polvijärvi ja Tuusniemi.
Gilit.
Hirvisaari, Kaavi, Karsikkovaara, Kellolahti, Rasimäki, Kortteinen, Kortteisen salokylä (Kortteiskylä), Luikonlahti, Maarianvaara, Mäntyjärvi, Niinivaara, Retunen, Sivakkavaara, Vehkalahti.


Nilsiä.
Nilsiä lea Suoma gávpotgielda Nuorta-Suoma leanas.
Gilit.
Ahmapuro, Eitikansalo, Haluna, Hipanlahti, Kaaraslahti, Keyritty, Konttimäki, Lastukoski, Lukkarilansaari, Mikkajärvi, Murtolahti, Nilsiä, Niinimäki, Onkivesi, Pajujärvi, Pajulahti, Palonurmi, Pieksä, Raatti, Reittiö, Ruokonen (Ruokoiskylä), Siikajärvi, Sydänmaa, Syvärilä, Sänkimäki, Vuotjärvi.


Rautavaara.
Rautavaara lea Suoma gielda Davvi-Savo eanangottis. Rautavaara rádjegielddat leat Juuka, Kuopio, Lapinlahti, Nurmes, Sonkajärvi, Sotkamo ja Valtimo.
Gilit.
Alakeyritty, Alaluosta, Etelä-Keyritty, Halmejärvi, Hiirenjärvi, Lievisenmäki, Palojärvi, Pohjois-Keyritty, Puumala, Rautavaara, Sierajärvi, Siikajärvi, Tiilikka, Yläluosta.


Tuusniemi.
Tuusniemi lea Suoma gielda Davvi-Savo eanangottis. Tuusniemi rádjegielddat leat Heinävesi, Kaavi, Kuopio, Leppävirta ja Outokumpu.
Gilit.
Enonsalo, Hauranki, Juurikkamäki, Jänissalo, Kartansalo, Kiukoonniemi, Kosula, Laukka-aho, Leppäranta, Litmaniemi, Lohilahti, Miettilä, Ohtaanniemi,Paakkila, Susiniemi, Syrjäsaari, Tuusjärvi, Tuusniemi, Ukonlahti, Viitamäki.


Kesälahti.
Kesälahti lea Suoma gielda Nuorta-Suoma leanas.
Gilit.
Hummovaara, Kesälahti, Purujärvi, Rasti-Salokylä, Varmo, Villala


Kitee.
Kitee (ruoŧagillii "Kides") lea Suoma gávpotgielda Davvi-Gárjila eanangottis. Kitee rádjegielddat leat Parikkala, Rääkkylä, Savonlinna ja Tohmajärvi.
Gilit.
Haapasalo, Haarajärvi, Hammaskallio, Jaakkima, Juurikka, Kantosyrjä, Kiteenkylä, Kiteenlahti, Kontiola, Kunonniemi, Lahdenkylä, Leinovaara, Loukunvaara, Misola, Muljula, Niinikumpu, Närsäkkälä, Ojamäki, Piimäjärvi, Potoskavaara, Puhos, Puhossalo, Päätye, Riihijärvi, Rokkala, Ruppovaara, Satulavaara, Suoparsaari, Suorlahti, Särkijärvi, Säynejärvi, Taipale, Varmoniemi, Välivaara


Rääkkylä.
Rääkkylä (ruoŧagillii "Bräkylä") lea Suoma gielda Davvi-Gárjila eanangottis. Rääkkylä rádjegielddat leat Joensuu, Kitee, Liperi, Savonlinna ja Tohmajärvi.
Gilit.
Haapasalmi, Heinoniemi, Hernevaara, Hypönniemi, Jaama, Kiesvaara, Kirkonkylä, Nieminen, Oravilahti, Oravisalo, Piimälahti, Pötsönlahti, Rasisalo, Rasivaara, Salokylä, Sangenlahti, Sintsi, Siurlahti, Täitimänniemi, Venturi ja Varpasalo.


Tohmajärvi.
Tohmajärvi lea Suoma gielda Davvi-Gárjila eanangottis. Tohmajärvi gullá Gaska-Gárjila guovlugildii. Gielddas ássá 4754 (31.8.2015) ássi. Gieldda viidodat lea 895,36 km², mas 58 km² lea čáhci. Olmmoščoahkisvuohta lea 5,7 ássi/km². Värtsilä gielda ovttastahtojuvvui Tohmajärvi gildii ođđajagimánu 1. 2005. Tohmajärvi rádjegielddat leat Joensuu, Kitee ja Rääkkylä.
Gilit.
Akkala, Jouhkola, Järventaus, Kantosyrjä, Kaurila (Kaurilanvaara), Kemie, Kutsu (Kutsunvaara), Niirala, Onkamo, Patsola, Peijonniemi, Petravaara, Riikola, Ristee, Saario, Tikkala, Vatala, Vepsä.


Leppävirta.
Leppävirta lea Suoma gielda Davvi-Savo eanangottis. Dan rádjegielddat leat Heinävesi, Joroinen, Kuopio, Pieksämäki, Suonenjoki, Tuusniemi ja Varkaus
Gilit.
Haapamäki, Halola, Hankamäki, Hartikansalo, Hiismäki, Huovila, Huovilansalmi, Häikiä, Häyry, Jokilahti, Keinälänmäki, Kohmansalo, Konnuslahti, Kotalahti, Kivijärvi, Kurjalanranta, Lappi, Leppämäki, Leppävirta, Lylymäki, Moninmäki, Mustinmäki, Niinimäki, Nikkilänmäki, Näätänmaa, Osmajärvi, Sorsakoski, Paukarlahti, Petromäki, Puponmäki, Rauvastenlahti, Reinikkala, Riihiranta, Saahkarlahti, Saamainen, Saijanlahti, Sarkamäki, Sarkaniemi, Sorsakoski, Särkilahti, Särkijärvi, Soinilansalmi, Tahvanala, Tanskansaari, Takkula, Timola, Tuppurinmäki, Unnukansalo, Valkeamäki, Valkeisenranta, Vehmaansalo.


Varkaus.
Varkaus lea Suoma gielda Davvi-Savo eanangottis. Dan rádjegielddat leat Heinävesi, Joroinen, Leppävirta, Rantasalmi ja Savonlinna.
Gilit.
Lehtoniemi, Käpykangas, Könönpelto, Puurtila, Kangaslampi, Kuoppakangas, Päiviönsaari, Kommila, Taipale, Repokangas, Häyrilä, Kaura-aho, Luttila, Hasinmäki, Pussilanjoki, Käärmeniemi, Taulumäki, Savonmäki, Akonlahti, Kosulanniemi


Mäntyharju.
Mäntyharju lea Suoma gielda Lulli-Savo eanangottis. Mäntyharju rádjegielddat leat Heinola, Hirvensalmi, Kouvola, Mikkeli, Pertunmaa ja Savitaipale.
Gilit.
Ahvenisto, Anettu, Enolahti, Halmeniemi, Hietaniemi, Huopola, Hyyrylä, Hölttä, Jäniskylä, Karankamäki, Kinni, Koirakivi, Korpilahti, Kousaniemi, Kuhajärvi, Kukonkorpi, Kyttälä, Lahnaniemi, Leppäniemi, Luhtanen, Lyytikkälä, Mynttilä, Niinimäki, Nurmaa, Ollikkala, Outila, Paasola, Partsinmaa, Poitsiniemi, Pyhäkoski, Pärnämäki, Saviniemi, Särkemäki, Tiilikkala, Toivola, Valtola, Vanonen, Varpanen


Pieksämäki.
Pieksämäki lea Suomagávpotgielda Nuorta-Suoma leanas. Pieksämäki rádjegielddat leat Hankasalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Leppävirta, Mikkeli, Rautalampi ja Suonenjoki.
Gilit.
Ankele, Haapakoski, Halkokumpu, Heikkolankangas, Hietakylä, Hietamäki, Hällinmäki, Jäppilä, Järvikylä, Kaitainen, Kantala, Karjala, Kontiomäki, Kukkola, Kuvansi, Kylmämäki, Kähkölä, Lamminmäki, Längelmäki, Maavesi, Mataramäki, Montola, Naarajärvi, Narila, Nenonpelto, Neuvola, Nikkarila, Niskamäki, Nokkala, Nykälä, Oittila, Paltamäki, Partaharju, Pitkäsmäki, Pohjoismäki, Pyhitty, Pyhäjärvi, Pöyhölä, Rummukka, Ruuhilampi, Salmenkylä, Sarkaniemi, Siikamäki, Sormula, Suontientaipale, Surnuinmäki, Syvänsi, Tihusniemi, Tikkalanmäki, Toikkala, Tossavalansaari, Utriala, Valkeamäki, Vanaja, Vehmaskylä, Venetmäki, Venettekemäranta, Vilhula, Virtasalmi, Väisälä, Väyrylä


Pieksänmaa.
Pieksänmaa lea Suoma gielda Nuorta-Suoma leanas.
Gilit.
Heikkolankangas, Hietamäki, Kantala, Karjala, Kirkonkylä, Kontiomäki, Kylmämäki, Maavesi, Mataramäki, Neuvola, Nikkarila, Niskamäki, Nykälä, Pitkäsmäki, Pyhitty, Pyhäjärvi, Pöyhölä, Sarkaniemi, Siikamäki, Surnunmäki, Toikkalanmäki, Vanaja, Vehmaskylä, Venetmäki, Venettekemäranta, Vilhula


Rautalampi.
Rautalampi lea Suoma gielda Davvi-Savo eanangottis. Dan rádjegielddat leat Hankasalmi, Konnevesi, Pieksämäki, Suonenjoki, Tervo ja Vesanto.
Gilit.
Haapamäki, Hanhitaipale, Hankamäki, Horontaipale, Ihalainen, Kerkonjoensuu, Kuuslahti, Rautalampi, Sonkarinsaari, Toholahti, Vaajasalmi, Koipiniemi.


Suonenjoki.
Suonenjoki lea Suoma gávpotgielda Davvi-Savo eanangottis. Dan rádjegielddat leat Kuopio, Leppävirta, Pieksämäki, Rautalampi ja Tervo.
Gilit.
Herrala, Hulkkola, Jauhomäki, Karkkola, Kukkola, Kutumäki, Kutunkylä, Kuvansi, Kärkkäälä, Lempyy, Liedemäki, Luukkola, Lyytilänmäki, Markkala, Nuutila, Piispalanmäki, Pörölänmäki, Rajalanniemi, Rieponlahti, Sydänmaa, Toholahti, Tyyrinmäki, Vauhkola, Vehvilä, Viippero, Jalkala, Karsikonmäki, Suontee, Suihkola, Kolikkoinmäki, Kinnula


Tervo.
Tervo lea Suoma gielda Davvi-Savo eanangottis. Dan rádjegielddat leat Keitele, Kuopio, Pielavesi, Rautalampi, Suonenjoki ja Vesanto.


Vesanto.
Vesanto (ovdal "Sonkisaari") lea Suoma gielda Davvi-Savo eanangottis. Dan rádjegielddat leat Tervo, Rautalampi, Konnevesi, Äänekoski, Viitasaari ja Keitele.
Gilit.
Ahveninen, Harinkaa, Horonkylä, Kuuslahti, Järvenpää, Niinivesi, Närhilä, Oinaskylä, Sonkari, Tiitilänkylä, Vesamäki, Vesijärvi


Askainen.
Askainen (ruotagillii "Villnäs") lea Suoma gielda Oarje-Suoma leanas.
Gilit.
Ahtinen, Antikainen, Auttinen, Hannula, Iloinen, Kaamanen, Kainu, Kairinen, Karavainen, Karvatti, Kaukonen, Kauppinen, Kiiainen, Koskoinen, Laakinen, Lempoinen, Manna, Merijärvi, Mikoinen, Nepola, Paavainen, Palsala, Pukkila, Raumharja, Rauvola, Riihilä, Ruohoisenmaa, Tillinperä, Toivainen, Tättäläinen, Tävälä, Vanhakylä, Villnäs, Vilu, Vuorlahti


Kaarina.
Kaarina () lea Suoma gávpot Varsinais-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Lieto, Parainen, Paimio, Sauvo ja Turku.
Gilit.
Auranlaakso, Harvaluoto, Heernummi, Hepojoki, Kesämäki, Keskusta, Kuusisto, Littoinen, Makarla, Nunna, Piikkiön kirkonkylä, Piikkiönlahti, Piispanristi, Voivala


Lemu.
Lemu lea Suoma gielda Oarje-Suoma leanas.
Gilit.
Heikkinen, Helala, Hievuinen, Iso-Vallunen, Järäinen, Kaitainen, Kaivonen, Kallela, Kovala, Mannerjärvi, Maskulainen, Mattila, Miiainen, Monnoinen, Niittykartano, Nikkarla, Nyynäinen, Oukkula, Pappila, Peinikkala, Raukunen, Seijainen, Seppälä, Taloinen, Tenhola, Torttila, Tuhkala, Valpperi, Vastila, Vipinen, Vitikainen, Vähä-Vallunen, Yllikäinen


Lieto.
Lieto () lea Suoma gielda Varsinais-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Aura, Kaarina, Marttila, Paimio, Pöytyä ja Turku.
Gilit.
Alhojoki, Ankka, Hakula, Hihnala (Hihna), Hiisi, Huilu, Hyssälä, Ilmarinen, Inkoinen, Kahloja, Karvala, Kaskala, Kaurinkoski, Keppola, Ketola, Kilpijoki, Kiusala, Kurkela, Käipilä, Laitio, Lintula, Littoinen, Lommola, Loukinainen, Mellilä, Moisio, Mäkkylä, Nautela, Nuolemo, Paappala, Pahka, Pettinen, Pokkola, Pränikkälä, Punittu, Puntamäki, Pyhältö, Raukkala, Rähälä, Sauvala, Sikilä, Sillilä, Taatila, Tammentaka, Teijula, Tootula, Torstila, Vangio, Vanhalinna, Vieru, Viikka, Vintala, Vääntelä


Masku.
Masku lea Suoma gielda Varsinais-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Mynämäki, Nousiainen, Rusko, Raisio, Naantali ja Taivassalo.
Gilit.
Ajosenpää, Akkoinen, Auvola, Hujala, Humikkala, Härmälä, Iinainen, Intola, Juva, Kairinen, Kaituri, Kajala, Kakkarainen, Kalela, Kankainen, Karinkylä, Kaukoinen, Kelhoinen, Kierikainen, Killuva, Kiveinen, Korpi-Iiroinen, Kurittula, Kynnysmäki, Lankila, Laulainen, Lellainen, Luolavuori, Maanpää, Malho, Mäksmäki, Ohensaari, Pakainen, Pappila, Piuha, Ristimäki, Sopola, Stenberga, Suikkila, Taipale, Tanila, Tujula, Villilä.


Merimasku.
Merimasku lea Suoma gielda Oarje-Suoma leanas.
Gilit.
Akkola, Heikkola, Hirvoinen, Horja, Iskola, Järvensuu, Kaksoinen, Karjalainen, Kaukalo, Koveri, Kräkilä, Kukolainen, Kuuslahti, Kuusniemi, Köylijärvi, Lieranta, Liettistenmaa, Liiamaa, Lukkarainen, Mälsälä, Pohjalainen, Rautuinen, Riittonpää, Sannainen, Taattinen, Tammisaari, Tanskila, Tärkkinen, Uusikartano.


Mynämäki.
Mynämäki lea Suoma gielda Varsinais-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Aura, Eura, Laitila, Masku, Nousiainen, Pöytyä, Rusko, Taivassalo, Turku ja Vehmaa.
Gilit.
Aarlahti, Antikkala, Haijainen, Harainen, Heikkilä, Hietamäki, Hiippavuori, Hiivola, Hirmuinen, Hämäläinen, Kaivattula, Kaskinen, Katavainen, Karkoinen, Kaukurla, Kaulakko, Kauvainen, Kivivuori, Koivisto, Kumiruona, Kuneinen, Kurina, Kuuskorpi, Laukola, Lehtinen, Leinakkala, Mannuinen, Mietoinen, Nummi, Orkovakkinen, Palokylä, Pursila, Pyhe, Pyhäranta, Rantavakkinen, Raukkaa, Rauvola, Ravea, Runoinen, Ruonkallio, Saari, Soukko, Sukoinen, Sydänperä, Tavastila, Telkinmäki, Tervoinen, Tiirola, Tuokila, Uhlu, Valaskallio, Vähäkylä.
Aakula, Asema, Haapainen, Haloila, Halso, Huoli, Hurula, Ihalainen, Jutila, Juva, Kalela, Karhula, Karjakoski, Kasurla, Kattelus, Keijainen, Kintikkala, Kivikylä, Kivistönmäki, Korvensuu, Kukola, Kälälä, Laavainen, Lankkinen, Lemmettylä, Lepistö, Liuskallio, Majalainen, Maunula, Mielismäki, Munnuinen, Munttinen, Mustila, Myllykylä, Mäenkylä, Nakkila, Neuvoinen, Nihattula, Nihdeinen, Nukkila, Nuuskala, Pahikkala, Palolainen, Parsila, Pellilä, Perpoinen, Pursinen, Rahkola, Raimela, Ruotsinmäki, Ruutila, Seppälä, Sunila, Suorsala, Tammisto, Tapaninen, Tarvainen, Tiuvainen, Tursunperä, Vallainen, Vihtamäki, Värräinen
Haankylä, Haanperä, Kalela, Karjala, Karppinen, Ketelinen, Laajoki, Lemmi, Sairinen, Salavainen, Suojoki, Suutila, Tallola, Vehmalainen, Vuoloinen


Piikkiö.
Piikkiö lea Suoma gielda Oarje-Suoma leanas.
Gilit.
Aerla, Aininen, Andelmaa, Aro, Bussila, Böle, Finby, Hadvala, Harvaluoto, Hiirlä, Hirsund, Hulkkio, Huttala, Iso-Hepojoki, Isokartano, Joensuu, Kalainen, Kavalto, Kemperlä, Kierlä, Kirismäki, Kokolahti, Koroinen, Koski, Kuotila, Linnunpää, Littoinen, Lyytikylä, Makarla, Moisio, Niemi, Oorlahti, Ootoinen, Perttala, Pukkila, Puurkankari, Raadelma, Ratsula, Runko, Salvela, Suni, Teppala, Tiskarla, Tuomola, Tuorla, Villisi, Viuhkala, Vähä-Hepojoki, Vähäkylä, Yltöinen.


Rusko.
Rusko lea Suoma gielda Varsinais-Suoma eanangottis.
Gilit.
Asola, Hiidenvainio, Hujala, Kankare, Kirkonkylä, Liukola, Lähteenmäki, Munittula, Merttelä, Paasniittu, Papumäki, Päällistönmäki, Uttula, Vahto


Rymättylä.
Rymättylä lea Suoma gielda Oarje-Suoma leanas.
Gilit.
Aatila, Ahteentaka, Ajola, Alakylä, Antola, Anttila, Autuinen, Brunnila, Hanka, Hankaanperä, Heinäinen, Hintsala, Hämmärö, Hämölä, Isopoikko, Järvenperä, Kaarniitta, Kaastla, Kauppila, Kepuinen, Kinttala, Kirjala, Knaapila, Koisaari, Koivusaari, Kuivainen, Kurala, Kurinen, Kurjanrauma, Leikkinen, Leiklahti, Lookila, Maanpää, Maisaari, Maskulainen, Meinikkala, Metsäpoikko, Montola, Ojainen, Okala, Paavainen, Pakinainen, Peräinen, Pornainen, Pulkkala, Raula, Riiainen, Riittiö, Ruokorauma, Ruotsalainen, Röölä, Saarla, Salo, Santala, Seppälä, Suikkila, Suutarla, Taipale, Tanila, Valtainen, Vanhakylä, Veluinen, Viljainen, Ylikylä, Ylttinen ja Äijälä.


Vahto.
Vahto lea Suoma gielda Oarje-Suoma leanas.
Gilit.
Askainen, Auvainen, Hemmola, Hyrköinen, Inkinen, Kautranta, Kierikkala, Koivisto, Kylämäki, Laukola, Lavamäki, Parikka, Peijari, Riittiö, Seppälä, Silvola ja Sysimäki.


Velkua.
Velkua lea Suoma gielda Oarje-Suoma leanas.
Gilit.
Haukka, Krööpilä, Pohjakylä, Sekstantti, Tiurla ja Tuomola.


Beringnuorri.
Beringnuori lea nuorri Ruošša Cape Dezhneva ja Alaska Cape Prince of Walesa gaskkas.
Nuorri lea ožžon su nama Vitus Beringa mielde.


Jiella.
Jiella lea ohcejohkalaš musihkkajoavku, mii čuojaha pop-musihkka ja lávlu davvisámegillii. Jiella historjá álgá jagis 1999 goas joavku lávllui vuosttas geardde iežas lávlagiid almmolaččat. Dalle joavkku namma lei Niilo ja nieiddat.
Gosnu.
Jiella-joavkku vuosttas cd-skierru almmustuvai juovlamánus 2002. Vuosttas skierrus lávlu maid Niilo goalmmát nieida Mia, gii ii leat Jiella lahttu.
Eallinbálgát.
Jiella nubbi cd-skierru almmustuvai suoidnemánu 8. beaivve 2006. Skierru lea báddejuvvon Skádja Studios Kárášjogas. Musihka lea heivehan Niilo Rasmus ovttas Magnus Vuolabin.
Eanáš skierru bihtáid nuohtain ja sániin lea čállán Niilo. Lávlla Olát son lea čállán ovttas Ilmari Rasmusin. Lávlagiid Amma ealát fámolaččat, Dovddatgo ruonas hája ja Čakčamodji sániid lea čállán diktačálli Inger-Mari Aikio-Arianaick.


Amoc.
Amoc, Mikkâl Antti Morottaja dahje anárašgillii Kuobžâ-Saammâl Maati Mikkâl lea anáraš ráp-artista (ráppejeaddji) gii "ráppe" anárašgillii. Son lea riegádan juovlamánu 24. beaivve 1984 ja lea eret Anáris. Son logai media Sámi oahpahusguovddážis Anáris. Miessemánu 9. 2007 Amoc oaččui Eurohpá nuoraid dán jagi nuorra eurohpálaš -bálkkašumi.
Musihkka.
Mikkâl Morottaja lea máilmmi vuosttas anárašgillii "ráppejeaddji" artista. Son geavaha dáiddárnama Amoc, mii boahtá sániin Aanar master of ceremony (Anára seremoniameaštir). Mikkâl álggahii ráppet suomagillii jo badjedásis, muhto molssui giela anárašgillii daningo háliidi ahte olbmot besset gullát dan.
Su bihttá "Val moonam taan cooda" (Vel manan dán čađa) lei máilmmi vuosttaš anárašgielat ráp-bihttá ja dat almmustuvai Mikseri.net-interneahttasiidduin. Doppe almmustuvai maid nubbi bihtá, mii gullui maid Suoma stuorámus mediain Sámi álbmotbeaivve áigge jagis 2005.
Amoc vuosttas cd-single Šaali almmustuvai juovlamánu 13. beaivve 2006. Guovvamánu 6. beaivve 2007 almmustuvai Amoc vuosttas album Amok-kaččâm, man almmustahtii Tuupa Records Oy ja goasttidii Anárašgiela searvi. Skierrus leat maid mielde Guerra Norte, sámeartista Wimme ja nubbi anárašgillii ráppejeaddji Ružže.
Mielde skierruin.
Amoc lea mielde maid Guerra Norte-nammasaš ráp-joavkkus.


2007.
Jahki 2007 merkojuvvo romalaš nummiriin MMVII.


Wimme Saari.
Wimme Saari (r. 1959, Kelottijärvi, Eanodat, ássá Liperis) lea sámeartista, gii lea ráhkadan ođđalágan juoiganstiilla.
Filmmat.
Paul-Anders Simma filmmas Ságajoga ministtar Wimme maid čájehalai.


Elle Márjá Vars.
Elle Márjá Vars dahje Ellen Marie Vars (borgemánu 12. b. 1957 Láhpoluobbalis) lea sápmelaš girječálli, gii čállá davvisámegillii.
Bálkkášumit.
Jagi 2005 Vars vuittii Sámiráđi girjjálašvuođa bálkkašumi "Čábbámus iđitguovssu" -girjjis ja ođđasit ive 2007 "Máilmmi láikkimus olmmoš" -girjjis.


Girona gielda.
Giron (,) lea gávpotgielda Davvi-Ruoŧas Norrbottena leanas.


Arjepluovvi gielda.
Arjepluovvi () lea gielda Davvi-Ruoŧas Norrbottena leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu Arjepluovvi gieldda čoahkkebáikkiin.


Árviesjávrrie gielda.
Árviesjávrrie gielda () lea gielda Davvi-Ruoŧas Norrbottena leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu Árviesjávrrie gieldda čoahkkebáikkiin.


Badje-Duortnus gielda.
Badje-Duortnus gielda (,) lea gielda Davvi-Ruoŧas Norrbottena leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu Badje-Duortnus gieldda čoahkkebáikkiin.


Badje-Gáinnas gielda.
Badje-Gáinnasa gielda () lea gielda Davvi-Ruoŧas Norrbottena leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu Badje-Gáinnasa gieldda čoahkkebáikkiin.


Biđona gielda.
Biđona gielda () lea gielda Davvi-Ruoŧas Norrbottena leanas.


Bodena gielda.
Bodena gielda (,) lea gielda Davvi-Ruoŧas Norrbottena leanas.


Gáinnasa gielda.
Gáinnasa gielda (,) lea gielda Davvi-Ruoŧas Norrbottena leanas.


Háhpáránddi gielda.
Háhpáránddi gielda (,) lea gielda Davvi-Ruoŧas Norrbottena leanas.


Johkamohki gielda.
Johkamohki gielda (,) lea gielda Davvi-Ruoŧas Norrbottena leanas. Johkamohkki lea Davvi poláragierddu davábealde.
Čoahkkebáikkit.
Johkamohki gielddas leat golbma čoahkkebáikki.


Luleju gielda.
Luleju gielda (ruoŧagillii:"Luleå") lea gielda Davvi-Ruoŧas Norrbottena leanas.


Bájil gielda.
Bájil gielda () lea gielda Davvi-Ruoŧas Norrbottena leanas.


Jiellevári gielda.
Jiellevárri dahjege Váhčir (,) lea gielda Davvi-Ruoŧas Norrbottena leanas.
Čoahkkebáikkit.
Jiellevári gielddas leat 6 čoahkkebáikki.


Älvsbyna gielda.
Älvsbyna gielda lea gielda Davvi-Ruoŧas Norrbottena leanas.


Ruoŧa leanat.
Ruoŧŧa lea juhkkojuvvon 21 leatnan ("län"). Leanat leat juhkkojuvvon 289 gieldan ("kommun").


Halikko.
Halikko lea Suoma gielda Oarje-Suoma leanas.
Gilit.
Ahtmaa, Ammakko, Angelniemi, Breidilä, Hajala, Hevonpää, Hulvela, Häävälä, Ikelä, Kaninkola, Kankare, Karvala, Kavantola, Keravuori, Kierla, Kihinen, Kokkila, Konkola, Kultola, Kytö, Laidola, Lempilä, Lokkila, Mustamäki, Mustisi, Märynummi, Nikkilä, Nummi, Pajula, Peksala, Perälä, Pitkäoja, Pöylä, Riikola, Rikala, Ruotsala, Ruska, Ruuhikoski, Saarimäki, Salainen, Sauvonkylä, Talola, Tavola, Toijala, Toivila, Tunila, Vartsala, Vaskio, Viala, Vässilä, Yttelä, Yöntilä


Kiikala.
Kiikala lea Suoma gielda Oarje-Suoma leanas.
Gilit.
Hidoisenpyöli, Hidola, Hirvelä, Kesälä, Kiikala, Komisuo, Kruusila, Kärkelä, Peltola, Pirilä, Rasvala, Rekijoki, Revä, Saari, Satakoski, Silva, Säräjärvi, Vanhakylä, Yltäkylä


Kisko.
Kisko lea Suoma gielda Oarje-Suoma leanas.
Gilit.
Aijala, Hongisto, Honkapyöli, Jyly, Kajala, Kaukuri, Kavasto, Kirkonkylä, Kurkela, Lappi, Leilä, Liuhto, Marttila, Metsola, Orijärvi, Sammalo, Sillanpää, Sorttila, Tieksmäki, Toija, Viiari, Vilikkala, Ylötkylä.


Kuusjoki.
Kuusjoki lea Suoma gielda Oarje-Suoma leanas.
Gilit.
Hämäläistenkylä, Impola, Kanunki, Kurkela, Kuttila, Kuusjoenperä, Pappila, Raatala, Tiskarla.


Stig Gælok.
Stig Riemmbe Gælok lea riegádan jagis 1961 ja lea eret Divttasvuonas. Son lea diktačálli ja čállá divttaidis julevsámegillii. Su girji Oarjevuotna (1983) lei vuosttas julevgielat girji Anta Pirak maŋŋá.


Klemet Nilsen Turi.
Klemet Nilsen Turi (elii 1895-1972) lei sámi girječálli gii čálii davvisámegillii. Su áidna girji Áiggit rivdet ilbmái easkka logi jagi su jápmima maŋŋá jagis 1982.


Peđar Jalvi.
Peđar Jalvi, sámenamma: Lemehaš-Biehtár, suomagiel namma: Piera Klemetinpoika Helander dahje Pekka Pohjansäde (cuoŋománu 10. 1888 Ohcejoga gielddas, Deanuleagis, badje-Jalvvis – borgemánu 8. beaivve 1916 Anáris) lei Suoma bealde vuosttaš sámegielgirječálli gii lei eret Ohcejogas. Son váccii oahpaheaddjiseminára Jyväskyläs Gaska-Suomas ja son lei easka 23-jahkásaš go álggahii studeret doppe. Su sáhttá gohčodit Suoma beale sápmelaš čáppagirjjálašvuođa vuođđudeaddjin. Savitaipales oahpaheaddjin barggadettiin son čálii girjji Muohtačalmmit, mii almmustuvai jagis 1915, mii attii málle ee. H.A. Guttormii ja Kirsti Palttoi.
23-jahkásažžan son beasai Jyväskyläs oahpaheaddjiskuvlii. Jyväskylä lea guovddáš Suomas ja Pedar Jalvi oahpásmuvai doppe suopmelaččaid jurdagiidda iežas kultuvrra ja giela ovddideami hárrái. Dan áigge ledje maid jurdagat oažžut Suoma iešriikan. Dát dagahiige ahte Lemetaš-Biehtár čálligođii čállosiid sápmelaččaid eallimis ja árbevieruin. Geasseluomuid áigge son čohkkii Ohcejogas sápmelaččaid álbmotmáidnasiid. Daid čállosiid son almmuhii áviissain. Seamma áiggis son atnigođii maid iežas goarggu Helander menddo ruoŧŧelažžan ja nuppástuhtii namman Pekka Pohjansäde. Dađistaga Pedar Jalvi čálligođii maiddái sámegillii, go son dovddai ahte čiekŋaleamos jurdagiid sáhtii ovdanbuktit dušše eatnigillii. Dát čállosat ilbmege girjin 1915:s, ja dalle lei son juo gohčodišgoahtán iežas Pedar Jalvin.
Stuorámus doaivva lei beassat iežas čeardda oahpaheaddjin, muhto dat ii ollašuvvan, go eai dalle lean galle oahpaheaddjivirggige Sámis. Pedar Jalvi válmmastuvai oahpaheaddjin 1915:s, muhto son barggai dušše jagi oahpaheaddjin Savitaipale-nammasaš báikkis lulli-Suomas. Pedar Jalvái lei juo skuvlavázzináiggis njommon tuberkulosa-dávda ja son vulggii 1916:s johtit hui buohccin ruovttubáikásis Ohcejohkii. Ii son buvttehan dohko; son jámii Anára buohccevissui ja hávdáduvvui Anára girkogárdái.


Astrid Båhl.
Astrid Båhl lea sápmelaš dáiddár, gii vuittii Sámiráđđi hábmengilvvu. Gilvvu boađus lea dálá Sámi leavgga. Son lea eret Ivguvuonbađas.


Bággolonisteapmi.
Bággolonisteapmi dahjege bággolotnun lea juridihkalaš tearbma, mii govvida stáhta vuoigatvuođa addit priváhtaopmodaga almmolaš anu várás.


Jangze.
Jangze, Jangzeeatnu, Yangtse dahje Yangtze () lea Ásia guhkimus johka ja goalmmádin guhkimus johka oppa máilmmis Amazona ja Niilla maŋŋil. Kiinnás joga gohčodit Chang Jiang (長江,) ja dán nama geavahit máŋggain ođđa gárttain birra máilmmi. Nama hanzi-mearkkat oaivvildit "guhkes johka".
Jangze guhkkodat lea sullii 6380 km. Johka lea navdojuvvon árbevirolaččat Mátta- ja Davvi-Kiinná rádján.
Jangzeeanu dulvan leamaš stuorra váttisvuohta. Maŋimuš johka dulvvai 1954, goas dušše badjel 30 000 olbmo. Stuorra dulvvit leamaš maiddái jagiin 1911 (100 000 duššan olbmo), 1931 (145 000 duššan olbmo) ja 1935 (142 000 duššan olbmo).
Yichangii Hubei eanagoddái leat huksegoahtán Golmma vuomi buođu, mii unnida dulvviid ja lasiha guovllu šleađgabuvttadeami - muhto seammás čázi vuollái báhcet máŋggat gávpogat ja buođđu dagaha stuorra birasváttisvuođaid.


Gdańsk.
Gdańsk (duiskkagillii Danzig) lea gávpot Polenis.


Arvika gielda.
Arvika gielda lea gielda Ruoŧas Värmlándda leanas.


Eda gielda.
Eda gielda lea gielda Ruoŧas Värmlándda leanas.


Filipstad gielda.
Filipstad gielda lea gielda Ruoŧas Värmlándda leanas.


Forshaga gielda.
Forshaga gielda lea gielda Ruoŧas Värmlándda leanas.


Grums gielda.
Grums gielda lea gielda Ruoŧas Värmlándda leanas.


Hagfors gielda.
Hagfors gielda lea gielda Ruoŧas Värmlándda leanas.


Hammarö gielda.
Hammarö gielda lea gielda Ruoŧas Värmlándda leanas.


Karlstad gielda.
Karlstad gielda lea gielda Ruoŧas Värmlándda leanas. Karstada gávpot lea Vänerjávrri gáttis.


Kil gielda.
Kil gielda lea gielda Ruoŧas Värmlándda leanas.


Kristinehamn gielda.
Kristinehamn gielda lea gielda Ruoŧas Värmlándda leanas.


Munkfors gielda.
Munkfors gielda lea gielda Ruoŧas Värmlándda leanas.


Storfors gielda.
Storfors gielda lea gielda Ruoŧas Värmlándda leanas.


Sunne gielda.
Sunne gielda lea gielda Ruoŧas Värmlándda leanas.


Säffle gielda.
Säffle gielda lea gielda Ruoŧas Värmlándda leanas.


Torsby gielda.
Torsby gielda lea gielda Ruoŧas Värmlándda leanas.


Årjäng gielda.
Årjäng gielda lea gielda Ruoŧas Värmlándda leanas.


Alavieska.
Alavieska lea Suoma gielda Davvi-Pohjanmaa eanangottis. Alavieska rádjegielddat leat Kalajoki, Merijärvi, Oulainen ja Ylivieska.
Gilit.
Alavieska, Eteläranta, Kähtävä, Somero, Taluskylä, Käännäkylä


Haapajärvi.
Haapajärvi lea Suoma gávpot Davvi-Pohjanmaa eanangottis. Haapajärvi rádjegielddat leat Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Pihtipudas, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Sievi.
Gilit.
Ahola, Autioranta, Haaganperä, Jokela, Kalakangas, Karjalahdenranta, Kiurunperä, Koposperä, Kumiseva, Kuona, Kuusaa, Mustanperä, Mäntyperä, Nokkous, Oksava, Olkkola, Parkkila, Tiitonranta, Tuomiperä, Varisperä, Vehkapuhto, Veivarinperä, Ylipää


Kärsämäki.
Kärsämäki lea Suoma gielda Davvi-Pohjanmaa eanangottis. Kärsämäki rádjegielddat leat Haapajärvi, Haapavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Siikalatva.
Gilit.
Alajoki, Hallanperä, Hautajoki, Kirkonkylä, Kokonperä, Miiluranta, Nurmesperä, Ojalehto, Porkkala, Pyrrönperä, Rannankylä, Saviselkä, Sydänmaankylä, Venetpalo


Nivala.
Nivala lea Suoma gávpot Davvi-Pohjanmaa eanangottis. Nivala rádjegielddat leat Haapajärvi, Haapavesi, Sievi ja Ylivieska.
Gilit.
Haapajärvenkylä, Järvikylä, Karvoskylä, Maliskylä, Nivala, Pahkalankylä, Sarjankylä, Välikylä


Pyhäjärvi.
Pyhäjärvi lea Suoma gávpot Davvi-Pohjanmaa eanangottis. Pyhäjärvi rádjegielddat leat Haapajärvi, Kiuruvesi, Kärsämäki, Pielavesi, Pihtipudas ja Pyhäntä.
Gilit.
Emolahti, Emoniemi-Kirkonkylä, Haapamäki, Hietakylä, Hiidenkylä, Jokikylä, Komu, Kuusenmäki, Köpsi, Lamminaho, Latvanen, Liittoperä, Lohvanperä, Niinimäki, Parkkima, Pitäjänmäki, Rannankylä, Ruotanen, Salmenkylä, Sammallahti, Särkiperä, Vuohtomäki, Vuohtoniemi.


Reisjärvi.
Reisjärvi lea Suoma gielda Davvi-Pohjanmaa eanangottis. Reisjärvi rádjegielddat leat Haapajärvi, Kinnula, Lestijärvi, Pihtipudas ja Sievi.
Gilit.
Kalaja, Kangaskylä, Kinnulanranta, Leppälahti, Levonperä, Reisjärvi


Haapavesi.
Haapavesi lea Suoma gávpot Pyhäjoki gáttis Davvi-Pohjanmaa eanangottis. Gielda oaččui gávpotvuoigatvuođat jagi 1996. Haapavesi rádjegielddat leat Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Oulainen, Raahe, Siikalatva ja Ylivieska.
Gielddas doibmet earret eará Valio, Vapo ja Kanteleen voima. Haapavesis lea maid máilmmi stuorámus aivve šleađgga buvttadeaddji lavdnjifápmorusttet. Maid Youtubes bivnnut komediijajoavkku Justimusfilms lea eret Haapavesis.
Gilit.
Ainali, Aittokylä, Alasydänmaa, Etelälahti, Humaloja, Karhukangas, Karsikas, Kirkonkylä, Koivikonperä, Kytökylä, Käräjäoja, Leppioja, Metsonperä, Mieluskylä, Myllyperä, Ojakylä, Ollala, Ollilanperä, Rytkynkylä, Salmenniemi, Vaitiniemi, Vatjusjärvi, Mustikkamäki, Vattukylä.


Hailuoto.
Hailuoto () lea Suoma gielda Davvi-Pohjanmaa eanangottis. Hailuoto rádjegielddat leat Lumijoki, Oulu ja Siikajoki.
Gilit.
Järventakusta, Kirkonkylä, Koivukylä, Marjaniemi, Ojakylä, Pöllä, Ulkokarvo, Vaski


Haukipudas.
Haukipudas lei gielda Davvi-Pohjanmaa eanangottis. Jagis 2012 gielddas orui sullii 19 053 olbmo ja dan viidodat lei 1 023,60 km², mas 441,08 km² lei eana, 10,54 km² sisčáziid ja 571,60 km² lea mearra. Ássit eananjealjehaskilomehtera bokte lei sullii 43,2 ássi/km². 1.1.2013 Haukipudas gielda ovttastuvvui Oulu gávpogii.


Hyrynsalmi.
Hyrynsalmi lea gielda Kainuu eanangottis, Suomas. Hyrynsalmi rádjegielddat leat Kuhmo, Puolanka, Ristijärvi ja Suomussalmi.
Gilit.
Hyrynsalmi, Kytömäki, Luvankylä, Moisiovaara, Oravivaara, Tapanivaara, Väisälä, Teerijärvi, Haapolanvaara, Hoikka, Pekankylä, Lietekylä, Karpinvaara, Hakokylä, Nuottikylä


Ii.
Ii lea Suoma gielda Davvi-Pohjanmaa eanangottis. Ii rádjegielddat leat Oulu, Pudasjärvi, Ranua ja Simo.
Gilit.
Alaranta, Asemankylä, Halttula, Iin Hamina, Illinsaari, Jokikylä, Koni, Kuivaniemi, Laitakari, Luola-aava, Meriläisenperä, Myllykangas, Nyby, Oijärvi, Ojakylä, Olhava, Paasonperä, Pohjois-Ii, Sorosenperä, Vatunki, Vuornos, Väli-Olhava, Yli-Olhava, Yliranta, Pahkakoski


Kajaani.
Kajaani () lea gávpot Kainuu eanangottis, Suomas. Kajaani rádjegielddat leat Paltamo, Pyhäntä, Siikalatva, Sonkajärvi, Sotkamo, Vaala ja Vieremä.


Kalajoki.
Kalajoki lea Suoma gávpot Davvi-Pohjanmaa eanangottis. Kalajoki rádjegielddat leat Alavieska, Kokkola, Kannus, Merijärvi, Pyhäjoki, Sievi ja Ylivieska.


Kempele.
Kempele lea Suoma gielda Davvi-Pohjanmaa eanangottis. Kempele rádjegielddat leat Liminka, Oulu ja Tyrnävä.


Kestilä.
Kestilä lea ovddeš Suoma gielda Davvi-Pohjanmaa eanangottis.


Kuhmo.
Kuhmo lea gávpot Kainuu eanangottis, Suomas. Kuhmo rádjegielddat leat Hyrynsalmi, Lieksa, Nurmes, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi.
Gilit.
Haukela, Hietaperä, Härmänkylä, Hukkajärvi, Iivantiira, Jonkeri, Juonto, Juttua, Jyrkkä, Jämäs, Kalliojoki, Katerma, Kattilakoski, Kiekinkoski, Kivikiekki, Korpisalmi, Kuumu, Kuusamonkylä, Lammasperä, Lauvuskylä, Lentiira, Lentua, Niemiskylä, Niva, Saunajärvi, Timoniemi, Rasti, Seilonen, Sylväjä, Vartius, Vepsä, Vieksi, Viiksimo, Vuosanka, Ypykkävaara


Kuivaniemi.
Kuivaniemi lea ovddeš Suoma gielda, mii vuođđuduvvui jagis 1867. Ii gielda ja Kuivaniemi ovttastuvvojedje ođđajagimánu 1. 2007. Gieldaovttastupmi namuhuvvui Ii gieldan.


Guossán.
Guossán (suomagillii "Kuusamo") lea Suoma gávpot Davvi-Pohjanmaa eanangottis. Guossán rádjegielddat leat Posio, Salla, Suomussalmi ja Taivalkoski.
Gilit.
Alakitka, Heikkilä, Hiltunen, Irni, Jokilampi, Kallunki, Kantokylä, Kemilä, Kero, Kesäniemi, Kiitämäjärvi, Koskenkylä, Kuolio, Kurvinen, Kärpänkylä, Käylä, Lämsänkylä, Maaselänkylä, Murtovaara, Poussu, Puutteenkylä, Rukajärvi, Määttälänvaara, Soivio, Suorajärvi, Tammela, Teeriranta, Törmäsenvaara, Vasaraperä, Virrankylä, Vuotunki, Lehto, Kiviperä


Liminka.
Liminka lea Suoma gávpot Davvi-Pohjanmaa eanangottis. Liminka rádjegielddat leat Kempele, Lumijoki, Muhos, Oulu, Siikajoki, Siikalatva, Tyrnävä ja Vaala.


Lumijoki.
Lumijoki lea Suoma gielda Davvi-Pohjanmaa eanangottis. Lumijoki rádjegielddat leat Hailuoto, Liminka, Oulu ja Siikajoki.
Gilit.
Korvenkylä, Luonnostakylä, Lapinkylä, Ukuranperä, Varjakka, Ylipää, Alapää


Merijärvi.
Merijärvi lea Suoma gielda Davvi-Pohjanmaa eanangottis. Merijärvi rádjegielddat leat Alavieska, Kalajoki, Oulainen, Ylivieska ja Pyhäjoki.


Muhos.
Muhos lea Suoma gielda Davvi-Pohjanmaa eanangottis. Muhos rádjegielddat leat Liminka, Oulu, Siikalatva, Tyrnävä, Utajärvi ja Vaala.
Gilit.
Hyrkäs, Korivaara, Kurkiperä, Laaji, Laukka, Leppiniemi, Montta, Muhosperä, Mökkikylä, Petäikkö, Perukka, Ponkila, Päivärinne, Pälli, Rautionkylä, Rova, Sanginjoki, Soso, Suokylä, Tuppu, Tuuru, Lehtoselkä.


Oulainen.
Oulainen lea Suoma gávpot Davvi-Pohjanmaa eanangottis. Oulainen rádjegielddat leat Alavieska, Haapavesi, Merijärvi, Pyhäjoki, Raahe ja Ylivieska.
Gilit.
Kilpua, Lehtopää, Matkaniva, Petäjäskoski, Piipsjärvi, Honkaranta, Jauhinkangas


Oulu.
Oulu () lea suopmelaš gávpot, mii lea Mearrabađa davveoarjegáttis Oulujoga njálmmis. Jagis 1605 Ruoŧa gonagas Carl IX vuođđudii Oulu. Dainna lágiin Oulu lea Davvi-Suoma boarráseamos gávpot.
Oulu olmmošlohku lei jagis 2013, miessemánu 31. beaivve 191 368, ja viidodat lei 3 880,63 km², mas 3 031,00 km² lei eana, 82,04 km² sisčázi ja reasta, 767,58 km² lea mearra. Oulu olmmošlohku lei jagis 2020 juovlamánus 207 424.
Oulu rádjegielddat leat Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Pudasjärvi, Tyrnävä ja Utajärvi (2013). Guovllustis Oulu lea sihke hálddahuslaš ja gávppálaš guovddáš.
Oulu lea menestuvvan bures gávpogiid mannanáigásaš imagodutkamiin. Jagis 2008 Taloustutkimus almmuhii dutkama, mas Oulu lei stuorra gávpogiin buoremus riikkaviidosaš imagoárvvoštallamis, go mielde ledje buot leanaid vástideddjiid vástádusat..


Paltamo.
Paltamo () lea gielda Kainuu eanangottis, Suomas. Paltamo rádjegielddat leat Kajaani, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo ja Vaala.


Pudasjärvi.
Pudasjärvi lea Suoma gávpot Davvi-Pohjanmaa eanangottis. Pudasjärvi rádjegielddat leat Ii, Oulu, Posio, Puolanka, Ranua, Suomussalmi, Taivalkoski ja Utajärvi.
Gilit.
Aittojärvi, Hetekylä, Hirvaskoski, Iinattijärvi, Jaurakkajärvi, Jonku, Kipinä, Kurenala, Livo, Pudasjärvi, Puhos, Pärjänsuo, Sarakylä, Pintamo, Siurua, Syötekylä


Pulkkila.
Pulkkila lea Suoma ovddeš gielda Davvi-Pohjanmaa eanangottis. Dat ovttastuvai Kestiläin, Piippolain ja Rantsilain 1.1.2009 Siikalatvan, ja dalle gielddas orui 1 569 olbmo.
Pulkkila girkosiida lea Siikajoki joga stuorámus oalgejoga, Lamujoga, guoras, sullii 90 kilomehtera Oulu máttabealde. Pulkkila lea dovddus metállaindustriijas ja doppe leage Davviriikkaid stuorámus fabrihkka, mii ráhkada stállebohcciid.


Puolanka.
Puolanka () lea gielda Kainuu eanangottis, Suomas. Puolanka rádjegielddat leat Hyrynsalmi, Paltamo, Pudasjärvi, Ristijärvi, Suomussalmi, Utajärvi ja Vaala.
Gilit.
Aittokylä, Askankylä, Auho, Joukokylä, Kivarinjärvi, Kotila, Kongasmäki, Leipivaara, Lylykylä, Naulaperä, Puokio, Puolanka, Rasinkylä, Suolijärvi, Vihajärvi, Väyrylä, Yli-Oterma, Törmänmäki


Pyhäjoki.
Pyhäjoki lea Suoma gielda Davvi-Pohjanmaa eanangottis. Pyhäjoki rádjegielddat leat Kalajoki, Merijärvi, Oulainen ja Raahe.
Gilit.
Etelänkylä, Kirkonkylä, Keskikylä, Limingoja, Parhalahti, Pirttikoski, Pohjankylä, Viirre, Yppäri


Pyhäntä.
Pyhäntä lea Suoma gielda Davvi-Pohjanmaa eanangottis. Pyhäntä rádjegielddat leat Kajaani, Kiuruvesi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Siikalatva ja Vieremä.


Raahe.
Raaha lea Suoma gávpot Davvi-Pohjanmaa eanangottis. Dat lea Raahe guovlogielda guovddáš. Greavva Pietari Brahe vuođđudii gávpoga jagi 1649. Boares Raahe, mii lea gávpoga guovddáža bálddas, lea okta Suoma buoremusat seailun muorragávpogiin. Raahe lea Davvi-Pohjanmaa nuppádassii stuorámus gávpot Oulu maŋŋel.
Golbma ránnjágieldda lea laktán Raahei: Saloinen, Pattijoki ja Vihanti. Dál Raahe rádjegielddat leat Haapavesi, Oulainen, Pyhäjoki, Siikajoki ja Siikalatva.
Gilit.
Antinkangas, Alpua, Haapajoki-Arkkukari, Jokelankylä, Ketunperä, Vihannin kirkonkylä, Kopsa, Korvenkylä, Kuusirati, Lampinsaari, Lasikangas, Lumimetsä, Läntisranta, Mattilanperä, Myllyperä-Perukka, Möykkylä, Olkijoki, Palonkylä, Piehinki, Saloinen, Sauvonmäki


Ristijärvi.
Ristijärvi lea gielda Kainuu eanangottis, Suomas. Ristijärvi rádjegielddat leat Puolanka, Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo ja Paltamo.
Gilit.
Hiisijärvi, Jokikylä, Karhulankylä, Koskenkylä, Mustavaara, Möttölänniemi, Peuravaara, Pihlajavaara, Pyhäntä, Ristijärvi, Tolosenjoki, Tuliharju, Uva


Ruukki.
Kuivaniemi lea ovddeš Suoma gielda, mii vuođđuduvvui jagis 1973 Paavola ja Revonlahti gielddaid ovttastumis. Siikajoki gielda ja Ruukki ovttastuvvojedje ođđajagimánu 1. 2007. Gieldaovttastupmi namuhuvvui Siikajoki gieldan.


Sievi.
Sievi lea Suoma gielda Davvi-Pohjanmaa eanangottis. Sievi rádjegielddat leat Haapajärvi, Kalajoki, Kannus, Lestijärvi, Nivala, Reisjärvi, Toholampi ja Ylivieska.
Gilit.
Asemakylä, Jokikylä, Jyrinki, Kiiskilä, Kirkonkylä, Kukonkylä, Järvikylä, Leppälä/Lahdenperä, Sievinkylä


Siikajoki.
Siikajoki lea Suoma gielda Davvi-Pohjanmaa eanangottis. Siikajoki rádjegielddat leat Hailuoto, Liminka, Lumijoki, Raahe ja Siikalatva.
Gilit.
Hartaanselkä, Heinolahti, Jauhoniemi, Karinkanta, Keskikylä, Kivijärvi, Kuivaniemi, Luohua, Merikylä, Paavola, Relletti, Revonlahti, Ruukki, Saarikoski, Siikajoenkylä, Tauvo, Tuomioja, Ylipää.


Sotkamo.
Sotkamo lea gielda Kainuu eanangottis, Suomas. Sotkamo rádjegielddat leat Kajaani, Kuhmo, Nurmes, Paltamo, Rautavaara, Ristijärvi, Sonkajärvi ja Valtimo.
Gilit.
Alasotkamo, Heinämäki, Halmetvaara, Jormaskylä, Juholankylä, Juurikkalahti, Kaitainsalmi, Korholanmäki, Kontinjoki, Laakajärvi, Losovaara, Naapurinvaara, Nuasjärvi, Ontojoki, Paakinmäki, Parkua, Pohjavaara, Riekinranta, Sapsoperä, Saukko, Sipinen, Sipola, Soidinvaara, Sumsa, Suovaara, Tipasoja, Torinkylä, Tuhkakylä, Vuokatti, Ylisotkamo, Ärväänkylä, Maanselkä


Suomussalmi.
Suomussalmi lea Suoma gielda Kainuus. Gielddas orrot 8 750 olbmo. Suomussalmi rádjegielddat leat Taivalkoski, Puolanka, Hyrynsalmi, Kuusamo, Pudasjärvi ja Kuhmo. Nuortan Suomussalmi rádjašuvvá Ruošša.
Suomussalmi gieldda guovllus lei dálvesoađi áigge guokte stuorra dáistaleami: Suomussalmi dáistaleapmi ja Raatteentie dáistaleapmi. Suomussalmis leage dál Raatteen Portti -nammasaš musea, mii gieđahallá dálvesoađi. Musea lahka lea maid dálvesoađi muitomearka.
Gilit.
Alajärvi, Ala-Vuokki, Hossa, Jumaliskylä, Juntusranta, Kaljuskylä, Kerälä, Kiannanniemi, Korpela, Korvua, Kuivajärvi, Kurimo, Lomakylä, Myllylahti, Näljänkä, Näätälä, Peranka, Pesiökylä, Pesiönlahti, Piispajärvi, Pisto, Pitämä, Pyhäkylä, Raate, Ruhtinansalmi, Sakara, Selkoskylä, Siikaranta, Suomussalmen kirkonkylä, Tervakangas, Vaaranniva, Vasara, Vuokki, Yli-Vuokki, Ämmänsaari


Taivalkoski.
Taivalkoski lea Suoma gielda Davvi-Pohjanmaa eanangottis. Taivalkoski rádjegielddat leat Kuusamo, Posio, Pudasjärvi ja Suomussalmi.
Gilit.
Asutusalue, Inkee, Jokijärvi, Jokikylä, Jurmu, Koitila, Kosto, Kurtti, Loukusa, Metsäkylä, Pisto, Polo, Taivalkoski, Tyrävaara, Vaarakylä.


Tyrnävä.
Tyrnävä lea Suoma gielda Davvi-Pohjanmaa eanangottis. Tyrnävä rádjegielddat leat Kempele, Liminka, Muhos ja Oulu.
Gilit.
Jokisilta, Keskikylä, Kirkonkylä, Kolmikanta, Korvenkylä, Markkuu, Murto, Ojakylä, Parras, Suutarinkylä, Temmes, Ylipää, Ängeslevä


Utajärvi.
Utajärvi lea Suoma gielda Davvi-Pohjanmaa eanangottis. Utajärvi rádjegielddat leat Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Puolanka ja Vaala.
Gilit.
Ahmas, Alakylä, Ala-Naama, Ala-Niska, Autio, Juorkuna, Järvikylä, Kangaskylä, Kemilä, Kivijärvi, Kormunkylä, Marttisjärvi, Murronkylä, Naamankylä, Niska, Ojakylä, Potku, Sanginkylä, Sipolankylä, Sotka, Särkijärvi, Tervolankylä, Utanen, Ylisuvanto, Yli-Utos


Vaala.
Vaala (ovdal "Säräisniemi") lea gielda Kainuu eanangottis, Suomas. Vaala rádjegielddat leat Kajaani, Liminka, Muhos, Paltamo, Puolanka, Siikalatva ja Utajärvi.


Vihanti.
Vihanti lea Suoma ovddeš gielda Davvi-Pohjanmaa eanangottis. Dat ovddastuvai Raahein 1.1.2013, ja dalle gielddas orui 3 020 olbmo. Vihanti rádjegielddat ledje Haapavesi, Oulainen, Pyhäjoki, Raahe, Siikajoki ja Siikalatva.
Luondu ja kultuvra.
Vihanti luondduoidnosat leat eanaš jeaggái eatnamat, muhto gielddas leat maid sátto- ja gárgobuolžžat.
1970-logus Mäntylampi stuorralávdi lei okta eanangotti stuoramus dánsubáikkiin, muhto dálá áigge dat ii leat geavahusas go dušše moadde geardde jagis. Doppe goitge ordnejuvvo jahkásaččat Härkäjuhlat-feasta. Rock-musihkkajoavkku Gobra lea maid eret Vihantis.
Gilit.
Alpua, Ilveskorpi, Kuusirati, Lampinsaari, Lumimetsä, Myllyperä–Perukka.


Vuolijoki.
Vuolijoki lea ovddeš Suoma gielda. Vuolijoki gielda ovttastuvvui Kajaani gávpogii ođđajagimánu 1. 2007.


Ylivieska.
Ylivieska lea Suoma gávpot Davvi-Pohjanmaa eanangottis. Ylivieska rádjegielddat leat Alavieska, Haapavesi, Kalajoki, Nivala, Oulainen, Merijärvi ja Sievi.
Gilit.
Alpuminkangas, Hakalahti, Hannunpuhto, Huhtapuhto, Hollihaka, Isokoski, Kaisaniemi, Kangas, Katajaperä, Kantokylä, Keskusta, Kivioja, Koivukallio, Koskipuhto, Kuovila, Järviperä, Lundinkangas, Löytynperä, Niemelänkylä, Niemenranta, Ojakylä, Perkkiönperä, Puuhkala, Pylväs, Pyykangas, Pyörreperä, Raudaskylä, Salmiperä, Savela, Sorvisto, Säily, Teikkoperä, Toivonpuisto, Tuomela, Visuri, Vähäkangas


Alajärvi.
Alajärvi lea Suoma gávpot Lulli-Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Kuortane, Kyyjärvi, Lappajärvi, Lapua, Perho, Soini ja Vimpeli.
Gilit.
Alakylä, Halla-aho, Hoisko, Huosianmaa, Höykkylä, Iiruu, Kaartunen, Karhula, Koivumäki, Kortekylä, Koskenvarsi, Kuolema, Levijoki, Luoma-aho, Myllykangas, Nälkämäki, Paalijärvi, Pekkola, Pihlajakangas, Pynttäri, Saukonkylä, Sissala, Teerineva, Uusikylä, Viinamäki, Ylikylä


Alavus.
Alavus lea Suoma gávpot Lulli-Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Alajärvi, Kuortane, Seinäjoki, Virrat ja Ähtäri.
Gilit.
Hakojärvi, Housunkylä, Jokivarsi, Kattelus, Kaukola-Vehkajoki, Kontiainen, Kätkänjoki, Länsipuoli, Niinimaa, Pollari, Salonkylä, Seinäjärvi, Taipale, Timanttimaa, Tohni, Tuuri, Vetämäjärvi, Ylipää


Aura.
Aura lea Suoma gielda Varsinais-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Lieto, Pöytyä, Rusko ja Turku.
Gilit.
Auvainen, Hypöinen, Ihava, Järvenoja, Järykselä, Kaerla, Karviainen, Kinnarla, Kuuskoski, Käetty, Lahto, Laukkaniitty, Leikola, Leinikkala, Leppäkoski, Paimala, Pitkäniitty, Prunkkala, Puho, Seppälä, Sikilä, Simola, Viilala


Eura.
Eura lea Suoma gielda Satakunta eanangottis. Dan rádjegielddat leat Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Köyliö, Laitila, Mynämäki, Nakkila, Pöytyä, Rauma ja Säkylä.
Gilit.
Eura, Kauttua, Hinnerjoki, Honkilahti, Auvainen, Haveri, Isovahe, Komoinen, Korpi, Lähteenoja, Lellainen, Löyttylä, Mannila, Mestilä, Mikkola, Naarjoki, Sorkkinen, Soupas, Turajärvi, Vaaljoki ja Vähävahe.


Eurajoki.
Eurajoki () lea Suoma gávpot Satakunta eanangottis. Dan rádjegielddat leat Eura, Luvia, Nakkila ja Rauma.
Gilit.
Auvi, Hankkila, Huhta, Ilavainen, Irjanne, Kainu, Kaukomäki, Kaukonpieli, Kirkonkylä, Koivuniemi, Kuivalahti, Köykkä, Lapijoki, Lavila, Linnamaa, Lutta, Mullila, Pappila, Pihlaus, Rikantila, Saari, Sydänmaa, Tahkoniemi, Taipale, Tarvola, Vaimala, Vuojoki ja Väkkärä.


Evijärvi.
Evijärvi lea Suoma gielda Lulli-Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Kauhava, Kruunupyy, Lappajärvi, Pedersöre ja Veteli.
Gilit.
Evijärvi, Haapajärvenkylä, Ina (Ena), Jokikylä, Kerttuankylä, Kivijärvenkylä, Lahdenkylä, Sydänmaa, Särkikylä


Halsua.
Halsua () lea Suoma gielda Gaska-Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Kaustinen, Kokkola, Lestijärvi, Perho ja Veteli.
Gilit.
Hietalahti, Kalliokoski, Kanala, Kannisto, Karhukorpi, Kirkonkylä, Lepistö, Liedes, Majasaari, Marjusaari, Meriläinen, Niemi, Tofferi, Ylikylä


Hankasalmi.
Hankasalmi lea Suoma gielda Gaska-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Kangasniemi, Konnevesi, Laukaa, Pieksämäki, Rautalampi ja Toivakka.
Gilit.
Armisvesi, Asema, Kallioaho, Kankainen, Kirkonkylä, Kärkkäälä, Murtoinen, Niemisjärvi, Ristimäki, Sauvamäki, Säkinmäki, Venekoski


Harjavalta.
Harjavalta lea Suoma gávpot Satakunta eanangottis. Dan rádjegielddat leat Eura, Kokemäki, Nakkila ja Ulvila.
Gilit.
Harjavalta, Hauvola, Havinki, Hermu, Hiirijärvi, Huhtamaa, Merstola, Mämmimäki, Niuttula, Näyhälä, Pirilä, Pirkkala, Pitkäjärvi, Pitkäpäälä, Raasa, Suomenkylä, Satalinna, Torttila, Torvela, Tuisku, Tynkönkylä, Vareksela, Vinnari


Kinnula.
Kinnula lea Suoma gielda Gaska-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Kivijärvi, Lestijärvi, Perho, Pihtipudas, Reisjärvi ja Viitasaari.
Gilit.
Hakkaraniemi, Hiilinki, Jääjoki, Kangaskylä, Kirkonkylä, Markokylä, Matkusjoki, Muhola, Myllykylä, Niemenkylä, Rantakylä, Saarenkylä, Silkkiperä, Urpila


Lestijärvi.
Lestijärvi lea Suoma gielda Gaska-Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Halsua, Kinnula, Kokkola, Perho, Reisjärvi, Sievi ja Toholampi.
Gilit.
Kirkonkylä, Kiiskilä/Niemi, Mattila, Syri, Tikka, Yli-Lesti, Änäkkälä


Merikarvia.
Merikarvia () lea Suoma gielda Satakunta eanangottis. Dan rádjegielddat leat Isojoki, Kristiinankaupunki, Pomarkku, Pori ja Siikainen.
Gilit.
Alakylä (Ytterby), Etelämaa, Filppula, Honkajärvi, Kangasniemi, Kasala (Kasaböle), Köörtilä (Gördböle), Lammela, Lankoski (Långfors), Lauttijärvi, Pappila (Prästgården), Peippu, Pooskeri (Bogaskär), Riispyy (Risby), Saari, Tuorila (Torsby), Ylikylä (Överby)


Saarijärvi.
Saarijärvi lea Suoma gávpot Gaska-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Kannonkoski, Karstula, Multia, Soini, Uurainen, Ähtäri ja Äänekoski.
Gilit.
Linna, Hännilä, Kolkanlahti, Kalmari, Konttimäki, Kuoppala, Tarvaala, Rahkola, Lannevesi, Mahlu, Leuhu, Pajupuro, Kekkilä, Häkkilä, Lehtola, Koskenkylä, Muittari, Kohmu, Heinäpohja, Peltokylä


Salo.
Salo lea Suoma gávpot Varsinais-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Koski Tl, Lohja, Kemiönsaari, Marttila, Paimio, Raasepori, Sauvo ja Somero.
Gilit.
Aninen, Uskelan Anjala, Breidilä, Hakastaro, Hankala, Haukkala, Uskelan Hämeenkylä, Hämmäinen, Uskelan Isokylä, Joensuu, Karjaskylä, Kaukvuori, Kavila, Uskelan Kirjola, Kokkola, Kurjenpahna, Kärkkä, Kärävuori, Loppi, Metsäjaanu, Moisio, Mäenala, Mököinen, Närvelä, Pahkavuori, Paijula, Uskelan Pappila, Pappinen, Pettilä, Pukkilan kartano, Putola, Rauvola, Salo, Toijala, Tottola, Ulli, Veitakkala, Villilä, Viurila, Yttelä, Alahäävälä, Ammakko, Angela, Angelniemen Isokylä, Angelniemen Lehtiniittu, Angelniemen Marttila, Angelniemen Torkkila, Angelniemi, Antola, Asila, Böylä, Esselpää, Hajala, Halikon Ahtiala, Halikon Kirjola, Halikon Meisala, Halikon Pappila, Halikon Villikkala, Hevonpää, Hirvikallio, Hulvela, Hyyperä, Häntälä, Ikelä, Immala, Jaakola, Juva, Kaksunge, Kalainen, Kalkkila, Kallmusnäs, Kanamäki, Kaninkola, Kankari, Kannisto, Karvala, Karviainen, Kavantola, Ketola, Kierlä, Kihinen, Kinnarpyöli, Konkola, Korvenpää, Kultola, Kuumala, Kytö, Laitola, Latala, Lempilä, Lokkila, Melkola, Meri-Seppälä, Metsäkonkola, Montola, Mustamäki, Mustinen, Myllyperä, Märy, Mätikkö, Naapala, Nikkilä, Noukkila, Nummi, Nurkkilanböle, Paatelmaa, Paavola, Pailinna, Paimion Meisala, Paimoinen, Peksala, Perälä, Pihkavuori, Piintilä, Pitkänoja, Puotila, Päärnäspää, Riikola, Rikala, Ruska, Ruuhikoski, Saarimäki, Saha, Sauvonkylä, Seppälä, Silvola, Suppala, Talola, Tammenpää, Tavola, Toivila, Toppjoki, Tuiskula, Tunila, Turila, Valttila, Vartsala, Vartsalan Laiterla, Vaskion Kuttila, Vaskion Lempilä, Vaskion Ruotsala, Viala, Viikerlä, Voitilanpyöli, Vuorentaka, Vässilä, Ylihäävälä, Yöntilä, Aaljoki, Aimontappo, Aitlahti, Alaspää, Alimälkkilä, Asteljoki, Bondtyko, Eikkula, Ervasto, Ervelä, Foula, Germundsvedja, Haarla, Haaroinen, Heikkilä, Hinkkala, Hirvilahti, Huhti, Iso Pakapyöli, Isokuusto, Kakola, Kaukonpyöli, Kestrikki, Kieronperä, Kirakka, Kirjakkala, Kivelä, Knaapila, Koivisto, Kokkila, Kollarla, Kontola, Korttila, Kovamäki, Krootila, Kuhminen, Kumjonpää, Kuusto, Kyynämäki, Kyynärä, Lanviiki, Lapparla, Lappi, Lassinpyöli, Latokartano, Laukka, Leipyöli, Lemunkartano, Liiri, Lintilä, Lupaja, Makarla, Merihuhti, Metsäkylä, Metsänoja, Mussaari, Mutainen, Mäkisauru, Mälkilä, Nokoinen, Nurkkila, Osala, Paarskylä, Penttilä, Perniön Anjala, Perniön Arpalahti, Perniön Hämeenkylä, Perniön Koski, Perniön Laiterla, Perniön Lehtiniittu, Perniön Pappila, Perniön Saari, Perniön Torkkila, Pettälä, Pohjakylä, Pohjankartano, Preiti, Provani, Puontila, Puopyöli, Pyhäjoki, Päärinen, Skoila, Sormijärvi, Soukka, Strömma, Suksenböle, Suomenkylä, Suomenniitty, Sydänsauru, Talonpoikaisteijo, Teijo, Tilkkala, Träskböle, Tuohittu, Verkangas, Vihiniemi, Viipurinkartano, Vähä Pakapyöli, Vähäkuusto, Vähälappi, Vähäpyöli, Väärlä, Yliskylä, Ylönkylä, Öyrilä, Hakola, Harjula, Iloniemi, Järvi, Kaivonpyöli, Kaukelmaa, Kistola, Muurla, Muurlan Kaukola, Muurlan Koski, Muurlan Ruotsala, Pullola, Pyöli, Ranta, Suoloppi, Vähäpullola, Äijälä, Haali, Hähkänä, Inkeri, Isohiisi, Kaivola, Nokkahiisi, Patala, Perttelin Kajala, Perttelin Kaukola, Pitkäkoski, Pöytiö, Romsila, Tattula, Toramäki, Valkjärvi, Vihmalo, Vinttilä, Vähähiisi, Hämäläinen, Impola, Kanunki, Kuusjoen Kuttila, Kuusjoen Pappila, Kuusjoenperä, Kuusjoki, Liiporla, Raatala, Tiskarla, Hirvelä, Hitola, Johannislund, Kesälä, Kiikala, Kiikalan Pappila, Kiikalan Saari, Komisuo, Kruusila, Kärkelä, Lasikylä, Lautela, Peltola, Pirilä, Rasvala, Rekijoki, Revä, Satakoski, Seräjärvi, Silva, Vanhakylä, Yltäkylä, Hinttala, Häntelä, Härmälänböle, Kettula, Kitula, Koorla, Lahnajärvi, Laidike, Laperla, Lemula, Leppäkorpi, Rautsuo, Sallittu, Salmi, Suomusjärven Ahtiala, Suomusjärven Arpalahti, Suomusjärvi, Taipale, Vareksenböle, Aijala, Antskog, Bergvik, Haapaniemi, Hongisto, Honkapyöli, Jyly, Kaukuri, Kavasto, Kiskon Kajala, Kiskon Kirkonkylä, Kiskon Marttila, Kiskon Pappila, Kiskon Vilikkala, Kurkela, Lappinen, Leilä, Liponböle, Liuhto, Metola, Orijärvi, Paikkarböle, Sammalo, Sillanpää, Sorttila, Svartelanböle, Tieksmäki, Toija, Viiari, Ylätkylä, Aisböle, Bastböle, Domarby, Falkberg, Finby, Finnarf, Förby, Gråböle, Hakkala, Heikberg, Hästö, Kaukosalo, Kota, Mondola, Murom, Niksår, Norrby, Pensala näs, Pettu, Seppämäki, Siksalo, Stensnäs, Suutarkylä, Söderby, Tessvärr, Verkstrand


Honkajoki.
Honkajoki lea Suoma gielda Satakunta eanangottis. Dan rádjegielddat leat Isojoki, Kankaanpää, Karvia, Kauhajoki ja Siikainen.
Gilit.
Antila, Katko, Lauhala, Paasto, Vataja, Pappila, Mämminmaa, Pukara, Perämaa, Jyllinkoski, Rynkäinen


Valkeakoski.
Valkeakoski lea Suoma gávpot Pirkanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Akaa, Hattula, Hämeenlinna, Kangasala, Lempäälä ja Pälkäne.
Gilit.
Antinniemi, Eerola, Haapasaari, Haka-alue, Heikkilä, Holmi-Varsanhäntä, Irjala, Juhannusvuori, Juusonranta, Jyräänmäki, Kärjenniemi, Kaskela, Kauppilanmäki, Kemmola, Kerhomaja, Kirjasniemi, Kokkola, Laiska, Lintula, Lumikorpi, Mäntylä, Matinmäki, Myllysaari, Naakanrinne, Naakka, Naakka, Pässinmäki, Pispantalli, Pohjankorpi, Raija-Koivuniemi, Raikas, Roukko, Roukonperä, Sassi, Sointula, Tallinmäki, Tehtaankatu, Tervasaari, Tietola, Tuomaala, Tyry, Ulvajanniemi, Vääräkoivu, Ydinkeskusta, Yrjölä


Vehmaa.
Vehmaa () lea Suoma gielda Varsinais-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Laitila, Mynämäki, Taivassalo ja Uusikaupunki.
Gilit.
Ane, Antola, Ennys, Gunnila, Haapanala, Heikola, Hermula, Hiedo, Hietajärvi, Hilleinen, Himoinen, Hinnuri, Huruinen, Huukainen, Ilmarinen, Inkurinen, Irjala, Isoalho, Kaipinen, Kaivoinen, Karaluoto, Karintaka, Kaukola, Kauramäki, Kesoinen, Ketto, Kiikoinen, Kiima, Kiimkallio, Kirkkomäki, Kirkonkylä, Kivijärvi, Korpi, Koski, Krookkinen, Kupusjärvi, Kuulila, Lahdenranta, Lahdinko, Laittinen, Lallinen, Lammi, Lautanala, Lempiö, Ludila, Maarjärvi, Maitila, Manterkaisti, Mylly, Nakkila, Nuhjala, Oja, Pankkio, Papala, Pappila, Piettinen, Piiloinen, Pitkiskallio, Pullila, Pummainen, Puosta, Puotila, Putta, Pyöli, Rahikkala, Rahkmala, Rautila, Reinilä, Revo, Riihivainio, Riittiö, Ristinkylä, Rokainen, Saarikkala, Salo, Seipsaari, Sillankorva, Soinila, Takala, Tanila, Tarvola, Taskala, Tommila, Tuomarla, Tuomoinen, Uhlu, Ukkila, Vahilainen, Vallila, Vanhakylä, Varttainen, Vihtjärvi, Viiainen, Viljainen, Vilu, Vinkkilä,Ylikylä, Ylöjärvi, Yötiö.


Vesilahti.
Vesilahti () lea Suoma gielda Pirkanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Akaa, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Sastamala ja Urjala.
Gilit.
Alholahti, Hakkila, Halkivaha, Heinäsuo (Heinutsuu), Hiirenoja, Hinsala, Iloinen, Jokioinen, Junnila, Järvenranta, Kaakila, Kahnala, Kaltsila, Kirkonkylä, Korpiniemi, Koski, Kostiala, Kurala, Kurkela, Kärkölä, Lohnattila, Mantere, Menkala, Mustinen, Narva, Niemenkylä, Niemenpää, Ojoinen, Onkemäki, Palho, Pörölä, Pöyhölä, Rautiala, Riitiälä, Saarela, Sakoinen, Salospohja, Sarkkila, Suonola, Toivola, Unajala, Vakkala, Valkkinen, Viljula, Vännilä, Yliskylä


Kangasala.
Kangasala lea Suoma gielda Pirkanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Kuhmoinen, Lempäälä, Orivesi, Padasjoki, Pälkäne, Tampere ja Valkeakoski.
Gilit.
Alanen, Apajapohja, Eskola, Haapaniemi, Haapasaari, Haavisto, Haviseva, Heponiemi, Herttuala, Hykönsalo, Hyppärilä, Ilola, Isolahti, Jokioinen, Joutsiniemi, Kaukola, Kautiala, Keljo, Kerppola, Keso, Koivisto, Koivuniemi, Korpiniemi, Kuru, Kyötikkälä, Köyrä, Leipi, Lemponen, Lentola, Lihasula, Liuksiala, Luukkaala, Moltsia, Monikkala, Mustoo, Mutikko, Mäyrävuori, Neulaniemi, Nuorto, Ohtola, Paalila, Paatiala (Sahalahti), Pakkala, Palo, Pappila, Parvela, Pikkola, Pikonkangas, Ponsa, Pyttylä, Päkinmäki, Raikku, Raronsalo, Rautio, Rekiälä, Riku, Ruutana, Saarenmaa, Sahalahden Haapaniemi, Sahalahden Isoniemi, Sahalahden Keljo, Sahalahden Pappila, Sahalahden Tursola, Sammalisto, Savo, Sorola, Suinula, Suomatka, Suomela, Suorama, Tarkeela, Tarpila, Taustiala, Tiihala, Tohkala, Toikkola, Toosila, Tursola, Töykänä, Vahderpää, Varala, Vatiala, Vehoniemi, Vihtinen, Vihtiälä, Vänninsalo, Vääksy


Kankaanpää.
Kankaanpää lea Suoma gávpot Satakunta eanangottis. Dan rádjegielddat leat Honkajoki, Ikaalinen, Jämijärvi, Karvia, Parkano, Pomarkku, Pori, Sastamala ja Siikainen.
Gilit.
Ala-Honkajoki, Hapua, Jyränkylä, Korvaluoma-Karhusaari, Kyynärjärvi, Narvi, Niinisalo, Santaskylä, Taulunoja, Venesjärvi, Veneskoski, Verttuu ja Vihteljärvi,


Kannonkoski.
Kannonkoski lea Suoma gielda Gaska-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Karstula, Kivijärvi, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski.
Gilit.
Kannonjärvi, Kannonsaha, Kannonpää, Selänranta, Vihtaperä, Hännänkylä, Yläpää, Piispala (Jauhoniemi), Palomäki (Palopitäjä), Joenniska, Mannilankylä, Pitkäjärvi, Lakomäki, Käräjämäki, Alamaa, Hilmonkoski, Luomala, Hetoperä, Pelleskylä, Vuoskoski, Kämäri, Rytyperä, Sipilä, Terelä


Kannus.
Kannus lea Suoma gávpot Lulli-Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Kalajoki, Kokkola, Sievi ja Toholampi.
Gilit.
Eskola, Hanhineva, Korpela, Kungas, Jokisalo, Mutkalampi, Märsylä, Korvenkylä, Välikannus, Ylikannus, Yliviirre


Karijoki.
Karijoki lea Suoma gielda Lulli-Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Isojoki, Kauhajoki, Kristiinankaupunki ja Teuva.


Karstula.
Karstula lea Suoma gielda Gaska-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Kannonkoski, Kivijärvi, Kyyjärvi, Saarijärvi ja Soini.
Gilit.
Karstula, Kiminki, Kivijärvi, Kyyjärvi, Paajala, Pääjärvi, Vahanka, Vastinki


Karvia.
Karvia lea Suoma gielda Satakunta eanangottis. Dan rádjegielddat leat Honkajoki, Jalasjärvi, Kankaanpää, Kauhajoki ja Parkano.
Gilit.
Alkava, Alkkia, Kantti, Karviankylä, Kauhakorpi, Karvia, Mattila, Rannankylä, Sara, Sarvela, Saunaluoma, Suomijärvi, Tuulenkylä, Ämmälä.


Kaskinen.
Kaskinen () lea Suoma gávpot Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielda lea Närpiö.


Kauhajoki.
Kauhajoki lea Suoma gávpot Lulli-Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Honkajoki, Isojoki, Jalasjärvi, Karijoki, Karvia, Kurikka ja Teuva.
Gilit.
Filppula, Heikkilänkylä, Hangaskylä, Ikkeläjärvi, Järvikylä, Kainasto, Kalkunmäki, Kauhajärvi, Keturinkylä, Kokonkylä, Korpikylä, Koskenkylä, Kuutinkylä, Käyränkylä, Luomankylä, Lustila, Marttilankylä, Muurahainen, Möykkykylä, Nirvankylä, Nummikoski, Pihkakylä, Piipari, Pukkila, Puskankylä, Ratikylä, Sahankylä, Savikylä, Turjankylä, Uuronkylä, Yrjänäiskylä, Äijönkylä


Kauhava.
Kauhava lea Suoma gávpot Lulli-Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Evijärvi, Isokyrö, Lappajärvi, Lapua, Pedersören kunta, Seinäjoki, Uusikaarlepyy ja Vöyri.
Gilit.
Alakylä, Annala, Eteläranta, Fräntilä, Hatunkylä, Hirvijoki, Hopiavuori, Huhtamäki, Kantola, Karjanlahti, Kauhava, Kettula, Kleemola, Kosola, Lauttamus, Lummukka, Matsomppi, Mäenpää, Mäki-Hannus, Orava, Pelkkikangas, Pelkola, Pernaa, Pukkila, Ruotsala, Renko, Sippola, Varpula, Varvas, Viinikka, Ylikylä


Kaustinen.
Kaustinen () lea Suoma gielda Gaska-Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat.
Gilit.
Järvelä, Jylhä, Kola, Kirkonkylä, Köyhäjoki, Nikula, Puumala, Salonkylä, Tastula, Vintturi


Kemiö.
Kemiö (ruotagillii "Kimito") lea Suoma gielda Oarje-Suoma leanas, Varsinais-Suomes.


Keuruu.
Keuruu () lea Suoma gávpot Gaska-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Jämsä, Multia, Mänttä-Vilppula, Petäjävesi, Virrat ja Ähtäri.
Gilit.
Etelä-Keuruu, Haapamäki, Jukojärvi, Liesjärvi, Pihlajavesi, Valkealahti, Ampiala, Karimo, Kivijärvi, Lavikko, Riiho, Lihjamo, Kaleton


Kihniö.
Kihniö lea Suoma gielda Pirkanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Jalasjärvi, Ylöjärvi, Parkano, Seinäjoki ja Virrat.
Gilit.
Niskos, Linnankylä, Nerkoo, Mäkikylä, Jokikylä, Ratikylä, Naarminkylä, Kirkonkylä, Kihniönkylä, Kankari, Korhoskylä,


Jämsä.
Jämsä lea Suoma gávpot Gaska-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Juupajoki, Keuruu, Jyväskylä, Kuhmoinen, Luhanka, Mänttä-Vilppula ja Orivesi.
Gilit.
Alhojärvi, Arvaja, Aseme, Edesniemi, Haapajoki, Haavisto, Hahkala, Hassi, Hauvala, Heikkilä, Heräkulma, Himos, Honkala, Hopsu, Jaatila, Juokslahti, Kauhkiala, Kerkkola, Kiukkoila, Kuoreveden Kirkkoniemi, Kähö, Kääpälä, Moiskala, Niemola, Patajoki, Partala, Pietilä, Ruotsula, Saakoski, Saari, Sammallahti, Säyrylä, Tervala, Toivila, Vaheri, Vierelä, Viiala, Yijälä, Vekkula


Kyyjärvi.
Kyyjärvi lea Suoma gielda Gaska-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Alajärvi, Karstula, Kivijärvi, Perho ja Soini.
Gilit.
Hokkala, Koskimäki, Huhtala, Kumpula, Noposenaho, Hokkasenaho, Nurmijoki, Oikari, Peuralinna, Pölkki, Saunakylä, Vehkaperä.


Loimaa.
Loimaa lea Suoma gávpot Varsinais-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Huittinen, Humppila, Koski Tl, Marttila, Oripää, Punkalaidun, Pöytyä, Somero, Säkylä ja Ypäjä.
Gilit.
Alastaron Mäenpää, Ämmäinen, Anninen, Auvainen, Eura, Haara, Haaroinen, Haitula, Hartoinen, Hattula, Hennijoki, Hintsala, Hirvikoski, Hurskala, Ilmarinen, Ilola, Inkilä, Isoperä, Joenperä, Juva, Kallio, Kankare, Karhula, Karsattila, Kauhanoja, Kemppilä, Kesärlä, Klokkarla, Kojo, Kojonperä, Korpi, Koski, Köyliö, Krekilä, Kulmakuntia, Kuninkainen, Kurittula, Kuttila, Lähde, Lappijoki, Lauroinen, Levälä, Mäenpää, Majanoja, Mälläinen, Männistö, Mellilä, Metsämaa, Mökköinen, Niemi, Niinijoensuu, Onkijoki, Oripää, Pahikainen, Pappila, Pappinen, Peltoinen, Pesänsuo, Piltola, Pispala, Puujalkala, Raikkola, Reitola, Seppälä, Sieppala, Sikilä, Suutarla, Tammiainen, Torkkala, Vähäperä, Vahvala, Vammala, Vännilä, Vesikoski, Vesikoski, Vilvainen, Virttaa, Vuolle


Luhanka.
Luhanka () lea Suoma gielda Gaska-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Hartola, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kuhmoinen ja Sysmä.


Multia.
Multia lea Suoma gielda Gaska-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Keuruu, Petäjävesi, Saarijärvi, Uurainen ja Ähtäri.
Gilit.
Haarajärvi, Isojärvi, Karhila, Kirkonkylä, Kopola, Linna-Peurala, Nikaranperä, Pirttiperä, Sahrajärvi, Sinervämäki, Tarhapää, Vehkoo, Väätäiskylä


Mustasaari.
Mustasaari () lea Suoma gielda Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Laihia, Maalahti, Vaasa ja Vöyri.
Gilit.
Anixor, Brändövik, Böle 1, Björköby, Helsingby, Iskmo, Jungsund, Karkkimala, Karperö, Kaukaluoto, Koivulahti, Koskö, Kuni, Martoinen, Miekka, Munsmo, Norra Vallgrund, Panike, Petsmo, Puntainen, Raippaluoto, Riimala, Runsor, Singsby, Sepänkylä, Sulva, Söderudden, Södra Vallgrund, Taurila, Tuovila, Tölby, Vassor, Veikkaala, Vikby, Voitila, Västerhankmo, Österhankmo


Seinäjoki.
Seinäjoki lea suomelaš gávpot Lulli-Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Alavus, Kuortane, Ilmajoki, Lapua, Virrat ja Isokyrö.


Siikainen.
Siikainen () lea Suoma gielda Satakunta eanangottis. Dan rádjegielddat leat Honkajoki, Isojoki, Kankaanpää, Merikarvia, Pomarkku ja Pori.
Gilit.
Haapakoski, Hirvijärvi, Keskukylä, Leppijärvi, Leväsjoki, Nauriskoski, Osara, Otamo, Petkele, Pyntäinen, Saarikoski, Sammi, Siikainen, Uusi-Samminmaja, Vanha-Samminmaja, Vuorijärvi


Soini.
Soini lea Suoma gielda Lulli-Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Alajärvi, Karstula, Kyyjärvi, Lehtimäki, Pylkönmäki ja Ähtäri.
Gilit.
Hautakylä, Jokivarsi, Keisala, Kirkonkylä, Kukonkylä, Kuninkaanjoki, Laasala, Parviaisenkylä, Kolu, Ulvonkylä, Vehu, Vuorenmaa.


Somero.
Somero lea Suoma gávpot Varsinais-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Jokioinen, Koski Tl, Lohja, Loimaa, Salo, Tammela ja Ypäjä.
Gilit.
Häntälä, Härjänlahti, Härjänoja, Harju, Härkälä, Hirsjärvi, Hyrkkölä, Ihamäki, Jaatila, Jakkula, Joensuu, Jurvala, Kärilä, Kaskisto, Keltiäinen, Kerkola, Kimala, Kivisoja, Kopila, Kultela, Lahti, Lammi, Lautela, Mäyrämäki, Oinasjärvi, Ollila, Pajula, Palikainen, Paltta, Pappila, Pitkäjärvi, Pusula, Pyöli, Rautela, Ruunala, Ryhtä, Saarentaka, Salkola, Sillanpää, Suojoki, Sylvänä, Syvänoja, Talvisilta, Terttilä, Vesanoja, Viluksela, Viuvala, Ylenjoki


Muurame.
Muurame lea Suoma gielda Gaska-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Jyväskylä ja Toivakka.
Gilit.
Jaakkola, Verkkoniemi, Velkapohja, Kotiranta-Paavalinvuori, Vuorenlahti, Hautalanmäki, Rajala, Pitkälä-Riihiniemi, Niittyaho, Kinkomaa, Isolahti, Vihtalahti, Saarenkylä, Rannankylä, Valkola-Rajahonka


Huittinen.
Huittinen lea Suoma gávpot Satakunta eanangottis. Dan rádjegielddat leat Kokemäki, Köyliö, Loimaa, Punkalaidun, Sastamala ja Säkylä.
Gilit.
Hirvelä, Hannula, Huhkola, Huittistenkylä, Huhtamo, Hurula, Kaharila, Kannila, Karhiniemi, Korkeakoski, Korvenkylä, Kirkonkylä, Lauha, Lauttakylä, Leppäkoski, Loima, Löysälä, Matikkala, Mauriala, Mommola, Naatula, Nanhia, Palojoki, Pappilanniemi, Pöyriälä, Raijala, Raskala, Rekikoski, Rieskala, Riesola, Sampu, Sorvola, Suttila, Suontausta, Vakkila


Hämeenkyrö.
Hämeenkyrö () lea Suoma gielda Pirkanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Ikaalinen, Nokia, Sastamala ja Ylöjärvi.
Gilit.
Haukijärvi, Heinijärvi, Herttuala, Hiironen, Hirvola, Ilottula, Jokimetsä, Jumesniemi, Järvenkylä, Kalalahti, Kalkunmäki, Keskuspuisto, Kierikkala, Komi, Korkomäki, Kostula, Kuotila, Kyröskoski, Kyröspohja, Käpylä, Laitila, Lavajärvi, Lemmakkala, Mahnala, Muotiala, Myllymäki, Osara, Palko, Pappila, Parila, Pentinmaa, Pinsiö, Pukara, Puronsuu, Pyöräniemi, Räystö, Sarkkila, Sasi, Sirkkala, Timi, Tippavaara, Tokoinen, Tuokkola, Turkimus, Turkkila, Untila, Urjainen, Uskela, Uskelanniemi, Vanaja, Vesajärvi, Vilpee, Äkönmaa


Ikaalinen.
Ikaalinen () lea Suoma gávpot Pirkanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Hämeenkyrö, Jämijärvi, Kankaanpää, Parkano, Sastamala ja Ylöjärvi.
Gilit.
Haapimaa, Heinistö, Heittola, Helle, Höytölä, Iso-Röyhiö, Jauhokuononmaa, Juhtimäki, Jyllinmaa, Kallionkieli, Kalmaankylä, Karhoinen, Karttu, Kiiala, Kilvakkala, Kolkko, Kovelahti, Kurkela, Leppäsjärvi, Leutola, Luhalahti, Läykkälä, Mansoniemi, Miettinen, Myllykarttu, Niemi, Pukara, Riitiala, Sammi, Sarkkila, Saukko, Sisättö, Sikuri, Sipsiö, Tevaniemi, Vahojärvi, Varessalmi, Vatsiainen, Vatula, Vehuvarpe, Viljala, Vähäröyhiö, Välikylä


Ilmajoki.
Ilmajoki lea Suoma gielda Lulli-Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Isokyrö, Jalasjärvi, Kurikka, Laihia ja Seinäjoki.
Gilit.
Ahonkylä, Huissi, Jouppila, Jäppi, Kiikerinkylä, Kirkonkylä, Koskenkorva, Könni, Luomankylä, Munakka, Nopankylä, Palo, Peltoniemi, Peräkylä, Peurala, Pojanluoma, Rengonkylä, Röyskölä, Saveenkylä, Seittunkylä, Tuomikylä, Ujaistenkylä, Varpahaiskylä


Isojoki.
Isojoki () lea Suoma gielda Lulli-Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Honkajoki, Karijoki, Kauhajoki, Kristiinankaupunki, Merikarvia ja Siikainen.
Gilit.
Heikkilä, Iivarinkylä, Kirkonkylä, Kodesjärvi, Kortteenkylä, Kärjenkoski, Koppelonkylä, Leppikylä, Möykky, Pettukylä, Peurala, Polvenkylä, Sakara, Sarviluoma, Suojoki, Piikkilänkylä, Vanhakylä, Vesijärvi, Villamo, Viitakoski


Isokyrö.
Isokyrö () lea Suoma gielda Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Ilmajoki, Laihia, Vaasa, Vöyri, Kauhava ja Seinäjoki.
Gilit.
Hevonkoski, Ikola, Kuivila, Kylkkälä, Laurola, Lehmäjoki, Naarajoki, Napue (keskeisin), Orismala, Orisberg, Palhojainen, Palonkylä (suurin), Ritaala, Tuurala, Ulvila, Yryselä, Valtaala, Ventälä.


Jalasjärvi.
Jalasjärvi lea Suoma gielda Lulli-Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Ilmajoki, Karvia, Kauhajoki, Kihniö, Kurikka, Parkano ja Seinäjoki.
Gilit.
Alavalli, Hirvijärvi, Ilvesjoki, Jalasjärvi, Jokipii, Keskikylä, Koskue, Luopajärvi, Sikakylä, Taivalmaa, Ylivalli


Joutsa.
Joutsa lea Suoma gielda Gaska-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Hartola, Hirvensalmi, Jyväskylä, Kangasniemi, Luhanka, Pertunmaa ja Toivakka.
Gilit.
Angesselkä, Etu-Ikola, Hankaa, Havumäki, Joutsa, Kivisuo, Kälä, Laitjärvi, Lapinkylä, Leivonmäki, Marjotaipale, Martinkylä, Mieskonmäki, Niemistenkylä, Pajumäki, Pappinen, Pylsy, Pärnämäki, Ruokoranta, Ruorasmäki, Rutalahti, Savenaho, Selänpohja, Taka-Ikola, Tammilahti, Tolvasniemi, Uimaniemi, Vallaspelto, Vähä-Joutsa, Vehmaa


Juupajoki.
Juupajoki lea Suoma gielda Pirkanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Jämsä, Mänttä-Vilppula, Orivesi ja Ruovesi.
Gilit.
Aakkola, Haavisto, Hirvijärvi, Hoivala, Hulipas, Hyytiälä, Höyde, Kihlala, Kokkila, Kopsamo, Korkeakoski, Lylyjärvi, Melli, Pirttikangas, Porvola, Pylkki (Pylkinautio), Pärri (Pärrinautio), Sahrajärvi, Sukkila


Jyväskylä.
Jyväskylä lea gávpot ja gielda Suomas Päijännejávrri davvigáttis. Dat lea Gaska-Suoma eanangotti guovddášgávpot (). Doppe leat 135 961 ássi ja dan viidodat lea 1 466,35 km². Jyväskylä rádjegielddat leat Joutsa, Toivakka, Jämsä, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Laukaa ja Uurainen.
Historjá.
Jyväskylä oaččui márkanovdamuni jagi 1801 ja gávpotovdamuni jagi 1837. Jagi 1838 gávpogis ledje 189 ássi. Carl Ludvig Engel lea plánen gávpoga guovddáža. Jyväskylä searvegoddi šattai jagi 1875, ja gávpotgirku gárvánii jagi 1880. Girku lea plánen Ludvig Isak Lindqvist. Dálvesoađi áigge Jyväskyläs ledje dušše 8000 ássi, muhto dasto ássilohku lea sturron johtilit. Säynätsalos šattai Jyväskylä oassi jagi 1993. Jyväskylä dálongielda ja Korpilahti ovttastuvve jagi 2009.
Gilit.
Ankeriasjärvi, Etelä-Keljo, Haapaniemi, Halssila, Hämeenlahti, Hanhiperä, Harju, Haukkamäki, Heikkilä, Hiekkapohja, Hirvimäki-Puolakka, Huhtasuo, Hupeli, Ikolanmäki, Iloniemi, Jylhänperä, Jyskä, Kanavuori, Kangasvuori, Kaunisharju, Keljo, Keljonkangas, Keltinmäki, Kemppaisenmäki, Keskusta, Kinkovuori, Kirkonmäki, Kirri, Korpiaho-Heinosniemi, Kortepohja, Kotamäki, Kuikka, Kukkumäki, Kuohu, Kuokkala, Kuokkalanpelto, Kuukanpää, Kypärämäki, Laajaranta, Lehtisaari, Leppälahti, Lohikoski, Lutakko, Mäki-Matti, Mannila, Mannisenmäki, Matinmäki, Mattilanpelto, Mehtovuori, Muuratsalo, Nenäinniemi, Nisula, Nyrölä, Oravasaari, Palokka, Pappilanvuori, Pitkäjärvi, Pohjola, Puistola, Puuppola, Rippalanmäki, Ristikivi, Ristonmaa, Ruoke, Sääksvuori, Saarenmaa, Savela, Säynätsalo, Seppälänkangas, Sulunperä, Tähtiniemi, Taka-Keljo, Taulumäki, Tikkakoski, Tikkala, Tikkamannila, Tölskä, Tourula, Tyyppälä, Vaajakoski, Väinölä, Valkeamäki, Varsalanperä, Vertaala, Vesanka, Vespuoli


Jämijärvi.
Jämijärvi lea Suoma gielda Satakunta eanangottis. Dan rádjegielddat leat Ikaalinen, Kankaanpää ja Parkano.
Gilit.
Palokoski, Suurimaa, Tykköö, Korvenkylä, Vihu, Ruupanperä, Kontti, Pitkäniemi, Kierikankylä, Kauppila, Polja, Kuusijoenkylä ja Jämi


Luoto.
Luoto () lea Suoma gielda Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Kokkola, Kruunupyy, Pedersöre ja Pietarsaari.
Gilit.
Bosund, Holm, Kackur, Fagernäs, Västerby, Risö, Risöhäll


Luvia.
Luvia lea Suoma gielda Satakunta eanangottis. Dan rádjegielddat leat Eurajoki, Nakkila ja Pori.
Gilit.
Hanninkylä (Handby), Korpi, Lemlahti (Lemlax), Luodonkylä (Norrby), Löytty (Löytynkylä), Mikola (Mickoby), Niemenkylä (Arnäs), Perä (Peränkylä), (Peräby), Sassila (Sassö), Sitlahti (Sittlax), Väipäre (Vägby)


Maalahti.
Maalahti () lea Suoma gielda Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Korsnäs, Kurikka, Laihia, Mustasaari, Närpiö ja Vaasa.
Gilit.
Yttermalax, Långåminne, Åminne, Petolahti (Petalax), Pohjois-Pirttikylä (Norra Pörtom), Sorvari (Svarvar), Bergö, Nyby ja Övermalax.


Marttila.
Marttila () lea Suoma gielda Varsinais-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Koski Tl, Lieto, Loimaa, Paimio, Pöytyä ja Salo.
Gilit.
Heikola, Hirvas, Hongisto, Huovaristo, Juutila, Karvela, Krouvi, Laurila, Lovi, Maunula, Mäntsälä, Ollila, Palainen, Pappila, Prunkila, Purhala, Rekoinen, Ruskolainen, Simala, Siutila, Suoniittu, Tiipilä, Vättilä


Pirkkala.
Pirkkala (1922–1938 "Etelä-Pirkkala",) lea Suoma gielda Pirkanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Tampere, Nokia, Lempäälä ja Vesilahti.


Köyliö.
Köylio () lea Suoma gielda Satakunta eanangottis. Dan rádjegielddat leat Eura, Huittinen, Kokemäki ja Säkylä.
Gilit.
Kankaanpää, Karhia, Kepola, Pajula, Puolimatka, Ristola, Tuiskula, Voitoinen, Vuorenmaa, Yttilä


Laihia.
Laihia () lea Suoma gielda Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Ilmajoki, Isokyrö, Kurikka, Maalahti, Mustasaari ja Vaasa.
Gilit.
Allinen, Aronkylä, Isokylä, Jakkula, Jokikylä, Jokiperä, Jokisalo, Kasinkylä, Keskikylä, Kirkonkylä, Kumaala, Kupparla, Kylänpää, Käyppälä, Lounaala, Lyyskilä, Maunula, Miettylä, Nikkari, Peltomaa, Perälä, Potila, Poola, Pukkala, Ratikylä, Ruto, Suorttila, Torstila, Tyllijoki, Valjoo, Vedenoja, Yrjäälä.


Laitila.
Laitila () lea Suoma gávpot Varsinais-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Eura, Mynämäki, Pyhäranta, Rauma, Uusikaupunki ja Vehmaa.
Gilit.
Haaro, Hartikkala, Haukka, Kaariainen, Kaivola, Katinhäntä, Kaukola, Kiveinen, Kivijärvi, Kodjala, Koliseva, Koukkela, Kouma, Kovero, Kovio, Krouvi, Kusni, Laitila, Lausti, Leinmäki, Malko, Mudainen, Niemi, Nästi, Pahojoki, Palttila, Pappila, Pato, Pehtsalo, Salo, Seppälä, Sillantaka, Sorola, Soukainen, Suontaka, Syttyvä, Torre, Tuuna, Untamala, Vahantaka, Vaimaro, Valko, Vekka, Vidilä, Viikainen, Ytö


Lappajärvi.
Lappajärvi lea Suoma gielda Lulli-Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Alajärvi, Evijärvi, Kauhava, Lapua, Veteli ja Vimpeli.
Gilit.
Itäkylä, Karvala, Kuoppala, Kärnä, Karhusaari, Luomala, Lamminkylä, Mynkelinmäki, Nissi, Savonkylä, Purola, Övermark, Tarvola.


Lapua.
Lapua () lea Suoma gávpot Lulli-Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Alajärvi, Kauhava, Kuortane, Seinäjoki ja Lappajärvi.
Gilit.
Alahella, Alanurmo, Haapakoski, Hellanmaa, Hirvijoki, Honkimäki, Hyyppä, Härsilä, Karhunmäki, Kauhajärvi, Kirkonkylä, Kiviristi, Koskikylä, Lakaluoma, Liuhtari, Länsikylä, Mustamaa, Männikkö, Ojutkangas, Paavola, Pouttu, Raamattu, Ritakallio, Ritamäki, Ruha, Saarenkangas, Siirilä, Tamppari, Teora, Tiistenjoki, Toijanniemi, Välilä, Ylikylä


Laukaa.
Laukaa lea Suoma gielda Gaska-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Hankasalmi, Jyväskylä, Konnevesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski.
Gilit.
Haapala, Harhala, Hoho, Kirkonkylä, Kuhaniemi, Kuusa (tai Kuusaa), Lankamaa, Laukkavirta, Leinola, Leppävesi, Lievestuore, Metsolahti, Saarilampi, Savio, Simuna, Tervatehdas, Tiituspohja, Valkola, Vehniä, Vihtasilta, Vihtavuori, Vihtiälä, Vuontee, Äijälä.


Lempäälä.
Lempäälä () lea Suoma gielda Pirkanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Akaa, Kangasala, Pirkkala, Tampere, Valkeakoski ja Vesilahti.
Gilit.
Ahtiala, Aimala, Alkkula, Hahkala, Hakkari, Haurala, Hemminkilä, Herrala, Hietaniemi, Hollo, Hulaus, Hyrkkäälä, Häihenmatka, Hävättilä, Ihamaa, Innilä, Jokipohja, Kelho, Korkeamäki, Kuivaspää, Kulju, Kuokkala, Kärppälä, Lahti, Lastunen, Lietsamo, Lippo, Lumiainen, Maisenranta, Miemola, Moisio, Nurkkila, Nurmi, Perälä, Pyhältö, Rikala, Ruuhola, Ryynikkä, Sarvikas, Sotavalta, Sukkila, Säijä, Sääksjärvi, Taipale, Vaihmala.


Kivijärvi.
Kivijärvi lea Suoma gielda Gaska-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kyyjärvi, Perho ja Viitasaari.
Gilit.
Kirkonkylä, Tiironkylä, Heitjärvi, Myllyperä, Penttilänkylä, Sompala, Lahdenperä, Risuperä, Hoikanperä, Puralankylä, Talviaislahti, Lokakylä.


Kokemäki.
Kokemäki () lea Suoma gávpot Satakunta eanangottis. Dan rádjegielddat leat Eura, Harjavalta, Huittinen, Köyliö, Pori, Sastamala ja Ulvila.
Gilit.
Aakula, Askola, Haavasoja, Haistila, Hampula, Harola, Hassala, Herttola, Hintikkala, Huivoo, Hyrkölä, Häyhtiönmaa, Järilä, Kaarenoja, Kakkulainen, Kankaantausta, Kareksela, Kaukaritsa, Kaurula, Kauvatsa, Keipilä, Ketola, Kiettare, Kiusala, Kokemäen kartano, Korkeaoja, Koskenkylä, Krannila, Krootila, Kuittilo, Kukola, Kuoppala, Kuurola, Kyttälä, Köömilä, Laikko, Lempainen, Mattila, Meinikkala, Paistila, Pappila, Peipohja, Pelhola, Penttilä, Pirkkinäinen (Birknäs), Pukkala, Pumpala, Purjala, Pyhänkorva, Pälpälä, Riste, Ronkka, Rudanko, Ruikkala, Ryytsälä, Sonnila, Säpilä, Talonen, Teikari, Tulkkila, Tuomaala, Vallila, Viikari, Villiö, Vitikkala, Vuolle (Vuoltee, ruots. Vuoltis), Ylistaro, Äimälä, Öykkäri


Kokkola.
Kokkola () lea Suoma gávpot Lulli-Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Halsua, Kalajoki, Kannus, Kaustinen, Kruunupyy, Lestijärvi, Luoto ja Toholampi.
Gilit.
Friis, Hassinen (Hassis), Isokylä (Storby), Kallinen (Kallis), Kaustari (Kaustar), Kirilahti (Kirilax), Korpilahti (Korplax), Kotkamaa, Kvikant, Närvilä, Palo, Piispanmäki, Rimmi, Rödsö, Sokoja (Såka), Vitikka, Vitsari (Vittsar), Oivu (Åivo), Knivsund (Öja), Långö (Öja)
Hilli, Honkimaa, Jatkojoki, Jokikylä, Karhulahti, Kleemola, Kälviä, Miekkoja, Nissi, Passoja, Peitso, Peltokorpi, Porkola, Riippa, Rimpilä, Rita, Ruotsalo, Vuolle, Välikylä
Alaviirre, Karhi, Lohtaja, Marinkainen, Sorto, Väliviirre, Koskenkylä, Uusikylä
Alikylä, Haapasalo, Haapala, Hanhisalo, Herlevi, Honkala, Jääskä, Kallinki, Korpi, Länttä, Neverbacka, Norppa, Rahkonen, Sepänkylä, Törbacka, Ullava, Viitasalo


Konnevesi.
Konnevesi lea Suoma gielda Gaska-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Hankasalmi, Laukaa, Rautalampi, Vesanto ja Äänekoski.
Gilit.
Hänniskylä, Hytölä, Istunmäki, Kärkkäiskylä, Lummukka, Mäkäräniemi, Pukara, Pyhälahti, Rossinkylä, Siikakoski, Sirkkamäki, Särkisalo, Lahdenkylä, Pyydyskylä, Leskelänkylä, Jouhtikylä, Tankolampi


Korppoo.
Korpo () lea Suoma ovdalaš gielda Oarje-Suoma leanas, Varsinais-Suomas. Dán beaivve gielda gullá Pargas gávpogii.
Gilit.
Ahvensaari (Åvensor), Aspö, Bendby, Björkö, Bonäs, Brunskär, Böle, Elvsjö, Finnö, Galtby, Gyltö, Havträsk, Houtsala, Innikorpi (Inikorp), Jurmo, Järvisaari (Järvsor), Kalax, Karby, Kärvois, Kjölingby, Koposby, Korpogård, Kälö, Lempersjö, Lomby, Markomby, Maskinnamo, Pensar, Retainen (Retais), Rosklaks, Rumar, Skofatt, Strömma, Syvälahti (Syvälax), Utö, Vattkast, Väsby, Änkis, Österskär


Korsnäs.
Korsnäs lea Suoma gielda Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Maalahti ja Närpiö.
Gilit.
Edsvik, Harrström, Korsbäck, Korsnäs, Moikipää (Molpe), Taklax, Träskböle, Töjby ja Överträsk.


Koski Tl.
Koski Tl () lea Suoma gielda Varsinais-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Loimaa, Marttila, Pöytyä, Salo, Somero ja Ypäjä.
Gilit.
Halikkola, Harmaa, Hongisto, Iso-Sorvasto, Jättälä, Kattelus, Koivukylä, Koski, Liipola, Myllykylä, Partela, Patakoski, Penninkulma, Talola, Tapala, Tausela, Tuimala, Vähä-Sorvasto, Värmälä


Kristiinankaupunki.
Kristiinankaupunki () lea Suoma gávpot Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Isojoki, Karijoki, Merikarvia, Närpiö ja Teuva.


Kruunupyy.
Kruunupyy lea Suoma gielda Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Evijärvi, Kaustinen, Kokkola, Luoto, Pedersöre ja Veteli.
Gilit.
Alaveteli (Nedervetil), Bråtö, Hopsala, Norrby, Poras (Påras), Söderby, Teerijärvi (Terjärv), Vähätkylät (Småbönders), Ytterbråtö, Överbråtö


Kuhmoinen.
Kuhmoinen () lea Suoma gielda Gaska-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Jämsä, Kangasala, Luhanka, Orivesi, Padasjoki ja Sysmä.
Gilit.
Harjunsalmi, Harmoinen, Kirkonkylä, Kissakulma, Kylämä, Patavesi, Pihlajakoski, Poikkijärvi, Puukkoinen, Päijälä, Ruolahti, Sappee


Kuortane.
Kuortane lea Suoma gielda Lulli-Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Alajärvi, Alavus, Lapua ja Seinäjoki.
Gilit.
Kirkonkylä, Salmi, Ruona, Länsiranta, Kaaranka, Mäyry, Leppälä, Heikkilä, Löyä, Ylijoki, Luhtala-Kivenmäki


Kurikka.
Kurikka lea Suoma gávpot Lulli-Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhajoki, Laihia, Maalahti, Närpiö ja Teuva.
Gilit.
Hakuni, Juonenkylä, Kakkuri, Kamppi, Korvenkylä, Kurikankylä, Laulaja, Levi, Lohiluoma, Luomainkylä, Luopa, Lusankylä, Mieto, Myllykylä, Oppaanmäki, Panttila, Pitkämönkylä, Polvenkylä, Salonkylä, Syväojankylä, Säntti, Tuiskula, Varpahaiskylä, Viitala


Kustavi.
Kustavi () lea Suoma gielda Varsinais-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Brändö, Parainen, Naantali, Taivassalo ja Uusikaupunki.
Gilit.
Anavainen, Boda (Puore), Böle (Pyöli), Elmnäs (Elmnäinen), Etelä-Vartsala (Söder Vartsala), Friisilä (Frisby), Viherlahti (Grönvik), Idula, Iso Koiluoto (Stor Malö), Isoluoto (Storskär), Iso-Rahi (Stora Rahi), Kaurissalo, Kevo (Stansholm/Staffansholm), Kiparluoto (Skepparholm), Kivimaa, Koelsuu (Godelsjö), Koivula eli Koila, Kunnarainen (Gunnarais/Gunnarsby), Laupunen (Löpö), Lypertö, Langstet (Långstjärt, Långstjert), Parattula, Pleikilä (Bleknäs), Pohjois-Vartsala (Norr Vartsala), Rahinkorpi, Ruola, Ruoni (Strömma), Salminiittu (Sundäng), Siusluoto (Sjusholm), Vähä-Rahi (Lilla Rahi), Västerby (Westerby).


Veteli.
Veteli () lea Suoma gielda Gaska-Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Evijärvi, Halsua, Kaustinen, Kruunupyy, Lappajärvi, Perho ja Vimpeli.
Gilit.
Aho, Alaspää, Haapala, Haapasalo, Heikkilä, Haukilahti, Finnilä, Forsbacka, Isokylä, Kainu (Keskusta), Kalliojärvi, Lammasoja, Nykänen, Patana, Polso, Pulkkinen, Rytiniemi, Räyrinki, Sillanpää, Siponkoski, Torppa, Tunkkari, Yliveteli, Seppälänkylä, Viiste, Ämmänkoski.


Viitasaari.
Viitasaari lea Suoma gávpot Gaska-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Kannonkoski, Keitele, Kinnula, Kivijärvi, Pihtipudas, Vesanto ja Äänekoski.
Gilit.
Haapaniemi, Haarala, Huopana, Ilmolahti, Jurvansalo, Keihärinkoski, Keitelepohja, Kolima, Kolkku, Kotvala, Kumpumäki, Kymönkoski, Kärnä, Löytänä, Muikunlahti, Mäntylä, Niinilahti, Pasala, Soliskylä, Suovanlahti, Taimoniemi, Valkeisjärvi, Viitakangas, Vuorilahti, Toulat


Vimpeli.
Vimpeli lea Suoma gielda Lulli-Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Alajärvi, Lappajärvi, Perho ja Veteli.
Gilit.
Hallapuro, Huopana, Kirkonkylä, Koskela, Lakaniemi, Pokela, Pyhälahti, Rantakylä, Sääksjärvi, Viitaniemi, Vinni


Virrat.
Virrat () lea Suoma gávpot Pirkanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Alavus, Keuruu, Kihniö, Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Seinäjoki, Ylöjärvi ja Ähtäri.
Gilit.
Herranen, Härkönen, Jäähdyspohja, Ikkala, Killinkoski, Koro, Kotala, Kurjenkylä, Lahdenkylä, Liedenpohja, Ohtola, Rantakuntalähde, Vaskivesi, Vaskuu, Äijänneva


Vöyri.
Vöyri () lea Suoma gielda Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Isokyrö, Kauhava, Mustasaari, Uusikaarlepyy ja Vaasa.
Gilit.
Kimo, Oravainen (Oravais), Karvat, Komossa, Oxkangar, Paljakka (Paljak), Österby


Ylöjärvi.
Ylöjärvi lea Suoma gávpot Pirkanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Nokia, Parkano, Ruovesi, Tampere ja Virrat.
Gilit.
Antaverkka, Asuntila, Elovainio, Haavisto, Ilmari, Kaihari, Kirkonseutu, Lempiäniemi, Metsäkylä, Mutala, Peräsilta, Pinsiö, Siivikkala, Soppeenmäki, Takamaa, Vahanta, Vasama, Veittijärvi, Vuorentausta


Ähtäri.
Ähtäri lea Suoma gielda Lulli-Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Alavus, Keuruu, Lehtimäki, Multia, Pylkönmäki, Soini, Töysä ja Virrat.
Gilit.
Alastaipale, Hankavesi, Inha, Inhan tehtaat, Itä-Ähtäri, Kivijärvi, Kukkeenkylä, Liesjärvi, Myllymäki, Mäkikylä, Niemisvesi, Peränne, Rämälä, Vehu, Vääräkoski, Ruha, Ähtärinranta.


Äänekoski.
Äänekoski lea Suoma gávpot Gaska-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Kannonkoski, Konnevesi, Laukaa, Saarijärvi, Uurainen, Vesanto ja Viitasaari.
Gilit.
Hietama, Hirvaskangas, Honkola, Kalaniemi, Koivistonkylä, Laajaranta, Mämme, Parantala, Rannankylä, Liimattala


Toivakka.
Toivakka lea Suoma gielda Gaska-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Kangasniemi, Laukaa ja Muurame.
Gilit.
Haukanmaa, Heiska, Huikko, Humalamäki, Kankainen, kirkonkylä, Nisula, Paloskylä, Ruuhimäki, Taka-Toivakka, Vihijärvi, Viisarimäki


Turku.
a> lea Suoma nationálagirku man birra Turku gávpot lea huksejuvvon 1300-logu rájes.
Turku guovddáža čađa golgá Aura-johka.
Turku () lea Suoma viđadin stuorimus ja buot boarráseamos gávpot. Gávpot lea vuođđuduvvon 1200-logus Varsinais-Suoma eanangoddái, Aura-joga njálbmái. Turku leamaš máŋgga čuohtejagi áiggi, gitta 1840-jagiide, Suoma stuorimus gávpot, ja jagiin 1809–1812 dat lei Suoma stuorrafurstariikka oaivegávpot. Turkus lea ain guovddáš mearkkašupmi Suoma kultur- ja industriijaeallimii ja dat lea Máttaoarje-Suoma guovlluhálddahusvirgedoaimmahaga guovddáš ja Varsinais-Suoma oaivegávpot. Dasa lassin Turkus lea Suoma evaŋgelalaš-luteralaš girku árkabismastuollu. Dan rádjegielddat leat Aura, Kaarina, Lieto, Parainen, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Pöytyä, Raisio ja Rusko.


Uurainen.
Uurainen () lea Suoma gielda Gaska-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Jyväskylä, Laukaa, Multia, Petäjävesi, Saarijärvi ja Äänekoski.
Gilit.
Haukimäenkylä, Höytiä, Jokihaara, Kangashäkki, kirkonkylä, Kotaperä, Kummunkylä, Kuukkajärvi, Kyynämöinen, Nyrölä, Hiirola (Uurainen), Tehlo, Oikarisperä, Pirttiperä, Uurainen


Nousiainen.
Nousiainen () lea Suoma gielda Varsinais-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Aura, Masku, Mynämäki, Pöytyä, Rusko ja Turku.
Gilit.
Aatoila, Alakylä, Haatila, Hakola, Heininen, Hyrkkö, Kaisela, Kaitarinen, Kallunen, Keskusoja, Killainen, Koljola, Kulola, Kytöinen, Kärmälä, Kärrynen, Köönikkälä, Laaleinen, Laihonen, Leinainen, Mahala, Moijonen, Nummi, Nutturla, Ojankulma, Paijula, Paistanoja, Pakainen, Palo, Papumäki, Puotunen, Rekoinen, Repola, Riitalho, Ristimäki, Riukula, Saksala, Santamala (aik. Sontamala), Sukkinen, Tappuri, Topoinen, Vadanvainio, Vainionpohja, Vainoinen, Valpperi, Vastlahti, Vuorenpää, Kukkola, Mutola


Punkalaidun.
Punkalaidun () lea Suoma gielda Pirkanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Huittinen, Humppila, Loimaa, Urjala ja Sastamala.
Gilit.
Hakuni, Halkivaha, Hankuri, Haviokoski, Jalasjoki, Kannisto, Kanteenmaa, Kivisenoja, Kokkola, Koskioinen, Kostila, Kouvola, Liitsola, Moisio, Mäenpää, Oriniemi, Parrila, Pärnänmaa, Sarkkila, Suttila, Talala, Teikarla, Vanttila


Pedersöre.
Pedersöre lea Suoma gielda Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Evijärvi, Kauhava, Kruunupyy, Luoto, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy.
Gilit.
Ala-Purmo (Nederpurmo), Ala-Ähtävä (Ytteresse), Edsevö, Forsby, Hietasalmi (Sandsund), Karby, Katteri (Katternö), Kirkonkylä (Kyrkoby), Kolppi (Kållby), Leppälaksi (Lepplax), Lehtisalo (Lövö), Purokylä (Bäckby), Pännäinen (Bennäs), Salonkylä (Lappfors), Sundby, Västersund, Yli-Purmo (Överpurmo), Yli-Ähtävä (Överesse), Östensö


Toholampi.
Toholampi lea Suoma gielda Gaska-Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Kannus, Kokkola, Lestijärvi ja Sievi.
Gilit.
Alakylä, Asiala, Kirkonkylä, Oikemus, Härkäneva, Markki, Hirvikoski, Lamu, Määttälä, Parhiala, Purontaka, Sykäräinen


Vaasa.
Vaasa (, 1606-1855 "Wasa", 1855–1917 "Nikolainkaupunki", ruoŧagillii "Nikolaistad") lea Suoma gávpot Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Isokyrö, Laihia, Maalahti, Mustasaari ja Vöyri.


Uusikaarlepyy.
Uusikaarlepyy () lea gávpotgielda Oarje-Suoma leanas Pohjanmaa eanangottis. Uusikaarlepyy gávpot gullá Pietarsaari guovlogildii. Dan rádjegielddat leat Kauhava, Pedersöre, Pietarsaari ja Vöyri.
Giella.
Gávpot lea guovttegielat ja 87,6 % ássiin ruoŧagielagat ja 7,6 % suomagiellagat.


Uusikaupunki.
Uusikaupunki () lea Suoma gávpot Varsinais-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo ja Vehmaa.


Pihtipudas.
Pihtipudas lea Suoma gielda Gaska-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Haapajärvi, Keitele, Kinnula, Pielavesi, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Viitasaari.
Gilit.
Alvajärvi, Elämäjärvi, Ilosjoki, Korppinen, Kärväskylä, Muurasjärvi, Pihtipudas, Peninki, Rönny, Saani, Kojola, Seläntaus


Närpiö.
Närpiö () lea Suoma gávpot Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kurikka, Maalahti ja Teuva.
Gilit.
Bäckby, Böle, Finby, Gottböle, Kalax, Kaldnäs, Karila (Karlå), Klaresund, Knåpnäs, Kåtnäs, Norrnäs, Nämpnäs (Niemenpää), Näsby, Piolahti (Pjelax), Pirttikylä (Pörtom), Rangsby, Ståbacka, Tervalahti (Tjärlax), Träskböle, Yttermark (Alamarkku), Ylimarkku (Övermark)


Ulvila.
Ulvila () lea Suoma gávpot Satakunta eanangottis. Dan rádjegielddat leat Harjavalta, Kokemäki, Nakkila ja Sastamala.
Gilit.
Friitala, Haistila, Harjunpää, Kaasmarkku, Lattomeri, Rantala, Ravaninkylä, Suosmeri, Vanhakylä
Ahmauksenkylä, Järventausta, Kangas, Koski, Leineperi, Levanpelto, Palus, Saarijärvi


Urjala.
Urjala () lea Suoma gielda Pirkanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Akaa, Forssa, Humppila, Hämeenlinna, Punkalaidun, Sastamala, Tammela ja Vesilahti.
Gilit.
Annula, Hakkila, Hakolahti, Halkivaha, Harittu, Honkola, Huhti, Kamppari, Kehro, Kokko, Laukeela, Menonen, Nuutajärvi, Perho, Puolimatka, Salmi, Tursa, Urjalankylä, Vahonen, Valajärvi, Velkala, Välkkilä


Tampere.
Tampere lea Suoma () gávpot Pirkanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat.
Gilit.
Aito, Härmä, Herva, Iides, Kämmen, Kauka, Keskusta, Koivisto, Leino, Lentävä, Liela, Messu, Peltoo, Pispala, Raho, Sampo, Tasa, Terä, Tesoma


Taivassalo.
Taivassalo () lea Suoma gielda Varsinais-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Kustavi, Masku, Mynämäki, Naantali, Uusikaupunki ja Vehmaa.
Gilit.
Ahainen, Hakkenpää, Halesmäki, Helsinki, Hilloinen, Huitila, Hurunkorpi, Huukainen, Hylkilä, Hyövelä, Ihattula, Inkeranta, Isokorpi, Isosärkilä, Järppilä, Järvenperä, Kahiluoto, Kaitainen, Karhula, Kaustio, Keräsaari, Ketarsalmi, Kirkonkylä, Koivisto, Kouvoinen, Kummila, Kurjala, Kyrö, Lahdenperä, Leikluoto, Lemmetyinen, Lempoinen, Liittinen, Marjunen, Mierla, Mussalo, Onnikmaa, Palo, Pappila, Paltvuori, Punttinen, Rouhu, Sannainen, Santala, Sarsala, Taipale, Tammisto, Toroinen, Touppa, Tuomarainen, Tuomoinen, Uskoinen, Uurna, Vainionperä, Vehanen, Viianen, Vuorenpää, Vuorte, Vähäsärkilä.


Teuva.
Teuva () lea Suoma gielda Lulli-Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Karijoki, Kauhajoki, Kristiinankaupunki, Kurikka ja Närpiö.
Gilit.
Horonkylä, Kauppila, Kirkonkylä, Korvenkylä, Komsi, Luovankylä, Norinkylä, Perälä, Riippi, Salonpää, Äystö


Säkylä.
Säkylä lea Suoma gielda Satakunta eanangottis. Dan rádjegielddat leat Eura, Huittinen, Köyliö, Loimaa, Oripää ja Pöytyä.
Gilit.
Iso-Säkylä, Korpi, Löytäne, Pyhäjoki, Vähä-Säkylä, Huovinrinne, Iso-Vimma, Karhusuo, Moisio, Sydänmaa, Uusikylä, Köörnummi


Nauvo.
Nagu () lea Suoma ovddeš gielda. Dat gullá dán beaivve Pargas gávpogii.


Nokia (gávpot).
Nokia lea Suoma gávpot Pirkanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Hämeenkyrö, Pirkkala, Sastamala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi.
Gilit.
Aaroninkorpi, Alhoniitty, Alisen alue, Haavisto, Harjuniitty, Hasselbacka, Ilkan alue, Kankaantaka, Kaupunginosia, Keho, Keskinen, Ketolanmäki, Koskenmäki, Kulovesi, Lähdekorpi, Lähdeniitty, Lauttala, Lehtimäki, Linnavuori, Maatiala, Myllyhaka, Pinsiö, Pitkäniemi, Sarkola, Sarpatti, Siuro, Sorva, Suoniemi, Taivalkunta, Taka-Lauttala, Tervasuo, Tottijärvi, Tyrkkölä, Välimaa, Vihola, Vihola


Naantali.
Naantali () lea Suoma gávpot Varsinais-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Parainen, Masku, Raisio, Taivassalo ja Turku.
Gilit.
Naantali, Mannerpuoli, Kantakaupunki, Viluluoto, Ruona, Karvetti, Taimo, Lietsala, Luikkio, Soininen, Ladvo-Venka, Murikko, Luolala, Humalisto-Satama, Luonnonmaa, Kultaranta, Viialanranta, Viiala, Kukola, Keitilä, Isokylä, Haijainen, Kirstilä, Käkölä, Kaivola, Muu


Nakkila.
Nakkila lea Suoma gielda Satakunta eanangottis. Dan rádjegielddat leat Eura, Eurajoki, Harjavalta, Luvia, Pori ja Ulvila.
Gilit.
Arantila, Anola, Hormisto, Järvikylä, Kivialho, Kukonharja, Lammainen, Leistilä, Masia, Matomäki, Pakkala, Penttala, Pyssykangas, Ruhade, Ruskila, Soinila, Tattara, Tervasmäki, Viikkala, Villilä, Vuohimäki, Hohtari


Paimio.
Paimio () lea Suoma gávpot Varsinais-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Lieto, Kaarina, Marttila, Salo ja Sauvo.


Pälkäne.
Pälkäne lea Suoma gielda Pirkanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Hattula, Hämeenlinna, Kangasala, Padasjoki ja Valkeakoski.
Gilit.
Epaala, Harhala, Huhtioinen, Huntila, Kaitamo, Kankahainen, Kantokylä, Kinnala, Kirpu, Kollola, Kotila, Kuisema, Kukkola, Kuuliala, Kärväntälä, Laitikkala, Lovensalo, Luikala, Myttäälä, Mälkilä, Mällinoja, Oksala, Onkkaala, Pappila, Pitkäjärvi, Pohjalahti, Ruokola, Ruotsila, Salmentaka, Sappee, Seitsye, Tauriala, Tausti, Tommola, Töyräniemi, Vuolijoki, Äimälä
Haltia, Luopioinen, Kuohijoki, Kyynärö, Padankoski, Puutikkala, Rautajärvi, Ämmätsä, Evinsalo, Kajantila, Kantola, Karviala, Kaukkala, Kouvala, Lemmettylä, Miemola, Mustilahti, Okerla, Sairiala, Säynäjärvi, Vahdermetsä


Petäjävesi.
Petäjävesi lea Suoma gielda Gaska-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Multia ja Uurainen.
Gilit.
Kintaus, Ylä-Kintaus, Pengerjoki, Metsäkulma, Kuivasmäki, Heikkilänperä, Töysänperä, Kukkaro


Pietarsaari.
Pietarsaari () lea Suoma gávpot Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Luoto, Pedersöre ja Uusikaarlepyy, lähellä sijaitsee myös Kokkola.
Gilit.
Keskusta (Centrum), Pohjoisnummi (Norrmalm), Skata, Itänummi (Östermalm), Länsinummi (Västermalm), Lontoo (London), Kittholma (Kittholmen), Luutavuori (Kvastberget), Ristikari (Korsgrundet), Leppäluoto, Alholma (Alholmen), Lapinneva (Lappfjärden), Kirkkoranta (Kyrkostrand), Kivilös, Ruusasholma (Rosasholmen), Kråkholma (Kråkholmen), Majaniemi (Bonäs), Oinaansaari, Otsolahti (Björnviken), Karhusaari (Björnholmen), Kaskiniemi (Svedjenabba), Skutnäs, Kisor, Kytömäki (Sveden), Vestersundinkylä (Vestersundsby), Kilisaari (Killingholmen), Permo, Peders, Etelänummi (Södermalm), Hietasalmi (Sandsund), Siikaluoto (Sikören), Läntelä (Västanpå), Pirilö, Itälä (Östanpå)


Perho.
Perho lea Suoma gielda Gaska-Pohjanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Alajärvi, Halsua, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Lestijärvi, Veteli ja Vimpeli.
Gilit.
Alajoki, Haukka, Humalajoki, Jänkä, Kirkonkylä, Kivelä, Kivikangas, Kellokoski, Kokkoneva, Korkiakangas, Korpela, Liukko, Mehtä-Poranen, Mustamaa, Mäkelä, Mökälä, Möttönen, Oksakoski, Peltokangas, Salamajärvi, Taipale


Orivesi.
Orivesi lea Suoma gávpot Pirkanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Juupajoki, Jämsä, Kangasala, Kuhmoinen, Ruovesi ja Tampere.
Gilit.
Attila, Eräslahti, Hakosalmi, Kirjasniemi, Koivisto, Koljonkanta, Kylänoja, Leväslahti, Löytäneva, Maunu, Mulkoila, Piittala, Puharila, Pääskylä, Raidisto, Ristijärvi, Rämesalo, Saviniemi, Solttila, Syväjärvi, Talviaistaipale, Tiihalanniemi, Tunkelo, Uuhiniemi, Vinkiä, Västilä.


Raisio.
Raisio () lea Suoma gávpot Varsinais-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Masku, Naantali, Rusko ja Turku.
Gilit.
Vaisaari, Varppeenseutu, Kerttula, Mahittula, Kuninkoja, Kuloinen, Ihala, Inkoinen, Nuorikkala, Pirilä, Somersoja, Tikanmaa, Paikkari, Kaanaa


Rauma (Suopma).
Rauma () lea Suoma gávpot Satakunta eanangottis. Dan rádjegielddat leat Eurajoki, Lappi, Laitila ja Pyhäranta.
Gilit.
Anttila, Haapasaari, Kaaro, Kauklainen, Kaukola, Kodisjoki, Kolla, Kortela, Kulamaa, Lappi, Monna, Nihattula, Ruona, Sorkka, Soukainen, Tarvola, Tiilivuori, Unaja, Uotila, Vasarainen, Vermuntila, Voiluoto


Ruovesi.
Ruovesi lea Suoma gielda Pirkanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Juupajoki, Mänttä-Vilppula, Orivesi, Tampere, Virrat ja Ylöjärvi.
Gilit.
Haapala, Hanho, Haukkamaa, Kekkonen, Jäminki, Jäminkipohja, Kauttu, Kukonpohja, Kurkikanta l. Vessari, Matalasalmi, Murole, Mustajärvi, Pajuskylä, Pekkala, Pihlajalahti, Pitkälä, Pohjaslahti, Rajalahti, Ritoniemi, Ruhala, Ruolahti, Räminki, Siikalahti, Syvinki, Tapio, Tuuhonen, Tuuhoskylä, Viljakkala, Visuvesi, Väärinmaja


Pyhäranta.
Pyhäranta lea Suoma gielda Varsinais-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Laitila, Rauma ja Uusikaupunki.
Gilit.
Hirslahti, Ihode, Kauhianpää, Kaukka, Kaunissaari, Kukola, Lahdenvainio, Nihtiö, Nuuski, Polttila, Radansuu, Reila, Reitula, Rihtniemi, Rohdainen, Santtio (Sandnäs), Valkama (Vitby), Varhokylä, Ylikylä (Överby)


Pomarkku.
Pomarkku () lea Suoma gielda Satakunta eanangottis. Dan rádjegielddat leat Kankaanpää, Merikarvia, Pori ja Siikainen.
Gilit.
Riutta, Honkakoski, Kiilholma (Kilholm), Kivijärvi, Laitila, Längelmäki, Tuunajärvi, Uusikylä (Hultet), Ruokejärvi, Haapakoski, Harjankoski


Oripää.
Oripää lea Suoma gielda Varsinais-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Loimaa, Pöytyä ja Säkylä.
Gilit.
Myllykylä, Latva, Maanpää, Makkarkoski, Oripää, Tanskila


Parainen.
Pargas () lea Suoma gávpot Varsinais-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Brändö, Sottunga, Kökar, Kimitoön, Sauvo, Kaarina, Turku, Naantali ja Kustavi.
Gilit.
Attu, Ali-Kirjala (Neder-Kirjala), Bjursäng, Björkö, Bläsnäs, Boda, Bodnäs, Bollböle, Bollstad, Brattnäs, Degerby, Domarby, Ersby, Fagerkulla, Fallböle, Finby, Gammelgård, Garsböle, Granvik, Grisböle, Gräggböle, Gunnarsnäs, Haraldsholm, Heisala, Håggais, Jermo, Kappeliranta (Kapellstrand), Kassor, Kirjala, Kojkulla, Kopparö, Kouppo, Kuitia (Qvidja), Kurckas, Kyrkäng, Koorlahti (Kårlax), Källvik, Lampis, Laplahti (Lapplax), Lemlahti (Lemlax), Levo, Lielahti (Lielax), Lillby, Lillmälö, Lofsdal, Loskarnäs, Mattholm, Mielisholma (Mielisholm), Munkbacka, Mutainen (Muddais), Myrby, Mågby, Mörkby, Mörkvik, Nilsby, Norrby, Nulto, Ontala (Åntala), Parsby, Pettby, Pikku-Tervo (Lilltervo), Pitå, Piukkala (Pjukala), Pyhänsuu, Pölsböle, Rövarnäs, Sandvik, Seivis, Siggnäs, Siltala (Sildala), Simonkylä (Simonby), Skogböle, Skråbbo, Skräbböle, Skyttala, Skyttböle, Skärmola, Sorpo, Storgård, Stormälö, Strandby, Sunnanberg, Sydmo, Sydänperä, Sysilahti (Sysilax), Såris, Söderby, Tara, Tennby, Tennäs, Tervsund, Toijois, Träskby, Vallis, Vannais, Vepo, Vidkulla, Våno, Västermälö, Ybbersnäs.


Parkano.
Parkano lea Suoma gávpot Pirkanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Ikaalinen, Jalasjärvi, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kihniö ja Ylöjärvi.
Gilit.
Yliskylä, Alaskylä, Kuivasjärvi, Lapinneva, Linnankylä, Nerkoo, Raivaluoma, Sydänmaa, Vahojärvi, Vuorijärvi, Aurejärvi, Kairokoski, Lamminkoski, Jokiharju, Jaakkolankylä, Pahkala.


Pori.
Pori () lea Suoma gávpot Satakunta eanangottis. Dan rádjegielddat leat Kankaanpää, Kokemäki, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Sastamala, Siikainen ja Ulvila.
Gilit.
Aittaluoto, Enäjärvi, Finpyy, Hakalanvainio, Hanhiluoto, Harmaalinna, Herrainpäivät, Herralahti, Hevosluoto, Honkaluoto, Huvilaranta, Hyvelä, Hyvelänviiki, Impola, Isojoenranta, Isokatava, Isomäki, Isosanta, Itätulli, Kaanaa, Kaanaankorpi, Kalaholma, Käppärä, Karhuluoto, Karhunpää, Karjaranta, Kartano, Kirjurinluoto, Kirrinsanta, Klasipruukki, Koivistonluoto, Koivula, Kotometsä, Kuninkaanhaka, Kyläsaari, Lahdenmaa, Länsimetsä, Lehtola, Leppäkorpi, Liikastenmäki, Liinaharja, Linna, Lotskeri, Lukkarinsanta, Luotsinmäki, Malminpää, Mäntylä, Mäntyluoto, Metallinkylä, Metsämaa, Mikkola, Murtosenmutka, Musa, Päärnäinen, Paarnoori, Palstakallio, Paratiisinmäki, Parkkiluoto, Perkko, Pietniemi, Pihlava, Pormestarinluoto, Raatimiehenluoto, Reposaari, Rieskala, Riihiketo, Ruosniemi, Salaplakkari, Sampola, Sunniemenranta, Susikoski, Tahkoluoto, Teljä, Tiilimäki, Tiilinummi, Tiiliruukki, Tikkula, Toejoki, Tuorsniemi, Tupala, Tuulikylä, Tyltty, Ulasoori, Uniluoto, Uusikoivisto, Uusiniitty, Vähäkatava, Vähärauma, Väinölä, Vanhakoivisto, Viikinäinen, Yyteri


Pöytyä.
Pöytyä () lea Suoma gielda Varsinais-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Aura, Eura, Lieto, Loimaa, Marttila, Mynämäki, Oripää ja Säkylä.
Gilit.
Auvainen, Ellinen, Helttula, Himainen, Jalkala, Juotola, Juva, Kantola, Karhunoja, Karinainen, Kaulanperä, Kaulansuu, Koivisto, Kolkkinen, Kulhua, Kumila, Lankkinen, Leisala, Mustanoja, Mäkiäinen, Naaranoja, Oja, Ordenoja, Paju, Pappila, Pihlava, Puho, Pöytyän Haveri, Raatikainen, Riihikoski, Taipalsaari, Vauranoja, Vistola
Karinainen, Kiukainen, Kyrö, Mäenpää, Närppi, Suutarla, Tilkanen
Heinijoki, Kajava, Keihäskoski, Kirkonkylä, Korkiakoski, Kurala, Kärrilä, Latvo, Lietsa, Mettäinen, Mykkälä, Mäenpää, Nokkala, Osa, Pramila, Tourula, Uusikartano, Vainionperä, Vimpa, Yläne, Ylänehaveri


Artjärvi.
Artjärvi (ruoŧagillii "Artsjö") lei gielda Suomas. Dál dat gullá Orimattilai


Asikkala.
Asikkala lea gielda Lulli-Suoma leanas Lahti eanangottis. Dan rádjegielddat leat Heinola, Hollola, Hämeenlinna, Lahti, Padasjoki ja Sysmä.
Gilit.
Anianpelto, Asikkalan kylä, Hillilä, Iso-Äiniö, Joenniemi, Kalkkinen, Keltaniemi, Kopsuo, Kurhila, Muikkula, Myllykselä, Paakkola, Pulkkila, Pätiälä, Reivilä, Riihilahti, Salo, Särkijärvi, Urajärvi, Vehkoo, Vesivehmaa, Viitaila, Vähimaa, Vähä-Äiniö


Elimäki.
Gilit.
Haapala, Hongisto, Huitila, Hämeenkylä, Joensuu, Jokela, Kesola, Koria, Koskisto (Teutkoski), Kulhua, Löytty, Metsäuoti (Mettuoli), Mettälä, Moisio, Mommola, Mustila, Myllylä, Mäkiselkä, Naaraoja (Naara), Nokkala, Peippola, Pitkäsilta, Porrassuo, Rahikkala, Ratula, Raussila, Soiniitty, Takamaa, Teuroinen, Villikkala, Vilppula, Värälä


Espoo.
Espoo () lea Suoma gávpot Uusimaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Vihti, Nurmijärvi, Vantaa, Helsinki, Kirkkonummi ja Kauniainen.


Forssa.
Forssa lea gávpot Lulli-Suoma leanas Kanta-Häme eanangottis. Dan rádjegielddat leat Jokioinen, Tammela, Humppila ja Urjala.
Gilit.
Haudankorva, Järvenpää, Kuhala, Kuusto, Linikkala, Lunttila, Talsoila, Vieremä


Hamina.
Hamina () lea gávpot Lulli-Suoma leanas Kymileagi eanangottis. Dan rádjegielddat leat Kotka, Kouvola, Luumäki, Miehikkälä ja Virolahti.


Hartola.
Hartola () lea Suoma gielda Päijät-Häme eanangottis Lulli-Suoma leanas. Hartola gullá Lahti guovlugildii. Hartola gielda vuođđuduvvui jagis 1784 go dat erohuvvui Sysmäs iežaset gieldan.
Dan rádjegielddat leat Heinola, Joutsa, Luhanka, Pertunmaa ja Sysmä.
Gilit.
Hangastaipale, Koitti, Kuivajärvi, Murakka, Nokka, Putkijärvi, Siltasuo, Vuorenkylä, Kumu, Kalhonkylä


Hattula.
Hattula lea gielda Lulli-Suoma leanas Kanta-Häme eanangottis. Dan rádjegielddat leat Hämeenlinna, Pälkäne ja Valkeakoski.
Gilit.
Hakimäki, Halkorpi, Hurttala, Hyrvälä, Ihalempi, Kalkkonen, Katinala, Kerälä, Kivijoki, Koski, Kouvala, Kärsälä, Leiniälä, Lepaa, Mervi, Metsänkylä, Mierola, Nihattula, Nummi, Parola, Parolannummi, Pekola, Pelkola, Pyhälahti, Rahkoila, Saari, Sattula, Takajärvi, Tenhiälä, Valtee, Ventola, Vuohiniemi


Heinola.
Heinola lea Suoma gávpotgielda Päijät-Häme eanangottis, Lulli-Suoma leanas. Heinola gullá Lahti guovlogildii. Heinola gielda vuođđuduvvui jagis 1776 ja dat oaččui gávpotárvvu jagis 1839.
Dan rádjegielddat leat Asikkala, Hartola, Iitti, Kouvola, Lahti, Mäntyharju, Pertunmaa ja Sysmä.


Hausjärvi.
Hausjärvi lea gielda Lulli-Suoma leanas Kanta-Häme eanangottis. Dan rádjegielddat leat Hyvinkää, Hämeenlinna, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Mäntsälä ja Riihimäki.
Gilit.
Erkylä, Hamina, Hausjärvi, Hikiä, Kara, Karhi, Kilpiälä, Kiipula, Kuru, Lavinto, Maitoinen, Oitti, Puujaa, Rastila, Rutajärvi, Ryttylä, Selänoja, Syvänoja, Tarinmaa, Torhola, Turenki, Turkhauta, Vantaa


Parikkala.
Parikkala lea Suoma gielda Lulli-Gárjila eanangottis. Dan rádjegielddat leat Kitee, Rautjärvi, Ruokolahti ja Savonlinna.
Gilit.
Akonpohja, Honkakylä, Joukio, Järvenpää, Kangaskylä, Kaukola, Kesusmaa, Kinnarniemi, Kirjavala, Koitsanlahti, Kummunkylä, Lamminkylä, Maironiemi, Melkoniemi, Mikkolanniemi, Mäntylahti (Mentalahti), Särkisalmi, Niukkala, Oravaniemi, Poutala, Rasvaniemi, Rautalahti, Saarenkylä, Savikumpu, Tarnala, Tiviä, Tyrjä ja Uukuniemi


Janakkala.
Janakkala lea gielda Lulli-Suoma leanas Kanta-Häme eanangottis. Dan rádjegielddat leat Hausjärvi, Loppi, Riihimäki ja Hämeenlinna.
Gilit.
Harviala, Heinäjoki, Hiisi, Hyvikkälä, Jokimaa, Kerkkola, Kernaala, Kiipula, Kiri, Koljala, Leppäkoski, Löyttymäki, Mallinkainen, Melkkola, Napiala, Punkka, Rehakka, Saloinen, Sauvala, Tarinmaa, Tanttala, Tervakoski, Turenki, Uhkoila, Virala, Vähikkälä


Kauniainen.
Kauniainen lea Suoma gávpot Uusimaa eanangottis. Dan rádjegielda lea Espoo.


Nurmijärvi.
Nurmijärvi lea gielda Lulli-Suoma leanas Helssega eanangottis. Dan rádjegielddat leat Espoo, Vantaa, Tuusula, Hyvinkää ja Vihti.
Gilit.
Herunen, Kirkonkylä, Klaukkala, Korpi, Korven asema, Leppälampi, Lepsämä, Lintumetsä, Metsäkylä, Myllykukko, Mäntysalo, Nukari, Numlahti, Nummenpää, Palojoki, Perttula, Raala, Rajamäki, Röykkä, Suomies, Uotila ja Valkjärvi


Kotka.
Kotka lea gávpot Lulli-Suoma leanas Kymileagi eanangottis. Dan rádjegielddat leat Hamina, Pyhtää ja Anjalankoski.


Hämeenlinna.
Hämeenlinna () lea gávpot Lulli-Suoma leanas Kanta-Häme eanangottis. Dan rádjegielddat leat Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski.


Humppila.
Humppila dahjege Humppilan kunta lea Suoma gielda Lulli-Suoma leanas Kanta-Häme eanangottis. Humppila gielda gullá Forssa guovlugildii. Humppila rádjegielddat leat Forssa, Jokioinen, Ypäjä, Loimaa, Punkalaidun ja Urjala.
Gilit.
Huhtaa, Humppila, Koivisto, Murto, Taipale, Venäjä


Suomenniemi.
Suomenniemi lea gielda Lulli-Suoma leanas Lulli-Gárjila eanangottis. Dat gullá Oarje-Saimaa guovlogildii.


Savitaipale.
Savitaipale lea gielda Lulli-Gárjila eanangottis. Dat gullá Lappeenranta guovlogildii. Dan rádjegielddat leat Kouvola, Lemi, Luumäki, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, ja Taipalsaari.
Gilit.
vola, Heituinlahti, Hyrkkälä, Jokeinmaa, Kaihtula, Karhula, Kaskeinkylä, Kaulio (Kauliala), Kokkola, Korhola, Korpela, Koskeinkylä, Kuivanen, Kunttula, Kurhila (Järviä), Kylliälä, Kärpänen, Laari, Laksiainen, Lamminpää, Lavikanlahti, Luotola, Luotolahti, Lyytikkälä, Marttila, Monola, Niinimäki, Partakoski, Paukkula (Paukkunen), Peltoinlahti, Pettilä, Purtoismäki, Pöntylä, Rahikkala, Rantala, Ratasalo, Savitaipale, Solkeinkylä, Susivuori, Säänjärvi, Tukiala, Uiminniemi, Valkolanmäki, Virmajärvi, Välijoki


Loppi.
Loppi lea gielda Lulli-Suoma leanas Kanta-Häme eanangottis. Dan rádjegielddat leat Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Karkkila, Riihimäki, Tammela ja Vihti.
Gilit.
Hunsala, Joentaka, Kormu, Launonen, Loppi, Läyliäinen, Ourajoki, Pilpala, Räyskälä, Sajaniemi, Salonkylä, Teväntö, Topeno, Vojakkala


Miehikkälä.
Miehikkälä lea gielda Lulli-Suoma leanas Kymileagi eanangottis. Dan rádjegielddat leat Hamina, Kouvola, Lappeenranta, Luumäki ja Virolahti.
Gilit.
Hauhia, Hurttala, Kaitai, Kylmälä, Laisniemi, Lapjärvi, Muurikkala, Muurola, Pitkäkoski, Purho, Saivikkala (kirkonkylä), Salo-Miehikkälä, Suur-Miehikkälä.


Kirkkonummi.
Kirkkonummi () lea gielda Lulli-Suoma leanas Helssega eanangottis. Dan rádjegielddat leat Espoo, Vihti ja Siuntio..
Gilit.
Abramsby, Abrasinmäki, Bergstad, Bondarby, Bro, Båtvik, Böle, Domvik, Dåvits, Edis, Edö, Eestinkylä (Estby), Evitskog, Finnby, Finnsbacka, Friggesby, Gesterby, Grundträsk, Gumbacka, Gunnarsby, Gunnarskulla, Haapajärvi, Haukipää, Heikkilä (Hindersby), Hila, Hilabäck, Hirsala, Honskby, Hullus, Häggesböle, Hällnäs, Ingels, Ingvalsby, Jerikonmäki (Jerikobacken), Jolkby, Jorvas, Junckars, Järsö, Kaljärvi, Kantohaka (Stubbhagen), Kantvik, Karuby, Kattholm, Kauhala, Killinmäki (Gillobacka), Kirkkolaakso (Kyrkdalen), Kirkkonummen keskusta (Kyrkslätt centrum), Knopps, Kolsari (Kolsarby), Korkkulla, Koski, Kurkisto, Kuusala (Kusas), Kvis, Kylmälä, Kyrkvalla, Kärras, Laajakallio (Bredberg), Laitamaa, Lapinkylä (Lappböle), Leivola, Lill-Estby, Lill-Kantskog, Lindal, Loviselund, Luoma (Bobäck), Långstrand, Långvik, Masala (Masaby), Mattby, Medvastö, Munkinmäki (Munkkulla), Myllykylä (Kvarnby), Navala, Neidonkallio (Jungfruberg), Nissniku, Nägels, Näse, Oitmäki (Oitbacka), Pappilanmäki (Prästgårdsbacken), Petäjärvi, Peuramaa (Hjortlandet), Piispankylä (Biskopsböle), Pilvijärvi, Pippurn, Porkkala (Porkala), Rajakumpu (Råkulla), Ravals, Rilax, Sarvvik, Sepänkannas (Smedsnäs), Sepänkylä (Smedsby), Sevals, Skinnars, Smeds-Edö, Sperrings, Storkansskog, Storms, Strömsby, Stubbans, Sundsberg, Svartvik, Sävvalla, Tammikylä (Ekby), Tanskarla (Danskarby), Tolsa (Tolls), Torsvik, Toukolahti (Majvik), Träskby, Upinniemi (Obbnäs), Vasikkahaka (Kalvhagen), Veikkola, Veklahti (Vecklax), Vitträsk, Vols, Vuohimäki (Getberg), Vårnäs, Värby, Ytterkurk, Ådbäck, Ängvik, österby, Överby, Överkurk


Hollola.
Hollola lea gielda Lulli-Suoma leanas Lahti eanangottis. Dan rádjegielddat leat Asikkala, Hausjärvi, Hämeenlinna, Lahti, Kärkölä ja Orimattila.
Gilit.
Herrala, Kirkonkylä, Kukkila-Kalliola, Paimela, Pyhäniemi, Miekkiö, Nostava, Salpakangas, Sairakkala, Vainio-Korpikylä


Orimattila.
Orimattila lea gávpot Lulli-Suoma leanas Lahti eanangottis. Dan rádjegielddat leat Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Lapinjärvi, Myrskylä, Mäntsälä ja Pukkila.
Gilit.
Heinämaa, Henna, Karkkula, Keituri, Kuivanto, Leitsamaa, Luhtikylä, Mallusjoki, Niemi (Niemenkylä), Niinikoski, Pakaa, Pennala, Ruha, Sammalisto, Terriniemi, Tuorakka, Tönnö, Viljamaa, Viljaniemi ja Virenoja


Lappeenranta.
Lappeenranta () lea Suoma gávpot Lulli-Gárjila eanangottis. Dan rádjegielddat leat Imatra, Lemi, Luumäki, Miehikkälä, Ruokolahti ja Taipalsaari.
Gilit.
Annikkala, Anola (Joutseno), Anola (Lappee), Antamoinen, Armila, Eiskola, Haapajärvi, Haikala, Hanhijärvi, Hanhikemppi, Hartikkala, Haukilahti, Hietala, Hiivaniemi, Hirvisaari, Hujakkala, Hurtanmaa, Hyttilä (Lappee), Hyttilä (Säkkijärvi), Hyvättilä, Hyypiälä, Hämäläisenkylä, Häsälä, Ihaksela, Ihalainen, Iitiä, Illottula, Jokela, Joutseno, Juvakkala, Jänhiälä, Kahila, Kallola, Kanalampi, Kansola, Karhula, Karhusjärvi, Karjalaisenkylä, Karkkola, Karsturanta, Kasukkala, Kattelus, Kauskila, Kemppilä, Kesola, Kiiala, Kilpiänsaari, Kohoniemi, Kokkila, Kontu, Korkia-aho, Korvenkanta, Korvenkylä, Kotola, Kourula, Kourulanmäki, Kouvola, Kuurmanpohja, Kähärilä (Joutseno), Kähärilä (Lappee), Kähärilä (Nuijamaa), Kälvelä, Kärki, Laakkola, Laapio, Lahnajärvi, Laihala, Laihia, Lappeenranta, Lapvesi, Lasola, Lauritsala, Lavola (Lappee), Lavola (Säkkijärvi), Lempiälä, Lensula, Leppälä, Liikka, Lipiälä (Joutseno), Lipiälä (Lappee), Loukola, Luukkala, Luukulkkula, Lyytikkälä, Maajärvi, Marttila, Melkola, Meltola, Mentula, Metsäkansola, Mietinsaari, Mikonsaari, Monola, Montola, Mustola, Muukkola, Muurola, Myllylä, Myllärilä, Myrä, Mäkelä, Nevala, Nuijamaa, Nurmela, Nyrhilä, Nyrkkölä, Oikkola, Ojala, Paakkala, Pahloinen, Pajarila, Parjala, Parkkarila, Partala, Pelkola, Penttilä (Joutseno), Penttilä (Lappee), Piutula, Pohjola, Purala, Pätilä, Rantala, Rapattila, Rapattilajärvenpää, Rasola, Ravattila, Rikkilä, Roiskola, Ruohiala, Ruokola, Rutola, Ryösölä, Saarniala, Saikkola, Saviniemi, Seppälä, Sinkkola, Sirkjärvi, Skinnarila, Soljola, Suikinsilta, Sunila, Suokumaa, Suomalainen, Suurkorva, Säämälä, Taalikkala, Tapavainola, Temola, Tiimola, Timperilä, Tirilä, Tiuruniemi, Toikkala, Toivarila, Tujula (Joutseno), Tujula (Lappee), Tukiala, Turkkila, Törölä, Vainikkala, Vesikkola, Vihtola, Vilkjärvi, Villala, Virkkilä, Väkevälä, Ylijärvi, Yllikkälä


Pukkila.
Pukkila "(ruoŧagillii Buckila)" lea Suoma gielda Lulli-Suoma leanas.


Kouvola.
Kouvola lea gávpot Lulli-Suoma leanas Kymileagi eanangottis. Dan rádjegielddat leat Hamina, Heinola, Iitti, Kotka, Lapinjärvi, Loviisa, Luumäki, Miehikkälä, Mäntyharju, Pyhtää ja Savitaipale.
Gilit.
Aitomäki, Anjala, Elimäen kirkonkylä, Etelä-Elimäki, Inkeroinen, Jaalan kirkonkylä, Kaipiainen, Kangasranta, Kankaro, Käpylä, Kaunisnurmi, Keltakangas, Keltti, Kiehuva, Koria, Korjala, Kuusankoski, Kymintehdas, Lehtomäki, Mielakka, Myllykoski, Niinistö, Pilkanmaa, Pohjois-Elimäki, Pohjois-Jaala, Saarento-Jokela, Sarkola, Sippola, Suur-Selänpää, Tornionmäki, Tykkimäki, Ummeljoki, Utti, Vahtero, Valkealan kirkonkylä, Valkealan Oravala, Voikkaa, Vuohijärvi


Riihimäki.
Riihimäki lea gávpot Lulli-Suoma leanas Kanta-Häme eanangottis. Dan rádjegielddat leat Janakkala, Hausjärvi, Hyvinkää ja Loppi.
Gilit.
Arolampi, Erkylä, Herajoki, Hiivola, Kara, Karhi, Kernaala, Kormu, Kytäjärvi, Kytöjärvi, Ryttylä, Vantaa


Imatra.
Imatra lea Suoma gávpot Lulli-Gárjila eanangottis. Dan rádjegielddat leat Lappeenranta ja Ruokolahti.


Hämeenkoski.
Hämeenkoski lea gielda Lulli-Suoma leanas Lahti eanangottis. Dan rádjegielddat leat Asikkala, Hausjärvi, Hollola, Hämeenlinna ja Kärkölä.
Gilit.
Etola, Hankala, Huhti, Huljala, Hyrkkälä, Hyväneula, Järvenpää, Kaunkorpi, Koski, Käikälä, Leiniälä, Miehola, Padonmaa (Palomaa), Porvola, Putula, Pätilä, Saapas, Tenhiälä, Toijala, Töykkylä.


Padasjoki.
Padasjoki lea gielda Lulli-Suoma leanas Lahti eanangottis. Dan rádjegielddat leat Asikkala, Hämeenlinna, Kangasala, Kuhmoinen, Pälkäne ja Sysmä.
Gilit.
Ala-Porasa, Arrakoski, Hirtniemi, Ilmoila, Jokioisen Saksala, Kaila, Kaurate, Keskusta, Koiravuori, Laivaranta, Mainiemi, Neroskulma, Palsa, Porasa, Purola, Savikko, Seitniemi, Romo, Tarus, Taulu, Vähäsalo


Lemi.
Lemi lea Suoma gielda Lulli-Gárjila eanangottis. Dat gullá Lappeenranta guovlugildii. Dan rádjegielddat leat Hamina, Kouvola, Lappeenranta, Lemi, Miehikkälä ja Savitaipale. Dan rádjegielddat leat.
Gilit.
Ahtiala, Hakulila, Heikkilä, Huttula, Hyvärilä, Iitiä, Juuresaho (ent. Remunen), Juvola, Kaamanniemi, Kuukanniemi, Kapiala, Keskisenpää, Korpela, Kurkela, Kärmeniemi, Laakkola, Lavola, Merenlahti, Metsola, Mikkola, Mikonharju (kuuluu Iitiän kylään), Nisola, Nuppola, Olkkonen, Parkkola, Pöllölä, Ruohiala, Ruomi, Sairala, Sorvarila, Suomalainen, Suoniala, Suontakainen, Sutela, Taipale, Tevaniemi, Torvenniemi, Tuomelanpelto (kuuluu myös Iitiään), Turku, Uiminniemi, Urola, Vainikkala, Välikangas, Värtölä


Iitti.
Iitti lea gielda Lulli-Suoma leanas Kymileagi eanangottis. Dan rádjegielddat leat Elimäki, Heinola, Jaala, Kuusankoski, Lahti, Lapinjärvi ja Orimattila.
Gilit.
Anttila, Haapakimola, Haapalahti, Haukkala, Hiisiö, Huhdasjärvi,Huutotöyry, kirkonkylä, Isokylä, Jokue, Kalaksue, Kauramaa, Kausala (Kausansaari), Koliseva, Konttila, Koskenniska, Kukonoja, Kuukso, Kuusanniemi, Kymentaka (Kymentausta), Kyrönkylä, Kyöperilä, Leppäniemi, Lyöttilä, Mankala, Maunuksela, Muikkula, Munakallio, Myllytöyry, Niinimäki, Nirvinen, Palojärvi, Parikka, Pentinmäki, Perheniemi, Piilahti, Pyörylä, Radansuu, Ruokoniemi, Saaranen, Salonsaari, Sampola, Savijoki, Siikakoski, Sitikkala, Säkkilänmaa, Säyhtee, Sääskjärvi, Taasia, Tapola, Tillola, Vuolenkoski, Väärtti.


Hyvinkää.
Hyvinkää () lea Suoma gávpot Uusimaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Riihimäki, Hausjärvi, Mäntsälä, Tuusula, Nurmijärvi, Vihti ja Loppi.
Gilit.
Ahdenkallio, Hakakallio, Hakala, Hakalanmäki, Hyvinkäänkylä, Kallionoppo, Kapula, Kaukas, Kirjavatolppa, Kittelä, Kruununpuisto, Kuumola, Kytäjä, Martinlehto, Martti, Metsäkalteva, Mustamännistö, Mäkivehkoja, Nummenkärki, Nummenmäki, Paavola, Parantola, Sahanmäki, Sveitsi, Takoja, Tanssikallio, Tapainlinna, Tehdas, Vanhamylly, Vehkoja, Vieremä, Viertola


Lohja.
Lohja () lea gielda Lulli-Suoma leanas Helssega eanangottis. Dan rádjegielddat leat Inkoo, Karkkila, Raasepori, Salo, Siuntio, Somero, Tammela ja Vihti.
Gilit.
Ahtiala, Askola, Hermala, Hietainen, Hiittinen, Hongisto, Ikkala, Immula, Iso-Teutari (ruots. Stortötar), Jalassaari, Jantoniemi, Kaijola, Karnainen, Karstu, Kirkniemi (ruots. Gerknäs), Kirkonkylä (ruots. Kyrkstad), Kittilä (ruots. Kittfall), Koikkala, Koski, Kouvola, Kukkumäki (ent. Luttula[45], ruots. Jönsböle), Kunnarla[40] (ruots. Gunnars), Kutsila, Laakspohja (ruots. Laxpojo), Lehmijärvi, Lieviö (ruots. Skräddarskog), Lohjankylä, Lylyinen, Maikkala, Maksjoki, Marttila, Moisio, Muijala, Mynterlä (ruots. Mynderlä), Nummenkylä, Nummi, Näätälä (ruots. Mårbacka), Ojamo, Osuniemi (ruots. Orsnäs), Outamo, Paavola, Paksalo, Paloniemi, Pappila, Pauni, Pietilä, Piispala (ruots. Biskopsnäs), Pulli, Pusula, Routio, Röylä, Seppälä, Skraatila, Suittila, Talpela, Torhola, Vaanila, Vallaa, Vanhakylä, Vappula, Varola, Vasarla, Veijola (ruots. Vejby), Ventelä, Virkkala (ruots. Virkby), Vohloinen, Vähä-Teutari (ruots. Lilltötar).


Rautjärvi.
Rautjärvi lea Suoma gielda Lulli-Gárjila eanangottis. Dan rádjegielddat leat Elisenvaara, Hiitola ja Leningrad.
Gilit.
Haakanala, Hallilanmäki, Hiivaniemi, Hinkkala, Hynnilä, Ilmee, Jurvala, Kalpiala, Kekäleniemi, Kokkola, Kopsala, Korjola, Korpijärvi, Lankila, Latvajärvi, Miettilä, Niskapietilä, Partila, Pirhola, Purnujärvi, Rautjärvi, Siisiälä, Torsansalo, Uimola, Untamo, Viimola, Vähikkälä


Ylämaa.
Ylämaa lea gielda Lulli-Suoma leanas Lulli-Gárjila eanangottis. Dat gullá Oarje-Saimaa guovlogildii.


Pyhtää.
Pyhtää () lea gielda Lulli-Suoma leanas Kymileagi eanangottis. Dan rádjegielddat leat Loviisa, Kotka ja Kouvola.
Gilit.
Ahvenkoski (Abborfors), Alakylä (Nerbyn), Haavisto, Harjunkylä, Heinlahti (Heinlax), Hinkapyöli (Hinkaböle), Hirvikoski (Österhirvikoski), Huutjärvi, Itäkirkonkylä (Österkyrkoby), Itämyllykylä (Österkvarnby), Jonakorpi (Bjånakärret), Kangas, Kaunissaari (Fagerö), Kiviniemi (Lillkuppis), Loosari/Loosaari (Klåsarö), Länsikirkonkylä (Västerkyrkoby), Länsikylä (Västerby/Västerkuppis), Länsimyllykylä (Västerkvarnby), Malmi (Malm), Metsäkylä (Skogsbyn), Munapirtti (Mogenpört), Pirtnuora (Pörtnor), Purola (Svartbäck), Roonas (Rånäs), Siltakylä (Broby/Storkuppis), Struka (Stråka), Tuuski (Tuskas), Ulkokylä (Utby), Vastila, Ylikylä (Uppbyn)


Karkkila.
Karkkila () lea Suoma gávpot Uusimaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Lohja, Loppi, Tammela ja Vihti.
Gilit.
Ahmoo, Alimmainen, Haavisto, Järvenpää, Karkkila, Nyhkälä, Siikala, Tuorila, Vaskijärvi, Vattola ja Vuotinainen.


Järvenpää.
Järvenpää () lea Suoma gávpot Uusimaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Mäntsälä, Sipoo ja Tuusula.
Gilit.
Haarajoki, Isokytö, Jamppa, Kaakkola, Keskusta, Kinnari, Kyrölä, Lepola, Loutti, Mikonkorpi, Mylly, Nummenkylä, Pajala, Peltola, Pietilä, Pöytäalho, Ristinummi, Satukallio, Satumetsä, Saunakallio, Sorto, Terhola, Terioja, Vanhakylä, Wärtsilä


Jokioinen.
Jokioinen () lea gielda Lulli-Suoma leanas Kanta-Häme eanangottis. Dan rádjegielddat leat Tammela, Somero, Ypäjä ja Humppila.
Gilit.
Haapaniemi, Jokioinen, Jänhijoki, Kiipu, Latovainio, Minkiö, Niemi, Pellilä, Rehtijärvi, Vaulammi


Ruokolahti.
Ruokolahti lea Suoma gielda Lulli-Gárjila eanangottis. Dan rádjegielddat leat Imatra, Lappeenranta, Parikkala, Puumala, Rautjärvi, Savonlinna, Sulkava ja Taipalsaari.
Gilit.
Aisaniemi, Anteroisenmäki, Eräjärvi, Haikola, Haloniemi, Hauklappi, Heinärikkilä, Huhtanen, Hyrkäs, Hännilä, Härskiänsaari, Hölmölä, Hörkkölä, Ilmajärvi, Immala, Inkilänmäki, Junnikkala, Jurvala, Jälkölä, Kaiturinpää, Kalholampi, Kaljula, Kalpiala, Karhula, Kattelus, Kekäleenmäki, Kemppilä, Kesselilä, Kietävälä, Kiurula, Kopsala, Korjola, Kotaniemi, Kouvola, Kuokkalampi, Kuopiola, Kurjala, Kurrola, Käkölä, Kärinkäniemi, Laamala, Lassila, Lempiälä, Matikkala, Mattarila, Mustakulkkula, Mäkelä, Mälkiälä, Mättölä, Narsakkala, Niuvanmaa, Pohja-Lankila, Poitsilanmaa, Puntala, Puttola, Pönniälä, Rahikkala, Rahkola, Rasila, Rautiala, Rautionmaa, Rehula, Reinikkala, Revonniemi, Ronkolanmäki, Sarajärvi, Savilahti, Siisiälä, Siitola, Soinila, Suikkala, Sutela, Suurpää, Syyspohja, Tarkkola, Terävälä, Tetriniemi, Toiviala, Torsansalo, Torsantaka, Tuomala, Utula, Vaittila, Valtola, Vehviälä, Vertalansalmi, Virmutjoki, Vuoksenniska, Vuosalmi


Kerava.
Kerava lea gávpot Lulli-Suoma leanas Helssega eanangottis. Dan rádjegielddat leat Vantaa, Tuusula ja Sipoo.


Luumäki.
Luumäki lea Suoma gielda Lulli-Gárjila eanangottis. Dat gullá Lappeenranta guovlugildii. Dan rádjegielddat leat Hamina, Kouvola, Lappeenranta, Lemi, Miehikkälä ja Savitaipale.
Gilit.
Anjala, Antikkala, Askola, Ellola (Ellonen), Haimila, Heikkilä, Heimala, Hermunen, Hietamies, Himottula (Taina), Hirvikallio, Huomola, Huopainen, Husula, Hyyrylä, Iihola, Inkilä, Junttola, Jurvala, Juurikkala (Juurikas), Kaitjärvi, Kannuskoski, Kelvelä, Keskinen, Kiurula, Kiviniemi, Kokkola, Kolppola, Kontula, Koskela, Kähölä, Laapas, Lakkala (Lakka), Laukkala (Laukas), Lensula, Luotola, Marttila (Taavetti), Mentula, Metsola, Multiala, Munne (Munteenkylä), Niemi, Nokkala, Nuppola, Nurmiainen, Näppi, Okkola, Orkola, Parola, Pitkäpää, Pukkila (Pukki), Pätärilä, Rantala, Saareks, Saarits, Saksala, Salmi, Sarkalahti, Sarvilahti, Siiropää, Sirkjärvi, Suoanttila, Suoknuuti, Suonpohja, Sydänmaanlakka, Taina, Tapavainola, Taukaniemi, Toikkala, Uro, Vainonen, Venäläinen, Viuhkola


Kärkölä.
Kärkölä lea gielda Lulli-Suoma leanas Lahti eanangottis. Dan rádjegielddat leat Hausjärvi, Hollola, Hämeenlinna, Mäntsälä ja Orimattila.
Gilit.
Järvelä, Nummenkulma, Hevonoja, Hongisto, Hähkäniemi, Iso-Sattiala, Karvala, Kirkonkylä, Lappila, Maavehmaa, Marttila, Uusikylä, Vähä-Sattiala


Lahti.
Lahti () lea Suoma gávpotgielda Lulli-Suoma leanas, Päijät-Häme eanangottis. Lahti gávpot gullá Lahti guovlugildii. Dan rádjegielddat leat Asikkala, Heinola, Hollola, Iitti ja Orimattila.


Mäntsälä.
Mäntsälä lea gielda Lulli-Suoma leanas Helssega eanangottis. Dan rádjegielddat leat Kärkölä, Orimattila, Pukkila, Askola, Pornainen, Sipoo, Järvenpää, Tuusula, Hyvinkää ja Hausjärvi.


Pornainen.
Pornainen lea gielda Lulli-Suoma leanas Helssega eanangottis. Dan rádjegielddat leat Askola, Mäntsälä, Porvoo ja Sipoo.
Gilit.
Halkia, Metsäkylä, Hevonselkä, Kirveskoski, Kupsenkylä, Laha, Laukkoski


Ruotsinpyhtää.
Ruotsinpyhtää (ruoŧagillii "Strömfors") lei gielda Suomas.


Valkeala.
Gilit.
Aitomäki, Anttila, Haimila, Heikkilä, Hevosoja, Inkerilä, Jokela, Joutjärvi, Karhula, Kinansaari, Kipparila, Kirkonkylä, Kourula, Kuivala, Kääpälä, Lipiälä, Mattila, Miettula, Multamäki, Niinistö, Oravala, Parola, Pihlajasaari, Pyöriälä, Pyötsiälä, Rautjärvi, Ruotsula, Rämälä, Saarento, Selänpää, Sorsala, Toikkala, Uro, Utti, Tuohikotti, Vekaranjärvi, Vuohijärvi


Tammela.
Tammela lea gielda Lulli-Suoma leanas Kanta-Häme eanangottis. Dan rádjegielddat leat Forssa, Hämeenlinna, Jokioinen, Karkkila, Lohja, Loppi, Somero ja Urjala.
Gilit.
Hevoniemi, Hykkilä, Häiviä, Kallio, Kankainen, Kaukjärvi, Kaukola, Kuuslammi, Kytö, Letku, Liesjärvi, Lunkaa, Mustiala, Myllykylä, Ojainen, Pappila, Patamo, Pikonkorpi, Porras, Riihivalkama, Saari, Sukula, Susikas, Talpia, Tammela, Teuro, Torajärvi, Torro


Sysmä.
Sysmä lea Suoma gielda Päijät-Häme eanangottis Lulli-Suoma leanas. Sysmä gullá Lahti guovlugildii. Sysmä vuođđuduvvui jagis 1442 go dat erohuvvui Hollolas iežas gieldan.
Dan rádjegielddat leat Asikkala, Hartola, Heinola, Kuhmoinen, Luhanka ja Padasjoki.
Gilit.
Joutsjärvi, Karilanmaa, Kinnarila (Skinnarila), Koivisto, Käenmäki (Tikkala), Liikola, Nikkaroinen, Nuoramoinen, Onkiniemi, Otamo, Palvala, Rapala, Ravioskorpi, Saarenkylä, Soiniemi, Suurkylä, Särkilahti, Taipale, Toivola, Valittula, Vintturi, Virtaa ja Voipala (Suopelto).


Taipalsaari.
Taipalsaari lea gielda Lulli-Suoma leanas Lulli-Gárjila eanangottis. Dat gullá Lappeenranta guovlugildii. Gieldda viidodat lea 759 km² mas 357 km² lea sisčázádagat. Gielddas ássa measta 4800 ássi ja gieldda olmmoščoahkkisvuohta lea 14 ássi/km². Dan rádjegielddat leat Lappeenranta, Lemi, Puumala, Ruokolahti ja Savitaipale. Taipalsaari gielda lea vuođđuduvvon jagis 1571.
Gilit.
Ahokkala, Ampujala, Haikkaanlahti, Haikola, Halila, Heikkola, Herttuala, Illukansaari, Jauhiala, Kannus, Karhula, Karhunpää, Kattelussaari, Ketvele, Kilkinsaari, Kilpiänsaari, Kirkonkylä, Kirvesniemi, Konstu, Kuhala, Kuikkala, Kurenlahti, Kurenniemi, Kurhila, Kutila, Kyläniemi, Laukniemi, Lehtola, Levänen, Liukkola, Merenlahti, Muukkola, Märkälä, Nieminen, Olkkola, Paakkola, Paarmala, Pakkala, Peltoi, Pönniälä, Rehula, Reinikkala, Saikkola, Saimaanharju, Solkeinkylä, Telkkälä, Vainikkala, Viskarila, Vitsai


Siuntio.
Siuntio () lea gielda Lulli-Suoma leanas Helssega eanangottis. Dan rádjegielddat leat Inkoo, Kirkkonummi, Lohja ja Vihti.


Vihti.
Vihti () lea gielda Lulli-Suoma leanas Helssega eanangottis. Dan rádjegielddat leat Karkkila, Loppi, Hyvinkää, Nurmijärvi, Espoo, Kirkkonummi, Siuntio ja Lohja.
Gilit.
Haapkylä, Haimoo, Huhmari, Hulttila, Hynnälä, Härkälä, Härköilä, Härtsilä, Irjala, Jokikunta, Jättölä, Kaharla, Kaukola (Kaukoila), Kauppila, Kirvelä, Kirkonkylä, Koikkala, Korppila, Kotkaniemi, Kourla, Köykkälä, Lahnus, Lahti, Lankila, Leppärlä, Lusila, Maikkala, Metsäkylä, Merramäki, Moksi, Niemenkylä, Niemi, Niuhala, Nummela, Oinasjoki, Ojakkala, Olkkala, Ollila, Oravala, Otalampi, Pakasela, Palojärvi, Pappila, Pietilä, Pääkslahti, Ridal, Ruskela, Salmi, Selki, Siippoo, Suksela, Suontaka, Taipale, Tarttila, Tervalampi, Torhola, Tuohilampi, Vanhala, Vanjoki, Vanjärvi, Veikkola, Vesikansa, Vihtijärvi, Vähäkylä


Sipoo.
Sipoo () lea gielda Lulli-Suoma leanas Helssega eanangottis. Dan rádjegielddat leat Helsinki, Vantaa, Kerava, Tuusula, Järvenpää, Porvoo, Pornainen ja Mäntsälä.
Gilit.
Söderkulla, Broböle, Eriksnäs, Gesterby, Gumbostrand, Hangelby, Hindsby, Herrala (Hertsby), Immersby, Kalkkiranta (Kalkstrand), Kallbäck, Kirkonkylä (Kyrkoby), Kärr, Linnanpelto (Borgby), Löparö, Majvik, Martinkylä (Mårtensby), Massby, Myyras (Myras), Nevas, Nikkilä (Nickby), Pigby, Savijärvi, Simsalo (Simsalö), Skräddarby, Spjutsund, Svartböle, Talma (Tallmo), Träskby, Box, Västerskog, Etelä-Paippinen (Södra Paipis), Pohjois-Paippinen (Norra Paipis)


Virolahti.
Virolahti () lea gielda Lulli-Suoma leanas Kymileagi eanangottis. Dan rádjegielddat leat Hamina ja Miehikkälä.
Gilit.
Alapihlaja, Ala-Urpala, Eerikkälä, Hailila, Hanski, Hellä (Heligby), Hämeenkylä (Tavastby), Häppilä, Järvenkylä, Kattilainen, Kiiskilahti, Kirkonkylä, Klamila, Koivuniemi, *Koskela, Koskelanjoki, Kotola, Kurkela, Laitsalmi, Länsikylä (Flonckarböle), Martinsaari, Mattila, Mustamaa, Nopala, Orslahti, Paatio (Båtö, Patio), Pajulahti, Pajusaari, *Pitkäpaasi, Pyterlahti, Ravijoki, Ravijärvi, Reinikkala, Rännänen (Grennäs), Sydänkylä (Kallfjärd), Säkäjärvi (Seekeirffby), Tiilikkala, Vaalimaa (Vaderma), Vilkkilä, Virojoki, Yläpihlaja, Ylä-Urpala


Vantaa.
Vantaa () lea gielda Lulli-Suoma leanas Helssega eanangottis. Dan rádjegielddat leat Tuusula, Kerava, Sipoo, Helsinki, Espoo ja Nurmijärvi.
Gilit.
Linnainen, Hämevaara, Hämeenkylä, Vapaala, Varisto, Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaakso, Vantaanlaakso, Askisto, Petikko
Piispankylä, Keimola, Kivistö, Lapinkylä, Myllymäki, Vestra, Luhtaanmäki, Riipilä, Seutula, Kiila
Ylästö, Viinikkala, Tammisto, Pakkala, Veromies, Lentokenttä
Hiekkaharju, Tikkurila, Jokiniemi, Viertola, Kuninkaala, Simonkylä, Hakkila, Ruskeasanta, Koivuhaka, Kirkonkylä
Koivukylä, Ilola, Asola, Rekola, Havukoski, Päiväkumpu
Matari, Korso, Mikkola, Metsola, Leppäkorpi, Jokivarsi, Nikinmäki, Vierumäki, Vallinoja
Länsisalmi, Länsimäki, Ojanko, Vaarala, Hakunila, Rajakylä, Itä-Hakkila, Kuninkaanmäki, Sotunki,


Ypäjä.
Ypäjä lea gielda Lulli-Suoma leanas Kanta-Häme eanangottis. Dan rádjegielddat leat Jokioinen, Somero, Loimaa ja Humppila.
Gilit.
Kartanonkylä, Levä, Manninen, Palikkala, Perttula, Varsanoja, Ypäjänkylä


Tuusula.
Tuusula () lea gielda Lulli-Suoma leanas Helssega eanangottis. Dan rádjegielddat leat Hyvinkää, Mäntsälä, Järvenpää, Sipoo, Kerava, Vantaa ja Nurmijärvi.


2013.
2013 (MMXIII) lea dálá normálajahki (ii gárgádusjahki), mii álggii disdaga.


Mari Boine.
Boine Riddu Riđus j. 2006
Jagi 2003 son oaččui Davviriikalaš ráđi musihkkabálkkašumi
Mari Boine Persen (r. skábmamánu 8. b. 1956 Gámehisnjárga Kárášjohka) lea Norgga sápmelaš musihkkár, gii lasiha jazz- ja rockmusihka sápmelaččaid árbevirolaš musihkkii.
Historjá.
Son váccii joatkkaskuvlla Kárášjogas ja oahpaheaddjioahpu Álaheajus 1970-logus. Geassit 1986 mearridii son heaitit oahpaheaddjibarggus ja álgit ollesáigásaš musihkkárin. Ovttas Svein Schultzain son rahkadii musihka Nils Gaupa filbmii Guovdageainnu stuimmiid birra, mii ilbmái ođđajagimánu 18. beaivve jagis 2008.
Bálkkašumit.
Jagi 2003 Boine vuittii Davviriikalaš ráđi musihkkabálkkašumi
Čakčamánu 28. b. 2009 Boines bođii Norgga gonagasa 1. luohká riddár, go son oaččui St. Olavs Orden -árvomearkka "su máŋggabealat dáiddalaš bargguid ovddas".
Diskografiija.
Soundtrack from the film Kautokeino-opprøret.
Also appears on.
With Jan Garbarek
With Future Prophecies


Saǥai Muittalægje.
Saǥai Muittalægje lei sámegielat ođasaviisa mii almmuhuvvui guktii mánnu jagiid 1904–1911. Aviissa vuođđudii Anders Larsen gii lei maid aviissa váldodoaimmaheaddji. Saǥai Muittalægje lei vuosttaš báiki, mis Isak Saba dikta Sámi soga lávlla almmuhuvvui cuoŋománu 1. b. 1906. Jagis 1911 aviissa heajos ruhtadili geažil Saǥai Muittalægje heaittihuvvui.


Áššu.
Áššu lei davvisámegielat aviisa, mii almmuhuvvui guktii vahkus: disdagaid ja bearjadagaid, vuosttaš geardde 1993:s. Váldokantuvra lei Guovdageainnus. Dan olggosaddi lei Aviisa AS, man eaiggádušše Nordavis AS (35 %), Norgga Sámiid Riikkasearvi (NSR) (32,5 %) ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi (32,5 %). Anders J. Bals lei aviissa váldodoaimmaheaddji.
Ávvir.
Jagis 2008 Min Áigi ja Áššu čáskojuvvojedje oktii ja das šattai ođđa áviisa, Ávvir. Sámi álbmotbeaivve seamma jagis Ávvira vuosttaš nummar bođii olggos.


Sámi Radio.
Sámi Radio lea sámegielat rádio. Norggas, Ruoŧas ja Suomas leat iežaset Sámi Rádiot. Rádio doaimmain vástida juohke riikka almmolašrádiot Norggas NRK, Ruoŧas SR ja Suomas Yle.
NRK Sápmi.
NRK Sápmi váldodoaimmahus lea Kárášjogas, gos lea jagis 1984 huksejuvvon mediaviessu. NRK Sámis leat báikkálaš kantuvrrat Guovdageainnus, Deanus, Gáivuonas, Romssas, Skániin, Divttasvuonas, Snoasas ja Oslos.
SR Sámi Radio.
SR Sámi Radio lea sierra ossodat Sveriges Radios. SvT Sápmi Gironis gullá Sveriges Televisionii.
Yle Sámi Radio.
Yle Sámi Radio gullá Yleisradio vuollai. Yle Sámi Radio doaibmaguovddáš lea Anáris, muhto das leat maid báikkálaš doaimmahusat Ohcejogas ja Gárasavvonis.
Guoládaga Sámi Radio.
Guoládaga Sámi Radio rabai ođđa studiolanjaid Lujávrris 2005:s.


Gáregasnjárga.
Gáregasnjárga, suomagillii "Karigasniemi", lea gilli Ohcejoga gielddas Anárjoga gáttis Suoma ja Norgga ráji alde. Gáregasnjárgga lagamus gilli lea Norgga bealde Kárášjohka.


Skábit.
Skábit "(Sorbus)" lea šattosohka mii gullá ruvsušattuide. Dasa gullá 100-200 šlája. Skáhpi lea dábálaš šilljomuorra.


Juovvagáiskkit.
Juovvagáiskkit "(Dryopteris filix-mas)" gullet gáiskkiide.


Deanutimjan.
Deanutimjan ("Thymus serpyllum") lea šattu mii šaddá sullii 5-8 cm allosažžan. Dan lieđit leat ruksesláganat. Sámit geavahedje deanutimjana dálkkasšaddun ja das sáhttá maid ráhkadit deaja.


Beatnatsuoidni.
Beatnatsuoidni ("Solidago virgaurea") gullá asterašattuide ja lea šaddu mii šaddá nu mehciin, niittuin go luoddaguorainge. Beatnatsuoidni sáhttá šaddat duoddariin gitta 1800 mehtera allodagas. Beatnatsuoinni lieđit leat fiskadat.


Suoma leanat.
Suoma stáhta guovlohálddašeami dihte Suopma lei ovdal juhkkojuvvon leanaide, mat ledje guđas (6).
Leatnajuohku nogai jagi 2010 go leanat heaittihuvvojedje. Ovdal maŋimuš leatnajuogu ledje oktiibuot 11 leana + Ålándda eanangoddi. Leatnahálddahusas eai lean válggain válljejuvvon ovddasteaddjit. Stáhta báikkálaš hálddašeami dihte leanat ledje juhkkojuvvon 90 gihligoddái.
Leanat boares juogu mielde.
Joatkkasoađi maŋŋá jagis 1944 Suopma fertii addit stuorámus oasi Viipuri leanas Sovjetlihttui. Supmii báhcán oasis ráhkaduvvui Kyme leatna ja oasáš Kuopio leanas.


Suoma guovlogielddat.
Suoma guovlogielddaid (,) vuođđun lea dihto gielddaid ovttasbarggut ja mo gielddaid ássit johttet barggus ránnjágielddain. Juohke okta Suoma gielddain gullá muhtun guovlogildii. Guovlogieldda lahttogielddat fertejit leat seamma eanangottis.
Suoma guovlogielddat leat meroštallojuvvon Suoma sisaáššiidministtara guovlopolitihkkálaš doarjjaguovlojuohkima vuođđoguovlluin.
Jagi 2005 álggu rájes Suoma gielddat leat juhkkojuvvon 77 guovlogildii. Guovlogieldaortnet lea váldojuvvon geavaheapmái jagis 1994.


Čeavetjávri.
Čeavetjávri (,) lea giláš Anára gielddas lahka Njávdáma ("Njauddâm") ja seammás maid lahka Suoma ja Norgga ráji. Čeavetjávri lea Suoma beal nuortalaččaid ja nuortalašgiela guovddáš báiki. Stuorra oassi Čeavetjávrri sullii 300 ássiin leat nuortalaččat ja hállet nuortalašgiela.


Avvil.
Avvil (suomagillii "Ivalo", anárašgillii "Avveel" ja nuortalašgillii "Âʹvvel") lea Anár gieldda stuorimus gilli ja gieldda hálddahusguovddáš.


Nellim.
Nellim (dahje "Nellimö", ja) lea golmma kultuvrra giláš Anár gielddas, Anárjávrri gáttis. Nellimis orru anáraččat, nuortalaččat ja suopmelaččat, man dihte gilli gohčoduvvo "golmma kultuvrra gillin".
Gilis leat sullii 42 kilomehtera Avvilii ja Ruošša rádjai, sullii 9 kilomehtera.


Leammi.
Leammi lea giláš Anár gielddas.


Lismá.
Lismá (suomagillii "Lisma") lea giláš Anár gielddas. Gilli lea Leammi álbmotmeahci siste.


Suoločielgi.
Suoločielgi () lea várreguovlu, gillii ja turismaguovddáš Anára gielddas. Suoločielggis lea Urho Kekkonena álbmotmeahcci.


Davvi-Lappi guovlogielda.
Davvi-Lappi guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Lappi leanas. Dasa gullá golbma gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 196.


Roavesavu.
Roavesavu lea giláš Deanuleagi Suoma bealde Ohcejoga gielddas.


Njuorggán.
Njuorggán (suomagillii "Nuorgam") lea Suoma ja olles Eurohpá Uniovnna davimus gilli. Njuorggán lea Ohcejoga gielddas Suoma bealde Deanu ja doppe orrot beannot čuođi ássi.


Ohcejoga girkogilli.
Ohcejoga girkogilli lea gilli Ohcejoga gielddas ja gieldda hálddahusguovddáš.


Nuvvos.
Nuvvos lea unna giláš Deanuleagi Suoma bealde Ohcejoga gielddas.


Dálvadas.
Dálvadas lea giláš Deanuleagi Suoma bealde Ohcejoga gielddas.


Gámasmohkki.
Gámasmohkki (suomagillii "Kaamasmukka") lea unna gilli Ohcejoga gielddas. Gáregasnjárgga ja Gápmasa beallemuttus.


Deatnu (eatnu).
Deatnu lea subárktalaš eatnu ja rádjejohka Suoma ja Norgga gaskkas. Deatnu álgá go Anárjohka ja Kárášjohka deivet.


Vilddas.
Vilddas lea musihkkajoavku mii lea vuođđuduvvon Tamperes jagis 1997. Dán áigge jovkui gullá guhtta lahttu, muhto dan vuođđudedje Annukka Hirvasvuopio, Mikko Vanhasalo ja Marko Jouste. Joavku hárjehallá ain Tamperes, vaikko jo bealli joavkkus ássá Tampere olggobealde. Vuosttas konsearta Vildasis lei skábmamánu 26. beaivve 1997 restoráŋŋa Telakkas, Tamperes.


Annukka Hirvasvuopio-Laiti.
Annukka Hirvasvuopio-Laiti dahjege Hirvas-Niillaaa Heaikka Annukka lea riegádan jagis 1973 Vuohču guovllus, Soađegili gielddas, muhto ássá dán áigge Ohcejogas. Son lea Vilddas-joavkku solista ja bargá prošeaktahoavdan Suoma Sámedikkis Sámemusihka oahpahus -prošeavttas. Son lea studeren Tampere universitehtas etnomusikologiija.
Jagi 1993 son lei leamašan mielde Ylläsis nuortasápmelaš Jaakko Gauriloffain Ilpo Saastamoinena Velho-trilogias.
Annukka Hirvasvuopio-Laiti oaččui Lappi leana kulturbálkkašumi juovlamánus 2006. Bálkkašumi seamma áigge oaččuiga nuortalaš Tiina Sanila ja anáraš Aune Kuuva.


Sami Usteb.
Sami Usteb lei sámi bláđđi man 57 nummira almmuhuvvojedje jagiid 1899–1903. Bláđi goastadii Norgga Samemišuvdna ja dan doaimmaheaddjit leigga suohkanbáhpat Jens Otterbech ja Gudbrand Tandberg.


Nuorttanaste.
Nuorttanaste lea sámi bláđđi, mii almmustuvvá Norggas. Dat almmuhuvvui vuosttas geardde jagis 1898 olggosaddin evangelalaš-luteralaš friddjagirku. Álggus bláđđi almmuhuvvui oktii mánus, muhto dán áigge dat ilbmá 11 geardde jagis. Bláđi sisdoallu lea eanet vuoiŋŋalaš, muhto dat almmustahttá maid lohkkiid čállosiid.


Min Áigi.
Min Áigi lei sámegiel áviisa. Min Áigi vuođđuduvvui oasussearvin 1993:s ja ulbmilin lei almmuhit friddja ja sorjjasmeahttun aviissa sámi álbmogii. Aviissa váldogiella lei davvisámegiella. Vuosttaš nummar bođii olggos miessemánu 22. 1993 ja dan máŋŋil aviisa bođii olggos dábálaččat guovtte geardde vahkus.
Min Áigi višuvdna lei šaddat "aviisa buohkaide" mii fátmmasta olles sámi ássanguovllu, beroškeahttá riikarájiid. Dát lei maid dan mielde maid iešguđetlágan julggaštusaid mielde maid Sámekonferánsa lea cealkán, namalassii ahte sámit leat okta álbmot ja ahte riikarájit eai galgga botket dan oktavuođa.
Eaiggádat.
Min Áiggi eaiggádušše Finnmark Dagblad, Kárášjoga gielda, Norgga Sámiid Riikkasearvi (NSR), Sámi álbmotlihttu (SLF), Davvi Girji, báikkálaš sámesearvvit ja eará smávva oasusdoalit.
Váldokantuvra lei Kárášjogas. Min Áiggis lei báikkálaš kantuvra Deanus, Guovdageainnus ja Johkamohkis. Márkanossodat lei Leavnnjas.
Ávvir.
Jagis 2008 Min Áigi ja Áššu čáskojuvvojedje oktii ja das šattai ođđa áviisa, Ávvir. Sámi álbmotbeaivve seamma jagis Ávvira vuosttaš nummar bođii olggos.


Muitalægje.
Muitalægje lei vuosttas sámegielat aviisa. Aviissa olles namma lei "Muittalægje čuvgetusa haliduvvidi sami gaskast". Dat almmustuvai vuosttas geardde jagis 1873 ja maŋimuš geardde jagis 1875. Aviisa almmustuvai Norggas Čáhcesullos. Das almmustuvai 33 nummira. Aviissa duogábealde lei "Vieljažiid Searvi". Aviissa doaimmaheaddjin barggai Buolbmát leansmánne Christian Andreasen, gii čálii measta buot aviissa čállosiid.


Kouvola guovlogielda.
Kouvola guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain. Dat lea Kymileagi eanangottis. Dasa gullá čieža gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 081.


Kotka–Hamina guovlogielda.
Kotka–Hamina guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain. Dat lea Lulli-Suoma leanas, Kymileagi eanangottis. Dasa gullá vihtta gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 082.


Duottar-Lappi guovlogielda.
Duoddar-Lappi guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Lappi leanas. Dasa gullá njeallje gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 196.


Duortnosleagi guovlogielda.
Durtnosleagi guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Lappi leanas. Dasa gullá guokte gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 193.


Giepma–Durdnosa guovlogielda.
Giepma–Durdnosa guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Lappi eanangoddis. Dasa gullá vihtta gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 192.


Nuorta-Lappi guovlogielda.
Nuorta-Lappi guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Lappi leanas. Dasa gullá vihtta gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 194.


Roavvenjárgga guovlogielda.
Roavvenjárgga guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Lappi leanas. Dása gullaba guokte gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 194.


Mikkeli guovlogielda.
Mikkeli guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Nuorta-Suoma leanas Lulli-Savo eanangottis. Dasa gullá guhtta gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 101.


Lulli-Savo eanangoddi.
Lulli-Savo eanangoddi lea eanangoddi Nuorta-Suomas.


Juva guovlogielda.
Juva guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Nuorta-Suoma leanas Lulli-Savo eanangottis. Dasa gullá njeallje gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 102.


Pieksämäki guovlogielda.
Pieksämäki guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Nuorta-Suoma leanas Lulli-Savo eanangottis. Dasa gullá dušše Pieksämäki gávpot ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 105.


Savonlinna guovlogielda.
Savonlinna guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Nuorta-Suoma leanas Lulli-Savo eanangottis. Dasa gullá čieža gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 103.


Imatra guovlogielda.
Imatra guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Lulli-Suoma leanas. Dasa gullá njeallje gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 093.


Lappeenranta guovlogielda.
Lappeenranta guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Lulli-Suoma leanas. Dasa gullá guokte gávpotgieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 091.


Oarje-Saimaa guovlogielda.
Oarje-Saimaa guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Lulli-Suoma leanas. Dasa gullá guhtta gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 092.


Lulli-Gárjila eanangoddi.
Lulli-Gárjila eanangoddi () lea eanangoddi Suomas.


Lulli-Pohjanmaa eanangoddi.
Lulli-Pohjanmaa eanangoddi (,) lea eanangoddi Oarje-Suomas.


Kainuu eanangoddi.
Kainuu eanangoddi () lea eanangoddi Davvi-Suomas. Eanangoddeguovddáš lea Kajaani. Kainuu eanangotti viidodat lea 24.451,77 km² ja dan olmmošlohku lea 79 975 ássi.


Kanta-Häme eanangoddi.
Kanta-Häme eanangoddi (,) lea eanangoddi Lulli-Suomas.


Gaska-Pohjanmaa eanangoddi.
Gaska-Pohjanmaa eanangoddi (,) lea eanangoddi Oarje-Suomas.


Gaska-Suoma eanangoddi.
Gaska-Suoma eanangoddi (,) lea eanangoddi Oarje-Suomas.


Kymileagi eanangoddi.
Kymileagi eanangoddi (,) lea eanangoddi Suomas.


Pirkanmaa eanangoddi.
Pirkanmaa eanangoddi (,) lea eanangoddi Suomas.


Pohjanmaa eanangoddi.
Pohjanmaa eanangoddi (,) lea eanangoddi Oarje-Suomas.


Davvi-Gárjila eanangoddi.
Davvi-Gárjila eanangoddi (,) lea eanangoddi Nuorta-Suomas.


Davvi-Pohjanmaa eanangoddi.
Davvi-Pohjanmaa eanangoddi (suomagillii "Pohjois-Pohjanmaa", ruoŧagillii "Norra Österbotten") lea eanangoddi Suomas, dat oaivegávpot lea Oulu.
Davvi-Pohjanmaa eanangotti gielddat.
Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Haukipudas, Ii, Kalajoki, Kempele, Kestilä, Kiiminki, Kuusamo, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu, Oulunsalo, Piippola, Pudasjärvi, Pulkkila, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Rantsila, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Tyrnävä, Utajärvi, Vihanti, Yli-Ii, Ylikiiminki, Ylivieska
Ovddeš gielddat.
Kuivaniemi, Oulujoki, Paavola, Pattijoki, Rautio, Revonlahti, Ruukki, Saloinen, Temmes.


Davvi-Savo eanangoddi.
Davvi-Savo eanangoddi lea eanangoddi Nuorta-Suoma leanas.


Päijät-Häme eanangoddi.
Päijät-Häme eanangoddi (,) lea eanangoddi Suomas.


Satakunta eanangoddi.
Satakunta eanangoddi () lea eanangoddi Oarje-Suomas.


Uusimaa eanangoddi.
Uusimaa eanangoddi (,) lea eanangoddi Suomas.


Varsinais-Suoma eanangoddi.
Varsinais-Suoma eanangoddi () lea eanangoddi Oarje-Suomas.


Nuorta-Uusimaa eanangoddi.
Nuorta-Uusimaa eanangoddi (,) lei eanangoddi Lulli-Suomas.


Davvenuorti-Savo guovlogielda.
Davvenuorti-Savo lea okta Suoma guovlogielddain Nuorta-Suoma leanas, Davvi-Savo eanangottis. Dasa gullá njeallje gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 113.


Kuopio guovlogielda.
Kuopio lea okta Suoma guovlogielddain Nuorta-Suoma leanas, Davvi-Savo eanangottis. Dasa gullá njeallje gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 112.


Sis-Savo guovlogielda.
Sis-Savo guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Nuorta-Suoma leanas, Davvi-Savo eanangottis. Dasa gullá njeallje gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 115.


Varkausa guovlogielda.
Varkausa guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Nuorta-Suoma leanas, Davvi-Savo eanangottis. Dasa gullá njeallje gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 114.
Historjá.
01.01.2002 Kangaslampi sirdašuvai Juva guovlogielddas Varkausa guovlogildii.
01.01.2005 Kangaslampi ja Varkaus ovttastuvvojedje Varkausa gávpogin.
01.01.2021 Joroinen sirdášuvai Juva guovlogielddas Varkausa guovlugildii.


Badje-Savo guovlogielda.
Badje-Savo lea okta Suoma guovlogielddain Nuorta-Suoma leanas, Davvi-Savo eanangottis. Dasa gullá njeallje gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 111.


Janne Seurujärvi.
Janne Antero Seurujärvi (r. miessemánu 15. 1975 Anáris) lei Suoma vuosttaš sápmelaš riikkabeaiveáirras. Son lei maid vuosttas Suoma riikkabeaiveáirras, gii lei eret Soađegili davábealde. Seurujärvi ii ieš hála sámegiela, muhto su áhči eatni eatnigiella lei anárašgiella.
Seurujärvi doaimmai Guovddášbellodaga ovddasteaddjin riikkabeaiveáirrasin jagiin 2007-2011. Jagi 2007 válggain son fidnii 5 340 jiena. Son ii válljejuvvon ođđasit riikkabeaiveválggain giđđat 2011. Jagi 2011 válggain son oaččui 3 051 jiena.
Seurujärvi čađahii logahaga Avvilis ja čálii studeantan jagis 1994. Seurujärvi studerii tradenoman Lahtis, gos son gearggai jagis 2000. Ovdal riikkabeaiveáirrasin válljema son barggai jagi 2000 rájes beaivválaš jođiheaddjin Anára gieldda ealáhusfitnodatsearvi InLike Oy:s. Son máhcai virgái giđa 2011 riikkabeaiveválggaid maŋŋá.


Árran.
Árran lea julevsámi kulturguovddáš Áiluovttas, Divttasvuonas. Gonagas Harald V lea leahkastan Árrana suoidnemánu 31. beaivve 1994. Árranis buot sáhttet oahppat julevsámegiela, kultuvrra ja luonddu birra.
Sisá leat maid Norgga Sámediggi, NRK Sáme Radio ja dása gullet velá Budejju Allaskuvla, Hápmira joatkaskuvla ja Divttasvuona álbmotgirjerádju. Árranis lea girjegoasttádus "Báhko" (), ja 1999 rájes lea Árrana diđolaš magasiidna "Bårjås". Árranis lea máilmmi áidna julevsámegielat mánáidgárdi. Sisá lea maid dávvirvuorká julevsápmelaččaid birra.
Árranis lei giellakursa maid Ungáras, goas "Tor Magne Berg" ja "Anders Nystø" leigga oahpaheaddjit doppe.


Międzyrzec Podlaski.
Międzyrzec Podlaski - lea gávpot Polenis.


Reese Witherspoon.
Laura Jeanne Reese Witherspoon lea amerihkálaš neavttár gii lea riegádan njukčamánu 22. beaivve 1976 Amerihká ovttastuvvan stáhtaid New Orleansas, Louisianas.


William Shatner.
William Shatner lea kanádalaš neavttár gii lea riegádan njukčamánu 22. beaivve 1931.


Andrew Lloyd Webber.
Andrew Lloyd Webber (riegádan njukčamánu 22. beaivve 1948) lea brihttálaš šuokŋadahkki.


Christer Fuglesang.
Christer Fuglesang lei vuosttas ruoŧŧelaš gomuvuođas STS-116-prográmmas.


Damon Albarn.
Damon Albarn (r. njukčamánu 23. 1968, Leytonstone, Stuorra-Británnia) lea englándalaš lávlu-lávlladahkki. Albarn lei mielde Blur-joavkkus. Son lea maid leamašan mielde Gorillaz- ja The Good, The Bad And The Queen -joavkkus.


Peter Lorre.
Peter Lorre, dahje albma namman László Löwenstein (geassemánu 26. b. 1904 Rózsahegy, Nuortariika-Ungára – njukčamánu 23. b. 1964 Los Angeles, Kalifornia, USA) lei ungáralaš neavttár gii nevttii duiskalaš ja amerihkálaš filmmain.


Leif Wager.
Leif Christian Wager (guovvamánu 11. beaivve 1922 Helsset – njukčamánu 23. beaivve 2002 Helsset) lei suopmelaš neavttár ja lávlu.


Matti Morottaja.
Matti Heikki Ilmari Morottaja dahjege Kuobžâ-Saammâl Matti (riegádan juovlamánu 28. b. 1942) lea anáraš gielladuojár, giellaberošteaddji, girječálli ja jorgaleaddji. Son lea vuosttaš anáraš gudnedoavttir.
Sohka.
Su gánddain Petteriin ja Mikkâliin lea maid ovddidan anárašgiela.
Sámediggi.
Morottja lei anáraš Suoma Sámedikki lahttu.
Anárašgiella.
Son lea maid bargan áŋgirit anárašgiela ovdii. Son lea leamašan Anarâškielâ servi-searvvi ságadoalli searvvi vuođđudeami rájes.
Bálkkašumit ja dovddastusat.
Morottaja oaččui Suomen Kulttuurirahasto Mikael Agricola -medálja cuoŋománu 1. beaivve 2007.
Girjjit.
Matti Morottaja lea doaimmahan girjji "Tovlááh mainâseh" jagis 1996 Girjjis leat máidnasat ja muitalusat Anarâš- ja Sápmelaš-bláđiin, jagiin 1968-70 čohkkejuvvon jietnabáttiin ja Aanaarkiela čájttuzeh -čoaggáldagas.
Ovttas Mattus Ilmariin Morottaja lea doaimmahan noveallačoaggáldaga "Kyelisieidi maccâm já eres novelleh", mii ilbmái juovllat 2005.


Petter Morottaja.
Petter Jori Andaras Morottaja (r. suoidnemánu 11. 1982 Anáras) lea anáraš, gii lea čállán girjjiid anárašgillii. Son almmustahtii vuosttas girjjis 17-jahkásaččán. Son lea evttohassan Sámedikki válggain 2007 ja son lea mielde Anarâškielâ servi-searvvis. Morottaja doaimmaha Kierâš-nammasaš anárašgiel neahttaáviissa, man olggosaddi lea anárašgiela searvi ja mii almmustuvvá oktii vahkkus.
Girjjit.
Girjjiid lea buvttádan Anarâškielâ servi ry.


Anáraččat.
Anáraččat leat sámit geat hállet anárašgiela.


1900-lohku (jahkečuohti).
1900-lohku lei jahkečuohti, mii álggii jagis 1900 ja nogai jagis 1999.


1800-lohku (jahkečuohti).
1800-lohku lei jahkečuohti, mii álggii jagis 1800 ja nogai jagis 1899.


1700-lohku (jahkečuohti).
1700-lohku lei jahkečuohti, mii álggii jagis 1700 ja nogai jagis 1799.


1600-lohku (jahkečuohti).
1600-lohku lei jahkečuohti, mii álggii jagis 1600 ja nogai jagis 1699.


Vuohčču.
Vuohčču () lea unna giláš Soađegili gieldda davvioasis. Vuohčču gohčoduvvo Suoma sámeguovllu "poartan". Vuohčču gullá Suoma lágas meroštallojuvvon sámiid ruovttuguvlui, vaikko eará oasit Soađegili gielddas eai dasa gula.


Harry Houdini.
Harry Houdini (ovdal. Ehrich Weiss, njukčamánu 24. b. 1874, Budapest – golggotmánu 31. b. 1926) lei geaidi.


Iver Jåks.
Iver Jåks dahje Ánddir Ivvár Ivvár (golggotmánu 25. b. 1932 Idjajávrris Kárášjogas – njukčamánu 17. b. 2007 Kárášjogas) lei sápmelaš dáiddár Norgga bealde.


Isláma.
Isláma () lea máilmmi nubbin stuorámus osku. Isláma oskui gullevaš olbmo gohčodit namain «muslima». Máilmmis leat badjel miljárda muslima ja isláma lea okta máilmmi johtilepmosit šaddi oskkuin. Isláma lea sihke osku ja eallinvuohki. Dat oaivvilda ahte osku gullá muslimaid beaivválaš eallimii, sii rohkadallet vihtta geardde beaivvis ja ellet muđuige sin bassi girjjiid rávvagiid mielde.
«Isláma» oaivvilda Ipmilii vuolláneami. Islámas lea dušše okta ipmil. Arábiagillii ipmil lea «Allah». Dat sátni adno dávjá go lea sáhka muslimaid ipmila birra.
Isláma álggii jagis 610 go muitaluvvo ahte Muhammed nammasaš profehta lusa bođii eŋgel. Dan maŋŋá Muhammad oinnii eanet eŋgeliid. Isláma deháleamos bassi girjjit leat Korána ja Hadith. Korána muitala Muhammeda lusa boahtán eŋgeliid muitalusaid birra. Koránas leat 114 kapihttala. Hadith fas lea girji Muhammeda eallima ja eallinvugiid birra. Dat muitala maid son lea dadjan, oahpahan ja dahkan.
Isláma lea almmolaš osku Saudi-Arábias, Iranis, Irakis, Pakistanis, Indonesias, Indias, Bangladeshis, Egyptas, Durkkas, Kuwaitis, Qataris, Nigerias, Afghanistanis, Bahrainis, Ovttastuvvan Arábaemiráhtain, Jordánias, Syrias, Libyas, Somálias, Omanis, Jemenis, Algerias, Tunisias, Israelis, Marokkos, Sudanis ja Oarje-Saháras.
Vuoiŋŋalaš geatnegašvuođat.
Isláma oskkus leat vihtta geatnegašvuođa dahjege čuoldda.
Allabasit.
Bearjadat lea muslimaide čoahkkananbeaivi («Yawm al-Jum'a»). Dalle juohke muslimadievdu ferte oassálastit oktasaš rohkosii, nissoniidda dat lea eaktodáhtolaš. Das lea dehálaš oskkolaš ja sosiálalaš mearkkašupmi muslimaide. Bearjadaga rohkadallat álo moskéas, jus dat lea vejolaš. Rohkosa jođiheaddji gohčoduvvo namain «imam». Son doallá ovdal rohkosa sártni («khutba»). Sártni áigge ii oktage oaččo hállat dahje bargat maidige eará go guldalit. Sártni fáddán leat áigeguovdilis áššit, korána oahpahusat, muslimaid problemat, dahje oskkoldaga njuolggadusaid čilgen.
«Id al-Adha» lea fas oaffarfeasta, man doallat bassivádjolusmátkki maŋŋá. Oaffarfeastta doallat dan muitun go profehta Ibrahim (Abraham) geahččaladdui ja su sihte goddit iežas gándda.


IKEA.
IKEA lea máŋggariikkalaš stohpogálvofitnodat. Dat vuođđuduvvui Ruoŧas. Fitnodaga namma lea oanádus: Ingvar Kamprad (vuođđudeaddji namma), Elmtaryd (gos dat bajásšattai) ja Agunnaryd (dan ruovttubáiki). 2017 skábmamánus IKEA oamastii 415 rámbuvrra 49 iešguđet riikkas. Fitnodat geavaha 1% máilmmi kommersiála muorragolaheamis.
Go Ingvar Kamprad vuođđudii IKEA dat lei álggus boastavuovdinfitnodat. Viđa jagi maŋŋá dat vuovdigođii stohpogálvvuid.
IKEA lea dovddus iežas restoráŋŋa dihte. Guovddáš borramuš lea biergobullát ja buđetvuodja. Kamprad lea gul ieš cealkán ahte "Ii oktage daga gávppiid guoros čovjjiin."
Ingvar Kamprad jámii 2018 ođđajagimánu 5. beaivve.


Ulla Pirttijärvi-Länsman.
Ulla Pirttijärvi-Länsman lea juoigi, sápmelaš musihkkár ja leanadáiddár. Son lea riegádan Aŋŋelis Suoma beal Sámis, muhto orru dán áigge Ohcejogas.
Ulla Pirttijärvi-Länsman doaimmai Lappi leanadáiddárin 1.1.2004-31.12.2007.
Pirttijärvi fidnii jagi 2007 Áillohaš-musihkkabálkkašumi. Jagis 1996 Pirttijärvi oaččui Sámiráđi girjjálašvuođa -bálkkašumi Hoŋkoŋ dohkká -girjji ovddas.
Pirttijärvi bođii dovddusin Aŋŋel nieiddat-joavkkus. Son lea mielde maiddái musihkkajoavkkuin Ulda, Solju ja Áššu. Ulla Pirttijärvi-Länsman lea bargan musihka ovttas maiddái ee. Frode Fjellheiman. Fjellheim lea leamašan mielde ráhkadeamin Pirttijärvi skearruid jagiin 1998 ja 2002. Skearruid lea olggosbuktán Warner Music.


Marja-Liisa Olthuis.
Marja-Liisa Olthuis lea anáraš. Son lea riegádan borgemánu 9. beaivve 1967 Bárttehis Anára gielddas. Son orru dál Vuolleeatnamiin.
Son lea vuosttas anáraš gii nákkáhalai doavttirin anárašgielas, giđđat 2007. Olthuis oaččui Sámi Instituhta Israel Ruong stipeandda jagis 1999.


Intrigue.
Intrigue lea sápmelaš musihkka-joavku. Joavku lea eret Kárášjogas.
Musihkka.
Intrigue ovttastahttá iežaset musihkas rock-musihka árbevirolaš luđiide.


Leonardo da Vinci.
Leonardo di ser Piero da Vinci (r. cuoŋománu 15. 1452 – j. miessemánu 2. 1519) lei itálialaš dáiddár.
Leonardos ii iešalddes lean goargu; "da Vinci" dárkkuha itáliagielas "Vincis" boahtán. Su olles namma lei "Leonardo di ser Piero da Vinci, mii dárkkuha "Leonardo, Piero bárdni Vincis"."


Ovttastuvvan našuvnnat.
Ovttastuvvan našuvnnat dahjege ON lea máilmmiviidosaš, riikkaidgaskasaš ovttasbargoásahus, mii vuođđuduvvui golggotmánu 24. beaivve 1945 San Franciscos, Amerihká ovttastuvvan stáhtain.
Ovttastuvvan našuvnnaid virggálaš gielat leat arába-, kiinná-, eaŋgals-, fránskka-, ruošša- ja spánskagielat.
Lahtut.
San Franciscos 1945 Ovttastuvvan našuvnnaid vuođđogirjji vuolláičálle 51 riikka, muhto dál leat 192 lahttoriikka.


Gárgádusjahki.
Gárgádusjahki lea jahki, man guovvamánnui lea lasihuvvon okta beaivi, 29. beaivi, nu gohčoduvvon gárgádusbeaivi. Gárgádusbeaivi lasihuvvo jahkái, vai kaleandarjagi jagiáiggit doalašedje deaivása rivttes jagiáiggiiguin.
Geahča maid: gregoriánalaš kaleandar


Beahci.
Beahci "(láhtengillii Pinus sylvéstris)" lea goahccemuorra.


Reatká.
Reatká dahje gaskas "(láhtengillii Juniperus commúnis)" lea sypreassašattuid čerdii gullevaš goahccemuorra.


Gaska-nuorti.
Gaska-nuortti riikkat kárttás dábáleamos jurddašanvuogi mielde
Gaska-nuorti dahjege Oarje-Ásia lea Ásia oassi, mii lea lagamustá Eurohpa ja masa dávjá lohkkojuvvo maid Egypta Afrihkás ja muhtumin buot Davvi-Afrihká arábariikkat.


Aarne Turunen.
Aarne Turunen lei anáraš Suoma Sámedikki lahttu jagiin 2003-2007. Son lei maid evttohassan Sámedikki válggain jagiin 2007 ja 2011.


Pekka Fofanoff.
Pekka Pietari Fofanoff lea nuortasápmelaš sámepolitihkkár. Fofanoff lei Suoma Sámedikki lahttu válgabajis 2003-2007. Son lei evttohassan Suoma Sámedikki válggain 2011.


Erkki Lumisalmi.
Erkki Leo Lumisalmi lea nuortasápmelaš kántor, jorgaleaddji, oahpaheaddji ja politihkkár. Son lea máilmmi vuosttaš ja áidnu nuortasápmelaš kántor. Vaikko son bázii ealáhahkii kántorin barggus juo cuoŋománu 1 b. 2014, son vel bargá kántorin dárbbu mielde.
Bargu girkus.
Lumisalmi barggai badjel 30 jagi Lappi ortodoksalaš searvegottis kántorin, main son bargogođii jagi 1983. Son lea máilmmi vuosttaš ja áidnu nuortasápmelaš kántor. Lumisalmi lea vuosttaš nuortasápmelaš, gii lea vihahuvvon diakonan.
Jorgaleaddjin ja oahpaheaddjin.
Lumisalmi lea leamaš mielde jorgaleamen Ipmilbálvalusteavsttaid nuortalašgillii. Son lea maiddái oahpahan nuortalašgiela Helssega universitehtas ainjuo 2000-logu rájes.
Politihkka.
Son lei leamaš Suoma Sámedikki lahttu jagi 2000 rájes ja doaibmá nubbin várreságajođiheaddjin áigodagas 2008-2011. Lumisalmi válljejuvvui ođđasit Sámediggái čavčča 2007 válggain. Son fidnii eanemustá jienaid olles válggain. Son fidnii 165 jiena. Dál Lumisalmi lea lahttun Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriála lávdegottis.


Maria Sofia Aikio.
Maria Sofia Aikio dahjege Luobbal-Sámmol Sofe lea sápmelaš politihkkár eret Ohcejogas. Son lea kulturbargi ja lea Suoma Sámedikki lahttu jagiin 2003-2007. Son maid válljejuvvui Sámedikki válggain 2007 Sámedikki áirrasin jagiide 2008-2011.


Raimo Esa Guttorm.
Raimo Esa Guttorm lea biilavuoddji Vuovdaguoikka Bárššis Ohcejoga gielddas eret. Son lei Suoma Sámedikki lahttu jagiin 2003-2007. Guttorm lei evttohassan Suoma Sámediggi válggain 2011.


Osmo Hirvasvuopio.
Osmo Hirvasvuopio lei Suoma Sámedikki lahttu jagiin 2003-2007. Son lei maid evttohassan Sámedikki válggain 2007.


Jouni Ilmari Jomppanen.
Jouni Ilmari Jomppanen lea sámipolitihkkár Anáris. Jomppanen lea Suoma Sámedikki lahttu jagiin 2003-2007. Son válljejuvvui maid Sámedikki válggain 2007 Sámedikki áirrasin jagiide 2008-2011. Son lei maid evttohassan Suoma Sámedikki válggain 2011.


Antti Katekeetta.
Antti Katekeetta (r. 1940 dehe 1941) lei Suoma Sámedikki lahttu jagiin 2003-2007. Son válljejuvvui várrelahttun Sámedikki válggain 2007.


Petra Magga-Vars.
Petra Biret Magga-Vars (ovddeš Petra Biret Magga) lea sámepolitihkkár Vuohču guovllus Soađegilis. Magga-Vars lea bajásgeassidiehtaga magisttar ja bargá doaibmabagadallin.
Magga-Vars lea Suoma Sámedikki lahttu jagiin 2003-2011. Son válljejuvvui maid Sámedikki válggain 2007 Sámedikki áirrasin jagiide 2008-2011. Son lei maid evttohassan Suoma Sámedikki válggain 2011.
Petra Magga-Vars lei jođiheaddjin sámegielat mánáid tv-prográmmas Unna Junnás ovttas Sofia Jannokan.


Risten-Rauna Magga.
Ristenrauna Magga (r. 1945) lea sápmelaš politihkkár ja gudnedoavttir. Son lei Suoma Sámedikki lahttu jagiin 2003–2007. Son válljejuvvui maid Sámedikki válggain 2007 Sámedikki áirrasin jagiide 2008–2011.


Minna Mäkitalo.
Minna Mäkitalo lei Suoma Sámedikki lahttu.


Anne Nuorgam.
Mirva Anne Marjatta Nuorgam dahjege Geađgenjár' Niillas Ásllat Ánne (riegádan juovlamánu 22. beaivve 1964) lea sámepolitihkkár Ohcejogas eret. Son lei Suoma Sámedikki lahttu jagiin 2003-2007. Son válljejuvvui maid Sámedikki válggain 2007 Sámedikki áirrasin jagiide 2008-2011. Son lei maid evttohassan Suoma Sámedikki válggain 2011.
Son lea leamašan maiddái Sámiráđi lahttu.


Pekka Pekkala.
Pekka Pekkala lea anáraš sámepolitihkkár. Son orru Avvilis Anára gielddas.
Pekkala lei Suoma Sámedikki lahttu jagiin 2003-2007. Son válljejuvvui ođđasit Sámedikki áirrasin Sámedikki válggain 2007. Son lei maid evttohassan Suoma Sámedikki válggain 2011.
Son lei maid Anár gieldda váldostivrra lahttu, Anár searvegotti váldostivrra lahttu ja searvegotti ráđi lahttu.


Anu Avaskari.
Anu Aino-Sisko Maarit Avaskari (ovddeš Anu Aino-Sisko Maarit Pietikäinen) lea anáraš sámepolitihkkár, gii orru Avvilis. Son gullá Aikio-sohkii.
Avaskari lei Suoma sámedikki lahttu jagiin 2003-2007. Son válljejuvvui maid sámedikki válggain 2007 sámedikki áirrasin jagiide 2008-2011. Son lei goalmmát geardde evttohassan Suoma Sámedikki válggain 2011 ja válljejuvvui válgabadjái 2012-2015.


Oula Sara.
Oula Sara lei Suoma Sámedikki lahttu.


Irja Seurujärvi-Kari.
Irja Anneli Seurujärvi-Kari lea eret Gáregasnjárggas, muhto lea ássan Helssegis 1980-logu rájes. Son bargá sámegiela lektorin Helssega universitehta Suopmelaš-ugralaš lágádusas. Seurujärvi-Kari doaibmá aktiivvalaččat mielde City Sámit-searvvis, mii lea Helsset guovllu sámesearvi. Seurujärvi-Kari lei Suoma Sámedikki lahttu jagiin 2003-2007. Son válljejuvvui maid Sámedikki válggain 2007 Sámedikki áirrasin jagiide 2008-2011 ja son doaibmá maid vuosttas várreságajođiheaddjin dán áigodaga.


Väinö Seurujärvi.
Väinö Seurujärvi lea Suoma Sámedikki lahttu jagiin 2003-2007. Son lei maid evttohassan Sámedikki válggain jagiin 2007 ja 2011.


Nilla Tapiola.
Nilla Tapiola lei Suoma Sámedikki lahttu jagiin 2003-2007. Son válljejuvvui maid Sámedikki válggain 2007 Sámedikki áirrasin jagiide 2008-2011. Son lei maid evttohassan Suoma Sámedikki válggain 2011.


Nils-Henrik Valkeapää.
Nils-Henrik Valkeapää (s. 1943 ) lei Suoma Sámedikki lahttu.


Inkermarja Hetta.
Inkermarja Hetta lei Suoma Sámedikki várrelahttu.


Vieno Länsman.
Vieno Länsman lei Suoma Sámedikki várrelahttu.


Klemetti Näkkäläjärvi.
Heikki Klemetti Näkkäläjärvi dahjege Juvvá Lemet (riegádan golggotmánu 18. b. 1960 Eanodagas) lea sápmelaš kulturantropologa, gielladutki ja politihkkár. Son lea Eanodaga Njunnásis eret, muhto orru dál Vuottesjávrris.
Politihkka.
Näkkäläjärvi lei leamašan Sámedikki lahttu jagiid 1996–2003 ja várrelahttu jagiid 2003–2007. Jagiid 2008–2011 ja 2012–2015 son doaimmai Suoma Sámedikki presideanta. Njukčamánu 2015 Näkkäläjärvi guđii iežas barggu ságajođiheaddjin ja buot luohttámušdoaimmaid Sámedikkis, go Suoma riikkabeaivvit mearridedje geavahit seammá sápmelašmeroštallama. Näkkäläjärvi mielde dát bidjá vára vuollái sámiid sajádaga eamiálbmogin. Näkkäläjärvi sadjái bođii Sámedikki várreságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio gii doaimmai ságajođiheaddjin válgabaji 2012–2015 loahpa rádjai.


Outi Länsman.
Outi Susanna Länsman dahjege Májjo Jovnna Ilmár Outi lea leamaš Suoma Sámedikki lahttu jagiin 1996-2002 ja várrelahttu 2003-2007. Länsman lea humanisttalaš diehtagiid magisttar ja son bargá Sámi oahpahusguovddážis sámegiela lektorin. Son lea bargan maiddái Oulu universitehta Giellagas-instituhtas davvisámegiela lektorin.


Helssega guovlogielda.
´Helssega guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Lulli-Suoma leanas Uusimaa eanangotti. Dasa gullá 13 gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 011. Helssega guovlogielda ii leat seamma ášši go Helssega guovlu.


Lohja guovlogielda.
Lohja guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Lulli-Suoma leanas Uusimaa eanangotti. Dasa gullá 6 gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 012.


Raasepori guovlogielda.
Raasepori guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Lulli-Suoma leanas Uusimaa eanangotti. Dasa gullá 5 gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 012.


Kajaani guovlogielda.
Kajaani guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oulu leanas. Dasa gullá 5 gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 182.


Kehys-Kainuu guovlogielda.
Kehys-Kainuu guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oulu leanas. Dasa gullá 4 gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 181.


Koillismaa guovlogielda.
Koillismaa guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oulu leanas. Dasa gullá 4 gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 178.


Nivala–Haapajärvi guovlogielda.
Nivala–Haapajärvi guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oulu leanas. Dasa gullá 5 gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 176.


Oulu guovlogielda.
Oulu guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oulu leanas. Dasa gullá logi gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 171.


Oulunkaari guovlogielda.
Oulunkaari guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oulu leanas. Dasa gullá vihta gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 173.


Raahe guovlogielda.
Raahe guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oulu leanas. Dasa gullá njeallje gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 174.


Siikalatva guovlogielda.
Siikalatva guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oulu leanas. Dasa gullá njeallje gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 175.


Ylivieska guovlogielda.
Ylivieska guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oulu leanas. Dasa gullá njeallje gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 177.


Joensuu guovlogielda.
Joensuu guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Nuorta-Suoma leanas Davvi-Gárjila eanangottis. Dasa gullá gávcci gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 122.


Gaska-Gárjila guovlogielda.
Gaska-Gárjila guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Nuorta-Suoma leanas Davvi-Gárjila eanangottis. Dasa gullá njeallje gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 124.


Pielis-Gárjila guovlogielda.
Pielis-Gárjila guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Nuorta-Suoma leanas Davvi-Gárjila eanangottis. Dasa gullá njeallje gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 125.


Härmänmaa guovlogielda.
Härmänmaa guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oarje-Suoma leanas Lulli-Pohjanmaa eanangottis. Dasa gullá golbma gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 145.


Järviseutu guovlogielda.
Järviseutu guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oarje-Suoma leanas Lulli-Pohjanmaa eanangottis. Dasa gullá golbma gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 146.


Eteläiset seinänaapurita guovlogielda.
Eteläiset seinänaapurita guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oarje-Suoma leanas Lulli-Pohjanmaa eanangottis. Dasa gullá golbma gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 143.


Kuusiogielddaid guovlogielda.
Kuusiogielddaid guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oarje-Suoma leanas Lulli-Pohjanmaa eanangottis. Dasa gullá golbma gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 144.


Seinäjoki guovlogielda.
Seinäjoki guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oarje-Suoma leanas Lulli-Pohjanmaa eanangottis. Dasa gullá golbma gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 142.


Suupohja guovlogielda.
Suupohja guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oarje-Suoma leanas Lulli-Pohjanmaa eanangottis. Dasa gullá golbma gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 141.


Kaustinena guovlogielda.
Kaustinena guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oarje-Suoma leanas Gaska-Pohjanmaa eanangottis. Dasa gullá čieža gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 161.


Kokkola guovlogielda.
Kokkola guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oarje-Suoma leanas Gaska-Pohjanmaa eanangottis. Dasa gullá vihta gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 162.


Joutsa guovlogielda.
Joutsa guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oarje-Suoma leanas Gaska-Suoma eanangottis. Dasa gullá golbma gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 132.


Jyväskylä guovlogielda.
Jyväskylä guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oarje-Suoma leanas Gaska-Suoma eanangottis. Dasa gullá ovcci gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 131.


Jämsä guovlogielda.
Jämsä guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oarje-Suoma leanas Gaska-Suoma eanangottis. Dasa gullá golbma gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 134.


Keuruu guovlogielda.
Keuruu guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oarje-Suoma leanas Gaska-Suoma eanangottis. Dasa gullá guokte gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 133.


Saarijärvi–Viitasaari guovlogielda.
Saarijärvi–Viitasaari guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oarje-Suoma leanas Gaska-Suoma eanangottis. Dasa gullá ovcci gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 138.


Äänekoski guovlogielda.
Äänekoski guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain ovddeš Oarje-Suoma leanas Gaska-Suoma eanangottis. Dasa gullá guokte gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 135.


George W. Bush.
George W. Bush (, r. suoidnemánu 6. b. 1946) lei Amerihká ovttastuvvan stáhtaid 43. presideanta. Son válljejuvvui vuosttas geardde presideantan jagis 2000 ja nubbái jagis 2004. George Busha eamit lea Laura Bush ja su nieiddat Jenna ja Barbara Bush.
Su ovddideaddji lei Bill Clinton.
Geahča maid.
Bush, George W.


Washington D.C..
Washington D.C. lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oaivegávpot.


Suoma vuođđoláhka.
Miellačájáhus lea okta vuohki geavahit čoahkkananfriddjavuođa.
Suoma vuođđoláhka (731/1999,) lea oktilaš vuođđoláhka, mii bođii fápmui Suomas njukčamánu 1. b. 2000. Dálá vuođđoláhka buhtte njeallje boares lága, mat ledje ásahuvvon Suoma iehčanasvuođa álgojagiin: jagi 1919 hálddahushápmi, jagi 1928 riikkabeai’ortnet ja guokte ministtarovddasvástádusa guoskevaš lága.
1 kapihttal – Stáhtanjuolggadusa geađgejuolggit.
Vuođđolága vuosttaš kapihttalis leat njuolggadusat stáhtanjuolggadusa vuođđojurdagat. Dain njuolggadusain meroštallojuvvojit Suoma iehčanasvuohta ja dásseválddálaš hálddahushápmi. Dasa lassin dain ásahuvvojit váldegotti guovlluid ja Suoma riikkavulošvuođa vuođustusat. Stáhtanjuolggadusa vuođđun lea álbmotsuverenitehta nappo stáhtaváldi gullá álbmogii, man ovddasta riikkabeivviide čoahkkanan riikkabeaivvit. Dan mielde riikkabeaivvit leat Suoma alimus stáhtaorgánan ja hálddahus- ja duopmoválddi leat vuolibut go riikkabeaivvit.


Suoma riikkabeivviid ságajođiheaddji.
Suoma riikkabeivviid ságajođiheaddji lea Suoma riikkabeivviid lahttu, gii jođiha riikkabeivviid dievasčoahkkimiid. Riikkabeivviid ságajođiheaddji ii oassálaste ságastallamiidda dahje jienastemiide dego earát riikkabeaiveáirasat.
Riikkabeivviid álggus riikkabeaiveáirasat válljejit gaskavuođastis ságajođiheaddji ja guokte várreságajođiheaddji. Válljen dáhpáhuvvá giddejuvvon lihppoválggain. Badjel beali jienain ožžon riikkabeaiveáirras válljejuvvo ságajođiheaddjin. Ságajođiheaddjit ovttas válgagottiid ságajođiheddjiin ráhkadit ságajođiheddjiidráđi, man ságajođiheaddjin maid riikkabeivviid ságajođiheaddji doaibmá.
Vaikko riikkabeivviid ságajođiheaddji lea válljejuvvon riikabeaiveáirrasin muhtun bellodagas, son ii oaččo barggustis doarjut dahje ásahit sierra sajádahkii ovttage bellodaga.


Sauli Niinistö.
Sauli Väinämö Niinistö (r. borgemánu 24. beaivve 1948 Salos) lea Suoma dásseválddi 12. presideanta.
Niinistö lea ovddeš olgešbellodat Kokoomusa riikkabeaiveáirras ja bellodaga ságajođiheaddji. Son lea juridihka kandidáhtta (Turku universitehta, 1974) ja várreduopmár. Son lei Kokoomusa evttohassan jagiid 2006 ja 2012 presideantaválggain, ja 5.2.2012 son válljejuvvui Suoma dásseválddi 12. presideantan guđa jahkái 1.3.2012 rájes.
Niinistö lea doaibman Paavo Lipponena I ráđđehusas riekteministtarin 1995–1996 ja maŋŋelut Iiro Viinanena čuovvun finánsaministtarin 1996–1999 ja ain finánsaministtarin maiddái Paavo Lipponena II ráđđehusas 1999–2003. Dan maŋŋá son barggai Eurohpa investerenbáŋkku (EIB) nubbinjođiheaddjin. Riikkabeaiveáirras son lea leamaš jagiin 1987–2003 ja 2007–2011. Kokoomusa ságajođiheaddji son lei jagiin 1994–2001. Áigodagas 2007–2011 son doaimmai maiddái riikkabeivviid ságajođiheaddjin.
Niinistös leat guokte máná ja su vuosttaš eallinguoimmi Marja-Leena Niinistö jápmima (j. 1995) maŋŋá son lea náitalan (j. 2009) Jenni Haukioin.


Sámi Čuvgehussearvi.
Sámi Čuvgehussearvi () vuođđuduvvui juovlamánu 11. beaivve 1932 ja heaittihuvvui cuoŋománu 24. beaivve 2007 Helssegis. Searvvi lei vuođđudeamen suopmelaš akademihkkárat V. Lassila, J. Keränen, Paavo Ravila ja P. Mustakallio.
Searvi álggii almmustahttit sámegielat Sabmelaš-aviissa jagis 1934. Searvi váikkuhii ovttas Samii Litton vuosttas sámeáššiid komitea ásaheapmái Suomas jagis 1949.


Suoma oaiveministtar.
Suoma oaiveministtar lea ráđđehusa jođiheaddji. Seammás son jođiha maid Suoma sis- ja osiin olgopolitihka ovttas dásseválddi presideantan. Jagis 2000 ođastuvvui vuođđoláhka. Seammás oaiveministara rolla nanusmuvai. Presideanttas ii leat šat jur ollenge sispolitihkalaš váldi. Dán áigge oaiveministaris leat eanet váldi go presideanttas.


Suoma riikkabeaivvit.
Suoma riikkabeaivvit (ja) leat Suoma parlameanta dahjege riikka álbmotválljen orgána mii geavaha láhkaásahanválddi ja bušeahttaválddi ja mii ovddasta álbmoga. Dán lassin Suoma riikkabeaivvit gohcet ráđđehusa doaimma ja váldet oasi Eurohpá uniovnna mearrádusdahkamii.
Oppalaš dieđut Suoma riikkabeivviid birra.
Suoma vuođđolága mielde "stáhtaváldi gullá Suomas álbmogii, man ovddastit čoahkkanan riikkabeaivvit". Riikkabeivviin leat 200 riikkabeaiveáirasa, main válljejuvvojit juohke njealját jagi riikkabeaiveválggain.
Parlamentarisma vuođđojurdagiid mielde Stáhtaráđđi "galgá návddašit riikkabeivviid luohttámuša".


Vanhanena II ráđđehus.
Vanhanena II ráđđehus lea Suoma dásseválddi 70. ráđđehus.


Lahti guovlogielda.
Lahti guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Lulli-Suoma leanas. Dasa gullá ovcci gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 071.¨


Heinola guovlogielda.
Heinola guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Lulli-Suoma leanas. Dasa gullá golbma gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 072.¨
Historjá.
Nuorta-Häme guovlogieldda namma molsojuvvui 1.1.2001 Heinola guovlogieldan.


London.
London lea Ovttastuvvan gonagasriikka ja Englándda oaivegávpot.


Euro.
Euro (€) lea Eurohpa Uniovnna oktasaš valuhta. Euro lea ruhta 19 riikkas.


Ale gielda.
Ale gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Alingsåsa gielda.
Alingsås gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Bengtsforsa gielda.
Bengtsforsa gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Bollebygda gielda.
Bollebyggda gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Boråsa gielda.
Boråsa gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Dals-Eda gielda.
Dals-Eda gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Essunga gielda.
Essunga gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Falköpinga gielda.
Falköpinga gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Färgelanda gielda.
Färgelanda gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Grästorpa gielda.
Grästorpa gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Gullspånga gielda.
Gullspånga gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Göteborga gielda.
Göteborga gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Götene gielda.
Götene gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Herrljunga gielda.
Herrljunga gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Hjo gielda.
Hjo gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Härryda gielda.
Härryda gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Karlsborga gielda.
Karlsborga gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Kungälva gielda.
Kungälva gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Leruma gielda.
Leruma gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Lidköpinga gielda.
Lidköpinga gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Lilla Edeta gielda.
Lilla Edeta gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Lysekila gielda.
Lysekila gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Mariestada gielda.
Mariestada gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Marka gielda.
Marka gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Melleruda gielda.
Melleruda gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Munkedala gielda.
Munkedala gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Mölndala gielda.
Mölndala gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Orusta gielda.
Orusta gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Partille gielda.
Partille gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Skara gielda.
Skara gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Skövde gielda.
Skövde gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Sotenäsa gielda.
Sotenäsa gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Stenungsunda gielda.
Stenungsunda gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Strömstada gielda.
Strömstada gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Svenljunga gielda.
Svenljunga gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Tanuma gielda.
Tanuma gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Tibro gielda.
Tibro gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Tidaholma gielda.
Tidaholma gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Tjörna gielda.
Tjörna gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Tranemo gielda.
Tranemo gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Trollhättana gielda.
Trollhättana gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Töreboda gielda.
Töreboda gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Uddevalla gielda.
Uddevalla gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Ulricehamna gielda.
Ulricehamna gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Vara gielda.
Vara gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Vårgårda gielda.
Vårgårda gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Vänersborga gielda.
Vänersborga gielda lea gielda Ruoŧas Oarje-Götalándda leanas.


Åmåla gielda.
Åmåla gielda lea gielda Ruoŧas Västra Götalándda leanas.


Öckerö gielda.
Öckerö gielda lea gielda Ruoŧas Västra Götalándda leanas.


Vuokko Hirvonen.
Vuokko Hirvonen lea filosofiija doavttir. Son lea Sámi allaskuvlla professor sámi skuvladutkama ja girjjálašvuođa suorggis. Hirvonen nákkáhalai doavttirin Oulu universitehtas 6.2.1999. Su nákkosgirji "Sámeeatnama jienat. Sápmelaš nissona bálggis girječállin" gieđahalai sámi girjjálašvuođa. Son lea jođihan sámi oahppoplána O97S árvvoštallanbarggu Norgga bealde.


Lars Jacobsen Hætta.
Lars Jacobsen Hætta dahjege Jáhkoš-Lásse (ođđajagimánu 5. b. 1834 Guovdageaidnu – guovvamánu 17. b. 1896 Guovdageaidnu) lei badjesápmelaš, Biibala jorgaleaddji ja duodjár. Guovdageainnu stuimmiid geažil son dubmejuvvui jápmimii, muhto borgemánu 7. b. 1854 jápminduopmu láivuduvvui eallinahkái ráŋggáštusbargun giddagasas.
Guovdageainnu stuimmit.
"Váldoartihkal:" Guovdageainnu stuimmit
Jorgaleapmi ja eará duodji.
Giddagasas Hætta jorgalii Biibbala Ođđa testameantta davvisámegillii ovttas professor Jens Andreas Friisain. Jagis 1867 son beasai giddagasas, man maŋŋá son vulggii Friisain ja Ludvig Kristensen Daain dutkanmátkái. Mátkki maŋŋá son máhcai ruoktot Guovdageidnui, gos son barggai johttisámiid mánáid oahpaheaddjin ja jotkkii jorgalanbargguid. "Ođđa testameantta" jorgalus válbmanii jagis 1869 ja almmuhuvvui jagis 1874. Olleš Biibbal prentejuvvui 1895. Hætta maiddái oasálasttii "Ordbog for det lappiske Sprog" sátnegirjebargui ja jorgalii eará girjjiid davvisámegillii. Dasa lassin Hætta čálii ovttas Anders Pedersen Bærain Muitalusat-girjji, mii muitala sudno eallimis.


Aage Solbakk.
Aage Solbakk dahje Lemet-Jon Aage (riegádan 1943 Fanasgiettis) lea historihkkár.


A.
A, a lea latiinnalaš alfabehta vuosttaš bustávva.


Lulli-Pirkanmaa guovlogielda.
Lulli-Pirkanmaa guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oarje-Suoma leanas, Pirkanmaa eanangottis. Dasa gullá njeallje gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 063.


Badje-Pirkanmaa guovlogielda.
Badje-Pirkanmaa guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oarje-Suoma leanas, Pirkanmaa eanangottis. Dasa gullá čieža gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 069.


Nuortalulli-Pirkanmaa guovlogielda.
Nuortalulli-Pirkanmaa guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oarje-Suoma leanas, Pirkanmaa eanangottis. Dasa gullá guokte gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 062.


Oarjelulli-Pirkanmaa guovlogielda.
Oarjelulli-Pirkanmaa guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oarje-Suoma leanas, Pirkanmaa eanangottis. Dasa gullá njeallje gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 068.


Oarjedavvi-Pirkanmaa guovlogielda.
Oarjedavvi-Pirkanmaa guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oarje-Suoma leanas, Pirkanmaa eanangottis. Dasa gullá vihtta gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 061.


Tampere guovlogielda.
Tampere guovlogielda dahjege Tampere gávpotguovlogielda, lea okta Suoma guovlogielddain Oarje-Suoma leanas, Pirkanmaa eanangottis. Dasa gullá čieža gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 064.


Akaa.
Akaa () lea Suoma gávpot Pirkanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Hämeenlinna, Lempäälä, Urjala, Valkeakoski ja Vesilahti.
Gilit.
Akkala, Alpila, Haanoja, Hautaa, Jokihaavisto, Järvihaavisto, Järviö, Kaulo, Kuhavuori, Kurisjärvi, Kuusjoki, Kylmäkosken kirkonkylä, Kylmäkosken asema, Käyrälä, Lontila, Maunula, Mellola, Mustue, Nauli, Onnia, Pappila, Poutala, Raidisto, Riisikkala, Savikoski, Saviniemi, Sontula, Sotkia, Taipale, Tyrisevä, Vuoltee


Kyrönmaa guovlogielda.
Kyrönmaa guovlogielda () lea okta Suoma guovlogielddain Oarje-Suoma leanas, Pohjanmaa eanangottis. Dasa gullá golbma gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 151.


Pietarsaari guovlogielda.
Pietarsaari guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oarje-Suoma leanas, Pohjanmaa eanangottis. Dasa gullá vihtta gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 154.


Suupohja ridduguovlu.
Suupohja ridduguovlu lea okta Suoma guovlogielddain Oarje-Suoma leanas, Pohjanmaa eanangottis. Dasa gullá golbma gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 153.


Vaasa guovlogielda.
Vaasa guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oarje-Suoma leanas, Pohjanmaa eanangottis. Dasa gullá guhtta gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 152.


Davvi-Satakunta guovlogielda.
Davvi-Satakunta guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oarje-Suoma leanas, Satakunta eanangottis. Dasa gullá čieža gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 044.


Pori guovlogielda.
Pori guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oarje-Suoma leanas, Satakunta eanangottis. Dasa gullá oktanuppelot gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 043.


Rauma guovlogielda.
Rauma guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oarje-Suoma leanas, Satakunta eanangottis. Dasa gullá čieža gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 041.


Loimaa guovlogielda.
Loimaa guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oarje-Suoma leanas, Varsinais-Suoma eanangottis. Dasa gullá logi gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 025.


Salo guovlogielda.
Salo guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oarje-Suoma leanas, Varsinais-Suoma eanangottis. Dasa gullá oktanuppelot gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 022.


Turku guovlogielda.
Turku guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oarje-Suoma leanas, Varsinais-Suoma eanangottis. Dasa gullá gávccinuppelot gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 023.


Vakka-Suoma guovlogielda.
Vakka-Suoma guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oarje-Suoma leanas, Varsinais-Suoma eanangottis. Dasa gullá guhtta gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 024.


Turunmaa guovlogielda.
Turunmaa guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Oarje-Suoma leanas, Varsinais-Suoma eanangottis. Dasa gullá gávci gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 021.


Loviisa guovlogielda.
Loviisa guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Lulli-Suoma leanas, Nuorta-Uusimaa eanangottis. Dasa gullá vihta gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 202.


Porvoo guovlogielda.
Porvoo guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Lulli-Suoma leanas, Nuorta-Uusimaa eanangottis. Dasa gullá vihta gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 201.


Forssa guovlogielda.
Forssa guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Lulli-Suoma leanas, Kanta-Häme eanangottis. Dasa gullá vihta gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 053.


Hämeenlinna guovlogielda.
Hämeenlinna guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Lulli-Suoma leanas, Kanta-Häme eanangottis. Dasa gullá gávcci gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 051.


Riihimäki guovlogielda.
Riihimäki guovlogielda lea okta Suoma guovlogielddain Lulli-Suoma leanas, Kanta-Häme eanangottis. Dasa gullá golbma gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 052.


Mariehamna gávpot.
Mariehamna gávpot (ruoŧagillii "Mariehamns stad", suomagillii "Maarianhaminan kaupunki") lea okta Suoma guovlogielddain Ålándda eanangottis. Dasa gullá guhtta gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 211.


Mariehamn.
Mariehamna dahjege Maarianhamina (,)" lea gávpot Ålánddas.
Mariehamna lea Marienhamna gávpot (,) -guovlogieldda aidna gielda. guovlogieldda LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 211.


Ålándda dálonguovlu.
Ålándda dálonguovlu (ruoŧagillii "Ålands landsbygd", suomagillii "Ahvenanmaan maaseutu") lea okta Suoma guovlogielddain Ålándda eanangottis. Dasa gullá ovcci gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 212.


Ålándda sullot.
Ålándda sullot (ruoŧagillii "Ålands skärgård", suomagillii "Ahvenanmaan saaristo") lea okta Suoma guovlogielddain Ålándda eanangottis. Dasa gullá guhtta gieldda ja dan LAU 1 (NUTS 4) -nummir lea 213.


Riga.
Riga Duopmogirku "Rīgas Doms" ja Daugava-johka
Riga () lea Látvia oaivegávpot. Riga lea gávpot Nuortameara Rigaluovtta gáttis Daugava-joga njálmmis.


Sámiid Vuorká-Dávvirat.
Sámiid Vuorká-Dávvirat () lea sámi musea Kárášjogas. Dat lei Norgga vuosttaš sámi musea Musea dávvirčoakkáldagas leat badjel 4000 dávvira. Musea rahppojuvvui cuoŋománu 16. beaivve 1972. Vistti lea hábmen arkiteaktafitnodat Jessen og Jessen. Vistti siskkáldasa lea leamaš hábmemin maid sámi dáiddár Iver Jåks. Museas leat golbma ossodaga: kulturhistorjjálaš ossodat, dáiddaossodat ja olgomusea.


Siida.
Siida dárkkuha davvisámegillii juo badjesiidda dahjege boazosiidda, gili ja muhtun mearrasámegiela suopmaniin orrunviesu dahjege ruovttu. Historjjálaš sámesiidda mearkkašumis sátni lea ealáskahttojuvvon davvisámegillii nuortalašgiela málle mielde.
Geahča maid: "cearru", "siida", "sita", "kite".


Nöteborga ráfi.
Nöteborga ráfi lei borgemánu 12. beaivve 1323 čállojuvvon ráfišiehtadus Ruoŧa ja Novgoroda gávperepublihka gaskkas. Soahpamuš loahpahii oalle guhkes soahteáigodaga dan guovtti stáda gaskkas. Dat lei boarráseamos Ruoŧa nuorttabeal ráji mearrideaddji šiehtadus.


Beaivváš Sámi Našunálateáhter.
Beaivváš Sámi Našunálateáhter lea sámi našunalteáhter, mii vuođđuduvvui jagis 1981. Teáhtera ulbmilin lea nannet sámiid identitehta ja kultuvrra. Teáhtera ruovttubáiki lea Guovdageaidnu.


Sámi Instituhtta.
Sámi Instituhtta ásahuvvui jagis 1973 Guovdageidnui.


Gustav Lund.
Gustav Fridjof Lund (cuoŋománu 18. b. 1862 Dálbmeluokta, Álaheadju, Norga – 1912) lei Friijagirku sárdnideaddji ja sámi aviissa Nuorttanastte vuosttas doaimmaheaddji. Son lei eret Dálbmeluovttas Álaheajus.


Elsa Laula Renberg.
Elsa Laula Renberg (álgoálggus Elsa Laula, skábmamánu 29. b. 1877 – suoidnemánu 22. b. 1931). Elsa Laula lei eret ja bajásšattai boazosápmelašbearrašis Ruoŧa beale máttasámiguovllus Gäjgásis. Elsa Laula čađahii Stockholmmas sealgeeatnioahppu. Searvebargguin son oahpai Stockholmmas orudettiin. Studeremiid maŋŋá son máhcai ruoktot ja náitalii Norgga beale boazosápmelaš Thomas Renbergiin jagis 1908. Náitaleami maŋŋá Elsa fárrii bearrašiinnis Vappstenii Nordlándii Norgii. Elsa ja Thomas oaččuiga guhtta máná. Elsa jámii 53-jahkásaččán tuberkulosii Brønnøyas.
Jápmin vai eallin?
Elsa Laula Renberg čálii ja goasttidii jagis 1904 30-siidosaš girjji Infør lif eller död? Sanningsord i de Lappska förhållandena. Girjjistis son gieđahalai sámemánáid skuvladili, sámiid jienastanvuoigatvuođaid, sámiid eatnamiid oamastanvuoigatvuođaid ja sámeservviid dili. Son lea vuosttas iežas čállosiid almmustahttán sámenisu.
Leavgabeaivi.
Elsa Laula Renberga riegádanbeaivi skábmamánu 29. b. lea ođđaseamos sámi leavgabeaivi. Dát mearriduvvui leavgabeaivin 21. sámekonfereanssas Tråantes jagis 2017.


Fuolki.
Fuolki lea olmmoš guhte lea eará olmmožin fulkkežat. Seamma sohkii gullet olbmot geain lea oktasaš máttut dahje sii leat boahtán sohkii náittosdili dahje adopterema bokte. Fuolkevuođa sáhttá geahčat juo "biologalaš (genehtalaš) fuolkevuohtan" jo "sosiálalaš rollaid", movt olbmot láhttejit guhtet guimmiideaset vuostá. Sierra kultuvrrain meroštallojuvvo fuolkevuohta sierra ládje: muhtun kultuvrrain belát rehkenastojuvvojit oabbán ja vielljan dahje mánát gullet beare áhči dahje eatni sohkii.
Sámegiela fuolkevuođanamahusat.
Sámegielas leat ollu fuolkevuođanamahusat, mas fuobmá ahte sámiin fuolkevuohta lea leamaš hui nanus.


Jieret.
Jieret ("Ribes rubrum") lea jieretšattuid čerdii gullevaš miestta.


Čáhppesjieret.
Čáhppesjieret dahjege sáhppesjieret dahjege čáhppesjierit ("Ribes nigrum") lea jieretšattuid čerdii gullevaš miestta. Dábálaččat čáhppesjierehat leat gilvvagárdemuorjjit.


Muovjejieret.
Muovjejieret dahjege roamšejierit "(Ribes uva-crispa)" lea jieretšattuid čerdii gullevaš miestta. Muovjejierehat leat gilvvagárdemuorjjit.


Jokŋa.
Jokŋa ("Vaccinium vitis-idaea") lea joŋaid čerdii "(Vaccinium)" gullevaš meahccemuorji.


Luomi.
Luomi dahjege láttat (Rubus chamaemorus) lea váđotmurjjiid čerdii gullevaš šaddu. Luomin gohčoduvvojit maid šattu gollefiskes muorjjit. Luopmánat leat meahccemuorjjit, mat šaddet erenomážit jekkiin. Luopmánis lea vilges lieđđi. Álggus muorjjit leat ruoksadat, muhto go muorji láddá de dat fiskkoda. Luopmániid lieđđuma váikkuhit sihke garra arvvit ja biekkat mat časket eret lasttaid šattus. Maiddái goikkádagat ja galmmaijat hehttejit lieđđuma.
Luomejahki.
Ollu sámiide lea lubmen ealáhussan ja olusat čuvvot makkár luomejahki áin šaddá. Olbmot jurddašit ahte šaddá hui buorre luomejahki go jeakkit leat vielgadin. Dan ii dieđe ovdal go luomi čatná čurohin, dalle easka oaidná šaddá go luomejahki vai ii.


Jieretšattut.
Jieretšattut leat šaddočearda "Ribes" masa gullá sullii 150 šlája.


Dáigejieret.
Dáigejieret ("Ribes alpinum") lea jieretšattuid čerdii gullevaš miestta.


Gollejieret.
Gollejieret ("Ribes aureum") lea jieretsattuid čerdii gullevaš miestta.


Ehtemas.
Ehtemas, juogot, juolut dahjege juogut ("Vaccinium uliginosum") lea joŋaid- ("Vaccinium") ja daŋasšattuide čerdii gullevaš šaddu.


Čáhppesmuorji.
Čáhppesmuorji ("Empetrum nigrum") lea vuollegis álo ruonás nállolasttat šaddu.


Sarri.
Sarri dahje sarrit ("Vaccinium myrtillus") lea joŋaid čerdii "(Vaccinium)" gullevaš šaddu.


Jokŋašattut.
Jokŋašattut ("Vaccinium") lea "Ericaceae"-šattuide gullevaš šaddočearda, masa gullet ee. joŋat, sarrit ja ehtemasat.


Hoaššat.
Hoaššat leat gáiskešattuid joavku, man dálá áigge ealli šlajat gullet sohkii "Equisetum", čerdii "Equisetaceae", vuollečerdii "Equisetales", luohkái "Equisetopsida" ja vuolleluohkái "Equisetophytina" (synonyma "Sphenophytina"). Hoaššaide gullá 16 šlaja, muhto joavku lea leamaš viidásut ovdahistorjjálaš áiggiin, goas maid fossiilagávnnahusaid mielde ledje eará luohkát ja vuollečearddat.


Gáranasmuorji.
Gáranasmuorji ("Arctostaphylos uva-ursi") () lea gáranasmurjjiid čerdii ("Arctostaphylos") gullevaš šaddu.


Idni.
Idni ("Lycopodium") lea idnešattuide gullevaš šaddu. Idni ođjjus šaddet oanehis suorggit.


Dorski.
Dorski ("Gadus morhua") lea guolli mii eallá Davvi-Atlánttas. Dat eallá maid Nuortamearas.


Bálddis.
Bálddis ("Hippoglossus hippoglossus") lea finddarguolli, mii eallá Atlántta davveosiin.


Sáidi.
Sáidi ("Pollachius virens") lea dorskeguolli, mii eallá Atlántta davveosiin.


Rávdu.
Rávdu ("Salvelinus alpinus") lea luossaguolli.


Čuovža.
Čuovža ("Coregonus lavaretus") lea luossaguolli.
Čuovža gullá luossaguliide ja gávdno miehtá Sámi, ja muđui viidát davit máilmmioasis. Čuovža gođđá dábálaččat čakčat golggotmánu rájes, muhto soames máddodagat gođđet dálvet. Dat sáhttet gođđat sihke jogain ja jávrriin, gitta 50 mehter čikŋodahkii. Veajehat šaddet giđđat ja leat dalle 15 mm guhku. Čuovža gođđagoahtá 2 - 10 jagi agis, go lea 15 - 40 cm.
Čuovžžas lea njálbmi hui unni ja borrá divrriid ja dakkáriid. Dábálaččat ii šatta čuovža losit go 2 kg, ii ge guhkit go 70 cm.
Sámis lea čuovža adnon buorren biebmoguollin, erenoamážit sáltemii ja suovastuhttimii.
Dovdomearkkat.
Čuovža lea šođbat ja das lea silba ivdni, čielgi lea čáhppadet ja čoavjevolli lea vielgat. Beahcet lea guovttesuorat, ja čuomat leat oalle stuorrát.
Ekologiija.
Čuovža eallá jávrriin ja stuora jogain, ja muhtimat sáhttet mannat borramuša maŋis veahttačáhcái.


Finddar.
Finddar ("Platichthys flesus") gullá finddarguliide.


Sitrusšaddosat.
Sitrusšaddosat leat sitrusmuoraid ja daid ruoššastuvvon šaddosat.


Appelsiidna.
Appelsiidna ("Citrus sinensis") lea sitrusmuoraide ("Citrus") gullevaš álo ruonás muoraš. Appelsiidnan gohčoduvvo maid muora šaddosa.
Botanihkas appelsiinna šaddos meroštallojuvvo muorjin daningo dan siste leat ollu siepmanat.


Urtasat.
Urtasat leat šattut mat geavahuvvojit eanas dálkkodeapmái, muhto muhtumiid maid borramušain ja čábbudangálvvuin.


Máistagat.
Máistagat leat máisttašattuid goikaduvvon oasit, mat geavahuvvojit daid máhkoávdnasiid dihte. Omd. ingefeara lea ruohttasiin ja basilikumma lasttain.


Norgga fylkkat.
Ovddeš fylkkat leat Birgon, Davvi-Trøndelága, Lulli-Trøndelága, Finnmárku, Romsa, Sogn ja Fjordane, Hordalánda, Oarjel-Agder, Nuorta-Agder, Telemárku, Vestfolda, Buskerud, Opplánda, Hedmárku, Akershus ja Østfolda.


Yle.
Yle (Yleisradio) lea suopmelaš fitnodat.


Ođđasat.
Ođđasat lea prográmma mii almmostuvai vuosttaš gearddi borgemánnu 20. beaivve jagis 2001. Váldodoaimmahusat leat Kárášjogas, Norggas (NRK); Anáris, Suomas (YLE) ja Gironis, Ruotas (SVT). Prográmma sáddejuvvo juohke árgabeaivvi 17.30–17.45 SVT 2 kanálas (boddu geasset ja nai juovllaid ja ođđajagi gaskka).
Sámi tv-ođđasat oidnojit YLE FST5 kanálas Davvi-Suomas diibmu 19.10.


Jamaica.
Jamaica lea sulloriika. Riikka oaivegávpot lea Kingston.


Ijahis idja.
Ijahis Idja (ja) lea eamiálbmogiid musihkkafestivála, mii lágiduvvo jahkásaččat Anáris borgemánu beallemuttus. Musihkkafestivála lea lágiduvvon jagi 2004 rájes. Festivála ordnejit ovttasbarggus Suoma Sámedikki sámemusihkkaguovddáš, Sámi oahpahusguovddáš ja Anára Sámisearvi sihke máŋggat eaktodáhtolaš bargit. Ijahis Idja lea Suoma sámeguovllu stuorimus sámemusihkkafestivála.
Jagit 2004-2006.
Jurdda vuosttas dáhpáhusas bođii Sámi oahpahusguovddáža dalá rektoris ja sámedikki hálddahushoavddas. Álgojagiid dáhpáhus lágiduvvui miessemánus. Vuosttas Ijahis Idja ordnejuvvui Anára girkosiidda guovddážis, boares girjeráju šiljus. Dáhpáhus čohkiidii moatti lávus ja smávva lávddis. Loaiddasteaddjin ledje Satu Aikio, Ulla Pirttijärvi, Amoc, Ante Mikkal Gaup, Anára skuvlla oahppit ja váldoartista Wimme, guhte juoiggai girjeráju gáhtu alde. Sámeartisttaid lassin festiválii bovdejuvvojit jahkásaččat máilmmi eará eamiálbmogiid artisttat. Jagi 2004 eamiálbmotguossit bohte Ruošša Jakutias. Festiválaguossit ledje vuosttas jagi čoahkkanan čuohtenár.
Čuovvovaš jagi festivála lágiduvvui Anára guollehámmanis. Dalle loaiddasteaddjin ledje earret eará Niko Valkeapää ja Vilddas-joavku. Guollehámman goittot hilgojuvvui jagi 2006 festivála maŋŋá ja seammás dáhpáhus sirdojuvvui miessemánus borgemánu beallái danin, go Anára árrageassi lei menddo galmmas ja arvves.
Vuosttas guovtti jagi áigge festivála lei oalle smávva, dattege jo jagi 2005 váldokonseartta oktavuođas lei maiddái nuoraidkonsearta ja musihkkaseminára. Nuoraidkonsearta attii mánáide ja nuoraide vejolašvuođa beassat oassálastit dáhpáhussii, muhto maiddái nuorra musihkkajoavkkuide dilálašvuođa čuojahit sin musihka olbmuide.
Jagit 2007-2011.
Jagiid 2007-2011 Ijahis Idja ordnejuvvui Sámi oahpahusguovddáža šiljus. Aitosaš konsearttat dollojuvvojedje siste hállas go fas eará festiválabálvalusat, dego Ijahis Ija márkanat, ledje olgun lávuin ja tealttáin. Ijahis Ija márkaniin vuvde árbevirolaš sámi dujiid. Jagiid 2007-2011 áigge festivála stuorui máŋgga láhkai. Das šattai oppa davviriikalaš sámeguovllu festivála, go artisttat bovdejuvvojedje jahkásaččat maiddái ránnjáriikkain. Jagi 2009 váldokonsearttas loaiddastii ruoŧasápmelaš rock-joavku Mollet ja jagi 2010 váldokonsearttas Norgga beale joavku Adjágas.
Jagi 2011 váldoartisttat ledje Slincraze, SomBy-joavku, Wimme ja Niillas Holmberg & Roope Mäenpää, guhte almmustahtte sudno vuosttas cd-skearru lávvardateahkeda váldokonsearttas.
Jagit 2012-2013.
Jagi 2012 Ijahis Idja-festivála sirdašuvai aiddo gárvvásmuvvan sámekulturguovddáš Sajosa šilljui. Váldoartistan dalle ledje Ruoŧa sápmelaš Sofia Jannok, Nanook-joavku Ruonáeatnamis ja rapmusihkar Ailu Valle. Eamiálbmotguossit bohte Komi dásseválddis. Ođđa áššin dan jagi festiválii bođii Ijahis Idja temáklubba, mii ordnejuvvui báikkálaš hoteallas. Dan jagi temán lei “Sápmi goes Retro”, mii oidnui gáktestiillain. Dat lei vuosttas jahki go festivála sáhtii čuovvut interneahttasáddaga bokte. Sáttaga lágidedje Sámi oahpahusguovddáža mediastudeanttat ja Yle Sámi doaimmahus. 2012 festivála dagai maiddái ođđa guossiolahusa go badjel 2000 olbmo gallededje festiválas vahkuloahpa áigge.
10-jagi ávvufestivála jagis 2013 lei ain stuorat go ovddit jagiid. Erenomážit mánáid ja nuoraid beaivi lei prográmma dáfus ain viidásut ja festiválaklubbat ordnejuvvojedje sihke bearjadaga ahte lávvardaga. Dán jagáš klubba temán lei ČSV-lihkadus. Váldokonsearttas čuojahedje earret eará heavyjoik-joavku Intrigue ja pop-artista Lovisa Negga sihke Angelit. Niko Valkeapää fas doalai iežas konseartta Sajosa auditorias bearjadaga.


Anár (gilli).
Anár lea Anára gieldda hálddahusguovddáš. Miessemánu 30. beaivve 2005 gilis orro 459 olbmo.


Ánne Risten Juuso.
Ánne Risten Juuso dahjege Anni-Kristiina Juuso (r. miessemánu 4. b. 1979, Anára Avvilis) lea sápmelaš neavttár (Giehka, Kautokeino-opprøret) ja rádiojournalista YLE Sámi radios.


Giehka (filbma).
Giehka (ruoššagillii Кукушка, "Kukuška") lea ruošša filbma. Nissonváldorollii gohččui sápmelaš Ánne Risten Juuso ja almmáiváldorollii suopmelaš Ville Haapasalo ja ruošša Viktor Byčkov. Filmmas hállájuvvot ruoššagiela, suomagiela ja sámegiela.


Ville Haapasalo.
Ville Haapasalo (r. guovvamánu 28. 1972, Lahti) lea suopmelaš neavttár, gii gohččui almmáiváldorollii Giegas.


Listu Ruoŧa gielddain.
Östergötlándda leatna.
Ruoŧŧa


Björk.
Björk Guðmundsdóttir (ˈpjœr̥k ˈkvʏðmʏnsˌtoʊhtɪr, r. skábmamánu 21. beaivvi 1965, Reykjavík, Islánda) lea islándalaš lávlu, lávlladahkki ja komponista.


Árdna.
Árdna lea NRK Sámi Radio kulturmagasiidna.


Š (bláđđi).
Š lea nuoraid bláđđi, mii almmuhuvvo 4 geardde jagis, vuosttaš gearddi 1993:s.
Dábálaččat Š-bláđi artihkkalat leat davvisámegillii, muhto maid lulli- ja julevsámegillii, ja dasa lassin dárogillii.


Boris Jeltsin.
Boris Nikolajevič Jeltsin (, guovvamánu 1. b. 1931 – cuoŋománu 23. b. 2007) lei Ruošša federašuvnna vuosttaš presideanta jagiid 1991–1999.


Giemajohka.
Giemajohka (suomagillii "Kemijoki") (550 km oalgejogaiguin ja 483 daid haga) lea Suoma ja Davviriikkaid guhkimus johka. Dát golgga Giemajávrri ja Roavvenjárgga čađa ovdal go
luoitá Mearrabađaluktii Giemas. Roavvenjárggas Ovnnesjohka luoitá Giemajohkii.
Čáhcefápmu.
Giemajohka, Oulujoki ja Iijoki leat Suoma deháleamos fápmorusttetjogat. Giemajoga vuosttaš čáhcefápmorusttet huksejuvvui Isohaaras 1946. Otnábeaivi jogas leat 15 fápmorusttet.


Adjágas.
Adjágas lei Norgga beal Sámi musihkkajoavku, mii vuođđuduvvui 2004s. Adjágasa vuosttas álbuma ilmmai 2005s. 2009s almmuhuvvui Adjágasa nubbi skearru, "Mánu Rávdnji. "Adjágas bisttii joavkun 10 jagi, ja heaittihuvvui 2014 skápma. Dan logi jagis gearggai Ádjagas ollu vásihit. 2005s čuojahedje ovdal Madrugada-konseartta Oslo Spektrumas, mii lei spagga dievva. Sii čuojahedje maid Vancouveris 2010s go doppe ledje Olympia Gilvvut. 2011s mátkkoštedje musihkain Amerihkás, ja 2012s ožžo Sápmi Awards musihkkabálkkašumi.


Sara Marielle Gaup Beaska.
Sara Marielle Gaup lea sápmelaš musihkkár. Son lea mielde Adjágas-musihkkajoavkkus. Gaup lea eret Guovdageainnus.


Guobbarat.
Guobbarat ("Fungi") leat iežaset biologalaš čearda, mat eai gula šattuide eaige elliide.


Niehtit.
Niehtit leat šattut maid skahposa siste leat siepmanat maid dávjá sáhttá borrat. Stuorámus oassi nihtiin lea buoidi.
Mándelat eai leat niehtit, vaikko dávjá málesteamis dat lohkkojuvvoge nihtiide.


Váđotmuorjjit.
Váđotmuorjjit ("Rubus") lea ruvsušattuide (Rosaceae) gullevaš čearda.


Čáhppesváđot.
Čáhppesváđot "(Rubus fruticosus)" lea váđotmurjjiid čerdii gullevaš šaddu.


Váđot.
Váđot, miehtamuorji dahjege geađgeluomi "(Rubus arcticus)" lea váđotmurjjiid čerdii gullevaš šaddu. Muhtun davvisámegiela suopmaniin lávehat dahjege váramat gohččojuvvojit maid váđohin. Váđohat leat máŋggajahkásaš muorjjit, mat levvet ruohttasiiguin ja siepmaniiguin.


Veaddemuorji.
Veaddemuorji dahjege lávžžámuorji "(Rubus saxatilis)" lea váđotmurjjiid čerdii gullevaš šaddu. Veaddemuorjjit šaddet nu vuvddiin go geađgemehciinge.


Sohterássi.
Sohterássi dahjege sođđerássi lea 5-25 cm allosaš šaddu, mii šaddá vuvddiin.


Noaidelieđđi.
mini


Suhpi.
Suhpi ("Populus tremula") lea lastamuorra.


Gironlasta.
Gironlasta ("Salix herbacea") lea sieđgašattuid čerdii gullevaš sieđggaš, mii šaddá árktalaš guovlluin. Dat ii obage šatta Davviriikkaid lulliosiinge, dušše áibbas davvin. Gironlasta šaddá 1-5 cm guhkkosaš.


Sieđga.
Sieđga gullá ovttas suhpemuorain sieđgašattuid ("Salicaceae") čerdii.


Leaibi.
Leaibi ("Alnus incana") lea sogiid čerdii ja leibbiid sohkii gullevaš lastamuorra.


Soahkešattut.
Soahkešattut ("Betulaceae") leat šattučearda, masa gullá guhtta soga.


Skierri.
Skierri ("Betula nana") lea soahkešattuide ("Betulaceae") gullevaš šattu. Dat lea ollu unnit go eará soagit ja hárvet šaddá badjel beallemehtera allosažžan.


Soagit.
Soagit ("Betula") lea šattusohka, masa gullá sullii 120 šlája.


Lageš.
Lageš ("Betula pubescens" subsp. "czerepanovii") lea soagi vuollešládja, mii ovdal meroštallojuvvui iežaset šládjan "Betula tortuosa"n.


Soahki.
Soahki dahjege sieiva soahki "(Betula pubescens)" lea soahkešattuide ("Betulaceae") gullevaš muorra.


Leaibbit.
Leaibbit ("Alnus") lea sogiid "betulaceae" čerdii gullevaš šattusohka, masa gullá sullii 30 šlaja muorat ja miestagat.


Ránessieđga.
Ránessieđga dahjege várresieđga ("Salix glauca") lea sieđggaide gullevaš muorra.


Sieđgaskierri.
Sieđgaskierri ("Salix lapponum") lea sieđggaide gullevaš miesttašattu.


Fierbmegironlasta.
Fierbmegironlasta dahjege ruonas sieđgaskierri ("Salix reticulata") lea sieđggaide gullevaš miestašaddu. Dát sieđga ii šatta eanet go 4-15 cm allosažžan.


Vilgessieđga.
Vilgessieđga ("Salix lanata") lea sieđggaide gullevaš miestašattu. Vilgessieđga lea geavahuvvon árbevirolaččat gosahatdálkkasin ja ostun.


Guolbbajuopmu.
Guolbbajuopmu ("Rumex acetosella") lea juomuide gullevaš šaddu.


Šilljojuopmu.
Šilljojuopmu ("Polygonum viviparum") lea juopmošattuid "(Polygonaceae)" "Polygonum"-sohkii gullevaš šaddu.


Eavru.
Eavru ("Oxyria digyna") lea juopmošattuid "(Polygonaceae)" "Oxyria"-sohkii gullevaš šaddu.


Rohtohilsku.
Rohtohilsku ("Stellaria nemorum") lea šaddu, mas lea unna vilges rásit.


Hilsku.
Hilsku ("Stellaria media") lea oktajahkásaš unna šaddu, mii gullá "Caryophyllaceae"-čerdii.


Ruksesrássi.
Ruksesrássi dahjege guppaslieđđi ("Silene dioica", synonyymat Melandrium rubrum, M. silvestre, M. diurnum ja M. dioicum)


Ruksesoaivi.
Ruksesoaivi ("Viscaria alpina", ovdal maid "Lychnis alpina") lea "Caryophyllaceae'-čerdii gullevaš šaddu.


Riessanellet.
Riessanellet dahjege geallonellet ("Dianthus superbus") lea nellehiidda gullevaš šaddu.


Nellehat.
Nellehat ("Dianthus") leat šaddosohka, mii gullá "Caryophyllaceae"-čerdii. Sohkii gullá sullii 300 šlája, mat šaddet eanas Eurohpas ja Ásias.


Gollerássi.
Gollerássi dahjege gusarássi ("Caltha palustris") lea rássešaddu man lieđit leat fiskkat. Muhtumin gollerássin gohčoduvvo maid boallorássi dahjege boallooaivi, mii goit lea áibbas sierra šládja, vaikko gulláge seamma fiskesrássešattuid "Ranunculaceae"-čerdii.


Fiskesrásit.
Fiskesrásit ("Ranunculus") leat fiskesrássešattuide ("Ranunculaceae") gullevaš šattosohka, masa gullá sullii 300 šlája.


Fiskesrássešattut.
Fiskesrássišattut "(Ranunculaceae)" lea Ranunculales-čerdii gullevaš vuollečearda, masa gullá sullii 50 soga ja 1 750 šlája.


Boallorássi.
Boallorássi, boallooaivi, hear­vaboallu dahjege jonssotboallu "(Trollius europaeus)" gullá fiskesrássišattuide ("Ranunculaceae").


Giđđanuorsá.
Giđđafiskerássi dahjege giđđanuorsá ("Ranunculus auricomus") lea fiskesrásiide gullevaš šaddu, mii šaddá niittuin.


Fiskesrássi.
Fiskesrássi ("Ranunculus acris") on fiskesrásiide ("Ranulaceae") gullevaš šaddu.


Gálberássi.
Gálberássi dahjege hádjaurttas dahjege njálggaháiruohtas ("Rhodiola rosea") lea "Crassulaceae"-čerdii gullevaš šaddu.


Narttit.
Narttit ("Saxifraga") leat nartešattuid sohka, masa gullá sullii 440 šlája.


Alitnárti.
Alitnarti ("Saxifraga oppositifolia") lea nartešaddu, mii gullá narttiid sohkii.


Ájanarti.
Ájanarti ("Saxifraga rivularis") lea nartešaddu, mii gullá narttiid sohkii.


Báktenarti.
Báktenarti ("Saxifraga nivalis") lea nartešaddu, mii gullá narttiid sohkii.


Gollenarti.
Gollenarti ("Saxifraga aizoides") lea nartešaddu, mii gullá narttiid sohkii.


Miektanarti.
Miektanarti ("Saxifraga cespitosa", "s. groenlandica") lea nartešaddu, mii gullá narttiid sohkii.


Nástenarti.
Nástenarti ("Saxifraga stellaris") lea nartešaddu, mii gullá narttiid sohkii. Nástenarti lea ráfáidahtton rássi Suomas. Dego nammage muitala, nástenartti vilges lieđđi lea nástemállesaš.


Beaivečalbmi.
Beaivečalbmi dahjege suotnjočalbmi ("Parnassia palustris") lea šaddu, mas lea vilges viđalohkosaš lieđit.


Ovnnesjohka.
Ovnnesjohka (suomagillii "Ounasjoki") lea Giemajoga stuorámus oalgejohka ja maid Suoma guhkimus oalgejohka.


Ávža.
Ávža dahjege duopma ("Prunus padus") lea ruvsušattuide gullevaš lastamuorra.


Ruvsušattut.
Ruvsušattut ("Rosaceae") lea "Rosales"-čerdii gullevaš vuollečearda, masa gullá sullii 3 100 šlája.


Eanamuorjjit.
Eanamuorjjit ("Fragaria") lea ruvsušattuide ("Rosaceae") gullevaš šaddosohka. Eanamurjjiide gullet omd. gieddemuorji


Eppelmuorat.
Eppelmuorat ("Malus") leat ruvsušattuide ("Rosaceae") gullevaš šaddosohka.


Skážirat.
Skážirat ("Filipendula") leat ruvsušattuide ("Rosaceae") gullevaš šaddosohka.


Bađverásit.
Bađverásit dahjege vuolpput ("Alchemilla") leat ruvsušattuide ("Rosaceae") gullevaš šaddosohka. Sámis bađverásiin šaddet alášbađverássi dahjege sáigovuolpu ja moninvuolpu.


Alášbađverássi.
Alášbađverássi dahjege sáigovuolpu lea bađverásiid ("Alchemilla") sohkii gullevaš šaddu.


Moninvuolpu.
Moninvuolpu ("Alchemilla murbeckiana") lea bađverásiid ("Alchemilla") sohkii gullevaš šaddu.


Ruvsut.
Ruvsut ("Rosa") dahjege Roksat leat ruvsušattuide ("Rosaceae") gullevaš šaddosohka.


Miesttaskážirat.
Miesttaskážirat ("Spiraea") leat ruvsušattuide ("Rosaceae") gullevaš šaddosohka.


Ávžaskábit.
Ávžaskábit ("Amelanchier") leat ruvsušattuide ("Rosaceae") gullevaš šaddosohka.


Noarssat.
Noarssat ("Dryas") leat ruvsušattuide ("Rosaceae") gullevaš šaddosohka. Sápmis šaddá noarsa dahjege golka.


Noarsa (šaddu).
Noarsa dahjege golka ("Dryas octopetala") lea ruvsušaddu ("Rosaceae"), mii gullá noarssaide ("Dryas"). Noarsa šaddá duoddariin.


Niitobiellorássi.
Niitobiellorássi ("Geum rivale") lea rukseslágan rássi mii liđđo álgogeasi. Niitobiellorássi gullá ruvsušattuide ("Rosaceae").


Fiskesjuopmu.
Fiskesjuopmu ("Potentilla reptans") lea ruvsušattuide ("Rosaceae") gullevaš šaddu.


Suotnjoruški.
Suotnjoruški ("Potentilla palustris") lea ruvsušattuide ("Rosaceae") gullevaš šaddu.


Pearamuorat.
Pearamuorat ("Pyrus") leat ruvsušattuide ("Rosaceae") gullevaš šaddosohka.


Skáhpeskážirat.
Skáhpeskážirat ("Sorbaria") leat ruvsušattuide ("Rosaceae") gullevaš šaddosohka.


Prunus.
Prunus lea ruvsušattuide ("Rosaceae") gullevaš šaddosohka, masa gullá ávžžat, čirssat, plommat ja mándelat.
Kategoriseren.
"Prunus" juohkása guhtta vuollečerdii, maidda gullá oktiibuot sullii 200 šlája.


Alášgožot.
Alášgožot ("Oxytropis lapponica") lea Suomas hui hárvenaš šaddu.


Niitosáhpal.
mini
Niitosáhpal ("Lathyrus pratensis") lea máŋggajagát šaddu, mas leat fiskes lieđit. Niitosáhpal gullá eartašattuide.
Geavaheapmi.
Niitosáhpal geavahuvvo fuođarin danin, go das leat olu proteiinnat. Das lea maiddái ráhkaduvvon deaja vuogehit vuoiŋŋahatváttisvuođaid.


Eartašattut.
Eartašattut ("Fabaceae") lea "Fabales"-čerdii gullevaš vuollečearda. Vuollečerdii gullet sullii 650 soga ja badjel 18 000 šlája.


Sáhpal.
Sáhpal dahjege fierbmerássi ("Vicia cracca") gullá eartašattuide ("Fabaceae").


Gottesáhpal.
Gottesáhpal ("Astragalus frigidus") gullá eartašattuide ("Fabaceae").


Boaresgállarássi.
Boaresgállarássi dahjege alitrássi ("Geranium sylvaticum") gullá gállarásiid čerdii ja lea pelargonia fuolki.


Čurolastašattut.
Čurolastašattut ("Drosera") leat šattut mat bivdet divrriid.


Sođbačurolasta.
Sođbačurolasta ("Drosera anglica") gullá čurolastašattuide.


Jorbačurolasta.
Jorbačurolasta ("Drosera rotundifolia") gullá čurolastašattuide.


Jeaggeviola.
Jeaggeviola ("Viola palustris") lea violašattuid čerdii ja violaid sohkii rássi.


Violašattut.
Violašattut ("Violaceae") lea šaddočearda, masa gullá badjel 800 šlája ja 21 soga. Čeardda namma boahtá láhtengiela sánis viola, mii dárkkuha violaid soga.


Violat.
Violat ("Viola") lea violašattuide gullevaš šaddosohka, masa gullet 400-500 šlája. Sámis dábálaš violašlájat leat jeaggeviola, vuovdeviola ja fiskesviola.


Vuovdeviola.
Vuovdeviola ("Viola riviniana") lea violašattuid čerdii ja violaid sohkii rássi.


Fiskesviola.
Fiskesviola ("Viola biflora") lea violašattuid čerdii ja violaid sohkii rássi.


Horbmá.
Horbmá ("Epilobium angustifolium") lea horbmášattuide gullevaš šaddu.


Rohtohorbmá.
Rohtohorbmá ("Epilobium hornemannii") lea horbmášattuide gullevaš šaddu.


Horbmášattut.
Horbmášattut ("Epilobium") lea šaddosohka, masa gullá 160-200 šlája.


Olbmoborranrássi.
Olbmoborranrássi dahjege boska vai fádnu ("Angelica archangelica" subsp. "archangelica")


Alášrássi.
Alášrássi ("Andromeda polifolia") lea mirkkolaš daŋas, mii šaddá jekkiin.


Heaŋggolieđga.
Heaŋggolieđga ("Orthilia secunda") lea áloruonas vuovdešaddu.


Guohcarássi.
Guohcarássi ("Rhododendron tomentosum", ovdal "Ledum palustre") lea daŋasšattuide gullevaš rissi.


Rievssatmuorji.
Rievssatmuorji, guovžžamuorji dahjege guovžžalasta ("Arctostaphylos alpinus") () gullá gáranasmurjjiide.


Guolbbanásti.
Guolbbanásti ("Trientalis europaea") gullá giđđačalbmešattuide.


Muohtacivzza.
Muohtacivzza dahje čuovjenásti ("Gentiana nivalis") lea šaddu mii gullá civzagiidda ("Gentiana") ja alitsitnušattuide ("Gentianaceae"). Muohtacivzagat šaddet duoddariin orddarájis, ádjagiin, rođuin ja niittuin.


Pound.
Pound (£) lea Stuorra-Británnia ruhta.


Alitvuodjalasta.
Alitvuodjalasta ("Pinguicula vulgaris") dahje alitdohpi lea vuodjalasttaide gullevaš šaddu.


Vilgesvuodjalasta.
Vilgesvuodjalasta ("Pinguicula alpina") lea vuodjalasttaide gullevaš šaddu.


Guolgavuodjalasta.
Guolgavuodjalasta ("Pinguicula villosa") lea vuodjalasttaide gullevaš šaddu.


Vándádivga.
Vándádivga dahjege biellodaŋas ("Linnaea borealis") lea šaddu, mii lea ožžon láhtengielat nama Carl von Linnéa mielde.


Busságeahpilat.
Busságeahpiliid ("Antennaria") sohkii gullá sullii 100 šlája. Sámis šaddá omd. duottarbusságeahpil ("Antennaria alpina").


Duottarbusságeahpil.
Duottarbusságeahpil ("Antennaria alpina") lea busságeahpiliid sohkii gullevaš šaddu.


Gieddemuorji.
Gieddemuorji ("Fragaria vesca") lea ruvsušattuid čerdii ("Rosaceae") gullevaš šaddu.


Gulmmet.
Gulmmet dahjege gulmmit ("Gasterosteus aculeatus") lea guolli.


Luossa.
Luossa ("Salmo salar") lea luossaguliid čerdii gullevaš johtinguolli. Luossa lea dehálaš biebmoguolli.


Valas.
Valas ("Salvelinus alpinus f. salvelinus") lea luossaguolli.


Guvžá.
Guvžá ("Salmo trutta morpha trutta") lea luossaguolli.


Gáhkkor.
Gáhkkor ("Gavia stellata") lea loddi, mii gullá doktagiidda. Gáhkkor lea unnit go dovtta ja leage unnimus doktagiin. Gáhkkor borrá guliid ja smávva elliid. Beasi ráhkada jeakkis, duoddaris, láttus dahje jávrris.
Sturrodat ja bajiloaidnu.
Gáhkkor lea unnimus doktagiin. Dan guhkkodat lea 55-67 cm ja soadjagaska 91-110 cm. Gáhkkor deaddá sullii 1 600 g.
Ráves gáhkkoriin lea ránes oaivi, rukses dielkku čeabáha ovdaoasis, vilges čoavji ja gámis sealgi. Gáhkkora njunni lea ránes dahje vilges ja dat lea dábálaččat bajás vitnjut, mii lea erenomáš lottiide mat bukčet. Doktaga ektui gáhkkor doallá oaivvi vuollelis girddedettiin ja vuojadettiin gáhkkora siidduin iige sealggis oidno vilges dielkkut.


Dovtta.
Dovtta ("Gavia arctica") lea dovttalottiid ("Gaviiformes") dovttaide ("Gaviidae") gullevaš čáhceloddi.


Áhpedovtta.
Áhpedovtta ("Gavia immer") lea čáhceloddi, mii gullá doktagiidda. Áhpedovtta lea stuorát go dábálaš dovtta, muhto unnit go vilgesnjunáhpedovtta.


Vilgesnjunáhpedovtta.
Vilgesnjunáhpedovtta ("Gavia adamsii") lea čáhceloddi, mii lea stuorimus doktagiin.


Čáhppesbuokča.
Čáhppesbuokča ("Podiceps auritus") lea unna buokčaloddi.


Buovččat.
Buovččat ("Podicipedidae") leat buokčalottiid čeardda áidna vuollečearda. Buokčalottit leat čáhcelottit ja dego nammage jo muitala, buovččat leat erenomáš čeahpit buokčit.


Silkebuokča.
Silkebuokča ("Podiceps cristatus") lea buokčaloddi.


Ránesbuokča.
Ránesbuokča ("Podiceps grisegena") lea buokčaloddi.


Uhcabuokča.
Uhcabuokča ("Tachybaptus ruficollis") lea Eurohpá unnimus buokčaloddi.


Njuvččat.
Njuvččat ("Cygnus") leat čuotnjágiid vuollečeardda ("Anserinae") sohka, masa gullá 6 ealli šlája ja okta juo jávkkan šládja ("Cygnus sumnerensis"). Njuvččat leat čáhcelottit, main lea hui guhkes čeabi ja dábálaččat ráves njuvččat leat vielgadat.


Boallonjukča.
Boallonjukča ("Cygnus olor") lea njukčaloddi.


Čáhppesnjukča.
Čáhppesnjukča ("Cygnus atratus") lea austrálialaš njukčaloddi.


Njukča.
Njukča ("Cygnus cygnus") lea njukčaloddi. Njukča lea Suoma álbmotloddi.
Njukčamánnu.
Davvisámegillii jagi goalmmát mánnu lea ožžon nama njuvčča mielde dego maiddái bihtánsámegillii "njuktjamánno ", julevsámegillii "snjuktjamánno" ja anárašgillii "njuhčâmáánu". Nuortalašgillii fas "njuhččmään" lea jagi njealját mánnu dahjege davvisámegillii "cuoŋománnu".


Uhcanjukča.
Uhcanjukča ("Cygnus columbianus") lea njukčaloddi, mii sulastahttá ollu ng. dábálaš njuvčča, muhto lea ollu uhcit go dat. Uhcanjukča juohkása guovtte vuollešládjii: "Cygnus columbianus columbianus" Amerihkkás ja "Cygnus colubianus bewicki" Eurohpás. Sámis uhcanjuvčča sáhttá oaidnit Guoládatnjárgga mearraguovlluin.


Čuotnjágat.
Čuotnjágat ("Anserinae") leat vuojašlottiid ("Anseriformes") vuollečearda. Čuotnjágiid vuollečerdii gullet čuotnjágat ja njuvččat.


Guovžur.
Guovžur d. jávredápmot ("Salmo trutta" m. "lacustris") lea dápmot, mii eallá sáivačázis.


Čuonjá.
Čuonjá dahjege stuorračuonjá ("Anser fabalis") lea stuorra čuonjáloddi. Dan lagas fuolki lea oanehisnjunčuonjá, mii lea Sámis hárvenaš.


Oanehisnjunčuonjá.
Oanehisnjunčuonjá (Anser brachyrhynchus) lea čuonjáloddi.


Giljobaš.
Giljobaš ("Anser erythropus") lea čuonjáloddi. Dan lagaš fuolki lea stuoragiljobaš. Dán lottis leat máŋga namahusat davvisámegillii dego uhcagilljá, unnagilljá, ruođa, uhcaciellá, unnaciellá ja uhcit gálbbenjunčuonjá. Dat lea bárbmoloddi.


Stuoragiljobaš.
Stuoragiljobaš (Anser albifrons) lea čuonjáloddi. Dan lagaš fuolki lea giljobaš.


Kanádačuonjá.
Kanádačuonjá ("Branta canadensis") lea čuonjáloddi.


Vilgesnierčuonjá.
Vilgesnierčuonjá (Anser brachyrhynchus) lea čuonjáloddi. Vilgesnierčuotnjága earuha bures dan vilges nierain, mas dat lea ožžon namage. Muđui dan oaivi ja čeabi leat čáhppat.


Gierdočuonjá.
Gierdočuonjá ("Branta bernicla") lea čuonjáloddi.


Muohtačuonjá.
Muohtačuonjá ("Anser caerulescens") lea davveamerihkálaš čuonjáloddi.


Ránesčuonjá.
Ránesčuonjá - lullisámegillii "gaase", julevsámegiella "gássa" ja nuortalašgillii "miârrčuânj".
Ránesčuonjá ("Anser anser") lea čuonjáloddi.


Ruksesčottačuonjá.
Ruksesčottačuonjá ("Branta ruficollis") lea čuonjáloddi.


Beallebuokčevuojažat.
Beallebuokčevuojažat ("Anatinae") leat vuojažat, mat eai buokčal ollásit earret heađis. Beallebuokčevuojažat leat ožžon nama das, ahte botnis boramuša ožadettiin daid bađuš geaigá áimmus.


Bealljeloađgu.
Bealljeloađgu lea skulffiide gullevaš loddi, mii sulastahttá ollu litnu


Bearalskuolfi.
Bearalskuolfi - lullisámegillii "baapelge", "baapalohke", julevsámegillii "váhpális", anárašgillii "ijjâlodde" ja nuortalašgillii "čuõzzâmvuâp´pai".
Bearalskuolfi lea skulffiide gullevaš loddi. Bearalskuolfi lea dábáleamos skuolfi Suomas.


Bigán.
Bigán dahjege Sáhpánskuolfi ("Surnia ulula") lea skulffiide ("Strigidae") gullevaš loddi.


Bussáskuolfi.
Bussáskuolfi - lullisámegillii "hamhka", "jïjje-snågloe".
Bussáskuolfi ("Strix aluco") lea skulffiide ("Strigidae") gullevaš loddi.


Cihceskuolfi.
Cihceskuolfi - julevsámegillii "tsihtsesjkunjok" ja anárašgillii "uccâoppuš".
Cihceskuolfi ("Glaucidium passerinum") lea skulffiide ("Strigidae") gullevaš loddi. Cihceskuolfi lea Eurohpa unnimus skuolfi.


Govuskuolfi.
Govuskuolfi ("Strix uralensis") lea skulffiide ("Strigidae") gullevaš loddi.


Lidnu.
Lidnu - lullisámegillii "jïhpe", julevsámegillii "liddno", anárašgillii "stuorrâoppuu", "oppuu" ja nuortalašgillii "hõ´ppi".
Lidnu ("Bubo bubo") lea skulffiide ("Strigidae") gullevaš loddi.


Loađgu.
Loađgu - julevsámegillii "jieggeloavggo" ja anárašgillii "jeggiluátku", "jeggioppuu".
Loađgu ("Asio flammeus") lea skulffiide ("Strigidae") gullevaš loddi.


Ránesskuolfi.
mini
Ránesskuolfi - julevsámegillii "tjáhppissjkunjok", "várok" ja anárašgillii "oppuu", "ränisoppuu".
Ránesskuolfi ("Strix nebulosa") lea stuorra, ránes skulffiide ("Strigidae") gullevaš loddi.


Skuolfi.
Skuolfi - lullisámegillii "vaarhuge", "jïjsenledtie", julevsámegillii "guvggo", anárašgillii "skyelfi", "jievjâoppuv" ja nuortalašgillii "viõʹlǧǧeshõʹppi".
Skuolfi dahjege "jievjaskuolfi" ("Bubo scandiacus", ovdal "Nyctea scandiaca") lea skulffiide ("Strigidae") gullevaš loddi. Dat gulai guhkká sohkii "Nyctea" ja lei dan soga áidna šládja, muhto ođđa genadutkamušain fuomašuvvui ahte jievjaskuolfi lea lidnuid ("Bubo") lagaš fuolki ja dan dihte dat lea sirdojuvvon lidnuid sohkii.


Čiksa.
Čiksa - lullisámegillii "strïtjke", julevsámegillii "riktja", anárašgillii "čikša" ja nuortalašgillii "čuâršš".
Čiksa ("Anas crecca") lea unna vuojašloddi. Čiksa lea beallebuokčevuojaš.


Duoršu.
Duoršu - ubmisámegillii "lággiehtse", julevsámegillii "stuorvuojatjis" ja anárašgillii "tuáršu", "stuorrâ vuonjâč".
Duoršu ("Anas platyrhynchos") lea vuojašloddi. Čiksa lea beallebuokčevuojaš.


Ruossaduoršu.
Ruossaduoršu ("Tadorna tadorna") lea vuojašloddi. Ruossaduoršu lea beallebuokčevuojaš.


Snárttal.
Snárttal ("Anas penelope") lea vuojašloddi. Snárttal lea beallebuokčevuojaš.


Ránessnárttal.
Ránessnárttal ("Anas strepera") lea vuojašloddi. Ránessnárttal lea beallebuokčevuojaš.


Vuojaš.
Vuojaš ("Anas acuta") lea vuojašloddi. Vuojaš lea beallebuokčevuojaš.


Suoidnečiksa.
Suoidnečiksa ("Anas querquedula") lea vuojašloddi. Suoidnečiksa lea beallebuokčevuojaš.


Spoađđoduoršu.
Spoađđoduoršu ("Anas clypeata") lea vuojašloddi. Spoađđoduoršu lea beallebuokčevuojaš.


Sildi.
Sildi dahje maiddái gohčoduvvon sallit (Clupea harengus) lea mearaguolli mii vuodjá spierrun.


Sallit.
Sallit ("Clupea harengus membras") lea silddi vuollešládja, mii ealli Nuortamearas. Dábálaččat sallit deaddá 30-90 grámma ja lea 14-18 cm guhku, muhtimin juoba 30-35 cm guhku. Sallida hárjeveaksi lea čoavjeveavssi ovddabealde. Suoma stuorimus sallit dettii 1050 grámma jagis 1950.


Beaivváš.
Beaivváš (symbola ☉) lea násti guovdu beaivvášgotti. Eana ja eará beaivvášgotti planehtat jorret Beaivváža birra. Beaivváš lea buot deháleamos energiijagáldu olles beaivvášgottis, ja danin ge eallin eatnanspáppa alde livččii veadjemeahttun beaivváža haga. Nástti čađamihttu lea čuođiovcci geardde stuorát go eatnanspáppa, ja dat deaddá golbmačuođigolbmalogiduhát geardde eanet go eatnanspáppa, ja nuba beaivváš sisttisdoallá badjelaš ovccilogiovcci proseantta beaivvášgotti oppalaš mássás. Kemiija dáfus leat golbma njealjádasa beaivvážis hydrogena ja muđui lea eanaš oassi helium ja maiddái smávva oasážat losit elemeantat, dego oksygena, karbon, neona ja ruovdi. Násttiid árvvoštallamis beaivváš gohčoduvvo fiskes deaggan (eŋg. yellow dwarf). Dat riegádii sullii 4,6 miljárda jagi áigi. Násttit dávjá riegádit go doarvái ollu mássá čoahkkana ovtta sadjái ja siskkimuččas dan lossa mássáčoalttus mearehis temperatuvra dagaha nukleáralaš fušuvdna. Riegádeami rájes beaivváš lea bisson measta seammaláganin ja jáhku mielde dilli ii rievdda guhkes áigái.
Go hydrogena nohká.
Beaivvážis ii leat nu olu mássá ahte dat bávkkiha supernovan. Dat baicce 5 miljárda jagi geažes stuorrugoahtá rukses jiehtanassan. Go beaivváš lea rukses jiehtanas de dat lea nu stuoris ahte dat njielasta Merkuruiusa, Venusa ja vissa eanaspábba nai.
Ovdal go šaddá rukses jiehtanassan, de beaivváš čuovgá goasii guokte geardde eanet go dál. Dalle eanaspábba oažžu sullii dan mađe beaivečuovgga go Venus oažžu dán áigge. Beaivváža váibmosa hydrogena boalddiha vel sullii 5,4 miljárda jagi. Dalle beaivváš stuoru dađistaga ja bealli miljárda jagi siste dat lea beali stuorit go dán áigge. Čuovvovaš bealli miljárda jagi siste dat stuorru jođánit ja šaddá guoktečuođi geardde stuorit go dán áigge. Beaivváš lea dan muttus sullii miljárda jagi ovdal go unnu. Dalle beaivváš álgá nohkat. Váibmosis helium buollá garrasit ja árvvu mielde 40% beaivváža mássás šaddá karbonan minuhtaid siste. Dalle beaivváš sotná 10% sturrosažžan dán áigge ektui. Loahpas go helium lea visot buollán de beaivváš vuohon stuorru seamma ládje go hydrogena nogai. Dát proseassa lea jođáneabbo go mannan háve. Loahpas beaivváš lea vilges deagga.
Beaivváža mearkkašupmi Eatnamii.
Beaivesuotnjarat ádjánit gávcci minuhta ollet máilbmái. Beaivváš ligge Eatnama ja dan atmosfeara. Beaivváža haga Eana livččii leamašan galmmas ja seavdnjat nu ahte ii mihkkege sáhtáše eallit dáppe. Šattuid fotosyntesa dáhpáhuvvá beaivesuotnjariid veagas.
Go beaivesuotnjarat deivet Eatnama magnehtagietti de guovssahasat šaddet.
Beaivvášsevnnjodeapmi šaddá go mánnu boahtá máilmmi ja beaivváža gaskii. Muhtun guovlluin máilmmis šaddá dievas beaivvášsevnnjodeapmi.


Merkurius.
1. Garra - 100–200 km gasu
2. Doavdnji - 600 km gasu
3. Váimmus - 2000 km guhku suonjar
Merkurius, beaivvášgotti unnimus planehta ja lagamuš Beaivváža. Nugo Eana ja eará beaivvášgotti planehtat, Merkuriusge jorrá Beaivváža birra. Merkuriusa astronomalaš mearkka lea Mercurius.
Iešvuođat.
Merkurius lea geađgeplanehta, mii mearkkaša ahte dan giera lea garas. Dat lea unnimus geađgeplanehta, čađamihttu lea 4879 kilomehter ekváhtora buohta. Dat lea sullii guokte viđadasa Eatnama čađamihtus. Merkurius lea sullii 70% metálla ja 30% silikáhtta. Planehtas lea nubbi stuorimus suohkatvuohta beaivvášgottis, dat lea 5,43 g/cm3. Eatnama suohkatvuohta lea 5,515 g/cm3.
Siskkoš.
Alla suohkatvuohta veahkeha min ipmirdit planehta siskkoža. Eatnama alla suohkatvuohta boahtá eanas go Eatnama mássá daške siskkoža. Merkurius lea viehka unnit ja ii leat nu daškat. Dainna lágiin fuomáša ahte váimmus ferte leat hui stuoris planehta sturrodaga ektui ja ahte das lea ollu ruovdi. Rehkenastimat muitalit ahte rádius lea sullii 2000 km guhku mii vástida 58% olles planehtas. Eatnama váimmus ii váldde go 16% olles planehtas.


Beaivvášgoddi.
Beaivvášgottis lea Beaivváš, 8 planehta ja su 165 mánu sihke 3 deaggeplanehta ja su 4 mánu.


Venus.
Venus lea planehta Merkuriusa ja Eatnama gaskkas. Nugo Eana ja eará beaivvášgotti planehtat, Venusge jorrá Beaivváža birra. Venusa astronomalaš mearkka lea.


Eana.
Eana lea beaivvášgotti goalmmát planehta mii lea Venusa ja Marsa gaskkas, Eatnamis lea okta mánnu. Nugo earáge beaivvášgotti planehtat, maiddái Eana jorrá Beaivváža birra. Eatnama astronomalaš symbola lea. Eana lea áidna planehta beaivvášgottis, mas lea eallin. Eana lea dassážii maiddái áidna planehta máilmmiávvosis gos eallin lea fuomášuvvon. Eana lea dateremiid mielde 4 miljárda jagi boaris. Eatnama sáhttá dateret ee. rádioaktiivvalaš isotopaid veagas. Eana johtá beaivváža birra. Okta birrajohtin ádjána 365,25 beaivvi, namalassii ovtta eanajagi. Dán jagi botta Eana ieš jorrá iežas áksila birra sullii 366,25 geardde.
Eatnama jorranáksil lea hállut, mii dagaha jagiáiggiid planehta gierragis. Mánu gravitašuvdna dagaha ulli ja fiervvá, muhto maiddái stáđásmahttá Eatnama jorrama iežas áksila birra ja vehážiid mielde njoahcuda jorrama. Eana lea beaivvášgotti deahttámus planehta ja stuorámus dain njeljiin geađgeplanehtain.
Eatnama litosfeara lea juohkásan moanat tektonalaš balduide mat johtet eanagierraga mielde. Eanagierraga gokčá 71% čáhci, eanas ábit. Loahppa 29% lea eana, namalassii kontineanttat ja sullot. Eatnama poláraguovlluin lea eanas jiekŋa, lullin Antárktisa jiekŋageardi ja davvin Davve-Jiekŋameara jiekŋa hivvodagat. Eatnama siskkoš lea aktiiva. Das lea siskkáldas váimmus ruovddis ja golgi olgguldas váimmus. Aiddo dát golgi váimmus dagaha Eatnama magnehtagietti. Olggubuččas lea Eatnama mántel. Tektonalaš baldut johtet go mántel lihkada.
Eatnama vuosttaš miljárda jagiid siste, eallin čuožžilii mearrabotnis. Muhtun geologalaš duođaštusat čujuhit dohko guovlluid ahte eallin čuožžilii juo 4,1 miljárda jagi áigi. Dan maŋŋá iešguđet dagaldagat dego gaska Eatnamis Beaivvážii, fysihkalaš iešvuođat ja geologalaš historjá leat dahkat máŋggabealat eallima Eatnamis vejolažžan. Eatnama historjjá mielde biodiversitehta lea lassánan ja muhtumin gaskaluvvan joavkojámuid dihte. Árvalusaid mielde 99% buot Eatnama šlájain leat luottahuvvan. 7,6 miljárda olbmo ellet Eatnamis. Eatnama biosfeara ja luondduriggodagat eaktudahttet daid ceavzima. Olbmuin leat iešguđetlágan servodagat ja kultuvrrat. Politihkalaččat gávdnojit 200 iešmearrideaddji stáhta.


Mars.
Mars lea planehta Eatnama ja Jupitera gaskkas. Nugo Eana ja eará beaivvášgotti planehtat, Marsge jorrá Beaivváža birra. Marsa astronomalaš mearkka lea Mars.


Jupiter.
Jupiter lea planehta Marsa ja Saturnusa gaskkas. Nugo Eana ja eará beaivvášgotti planehtat, Jupiterge jorrá Beaivváža birra. Jupitera astronomalaš mearka lea.
Jupitera mánut.
Galileolaš mánuid namma boahtá das, ahte Galileo Galilei gávnnahii daid.


Ruksesfiehta.
Ruksesfiehta ("Aythya ferina") lea vuojašloddi. Ruksesfiehta lea buokčevuojaš.


Čoađgi.
Čoađgi ("Bucephala clangula") lea vuojašloddi. Čoađgi lea buokčevuojaš.


Skoarra.
Skoarra ("Melanitta fusca") (ubmisámegillii "skårra", julevsámegillii "skoarra", anárašgillii "kuulnâs", nuortalašgillii "kuõlŋâs") lea vuojašloddi. Skoarra lea buokčevuojaš.


Njurggu.
Njurggu ("Melanitta nigra") (lullisámegillii "njorke", julevsámegillii "sjnjurgoj" dahje "njurgoj", anárašgillii "njurgoi", nuortalašgillii "njoorǥ" dahje "njõõrǥ") lea vuojašloddi. Njurggu lea buokčevuojaš.


Haŋŋá.
Haŋŋá ("Clangula hyemalis") (lullisámegillii "aahalla" dahje "haah'la", julevsámegillii "haŋŋá", anárašgillii "áŋálâh", nuortalašgillii "äŋŋlååddaž") lea vuojašloddi. Haŋŋá lea buokčevuojaš.


Goargohaŋŋá.
Goargohaŋŋá ("Polysticta stelleri") lea vuojašloddi. Goargohaŋŋá lea buokčevuojaš.


Áhpehávda.
Áhpehávda ("Somateria spectabilis") (julevsámegillii "áhpeávdda") lea vuojašloddi. Áhpehávda lea buokčevuojaš.


Hávda.
a> jagi 1987 fáttáin ledje hávddat
Hávda ("Somateria mollissima") lea vuojašloddi. Hávda lea buokčevuojaš.


Stuorrafiehta.
Stuorrafiehta ("Aythya marila") (julevsámegillii "viehtak", anárašgillii "stuorraviettuu") lea vuojašloddi. Stuorrafiehta lea buokčevuojaš.


Vuoktafiehta.
Vuoktafiehta ("Aythya fuligula") (julevsámegillii "vuopptaviehtak" dahje "diehppeviehtak", anárašgillii "viettuu" dahje "uccâviettuš", nuortalašgillii "viõtt") lea vuojašloddi. Vuoktafiehta lea buokčevuojaš.


Goalssit.
Goalssit ("Mergus") leat vuojašlottiid čearda, masá gullá njeallje šlája.
Goalssit.
Namas fuolatkeahttá gárggogoalsi ("Mergellus albellus") ii gula golssiide, vaikko muittuhage daid.


Gárggogoalsi.
Gárggogoalsi dahjege njunjálat (, dahje "vuággukuálsâš" ja) lea vuojašloddi. Namas fuolatgeahttá gárggogoalsi ("Mergellus albellus") ii gula goalselottiide, vaikko muittuhage daid. Gárggogoalsi lea áidna šládja iežaset čearras.


Gussagoalsi.
Gussagoalsi ("Mergus merganser") (lullisámegillii "liejpie-gåelsie", julevsámegillii "gutsákgoalsse", anárašgillii "kuussâgkuálsi", nuortalašgillii "kuä'lss") lea vuojašloddi, mii gullá goalselottiide. Gussagoalsi lea buokčevuojaš.


Saturn.
Saturnus lea planehta Jupitera ja Uranusa gaskkas. Das leat rieggát birra, mat leat jikŋon geađggit. Nugo Eana ja eará beaivvášgotti planehtat, Saturnusge jorrá Beaivváža birra. Saturnusa astronomalaš mearka lea Saturnus.


Vuoktagoalsi.
Vuoktagoalsi ("Mergus serrator") (lullisámegillii "gåelsie", julevsámegillii "vuopptagoalsse", anárašgillii "koskkuálsi" dahje "vuopt'oáiv'kuálsi", nuortalašgillii "šuåbârj") lea vuojašloddi, mii gullá goalselottiide.


Goaskimat.
Goaskimat leat gazzalottit. Albma goaskimiid ("Aquila") soga lassin goaskimiidda rehkenastojuvvo maid dávjá muhtun hávuhiid ("Accipitridae") čerdii gullevaš sogaid lottit.


Gazzalottit.
Gazzalottit leat loddečearda, man vuollečearddat leat omd. čievččat, fállit, hávuhat ja goaskimat.


Goaskin.
Goaskin ("Aquila chrysaetos") lea gazzaloddi, mii lea stuorámus aquila-šlája goaskimiin.


Čáhcemelovdna.
Čáhcemelovdna ("Citrullus lanatus") lea sihke šattus ja ruonas. Dábálaččat melovnnas lea ruoná garra, vilges doavdnji, rukses váimmus ja čáhppes siepmanat, muhto váibmo ivdni sáhttá leat maid fiskat, vielgat dahje oránša.


Bjuva gielda.
Bjuva gielda lea gielda Ruoŧas Skåne leanas.


Bromölla gielda.
Bromölla gielda lea gielda Ruoŧas Skåne leanas.


Burlöva gielda.
Burlöva gielda lea gielda Ruoŧas Skåne leanas.


Båstada gielda.
Båstada gielda lea gielda Ruoŧas Skåne leanas.


Eslöva gielda.
Eslöva gielda lea gielda Ruoŧas Skåne leanas.


Helsingborga gielda.
Helsingborga gielda lea gielda Ruoŧas Skåne leanas.


Hässleholma gielda.
Hässleholma gielda lea gielda Ruoŧas Skåne leanas.


Höganäsa gielda.
Höganäsa gielda lea gielda Ruoŧas Skåne leanas.


Hörby gielda.
Hörby gielda lea gielda Ruoŧas Skåne leanas.


Hööra gielda.
Hööra gielda lea gielda Ruoŧas Skåne leanas.


Klippana gielda.
Kilppana gielda lea gielda Ruoŧas Skåne leanas.


Kristianstada gielda.
Kristianstada gielda lea gielda Ruoŧas Skåne leanas.


Kävlinge gielda.
Kävlinge gielda lea gielda Ruoŧas Skåne leanas.


Landskrona gielda.
Landskrona gielda lea gielda Ruoŧas Skåne leanas.


Lomma gielda.
Lomma gielda lea gielda Ruoŧas Skåne leanas.


Lunda gielda.
Lunda gielda lea gielda Ruoŧas Skåne leanas.


Malmö gielda.
Malmö gielda lea gielda Ruoŧas Skåne leanas.


Osby gielda.
Osby gielda lea gielda Ruoŧas Skåne leanas.


Perstorpa gielda.
Perstorpa gielda lea gielda Ruoŧas Skåne leanas.


Simrishamna gielda.
Simrishamna gielda lea gielda Ruoŧas Skåne leanas.


Sjöbo gielda.
Sjöbo gielda lea gielda Ruoŧas Skåne leanas.


Skurupa gielda.
Skurupa gielda lea gielda Ruoŧas Skåne leanas.


Staffanstorpa gielda.
Staffanstorpa gielda lea gielda Ruoŧas Skåne leanas.


Svalöva gielda.
Svalöva gielda lea gielda Ruoŧas Skåne leanas.


Svedala gielda.
Svedala gielda lea gielda Ruoŧas Skåne leanas.


Tomelilla gielda.
Tomelilla gielda lea gielda Ruoŧas Skåne leanas.


Trelleborga gielda.
Trelleborga gielda lea gielda Ruoŧas Skåne leanas.


Vellinge gielda.
Vellinge gielda lea gielda Ruoŧas Skåne leanas.


Ystada gielda.
Ystada gielda lea gielda Ruoŧas Skåne leanas.


Åstorpa gielda.
Åstorpa gielda lea gielda Ruoŧas Skåne leanas.


Ängelholma gielda.
Ängelholma gielda lea gielda Ruoŧas Skåne leanas.


Örkelljunga gielda.
Örkelljunga gielda lea gielda Ruoŧas Skåne leanas.


Östra Göinge gielda.
Östra Göinge gielda lea gielda Ruoŧas Skåne leanas.


Wikipedia.
Wikipedia lea máŋggagielat prošeakta man ulbmilin lea ráhkadit almmolaš diehtosátnegirjji gosa gii beare sáhttá čállit artihkkaliid.


Eurovision lávllagilvvohallan 2007.
Jaana Pelkonen ja Mikko Leppilampi
Eurovision 2007 lávllagilvvohallan ordnejuvvui Helssegis, Suomas. Eurovision lávllagilvvohallan ordnejuvvui 52. geardde, muhto dát lei vuosttas geardde Suomas. Gilvvohallama semifinála lei duorastaga miessemánu 10. beaivve ja finála lávvardaga miessemánu 12. b. 2007. Gilvvohallama vuittii Serbia ovddasteaddji Marija Šerifović lávlagiin Molitva. Suomas Eurovision tv-kanála lea YLE.


Belgrad.
Belgrad (serbiagillii "Београд") lea Serbia oaivegávpot.


Osaka.
Osaka (japánagillii 大阪市 (Ōsaka-shi) lea gávpot Japánas.


Enköpinga gielda.
Enköpinga gielda lea gielda Ruoŧas Uppsala leanas.


Heby gielda.
Heby gielda lea gielda Ruoŧas Uppsala leanas.


Håbo gielda.
Håbo gielda lea gielda Ruoŧas Uppsala leanas.


Knivsta gielda.
Knivsta gielda lea gielda Ruoŧas Uppsala leanas.


Tierpa gielda.
Tierpa gielda dahje Tierp lea gielda Uppsala leanas Ruoŧas.


Uppsala gielda.
Uppsala gielda lea gielda Ruoŧas Uppsala leanas.


Älvkarleby gielda.
Älvkarleby gielda lea gielda Ruoŧas Uppsala leanas.


Östhammara gielda.
Östhammara gielda lea gielda Ruoŧas Uppsala leanas.


Ain gielddat.
*


L'Abergement-Clémenciat.
L'Abergement-Clémenciat lea gielda Ain departemeanttas Frankriikkas.


L'Abergement-de-Varey.
L'Abergement-de-Varey lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Ambérieu-en-Bugey.
Ambérieu-en-Bugey lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Ambérieux-en-Dombes.
Ambérieux-en-Dombes lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Ambléon.
Ambléon lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Ambronay.
Ambronay lea gielda Ain departemeanttas Frankriikkas.


Ambutrix.
Ambutrix lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Andert-et-Condon.
Andert-et-Condon lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Anglefort.
Anglefort lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Apremont, Ain.
Apremont, Ain lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Aranc.
Aranc lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Arandas.
Arandas lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Arbent.
Arbent lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Arbignieu.
Arbignieu lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Arbigny.
Arbigny lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Argis.
Argis lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Armix.
Armix lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Ars-sur-Formans.
Ars-sur-Formans lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Artemare.
Artemare lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Asnières-sur-Saône.
Asnières-sur-Saône lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Attignat.
Attignat lea gielda Ain departemeanttas Frankriikkas.


Bâgé-la-Ville.
Bâgé-la-Ville lea gielda Ain departemeanttas Frankriikkas.


Bâgé-le-Châtel.
Bâgé-le-Châtel lea gielda Ain departemeanttas Frankriikkas.


Balan, Ain.
Balan lea gielda Ain departemeanttas Frankriikkas.


Baneins.
Baneins lea gielda Ain departemeanttas Frankriikkas.


Beaupont.
Beaupont lea gielda Ain departemeanttas Frankriikkas.


Beauregard, Ain.
Beauregard lea gielda Ain departemeanttas Frankriikkas.


Béligneux.
Béligneux lea gielda Ain departemeanttas Frankriikkas.


Bellegarde-sur-Valserine.
Bellegarde-sur-Valserine lea gielda Ain departemeanttas Frankriikkas.


Belley.
Belley lea gielda Ain departemeanttas Frankriikkas.


Belleydoux.
Belleydoux lea gielda Ain departemeanttas Frankriikkas.


Bellignat.
Bellignat lea gielda Ain departemeanttas Frankriikkas.


Belmont-Luthézieu.
Belmont-Luthézieu lea gielda Ain departemeanttas Frankriikkas.


Bénonces.
Bénonces lea gielda Ain departemeanttas Frankriikkas.


Bény.
Bény lea gielda Ain departemeanttas Frankriikkas.


Béon, Ain.
Béon lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Béréziat.
Béréziat lea gielda Ain departemeanttas Frankriikkas.


Bettant.
Bettant lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Bey, Ain.
Bey lea gielda Frankriikka Ain departemeanttas.


Beynost.
Beynost lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Billiat.
Billiat lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Birieux.
Birieux lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Biziat.
Biziat lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Blyes.
Blyes lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Bohas-Meyriat-Rignat.
Bohas-Meyriat-Rignat lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


La Boisse.
La Boisse lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Boissey, Ain.
Boissey lea gielda Ain departemeanttas Frankriikkas.


Bolozon.
Bolozon lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Bouligneux.
Bouligneux lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Bourg-en-Bresse.
Bourg-en-Bresse lea gielda Ain departemeanttas Frankriikkas.


Bourg-Saint-Christophe.
Bourg-Saint-Christophe lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Boyeux-Saint-Jérôme.
Boyeux-Saint-Jérôme lea gielda Ain departemeanttas Frankriikkas.


Boz, Ain.
Boz lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Brégnier-Cordon.
Brégnier-Cordon lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Brénaz.
Brénaz lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Brénod.
Brénod lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Brens, Ain.
Brens lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Bressolles, Ain.
Bressolles lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Brion, Ain.
Brion lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Briord.
Briord lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Buellas.
Buellas lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


La Burbanche.
La Burbanche lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Ceignes.
Ceignes lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Cerdon, Ain.
Cerdon lea gielda Frankriikkas, Ain departemeanttas.


Certines.
Certines lea gielda Ain departemeanttas Frankriikkas.


Cessy.
Cessy lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Ceyzériat.
Ceyzériat lea gielda Ain departemeanttas Frankriikkas.


Ceyzérieu.
Ceyzérieu lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Chalamont.
Chalamont lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Chaleins.
Chaleins lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Chaley.
Chaley lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Challes-la-Montagne.
Challes-la-Montagne lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Challex.
Challex lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Siri Broch Johansen.
Juho-Sire / Siri Broch Johansen (r. 1967) lea sámi čálli, lávlu ja giellabargi Deanu gielddas Romssa ja Finnmárkkus.
Juho-Sires lea pedagogalaš, sámegiela- ja teáhteroahppu. Son lea earret eará bargan sámi giellaguovddážiin Gáivuonas ja Deanus. Son čálii iežas vuosttaš lávdebihtá "Eatnanspáppastallan" 2009. Bihttá čájehuvvui earret eará Davviriikkalaš mánáidteáhterfestiválas Fearsulluin. Su vuosttaš mánáid- ja nuoraidromána, Sárá beaivegirji, ilmmai njeallje gillii 2010. 2010 rájes lea son bargan ollesáigge dáiddárin.
Juho-Sire girji, Reivvet kommišuvdnii, sisttisdoallá 70 reivve Norgga duohtavuođa- ja seanadankommišuvdnii. Girji gieđahallá mo sihke dáruiduhttin ja maŋimus logijagiid sámegiela ealáskáhttin leat hápmen sihke sámi ja Norgga servodaga, ja lea dan dihte dehálaš gáldu sihke kommišuvdnii ja sámi servodaga ipmirdeapmái obanassiige.
Juho-Sirii lea guktii addon Sámeráđi girjjálašvuođabálkkašupmi, 2012, ("Sárá beaivegirjji" ovddas) ja 2016 ("Mun lean čuoigi"-girjji ovddas).


Vuodjaláibi.
Vuodjaláibi lea unna láibbáš. Vuodjaláibbis leaba álo láibi ja vuodja.


Pikku G.
Pikku G (Henri Vähäkainu'") lea suopmelaš ráp-artista, gii ráppe suomagillii.


Carl XVI Gustaf.
Carl XVI Gustaf lea Ruoŧa gonagas.


Tallinn.
Tallinn lea Estteeatnama oaivegávpot. Dat lea Nuortamerrii gullevaš Suomaluovttas, gávccinuppelot kilomehttera Helssega lullelis.
Guovvamánu 24. beaivve rádjai 1918 gávpoga virggálaš namma lei "Reval." Eará boares namahusat leat ruoššagiela Ревель "(Rewel)" ja ovdal Колывань "(Kolywan)," dánskkagiela "Lyndanisse" ja ruoŧagiela "Lindanäs".
Namma "Tallinn," mii lea leamašan anus esttegillii dan rájes go dánskkalaš gonagas Waldemar jagi 1219 vuoluštii gávpoga, dábálaččat suorggiduvvo "Taani-linn(a)-"sánis, mii mearkkaša "dánskkalaš gávpot" dahje "dánskkalaš ladni".
Gávpotjuohkašupmi.
Tallinn lea juohkašuvvan gávpotosiide Haabersti, Kesklinn, Kristiine, Lasnamäe, Mustamäe, Nõmme, Pirita ja Põhja-Tallinn ja vel 84 biirriide.
Lahkosat.
Tallinn rádjašuvvá davvenuortin Viimsi, nuortin Jõelähtme, nuortalullin Rae, lullin Saku, oarjinlullin Vasalemma ja oarjin Harku.


Walt Disney.
Walter Elias 'Walt' Disney (juovlamánu 5. 1901 — juovlamánu 15. 1966) lei amerihkálaš ealligovvebagadalli ja animatora.


Beatnatviola.
Beatnatviola ("Viola canina") lea violašattuid čerdii ja violaid sohkii rássi.


Gieddeviola.
Fiskesviola ("Viola tricolor") lea violašattuid čerdii ja violaid sohkii rássi.


Bealdoviola.
Bealdoviola ("Viola arvensis") lea violašattuid čerdii ja violaid sohkii rássi.


Imašviola.
Imašviola ("Viola mirabilis") lea violašattuid čerdii ja violaid sohkii rássi.


Sámeviola.
Sámeviola ("Viola rupestris ssp. relicta") lea violašattuid čerdii ja violaid sohkii rássi.


Guolbbaviola.
Guolbbaviola ("Viola rupestris") lea violašattuid čerdii ja violaid sohkii gullevaš rássi.


Itkoviola.
Itkoviola ("Viola selkirkii") lea violašattuid čerdii ja violaid sohkii rássi.


Rohtoviola.
Rohtoviola ("Viola epipsila") lea violašattuid čerdii ja violaid sohkii rássi.


Bupmálas.
Bupmálas ("Fulmarus glacialis") lea loddi mii gullá áhpelottiide.


Áhpespálfu.
Áhpespálfu ("Hydrobates pelagicus") lea loddi mii gullá áhpelottiide.


Beštorat.
Beštorat leat šilljociziide gullevaš loddečearda, masa gullá vihta soga ja 58 šlája. Beštoriid dovdá guhkes bađušiin.


Beštor.
Beštor ("Motacilla alba") lea beštoriidda ("Motacillidae") gullevaš loddi.


Šilljocihcelottit.
Passeriformes dahjege Šilljocihcelottit leat stuorámus loddečearda, masa gullá badjel 5000 šlája.
Stuorámus oassi šlájain leat hui unnit. Loddegonagas lea unnimus ja gáranas stuorimus.


Loddegonagas.
Loddegonagas "Regulus regulus" gullá loddegonagasaid "Regulidae" čerdii. Loddegonagas lea unnimus šilljocihcelottiin.


Sieđgacivkkán.
Sieđgacivkkán ("Anthus cervinus") lea beštoriidda ("Motacillidae") gullevaš loddi.


Boađđocivkkán.
Boađđocivkkán ("Anthus petrosus") lea beštoriidda ("Motacillidae") gullevaš loddi.


Fiskesbeštor.
Fiskesbeštor ("Motacilla flava") lea beštoriidda ("Motacillidae") gullevaš loddi.


Várrebeštor.
Várrebeštor ("Motacilla cinerea") lea hárvenaš beštoriidda ("Motacillidae") gullevaš loddi.


Elizabeth II.
Elizabeth II (Elizabeth Alexandra Mary; riegádii cuoŋománu 21. b. 1926 Londonas, Englánddas) lea Stuorra-Británnia, Antigua ja Barbuda, Austrália, Baháma, Barbadosa, Belize, Kanáda, Grenadá, Jamaica, Ođđa-Selándda, Papua-Ođđa-Guinea, Saint Kitts ja Nevisa, Saint Lucia, Saint Vincent ja Grenadinesa, Salomonsulloid ja Tuvalu dronnet. Sus leat njeallje máná: Prinsa Charles, Prinseassa Anne, Andrew, York herttot ja Edward, Wessex járla.


Sergei Stanišev.
Sergei Dmitrijevič Stanišev (, r. miessemánu 5. b. 1966) lea bulgarialaš politihkkár. Son lei Bulgaria oaiveministtar jagi 2005 rájes gitta 2009 rádjái.


Københápman.
Københápman () lea Dánmárkku oaivegávpot ja riikka stuorámus gávpot. Gávpot lea Sjællándda-sullos. Gávpogii gullet Københápmama gielda ja 17 eará gielddat. Dát guovlu gohčoduvvo Oaivegávpoga guovlun. Jagi 2013 dás guovllus leat 1 230 728 ássi. Københápmama gielddas fas ledje jagi 2013 álggus 559 440 ássi. Gávpoga rájiid siskkobealde lea maid unna Frederiksberga gielda.
Hámmanguovlu Københápmama ovddabealde sullii jagi 1900


Oulu universitehta.
Oulu universitehta lea 3. stuorra universitehta Oulus, Suomas. Oulu universitehta lea vuođđuduvvon jagis 1958. Universitehta dálá rektor lea Lauri Lajunen.


Bussá.
Bussá, gissi dahjege gáhttu ("Felis silvestris catus") lea bussáealli. Bussá lea njiččehaš.
Ruoktobussá ("Felis catus" dahjege "Felis silvestris catus") lea dábálaččat uhca (gorut eanemustá 80 cm guhkki ja 30 cm allat), das leat dábálaččat guolkkat, dat leat loji ja borret biergu. Dat gohčoduvvo dávjá ruoktobussán, dasgo dat leat dábálaččat siste ja leat olbmuid biebmoealli. Bussát dábálaččat adnet árvvus olbmuid verddevuođa ja olbmot adnet árvvus daid danin, go dain lea máhttu bivdit ruovttu billárealliid.
Bussáin lea seammasullasaš gorut go eará bussáealliiguin, mat leat gievrra, dain leat soddjilis gorut, johtilis refleaksat, bastilis gázzat, maid dat bastá geassit čihkosii ja bánit, mat leat heivehuvvon goddit uhca sállašiid. Bussát oidnet bures seavdnjadagas, mii addá dáidda ovddu bivddedettiin uhca ealliid. Bussát bastet maiddái gullat allagut ja vuollegut frekvenssa jienaid go olmmoš, ja maiddái sáhpánat ja eará uhca eallit jietnadallet dávjá dákkár jienaiguin. Nugo eanáš njiččehaččat, bussát oidnet ivnniid heajubut ja hakset buorebut go olbmot.
Vaikke bussát bivdetge okto, dat leat das fuolakeahttá sosiálalaš eallit. Dat kommunikerejit earret eará njávgumin, batnimin, šuđđamin ja harramin. Bussá maiddái lebbe feromonaid ja dan goruha lihkastagain sáhttá oaidnit makkár lanjas bussá lea.
Dasgo bussá lei kultaealli dološ Egyptas, dábálaš jáhku mielde dat leat lodjuduvvon doppe villabussás (') dahjege meahccebussás, mii lea smávva spire, mii eallá luonddus Eurohpas, Aasias ja Afrihkkas. Muhto muhtun dutkamušaid mielde bussát leat lodjuduvvon juo Neolihtalaš áigodagas sullii 9500 jagi dassái.
Genehtalaš dutkamuš jagis 2007 čujuhii, ahte bussát leat lodjuduvvon Afrihkalaš villabussás () sullii 10 000 jagi dassái Arabias. Bussát leat máilmme bivnnuheamos biebmoeallit máilmmis, ja dat leat leamen masá juohke báikkis gos olbmot orrot.


Madrid.
Madrid lea gávpot Spánias ja Madrid lea maid Spánia oaivegávpot. Madrida olmmošlohku lea 3,165,541 (2016) ja viidodat 606 km².


Šattus.
Šattus (hutkojuvvon sátni šaddu-sáni vuođul), lea biologalaš gillii ráddjejuvvon tearbma, mii oaivvilda šaddooasi man šaddu šaddada gilvin dihte siepmaniidis.


Spálffut.
Spálffut "Hirundinidae" gullet šilljocihcelottiide. Olggosoainnus spálffut sulastahtet cihraniid, muhto eai gulá seamma sohkii.


Guovssat.
Guovssat (lat. "Perisoreus infaustus") gullá vuoražasloddiide ja dihtto davimus vuovdeguovlluin.


Skire.
Skire ("Pica pica") gullá vuoražaslottiide. Sápmái ja Davvi-Eurohpá eará osiide mihtilmas vuollešládja lea "Pica pica fennorum".


Niehttegarjá.
Niehttegarjá "Nucifraga caryocatactes" gullá vuoražaslottiide.


Gáranas.
Gáranas "Corvus corax" gullá vuoražaslottiide.


Vuoražas.
Vuoražas ("Corvus cornix") lea čáhppes, dahje ovddemus ránes ja čáhppes, loddi, mii gullá vuoražaslottiide. Vuoražasat šaddet sulli 46 centimehtera guhkit. De eai leat ollu vuoražasat muorraráji badjel.


Bealdovuoraš.
Bealdovuoraš "Corvus frugilegus" gullá vuoražaslottiide.


Toardnagájon.
Toardnagájon "Corvus monedula" gullá vuoražaslottiide.


Nuortilastavizar.
Nuortilastavizar "Phylloscopus trochiloides" gullá lastavizariidda.


Davvelastavizar.
Davvelastavizar "Phylloscopus borealis" gullá lastavizariidda.


Taigalastavizar.
Taigalastavizar "Phylloscopus inornatus" gullá lastavizariidda.


Kashmirlastavizar.
Kashmirlastavizar "Phylloscopus humei" gullá lastavizariidda.


Sibirjálastavizar.
Sibirjálastavizar "Phylloscopus schwarzi" gullá lastavizariidda.


Várrelastavizar.
Várrelastavizar "Phylloscopus bonelli" gullá lastavizariidda.


Balkanlastavizar.
Balkanlastavizar "Phylloscopus orientalis" gullá lastavizariidda.


Cihrrelastavizar.
Cihrrelastavizar "Phylloscopus sibilatrix" gullá lastavizariidda.


Skilkeskálka.
Skilkeskálka "Phylloscopus collybita" gullá lastavizariidda.


Rievssatcizáš.
Rievssatcizáš "Phylloscopus trochilus" gullá lastavizariidda.


Vuojašlottit.
Vuojašlottit ("Anseriformes") lea loddesierrasearvi. Sámi vuojašlottit gullet čerdii vuojažat ("Anatidae").


Pratibha Patil.
Pratibha Patil (r. juovlamánu 19. 1934) lea indialaš politihkkár ja India 12 presideanta. Dasa lassin son lei riikka vuosttaš nissonpresideanta.


Áigeavádat.
Áigeavádat leat máilmmi avádat, mas geavahit oktasaš áiggi.
Áigeerohus guovtti avádaga gaskkas lea diibmu dahje diibmobealli nu, ahte áigi šaddá ain eanet, go johtit nuorttas.


Atlánta.
Davvi Atlánta ja lulli Atlánta.
Atlánta lea okta máilmmi golmma váldomearas.


Roma.
Roma lea Itália oaivegávpot. Roma vuođđudanbeaivi lea cuoŋománu 21. 753. Roma viidodat lea 1 285 km² ja olmmošlohku 2 873 598 (2016).
Sátnejođiheaddji lea Virginia Raggi.


Mu isamaa, mu õnn ja rõõm.
Mu isamaa, mu õnn ja rõõm lea Estteeatnama nationálalávlla.
Lávlaga melodiija lea seamma go Suoma "Vårt land"-nationálalávlagis.
Sánit.
Mu isamaa, mu õnn ja rõõm,
mis mul nii armas oleks ka,


USA dollár.
USA dollár (symbola $, valuhtakoda USD) lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid ruhtaovttadat. USA dollár juhkkojuvvo čuođi sentii.


Peking.
Peking (kiinnágillii 北京 "Běijīng shì") lea Kiinná oaivegávpot.


Göteborg.
Göteborg lea gávpot Ruoŧas, Västra Götalándda leanas. Göteborg lea maid Västra Götalándda leana hálddahusguovddáš. Gávpoga viidodat lea 450 km² ja olmmošlohku 489 757 ássi.


Arnold Rüütel.
Arnold Rüütel (r. miessemánu 10. 1928 Laimjala, Saaremaa) oli) lei Estlándda presideanta jagiin 2001–2006. Rüütel ovddideaddji lei Lennart Meri ja čuovvu lea Toomas Hendrik Ilves.
Rüütel lea leamaš Estteeatnama Álbmotlihtu (Eestimaa Rahvaliit) bellodaga ságadoalli ja seamma bellodaga gutneságadoalli. Álbmotlihtu kongreassas miessemánus 2010 son lei vuosta dan, ahte Álbmotlihttus ja Estlándda sosiáldemokrátalaš bellodagas sahttái leat okta bellodat.


Gákti.
Gákti (suomagillii: lapintakki d. lapinpuku d. saamelaispuku; dárogillii: kofte) lea sápmelaččaid čeardabivttas, mii lea seilon sámiid geavahusas botkekeahttá dálá áigái. Sámegákti lea sápmelaččaid álbmotlaš dovdomearkkain oinnoleamos ja danin dehálaš oassi sámiid kultuvra. Gávtti bokte johtá olu kultuvrralaš ja servotlaš diehtu, ovdamearka dihte gákti sáhttá muitalit geavaheaddji soga, gili dahje guovllu, gos son lea eret.
Dievddu ja nissona gávttit leat iešguđetláganat, muhto mánát geavahit seammalágan gávttiid go rávisolbmot. Gávttit hábmejit iežaset gáktemállejoavkkuid. Lea váttis diehtit galle gáktemálle gávdnojit Norgga ja Ruoŧa bealde. Mállet rivdet guovlluid mielde ja muhtumin juobe sogaid mielde nu, ahte ii leat álki diehtit mo iešguhtenai málle meroštallo. Gávttiid sáhttá juohkit giellajoavkkuid mielde Suomas leat davvisápmelaččaid anus golbma gávtti: Eanodaga gákti, Ohcejoga gákti, Vuohču/Soađegili gákti. Nuortalaččaid lea anus nuortalašgákti ja anáraččaid anárašgákti. Juohke gáktemálles gávdnojit vel variašuvnnat omd. geasse- dahje liidnegákti. Duojárat leat maiddái rekonstrueregoahtán ng. boares gáktemálliid ođđaáigásažžan.
Geavaheapmi.
Ovdalašáigge olbmot duddjojedje biktasiid dárbbu mielde. Sámegákti lei sihke bargo- ja čikŋabivttas, iige earálágan gárvvuide lean dárbu. Nuppi máilmmisoađi dagahan materiálavátnivuohta ja biktasiidda ásahuvvon ođđa gáibádusat dagahedje dan, ahte sámit gárvodišgohte ain eanet váldokultuvrra mielde. Ná gákti bázii vehážiid ávvudanbottuid čiŋadanbivttasin. Dán áigge gákti leage geavahusas dábálepmosit ávvudemiin ja dehálaš dilálašvuođain ee. Sámenuoraid dáiddadáhpáhusain. Gávtti symbolalaš árvu ja čearddalaš identitehta ovdanbuktin lea lassánan danin go dat lea báhcán beaivválaš anus. Dálá áigge árbevirolaš biktasat maiddái ovttastahttojuvvojit ođđaáigásaš gárvodanvuohkái.
Materiálat.
Gávtti materiálaid geavaheapmái lea álo váikkuhan dat mii goasge lea leamašan fidnemis. Báikkálaš luonddumateriálaid lassin sámit ožžo gávppašeami bokte atnui divrasutge materiálaid, dego silkki, láđđi, silbba ja eará metállaid, bearraliid ja hearvabáttiid. Go válljenvárri lassánii, de materiálan válljejuvvui gákkis mii lea duojára miela miel. Dán áigge gávtti gorrot ee. čuoččasameahtas, mikrofibergággásiin ja juoba dahkunáhkis.
Historjá.
Sámiid gárvvut leat máinnašuvvon vuosttas geardde Tacitusa čállán Germania-girjjis jagi 98 mKr. Dutkit árvalit, ahte dálágávtti vuođđominstarat bohtet dorkka ja beaska málles. Beaskaminsttar lea váikkuhan sihke dievdo- ja nissongávtti mállii, ja almmáiolbmogávtti árvalit sajáiduvvan dakkárin go mii dan dovdat juo 1700-logus. Nissonolbmuid gávttis leat eambbo lonen Skandinávia čuvlla hámi, go dievdduid málles. Buot eanemusat gárvvus lea rievdan gahpira hápmi. Vuosttas gávttit ledje gorrojuvvon náhkis, ja maŋimustá 1300-logus álge sámit dievasmahttit ieš buvttaduvvon materiálaid maiddái eará bivttasmateriálaiguin. Gávtti vuođđu, náhkki, meroštallá maiddái gávtti diŋgga vadjama. Álggos oastogálvvut geavahuvvojedje dušše fiidnámus gárvvuide. 1800-logu báhpa Jacob Fellmana dieđu mielde Ohcejoga sámiin lei dálvet anus beaska ja gákkesgákti.
1900-logus lei mihtilmas, ahte sámegávttiin oidnogohte eanet guovlluid gaskasaš erohusat ja gáktemállet ovdánišgohte ain eanet iešguđetláganin. Dutkit eai leat goittot bastán meroštallat, goas sámiid gáktemállet leat sajáiduvvan iežaset otnábeaivválaš hámiide. Čielga ráját guovlluid gaskkas váilo ja buot gáktemállet ožžo ain váikkuhusaid kránnjá álbmogiin.


Mao Zedong.
Mao Zedong (juovlamánu 26. b. 1893 – čakčamánu 9. b. 1976,) lei kiinnálaš politihkkár.


Lávvardat.
Lávvardat dahje lávvordat lea vahku guđat beaivi.


Vuossárga.
Vuossárga dahje mánnodat lea vahku vuosttaš beaivi.


Maŋŋebárga.
Maŋŋebárga dahje disdat lea vahku nubbi beaivi.


Gaskavahkku.
Gaskavahkku lea vahku goalmmát beaivi.


Duorastat.
Duorastat lea vahku njeallját beaivi.


Bearjadat.
Bearjadat lea vahku viđat beaivi.


Sotnabeaivi.
Sotnabeaivi lea vahku čihčet ja maŋimus beaivi.


Arábagiella.
Riikkat, mis arábagiella lea áidnu virggálaš giella (ruonát) ja mis arábagiella lea okta virggálaš giella eará gielaiguin (alihat).


Eurovision lávllagilvvohallan 2000.
Eurovision 2000 lávllagilvvohallan ordnejuvvui Stockholmmas, Ruoŧas. Lávllagilvvohallan ordnejuvvui 45. geardde.


Pärnu.
Pärnu (, árat Пернов;;) lea gávpot Nuortameara gáttis Oarjelulli-Estteeatnama.


Jõhvi.
mini
Jõhvi (duiskkagillii "Jewe") lea gávpot Nuorta-Estteeatnamis.


Islamabad.
Islamabad (urdugillii اسلام آبا) lea gávpot Pakistanis. Dat lea maid Pakistana oaivegávpot. Islamabad olmmošlohku 1 018 000 (1999).


Reykjavík.
Reykjavík lea Islándda oaivegávpot. Reykjavíka olmmošlohku lea 117 099.


Antoine de Saint-Exupéry.
Antoine Marie Roger de Saint-Exupéry (geassemánu 29. 1900 – suoidnemánu 31. 1944) lei fránskkalaš girječálli ja girdi. Su bivnnuheamos girji Bás prinssaš lea okta máilmmi eanemustá vuvdojuvvon girjjiin.


Bás prinssaš.
Bás prinssaš () lea fránskalaš girječálli Antoine de Saint-Exupéry oanehis romána, mii ilbmái jagis 1943. Davvisámegillii girjji lea jorgalan Kerttu Vuolab, anárašgillii ("Uccâ priinsâš") Iisakki Mattus ja nuortalašgillii ("U'cc priinsâž") Kati-Claudia Fofonoff.


Kiinnálaš ođđajahki.
Kiinnálaš ođđajahki ((árbevirolaš)/春节 (álkidahtton) "chūnjié" dahje 農曆新年 (árbevirolaš)/农历新年 (álkidahtton) "nónglìxīnnián") lea kiinnálaš kaleandara deháleamos festivála, mii dáhpáhuvvá juohke jagi. Festiválas ávvuduvvo kiinnálaš kaleandara ođđajahki.


Gáffe.
Gáffe lea jugus. Gáffe ráhkaduvvo čázis ja millejuvvon gáffebáhpuin.


Báiskelottit.
Báiskelottit ("Laridae") lea loddečearda, masa gullá guhtta soga ja 55 šlája. Báiskelottit leat stuorábut go čearrehat.


Ábirievssat.
Ábirievssat dahjege mearrasámiid diidaloddi ("Pagophila eburnea") lea máilmmi davimus báiskeloddi.
Ábirievssaha hápmi sulastahttá eanet duvváid go Larus-soga báiskkit. Ráves lotti dolgefárda lea velgat. Ábirievssahis lea gassa njunni ja čáhpes juolggit. Suojaid gežiid gaska lea 94-120 cm ja loddi deaddá 450-700 gramma.
Ábibáiski besse Jiekŋameara rittuin: Ruonáeatnamis, Alaska ja Sibirjja davemus gáttiin. Dálvit ábirievssat dihtto maid Sámis, lahka Barentsábi Guoládatnjárgga nuorttarittus.


Skierru.
Skierru ("Rissa tridactyla") lea báiskelottiide gullevaš loddi, mii eallá rittuin. Skierru lea stuorát go uhcabáiski.


Uhcabáiski.
Uhcabáiski ("Larus minutus") lea báiskelottiide gullevaš loddi mii sulástahttá ollu gahperbáiskki.


Gahperbáiski.
Gahperbáiski ("Larus ridibundus") lea báiskelottiide gullevaš loddi.


Báiski.
Báiski ("Larus canus") lea báiskelottiide gullevaš loddi. Báiski sulastahttá ránesskávli, muhto báiski lea čielgasit unnit. Dan čielgi ja soajit leat vilgesrátnqsat. Báiski borrá guliid, smávva čáhceelliid, máđuid ja bázáhusaid. Dávjá guliid čoalodettiin olmmoš oaidná báiskki go dárkilit fákte ja vuordá dohppenmuni. Báiski eallá mearragáttis ja maiddái siseatnama čáhcegáttiin. Dat besse dávjá stuorra gáddegeađggi ala dahje murrii.


Ránesskávli.
Ránesskávli ("Larus argentatus") lea báiskelottiide gullevaš loddi.


Sildegáiru.
Sildegáiru ("Larus fuscus") lea báiskelottiide gullevaš loddi.


Mearragáiru.
Mearragáiru ("Larus marinus") lea báiskelottiide gullevaš loddi.


Vilgessoadjeskávli.
Vilgessoadjeskávli ("Larus glaucoides") lea báiskelottiide gullevaš loddi.


Stuorraskávli.
Stuorraskávli ("Larus hyperboreus") lea báiskelottiide gullevaš loddi.


Cihranat.
Cihranat ("Apodidae") lea loddečearda. Cihranat leat bárbmolottit. Cihranat sulastahtet spálffuid hui ollu. Cihraniidda gullá leahttospálfu.


Leahttospálfu.
Leahttospálfu ("Apus apus") ii namas fuolatkeahttá gula spálffuide, baicce lea cihralottiide gullevaš loddešládja. Gohčojuvvu muhtumin maid stohkkespálfun.


Derpmoš.
Derpmoš ("Riparia riparia") lea spálfulottiide gullevaš loddi.


Suorrespálfu.
Suorrespálfu ("Hirundo rustica") lea spálfulottide gullevaš loddi.


Beskkoš.
Beskkoš ("Delichon urbicum") lea spálfulottiide gullevaš loddi.


Čáhcevuoncát.
Čáhcevuoncát ("Rallidae") lea guorgalottiide gullevaš loddečearda, masa gullá 124 šlája.


Čáhcevuonccis.
Čáhcevuonccis ("Rallus aquaticus") lea čáhcevuoncáide gullevaš loddi.


Láttovuonccis.
Láttovuonccis dahjege hoaššavuonccis ("Gallinula chloropus") lea čáhcevuoncáide gullevaš loddi.


Giehpavuonccis.
Giehpavuonccis ("Fulica atra") lea čáhcevuoncáide gullevaš loddi.


Čáihnnit.
Čáihnnit ("Picidae") lea čáihnelottiide ("Picuformes") gullevaš loddečearda. Čerdii gullá sullii 200 šlája, mat juhkojuvvojit 28 sohkii.


Vilgessealčáihni.
Vilgessealčáihni ("Dendrocopos leucotos") lea čáihnniide gullevaš loddi.


Giegabiigá.
Giegabiigá ("Jynx torquilla") lea čáihnniide gullevaš loddi.


Čáihni.
Čáihni ("Picoides tridactylus") lea čáihnniide gullevaš loddi.


Uhcačáihni.
Uhcačáihni ("Dendrocopos minor") lea čáihnniide gullevaš loddi.


Bihcebásčáihni.
Bihcebásčáihni dahjege stuorragirječáihni ("Dendrocopos major") lea čáihnniide gullevaš loddi.


Ruovddagas.
Ruovddagas lea čáihnniide gullevaš loddi.


Ránesčáihni.
Ránesčáihni ("Picus canus") lea čáihnniide gullevaš loddi.


Ruonáčáihni.
Ruonáčáihni ("Picus viridis") lea čáihnniide gullevaš loddi.


Shakira.
Shakira Isabel Mebarak Ripoll (r. guovvamánu 2. b. 1977) lea colombialaš popmusihkkár. Su artistanamma lea Shakira.


Põltsamaa.
Põltsamaa () lea gávpot Estlándas. Põltsamaa olmmošlohku lea 4274 (1.1.2010).
Põltsamaa lea leamaš Livlándda gonagasriika oaivegávpot jágiin 1570–1577, go doppe lei gonagas Magnusa resideantsa.
Põltsamaa 24. njukčamánu 2012:s lea álggahuvvon Estlándda Konservatiiva Álbmotbellodat.


Kyrillalaš alfabehta.
Kyrillalaš alfabehta lea alfabehta Ruoššas, Ukrainas, Vilges-Ruoššas, Bulgárias, Makedonias ja Serbias. Kyrillalaš alfabehtat leat maid anus gielddasámegielas.
А, Б, В, Г, Д, Е, Ё, Ж, З, И, Й, К, Л, М, Н, О, П, Р, С, Т, У, Ф, Х, Ц, Ч, Ш, Щ, Ъ, Ы, Ь, Э, Ю, Я.
Gielddasámegiela alfabehtas leat maiddái anus "sámi bustávat" Ӓ, Һ, Ҋ, Ј, Ӆ, Ӎ, Ӊ, Ӈ, Ҏ, Ҍ ja Ӭ, ja guhkes vokálat merkejuvvojit dávjá sázuin vokála alde (omd. "Кӣллт са̄мь кӣлл" ("Kiillt saam' kiill")).


Oxford.
Oxford lea gávpot Englánddas Stuorra-Británnias. Gávpoga olmmošlohku lea 149 800 ja viidodat 45,59 km².


Haiti.
Haiti dahjege Haiti dásseváldi lea riika.


Johan Turi.
Johan Turi (1854–1936) lei boazosápmelaš ja girječálli. Son riegádii 12.3.1853 Norgga Guovdageainnus, Ávžžis, ja jámii 30.11.1936 Ruoŧa Čohkkirasas. Turi lei sámi girječálli, duojár ja dáiddár. Girkogirjjis lea su namma čállojuvvon Johannes Thuri. Su váhnemat leigga Ole Olsen Turi ja Inger Aslaksdatter Logje.
Turi dovdoseamos girji, Muittalus samid birra, lei vuosttaš girji, mii lei čállon sámegillii, ja dat almmustuvai jagis 1910. Turis ii lean formála čállinoahppu ja čáledettiin son anii iežas čállinvuogi (mii ii goassege geavahuvvon loahpalaš, almmustahtton čállosiin). Dánskkalaš antropologa Emilie Demant movttiidahtii Turi ollašuhttit su niegu čállit girjji sámiid birra ja jorgalii Turi girjji dánskkagillii. "Muittalus samid birra" almmustuvai de guovtti gillii jagis 1910. Girjái lea Johan Turi sárgon 14 gova liigegovvamáhppii. Su sárgumat čájehit ee. sápmelaččaid bivddu, johtimiid, gárddástallamiid ja siiddastallamiid. Nils Nilsson Skum, sámi dáiddár ja boazodoalli Davvi-Sámis, lea sárgon gova ovdasiidui. Lágádus lei Nordiska bokhandeln AB Stockholmmas.
"Muittalus samid birra" lea jorgaluvvon máŋgga gillii, omd. dánskka-, ruoŧa-, eŋgelas-, duiskka-, ungára-, jáhpána-, fránskka-, italia-, suoma- ja dárogillii. Girji lea almmuhuvvon golmma sámegiel čállinvuogi mielde jagiin 1965, 1986 ja 2010, ja dat lea maiddái almmuhuvvon jietnagirjin jagis 2010. Ođđaseamos prentosa várás 2010 lea Mikael Svonni dárkkistan Johan Turi giehtačállosiid ja lea dulkon daid ođđasit.
Bibliografiija.
1910: "Muittalus samid birra - En bog om lappernes liv" (vuosttaš sámegillii čállojuvvon girji)
1918: "Lappish texts" (1988: "Sámi deavsttat")


Yle Teema.
Yle Teema lea suopmelaš TV-kanála.


Belize.
Belize lea riika Gaska-Amerihkás. Riikka oaivegávpot lea Belmopan, ja dan stuoramus gávpot lea Belize City.


Kabul.
Kabul (persiagillii کابل) lea Afganistána oaivegávpot. Kabul olmmošlohku lea 2,994,000.


Aotearoa leavga.
Aotearoa leavga lea Aotearoa leavga. Dat dohkkehuvvui njukčamánu 24. beaivve 1904.


Ruksesruoivil.
Ruksesruoivil ("Pyrrhula pyrrhula") lea beibbožiid čerdii gullevaš šilljocihceloddi.


Goahppilfálli.
Goahppilfálli ("Accipiter gentilis") lea dihtiide gullevaš gázzaloddi.


Cizášfálli.
Cizášfálli ("Falco columbarius") lea dat unnimus fálli. Šaddá 25-30 cm guhkki ja soadjegaska 53-64 cm. Cizášfálli gávdno miehtá Sámis. Erenoamážit ássá beahcevuvddiin. Lea dábáleabbo Sámi davveguovlluin go máddelis. Bárbmoloddi.


Ránesháigir.
Ránesháigir ("Ardea cinerea") lea loddi.


Rievssatfálli.
Rievssatfálli ("Falco rusticolus") lea stuorámus loddi Falco soga fálliin. Rievssatfálli lea 50-60 cm ja soadjagaska 113-132 cm. Loddešládja lea vátnon juo moattečuohte jagi ja lea hárvenaš dánáigge.


Sofia.
Sofia () lea Bulgária oaivegávpot. Sofia olmmošlohku lea 1 246 791.


Eurovision lávllagilvvohallan 1971.
Eurovision lávllagilvvohallan 1971 lávllagilvvohallan ordnejuvvui Dublinis, Irlánddas. Gilvvohallama vuittii Monaco.


RMS Titanic.
RMS Titanic lei stuorra sáhttoskiipa mii vuojui merrii go galggai rasttildit Atlántta. Guovdu meara fanas ribahii jiekŋavári njeaiga mannat. Vuojudettiin sullii 1300-1500 dušše lihkohisvuođas, ja dušše 705 besse heakkas. Titanica vudjoma lea okta dain beakkáneamos lihkosvuođain mat leat mearas dáhpáhuvvan, earet dáhpáhusat sođiid dáfus. Ii leat ain čielgan man ollu olbmot oktiibuot dušše.
Titanic lei sáhttoskiipa "Olympic"-luohkkás. Fatnasa guhkodat lei 269 m ja govdodat 28 m. Lei dat stuoramus skiipa mii dalle gávdnui. Das ledje njeallje suovvabohcci, muhto dušše golbma dain geavvahuvvohedje bázáhussuovaid várás. Njeallját lei nu gohčoduvvon "Dummy", mii lea huksejuvvon čájehan dihte ahte lea fámolaš skiipa. Fatnasa bargoveagas ledje 885 bargi, ja fanas lei ráhkaduvvon 3300 mátkkálažžii.


Louisa May Alcott.
Louisa May Alcott (skábmamánu 29. b. 1832 – njukčamánu 6. b. 1888) lei amerihkálaš girječálli.


Vladimir Putin.
Vladimir Vladimirovič Putin () (r. golggotmánu 7. b. 1952) lea ruošša politihkkár ja Ruošša dála presideanta juo njealját geardde. Stáhtaministtarin son doaimmai jagiid 1999–2000 ja 2008–2012.


Uhcaviroš.
Uhcaviroš ("Calidris minuta") lea unna riddolottáš.


Harry Potter.
Harry Potter lea unna noaiddáš eaŋgalas girječálli J. K. Rowlinga girjjiin.


J.K. Rowling.
Joanne "Jo" Murray nn. Rowling (J.K. Rowling) (r. suoidnemánu 31. b. 1965) lea englándalaš girječálli. Son bođii dovddusin Harry Potter girjjiin, mat leat maid filbmejuvvon.


Silvia.
Silvia (Silvia Renate Sommerlath Soares de Toledo, r. juovlamánu 23. 1943 Heidelbergas, Duiskkas) lea Ruoŧa dronnet ja gonagas Carl XVI Gustafa eamit.


Sofía.
Sofía (Sofía Margarita Victoria Federica de Schleswig-Holstein-Sönderborg-Glücksburg, r. skábmamánu 2. 1938 Athenas, Greikas) lea Spánia gonagas Juan Carlos eamit ja Spánia dronnet. Sofía lea Greikka gonagas Paul I (1901–1964) nieida.


Margrethe II.
Margrethe II (Margrethe Alexandrine Þórhildur Ingrid) (r. cuoŋománu 16. b. 1940) lea Dánmárkku dronnet.


Aljaksandr Lukašenka.
Aljaksandr Rigoravič Lukašenka (,) (r. borgemánu 30. 1954) lea vilgesruoššalaš politihkkár ja Vilges-Ruošša dálá presideanta.


Johannes Virolainen.
Johannes Virolainen (ođđajagimánu 31. b. 1914 – juovlamánu 11. b. 2000) lei suopmelaš politihkkár, ministtar ja Suoma riikkabeivviid ságajođiheaddji.


Tirana.
Tirana lea Albánia oaivegávpot. Dan olmmošlohku lea 610 070 ássi (2016).


Andorra la Vella.
Andorra la Vella, Andorra oaivegávpot
Andorra la Vella lea Andorra oaivegávpot.


Champagne-en-Valromey.
Champagne-en-Valromey lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Champdor.
Champdor lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Champfromier.
Champfromier lea gielda Frankriikkas Ain departemeanttas.


Nubbi máilmmisoahti.
Nubbi máilmmisoahti lei jagiin 1939–1945.


Edgar Rice Burroughs.
Edgar Rice Burroughs (r. čakčamánu 1. 1875, Chicago – j. njukčamánu 19. 1950, Encino, Kalifornia) lei amerihkálaš girječálli, guhte bođii dovddusin Tarzan-girjjiin.


Paula Koivuniemi.
Paula Koivuniemi (r. geassemánu 19. b. 1947 Seinäjoki, Suopma) lea suopmelaš lávlu.


Miroslav Vitouš.
Miroslav Vitouš (r. juovlamánu 6. b. 1947 Prahas) lea čeahkkalaš jazzmusihkkár.


Luciano Pavarotti.
Luciano Pavarotti (golggotmánu 12. 1935 – čakčamánu 6. 2007) lei itálialaš tenora. Son lei okta máilmmi dovdoseamos operadáiddáriin. Pavarotti riegádii Modenas, Itálias. Jagis 2006 Pavarottis fuomašuvvui borasdávda. Son jámii čakčamánu álggus 2007.


Curitiba.
Curitiba lea suohkan Brasilas. Suohkana viidodat lea 434,967 njealjehaskilomehtera ja doppe ássa 1.788.559 olbmo (2007).


Askersunda gielda.
Askersunda gielda lea gielda Ruoŧas Örebro leanas.


Degerforsa gielda.
Degerforsa gielda lea gielda Ruoŧas Örebro leanas.


Hallsberga gielda.
Hallsberga gielda lea gielda Ruoŧas Örebro leanas.


Hälleforsa gielda.
Hällefors gielda lea gielda Ruoŧas Örebro leanas.


Karlskoga gielda.
Karlskoga gielda lea gielda Ruoŧas Örebro leanas.


Kumla gielda.
Kumla gielda lea gielda Ruoŧas Örebro leanas.


Laxå gielda.
Laxå gielda lea gielda Ruoŧas Örebro leanas.


Lekeberga gielda.
Lekeberga gielda lea gielda Ruoŧas Örebro leanas.


Lindesberga gielda.
Lindesberga gielda lea gielda Ruoŧas Örebro leanas.


Ljusnarsberga gielda.
Ljusnarsberga gielda lea gielda Ruoŧas Örebro leanas.


Nora gielda.
Nora gielda lea gielda Ruoŧas Örebro leanas.


Örebro gielda.
Örebro gielda lea gielda Ruoŧas Örebro leanas.


Avesta gielda.
Avesta gielda (ruoŧagillii: "Avesta kommun") lea gielda Ruoŧas Dalarna leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Avesta gielda.


Borlänge gielda.
Borlänge gielda (ruoŧagillii: " Borlänge kommun") lea gielda Ruoŧas Dalarna leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Borlänge gielda.


Falu gielda.
Falu gielda (ruoŧagillii: "Falu kommun") lea gielda Ruoŧas Dalarna leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Falu gielda.


Gagnefa gielda.
Gagnefa gielda (ruoŧagillii: "Gagnefs kommun") lea gielda Ruoŧas Dalarna leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Gagnefa gielda.


Hedemora gielda.
Hedemora gielda lea gielda Ruoŧas Dalarna leanas. Hedemoras leat sullii 15 500 ássi ja viidodat lea 840km².


Leksanda gielda.
Leksanda gielda lea gielda Ruoŧas Dalarna leanas.


Ludvika gielda.
Ludvika gielda lea gielda Ruoŧas Dalarna leanas.


Malung-Sälena gielda.
Malunga gielda lea gielda Ruoŧas Dalarna leanas.


Mora gielda.
Mora gielda lea gielda Ruoŧas Dalarna leanas.


Orsa gielda.
Orsa gielda lea gielda Ruoŧas Dalarna leanas.


Rättvika gielda.
Rättvika gielda lea gielda Dalarna leanas Ruoŧas.


Smedjebackena gielda.
Smedjebackena gielda lea gielda Ruoŧas Dalarna leanas.


Sätera gielda.
Sätera gielda lea gielda Ruoŧas Dalarna leanas.


Vansbro gielda.
Vansbro gielda lea gielda Ruoŧas Dalarna leanas.


Älvdalena gielda.
Älvdalena gielda lea gielda Ruoŧas Dalarna leanas.


Dubai.
Dubai (arábagiella: دبي, "Dubayy") lea Ovttastuvvan Arábaemiráhtaid gávpot.


Botkyrka gielda.
Botkyrka gielda lea gielda Ruoŧas Stockholmma leanas.


Danderyda gielda.
Danderyda gielda lea gielda Ruoŧas Stockholmma leanas.


Ekerö gielda.
Ekerö gielda lea gielda Ruoŧas Stockholmma leanas.


Haninge gielda.
Haninge gielda lea gielda Ruoŧas Stockholmma leanas.


Huddinge gielda.
Huddinge gielda lea gielda Ruoŧas Stockholmma leanas.


Järfälla gielda.
Järfälla gielda lea gielda Ruoŧas Stockholmma leanas.


Lidingö gielda.
Lidingö gielda lea gielda Ruoŧas Stockholmma leanas.


Nacka gielda.
Nacka gielda lea gielda Ruoŧas Stockholmma leanas.


Norrtälje gielda.
Norrtälje gielda lea gielda Ruoŧas Stockholmma leanas.


Nykvarna gielda.
Nykvarna gielda lea gielda Ruoŧas Stockholmma leanas.


Nynäshamna gielda.
Nynäshamna gielda lea gielda Ruoŧas Stockholmma leanas.


Salema gielda.
Salema gielda lea gielda Ruoŧas Stockholmma leanas.


Sigtuna gielda.
Sigtuna gielda lea gielda Ruoŧas Stockholmma leanas.


Sollentuna gielda.
Sollentuna gielda lea gielda Ruoŧas Stockholmma leanas.


Solna gielda.
Solna gielda lea gielda Ruoŧas Stockholmma leanas.


Sundbyberga gielda.
Sundbyberga gielda lea gielda Ruoŧas Stockholmma leanas.


Södertälje gielda.
Södertälje gielda lea gielda Ruoŧas Stockholmma leanas.


Tyresö gielda.
Tyresö gielda lea gielda Ruoŧas Stockholmma leanas.


Täby gielda.
Täby gielda lea gielda Ruoŧas Stockholmma leanas.


Upplands-Bro gielda.
Upplands-Bro gielda lea gielda Ruoŧas Stockholmma leanas.


Upplands Väsby gielda.
Upplands Väsby gielda lea gielda Ruoŧas Stockholmma leanas.


Vallentuna gielda.
Vallentuna gielda lea gielda Ruoŧas Stockholmma leanas.


Vaxholma gielda.
Vaxholma gielda lea gielda Ruoŧas Stockholmma leanas.


Värmdö gielda.
Värmdö gielda lea gielda Ruoŧas Stockholmma leanas.


Österåkera gielda.
Österåkera gielda lea gielda Ruoŧas Stockholmma leanas.


Gotlándda gielda.
Gotlándda gielda lea gielda Ruoŧas Gotlándda leanas.


Sáráhkká.
Sáráhkká lei dološ áiggis muhtinlágán ipmil gii veahkehii nissoniid riegádahttidettin. Son lei Máttarádjá nieida.
Dálán áigi lea namma geavahuvvon namman stuorimus nisusearvvas. Dál organisašuvdna goit ii šat gávdno - dat jámii moatti jagi áigi.


Suoma Sámedikki válggat 2007.
Suoma sámedikki válggat 2007 ordnejuvvojedje 3.9.-1.10. jagi 2007. Válggain ledje 45 evttohasa. Sámediggái válljejuvvojit 21 lahtu jagiide 2008-2011. Válggaid jienastanlohku lei 55,8 %.


Kierâš.
Kierâš lei anárašgiel neahttaáviisa mii almmostuvai vuosttas geardde čakčamánu 6. beaivve jagis 2007. Aviisa almmustuvai oktii vahkus. Aviissa olggosaddi lei Anarâškielâ servi (Anárašgiela searvi). Áviisadoaibma biddjojuvvui johtui ruhtaskeaŋkkain, man searvi oaččui Sámi Čuvgehussearvvis. Áviissas ledje ođđasat, almmuhusat ja eará áigeguovdilis ságat. Áviissa doaimmaheaddji lei Petter Morottaja.


Anarâškielâ servi.
Anarâškielâ servi lea jagis 1986 vuođđuduvvon searvi, man ruovttubáiki lea Anár gielda, Lappi leanas.
Searvvi vuođđudančoahkkin dollojuvvui Avvilis juovlamánu 4. beaivve Avvila hotealla auditorias. Searvvi vuođđudanlahtut ledje Veikko Aikio, Ilmari Mattus ja Matti Morottaja, guhte válljejuvvui searvvi vuosttas sáhkadoallin.
Searvvi ulbmilin lea ovddidit ja nannet anárašgiela. Searvi álggahii jagis 1997 anárašgielat giellabeassidoaimma, man namma lea Kielâpiervâl. Giellabeassi lea lasihan anárašgiela hálliid, erenomážit mánáid ja nuoraid, meari. Searvi almmustahttá anárašgielat Anarâš-bláđi ja Kierâš-neahttaáviissa.
Searvi oaččui Davviriikkalaš Gollegiela-bálkkašumi skábmamánu 17. beaivve 2004.


Uccpárnáá Vuoli Ilmar.
Uccpárnáá Vuoli Ilmar dahjege almmolaš dokumeanttain Niilo Ilmari Mattus lea anáraš giellabargi ja Suoma Sámedikki giellaossodaga lahttu, gii riegádii Ylivieskas jagis 1945. Son elii mánnávuođastis Čoavččesjávrris ("Čovčjävri") Anára gielddas ja váccii skuvlla Gápmasis. Mattus lei ovcci mánu Ovttastuvvan Našuvnnaid ráfisuodjalanjoavkkuin Kyprosis jagis 1966 man maŋŋá son barggai rádjegozáhusas jagiin 1967-1995.
Son lea áŋgiruššan anárašgiela ovdii. Son lei mielde vuođđudeamin Anarâškielâ servi jagis 1986 ja son lea doaimmahan searvvi Anarâš-bláđi gitta jagis 1988. Vuoli-Ilmar lea čállán dokumentáralaš romána "Čovčjäävrist Kaamâsân". Ovttas Kuobžâ-Saammâl Mattiin Mattus lea doaimmahan noveallačoaggáldaga "Kyelisieidi maccâm já eres novelleh", mii ilbmái juovllat 2005.


Eurovision dánsungilvohallan.
Eurovision dánsungilvohallan ("Eurovision Dance Contest") lea riikkaidgaskasaš dánsungilvvohallan Eurohpás, mii ordnejuvvuiii vuosttas geardde čakčamánu 1. beaivve 2007 Londonis. Prográmma vuođđun leat leamašan Eurovision lávllagilvvohallamat ja prográmmaformahta "Strictly Come Dancing". Vuosttas dánsungilvohallama vuittii Suoma ovddasteaddjit Katja Koukkula ja Jussi Väänänen.


Unna Junná.
Unna Junná lea sámegielat mánáid tv-prográmma, mii oidno Ruoŧas ja Suomas. Prográmma jođiheaddjit leat Sofia Jannok ja Petra Magga. Prográmma sáddejuvvui vuosttas geardde tv:s čakčamánu 16. beaivve 2007.


Junior Eurovision lávllagilvvohallan.
*


Sofia Jannok.
Sofia Jannok (r. čakčamánu 15. 1982 Váhčir) lea sápmelaš musihkkár ja mediabargi Ruoŧa bealde. Son lea maid jođiheaddjin sámegielat mánáid TV-prográmmas Unna Junnás ovttas Petra Magga-Varsain.


Sámiráđđi.
Sámiráđđi lea vuođđuduvvon borgemánu 18. beaivve 1956 Kárašjogas sámiid nubbi konfereanssas namain Davviriikkaid sámiráđđi. Jagis 1992 Helssegis ordnejuvvui sámiid 15. konfereansa, gos Ruošša beale Guoládaga sámi searvi dohkkehuvvui lahttun ja Sámiráđi namas guđđojuvvui "davviriikalaš" eret.
Sámiráđi dievasčoahkkimis leat 15 lahtu, geat ovddastit ovcci lahttosearvvi: Suoma sámiid guovddášsearvi (SSG) Suomas, Guoládaga Sámi Searvi (GSS) ja Murmánskka guovllu Sámesearvi (OOSMO) Ruoššas, Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi (NBR/NRL), Norgga Sámiid Riikkasearvi (NSR) ja Sámiid Álbmotlihttu (SÁL/SFF) Norggas, Sámiid Riikkasearvi (SSR), Riikasearvi Sámi Ätnam (RSÄ) ja Boazoeaiggádiid Oktavuohta (BEO) Ruoŧas. Jagi 2008 sámekonfereansa dollojuvvui Roavvenjárggas golggotmánu maŋimuš vahku. Seammás dollojuvvui áššedovdiseminára sámiid kulturárbbi birra.


Örebro.
Örebro lea gávpot Ruoŧas, Örebro leanas. Örebro lea maid Örebro leana hálddahusguovddáš. Gávpoga viidodat lea 42,96 km² ja olmmošlohku 98 237.


Goa.
Goa (गोंय) lea oassestáhta Indias. Dat lea India unnimus oassestáhta viidodaga ektui.


Toronto.
Toronto lea gávpot Kanádas. Dat lea Kanáda stuorámus gávpot ja Ontario provinssa oaivegávpot. Jagi 2016 álbmotlohkama mielde gávpogis orrot 2 731 571 olbmo ja olles Toronto guovllus 5 928 040..
Skuvlejupmi.
Torontos lea Kanáda stuorámus universitehta, jagi 1827 vuođđuduvvon Toronto universitehta. Torontos lea maiddái riikka goalmmát stuorámus universitehta, jagi 1959 vuođđuduvvon York universitehta. Daidda lassin Torontosa leat máŋga dáiddauniversitehta.


Minsk.
Minsk (,) lea Vilges-Ruošša oaivegávpot ja stuorámus gávpot dan 1,9 miljovnna (2013) ássiin. Gávpogis lea ee. SUS váldokantuvra. Minsk gávpotjođiheaddji lea Mikhail Pavlov.


Duomis Áslat Juuso.
Duomis Áslat Juuso () lea badjealmmái ja politihkkár Suoma bealde. Son lea maiddái Suoma sámedikki dálá sátnejođiheaddji. Jagi 2007 son válljejuvvui Suoma Sámedikki áirrasin Eanodagas. Son lei Suoma Sámedikki historjjá nuoramus áirras. Son lei maid evttohassan Suoma Sámedikki válggain 2011.
Son lei Suoma Sámi Nuorat -searvvi sáhkajođiheaddji ja Suoma boazosámit -searvvi nuoraidlávdegotti stivralahttu.


Rauni Äärelä.
Rauni Inka Anneli Äärelä (r. suoidnemánu 16. b. 1982) lea sámepolitihkkár Soađegilis eret, vaikko su vánhemat leat eret Vuohčus. Son lea vázzán Soađegili logahaga ja studeren Lappi universitehtas Roavvenjárggas. Son bargá luohkáoahpaheaddjin.
Äärelä válljejuvvui Sámedikki válggain 2007 Sámedikki áirrasin jagiide 2008-2011. Son lei maid evttohassan Suoma Sámedikki válggain 2011, ja válljejuvvui dalle maid.
Äärelä leamašan fárus Roavvenjárgga sámi searvi Mii rs. doaimmas, ja leamašan searvvi ságadoalli.


Asko Länsman.
Asko Tapani Länsman (riegádan guovvamánu 10. beaivve 1964) lea sámipolitihkkár Ohcejoga gielddas. Son válljejuvvui Sámedikki válggain 2007 Sámedikki áirrasin jagiide 2008-2011. Son lei maid evttohassan Suoma Sámedikki válggain 2011.


Janne Saijets.
Janne Jan Henrik Saijets (r. 1971 Stockholmmas) válljejuvvui Sámedikki válggain 2007 Sámedikki áirrasin jagiide 2008−2011. Son lei maid evttohassan Suoma Sámedikki válggain 2011.


Liisa Holmberg.
Liisa Holmberg válljejuvvui Sámedikki válggain 2007 Sámedikki áirrasin jagiide 2008-2011.


Veikko Guttorm.
Veikko Armas Johannes Guttorm lea sápmelaš politihkkár eret Njuorggámis Ohcejoga gielddas. Son bargá guovloráđđeolmmožin. Son válljejuvvui sámedikki válggain 2007 sámedikki áirrasin jagiide 2008-2011. Son lei maid evttohassan Suoma sámedikki válggain 2011.
Guttorm lea maid Sámi soster -searvvi ságajođiheaddji.


Heidi Eriksen.
Heidi Anita Eriksen válljejuvvui Sámedikki válggain 2007 Sámedikki áirrasin jagiide 2008-2011. Son lei eret Ohcejogas, gos son bargá doaktárin.


Heikki Paltto.
Heikki Yrjänä Paltto lea sámipolitihkkár Leammis, Anáris. Son bargá badjeolmmošin ja fidnodatdoallin. Paltto válljejuvvui Sámedikki válggain 2007 Sámedikki áirrasin jagiide 2008-2011. Son lei maid evttohassan Suoma Sámedikki válggain 2011.


Veikko Porsanger.
Veikko Antero Porsanger lea sámipolitihkkár Ohcejogas. Son válljejuvvui Sámedikki válggain 2007 Sámedikki áirrasin jagiide 2008-2011. Porsanger lea maid evttohassan Suoma Sámedikki válggain 2011.


Saara Alakorva.
Saara Elisabet Alakorva lea sámepolitihkár ja servodatdiehtagiid studeanta eret Vuohčus, Soađegilis. Son lei Suoma Sámedikki várrelahttu jagiin 2008-2011. Son válljejuvvui Sámedikki válggain 2007. Son lea Vuohču sámesearvvi ságadoalli.


Tauno Haltta.
Tauno Haltta lea nuortalaš sámepolitihkkár Anára Njeallimis. Son lei Suoma sámedikki várrelahttu jagiin 2008-2011. Son válljejuvvui sámedikki válggain 2007 lahttun. Son lei maid evttohassan Suoma Sámedikki válggain 2011.


Antti Näkkälä.
Antti Näkkälä lea Suoma Sámedikki várrelahttu jagiin 2008-2011. Son válljejuvvui Sámedikki válggain 2007.


Ǩ.
Ǩ (ǩ) lea bustávva, mii geavahuvvo nuortalaš- ja lazgiela čállinvuogis. Lazgillii bustávva jietnaduvvo [kʰ]:n ja nuortalašgillii [c​͡ç]. Unicode-standárddas stuora Ǩ lea U+01E8 ja unna ǩ lea U+01E9.


A (kana).
あ hiraganas ja ア katakanas lea a-stávvalmearka jáhpangiela stávvalmearkaortnegiin. Unicode-standárddas あ lea U+3040 ja ア U+30A2. Vaikko Hepburn-ortnegis dán mearkka jietnadeapmi lea dábálaččat [a], dát lea rievtti mielde [a̟] dahje [ɑ̠].


Sieidi.
Sieidi lea bassi báiki ja oaffaruššanbáiki dološ sámi oskkus. Sieiddit lávejit leat erenoamáš geađggit dahje geađgegubat. Go oaffarušše, de bidje guoli- dahje bohcco buoiddi, sáhtte vel vuoidat dan geađgái. Oaffaruššamiin muhtumin juige ja čuojahedje meavrresgáriin.


Ŋ.
Ŋ, ŋ lea latiinnalaš alfabehta lassebustávva ja davvisámegiela gávccinuppelogát bustávva.


Á.
Á, á lea latiinnalaš alfabehta lassebustávva ja davvisámegiela nubbi bustávva.


Š.
Š, š lea latiinnalaš alfabehta lassebustávva ja davvisámegiela guoktelogigoalmmát bustávva.
Suomagielas "š" lea anus dego davvisámegielas, muhto dušše loatnasániin: "šakki, šovinismi".


B.
B, b lea latiinnalaš alfabehta nubbi bustávva ja davvisámegiela goalmmát bustávva.


Đ.
Đ, đ lea latiinnalaš alfabehta lassebustávva ja davvisámegiela čihččet bustávva.


Č.
Č, č lea latiinnalaš alfabehta lassebustávva ja davvisámegiela viđat bustávva.


C.
C, c lea latiinnalaš alfabehta goalmmát bustávva ja davvisámegiela njealját bustávva.


D.
D, d lea latiinnalaš alfabehta njealját bustávva ja davvisámegiela guđat bustávva.


Ŧ.
Ŧ, ŧ lea latiinnalaš alfabehta lassebustávva ja davvisámegiela guoktelogiviđat bustávva.


Ž.
Ž, ž lea latiinnalaš alfabehta lassebustávva ja davvisámegiela guoktelogiovccát bustávva.


E.
E, e lea latiinnalaš alfabehta viđat bustávva ja davvisámegiela gávccát bustávva.


F.
F, f lea latiinnalaš alfabehta guđat bustávva ja davvisámegiela ovccát bustávva.


G.
G, g lea latiinnalaš alfabehta čihččet bustávva ja davvisámegiela logát bustávva.


H.
H, h lea latiinnalaš alfabehta gávccát bustávva ja davvisámegiela oktanuppelogát bustávva.


I.
I, i lea latiinnalaš alfabehta ovccát bustávva ja davvisámegiela guoktenuppelogát bustávva.


J.
J, j lea latiinnalaš alfabehta logát bustávva ja davvisámegiela golbmanuppelogát bustávva.


K.
K, k lea latiinnalaš alfabehta oktanuppelogát bustávva ja davvisámegiela njealljenuppelogát bustávva.


L.
L, l lea latiinnalaš alfabehta guoktenuppelogát bustávva ja davvisámegiela vihttanuppelogát bustávva.


M.
M, m lea latiinnalaš alfabehta golbmanuppelogát bustávva ja davvisámegiela guhttanuppelogát bustávva.


N.
N, n lea latiinnalaš alfabehta njealljenuppelogát bustávva ja davvisámegiela čiežanuppelogát bustávva.


O.
O, o lea latiinnalaš alfabehta vihttanuppelogát bustávva ja davvisámegiela ovccinuppelogát bustávva.


P.
P, p lea latiinnalaš alfabehta guhttanuppelogát bustávva ja davvisámegiela guoktelogát bustávva.


R.
R, r lea latiinnalaš alfabehta gávccinuppelogát bustávva ja davvisámegiela guoktelogivuosttaš bustávva.


S.
S, s lea latiinnalaš alfabehta ovccinuppelogát bustávva ja davvisámegiela guokteloginubbi bustávva.


T.
T, t lea latiinnalaš alfabehta guoktelogát bustávva ja davvisámegiela guokteloginjealját bustávva.


U.
U, u lea latiinnalaš alfabehta guoktelogivuosttaš bustávva ja davvisámegiela guoktelogiguđat bustávva.


V.
V, v lea latiinnalaš alfabehta guokteloginubbi bustávva ja davvisámegiela guoktelogičihččet bustávva.


Z.
Z, z lea latiinnalaš alfabehta guoktelogiguđat bustávva ja davvisámegiela guoktelogigávccát bustávva.


W.
W, w lea latiinnalaš alfabehta 23. bustávva. Bustávva bođii atnui easkka 600-logus. W ii leat mielde sámegielaid alfabehtain, muhto gávdno fuolkegielain, ee. suomagielas ja esttegielas.


А.
А ("Aa") lea ruoššagiella vuosttaš bustávva.


Б.
Б ("Bb") lea ruoššagiella nubbi bustávva.


В.
В lea kyrillalaš bustávva.


Г.
Г lea bustávva kyrillalaš alfabehtas. Bustávva jietnaduvvo na: [g].


Д.
Д / д lea bustávva kyrillalaš alfabehtas. Bustávva jietnaduvvo na: [d].


Е.
Е / е lea bustávva kyrillalaš alfabehtas. Bustávva jietnaduvvo na: [e] (dahje [je] sáni álggus dahje vokála maŋŋel).


Ё.
Ё, lea bustávva kyrillalaš alfabehtas. Bustávva jietnaduvvo ná: [o] dahje [jo] sáni álggus ja vokála maŋŋel.


Ж.
Ж / ж lea bustávva kyrillalaš alfabehtas. Bustávva jietnaduvvo na: [ʒ], sulii dego sámegiela ž.


З.
З lea bustávva kyrillalaš alfabehtas. Bustávva jietnaduvvo na: [z].


И.
И lea bustávva kyrillalaš alfabehtas. Bustávva jietnaduvvo na: [i].


Й.
Й / й lea bustávva kyrillalaš alfabehtas. Bustávva jietnaduvvo na: [j].


К.
К lea bustávva kyrillalaš alfabehtas. Bustávva jietnaduvvo na: [k].


Л.
Л lea bustávva kyrillalaš alfabehtas. Bustávva jietnaduvvo na: [l].


М.
М lea bustávva kyrillalaš alfabehtas. Bustávva jietnaduvvo na: [m].


Н.
Н lea bustávva kyrillalaš alfabehtas. Bustávva jietnaduvvo na: [n].


О.
О lea bustávva kyrillalaš alfabehtas. Bustávva jietnaduvvo na: [o].


П.
П lea bustávva kyrillalaš alfabehtas. Bustávva jietnaduvvo na: [p].


Р.
Р lea bustávva kyrillalaš alfabehtas. Bustávva jietnaduvvo na: [r].


С.
С lea bustávva kyrillalaš alfabehtas. Bustávva jietnaduvvo na: [s].


Т.
Т lea bustávva kyrillalaš alfabehtas. Bustávva jietnaduvvo na: [t].


У.
У lea bustávva kyrillalaš alfabehtas. Bustávva jietnaduvvo na: [u].


Ф.
Ф lea bustávva kyrillalaš alfabehtas. Bustávva jietnaduvvo na: [f].


Х.
Х lea bustávva kyrillalaš alfabehtas. Bustávva jietnaduvvo na: [x] (measta dego "h").


Ц.
Ц lea bustávva kyrillalaš alfabehtas. Bustávva jietnaduvvo na: [ts].


Ч.
Ч lea bustávva kyrillalaš alfabehtas. Bustávva jietnaduvvo na: [tʃ] (tš).


Ш.
Ш lea bustávva kyrillalaš alfabehtas. Bustávva jietnaduvvo na: [ʃ] (š).


Щ.
Щ lea bustávva kyrillalaš alfabehtas. Bustávva jietnaduvvo na: [ʃtʃ] (štš).


Ъ.
Ъ lea bustávva kyrillalaš alfabehtas. Bustávva ii jietnaduvvo.


Ы.
Ы lea bustávva kyrillalaš alfabehtas. Bustávva jietnaduvvo na: [ɯ].


Ь.
Ь lea bustávva kyrillalaš alfabehtas. Bustávva ieš ii jietnaduvvo, muhto palatalisere konsonántta gurutbealde.


Э.
Э lea bustávva kyrillalaš alfabehtas. Bustávva jietnaduvvo na: [e].


Ю.
Ю lea bustávva kyrillalaš alfabehtas. Bustávva jietnaduvvo na: [u], muhto [ju] sáni álggus ja vokála maŋŋel.


Я.
Я lea bustávva kyrillalaš alfabehtas. Bustávva jietnaduvvo na: [a], muhto [ja] sáni álggus ja vokála maŋŋel.


Greikkalaš alfabehta.
Greikkalaš alfabehta leat alfabehta systema Greikas.
!rowspan="2" style="background:#f9f9f9;"|Vástideaddji foinikialaš alfabehtas
!rowspan="2" style="background:#f9f9f9;"|Numeralašárvu
Greikkalaš alfabehta.
*


Alpha (bustávva).
Αlpha (stuorra bustávva Α, unni bustávva α;) lea greikkalaš alfabehtas vuosttaš bustávva. Greikkalaš lohkuortnegis alpha árvu lea 1. Bustávva lea boahtán foinikialaš alfabehta Aleph-bustávas (). Dasa lassin maid láhtenalfabehta A ja kyrillalaš А boahtiba greikkalaš bustávas. Sihke klassihkalaš dološgreikka- ja dála greikkagielas alpha ovddasta govda vuollegis ovdavokála. Otnábeaivi unni bustávva ovddasta govda vuollegis maŋŋevokála fonetihkas.


Ζ.
Ζ, ζ lea bustávva greikkalaš alfabehtas.


Φ.
Φ, φ lea bustávva greikkalaš alfabehtas.


Δ.
Δ, δ lea bustávva greikkalaš alfabehtas.


Γ.
Γ, γ lea greikkalaš alfabehtata.


Ξ.
Ξ, ξ lea bustávva greikkalaš alfabehtas.


Β.
Β, β lea bustávva greikkalaš alfabehtas.


Ε.
Ε, ε bustávva greikkalaš alfabehtas.


Η.
Η, η lea bustávva greikkalaš alfabehtas.


Θ.
Θ, θ lea bustávva greikkalaš alfabehtas.


Ι.
Ι, ι lea bustávva greikkalaš alfabehtas.


Κ.
Κ, κ lea bustávva greikkalaš alfabehtas.


Λ.
Λ, λ lea bustávva greikkalaš alfabehtas.


Μ.
Μ, μ llea bustávva greikkalaš alfabehtas.


Ν.
Ν, ν lea bustávva greikkalaš alfabehtas.


Ο.
Ο, ο lea bustávva greikkalaš alfabehtas.


Π.
Π, π lea bustávva greikkalaš alfabehtas.


Ρ.
Ρ, ρ lea bustávva greikkalaš alfabehtas.


Σ.
Σ, σ lea bustávva greikkalaš alfabehtas.


Τ.
Τ, τ lea bustávva greikkalaš alfabehtas.


Υ.
Υ, υ lea bustávva greikkalaš alfabehtas.


Χ.
Χ, χ lea bustávva greikkalaš alfabehtas.


Ψ.
Ψ, ψ lea bustávva greikkalaš alfabehtas.


Ω.
Ω, ω lea bustávva greikkalaš alfabehtas.


Eurovision lávllagilvvohallan 1956.
Eurovision lávllagilvvohallan 1956 lei vuosttaš Eurovision lávllagilvvohallan. Dat ordnejuvvui Luganos, Šveiccas. Gilvvohallama vuittii Šveicca Lys Assia lávlagiin "Refrain".


Devanagari.
Devanagari (देवनागरी) lea alfabehtasystema Indias.


Ў.
Ў lea kyrilalaš alfabehta Vilges-Ruoššas.


Nika Turković.
Nika Turković (r. geassemánu 7. b. 1995 Zagrebis) lea kroatialaš lávlu.


ß.
ß (ss) lea duiskkagiella alfabehta.


I (kana).
い hiraganas ja イ katakanas lea i-stávvalmearka jáhpangiela stávvalmearkaortnegiin.


U (kana).
う hiraganas ja ウ katakanas lea u-stávvalmearka jáhpangiela stávvalmearkaortnegiin.


E (kana).
え hiraganas ja エ katakanas lea e-stávvalmearka jáhpangiela stávvalmearkaortnegiin.


O (kana).
お hiraganas ja オ katakanas lea o-stávvalmearka jáhpangiela stávvalmearkaortnegiin.


Ko (kana).
こ hiraganas ja コ katakanas lea ko-stávvalmearka jáhpangiela stávvalmearkaortnegiin.


Istanbul.
Istanbul lea Durkka stuorámus gávpot ja ovddeš oaivegávpot. Dan olmmošlohku lea 13 854 740 ássi (2012).


Joutseno girku.
Joutseno girku (suomagillii "Joutsenon kirkko") vihahuvvui geavahussii jagis 1921.


Ohcejoga girku.
Ohcejoga girku vihahuvvui geavahussii jagis 1850–1853


Westminster Abbey.
Westminster Abbey lea girku Londonas, Stuorra-Británnias. Girku vihahuvvui geavahussii jagis 616.


Meksiko gávpot.
Meksiko gávpot ("Ciudad de México") lea Meksiko oaivegávpot ja riikka stuorámus gávpot. Dan olmmošlohku lea 21 000 000 ássi.


Tokio.
Tokio dahje Tokyo ("Tōkyō") lea Japána oaivegávpot. Olmmošlohku lea 12,570,000 ja viidodat 2,187.08 km².


Nižni Novgorod.
Nižni Novgorod () lea gávpot Ruoššas. Gávpogis orrot 1 311 252 olbmo.


Vuoncceslottit.
Vuoncceslottit "(Galliformes)" leat loddečearda masá gullá sullii 250 šlája birra máilbmi.
Muhtun meahccevuoncceslottit ("Tetraonidae").
Meahccevuoncceslottit leat omd. rievssahat ja čuvččát.


Rievssat.
Rievssat ("Lagopus lagopus") lea vuoncceslottiide gullevaš loddi. Rievssat lea stuorát go giron.


Čukčá.
Čukčá ("Tetrao urogallus") lea vuoncceslottiide gullevaš loddi.


Hurri.
thumb
Hurri ("Tetrao tetrix") lea vuoncceslottiide gullevaš loddi.


Liverpool.
Liverpool (kymragillii "Lerpwl") lea gávpot Englánddas Stuorra-Británnias.


Bristol.
Bristol lea gávpot Englánddas Stuorra-Británnias. Olmmošlohku lea 410 500.


Eurovision lávllagilvvohallan 1957.
Eurovision lávllagilvvohallan 1957 ordnejuvvui Frankfurtas, Duiskkas. Gilvvohallama vuittii Vuolleeatnamiid Corry Brokken.


Eurovision lávllagilvvohallan 1958.
Eurovision lávllagilvvohallan 1958 ordnejuvvui Hilversumas, Vuolleeatnamiin. Gilvvohallama vuittii Frankriikka ovddasteaddji André Claveau lávlagiin "Dors, mon amour".


Eurovision lávllagilvvohallan 1959.
Eurovision lávllagilvvohallan 1959 ordnejuvvui Cannesas, Frankriikkas. Gilvvohallama vuittii Vuolleeatnamiid Teddy Scholten.


Eurovision lávllagilvvohallan 1960.
Eurovision lávllagilvvohallan 1960 ordnejuvvui Londonis, Stuorra-Británnias. Gilvvohallama vuittii Frankriikka Jacqueline Boyer.


Eurovision lávllagilvvohallan 1961.
Eurovision lávllagilvvohallan 1961 ordnejuvvui Cannesas, Frankriikkas. Gilvvohallama vuittii Luxemburgga Jean-Claude Pascal.


Eurovision lávllagilvvohallan 1999.
Eurovision lávllagilvvohallan 1999 ordnejuvvui Jerusalemas, Israelas. Gilvvohallama vuittii Ruoŧa Charlotte Nilsson.


Eurovision lávllagilvvohallan 1998.
Eurovision lávllagilvvohallan 1998 ordnejuvvui Birminghamas, Stuorra-Británnias. Gilvvohallama vuittii Israela Dana International.


Eurovision lávllagilvvohallan 2001.
Eurovision lávllagilvvohallan 2001 ordnejuvvui Københápmamis, Dánmárkkus. Gilvvohallama vuittiiga Estteeatnama "Tanel Padar" ja "Dave Benton".


Eurovision lávllagilvvohallan 2008.
Eurovision lávllagilvvohallan 2008 ordnejuvvui Belgradis, Serbias miessemánu 22. ja miessemánu 24. b. 2008.


Wellington.
Te Whanga-nui-a-Tara () lea Aotearoa oaivegávpot. Olmmošlohku lea 370 000 (2005).


Sámi historjá.
Sámi historjá lea sápmelaččaid ja sámi guovllu historjá.


Eschweiler.
Eschweiler lea uhca suohkan Duiskkas.


Alain Finkielkraut.
Alain Finkielkraut lea fránskkalaš filosofa ja girječálli. Son lea riegádan Parisas geassemánu 30. beaivvi 1949. Earret eará girjjiid de son lea čállán iešbiografiija "Le Juif imaginaire" jagis 1980, mii lea jorgaluvvon eŋgelasgillii: "The Imaginary Jew" 1994. Su girjjit eai leat jorgaluvvon sámegillii.


Montevideo.
Montevideo lea Uruguay stuorimus gávpot ja oaivegávpot ja dasa lassin Montevideo departemeantta hálddahusguovddáš. Gávpot lea riikka lullirittus Río de la Plata gáttis. Uruguay álbmogis sullii 44 % ásset gávpogis.
Gávpoga vuođđudedje spánskalaččat 1700-logu álgobealde. Montevideo šattai oaivegávpot jagis 1828, man maŋŋá gávpogii fárregohte eanet ja ain eanet ássit. Dan áigge doppe orrot sullii 1 350 000 ássi, geain 88 % leat eurohpálaš máttut ja sullii juohke goalmmádis leat itálialaš máttut.


Końskowola.
Końskowola lea gilli máttanuorti-Polenis, gaskal Puławya ja Lublina, Kurówa buohta Kurówkajoga guoras. Gili olmmošlohku jagis 2004 lei 2 188.


Gaska-Afrihká.
Gaska-Afrihká lea Afrihká guovlu, mii lea Sahara lulábealde, Oarje-Afrihká nuorttabealde ja Nuorta-Afrihká hávdegahčahaga oarjjabealde.


Markku Peltola.
Markku Peltola (1956 – juovlamánu 31. 2007) lei suopmelaš neavttár ja musihkkár. Son riegádii Helssegis jagis 1956. Peltola lei okta 0331;a Telakka vuođđudeddjiin.
Peltola jámii juovlamánu 31. iđitijas ruoktot Kangasalas, Suomas.


Alaska.
Alaska (,) lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid 49. oassestáhta. Viidodaga ektui Alaska lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid stuorimus oassestáhta. Dan oaivegávpot lea Juneau.
Etymologiija.
Stáhta namma "Alaska" boahtá aleutagielat sánis "alaxsxaq", mii máksá "nannán".
Historjá.
Amerihká ovttastuvvan stáhtaid olgoministtar William H. Seward osttii Alaskka 7,2 miljovnna USA dolláriin Ruoššas njukčamánu 30. beaivvi 1867. Ođđajagimánu 3. beaivve jagis 1959 Alaska šattai Amerihká ovttastuvvan stáhtaid 49. oassestáhta.


Ban Ki-moon.
Ban Ki-moon (hangeul: 반기문, hanja: 潘基文, r. geassemánu 13. beaivvi 1944) lea máttakorealaš diplomáhta ja Ovttastuvvan našuvnnaid 8. váldočálli. Son álggahii virggis jagi 2007 álggus. Ban lei maiddái Mátta-Korea dásseválddi olgoriikkaministtarin 2004–2006. Jagi 2012 Ban Ki-moon vuittii Seoul ráfibálkkašumi.


Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhtat.
Amerihká ovttastuvvan stáhtain lea 50 oassestáhta, mii leat hui iehčanasat.


Kofi Annan.
Kofi Atta Annan (, cuoŋománu 8. b. 1938 Kumasi, Ghana – borgemánu 18. b. 2018 Bern, Šveica) lei ghanalaš diplomáhta ja Ovttastuvvan našuvnnaid 7. váldočálli ođđajagimánu 1. b. 1997 – ođđajagimánu 1. b. 2007. 2001 Annan ja Ovttastuvvan našuvnnat vuite Nobela ráfibálkkašumi.


Heath Ledger.
Heath Andrew Ledger (cuoŋománu 4. 1979 – ođđajagimánu 22. 2008) lei austrálialaš neavttár. Son riegádii Perthis, Austrálias. Su váhnemat leaba
fránskkagielat oahpaheaddji Sally Ledger Bell (r. Ramshaw) ja racerbiillavuoddji ja ruvkeinšenevra Kim Ledger.


Uranus.
Uranus lea planehta Saturnusa ja Neptunusa gaskkas. Das leat maid devkes rieggát birra, mat leat jikŋon geađggit. Nugo Eana ja eará beaivvášgotti planehtat, Uranusge jorrá Beaivváža birra. Uranusa astronomalaš mearkka lea. Uranus lea áidnu beaivvášgotti planehta, mii gohčoduvvui greikalaš ipmila mielde. Eará beaivvášgotti planehtat leat gohčoduvvon romálaš ipmiliid mielde.


Astrid Lindgren.
Astrid Anna Emilia Lindgren (, r. Ericsson, skábmamánu 14. 1907 – ođđajagimánu 28. 2002) lei máilmmi beakkán ruoŧŧelaš mánáidgirječálli.


Tove Jansson.
Tove Marika Jansson (borgemánu 9. b. 1914 Helsset – geassemánu 27. b. 2001 Helsset) lei suomaruoŧŧelaš girječálli, govvadáiddár ja ráidogovvadáiddár. Son bođii dáiddársogas: su áhčči lei govvačuolli Viktor Jansson, su eatni lei grafihkar Signe Hammarsten-Jansson. Su guokte vielja leaba maiddái dáiddárat: Per Olov Jansson lea fotográfa ja Lars Jansson girječálli ja ráidogovvadáiddár. Go Jansson heittii sárgumis Mumenat-ráidogovaid, Lars Jansson sárgugođii daid. Janssona guoibmi lei grafihkar Tuulikki Pietilä.


Robert Frost.
Robert Lee Frost (njukčamánu 26. 1874 San Francisco, Kalifornia, USA – ođđajagimánu 29. 1963 Boston, Massachusetts, USA) lei amerihkálaš diktačálli. Ođđa-Englándda dálonguovlu lei su inspirašuvdna. Frost lei bivnnuhis diktačálli juo ovdal go jámii ja son vuittii ovd. Pulitzer-bálkkašumi 4 geardde.
Divttiid badjelii son čálii maid 4 čájálmusa.
Biografiija.
Robert Frost riegádii San Franciscos. Su eatni lei skotlánddalaš Isabelle Moodie ja su áhčči lei aviisaolmmoš William Prescott Frost. Su áhčči lei juhkki ja áittaspealli, gii jámii deregii 36-jagi boaris jagis 1885.
Áhči jápmima maŋŋil 11-jahkásaš Robert, su oabbá ja eatni fárrejedje Kalifornias nuorttagáddái, Lawrence, Massachusettsii, gean bokte oruiga su áhči váhnemat. Doppe su eatni láktasii swedenborgialaš girkui. Rávesolmmožin Frost earránii girkus.
Jagis 1890 Frost vázzigođii Lawrence-joatkkaskuvlla, mis son movttáskii láhten- ja greikkagielaide. Doppe son maid čálii su vuosttaš divtta ("La Noche Triste") ja čuzii Elinor Miriam White, boahttevaš eamida njeaiga.
Liŋka.
Frost, Robert


Uetersen.
Uetersen (IPA:) lea gilli Duiskkas.


Mánotbadji.
Mánotbajiin mihtidit áiggi. Mánotbaji sáhttá meroštallat iešguđege láhkai. Dálá meroštallama vuođul mánotbadji lea 28–31 jándora guhkki. Kaleandaris leat 12 mánotbaji.


Dalai Lama.
Vuosttaš Dalai Lama Gendun Drup
Dalai Lama lea Tibet álbmoga vuoiŋŋalaš jođiheaddji. Historjjálaččat Dalai Lamas leamaš máŋgii maiddái politihkalaš jođiheaddji rolla.
Tibetagillii su gohčodit namain "Yeshe Norbu", «doaivagiid ollašuhtti divrras geađgi» dahje dušše namain "Kundun", «luhtteorrun».
Dalai Lama namma lea anus eará guovlluin máilmmis. Dalai Lama nama bijai álgoálggus Mongolia Altan-kána goalmmát jođiheaddjái Sonam Gyatsoi jagis 1578. Dalai mearkkaša mongoliagillii «universála» ja lama tibetagillii «guru». Dalai Lama gáddejuvvo avalokiteshvara ja bodhisattva rumašlaš albmaneapmin. Vuosttaš Dalai Lama, Gendun Drup, riegádii jagis 1391.


Tenzin Gyatso.
a> ovttas Dalai Lamain jagi 1989
Dálá Dalai Lama Tenzin Gyatso
Dálá Dalai Lama, Tenzin Gyatso (Lhamo Thondup), riegádii suoidnemánu 6. beaivve jagis 1935. Son báhtarii vázzi Indiai jagis 1959 go Kiinná okkuperii Tibeta. Dál 14. Dalai Lama orru báhtareaddjin Dharamsalas, Indias. Son lea vuosttáš Dalai Lama guhte lea fitnan oarjemáilmmis. Son bargá dan ovdii, ahte Tibet oažžu friijavuođas.
Jagis 1989 Norgga Nobel-komitea geigii Nobela ráfibálkkašumi sutnje. Seamma oktavuođas Dalai Lama finai maiddái Kárášjogas. Maŋimuš háve son lea fitnan davvin 2001´s. Dalle son finai Romsas.


Kurt Vonnegut.
Kurt Vonnegut Jr. (skábmamánu 11. 1922, Indianapolis, Indiana – cuoŋománu 11. 2007, New York, New York) lei amerihkálaš girječálli. Vonnegut lea dovddus iežas satiirralaš čállinvuogi geažil. Son studerii Cornwell allaoahpahagas, ja maŋŋelaš son gohččojuvvui USA soahtebálvalussii. Vonnegut váldojuvvui soahtefáŋgan ja Duiska soahteváldi sáddii su ja eará fáŋggaid Dresdenii. Orodettiinis Dresdenis Vonnegut vásihii go Dresden bombejuvvui. Olles gávpot billašuvai, muhto Vonnegut beasai heakkas eret, dasgo son ja eará soahtefáŋggat gávdne suoji eatnanvuloš biergorájus.
Go Vonnegut máhcai soađis, son náitalii iežas nuorravuođa morsiin Jane Marie Cox. Soai ráhkadeigga golbma máná. Ovdal go Vonnegut álggahii girječállin, son barggai iešguđetlágan bargguid, earret eará áviisabargin, oahpaheaddjin ja diehtojuohkinbarggu General Electric -fitnodagas. Vonnegut čálii máŋggaid girjjiid. Su beakkáneamos čálus lea "Slaughterhouse-Five", mii lea viehka erenoamáš muitalus, dasgo vuođđun girjái Vonnegut lea geavahan su iežas vásáhusaid soađis. Girji váldopersovdna Billy Pilgrim šaddá soahtefáŋgan ja vásiha issoras bombema Dresdenis. "Slaughterhouse-Five" lea šaddan dovddus antisoahtemuitalus.


Aaro Hellaakoski.
Aaro Hellaakoski (geassemánu 22. b. 1893, Oulu – skábmamánu 23. b. 1952, Helsset) lei suopmelaš girječálli ja diktačálli. Son lei eret Oulus. Hellaakoski čálii divttaid, románaid ja dieđalaš dutkamiid. Diktačállin Hellaakoski lei modernismma álgojalgejeaddji Suomas. Hellaakoski barggai maid dáidda- ja girjjálašvuođakritihkarin ee. čuovvovaš bláđiin: Aika, Karjalan Aamulehti ja Iltalehti
Bálkkašumit.
Aleksis Kivi -bálkkašupmi 1946
Gáldut.
Hellaakoski, Aaro
Hellaakoski, Aaro
Hellaakoski, Aaro
Hellaakoski, Aaro
Hellaakoski, Aaro


Rafael Correa.
Rafael Vicente Correa Delgado (r. cuoŋománu 6. 1963 Guayaquil, Ecuador) lea Ecuadora dásseválddi presideanta. Son hupmá sihke keččuagiela, spánskagiela, eaŋgalsgiela ja fránskkagiela.


Guayaquil.
Santiago de Guayaquil dahjege Guayaquil () () lea Ecuadora stuorimus gávpot. Guayaquil vuođđuduvvui jagis 1538 ja dan olmmošlohku jagis 2017 lei 2 644 891.
Guayaquila gávpotoasit.
Guayaquilas leat 71 gávpotoasi (, dahjege "sektor" davvisámegillii), mat leat juhkkojuvvon 4 váldoguvlui.


Sassarigiella.
Sassarigiella lea románalaš giella mii hupmojuvvo Sardinias. Dan hupmet 100 000-125 000 olbmo.


Bill Clinton.
William Jefferson "Bill" Clinton (r. William Jefferson Blythe III borgemánu 19. 1946 Hope, Arkansas), lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid politihkkár, gii lei maid Amerihká ovttastuvvan stáhtaid 42. presideanta. Son válljejuvvui vuosttas geardde presideantan jagis 1993 ja nuppii jagis 1997.


Nuorta-Afrihká.
Nuorta-Afrihká lea guovlu Afrihká nuortabealde.


Janez Drnovšek.
Janez Drnovšek (, (miessemánu 17. 1950 – guovvamánu 23. 2008) lei Slovenia presideanta (2002–2007), Slovenia stáhtaministtar (1992–2002) ja Jugoslávia presideanta (1989–1990). Son riegádii Celjessa, mii gulai dalle Jugosláviai, dál Sloveniai. Drnovšek jámii guovvamánu 23. 2008 ruovttustis Zaplanassa.


Åbo Underrättelser.
Åbo Underrättelser lea ruoŧagiel báikkálaš aviisa mii gokcá Turku, Kaarina, Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskari ja Kemiönsaari gielddaid. Aviisa ilbmá viđa geardde vahkkus.
Historjá.
Aviissa vuođđudii Christian Ludvig Hjelt jagis 1823 ja su vuosttaš nummir bođii olggos ođđajagimánu 3. b. 1824, manin aviisa lea Suoma boarráseamos aviisa, mii ain almmustuvvá.


Ross jiekŋalahtta.
Ross jiekŋalahtta lea Antárktisa stuorimus jiekŋalahtta. Su viidodat lea sullii 487 000 km² (sullii Spánjja sturrodat).


Ávvir.
Ávvir lea davvisámegiel beaivválaš ođasaviisa mii almmuhuvvo viđa geardde vahkkus. Aviissa vuosttaš nummir bođii olggos Sámi álbmotbeaivve 2008. Ávvir šattai, go Min Áigi ja Áššu čáskojuvvojedje oktii. Aviissa doaimmahus lea Kárášjogas, Guovdageainnus ja Álaheajus.
Aviissa namma.
Aviissa nama lea guovdageaidnulaš Láilá Susanne Vars.


Riikkaidgaskasaš fonetihkalaš transkriberenvuogádat.
Riikkaidgaskasaš fonetihkalaš transkriberenvuogádat dahjege IPA () lea alfabehtavuogádat, manin čállojuvvo lunddolaš gielaid jietnadagiid ja fonemaid.


Jaakko Gauriloff.
Jaakko Gauriloff (r. 1939) lea nuortasápmelaš lávlu.


Girkojahki.
Girkojahki dárkkuha dan mo girkolaš basse- ja ávvubeivvit leat jagis.


Beassážat.
Beassážat leat risttalašvuođa allabassi, maid ávvudit Jesusa bajásčuožžileami allabassin. Bajásčuožžileapmi lea okta risttalašvuođa váimmusáššiin ja beassážat leat girkojagi boarráseamos ja stuorámus allabassi.
Beassážiid ovdal lea jaskes vahkku. Albma beassážat álget sotnabeaivvis mii lea 1. beassábeaivi, maid čuovvu nubbi beassášbeaivi. Dát beaivvit leat bassebeaivvit máŋgga riikkas.


Sääʹmođđâz.
Sääʹmođđâz () lei máilmmi áidnu nuortalašgiel áviisa. Dat almmuhuvvui Suomas 1970-logus njeallje geardde jagis.


Vladimir Smirnov.
Vladimir Smirnov (miessemánu 20. 1954 – suoidnemánu 27. 1982, "Vladimir Viktorovič Smirnov") lei sovjetlihttulaš floreahttamiehkásteaddji, gii vuittii golle-, silba ja bronsamedáljat jagis 1980 olympialaččain. Boahtte jagi son vuittii máilmmemeašttirvuođa. Jagi 1982 Máilmmemeašttirgilvvuin Romas, Smirnov miehkástii Oarje-Duiskka Matthias Behra vuostá, go Behra miehkkeávju billašuvai. Ávju čalgadii Smirnova suodjegahpira ja manai vuoiŋŋamaččaidis. Smirnov jámii 9 beaivvi maŋŋil.


Leisha Hailey.
Leisha Hailey (r. suoidnemánu 11. 1971 Okinawa, Japána) lea amerihkálaš neavttár ja musihkar. Son rávásmii Bellevue, Nebraskas, mis son maid váccii Bellevue West logahaga. Ovdal go son fárrii New Yorkii, son muitalii váhnemasas, Robert ja Jane Haileyii, ahte lea lesba.


Aram Hačaturjan.
Aram Iljič Hačaturjan (geassemánu 6. b. 1903 – miessemánu 1. b. 1978,) lei sovjetlihttulaš-armenialaš šuokŋadahkki. Hačaturjan riegádii Tiflisas, Ruošša keaisárriikkas.


Ecser.
Ecser (jietnaduvvo "Ečer") lea gilli Ungáras. Dat lea oaivegávpoga, Budapesta báldda ja eará ránnágilit leat Maglód, Vecsés ja Üllő. Gilis lea slovakialaš unnitlohku ja gili namma slovakiagillii lea "Ečer". Jagis 2001 gili olmmošlohku lei 3 252.
Historjá.
Gilli lea hui boaris, juo jagis 896 elle olbmot doppe. Čállagiid mielde gilis lea leamaš girku juo jagis 1315. Go durkalaččat ledje vuolustan Buda šloahta jagis 1541, Ecser lei ávdin. Easka 1686 maŋŋel bohtet ovdalaš ecseralaččat fas ruoktot. Dalle maid slovakialaččat bohtet gillái. Ođđa girku lea huksejuvvon jagis 1740.


Howard Walter Florey.
Howard Walter Florey, Baron Florey (čakčamánu 24. 1898 b. Adelaides, Austrálias – guovvamánu 21. 1968 b. Oxfordas, Englánddas) lei australialaš patologa, gii vuittii Nobel-medisiinnabálkkašumi ovttas Alexander Flemingiin ja Ernst Boris Chainiin jagis 1945.


Sápmi.
Sápmi dahje Sámieatnan lea sápmelaččaid árbevirolaš orrunguovlu Fennoskandia davimus oasis ja Ruošša bealde Guoládatnjárggas. Sámi riikkat leat Norga, Ruoŧŧa, Suopma ja Ruošša.
Geografiija.
Sápmi ollá Lulli-Ruoŧas ja Lulli-Norggas gitta Guoládatnjárgii. Sáhttá juohkit Sámi njeallje dahje vihtta geográfalaš guovlun.
Skánddat várreviđji nohká lullin ja doppe leat smávva oktonas duoddarat mat ráhkadit sierra geográfalaš guovllu.


Boras.
Boras dahje kreafta lea čoahkádusnamma iešguđet borasdávddaide mat doibmet iešguđet ládje. Borasdávddaid oktasašvuohta lea ahte dat álggahuvvojit dárkkiskeahtes seallajuoguin.


Suoma-ugralaš álbmogiid máilmmikongreassa.
Suoma-ugrálaš álbmogiid máilmmikongreassa lea vuođđuduvvon Sovjetlihtu bieđganeami maŋŋel, go dat čájeha dasa, ahte vejolašvuohta rahpasa doppe orru, uhcalohkanálbmogaid kulturođđasisriegádeamis, sin oktavuođa iehčanas čohkis.
Ovddeš kongreassat.
Čuovvovaš kongreassa lea Ungáras, Komáromas.


Silesiagiella.
Silesiagiella lea G1 ja G2
Silesiagiella ("ślůnsko godka", "ślůnski", vai muhtumin "pů našymu") gullá slávalaš gielaid oarejeslávalaš gielaid joavkkui.
Dat giella lea humajuvvon Polena Badjel-Silesias, Čeahkas ja Duiskkas. Jagis 2011 sullii 509 000 olmmoš dadjet dan giela eatnagiellan.
Silesiagiella lea hui lagaš fuolkegiella polskkagiellái.
Alfabehta.
Silesiagielas ii leat iežas alfabehta, sii čállet polskkagiela bustávain.
Aa Bb Cc Ćć Čč Dd Ee Ff Gg Hh Ii Jj Kk Ll Mm Nn Ńń Oo Pp Rr Řř Ss Śś Šš Tt Uu Ůů Ww Yy Zz Źź Žž
Historjá.
Henrikkagirjjis lei vuosttaš silesiagielat cealkka: "dai ut ia pobrusa a ti poziwai".


Saloinen.
Saloinen (ovddeš Salo, ruoŧagillii Salois) lei gielda Davvi-Pohjanmaa eanangoddis ja Oulu leanas, Suomas. Jagi 1973 álggus dat ovttastuvvui Raahe. Salo Vuođđudanjahki lea sullii 1320, dat lei Davvi-Pohjanmaa eanangotti boarráseamos gielda. Dáláš Bassi Olav girku lea huksejuvvon jagis 1932. Boaris girku lei huksejuvvon sullii jagis 1495. Saloinen rádjegielddat leaba Raahe ja Pattijoki davvin, Vihanti nuortin ja Pyhäjoki lullin.
Gilit.
Gieldda gilit leat: Palo, Piehinki, Saloinen, Savolahti, Arkkukari, Haapajoki, Honganpalo, Hurnasperä, Aunolanperä, Ketunperä, Koskenkorva, Kultalanperä, Leinoperä, Mattilanperä, Ollinsaari, Peltomaanperä, Romuperä, Satamakangas, Siniluoto, Tarpio, Tokolanperä, Ylipää ja Äyrinmäki. Boarráseamos gilit leat Salo gilli(Girkogilli, Saloinen), Savolahti ja Piehinki, dat leat vuođđut sullii jagis 1200-1300.


Pattijoki.
Pattijoki lea ovddeš Suoma gielda Davvi-Pohjanmaa eanangoddis ja Oulu leanas. Jagi 2003 álggus dat ovttastuvvui Raahe. Girku lea huksejuvvon jagis 1912.


Oulujoki.
Oulujoki (ovddeš Oulu dálongielda) lea ovddeš Suoma gielda Davvi-Pohjanmaa eanangoddis ja Oulu leanas. Jagis 1965 dat ovttastuvvui Oulu. Oulujoki Vuođđudanjahki lea 1904. Girku lea huksejuvvon jagis 1908.


Paavola.
Paavola lea ovddeš Suoma gielda Davvi-Pohjanmaa eanangoddis ja Oulu leanas. Girku lea huksejuvvon jagis 1756.


Rautio.
Rautio lea ovddeš Suoma gielda Davvi-Pohjanmaa eanangoddis ja Oulu leanas. Jagis 1973 dat ovttastuvvui Kalajoki. Girku lea huksejuvvon jagis 1800.


Revonlahti.
Revonlahti lea ovddeš Suoma gielda Davvi-Pohjanmaa eanangoddis ja Oulu leanas. Girku lea huksejuvvon jagis 1973.


Temmes.
Temmes lea ovddeš Suoma gielda Davvi-Pohjanmaa eanangoddis ja Oulu leanas. Jagi 2001 álggus dat ovttastuvvui Tyrnävä ja Rantsila. Girku lea huksejuvvon jagis 1767.


SlinCraze.
Nils Rune Utsi dahje SlinCraze (riegádan golggotmánu 20. b. 1990 Mázes Guovdageainnus) lea sápmelaš Norggabeal rápper, gii lea bajásšaddan Mázes Guovdageainnu suohkanis.


William Shakespeare.
William Shakespeare elii várra 1564-1616 Londonis, Eŋglánddas. Son čálii teáhterbihtáid ja divttaid, ja dasa lassin neavttašii maiddái ieš.


Ruhta.
Ruhta lea juoga mii lea virggálaččat dohkehuvvon máksime gálvvuid ja bálvaleapmái ja mii maiddái doaibmá re-máksimii velggiid.


Skandinávalaš gielat.
Skandinávalaš gielat leat indoeurohpálaš giellabearraša germánalaš vuollejoavkku siskkáldas vuollejoavku. Dasa gullet muhtun Davvi-Eurohpás hállojuvvon gielat, dego dárogiella, ruoŧagiella, dánskkagiella, islánddagiella, fearagiella ja övdalskkagiella. Maiddái 1800-logus jápmán nornagiella lei skandinávalaš giella.


Suopmelaš-sápmelaš gielat.
Suopmelaš-sápmelaš gielat lea oassi suopmelaš-ugralaš gielain ja sisttisdoallá sámegielaid, suomagiela ja estlánddagiela.


Lotta Willborg Stoor.
Lotta Willborg Stoor riegádii Djurgårdenii, Stockholbmii, Ruŧŧii 1967. Son lea vázzán skuvlla Stockholmmas, ja ráves olmmožin son lea váldán oahpu Anáris, Johkamohkis, Uppsalas ja maiddái Stockholmmas. Son lea ovttas Ville Söderbaumiin čállán girjji "Köttjuven - i lávvo på Djurgården" (2008).


Lars-Ánte Kuhmunen.
Lars-Ánte Kuhmunen lea ruoŧelaš badjeolmmoš, juoigi ja musihkkár, gii gullo konsearttain miehtá Eurohpá ja vel iežas skearrus "Birrasis" (Iđut 2005). Son vuittii Sámi Grand Prix-gilvvu jagis 2000 ja Folkelarm-bálkkašumi jagis 2006. Kuhmunen lea maid bargan Beaivváš Sámi Teáhteriin.


Orgásmabeaivi.
Borgemánu 8. beaivi lea orgásmabeaivi, ja lea nu leamaš jagi 1998 rájes.


Victoriagoržžit.
Victoriagoržžit leat goržžit Afrihkás, Zambia ja Zimbabwe gaskkas. Dat gohčoduvvojit máilmmi stuorámus goržin.


Gáranasčohkka.
Gáranasčohkka dahje Suorbmečohkka (1 404 mehtera meara bajábealde, dárogillii "Hamperokken") lea alla várri Gáranasvuonas, stuorámus várri Romssa suohkanis.


Sálašoaivi.
Sálašoaivi (1.238 m, dárogillii Tromsdalstinden) lea bassi várri Sálašvákkis, Romssa suohkanis.


Quito.
Quito (virg.San Francisco de Quito) lea Ecuadora oaivegávpot. Gávpot lea Pichincha dollavári nuortabealde ja ekváhtor lea gávpogas sullii 25 km luksa. Dasgo Quito lea 2850 mehtera mearragierraga bajábealde, dat lea okta máilmmi alimusas oaivegávpogIs. Jagi 2001 olmmošlohkama mielde Quitos 1 399 378 ássi. Quito lea riikka nubbin stuorámus gávpoGA Guayaquila maŋŋel. Sebastián de Belalcázar vuođđudii gávpoga juovlamánu 6. 1534.


Jándor.
Jándor lea dát áigi, mas Eana jorggiha áksilis birra. SI-systemas jándoris leat 24 diimmu dahjege 86400 sekundda.


Diibmu.
Diimmus leat 60 minuhta dahje 3600 sekundda. Dát lea 1/24 eatnama jándoris.


Louvre.
Louvre ("Musée du Louvre") lea musea Parisis. Dát vuođđuduvvui jagis 1793.


Setogiella.
Setogiella lea võrogiela suopman, man máhttájit sullii 5 000 olbmo davvenuorti-Estlánddas.
Ovdamearka setogielat Olmmošvuoigatvuođaid oppamáilmmálas julgaštusas
setogillii: "Kõik inemiseq sünnüseq avvo ja õiguisi poolõst ütesugumaidsist. Näile om annõt mudsu ja süämetun'stus ja nä piät ütstõõsõga vele muudu läbi kjauma."
võrogillii: "Kõik inemiseq sünnüseq avvo ja õiguisi poolõst ütesugumaidsis. Näile om annõt mudsu ja süämetunnistus ja nä piät ütstõõsõga vele muudu läbi käümä."
esttegillii: "Kõik inimesed sünnivad vabadena ja võrdsetena oma väärikuselt ja õigustelt. Neile on antud mõistus ja südametunnistus ja nende suhtumist üksteisesse peab kandma vendluse vaim."
sámegillii: "Buot olbmot leat riegádan friddjan ja seamma olmmošárvvuin ja olmmošvuoigatvuođaiguin. Sii leat ožžon jierpmi ja oamedovddu, ja berrejit láhttet guđetguimmiideaset vuostá vieljažagaid vuoiŋŋas."


Hayden Carruth.
Hayden Carruth (borgemánu 3. b. 1921 – čakčamánu 29. b. 2008) lei amerihkálaš diktačálli ja girječálli. Son vuittii Ruth Lilly -poesiijabálkkašumi jagi 1990 ja Álbmotlaš girjebálkkašumi divttaid dihte jagi 1997.
Gáldut.
Carruth, Hayden


Prince Tui Teka.
Tui Latui, (njukčamánu 8. 1937 – 1985) lei maori-lávlu ja -neavttár, gean dáiddalaš namma lei Prince Tui Teka. Teka lei Maori Volcanics Showbanda lahttu ovdal go lávlugođii okto. Son jámii jagis 1985.
Historjá.
Teka lei riegádan Ruatahunas, Ođđa-Selánddas. Su váhnematge leaigga musihkkárat, ja son oahpai gitára ja saksofona čuojaheami juo nuorran. Son fárrii Sydneyi ja lahttudii Maori Volcanics Showbandái. Showbanda maŋŋá son lahttudii The Maori Troubadoursái. Jagis 1972 son lávlugođii okto, man áigge bođii guovtte jietnaskearru (Real Love ja Oh Mum) ja maori lávlu ráhkisvuođas birra: E Ipo. Ovdal go son jámii jagis 1985, son neavttašii ođđaselánddalaš TV-ráiddus Jack Holborn ja filmmain "Came a Hot Friday" ja "Nate and Hayes".


Sydney.
Sydney lea Austrália stuorimus gávpot ja New South Walesa oaivegávpot.


Jean-Marie Gustave Le Clézio.
Jean-Marie Gustave Le Clézio (r. cuoŋománu 13. 1940 Nizzas, Frankriikkas) lea fránskalaš girječálli ja jorgaleaddji, gii lea almmuhan sullii 30 girjjii, romána, novealla, máidnasa ja essea. Jagis 2008 son vuittii Nobel girjjálašvuođa bálkkašumi.


Art Tatum.
Art Tatum (golggotmánu 13. 1909 – skábmamánu 5., 1956) lei amerihkálaš jazz-musihkkár ja -pianista.


Golshifteh Farahani.
Golshifteh Farahani (, r. suoidnemánu 10. 1983 Teheranas, Iranas) lea iranalaš neavttár.


Teheran.
Teheran ja Tochal-várri dálvve áigge jagi 2006
Teheran, muhtumin Tehran (), lea Irana oaivegávpot ja Teherana provinssa hálddahusguovddáš ja oaivegávpot. Dat lea Irana stuorámus gávpot ja okta máilmmi stuorámus gávpogis. Jagi 2016 álbmotlohkama mielde Teheranas orrot 8 693 706 olbmo.
Dálkkádat.
Jagi báhkkaseamos mánnu lea suoidnemánnu, go gaskatemperatuvra 30,8 %. Galbmaseamos mánnu lea ođđajagimánnu, go gaskatemperatuvra lea 2,5 %. Jagi áigge arvá 230 mm. Teheranas lea geassemánus čakčamánnui goikkádat.
Skuvlejupmi.
Tehran lea Irana stuorámus ja deháleamos skuvlen- ja oahpahanguovddáš. Oaivegávpotguovllus leat measta 50 universitehta ja allaskuvlla. Dain Teherana universitehta lea Irana boarráseamos allaskuvla. Dan historjá álgá juo 1800-logu gaskamuttus go Dar ul-Funun vuođđuduvvui. Dál universitehtas leat 32 000 studeantta 40 dieđagottis. Jagi 1986 rájes Universitehta dálkkasdieđalaš dieđagoddi lea leamaš sierra universitehta: Tehrana dálkkasdieđalaš universitehta.
Johtolat.
Teheranas lea riikkaidgaskasaš girdišillju (Imama Khomeini riikkaidgaskasaš girdišillju), sisriikkalaš girdišillju (Mehrabad girdišillju), oaiveruovdemáđiistašuvdna, metro, stuorra bussemetrofierpmádat, šleađgabusset ja stuorra fierpmádat eatnangeainnuin.
Girdinjohtolat.
Teheranas leat guokte girdišilju: Mehrabadin girdišillju (THR) ja Imama Khomeini riikkaidgaskasaš girdišillju (IKA). Jagi 2007 rádjái Mehrabadin girdišillju lei riikkaidgaskasaš girdišillju, muhto dalle buot riikkaidgaskasaš girdinjohtolat sirdásii ođđa girdišilljui nappo Imama Khomeini riikkaidgaskasaš girdišilljui. Dal Mehrabadin girdišiljus lea dušše sisriikkalaš girdin- ja fráktajohtolat.
Bussemetrojohtolat.
Teherana bussemetro () lea Irana vuosttaš bussemetrofierpmádat. Fierpmádaga vuosttaš linjá rahppojuvvui miessemánu 12. b. 2007. Mieđaid mieđaid rahppojuvvojedje lassi linjját ja dál leat oktiibuot 10 linjjá.
Metrojohtolat.
Teherana metro rahpajuvvui jagi 1999. Vuosttaš metrolinnját rahppojuvvojedje jagiid 1999–2001.==


E-skuvla.
E-skuvla lea sámi digitála lágádus ja neahttaskuvla. E-skuvla ráhkada internehttii oahpponeavvuid ja fállá maid neahtas giellakurssaid.


Beaglenuorri.
Beaglenuorri lea nuorri, mii earuha Dollaeatnama sulluid guhtet guoimmiset.


Jahki.
Jagis leat dábalažžat 365 beaivvi, gárgidanjage fas 366 beaivvi. Jagis leat 12 mánotbaji ja sullii 52 vahkku.


Tønsberg.
Tønsberg lea Norgga gávpot ja gielda, mii lea Vestfoldda fylkka hálddahusguovddáš. Tønsberg lea Norgga boarráseamos gávpot.


Birgon.
Birgon (,) lea gielda Hordalándda fylkkas. Birgona gieldda Birgona márkan lea gieldda hálddahusguovddáš, Hordalándda fylkka hálddahusguovddáš ja stuorámus gávpot ja Norgga nubbin stuorámus gávpot. Gieldda olmmošlohku lea 268 926 ja viidodat lea 466 km².
Birgonas lea mearrarádji Austevoll, Sund, Fjell, Askøy, Meland, Lindås ja Osterøy gielddain ja eananrádji Vaksdal, Samnanger ja Os gielddain.
1831 rájes 1975 rádjái doaimmai Birgon sierra fylkan.


Troandin.
Troandin dahje Troanddin (,) lea Norgga goalmmát stuorámus gávpot olmmošlogu ektui. Gávpot lei Lulli-Trøndelága fylkka hálddahusguovddáš, muhto go Davvi- ja Lulli-Trøndelága časke oktii, de dat sirdojuvvui Stientjiei.
Dan rádjegielddat leat Malvik nuortin ja Selbu, Klæbu ja Melhus lullin.
Ságaid mielde gávpoga vuođđudii Olav Tryggvason jagi 997. Gávpot Norgga oaivegávpot gasku jagiid 1030 og 1217. Gávpogis ávvudedje 1000 jagi feastta 1997:s.
Troandin lea guovloguovddáš olles Gaska-Norgga várás. Troandimis leat earret eará riikka nubbi stuorámus universitehta NTNU, Nidaros duopmogirku (Nidarosdomen), Kristiansten ávvudeapmi (Kristiansten festning), St. Olavs hospital ja Rockheim.


Kristiansand.
Kristiansand lea Norgga gielda ja gávpot.


Barbados.
Barbados lea riika Davvi-Amerihkkás. Oaivegávpot lea Bridgetown.


Antigua ja Barbuda.
Antigua ja Barbuda lea riika Davvi-Amerihkkás. Oaivegávpot lea Saint John's.


Dominikána dásseváldi.
Dominikána dásseváldi lea riika Davvi-Amerihkkás. Oaivegávpot lea Santo Domingo.


Bahama.
Bahama dahjege Bahama riikkaidlihttu (maid Baháma) lea riika Davvi-Amerihkkás. Oaivegávpot lea Nassau.


La Rambla.
La Rambla lea 1.2 km-guhkkosaš gáhtta Barcelona guovddážis, mii johtá Plaça Catalunyas Port Vellái.
Gáhta guovddáš lea vázzingáhtta, mis lea rásse- ja loddegávppálaččat, restauráŋŋat, kafeat ja kioskat.


Dominica.
Dominica dahjege Dominica lihttostáhta lea riika Davvi-Amerihkkás. Oaivegávpot lea Roseau.


El Salvador.
El Salvador dahjege El Salvadora dásseváldi lea riika Gaska-Amerihkkás. Oaivegávpot lea San Salvador.


Cuba.
Cuba lea riika Davvi-Amerihkkás. Oaivegávpot lea Havana.


Grenada.
Grenada lea riika Davvi-Amerihkkás. Oaivegávpot lea St. George's.


Panama.
Panama lea riika Davvi-Amerihkás. Dan oaivegávpot lea Panama gávpot.


Nicaragua.
Nicaragua lea riika Davvi-Amerihkkás. Oaivegávpot lea Managua.


Costa Rica.
Costa Rica dahjege Costa Rica dásseváldi lea riika Davvi-Amerihkás. Dan olmmošlohku lea su. 4,3 miljovnna (2011) ja viidodat lea 51 000 km². Riikka oaivegávpot lea San José.
Costa Rica áidna virggálaš giella lea espánnjagiella, muhto doppe hállojit maiddái álgoálbmotgielat nu mo omd. cabécargiella, bribrigiella ja malekugiella riikka máttaosiin.


Guatemala.
Guatemala dahjege Guatemala dásseváldi lea riika Gaska-Amerihkás. Dan olmmošlohku lea 13,8 miljovnna ássi ja dat lea Gaska-Amerihká stuorámus riika olmmošlogu ektui. Dan rádjeriikkat leat Meksiko, Belize, Honduras ja El Salvador. Guatemala namma mearkkaša "muoraid riika". Sullii bealli Guatemala eatnanviidodagas leage ain vuovdi. Guatemala oaivegávpot lea Ciudad de Guatemala.


Hindulašvuohta.
"Om", mas leat golmma ipmila mearkkat. Dán mearkka geavahit buorre lihkkun.
Hindulašvuohta lea máilmme goalmmádin stuorámus osku. Hindulaččat leat dán áigge sullii miljárda, stuorámus oassi Indias ja Nepalis.
Hindulašvuoda ruohttasat ollet lagabui 5000 jagi duohkai. Dálá hindulašvuođa váldosárgosat šaddagohte 600 logus oKr. Hinduisma ii leat oktage vuođđudan, muhto dat lea vehážiid mielde šaddan guovllu álgoálbmogiid oskumušain.
Hindulašvuodas leat máŋggat bassi girjjit, muhto dušše Veda-girjiid jáhkket boahtit njuolgga ipmiliin.
Servodatráhkadusa vuođđun lea kástavuogádat, mii lea oassi hindulaš máilmmičilgehusas. Olbmot juhkkojuvvojit sin riegádeami vuođul sierraárvosaš sosiálalaš joavkkuide, main leat sin iežaset ámmáhat, barggut ja geatnegasvuođat ja njuolggadusat, maid mielde galgá eallit. Váldokásttat leat njeallje, leat maiddái olbmot geat eai gula mange kástii.
Ipmilat.
Hindulašvuođas leat duháhat ipmilat, dát leat golbma deháleamos.
Brahma Son lea sivdnideaddji. Sus leat njealjit muođut. Su bealleláš lea "Sarasvati".
Višnu Eallima ja ráhkisvuođa bajásdoalli. Boahtá goas makkárge hámis dáistalit bahávuođa vuostá. Govvidit dávjá njealjjegieđagin ja alidin. Višnu riide "Garudain", mii lea beallái loddi ja beallái olmmoš. Sus leat logi eará hámi, beakkánepmosat leat Krišna ja Rama. Su beallelaš lea Lakšmi
Šiva Duššada ja sivdnida máilmmi. Su dovddaldat bierggas lea golbmasuorri. Su čeabeha birra lea giessasan gearpmaš ja sus leat guhkes vuovttat. Su beallelaš lea Paravati.
Máilmmi riegádeapmi.
Hindulašvuođas leat máŋggat máilmmisivdidanmuittalusat. Ovtta muitalusa mielde áiggiid álggus lei Narayan-ipmil dahjege Višnu. Son govddodii álgomearas máŋggaoaivvat gearbmaša askkis oktan eamidiinnis Laksmiin. Višnu náhpečoalis bohciidii lotus-rássi, mas riegádii njealjjeoaivvat sivdnideaddjiipmil Brahma, mii fas sivdnidii mani, man siste lei min máilbmi.
Ođđasitriegádeapmi.
Okta hindulašvuođa dehálaš eallindulkon jurdda lea ahte buohkat riegádit ođđasit dán eallima maŋŋá. Dat mo leat eallán dán eallima mearrida dan, makkár du čuovvovaš eallin boahtá leat, man kástii don gulat jna. Dán gohččodit karman, dat oaivvilda dan, ahte bahá daguin čuovvu bahá ja buorre daguin fas buorre. Maiddái dat makkár don leat dál lea boađus das mo don ellet ovddit eallima. Buohkain lea ulbmilin beassat eret dás ođđasitriegádanrieggás ja šaddat oktan Brahmain. Dalle ii šat dárbboš riegádit ođđasit dán máilbmái, muhtto beassá leat ráfis.


Honduras.
Honduras dahjege Hondurasa dásseváldi lea riika Davvi-Amerihkkás. Oaivegávpot lea Tegucigalpa.


Saint Christopher ja Nevis.
Saint Kitts ja Nevis leavga
Saint Christopher ja Nevis" lea riika Davvi-Amerihkkás. Oaivegávpot lea Basseterre.


MGP Nordic.
MGP Nordic ("Melodi Grand Prix Nordic") lea lávlagilvvohallan 8–15-jahkásaš mánáide. Neallje Davviriikka, Suopma, Ruoŧŧa, Norga ja Dánmárku sáddejit gilvvohallamii guokte bihtá, maid ráhkadit ja ovdanbuktet mánát. Vuoiti válljejuvvo riikkaid gaskásaš telefonjienastusas.


The BlackSheeps.
The BlackSheeps lea unjárggalaš rockjoavku, mii vuittii MGP Nordic-lávlagilvvohallama jagis 2008 lávlagiin Oro jaska beana.


Fossbakken.
Fossbakken lea sámi giláš Loabaga suohkanis, Romssa fylkkas, Norggas. E-6 nammasaš geaidnu manná Fossbakkena čađa. Birrasiid 120 olbmo orrot dan gilážis.
Guokte Norgga sámedikki áirasa leat leamaš dáppe eret.
Ove Johnsen čohkkái guokte áigodaga SVF ovddas (1997-2001, 2001-2005).
Berit Oskal Eira čohkkái guokte áigodaga bargiidbellodaga ovddas (2001-2005, 2005-2009).


Barack Obama.
Barack Hussein Obama II (, r. borgemánu 4. 1961, Honolulu, Haváija, Amerihká ovttastuvvan stáhtat) lea amerihkálaš demokráhtalaš bellodaga politihkar, gii barggai Amerihká ovttastuvvan stáhtaid 44. presideantan jagiid 2009–2017.
Son válljejuvvui presideantan jagiin 2008 ja 2012. Barack Obama eamit lea Michelle Obama ja su nieiddat Malia Ann ja Sasha Obama. Ovddideaddji lei George W. Bush, čuovvu ges Donald Trump.
Álgojagis 2005 son lei Amerihká ovttastuvvan stáhtaid kongreassa nuorat senáhtor Illinoisa oassestáđas eret.
Nobela ráfibálkkašupmi.
Jagis 2009 Obama oaččui Nobela ráfibálkkašumi.
Gáldut.
Obama, Barack


Honolulu.
Honolulu lea Haváija oassestáđa stuorimus gávpot ja maid dan oaivegávpot. Gávpoga olmmošlohku lea 374 658 (2009) ja Honolulu fylkkasuohkana 953 207 (2010).


Ávus.
Ávusin gohčoduvvo dat mii lea olggobealde eatnama áibmogearddi. Ávvosis leat iešguđetlágan ja iešguđet sturrosaš almmigáhppálagat. Leat meterorihtat, planehtat, mánut, násttit, beaivvášvuogádagat ja galáksat.
Beaivvášvuogádahkan gohčoduvvojit násttit maid birra jorret planehtat. Planehtat leat dihto sturrodagas, jus leat menddo unnit, de gohčoduvvojit asteroiden. Planehtaid birra sáhttet maid jorrat okta dahje eanet mánut. Galáksat leat ollu násttit dahje beaivvášvuogádagat mat gullet oktii.


Nárvvit.
Nárvvit leat lunddolaš oassi liikki boarásmuvvamis. Liiki šaddá asehut ja massá vehážiidda dávggasvuođas. Bajildussii ihtet danin seakkit dahje govddit nárvvit. Buohkat vásihit dan muhtin muddui, muhto čuvges liiki, mas lea unnan pigmeanta, nárvvaga eanemusat.
Min genehtalaš árbi váikkuha ollu dasa, man sakka mii nárvvagat. Čuvges liiki, mii ii buoril áfáiduva, nárvvaga eanet. Varrajohtu hedjona dattetge buohkain agi mielde, ja dan mielde liikái eai fievrášuva nu ollu biepmusávdnasat. Dan geažil liiki asehuvvá.
Borgguheapmi bilida vissásit unna varrasuonažiid, mat bibmet liikki, ja dan geažil nárvvagitge borgguheaddjit johtileappot go sii geat eai borggut. Maiddái beaivváža suotnjarat jođálmahttet liikki boarásmuvvama. Sihke beaivváža UVA- ja UBA-suotnjarat rievdadahttet vuolleliikki, nu ahte liiki áiggi mielde asehuvvá. Nuba leatge beaivvášsuotnjarat nubbi stuorra ášši, mat váikkuhit dasa, man sakka olmmoš nárvvaga.


SomBy.
SomBy lea sápmelaš rock-joavku Suoma beal Sámis, mii lávlu davvisámegillii. Joavku lea vuođđuduvvon Vuohčus sullii jagis 2004 ja dalle joavkkus ledje dušše nieiddat. Dálá hámis joavku lea čuojahan gitta skábmamánus 2007. Dán áigge joavkkus čuojaha maid guokte gándda, geat leaba eret Anáris. Joavku vuittii Sámi Grand Prix-gilvvu jagis 2009 lávlagiin "Ii iđida", man teavsttaid lei čállán Milla Pulska ja melodiija lei čállán Oula Guttorm. Vuoittu geažil joavkku oassálasttii jagi 2009 riikkaidgaskasaš Liet lávlut -lávlungilvui Hollánddas ja vuittii dan golggotmánu 31. beaivve.
SomBys lea leamaš skierrudáhkansuopamuš Tuupa Recordsin jagi 2008 rájes. Joavku lea almmustahtán ovtta EP:a jagis 2008 ja lea ráhkadeamin albuma, mii galggašii ilbmát čákčamánus 2009. SomBy oaččoi 16.10.2009 Suoma sámedikki kulturlávdegottis dovddastusa jagi 2009 kulturdagus.
Čáhppes Lasttat 2008.
Joavku almmustahtii EP:a "Čáhppes Lasttat" Ijahis idja -eamiálbmogiid musihkkadáhpáhusas miessemánu 24. beaivve jagis 2008. Skieru buvttadeaddji lei Jussi Isokoski.


ROlfFa.
Rolffa lea sámi pop-joavku Kárášjogas eret. Sii lávlut sihke sámegillii, dárogillii ja eŋgelasgillii. Joavku lea rahkadan musihka 2006 rájes, muhto ii almmuhan vuosttaš skearru ovdal 2008. Joavkku beakkáneamus lávlla lea Partyjoik mii maiddái lei sin vuosttaš skearru namma. 2011:s vuite sii Sami Grand Prix lávlagiin «Gulatgo Mu?», ja čakčamánu 2013 fidnejedje sii duppal golletrofea danne go lávlagiid «Toppløs» ja cover-veršuvdna «Hjerteknuser» ledje guldaluvvon eambbo go 1,5 miljovdna geardde.
Historjá.
2006:s lei ovdaolmmoš Rolf Morten Anti Amundsen russa Sámi Joatkaskuvllas Kárášjogas. Muhtin eahkeda son fuobmái šuoŋa masa rahkadi lavlaga, ja moatti diimmus lei son hábmen, čállán ja bádden šuoŋa Partyjoik. Dát alggahii Rolffa joavkku, ja ovttain Nils Mikael Hætta Hansenin soai rahkadeigga ollu lavlagiid Amundsena garašes.
Dađistaga serve eambo olbmát jovkui, ja sii ráhkadedje ruovttusiiddu www.rolffa.com gosa sii almmuhedje nuvttá lávlagiid álbmogii. Dát dagahii ahte olbmot besse viežžat ja gullat Rolffa musihka birra Norgga.


Mehter.
Mehter () lea SI-vuogádaga vuođđoovttadat guhkkodaga mihtideapmái. Su govastat lea m.


Guitar Hero.
Guitar Hero lea spealloráidu. Dat doaibmá omd. Playstation 2:iin.


Párvusz.
Párvusz (r. dego "Norbert Kiss" njukčamánu 1. 1981, Budapest, Ungár) lea ungáralaš grafihkar. Son ohpii Budapestas ja Szegedas. Son lea kristtalaš, nuvt kristtalašvuođa motiivat deaivvahedje su govain.
Vuohki ja barggut.
Su váldovuohki lea čáhppat tušša, muhtimin son barggá akvarelain, muhto dábáláččat son dahká govaid čáhppesvielggadas. Ungáralačča "Endre Szász"a ja hollándalačča "M. C. Escher"a váikkuheapmi leat su bárgguin. Dat vuohki lea riegádan jagis 2004. Váldoluonddut leat njealjehaččat ja sárggát daid gaskkas. Vuovttaš govva dain lei "Eatnieana" jagis 2004. Son vácci Sámis jagis 2005 ja dan mannil son álgij sárgut sámegovaid. Son guorahallai illusteret girjji "Kalevalas" jagis 2007, muhto das ii maidege šaddan. Jagis 2009 son álgij boaldit muora ala.
Su muhtin govva lea Norggas, Divtasvuonas.


Pablo Neruda.
Pablo Neruda, álgonamman Ricardo Eliécer Neftalí Reyes Basoalto, (suoidnemánu 12. b. 1904 Parral, Chile – čakčamánu 23. b. 1973 Santiago de Chile, Chile) lei chilelaš diktačálli, diplomáhta ja Chile kommunisttalaš bellodaga politihkkár. Son lea almmuhan sullii 42 máidnasa. Jagis 1971 son vuittii Nobela girjjálašvuođabálkkašumi.


Huang Xianfan.
Huang Xianfan (, skábmamánu 13. 1899 Fusui – ođđajagimánu 18. 1982 Guilin) lei Kiinnás historihkar. Son lei studeren Peking pedagogalaš universitehtain (1926-1935) ja Tokyo universitehtain (1935-1937). Son lei Guangxi universitehta historjáprofessor (1938-1953) ja Guangxi pedagogalaš universitehta historjáprofessor (1954-1982). Huang Xianfan lei Zhuang historia álgojalgejeaddji Kiinnás.


30 Seconds to Mars.
30 Seconds to Mars lea amerihkálaš rockjoavku.


Nicolas Appert.
Nicolas Appert (skábmamánu 17. beaivi 1749, Châlons-en-Champagne, Marne – geassemánu 1. beaivi 1841 Massy) lei spánskalaš hutki.


Lordi.
Lordi lea suopmelaš rockjoavku. Joavku buvttii vuosttaš geardde Eurovision lávlagilvvuid vuoitu Supmii lávllain Hard Rock Hallelujah jagis 2006.


Get Heavy.
Get Heavy lea suopmelaš rock-joavku Lordi vuosttaš skearru.


The Monsterican Dream.
The Monsterican Dream lea suopmelaš rock-joavku Lordi nubbi skearru.


The Arockalypse.
The Arockalypse lea suopmelaš rock-joavku Lordi goalmmát skearru.


Deadache.
Deadache suopmelaš lea suopmelaš rock-joavku Lordi njealjját skearru.


Michael Jackson.
Michael Joseph Jackson (borgemánu 29. b. 1958 Gary, Indiana, Amerihká ovttastuvvan stáhtat – geassemánu 25. b. 2009 Bel Air, Los Angeles, Kalifornia, Amerihká ovttastuvvan stáhtat) lei popmusihkkár.


Toni Soler.
Toni Soler i Guasch (Figueras, Spánia, 1965) lea katalonialaš historihkar sihke radio- ja TV-doaimmaheaddji.


Rigaluokta.
Rigaluokta (ja) lea luokta Nuortamearas, Estlándda ja Látvia gáttis. Luovtta viidodat lea sullii 18 000 km² ja dan čiekŋaleamos báiki 67 metriä. Deaŧaleamos gávpogat Rigaluovtta gáttis leat Riga ja Pärnu.


Azmari.
Azmari lea etiopialaš lávlu-čuojaheaddji, gii lea eurohpálaš bárda veardásaš. Azmarin veadjá doaibmat sihke albmat ja nissonat. Sii lávllodit "ex tempore" strofaid seammás go čuojahit ovttasuotnanaš "masenqo" dahje lyraide gullevaš "krara". Azmarit dávjá lávllodit ja čuojahit "tejbeitis" dahjege báiki mis etiopialaččaid njálgga "t'ej"-miehteviidni lea fállun.


Kalaallit Nunaat.
Kalaallit Nunaat (muhtumin maid Ruonáeana,) lea máilmmi stuorimus suolu. Kalaallit Nunaat gullá Dánmárkui, muhto das lea maid siskkáldas iešstivrejupmi, iige dat omd. gula EU:ii, dego Dánmárku. Politihkalaččat Kalaallit Nunaat gullá Eurohpái, muhto geográfalaččat Davvi-Amerihkái.
Namma.
Ruonáeatnama kalaallisutgiel namma lea "Kalaallit Nunaat", mii máksá 'olbmuid eana'. Ovdal go ođđa čállinvuohki váldojuvvui atnui 1970-logus namma čállo "Kalâtdlit Nunât". Dakkár riikka namma lei maid poastamearkkain jagi 1978 rádjái.
Riikka dánskkagiel namma, "Grønland" lea vikiŋggaid árbi ja máksá ’ruonas eana’, mas boahtá maiddái riikka nubbi davvisámegiel namma, Ruonáeatnan.
Politihkka.
Inatsisartut lea Kalaallit Nunaata ovtta gámmára parlameanta. Das leat 31 lahtu, geat válljejuvvojit njealji jagi gaskkaid relatiiva válgavugiin. Kalaallit Nunaatas galget maiddái guokte parlameantalahtu Dánmárkku stuorradiggái.
Váldobellodagat leat sosiálademokráhtalaš Siumut ja liberálalaš Atassut. Jagi 2009 stuorámus bellodahkan šattai gurutbellodat Inuit Ataqatigiit.
Jagi 1975 rájes Kalaallit Nunaat lea gullan EECii, muhto guđii dan jagi 1985. Dan dihte iešstivrenguovlun Kalaallit Nunaat ii gulage Eurohpá uniovdnii, vaikko dat gullá Davviriikkaid ráđđái lahttun.
Kalaallit Nunaata oaiveministtar lea Aleqa Hammond, gii gullá Siumut-bellodahkii.
Dálá guovlojuohkin.
Hálddahusguovllut ođđajagimánu 1. 2009 rádjái
Ođđajagimánu 1. 2009 rájes Kalaallit Nunaat lea juhkkojuvvon njealji hálddašanguvlui: Kujalleq, Qaasuitsup, Qeqqata ja Sermersooq. Stuorra Davvenuorta-Kalaallit Nunaata Álbmotmeahcci ii gula mihkkege hálddašanguvlui. Dasa lassin amerihkálaš girdinšillju Thule Air Base (Pituffik), mii lea enklávan Qaasuitsup-hálddašanguovllu siste, ii gula mihkkege hálddašanguvlui.
Boares guovlojuohkin.
Ođđajagimánu 1. beaivvi 2009 rájes Kalaallit Nunaatas ledje golbma leana: Kitaa/Oarje-Ruonáeatnan, Tunu/Nuorta-Ruonáeatnan ja Avannaa/Davvi-Ruonáeatnan. Kitaas ledje 15 gieldda, Tunus guokte ja Avannaas okta. Stuorra Davvenuorta-Kalaallit Nunaata Álbmotmeahcci lei buot golmma leana guovllus iige dat gula mihkkege gildii.
Kitaa (Oarje-Ruonáeatnan).
Kalaallit Nunaata golbma boares leana
Giella.
Kalaallit Nunaata virggálaš giella lea ruonáeatnangiella, muhto dánskkagiella lea maid dehálaš giella.


Qin Shi Huang.
200pxQin Shi Huang (Kiinnágillii:秦始皇; pinyin: Qín Shǐ Huáng; Wade-Giles: Ch'in Shih-huang) (259 BCE – 210 BCE),personnamma Ying Zheng, lei Kiinnás gonagas.


Musée d'Orsay.
Musée d'Orsay lea dáiddamusea Parisis, Fráŋkriikkas. Musea vuođđuduvvui jagis 1986, muhto visti lei álgoálggus ruovdegeaidnostašuvdna. Musea viidodat lea 57 400 njealjehasmehtera. Jagis 2007 museas fidne 3 200 000 olbmo.


John Michael Talbot.
John Michael Talbot (miessemánu 8. 1954 Oklahoma Citys, Oklahomas, Amerihká ovttastuvvan stáhtain) lea amerihkálaš lávlu, gitárista ja šuokŋadahkki.


Bob Dylan.
Bob Dylan ("Robert Allen Zimmerman"; miessemánu 24. 1941 Duluthis, Minnesotas, Amerihká ovttastuvvan stáhtain) lea amerihkálaš lávlu, musihkar, šuokŋadahkki, dáiddár ja diktačálli.
Gáldut.
Dylan
Dylan


Aretha Franklin.
Aretha Franklin (njukčamánu 25. b. 1942, Detroit, Michigan, Amerihká ovttastuvvan stáhtat - borgemánu 16. b. 2018) lei amerihkálaš lávlu, pianista ja šuokŋadahkki.
Liŋkkat.
Franklin


Frankriikka departemeanttat.
Departemeanta () lea Frankriikka guovlohálddahusovttadat. Frankriikkas leat oktiibuot 100 departemeantta, main 96 leat Eurohpás. Juohke departemeanttas lea iežas oaivegávpot, dahjege prefektuvra ("préfet"). Dat 96 eurohpálaš departemeantta leat 22 hálddahuslaš guovllus ("région") ja juohke mearraduogáš departemeanttas lea iežaš guovlu, oktiibuot 26 guovllu. Dain lassin unnit go departemeanta lea arrondissemeanta, mat leat 342 Frankriikkas.
Lista Frankriikka departemeanttain.
*
Departemeanttat
Frankriikka departemeanttat


Araukariašattut.
Araukariašattut ("Araucariaceae") lea šattočearda, masa gullá 41 goahccemuorrašlája golbma sierra sogas.


Giegabiiggát.
Giegabiiggát ("Jynx") lea loddesohka, mii gullá čáihnniid čerdii.


Bihcebásčáihnnit.
Bihcebásčáihnnit ("Dendrocopos") lea loddesohka, mii gullá čáihnniid čerdii.


Báiskkit.
Báiskkit ("Larus") lea loddesohka, mii gullá báiskelottiid čerdii. Báiskkiid sohkii gullá BirdLife mielde 46 šlája.


Dihtit.
Dihtit ("Accipiter") leat hávuhiidda gullevaš beaiveboralottit.


Hávuhat.
Hávuhat ("Accipitridae") lea stuorra beaiveboralottiid čearda. Dasa gullet goaskimat ja mánggat lottit, maid namain lea "fálli". Oassi fálli-nammasaš lottiin gullet fálliide. Hávuhiid dálá klassifiseren lea oalle mohkkái molekylabiologia ođđa dieđuid dihte.


Fállit.
Fállit ("Falconidae") leat uhcit dahje gaskamahtosaš beaiveboralottit.


Daŋasšattut.
Daŋasšattut ("Ericaceae") lea "Ericales"-čerdii gullevaš šaddočearda, masa gullá omd. jokŋa ja livdnju.


Gáranasmuorjjit.
Gáranasmuorjjit ("Arctostaphylos") leat daŋasšattuide gullevaš šaddočearda. Gáranasmuorjjit leat oktiibuot 50 šlája, main Suomas gávdno guokte: gáranasmuorji ("Arctostaphylos uva-ursi") ja rievssatmuorji dahjege guovžžamuorji ("Arctostaphylos alpinus").


Meahccevuoncceslottit.
Meahccevuoncceslottit ("Tetraonidae" synonyma "Tetraoninae") lea vuoncceslottiid čeardá, masa gullá 17 šlája.


Bakku.
Bakku ("Tetrastes bonasia" ovdal "Bonasa bonasia") lea meahccevuoncceslottiide gullevaš loddi.


Fasánat ja vuoncát.
Fasánat ja vuonccát ("Phasianidae") leat vuoncceslottiid čearda, masa gullá 49 soga ja 129 šlája.


Earta.
Earta ("Pisum sativum") lea eartašaddu.


Juomut.
Juomut leat juopmošattuide gullevaš šattut.


Jens Stoltenberg.
Jens Stoltenberg (r. njukčamánu 16. 1959 Oslos) lea NATO dálá váldočálli. Son bargogođii váldočállin golggotmánu 1. b. 2014.
Stoltenberg lei Norgga stáhtaministtar jagiid 2000–2001 ja ođđasit 2005–2013. Ruhtadanministtarin son lei jagiid 1996–1997 Thorbjørn Jaglanda ráđđehusas.


Snoasa.
Snoasa ("lullisámegillii Snåase, dárogillii Snåsa") lea gielda Trøndelága fylkkas. Snoasa lea gullán sámegiela hálddašanguvlui 1.1. 2008 rájes. Gieldda virggálaš gielat leat dárogiella ja lullisámegiella. Gielda leige jagi 2013 rádjai, go Raavrevijhke šattai guovttegielat, áidna Norgga gielda, gos lullisámegiella lea virggálaš giella. Snoasa sátnejođiheaddji lea Vigdis Hjulstad Belbo.


Lady Gaga.
Stefani Joanne Angelina Germanotta (njukčamánu 28. 1986 Manhattan, New York, Amerihká ovttastuvvan stáhtat) lea popmusihkkár.


Ronaldo.
Ronaldo Luis Nazário de Lima (r. čakčamánu 18. 1976Rio de Janeiro, Rio de Janeiro, Brasilia) lea brasiliálaš spábbačiekči. Son čiekčá ruovttueatnamis Série A Corinthiansas.


Soapmásat.
Soapmásat lea sámegielat mánáidteáhterjoavku Deanu gielddas. Joavku, gean neavttárat leat agis 12-16, lea bargan ovttas guhtta jagi ja ovdanbuktán manga čájálmasaid ovttas. Teáhter oahpaheaddji lea Ebba Joks, gii lea bagadallan buot soapmásiid čájálmasaid. Joavku lea maid bargan Siri Broch Johanseniin. Soapmásat leat maiddaid johtán olguriikas ja birra Finnmárkkus.


István Sándorfi.
István Sándorfi (Ránskkas "Étienne Sandorfi", Budapest, Ungár geassemánu 12. 1948 - Paris, Ránska juovlamánu 26. 2007) lei ungáralaš govvadáiddár, gii elii Ránskkas.
Eallin.
Su áhčči barggái amerikkalaš fitnodagas, danne su lei dubmejuvvon 5 jage giddagasii. Son luomusmuvái muhtin beaivvi ovdal 1956 revolušuvnna. Bearaš fárrii Nuortariikii, Duiskii ja jages 1958 Ránskii. Ránskas son oahpii "École Supérieure des Beaux Arts"-skuvllas ja maid "École des Arts décoratifs"-skuvllas.
Sus lei guokta nieidda: Ange (*1974) ja Eve (*1979).
Dáidda.
Son álggii sárgut nuorran ja 12-áiggi rájes son álggii geavahit oljumálla. 15 jage áigge son geavahii iežas dego málle, dasgo son ii háliidan, go gii nu geahčii su. Su vuosttaš čájáhus lei 17-jahkásažžan ja vuosttaš stuorra čájáhus lei jages 1973 Parisis. Maŋŋel su govat lei Københavnis, Münchenis, Brysselis, Baselis, New Yorkis, San Franciscos, Los Angelesis, 1980-logus son málii dušše nissut. Su vuosstaš čájáhus Ungáras lei jages 2006 Budapestas ja jages 2007 Debrecenis.


Lech Wałęsa.
Lech Wałęsa (r. čakčamánu 29. 1943, Popowos, Polenas) lea polskalaš elektrihkkár ja fágalihkadusjođiheaddji. Son lei Polskka presideantan jagis 1990 jahkái 1995. Walesa ásahii Solidarność. Jagis 1983 son vuittii Nobela ráfibálkkašumi.


Ráđđehus.
Ráđđehus lea servoša, politihkalaš ollisvuođa dahje searvvi orgána, mas lea vuoigatvuohta luovvat ja lágidit njuolggadusiid, lágaid ja ráddjehusiid.


Time (bláđđi).
"TIME" lea amerihkálaš bláđđi. Bláđis lea maid eurohpálaš veršuvdna "Time Europe", ásialaš veršuvdna "Time Asia" ja kanádalaš veršuvdna "Time Canada".


The Mars Volta.
The Mars Volta lea amerihkálaš rockjoavku.


Nominatiiva.
Nominatiiva lea nominatiiva-akkusatiiva-gielaid nomeniid dahjege substantiivvaid, adjektiivvaid, pronomeniid ja lohkosániid kásus. Dáin gielain dát lea nomeniid vuođđohápmi.


Bárrastávvalsubstantiiva.
Bárrastávvalsubstantiiva, maid guovttestávvalsubstantiiva lea davvisámegielat substantiiva, mis lea báralaš stávvallohku nominatiivvas ja seamma stávvallohku genetiiva-akkusatiivvas.


Bárahisstávvalsubstantiiva.
Bárahisstávvalsubstantiiva, maid golmmastávvalsubstantiiva lea davvisámegielat substantiiva, mis lea báralaš stávvallohku nominatiivvas ja báraheapme stávvallohku genetiiva-akkusatiivvas.


Kontrakšuvdnasubstantiiva.
Maid kontrákta substantiiva ja geassásan substantiiva.


Nomen.
Nomen lea oktasaš namma njealljái sátneluohkkái: substantiivvaide, adjektiivvaide, pronomeniida ja lohkosániide. Substantiivvat ja pronomenat sojahuvvojit buot kásusiin ja loguin. Substantiivvat sojahuvvojit loguin ovttaid- dahje máŋggaidlogu mielde ja pronomenat ovttaid-, guvttiid- ja máŋggaidlogu mielde.
Dearbma boahtá láhtengielat sánis "nomen" (’namma’).


Lišmmajávri.
Lišmmajávri lea stuorra jávri Deanu gielddas Finnmárkku fylkkas. Jávri lea sullii 3650 mehtera guhkki ja govddimus saji sullii 750 mehtera. Čiekŋaleamos báiki lea sullii 55 mehtera. Jávrri birra oktan sulluiguin, lea sullii 10 000 mehtera.


Deanušaldi (šaldi).
Deanušaldi () lea heaŋgášaldi Deanu gielddas. Dan nuppe šaldi huksejuvvui jagis 1948. Vuosttaš šaldi soardašuvvui soađis.


Deanušaldi (báiki).
Deanušaldi () lea čoahkkebáiki ja hálddahusguovddáš Deanu gielddas. Deanušalddis lea maid heaŋgášaldi, mis lea seamma namma go gilli.
Historjá.
1969:s lei dušša okta dállu Deanušaldis ja campingbáiki. Njealljelogi jagis lea Deanušaldi sturron sakka ja 2009:s orrot 565 olbmo Deanušaldis.


Buolbmát.
Buolbmát (ja) lea finnmárkulaš gilli ja boares gielda. Buolbmágii lea sullii 1 kilomehter Suoma rájis ja Ohcejoga Njuorggáma gilis. Buolbmága gili nuortabealde eanemusat Supmii gullevaš Buolbmátjávri golgá Buolbmátjoga bokte. Buolgmágis hupmat sihke sáme- ja dárogiela.
Historjá.
Buolbmága gielda vuođđuduvvui ođđajagimánu 1. beaivve 1903 go dat earránii Unjárgga gielddas. Dalle Buolbmága olmmošlohku lei 450 olbmo. Guhttalogiovtta jagi maŋŋil 1964:s boares Buolbmát gielda, gos orro 1072 olbmo ja dan rádjegielda Deatnu ovttastahttojuvvojedje.


Skiippagurra.
Skiippagurra lea deatnolaš gili. Skiippagurra lea Deanu nuorttabealde, sullii 4 km Deanušalddis lullelii. Statisttálaš Guovddášbyra mielde gilis orroje 254 olbmo jagis 2008. Jagis 2003 maŋás Skiippaguras lea leamaš seammanamat festivála.


Duottar.
Duottar lea várri, gos eai leat muoraid.


Ronald Golias.
Ronald Golias (miessemánu 4. 1929 São Carlos, São Paulo, Brasilia - čakčamánu 27. 2005 São Paulo, Brasilia) lei Brasiliálaš glumci.


Synnøve Persen.
Synnøve Persen (r. guovvamánu 22. 1950 Beavgohpis, Porsáŋggus Norggas) lea sápmelaš dáiddár ja girječálli, gii čállá davvisámegillii.
Persen lei hábmen vuosttaš leavgaevttohusa sámi leavggas jagis 1977.


Nissojávri.
Nissojávri lea jávri Deanu gielddas Finnmárkku fylkkas.


Giemasámegiella.
Giemasámegiella lea jávkan sámegiella. Dat lei hupmon Giemajávrri nuortta- ja davvenuorttabealde, Soabbaha ja Guollejávrri giliin. Dat jámii 1800-logus ja muitui leat báhcán dušše hui unnán teavsttat.
Guldnasas.
Guldnasas lea giemasápmelaš Olavi Sirma nubbi luohti, mii lei Johannes Schefferusa Lapponias jagis 1673. Sirma nubbi luohti lei Moarsi fávrrot
Sánit.
Pastos päivä Kiufwrasist Jawra Orre Jaura,
Ja tiedadzim man oinämam Jaufre Orre Jawre
Man tangasz lomest lie Sun lie,
Ja poaka taidä ousid dzim karsadzin,
Mack kulcki woasta Jaufrä Orre Jaufrä.
Jos mun tåckå dzim kirdadzim Såäst worodze Såäst.
Ä muste lä Såä dziodgä Såä,
Äkä lä Julgä Songiaga Julgä, äkä lä Siebza
Kalle Ju läck kucka madzie wordamadzie
Mi os matta lädä Sabbo karrassabbo
Ku lij paddä, ia salwam Route salwam,
Ja käsä mijna täm Oiwitäm, punie poaka
Piägga miela, Noara Jorda kockes Jorda.
Nute tiedam pooreponne oudastan man kauneman.


Francesco Totti.
Francesco Totti (r. čakčamánu 27. 1976 Roma, Itália) lea italiálaš spábbačiekči. Son čiekčá ruovttueatnamis Serie A AS Roma.


Carl Larsson.
Carl Larsson (miessemánu 28. 1853 - ođđajagimánu 22. 1919) lei ruoŧŧelaš dáiddár.


John Bauer.
John Bauer (geassemánu 4. 1882 - skábmamánu 20. 1918) lei ruoŧŧelaš dáiddár.


Hugo Birger.
Hugo Birger ("Hugo Birger Peterson"; ođđajagimánu 12. 1854 - geassemánu 17. 1887) lei ruoŧŧelaš dáiddár.


Émile Friant.
Émile Friant (cuoŋománu 16. 1863 - geassemánu 9. 1932) lei fránskkalaš dáiddár.
Govat.
Friant


Peter Eriksson.
Lars-Johan Peter Eriksson (borgemánu 3. 1958) lea ruoŧŧelaš politihkár.
Liŋkkat.
Eriksson, Peter


Henri de Toulouse-Lautrec.
Henri Marie Raymond de Toulouse-Lautrec-Monfa (skábmamánu 24. 1864 - čakčamánu 9. 1901) lei fránskkalaš dáiddár.


Vincent van Gogh.
Vincent van Gogh (njukčamánu 30. 1853 - suoidnemánu 29. 1890) lei nederlándalaš dáiddár.


Albert Einstein.
Albert Einstein (njukčamánu 14. 1879 Ulm, Duiskka keisárriika – cuoŋománu 18. 1955 Princeton, New Jersey, Amerihká ovttastuvvan stáhtain) lei duiskalaš teorehtalaš fysihkkár, gii hutkkai gorálašvuođa teoriija. Son maid báinnii mearkkalaččat kvántamekanihka ja kosmologiija ovdáneapmái. Jagis 1921 son vuittii Nobela fysihkkabálkkašumi.


Selma Lagerlöf.
Selma Ottilia Lovisa Lagerlöf (skábmamánu 20. 1858 Värmlánda, Ruoŧŧa – njukčamánu 16. 1940 Värmlánda, Ruoŧŧa) lei ruoŧŧelaš girječálli, gii lea dovddus earenoamážit mánáidgirjjistis "Nils Holgerssons underbara resa genom Sverige." Son lei čállan maid "Gösta Berlings saga" ja "Troll och människor".
Lagerlöf lei vuosttaš nisu, gii vuittii Nobela girjjálašvuođabálkkašumi jagis 1909. Dán lassan sus bođii Ruoŧa akatemiija vuosttaš nissonlahttu jagis 1914.


Ivan IV.
Ivan IV (borgemánu 25. 1530 Moskva – njukčamánu 18. 1584 Moskva) lei Ruošša vuosttaš cára.


Sámi allaskuvla.
Sámi allaskuvla lea ásahuvvon jagis 1989 Guovdageidnui, Norgii. Allaskuvllas leat sullii 270 studeantta ja 100 bargi (dieđut 2018). Allaskuvlla váldoulbmilin lea addit sámegielat studeanttaide gelbbolašvuođa bargat sihke Sámis ja eará servodagain.
Doaimmat.
Sámi oahpahus ja sámi dutkan lea leamašan sihke vuođđun ja eaktun Sámi allaskuvlla doibmii. Danne dadjat dávjá Sámi allaskuvlla leat sámi ásahussan. Vuođđudeami rájes leat Sámi allaskuvlla fálaldagat ja doaimmat mealgat viiddiduvvon. Nu leage Sámi allaskuvla searvan nanusmahttit sámi servodaga. Sámi dutkan lea seamma áigodagas oppalaččat sakka rievdan ja viiddiduvvon ja dan ovdáneamis lea Sámi allaskuvla leamašan guovddážis ovttas eará ásahusaiguin.
Dasa lassin sáhttá váldit oahppoovttadagaid sierran almma ahte olles prográmmaoahpu čađahit. Lea maid vejolaš nu gohčoduvvon friddja bachelora váldit.
Sámi allaskuvla lea maid miellahttun University of Arctic (UArctic) fierpmádagas gos Sámi allaskuvla vuoruha eamiálbmotdoaimmaid.
Sámi lohkanguovddáš lea maid oassin Sámi allaskuvllas. Dat lea našuvnnalaš gealboguovddáš mii erenoamážit bargá oahpahusvuogádahkii buorrin, mánáidgárddi rájes gitta alit oahpu dási radjái.
Sámi lohkanguovddáš bargá viidát ovddidit njálmmálaš ja čálalaš sámegielageavaheami álbmogis.
Sámi allaskuvllas lea maid ovddasvástádus hálddašit sámi ofelašdoaimma ja sámi statistihka fágalaš analysajoavkku mii redigere Sámi logut muitalit / Samiske tall forteller nammasaš almmuheami.


Georges de La Tour.
Georges de La Tour (njukčamánu 13. 1593 - ođđajagimánu 30. 1652) lei fránskkalaš dáiddár.
Govat.
Tour, Georges de La


Mölnlycke.
Mölnlycke lea gávpot Ruoŧas.


Pablo Picasso.
Pablo Diego José Francisco de Paula Juan Nepomuceno María de los Remedios Cipriano de la Santísima Trinidad Ruiz y Picasso (golggotmánu 25. 1881 - cuoŋománu 8. 1973) lei Spánskalaš dáiddár.
Govat.
Picasso


Marián Aguilera.
Marián Aguilera Pérez (r. njukčamánu 12., 1977 Barcelonas, Spánias) lea spánska neavttár.


Alfons Rebane.
Alfons Vilhelm Robert Rebane (geassemánu 24. 1908, Valga, Estlánda – njukčamánu 8. 1976, Augsburg, Duiska) lei dovddus estlándalaš soalddát.


John Singer Sargent.
John Singer Sargent (ođđajagimánu 12. 1856 - cuoŋománu 14. 1925) lei amerihkálaš dáiddár.


Injera.
"Injera" nalde leat "wat"- ja "tsebhi"-measttut ja saláhtta.
Injera lea etiopiálaš láibi, mii lea ráhkaduvvon teff-jáfuiguin. Seamma láibi lea Somálias, muhto dan namma lea "canjeero" dahje "laxoox" ja Jemenas, gos dan namma lea "lahoh".


Renée Zellweger.
Renée Kathleen Zellweger lea amerihkálaš neavttár gii lea riegádan cuoŋománu 25. beaivve 1969 Amerihká ovttastuvvan stáhtaid Katys, Texasis. Su eadni lea sápmelaš.
Filbmagrafiija.
Zellweger


Ivan Kramskoi.
Ivan Nikolaevich Kramskoi (ruoššagillii: "Иван Николаевич Крамской"; miessemánu 27. 1837 - njukčamánu 24. 1887) lei ruošša dáiddár.


Ivan Šiškin.
Ivan Ivanovič Šiškin (ruoššagillii: "Иван Иванович Шишкин"; ođđajagimánu 25. 1832 - njukčamánu 20. 1898) lei ruošša dáiddár.


Sámi álbmotbeaivi.
Sámi álbmotbeaivi lea okta sámiid čearddalaš dovddaldagain. Dát lea guovvamánu 6. beaivve. Guovvamánu 6. beaivi ávvuduvvo deaivvadeami geažil maid sámit golmma riikkas dolle guovvamánu 6. beaivvi 1917 Troandimis, Norggas.


Guoládat.
Guoládat (ja) lea gávpot davveoarji-Ruoššas.


Lech Kaczyński.
Lech Aleksander Kaczyński (geassemánu 18. beaivvis 1949 – cuoŋománu 10. beaivái 2010) lei Polena presideanta jagis 2005 jahkái 2010. Das ovdal son lei Warsawa gávpothoavda 2002 rájes juovlamánu. 22 2005 rádjái. Su identehtalaš jumeš lea Polena dološ stáhtaministtar Jarosław Kaczyński.
Cuoŋománu 10. Kaczyński jámii girdilihkohisvuođas, go girdin, mis eamidiinnis son ja eará mielčuovvut reisejedje, gahčai eatnamii Ruoššas.


Antoni Gaudi.
Antoni Plàcid Guillem Gaudí i Cornet (geassemánu 25. b. 1852 – geassemánu 10. b. 1926) lei spánska arkiteakta.


Frank Lloyd Wright.
Frank Lloyd Wright (geassemánu 8. b. 1867 – cuoŋománu 9. b. 1959) lei amerihkálaš arkiteakta.


John Douglas (arkiteakta).
John Douglas (cuoŋománu 11. b. 1830 – miessemánu 23. b. 1911) lei brihttalaš arkiteakta.


Edvard Munch.
Edvard Munch (juovlamánu 12. 1863 - ođđajagimánu 23. 1944) lei dáža dáiddár.


Adelsteen Normann.
Eilert Adelsteen Normann (miessemánu 1. 1848 - juovlamánu 26. 1918) lei dáža dáiddár.


Keviselie.
Keviselie dahje Hans Ragnar Mathisen dahje Elle Hánsa (Narvik, suoidnemánu 1. 1945) lea sápmelaš dáiddár, málejeaddji ja čálli. Son lea dovddus su kárttagovasteaset.
Elle hánsa lea riegádan Narvikas ja son lea rávásman Sálašvágis. Son lea oahpán Osllos Statens Håndverks- og Kunstindustriskole skuvlas 1971 ja 1973 gaskkas ja Statens Kunstakademi 1973 ja 1979 gaskkas. Su vuosttaš čájáhus lei ordemin jagis 1970.


Francisco de Goya.
Francisco José de Goya y Lucientes (njukčamánu 30. 1746 - cuoŋománu 16. 1828) lei spánska dáiddár.


Bartolomé Esteban Murillo.
Bartolomé Esteban Murillo (1617 - 1682) lei spánska dáiddár.


Antonio de Bellis.
Antonio de Bellis (1616 - 1656) lei itálialaš dáiddár.


Monzón.
Monzón lea gávpot Spánia. Monzóna olmmošlohku lea 17 115 ja viidodat 155,01 km².


Rembrandt.
Rembrandt Harmenszoon van Rijn (suoidnemánu 15. 1606 - golggotmánu 4. 1669) lei nederlándalaš dáiddár.


Michelangelo.
Michelangelo di Lodovico Buonarroti Simoni (njukčamánu 6. 1475 - guovvamánu 18. 1564) lei dovddus Itálialaš dáiddár ja arkiteakta. Michelangelo ángiris bargu lea issoras buorre.
Govat.
Michelangelo


Magnus (Livlándda gonagas).
Magnus (1540 København, Dánmárku – 1583 Piltene, dálá Látvias) lei Livlándda gonagas jágiin 1570–1578. Su riika oaivegávpot lei Põltsamaa.
Su áhčči lei Dánmárkku gonagas Christian III ja su viellja Dánmárkku gonagas Frederik II.
Livlándda gonagasa tittela áddi Magnusii Ruošša vuosttaš cára Ivan IV.


Edgar Allan Poe.
Edgar Allan Poe (19.01.1809–7.10.1849) lei amerihkálaš girječálli ja doaimaheadji, gii lea dovddus su noveallaid ja divttaid bukte.


Toomas Hendrik Ilves.
Toomas Hendrik Ilves (juovlamánu 26. 1953 Stockholbma, Ruoŧŧa) lei Estlándda presideanta jagiid 2006–2016.
Su ovddideaddji presideanttan lei Arnold Rüütel ja čuovvu lea Kersti Kaljulaid.


Lennart Meri.
Lennart Meri (njukčamánu 29. 1929 – njukčamánu 14. 2006) lei estteriikalaš girječálli ja Estlándda presideanta jagiin 1992–2001. Su čuovvu lei Arnold Rüütel.


Johannes Vermeer.
Johannes Vermeer (golggotmánu 31. 1632 - juovlamánu 16. 1675) lei nederlándalaš dáiddár.


Corbin Bleu.
Corbin Bleu Reivers (riegádan guovvamánu 21. 1961) lea USAlaš musihkkár..


Speallanhálla.
Speallanhálla lea báiki, mis leat speallanautomáhtat. Go speallanautomáhtaide biddjojit ruđat, automáhta speallu álgá. Dábáleamos spealut leat dávjá arkádaspealut, ovd. Space Invaders, Donkey Kong, Pacman sihke gilvovuodjin- ja girdinsimuláhtorspealut. Maid flipper- ja hasárdaspealut leat dábálaš.
Speallanhállat ilbmagohte 1970-logu loahpageahčen. Dáid golleáigi lei 1980-logus. 1990-logus speallanhállaid mearri uhccánii, go ruovttospeallokonsolat gilvvohallagohte dáiguin ja arkádaspealut vuitege dáid. Speallanhállat leat vel bivnnut Jáhpanis, mis pačiŋko lea hui bivnnut.


Space Invaders.
Space Invaders (, "Supēsu Inbēdā") lea arkádaspeallu, man Toshihiro Nishikado lea ráhkadan. Speallu almmuhuvvui jagis 1978.


Toshihiro Nishikado.
Tomohiro Nishikado (, "Nishikado Tomohiro", r. njukčamánu 31. 1944 Osaka-prefektuvras) lea japánalaš videospealludahkki. Son lea dovdoseamos dan birra, ahte son lea ráhkadan "Space Invaders"-spealu, man japánalaš Taito Corporation almmuhii jagis 1978.


Alit Boazu.
Alit Boazu lea gáivuonalaš/ráissalaš rockjoavku, mii lávlu davvisámegillii. Joavku lea leamaš skierrudáhkansuopamuš Frisk F Musicin jagi 2009 rájes, ja lea almmustahtán ovtta albuma jagis 2009.


Noereh!
Noereh! lea riikkaviidosaš sámi nuoraidorganisašuvdna Norgga beale Sámis, ja lea bellodatpolitihkalaš ja eallinoinnolaččat neutrála. "Noereh" lea oarjelsámegielsátni ja mearkkaša "nuorat". Searvi vuođđuduvvui golggotmánus 2009 Sálliris Romssas.


Lena Meyer-Landrut.
Lena Meyer-Landrut preassakonferánssas Eurovision lávllagilvvohallama maŋŋel
Lena Meyer-Landrut (r. miessemánu 23. 1991) lea duiskalaš lávlu. Son vuittii Eurovision lávllagilvvohallama jagis 2010. Son vuittii gilvvohallama lávllain Satellite, man šuoŋa Julie Frost ja John Gordon leigga dahkan.


Egil Olli.
Egil Andreas Olli (r. golggotmánu 13. b. 1949) lea norgalaš sámepolitihkkár Bargiidbellodagas. Jagis 2007 son válljejuvvui Norgga Sámedikki presideantan. Olli lea Norgga Sámedikki njealját presideanta ja vuosttaš, gii ii leat Norgga Sámiid Riikkasearvvi miellahttu.


Eskimo-aleuhtalaš gielat.
Eskimo-aleuhtalaš gielat lea giellabearaš Davvi-Amerihkas ja Ruonáeatnamis. Dasa gullaba guokte suorggi, aleuhtagielat, ja eskimogielat.


Inuktitutagiella.
Inuktitut lea inuihttagiella mii gullá eskimo-aleuhtalaš giellabearrašii. Inuktitut lea Nunavuta virggálaš giella.
Fonologiija ja fonetihkka.
Nuorttalaš inuihttasuopmaniin lea 15 konsonántta ja 3 vokála, mat sáhttet leat oanehaččat dahje guhkit. Konsonánttain lea 5 artikulašuvdnasaji: bilabiála, alveolára, palatála, velára ja uvulára, ja 3 artikulašuvdnavuogi: klusiila, approksimanta ja nasála, ja dasa lássin guokte frikatiivva.
Morfologiija.
Inuktitut lea agglutinerejeaddji, polysyntehtalaš giella. Sojahanmorfologiija lea muhtun muddui seammálágan go sámegielas: substantiivvain leat 8 kasusa, ja gielas leat oamastangehčosat. Vearba sojahuvvo persovnna ja logu mielde. Inuktitutas lea duála, dego sámegielas, muhto duála lea maid geavahusas substantiivavuogádagas, nu ahte substantiivage sojahuvvo duálas.
Inuktitutas lea hui rikkis suorggádusmorfologiija.
Čállingiella.
Inuktitutagiella čállojuvvo sihke latiinnalaš alfabehtain ja Kanáda stávvalalfabehtan.
Kanáda stávvalalfabehta.
Inuktitutagiela ođđa stávvalalfabehta (titirausiq nutaaq dahjege)
Kanádas geavahuvvo ng. stávvalalfabehta man vuođđun gielladutki James Evana hutkan Cree stávvalalfabehta. Inuktitutagiela dáláš veršuvdna dohkkehii Kanáda Inuhttaid kulturinstituhtta () 1970-logus. Alaska inuihtat, Inuvialuihtat, inuinnaqtunagiela hállit ja Kalaallit Nunaata ja Labradora inuihtat geavahit latiinnalaš alfabehtain.


Inuit Ataqatigiit.
Inuit Ataqatigiit ("Albmoga Servodat") lea gurutbealde bellodat Kalaallit Nunaatas.
Bellodaga oaivil lea, ahte Kalaallit Nunaat livčči iehčanas stáhta.
Inuit Ataqatigiita ságadoalli Kuupik Kleist lea dál Kalaallit Nunaata oaiveministtar.


Kuupik Kleist.
Kuupik Kleist (njukčamánu 31. 1958, Qullissat) lea Kalaallit Nunaata oaiveministtar jagi 2009 rájes.
Son lea maid bellodaga Inuit Ataqatigiit (Albmoga Servodat) ságadoalli.
Su ovddideaddji oaiveministtarin lei Hans Enoksen.


Qeqertarsuaq.
Qeqertarsuaq (dahje dušše "Disko") lea stuorra suolu Baffinluovttas sullii 100 km Kalaallit Nunaata oarjjás. Suolu lea Kalaallit Nunaata nubbi stuorimus, go dan viidodat lea 8578 km². Dan lássin Qeqertarsuaq lea okta máilmmi 100 stuorimus sulluin. Ruonáeatnangielat namma "Qeqertarsuaq" dárkkuha "Stuorra sullo" ("qeqertaq" = suolu).


Sáminuorra.
Sáminuorra lea sámi nuoraidorganisašuvdna Ruoŧa Sámis, mii lea bellodatpolitihkalaš ja eallinoinnolaččat neutrála. Sáminuorra lea dál stuorimus nuoraidorganisašuvdna sámi nuoraide, ja álggahuvvui 1963. Álggus lei sierra ossodat Ruoŧa Sámiid riikasearvvis, muhto 80-logus Sáminuorra iešráđalaš doaibma. Sáminuorra lágida jahkasáš čoahkkimiid juohke giđageasi. Maiddái nuoraid bláđđi "Nuorat" lea ovttasbargan Sáminuorain. Sáminuora iežaset neahttasiidu mielde sis lea nanu jietna sámi servodagas ja máŋga njunuš olbmot leat goas nu čohkkán searvvi stivrras.


Frans Hals.
Frans Hals (1580? - borgemánu 26. 1666) lei nederlándalaš dáiddár.


Dielddanuorri.
Dielddanuorri (dárogillii "Tjeldsund") lea gielda "Romssa ja Finnmárkku fylkkas". Ovdal 2020 lei gielda Nordlándda fylkkas. Dielddanuorri ja Skánit, mii gulai Romssa fylkii, čátne oktii 2020:s.


Evenášši.
Evenášši () lea suohkan Nordlándda fylkkasuohkanis.


Divttasvuotna.
Divttasvuotna (,) lei gielda Nordlándda fylkkas. Dan rádjegielddat leat lullin ja oarjin Hábmir, davvin Bálat Ruoŧŧa.
Divttasvuona gielda lea guovttegielat gielda, ja ođđajagimánu 1. beaivve 2006:s dat šattai oassin sámegiela hálddašanguovllu.


Áhkanjárga.
Áhkanjárga dahjege Narviika () lea gielda ja gávpot Nordlándda fylkkasuohkanis.


Fuoisku.
Fuoisku (ja) lea gielda ja gávpot Nordlándda fylkkasuohkanis.


Budejju.
Budejju (,) lea gávpot ja gielda Nordlándda fylkkasuohkanis. Dat lea maiddái Nordlándda fylkka hálddahusguovddáš.
Dan rádjesuohkanat leat dávvenuortin Oarjje-Fuolldá, nuortin Fuoisku ja Sálát ja lullin Báidár ja


Nordlándda fylka.
Nordlándda fylkkasuohkan (,) lea Norgga goalmmádin davimus fylka. Stuorimus gávpogat leat Budejju, Måeffie ja Áhkánjárga.


Vepsat.
Vepsat leat suoma-ugralaš álgoálbmot, mii orru Gárjil-republihka lulliosiin, Ruoššas. Sii leat dovddus sámi árbevirolaš álbmotdiktemis "čuhtin" (dego Ofelažžii). Odne leat sulli 8.500 olbmo geaid rehkeneastá vepsan. Vepsat leat okta dain smávimus álgoálbmotjoavkkuin Ruoššas. Ruošša dovddastii vepsaid álgoálbmogin jagi 2006.
Giella.
Vepsagiella gullá suoma-ugralaš gielaide. Sulli bealli álbmogis atná vepsagiela iežas eatnigiellan, nubbi bealli álbmogis hállet ruoššagiela.
Vepsaid giella oaččui girjegiellastáhtusa 1930-logus. Jagi 1934 ožžo gait vepsalaš skuvlat eatnigiel oahppogirjjiid. Jagi 2009 vepsaid giella laktojuvvui UNESCO áitojuvvon gielaid listui.
Giehtaduodji.
Vepsat leat dovddus gieđain ráhkáduvvon, hearvagoroldagain, govvagođđimis, keramihkas ja dohkáin.


Konstantin Päts.
Konstantin Päts (guovvamánu 23. 1874 – ođđajagimánu 18. 1956) lei estlánddalaš politihkkár ja Estlándda vuosttaš presideanta jagiin 1938–1940.


Sosialisma.
Rukses leavga lea sosialisma symbola.
Sosialisma (láhtengielas "socius" - skihpár) lea politihkalaš ideologija.


Rogier van der Weyden.
Rogier van der Weyden (1399/1400 - geassemánu 18. 1464) lei nederlándalaš dáiddár.


Sámi Nurash.
Sámi nurash () lea sáminuoraid organisašuvdna Ruoššabealde Sámis. 23 b. skábmamánu 2009 jagi lea Sámi nurash juridihkalaš riegadanbeaivvi.
Liŋkkat.
Eambbo dieđut Sami nurash birra logá


Victoria (Ruoŧa ruvdnaprinseassa).
Gonagaslaš Allavuohta ruvdnaprinseassa Victoria jagis 2010
Victoria (oppa namma Victoria Ingrid Alice Desirée Bernadotte) (suoidnemánu 14. b. 1977 Stockholmmas, Ruoŧas) lea Ruoŧa ruvdnaprinseassa ja vuosttaš árbbolaš Ruoŧa truvdnui. Son lea Ruoŧa gonagas Carl XVI Gustafa ja Ruoŧa dronnet Silvia nieida. Náitalan Daniel Westlingin Stockholmma Sankt Nikolai girkus geassemánu 21. b. 2010.


Norgga Sámiid Riikkasearvi.
Norgga Sámiid Riikkasearvi (,), vai bellodaga oanádus NSR, lea dál stuorimus sámi organisašuvdna Norgga Sámis, ja dasa gullet 26 báikkálaš searvvi. NSR doaimmaha aktiivalaččat kultuvra-, servvodat ja diehtojuohkima báikkálaš serviid bokte.
NSR álggahuvvui 1968:s ja lea leamaš čielga sámi jietna sámi servvodat huksemis ja kulturdoaimmaid guhka ovdal Sámedikki ásaheamis. NSR:a mihttu lea čohkket sámi álbmoga iešguđetge berošdeaddjiid gaskkas. NSR ii gula makkárge bellodahkii iige oskkoldahkii.
NSR lea jođihan sámedikki ásaheami rájes 1989:as, ja sis lea leamaš Sámedikki presideantta dan rájes gitta 2007 go Egil Olli (Bb) šattai presideantan. Sii leat leamaš Guovdageaidnulaš Ole Henrik Magga (1989-1997), Divttasvuotnalaš Sven-Roald Nystø (1997-2005) ja Guovdageaidnulaš Aili Keskitalo (2005-2007).
Norgga Sámiid Riikkasearvi ceggii listtu buot 7 válgabiriin Sámediggeválgii 2009. Norgga Sámiid Riikkasearvvis leat 13 áirasa Sámedikkis Sámedikki áigodaga 2009-2013.


Kujalleq.
Kujalleq, maid Kommune Kujalleq lea gielda Kalaallit Nunaata lullin ođđajagimánu 1. 2009 rájes. Gildii gullojit boares gielddat Nanortalik, Narsaq ja Qaqortoq. Gielddas lea Kalaallit Nunaata unnimus olmmošlohku, dasgo ođđajagimánu 2010 das lea beare 7 589 ássi.
Eatnandiehtu.
Kujalleq lea Kalaallit Nunaata unnimus gielda maid viidodahkas mielde, dasgo gieldda viidodat lea beare 32 000 km2. Gielda lea Kalaallit Nunaata lulimuš oasis ja das lea davvelis beare okta rádjegielda, Sermersooq. Gielddas oarjjimusas lea Labradormearra, gii ovttastuvvá Atlánta váldomeara davveáhpái Uummannarsuaqa buohta. Oppa gielda lea hui gáisái ja das leat ollu vuonat.


Nunap Isua.
Nunap Isua dahje Uummannarsuaq () lea Kalaallit Nunaata lulimuš njárggaš. Dat lea Kujalleqa gielddas Itilleqa sullos.


Olav V.
Olav V (suoidnemánu 2. beaivvis 1903 ođđajagimánu 17. beaivái 1991) lei Norgga gonagas jagis 1957 jahkái 1991. Son lei Gonagas Haakon VII ja Dronnet Maud bárdni. Son oaččui golbma máná: Gonagas Harald, Prinseassa Ragnhild ja Prinseassa Astrid. Son rabai Norgga Sámedikki golggotmánu 9. b. 1989.


Harald V.
Harald V (guovvamánu 21. beaivvi 1937) lea Norgga gonagas jagis 1991. Son lea Gonagas Olav V ja Ruvdnaprinseassa Märtha bárdni. Son čuovui iežas áhči 17. beaivve ođđajagimánus 1991:s ja šattai dalle vuosttaš gonagas gii lei riegádan Norggas 600 jahkái (ovddit lei Olav V Håkonson, gii šattai gonagas 1380:s). Norgga gonagasbearaš gullá davvi-duiskalaš fyrstavissui Schleswig-Holstein-Sonderburg-Glücksburg.


Daniel (Ruoŧa prinsa).
Olof Daniel Westling Bernadotte (čakčamánu 15. b. 1973) lea Ruoŧa prinsa ja Oarje-Götalándda herttot. Son náitalii Ruvdnaprinseassa Victoriain Stockholmma Sankt Nikolai girkus geassemánu 21. b. 2010.


Nuuk.
Nuuk () lea Ruonáeatnama oaivegávpot ja dan stuorimus gávpot. Gávpogis leat 15 469 ássi (2010). Nuuk lea Ruonáeatnama oarjelrittus, Nuukavuona njálmmis. Jagis 1728 luteralaš miššuneara Hans Egede vuođđudii Nuuka. Gávpoga namma lei dábálaččat "Godthåb" Ruonáeatnama olggobealde, muhto ruonáeatnanlaš namma, "Nuuk", mii máksá "njárga" ruonáeanalašgilli, lea leamaš virggálaš namma ruovttostivrema maŋŋel 1979:s. Nuukas lea universitehta, Grønlands universitet, mii ođđajagimánus 2008 oaččui ođđa viesu gávpoga olggobealde.


Niels Vibe Stockfleth.
Nils Joachim Christian Vibe Stockfleth (ođđajagimánu 11. beaivvi 1787 – cuoŋománu 26. beaivái 1866) lei norgga báhppa ja mišjonbargi sámiid gaskkas. Son bálvalii offiserárin dánska armeas 1809:as, ja oassalastti Slesvig-Holstein soađis ja šattai 1814:s offiseár norgga armeas. 1820:s son álggi teologiijaoahppui. Go lei čađahan ámmáteksámena 1825:s, šattai son suohkanbáhppa Várggáin. Beassandihte johttisápmelaččaid lágabui, sirdošuvvui son Davvesiidii 1828:s. Son vulggi mielde dálveorohagaide ja doalai ipmilbálvalusaid lávus duoddaris, dan dihte go "juohkeládje eallit nugo sii ja leahket nugo sápmelaččat sihke hupmamis ja láhttemis".
Son ozai luohpat báhppan nu ahte beasái álkibut doaibmat sápmelažžaide buorrin, earet eará almmuhii čállosiid sin gillii. Stockfleth dagahii, ovttas "Rask", "Lönnrot" ja "Castren' nammasaš profeassuriiguin, ođđa alfabehta mii buorebut ovdanbuvttii sámi hupmangiela. Son ovddidii 1848:s ahte buot báhpat geat galge Finnmárkus bálvalit ferteje sámegiel eksámena čađahit.
1836 ráhes lei eanaš áiggi Kristianias, gos oahpahii sámegielas ja suomagielas Oslo Universitehta. 1853s guđii son universitehta ja oaivegávpoga, Sandefjordii buorrin. Stockfleth lea čállan mánga oahppogirjji ja religiuvnnalaš čállosiid sámegillii.
Válljejuvvon Bibliográfiija.
Ođđa testemeantta sámegillii (1840)


Njenecat.
Njenecat dahjege jurakat ja jurak-sámojedat leat urálalaš álgoálbmot, ja lea okta álbmot 30 álgoálbmogis Davvi-Ruoššas, Sibirjás ja gáiddus Nuortin. Dán áigge njeneca-álbmogii gullet sullii 41.300 olbmo. Njenecaid árbevirolaš ealáhusvuođđun leat leamaš bivdu, guolásteapmi ja boazodoallu, gos boazodoallu lea ainge sin deháleamos ealáhus.


Englánda.
Englánda lea stuorimus ja eanemus veagalaš eana Stuorra-Británnia ja Davvi-Irlándda ovttastuvvan gonagasriikii.


Norgalaš bovttášbeana.
Norgalaš bovttášbeana lea smávva beananálli, mii lea Norggas eret.


Hồ Chí Minh gávpot.
Hồ Chí Minh gávpot (vietnamgillii "Thành Phố Hồ Chí Minh") lea Vietnama stuorámus gávpot.
Gávpot lei Lulli-Vietnama oaivegávpot jagiin 1954-1976.


Đồng Hới.
Dong Hoi lea lea gávpot Vietnamis. Dat lea maid Quang Binha oaivegávpot.


Albrecht Dürer.
Albrecht Dürer (miessemánu 21. 1471 - cuoŋománu 6. 1528) lei duiskalaš dáiddár.
Govat.
Dürer


Peter Paul Rubens.
Peter Paul Rubens (geassemánu 28. 1577 - miessemánu 30. 1640) lei nederlándalaš dáiddár.


Bargiidbellodat.
Bargiidbellodat (Bb), ovddit gohčoduvvon Norgga Bargiidbellodat, () lea sosiálademokráhtalaš politihkalaš bellodat vuođđuduvvon 1887:as Arendalas. Bellodat ásahuvvui organiseren dihte bargiid ja fágalihkadusa doarrut sosialisttalaš ja eanet rievttabut servodaga ovddas. Gaskkasoahtejagiin dáhpáhuvve bellodaga siskkobealde guokte earráneami, juoga mii áiggi mielde čielggadii bellodaga ideologiija sihke reforpmalažžan ja sosiálademokráhtalažžan. Bargiidbellodat beasai 1935:as vuosttaš háve fápmui ráđđehussii, ja bargiidbellodat lea leamaš ráđđehusas eanaš oasi maŋŋel nuppi máilmmisoađi, 1935-1965 ja gaskahušaiguin 1973 rájes.
Bellodat lea earenoamážiid bargan beaivválaš bálvalusortnegiiguin ja fágalaš rivttiiguin, ovttasráđálaččat LO:ain. Bb lea oassálastan máŋgga ráđđehusas. Maŋimuš lei Stoltenberg II-ráđđehusa, mas Bb ovttasbarggai Guovddášbellodagain ja Sosialisttalaš Gurutbellodagain. Bargiidbellodaga jođiheaddji lea Jonas Gahr Støre.
Bellodaga nubbinjođiheaddjit leat Hadia Tajik ja Bjørnar Skjæran, ja bellodatčálli lea Kjersti Stenseng. Bargiid Nuoraidlihkadus (AUF) lea bellodaga nuoraidorganisašuvdna. Bellodat lea čálihuvvon Bellodatregisterii.
Bargiidbellodagas lea maiddái sámi suorgi, Egil Olli lei 2007 rájes 2013 rádjái presideanta Norgga Sámedikkis.


Bargiid Nuoraidlihkadus.
Bargiid Nuoraidlihkadus (,) lea 14 422 (2018) miellahtuin Norgga stuorámus politihkalaš nuoraidorganisašuvdna. AUF váhnenbellodat lea Norgga Bargiidbellodat (Bb). Otná jođiheaddji lea Ina Libak.
Organisašuvdna čuožželii otná hámis 1927:as, go Gurutkommunisttalaš Nuoraidfylkkahat časkui oktii Norgga sosialisttalaš nuoraidservviin, dan oktavuođas go váhnenbellodat maiddái časkui oktii. AUF rehkenaste ieš ahte searvi vuođđuduvvui 1903:as, go Bargiidbellodaga vuosttaš nuoraidorganisašuvdna vuođđuduvvui, váikko organisašuvnna eanetlohku 1923:as spiehkastii olggos ja čuovvolii Norgga Kommunisttalaš Bellodaga. Čuođijagi ávvujagi 2003:as addui olggos girji AUF historjá birra. Girji oaččui nama "Partiets Salt", namahus mii dávjá lea geavahuvvon AUF birra go sii leat doaibman Bargiidbellodaga guođoheaddjin. AUF lea eanemus váikkuheaddji politihkalaš nuoraidorganisašuvdna, ja dehálaš oassi Bargiidbellodaga gurutbealis.
Máŋga Bargiidbellodaga njunnoša leat leamaš AUF jođiheaddjin, earet eará Trygve Bratteli, Bjartmar Gjerde, Reiulf Steen, Thorbjørn Jagland, Jens Stoltenberg, Trond Giske ja Anniken Huitfeldt.


Martin Henriksen.
Martin Henriksen (riegádan ođđajagimánu 5. b. 1979, Troandimis) lei Arbeidernes Ungdomsfylking (AUF) jođiheaddji áigodagas 2006-2010. Henriksen lei nuorravuođas Hardstads dohkálaš basketspábbaspillár, muhto čibbenordadeami geažil lei su bággu heaitit valáštallamis ja baicce álgit politihkalaš karriearain Bargiidbellodagas. Henriksen lea ovdalaččas studeren Romssas, muhto orru dál Oslos. AUF-jođiheaddjin lea Henriksen maiddái leamaš miellahttun Bargiidbellodaga guovddašstivrras. Otne doaibmá Henriksen Guolástusministtár Lisbeth Berg-Hansen ráđđeaddin Guolastus- ja riddodepartemeanttas.
Stuorradiggeválggaid oktavuođas 2009:is lei Henriksen Romssa Bargiidbellodaga njealját kandidáhtta. Sus lea gaskafága stádadieđus.


Sosiálademokratiija.
Sosiálademokratiija lea ideologalaš suorgi gullevaš sosialisttalaš árbevirrui, muhto ii leat šat odne oktiisoahppevaš Karl Marx jurdagiiguin revolušuvnna ja proletariáhta diktatuvrra birra. Sosiálademokratiija dohkkeha parlamentarismmalaš njuolggadusaid ja bargá demokratiseret servodaga mearrádusproseassaid ja sosiála reforpmaid.
Guovddážis sosiálademokratiija servodatmodeallas lea seaguhanekonomiija, sosiála dásseárvu ja aktiivvalaš bálvalusstáhta. Sosiálademokráhtalaš bellodagat leat gievrrat Davviriikkain, ja bellodagat sihke ovttasbarget priváhta kapitálaberošteddjiiguin seammás go stuorrát vuoruhit sosiála bálvalusortnegiid ja almmolaš sektora.
Historjjálaččat doabá sisdoallu lea rievddadan. Ovdalaš áigge lei doahpagis mihá viidát sisdoallu go odne, go maiddái kommunisttat gohčoduvvo sosiálademokráhttan. V. I. Lenin gohčodii iežas sosiálademokráhttan ovdal vuosttaš máilmmesoađi. Marx ja Engels eaba háliidan geavahit doahpaga, go soai eaba oaivvildan dan heivvolažžan lihkadussii mas mihttuin lei klássafriddja servodat. Soai oaivvildeigga ahte demokratiija lei juogalágan diktatuvra mii eaktudii servodatklássaid. Engels mieđihii ja dohkkehii eallilan jagiin goitge doahpaga danin go dálá áiggi sosiálademokráhtalaš lihkadus lei kommunisttalaš.


Heabuš.
Guokte hehpoš, eadni ja vársá
Heabuš dahjege heasta ("Equus ferus caballus") lea meahccehehpoša ("Equus ferus") šládja. Heabuš lea gazzaealli, ja lea leamaš dehálaš fievru ja bargoealli duhátjagiid čađa.


Sávza.
Sávza ("Ovis aries") lea smierezasti.


Boazu.
Boazu ("Rangifer tarandus") lea goddeealli, ja gullá "Cervidae" nállái. Boazu gávdno Eurohpa, Ásia ja Davvi-Amerihkká davviguovlluin. Dat lea "Rangifer" čeardda áidna šládja.
Goddi.
Goddi lea vilda boazu, muhto "boazu" ja "goddi" lea vuolgindássái seammá ealli.
Bohcco čoarvvit.
Boazu lea earenoamáš dán dáfus ahte čoarvvit leat sihke álddus ja sarvás. Boazu čallá ovdal ragaha. Varis boazu čallá juo čakčamánus. Njiŋŋelas ferte maiddái čallát muđui ii šatta ragathii.
Borramušat.
Dálvet boazu borrá jeahkáliid ja lahpu. Dain báikkiin gokko biebmu lea vánis lávejit olbmot biebmat fuođđariiguin dálvet. Boazu máhttá jeahkáliid borrat dainnago dat lea nu gohčoduvvon selektiiva smirezasti. Jeagil suddá jođánit bohcco čoavjjis. Jeagil lea energiijavallji muhto das lea unnán proteiidna. Lahppu lea duoddin jeahkálii, earenoamázit go lea čuohki. Lahppu lea unnon meahccečuollamiid ja birasnuoskkideami dihte. Geasset boazu borrá rásiid ja lasttaid.
Boazodoallu.
Boazodoallu lea go bohccot hoitojuvvojit olbmuin muhtin ráddjejuvvon guovllus.


Sarvva.
Sarvva dahje ealga ("Alces alces") lea stuorimus goddeealli, ja gávdno Eurohpa, Ásia ja Davvi-Amerihkká davviguovlluin.


Albbas.
Albbas ("Lynx lynx") lea návdi - boraspire -, ja gávdno stuorra guovlluin Eurásias. Albbas gullá bussánállái ja lea bajimusas biebmogollosis. Albbas lea áidna vilda bussáealli Skandinávias.
Válddahus.
Eurasialaš albbas lea stuorimus buot albbasšlájain. Das lea oalle njealječiegat gorut eará bussáid ektui, ja maŋágeahči lea allelis. Oaivi lea oalle jorbbas ja bealjit unnit - ja beljiin leat mihtilmas diehpit. Albbas lea 80–130 cm guhku, njunnegeažis seaibemáddagii ja seaibi lea 11–25 cm. Olleššattot albasa allodat seabi bokte lea 50–70 cm ja deaddu lea 13–26 kg. Davviguovlluid albasat šaddet dábálaččat stuoribut go lullelis. Norggas, Ruoŧas ja Suomas šaddá rávjáalbbas (varis albbas) dábálaččat 18–26 kg, ja ciiko (njiŋŋelas) šaddá sullii 13–18 kg.
Albbas lea bures heivehuvvon dan guvlui gos eallá. Dálvet lea suhkkes guolga, mii lea ullui ja suodjala bures buollaša vuostá, ja geasset dat fas lea njavgat. Guolgga vuođđoivdni lea ruksesruškat geasset ja ráneslágan dálvet, ja nu dat bures čiehkása birrasii. Iešguđet guovlluin sáhttá das leat iešguđet ivdni, danne go ivdni lea heivehuvvon dan guvlui gos eallá. Čoavjevuole lea albbas vielgat dahje čuovgat, ja muđui lea unnit eanet girjját. Juolgeluodda lea stuoris goruda sturrodaga ektui, erenoamážit dain mat ellet guovlluin gos lea ollu muohta. Albasis lea erenoamáš buorre gullu ja maiddái buorre oaidnu ja haksá bures. Luonddus lea albasa eallenahki 10-12 jagi, muhto lea dihtosis albbas mii elii olles 24 jagi.
Lávdu.
Albasa eami lávdu, dahje eallinguovlu, lea Pyreneaid rájes lullioarjin Skandinaviai davvioarjin, Ruoššas ja Sibirjás, Kiinás ja Ruošša davvirittuin nuorttas. Dál lea albbas nálehuvvan (jávkan) ollu guovlluin (erenoamážit oarjin), vaikko šládja rehkenastojuvvo gullat nanu ja ceavzilis náliide.
Albbas Norggas.
1960-logus jávkaduvvui eruasialaš albbas goasii miehtá Oarje-Eurohpá. Norggas lei albbas meastá oalát jávkan álggus 1900-logu, muhto máddodat lassánii fas 1950- ja 1960-logu mielde. Ráfáiduhttimiid geažil lea albbas fas laskagoahtán Eurohpás. 2000-logus leat fas riegádan albasat Duiskkas ja Šveiccas.
Dál gávdno albbas miehtá Norgga nannama, earret Vestlándda fylkkain, gos lea dušše soames ealli. 1996 rájes lea albbasmáddodat vákšojuvvon luoddaguorramiid bokte. Barggu doaimmaha riikkaviidosaš prográmma, mii vákšu buot stuora boraspiriid. Báikkálaš olbmot miehtá riikka dieđihit luottaid ja čivgamiid Stáhta luonddubearráigehččui (dárogillii oaniduvvon: SNO), mii čohkke dieđuid.
Jagis 2007 ledje unnimusat 69-74 albbasbearraša. Dát leat oktiibuot 409-439 albasa. Norgga mihttomearri, man Stuoradiggi mearrida, lea ahte galget leat 65 čivgi njiŋŋelasa juohke jagi (albbas oažžu 1 - 3 čivgga hávális). Dat lohku lea olahuvvon, go Norggas ja Ruoŧas leat oktiibuot sullii 2000 albasa.
Habitáhta.
Albbas eallá máŋggalágan eatnamiin ja báikkiin - habitáhtain, váriin, vuvddiin, duoddariin, muhto buoremusat liiko leat báikkiin gos sáhttá čiehkádit.
Vuohki.
Go albbas bivdá, de njáhká bivddohasa lusa ja falleha. Albbas ii nagot guhkás doarridit, muhto lea hui snáhpis go falleha. Dat goddá stuorit elliid nu ahte gáskkesta čoddagii, vai ealli hávká. Smávit elliid gáskkesta čeabáhii ja goddá nu.
Eurasialaš albbas borrá vuosttažettiin goddeelliid (Cervidae), omd. bohccuid, gos fal leat gávdnamis.
Šaddan.
Čoavjjetáigi lea 70-74 beaivvi ja miessemánus dahje geassemánu álggus šaddet 1 - 3 čivgga (muhtumin 4). Easkkariegádan čivga deaddá 230-270 grámma. Albbas čivgá bákteráiggiin dahje rokkiin, gosa earát eai beasa. Ciiko njamaha čivggaid 2-3 mánu.


Gumpe.
Gumpe dahjege ruomas ("Canis lupus"), maiddái gohčoduvvon ránesgumpe'", lea návdi mii gávdno Eurohpás, Ásias, Davvi-Afrihkás ja Davvi-Amerihkás. Sámis dábálaš gumpešládja lea dábálaš gumpe ("Canis lupus lupus"). Gumpe goddá bohccuid, ja nu lea vahágin boazodollui.
Gumpe láve deaddit sullii 40 kilo.


Tan Son Nhat riikkaidgaskasaš girdišillju.
Tan Son Nhat riikkaidgaskasaš girdišilju logo
Tan Son Nhat riikkaidgaskasaš girdišillju
Tan Son Nhat riikkaidgaskasaš girdišillju () lea girdišillju, Ho Chi Minh Citys, Vietnamas.


Dong Hoi girdišillju.
Dong Hoi Airport () lea girdišillju Đồng Hớis, Vietnamas.


Da Nang girdišillju.
Da Nang girdišilju riikkaidgaskasaš terminála T2
Da Nang riikkaidgaskasaš girdišillju () lea girdišillju, Da Nangas, gaska-Vietnamas. Dat lea Vietnama goalmmát riikkaidgaskasaš girdišillju Hanoi Noi Bai - ja Ho Chi Minh City Tan Son Nhat riikkaidgaskasaš girdišiljuide lassin.
Terminálat.
Terminála T1 lea girdišilju terminála mátkkošteddjiide, geain lea sisriikkalaš girdinmátki ja terminála T2 lea sidjiide, geain lea riikkaidgaskasaš girdinmátki.


Guido Reni.
Guido Reni (skábmamánu 4. 1575 - borgemánu 18. 1642) lei dovddus Itálialaš dáiddár.


Ánddasuolu.
Ánddasuolu () lea suohkan Nordlándda fylkkasuohkanis.


Ikšnášši.
Ikšnášši () lea suohkan Nordlándda fylkkasuohkanis.


Báidár.
Báidár (biđonsámegillii: "Bájjdár";) lea suohkan Nordlándda fylkkasuohkanis.


Bálat.
Bálat () lea ovddeš suohkan Nordlándda fylkkasuohkanis. 2020:s oktiičaske Bálat, Áhkanjárga ja oassi Divttasvuonas.


Bievát.
Bievát () lea suohkan Nordlándda fylkkasuohkanis.


Vuogát.
Vuogát dahjege Voagat () lea suohkan Nordlándda fylkkasuohkanis.


Sálát.
Sálát () lea gielda Nordlándda fylkkasuohkanis.


Suorta.
Suorta () lea suohkan Nordlándda fylkkasuohkanis.


Stáigu.
Stáigu (;) lea suohkan Nordlándda fylkkasuohkanis.


Hábmir.
Hábmir (;) lea gielda Nordlándda fylkkasuohkanis.


Ruovatvuotna.
Ruovatvuotna dahjege Rátnu (,) lea gielda Nordlándda fylkkasuohkanis.


Kalaallit Nunaata hálddahusguovllut.
Kalaallit Nunaat juhkojuvvo njealjje gildii: Kujalleq, Qaasuitsup, Qeqqata ja Sermersooq. Stuorra Davvenuorta-Kalaallit Nunaata Álbmotmeahcci ii gula makkár ge gildii. Dása lassin amerihkálaš girdinšillju Thule Air Base (Pituffik), mii lea enklávan Qaasuitsup-gielddas, ii maiddái ge makkár ge gildii.
Qaasuitsup.
Qaasuitsup, maid Qaasuitsup Kommunia lea ođđa gielda Kalaallit Nunaata oarjedavvin, mii ásahuvvui ođđajagimánu 1. b. 2009. Gildii gullojit boares gielddat Kangaatsiaq, Aasiaat, Qasigiannguit, Ilulissat, Qeqertarsuaq, Uumanaq, Upernavik ja Qaanaaq. Gieldda olmmošlohku lea 17 749 ássi. Gieldda hálddahusguovddáš lea Ilulissat.
Qeqqata.
Qeqqata, maid Qeqqata Kommunia lea ođđa gielda Kalaallit Nunaata oarjin, mii ásahuvvui ođđajagimánu 1. b. 2009. Gildii gulloba boares gielddat Maniitsoq ja Sisimiut. Gielddas ledje ođđajagimánus 2010 9 677 ássi. Dan hálddahusguovddáš lea Sisimiut.
Sermersooq.
Sermersooq, maid Kommuneqarfik Sermersooq lea ođđa gielda Kalaallit Nunaata nuortalullin, mii ásahuvvui ođđajagimánu 1. b. 2009. Gildii gullojit boares gielddat Ammassalik, Ittoqqortoormiit, Ivittuut, Nuuk ja Paamiut. Gielddas lea Kalaallit Nunaata stuorámus olmmošlohku; ođđajagimánus 2010 doppe ledje 21nbsp;232 ássi. Sermersooqii gullá maid Kalaallit Nunaata oaivegávpot, Nuuk.
Kujalleq.
Kujalleq, maid Kommune Kujalleq lea ođđa gielda Kalaallit Nunaata lullin ja dat ásahuvvui ođđajagimánu 1. b. 2009. Gildii gullojit boares gielddat Nanortalik, Narsaq ja Qaqortoq. Gielddas lea Kalaallit Nunaata unnimus olmmošlohku, dasgo ođđajagimánu 2010 das lea beare 7 589 ássi. Gieldda hálddahusguovddáš lea Qaqortoq.
Historjjálaš guovlojuohkin.
Ođđajagimánu 1. beaivve 2009 rájes Kalaallit Nunaatas leat golbma leana: Kitaa/Oarje-Ruonáeatnan, Tunu/Nuorta-Ruonáeatnan ja Avannaa/Davvi-Ruonáeatnan. Kitaas ledje 15 gieldda, Tunus guokte ja Avannaas okta. Stuorra Davvenuorta-Kalaallit Nunaata Álbmotmeahcci lei buot golbma leanain, iige diet gula makkárge gildii.


Haakon Magnus (Norgga ruvdnaprinsa).
Haakon Magnus (suoidnemánu 20. b. 1973 Oslos, Norggas) lea Norgga ruvdnaprinsa ja vuosttaš árbbolaš Norgga truvdnui. Son lea Gonagas Harald V ja Dronnet Sonja bárdni. Haakon Magnus lea náitalan Mette-Marit Tjessem Høibyin Oslo duopmogirkus borgemánu 25. beaivvi 2001. Sudnos leat guokte máná: Prinseassa Ingrid Alexandra ja Prinsa Sverre Magnus.


Mette-Marit (Norgga ruvdnaprinseassa).
Mette-Marit (riegádan Mette-Marit Tjessem Høiby borgemánus 19. b. 1973. Kristiansandas, Norggas) lea Norgga ruvdnaprinseassa. Náitalan Ruvdnaprinsa Haakoniin Oslo duopmogirkus borgemánu 25. beaivvi 2001. Sus leat golbma máná: Marius Borg Høiby, Prinseassa Ingrid Alexandra ja Prinsa Sverre Magnus.


Sonja (Norgga dronnet).
Sonja (riegádan Sonja Haraldsen suoidnemánu 4. b. 1937 Oslos, Norggas) lea Norgga dronnet. Son lea náitalan dálá Ruvdnaprinsa Haraldiin Oslo duopmogirkus borgemánu 29. beaivvi 1968, ja de šattai Norgga ruvdnaprinseassa. Sudnos leat guokte máná Prinseassa Märtha Louise ja Ruvdnaprinsa Haakon Magnus.


Ingrid Alexandra (Norgga prinseassa).
Ingrid Alexandra (ođđajagimánu 21. b. 2004) lea nubbin Norgga truvnno árbenráiddus, Ruvdnaprinsa Haakona maŋis. Son lea Ruvdnaprinseassa Mette-Marit ja Ruvdnaprinsa Haakona nieida. Sus leat guokte vielja: Marius Borg Høiby ja Prinsa Sverre Magnus.


Sverre Magnus (Norgga prinsa).
Sverre Magnus (juovlamánu 3. b. 2005) lea goalmmádin árbenráiddus Norgga truvdnui, iežas oappás Prinseassa Ingrid Alexandra maŋis. Son lea Ruvdnaprinseassa Mette-Marit ja Ruvdnaprinsa Haakona gánda.


Vuonnabahta.
Vuonnabahta () lea Unjárgga suohkana hálddahusguovddáš.


Ufuohttá.
Ufuohttá () lea guovlu Nordlándda fylkkasuohkanis 27 916 ássiiguin.


Sállir.
Sállir () lea suolu Romssas Romssa fylkkas. Dat lea Norgga viđadin stuorámus suolu. Suolu lea juhkkojuvvon njealji gávpotoassái – Storelva, Kvaløysletta, Slettaelva ja Åsland. Doppe leat goitge máŋga unna giláža, dego Kattfjord, Straumsbukta ja Kvaløyvågen.
Sálliris orrot sullii 12 000 olbmo, ja doppe leat dearvvašvuođastašuvdna, REMA 1000-rámbuvra ja Eurospar-rámbuvra (Kvaløyslettas) ja Rimi-rámbuvra (Storelvas). Kvaløysletta rámbuvrraid oktavuođas lea maid bensinstašuvdna, apotehka ja poasta. Sullos leat maiddái máŋga skuvlla.
Geografiija.
Sállir lea riikka 5. stuorámus suolu, ja dan viidodat lea 736,75 km². Sullo alimus várri lea Store Blåmann, 1 044 mehtera meara bajábealde.
Johtolat.
Sállir lea ovttastuvvon Romssasullui (Tromsøya) Sandnessundbruain, ja Ránežii (Ringvassøya) Kvalsundtunnelen-tuneallain. Sállira ja Håkøya gaskkas lea maiddái Håkøybrua-šaldi. Sullo oarjjábealde lea Sommarøya, ja dohko manná maid šaldi man namma lea Sommarøybrua. Doppe lea maiddái šaldi viidasit Hillesøyai.
Sálliris lea maiddái tunealla nannámii. Ryatunnelen huksejuvvui jagis 2011 ja manná Straumsfjordena vuolde.
Romssa fylkkajohtolaga busset vudjet maiddái Sállirii, ja áibbas šalddi lahka lea Kvaløysletta terminal, sullo stuorámus bussebisananbáiki.


Sážža.
Sážža () lea suolu Romssa fylkkasuohkanis. Sážža lea maid Norgga nubbi stuorimus suolu.


Iinnasuolu.
Iinnasuolu vai Idna () lea suolu Romssa fylkkasuohkanis. Iinnasuolu lea maid Norgga stuorimus suolu.


Viestterálas.
Viestterálas (,) lea suologuovlu Nordlándda fylkkasuohkanis 30 059 ássiiguin.


Lodegat.
Lodegat () lea suohkan Nordlándda fylkkasuohkanis.


Juovlavuotna.
Juovlavuotna () lea keailu Deanuvuonas, Deanus.


Árdni.
Árdni () lea suolu Skiervvá suohkanis, Romssa fylkkasuohkanis. Árdni lea maid Norgga 15. stuorimus suolu.


Ladnesuolu.
Ladnesuolu () lea suolu Álaheajus Finnmárkkus.


Nihkkel.
mini
Nihkkel lea gávpot Davvi-Ruoššas. Doppe orrot sullii 19 000 olbmo.


Njuohttejávri.
Njuohttejávri lea stuorra jávri Guoládatnjárggas, Davvi-Ruoššas.


Gieldasuolu.
Gieldasuolu lea unna suolu Barentsábis, Davvi-Ruoššas.


Árbordi.
Árbordi (;) lea suohkan Nordlándda fylkkasuohkanis.


Billávuotna.
Billávuotna () lea keailu Porsáŋgguvuonas, Porsáŋggus.


Málatvuotna.
Málatvuotna lea vuotna Romssa fylkkasuohkanis.


German Titov.
German Stepanovič Titov (, čakčamánu 11. b. 1935 – čakčamánu 20. b. 2000) lei sovjehtalaš kosmonávta ja njealját olmmoš gomuvuođas. Titov lei eret Verhneje Žilinos, Altais ja váccii Stalingrada soalddáhiid girdinskuvllas. Maŋŋá go son válbmanii soahtegirdin, son válljejuvvui kosmonávtaprográmmii jagis 1960 ja Vostok 2 -ávusgirdimii, mii vulggii gomuvuhtii borgemánus 1962.


Frida Kahlo.
"Frida Kahlo ja Diego Rivera"
Frida Kahlo de Rivera (suoidnemánu 6. 1907 - suoidnemánu 13. 1954) lei meksikolaš dáiddár.
Kahlo


Ian Fleming.
Ian Lancaster Fleming (miessemánu 28. 1908 – borgemánu 12. 1964) lei englándalaš girječálli. Son lea dovddus "James Bond" -románain.
Fleming riegádii Mayfairis, Londonis mátkičálli Peter Fleminga uhcavielljan. Su váhnemiiddis leigga Valentine Fleming, gii gahčai vuosttaš máilmmisoađis ja Evelyn St. Croix Rose Fleming. Su isidis jápmima maŋŋel Fleminga eatni árbii su stuorra opmodaga. Ian Fleminga áddjá lei rikkis skotlándalaš baŋkiira Robert Fleming.
Neavttár Christopher Lee lea Flemingin fuolki. Fleming háliidii Lee vuosttaš Bond-filbmii Dr. No:n, muhto Joseph Wiseman oaččui rolla. Lee loaiddastii Bond-filmmis The Man with the Golden Gun easka jagis 1974.


Albert Küchler.
Albert Küchler (miessemánu 2. 1803 - guovvamánu 16. 1886) lei dánskalaš dáiddár.


Livlánda.
Livlánda lei guovlu, mii lei dálá Estteeatnama ja Latvia guovllus.


Ca Mau girdišillju.
Ca Mau girdišillju () lea unna girdišiljuš, Cà Maus, Vietnamas.


Phu Cat girdišillju.
Phu Cat girdišilju ođđa terminála
Phu Cat girdišilju terminála 1
Phu Cat girdišillju () lea girdišillju, Quy Nhonas, Vietnamas.


Tuy Hoa girdišillju.
Tuy Hoa girdišillju (, ovd. Dong Tac girdišillju () lea girdišillju Tuy Hoas Vietnamas.


Jeaggemuorji.
Jeaggemuorji dahje jeaggelottemuorji vai giegajokŋa (Vaccinium oxycoccos)


Árja.
Árja lea sámi politihkalaš bellodat Norgga beale Sámis. Bellodat álgáhuvvui 2008:s ja vuosttaš jođiheaddji lei Láilá Susanne Vars. Árja ceggii listtu buot válgabirriin Sámediggeválggas 2017, ja lea okta áirras Sámedikkis. Dálá (2019) jođiheaddji lea Trond Einar Karlsen.


KDE.
KDE sahtta instalerejuvvot GNU/Linuxa ja Unix-lágan operatiivavuogádagain. KDE gávdnot sámegillii, sáhtát instalerejuvvot ja válljet sámegillii Kubuntu GNU/Linuxa distribušuvnna.
Skolelinux prošeakta álggahii davvi sámegieljorgalusaid. Norgga Sámediggi lea ruhtadan jorgaleami (Skolelinux ja KDE) ovdánahttima geassemánu 2003 rájes giita juovlamánu 2004 rádjái.
Wubi 11.10 lea almmustahttit. Wubi birgekeahttá instalerejuvvo ja váldit eret juste dego Windows prográmmait. Kubuntu gávdnot sámegillii.


Drake.
Aubrey Drake Graham (r. golggotmánu 24. b. 1986 Torontos, Ontarios, Kanádas) lea kanádalaš lávlu ja neavttár.
Karriera.
Drake šattai dovddusin go nevttii Jimmy Brooks nammasaš karakteara TV-ráiddus Degrassi: The Next Generation. Geassemánus 2009 čálii šiehtadusa skearrofitnodagain Young Money Entertainment. 2010 Drake almmuhii iežas vuosttaš albuma "Thank Me Later", mii šattai bivnnut ja olahii vuosttaš saji Billboard 200 listtus. Albuma vuosttaš singel "Over" ilmmai njukčamánu 9. beaivve ja olahii 14. saji Billboard Hot 100 listtus.
2011 skábmamánu 15. beaivve Drake almmuhii iežas nuppi album "Take Care". Album oažžui rámi go earret eará árvvus adnojuvvon Pitchfork Media rámidii dan ja attii 8,6/10.
Gáldut.
Drake


Antonello da Messina.
Antonello di Giovanni di Antonio (1430 - guovvamánnu 1479) lei dovddus Itálialaš dáiddár.


Johan Christoffer Boklund.
Johan Christoffer Boklund (suoidnemánu 15. 1817 - juovlamánu 9. 1882) lei ruoŧŧelaš dáiddár.


N.C. Wyeth.
Newell Convers Wyeth (golggotmánu 22. b. 1882 - golggotmánu 19. b. 1945) lei amerihkálaš dáiddár.


Andrew Wyeth.
Andrew Newell Wyeth (suoidnemánu 12. b. 1917 – ođđajagimánu 16. b. 2009) lei amerihkálaš dáiddár.


Domenico di Bartolo.
Domenico di Bartolo (1400/1404 - 1445/1447) lei dovddus itálialaš dáiddár.


Pedro Almodóvar.
Pedro Almodóvar Caballero (r. čakčamánu 24. b. 1949 Calzada de Calatrava, Ciudad Real eanangoddi, Spánia) lea spánialaš filbmadahkki ja giehtačálli.


Mari Kiviniemi.
Mari Johanna Kiviniemi (r. čakčamánu 27. b. 1968 Seinäjokis) lea Guovddaš bellodaga jođiheaddji. Son lei Suoma stáhtaministtar jagiin 2010-2011.


Thomas Eakins.
Thomas Cowperthwait Eakins (suoidnemánu 25. 1844 - geassemánu 25. 1916) lei amerihkálaš dáiddár.
Liŋkkat.
Eakins


Eadni Teresa.
Eadni Teresa, rivttes namain Agnes Gonxha Bojaxhiu, katolihkalaš girku mielde Teresa Calcuttalaš (borgemánu 26. b. 1910 Skopje, Osmana váldegoddi – čakčamánu 5. b. 1997 Calcutta, Intia) lei máilmmi beakkán romákatolalaš nonná, etnihkalaš duogážis Makedonia albánialaš. Son vuođđudii "Ráhkisvuođa miššuvdnaoappážat" –nammasaš njuolggaduslávdegotti, man barggu birra Calcutta gefiid siste raporterejuvvui viidásit.
Eadni Teresa oaččui eatnatlohkosaš fuomášančájáhusaid barggustis, ja sutnje mieđihuvvui Nobela ráfibálkkašupmi jagi 1979. Jagi 2003 katolihkalaš girku celkkii eadni Teresa ávdugassan. Jagi 2007 celkojuvvojedje priváhtareivvet, main áŧestuvvon eadni Teresa čálii, ahte son ii dovdan Ipmila luhtteorruma.
Árra eallima áigodagat.
Eadni Teresa riegádii katolihkalaš albánialaš bearrašii Skopjes, Makedonia eanagottis (dáláš Davvi-Makedonia), dološ Osmanaid váldegottis 26. borgemánu 1910. Gástadilálašvuođas, mii dollojuvvui čuovvovaš beaivvi, son oaččui nama Agnes Gonxha Bojaxhiu.
Eadni Teresa ieš ii hállán menddo dávjá mánnávuođastis. Sivvan dasa daddjojuvvui dat, ahte son ii jur ollenge háliidan deattuhit iežas. Eadni Teresa árra eallimis lea dieđus unnán, ja ovdamearkka dihte su riegádanáigige lea almmuhuvvon dávjá boastut. Máŋga iešguđetlágán gáldu, juoba eadni Teresa iežas njuolggaduslávdegotti nammagirji, máinnašit riegádanbeaivin borgemánu 27. beaivvi, vaikke duohtavuođa mielde dat lei gástabeaivi ja eadni Teresa lei riegádan ovddit beaivvi. Goittotge dalle, go eadni Teresa mieđihii hállat su árra jagiin, son muitalii, ahte su eallin lei leamaš harmonalaš. Son deattuhii “čihkosis ellojuvvon, dábálaš eallima” mearkkašumi ja veardidii dan Jesusa golmmalogijahkásaš jávohisvuhtii ovdal su almmolaš doaimma álggaheami.
Eadni Teresa mánnávuođa jagit ledje politihkalaččat stáđismeahttun áigi, dasgo su riegádanjagis 1910 álggii Albánia vuosttás álbmotloktaneapmi. Jagi 1912 álggii vuosttaš Balkana soahti, ja 28. skábmamánu 1912 Albánia celkojuvvui iešmearrideaddjin. Bearraša áhčči Nikola Bojaxhiu guottihii Albánia iehčanasvuođa, ja oassálasttii maŋŋelis vuosttaš máilmmisoađi maŋŋil dahkkojuvvon plánaide, maid ulbmilin lei čatnat albánialaš majoritehtalaš Kosovoi oassin Albánia. Jagi 1919 son mátkkoštiige politihkalaš čoahkkimii, mii dollojuvvui Belgradas, ja gos son máhcai nu buohccin, ahte lei lahka jámi, ja jámii njealljelogivihtta –jahkásažžan. Loahpalaš jápminsiva ii váldojuvvon geaži, vaikke oassi su oapmahaččain ja doaktáriin lei dan mielas, ahte son lei mirkkohuvvon politihkalaš áššiid dihte.
Eadni Teresa bearaš lei hui kristtalaš. Ollesolmmožin eadni Teresa jievžžadiige dávjá jurdda: “Bearaš, mii rohkadallá, bissu čoahkis”. Bojaxhiu sohka lei leamaš katolihkalaš juo sohkabuolvvaid čađa, ja osku oidnui čielgasit maiddái bearraša eallimis: sii dolle juohke eahkeda rohkadallan bottu ovttas ja oassálastte baikkalaččat katolihkalaš girku doaimmaide. Katolihkalaš Bojaxhiu bearaš gullui minoritehtii, danin go Serbias stuorra oassi olbmuin ledje ortodoksat. Albánias fas váldooassi olbmuin ledje dán áiggi mielde muslimat, ja katolalaččaid ossodat populašuvnnas lei vuollel logi proseantta. Dat katolalaččat dolle váldotempelin skopjelaš girku, man doibmii maiddái eadni Teresa bearaš oassálasttii.
Vuoiŋŋalaš bovdejupmi.
Eadni Teresas lei leamaš juo nuorran miella doaibmat girku doaimmas, ja juo guovttenuppelotjahkásažžan sus orui, ahte son lea ožžon bovdejumi vuoiŋŋalaš eallima varas. Son ieš logai, ahte dat ii lean makkárge badjelunddolaš dahje profehtalaš oainnáhus. Maŋŋelis son maid celkkii: “Dat lea priváhta ášši. Dat ii lean oainnáhus. In leat goassige oainnán oainnáhusaid“.
Bearraša eadni lei goittotge fuolas nieiddas dearvvašvuođadilis, dasgo eadni Teresas ledje heajos geahppát ja kronihkalaš gosahat. Guđa jagi áiggi eadni Teresa smiehtai bovdejumistis, ja su ieža sániid mielde son muhtumin eahpidii dan. Son fuomášii bovdejumis Čáhppes Vári tempelis, mii lei lahka Skopje ja doppe son rohkadalai Letnice Madonna kapeallas. Eahpádusaidasas son oaččui veahki báikkálaš jesuihttabáhpas, gii oahpistii nuorra olbmuid sihke vuoiŋŋalaš ja dieđalaš áššiin. Sus eadni Teresa oaččui maid gullat jesuihttaid vuolggahusbarggus ja poava Pius XI čállosiin, main lea leamaš váikkuhus dasa, ahte olbmot leat álgán beroštuvvat vuolggahusbarggus. Eadni Teresa lei áiggun vuolgit buorredagolašvuođapublikašuvdnai Afrihkkái, muhto reivvet, maid ledje vuolggahuspublikašuvdna bargit čállán Indias, oaččui eadni Teresa nuppelágán jurdagiidda. Vaikke vuoiŋŋalaš eallin lei dehálaš nuorra eadni Teresai, sus ledje earálágánge bargoplánat. Son ovdamearkka dihte niegadii musihkkara dahje čálli ámmáha, ja su guokte artihkkala almmustahttojuvvojedje báikkálaš aviissas. Su eallingeardi čálli Kathryn Spink lea maiddái fuomášahttán, ahte go eadni Teresa lei hui eahccin su mánnávuođa bearrašii, son sáhtii maiddái niegadit iežas bearraša ja mánáid. Maŋŋelis, golggotmánus jagi 1981, eadni Teresa vástidii austrálialaš doaimmaheaddji jearaldahkii dan birra, ahte leigo son goassige háliidan iežas máná: “Lunddolaččat, lunddolaččat, dieđusge. Mii gártat addit oaffara. Dat lea min skeaŋka Ipmilii”.
Maŋŋelis eadni Teresa muitalii, ahte su ruoktu lei leamaš lihkolaš, iige dat, ahte sus bođii nonná, lean álki. Son vulggii ruovttus 18-jahkásažžan, manai katolihkalaš girkui ja searvvai Dublinis oappáide, geat doibme Loretos, iige son šat deaivvadan eatnis iige oappás.
Indias.
Dublinis eadni Teresa orui dušše guokte vahkku. Duon áiggi son oahpahalai eŋgelasgiela, maid son ii máhttán vel ollege. Vuoiŋŋalaš oahpahusa son oččošii eŋgelasgillii.
Juovlamánus jagi 1928 eadni Teresa vulggii borjjastit India guvlui. Mátkkis son válljii ođđa nama Teresa. Gázzi, mii lei mannamin Indiai, orui juovllaid áiggi dámppas. Eatni Teresa buot stuorámus moraš, mátkereivve mielde, lei dat, ahte dámppas ii lean katolihkalaš páhpa, gii livččii sáhtán doaimmahit meassu. Páhpa bođii fárrui maŋŋelis Colombos.
Indiai eadni Teresa jovddii jagi 1929. Noviisaáiggis, oabbá Teresan, son álggahii badjel guovtti kilomehtera allodagas Himalajas, mii lei Darjeeling gávpogis. Seamma áiggi oabbá Marie Therese, gii barggai Indias, muittašii oappá Teresa “stuorra mánnán, gii lei somá olggosoaidnit ja fihtolaš, dievva duhkoraddanmiela”. Dan lassin son muitalii: Son ii duoid beivviid áiggi máhttán eŋgelasgiela bures, muhto hirbmat jođánit son ohppii dan lasi. Son lei álo maiddái garas bargat bargguid. Hirbmat garra bargguid. Juo nuorra nonnán son lei hui liekkus ja ustitlaš.
Eadni Teresa attii vuosttaš, dalle vel gaskaboddasaččat, nonnálobiid miessemánu 24. beaivvi jagi 1931. Dan maŋŋá son álggahii oahpahusbarggu Koreto kloasttarskuvlas, mii lei Darjeelingis ja man lassin son barggai oanehis áiggi maiddái buohccestašuvnnas ja veahkehii dikšunbargoveaga. Duon áiggi son gárttai guoskkahussii geafes ja buohcci olbmuiguin.
Eadni Teresa barggai measta guoktelogi jagi oahpaheaddjin Calcuttas nonnákloastara skuvlas. Son oahpahii álggus eanadieđu ja maŋŋit historjjá, vaikke sus váilui hámálaš gelbbolašvuođa guktuin ávdnasiin. Oahpahettiinis Bassi Maria logahagas, mas vuosttaš oahpahusgiella lei bengal ja nubbi eŋgelašgiella, eadni Teresa oaččui gohčodannama “Bengala Teresa”. Oahpahussajit ledje hirbmat fuones dilis, ja dan báikki oaidnán, mas oahppit ođđe ja borre, eadni Teresa govahalai dan ja logai, ahte duot báiki lea “dievva áŧestusa” ja lea veadjemeahttun oaidnit bahát geafesvuođa. Seamma báikkis oahppit gohčodišgohte eadni Teresa vuosttaš háve “Ma”, Eadni.
Miessemánu 24. beaivvi jagi 1937 eadni Teresa attii eallinagi nonnálobi, man maŋŋá son ii šat gohčoduvvon oabbán, muhto eadni Teresan.
Nubbi máilmmisoahti heajudii Calcutta ja India diliid ovddežis. Stuorra-Británnia mielde Indiage šattai soahtái, mas bođii nealggiheahti jagi 1943. Miljovdna olbmo jápme, ja issoras báhtareaddjijoavkkut geahččaledje gávdnat vugiid,mainna birgejit dakkár gávpogiin nugo Calcutta lei. Seamma áiggi eadni Teresas bođii mauretánialaš nonná čuovvu ja seammás Bassi Anna Nieiddat – nammasaš servoša jođiheaddji. Sutnje addojuvvui mearrádus, man mielde oahpahus fertii joatkašuvvat seamma láhkái go ovdalge fuolatkeahttá nuppástuvvan dilis. Eadni Teresa čálii fargga eadnásis ja muitalii ođđa sajistis, masa su eadni vástidii: “Ráhkes mánná, ale vajálduhtte, ahte leat vuolggán Indiai gefiid dihte.”
Ođđa bovdehus.
Čakčamánu 10. beaivvi jagi 1946 eadni Teresa oaččui ieža sániid mielde ”bovdehusa bovdehusa siste” togas, dalle go lei mannamin Darjeelingii. Son ii jur ollenge hállan vásáhusas, maid son lea ožžon su eallima áiggi, muhto ovtta jearahallamis son celkkii: ”Mun fertii guođđit kloastara ja veahkehit gefiid, nu ahte ealán sin gaskkas. Dat lei mearrádus. Juos in livččen jeagadan dan, mu osku livččii moallanan”.
Eadni Teresa oahpahišgođii mánáid, ja fargga son oaččui čuovvuid, main joavkkus ledje ovddeš nonnáid skuvllaid oahppit. Jagi 1950 poava dovddastii "Ráhkisvuođa miššuvdnaoappážiid" virggálaš njuolggaduslávdegoddin.
Jagi 1952 Calcuttai vuođđuduvvui vuosttaš dikšoruoktu gefiide. "Ráhkisvuođa miššuvdnaoappážat" šaddet beakkánan das, ahte sii dárbu mielde vaikke gurbo dikšoruktoseaset olbmuid, geat ledje hilgojuvvon gáhtii ja geat ledje juo menddo hedjosat vázzit. Jagi 1963 eadni Teresa vuođđudii njuolggaduslávdegotti, mii lei oaivvilduvvon almmáiolbmuide, "Ráhkisvuođa miššuvdnavieljažat". Dikšunruovttudoaibma álggii viidánit johtilit Calcutta olggobeallái ja logijagi 1960 beallemuttus India olggobeallái. Ráhkisvuođa miššuvdnaoappážat ožžo vehkkiid ja doarjuid birra máilmmi.
Máilmmiviidosaš beakkálmasvuohta.
Modearna joavkodieđihangaskoamit ledje dehálaččat eadni Teresa publikašuvdnai, dasgo daid bokte son dovdojuvvui ja fuomášahttojuvvui máilmmiviidosaččat. Leage árvaluvvon, ahte joavkodieđihangaskomiid haga su publikašuvdna livččii ollen dušše beare Indiai ja gárggiiduvvon mihá hihtáseappot go duođai geavai.
Mr. Kushwant Singh artihkal lea rievdan olbmuid jurddašanvuogi mu guovdu. Fuomášan čielggašit erohusa: dalle go mii máinnašuvvojit, eahpeoskkut ja imašteamit eai šat šadde. Buot olbmot čájehit árkkálmastinvuođa ja árvvu. Dat lea duođai somá”.
Jagi 1970 eadni Teresa šattai riikkaidgaskasaččat beakkánan, masa váikkuhii jagi 1996 BBC buvttihuvvon dokumeantafilbma Something Beatiful for God ja seammanammasaš girji jagi 1971. Filmmas eadni Teresa vástádalai ovdalgihtii plánejuvvon gažaldagaide ja hálai ollu Ipmila birra. Geahččit váikkuhuvvojedje eadni Teresa barggus TV- ovdanloaiddasteami dihte nu, ahte sii skeŋke ollu ruđa ja dan lassin Eadni Teresa oaččui ain eambbo beakkálmasvuođa.
Riikkaidgaskasaš beakkálmasvuohta attii eadni Teresai vejolašvuođa sirdit jurdagiiddis ja ulbmiliiddis máŋgga olbmuide. Máilmmiviidosaš beakkálmasvuođa olmmožin son deaivvadii máŋggaid stáhtaid dehálaš njunušolbmuid, dego ovdamearkka dihte Amerihká presideantta. Dan lassin ovdamearkka dihte poava doarjališgođii su.
Eadni Teresa eallinfilosofiija.
Kathryn Spink lea dahkan eadni Teresas áidna eallingearddi, maid eadni Teresa ieš lea dohkkehan. Dan mielde eadni Teresa ii hálidan, ahte son loktojuvvošii eará olbmuid bajábeallái. Son balai das, ahte olbmot rámidivčče su dušše dan dihte, ahte sii luomusmuvašedje ieža ovdasvástádusain. “Bassivuohta ii leat dušše moadde hárve olbmuid ovdavuoigatvuohta. Dat lea du seamma bures go muge geatnegasvuohta”. Son lea maid dadjan, ahte “máilmmis leat geafit dan dihte, ahte mun ja don ean leat addán doarvái”.
Eadni Teresa lea dadjan, ahte “eallin lea buot divraseamos skeaŋkka, maid Ipmil lea addán”. Dan lassin son muitalii: ”Juohke olmmoš lea munnje Kristus, ja dasgo lea dušše okta Kristus, dat olmmoš, geainna guđege bottus deaivvadan, lea munnje áidna olmmoš máilmmis”.
Eadni Teresa ideologiijai gulai maiddái abortta ja náittosearuid vuostálastin. Dalle go son lei jagi 1992 Irlánddas hállamin, son logai: "Dahkot garra mearrádusa, ahte ii oktage mánná dán čáppa Irlánda riikkas livčče ii-doaivvuhuvvon. Loahpahehkot Niidii, gii ráhkista Irlándda nu ollu, ahte dán riikkas ii šat dahkkojuvvoše ii oktage aborta. Loahpahehkot, ahte dáppe ii šat dáhpáhuvaše ii oktage náittosearru".
Čiekŋalis oskkukriisa.
Jagi 2007 almmustahttojuvvui girji, mii muitalii eadni Teresa áŧestusaid ja eahpádusaid birra ”"Mother Teresa: Come Be My Light"” (sámegillii: ”Eadni Teresa: Boađe čuovganan”). Girji doallá sisttis reivviid, mat leat 66 jagi áiggi čállojuvvon rihpaáhčiide ja ovdaolbmuide. Eadni Teresa publikašuvdna, masa gievrras oskkolaš vásáhusat su movttiidahtte, álggii logijagi 1940 Calcuttas. Muhtun bottus son vásihii, ahte Kristus ieš gohčui su bálvalit buot geafimus olbmuid gaskkas.
Dan maŋŋá go eadni Teresa álggii bargat gefiiguin, su oskkueallin nuppástuvai. Oskkolaš vásáhusat nohke ja Ipmila sadjái bođii dušše jaskesvuohta. Reivviinis son čálii “goikkisvuođas, sevdnjesvuođas, guorusvuođas ja gillámušas”, mat ledje su siste. Son veardidii su vásáhusa helvehii, ja muhtumin son eahpidii almmi ja juoba Ipmila eksisteanssa. Eadni Teresa lei diđolaš das, ahte almmolaš ja siskkáldas persovdnagovva ledje ruossalassii. Son čálii, ahte modji lei máska, mii gokčá visot.
Buorredagolašvuođaorganisašuvnna, man eadni Teresa lea vuođđudan, ovddasteaddjit ja eadni Teresa bargit eai diehtán su áŧestusain ja eahpádusain. Son lei doivon, ahte su priváhta reivvet boalddášedje, dasgo daid almmustahttin “šattašii jurdagiid Jesusas su alccesis”. Reivviid almmustahttin gulai goittotge katolihkalaš girku dutkamušprojektii, nu ahte gažaldagas ii lean dakkár iktingirji, mii vikkašii vuolleárvosašvuhtii. Reivviid olggosaddi pastor Brian Kolodiejchuk lei eadni Teresa ovddeš bargoskibir.
Kritihkka.
"(Indiat rationálajurddašeddjiid servviid njunuščálli Sanal Edamaruku)."
Logijagi 1990 eadni Teresas almmustahttojuvvui guokte iktingirjji: Chirstpher Hitchens "The Missionary Postition" ja Aroup Chatterjee "Mother Teresa: The final Verdict". Girjjiin son láitojuvvo earret eará vuoidamis, gefiid dálkkasdieđalaččat oalle fuones dásis ja buorre oktavuođain iešguđetlágán riikkaid diktáhtoriiguin, dego Haiti diktáhtor Jean-Claude Duvalieriin.
Chatterjee ovdamearkka dihte muitala, ehte eadni Teresa organisašuvnnas ii leat buohcceviessu Calcuttas iige oba addojuvvo borramušveahkkige gefiide. Su mielde organisašuvnna doaibma rádjašuvva eanaš dasa, ahte doallá bájas sáhtašeapmiruovttu gefiide. Sáhtešeapmiruovttusge eai leat doavttir, ovttagearddigeavahan nálut eaige liikkaide galbmalatnja. Chatterjee maiddái govvida sáhtešeapmiruovttu bohcciid divššu fuotnin ja nágge, ahte jámes olbmuid gasttášedje fuolakeahttá sin iežas dáhttu ja das, man oskku sii dovddastedje. Jagi 1994 dálkkasdieđalaš áigečállaga "The Lancet "doaimmaheaddji muitalii, ahte eadni Teresa klinihkain eai lean rávvagat dasa, mo buohcci ja buorránmeahttun olbmuid sáhtášii dovdat ja earuhit guhtet guoimmisteaset. Indialaš Sanal Edamaruku lea fas muitalan, ahte vaikke eadni Teresa buohcceviesus dikšojuvvojit buohccit, geat buhcet njoammudávddaid, doppe ii giddejuvvo makkárge fuomášumi buhtisvuhtii. Nálut geavahuvvojit máŋga geardde beaivvis iige bávččasdálkkas jur ollege lea anus.
Dan lassin Chatterjee girjjis kritiserejuvvo ruhtaváraid geavahus, mat leat eadni Teresai addojuvvon. Dikšobiergasat, mat leat ožžon organisašuvnnas, eai geavahuvvo riekta dahje dat vuvdojuvvojit, ja buohccebiillaid publikašuvdnan lea dušše finahahttit nonnáid gávpogis. Skeŋkonváriid geavahuvvojit eanaš oskkolaš publikašuvdnai- nugo páhpaid skuvlejupmái – iige gefiid veahkeheapmái. Bill Cooke, gii lea árvvoštallan Chatterjee girjji, doalláge dan gova, mii lea eadni Teresas oarjeriikkain, propagánda buktagiin. Su veahkkebarggu ulbmil lei eanaš sieluid bestojupmi, ii gefiid buorráneapmi ja dikšu. Dán oktavuođas lea maiddái muitojuvvon eadni Teresa cealkagis:” Mii eat leat buohccedivššut, mii eat leat doaktárat, mii eat leat sosiálabargit. Mii leat oskkolaččat, mii leat oskkolaččat, mii leat oskkolaččat.
Chatterjee lea maid fuomášahttán, ahte dat govva Calcuttas, maid eadni Teresa dorjojuvvon dieđáhusgaskaoamit leat addán, lea ádján turisttaid ja dolvon gávpogii fuones beaggima. Su mielde turistadietnasat ja investeremat livčče massojuvvon dáid doaimmaid dihte oktiibuot 4,5 miljárdda dollára. Chatterjee lea maiddái fuomášahttán, ahte skeaŋkahušat, maid eadni Teresa lea ožžon, leat unnidan eará veahkkeorganisašuvnnaid, mat lea ain vel beaktileappot ja aktiivvaleappot go Ráhkisvuođa miššuvdnaoappážat, ožžojuvvon skeŋkonváriid.
Nubbi beakkán kritihkar Christopher Hitchens, gii lea árvvoštallan eadni Teresa, almmustahtii kritihkalaš girjji juo eadni Teresa eallináiggis jagi 1995. Girjjistis Hitchens earret eará kritisere dan, ahte eadni Teresa ii jur ollege biehtadan skeaŋkahušaid, fuolakeahttá das, geas son daid oaččui. Son ovdanbuktá Claude Duvalier, gii lea okto ráđđen Haiti, ja máinnaša fitnodatolbmuid joavkku, geat leat “seahkánan eahpidahtti doaimmaide”. Amerihkkálaš Penn & Teller – televišuvdnaráiddu oasis Holier than Thou gieđahallojuvvui kritihkalaččat eadni Teresa, Dalai-lama ja Mahatma Gandhi. Oasis giddejuvvui fuomášumi maiddái Hitchens máinnašuvvon Jean-Claude skeaŋkahušaide. Prográmma jođihuvvon Penn & Teller – diiddastallibára mielde skeaŋkahušat livčče ferten geavahuvvot ovdal Haiti gefiid veahkeheapmái go doalvut daid guhkás olgoriikkaide Calcuttai.
Go eadni Teresa lea kritiserejuvvon, de lea maiddái fuomášuvvon, ahte ii son lea rivttes mielde viggan unnidit ráhkaduslaš geafesvuođa. Son buoret heajudii dan čavges konservatiivvalaš oaiviliiddisguin, dego nu, ahte son vuostálasttii riegádanlogu heivehallama.
Edamaruku, nugo Chatterjeege mielas, eadni Teresas váikkuhii negatiivvalaččat Calcutta beaggimii. Ruhtaváriid geavaheamis son dadjá: "Masa buot dat ruhta lea mannan?" Ii goittotge dakkár olbmuid dili buorráneapmái, geasa dat leat dárkkuhuvvon. Nonnát sáhtte addit sidjiide tallearkka dievva mállása ja muhtumat, geat gillájedje dávddain ja vánis, ožžo suoji ja fuolahusa. Máilmmi rikkášeamoš njuolggaduslávdegoddi ii leat hui addálas, dasgo dat hálida oahpahit geafesvuođa ávdugasvuođa. “Gefiid gillámuš lea hui čáppis, dat čájánas vártnuhisvuođas ja gillámuša rámohallanvuođas veahkeha máilmmi sakka, dadjá eadni Teresa. Galggašiigo dán iešlágan miljárdeaddji oahpahusas leat giittolaš?”.


Lintula kloasttar.
Kloastara dálá jođiheaddji, igumenia, lea eadni Marina.
Lintula kloasttar riegádii, go suollemasráđđeaddi F. P. Neronov skeŋkii jagi 1894 eanandálu kloastara vuođđudeami várás Gárjila gutkos Kivennapa suohkanis Lintula gilis. Aitosaččat dát nissonkloastara álgomuddu, Lintula Bassi Golmmaoktasašvuođa nissonsearvvuš, vuođđuduvvui čuovvovaš jagi. Das maŋŋel namma rievddai kloasttarin. Nama Lintula kloasttar oaččui lagas gilis ja jogas.
Vuođđudeapmi.
Vuođđudeapmi ii lean álki, dasgo Suomas lei ain fámus Ruoŧa válddi áigásaš láhkaásaheapmi, mii máŋgga láhkai geahččalii dorvvastit luteralaš girku sajádaga áidna stáhtaoskkoldahkan. Maiddái guovlu, gosa kloastara plánejedje, lei eanaš luteralaš. Buot váttisvuođain fuolakeahttá kloasttar vuođđuduvvui Bassi Synoda mearrádusain ja keaisárlaš majestehta guorrasemiin geasset 1895.
Vuosttas gilvvohallit Lintulai bohte eará kloastariin, earret eará Penza kuvernameanttas Mokša gávpogis, muhto maiddái eará guovlluin Ruoššas. Jahkečuođi álggus eallin kloastaris lei vuollegaš ja dievva barggu. Maiddái siskkáldas ruossalasvuođat ja fuones ekonomalaš dilli hehttejedje eallima.
Jahkečuođi álgomuttus áššiid seaguhedje dasa lassin stáhtaválddi ruoššaidahttinviggamušat, maidda girku ja kloasttar fertejedje váldit oasi earret eará vuođđudemiin ruošša skuvllaid suopmelaš mánáide.
Kloasttar iehčanas Suomas.
Go Suopma šattai iehčanassan oktavuođat Ruošša girkui boatkanedje ja Suoma ortodoksalaš girku nationaliserejuvvui. Dán oktavuođas ruošša skuvllat heaittihuvvojedje. Vuosttas máilmmisoahti, Ruošša revolušuvdna ja Suoma jagi 1918 siskkáldas soahti hehttejedje Lintula doaimmaid ja buktet mielddis ain muhtumin juoba nealggiheađi. Kloastaris lei oappáid lassin oarbbessiida. Nonnáid riikkavulošvuohta dagahii váttisvuođaid. Measta buohkain lei Ruošša riikkavulošvuohta. Sii galge oažžut oahpahusministeriijas lobi orrut kloastaris. Skuvlla maŋŋá maiddái oarbbessiida heaittihuvvui ja huksehus rievdaduvvui mátkeruoktun.
Kloasttar nággárušai sitkadit ja lihkostuvai dorvvastit kloastara eallima joatkašuvvama, muhto skábmamánus 1939 álggii dálvesoahti, mii botkii buot plánaid.
Eváhkku.
Oktiibuot 47 olbmo fertejedje vuolgit kloastaris eváhkkui ovdal dálvesoađi. Stuorámus oassi váccii golggotmánus kloastaris Terijokii ja doppe mátkkoštii togain Joroinen gieldda Maavesi gillái. Eváhkut gádde vuolgit eret dušše veháš áigái, muhto nuppe láhkai geavai. Buot sin dávviriin seaillui dušše Jerusalema Ipmilaeatni ikona, man okta nonná lei maŋimuš bottus ožžon fárrui. Dán ikonamálles šattai das maŋŋel Helssega ortodoksalaš girku nammaikona, man skeŋkejit omd. buohkaide, geat leat vihahuvvon náitosii searvegottis.
Maavesis nonnáide adde orohaga sierra dáluin. Doaivu máhccamis Kivennapai elii garrasit juohkehačča mielas. Dálvesoađi álgomuttus stuorra oassi kloastara huksehusain duššai ja joatkkasoađi maŋŋá ožžo loahpalaččat vajáldahttit máhccama ruovttoluotta.
Máŋggaid muttuid maŋŋá jagi 1945 oappát oste Hackman & Co eanadálu Heinävesi gieldda Koskijärvi gilis. Ođđajagimánus 1946 nonnát fárrejedje ođđa ruoktoseaset Palokkii.
Heinävesi Palokkis.
Lintula kloasttar lea doaibman Heinävesis jagi 1946 rájes boatkkaheamet. Lagas Valamo kloasttar fuoláhii oappáid vuoiŋŋalaš dárbbuin ja maiddái máŋggain geavatlaš áššiin barge ovttas. Ledjehan maiddái Valamo muŋkkat eanaš ruoššagielagat.
34 oappás, geat fárrejedje Palokkii, eanaš ledje ruoššat, muhto joavkkus ledje maiddái ukrainalaččat, gárjillaččat ja juoba okta esttelaš. Hárvásat sis máhtte suomagiela.
Kloasttar suomaiduvvá.
Ođđa earkebismma ja vehážiid mielde kloastarii boahtán suopmelaččaid mielde Lintula álggii suomaiduvvat 1960-logus. Jagi 1973 kloasttar oaččui ođđa girku, muhto sis ledje máŋgii váttisvuođat oažžut báhpaid doallat ipmilbálválusaid. 1970 ja 1980-loguin kloastarii bohte ođđa oappát ja kloasttareallin ealáskii sihke Lintulas ja Valamos.
Kloasttar oaččui boađuid ja ealáhusa álggus eanandoalus ja muhtin veardde turismmas. Borramuša ektui ledje eanaš iešbirgejeaddjit álo gitta 1970-logu álgomuttu rádjái.
Ođđasishuksema áigi.
Čakčat 1966 gárvvásmuvai boares gárdima láhkosii kloastara ássanhuksehus, man máŋggat sierra olbmot ja servošat ledje ovttasbarggus ruhtten ja huksen. Lintula kloastara girku, man guhká ledje vuordán ja sávvan, gárvvásmuvai čakčat 1973. Girku plánii arkiteakta Vilho Suonmaa. Girku basuhuvvui Basse Golmmaoktasašvuhtii, dego earáge Lintula girkut. Petros Sasaki lea málen girku áltárikona Ipmilaeatni Einnosmearkka nappo "orantti"-ikona. Dat lea Suoma stuorámus dakkár ikona.
Čakčat 1988 gárvvásmuvai ásodaga láhkosii huksehus, man vuollegearddis lea ginttalfabrihkka, dan rádju ja eará fuolahanlanjat. Dan loavttas lea stuorra mátkemuitobuvda. 1990-logu álggus oappáid ásodat viiddiduvvui ja boares oassi vuođđodivvojuvvui.
Álggus oappáid hávdádedje Valamo hávdeeatnamii, muhto kloasttar oaččui ođđa hávdeeana jagi 1994. Čuovvovaš jagi hávdeeatnamii huksejedje hirsacessana, man ovdagovvan lea boares Äänisniemi málle. Cessan lea basuhuvvon Ipmilaeadnái.
Dálá áigge buot oappát leat suopmelaččat. Maŋimuš bores Lintulas boahtán nonná lei eadni igumenia Antonina, gii bođii doppe nuorra noviisan. Son jámii jagi 1998. Lintulas lei maiddái Suoma maŋimus stuorra skeemai vihahuvvon kloasttarássi, skeemanonná eadni Serafima.
Váldoealáhusat.
Go eanandoallu heaittihuvvui kloasttar galggai ohcat turismma lassin ođđa ealáhusaid bajásdoallu dorvvasteami várás. Jagi 1967 ortodoksalaš girkoráđđehus evttohii, ahte Lintulai vuođđudivčče gintalfábrihka, mii ráhkadivččii buot girkoduovvasiid olles girkogoddái. Lintula dohkkehii evttohusa. Máŋggaid muttuid maŋŋá leat beassan dasa, ahte duovvasiid dahkan ii gáibit olu bargiid ja giehtaduoji, go mašiinnat barget stuorámus oassi bargguin. Duovvasiid dahkamis olles girkogoddi dárbbuide boahtá dálá áigge sullii bealli kloastara bušeahtas.
Eanandoallu heaittihuvvui ollásit jagiin 2003–2004. Elliid leat vuovdán ja bealdduid láigohan. Muorjjit ja šaddogárddi buktagat gullet goit ain unna oassin kloastara buktagiidda.
Turisma lea dehálaš ealáhus maiddái Lintula kloastarii. Kloastaris leat iežas buvda ja muhtin idjadanbáikkit láigonláhkai. 1990-logus Lintulas leat fitnan sullii 20 000–25 000 turistta geasis.


Ortodoksalaš girku.
Ortodoksalaš girku (greikkagillii ορθός "orthos", sámegillii "riekta" ja δόξα, "doxa" "oahpaheaddji, rámideaddji") lea kristtalaš girku, masa gullá sullii 220 miljovnna guotteheaddji. Stuorámus oassi máilmmi ortodoksalaš báikkálaš girkuin leat Ruoššas, Balkan-njárggas ja Lahka-Nuorttis. Oapmet greikalaškatolalaš girku oaivvildii oktasaš katolalaš girku bysantalaš nuortasuorggi earuhussan katolalaš girku romálaškatolalaš oarjesuorggis. Tearpma greikalaškatolalaš girku eai láve šat geavahit, dasgo dasa leat Suomas 1900-logu loahpas geahččalan stáđásmahttit nuppi, nappo uniáhtagirku, mearkkašumi.
Ortodoksalaš girku ii leat seamma láhkai oktilaš go ovdamearkka dihte katolalaš girku, muhto eanet iešguđetlágan girkuid koališuvdna. Ortodoksalaš girkuid jovkui gullet aitosaš ortodoksalaš girku lassin maiddái orientála ortodoksalaš girkut ja nuortasyrialaš Nuortta apostallaš girku. Ortodoksalaš girkui gullá 15 iehčanas báikkálaš girku.
Historjá.
Ortodoksalaš girku lea iežas oainnu mielde seamma girku, man Jesus ja apostalat vuođđudedje ja mii doaimmai 300-logu rájes Roma stáhtagirkun. Stáhtagirkus ledje vihtta patriárkka viđa gávpogis: Romas, Antiokias, Aleksandrias, Jerusalemis ja Konstantinopolis (dáláš Istanbul).
Ortodoksalaš ja orientála girkuid earránišgohte 400-500-loguin, goas orientála ortodoksalaš girkut luovvanišgohte Nuorta-Roma stáhtagirku kristologalaš linjjás. Nákkus lei gažaldat erohus patriárkka Nestoriosa kristologalaš oainnu, man mielde Kristus lea sierra ipmillaš ja olmmošlaš sivdnádus, ja ortodoksalaš girkuid oainnu gaskkas, man mielde Kristus lea seamma áigge sihke Ipmil ja olmmoš. Orientála girkut dego Armenia apostallaš girku ja Egypta koptalaš girku ohppet iežaset monofysihttalaš dulkojumi, mii deattuhii Kristusa ipmilvuođa. Go Islam leavai ja Bysánta manahii guovlluid kalifáhtai, dát girkut gárte Bysántta váikkuhanbirrasa olggobeallái.
Stuorra skisma.
Jagi 1054 dáhpáhusaide kulminerejuvvon Stuorra skismmas oarjji ja nuortti báikkálaš girkut sierranedje nuppiideaset sierra dovddastangoddin nappo katolalaš girkun, man poava láide, ja nuortti ortodoksalaš girkun. Skismai váikkuhii erenomážit sierramielalašvuohta Nikaia oskkudovddastusa sátnehámiin: nu gohčoduvvon filioque-riidu. Oarjegirku lasihii oskkudovddastussii sáni (láhtengillii "Filioque" nappo "ja Bártnis") nappo dan oainnu mielde Bassi Vuoigŋa vuolgá sihke Áhčis ja Bártnis. Nuortti patriárkkat eai dohkkehan dán rievdadusa. Juo ovdal filioque-riiddu nuortta ja oarjji girkut ledje šaddan iešguđet guvlui. Teologalaš jurddašeamis ledje erohusat. Dasa lassin politihkalaš gárggiideapmi Roma váldegottis láidii iešguđetlágan oainnuide earret eará poavvaga sajádagas. Váldegotti guovddáš lei sirdásan Romas Konstantinopolii. Loahpas gealdagasat ledje nu stuorrát, ahte poavvaga legáhta ja Konstantinopoli patriárka julggaštedje nuppiidasaset girkogarrudussii 1054. Garrudusat ledje fámus jagi 1965 rádjai.
Girku leavvan.
Ortodoksalaš girku leavai Bysántta váldegotti guovllus vuolggahusbarggu mielde eanaš nuorttas. 1000-logus girku váikkuhus olii juo Uŋgarii, Polskii, Baltiai, Ukrainai, Vilges-Ruššii ja Ruššii. Go Konstantinopoli vuoittahalai jagi 1453, Ruoššas šattaige ortodoksalaš girku dáfus dehálaš guovddáš, ”goalmmát Roma”. Ruoššas ortodoksalašvuohta leavai 1700- ja 1800-loguid áigge Kiinnái, Koreai, Japánii ja Alaskai.
Ortodoksalašvuohta bođii 1700-logu loahpas Alaskai, mii dalle gulai Ruošša keaisárgoddái, ruošša vuolggahussárdnideddjiid mielde. Go Ruošša vuvdii Alaska Amerihkkái 1867 Bassi synoda vuođđudii jagi 1870 Aleuhtaid ja Alaska bismagotti, man sirde maŋŋil San Franciscoi ja mas šattai ”Aleuhtaid ja Davvi-Amerihká bismagoddi” jagi 1900.
1900-lohku.
1900-logus ortodoksalaš girku vásihii stuorra rievdadusaid: girku jávkkai measta ollásit Vehá-Ásias, Balkan guovllu girkut organiserejedje iežaset ođđa láhkai, Ruošša revolušuvdna rievddai girku sajádaga Ruoššas ja oarjemáilmmis ortodoksaid gaskii riegádii diaspora.
Ruošša ortodoksalaš girku.
Ruošša ortodoksalaš girku historjá lávkii ođđa áigodahkii, go Lenin earuhii girku stáhtas ja skuvlla girkus Ruošša jagi 1917 golggotmánu revolušuvnna maŋŋá. Álggus bolševihkat atne oskkoldaga vigiheapme diidaoskun, mii vehážiid mielde diehtaga ovdánettiin jávkkašii. Jagi 1921 doaladupmi goit rievddai, ja bellodat válddii geavahussii ođđa ”dáistaleaddji ateismma” ja ”dáistaleaddji materialismma” prinsihpaid, maid vuođul álggahedje viiddis propagándabarggu oskkoldaga vuostá.
Jagi 1929 maŋŋá Sovjetlihtus álggii viiddis oskkoldagaid váidnu. Váldooassi sierra oskkoldagaid báhpain juogo sáddejedje fáŋgaleairraide dahje godde ja máŋgasat báhtaredje riikkas. Buot ”oskkoldatlaš propagánda” gildojuvvui, maiddái Biibbal-joavkkut, oskkoldatlaš nuoraid- ja nissoniidsearvvit ja oskkoldatgottiid girjerájut ja lohkansálet. Nuppi máilmmesoađi áigge ortodoksalaš girku válde mielde soahtái Duiskka vuostá ja oskkoldagaid váidnu loikkai. Vaikko muhtin girkut rahpasedje ođđasit, ii stáhta oskkodatvuostálaš doaladupmi olus rievdan.
Balkan ja Nuorta-Eurohpa.
Vuosttas máimmesoađi čuovvumužžan Osmánaid, Nuortariika-Uŋgára ja Ruošša váldegottit jávke ja dađi mielde maiddái guovllu ortodoksalaš girkuin dáhpáhuvve rievdadusat. Ruošša oarjerájis ortodoksalaš unnitlogut Suomas, Estlánddas, Latvias ja Lietuvas sierranedje iežaset autonomalaš girkun. Dáin buot earret Lietuva sirdásedje maid Moskova patriarkáhta oktavuođas Konstantinopoli patriarkáhta vullosažžan. Ekumenalaš patriarkáhtta vuođđudii maiddái Polskii autokefalalaš girku jagi 1924 riikka vilgesruošša ja ukrainalaš unnitlogu várás. Nuppi máilmmesoađi maŋŋá Moskova heaittihii Latvia, Lietuva ja Estlándda girkuid autonomiija ja reintegrerii Polska girku alccis vaikko dat oaččui ođđasis autokefalalaš girku sajádaga jagi 1948.
Balkanis vihtta serbialaš bismagotti ovttastuvve jagiin 1920-22 Serbia patriarkáhttan, man patriárkkastuollu vuođđuduvvui Belgradii. Maiddái románialaš bismagottit cegge jagi 1925 Románia patriarkáhta. Jagi 1937 Konstantinopoli patriarkáhtta dovddastii maiddái Albania girku autokefalia.
Nuppi máilmmesoađi maŋŋá kommunisttalaš Albanias ávžžuhedje ruksesgardistan gárvvohan skuvlamánáid vandaliseret girkuid ja moskeaid, ja jagi 1967 gildojuvvui láhkaásaheamis buot oskkoldagahárjeheapmi. Dán maŋŋá riikkas giddejedje badjel 2 100 moskea, girku, kloastara ja eará oskkoldatlaš ráhkadusa. Eandalii jagiid 1967 ja 1976 oskkoldatvuostálaš falleheamit ledje erenomáš brutálat ja fanáhtalaččat organiserejuvvon oskkoldaga ja oskkolaččaid vuostá, olu vearrát go mange eará sosialisttalaš riikkas. Imámaid, báhpaid, muŋkkaid ja nonnáid godde ja válde fáŋgan viidát.
Eará Nuorta-Eurohpa kommunisttalaš riikkain girkuide eai čuozihan seammalágan váinnuid. Jugoslavias ja Bulgarias girku ja stáhta sirrejedje nuppi nuppis, muhto Románias girku seaillui ain čatnosis stáhtii. Serbias girku basttii seailluhit eanet autonomalašvuođa go Bulgarias ja Románias. Balkan guovllu girkut, earret Albmanias, ledje goit lojálat ođđa ráđđejeaddjiide ja danin ožžo bajásdoallat teologalaš oahppolágádusaid ja olggosaddindoaimma.
Kommunismma gahččan Nuorta-Eurohpas liigudii stáhta čárvvá guovllu girkuin ja buvttii ođđa politihkalaš ja oskkoldatlaš friddjavuođa nuortaeurohpalaččaide. Nuppe dáfus ovdamearkka dihte Estlánddas ođđa dilli lea láiden nákkuide ekumenalaš ja Moskova patriarkáhta gaskkas báikkálaš girku kanonalaš sajádagas. Dálá áigge riikkas doaibmá sihke ekumenalaš patriarkáhta vuloš autonomalaš girku ja Moskova patriarkáhta vuloš bismagoddi.
Amerihká.
Moskova patriarkáhta vuloš "Aleuhtaid ja Davvi-Amerihka bismagoddi" fuoláhii 1900-logu álgologijagiin maiddái Ovttastuvvan Stáhtaide fárren serbialaš, greikalaš, syrialaš ja albánialaš sirdolaččain, vaikko muhtin etnihkalaš joavkkut bovdejedjege iežaset ruovtturiikkain báhpaid jearakeahttá lobi amerihkálaš bismmain. Vuosttas geahččaleapmi vuođđudit autonomalaš dahje -kefalalaš máŋgaetnihkalaš amerihkálaš báikkalaš girku gahčai moivái, man Ruošša revolušuvdna dagahii. Jagi 1921 ekumenalaš patriárka Meletios IV vuođđudii "Mátta- ja Davvi-Amerihká greikalaš earkebismagotti" ja iešguđet álbmotjoavkkut juohkásedje ain ovddošguvlui ja vuođđudedje iežaset ortodoksalaš servošiid.
Moivedili geahččaledje ordnet 1950-logu rájes, go ortodoksalaš girkut Ovttastuvvan Stáhtain bargagohte ovttas ja vuođđudedje jagi 1960 bismmaid bissovaš ovttasbargoorgána (eaŋg. "Standing Conference of Canonical Orthodox Bishops in the Americas, SCOBA"). Moskova patriárka Tiihion julggaštii jagi 1970 ruošša bismagotti autokefalalaš Ortodoksalaš girkun Ovttastuvvan Stáhtain (eaŋg. "Orthodox Church in America, OCA"). Ekumenalaš patriarkáhtta vuostálasttii dan iige mieđihan autonomiija greikalaš earkebismagoddái.
Greika ja Turkiija.
Greikka-Turkiija soađi čuovvumužžan measta olles Vehá-Ásia greikalaš veahkadat báhtarii Greikii jagi 1922 ja Konstantinopoli patriarkáhta lahtut uhcco dušše Istanbul ja dan birrasa greikalaš veahkadahkii. Dát veahkadat lea johtilit unnon ja dasa gullet šat moatte duhát olbmo. Ekumenalaš bismagotti vuolde leat maid máŋggat "diaspora"-bismagottit ja Greika hálddahusa soahpamušain Greikka sulluid ortodoksalaš veahkadat.
Nuppi máilmmesoađi maŋŋá stuorra joavku greikalaččaid fárrii oarje-Eurohpii, Austráliai, Ođđa Zealándii ja Afrihkái.
Afrihká.
Nuorta-Afrihkás greikalaš sirdolaččat leat buktán girku oktavuhtii stuorra joavkku guovllu eamiolbmuid, maidda ortodoksalašvuođas ii leat historjjálaš kolonialismma deaddu. Dát ortodoksalaš servošat šaddet ain Ugandas, Kenias ja Tanzanias, ja dain doibmet báhpat, mat leat boahtán eamiolbmuid gaskkas.
Ortodoksalaš diaspora.
Vuosttas máilmmesoađi maŋŋá stuorra fárremiid čuovvumužžan birra máilmmi leat šaddan Nuorta-Eurohpás vuolgán olbmuid servošat, ja dađi mielde maiddái ortodoksalaš girku lea leavvan ođđa guovlluide. Ruošša revolušuvnna čuovvumužžan Oarje-Eurohpái ja eandalii Frankriikii šadde ruošša emigrántaservošat. Parisas váikkuhedje danin máŋggat dehálaš ortodoksateologat, geain lei maiddái stuorra váikkuhus ekumenalaš lihkadussii.
Jagi 1922 riegádii maiddái "Ruošša ortodoksalaš báhtareaddjigirku", mii ii dovddastan Sovjet-Ruoššas doaibman girku. Girku ii goit goassige ožžon čielga kanonalaš saji, ja dat máhcai 2000-logus ruovttoluotta Moskova patriarkáhttii. Seammalágan eahpečielga kanonalaš dilis doaimmai maiddái Ukraina báhtareaddjigirku. Eará emigrántajoavkkut vuođđudedje ekumenalaš patriarkáhta vuloš searve- ja bismagottiid.
Kaleandargažaldat.
Jagi 1924 ekumenalaš patriarkáhtta ja fargga máŋggat eará báikkálaš girkut válde atnui ođđa "buoriduvvon gregoriánalaš kaleandara", mii láidii váttis riidduide Greikkas, Románias ja Bulgarias "ođđa-" ja "boareskaleandárlaččaid" gaskkas. Erenomážit Greikkas joavkkut, mat leat riegádan kaleandargažaldaga oktavuođas, leat šaddan "opposišuvdnan", mii vuostálastá buot man atná ekumeniijan. Dáid joavkkuid mielde kaleandarođaštus rabai uvssa girku viidásutge moderniserejupmái ja šaddamii ain eanet eatnanlažžan. Muhtin ravddamus joavkkut leat botken rihppaoktavuođa ortodoksalaš girkuin.
Oahppa.
Ortodoksalašvuohta ii vuođđuduva dovddastusaide dego protestántalaš kristtalašvuohta, muhto guovddážis lea ipmárdus das, ahte girku albma buktá rivttes oskku. Girku osku vuođđuduvvá oahppobihtáide nappo dogmaide, mat fas girku oainnu mielde vuođđuduvvet njuolga Ipmila almmuhussii. Girku dogmaid leat meroštallan čieža ekumenalaš girkočoahkkimis.
Ortodoksalaš, dego maid katolalaš, girkus Biibbalis vuolgán dogmaid lassin girku tradišuvnnas lea guovddáš sadji. Dát tradišuvdna máhccá apostallaš áigái ja ráhkada girku oainnu mielde ovttas Biibbaliin girku ollisvuođa. Biibbal ja tradišuvdna leat oskkilduvvon okto ortodoksalaš girkui, mii dulko daid. Girku lea ollisvuohtan meaddeheapme rivttes oskku ektui. Guovddáš oassi girku tradišuvnnas leat maiddái girkoáhčiid oahpahusat, main atnet árvvus eandalii Gregorios Teologa, Basileios Stuorrá ja Johannes Krysostomosa.
Juo árrat vuosttas jahkeduháhis ortodoksalaš ja katolalaš girku hálddahusat vuođđuduvvagohte iešguđetlágan čovdosiidda. Daid duohkin leat dulkojumi mielde leamaš iešguđetlágan teologalaš oainnut. Dehálamos dáin gažaldagain lea poavvaga sadji girku njunnožis.
Ortodoksalaš girkus Nieida Márjjás lea erenomáš sadji ovdarohkadallin. Márjá lea agalaš nieida ja "ođđa Eeva", gii mieđihii iežas dáhtu mielde allaeaŋgala Gabriela almmuhussii Jesusa riegádeamis. Ortodoksat eai dovddas katolalaš girku oahpa Márjjá suttuhis sahkaneamis ja njuolga albmái badjáneamis.
Oskkudovddastus.
Ortodoksalaš girku dovddasta iežas oskku dan hámis, go jagi 325 Nikaia vuosttas girkočoahkkin ja jagi 381 Konstantinopoli vuosttas girkočoahkkin leat dan meroštallan. Ortodoksalaš girku geavaha oskkudovddastussan Nikaia-Konstantinopoli oskkudovddastusa.
Sakrameanttat.
Ortodoksalaš girku ii leat meroštallan absoluhta sakrameanttain lohkomeari, muhto dávjá lávejit hállat čieža birra: gásta, mirhavuoidan, eahkedaččat, gáhtamuš, báhppavuohta, náittoslihttu ja buohccivuoidan. Sakrameanttain dušše gástta sáhttá heahtedilis doaimmahit dábálaš olmmoš, muđui daid doaimmaha juogo báhppa dahje bisma. Ortodoksalaš girku oainnu mielde iešguđet girkuid gaskkas ii leat sakrameantaoktavuohta ja danin sakrameanttaide ožžot oassálastit dušše ortodoksalaš girku lahtut.
Olmmoš šaddá ortodoksalaš girku lahttun gástta ja mirhavuoidama bokte. Gásttas olmmoš riegáda ođđasis ja luohppá boares eallimis. Gásta lea áidnageardasaš iige ovdal gásttašuvvon olbmuid sáhte gásttašit ođđasis. Dábálaččat mirhavuoidan (oarjekristtalašvuođa konfirmašuvdna) doaimmahuvvo dalán gástta maŋŋá. Das girku lahttu oažžu Bassi vuoiŋŋa. Olbmuid, geat jorggihit ortodoksan nuppi kristtalaš lihkadusas ja geat leat gásttašuvvon Bassi Golmmaoktasašvuođa nammii, laktet girkui mirhavuoidama bokte.
Gáhtamuš lea sakrameanta, mas olmmoš máhccá Ipmila oktavuhtii, masa su leat gásttas laktán ja mas son lea sierranan iežas boasttoválljejumiid dihte. Girku oainnu mielde Jesus attii iežas máhttájeddjiide gohččuma suttuid "čatnamis ja beastimis" (Joh. 20:22-23). Gáhtamuša sakramentii gullá suttuid dovddasteapmi ja andagassiiaddinrohkos. Gáhtamuša sakramentii lávejit oassálastit dárbbu mielde, muhto erenomážit fástoáiggiin.
Ortodoksalaš girku dehálamos bassi doaimmahus leat eahkedaččat, man áddejit oktavuohtan Kristusii. Eahkedaččaid bokte girku lahtut leat oktavuođas baicce Ipmiliin maiddái nuppiideasetguin. Eahkedašávdnasin geavahit suvruduvvon láibbi ja viinni, mat girku oainnu mielde rivdet eukaristiijas Kristusa rumašin ja varran.
Ortodoksalaš buohccivuoidan lea eallima ja buorráneami mysteriija. Mysteriijas olbmos váikkuha Ipmila buorideaddji árbmu Bassi Vuoiŋŋa basuhan oljja bokte. Mysteriija čoahkkana rohkosiin buohcci bealis, oljja basuheamis ja ieš dáhpáhusas, oljjain vuoidamis. Boares vieru mielde doaimmahussii galggašedje oassálastit čieža báhpa, muhto dálá áigge dan doaimmaha dušše okta báhppa - eandalii Suomas, gos leat unnán ortodoksat ja eandalii báhpat. Buohccivuoidan ii leat seamma ášši go katolalaš girku ovddeš nu gohčoduvvon maŋimuš vuoidan nappo jápmima mysteriija.
Báhppavuohta juohkása ortodoksalaš girkus bismavuhtii, báhppavuhtii ja diakonavuhtii. Bismma vihaheami doaimmaha golbma bismma ja báhpaid ja diakonaid vihaha bisma. Báhppavuođas ollašuvvá apostallaš suksesuvdna nappo čuovvun. Báhppan sáhttá vihahuvvot "gutnálaš almmái, gii lea ovdal báhppan vihaheami náitalan dahje mearridan eallit náitalkeahttá". Bismmat galget leat náitalkeahtes albmát dahje leaskkat. Ortodoksalaš girkus ii leat nissonbáhppavuohta, vaikko leat iđihan oainnuid, ahte ovddeš diakonissa virggi livččii sáhtán veardidit báhpaide.
Náittoslihttu leat árbevirolaččat rehkenastán čieža sakrameantta jovkui. Vihaheamis guovtti olbmo lihttui vižžojuvvo Ipmila sivdnádus ja nannejupmi. Ovdal vihaheami lea dábálaččat girkolaš gihládus.
Ipmilbálvalus.
Tradišuvnnas lea guovddáš rolla girku liturgalaš eallimis. Girku ipmilbálvaluseallin čoahkkana iešguđetlágan syklain, maidda gullet beaivválaš, vahkkosaš ja jahkásaš bálvalusat ja iešguđetlágan ipmilbálvalustiippat. Ipmilbálvalussykla guovddáš elemeantan lea jándora ipmilbálvalusritma earret eará iđit- ja eahketbálvalusain. Dehálamos girku bálvalusain lea liturgiija nappo rihppaipmilbálvalus, man doaimmadit aŋkke sotnabeivviin ja riepmobeivviin; earret eará kloastariin beaivválaččat. Ipmilbálvalusain čuvvojuvvo bysántalaš tradišuvdna, man ruohtasiid sáhttá gávdnat juvddálaš synagogaipmilbálvalusas.
Suoma ortodoksalaš girku.
Suoma ortodoksalaš girku lea Suoma nubbin stuorámus oskkoldatlaš searvvuš, masa gullá sullii 60 000 olbmo nappo 1,1 proseantta suopmelaččain. Girku gullá dálá áigge Konstantinopoli ekumenalaš patriarkáhttii autonomalaš earkebismagoddin. Dan earkebisma lea jagi 2001 rájes leamaš Earkebisma Leo. Girkogotti oaivebáikin lea Kuopio.
Nuortalaččat ja ortodoksalaš girku.
1500-logus Trifon Beahčánlaš gohčui ortodoksalaš miššonearat risttahit nuortalaččaid. Nuortalaččat gullet eanaš ortodoksalaš girkui, go fas eará sápmelaččat gullet eanaš evaŋgelalaš-luteralalaš girkui.


Rwanda álbmotgoddin.
Rwanda álbmotgoddin dáhpáhuvai jagi 1994 Rwandas, go máŋggat ekstremahutujoavkkut, earet eará "Interahamwe" (dahje "Interhamwe"), goddaledje čuođi beaivve áigge sullii 800 000 tutsa ja ráfálaš hutu.
Earet eará kolonialismma áigge riegádan etnihkalaš sierramielatvuođat álggahedje presideantta Juvénal Habyarimana girdinmášiinna vulosbáhčima maŋŋá issoras stuorra álbmotgoddima, mii bisti sullii čuođi beaivvi. Álbmotlaččat navdo, ahte vulosbáhččit ledje soahteveaga hutu-ekstremistat, geat figge eastit ráđđádallamiid, mat guske riikka válddi juohkimiid. Ovttastuvvan našuvnnat (ON), Frankriikka stáhta njunnožat ja máŋggat earát reagerejedje aivve menddo maŋŋit Ruanda álbmotgoddimiid. Hutujoavkkuid časkkii viimmat suoidnemánus jagis 1994 Ruanda áhčieatnanlaš soahtešillju (RPF), mas ledje tutsastuibmejeaddjit njunnožis, ja bissehii álbmotgoddima. Badjel guokte miljon hutu balle mávssahemiin ja báhtaredje eatnamis. Stuorámus oassi báhtareaddjin máhce ruoktuset jagi 1996 loahpa rádjái. Hutut, geat báhtáredje Zairei, dálá Kongo demokráhtalaš dásseváldi, váikkuhedje Kongo soađi buollámii jagis 1996.
Álbmotgoddima duogážat.
Rwandas, dego maiddái dan ránnjáriikkas Burundis, ásset golbma eará álbmoga: guovllu eamiálbmogin atno twa-čearda, geat leat dán áigge unnán, buot olbmuin sullii okta proseantta. Álbmogis stuorámus oassi leat hutut ja tutsat, geat bohte moadde duhát jagi áigi banduid álbmotvádjoleami áigge. Hutut ja tutsat hállet seamma giella, sin kultuvrrat leat oalle muddui seammaláganat, iige sin sáhte geavadis earuhit iežas etnihkalaš joavkun – ovdalotge sáhttá hállát luohkká- dahje kásttaerohusain. Hutut leat árbevirolaččat leamašan boanddat ja tutsat fas šibitdoallit. Dasgo šibihat ledje divrasot go eana, gulle tutsat Rwanda ekonomalaš elihttai. Hutu ja tutsa joavkkuid eai lean álgoálggus bissovaččat, muhto geaffuma dahje rigguma bokte olbmot sáhte gullat joavkkus nubbái. Ovdal kolonisttalašválddi Rwanda lei iehčanas gonagasgoddi, man hálddašii tutsagonagas.
Okta vuosttas eurohpálaččain, gii mátkkoštii Rwanda lagašguovlluin lei Británnia soahteveaga kapteainna John Hanning Speke, gii finai Karagwegas, dálá Tansanias, ozadettiin Niili-joga álgogierragiid. Jagis 1863 almmustahtton mátkegirjjistis "Journal of the Discovery of the Source of the Nile" son buvttii ovdan dalá čeardaoahppalaš oainnu, man mielde tutsat gullet alimus kásttii ja leat álgoálggus haamilaš čearda Etiohpias, go fas hutut gullet čáhppes Afrihkká vuolit bantučearddaide. Speke ”haamilaš teoriijas” bođii jođánit álmmotlaččat dohkkehuvvon duohtavuohta, mii hábmii boahttevaš kolonisttalaš isidii hálddašeami ja politihkka.
Kolonialisttalašválddi áigi.
Rwanda koloniserejuvvui jagis 1885, go dat ovttas ránnjáriikkas Burundain laktojuvvui oassin Duiskka Nuortta-Afrihká. Vuosttas máilmmisoađi maŋŋá dat sirdašuvai Belgia vullosažžan. Belgialaččat jotke duiskalaččaid politihkka, mas tutsat ja hutut ledje juhkkon ”bajit” ja ”vuolit” čeardan; dán hálddašanmálle sáhtášii govvidit ”duppalkolonialisman”. Kolonialisttat hálddašedje iežaset ráhkadan ja doarjun tutsaelithtta, geat fas hálddašedje eanas oasi hutuin. Jagiin 1933–1934 belgilaččat rehkenaste riikka olbmuid. Dan áigge rwandalaččaide dahkkui ”etnihkalaš” persovdnakoarta, mainna olbmot earuhuvvojedje bissovaččat tutsaide (14%), hutuidda (85%) ja twaidda (1%). Persovnnakoarttat dagahedje joavkkus nubbái sirdáseami veajetmeahttumin ja nu attii belgialaččaide vejolašvuođa ovddidit apartheid hálddašanvuogádaga, man ledje ásahan. Katolalaš skuvllat, mat gulle belgialaččaide, vealehedje hutuoahppiid ja geavadis tutsain lei monopola hálddašan- ja politihkalašvirggiide. Ivdnámus geavat maid kolonisttat dahke lei bággobárgovuogadat, mas máŋggat hutut barge iešguđetge plantasain ja geaidnohuksenguovlluin, nu ahte sin gohce tutsabargonjunnožat. Muitaluvvo, ahte muhtin belgialaš eversta lei gohččon bargonjunnoža: ”Don spižat hutuid, dahje muđuid mii spihččet du.”
Iehčanasvuođa guvlui.
Nuppi máilbmesoađi maŋŋá koloniariikkat oččodišgohte iehčanasvuođaid ja ON:a láidehušas Belgia molssui báifáhkka iežas politihkka: dat álggii doarjut hutu eanetlogu ja movttiidit politihkalaš rievdama riikkas. Politihkas rievdamii váikkuhii nuppe dáfus Belgia hállu seailluhit guovllu iežas váikkuhanválddi vullosažžan maiddái boahttevaš iehčanasvuođa áigge, muhto belgialaččat maiddái ávaštedje, ahte hutu eanetlohku šaddá riikka njunnožiid. Njukčamánus 1957 joavku hutu-intellektuellat almmuhedje "Hutumanifestan" dovdon álbmotlašjulggaštusa, mas sii gáibidedje tutsaid oaguheami riikkas dainna ákkain, mii vuođđuduvai haamilas myhtai, ahte sii leat olggobeale boahtán vuolušteaddjit. Julggaštusas vuostálastui eandalii etnihkalaš persovnnakoarttain luohpama, vai hutu-eanetlohku sáhtášii šaddat njunnožiid. Vaikko maiddái mášolot jienat gullojedje, de riegádišgohte jođánit ođđa ekstremahutubellodagat olu ovdal belgialaččaid almmuhedje válggaid.
Gitaraman eanagottis golggotmánu 1. jagis 1959 joavku politihkalaš tutsaaktivisttat cábme Dominique Mbonyumutwa-nammasaš hutunjunnoža. Ođas leavai dego buollidolla birra riikka ja vahku siste dáhpáhusas hutujovkkožat mávssahedje ja cábme tutsanjunnožiid ja bolde tutsaid ruovttuid almma, ahte Belgia koloniasoahteveaga kommandánta eversta Guy Longiesta dagai maidige. Longiest almmuhii tutsaid ruovttuid ain buoledettiin, ahte ”soahteveaga fertii válljet iežas beali”. Son lágidii válderihpama, mas tutsanjunnožat rievdaduvvojedje hutuin. Gielddaválggáid mat dollojedje jagis 1960 hehttejedje issoras leabuhisvuođat, main jienastusbáikkiid gohce hutut. Hutuid beastinbellodat "parmehutu" oaččui badjel 70 proseantta jienastemiin, ja oktiibuot hutubellodagat ledje sullii 90 proseantta. Čuovvovaš jagi ON:a lágidii parlamenttalašválggaid, mas "parmehutu" oaččui 77,7 proseantta jienastemiin. Bissovaš leabuhisvuođaid geažil juo badjel 20000 tutsa ledje báhtáran ránnjáriikkaide jagi 1960 loahpa rádjái.
Ođđajagimánu vuosttas beaivvi jagis 1961 belgialaččat čoahkkanedje ovttas Rwanda ođđa hutunjunnožiiguin čoahkkimiid, mas Rwanda gonagasgoddi formálalaččat heaittihuvvui ja riika julggaštahttui dásseváldin. Vaikko riikka vuosttas gaskaboddosaš hálddahussii gulle formálalaččat hutut ja tutsat, almmuhii ON:a kommišuvdna iežas raporttas, ahte riikii lei dahkkon ”diktatuvran mii vuođđuduvai ovtta čerdii, mii dušše rievdadii ovtta soardinválddi nuppiin”. Belgialaččat eai goittotge dahkan áššái maidige ja Rwandai mieđihuvvui dievas iehčanasvuohta jagis 1962.
Iehčanasvuohta.
Hutuid diktatuvra čiehkádii demokráhtalaš eanetlohkuváldin, ja parmehutu njunnožiin bođii girječálli V.S. Naipaula nammadeami mielde ”áddestallanalbmát”: ovddeš stuibmenjunnožat, geat geardduhit buot boasttuvuođaid dan maŋŋá, go leat beassan váldái. Riikka vuosttas presideanttan válljejuvvui Grégoire Kayibanda. Burundai báhtaran tutsat mearridedje fargga álggahit vuostálastima mas sii geavahedje vearjjuid, ja juovlamánu 21. beaivvi 1963 sullii 200 tutsabáhtáreaddji, geain ledje dávgebissut ja ruovttus dahkkon dollavearjjut, rasttildedje Rwanda rájá. Sii godde rájá soalddátleairras, mii lei rájá lahkosiin, njeallje soalddáha ja suoládedje máŋggaid vearjjuid ja vihta meahccebiilla. Falleheami lei heivvolaš dahkuágga Máttá-Rwanda leanahearrái André Nkramugabai, gii verjii sáittiin ja šluppohiin jovkkožiid, geat godde jándora áigge guovllus 5000 tutsa. Fargga váidnu leavai olles riikii ja parmehutu bijai giddagassii ja gottii gilvohalli bellodagaid njunnožiid nu, ahte Rwandas lei jođánit dušše okta bellodat. Guovtti mánus badjel 10000 olbmo jápme ja 300000 báhtaredje ránnjáriikkaide. Belgialaš offisearat geat ain ledje riikkas čuvvo joavkogoddima bálddas. Brihttalaš filosofa sir Bertrand Russell dajái Rwanda dáhpáhusaid leamaš ”vearrámus ja systemáhtalamos joavkogoddin, dasto juvddálaččaid duššadeami maŋŋá”.
Jagi 1969 válggaid maŋŋá presideantta Kayibanda oaččui vel joatkit virggis goalmmát baji, ja parmehutubellodat válddii fas háldui riikka parlamentta. Rwanda vuođđoláhka ii livčče diktán Kayibanda šaddat evttohassan njealját válgabadjái, muhto son rievdadii vuođđolága parlameantta eanetlogu vehkiin. Seammás maiddái dorvvastuvvui válddi seailun boahttevuođas Kayibandai gullevaš máttá- ja gaskarwandalaš hutuin. Hutut geat ledje riikka davviosiin eret ja ledje ožžon váikkuhanválddi riikka soahteveagas, vašuhedje vuođđolága rievdadeamis ja ráhkkánišgohte válddigomiheapmái.
Habyarimana oažžu válddi.
Rwanda soahteveahka válddii válddi suoidnemánu 5. beaivve 1973 ja nammadii riikii soalddáthálddahusa, man njunnožin bođii generála Juvénal Habyarimana. Soalddátdiggi dubmii presideantta Kayibanda ja čieža hálddahusa ministera jápmit. Habyarimanas bođii Rwanda ođđa presideantta. Válderihpama nuppi jahkebeaivve Habyarimana almmuhii, ahte riikii lei ásahuvvon ođđa bellodat, masa juohkehaš rwandalačča galggai searvat: Našunála válderihpanlihkadusa ovdáneami beales (MRND). Bellodaga ulbmilin lei ”guovllosaš ja etnihkalaš vaššimielaid eret váldin, sihke dálonguovllu ovddideapmi”. MRND lážii dálonguvlui bargoservošiid ja riegádahtii fas ođđasit kolonialisttalaš áiggi bákkolaš bargobálvalan árbevieru. Bargobálvalanjoavkkut dahke jeavddalaččat vahkkosaš nuvttá bargobálvalusa, ovdamearkka dihte Rwanda mearihis čomaid rievdadeami viljálaneanan dahje gilvit vuovddi boaldinmuoraid várás. Galbma soađi gamus Rwanda oaččui ollu doarjaga oarjeriikkain. Ovddeš koloniariika Belgia attii riikii ovddidanveahkki oassin riika govttolaš stáđis politihkalaš dili dihtii. Frankriika attii Rwandai soahteveahkki nannendihte ođđakolonialaš sajádaga fránskagielat Afrihka riikkaid, "la Francophonia" birrasis.
Tragediija guvlui.
Berliina muvrra gahččama áigge Rwanda loktaneaddji opposišuvdna, mii lei nanosmuvvan 1980-logu ekonomalaš váttisvuođaid geažil, lobbe- ja gáidádišgođii oarjeriikkain demokráhtalaš ođastusaid ovddidanruđaid ovddas, mat ledje juo 60 proseantta riika bušeahttas. Ádjás ráđđádallamiid ja háleštettiin Frankriikka presideantta François Mitterrandain Habyarimana almmuhii báifáhkka jagis 1990, ahte riikii lei áigi ásahit máŋgábellodatvuogadat. Habyarimana váldodoarjojoavku, rikkis ja váikkuhanváldát hutunjunnožat riikka davveosiin nappo akazu (unna latnja) goittotge vuostalastii rievdadeami. Seammas go Habyarimana álbmotlaččat julggaštii ođđa rabasvuođa, "akazu" organiseren stáhtaterror riikkas šattai nanabun dan geahččalettiin sihkkarastit nannet iežas stáhtusa ja duššadit riika ihcci opposišuvnna. Dilli rahtasii oalat, go viimmat golggotmánu vuosttas beaivve stuibmejoavku, mii gohčodii iežas Rwanda áhčieatnanlaš soahtešilljun (RPF) ja mas ledje eanaš Ugandai báhtaran tutsain, rasttildii Uganda ja Rwanda gaskasaš rájá.
Árvvoštallui, ahte RPF:s ledje falleheami álggus 3000–4000 bures skuvlejuvvon soalddáha. Golbma beaivve falleheami maŋŋá oaivegávpogis Kigalis gullojedje báhčaleamit. Čuovvovaš beaivve radios dieđihedje, ahte hálddahusa joavkkut ledje bissehan stuibmejeddjiid geahččalusa váldit oaivegávpoga. Duohtavuođas gávpogis eai lean oppanassiige stuibmejeaddjijoavkkut, muhto dieđáhusa ulbmilin lei várra stuorádallat várá ja nu sivahit hálddašeaddji hutujoavkkuid das, ahte sii eai geahččal oččodit demokratiija. Riikka ideologiija mielde politihkka ja identitehta ledje seamma ášši, ja fargga buot tutsat dieđihuvvojedje RPF:a doarjun ja kakkerláhkan. Habyarimana doarjut áigo ráhkadit riikii sispolitihkalaš kaaosa, mii dagai vejolažžan ”siskkildas vašálaččaid” likviderema. Logi beaivve RPF:a falleheami maŋŋá Kibilira gili báikkálaš njunnošat almmuhedje hutuide, ahte sin vahkkosaš bargobálvalus sisttisdoalašii tutsaid goddima. Njuovvan bisti golbma beaivve, man áigge lávlu ja rumbuid časki hutut godde 350 tutsa ja oaguhedje 3000 eret sin ruovttuin.
Frankriika presideanta Mitterrand girddii ustibis Habyarimana veahkkin, go Rwanda soahteveaga ("Forces Armées Rwandaises", FAR) joavkkut ledje gillán vuosttas dáhpáid RPF:a vuostá, ja sáddii čuđii lossadit verjejuvvon frankriikalaš seaivvajeagara soahtat ovttas FAR:ain. Maiddái Belgia ja Zaire (dálá Kongo demokráhtalaš dásseváldi) sáddejedje joavkkuid hálddahusa veahkkin stuibmejeddjiid vuostá. Belgialaš joavkkut geassádedje goittotge jođánit riikkas, ja Zaire soahteveaga suoládeamit ja rohcošeamit šadde nu stuorrá váttisvuohtan, ahte Rwanda hálddahus dáhtui joavkkuid vuolgit eret. Frankriikalaš joavkkuid vehkiin Habyarimana sáhtii almmuhit, ahte RPF:a lea vuiton. Duohtavuođas dat goittotge geassádii oarjjás, ásahii ođđa doarjjabáikki Virunga-dollaváriid vilttiide ja jotkii doppe ođđa rekruhtaid skuvlejeami, mat bohte joavkkuide dássidis rávdnjin.
Guhká vurdon rievdadeapmi máŋgábellodatvuogadaga guvlui álggii geassit jagis 1991. MRDN-bellodat ja Habyarimana doarjut geahččaledje seailluhit iežaset stáhtusa ja ásáhedje máŋggaid ođđa bellodagaid, mat geavadis ledje MRDN:a organisašuvnnat dušše eará namain. Dušše ovtta opposišuvnna bellodagas ledje eanetlohkun tutsat, eará bellodagain ledje mášolaš, ođastusmielat ja ekstremahutut, mat fargga polariserejedje álbmoga ain eanet. Sii rievdadedje politihka dan guvlui, mas lei gažaldat dušše hutuid iešsuodjaleamis tutsaid stuorraválddi vuostá. Froduald Karamira, MDR-bellodaga várresátnejođiheaddji, namahišgođii fargga dáid lihkadusaid oktasaš namain "hutuváldi".
Duohtavuođas "hutu power" lei dušše slogan, mii loktii hutuid oktiigullevašvuođa dovddu RPF:a falleheami geažil, iige dan nammasaš organisašuvdna lean goassige leahkimin.
Hutuválddi loktaneapmi.
Rwandas julggaštišgohte suoli jagis 1990 "Kangura" (”morraneapmi”) nammasaš bláđi, man doaimmahii hálddahus. Das gáibiduvvui, ahte buot hutut galget doarjut presideantta tutsaid vuostálas dáistaleamis ja das ”árvvoštallui” Habyarimana menddo láivves doaimmain. Bláđđi maid julggaštii ”duođaštusaid” RPF:a oasis dološ suollemasjutnii, man vehkiin tutsat livčče geahččalan fas beassat váldái, sihke listtuid álbmotlaš lágádusaide ”njáhkan” tutsain ja sin hutuvehkiin. Bláđi beakkámus artihkal, "Hutuid logi báhkkoma", almmustuvai jagis 1990, mii geardduhii John Hanning Speke badjel čuođi jagi boaris jurdagiid tutsaid haamilaš ruohttasiin. Das ledje maiddái rasisttalaš ávžžuhusat, dego ii ovttage hutuid sáhte luohttit ja ahte sin ”...áidna ulbmil lea iežas etnihkalaš joavku stuorraváldi”. Hutuid ávžžuhedje ”searvat oktii oktasaš tutsavašalačča vuostá dáistaleamis”. Gávccát ja beahkámuš báhkkon: ”Hutut galget heaittit šallošeamis tutsaid”. "Hutuid logi báhkkoma" šattai hui beakkánin, ja dan lohke álbmotlaččat earet eará politihkalaš dilálašvuođain.
Jagi 1991 válggaid maŋŋá bellodagat, mat ovddastedje hutuválddi rahkánišgohte soahttái nu, ahte hohkkagohte vearjjuid ja skuvlegohte nuorra beallesoalddát joavkkuid. Okta vuosttas joavkkuin, mii verjejuvvui lei "Interhamwe" (”sii, geat čužžot ovttas”) dahje (”sii, geat fallehit ovttas”). Joavkku ruohttasat ledje MRND:a joavkkuin, mat ledje geatnegahtton bálvalit barggu bokte, 1960-logus ja 1980-logu áigge das dahkkui bellodaga nuoraid organisašuvdna. "Interhamwe" bokte "akazu" doarjjui earet eará spábbačiekčanservviid, main nuoraid hohkahedje bellodaga birrasiid. Nuoraid, geat ledje gártan bargguheapmen ekonomalaš váttisvuođaid geažil ja geat ledje olgguštuvvan, lei buoremus rekryteret.
"Interhamwe" álggii vuosttas háve duođas doaibmat njukčamánus 1992, go Rwanda riikaradio dieđihii, ahte dat lea gávdnan duođaštusaid tutsaid áigumušain hutuid joavkogoddimis. ”Ovddalgihtii eastin iešbealuštan operašuvnnas” "Interhamwe" gottii golmma beaivvis 300 tutsa Bugesera guovllus. Sullasaš veahkaváldálašvuođat bohte ovdan maiddái eará guovlluin riikkas. Ovdal joavkogoddimiid riika ovddasteaddjin ja báikkálaš njunnošiin lei dáhpin lágidit politihkalaš joavkočoahkkimiid, main tutsat govviduvvojedje demonan oktan buot čorvviin ja seibbiin. Sii maid merrededje goddit tutsaid ovttalágan ”bargobálvalussan” riikii. Báikkálaš njunnošiide lei maiddái ávki ekonomalaččat terroras, dasgo sii dábálaččat duoguštedje oaffariid eatnamiid ja opmodaga.
Arusha ráfišiehtadus.
RPF ja hálddahus ledje jagis 1991 rájes geahččalan ráđđádallat ráfi, muhtumin dain leige dáistalanboddu. Presideanta Habyarimana vuolláičálii viimmat stuibmejeaddjiin ráfišiehtadusa borgemánu 4. beaivve jagis 1993 Tansaniija Arushas. Das lei šihtton Rwanda boahttevaš soahteveagas ja sirdásanáigodaga hálddahusas, das lei maiddái lohpiduvvon sidjiide geat ledje báhtaran ránnjáriikkaide máhcát ruovttoluotta. Šiehtadussii gulai maid ON:a ráfidorvvastanjoavkkuid UNAMIR:a sajáidahttin Rwandai dassážiigo dilli lei fas ráfon.
RPF:a soalddátlaš stuorrun ja riikkaidgaskasaš deaddu eai guođđán Habyarimanai eará molssaeavttuid, go vuolláičállit šiehtadusa, váikko son dagaige seamma politihkalaš iešsorbmema. Hutufámu njunnošat sivahedje presideantta dakkaviđe beahttimis iežas riika. "Kangura" čuoččuhii, ahte UNAMIR:a publikašuvdnan lei dušše tutsaid lokten váldái, muhto dat muittuhii seammás, ahte ráfidorvvasteaddjit ledje dábálaččat behtolačča ja nu sii eai barggašedjege maidige vejolaš veahkaválddálašvuođaide.
Presideanta Habyarimana lei boahtimin čoahkkimis Tanzanias, masa ledje oassalastan joavku ránnjáriikkaid njunnošat. Su girdimášiidna lei seaivumin Kigala girdišilljui, go frankriikalaš Milan-rakeahtta báhččui dovdameahttun báikkis ja deaivvai mášenii. Mášen beaškkehii oalát ja buohkat geat ledje das jápme, maid Burunda ođđa presideanta Cyprien Ntaryamira. Rwanda riikaradio sivahii čuovvovaš iđit RPF:a ja UNAMIR-joavkkuid presideantta čiegusgoddimis. Akazu ja hutuorganisašuvnnat álggahedje guhká plánejuvvon ja systemáhtalaš álbmotgoddima.
Habyariamana čiegusgoddiid dieđe sihkkarit, muhto álbmotlaččat lea árvaluvvon, ahte dan livččii dahkan presideantta suodjalanjoavkkuid ekstremahutut, geaid livččii stivrren "akazu". Nubbi vejolašvuohta bođii ovdan jagis 2000, go golbma RPF:a tutsalahttu almmuhedje ON:ii, ahte sii livčče gullan RPF:a elihttajovkkui, mii livččii goddán presideantta. Dagu motiivan livččii lean Rwanda dálá presideanta, dalá RPF kommandántta Paul Kagame oainnut das, ahte ráfi oččodan proseassa lei menddo hiđis. Loahpalaš duohtavuohta ii leat jáhkkimis goassige boađe dihtui.
Álbmotgoddin.
Cuoŋománu guđat beaivve eahkeda ieš iežas nammadan ”nationála kriisakomitejiia”, mas ledje eanaš alla offisearat, doalai čoahkkima UNAMIR-joavkkuid kommeandántta Roméo Dallairen, sihke ON:a váldočálli erenomaš áirrasin Jacques Roger Booh-Boohain. Komitéa dáhkidii, ahte dat joatká Arusha-proseassa, muhto go čoahkkin nogai gaskaija áigge, de Kigal lei juo dievvan soalddáhiin ja "Interahamwe" lahtuin, geaidda ledje addon istut geaid sii galget goddit. "Akazu" vuosttas ulbmil lei likvideret jođánit hutuopposišuvnna njunnošiid, earet eará oaiveministtar Agathe Uwiligiyimana, gean visti lei birastahtton iđitroađi áigge. Liikká, vaikko UNAMIR-joavkkut bohte dohko, de Uwiligiyima geahččalii báhtarit iežas šattogárddis bokte, muhto su báhče lahkosiidda. UNAMIR-joavku, mas ledje 15 ghanalaš ja belgialaš ráfidorvvasteaddji, vuoittahalai ja sii vuollánedje ja sin dolvo fáŋgan lagaš soalddátdoarjjabáikái. Belgialaš ráfidorvvasteddjiid godde maŋŋelaš juŋgelniibbiiguin.
Čuovvovaš beaivve iđida hutut ledje juo goddimin tutsaid issoras leavttuin, muhto ON:a joavkkut eai dahkan dasa maidige. Olgoriikat evakuerejedjegohte jođánit iežaset ambassadaid. RPF lei sirdán Arusha ráfišiehtadusa mielde iežas joavkkuid soalddátdoarjjabáikái lahka Kigala. RPF álggahiige soahtedoaimmaid 24 diimma Habyarimana goddima maŋŋá, masa FAR vástidii. Soahtešiljuid duohken beallesoalddátlaš joavkkuin lei ná vejolaš joatkit álbmotgoddima soahteveaga suodjalusas.
Rwandai válljejuvvui cuoŋománu 8. gaskaboddosaš hálddahus, mas ledje beare ekstremahutubellodagaid ovddasteaddjit. Ođđa presideantan šattai Théodore Sindikubwabo, gii lei okta MRND-bellodaga njunnošiin. Hálddahusa ja presideanta birra ledje maiddái eará njunnošat, geat organiserejedje álbmotgoddima. MRND:a váldočálli Joseph Nzirorera lágidii jápmima patrullaide vearjjuid ja mearredii daid publikašuvdnai ja Pascal Simbikangwa stivrrii daid njuolgga presideantta kansliijas. Ferdinand Nahimana lei ekstremahutulihkadusa váldoideologa, gii lei vuođđudan radiostašuvnna ("Radio Télévisio Libre des Mille Collinnes", duháhiid čomaid friija radiokanála), man bokte son ávžžuhii ja giktalii álbmoga birra jándora goddit, baicce tutsaid ja stáđis hutuid, de maid belgialaš UNAMIR-joavkkuid.
Radio ja báikkálaš politihkalaš njunnošat ávžžuhedje olbmuid veahkaváldálašvuođaide ja nu dat leavai jođánit olles riikii. Ránnját čuohpadedje nuppiideaset ja bargosajiin kollegat huško nuppiideaset. Doaktárat godde iežaset pasieanttaid ja oahpaheaddjit iežaset ohppiid. Moatti beaivvi siste tutsat ledje goddon giliin. Radios muittuhuvvui, ahte erenomážit nissoniidda ii oaččo čájehit árbmu. Muitaluvvui, ahte muhtin gávpoga gielddaáirras livččii fállan 50 fránga goddon tutsa oaivvis – dán gohčodišgohte ”gálláid gávppášeapmin”. Vearrámus árvalusaid mielde Rwandas goddojedje 800 000 tutsa ja stáđis hutu, eanaš osiin juŋgelniibbiin, čuođi beaivve áigge. Sullii 400 000 rwandalaš máná báhce vánhemiiddis hágá ja stuorámus oassi sis báhce bálkásii. Jábmiid lassin duháhat ja fas duháhat lápmašuvve ja tutsanissoniid illástedje systemáhtalaččat, dábálaččat dávjá.
Riikkaidgaskasaš servoša reakšuvdna.
Belgia gesii UNAMIR-joavkkuid eret vahku dan maŋŋá, Cuoŋománu 14. beaivve, go logi belgialaš ráfidorvvasteaddji, geat ledje báhcán fáŋgan goddojedje. Seamma áigge joavkkuid kommandánta Dellaire muitalii, ahte álbmotgoddin livččii lean vejolaš bissehit, juos anus livčče lean 5000 bures verjejuvvon soalddáha ja geain livččii lohpi geavahit fámu. Seamma beaivve ON:a dorvvolašvuođaráđđi atti loahppacealkámuša, mii geahpedii UNAMIR:a válddi 90 proseantta ja buot baicce 270 soalddáha gohčojuvvo ruovttoluotta. UNAMIR:a doaibmaváldi geahpeduvvui ain eanet, nappo joavkkuin ii lean eará vejolašvuohta go čuovvut bálddas álbmotgoddima.
Álbmotgoddima maŋŋá.
Suoidnemánu 4. beaivve RPF:a joavkut joavkkut vuoluštedje Rwanda oaivegávpoga Kigala ja ožžo ekstremahutuid organiseren álbmotgoddima nohkat. RPF ráhkadii suoidnemánu 19. beaivve "álbmotlaš sullasašvuođa ráđđehusa" ovttas njeallje (liberálabellodat, sosiálademokráhtalaš bellodat, kristtalašdemokráhtalaš bellodat ja dásseválddálaš demokráhtalaš lihkadus) eará politihkalaš lihkadusain. Ođđa ráđđehus lohpidii dalán buot báhtareddjiide dorvvolaš máhccama Rwandai. Frankriika ja Belgia eaba álggos dohkkehan ođđa ráđđehusa, muhto Duiska ja USA dorjo dan. UNAMIR-joavkkuid fápmu buktui fas ovdan RPF soalddátlaš vuoittu maŋŋá, ja dat bisso riikas álo njukčamánu 8. beaivve jagi 1996 rádjái.
FAR vuoittahalai soalddátlaččat ja dan maŋŋá dan soalddáhat, ráđđehus ja máŋggat earát beallesoalddátlaš joavkkuid, dego "Interhamwe" lahttut báhtaredje ránnjáriikkaide, erenomážit Zaire nuortta osiide ja Tansaniiai. Maid stuorra oassi dábálaš hutusiviilain báhtaredje oassin ráđđehusa propaganda dihtii, mii čuoččuhii goddit buot hutuid geat dat fal gávnnašii. Báhtareaddjit ledje sullii guokte miljovnna. Rwanda álbmotgoddima geažil riegádan báhtareaddji váttisvuohta lei destabilerejeaddji dahkki ja váikkuhii oassin nuppi Kongo soađi riegádeapmái. Oktan sivvan báhtaranleairraid váttisvuođaide lei "Interhamwe" ja FAR orrun leairrain, sihke dáid organisašuvnnaid gerillafalleheamit ja suoládanreaissut Rwanda beallái ráji. Álbmotgoddima lágideaddjit geavahedje maid hutusiviillaid olmmošgalban nu, ahte sin áitte ja čavggahedje máhccamis Rwandai.
Golggotmánus 1996 Kongo siskkáldassoahti buollái ja dassá Zairei báhtaran báhtareaddjin máhce stuorra oassi ruovttoluotta Rwandai hui oanehis áiggis. Sullii 600000 báhtareaddji máhce Rwandai sullii guovtte vahkkus. Dán čuovui nubbi máhccanbárru Tansanias juovlamánu loahpas, goas sullii 500000 báhtareaddji vulge leairrain ruovttoluotta ruovttuguovlluideaset.
Soahterihkkumušdikkit.
Go báhtareddjiid máhccagohte Rwandai, dan ráđđehus álggahii guhka vurdon álbmotgoddindikki. Ovdal dikki álggaheami lei Rwanda parlameanttas guhkes ja áŋgiris digaštallama maŋŋá dohkkehuvvon borgemánu 30. beaivve 1996 láhka álbmotgoddimiid oassalastan olbmuid dovdamis ja dubmemis. Láhka jugii áššáskuhtton olbmuid njeallji jovkui dađi mielde, maid sin ledje čuoččuhan dahkan golggotmánu 1. 1990 ja 31. juovlamánu 1994 gaskasaš áigge. Vuosttaš jovkui gulle álbmotgoddima plánejeaddjit, organiserejeaddjit ja giktaleaddjit ja maid buohkat, geain lei auktoritáralašsajadat álbmotlaš dásis álo gitta politihkalaš bellodagaid báikkálašjoavkkuide. Jovkui lohkkojedje maid soahtevehkii, oskkoldalaš dahje beallesoalddátlaš joavkkuide gullan olbmot. Nuppi jovkui gulle olbmot geat ledje oassalastan fallehemiide, main ledje jápmán olbmot ja goalmmát jovkui gulle olbmot geat ledje leamaš fárus fallehemiin, muhto dain eai lean jápmán olbmot. Maŋimuš jovkui gulle olbmot, geat ledje suoládan álbmotgoddimiin gillán olbmuin. Riektegeavvan leamaš guhkes ja ain árvaluvvo, ahte sullii 100000 áššáskuhtton ja dubmejuvvon olbmo leat giddagasas. Sullii 500 olbmo leat dupmejuvvon jápmit.
Ollu fuomašumi oaččui maid jagis 2005 dáhpáhuvvan katolihkálaš báhpa Guy Theunisia áššáskuhtton ja gitta váldin álbmotgoddimiid oassalastima geažil. Rwanda eiseválddiid mielde áhčči Theunis livččii julggaštan vaši fádden artihkaliid "Kanguras". Doaimmaheaddjit rájáid hága -organisašuvnna mielde Theunis lea sivaheapme. Theunis dušše sitererii Kangura-bláđi Dialogue-bláđistit, man váldodoaimmaheaddjin son lea, kritiseren dihtii álbmotgoddima fáddemis. Dasa lassin RWB gávnnahii áššáskuhttoma duohken lean Theunisa FRP-hálddahussii kritihkka ja oskkoldalas sierramielatvuođat. Theunis lea vuosttaš eurohpálaš, gii lea giddejuvvon Rwandas oassálastimis álbmotgoddimii, muhto juo árat belgialaš journalista Georges Ruggiu dupmejuvvui riikkaidgaskasaš rihkusdikkis 12 jahkái giddagassii fáddemis veahkaválddálašvuhtii.
Frankriika oassi.
Jagis 2007 almmustahtton áššegirjjit addet áddet, ahte Frankriikka presideanta François Mitterrand diđii plánavullosaš álbmotgoddimis juo jagis 1990. Dalle Frankriikka attašea sáddii Rwandas telegrámma, mas son almmuhii tutsaid giddemii lassanan ja árvalii, ahte ”lea ballamis, ahte dilli soaitá ovdánit etnihkalaš soahttin”. Jagis 1993 Frankriikka ambassadevra čálii muittuhančállaga, mas son muitalii Rwanda presideantta ”evttohan systemáhtalaš álbmotgoddima, dárbbu mielde soahteveaga vehkiin”. Dás beroškeahttá Mitterand ain doarjjui hutuhálddahusa, dasgo áššegirjjiid mielde son lei sihkkar ”ahte anglosáksalaš riikkat geahččaledje suollemaslihttus geahpedit Frankriikka válddi dan guovllus”. Kritihkkariid mielde frankriikalaš joavkut eai geahččalan eastit goddimiid álbmotgoddima álgima rájes. Guhtta tutsa, geat eai jápmán álbmotgoddima oktavuođas čuoččuhedje pariisalaš duopmostuolus, ahte Frankriika lea oassalastan álbmotgoddimiidda. Tutsaid advokáhta Antoine Compte dajai: ”Gávdnojedje etnihkalaš joavkogoddimat, ja Frankriika diđii dán maŋimuštá ođđajagimánus 1993. Áššegirjjiid vuođul lea čielggas, ahte nu diplomáhtat, Frankriikka diđoštanbálvalus, soalddátnjunnošat, go bealuštusministtarge háliidedje Frankriikka vuolgit eret Rwandas dahje goittot láhttet earáláhkai”. Mitterand dajai muhtumin, ahte sus ii lean makkárge diehtu Rwanda etnihkalaš váttisvuođain. Frankriikalaš parlameantta dutkankommišuvdna attii jagis 1998 riikka eiseválddiide friijavuođa álbmotgoddima ovddasvástádusas. Mitterand lei jápmán juo guokte jagi árat, jagis 1996.
Sorjjasmeahttun Rwanda-dutkankomišuvnna jagis 2008 almmustahtton raporttas muitaluvvo, ahte Frankriikka ovddeš oaiveministtar Dominique de Villepin ja presideanta François Mitterrand, sihke joavku eará frankriikalaš politihkkárat ja soalddát eiseválddit ledje oassalastan álbmotgoddimiid. Raportta mielde Frankriikka stáhta njunnošat ja soalddát eiseválddit dihte álbmotgoddin ráhkkanemiin, oassálaste joavkogoddimiid plánemii ja juoba gottii. Frankriikka olgoministeriija mielde ráđđehus ii leat ožžon oktavuođa Rwandas, iige danne sáhte kommenteret ođđaseamos sivahusaid.
Frankriikka presideanta Nicolas Sarkozy mieđihii jagis 2010, ahte Frankriika dagai álbmotgoddima áigge ”boasttuvuođaid”.
Rwanda duopmostuollu.
Jagis 1996 ON ásahii Rwanda duopmostuolu ("International Criminal Tribunal for Rwanda", ICTR) Rwanda várás Tanzaniaid Arushai ja dat čuovui Bosnia soađi čielggademiin geavahuvvon málle. Dorvvolašvuođaráđđi vuođđudii duopmostuolu loahpacealkámušaidisguin 995, 977 ja 1165. Duopmostuolus leat 16 duopmára, geaidda lea várrejuvvon njeallje sále. Golmma sáles gieđahallo ieš sivahusat ja ovttas váidalusat.
Eanemus mearkkašahtti dubmejumit leat leamašan golggotmánus jagis 2000 álggahuvvon dikki mearridus, mas vaši fádden gulahallangaskaomiid ekstremahutut dubmejuvvojedje eallinahkásaš ráŋggáštusaide. Duomu ožžo earet eará Ferdinand Nahimana ja Jean Bosco Barayagwiza, geat leigga "Radio Télévision Libre des Mille Collines":a njunnošis, sihke Hassan Ngeze gii lei Kangura-bláđi váldodoaimmaheaddjin. Juovlamánus 2008 Théoneste Bagosora, gean jáhke leat váldoplánejeaddji álbmotgoddimiidda, dubmejuvvui eallinahkásaš giddagasráŋggáštussii.
Rwandalaččat leat láhtten soahterihkkumušduopmostuoluin várrugasat, dasgo duopmostuollu ii dubme Rwanda lágaid sullasaš jápminráŋggáštusaid, eaige giddagassasat leat Rwandas, muhto riikkain mat barget oktasašbarggu ICTR:ain. Máŋggat rwandalaččat leat dan mielas, ahte oarjemáilmme giddagasat leat menddo fiidná, eaige dat leat rivttes báikkit dubmejuvvon olbmuide, eandalit go veardiduvvo dábálaš rwandalaš eallimii.
Rwandas lea maid váldon geavahussii Gacaca-álbmotduopmostuolut. Daiguin áššáskuhtton olbmot čoahkkanit giliide eahpevirggálaš duopmostuoluide ja sis lea vejolašvuohta dovddastit iežaset daguideaset ja oažžut ándagassii unnimus rihkkumušaid, ja muđuige smávit duomut iežaset daguin.
Mediijas ja populárakultuvrras.
Generálalutnánta Roméo Dallaire čálii "Shake Hands with the Devil: The Failure of Humanity in Rwanda", mas son muitala iežas vásáhusain Rwandas. Son muitala girjjistis, ahte son lei šlundon ja sus lei traumavuolggalaš streassahehttehus. Dallaire máhcai Rwandai jagis 2004 ja su mátkkis dahkkui su nammasaš dokumeantta, mas Dallaire muitala mii Rwandas dáhpáhuvai.
Terry George bagadii jagis 2004 "Hotealla Rwanda" nammasaš ealligova, mii vuođđuduvvá kigalilaš hoteallaeaiggát Paul Rusesabagina muitalussii. Rusesabagina gájui bádje 1200 báhtareaddji iežas hoteallain. Ealligovas su neaktá Don Cheadle, gii lea dán rollas evttohassan Oscar-bálkkašupmái. Lassin ealligovas nevttii Sophie Okonedo, gii lei Rusesbagina eamit Tatiana ja Nick Nolte, gii nevttii ON-evearsta Olivera. Oliver lea fiktiivalaš olmmoš, muhto su vuođđun lea Roméo Dallaire.


Juvénal Habyarimana.
Juvénal Habyarimana (njukčamánu 8. b. 1937 – cuoŋománu 6. b. 1994) lei Rwanda presideanta jagis 1973 jahkái 1994, go su girdi báhččui vulos. Dán vulosbáhccima dihte issoras stuorra álbmotgoddin álggii Rwandas.


Some Thoughts Concerning Education.
"Some Thoughts Concerning Education" (1693)
"Some thoughts Concerning Education" lea filosofihkkár John Locke čállán jagis 1693 almmustuvvan pedagogihkalaš publikašuvdna. Badjel jahkečuohtái dat lei buot dehálamos pedagogihkalaš bargu Englánddas. Dan jorgaledje masa juohkehaš stuorámus čállon eurohpálaš gielaide 1700-logus ja masa juohke áidna eurohpálaš pedagogihkkár Locke maŋŋá, maiddái Jean-Jacques Rousseau, lei diđolaš dan váikkuhusain.
Locke čálii esseas "Essay Concerning Human Understanding" (1690), ođđa teoriija máná mielas. Dan mielde dat lei tabula rasa dahje ”guoros geađgi”, nappo das eai lean vel makkárge lunddolaš jurdagat. "Some thoughts concerning Education" čilge mo oahpahit dán miela golmma iešguđetge metodain: dearvvaslaš rupmaša ovdáneapmái; šiega luonddu čohkiideapmái; ja dohkálaš akademalaš oahppoplána válljejupmái.
Locke čálii álgoálggus reivviid aristokráhtalaš ustibii ja dáid reivviin dasto bođii loahpas "Some thoughts concerning Education". Reivviin lei goittotge stuorat váikkuhusat, dasgo Locke pedagogihkalaš prinsihpat adde nissonolbmuide ja vuolit luohká olbmuide vejolašvuođa olahit seamma luonddu iešvuođaid go bajit aristokráhtain, geaidda Locke álgoálggus lei bargamin.
Historjjálaš konteaksta.
Dan sajis, ahte Locke livččii čállán olles álgovuolggalaš pedagogihka filosofiija, de orru ahte son dáhttul populiserii muhtin jurdagiid 1600-logu oahpporeformas ja seammás buvttii ovdan iežas jurdagiiddis. Englándalaš čállit, dego John Evelyn, John Aubrey, John Eachard ja John Milton ledje árabuš geahččalan doarjut ”sullasaš reforpmaid oahppoplánain ja -metodain”, muhto sii eai olahan seamma viidát. Miellagiddevaš lea, ahte Locke čuoččuha miehtá iežas teavsttas, ahte su bargu lea revolušuvnnalaš bargu. Dego Nathan Tarconv, gii lea čállán olles kápihttala "Some thoughts concerning Education" publikašuvdnii, čujuha ”Locke vuostálasta čielgasit jámma iežas ávžžuhusain ´dábálaš´, ´almmolaš´ dahje ´generála´ oahpahusa”.
Renesánssa humanisttalaš pedagogihkalaš árvvuid, mat ledje bohtan skolastihkka sadjái, eai šat atnán seammalahkái árvvus Englánddas dađi mielde, go Englánda šattai eanet gávppálažžan ja máilmmálažžan. Reformerejeaddjit, dego Locke ja maŋŋelabbos Philip Doddrridge, čuvvo Francis Bacona intellektuála árbevieru, mii hástalii klassihkalaš kultuvrralaš válddi. Sii nággejedje Cambridge ja Oxforda mearrádusaid vuostá: ”buot kandidáhtat ja studeanttat galggašedje guođđit eret sin máŋggaid čálliid, dasgo dat dagahit sierramielatvuođaid ja riidduid skuvllain ja baicce čuovvut dušše Aristotele oainnuid, sihke su doarjuid. Dan lassin sii galggašedje gažadit dušše sus ja guođđit eret buot dušši ja steriila gažademiid, mat vuostálastet dološ ja eakti filosofiija [sic]”. Dan sadjái, ahte olbmot livčče gáibidan sin bártniid lohkat oppa áigge greikka- ja láhtengielat teavsttat, de ain eanet bearrašiin gáibidišgohte praktihkalaš oahpahusa iežaset bártniide. Sivvan dása lei ođđa diehtagiid, dego matematihkka ja modearna gielat morráneapmi. Vánhemat doivo ná, ahte sii ráhkkanahttet iežaset bártniid ekonomiija rievdama várás ja sii maid duođaid maid áicce ođđa máilmmi čohkiideamen sin birra.
Teaksta.
Okta bearrašiin lei Clarke nammasaš bearaš, mii lei eret Chipleyas Somersettas. Jagis 1684 Edward Clarke jearai iežas ustibis John Lockes rávvagiid, mo bajásgeassit iežas gándda ja árbejeaddjis Edward Jr:a. Locke vástidii sutnje máŋggaid reivviin, main loahpas šattai "Some Thoughts Concerning Education:a" vuođđu. Muhto easka jagis 1693 Locke almmustahtii čállosa, go su ledje álggos movttiidan Clarke bearaš ja okta eará ustit, William Molynex. Lockes ii lean miella almmustahttit teavstta iežas namain, nappo son mearredii almmuhit dan anonyman.
Vaikko Locke dárkkistii ja dievasmahtii iežas barggu viđa háve ovdalgo son jámii, de son ii goittotge goassige rievdadan ”iežas oahpes ja ustitlaš vuogi čállit”. ”Láidehus” muitalii lohkkái barggu vuollegaš ruohttasiin, mat ledje ráidun almmustuvvan reivvet. Nathan Tarcova mielde, gii lea čállán ovttas olles bihttá "Some Thoughts:ii" rávve, ahte muđuid bargu livččii námonistán. Tarcov árvala, ahte Locke gieđahalai iežas lohkkiid su ustibin ja sii vástidedje sullasaččat.
Pedagogálaš teoriija.
Locke stuorámus árvalusain bohtet ovdan, sihke su esseas "Essay Concerning Human Understanding", ahte "Some Thoughts Concerning Education". Dain guovttis lei meroštalli rolla 1700-logu oahppu teoriijas. Vuosttas lea, ahte oahppu meroštallá olbmo, dego Locke čállá čállosis álggus: ”Jáhkán, ahte sáhtán dadjat, ahte juohke ovccát olmmoš geain mii deaivvádit logi olbmos, leat šaddan dakkárin go leat iežaset oahpu dihtii. Ledje sii dal buori dahje bahá, ávkkálačča dahje eai.” Dáinna ákkain Locke nággii sihke Augustinulaš, ahte Cartesialaš olmmošoainnu vuostá. Augustinulaš olmmošoainnu mielde olmmoščearda čuovvu álgosuttu jurdaga ja Cartesialaš oainnu mielde olmmoš diehtá vuođđo logalaš čuoččuhusaid. Locke čuoččuha iežas esseas ”guoros” miela jurdaga – "tabula rasa" – mii dasto ”dievva” vásáhusaid bokte. Dát čuovui Plato "Theatetusa", man mielde miella lea dego ”dássidis vaksá”. Vaikko Locke bealuštiige garrasit "tabula rasa" teoriija, de das beroškeahttá son liikká jáhkii lunddolaš taleanttaide ja oainnuide. Ovdamearkka dihte son rávvii vánhemiid oaidnit mánáid vai sii gávnnašedje mánáid lunddolaš iešvuođaid oahppat juoidá. Dasto dan maŋŋá čuovvut mánáid iežas beroštumi muhtin áššái ja movttiidahttit dan dahkama dan sajis, ahte bágget sin dahkat juoidá maid sii eai liiko dahkat – ”nappo dan dihtii ferte son čuovvut bures mánáid luonddu ja sin lunddolaš vugiid oahppat áššiid, dábálaččat váttisvuođaid čađa. Degomat makkár vuoruid sii váldet ja mat áššit dahket sis sin. Čuovvut mat leat sin lunddolaš iešvuođat ja mo daid sáhtášii buoridit ja masa dat heivešii”.
Locke nubbin dehálamos váikkuhus 1700-logu oahppo teoriijai maid bohciida su iežas teoriijas olbmo iežas birra. Son čállá: ”unna ja masa fuomáškeahtes áššiin min šiega mánnávuođain leat dehálaš ja guhkes bisti váikkuhusat”. Dat leat nu gohčoduvvon ”idéaid assosiašuvnnat” mat riegádit nuorran ja dain leat stuorat mearkkašupmi, go dain mat riegádit rávesolmmožin, dasgo dat leat – daid mearkkašupmi lea "tabula rasa". Esseastis Locke álggos buktá ovdan teoriija ideaid assosiašuvnnas. Das Locke váruha ”duihmes biiggá” jáhkiheamis máná das, ahte ”stáluin ja háldiin” lea juoga dahkamuš seavdnjadasain, dasgo ”seavdnjadas buktá daid balddihahtti ideaid ja dat leat nu čavga čatnon oktii, ahte son ii birgehala vuosttažii eanet go nubbáige”.
Locke deattuhii vásáhusaid mearkkašumi miela čohkiideapmái ja su fuolla boastto ideaid assosiašuvnnain lea dagahan dan, ahte máŋggat meroštallet su teoriija mielas eanetge passiivan go aktiivan. Muhto dego Nicholas Jolley čujuha iežas láidehušas Locke filosofalaš teoriijai, ”dát lea okta miellagiddesamos boasttoáddejupmi Lockes”. Dego son ja Tarcov deattuheaba Locke čállosat leat dievva rávvagat dasa, ahte ohcat dieđu ja dasto speadjalastit dan ožžon máhcáhahkii. Iešalddis dát lei Locke váldo sisdoallu hástálettiin innatismai.
Rumaš ja miella.
Locke rávve vánhemiid fuolalaččat dikšut mánáidis fysálaš ”dábiid” ovdal go geahččališgoahta gazzat akademálaš oahppu. Dego máŋggat oahppan olbmot leat fuobmán, de ii lean imaš, ahte oahppan fysisista, dego Locke álggahii "Some Thoughts" čállosa ságástallamiin máná fysálaš dárbbuin, liikká dát álkes álbmotlaš innovašuvdna lea šaddan Locke oktan bissovamos árbbiin – Oarjemáilmmi mánáid bajásgeassin manuálat lea ain dievva biepmuid ja oađđimiid laktáseaddji bajilčállagat. Vai Locke menestuvvá jáhkihit vánhemiid das, ahte sii galget bidjat návccaidis máná dearvvašvuhtii, son sitere Juvenala "Satiiraid" – ”jietnas miella jietnas rupmašis”. Locke nannosit jáhkii, ahte mánáid galggašii dahkat váttis áššiid vulosažžan, vai sii dasto hárjánit daidda. Ovdamearkka dihte nu, ahte go mánát leat rávásmuvvan, de sii leat hárjánan juo dasa, dasgo ”mánáid [ii galggašii] gárvvohit dahje gokčat menddo sakka lei dálvi dahje geassi” (Locke deattuhus) son ákkastallá: ”gorut gal gierdá man beare, guhan lea vuos álggu rájes hárjánan dasa”. Dasa lassin amašii mánná buohccát, de Locke árvala: ”máná julggiid galgá beaivválaččat bassat galbma čázis ja su gápmagat eai galgga jeahkat čázi ja dat galget njuoskat álo go mánná lea čázi lahkosiin” (Locke deattuhus). Locke čuoččuha, ahte juos mánáid juolggit leat hárjánan galbma čáhcái, de sii eai buohcá nurvui, juos sin julggiid ala rišiha fáhkka galbma čáhci. Dakkár rávvagat ledje oalle dábálačča (čuvvo olbmo daid dahje ii). Dát boahtá ovdan John Newbery mánáid girjjiin 1700-logu bealle muttus, mat ledje vuosttas eanemus vuovdi mánáid girjjit Englánddas. Locke rávvágat olahit viiddes fáttáid máná bajásgeassimis seaŋggaid gokčamis gitta biebmorávvágiidda ja din gitta ođđen njuolggadusaide.
Šiehku ja mearkkašupmi.
Locke geavaha ollu návccaid "Some Thoughts Concerning Education":as čilget, mo oččodit mánáide buriid šieguid. Son meroštallá šiegu ieš-gieldima ja rationalavuođa ovttastupmin: ”vai olmmoš bastá "gieldit iežas" ja iežas háluid, sihke iežas inklinašuvnnaid ja čuovvut dan mii lea jierbmámus, vaikko livččii miella dahkat nuppeláhkai” (Locke deattuha). Boahttevuođa šiega rávesolbmot eai galgga dušše máhttit hárjehit ieš-gieldima, muhto maiddái oaidnit jierbmás bálgá. Locke lei sihkkar, ahte mánát ledje doarvái jierbmái ja ahte vánhemiid ovddasvástádus lei rávvet sin leat ain jierbmát. Eanemus Locke jáhkii, ahte vánhemat galggašedje buot eará áššiid bajabealde geahččalit jurddašit jierbmásit mánáidis badjel. Locke deattuha jámma, ahte vierru lea dehálat go njuolggadus – mánát galggašedje ovdalot siskkáldit rationalaš jurddašanvuogi, go oahppat olggul máŋggaid mohkkás gildosiid. Nappo rationalavuohta ja vierru leat guovddážis ja dat vástidit Locke guovtti fáddáid su čállosis "Essay Concerning Human Understanding":is. Locke váidála miehtá "essea" majoritehta rationalameahttunvuođa ja sin nákcemeahttunvuođa, dasgo sii leat hárjánan dihto vieruide, eaige máhte rievdadit dahje luohpat guhks áigásaš oskumušain. Son ii dušše geahččalan čoavdit dán váttisvuođa nu, ahte mánát gieđahallojuvvošit rationalaš oruhiin, muhto son maid geahččalii ráhkadit bálkkašumiid ja ráŋggáštusaid sadjái stivravuogádaga, man vuođđun ledje árvvoštus ja heahpatvuohta. Locke mielas bálkkašumit, degomat njálgát, ja ráŋggáštusat, degomat huškumat, dahket mánáin hearki dovdduide ovdal go rationalalaččaid; dovddut giktalit áŋggáštusaid ovdal jierpmi. Son ákkastallá ”"šlávalaš stivren" dahke "šlávalaš mášu"” (Locke deattuha).
Lea dehálaš áddet justa dan maid Locke oaivvilda, go son rávve vánhemiid láhttet mánáiguin nu, ahte sii leat rationalaš oruhat. Locke álggos deattuha, ahte mánát ”liikojit, ahte singuin láhttejuvvo rationalaččat,” nappo vánhemiid maid galggašii láhttet singuin nu. Tarcov ákkastalla, ahte dán oainnu mielde mánáid sáhttá doallat rationalalažžan dušše dalle, go sii ieža vástidit sin áŋggáštuššii láhttet, dego rationalaš oruhat ja ahte sii leat ”motiverejuvvon dušše fal bálkkášumiin ja ráŋggáštusain” vai sii olahit dan.
Loahpalaččat Locke háliida, ahte mánát šaddet ollesolmmožin nu johtilit go vejolaš. Son ákkastalla "Some Thoughts":as, ”áidna verrát máilbmái lea gokčon dieđuin, nuorra hearrásolmmái galggašii rahpat dan iežas dutkosiiguin dađi mielde go son nákce, ja mađi árát dađi buoret”. Čállosis Second "Treatise on Government" (1689) son čuoččuha, ahte mánáid skuvlen lea vánhemiid ovddasvástádus. Vánhemat galget doaibmat mánáide, dasgo vaikko sii máhtet jurddašit rationalaččat nuorabun, de sii eai goittotge daga nu jeavddalaččat ja nu sii leat irrationalat. Vánhemat leat geatnagáhtton oahpahit mánáidis rationala ollesolmmožin amašedje sii leat álo čatnon vánhemiidda.
Akademalaš oahppoplána.
Locke ii čále nuge olu dihto oahppoplána birra "Some Thoughts Concerning Education":is, dasgo son lea eambbo beroštuvvan jáhkihit lohkkiidis, ahte oahppus lea gažaldat šiegu ciekkaheamis, maid dálá oarjemáilmme bajásgeassit gohčodivčče kritihkalaš jurddašan dáidun. Locke seailluha, ahte vánhemat ja oahpaheaddjit galggašedje álggos oahpahit mánáid "mo" oahppat ja návddašit das. Son čállá, ahte bagadalli ”galggašii muittit, ahte su bargun ii leat nuge oahpahit [máná] buot dieđu, muhto ovdalotge bajásgeassit su ráhkistit ja árvvoštit dieđu, sihke stivret su rivttes bálgá ala iežas ovddideamis ja dieđus”. Muhto Locke gal cavgila vehá makkár livččii su mielas árvvolaš oahppoplána. Son fuotnu guhkes áiggi mii geavahuvvo láhtengiela oahppamii ja čuoččuha, ahte mánát galggašedje vuos oahppat čállit bures iežaset eatnigillii. Máŋggat Locke ávžžuhusain vuođđuduvvet sullasaš ávkkálašvuođa prinsihppii. Dego ovdamearkka dihte son čuoččuha, ahte mánáid galggašii oahpahit tevdnet, vai das lea ávki sin olgorihmátkkiin (vai sii sáhtet tevdnet galledan báikki), muhto divttaid ja musihka son atná duššin oahpahallat. Locke lei maid dieđalaš revolušuvnna njunnošis ja bealuštii geografiija, astronomiija ja anatomiija oahpahusa. Su oahppoplánalaš ávžžuhusat speadjalastet skolastihkkalaš humanisma nohkama ja ođđa oahppu riegádeami – ii dušše dieđalaš, muhto maid geavatlaš ámmátlaš oahppu. Locke maid evttohii, ahte ovdamearkka dihte juohkehaš (gánda) máná galggašii oahppat márkanastit. Locke pedagogihkkalaš ávžžuhusat mearkko ođđa gaskaluohkálaš eetosa, mii meroštalai boahttevaš Brittaniija 1700- ja 1800-loguin.
Luohkká.
Go Locke čálligođii reivviid, maiguin loahpas šattašii "Some Thoughts on Education", álggos muhtin aristokráhtii, muhto dat váikkuhedjege olu eanet olbmuige. Ovdamearkka dihte Locke čállá: ”Mu mielas "šiehku" [sic] lea vuosttas ja dehálamos attáldat, mat gullet olbmuide dahje hearrásolbmuide”. James Axtell (deattuha), guhte lea dahkan stuorámus doaimmahusbarggu Locke oahpálaš čállosiin, lea liikká čilgen, vaikko ”son čáliige unna jovkkui, de ii dat eastte dan ahte su jurdagat oahppus, eandalit váldojurdagat, eai livčče dásseárvosaččat heivvolaččat "buot" mánáide”. Dát lei dan áigáisaš oaidnu, dego maiddái Pierre Coste oaidnu iežas vuosttaš fránskagielat doaimmahusas jagis 1695. Coste čálii ”lea čielggas, ahte dát bargu lei oaivvilduvvon erenomážit hearrásolbmuid oahpahussii, muhto dát ii eastte, iigo dat sáhtášii leat buotlágan mánáid oahppun, gulle sii dal man beare luohkkái”.
Seammás, go lea vejolaš heivehit Locke danáigásaš vuođđo oahppoprinsihpaid buot mánáide, nugo Coste dagaige, de Locke ieš jáhkii, vaikko muhtin cealkámušat soitet leat nuppegežiid, ahte "Some Thoughts" livččii lean vejolaš heivehit dušše riggáide ja gaskaluohkái (dahje dego duon áigge daddjui ”gaskaárvosaš olbmot”). Dego Peter Gay čállá: ”son ii goassige jurddašan, ahte buot mánát galggašedje oahpahuvvot dahje ahte sii geat oahpahuvvojit, galggašedje oahpahuvvot sullasaččat. Locke jáhkii dassážii, go skuvlavuogádat lei rievdaduvvon, ahte priváhtta oahpaheaddji galggašii oahpahit hearrášolbmo bártni ruovttus. Geafit eai oppa máinnašuvvoge Locke girjjážis.”
Esseastis ”"Essay on the poor law"” Locke čujuha gefiid oahpahussii. Son váidala: ”bargoluohká mánát leat dábálaččat noađđin searvigoddái ja sii meannuduvvojit (inidleness?) nu, ahte sin bargofápmu manahuvvo álbmogii dassážii go sii leat 12 dahje 14-jahkásaččat.” Dan dihtii son evttohage, ahte juohke searvigoddái Englánddas galggašii ásahit ”bargiid skuvllaid” geafes mánáide, vai ”mánát (golmmajahkásaččat) livčče hárjánan bargat barggu”. Son hápme dáid skuvllaid ekonomiijaid nu, ahte son ákkastallá mánáid leat maiddái ávkin searvigoddái, muhto maid seammás mánát ožžot buori bargomorála.
Sohkabealli.
Locke ustit Samuel Clarke jearai Lockes, ahte mo bajásgeassit iežas gándda. Locke vástidii sutnje "Some Thoughts Concerning Education" čállosis, man ”vuođđoulbmilin”, dego Locke čállá teavstta álggus lei, ”mo bajásgeassit nuorra hearrásalbmá su mánnávuođa rájes”. Dát oahppu ”ii heive nu bures "nieiddaide", dasgo sohkabeliid erohusat gáibidit earálágan bajásgeassima, iige dan leat nu álki earuhit” (Locke deattuhus). Dán bálgá mielde Lockei oahppu lei fundamentálaččat seamma sihke almmáiolbmuide, ahte nissonolbmuide – ledje gávdnomis dušše smávva čielga erohusat nissonolbmuide. Dán dulkojumi doarju reivve man son čálii Mrs. Clarkei jagis 1685 mas son čálii ”dasgo mun in earut du mielas sohkabeliid gaskasaš erohusaid... duohtavuhtii, šiehkui ja jegolašvuhtii, mun jáhkán bures, ahte ii mihkkige leat rievdan das mii [čállon bártnái]”. Martin Simons čujuha, ahte Locke ”evttohii, sihke njuolgga ja eahpenjuolgga, ahte bártniid oahppu galggašii čuovvut muhtin fihtolaš alit luohkkáid nieiddaid oahppu”. Dan sajis, ahte bártnit livčče skuvllain mat eai válddášedje vuhtii sin ovttaskas dárbbuid ja oahpahivččii unnán árvvu. Locke ákkástalla, ahte bártnit galggášedje maid oahpahuvvot ruovttus dego nieiddat ”sii galggašedje oahppat ávkkálaš ja dárbbaslaš dállodoallodáidduid”. Dego su áigásáš Mary Astell Locke jáhkii, ahte nissonolbmot sáhtášedje leat ja galggašedjege oahpahuvvot rationálalažžan ja šigolažžan.
Muhto Locke ávžžuha máŋggaid smávva ”ráddjehusaid” mat laktasit nissonolbmo rupmaša gieđahallamii. Su mielas eanemus mearkašahtti bagadallan nissonolbmo olggosoidnui: ”Muhto dasgo din nieiddain lea dárbu váldit vuhtii maiddái čábbodaga nu bures go dearvvašvuohta addá dasa vejolašvuođa, nappo dás fertejit leat muhtin ráddjehusat... sii galggašedje suddjet iežaset liiki beaivesuotnjariid vuostá, eanadilit dalle go dat leat duođaid báhkka ja bastilis”. Vaikko Locke cealkámušas boahtá ovdan, ahte son attašii stuorát árvvu nissonolbmuid čábbodahkii go almmáiolbmui čábbodahkii, de ii lean dat goassige julggaštuvvon. Liikká dánáigásaš lohkkiin lei vejolaš dahkat iežaset oainnuid ”iešguđetgelágan gieđahallamii” mat laktasedje nieiddaide ja gánddaide, juos matge. Dasa lassin, veardidettiin eará pedagogihkkálaš teoriijaide, dego dat mat gávdnojit eanemus vuvdon láhtten girjjis "The Whole Duty of a Woman" (1696), mii lei nisson guoibmin "The Whole Duty of Man" (1657), ja Rousseau´a "Emile" (1762), main goappašiin evttohedje ollásit eará oahppo prográmmaid nissonolbmuide, de Locke Some Thoughts orru leamen eanet dásseárvosaš.
Vuostáiváldin ja árbi.
Rousseau´a "Emile" (1762) lassin, maid Locke "Some Thoughts Concerning Education" lei okta 1700-logu vuođđoteavsttain oahppo teoriijas. Británniijas gehččui dábálažžan gieđahallat fáttá áššiid dan vuođul. Dán dihtii muhtin kritihkkarat oidnet, ahte "Some Thoughts Concerning Education":as livččii lean eanet váikkuhus go Locke nuppi esseas "Essay Concerning Human Understanding". Muhtin eará Locke áiggálaččat, dego 1600-logu duiskkalaš filosofa ja matematihkar Gottfried Leibniz jáhkii maid nu. Leibniz čuoččuhii, ahte "Some Thoughts" vuittii juoba "Essay":a dan váikkuhus Eurohpálaš servodahkii.
Locke "Some Thoughts Concerning Education" vuvddii duođaid bures. Dušše 1700-logus "Some Thoughts" almmuhuvvui goittoge 53 eará veršuvnna: 25 eaŋgas-, 16 fránska-, guhtta italia-, golbma duiskka-, guokte hollándda- ja okta ruoŧagielat. Das maid čállui románain, dego Samuel Richardsona "Pamela":s (1740-1). Dat hápmii maid olu mánáid girjjálašvuođa teorehtalaš vuođu, eandalit vuosttaš bures menestuvvan čálli, John Newbery. James Secorda, 1700-logu čuvgejuvvon almmái, mielde Newbery geavahii Locke oahpuid rávvagiid vuoigadahttin dihte ođđa šáŋŋera – mánáid girjjálašvuođa. Locke dohkkeheapmi dáhkidii šáŋŋera boahttevuođa.
1700-logu loahpas Locke váikkuhus oahppus jurdagiid lei viidát dieđus. Jagis 1772 James Whitchurch čálii esseastis "Essay Upon Education", ahte Locke lei ”čálli geasa čuvgejuvvon olbmot galge álo leat velggolačča ja gean nama ii oaččo goassige dadjat suollemas gutni hága. Su ákkát ledje fámolaš jurdagiid bohtosat, čavga gažadeapmi, čielga ja bastilis bohtosat. Nuge earálágan čállitge dego Sarah Trimmer, su áigodatčállagis "The Guardian of Education" (1802–6), ja Maria Edgeworth dutkosis oahppus man son čálii ovttas áhčiinis "Practical Education" (1798), dorvvastedje Locke jurdagiidda. Juoba Rousseau:a dovddastii iežas vealggi Lockei seammás go son nággii Locke guovddaš ákká vuostá, man mielde mánát ledje rationálaččat ja dain berrii láhttet nu.
John Cleverley ja D. C. Phillips guovttos bidjaba Locke "Some Thoughts Concerning Education" dakkar oahppo árbevieru áigodahkii, goas nannejuvvui ”birassuodjaleami” jurdda. Lagaš jagiin Locke barggu almmuheami maŋŋá Etienne Bonnot de Condillac ja Claude Adrien Helvétius áŋgirit ohppaiga, ahte olbmuid jurdagat jurdagat molsašuvve sin vásáhusaid ja oahppu bokte. Mánáid oahpaheapmi áicágiid bokte leavai johtilit miehtá Eurohpá. Šveicas Johan Heinrich Pestalozzi hutkkai Locke teoriijaid vuođul ”objeakta oahppodiimmuid”. Dát diimmut adde oahpiide vejolašvuođa vuodjut dihto áššái, mii movttiidahtii sin geavahit buot sin áiccuid ja oahpaheaddji ávžžuhii dasto govviidit dan dárkilit sániiguin. Objeakta diimmut geavahuvvojedje miehtá Eurohpá ja Amerihká 1700- ja 1800-loguin. Hárjeheaddjiid mielde ”juos dat ledje bures lágiduvvon, de oahppit máhte buorebut áicat ja fuobmát, sihke lashii sin sátneráju jurdagiid ja sii máhte buorebut buktit ovdan daid, nappo ná sii vurkejedje materiála jurddašeapmái ja maiddái ráhkkánahtii sin váddásot oahpuide”.
Dát oahpahan vuogit ledje maid guovddášis Maria Montessori metodain 1900-logus. Cleverley ja Phillips mielde tv-ráidu Sesame Street vuođđuda maid ”Locke navdosiidda – dan ulbmilin lea leamašan addit unnitoasát mánáide, erenomážit sis gávpogiin, vuođđo jurdagiid ja vásáhusaid masa sin biras ii dábálaččat atte vejolašvuođa”. 1900-logu lea hálddašan máŋggaláhkai, dego dát čállit čujuhit, ”luonddu ja divššu” nákkáhallan, dego fas Locke jahkečuohti ii lean. Locke optimisttalaš ”birassuodjaleapmi”, dego dohkálaš su teavsttas, ii leat šat dušše morálaš ášši – dat lea maiddái dieđalaš ášši.
Geahča maid.
"Of the Conduct of the Understanding"


Gustave Doré.
Paul Gustave Doré (ođđajagimánu 6. 1832 - ođđajagimánu 23. 1883) lei fránskkalaš dáiddár.
Govat.
Doré


Islánddaheasta.
Islánddaheasta lea heastanálli, mii lea šaddan Islánddas. Vaikko heasttat leat unnit, muhtumin juoba ponnisturrosaččat, eanaš máddogirjjit čujuhit daidda heastan. Islánddaheastat rávásmuvvet njozet, muhto nuppe dáfus dat leat sitkadat ja ellet guhká. Eamiriikkas dain leat unnán dávddat; Islándda láhka gieldá buktimis heasttaid riikii iige heastta, man lea dolvon eret sullos, oaččo šat buktit ruovttoluotta. Islánddaheastain leat guokte mannanvuogi dábálaš oahkuma, njolggi ja ruohttama/salluma lassin. Islánddaheasta lea iežas riikka áidna heastanálli, muhto dat lea maiddái bivnnut riikkaidgaskasaččat. Stuorra populašuvnnat gávdnojit Eurohpás ja Davvi-Amerihkás. Nálli geavahuvvo ain árbevirolaš eanasaji bargguin eamiriikkas, muhto maiddái astoáiggis, čájáhusain ja gilvvohallamiin.
Nálli lea čálgan ponniin, maid skandinávalaš ođđaássit bukte Islándii 800- ja 900-loguin. Náli birra lea čállon sihke girjjálašvuođas ja historjjálaš gálduin olles Islándda historjjá áigge. Vuosttas čujuhus ovttaskas hestii gávdno 1100-logus. Norgga mytologiijas bálvaledje heasttaid, ja seamma dáhpi bođii Islándii vuosttas ođđaássiid mielde. Válljejeaddji nállašuhttima bokte nálli lea čálgan dálá muddui. Luondduválljen lea maiddái váikkuhan ollu, dasgo máŋggat heasttat leat jápmán galbmasii dahje nealgái Islándda garra dálkkádagas. Jagi 1780 stuorra oassi nális jámii dollavári russuma dihte. Vuosttas islánddaheasttaid nállesearvi vuođđuduvvui Islánddas jagi 1904. Dálá áigge gávdnojit organisašuvnnat 19 sierra riikkas, ja dain lea oktasaš njunušorganisašuvdna "The International Federation of Icelandic Horse Associations" (Riikkaidgaskasaš islánddaheastaservviid lihttu).
Náli iešvuođat.
Islánddaheasttaid deaddu lea 330–380 kg ja allodat 132–142 cm, mii lea dábálaččat ponni sturrodat, muhto šaddadeaddjit ja nállemáddogirjjit álo čujuhit daidda heastan. Gávdnojit máŋggat teoriijat das, manin islánddaheasttaid gohčodit namalassii heastan. Okta dain čujuha náli ealasis temperamentii ja stuorra persovnnalašvuhtii ja dasa ahte islánddagielas váilu "ponni"-sátni. Nuppi teoriija mielde náli sáhttá gohčodit heastan milloseabbot go ponnin ealli deattu ja dáktestruktuvrra dihte ja danin go dat nákce guoddit lossa nođiid. Islánddaheasttat sáhttet leat iešguđet ivdnásaččat: omd. muzehat, čuoivvagat, ruškadat, čáhppadat, jievjjat, palominot, pintot ja girjjagat. Islánddagielas gávdnojit badjel 100 nama iešguđetlágan ivnniide ja ivdnekombinašuvnnaide.. Islánddaheasttain leat soabatgorálaš  oaivvit, main leat njuolggoprofiila ja govda gállu. Čeabet lea oanehaš, deahkkái ja govdat máddagis; fálbmi lea govdat ja vuollegaš; raddi čieŋal; lábit deahkkásat ja vehá hállut; sealgi guhkki; bahta govdat ja deahkkái, oanehaš ja vehá hállut. Juolggit leat nannosat ja oanehaččat. Dain leat oalle guhkes ovdačuožžamasat ja oanehis vuohesat. Hárji ja seaibi leat bolfasat, vuovttat leat roavvásat ja seaibi lea vuollin gitta. Nálli lea dovddus sitkatvuođas ja návccas birget unna borramušain. Nállái lea gárggiidan duppalguolgageardi, vai dat birge galbma dálkkis.
Heasttaid iešvuođat leat iešguđetláganat dan vuođul, masa ovttaskas šaddadeaddjit leat fokuseren. Muhtumat leat fokuseren noađđe- ja bargoheasttaide, mat sierranit čielgasit riidenheasttain, mat leat fuolalaččat válljejuvvon danin, go dat máhttet árbevirolaš islándalaš mannanvugiid. Muhtin heasttaid šaddadit dušše beare heastabierggu dihte. Muhtin šaddadeaddjit fokuserejit dihto ivdnásaš heasttaide.
Nálli rávásmuvvá njozet. Heasttain eai láve riidet ovdal go dat leat njealjejahkásaččat, iige daid gorutlaš gárggiideapmi leat gárvvis ovdal go čiežajahkásažžan. Daid šattolaččamus jagit leat gávccis gávccinuppelohkái, vaikko dat leat nannosat ja sávrrit álo gitta guovttelotjahkásažžan. Islánddaheastadámmá, mii elii Dánmárkkus, olii oláhuslaš 56 jagi ahkái. Nubbi islánddaheasta fas elii Stuorra-Britannias 42-jahkásažžan. Heasttat leat erenomáš šattolaččat, ja goappáge sohkabeali sáhttá geavahit sagaheapmái gitta 25-jahkásažžan; muhtin dámmát leat ožžon várssáid juoba 27-jahkásažžan. Heasttat eai láve ballát álkit, dasgo Islándda sullos dain eai leat lunddolaš vašálaččat. Islánddaheasttat lávejit leat ustitlaččat ja lojit. Daid lea álki giehtaguššat, vaikko dat leat maiddái movttegat ja iešsihkarat. Danin go nálli eallá isolašuvnnas eará heasttain, Islánddas nális eai láve leat dávddat, earret muhtunlágan siskkáldas parasihtat. Islánddas leat nu unnán dávddat, danin go láhka gieldá buktimis ruovttoluotta heasttaid, mat leat dolvojuvvon sullos eret. Láhka maid gáibida, ahte buot heastabiergasat, mat buktojuvvojit riikii, galget leat juogo ođđasat ja geavatmeahttumat dahje ollásit desinfiserejuvvon. Das lea čuvvon, ahte eamiheasttain ii leat mangelágan immunitehta; dávdaepidemiija sullos livččiige oalle sihkkarit sorpmálaš nállái. Dát dagaha váttisvuođaid heastačájáhusaide: eamiriikka islánddaheasttaid ii sáhte veardidit olgoriikkaid heasttaide, dasgo mangelágan elliid ii sáhte buktit Islándii eaige riikkas vuolgán heasttat oaččo máhccat ruovttoluotta.
Mannanvuogit.
Islánddaheasttas lea vihtta mannanvuogi, dat stáđis nálli mii lea dovddus go njuovžilit sáhttá johtit rámšoeatnamis. Nálli máhttá dábálaš oahkuma, njolggi ja ruohttama/salluma lassin guokte eará mannavuogi. Vaikko stuorámus oassi heastaáššedovdiin atná ruohttama ja salluma sierra mannanvuohkin danin go julggiid lávkemis lea vehá variašuvdna, islándalaš nállemáddogirjjit atnet ruohttama ja salluma oktan mannanvuohkin. Dan dihte dábálaččat islánddaheasttas lea gul vihtta mannanvuogi.
Vuosttas erenoamáš mannanvuohki lea njealjetávttat laterála dásseoahkun, man gohččodit namain tölt. Dat lea dovddus dan bávkkanaslágan jođálmahttimis ja fárttas; dat lea maiddái vuogas riidet ja ovdána johtilit. Töltis lea stuorra variašuvdna iešguđetlágan stiillaid gaskkas ja danin tölta lávejit veardidit eará seammalágan laterála mannanvugiin dego amerihkáriidenheastta "rack", Paso Fino -heasttaid "largo" ja Tennesseewalkera ruohtti oahkun. Dego buot laterála dásseoahkumat juolgelávkenortnet lea seamma go oahkumis (gurut maŋŋejuolgi, gurut ovdajuolgi, olgeš maŋŋejuolgi, olgeš ovdajuolgi), muhto dat sierrana oahkumis dakko, ahte heasta sáhttá töltet máŋggalágan fárttain, johtilis oahkuma fárttas dábálaš ruohttama fártii. Muhtin islánddaheasttat liikojit eanemustá töltet, nuppit fas njolggástit. Rivtteslágan oahpahus sáhttá eastadit heajos mannanvugiid, muhto tölt lea lunddolaš mannanvuohki, man heasta máhttá juo riegádeami rájes. Töltis leat guokte variašuvnna, maid šaddadeaddjit atnet boasttoláganin. Vuosttas lea eahpedássidis mannanvuohki, man gohččodit spiidnepássan (eaŋ. "Pig's Pace" dahje "Piggy-pace", su. "possupassi") ja mii lea eanet guoktetávttat lávken go njealjetávttat dásseoahkun. Nuppi gohččodit "Vallhopp"in ja dat lea tölta ja ruohttama kombinašuvdna. Dan oaidná eandalii skuvlekeahtes nuorra heasttain dahje heasttain, mat seaguhit iežaset mannanvugiid. Goappáge variašuvnnas lea unohas riidet.
Nálli máhttá maiddái pássa, "girdi lávkema", man gohččodit namain "skeið", "flugskeið" dahje "flying pace"(eaŋ.). Dat lea johtil ja dássit. Dan lávejit geavahit pássagilvvuin. Muhtin heasttat sáhttet pássas olahit juoba 48 km/h fártta. Buot islánddaheasttat eai máhte dán mannanvuogi; elliid, mat máhttet sihke tölta ja pássa árbevirolaš mannanvugiid lassin, atnet náli buoremussan. Pássa lea guoktetávttat laterála mannanvuohki, mas lea oanehis boddu julggiid lávkema gaskkas; goappáge bealde goabbáge juolgi guoská eatnamii measta seamma áigge (gurut ovda- ja maŋŋejuolgi, boddu, olgeš ovda- ja maŋŋejuolgi). Dat lea dárkkuhuvvon buresskuvlejuvvon ja dássedettolaš heasttaide ja čeahpes riidejeddjiide. Dán mannanvuogi ii sáhte geavahit guhkes mátkkiin. Njoazes pássa lea unohas riidejeaddjái eaige dan ávžžut geavahit dalle go heastta leat skuvlemin dán mannanvuohkái. Vaikko stuorámus oassi pássaheasttain gilvvohallet skearruin, dábálaččat islánddaheasttain lávejit riidet gilvvuin.
Historjá.
Islánddaheasttaid máttut bohte Islándii várra vikiŋgaáigge skandinávaid mielde jagiid 860 ja 935 gaskkas. Dáža ođđaássiid čuvvo sisafárrejeaddjit Irlándda, Mansullo ja Skotlándda oarjesulluid dáža koloniijain. Dát maŋit ođđaássit bukte mielddiset ponniid, mat eará báikkiin čálge vehážiid mielde shetlánddaponnin, badjeeatnanponnin ja connemaran. Dát seahkanedje ovddeš elliin. Lea maiddái vejolaš, ahte heasttain lea leamaš oktavuohta jakutiaponniin, ja nálli muittuha fysalaččat maiddái Norgga ivggoheastta. Eará nálit, main leat seammasullasaš iešvuođat go islánddaheasttain, leat omd. fearsulluidponni ja Norgga vuotnaheasta. Sullii 900 jagi dassái geahččaledje lasiruossanahttit nuortavara nállái, man čuovvumužžan eallit hedjonedje. Jagi 982 Islándda Alþingi (parlameanta) ásahii lágaid, mat gilde buktimis heasttaid Islándii ja nie heaittihedje ruossanahttima. Náli leat dál šaddadan Islánddas buhtisin badjel 1 000 jagi.
Dološ dážat bálvaledje heastta šattolašvuođa symbolan, ja vilges heasttaid oaffarušše oaffardoaluin ja seremoniijain. Go dát ođđaássit bohte Islándii, sii bukte iežaset oskumušaid ja heasttaid mielddiset. Heasttain lei guovddáš oassi Norgga mytologiijas ja máŋggain heasttain ledje stuorra rollat norggalaš myhtain. Okta dain lea "Sleipnir", gávccijuolggat heasta, man oamastii Odin, Norgga ipmiliid jođiheaddji. "Skalm"-dámmá fas lea vuosttas islánddaheasta, man nama historjá dovdá. 1100-logu ođđaássigirjji mielde čeardahoavda Seal-Thorir vuođđudii ođđaássama báikái, gosa Skalm bisánii ja manai veallut iežas nođiin. Heasttain leat guovddáš rollat maiddái islánddalaš sagain "Hrafnkel Saga", "Njal Saga" ja "Grettir Saga". Vaikko dát golbma saga leat čállojuvvon 1200-logus, daid leat sajuštan nuge árra áigái go 800-lohkui. Dát árragirjjálašvuohta váikkuha ain otná beaiváige, dasgo máŋggat modearna Islándda riidenjoavkkut ja heastačorragat leat ožžon nama Norgga mytologiija heasttain.
Gaskaáigge heasttaid atne islánddalačča divrasamos opmodahkan. Soahteheasttat ledje buhttemeahttumat soalddáhiidda ja danin daid muhtumin hávdádedje ovttas jápmán riidejeaddjiin ja beakkuhedje muitalusaid daid daguid birra. Islánddalaččat ordnejedje maiddái varradoarrumiid oriid gaskkas; dáid dahke guoimmuheami dihte ja válljen dihte buoremus elliid šaddadeapmái. Buoremus oriid govvidedje sihke girjjálašvuođas ja virggálaš báhpáriin Islándda dásseválddi perioda áigge 930–1262. Oredoarrumat ledje dehálaš oassi islánddalaš kultuvrras, ja stuimmit, sihke fysalaččat ja verbálat, ledje dábálaččat gehččiid gaskkas. Konfivttat heastadoarrumiin adde gilvvohalliide vejolašvuođa buoridit iežaset politihkalaš ja sosiála saji vašálaččaid ektui. Dain ledje viiddes sosiála ja politihkalaš čuovvumušat, mat muhtumin láidejedje politihkalaš lihtodemiid ođasmahttimii. Buot olmmošdoarrumat eai goit lean duođalaččat. Dáhpáhusat ledje báiki, gos ustibat ja juoba vačalaččat baste gilvvohallat almmá stuorra čuovvumušaid haga. Servvoštallan nuorra albmáid ja nissoniid gaskkas lei maid dábálaš heastadoarrumiin.
Náli čálgamis luondduválljejumis leamaš guovddáš rolla, dasgo stuorra heastajoavkkut jápme nealgái ja galbmasii. Jagiin 874–1300, gaskaáiggi liegga perioda buorit dálkkadatdiliid áigge, islánddalaš šaddadeaddjit válljejedje heasttaid šaddadeapmái dihto ivnniid ja struktuvrra vuođul. Jagiin 1300–1900 válljejeaddji nállašuhttima manahii mearkkašumis, dasgo dálkkadat lei dávjá garas ja máŋggat heasttat ja olbmot jápmet dan geažil. Jagiid 1783 ja 1784 gaskkas sullii 70 % Islándda heasttain jápme vulkána gutnamirkkohussii ja nealgái, go dollavári Lakagígar russui jagi 1783. Russun bisttii gávcci mánotbaji. Dat govččai čuđiid njealjehasmiillaid eatnamis lávain ja sirddii dahje goikkihii máŋggaid jogaid. Populašuvdna ealáskii vehážiid mielde čuovvovaš jahkečuođi áigge, ja 1900-logu álggus válljejeaddji nállašuhttin šaddagođii fas dehálažžan. Vuosttas islánddaheasttaid nálleorganisašuvnnaid vuođđudedje jagi 1904, ja vuosttas Islándda nállemáddogirjji jagi 1923.
Islánddaheastaid dolvo Stuorra-Británniai ovdal 1900-logu bargat geađgečitnaruvkkiin, dasgo dat ledje gievrasat ja unnit. Daid heasttaid eai goit goassige registreren ja daid leahkimis gávdno muđuige unnán duođaštusat. Virggálaččat islánddaheasttaid dolvo vuosttas háve Duiskii 1940-logus. Vuosttas virggálaš doalvumat Stuorra-Británniai ledje jagi 1956, go skotlánddalaš eanandoalli, Stuart McKintosh, álggahii šaddadanprográmma. Eará šaddadeaddjit Stuorra-Británnias čuvvo McKintosha, ja jagi 1986 vuođđuduvvui Stuorra-Británnia islánddaheastasearvi (the Icelandic Horse Society of Great Britain). Islánddaheasttaid leat dolvon ain eanet ja eanet olgoriikkaide 1900-logu beallemuttu rájes. Jagi 1969 rájes máŋggat searvvit leat bargan ovttas seailluhan, ovddidan ja márkanastin dihte dáid heasttaid Riikkaidgaskasaš islánddaheastaservviid lihtu doarjalemiin. Dálá áigge islánddaheasta lea ain dovddus iežas varralinjjá buhtisvuođas, ja dat lea áidna heastanálli Islánddas.
Islánddaheasttat leat erenomáš bivnnuhat Oarje-Eurohpás, Skandinávias ja Davvi-Amerihkás. Islánddas leat sullii 80 000 islánddaheastta (veardidan dihte olbmolohkui, mii lea 317 000), ja sullii 100 000 leat olgoriikkain. Sullii 50 000 islánddaheastta leat Duiskkas, gos leat máŋggat aktiivvalaš riiden- ja nállesearvvit.
Geavaheapmi.
Islánddaheasttain lea ain dehálaš oassi islánddalaš eallimis, vaikko mekaniseren ja geainnuid buorideapmi leat unnidan dárbbu náli geavaheapmái. Vuosttas virggálaš islánddaheastagilvu lei Akureyris jagi 1874, ja máŋggat gilvvut ordnejuvvojit ain miehtá riikka cuoŋománus geassemánnui. Gávdnojit sihke duolbaeatnangilvvut ja cagganáideruohttamat ja maiddái čájáhallan luohkát, main gilvvohallet náli erenomáš mannanvugiin. Dávjá ordnejit dálvedáhpáhusaid, dego gilvvuid jikŋon čázádagaid alde, main heasttat ja riidejeaddjit ain duollet dálle doddjojit čáhcái ja dárbbašit gádjuma. Vuosttas čájáhusat, mat konsentrerejedje elliid nállekvalitehtii, lágiduvvojedje jagi 1906. Islándda Eanandoallosearvi ovttas Nationála Riidensearveorganisašuvnnain ordne dálá áigge jeavddalaččat čájáhusaid, main leat máŋggat iešguđetlágan luohkát. Muhtin veardde heasttaid šaddadit ain njuovvama várás, ja stuorámus oassi bierggus dolvojuvvo Jáhpanii. Eanandoallit ain geavahit náli sávzzaid čohkkemii Islándda badjeeatnamiin, muhto stuorámus oassi heasttain geavahit gilvvohallamii ja astoáiggi riidemii.
Máddogirjjit ja organisašuvnnat.
Dálá áigge islánddaheastaorganisašuvnnat gávdnojit 19 riikkas. Daid oktasaš njunušorganisašuvdnan doaibmá "the International Federation of Icelandic Horse Associations" (FEIF). FEIF vuođđuduvvui 25. beaivve miessemánus 1969. Dalle das ledje guhtta lahttu: Nuortariika, Dánmárku, Duiska, Islánda, Hollánda ja Šveica. Fránkariika ja Norga searvvaiga jagi 1971, Belgia ja Ruoŧŧa jagi 1975. Maŋŋil Suopma, Kanáda, Stuorra-Británnia, Fearsullot, Luxemburg, Itália, Slovenia ja Irlánda serve, muhto Irlánda vulggii maŋŋelabbos eret, go doppe eai lean doarvái lahtut. Ođđa Zealánda lea ožžon veahkkelahttustáhtusa, dasgo dan lahttovuođđu unni. Jagi 2000 vuođđuduvvui WorldFengur, mii lea FEIF:a virggálaš islánddaheasttaid máddogirji. Registtar lea neahttadiehtorádjoprográmma, man geavahit máddogirjin, gos sáhttá ohcat islánddaheasttaid náli historjjá ja varralinjjáid. Registtar sisttisdoallá dieđuid sohkadávvalis, šaddadeaddjis, oamasteaddjis ja maŋisbohttiin, govaid, šaddadanárvvoštallamiid ja erenomáš identifiserema juohke registrerejuvvon heasttas. Diehtoráju leat vuođđudan ovttasbarggus Islándda hálddahus ja FEIF. Dan vuođđudeami rájes sullii 300 000 islánddaheastta, sihke ealli ja jápmán heasttaid, leat registrerejuvvon miehtá máilmmi. "Islandpferde-Reiter- und Züchterverband" lea duiskalaš islánddaheasttaid riidejeddjiid ja šaddadeddjiid organisašuvdna, mii ovttasta buot islánddaheastaservviid Duiskkas.


Operatiivavuogádat.
Operatiivavuogádat lea vuosttaš prográmma mii biddjo dihtorii. Windows lea dábálaš operatiivavuogádat dihtor (~91% geavahit). GNU/Linux lea friddja operatiivavuogádat (~1-2% geavahit).
Ubuntu Unity čállinbeavdi gávdnot sámegillii 23px, sáhtát instalerejuvvot ja válljet sámegillii Ubuntu GNU/Linuxa distribušuvnna.
Ubuntu 13.04 Unity čállinbeavdi davvisámegiella
KDE čállinbeavdi gávdnot sámegillii 23px, sáhtát instalerejuvvot ja válljet sámegillii Kubuntu GNU/Linuxa distribušuvnna.
Kubuntu 10.10 KDE 4.5.1 davvisámegiella
Wubi 12.10 lea almmustahttit. Wubi birgekeahttá instalerejuvvo ja váldit eret juste dego Windows prográmmait. Kubuntu gávdnot sámegillii.
Portable Ubuntu Remix Version 4 slimLZM2 U10.4 (Ubuntu 10.04 LTS) lea almmustahttit. Portable Ubuntu Remix birgekeahttá instalerejuvvo USB-ovttadagaid ja garraskearru ja vuodjit Ubuntu juste dego Windows prográmmait. Ubuntu gávdnot 29 dievas giella. Ubuntu lea GNU/Linuxa ja Unix-lágan operatiivavuogádagain.
Unix operatiivavuogádagain.
Solaris, HP-UX ja AIX lea Unix operatiivavuogádagain.
Windows.
Windows 11 lea maŋimus Windows-veršuvnna (2021).
Mac OS.
Mac OS X Snow Leopard
Mac OS X Snow Leopard govva.
Mac OS X v10.8 Mountain Lion, maŋimus Mac OS X-veršuvnna.
DOS.
MS-DOS lea boaris vuogádat. FreeDOS lea DOS-lágan operatiivavuogádagain


Aš-šaheada.
Aš-šaheada davvisámegiella. Shahadah eŋgelasgiella. الشهادة arábiagillii.
Ii leat eará ipmil go Allah ja Muhammed lea su profehta. لا إله إلا الله محمد رسول الله arábiagillii.
Arábiagillii أشهد أن لا إله إلاَّ الله و أشهد أن محمد رسول الله
Njeallje veršuvnna.
ASH-HADU (jag vittnar) ANLA-ILAHA (att det finns ingen Gud) ILLA-ALLAH (utom Allah), WA ASH-HADU (och jag vittnar) ANNA MUHHAMMADAN RASUL-ALLAH (att Muhammad är Hans sändebud)


Nostradamus.
Michel de Nostredame (Látheniseret: Nostradamus'"; riegádan skábmamánu 14. dahje 21. beaivvi jagi 1503 – jápmán suoidnemánu 2. beaivvi jagi 1566) lea dábálaččat jorgaluvvon láhttengillii Nostradamus. Son lei fránskkalaš apotehkár ja oaidni ja diehtti, gii almmustahtii einnostusčoakkáldagaid mat šadde bivnnuhat máilmmiviidosaččat. Nostradamusa Einnostusat –girjji ("Les Propheties") vuođul son lea beakkáneamos. Vuosttas prentehus almmustuvai jagi 1555. Dan ráje go girji ilmmai, girjjit leat hárve nohkkon Nostradamusa jápmima maŋŋá. Son lea geasuhan doarjaleaddjijoavkku, ovttas populára preassain, dainna lágiin ahte dat olbmot jáhkket Nostradamusa einnostan máŋgga mearkkašahtti máilmmidáhpáhusa. Einnostusat leat muhtin dáhpáhusain bálddalastojuvvon heivehallon bohtosiidda, mat gusket nággejuvvon Biibbala koda, nugo maiddái iešguđetlágan navdojuvvon einnostusbargguidege.
Máŋga akademalaš gáldu čuoččuhit ahte oktavuođat ja gaskavuođat, mat leat dahkkon máilmmi dáhpáhusaid ja Nostradamusa njealjitvearssaid gaskkas, leat viidásit šaddan boasttodulkojumiid dahje boasttojorgalemiid (muhtumin eaktodáhtolaš) boađusin dahje leat muđui nu váilevaččat ahte dat leat anuheamit duođaštit moge eakti einnosteaddji fámu. Dasa lassin, ii oktage gáldu fála makkárge duođaštusa, maid giige livččii goassige dulkon ovttage Nostradamusa njealjitvearssain earenomážit doarvái nu ahte dat dahká vejolažžan dáhpáhusa čielggas identifiserema ovddalgihtii.
Mánnávuohta.
Son riegádii skábmamánu 14. dahje 21. beaivvi jagi 1503 Saint-Rémy-de-Provences lulli Frankriikkas, gos su čuoččuhuvvon riegádanbáiki lea ain. Michel de Nostredame lei okta unnimustá ovcci mánáin. Su eadni lei Reyniére (dahje Renée) de Saint-Rémy ja áhčči lei gordnegaskaolmmái ja notára Jaume (dahje Jacques) de Nostredame. Maŋimučča bearaš lea álgoálggus leamaš judalaš, muhto Jaume áhčči, Guy Gassonet, lei jorgalan katolalažžan sullii jagi 1455 ja lei váldán kristtalaš nama “Pierre” alccesis ja goarggu “Nostredame” (maŋimus várra boahtá bassiolbmuid beaivvis, goas su jorgaleapmi lei ávvuduvvon). Michela dihtton oappážagat ledje Delphine, Jean I (sullii 1507–77), Pierre, Hector, Louis, Bertrand, Jean II (riegádan 1522) ja Antoine (riegádan 1523). Unnán áššit leat dihtosis su mánnávuođas, vaikko leage iešbeaivválaš tradišuvdna das ahte eatni bealde máttaráddjá Jean de St. Rémy oahpahii Michela. Tradišuvdna ii doala deaivása danin go máttaráddjá jávká historjjálaš áššegirjjiin jagi 1504 maŋŋá go mánná lei dušše ovtta jagi boaris.
Studeantajagit.
Vihttanuppelohkáijahkásažžan Nostredame álggii studeret kandidáhtadutkosa Avignona universiteahtas. Veahá badjel jagi maŋŋá (goas son livččii lohkan milloseappot njuolggaduslaš "trivium" [golmmaoasat], mii doallá sisttiset grammatihka, retorihka ja logihka, go maŋŋeleappo "quadrivium" [njealjeoasat], mii doallá sisttiset geometriija, aritmetihka, musihka ja astronomiija/astrologiija), sus lei bággu heaitit studeremis Avignonas, danin go universiteahta giddejuvvui garra rohttudávdda njoammudeami dihte. Dan maŋŋá, go Nostredame vulggii Avignonas, son (su iežas muitalusa mielde) mátkkoštii gávcci jagi dálonguovlluid jagis 1521 ovddošguvlui ja dutkkai dálkkasšattuid divššu várás. Jagi 1529, go son lei juo bargan moadde jagi apotehkárin, Nostredame manai Montpelliera universitehtii studeret dálkkasdiehtaga doavttirin. Son lei biddjojuvvon eret fargga maŋŋil go fuobmájuvvui ahte son lei doaibman apotehkárin, “vuolit árvosaš /rumašlaš barggus” mii lei namalassii gildojuvvon universiteahta njuolggadusain. Dokumeanta ("BIU Montpellier, Register S 2 folio 87") earuhusas lea ain dieđagotti girjerájus. Goittotge, muhtimat su olggosaddiin ja korrespondeanttain gohčošedje su “Doavttirin” maŋŋelis. Su earuhusa maŋŋá, Nostredame jotkkii bargat, jáhku mielde vel apotehkárin ja šattai dovddusin dahkame “ruvssurukses tableahta” mii árvvusnai suddje rohttudávdda vuostá.
Náittosdilli ja buorideaddji bargu.
Jagi 1531 njunuš renesánssa dutki ja akademiija lahttu Jules-César Scaliger bovdii Nostredame boahtit Agenii. Doppe son náitalii nissoniin, man namma lea báhcán eahpečielggasin (vejolaččat Henriette d´Encausse). Eamit riegádahtii guokte máná. Jagi 1534 su áhkká ja mánát jápme, jáhku mielde rohttudávdii. Jápmimiid maŋŋá, son jotkkii mátkkoštemiid Frankriikka čađa ja vejolaččat Itáliai.
Su máhccama áigge jagi 1545, Nostredame veahkehii beakkán doaktára Louis Serre, gii dáistalii losses rohttudávdda njoammudeami vuostá Marseilleas ja dasto maŋŋel čielggadii dávdda njoammudemiid aivve iehčanassii Salon-de-Provences ja guovlluguovdasaš oaivegávpogis Aix-en-Provences. Loahpas jagi 1547 son ásaiduvai Salon-de-Provences dállui, mii vel odnege lea gávpogis. Nostredame náitalii rikkes leaskanissoniin, man namma lei Anne Ponsarde, ja suinna son oaččui guhtta máná – golbma nieidda ja golbma bártni. Nostredame guovttos áhkáin skáhppuiga ovtta golbmanuppelogáda oasi hirbmat stuorra kanála prošeavttas, mii lei organiserejuvvon čáhccet viiddes goikkádagas gillán guovllu Salon-de-Provences ja maiddái lahka Désert de la Crau Durande-joga čáziin. Organiserejeaddji lei Adam de Craponne.
Oaidni.
Nostredamus molsugođii dálkkasdiehtagis okkultismma beallái su nuppi Itália mátki maŋŋil. Čuovudettiin dan áigásaš populára viggamušaid, son čálii almmenáhki jahkái 1550. Almmenáhkis son čálii namas vuosttas geardde láhttengillii, Nostredame lei čállon Nostradamus. Son lei nu movttiidahttán almmenáhki menestumis, ahte son mearridii čállit ovtta dahje eanet dakkára jahkásaččat. Buot prentehusat sisttisdolle unnimustá 6338 einnostusa ja maiddái unnimustá oktanuppelohkái jahkásaš kaleandara, mat álge ođđajagimánu vuosttas beaivvi ja juos ii, dego lea navdojuvvon muhtumin, njukčamánus. Dat lei eanas dávástus almmenáhkiide go ádel ja iešguđetlágan mearkkašahtti olbmot guhkkin eret álge gažadit horoskohpaid ja badjellunddolaš rávvagiid sus, vaikko son dábálaččat vurddiige kárttaid kundáriinnis, mat leat ovddalgihtii doaimmahuvvon ja gárvásat dulkot. Kárttat leat vuođđuduvvon riegádanbeaivvi aspeavttaide násttiin ja Nostradamus ieš ii millosit háliidan rehkenastit daid, nugo ámmátastrologa livččii dahkan. Dalle go sus lei geatnegasvuohta geahččalit daid rehkenastit olggosaddon beaivemearritabeallaid vuođul, son álo dagai ollu meattáhusaid ja son ii goassige stellen govvosiid kundáriid rievttes riegádanbáikkiide dahje –áiggiide. (Referere daid kárttaid analysii, dahkki lea Brind´Amour, 1993, ja veardádala Grubera ollislaš kritihka Nostradamusa dahkan horoskohpii kruvnnaprinsa Rudolph Maximilianas.)
Son dalle álggii čállit girjjistis, váldoáššis fránskkalaš, ovtta duháha njealjitvearssa birra. Dat sisttisdoallá eanas einnostusaid beaivemeriid haga. Daid einnostusaid vuođul son lea beakkáneamos odne. Vaikko son vásihii iežas suojuheapmen oskkolaš fanatihkkariid dihte, goittotge son hutkkai metoda sevnnjodahttit dárkkuhusas geavahettiin “Virginála” syntávssa; sátneleaikkat ja iešguđetlágan gielaid seaguhusat dego greikagielas, itáliagielas, láhttengielas ja provençalgielas. Teknihkalaš sivaid geažil daid almmustahttin dáhpáhuvai golmma oasis (goalmmát oasi ja maŋimuš oasi olggosaddi orui leamen vuostehágolaš álggahit dan aivve gaskkas “"Siecles"” [Čuohtejagit], dahje 100 vearssa girjji), maŋimuš vihttalogigávcci njealjitvearssa čihččet “"Siecles"” [Čuohtejagit] eai leat seailon ovttage prentehusas otnábeaivái.
Njealjitvearssat, mat leat olggosaddon "Les Propheties" –girjjis [Einnostusat], ožžo moivereakšuvnnaid prentehusa maŋŋá. Muhtun olbmot jurddašedje ahte Nostradamus lei biro bálvaleaddji, dájuheaddji dahje gáigá, seammás go elihta jurddašii ahte njealjitvearssat leat šaddan su heakkalaš inspirašuvnna vuođul einnostusain – dego Biibbala maŋit áiggiid gálduid čuovggas (gea Nostradamusa gálduid vuolábealde), Nostradamus ieš duođai lei soddjil čuoččuhussii. Catherine de Medici, dronnet ja Frankriikka gonagasa Henri II áhkká, lei su stuorra liikostállejeaddji. Dan maŋŋá go dronnet logai su almmenáhki jahkái 1555, mii beaggalii namahis uhkádusaid gonagaslaš bearrašii, son bovdii Nostradamusa Pariisii čilget daid ja ráhkadit horoskohpaid su mánáide. Dalle Nostradamus balai steavlideamis, muhto ollu ovdalgo son jámii, dronnet dagai su oaivadeaddjin ja heaggadoavttirin su bárdnái, Frankriikka nuorra gonagassii Charles IX. Muhtin dieđut Nostradamusa eallimis ovdanbuktet dan, ahte son balai doarrádallamis boasttooahpa dihte girku inkvisišuvnnas, muhto ii einnosteapmi iige astrologiija mannan dakkár luohkkái. Son livččii leamaš váralaš dilis, juos son livččii noaiddástallama vehkiin dorjon daid. Duođaid, su gaskavuohta girkui lei álo earenoamáš. Su oanehis fáŋgavuohta jagi 1561 Marignanes šattai dušše beare danin go son lei almmustahttán jagi 1562 almmenáhki bismma ovddit lobi haga, go gonagaslaš mearrádus lei jorggotgežiid easkabáliid.
Maŋimus jagit ja jápmin.
Nostradamus lei gillán duskkálaš leasmmis máŋgga jagi ja dávda lei dahkan lihkadeami hui váttisin. Maŋŋeleappot dat molssui čáhceödeman. Geassemánu loahpas son bovdii su láhkaolbmá čállit viiddes testamente guođđit opmodaga plus 3444 ruvnnu (sullii US$300,000 odne) – minus moadde vealggi – su áhkkái, gii vuordigođii nuppi náittosdili, fondii su bártniide vuordit sin guoktelogiviđat riegádanbeivviid ja su nieiddaide vuordit sin boahtte náittosdiliid. Das šattai ollu oanehut lasáhus testamentii. Navdojuvvo ahte suoidnemánu vuosttas beaivvi Nostradamus muitalii su čállái, Jean de Chavigny, ahte “Don it gávnna mu heakkas beaivebadjáneamis.” Čuovvovaš iđedis son gávdnui jápmán, eahpečielggas dieđuid vuođul, vealláme láhttis seaŋgga ja beaŋkka bálddas ("Presage 141" [álgoálggus 152] skábmamánnui 1567, go Chavigny doaimmahii teavstta Nostradamusa jápmima maŋŋá). Nostradamus hávdáduvvui báikkálaš Fransiskán kapellii Salon (oassi das lea ovttastahtton restauráŋŋii La Brocherie), muhto lei ođđasit hávdáduvvon Frankriikka revolušuvnna áigge Collégiale Saint-Laurentii, gos su hávdemuitomearka lea odne.
Barggut.
Son čohkkii "Les Propheties" –girjji čoakkáldahkii mearkkašahtti guhkesáigásaš einnostusaid. Vuosttas oassi lei almmustahtton jagi 1555. Nubbi oassi lei prentejuvvon jagi 1557, lassin ledje 289 einnostusvearssa. Goalmmát prentehus, ovttas golbma čuođi ođđa njealjitvearssain, lei árvideamis almmustahtton jagi 1558, muhto das lea báhcán dušše oassi antologiija prentehussii, mii lei almmustahtton su jápmima maŋŋá jagi 1568. Dat veršuvdna sisttisdoallá okta riimmahis njealjitvearsa ja 941 njealjitvearssa riimmaiguin, juogaduvvon ovcci 100 vearssa joavkkuide ja okta 42 vearssa jovkui, mii gohččoduvvui “"Siecles"” [Čuohtejagit].
Dan áigásaš addojuvvon prentehusa geavadat (mii sisttisdoalai láhtuma dikteremis), guokte prentehusa eai leat ideanttalaččat ja dat lea relatiivalaččat hárvenaš gávdnat guokte kopiija, mat leat aiddo seammáláganat. Sihkkarit ii leat vuoigatvuohta navdit – dego “koda-cuvkedeaddjit” leat soddjilat dahkat – ahte mihkkige prentehusaid riektačállin dahje rihkuid stellen livčče Nostradamusa originálat.
Almmenáhkit: su birgetmeahttumit bivnnuheamos barggut, mat ledje almmustahtton jahkásaččat jagis 1550 dassážii go son jámii. Son dávjá almmustahtii guokte dahje golbma jagis, namuhuvvon juogo "Almanachs" (dárkkes einnostusat), "Prognostications" (einnostusat) dahje "Presages" (eanet generaliserejuvvon einnostusat). Nostradamus ii lean dušše beare einnosteaddji, muhto maiddái ámmátbuorideaddji. Dihtosis lea ahte son čálii goittotge guokte dálkkasdieđalaš girjji. Okta lei earenoamáš friija jorgalus (id est “parafrása”) girjjis "Protreptic of Galen" ("Paraphrase de C. GALIEN, sus l´Exhortation de Menodote aux estudes des bonnes Artz, mesmement Medicine"). Su nubbi dakkár girji lei nu gohččoduvvon "Traité des fardemens" (prinsihpas dálkkasdieđalaš vuoššangirji, mas vuohon ledje earáin lonejuvvon materiálat) masa son lasihii govvádusa metodain, maid son geavahii rohttudávdda dikšumii – mat eai doaibman, juobe vara beasaheapmige ii veahkehan. Seamma girji govvida maiddái kosmetihka buvttadeami.
Giehtačálus, mii lea dovddus dábálaččat namain "Orus Apollo", lea gávdnomis Lyon gieldda girjerájus, gos badjel 2000 álgoálgosaš dokumeantta, mat laktásit Nostradamusii, leat vurkejuvvon Michel Chomarat sudjii. Dat lea nággejuvvon dološ greikagielat jorgalus/heivehus egyptalaš hieroglyfain. Hieroglyfat vuođđuduvvojedje maŋŋit láhttengielat veršuvnnaide, mat buot dađi bahábut ledje diehtemeahttumat dološ egyptalaš giehtačállosa duođalaš mearkkašumiin. Egyptalaš hieroglyfat ledje dulkojuvvon boastut dassážiigo Champollion bođii dohko 1800-logus.
Nostradamusa jápmima maŋŋá dušše "Les Propheties" –girjjit leat ain leamaš populárat, muhto dán dáhpáhusas dat leat leamaš áibbas spiehkastatláganat. Badjel guokte čuođi prentehusa dain ledje ilbman dan áigge, ovttas 2000 kommentárain. Bivnnutvuođa sivvan sáhttet leat čuovvovaš fávttat; mearritmeahttun teavsttat ja váilevaš beaivemearit dahket dan, ahte lea álki čujuhit daidda ja lonet daid dihto válljemiid várás juohke mearkkašahtti ja dramáhtalaš dáhpáhusa maŋŋá ja retrospektiivvalaččat sáhttá čuoččuhit daid rievttes “deaivamiid”(Gea Nostradamus populára kultuvrras).
Nostradamusa gáldut.
Nostradamus čuoččuhii ahte su almmustahtton einnostusat vuođđuduvvet juridihkalaš astrologiijii – astrologalaš “dupmui” dahje árvvoštallamii, dáhpáhusaid kvalitehtii (ja ná orru vejolaš), dego riegádemiide, heajaide, kruvnnidemiide ja nu ain – muhto son lei garrasit kritiserejuvvon eahpegelbbolažžan dan áigásaš ámmátastrologaid bealde nugo omd. Laurens Videl. Nostradamus maiddái navddii ahte “komparatiiva horoskohpa” (boahttevuođa planehtaid konfigurašuvnnaid veardádallan ovttas dievasmahtton vássán áiggi dáhpáhusain) sáhtášii rievtti mielde einnostit, mii dáhpáhuvašii boahttevuođas.
Maŋimus áiggiid dutkamuš ovdanbuktá ahte ollu su einnostusbarggut muitalit heivehaladettiin dološ máilmmiloahpa einnostusaid (eanemus Biibbala vuođul) birra, lasihuvvon čujuhemiin historjjálaš dáhpáhusaide ja antologiijaide, mat gusket einnostusraporttaide ja dalle su barggut speadjalastet daid boahttevuhtii oassin komparatiiva horoskohpa vehkiin. Danin máŋga einnostusa sisttisdollet dološ ja mearkkašahtti olbmuid dego Sulla, Gaius Marius, Nero ja earáid, nugo su govvádusaid “dáistaleapmi balvvain” ja “cubbosat gahččet almmis.” Astrologiija ieš lea máinnašuvvon dušše guktii Nostradamusa Prefaces ja 41 geardde “"Siecles"” –ráiddus, muhto ollu dávjjibut su gonagassii namuhuvvon reivves Letter to King Henri II. Nostradamus kritisere earenoamáš garrasit astrologaid su maŋimus njealjitvearssas guđat “"Siecles"”-girjjis.
Su historjjálaš gáldut sisttisdollet teakstabihtáid, mat leat álkit identifiseret klassihkalaš historjáčálliide dego Livy, Suetonius, Plutarch ja nu ain ja maiddái gaskaáigásaš kronihkkariide dego Geoffrey of Villehardouin ja Jean Froissart. Máŋga astrologalaš refereanssa leat váldon measta sánis sátnái Richard Roussat girjjis Livre de l´estat et mutations des temps jagiin 1549–50.
Okta su deháleamos einnostusgáldu lei čielgasit "Mirabilis liber" jagis 1522, mii sisttisdoalai einnostusaid meari čuovvovaš čálliin; Pseudo-Methodius, Tiburtine Sibyl, Joachim of Fiore, Savonarola ja earát. (Su "Preface" sisttisdoallá 24 sitáhta Biibbalis, visot muhto guokte ledje dakkár ortnegis nugo Savonarola geavahii). Dat girji návddašii dohkálaš menestumis 1520-logus, dalle go dat manai guhtta prentehusa čađa, muhto ii doalahan váikkuhusa, kánske das sáhttá giitit eanemusat láhttengielat teavstta, gohtálaš čáláldaga ja máŋga váttis oanádusa. Nostradamus lei vuosttas, gii muitalii (čálii) ođđasis einnostusaid su iežas sániid mielde fránskkagillii, mii sáhttá čilget dan, ahte manin son lea ožžon gutni dahje merihtaid bargguin. Dan oktavuođas galgáge fuomášahttit ahte modearna oainnut eai leat heivehallon plagiarismmas 1500-logus. Čállit dávjá kopierejedje ja muitaledje earáid teakstabihtáid sin iežaset sániset dovddastemiid haga, earenoamážit klassihkalaš girjjálašvuođas.
Lassemateriála lei čohkkejuvvon Petrus Crinitus girjjis "De honesta disciplina" jagis 1504, mii sisttisdoalai sitáhtaid Michel Psellus girjjis "De daemonibus", ja "De Mysteriis Aegytiorum" (Mii guoská Egypta mystihkalaš áššiid...), Iamblichus, 400-logu Neo-Platonista, girji Kaldea ja Assyria magihkas. Láhttengielat veršuvnnat leat easkabáliid almmustahtton Lyonas ja sitáhtat goappašge girjjis leat muitaluvvon iežaset sániset mielde (nuppi dáhpáhusas measta bustávalaččat) su vuosttas guovtti vearssas, vuosttas teaksta lea lasihuvvon dán artihkkalii. Duohta lea, ahte Nostradamus navddii boaldit visot okkultismmalaš bargguid su priváhta girjerájus, oktage ii sáhte dadjat aiddo nu mii girjjiid lei duššaduvvon dollabárttis. Fákta lea ahte šolžža mielde dat bullet eahpelunddolaš čuvges dollanjuokčamiin, mii čujuha goittotge dasa, ahte muhtumat dain ledje giehtačállosat pergameanttas, mii gieđahallojuvvo dábálaččat salbiehtáriin.
Dušše 1600-logus olbmot álge giddet fuomášumi su sorjavašvuhtii ovddit, váldoáššis klassihkalaš gálduide. Dat sáhttá veahkehit čilget fávtta, ahte seamma periodas, "Les Propheties" šolžža mielde bođii skuvllaid geavahussii Frankriikkas dego oahppogirjin.
Nostradamusa sorjavašvuohta historjjálaš ovdamearrádusas lea speadjalaston fávttas, ahte son eksplisihtalaččat hilggui einnosteaddji steampala (id est olmmoš geas lea einnosteaddji vuoibmi alddis) máŋgga diliin.
Son hilggui árvonama einnosteaddji, mii heive oktii fávttain ahte son namahii girjji su iežas nammii (namma, mii fránskkagillii álkit dárkkuha “M. Michel Nostradamus čállán Einnostusat –girjji” ja mii lea aiddo nu, nugo dat ledje; dego “M. Michel Nostradamusa Einnostusat”, mat, moadde spiehkastaga haga, eai lean, eará go su vuohki doaimmahit daid, čujuheapmin ja ođđasis heivehussan boahttevuhtii.) Buot Nostradamusa guoski kritihkka, mii čuoččuha ahte son lea einnosteaddji, nuppiiguin sániiguin, Nostradamus livččii dahkan dakkára, maid son duođai ii goassige čuoččuhan dahkat vuosttas sajis.
Go dorvvastuvvojit girjjálaš gálduide, dat lea eahpesihkkar ahte geavahiigo Nostradamus dihto metodaid čalggihit tránssa dillái, baicca go oskkolaš iežas guorahallama, meditašuvnna ja inkubašuvnna (id est rituálaš “oađđin dan ala”). Su áidna govvádus proseassas gullá reivii, "letter 41", mii lea fárus su láhttengielat korrespondánssa čoakkáldagas. Dovddus legeandda mielde son geahččalii dološ metodaid nugo dola gaifáma, čázi gaifáma dahje goappáge seamma áigásaččat, muhto dat vuođđuduvvá naiiva vuohkái lohkat su guovtti vuosttas vearssa, mii dušše veardádallá dahje bálddalastá su viggamušaid Delffi ja Branchidic orákeliid vearssaid beallái. Su oamastusas gonagassii Henri II:i, Nostradamus govvida “gurremin mu sielu, miela ja váimmu morrašis, fuolas ja dilihisvuođas vuoiŋŋalaš ráfi ja mášolašvuođa vehkiin”, muhto su eatnatlohkosaš čujuheamit delfilaš rituálii “bronssa golmmajuolggagii” leat dábálaččat mannan ovddas dihto sániid, dego “aiddo nu”.
Dulkojumit.
Stuorámus oassi njealjitvearssain gieđahallet katastrofaid, rohttudávddaid, eatnandoarggástusaid, sođiid, dulvviid, fallehemiid, olmmošgoddimiid, goikkádagaid ja dáistalemiid – visot beaivemeriid haga ja vuođđuduvvet mearkkaide ja váigasiide girjjis "Mirabilis Liber". Muhtun njealjitvearssat čihket daid katastrofaid sulalaš tearpmaide: earát gusket ovtta olbmo dahje smávva olmmošjoavkku. Muhtumat gusket ovttaskas gávpoga, muhtumat máŋgga gávpoga máŋggain riikkain. Mearkkašahtti, duogážis váikkuheaddji temán lea uhkideaddji muslima soahteveaga falleheapmi Eurohpái Gáiddus-Nuorttis ja lullin. Soahteveaga njunušin ja oaiveolmmájin vurdojuvvon Antikristus, njuolgga speadjalasttedettiin dalle áigeguovdilis Ottoman fallehemiid ja ovddit Sarasen (mii lea arába) vástideddjiid, nugo maiddái ovddit vuordámušat girjjis "Mirabilis Liber". Buot dat leat ovdanbuktojuvvon jáhku mielde uhkideaddji ja boađi boađi máilmmiloahpa konteavsttas – vaikko ášši ii leat duođai máinnašuvvon – oskumuš, mii mielddisbuvttii eatnatlohkosaš máilmmiloahpa einnostusčoakkáldagaid dan áigge, iige unnimusat almmustahtekeahtes Christopher Columbusa čoakkáldat.
Nostradamusa áŋgirušadeaddjit leat addán sutnje merihta das, ahte son lea einnostan máŋgga dáhpáhusa máilmmihistorjjás nugo Londona stuorra dollabárttiid, Frankriikka keaisára Napoleon I čuožžileami ja Adolf Hitlera boahtima, terroristtaid fallehemiid World Trade Centerii čakčamánu 11. beaivvi jagi 2001, muhto dušše beare maŋŋeviisodahkan. Skeptihkalaš olbmot dego James Randi evttoha, ahte Nostradamusa beaggin einnosteaddjin lea dahkaluvvon dan áigásaš doarjaleddjiid vehkiin, geat heivehallet su sániid dáhpáhusaide, mat leat juo dáhpáhuvvan dahje leat boahtinláhkái ja leat garvemeahttumat, muhtumin proseassan mii gohččoduvvo “máhccevaš oaidnivuohtan”. Eai leat duođaštusat akademalaš girjjálašvuođas, mat evttohit ahte mihkkige Nostradamusa njealjitvearssaid goassige lea dulkojuvvon einnostit dihto dáhpáhusa ovdalgo dat dáhpáhuvai, muđui go eahpečielggas, dábálaš eavttuin, maid sáhtášii ovttaveardásaččat heivehallat iešguđetlágan diliide.
Molssaevttolaš oaivilat.
Iešguđetlágan oaivilat leat olggosbuktojuvvon prentejuvvon girjjálašvuođas ja interneahttas. Skála loahpa bealde leat ravddamuš akademalaš oaivilat dego Jacques Halbronnis, gii navdá viidásit ja hui problemáhtalaččat ahte Nostradamusa "Propethies" leat ovdalis beivejuvvon vearisteamit maid aivve eará olbmot leat čállán basttálmuhttit politihkalaš ákšu. Vaikko Halbronn vejolaččat diehtá eanet dain teavsttain ja čanai arkiivvaid dieđuid oktii eanet go oktage eará diehtti olmmoš dán áššis (son veahkehii goaivut daid ovdii ja dutkkai máŋggaid dain), máŋga eará áššedovdi dán dieđasuorggis hilgot oaivila. Skála nuppi geahčen leat easkabáliid eatnatlohkosaš populára girjjit ja duháhiid mielde priváhta neahttasiiddut, mat eai dušše nágge ahte "Propethies" leat originálat, muhto baicca Nostradamus lei eakti oaidni. Dulkoma hovrriid dihtii, eai leat guokte seammálágan oaivila das, maid son aiddolaččat einnostii, ii min mannanáigái iige min boahttevuhtii. Máŋgasat sin gal leat seamma oaivilis goittotge das ahte dihto einnostusat čujuhit, ovdamearkka dihte, Frankriikka revolušuvdnii, Napoleon Bonapartii, Adolf Hitlerii, goappáge máilmmisođiide, atomavearjjuiguin duššaduvvon gávpogiidda, Hiroshimai ja Nagasakii. Lea maiddái konsensus das ahte son einnostii maid beare mearkkašahtti dáhpáhusaid, mii lea easkka dáhpáhuvvan juohke geardde go iešguhtege girji almmustuvai, Apollo mánnui seaivumiid bokte Walesa Prinseassa Diana jápmimii jagi 1997 ja gomuvuođa suhkkol Challengera katastrofas jagi 1986, čakčamánu 9. beaivvi dáhpáhusaide World Trade Centeris: dát ‘lihkadeaddji feasta’ aspeakta orru leamen typihkalaš dán genrii.
Vejolaččat vuosttas dain girjjiin, mii šattai duođai bivnnuhin eaŋgalsgillii, lei Henry C. Roberts "The Complete Prophesies of Nostradamus" (1947), lei ođđasis prentejuvvon unnimustá čieža geardde čuovvovaš 40 jagiid áigge. Girjái sisttisdolle sihke heiveheami ja jorgalusa oanehis kommentáraiguin. Dán prentehusa maŋŋil bođii jagi 1961 (ođđasis prentejuvvon jagi 1982) Edgar Leoni dahkan ollislaš ja mearkkašahtti, moderáhta "Nostradamus and His Prophecies". Dan maŋŋá bođii Erika Cheetham "The Prophecies of Nostradamus", mii sisttisdoallá ođđasis prentejuvvon (Nostradamusa) jápmima maŋŋá jagi 1568 prentehusa. Dat lei ođđasis prentejuvvon, dárkkistuvvon ja ođđasis goasttiduvvon máŋgga geardde jagis 1973 ovddošguvlui, duvle namain "The Final Prophecies of Nostradamus". Dat jotkkii doaibmat vuolggasadjin Orson Welles ávvuduvvon filmmas "The Man Who Saw Tomorrow". Vuhtii válddekeahttá Jean-Charles de Fontbrune guovtteoasat jorgalusa "Nostradamus: historien et prophète" jagi 1980, sáhtášii dadjat ahte ráiddut leat kulminerejuvvon John Hogue dovddus girjjiin oaidnis jagis 1994 ovddošguvlui, sisttisdoaladettiin "Nostradamus: The Complete Prophecies" (1999) ja, aivve easkabáliid, "Nostradamus: A Life and Myth" (2003).
Earret Roberts, dát girjjit ja dain máŋgga bivnnut imiterejeaddji ledje measta ovttamielalaččat ii dušše Nostradamusa návccas einnostit, muhto maiddái su biografiija molsašuddi aspeavttain. Son lea leamaš Israellaš čeardda Issachara maŋisboahtti; su ádját, geat goappáge leigga doaktárat Provences Buori Gonagasa René hoavas, leigga oahpahan su; son oassálasttii Montpelliera universitehtii jagi 1525 skáhppot su vuosttas dutkosa: dan maŋŋá go son bođii ruovttoluotta dohko jagi 1529, son čađahii dálkkasdiehtagis doaktára dutkosa menestuvvan láhkai; son lei logaldallan dálkkasdiehtaga dieđagottis dan rádjái go su oaivilat šaddet ilá eahpebivnnuhat; son lei dorjon heliosentrálaš oainnu univearssas; son lei mátkkoštan nuortadaváš Frankriikkas, gos son lei čállán einnostusaid Orvala kloastaris; su mátkkiid áigge son lei ovdanbuktán čájálmasa ipmašiin, mii sisttisdoalai boahttevuođa poava identifiserema; son lei menestuvvan buoridit rohttudávdda Aix-en-Provences ja maiddái eará guovlluin; son lei riepman kristállaspáppa geahččamii geavahettiin magihkalaš speadjala dahje čáhcegumma; son lei ovttastahtton su čálliin Chavigniin beassážiid áigge jagi 1554; dalle go son almmustahtii vuosttas oasi "Propheties" –girjjistis, son lei bovdejuvvon Dronnet Catherine de Medici beales Parisii ságastallat suinna njealjitvearssa I.35 birra, mii einnostii su isida Gonagas Henri II jápmima guovttášdáistaleamis; son lei doavttirin dárkkistan gonagaslaš mánáid Bloisis; son lei testamenten ‘jávkán girjji’, mii sisttisdolle su iežas einnosteaddji málagovaid, su bárdnái; son lei hávdáduvvon ceaggut; ja son lei gávdnon dalle go lei goivvoduvvon ovdan Frankriikka revolušuvnna áigge, guottidettiin medáljoŋŋa, mas lei čállon dárkkes beaivemearri su liikka bájas goaivumis hávddis.
1980-logu rájes, goittotge, akademalaš ja unohas reakšuvdna šaddagođii, earenoamážit Frankriikkas. Nostradamusa priváhta korrespondánssa publikašuvdna jagi 1983 ja, menestuvvi jagiid áigge, originála prentehusat jagiin 1555 ja 1557, mat ledje Chomarat ja Benazra gávdnosat, ovttas iešguđetlágan originála arkiivamateriála gávdnosiin ja mat ikte ahte dat mii lei navdojuvvon Nostradamusis, oktageardánit ii heiven oktii dokumenterejuvvon fávttain. Akademihkkarat čielggadedje ahte, ii oktage čuoččuhusain, mat ledje bidjon lohkui jur eske, leat duođaštuvvon makkárašge dan áigásaš dokumentáralaš duođaštusa vuođul. Stuorámus oassi dain leat árvvusnai vuođđuduvvan čilgekeahtes solžžaide, maid maŋŋeleappo kommenterejeaddjit dego Jaubert (1656), Guynaud (1693) ja Bareste (1840) ledje viiddidan modearna boasttoipmárdusaide 1500-logu fránskagielat teavsttain dahje dat leat buhtes hutkamat. Juobe dávjá evttohuvvon geažideami njealjitvearssas I.35 ahte dat menestuvai einnostit Gonagas Henri II jápmima, ii duođai rievtti mielde ihtán prentehussii vuosttas geardde go easkka jagi 1614, 55 jagi dáhpáhusa maŋŋil.
Akademihkkarat, mat ledje njunnošis, geat ieža leat soddjilat biehttalit makkárge geahččaleamis dulkojumiid, váidaledje ahte eaŋgalsgielat jorgalusat ledje dábálaččat hui funet jorgaluvvon ja dat čájehuvvojit unnán diehtu dahje ii diehtu oppanassiige 1500-logu Frankriikkas, ledje bealálaččat ja bahámus dilis, ledje muhtumin bodnjojuvvon heivehallat dáhpáhusaide, maidda ledje navdojuvvon čujuhit (dahje nuppe gežiid). Ii oktage dain, sihkkarit, ledje vuođđuduvvon originála prentehusaide: Roberts ieš lea vuođđudan dan jahkái 1672, Cheetham ja Hogue leaba vuođđudan Nostradamusa jápmima maŋŋá doaimmahuvvon prentehussii jagi 1568. Juobe relatiiva rehálaš Leoni mieđihii su siiddus 115 dan, ahte son ii goassige leat oaidnán originála prentehusa, ja ovddit siiddut čujuhedje ahte ollu su biográfalaš materiálat ledje gálduid haga.
Goittotge, ii oktage dain dutkamušain ja árvvoštallamiin, ledje álgoálggus dihtosis stuorámus osiin eaŋgalsgielat kommenterejeddjiin, beaivemeriid funkšuvnnas goas dat ledje čállon ja muhtin muddui, man gillii dat lei čállojuvvon. Hogue, gielddekeahttá, lei dakkár posišuvnnas atnit dan ávkin, muhto dat lei dušše jagi 2003, go son mieđihii ahte muhtumat su ovddit biográfalaš materiálain duođai ledje eahpidahttit. Dan botta go maŋimus áiggiid molsašuddi gáldut, mat leat logahallon (Lemesurier, Gruber, Wilson), leat earenoamážit mollejeaddjit maŋŋit geahččalemiid birra, maid unnán diehtti girječállit ja interneahtta áŋgirušadeaddjit luvvejit navdojuvvon čiegus mearkkašumiid teavsttain, goas nu anagrámmaid, numerálaš kodaid, diagrámmaid vehkiin dahje muđui.
Populára kultuvra.
Nostradamusa einnostusat mat leat ođđasis muitaluvvon ja viidánan, leat leamaš ovdan viidásit populára kultuvrras 1900– ja 2000 –loguin. Nugo Nostradamusa eallin lea leamaš fáddán girjjiin čuđiid mielde (sihke fikšuvnnas ja diehtogirjjálašvuođas), su eallin lea govviduvvon máŋggain filmmain ja videoin ja su eallima lassin čállosat jotket ain fáddán media beroštumiin.
Interneahttas leat leamaš máŋga dovddus dájuheami, gos Nostradamusa vuogi mielde dahkkon njealjitvearssat ledje jorahuvvon e-poasttain dego duođalaš áššin. Dovdoseamos ovdamearkkat gusket World Trade Centera gahččamii čakčamánu 11. beaivvi 2001 fállehemiin mat jođihedje áŋgirušadeddjiid dájuhemiide ja ođđasis dulkojuvvon njealjitvearssaide, mat leat navdojuvvon einnostusat.
Čakčamánu 11. beaivvi 2001 fálleheamit New York Cityi jođihedje dalán spekulašuvnnaide, ahte leago Nostradamus einnostan dáhpáhusaid. Nostradamus áŋgirušadeaddjit čujuhedje njealjitvearssaide VI.97 ja I.87 dego vejolaš einnostussan, muhto ii oktage logahallojuvvon gálduin doarjaledje dán evttohusa (veardádala Snopes neahttasiidduid).


Hermann Hesse.
Hermann Hesse (riegádan suoidnemánu 2. beaivvi 1877 – jápmán borgemánu 9. beaivvi 1962) lei duiskalaš diktačálli, girječálli ja govvadáiddár, gii oaččui Nobela girjjálašvuođa bálkkašumi jagi 1946. Su dovdoseamos girjjit leat "Der Steppenwolf" (Ádjoeanagumpe) ja "Das Glasperlenspiel" (Lássabearalspeallu).
Mánnávuohta ja nuorravuohta.
Hesse riegádii kristtalaš bearrašii Calw-nammasaš smávva gávpogis Schwarzwaldis. Su vánhemat leigga leamaš vuolggahussárdnideaddjit Indias, gos su eadni Marie Gundert lei riegádan jagi 1842. Hesse áhčči Johannes Hesse (r. 1847) lei báldáduiskalaš ja lei eret Estlánddas. Hesse vánhemiin lei miššudnaprenttehat, maid Hesse áddjá Hermann Gundert jođihii.
Hermann Hesse elii su eallima vuosttas jagiin birrasiin, gos svábalaš pietismma jurdagat váikkuhedje gávpoga atmosferii. Jagi 1888 bearaš fárrii Baselii ja orui doppe vihtta jagi, muhto bođii dan maŋŋel ruovttoluotta Calwii. Hesse čađahii láhttenskuvlla Göppingenis ja čuovvovaččat son álggii studeret Maulbronna evangelalaš-luteránalaš semináras, muhto son lei biddjon eret skuvlejumis.
Earuheami maŋŋá šadde ollu riiddut váhnemiin ja máŋga geahččaleami iešguđetlágan internáhtaskuvllain ja – skuvllain. Hesse lei šlundon ja son muitalii girjjistis njukčamánu 20. beaivvi jagi 1892 ahte sus leat jurdagat iešsorbmemii (“Háliidan vuodjut eatnamii dego eahketguovssu”). Son geahččalii miessemánus jagi 1892 iešsorbmema Bad Bolla internáhtaskuvllas. Das čuovui ahte son sirdojuvvui fas ođđa internáhtaskuvlii Stettenii ja duokkot maŋŋil bártniid internáhtaskuvlii Baselii. Jagi 1892 loahpas Hesse sirdásii logahahkii Cannstattii. Čuovvovaš jagi áigge son čađahii doppe vuosttas jagi dutkosa, muhto gaskkalduhtii skuvlla vázzima fargga dan maŋŋá.
Hesse álggahii vuosttas geardde skuvlema girjegávpejassan Esslingenis, muhto gárgidii golmma beaivvi maŋŋá. Giđđat 1894 son álggii 14 mánnosaš mekanihkarskuvlejumi Calwa doardnadiibmofabrihkas. Suivadis jugaheapmi ja fiilen boktalii Hesses goittotge doaivaga máhccat intellektuála bargui. Golggotmánus 1895 son lei gárvvis álggahit skuvlejumi girjegávpejassan Tübingenis ja maiddái čatnasit dasa. Hesse gieđahalai daid nuorravuođa vásáhusaid maŋŋil románas "Unterm Rad" (Muhtin nuorravuohta).
Geaidnu girječállin.
Hesse lei golggotmánu 17. beaivvi jagi 1895 rájes barggus Heckenhauera girjegávppis Tübingenis. Girjegávpi deattuhii teologiija, filologiija ja vuoigatvuođadiehtaga. Hesse, oahppagándda, bargun lei dárkkistit girjjiid, báhkket, ordnet ja arkiveret. 12-diibmosaš bargobeivviid maŋŋá son váccii vel priváhta skuvlejumi. Girjjiid lohkan lei sutnje kompensašuvdnan váilevaš sosiálalaš eallimis guhkes sotnabeivviin, go ii lean bargu. Hesse logai teologalaš girjjálašvuođa lassin earenoamážit Goethe, maŋŋeleappo maiddái Lessinga ja Schillera sihke teavsttaid mat gusket greikkalaš mytologiijaide. Jagi 1896 su dikta "Madonna" almmustuvai muhtin bláđis Wienis ja maŋŋil "Organ für Dichtkunst und Kritik" –bláđis almmustuvve lasi divttat.
Jagi 1898 Hesse barggai girjegávpejasa reaŋgan ja dinii govttolaččat, mii dáhkidii sutnje ekonomalaš iešmearrideami váhnemiin. Dan áigge son logai eanemus duiskkalaš romantihka áigodaga girjjiid, earenoamážit Clemens Brentanona, Joseph von Eichendorffa ja Novalisa girjjiid. Reivviin, maid son sáddii vánhemiidda, Hesse muitalii ipmárdusas das, ahte “dáiddáriin estetihkka buhtte morála”. Čakčat 1898 Hesse almmustahtii vuosttas smávva diktačoakkáldaga "Romantische Lieder" ja geasset 1899 prosačoakkáldaga "Eine Stunde hinter Mitternacht". Goappásge girjjis šattai ekonomalaš fiásko. Diktačoakkáldaga 600 stuhka prentehusas vuvdojuvvojedje dušše 54 gihppaga ja maiddái prosačoakkáldaga 600 stuhka prentehusat vuvdojuvvojedje oalle hihtásit. Leipziglaš goasttideaddji Eugen Diederichs anii Hesse girjjiid kvalitehtalaččat allaárvvožin ja doalai daid almmustahttima baicca nuorra girječálli doarjumin go gánnáhahtti gávpedoaibman.
Čavčča 1899 rájes Hesse lei barggus árvvus adnojuvvon antikvariáhtas Baselis. Danin go su vánhemiin leigga jeavddalaš oktavuođat Basela oahppan olbmuid bearrašiidda, Hesse fállojuvvui dál earenoamáš vejolašvuohta oažžut ođđa humanisttalaš – ja dáiddalaš inspirašuvnna. Seammás Basel fálai iehčanas girječállái, gii johtá iežas bálgáid ala, vejolašvuođa geassásit ráfálaš diliide guhkes mátkkiin, mainna son čieŋui dáiddalaš iežasguorahallamii ja geahččalii návcca olggosbuktit áiccastagaidis girjjálaččat. Jagi 1900 Hesse lei bestejuvvon militeara bálvalusas. Su čalmmiid oainnus ledje váttisvuođat ja nearva- sihke oaivebávččas ledje váivin olles eallima.
Jagi 1901 Hesse dagai duohtan niegus ja mátkkoštii vuosttas geardde Itáliai. Seamma jagi son sirdásii ođđa bargoaddi bálvalussii Wattenwyl-antikvariáhtii Baselis. Seamma áigge son oaččui eanet vejolašvuođaid ja fálaldagaid almmustahttit divttaidis ja iešguđetlágan oanehis teavsttaidis. Dain publikašuvnnain ožžojuvvon mávssut divodedje maiddái su ekonomalaš dili. Goasttideaddji Samuel Fischer beroštišgođii Hesses, ja jagi 1904 almmustuvai Fischera goasttidan romána "Peter Camenzind". Girjjis šattai su vuosttas dovddus romána ja das ovddošguvlui son basttii eallit friija girječállin.
Bodensee gáttis ja Indias.
Hermann Hesse čállinbeavdi Hermann-Hesse-Höri -museas
Girjjiid menestumi dihte Hesse sáhtii vuođđudit bearraša. Son náitalii Maria Bernoulli jagi 1904 ja soai fárriiga Gaienhofenii Bodensee gáddái. Sudnuide riegádedje golbma bártni. Hesse čálii Gaienhofenis nuppi romána "Muhtin nuorravuohta", mii almmustuvai jagi 1906. Čuovvovaš jagiin son čálii lagamustá muitalusaid ja divttaid. Čuovvovaš romána "Gertrud" mearkkašii sutnje goittotge dáiddalaš kriissa – sus ledje váttisvuođat gárvvistit girjji, ja maŋŋil son anii dan eahpelihkostuvvan. Maiddái sutnje šadde váttisvuođat náittosdilis ja son oaččui mátkegaskka dillái mátkkoštettiin Ceylonii ja Indonesiai. Doppe son háliidii oažžut vuoiŋŋalaš ja oskkolaš inspirašuvnna, amas lihkostuvvat, muhto aŋkke mátkkis lei mearkkašahtti váikkuhus su girjjiide. Dan maŋŋil go Hesse bođii ruoktot, bearaš fárrii Bernii jagi 1912, muhto dátge fárren ii sihkkun eret náittosdili čuolmmaid, mii bođii ovdan Hesse jagi 1914 almmustuvvan románas "Rosshalde".
Vuosttas máilmmisoahti.
Go vuosttas máilmmisoahti álggii jagi 1914, Hesse almmuhii iežas eaktodáhtolažžan Duiskka ambassádas, danin go “son ii bastán čohkkát liegga uvdnadollagáttis seammás go nuorra girječállit jápme soahtešiljuin.” Son lei gávnnahuvvon návccaheapmin soahtái ja son mearriduvvui Duiskka ambassádii dikšut soahtefáŋgaáššiid. Dán barggus Hesse fuolahii soahtefáŋggain girjjiid čoakkidettiin ja sáddedettiin sidjiide. "Neue Zürcher Zeitung" –bláđis almmuhuvvui Hesse čálus "O Freunde, nicht diese Töne", mas son doarjalii Duiskka intelligeanta olbmuide, vai sii eai ravggaše nationalisttalaš polemihkkii. Daid dáhpáhusaid maŋŋil šadde dakkár čuovvumušat ahte Hesse govvidii daid maŋŋeleappo stuorra nuppástussan eallimisttis. Vuosttas geardde son lei stuorra politihkalaš nákkáhallama gaskkas: preassa rohkkáhii su vuostá, poastta bokte bohte bahámielat reivvet ja boares ustibat bátti botkejedje suinna. Ustit Theodor Heuss ja fránskkalaš girječálli Romain Rolland goittotge doarjjuiga Hesse. Dát riiddut almmusvuođas eai leat vel ráfon, go Hesse gárttai ođđa vuostegieđageavadiid dihtii čiekŋalassii kriisii: su áhčči jámii njukčamánu 8. beaivvi 1916, su bárdni buohccái duođalaččat ja su eamit buohccái skitsofreniijii. Hesse gárttai gaskkalduhttit soahtefáŋggaid áššiid dikšuma ja mannat psykiátralaš dikšui. Divššu čuovvumuššan lei dat, ahte son beroštišgođii ollu psykoanalysii ja oahpásmuvai persovnnalaččat Sigmund Freuda oahppái Carl Gustaf Jungii. Dát jurddafáttát dagahedje Hesses duohta dáiddalaš inspirašuvnna ja son čálii čakča- ja golggotmánus jagi 1917 dušše golmma vahku áigge romána "Demian". Girji lei almmustuvvon soađi maŋŋá jagi 1919 čiegus namain Emil Sinclair.
Casa Camuzzi jagit.
Go Hesse basttii máhccat dábálaš eallimii jagi 1919, su náittosdilli lei billašuvvan. Su eamit lei buohccán duođalaš psykosii, muhto Hesse ii sáhttán govahallat oktasaš eallima Mariain, vaikko son livččiige dearvvašmuvvan. Hesse fárrii okto Ticinoi, gos son ásaiduvai viimmat Montagnola gillái. Son láigohii njeallje smávva lanja mearkkalaš šloahttalágan huksehusas, man namma lei Casa Camuzzi. Doppe son jotkkii čállit girjjiid, muhto maid málegođii, mii váikkuhii su čuovvovaš stuorra muitalussii "Klingsors letzter Sommer". Jagi 1922 almmustuvai Hesse India-romána "Siddhartha". Girji govvida girječálli ráhkesvuođa indialaš kultuvrii ja ásialaš viisodagaide, maidda son lei oahpásmuvvan vánhemiid váikkuhusa geažil. Jagi 1923 Hesse náitalii ráhkis Ruth Wengera, gii lei sveitslaš girječálli Lisa Wengera nieida ja Meret Oppenheima muoŧŧá, muhto dát náittoslihttu lei juo álggu rájes mannan endorii. Seamma jagi Hesse oaččui Sveitsa riikkavulošvuođa.
Su čuovvovaš stuorát girjjit, jagi 1925 almmustuvvan "Kurgast" ja jagi 1927 almmustuvvan "Die Nürnberger Reise", ledje eallingearddálaš muitalusat, main lei ironalaš ivdni. Girjjit ledje addán mearkkaid boahttevaš menestuvvi románas. Jagi 1927 almmustuvvan "Ádjoeanagumpe" lei Hesse eanemus menestuvvan girji. Hesse 50. riegádanbeaivvi gudnin almmustuvai seamma jagi maiddái vuosttas eallingeardi, man su ustit Hugo Ball lei čállán. Fargga menestuvvi romána maŋŋá, Hesse, oktonas ádjoeanagumpe, vásihii ođđa nuppástusa ráhkistuvadettiin Ninon Dolbinii, geas šattai goalmmát eamit maŋŋil. Nuppástus láidestii dualisttalaš ovttaseallimii ja proseassas šattai romána "Narziss und Goldmund" (Narkissos ja gollenjálbmi), mii almmustuvai jagi 1930.
Jagi 1931 Hesse vulggii Casa Camuzzi láigovisttis. Hesse-guovttos Ninoniin fárriiga stuorát dállui Montagnola gili olggobealde. Dát dállu, Casa Hesse, huksejuvvui girječálli doaivumušaid mielde, ja su ustit H. C. Bodmer luobahii dan sutnje bissovaš geavahussii. Dálá áigge dállu lea priváhta oamastusas, iige leat vejolaš fitnat das geahččat siskkáldasat.
Lássabearalspeallu.
Jagi 1933 Hesse náitalii goalmmát geardde ja álggii plánet maŋimus stuorra girjji, "Lássabearalspealu". Jagi 1932 son almmustuvai vuos muitalusa "Die Morgenlandfahrt" (Mátki iđida eatnamii). Nationalisttalaš sosialisttalaš bellodaga loktaneapmi fápmui Duiskkas jagi 1933 fuolastahtii Hesse ollu. Bertolt Brecht ja Thomas Mann, geat fárriiga eret Duiskkas seamma jagi, guossástalaiga vuosttažettiin Hesse luhtte Sveitsas. Hesse geahččalii iežas vuogi mielde doaibmat Duiskkas ráđđedeaddji gárggiideami vuostá. Son lei čállán juo máŋgga logi jagi girjekritihkaid Duiskka bláđiide, ja dál son bealuštišgođii dain fámolaččat judalaččaid ja eará nationalisttalaš sosialisttalaččaid doarrádallan girječálliid. 1930-logu rájes ii oktage duiskkalaš bláđđi šat duostan almmustahttit Hesse artihkkaliid. Hesse gávnnai millii dorvobáikki go lei bargame "Lássabearalspealu" dan botta go politihkalaš nággu lei jođus ja máilmmisoađi garra balut bohte ođđasiin máilbmái. Girji almmustuvai Sveitsas jagi 1943. Hesse oaččui jagi 1946 Nobela girjjálašvuođa bálkkašumi ja das "Lássabearalspealus" lei mearkkašahtti rolla. Jagi 1950 son oaččui maiddái Frankfurt gávpoga Goethe –bálkkašumi ja Wilhelm Raabe –bálkkašumi ja jagi 1955 Duiskka girjegávpejasaid ráfibálkkašumi.
Nuppi máilmmisoađi maŋŋá Hesse návccat guorranišgohte. Son čálii vel muitalusaid ja divttaid, muhto ii šat ovttage romána. Reivviid dulvi dagahii maid ollu barggu sutnje – dat lei haddi das ahte son vásihii stuorra bivnnutvuođa ođđa duiskagielat lohkkibuolvadaga bealde, mii bivddii Montagnola “viisses eallilan olbmos” rávvagiid eallima várás. Hermann Hesse jámii borgemánu 9. beaivvi 1962 85-jahkásažžan vuoiŋŋašvardimii ja son hávdáduvvui Montagnola lahka San Abbondiona hávdeeatnamii, gosa maid Hugo Ball lea hávdáduvvon.
Girjjálaš mearkkašupmi.
Hesse girjjiin leat bistevaččat temát dego humanisttalaš olmmošipmárdusat ja olbmo luonddu čiekŋalit ipmirdeami dárbu. Daidda leat báhcán luottat maid girječálli beroštupmái psykoanalysii, oskkoldagaide, buddhalaš ja hindulaš filosofiijaide, Nietzsche ja Dostojevski sihke eksistensialismii.
Hesse árra girjjit ledje riegádan vel 1800-logu árbevirrui. Hesse divttat ja "Peter Camenzind" –girjji giella ja stiila gullet romantihkkii. Hesse ieš anii "Peter Camenzind" –girjji Gottfried Kellera "Der grüne Heinrich" –tiipasaš gárggiideapmirománan ("Bildungsroman"). Girjjiin Hesse sajáiduvai vuostálastit šaddi industrialiserenvuođa ja gávpogiserenvuođa čájeheamen attáldagaid jurddašit Duiskka nuoraid lihkadusa jurdagiid mielde. Hesse luobahii maŋŋil dain ođđaromantihkalaš hámi ja sisdoalu sárgosiin. "Peter Camenzind" –girjji antiteesi –ráhkadus, mii oidno gávpoga ja dálonguovllu, almmáiolbmo ja nissonolbmo buohtalasvuhtii stelledeamis, lea maiddái oidnosis Hesse maŋŋeleappo oaivegirjjiin, dego "Demianis" ja "Ádjoeanagumppes".
Dan maŋŋil go Hesse oahpásmuvai Carl Gustaf Junga árkatiipaohppii, dát oahppa váikkuhii su girjjiide mearkkalaččat. Vuosttas geardde dat oidno "Demian" –románas. "Demianis" leat vel oidnosis gárggiideapmiromána sárgosat, muhto seamma láhkai go "Ádjoeanagumppes" dáhpáhusat ásaiduvvet milloseappot siskkáldas sielumáilbmái go olgguldas duođalašvuhtii. Oktan oaivetemán šattai nuorra olbmo geaidnu iežas dovdamuššii Hesse girjjiin. Danin lohkameahttun máŋga nuora válljejedje ja ain válljejit Hesse sin favorihtta girječállin.
Muhtin dehálaš iešvuohta dahje dahkki Hesse girjjiin lea olbmo vuoiŋŋalašvuohta, earenoamážit "Siddhartha" –románas. Dan dáhpáhusat giessasit indialaš viisodagaide, taolažžii ja kristtalaš mystihkkii. Oaivejurdda, man mielde geaidnu viisodahkii vuolgá olbmos iežas, lea goittotge mihtilmas oarjeriikkaid vuolggasadji, mii ii vástit makkárašge ásialaš oahppama.
Buot Hesse girjjiin leat eallingearddálaš sárgosat ja earenoamáš čielgasit dat bohtet ovdan "Ádjoeanagumppes", maid sáhteža atnit juobe ovdamearkkalaš románan eallinkriissas. Dát sárgosat báhce gurrii easka Hesse maŋŋidis buvttadeamis. Románain "Mátki iđida eatnamii" ja "Lássabearalspeallu" Hesse ovdanbuktá temá, maid son gieđahalai juo "Peter Camenzind" –girjjis: vita activa ja vita contemplativa gaskasaš opposišuvdnavuođa. "Lássabearalspealus" Hesse dagai humanisttalašvuođa ja vuoiŋŋa utopia gaskkas soahteáiggi dahkan rámaid, mat ledje 1900-logu issorasamusat. Seammás son čálii fas klassihkalaš gárggiideapmiromána. Dát opposišuvnnalaš elemeanttat leat girjjis gaskavuođa dássedeattus. William Morris –tiipasaš, idealisttalaš ja gaskaáigásaš girji lei hui bivnnut soađi gaikkodan Duiskkas jagi 1945.
Vuostáiváldin.
Hermann Hesse girjjiid girjjálaš kvalitehta ja mearkkašupmi lei juo su eallima áigge šiitemeahttun. Dattetge girjjiin nággejuvvo dálá áiggis dego ovdalge. Girječálliguoimmit Thomas Mann ja Hugo Ball árvvus aniiga su ollu, go fas Kurt Tucholsky meroštalai Hesse čehppodaga esseačállin sakka alibut go su poesiija. Alfred Döblin humai Hesse oktavuođas juobe “dolkadahtti limonádas.” Hesse árra barggut ožžo eanemus miehtemielalaš vuostáiváldima goittotge dan áigge girjjálašvuođa kritihkkariid gaskkas.
Máilmmisođiid áigge Duiskkas Hesse bivnnutvuođa heajudedje ollu su vuostá ordnejuvvon preassakampánjat, mat ledje čuovvumuššan su pasifisttalaš ja eahpenationalisttalaš cealkámušain. Jagis 1937 Hesse girjjit ožžo vuovdimassii šat lágaheamit. Danin stuorra oassi nuorat buolvvas gávnnai Hesse easka jagi 1945 maŋŋá.
Logijagi Hesse Nobel bálkkašumi maŋŋá girječálli Karlheinz Deschner čálii jagi 1957 riiddu hástaleaddji artihkkalis "Kitsch, Konvention, und Kunst" (“Kitša, dáhpi ja dáidda) čuovvovaččat: “Dat ahte Hesse lea almmustahttán nu jierpmeheamit ollu fuones divttaid, čájeha šállošahtti stivrra váni, dat lea vuigestaga girjjálaš barbariija.” Son ii gaskavuođa atnán motge positiivvaleappo Hesse prosage maiddái. Čuovvovaš jagiin oassi girjjálašvuođa kritihkkariin ledje fárus Deschenera duomus ja máŋgasat kategoriserejedje Hesse girjjiid plagierejeaddji kitšan.
Gaskavuođa atnimis Hessii dáhpáhuvvá jotkkolaš heailuma. Go Hesse bivnnutvuohta lei vudjon bodnái 1960-logus Duiskkas, šattai USA:s nuoraid gaskkas stuorra ja vilddáskan Hesse-lihkadus, mii leavai maiddái Duiskii. "Ádjoeanagumppes" šattai riikkaidgaskasaš bestseller (muhtin rock-joavku oaččui nama romána mielde), ja Hesses šattai okta dain eanemus lohkkon ja jorgaluvvon duiskagielat girječálliin. Su girjjit leat vuvdojuvvon olles máilmmis badjel 100 miljovnna stuhka.
Hesse muitun leat namuhuvvon guokte girjjálašvuođa bálkkašumi: Calwa Hermann Hesse –bálkkašupmi ja Karlsruhe Hermann Hesse –girjjálašvuođabálkkašupmi.


Henry Sandham.
Henry Sandham (miessemánu 24. 1842 - geassemánu 21. 1910) lei kanádalaš dáiddár.


Manga.
a>mearkkaiguin Santo Kyoden govvagirjjis "Shiji no yukikai" (1798)
Manga () sisttisdollet ráidogovaid ja sárgojuvvon ealligovaid (muhtumin gohčoduvvo maiddái "komikku"), japánagielas ja dat vuogáiduvvet stiilii, mii lea gárgeduvvon Jáhpánis 1900-jahkečuođi loahpas.
Dáláš hápmái manga leat šaddan dalán nuppi máilmmisoađi maŋŋá, muhto dain lea guhkes ja mohkkái ovdahistorjá ovddit Jáhpana dáidagis.
Jáhpanis juohkeahkásaš olbmot lohket manga. Šládja doallá sisttis máŋggaid iešguđetlágán fáttáid: earret eará doaibmafearrániid, romantihkka, valástallama, spealuid, historjjálaš drámá, komediija, dieđafikšuvnna, fantasiija, mysteriija, hirbmamáidnasiid, seksualitehta, fitnodat/gávpedoaimmaid ja nu ain. 1950-logu rájes manga lea jeavda šaddan dehálaš oassin Jáhpana publikašuvnna industriija, nu ahte das lea 406 biljovnna jen márkanossodat Jáhpanis (sullii $3.6 biljovnna). Manga leat maiddái boahtán hirbmat bivnnuhin birra máilmmi. Jagi 2008 USA ja Kanáda mangamárkanat ledje $175 miljovnna. Manga leat dábálaččat prenten čáhppesvielgadin, vaikke ivdnejuvvon mangage leat oažžunláhkái. Jáhpanis manga leat dábálaččat prenten ráidogovvabláđđin, mat leat telefongirjji sturrodagas. Dat dávjá dollet sisttis máŋggaid dakkár máidnasiid, mat buktojuvvojit ovttaskas dáhpáhusain, ja mat fas joatkašuvvet čuovvovaš bláđis. Juos govvaráidu menestuvvá, čoggojuvvon bihtáid sáhttet almmustahttit ođđasis lubmagirjin, mii gohčoduvvo "tankobon" (単行本). Mangadáiddár ("mangaka") dábálaččat bargá muhtun vehkkiiguin unna bargolanjas ja lea oktavuođas duddjojeaddji doaimmaheddjiin, gii boahtá gávppálaš publikašuvnna fitnodagas. Juos manga govvaráidu lea doarvái bivnnut, das sáhttá ráhkadit animašuvnna, juogo bláđi juogadeami maŋŋá dahje juoba seamma áiggi go juogadeapmi lea vel jođus, vaikke muhtumin manga leatge sárgojuvvon ovddit ealligovaid dahje animašuvnnaid mielde (omd. "Star Wars").
Manga lea tearbma, mii lea anus maiddái Jáhpána olggobealde. Dat oaivvilda ráidogovaid, mat leat álgoálggus almmustahttojuvvon namalassii Jáhpánis. Goittotge dakkár govvaráiddut, mat leat ožžon váikkuhusaid manga-govvaráidduin, gávdnojit máilmmi iešguđetlágán osiin, earenoamážit Taiwanas (漫畫 "mànhuà"), Lulli-Koreas ("manhwa"), ja Kiinnás (漫画 "mànhuà"), earenoamážit Hong Kongas. Franskas "la nouvelle manga" lea šaddan hápmin "bande dessinee" (girjjálaččat "sárgojuvvon báddi"). Dat lea sárgojuvvon vuogis, mii lea ožžon váikkuhusa mangas. USA:s olbmot gohčodit manga-lágán ráidogovaid "Amerimangan", "máilmmi mangan", dahje "álgovuolggalaš eŋgelasgielalaš manga" (OEL manga).
Etymologiija.
Jáhpánlaš sátni manga, sánis sátnái jorgaluvvon, oaivvilda “hávskes govat”. Vuosttaš háve sátni bođii almmolaš atnui 1800-jahkečuođi loahpas Santo Kyoden govvagirjjis "Shiji no yukikai" (1798) ja 1800-jahkečuođi álggus Aikawa Minwa barggus "Manga hyakujo" (1814). Sátni bođii ovdan maiddái bivnnuhis "Hokusai Manga" girjjiin, mat dolle sisttis iešguđetlágán sárgosiid, mat ledje váldon beakkán ukiyo-e dáiddár Hokusai govvagirjjis. Dálá mearkkašumis sáni ”manga” geavahii vuosttaš háve Rakuten Kitazawa (1876-1955).
Publikašuvnnat.
Jáhpánis, jagi 2007 rádjái, mangas lei jahkásaš 406 biljovnna jen ossodat publikašuvdnaindustriijas. Maŋimus áiggiid, manga industriija lea viidánan birra máilmmi, dasgo fitnodagain leat liseanssat almmustahttit manga ieža eatnigillii.
Dan maŋŋá go ráiddut leat čájehuvvon vehá áiggi, goasttideaddjit dávjá čogget máidnasiid oktii ja almmustahttet daid girjji sturrosaš jahkegeardin, mat gohčoduvvojit maiddái "tankobon". Dat leat seammalágánat go amerihkálaš lubmagirjjit dahje grafihkalaš noveallat. Daidda jahkegerddiide geavahuvvo hui buorre bábir, ja dat leat anolaččat dakkár olbmuide, geat háliidit čuovvut ráidduid, maid sii sáhttet čuovvut bláđiin dahje juos sin mielas vahkkosaš ja mánnosaš golut leat menddo stuorit. Maŋimus áiggiid “deluxe” veršuvnnat leat maid prenten, go lohkkit leat boarásmuvvan ja lea šaddan dárbu muhtun earenoamáš áššiide. Boares manga lea maiddái prenten vel ođđasis nu, ahte vehá fuonit bábir lea geavahuvvon. De juohke bihttá lea vuvdojuvvon 100 jen ovddas (sullii $ 1 U.S. dollár), vai dat birgešedje maiddái márkaniin, mas vuovdinláhkái leat geavahuvvon girjjit.
Vuovdit ovddageahčen juhket manga lohkkiid agi ja sohkabeali mielde. Earenoamážit girjjiin ja bláđiin, mat leat oaivvilduvvon gánddaide (少年漫画 "shōnen manga") ja nieiddaide (少女漫画 "shōjo manga"), lea čalbmáičuohcci bearbma ja dat leat stellejuvvon sierra hilduide eanas girjjegávppiin. Lohkkiid joavkkuid ruossalasvuođa dihte, álbmotstatistihkka ii leat ráddjen lohkkiid dávástusaid. Ovdamearkka dihte almmáiolbmot diŋgojit ráidogovaid, mat leat oaivvilduvvon dušše beare nieiddaide ja nu ain.
Jáhpánis leat mangakáfeas, dahje manga"kissa" ("kissa" lea oanádus sánis "kissaten"). Manga"kissas" olbmot juhket gáfe ja lohket manga, ja muhtumin orrot ija.
Álgovuolggalaš webmanga publikašuvnnaid mearri lea lássanan. Dat geasuhit iešguđetlágan olbmuid birra máilmmi ja lea oaivvilduvvon online geavahussii. Daid sáhttá diŋgot grafihkalaš novealla hámis juos dakkárat leat oažžunláhkái prentejuvvon veršuvnnas.
Kioto riikkaidgaskasaš mangamusea () sisttisdoallá hirbmat viiddis interneahtta siidduid listtu, mii lea almmustahttojuvvon Jáhpánis.
Bláđit.
Mangabláđit sisttisdollet dábálaččat máŋgga ráiddu. Guđege ráiddus leat sullii 20-40 siiddu. Eará bláđit dego anime fandom bláđđi "Newtype" almmustahttá oktasaš bihtáid juohke mánu. Nubbi bláđit dego "Nakayoshi" almmustahttet máŋgga máidnasa, maid leat čállán máŋga iešguđetlágán dáiddárat. Dakkár bláđit dahje “antologiija bláđit”, nugo dat leat maiddái gohčoduvvon (hállangielas telefuvdnagirjjit), leat dábálaččat prenten fuones báhpáriin. Daid siidomearri sáhttá leat 200 siiddus 800 siiddu rádjái ja juoba eambboge. Manga bláđit sáhttet maiddái sisttisdoallat ng. “one-shot” ráidogovaid (máidnasat, mat almmustahttojuvvo dušše ovtta bláđis) ja iešguđetlágán ng. “four-panel” "yonkoma" (njeallje sierra oasi ovtta siiddus) ráidogovaid. Manga ráiddut sáhttet almmustahttojuvvojit máŋgga jagi áiggi, juos dat menestuvvet bures. Manga dáiddárat muhtumin álggahit moadde “one-shot” manga projeavttain, vai fidnejit namaideaset oidnosii. Juos dat menestuvvet ja ožžot buorre árvvoštallamiid, de dat joatkašuvvet. Bláđiin dávjá lea oanehis eallin.
Historjá.
Kanagaki Robun ja Kawanabe Kyosai duddjuiga vuosttaš manga bláđi jagi 1874: "Eshinbun Nipponchi". Manga bláđđái hui ollu váikkuhii "Japan Punch", man lei vuođđudan jagi 1862 englándalaš animašuvnnadáiddar Charles Wirgman. "Eshinbun Nipponchis" lei hui oktageardánit vuohki sárgut ja dat ii šaddan hui beakkánin olbmuid gaskkas. "Eshinbun Nipponchi" heittii eret golmma juogadeami maŋŋá. Bláđđi "Kisho Shimbun" jagi 1875 movttiidii "Eshinbun Nipponchi" bláđis ja dan maŋŋá bođii "Marumaru Chinbun" jagi 1877, ja de vel "Garakuta Chinpo" jagi 1879."Shōnen Sekai" lei vuosttáš "shōnen" bláđđi, man duddjui Iwaya Sazanami jagi 1895, gii duon áiggi lei bivnnuhis mánáid girjjálašvuođa čálli. "Shōnen Sekai" vuojui sakka Vuosttaš Sino- japánalaš soahtái.
Jagi 1995 manga bláđiid almmustahttin buorráneaddji áigi álggii Russo- Japánalaš sohttiin. Dalle "Tokyo Pakku" duddjojuvvui ja dat šattai hirbmat stuorra menestupmi. "Tokyo Pakku" maŋŋá jagi 1905, nissonbeallái gulli veršuvdna "Shōnen Sekai" duddjojuvvui ja gohčoduvvui "Shōjo Sekai" ja dat adnojuvvui vuosttaš "shōjo" bláđđin. "Shōnen Pakku", mii adnojuvvo vuosttaš mánáidbláđđin, ráhkaduvvui. Meiji áigodaga álgomuttus bláđiid ii vuvdojuvvon mánáide nu olu vel. Olgoriikkalaš mánáidbláđit, nugo "Puck", váikkuhedje dasa, ahte bargi Jitsugyo no Nihon (bláđi goasttadeaddji) oinnii ja gárttai bláđđái "Shōnen Pakku". Jagi 1924 maiddái nubbi "kodomo, Kodomo Pakku" bláđđi álggii "Shōnen Pakku" maŋŋá. Buorráneaddji áiggis, "Poten" almmustahttojuvvui jagi 1908, mii boahtá fránskalaš sánis "potin". Bláđit "Tokyo Pakku" ja "Osaka Pakku" váikkuheigga dasa, ahte buot siiddut ledje ollásit ivdnejuvvon. Ii leat dieđus, ledjego eará seammalágán bláđit nugo vuosttaš bláđit. "Kodomo Pakku" duddjui Tokyosha miessemánus jagi 1924 ja doalai sisttis máŋgga manga servodaga, nugo Takei Takeo, Takehisa Yumeji ja Aso Yutaka lahtuid hui buorre dáidaga. Muhtun manga bláđiin ledje geavahuvvon hállanbaloŋŋat ovdanbuktimii. Nuppi manga bláđit ovddit áigodagain eai geavahan hállanbaloŋŋaid ja ledje jávoheamit.
"Manga no Kuni" almmustuvai miessemánu jagi 1935 rájes ođđajagimánu 1941 rádjái, seamma áiggi go Nubbi Sino- japánalaš soahti lei jođus. "Manga no Kuni" buvttii ovdan dieđuid mangakas, mii lei boahtimin ja maiddái nuppi animašuvdnaindustriijas birra máilmmi. "Manga no Kuni" attii oamastanvuoigatvuođa bláđđái "Sashie Manga Kenkyu " borgemánus jagi 1940.
Riikkaidgaskasaš márkanat.
Jagi 2007 dihte manga váikkuhus riikkaidgaskasaš animašuvnnas lea sturron ollu moadde logijagi áiggi. (“Váikkuhus” mearkkaša báidnagiid ráidogovaid márkaniin Jáhpana olggobealde ja estetihkalaš báidnagiid ráidogovvadáiddáriin riikkaidgaskasaččat).
Árbevirolaččat, manga máidnasat johtet čohkas bodnái ja olgešbealdi gurutbeallái. Muhtun jorgaluvvon manga goasttideaddjit dollet dan hámi, muhto muhtun goasttideaddjit jorgalit siidduid veallut nu, ahte bláđi sáhttá lohkat gurutbealde olgešbeallái, amas olgoriikkalaš dahje árbevirolaš lohkkit seahkánit. Dakkár dáhpi gohčoduvvo maiddái “flipping” (jorgaleapmi). Eanaš árvvoštallojuvvo dat, ahte jorgaleapmi veallut lea álgovuolggalaš čálli ulbmiliid vuostá (omd. juos olmmoš geavaha báiddi, mas lohkka ”MAY” ja de lea jorgašuvvon, de sátni rievdá sátnin ”YAM”). Jorgaleapmi sáhttá maiddái imaštahttit oahpes, eahpesymmetrihkalaš diŋggaiguin, dego biillaiguin, mas gassa duolmmat leat gurut bealde ja goazan olgeš bealde, dahje báidi, mas boalut leat boasttu bealde.
Amerihkká.
Manga bohte Amerihkká márkaniidda vehážiid mielde, álggus ovttas anime bláđiiguin ja de iehčanassii. Dakkár amerihkálaččaide, geaid manga geasuha, manga bođii dihtosii 1970 logijagis ja 1980 logijagi álggus. Goittotge álggus anime lei álkit oažžut go manga. Máŋga olbmot, geat liikojedje manga ráidduide, ledje skuvlajahkásaš nuorra olbmot. Sin mielas lei álkit fidnet, tekstet ja ovdanbuktit anime video báttiid, go jorgalit, mielddustahttit, ja juohkit "tankobon"-šlája manga girjjiid. Keiji Nakazawa jorgalii vuosttaš manga "Barefoot Gen" eaŋgalasgillii ja márkanasttii dan Amerihkás. Dat manga lei autobiografiijalaš máinnas Hiroshima atomabombba birra, ja dan almmustahtiiga Leonard Rifas ja Educomics (1980-1982). Lasi manga jorgaluvvojedje 1980 logijagi beallemuttu ja 1990 logijagi gaskkas, nugo omd. "Golgo 13" jagi 1986, "Lone Wolf and Cub" govvaráiddus First Comics jagi 1987, ja "Kamui, Area 88", ja "Mai the Psychic Girl", maid jagi 1987 ja buot máidnasat govvaráiddus Viz Media-Eclipse Comics. Dan maŋá- almmustahttojuvvojedje vel "Akira" govvaráiddus Marvel Comics-Epic Comics ja "Appleseed" govvaráiddus Eclipse Comics jagi 1988. Maŋŋit bohte vel "Iczer-1" (Antarctic Press, 1994) ja Ippongi Bang’s "F-111 Bandit" (Antarctic Press, 1995).
Logijagi 1980 rájes 1990 logijagi beallemuttu rádjái jáhpánlaš animašuvnnat, dego "Akira, Dragon Ball, Neon Genesis Evangelion", ja "Pokemon", geasuhedje eambbo olbmuid ja dain lei ainge stuorát váikkuhus márkaniin manga ektui. Dilli nuppástuvai dalle, go jorgaleaddji-fitnodatolmmoš Toren Smith vuođđudii Studio Proteus jagi 1986. Smith ja Studio Proteus doibme ageantan ja jorgaleaddjin máŋgga jáhpánlaš manga- bláđiin, nugo omd. Masamune Shirow "Appleseed" ja Kosuke Fujishima "Oh my Goddess!" Dark Horse ja Eros Comix varas. Seammás dat sihko eret dárbbu dakkár goasttadeddjiide, geat ohcet ieža oktavuođaid Jáhpánas. Seamma áiggi jáhpánlaš goasttideaddji Shogakukan rabai amerihkálaš priváhta fitnodaga nieidafitnodagain Viz, nu ahte Viz oaččui geavahit Shogakukan katalogaid ja jorgaleaddji návccaid ávkin.
USA manga márkaniid dilli nuppástuvai nu, ahte 1990 logijagi beallemuttus anime ja manga veršuvnnat Masamune "Shirow Ghost in the Shell" (jorgaluvvon Frederik L. Schodt ja Toren Smith) geasuhišgohte amerihkkálaš olbmuid. Nubbi menestupmi logijagi 1990 beallemuttus lei "Sailor Moon". Jagiid 1995-1998 rádjái "Sailor Moon" manga ledje dolvojuvvon olggos eambbo go 23 olgoriikkaide, dego Kiinnái, Brasilii, Mexicoi, Australiai, ja máŋga Eurohpá ja Davvi-Amerihká riikkaide. Jagi 1997, Mixx Enterteinment almmustahttigođii "Sailor Moon", ovttas CLAMP "Magic Knight Rayearth", Hitoshi Iwaakis’s "Parasyte" ja Tsutomu Takahashi’s "Ice Blade" mánnosaš manga bláđiin "MixxZine". Guovtti jagi maŋŋá "MixxZine" oaččui ođđa nama "Tokyopop" ovdal go dat heaittihuvvui jagi 2000. Tokyopop maiddái almmustahtii manga lubmagirjeveršuvdnan ja seamma láhkái go Viz, álggii áŋgirit márkanastit manga nuorra almmái- ja nissonolbmuide.
Čuovvovaš jagiid áiggi manga šattai hui bivnnuhin, ja ain ođđa goasttadeaddjit bohte fárrui márkaniidda seamma áiggi go juo stáđisnuvvan goasttadeaddjit viidánedje katalogaideaset. Nugo jagi 2008, Amerihká ja Kanada manga márkaniid jahkásaš buvttadeapmi lei $175 miljovnna. Seamma áiggi váldomedia ságastallagođii manga birra aviissaid, nugo "The New York Times, Time, The Wall Street Journal", ja "Wired" artihkkaliin.
Eurohpá.
Manga lea váikkuhan Eurohpá animašuvdnii ja ráidogovaide eará láhkái go Amerihkás. Anime sáddagat Itálias ja Fránskkas rahpe eurohpálaš márkaniid manga varas jagi 1970. Fránskka dáidda lea luoikkahan Jáhpanis 1800 jagičuođi rájes (Japonisme) ja Fránskkas lea iežas bures gárggiiduvvon árbevierru "bande dessinee" animašuvnnas. Fránskkas, eatnamii buktojuvvon manga lea álki ovttastahttojuvvon alla dáidaga árbevirrui. Ovdamearkka dihte "Yu Aida Gunslinger Girl" bihtáid 6 ja 7 vuodju kyborga niidii, gii ovdal lea leamaš baleahtta dánsejeaddji gohččon "Petruchka". "Asuka" prentosa bihttá 7 doallá sisttis essea baleahtas "Petruchka", man lea komponeren Igor Stravinsky ja lea vuosttaš geardde čájehuvvon Pariissas jagi 1911. Goittotge, Francophone manga lohkkit eai leat ráddjejuvvon dáiddalaš elihtii. Dan sajis, logijagi 1990 beallemuttu rájes manga lea leamaš hui bivnnut iešguđetlágán lohkkiid gaskkas, nu ahte lea rehkenastojuvvon, ahte goalmmát oassi ráidogovain lea jagi 2004 rájes vuovdejuvvon Fránskkas. Japan External Organization mielde, manga buvttadeapmi dušše Fánskkas ja Duiskkas lei $212.6 miljovnna. Eurohpálaš goasttadeaddjit leat jorgalan earret eará "Glenat, Asuka, Casterman, Kana", ja "Pika Edition" fránskkagillii. Eurohpalaš goasttadeaddjit maiddái jorgaledje manga duiskka, itália, hollánda ja eará gielaide. Manga buvttadussii Englánddas gullet "Gollancz" ja "Titan books". Amerihkálaš manga goasttadeddjiin lea dehálaš sadji Englánddas manga márkaniin: ovdamearkka dihte "Tanoshimi Random House" ráiddus.
Manga, mat eai leat Jáhpanis eret.
Máŋga dáiddárat Amerihkás leat ožžon váikkuhusaid mangas ráidogovaid ja animašuvnnaid sárgosiidda. Nugo ovdal lea juo máinnašuvvon Vernon Grant oaččui váikkuhusaid ráidogovaide mangas, dalle son go orui Jáhpanis logijagi 1960 loahpas ja 1970 álggus. Nuppit sisttisdollet omd. Frank Miller logijagi 1980 beallemuttus "Ronin", Adam Warren, ja Torn Smith 1988 "The Dirty Pair", Ben Dunn 1987 "Ninja High School", Stan Sakai 1984 "Usagi Yojimbo", ja "Manga Shi 2000" bláđis Crusade Comics.
Čuohtejagi 2000 rádjái máŋga USA manga goasttadeaddjit leat álggahan almmustahttit bargguideaset U.S. dáiddáriin manga viiddes márkanmearkka vuolde. Jagi 2002, I.C. Entertainment, ovddit Studio Ironcat, mii lea dál heaittihuvvon, attii olggos manga ráiddu, mii gohčoduvvui "Amerimanga". Jagi 2004 eigoMANGA buvttii ovdan "Rumble Pak" ja "Sakura Pakk" antologiija ráidduid. Seven Seas Entertainment čuovui ráidduin "World Manga". Seamma áiggi, TokyoPop ovdanbuvttii álgovuolggalaš eŋgelasgielalaš manga (OEL manga), mii maŋŋil gohččoduvvui "Global Manga". TokyoPop lea dán áiggi álgovuolggalaš eŋgelasgielalaš manga buot stuorámus amerihkálaš goasttadeaddji.
Fránskkagiel dáiddárat leat maid gárggiidan ieža manga veršuvnnaid, dego Frederic Boilet "la nouvelle manga". Boilet lea bargan Fránskkas ja Jáhpanis, muhtumin oktasašbargun japánalaš dáidáriiguin.


Álgobávkkeheapmi.
Álgobávkkeheapmi lei dáhpáhus, mas álgobávkkeheapmeteoriija mielde dálá máilmmiávus riegádii. Álgobávkkeheapmeteoriija lea stáđásman kosmologiija teoriijan. Dan duvdet máŋggat áiccastagat, mat leat dahkkon ja sihkkaraston nu, ahte dat eai leat nuppiideasetguin sorjavaččat. Dáid áiccastagaid ii máŋgasiid mielas sáhte čilget álgobávkkeheapmeteoriija haga. Teoriija mielde máilmmiávus riegádii hui deahtis ja báhkka dilis sullii 13,7 miljárdda jagi (13,7 Ga) dassái ja lea dan rájes viidon oppa áigge.
Lea fuomášuvvon, ahte galaksat gáidet eatnamis dađe johtilabbot, mađe guhkkálabbos dat leat. Dát prinsihppa gohčoduvvo Hubble láhkan. Go dát áiccastat ovttastuvvo nu gohčoduvvon kopernikánalaš vuođđojurdagii, man mielde man beare guovllus máilmmiávvosa dahkkon áiccastagat livčče seammá, lea vejolaš árvvoštallat, ahte ieš gomuvuohta viidu. Go viiduma čuovvut teorehtalaččat áiggis maŋošguvlui, gártat navdosii, man mielde álggus lea leamašan hui deahtis ja báhkka dilli. Dát báhkka álgodilli lea olles teoriija váldopremissa.
Dutkamušain áicojuvvon geahppa álgoávdnasiid relatiiva valljivuohta nanne álgobávkkeheami váimmussyntesa einnostusaid. Álgobávkkeheapmeteoriija einnosta maiddái olles máilmmiávvosa deavdi geahnohis mikrobárrosuonjardeami dahjege nu daddjon kosmalaš duogášsuonjardeami leahkima. Go duogášsuonjardeapmi sihkkarastojuvvui jagis 1964, álgobávkkeheapmi dohkkehuvvui buoremus máilmmiávvosa álgovuolgaga ja gárggiideami govvideaddji teoriijan.
Kosmologiija vuođđoteoriija, almmolaš relativitehtateoriija, govvida máilmmiávvosa dušše juogo nu, ahte dat viidu dahje gáržu. Fridman-Lemaître-Robertson-Walker-metrihkka -nammasaš Einstein gieddeovttamađodagaid čoavddus lea álgobávkkeheami teorehtalaš vuođđun.
Historjá.
Álgobávkkeheapmeteoriija gárggiideami vuođđun leat sihke máilmmiávvosis dahkkon eksperimentála áiccastagat ja teorehtalaš seassamat. Vesto Slipher mihtidii vuosttaš háve jagis 1912 ”spirálanásteskoattu” ruksesspektrasirdáseami ja áiccai farga, ahte measta buot sulastahtti čuozáhagat gáidet Eatnanspáppas. Son ii goittotge ipmirdan iežas áiccastaga kosmologalaš mearkkašumi. Seamma áigge digaštalle garrasit das, ledjego dát ”spirálanásteskoattut” iešalddis sullot (eaŋg. island universes), mat leat min Lodderáidalasa olggobealde. Dálá dieđu mielde dát čuozáhagat leatge bonjugalaksat eaige násteskoattut.
Albert Einstein almmolaš relativitehtateoriija lea álgobávkkeheapmeteoriija teorehtalaš seassama vuolggasadji, danin go dan gieddeovttamađodagaid bohtosiin oktage ii buktán bissovaš máilmmeávvosa. Danin go čovdosat eai vástidan dalá oainnuid, Einstein lasihii minstariiddis nu gohčoduvvon kosmologalaš konstántta, man bokte Einstein lihkostuvai čoavdit ovttamađodagaid nu, ahte dat vástidedje dalá oainnuid. Aleksandr Fridman jotkkii jagis 1922 gieddeovttamađodagain Fridman ovttamađodagaid, mat čujuhedje, ahte máilmmiávus sáhttá viidut.
Go Edwin Hubble mihtidii man guhkkin lagamus ”bonjunásteskoaddu” lea jagis 1924, boađus duođaštii, ahte dát čuozáhagat duođaige leat Lodderáidalasas sierra galaksat. Go George Lemaître jotkkii iehčanassii Friedman ovttamađodagaid jagis 1927, son einnostii, ahte sivvan ”násteskoattuid” gáidamii lei máilmmiávvosa viidun. Lemaître manai vel guhkkelebbui jagis 1931 go son evttohii, ahte máilmmiávus lea álgán oktageardánis ”álgoatomas”. Evttohus muittuhii árra sivdnidanmuitalusaid, main máilmmiávus lei riegádan kosmalaš manis.
Jagi 1924 rájes Hubble gárgii maŋŋálas mátkegaskka meroštallanvugiid, maid vuođul gárgejuvvojedje maŋŋelis kosmalaš distánsaráidalasat (eaŋg. Cosmic distance ladder). Dáid Mount Wilson observatoriijas dahkkon dutkamušaid dihte son sáhtii árvvoštallat mátkegaskkaid daid galaksaide, maid ruksesspektrasirdásemiid Slipher lei mihtidan. Hubble fuomášii jagis 1929 korrelašuvnna mátkkegáskka ja gáidanleavttu gaskkas, man dovdat dán áigge Hubble láhkan. Lemaître lei gal juo čujuhan, ahte dát lea vuordimis, juos kosmologalaš prinsihppa doallá deaivása.
1930-logus Hubble áiccastagaid čilgehussan evttohuvvojedje máŋggat mállet, mat rehkenastojuvvojit dán áigge eahpestandárdan. Dáidda gulle earret eará Milne málle, nu gohčoduvvon syklalaš buotvuođa málle, man Richard Tolman bealuštii, ja Fritz Zwicky váiban čuovga -hypotesa.
Nuppi máilmmesoađi maŋŋá ledje báhcán guokte teoriija. Nubbi lei bissovaš dili teoriija, man ledje gárgen Fred Hoyle joavku. Dan mielde máilmmiávvosa viiduma oktavuođas dan sadjái šaddá oppa áigge ođđa ávnnas ja nuba máilmmiávus lea sullii seammalágan man beare áiggi bottus. Nubbi teoriija lei Lemaître álgobávkkeheapmeteoriija, man gárgii ja bealuštii álgobávkkeheami váimmussyntesa ovdanbukti, George Gamov.
Gamov bargoskihpárat Ralph Alpher ja Robert Herman einnosteigga kosmalaš duogášsuonjardeami jagis 1948. Lemaître teoriija vuostálastán Hoyle attii olles albmanussii dan dálá eaŋgasgielat nama go čujuhii dasa radiosáddagis sarkastalaččat ”stuorra bávkkeheami idean” (eaŋg. ”this big bang idea”).
Goappáge teoriijas ledje oanehaš áigge seamma olu guottiheaddjit, muhto loahpa loahpas áiccastagaid dihte álgobávkkeheapmi dohkkehuvvui. Kosmalaš duogášsuonjardeami gávdnon jagis 1964 dáhkidii álgobávkkeheapmái sajádaga buoremus teoriijan máilmmiávvosa álgovuolgagis ja gárggiideamis.
Standardamálles ledje goittotge máŋggat čuolmmat ja 1981 Alan Guth evttohii daid čoavddusin inflašuvdnateoriija. Andrei Linde ja Andreas Albrecht guovttos Paul Steinhardtiin hábmejedje teoriija iehčanasat dan dálá hápmái. Vaikko inflašuvnna dárkilis partihkkalfysihkalaš mekanismma eai dovdda, dat lea dohkkehuvvon nu gohčoduvvon kosmologiija standardamálle oassin, danin go juo dan vuođđoprinsihppa buktá moanaid einnostusaid, maid lea sáhttán duođaštit áiccastagain. 1990-logu loahpa rájes álgobávkkeheami kosmologiija lea ovdánan guhkes lávkkiin go teleskohpat leat ovdánan teknihkalaččat ja satellihtat, dego COBE, Hubble ja WMAP, leat buktán olu lasi áiccastatmateriála. Kosmologain lea oalle čielga áddejupmi das, mo álgobávkkeheapmi lea ovdánan, muhto vuordemeahttun áiccastat máilmmiávvosa viiduma vejolaš jođálmuvvamis sáhttá rievdadit dili.
Oppalašgeahčastat.
Go máilmmiávvosa viiduma ekstrapolere áiggis maŋosguvlui almmolaš relativitehtateoriija vuođul, dat doalvu ravddahis deahtisvuhtii ja temperatuvrii ravddalaš áiggis.
Das, man lahka singularitehta áiggálaččat lea vejolaš ekstrapoleret, digaštallo, muhto Planck epohkka adnojuvvo eavttuhis rádján. Dávjá álgobávkkehemiin oaivvilduvvo máilmmiávvosa 'riegádeapmi', muhto das, mii buot ieš alddes gullá álgobávkkeheapmái, eai leat ovttamielalaččat. Meroštallamat molsašuddet álggu báhkka ja deahtis muttus olles buotvuođa historjái. Dábálaččat álgobávkkeheapmái lea rehkenaston maiddái moattit vuosttaš minuhtat. Tiipa Ia supernovaid viiduma mihtidemiid, kosmalaš duogášsuonjardeami temperatuvraerohusaid mihtidemiid ja galaksaid korrelašuvdnafunkšuvnna mihtidemiid vuođul máilmmiávvosa ahkin lea rehkenastojuvvon 13,7 ± 0,2 miljárdda jagi.
Máilmmiávvosa áramus muttuid teoriija lea vel oalle láhkai spekulerema dásis. Málliin stuorámus oasis buotvuohta lei ollásit homogenalaš ja isotrohpalaš. Das lei hui alla energiijadeahtisvuohta ja issoras temperatuvra ja deatta, ja dat viiddui ja čoaskkui hui johtilit. Árvaluvvon 10−35 sekundda viiduma maŋŋá dáhpáhuvvan fásanuppástusa boađusin lei kosmalaš inflašuvdna, man áigge máilmmiávus viiddui eksponentialalaččat. Inflašuvnna maŋŋá máilmmiávvosa sturrodat lei 1028 geardde stuorát go ovdal inflašuvnna álgima. Go inflašuvdna bisánii, máilmmiávus čohkiidii kvárkagluonaplasmas (QGP) ja eará álgopartihkkaliin. Temperatuvra lei nu allin, ahte partihkkaliid soaittáhatlihkadusa leaktu lei relativistalaš ja iešguđetlágan partihkkal-antipartihkkalbárat šadde ja dušše oktiibeaškkehemiin jámma. Man nu muttus dovdameahttun dáhpáhus, mii lea namuhuvvon baryonagenesan (eaŋg. baryogenesis), rihkui baryonalogu seailunlága ja boađusin kvárkkat ja leptonat šadde badjelmearálaš olu antimateriija ektui. Ovtta kvárkka guovdu dušše 30 miljon antikvárkka. Dan boađusin dálá máilmmiávvosis materiija lea eanet go antimateriija.
Máilmmiávvosa viidun ja čoaskun joatkašuvai, man čuovvumuššan partihkkaliid gaskamearálaš energiija unnui. Symmetriijacuovkkusin namuhuvvon fásanuppástusas vuođđovuorrováikkuhusat ja álgopartihkkalat ožžo dálá hámiset. Sullii 10−11 sekundda maŋŋá teoriija ii leat šat nu spekulatiiva, danin go partihkkaliid energiija geahppánii dakkár dássái, maid lea vejolaš ollašuhttit partihkkaljođálmahttinrusttegiin. Sullii 10−6 sekundda bokte kvárkkat ja gluonat ovttastuvve baryonan, dego protonan ja neutronan. Go kvárkkat ledje binná eanet go antikvárkkat, baryonat šadde binná eanet go antibaryonat. Temperatuvra ii lean šat doarvái alla ođđa protona-antiprotonabáraid iige neutrona-antineutronabáraid šaddamii. Ná vulggii johtui massiiválaš annihilašuvdna, mas bázii dušše okta 1010 álgovuolggalaš protonas ja neutronas iige oktage antipartihkkal. Sullalas annihilašuvdna dáhpáhuvai elektronaide ja positronaide sullii ovtta sekundda bokte. Annihilašuvnnaid maŋŋá báhcán protonat, neutronat ja elektronat eai šat lihkadan relativistalaš leavttuin.
Moatti minuhta geahčen, go temperatuvra lei njiedjan sullii miljárda kelvinii ja go deahtisvuohta lei seammasullasaš áimmu deahtisvuođain, neutronat ja protonat ovttastuvve deuterium- ja heliumváimmusin proseassas, mii gohčoduvvo álgobávkkeheami váimmussyntesan. Stuorámus oassi protonain seilo ovttasmeahttun čázaváimmusin. Sullii 380 000 jagi maŋŋelis elektronat ja váibmosat ovttastuvve eanaš čázaatoman ja fotonat luovvanedje ávdnasis, goas šattai kosmalaš duogášsuonjardeapmi, mii lea dán áigge áicamis.
Áiggi mielde binná deahttásut guovllut čogge gravitatiivalaččat lagas ávdnasa ja sturro ain deahttásabbon, main dasto šadde gásabalvvat, galaksat ja eará almmigáhppalagaid, mat leat dán áigge áicamis. Dán ráhkadusa čohkiideami dárkilis detáljat leat gitta máilmmiávvosa ávdnasa mearis ja tiippas. Golbma dieđalaččat duođaštuvvon ávnnastiippa leat galbma sevdnjes ávnnas, báhkka sevdnjes ávnnas ja baryonalaš dahjege ng. dábálaš ávnnas. Buoremus eanaš WMAP:s fidnejuvvon mihtidanbohtosat čájehit, ahte galbma sevdnjes ávnnas lea dábálamos ávnnastiipa. Guovtti eará tiippas čohkiida unnánut go 20% máilmmiávvosa ávdnasis.
Dálá máilmmiávvosis eanaš oassi orro leamen sevdnjes energiija. Árvaleamis 70% olles máilmmiávvosa energiijas lea dan hámis. Jáhkkun lea, ahte sevdnjes energiija dihte máilmmiávus viidu jođálmuvvi leavttuin. Sevdnjes energiija oktageardánamos formuleren lea kosmologalaš konstánta Einstein almmolaš relativitehtateoriija gieddeovttamađodagain, muhto dan čoahku eai dovdda. Sevdnjes energiija kosmologalaš diliovttamađodaga detáljat ja dan oktiiheivvolašvuohta partihkkalfysihka standardamálliin dutkojuvvo jámma teorehtalaččat ja eksperimeanttain.
Buot dáid áiccastagaid lea vejolaš čilget kosmologiija ΛCDM-málliin. Dat lea álgobávkkeheami matematihkalaš málle, mas leat guhtta friija paramehtera. Vuosttaš 10−11 sekundii ii leat gávdnomis dohkálaš fysikála teoriija. Álggu singularitehta fysikála čoavdimii dárbbašuvvo kvantagravitašuvdna. Dán álgomuttu ádden lea okta fysihka stuorámus čoavdemeahttun gažaldagain.
Teoriija.
Álgobeaškkeheami teoriija vuođđun leat guokte váldonavdosa.
Teoriija lea bukton ovdan postuláhtan, muhto dán áigge daid vigget maiddái testet. Ovdamearkka dihte vuosttaš navddus lea testejuvvon navdosiiguin, maid mielde stuorámus vejolaš fiinnaráhkaduskonstántta spiehkkaseapmi eanaš máilmmiávvosa agis lea sullii 10−5. Almmolaš relativitehtateoriija lea duođaštuvvon beaivvášgotti ja duppalnásttiid skálas. Álgobeaškkeheapmeteoriija bures menestuvvan iskkadeamit dorjot almmolaš relativitehtateoriija viiddideami kosmalaš skálai dohkálažžan.
Jus stuorra skála máilmmiávus orru leamen isotrohpalaš go geahččá Eatnamis, kosmologalaš prinsihpa lea vejolaš deriveret oktageardánot kopernikánalaš prinsihpas, man mielde erenomaš áicanbáiki ii leat leahkimin. Kosmalaš duogášsuonjardeamis dahkkon áiccastagaid vuođul kosmologalaš prinsihpa dohkálašvuohta lea sihkkaraston dássái 10−5. Máilmmiávvosa eahpehomogenalašvuohta lea mihtiduvvon leat stuorámus skálas 10% sturrosaš.
Fridman-Lemaître-Robertson-Walker metrihkka.
Almmolaš relativitehtateoriijas leat anus metralaš tensorat guovtti čuoggá gaskka govvideami várás áige-gomuvuođas. Ieš čuoggát (dego galaksat, násttit jna.) govviduvvojit ”koordináhtaminstariin” dahje ruvttohasain, mat stellejuvvojit olles áige-gomuvuođa ala. Kosmologalaš vuođđoprinsihppa gáibida, ahte metrihkka lea homogenalaš ja isotrohpalaš stuorra skálain, man dihte govvidanvuohkin válljejuvvo Fridman-Lemaître-Robertson-Walker metrihkka dahjege FLRW-metrihkka. Metrihkas lea skálágerddon, mii govvida, man láhkai máilmmiávvosa sturrodat rievdá áiggi mielde. Dát dahká vejolažžan fárus johtti gaskka koordináhtavuogádaga geavaheami. Dalle ieš koordináhtavuogádat viidu máilmmiávvosa mielde ja dat čuozáhagat, mat lihkadit dušše viiduma dihte, bissot koordináhtavuogádaga giddes čuoggáin. Go čuozáhagaid gaskasaš ”koordináhtagaska” bissu seammán, daid fysikála gaska stuorru máilmmiávvosa skálágerddona lági mielde.
Álgobávkkeheapmi ii leat duođalašvuođas bávkkeheapmi, man čuovvumuššan ávnnas leavvá biras guoros gomuvuhtii, muhto baicce ieš metralaš gomuvuođa viidun. Danin go FLRW-metrihkas navdojuvvo, ahte mássá ja energiija juohkásit dássidit, dat doallá deaivása máilmmiávvosis dušše stuorra skálas. Báikkálaš čohkiidan ávnnas, dego min galaksa, ii viiddo gomuvuođa stuorra skálas, danin go dan doallá čoahkis gravitašuvdna.
Horisonttat.
Álgobávkkeheami gomuvuođa guovddáš iešvuohtan leat horisonttat. Danin go máilmmiávvosa ahki lea ravddalaš ja čuovgage ovdána dušše ravddalaš leavttuin, vássán áiggis leat sáhttán leat dáhpáhusat, main ii leat leamašan doarvái áigi johtit vai daid livččii vejolaš áicat. Danin dain lea ”vássán áigge horisonta”, man dihte buot gáiddumus áššiid ii leat vejolaš áicat. Vástideaddji sivas, danin go máilmmiávus viidu ja gáiddumus čuozáhagat gáidet ain johtilabbot, johttán čuovga ii sáhte goassige juksat hui gáiddus čuozáhagaid. Das fas lea gažaldat ”boahttevuođa horisonttas”, mii bidjá rájá áššiide, maidda lea vejolaš váikkuhit boahttevuođas. Áddejupmi máilmmiávvosa áramus muttuin čujuha dasa, ahte vássán áigge horisonta lea leahkimin, muhto váilevaš diehtu áramus muttuid birra ráddje dán oainnu sihkkarvuođa. Juos máilmmiávvosa viidun jođálmuvvá ain, boahttevuođa horisonta lea maiddái leahkimin.
Eksperimentála evideansa.
Áramus ja buot njuolggamus álgobávkkeheapmeteoriija eksperimentála evideanssat leat Hubble lága áican galaksaid ruksesspektrasirdásemiin, kosmalaš duogášsuonjardeami dárkilis mihtideamit ja geahppa álgoávdnasiid fuomášuvvon vallji. Máŋggat máilmmiávvosa stuorra skála ráhkadusat, maid gravitašuvdna lea hábmen, leat dakkárat go álgobávkkeheapmeteoriija evttoha.
Hubble láhka.
Gáiddus galaksain ja kvasárain lea vejolaš fuobmát daid ruksesspektrasirdáseami: daid sádden čuovgga spektra lea sirdásan guhkit bárroguhkkodahkii. Geavadis dan lea vejolaš áicat čuozáhaga dávjodatspektras ja veardidit spektroskopia vugiin dan spektrasárgáid dahje absorpšuvdnasárgáid dakkáriidda, maid seammasullasaš atoma dan lahkosiin sádde. Jus dán sirdáseami atnet Doppler-albmoneapmin, čuozáhaga gáidanleavttu lea vejolaš rehkenastit. Dihto čuozáhagaid lea vejolaš meroštallat nu, ahte geavahuvvo kosmalaš gaskaceahkki. Go gáidanleavttut ja gaskkat veardiduvvojit, lea vejolaš áicat lineára sorjavašvuođa, mii gohčoduvvo Hubble láhkan.
Hubble láhkii leat guokte vejolaš čilgehusa. Juogo mii leat máilmmiávvosa viiduma guovddážis, mii lea ruossalas kopernikánalaš vuođđoprinsihpain dahje dasto máilmmiávus viidu miehtá dássidit. Máilmmiávvosa viidun čielggai almmolaš relativitehtateoriija dárkkodemiin juo ovdal Hubble lága áiccastagaid ja jurddabohtosiid.
Teoriija mielde relašuvdna formula_5 doallá deaivása buot bottuin. Dan sadjái formula_2, formula_7 ja formula_3 rivdet go máilmmiávus viidu. Hubble sirdáseapmi ii leat duođalaš Doppler-sirdáseapmi, danin go dasa lea sivvan gomuvuođa viidun čuovgga vuolggabottu ja ollenbottu gaskkas iige čuozáhaga ja mihtideaddji gorálaš lihkadeapmi.
Kosmalaš duogášsuonjardeapmi.
Moatti vuosttamus beaivvi áigge máilmmiávvosa temperatuvra lei dievaslaččat dássedeattus, goas fotonat emiterejedje ja absorberejedje jámma, man boađusin suonjardeapmi oaččui čáhppes stuhka spektra. Go máilmmiávus viiddui, temperatuvra njiejai dássái, mas fotonat eai šat jámma šaddan ja duššan. Dan sadjái friija elektronat speadjalaste daid Thomson botkkisteapmin gohčoduvvon albmoneamis, danin go temperatuvra reahkkái vel sirret elektronaid ja váibmosiid. Danin go dát botkkisteapmi joatkašuvai, máilmmiávus ii lean vel čađa čuovgi čuvgii.
Go temperatuvra njiejai moatti duhát kelvinii, elektronat ja váibmosat ovttastuvvagohte atoman dáhpáhusas, mii gohčoduvvo rekombinašuvdnan. Danin go fotonat botkkistit hárve neutrála atomain, suonjardeapmi beasai ávdnasis, go measta buot elektronat ledje čatnasan váibmosiidda sullii 380 000 jagi álggu maŋŋá. Dáid fotonain čohkiida kosmalaš duogášsuonjardeapmi, mii lea dán áigge áicamis, ja das fuomášuvvon molsašuddamat leat njuolggo govva dalá máilmmiávvosis. Máilmmiávvosa viidun lea dagahan fotonaide stuorra ruksesspektrasirdáseami, mii lea guhkidan daid bárroguhkkodaga elektromagnehtalaš spektras mikrobárroluohkkái. Suonjardeapmi lea goittotge seailluhan čáhppes stuhka spektrajuohkáseami. Suonjardeami leat árvalan leat vejolaš áicat man beare máilmmiávvosa čuoggás ja boahtit buot guovlluin hui sullalas intensitehtain.
Arno Penzias ja Robert Wilson gávnnaiga kosmalaš duogášsuonjardeami soaittáhagas jagis 1964 go soai geavaheigga ođđa Bell Laboratories mikrobárrovuostáiváldinrusttega. Gávnnus vástidii einnostusaid. Dan áice leat isotrohpalaš, ja dan spektra vástidii čáhppes stuhka, man temperatuvra lea golbma kelvin.
NASA bážii gomuvuhtii COBE-satellihta jagis 1989, man áramus, 1990 almmustahtton gávdnosat ledje sullalasat álgobávkkeheapmeteoriija einnostusaiguin. COBE áiccastagaid mielde suonjardeami temperatuvra lei 2,726 K, ja jagis 1992 das fuomášuvvui vuosttaš háve anisotropiija dahjege molsašuddan. Čuovvovaš jahkelogiid áigge suonjardeami anisotropiija dutkama jotke máŋggain eatnamis ja áibmospáppain dahkkon iskosiiguin. Jagiin 2000-2001 dahkkon máŋggat iskosat, main dehalamos lei BOOMERanG, mihtidedje anisotropiijaidda mihtilmas viŋkelsturrodaga ja čujuhedje, ahte máilmmiávus lea dan geometriija dáfus lahka duolba hámi.
Jagis 2003 almmustahtton Wilkinson-mikrobárroanisotropiijasatellihta dahjege WMAP-satellihta vuosttaš bohtosat ádde dan áigge dárkilamos árvvuid dihto kosmologalaš paramehteriidda. Bohtosat maiddái njeide máŋggaid dárkilis kosmalaš inflašuvnna teoriijaid, muhto dat ledje goittotge oppalaččat sullalasat inflašuvnnain. WMAP čoaggá ain dieđu, ja ođđa Planck-satellihta lea báhččon jagis 2009. Dat mihtida duogášsuonjardeami anisotropiijaid dárkilabbot. Jođus leat maiddái moanat iskosat, maid dutkit čađahit eatnamis ja áibmospáppaid vehkiin.
Geahppa álgoávdnasiid vallji.
Álgobávkkeheapmeteoriija vuođul lea vejolaš rehkenastit helium-4:ža, helium-3:ža, deuterium ja litium-7:ža konsentrašuvnnaid máilmmiávvosis gorrin dábálaš čáza mearrái. Goralaš valljit leat gitta ovtta paramehteris, fotonaid ja baryonaid goris, man lea vejolaš rehkenastit iehčanassan kosmalaš duogášsuonjardeami dárkilis ráhkadusas. Einnoštuvvon gorit (mássá mielde, ii logu) leat sullii 0.25 4He/H:ii, sullii 10−3 2H/H:ii, sullii 10−4 3He/H:ii ja sullii 10−9 7Li/H:ii.
Mihtiduvvon valjit vástidit baryona-fotona gori ovttaskas árvvus einnostuvvon meriid aŋkke sullii. Deuterium oasis bohtosat vástidit einnostusaid erenomážit, sulastahttet 4He oasis ja dahkkiin guokte 7Li oasis. Guovtti maŋimuččas systemahtalaš eahpesihkkarvuohta lea mearkkašahtti. Juohke dáhpáhusas valjiid almmolaš ovttaláganvuođa atnet nana evideansan álgobávkkeheamis, danin go dat lea áidna teoriija, mii čilge geahppa álgoávdnasiid goralaš valji. Dasa lassin lea geavadis veadjemeahttun ”muddet” álgobávkkeheami buvttadit eanet dahje unnánut go 20-30% helium.
Galaksaid gárggiideapmi ja juohkáseapmi.
Dárkilis áiccastagat galaksaid ja kvasaraid morfologiijas ja juohkáseamis buktet nana evideanssa álgobávkkeheapmeteoriijai. Teoriijas ja áiccastagain čohkkejuvvon dieđu mielde vuosttaš kvasárat ja galaksat šadde sullii miljárda jagi álggu maŋŋá. Dan maŋŋá čohkiidišgohte stuorát ráhkadusat, dego galaksajoavkkut ja superjoavkkut. Danin go nástepopulašuvnnat boarásmuvvet ja gárggiidit, gáiddus galaksat, mat áicojuvvojit daid árra gárggiidanmuttuin, leat hui earáláganat olggosoaidnit go lagas galaksat, mat áicojuvvojit maŋit gárggiidanmuttuin. Dasa lassin dakkár galaksat, mat leat čohkiidan seamma guhkkin muhto máilmmiávvosa iešguđet ahkemuttuin, leat gaskaneaset hui earáláganat. Dákkár áiccastagat leat nana nággosat bissovaš dili málle vuostá. Áiccastagat násttiid čohkiideamis, galaksaid ja kvasaraid juohkáseamis ja stuorát ráhkadusain heivejit bures oktii dihtoriin dahkkon máilmmiávvosa ráhkadusa čohkiidanmálliiguin. Bohtosat veahkehit dievasmahttit álgobávkkeheapmeteoriija detáljaid.
Eará evideansa.
Hubble viiduma ja kosmalaš duogášsuonjardeami vuođul árvaluvvon máilmmiávvosa ahki vástida dálá dieđu mielde bures boarrasámos násttiid agi – dat lea dušše binná stuorát. Dán bohtosii leat beassan go spáppalágan nástejoavkkut leat mihtiduvvon násttiid gárggiideami teoriija vuođul ja populašuvdna II:ža ovttaskas násttiid agit leat meroštallon radiometralaččat.
Álgobávkkeheapmeteoriija čuolmmat.
Álgobávkkeheapmeteoriija lea dán áigge nu gohčoduvvon kosmologiija standardamálle, muhto dan historjjás gávdnojit máŋggat čuolmmat, maidda leat gávdnon áiggi mielde čovdosat juogo teoriija detáljaid rievdademiin dahje buoret áiccastagaid boađusin.
Čuolmmat gávdnojit maiddái dán áigge, danin go álgobávkkeheami dárkilis modearna teoriija vuođđun leat máŋggat erenomaš fysikála albmoneamit, mat eai leat áicon laboratoriijaiskosiin dahje čáhkaduvvon partihkkalfysihka standardamállii. Dáid albmonemiin buot eanemus dutkanberoštumi leat boktán sevdnjes ávnnas ja sevdnjes energiija, muhto dutkit eai leat sihkkarat, leago sevdnjes energiija ollenge vejolaš njuolga áicat. Inflašuvdna ja baryogenesa fas leat spekulatiivvalabbot, danin go daid lea vejolaš buhttet eará molssaeavttuin váikkutkeahttá teoriija loahppaoassái. Dákkár fysihka čoavddekeahtes gažaldagaide lea viggamuš gávdnat vástádusaid.
Horisontačuolbma.
Horisontačuolbma čuovvu premissas, man mielde informašuvdna ii sáhte johtit johtilabbot go čuovga. Agi dáfus ravddalas máilmmiávvosis dat mearrida ráddjehussan partihkkalhorisontta – man beare guovtti gomuvuođa guvlui, mat leat gaskaneaset kausála. Dan ektui kosmalaš duogášsuonjardeami áicon isotropiija lea problematihkalaš: jus eanaš oassi máilmmiávvosis lea leamašan suonjardeapmi dahje ávnnas álggu rájes gitta maŋimuš botkkisteapmái, partihkkalhorisonta vástidivččii dalle dušše sullii 2 gráđa olles horisonttas. Dalle ii livčče leahkimin mekanisma, mii dássešii stuorát osiid temperatuvrra seammán.
Čulbmii lea evttohuvvon čoavddusin kosmalaš inflašuvdna, man mielde homogenalaš ja isotrohpalaš skaláraenergiijagieddi hálddašii máilmmiávvosa man nu hui árra muttus ovdal baryogenesa. Inflašuvnna áigge máilmmiávus viidu eksponentialalaččat ja partihkkalhorisonta viidu olu johtilabbot go ovdal lea árvaluvvon. Danin guovllut, mat leat dán áigge áicon máilmmiávvosa vuostálas ravddain, čáhket siskálagaid nuppiideaset partihkkalhorisonttaide. Duogášsuonjardeami áicon isotropiija čuovvu das, ahte stuorát guovlu lei kausála oktavuođas ovdal go inflašuvdna álggii.
Heisenberg eahpedárkilvuođa prinsihppa einnosta, ahte inflatora muttu áigge livččii lean kvantafluktuašuvdna, mii livččii beavttalmuvvan maŋŋelabbos kosmalaš skálai. Máinnašuvvon fluktuašuvnnat livčče lean vuođđun buot dálá máilmmiávvosa ráhkadussii. Jus inflašuvdna dáhpáhuvai, eksponentiala viidun livččii hoigan stuorra gomuvuođa osiid nu guhkás horisonttas, ahte daid ii sáhte áicat.
Duolbbas- ja boarisvuođa čuolbma.
Máilmmiávvosa gomuvuođalaš sodju sáhttá leat positiivvalaš, negatiivvalaš dahje dasto das ii leat sodju ollenge. Dat lea gitta máilmmiávvosa ollislaš energiijadeahtisvuođas. Sodju lea negatiivvalaš, jus deahtisvuohta lea uhcit go kritihkalaš deahtisvuohta, positiivvalaš jus dat lea stuorát, ja jus dan deahtisvuohta lea seamma go kritihkalaš deahtisvuohta, das ii leat sodju ollenge. Jus máilmmiávus ii leat sodjan, dat lea duolbbas. Váttisvuohtan lea dat, ahte unnage spiehkkaseapmi kritihkalaš deahtisvuođas stuorrugoahtá áiggi mielde ja dattetge dálá máilmmiávus lea hui duolbbas. Go váldá vuhtii, ahte lunddolaš áigeskála duolbbasvuođas spiehkkaseapmái sáhttá leat Planck áigi, 10−43 sekuntta, de dat, manin máilmmiávus ii leat duššan báhkkasii dahje ruoškkihan loahpalaččat, gáibida čilgehusa. Ovdamearkka dihte váimmussyntesa dáhpáhuvvama áigge, moadde minuhta álggu maŋŋá (goralaččat oalle maŋŋit), máilmmiávus lea galgan leat kritihkalaš duolbbasvuođas dárkilvuođain okta 1014:s, muđui máilmmiávus ii livčče leahkimin dan dálá hámis.
Inflašuvdnateoriija lea evttohuvvon čoavddusin dán čulbmii. Inflašuvnna áigge áige-gomuvuohta viiddui nu, ahte dan sodju livččii duolbbasmuvvan. Leage jurddašuvvon, ahte máilmmiávus dásásmuvai hui lahka duolba hámi ja dasa livččii šaddan measta justa kritihkalaš deahtisvuohta.
Magnehtalaš monopolat.
1970-logu loahpas dieđamáilmmis bohciidii sáhka magnehtalaš monopolain. Stuorra oktilašteoriijat einnostedje gomuvuođa topologalaš feaillaid, mat boađášedje ovdan magnehtalaš monopolan. Dákkár čuozáhagat livčče galgan šaddat beaktilit árra gomuvuođa báhkkasis, man boađusin dat galggašii leat olu deahttásut go maid áiccastagat duođaštit. Magnehtalaš monopolat eai leat goittotge goassige gávdnon.
Dán čuolmma čoavdimii evttohuvvo maiddái kosmalaš inflašuvdna, mii sihkku buot feaillaid áicon máilmmiávvosis seamma lahkai go dat duolbbasmahtii dan geometriija. Nubbin molssaeaktun inflašuvdnateoriija lassin horisonta-, duolbbasvuohta- ja magnehtalaš monopolaid čuolmmaide evttohuvvo Weyl sodjohypotesa.
Baryonaeahpesymmetriija.
Vel ii leat dieđus, manin máilmmiávvosis lea eanet ávnnas go antiávnnas. Almmolaš oainnu mielde máilmmiávus lei álgomuttu hui báhkka dilis statistihkalaččat dássedeattus ja dan baryonalohku lei nolla. Áiccastagat goittotge čájehit, ahte máilmmiávus ja dan buot gáiddumus oasit čohkiidit measta ollásit ávdnasis. Dán eahpesymmetriija lea dagahan baryonagenesan gohčoduvvon dovdameahttun proseassa.
Vai baryonagenesa dáhpáhuvašii, dat gáibida Saharov eavttuid ollašuvvama. Dat gáibidit, ahte baryonalohku ii seaillo, C-symmetriija ja CP-symmetriija rihkkašuvvet ja máilmmiávus ribahivččii termodynama dássedeattus eret. Buot dát eavttut ollašuvvet standardamálles, muhto dat ii leat albmoneapmin doarvái fámolaš čilget dálá baryonaeahpesymmetriija.
Spáppalágan nástejoavkkuid ahki.
1990-logu beallemuttus spáppalágan nástejoavkkuid áican čujuhii, ahte daid ahki lea ruossalas álgobávkkehemiin. Dihtorsimulašuvnnat spáppalágan nástejoavkkuin ledje ovttaláganat nástepopulašuvnnain dahkkon áiccastagain ja dat evttohedje joavkkuid ahkin sullii 15 miljárdda jagi. Dát lea ruossalas máilmmiávvosa 13,7 miljárdda jagi agiin. Dát čuolbma čielggai oalle lahkai ollásit 1990-logu loahpas, go ođđa dihtorsimulašuvnnat válde vuhtii maiddái mássájávkosa, man nástebiekkat dagahedje, ja čujuhedje, ahte spáppalágan nástejoavkkut leat čielgasit nuorabut.
Dattetge lea vel eahpečielggas, man dárkilit nástejoavkkuid agit leat mihtiduvvon, muhto juohke dáhpáhusas lea čielggas, ahte dat leat oassi máilmmiávvosa buot boarrasamos čuozáhagain.
Sevdnjes ávnnas.
1970- ja 1980-loguin máŋggat áiccastagat, eandalitge galaksaid jorrangevlliin, čájehedje, ahte galaksain ii leat doarvái ávnnas buvttadit daid siskkáldas dahje gaskasaš gravitašuvnna. Das čuovui jurdda, man mielde 90% buot ávdnasis lea sevdnjes ávnnas, mii ii sádde čuovgga iige reagere dábálaš baryonalaš ávdnasiin. Dan lassin navddus, man mielde buot ávnnas lea dábálaš ávnnas, doalvu einnostusaide, mat leat čielgasit áiccastagaid vuostá. Ieš alddis máilmmiávus lea dán áigge olu eahpedássidut ja doallá sisttis unnánut deuterium go maid sevdnjes ávdnasa haga lea vejolaš árvvoštallat. Vaikko sevdnjes ávdnasis vuos digaštallojuvvui sakka, dan leahkima dorjot dán áigge máŋggat eksperimentála áiccastagat: kosmalaš duogášsuonjardeami anisotropiija, galaksajoavkkuid johtilvuođaid biđggiideapmi, stuorra skála ráhkadusa juohkáseapmi, gravitašuvdnalinsadutkamušat ja galaksajoavkkuid röntgensuonjardeami mihtideamit.
Sevdnjes ávdnasa leahkima evideanssa vuođđun lea dan gravitála váikkuhus eará ávdnasii, ieš sevdnjes ávdnasa partihkkalat eai leat gávdnon laboratoriijadutkamušain. Máŋggat partihkkalfysihkka molssaeavttut leat evttohuvvon sevdnjes ávnnasin, ja máŋggat dutkamušat dan áicama várás leat jođus.
Sevdnjes energiija.
Tiippa Ia supernovaid ruksesspektrasirdásemiid mihtideamit leat buktán ovdan, ahte máilmmiávvosa viidun lea jođálmuvvan dan rájes go dan ahki lei sullii bealli dálážis. Vai almmolaš relativitehtateoriija čilgešii viiduma, dat gáibida, ahte eanaš oassi máilmmiávvosa energiijas čohkiida energiijas, mas lea stuorra negatiivvalaš deatta. Dát energiija gohčoduvvo sevdnjes energiijan. Sevdnjes energiijas leat maiddái máŋggat eará evideanssat. Kosmalaš duogášsuonjardeami mihtideamit čujuhit, ahte máilmmiávvosa hápmi lea hui lahka duolbasa. Dalle almmolaš relativitehtateoriija mielde das galgá leat measta justa kritihkalaš mássá/energiijadeahtisvuohta. Máilmmiávvosa mássá deahtisvuođa sáhttá goittotge mihtidit dan gravitála ráhkadusjuohkáseami vuođul, ja dan leat mihtidan leat dušše 30% kritihkalaš deahtisvuođas. Danin go sevdnjes energiija ii juohkás joavkkuide dábálaš lági mielde, dat lea buoremus čilgehus energiijadeahtisvuođa ”váilumii”.
Negatiivvalaš deatta lea gurrosa energiija iešvuohta, muhto sevdnjes energiija dárkilis luondu lea ain okta álgobávkkeheapmeteoriija stuorámus gažaldagain. Vejolaš molssaeavttuide gullet kosmologalaš konstánta ja kvintesseansa. Jagis 2008 almmustahtton WMAP-bargojoavkku bohtosiid mielde, mat čohkkejedje dieđuid kosmalaš duogášsuonjardeamis ja eará gálduin, čujuhit, ahte dálá máilmmiávvosis 72% lea sevdnjes energiija, 23% sevdnjes ávnnas, 4.6% dábálaš ávnnas ja vuollel 1% neutrinot. Ávdnasa energiijadeahtisvuohta njiedjá go máilmmiávus viidu, muhto sevdnjes energiija deahtisvuohta bissu hui seammán. Dan dihte ávnnas hábmii ovdelis stuorát oasi máilmmiávvosa energiijas go dálážis ja dan dihte dan oassi unnu maiddái boahttevuođas go fas sevdnjes energiija lassána.
ΛCDM:s dahjege lambda - galbma sevdnjes ávnnas -málles, mii lea dálá buoremus álgobávkkeheami málle, sevdnjes ávnnas čilgejuvvo almmolaš relativitehtateoriijas kosmologalaš konstánttain. Konstántta árvvu sturrodat, mii reahkká sevdnjes energiija čilgemii, lea goittotge olu unnit go maid dutkit leat gáddán kvantagravitašuvnna vuođul dahkkon árvádallamiin. Kosmologalaš konstántta ja eará sevdnjes energiija čilgenmálliid sirrejit ja ohcet dán áigge dieđamáilmmis aktiivvalaččat.
Boahttevuohta álgobávkkeheapmeteoriija mielde.
Ovdal go sevdnjes energiija áicojuvvui, kosmologat einnostedje guovttelágan boahttevuođa máilmmiávvosii. Juos máilmmiávvosa mássá deahtisvuohta livččii stuorát go kritihkalaš deahtisvuohta, máilmmiávus viiddošii dan maksimálasturrodahkii ja dan maŋŋá gahččagoađášii čoahkkái. Dat deahtošii ja báhkkanivččii ođđasit ja gárttašii loahpa loahpas seammalágan dillái go álggus nu gohčoduvvon loahpparuožiheamis. Jus fas deahtisvuohta livččii seamma dahje uhcit go kritihkalaš deahtisvuohta, viidun njoazošii muhto ii goassige nogašii. Násttiid čohkiideapmi bissánivččii go buot násttiidgaskasaš gássa livččii iešguđege galaksain geavahuvvon lohppii. Násttit golašivčče ja guođašivčče maŋŋáseaset vilges dorriid, neutronanásttiid ja čáhppes ráiggiid. Vehážiid mielde dáid gaskasaš beaškkeheamiid dihte šattašedje ain stuorát čáhppes ráiggit ja máilmmiávvosa gaskamearálaš temperatuvra njiejašii asymptohtalaččat absoluhtalaš nollačuoggá guvlui nu gohčoduvvon loahppačoaskumis. Dasa lassin, juos protonat livčče eahpestáđđásat, baryonalaš ávnnas jávkkašii ja dušše suonjardeapmi ja čáhppes ráiggit bázašedje. Loahpa loahpas čáhppes ráiggit jávkkašedje Hawking suonjardeapmin. Máilmmiávvosa entropiija lassánivččii maksimálan nu gohčoduvvon liekkasjápmimis. Dakkár dilis mangelágan ortniidan hámi energiija ii sáhtášii šat luovvanit.
Jođálmuvvan viidumis dahkkon modearna áiccastagat čujuhit dása, ahte ain stuorát oassi dál áicon máilmmiávvosis gártá min dáhpáhushorisontta olggobeallai, eatge mii šat sáhte dan áicat. Loahpalaš boađus ii leat dieđus. Máilmmiávvosa ΛCDM-málle doallá sisttis sevdnjes energiija kosmologalaš konstántta hámis. Málle mielde dušše gravitašuvdnii čatnon vuogádagat, dego galaksat, bisošedje čoahkis, ja datge gárttašedje liekkasjápmimii go máilmmiávus viidu ja čoasku. Eará sevdnjes energiija vuođul dahkkon čilgehusat, nu gohčoduvvon jápmaenergiijateoriijat, evttohit, ahte loahpa loahpas galaksajoavkkut, násttit, planehtat, atomat, váibmosat ja ávnnas ieš gaikánit nu gohčoduvvon loahppagaikáneamis. Dat lea boađus máilmmiávvosa viiduma jođálmuvvamis.
Álgobávkkeheapmeteoriija boahttevuohta.
Eurohpa gomuvuohtaorganisašuvdna sáddii miessemánus 2009 Planck-satellihta gomuvuhtii mihtidit mikrobárroduogáža anisotropiijaid. CERN:is áigot dutkat lagas jagiid áigge earret eará sevdnjes energiija ja sevdnjes ávdnasa partihkkalbeaškalaniskkademiin 10. čakčamánu 2008 válmmaštuvvan Large Hadron Collideriin. Skábmamánus 2010 CERN:is lihkostuvve ráhkadit čáza antiatoma ja ”fáŋget dan nu, ahte das lea vejolaš dahkat iskkademiid. Dieđaalbmát jáhkket, ahte dát ”uhca skálas ollašuhtton álgobávkkeheapmi” veahkeha materiija ja antimateriija veardádallamis.
Álgobávkkeheami čuovvut.
Vaikko álgobávkkeheami málle lea kosmologiijas almmolaččat dohkkehuvvon, lea vuordimis, ahte dat gárggiidahtto boahttevuođas. Máilmmiávvosa áramus muttuin diehtit unnán. Penrose-Hawking singularitehtateoremat gáibidit, ahte kosmalaš áiggi álggus lea ferten leat singularitehta. Dáid teoremain navdojuvvo, ahte almmolaš relativitehtateoriija doallá deaivása. Almmolaš relativitehta ferte goittotge jávkat ovdal go máilmmiávus juksá Planck temperatuvrra, ja kvantagravitašuvnna rivtteslágan gieđahallan sáhttá garvit singularitehta. Máŋggat molssaevttolaš teoriijain viggetge ovttastit kvantafysihka ja almmolaš relativitehtateoriija.
Buot máinnašuvvon mállet dollet sisttisteaset navdosiid, mat eai leat iskkaduvvon. Guovtti maŋimuš mállekategoriijas álgobávkkeheapmi áddejuvvo nu, ahte dat dáhpáhuvvá olu stuorát ja boarrásut univearssa, dahje multivearssa, siste. Gažaldat ii nappo leat iešalddes álggus.
Gažaldaga das, mii lei ovdal álgobávkkeheami, lea vejolaš dulkot mearkkaškeahtes gažaldahkan, danin go jus áigi ii leat leahkimin, doaba ovdal ii mearkkaš maidege.
Kvantamekanihkka govve atoma unnit skálas, mas albmoneamit leat spontána, dahjege dakkárat, mat dáhpáhuvvet čielga siva haga. Danin go álgobávkkeheami álggus máilmmiávvosa sturrodat gulai kvantaskálai, dieđamáilmmis leat dutkagoahtán nu gohčoduvvon kvantakosmologiija.
Dulkojumit filosofiijain ja oskkoldagain.
Álgobávkkeheapmeteoriija lea dieđalaš teoriija, ja dakkárin dan duohtavuođa árvvu meroštallet áiccastagat. Dan fáttá dihte dat goittotge bohciidahttá maiddái filosofalaš ja oskku gažaldagaid, dego mii lei ovdal álgobávkkeheami dahje mii dan dagahii. 1920- ja 30-logus measta buot kosmologat oidne máilmmiávvosa agálažžan ja máŋggat váidaledje, ahte áiggi álgima govvideapmi buvttii fysihkkii oskkolaš beliid. Seamma oaivilis ledje maiddái bissovaš dili málle guottiheaddjit. Dákkár miellagova nannii dat, ahte teoriija gárgejeaddji Georges Lemaître lei romalaš-katolihkalaš báhppa. Lemaître ieš álo deattuhii, ahte álgobávkkeheapmeteoriija lea fysikála teoriija iige dakkárin doala sisttis čujuhusaid oskkoldahkii.
Álgobávkkeheapmeteoriija oskkolaš dulkojumiid vuostálasttii earet eará nástediehtaga dutki Viktor Ambarzumjan. Ambarzumjan oaivvilda, ahte ávnnas viggá hábmet ain ođđa vuogádagaid, go sirdašuvvat unnit vuogádagain stuorábuidda. Ambarzumjan mielde lea vejolaš govahallat, ahte ávnnas sáhttá hábmet ravddahis meari iešguđetlágan, siskkáldas vuogádagaid, main olmmoš lea dássážii áican kvarkkaid ja dássážii fuomášuvvon máilmmiávvosa gaskasaš vuogádagaid. Ambarzumjan oaivvilda, ahte miige ii eastte min jurddašeames máilmmiávvosa ravddaheapmin ja agálažžan. Su oaivila mielde dan oasi máilmmiávvosis, man mii leat áican, ii sáhte gohčodit máilmmiávvosin, danin go lea vejolaš, ahte áicon oassi máilmmiávvosis lea dušše oassi stuorát vuogádaga, mii fas sáhttá leat oassi dan stuorát vuogádaga ja nu ain ovddosguvlui. Ambarzumjan váruhii, ahte olbmo lagas birrasa guoski áiccastagain ii gánnet dahkat heahttás jurddabohtosiid ja geahččalit generaliseret daid guoskat olles máilmmiávvosa. Dan máilmmiávvosa oasi, man olmmoš lea dássážii áican, Ambarzumjan gohčodii metagalaksan. Seammasullasaš metagalaksat sáhttet leat juoba ravddahis olu.
Kosmologa Stephen Hawking oaivvilda, ahte álgobávkkeheapmeteoriija lea leamašan jearggalaš čuovvumuš fysihka lágain ja máilmmiávus lea šaddan ipmila váikkuhusa haga.


Józef Gosławski.
Józef Jan Gosławski (riegádii Cuoŋománu 24. 1908, Polanówka – jámii Ođđajagimánu 23. 1963, Warszawa) lei polskalaš dáiddár. Jagis 1952 son vuittii "Srebrny Krzyż Zasługi" bálkkašumi.


Francesco Melzi.
Francesco Melzi (c. 1491 – 1570) lei dovddus itálialaš dáiddár.


Moskva.
Moskva () lea Ruošša oaivegávpot.


Dublin.
Dublin () lea Irlándda oaivegávpot.


Athena.
Athena (dálágreikkagillii: "Αθήνα, Aŧína", dološgreikkagillii:, "Aŧênai") lea Greikka oaivegávpot.


Valletta.
Valletta lea Malta oaivegávpot. Dan olmmošlohku lea 6 675 ássi (2013).


Bern.
Bern lea Šveicca oaivegávpot. Duiskkagielat Bernis lea 122 658 olbmo.


Nice.
Nice (,) lea Frankriikka gávpot.


Áhččámet.
mo almmis nu maiddái eatnama alde
Atte midjiide odne min beaivválaš láibbi
Ja atte midjiide min suttuid ándagassii,
nugo mii ge ándagassii addit velggolaččaidasamet
Dasgo du lea riika, fápmu ja gudni agálašvuhtii


Ludvig Karsten.
Ludvig Karsten (miessemánu 8. 1876 - golggotmánu 19. 1926) lei dáža dáiddár.


São Paulo.
São Paulo lea Brasilas stuorimus gávpot.


Osasco.
Osasco lea suohkan Brasilas. Suohkana viidodat lea 64,935 njealjehaskilomehtera ja doppe ássa 718.646 olbmo (2009).


Máŋggaidlohku.
Nomeniid máŋggaidlohku adno dalle go lea sáhka eambbo go ovtta ovttadagas, guovtti rájes dahje eambbo.
Omd. Dáppe leat ollu beatnagat. Mus leat ollu jurdagat.
Mearkkaš ahte ii galgga atnit máŋggaidlogu hámi dalle go lea lohkosátni ovddabealde.
Vearbbaid máŋggaidlogu-hámit adnojit maŋŋel persovnnaid mii, dii ja sii.
Dalle leat golbma dahje eanet olbmo mielde dagus dahje dáhpáhusas.
Omd. Mii vázzit ruoktot. Mii joavdat ruoktot.


Fahkon.
Fahkon ("Orcinus orca") lea delfiidnasoga ("Delphinidae") stuorimus čearda.


Vilgesguolli.
Vilgesguolli ("Delphinapterus leucas") lea Arktálaš ja sub-Arktálaš fálisčearda.
Govvádus.
Dutkálaš namma "Delphinapterus leucas" máksit "vilges delfiidna soajáinhaga", ja máinnus vilgesguoli ivdni ja su fihččuhaga. Vilgesguolli šaddá sulli 3-5 mehterat guhkki ja 1350-1500 kilot lossat.


Dierpmis.
Dierpmis vai Bájanolmmái (,) lei bajánipmil sámi mytologiijai. Son dagahii riđu dahje stoarpma, bajána, álddagasa ja arvvi. Dierpmis sogastahtat suopmilaš Ukko ja dáža Thor.


Malmö.
Malmö (ruoŧagillii " Malmö") lea gávpot Ruoŧas, Skåne leanas. Malmö lea maid Skåne leana oaivegávpot. Gávpoga viidodat lea 335,14 km² ja olmmošlohku 290 078.


Västerås.
Västerås lea gávpot Ruoŧas, Västmanlándda leanas. Västerås lea maid Västmanlándda leana hálddahusguovddáš. Gávpoga viidodat lea 51,73 km² ja olmmošlohku 107 005.


Linköping.
Linköping lea gávpot Ruoŧas, Östergötlándda leanas. Linköping lea maid Östergötlándda leana hálddahusguovddáš. Gávpoga viidodat lea 42,01 km² ja olmmošlohku 97 428.


Ubmi.
Ubmi (ruoŧagillii: "Umeå") lea gávpot Ruoŧas, Västerbottena leanas. Ubmi lea maid Västerbottena leana hálddahusguovddáš. Gávpoga viidodat lea 33,46 km² ja olmmošlohku 75 645.


Härnösand.
Härnösand (ruoŧagillii: "Härnösand") lea gávpot Ruoŧas, Västernorrlándda leanas. Härnösand lea maid Västernorrlándda leana hálddahusguovddáš. Gávpoga viidodat lea 10,90 km² ja olmmošlohku 18 003.


Uppsala.
Uppsala lea gávpot Ruoŧas, Uppsala leanas. Uppsala lea maid Uppsala leana hálddahusguovddáš. Gávpoga viidodat lea 47,86 km² ja olmmošlohku 144 839.


Nyköping.
Nyköping lea gávpot Ruoŧas, Södermanlándda leanas. Nyköping lea maid Södermanlándda leana hálddahusguovddáš. Gávpoga viidodat lea 12,31 km² ja olmmošlohku 27 720.


Växjö.
Växjö lea čoahkkebáiki ja gávpot Växjö gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Växjö lea maid Kronobergga leana hálddahusguovddáš. Gávpoga viidodat lea 29,29 km² ja olmmošlohku 60 887 (2010)..


Kalmar.
Kalmar lea gávpot Ruoŧas, Kalmara leanas. Kalmar lea maid Kalmara leana hálddahusguovddáš. Gávpoga viidodat lea 18,85 km² ja olmmošlohku 35 170.


Jönköping.
Jönköping lea gávpot Ruoŧas, Jönköpinga leanas. Jönköping lea maid Jönköpinga leana hálddahusguovddáš. Gávpoga viidodat lea 44,33 km² ja olmmošlohku 84 423.


Östersund.
Östersund lea gávpot Ruoŧas, Jämtlándda leanas. Östersund lea maid Jämtlándda leana hálddahusguovddáš. Gávpoga viidodat lea 26,84 km² ja olmmošlohku 43 796.


Halmstad.
Halmstad lea gávpot Ruoŧas, Hallándda leanas. Halmstad lea maid Hallándda leana hálddahusguovddáš. Gávpoga viidodat lea 33,01 km² ja olmmošlohku 55 688.


Gävle.
Gävle lea gávpot Ruoŧas, Gävleborgga leanas. Gävle lea maid Gävleborgga leana oaivegávpot. Gávpogs viidodat lea 41,79 km² ja olmmošlohku 68 700.


Visby.
Visby lea gávpot Ruoŧas, Gotlándda leanas. Visby lea maid Gotlándda leana oaivegávpot. Gávpot viidodat lea 12,08 km² ja olmmošlohku 22 236.


Falun.
Falun lea gávpot Ruoŧas, Dalarna leanas. Falun lea maid Dalarna leana oaivegávpot. Gávpoga viidodat lea 26,40 km² ja olmmošlohku 36 447.


Karlskrona.
Karlskrona lea gávpot Ruoŧas, Blekinge leanas. Karlskrona lea maid Blekinge leana oaivegávpot. Gávpoga viidodat lea 21,36 km² ja olmmošlohku 64 053.


Rohttu.
Rohttu lei buohcu- ja jábmeipmil sámi mytologiijai. Son orui gáppus jábmiidáibmu, "Rohttudáibmu".


Njenecia autonomalaš biiregoddi.
Njenecia autonomalaš biiregoddi (, Nenetskij avtonomnij okrug, Nenyotse avtonomnoy ɲokruk), Njenecia dahje Nenetsia lea autonomalaš biiregoddi ("okrug") Davvi-Ruoššas.


Siida (musea).
Siida lea musea ja luondduguovddáš Anára márkanis, Suomas.
Siida - Suoma sámiid álbmotmusea.
Sámemusea Siida lea sámiid álbmotmusea ja riikkadási spesiálamusea. Sámemusea vurke iežas čoakkáldagaide Suoma sámiid vuoiŋŋalaš ja ávnnaslaš kultuvrra ja ovdanbuktá dan iežas čájáhusain ja prentosiin. Sámemusea váldodoaibmabáiki lea Siiddas Anáris. Sámemusea doaimmahagat, čoakkáldathálddahus, čájáhusbuvttadeapmi ja eará mávssolaš doaimmat gávdnojit Siiddas. Sámemusea bajásdoallá maiddái Nuortalaččaid Árbevierrodálu Anára Čeavetjávrris.
Sámemusea historjá.
Sámii Litto - Sámiid yhdistys ry. vuođđudii Sámemusea 1959:s. Anára sámemusea vuođđuduvvui 1959:s ja seammás čoaggigohte visttiid ja dávviriid. Olgomusea vuosttas visttit sirdojuvvojedje báikki ala 1960:s. Anára sámemusea rahppojuvvui atnui vuosttas háve geassebadjái 1963 Davviriikkaid vuosttas iehčanas sámemusean. Go musea lei doaibman moaddelot jagi, de dan doaimma háliidedje dahkat iehčanassan ja dorvvastit dan joatkašuvvama ja ovdáneami. Dán ulbmila várás vuođđuduvvui 1986:s Sámi museum – Sámemuseavuođđudus (maŋŋelis Sámemuseavuođđudus). Arkiteakta Juhani Pallasmaa plánen museavisti Siida rahppojuvvui almmolaš atnui cuoŋománus 1998 dasttán boares olgomusea lahkosiidda. Áidnalunddot olgomusea lea ainge dehálaš oassi Sámemusea čájáhusdoaimmain. 1999:s Sámemusea oaččui riikkadási spesiálamusea stáhtusa. Sámemusea Siida lea álggu rájes doaibman ealaskas vuogi mielde máŋgga suorggis ja dan doaibma lea bures vuogáiduvvan sámeservoša dárbbuide.
Sámemuseavuođđudus.
Sámemuseavuođđudusa ulbmilin lea doarjut ja ovddidit sámiid čearddalaš kultuvrra. Dat bargá dán ulbmila ovdii vuosttažettiin nu, ahte bajásdoallá ja stivre Sámemusea ja dan doaimma, jođiha museasuorggi ovttasbarggu sámeguovllus, Suomas ja riikkaidgaskasaččat sihke doarju sámekultuvrra dieđalaš dutkama ja dahká dovddusin dan bohtosiid. Vuođđudusa ruovttubáiki lea Anár ja dan áššiid dikšu ja dan ovddasta stivra, mii válljejuvvo hávil njealje kaleanddarjahkái. Stivrras leat gávcci lahtu, geain uhcimustá njealjis galget leat sámesogat Suoma riikkavuložat.
Sámemuseavuođđudus oamasta Sámemusea dávvir-, čuovgagovva-, giehtagirjerádjo- ja dáiddačoakkáldagaid, olgomusea oktan ráhkadusaiguin sihke arkiivva. Das lea vuoigatvuohta váldit vuostái skeŋkemiid ja testameanttaid sihke lasihit earánláhkáige iežas opmodaga, ii goittotge fitnodatdoaimma vuođul. Vuođđudusa opmodat ja várit galget geavahuvvot Sámemusea ovddideapmái. Jos vuođđudus heaittihuvvo, de dan várit lágiduvvojit vuođđudusa stivrra mearridan vuogi mielde nu, ahte museačoakkáldagaid seailun dorvvastuvvo (Sámi museum – Sámemuseavuođđudusa njuolggadusat 14 §, 25.11.2003). Sámemusea doaimma váldoruhtadeaddjin lea oahpahus- ja kulturministeriija. Maiddái Anára gielda mieđiha jahkásaččat suokkardanvuloš ruhtadoarjaga. Sámemusea beaivválaš jođiheamis vástida museahoavda. Museas leat 14 fásta bargi.


Hebe Camargo.
Hebe Maria Camargo (njukčamánu 8. b. 1929 Taubaté, Brasilia – čakčamánu 29. b. 2012 São Paulo, Brasilia) lei brasilialaš lávlu ja neavttár.


Rinaldo Cuneo.
Rinaldo Cuneo (suoidnemánu 2. 1877 - juovlamánu 27. 1939) lei amerihkálaš dáiddár.
Govat.
Cuneo


Karlshamna gielda.
Karlshamna gielda lea gielda Ruoŧas Blekinge leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas


Karlskrona gielda.
Karlskrona gielda lea gielda Ruoŧas Blekinge leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas


Olofströma gielda.
Olofströma gielda lea gielda Ruoŧas Blekinge leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas


Ronneby gielda.
Ronneby gielda lea gielda Ruoŧas Blekinge leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas


Sölvesborga gielda.
Sölvesborga gielda lea gielda Ruoŧas Blekinge leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas


Bollnäsa gielda.
Bollnäsa gielda lea gielda Ruoŧas Gävleborgga leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas


Gävle gielda.
Gävle gielda lea gielda Ruoŧas Gävleborgga leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas


Hoforsa gielda.
Hofors gielda lea gielda Ruoŧas Gävleborgga leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas


Hudiksvalla gielda.
Hudiksvalla gielda lea gielda Ruoŧas Gävleborgga leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas


Ljusdala gielda.
Ljusdala gielda lea gielda Ruoŧas Gävleborgga leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas


Nordanstigga gielda.
Nordanstigga gielda lea gielda Ruoŧas Gävleborgga leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas


Ockelbo gielda.
Ockelbo gielda lea gielda Ruoŧas Gävleborgga leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas


Ovanåkera gielda.
Ovanåkera gielda lea gielda Ruoŧas Gävleborgga leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas


Sandvikena gielda.
Sandvikena gielda lea gielda Ruoŧas Gävleborgga leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas


Söderhamna gielda.
Söderhamna gielda lea gielda Ruoŧas Gävleborgga leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas


Falkenbergga gielda.
Falkenbergga gielda lea gielda Ruoŧas Hallándda leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas


Halmstadda gielda.
Halmstadda gielda lea gielda Ruoŧas Hallándda leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas


Hylte gielda.
Hylte gielda lea gielda Ruoŧas Hallándda leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas


Kungsbacka gielda.
Kungsbacka gielda lea gielda Ruoŧas Hallándda leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas


Laholma gielda.
Laholma gielda lea gielda Ruoŧas Hallándda leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas


Varberga gielda.
Varberga gielda lea gielda Ruoŧas Hallándda leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas


Skiervvá sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Skiervvás (knr 1941) guoská báikenamat Skiervvá gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Skiervá gildii.
Liŋkkat.
Skiervá


Málatvuomi sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Málatvuomis (knr 1924) guoská báikenamat Málatvuomi gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Málatvuopmi gildii.
Liŋkkat.
Málatvuopmi


Berga gielda.
Berga gielda lea gielda Davvi-Ruoŧas Jämtlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Lea njeallje čoahkkebáikkit dain Berga gielda.


Bräcke gielda.
Bräcke gielda (ruoŧagillii): " Bräcke kommun " lea gielda Davvi-Ruoŧas Jämtlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Bräcke gielda.


Härjedalena gielda.
Härjedalena gielda (ruoŧagillii): "Härjedalens kommun" lea gielda Davvi-Ruoŧas Jämtlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Härjedalena gielda.


Krokoma gielda.
Krokoma gielda (ruoŧagillii): "Krokoms kommun" lea gielda Davvi-Ruoŧas Jämtlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Krokoma gield.


Báhcavuona sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Báhcavuonas (knr 2028) guoská báikenamat Báhcavuona gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Báhcavuotna gildii.
Liŋkkat.
Báhcavuotna


Mátta-Várjjaga sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Mátta-Várjjagas (knr 2030) guoská báikenamat Mátta-Várjjaga gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Mátta-Várjjat gildii.
Liŋkkat.
Mátta-Várjjat


Álttá sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Álttás (knr 2012) guoská báikenamat Álttá gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Áltá gildii.
Liŋkkat.
Áltá


Davvesiidda sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Davvesiiddas (knr 2022) guoská báikenamat Davvesiidda gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Davvesiida gildii.
Liŋkkat.
Davvesiida


Bearalvági sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Bearalágis (knr 2024) guoská báikenamat Bearalági gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Bearalváhki gildii.
Liŋkkat.
Bearalváhki


Fálesnuori sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Fálesnuoris (knr 2017) guoská báikenamat Fálesnuori gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Fálesnuorri gildii.
Liŋkkat.
Fálesnuorri


Gáŋgaviikka sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Gáŋgaviikkas (knr 2023) guoská báikenamat Gáŋgaviikka gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Gáŋgaviika gildii.
Liŋkkat.
Gáŋgaviika


Deanu sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Deanus (knr 2025) guoská báikenamaide Deanu gielddas, main lea sámegielat hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gieldda.
Sámi báikenamat sáhttet leat earalágánat, jos vuođđuduvvo ahte guovllus leat eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Leat ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Leat maid guokte jávkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkká dán listui Deanu gildii.
Liŋkkat.
Deatnu


Ákŋoluovtta sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Ákŋoluovttas (knr 2015) guoská báikenamat Ákŋoluovtta gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Ákŋoluokta gildii.
Liŋkkat.
Ákŋoluokta


Kárášjoga sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Kárášjogas (knr 2021) guoská báikenamat Kárášjoga gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Kárášjohka gildii.
Liŋkkat.
Kárášjohka


Porsáŋggu sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Porsáŋggus (knr 2020) guoská báikenamat Porsáŋggu gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Porsáŋgu gildii.
Liŋkkat.
Porsáŋgu


Davvinjárgga sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Davvinjárggas (knr 2019) guoská báikenamat Davvinjárgga gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Davvinjárga gildii.
Liŋkkat.
Davvinjárga


Unjárgga sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Unjárggas (knr 2027) guoská báikenamat Unjárgga gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Unjárga gildii.
Liŋkkat.
Unjárga


Hámmárfeastta sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Hámmárfeasttas (knr 2004) guoská báikenamat Hámmárfeastta gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Hámmárfeasta gildii.
Liŋkkat.
Hámmárfeasta


Muosáid sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Muosáids (knr 2018) guoská báikenamat Muosáid gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Muosát gildii.
Liŋkkat.
Muosát


Láhpi sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Láhpis (knr 2014) guoská báikenamat Láhpi gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Láhppi gildii.
Liŋkkat.
Láhppi


Várggáid sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Várggáids (knr 2002) guoská báikenamat Várggáid gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Várggát gildii.
Liŋkkat.
Várggát


Guovdageainnu sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Guovdageainnus (knr 2011) guoská báikenamat Guovdageainnu gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Guovdageaidnu gildii.
Liŋkkat.
Guovdageaidnu


Čáhcesullo sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Čáhcesullos (knr 2003) guoská báikenamat Čáhcesullo gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Čáhcesuolu gildii.
Liŋkkat.
Čáhcesuolu


Ragunda gielda.
Ragunda gielda (ruoŧagillii): " Ragunda kommun" lea gielda Davvi-Ruoŧas Jämtlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Ragunda gielda.


Strömsunda gielda.
Strömsunda gielda (ruoŧagillii): "Strömsunds kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Jämtlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Strömsunda gield.


Åre gielda.
Åre gielda (ruoŧagillii): "Åre kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Jämtlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Åre gielda.


Östersunda gielda.
Östersunda gielda (ruoŧagillii): "Östersunds kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Jämtlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Östersunda gielda.


Aneby gielda.
Aneby gielda lea gielda Ruoŧas Jönköpinga leanas.
Čoahkkebáikkit.
Aneby gielddas leat golbma čoahkkebáikki. Tabeallas lea čoahkkebáikkiid olmmošlohku juovlamánu 31. 2010.
Geahča maid.
Listu Ruoŧa gielddain


Eksjö gielda.
Eksjö gielda lea gielda Ruoŧas Jönköpinga leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Sävsjö gielda.


Gislaveda gielda.
Gislaveda gielda lea gielda Ruoŧas Jönköpinga leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin Gislaveda gielddas.


Madiijávri.
Madiijávri lea jávri Guovdageainnus Finnmárkku fylkkas. Jávri lea sullii 221 mehtera guhkki.


Gnosjö gielda.
Gnosjö gielda lea gielda Ruoŧas Jönköpinga leanas.
Čoahkkebáikkit.
Gnosjö gielddas leat čieža čoahkkebáikki. Tabeallas lea čoahkkebáikkiid olmmošlohku juovlamánu 31. 2010.
Geahča maid.
Listu Ruoŧa gielddain


Habo gielda.
Habo gielda lea gielda Ruoŧas Jönköpinga leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Sävsjö gielda.


Jönköpinga gielda.
Jönköpinga gielda lea gielda Ruoŧas Jönköpinga leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Sävsjö gielda.


Mullsjö gielda.
Mullsjö gielda lea gielda Ruoŧas Jönköpinga leanas.
Čoahkkebáikkit.
Mullsjö gielddas leat guokte čoahkkebáikki. Tabeallas lea čoahkkebáikkiid olmmošlohku juovlamánu 31. 2010.
Geahča maid.
Listu Ruoŧa gielddain


Nässjö gielda.
Nässjö gielda lea gielda Ruoŧas Jönköpinga leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas


Sävsjö gielda.
Sävsjö gielda lea gielda Ruoŧas Jönköpinga leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Sävsjö gielda.
Tabealla lea ođasmahttán 31. juovlamánnu 2005


Värnamo gielda.
Värnamo gielda lea gielda Ruoŧas Jönköpinga leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Sävsjö gielda.


Tranåsa gielda.
Tranåsa gielda lea gielda Ruoŧas Jönköpinga leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Sävsjö gielda.


Vaggeryda gielda.
Vaggeryda gielda lea gielda Ruoŧas Jönköpinga leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Sävsjö gielda.


Vetlanda gielda.
Vetlanda gielda lea gielda Ruoŧas Jönköpinga leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Sävsjö gielda.


Borgholma gielda.
Borgholma gielda lea gielda Ruoŧas Kalmara leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas


Emmaboda gielda.
Emmaboda gielda lea gielda Ruoŧas Kalmara leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas


Högsby gielda.
Högsby gielda lea gielda Ruoŧas Kalmara leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas


Kalmara gielda.
Kalmara gielda lea gielda Ruoŧas Kalmara leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas


Mönsteråsa gielda.
Mönsteråsa gielda lea gielda Ruoŧas Kalmara leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas


Mörbylånga gielda.
Mörbylånga gielda lea gielda Ruoŧas Kalmara leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas


Nybro gielda.
Nybro gielda lea gielda Ruoŧas Kalmara leanas.


Oskarshamna gielda.
Oskarshamna gielda lea gielda Ruoŧas Kalmara leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas


Torsåsa gielda.
Torsåsa gielda lea gielda Ruoŧas Kalmara leanas.
Geahča maid.
Listu Ruoŧa gielddain


Vimmerby gielda.
Vimmerby gielda lea gielda Ruoŧas Kalmara leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas


Västervika gielda.
Västervika gielda lea gielda Ruoŧas Kalmara leanas.
Geahča maid.
Gieldat Ruoŧas


Edgar Degas.
Hilaire-Germain-Edgar De Gas (suoidnemánu 19. 1834 - čakčamánu 27. 1917) lei fránskkalaš dáiddár.
Govat.
Degas


Alvesta gielda.
Alvesta gielda lea gielda Ruoŧas Kronobergga leanas. Gieldda olmmošlohku lea 19 049 (2013).
Čoahkkebáikkit.
Alvesta gielddas leat guhtta čoahkkebáikki. Tabeallas lea čoahkkebáikkiid olmmošlohku juovlamánu 31. 2010.
Geahča maid.
Listu Ruoŧa gielddain


Lessebo gielda.
Lessebo gielda lea gielda Ruoŧas Kronobergga leanas. Gieldda olmmošlohku lea 8 027 (2013).
Čoahkkebáikkit.
Lessebo gielddas leat njeallje čoahkkebáikki. Tabeallas lea čoahkkebáikkiid olmmošlohku juovlamánu 31. 2010.
Geahča maid.
Listu Ruoŧa gielddain


Ljungby gielda.
Ljungby boares diggeviessu. Dál viesus leat gieldda-arkiiva ja kantuvrrat
Ljungby gielda lea gielda Ruoŧas Kronobergga leanas. Gieldda olmmošlohku lea 27 384 (2013).
Jagi 1986 bassista Cliff Burton jámii, go Metallica turneabusse gopmánii E4-geainnus Dörarpas. Jápminbáikkis lea Burtona muitomearka.
Čoahkkebáikkit.
Ljungby gielddas leat gávcci čoahkkebáikki. Tabeallas lea čoahkkebáikkiid olmmošlohku juovlamánu 31. 2010.
Geahča maid.
Listu Ruoŧa gielddain


Markaryda gielda.
Markaryda gielda lea gielda Ruoŧas Kronobergga leanas. Gieldda olmmošlohku lea 9 501 (2013).
Čoahkkebáikkit.
Markaryda gielddas leat njeallje čoahkkebáikki. Tabeallas lea čoahkkebáikkiid olmmošlohku juovlamánu 31. 2010.
Geahča maid.
Listu Ruoŧa gielddain


Tingsryda gielda.
Tingsryda gielda lea gielda Ruoŧas Kronobergga leanas. Gieldda olmmošlohku lea 12 116 (2013).
Čoahkkebáikkit.
Tingsryda gielddas leat gávcci čoahkkebáikki. Tabeallas lea čoahkkebáikkiid olmmošlohku juovlamánu 31. 2010.
Geahča maid.
Listu Ruoŧa gielddain


Uppvidinge gielda.
Uppvidinge gielda lea gielda Ruoŧas Kronobergga leanas. Gieldda olmmošlohku lea 9 280 (2013).
Čoahkkebáikkit.
Uppvidinge gielddas leat vihtta čoahkkebáikki. Uhca oassi Norrhult-Klavreströmas gullá maiddái Växjö gildii, muhto eanaš oassi dás čoahkkebáikkis lea Uppvidinge gielddas.
Tabeallas lea čoahkkebáikkiid olmmošlohku juovlamánu 31. 2010.
Geahča maid.
Listu Ruoŧa gielddain


Växjö gielda.
Åryda boares masuvdna sullii jagi 1900
Växjö gielda lea gielda Ruoŧas Kronobergga leanas. Gieldda olmmošlohku lea 85 083 (2013).
Čoahkkebáikkit.
Växjö gielddas leat 13 čoahkkebáikki. Uhca oassi Norrhult-Klavreströmas gullá maiddái Växjö gildii, muhto eanaš oassi dás čoahkkebáikkis lea Uppvidinge gielddas.
Tabeallas lea čoahkkebáikkiid olmmošlohku juovlamánu 31. 2010.
Geahča maid.
Listu Ruoŧa gielddain


Älmhulta gielda.
Älmhulta gielda lea gielda Ruoŧas Kronobergga leanas. Gieldda olmmošlohku lea 15 720 (2013).
Čoahkkebáikkit.
Älmhulta gielddas leat vihtta čoahkkebáikki. Tabeallas lea čoahkkebáikkiid olmmošlohku juovlamánu 31. 2010.
Geahča maid.
Listu Ruoŧa gielddain


Máze.
Máze () lea gilli Guovdageainnus Romssa ja Finnmárkku fylkkas.


Ákšovuonjiehkki.
Ákšovuonjiehkki () lea čohkkajiehkki Davvi-Norggas, sihke Finnmárkku ja Romssa fylkkas. Jiehki viidodat lea 41 km², manin dát lea Skandinávia logádin stuorámus, Norgga ovccádin stuorámus ja Finnmárkku ja Romssa fylkkaid stuorámus jiehkki.


Eskilstuna gielda.
Eskilstuna gielda (ruoŧagillii: "Eskilstuna kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Södermanlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Eskilstuna gielda.


Flena gielda.
Flena gielda (ruoŧagillii: "Flen kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Södermanlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Flena gielda.


Láhpoluoppal.
Láhpoluoppal lea gilli Guovdageainnus Romssa ja Finnmárkku fylkkas. Dan olmmošlohku lea sullii 100. Láhpoluobbalis lea Láhpoluobbala kapealla. Láhpoluobbalis lei skuvla, Láhpoluobbala skuvla, muhto dat heaittihuvvui giđđat jagi 2012.


Šihččajávri.
Šihččajávri lea gilli ja jávri Guovdageainnus Finnmárkku fylkkas.


Ávži (gilli).
Ávži (dárogillii "Avzi") lea gilli Guovdageainnus Romssa ja Finnmárkku fylkkas.


Sámi suohkaniid namat (Finnmárku).
Sámi suohkaniid namat Finnmárkkus (fnr 20) guoská namat Finnmárkku fylkkas, main leat sámegielalaš hápmi.


Titian.
Tiziano Vecelli / Tiziano Vecellio (c.1488 - 1576) lei dovddus Itálialaš dáiddár.
Govat.
Titian


Sámi mytologiija.
Sámi mytologiija vai sámi noaidevuohta lea sámi polyteistalaš osku.
Noaidi.
Noaiddis lei stuorra ovddasvástádus bearráigeahččat siidda olbmuid. Geahča maid "gunstar" (gunsttar)


Akseli Gallen-Kallela.
Akseli Gallen-Kallela (cuoŋománu 26. 1865 - njukčamánu 7. 1931) lei suopmelaš dáiddár.


Soči.
Soči (ruoššagillii "Сочи") lea gávpot Ruoššas. Olmmošlohku lea 341,902 (2010).


Paul Gauguin.
Eugène Henri Paul Gauguin (geassemánu 7. 1848 - miessemánu 8. 1903) lei fránskkalaš dáiddár.
Govat.
Gauguin


John Michael Wright.
John Michael Wright (1617 - 1694) lei brihttalaš dáiddár.


Gnesta gielda.
Gnesta gielda (ruoŧagillii: "Gnesta kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Södermanlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Gnesta gielda.


Katrineholma gielda.
Katrineholma gielda (ruoŧagillii: "Katrineholms kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Södermanlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Katrineholma gielda.


Nyköpinga gielda.
Nyköpinga gielda (ruoŧagillii: "Nyköpings kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Södermanlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Nyköpinga gielda.


Oxelösunda gielda.
Oxelösunda gielda (ruoŧagillii: "Oxelösunds kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Södermanlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Oxelösunda gielda.


Strängnäsa gielda.
Strängnäsa gielda (ruoŧagillii: "Oxelösunds kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Södermanlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Strängnäsa gielda.


Trosa gielda.
Trosa gielda (ruoŧagillii: "Trosa kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Södermanlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Trosa gielda.


Vingåkera gielda.
Vingåkera gielda (ruoŧagillii: "Vingåkera kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Södermanlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Vingåkera gielda.


Guoládaga Sámi Searvi.
Guoládaga Sámi Searvi (ruoššagillii "Ассосиация Кольских саамов") lea sámiid searvi Guoládagas. Searvi vuođđuduvvui jagis 1989 ja dan jođiheaddji lea Nina Afanasjeva. Guoládaga Sámi Searvi lea Sámiráđi miellahttosearvi.


Lujávri.
Lujávri (gielddasámegillii Луяввьр dahje Lujavvr, ruoššagilii "Lovozero") lea gilli Ruošša beal Sámis.
Lujávri lea stuorimus sámi gilli Ruoššas.


Andrus Ansip.
Andrus Ansip (golggotmánu 1. 1956 Tartu, Estteriika) lei Esteriikka oaiveministtar jagis 2005-2015.


Bjurholmma gielda.
Bjurholmma gielda (ruoŧagillii): "Bjurholms kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Västerbottena leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Bjurholmma.


Dorotea gielda.
Dorotea gielda (ruoŧagillii): "Dorotea kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Västerbottena leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Dorotea gielda.


Lycksele gielda.
Lycksele gielda (ruoŧagillii): "Lycksele kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Västerbottena leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Lycksele gielda.


Malå gielda.
Malå gielda (ruoŧagillii): "Malå kommu") lea gielda Davvi-Ruoŧas Västerbottena leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Malå gielda.


Nordmalinga gielda.
Nordmalinga gielda (ruoŧagillii): "Nordmalings kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Västerbottena leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Nordmalinga gielda.


Norsjö gielda.
Norsjö gielda (ruoŧagillii): "Norsjö kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Västerbottena leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Norsjö gielda.


Robertsforsa gielda.
Robertsforsa gielda (ruoŧagillii): "Robertsfors kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Västerbottena leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Robertsforsa gielda.


Skellefteå gielda.
Skellefteå gielda (ruoŧagillii): "Skellefteå kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Västerbottena leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Skellefteå gielda.


Suorssá gielda.
Suorsá gielda (ruoŧagillii): "Sorsele kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Västerbottena leanas. Suorsá lea suohkana hálddáhusguovddáš, ja 2005 ledje čoahkkebáikkis 1 353 ássi ja suohkana sturrodat lei 1.83 km².
Namma boahta jahkkimis sámegielat "suorgi" namas, mii orru bures govvideame čađa golgi čázádaga "suorggideami" báikkis.
Gilli lea Vindelälven eatnogáttis, mii lea okta dain moatti Davvi-Ruoŧa jogain masa vel eai leat huksejuvvon makkárge fápmorusttegat.
Bákegotti čađa manna Eurohpágeaidnu 45 ja ruoŧa riikkageaidnu 363. Maiddái siseatnangeaidnu manná Suorssá bokte, lulilhaga davás Jielleváre ja Váhčira guvlui.
Čoahkkebáikkit.
Lea njeallje čoahkkebáikkit dain Suorsá gielda.


Storumana gielda.
Storumana gielda (ruoŧagillii): "Sorsele kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Västerbottena leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Storumana gielda.


Ubmi gielda.
Ubmi gielda (ruoŧagillii): "Umeå kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Västerbottena leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Ubmi gielda.


Vilhelmina gielda.
Vilhelmina gielda (ruoŧagillii): "Vilhelmina kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Västerbottena leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Vilhelmina gielda.


Vindelna gielda.
Vindelna gielda (ruoŧagillii): "Vindelns kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Västerbottena leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Vindelna gielda.


Vännäsa gielda.
Vännäsa gielda (ruoŧagillii): "Vännäs kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Västerbottena leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Vännäsa gielda.


Åsele gielda.
Åsele gielda (ruoŧagillii): "Åsele kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Västerbottena leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Åsele gielda.


Ski-Doo.
Ski-Doo lea mohtorgielkka mearka. Skidoo boahtá Canadas.


Härnösanda gielda.
Härnösanda gielda (ruoŧagillii): "Härnösands kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Oarje-Norrlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Härnösanda gielda.


Kramforsa gielda.
Kramforsa gielda (ruoŧagillii): "Kramfors kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Oarje-Norrlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Kramforsa gielda.


Steinar Pedersen.
Steinar Pedersen (rieg. njukčamánu 2. b. 1947) lea sápmelaš politihkkár (Bargiidbellodat) ja historihkkár.
Steinar Pedersen lei 2011 rájes Sámi allaskuvlla rektora, ja son lei Sámediggeáirras 1989-2005. Pedersen váldi historjjá doavttirgráda Romssa universitehtas 2006:as, nákkosgirjji fádda lei Norgga-Ruoŧa rádjásoahpamuš jagis 1751.
Pedersen orru Deanus gos sus lea joavkku eamidiinnis, ja sudnos leat guokte máná.


Tuvrrahasat.
Tuvrrahasat, Kautokeino turlag, lea vázzinsearvi mii ásahuvvui Guovdageainnus 5. beaivvi geassemánus 2008:s.
Tuvrrahasaid áigumuš lea lágidit oaneheappo ja guhkit tuvrraid, mii čohke olbmuid luonddu vásáhusaide. Tuvrrahasaid jođiheaddji lea Sara Victoria Andersen.


Sámepolitihkka.
Sámi politihka lea giddejuvvon sihke sisdoallui ja doaimmaheddjiide ja dan ferte veardadallat sihke sisdoalu ja doaimmaheddjiid dafus. Lea nu ahte doaimmaheaddjit jođihit dan sámi politihka maid sii lea sin dilis duddjon. Danin lea oktavuohta sisdoalu ja doaimmaheddjiid gaska nu ahte guđe ge doaimmaheaddjis lea su ipmárdus sámi politihka sisdoalu hárrái. Danin korrelerejit doaimmaheadji ja sisdoalu kategoriijat. Doaimmaheaddjit leat álbmot ja eiseválddit. Álbmoga ovddastit olbmot, sámi orgganisašuvnnat ja searvvit. Eiseválddit ovddastit Stuorradiggi, departemeanttat ja Sámedeggi.
Leat eanet aktevrrat guđiin leat berošteamit sámi politihka hárrái, muhto das in leat rehkenastan nugo suohkanit, fylkkaid, bellodagaid ja ásahusaid doaimmaheaddjiin sámi politihkas.Mediijat leat min áiggi guovddáš aktevrrat guđet váikkuhit servodatáššiin. Sii eai leat aŋkke doaimmaheaddjit.
Mu berošteapmi lea sámi politihka hárrái ođđa áiggis ja maid rehkenastan áiggi máilmmi soađi rájes 1945:s.
Politihka lea boahte áiggi hárrái ja sámi politihka ges lea sámi álbmoga boahte áiggi birra. Go boahte áiggi eai olbmot ipmirdan seamma láhkái, de leat guđe ge ipmárdusa vuođul duddjojuvvon sámi politihkka. Dien oasis de čuožželit doaimmaheaddjit guđe ge sámi politihka várás.
Vuođđogažaldat šaddá de mot guhte ge ipmirdá láhčit eavttuid sámi álbmoga bistevaš boahte áiggi várás.
Váldoearut vuođđoipmárdusas leat áiggiid čađa leamaš giddejuvvon sáeálbmoga ja stáđa gaskavuhtii. De lea digaštallan mot galggašii diet gaskavuohta leat ja man lahka sámeálbmot berre leat stáda. Eará sániguin sáhttá seamma ášši birra jearrá mot sámealbmot berre leat integrerejuvvon riikaásahusaid nugo oahpu, birgenlagijnv. dáfus.
Áiggiid go stáda lea váldán ovddasvástádusa sámepolitihkas, de lea jurdda leamaš ahte dan vuođul sámi álbmot lea buoremusat fárus riika doaimmain ja lea integrerejuvvon oassi riikas. Nubbe jurddavuohki lea ahte stáda váldá ovddasvástádusa dušše eavttuid hárrái ja luohtá ahte álbmot ieš doaimmaha sámepolitihka sihke sisdoalu ja jođiheami hárrái. Dán vuođul sáhttá áigodagaid mielde guorahallat mot sámepolitihkka lea rievdadan Norggas.


Sollefteå gielda.
Sollefteå gielda (ruoŧagillii): "Sollefteå kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Oarje-Norrlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Sollefteå gielda.


Sundsvalla gielda.
Sundsvalla gielda (ruoŧagillii): "Sundsvalls kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Oarje-Norrlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Sundsvalla gielda.


Timrå gielda.
Timrå gielda (ruoŧagillii): " Timrå kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Oarje-Norrlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Timrå gielda.


Ånge gielda.
Ånge gielda (ruoŧagillii): "Ånge kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Oarje-Norrlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Ånge gielda.


Örnsköldsvika gielda.
Örnsköldsvika gielda (ruoŧagillii): "Örnsköldsviks kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Oarje-Norrlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Örnsköldsvika gielda.


Valeri Leontiev.
Valeri Jakovlevič Leontiev () (r. njukčamánu 19. b. 1949 Sovjetlihtus) lea ruošša poplávlu.


Charles (Walesa prinsa).
Charles, Walesa prinsa (Charles Philip Arthur George Mountbatten-Windsor; riegádii skábmamánu 14. b. 1948 Londonas, Englánddas) lea boarimus máná ja vuosttaš árbbolaš Stuorra-Británnia truvdnui ja 15 earát álbmogiidservodatriikka.


Diana (Walesa prinseassa).
Diana, Walesa prinseassa (Diana Frances, riegádan Spencer; riegádii suoidnemánu 1. b. 1961 Sandringhamas, Englánddas; jámii borgemánu 31. b. 1997 Parisas, Frankriikkas) lei Prinsa Charlesa vuosttaš eammi. Sudno guokte bártni, Prinsa William ja Prinsa Harry, leaba nubbi ja goalmmát árbbolaš Stuorra-Británnia truvdnui ja 15 earát álbmogiidservodatriikka. Son jámii biilalihkohisvuođas Parisas, borgemánu 31. b. 1997.


William (Cambridgea herttot).
Prinsa William, Cambridgea herttot, Strathearna greavva ja báron Carrickfergus (William Arthur Philip Louis, riegádii geassemánu 21. b. 1982) lea brihttalaš prinsa ja gullo brihttalaš gonagasbearrašis. Son lea Prinsa Charlesa ja Prinseassa Diana boarimus bártni ja nubbi árbbolaš Stuorra-Británnia truvdnui 15 earát álbmogiidservodatriikka. Náitalan Kate Middletonin Westiministera St. Petergirkus girkus cuoŋománu 29. b. 2011.


Riikkaidgaskasaš telefovdnakoda.
Riikkaidgaskasaš telefovdnakoda vai riikakoda lea logut maid geavahat jos galggá riŋget riikarájáid rastá.
Go olgoriikii čujuha ferte vuos lasihit olgoriikka gehčosa. EU:s dat geažus láve 00 ja dasto riikkanummar. Olu riikkaid guovlonummira vuosttaš siffar ii galgga čállot. Ovdamearkka dihte go riŋge Albániai Irlánddas, de čállá 00355 ja dasto Albánia telefonnummara. Go háliida riŋget Ruŧŧii muhtun eará riikkas, ovdamearkka Stuorrabritánias, de galgá čállit 0046 ja dasto Ruoŧa telefonnummara (muhto ii guovlonummara vuosttaš nolla).
Telefovnnas mas lea "+"-boallu sáhttá bidjat dan olgoriikkagehčosa sadjái. Ovdalis ovdamearkkat šaddet dalle +355 ja gis +46. Dán vuogi sáhttá maid atnit go riŋge riikka siste nai.
Olgoriikageažus rievddada riikkas riikii ja sáhttet boasttoipmárdusat šaddat go čállá dan riikkaidgaskasaš oktavuođas. Danin leage riikkaidgaskasaš soahpamuš ahte olgoriikagehčosa sadjái galgá plussamearka.


Oaivegávpot.
Oaivegávpot lea dien gávpot stáhtas, vai eará politihkalaš aktavuođa, gos gávdnet stáhta politihkalaš administrašuvdna.


Našuvnnalaš interneahtta-TLD.
Interneahtta-TLDat.


Norgga Gonagas.
Norgga Gonagas lea Norgga formála stádaoaivámuš ja doaimmaheaddjiválddi bajimus jođiheaddji. Duohtavuođas lea Ráđđehus geas lea dát váldi. Sis lea leamašan dát váldi dan rájes go uniovdna Ruoŧain botkejuvvui geassemánu 7. beaivvi 1905:s. Go gonagas lea formála stádaoaivámuš, de ferte son čállit vuollái buot Ráđđehusa almmolaš mearrádusaid, maiddai gohčoduvvon gonagaslaš resolušuvnnat, ja dohkkehit lágaid maid Stuoradiggi lea meannudan. Dát dáhpahuvvá dábálaččat bearjadagaid fásta čoahkkimin, nammalassi Gonagas stádaráđis.
Dehálaš njuolggadus Gonagasa válddi birra gávdno Vuođđolágas. Eanas páragráfain gos Gonagasas lea váldi, ferte dulkot dan guvlui ahte lea Ráđđehusas geas lea dat váldi. Soames njuolggadusat leat gonagasa iežas, ovdamearkkaide dego árbbi njuolggadusat ja Gonagasa geatnegasvuođa birra (geahča ovdamearkkaide §§4 ja 11). Gonagasas lea ollislaš immunitehta, vrg. §5. Ovdalašáiggi ledje dušše dievddut geat sáhtte árbet ruvnnu, muhto dát vierru rievdaduvvui go vuođđoláhka rievdaduvvui 1990:is. Jus stádaoaivámuš lea nissonolmmoš, de lea son Dronnet, geas lea seammá vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat nugo Gonagasas,Lága vuođul vrg.§3.
Doahpa “Gonagas” adno ain eanas norgga lágain, dakko gokko sus lea earenoamáš váldi, nu go láhkaásahusa čállit dahje geasestit mearrádusa dihto gažaldagas. Dát oassi lea báhcan dan rájes go Gonagasas duođas lei doaibmiváldi Norggas, 1800-logus. Dán áiggi mii feret lohkát “Ráđđehus” dakko gokko čuožžu “Gonagas”. Dan válddi sáhttá juogadit, juoga mii dahkko eanas áiggi. Praktihkalaččat ferte lohkát “Gonagas” nu ahte lea váldi biddjo dan departementii masa dat lahka gullá. Dat lea eará láddje jus “Gonagas stádaráđis” lea adnon, – dakkár áššin lea ráđđehusas alddan doaimmaheaddjiváldi.
Opmodat.
Máŋga opmodaga maid gonagas ja gonagasbearaš atnet, leat almmolaš opmodagat, muhto gonagas beassá daid atnit.


Stáhtaministtar.
Stáhtaministtar dahjege oaiveministtar lea stáhta hálddahuslaš olmmoš.


Arboga gielda.
Arboga gielda (ruoŧagillii): "Arboga kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Västmanlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Arboga gielda.


Fagersta gielda.
Fagersta gielda (ruoŧagillii): "Fagersta kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Västmanlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Fagersta gielda.


Hallstahammara gielda.
Hallstahammara gielda (ruoŧagillii): "Hallstahammars kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Västmanlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Hallstahammar gielda.


Kungsöra gielda.
Kungsöra gielda (ruoŧagillii): "Kungsörs kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Västmanlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Kungsöra gielda.


Köpinga gielda.
Köpinga gielda (ruoŧagillii): "Köpings kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Västmanlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Köpinga gielda.


Norberga gielda.
Norberga gielda (ruoŧagillii): "Norbergs kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Västmanlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Norberga gielda.


Sala gielda.
Sala gielda (ruoŧagillii): "Sala kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Västmanlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Sala gielda.


Skinnskatteberga gielda.
Skinnskatteberga gielda (ruoŧagillii): "Skinnskattebergs kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Västmanlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Skinnskatteberga gielda.


Surahammara gielda.
Surahammara gielda (ruoŧagillii): "Surahammars kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Västmanlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Surahammara gielda.


Västeråsa gielda.
Västeråsa gielda (ruoŧagillii): "Västerås kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Västmanlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Västeråsa gielda.


Fierpmádatlogan.
Konqueror, Internet Explorer, Mozilla Firefox, Iceweasel, Google Chrome, Safari ja Opera lea maid fierpmádatlogan mainna sáhtát interneahtas golgat ja neahttasiiddus. Konquerorain lea álki fiillaid gieđahallat. Konqueror gávdnot sámegillii. Skolelinux prošeakta álggahii davvi sámegieljorgalusaid. Norgga Sámediggi lea ruhtadan jorgaleami ovdánahttima geassemánu 2003 rájes giita juovlamánu 2004 rádjái.
Firefox teknihkalaš: Gecko, HTML5, Javascript, CSS3, WebM ja WebGL.
Konqueror teknihkalaš: KHTML, HTML5, Javascript ja CSS3.


Riehppovuotna.
Riehppovuotna lea vuotna Fálesnuori suohkanis Finnmárkkus.
Vuotna lea Fálá ja Ráhkkerávjju nuortalulábealde, ja vuolgá Dáhpa ja Klubbogobi gaskkas. Čeaváhaš-gilli lea Dáhpa buohta, ja oarjjalulábealde lea Šleafttajohka. Leaibeluokta lea vuona nuorttabealde, ja Veaigesvuotna (Fægfjord) lea oarjjalulábealde vuona siste.
Vuotna lea 127 mehter čieŋal dan čiekŋalepmosis. Vuona sámi nama lea váttis diehtit mas boahtá (go dat boares mearrasámi suopman lea nohkan), muhto máŋgasat jáhkket ahte namma mearkkaša dárogillii Skarsfjord, mii sámegillii lea Riehppivuotna.
Riikageaidnu 94 manna vuona oarjjalulábealde, ja Fv134 manna davvi-nuorttabeale.


Sámi Grand Prix.
Sámi Grand Prix lea jahkásaš musihkkagilvu maid Sámi Musihkkafestivála lágida, ja vuoiti beassá oassálastit Liet Lávlut-gilvvus. Sámi Grand Prix lágiduvvui vuosttaš geardde 1990:s ja lea dan rájes lágiduvvon juohke jagi. Jagi 2020 Sámi Grand Prix ii goittotge lágiduvvon go oppa Sámi beassášfestivála šluhttejuvvui koronaviruspandemiija dihte. Sámi Grand Prix dollojuvvo Báktehárjjis Guovdageainnus ja das lea sihke juoigan- ja lávlunoassi. Artisttat leat dábálaččat Norggas, Ruoŧas ja Suomas eret. Juoiganoasis leat 10 oasseválddi ja lávlunoasis fas 6 oasseválddi juohke jagi. Juoiganoasis leat árbevirolaš luođit maidda ii leat seaguhuvvon musihkka. Lávlunoasis fas lea ođđamállet sámi musihkka, juogo lávlagat dahje luođit maidda lea seaguhuvvon musihkka. Vuoiti goappáge oasis oažžu 20 000 ruvnno vuoitun. Dasa lassin Áillohaš musihkkabálkkašupmi juhkkojuvvo juohke jagi olbmui dahje olbmuide geat ovddidit sámemusihka. Vuoiti oažžu 25 000 ruvnno vuoitun ja diploma.
Sámi Grand Prix-lávdi veadjá leat sámi deaŧaleamos lávdi, gos sihke easkaálgit ja ámmátartisttat besset čájehit máhtuideaset. Lávlunoasis lea orkeasttar mas muhtun Norgga buoremus čuojaheddjiin leat mielde, ja sii hábmejit lávlagiid artisttaiguin fárrolaga sin demo-lávlagiid vuođul. Demo-lávlla lea dat mainna ohcá beassat mielde Sámi Grand Prix-gilvui. Sámi Grand Prix geažil leat olu ođđa lávlagat ja luođit ilbman, ja erenoamážit 2001 rájes, go Rieban studio ráhkadišgođii Sámi Grand Prix CD-skearruid, de leat lávlagat olu gullogoahtán maiddái radios ja eará sajiin.
Earret eará beasaiga DJ Ánte ja Sara Inga Utsi mielde Norsktoppen-gilvui 2002:s Sámi Grand Prix-lávlagiin "Láhppon". Dat lei mielde gilvvus máŋga vahkku. Sámi Grand Prix-gilvvus "Láhppon" bođii nubbin, muhto šattai goitge mihá eambbo dovddus ja bivnnut go dan jagáš vuoitolávlla. Eará dovddus Sámi Grand Prix-lávlagat, mat čuojahuvvojit olu radios, leat "Ráhkisvuohta seamma lea" mainna Ann-Mari Andersen vuittii 1993:s, "Go beaivváš badjána" mainna Nils Henrik Buljo vuittii 1996:s ja "Liekkas" mainna Sofia Jannok vuittii 2003:s.


Luohti.
Luohti lea sápmelaččaid álbmotmusihkka/lávlunvuohki doloža rájes. Luohti gullá lyrálaš šaŋŋerii. Daddjo ahte luođi ruohttasat mannet gitta geađgeáiggi rádjai. Luohti juigojuvvo otná sámi servodagas, muhto ii nu olu go ovdalaš áiggis. Sivat leat máŋga, ja norgga dáruiduhttin ja girkku ja girkolaš joavkkuid oainnus luohti atnojuvvui suddun, lea mearkkašan olu. 1950-logus gildojuvvui luohti skuvllain sámi guovlluin, ja oassi duogážis das ahte luohti leai kontroversiella sáhttá boahtet das go dat gulai noaidái ja ovdal-risttalašvuođa myhtalaš ritualaide.
Son guhte juoigá luođi, lea juoigi. Luohti gohčoduvvo maid juoiggusin.


Kjell Magne Bondevik.
Kjell Magne Bondevik (riegádan 3. beaivvi čakčamánus 1947 Moldes) lea ovddeš norgga politihkkár (KrF). Son lea vázzán teologaoahpu (cand.theol.). Bondevik lei stáhtaministtar 1997–2000 ja 2001–2005, ja dan ovdal lei olgoriikaministtar 1989–1990, girko- ja oahpahusministtar 1983–1986. Son lei stuorradigge-ovddasteaddji vuosttaš geardde 1969–1970, dalle várreáirrasin, ja lei fásta válljejuvvon Møre ja Romsdala ovddas 1973–2005. Bondevik lei maid parlamentáralaš jođiheaddji Risttalaš Álbmotbellodaga ovddas 1986–1989, 1993–1997 ja 2000–2001, ja seammás bellodatjođiheaddji 1983–1995.
Duogáš.
Kjell Magne Bondevika váhnemat leigga Johannes Bondevik (1905–2007), ovddeš rektor Molde Álbmotallaskuvllas (dalá Rauma Álbmotallaskuvla), ja dálueamit Margit Hæreid (1905–1976). Son lea náitalan iežas nuorravuođamorsiin Bjørg Bondevikain (riegádan Rasmussen), gii vázzii su buohtalasluohkás. Sudnos leat guokte bártni ja okta nieida. Kjell Magne Bondevik lea ovddeš stáhtaráđi Kjell Bondevika neahpi, bisma Odd Bondevika vilbealli, ja báhpa ja girječálli Eyvind Skeie máhka.
Politihkalaš bargu.
Bondevik oaččui bajáššaddamis jo oktavuođa dan risttalaš oahpoheamilihkástussii, dasa lassin go politihkalaš impulssaid Kjell Bondevikas, gii lei jođiheaddji Risttalaš Álbmotbellodagas 1950. ja 60-logus. 1965:s dieđihii Kjell Magne Bondevik iežas dán bellodahkii, ja válljejuvvui golbma jagi maŋŋel nubbinjođiheaddjin Nuoraid Risttalaš Álbmotbellodagas (Kristelig Folkeparti Ungdom).


Konrad Nielsen.
Konrad Hartvig Isak Rosenvinge Nielsen (elii borgemánu 28. beaivvis 1875 - skábmamánu 27. beaivái 1953) lei norgalaš gielladutki dálá Sømna suohkanis eret, ja suoma-ugralaš gielladutkama professor. Son válddii teologiija ámmáteksámena, muhto logai maiddái sámegiela oahppoáigodagas. Maŋŋel logai son sámegiela Romssas ja Helssegis.
Dutkan.
Helssegis logai Nielsen fennougristihka, gos oahpaheaddjin lei E.N.Setälä, ja dutkanbarggus čálii son Buolbmát-sámegiela kvantitehta birra. Nákkáhallama geahččalanlogaldallamis ákkastalai son fennougristihka historjjálaš oainnuid vuostá, ja doarjjui dan ahte ealli gielaid guorahallama galgá vuoruhit.
Dán gáibádusa čađahii ge son go čálii ja almmuhii iežas stuora čállosa Lappisk ordbok -, mii lea sátnegirji mii ain dál geavahuvvo buot davvisámi leksikografiija vuođđun. Sátnegirjji almmuheapmi lei ovttasbargu Hans Henrikseniin Deanus eret, ja doaimmaheaddjin leigga Nielsen ja Asbjørn Nesheim. Sátnegirji gokčá Buolbmága, Kárášjoga ja Guovdageainnu suopmaniid. Sátnegirjji njealját girji lea sámegiela giellariggodaga systemáhtalaš oassi semantihka eavttuid mielde, ja govvida ge danne sámi kultuvrra dárkilit, nu go dat boahtán ovdan gielas.
Nielsen-ortografiija.
Iežas vuosttaš sátnegirjji ("Lappisches Wörterbuch nach den Dialekten von Polmak, Karasjok und Kautokeino. Heft I"), 1913:s, čálii Nielsen suoma-ugralaš fonehtalaš alfabehtain, seamma minstara mielde go eará girjjit seamma ráiddus (Lexica Societatis Fenno-Ugricae). Nielsen ii gárven dán sátnegirjeprošeavtta, muhto álggahii baicca ođđa prošeavtta ođđa gielain (mii jorgaluvvui dárogillii ja eŋgelasgillii ii ge duiskkagillii), ja ođđa ortografiijain, nu gohčoduvvon Nielsen-ortografiijain.


Ekváhtor.
Ekváhtor lea rukses linjá dán kárttas.
Ekváhtor lea jurddašuvvon linjá mii manná planehta birra polaid gaskkas. Dat linjá juohká planehta olggoža davvi ja lulli beallejorbodagaide. Ekváhtora bokte lea govdodatgráda 0°. Ekváhtora bokte badjána beaivváš senihtas guktii jagis go lea giđđajorggáldat ja čakčajorggáldat. Máilmmi ekváhtora guhkkodat lea 40 075,017 km.
Riikkat ekváhtora vuolábealde.
Ekváhtora buohta buot beaivvit ja buot ijat leat sullii 12 diimmu guhku. Diimmu 12 giđđa- ja čakčajorggáldaga áigge beaivváš lea njuolga oaivvi bajábealde. Riikkain mat leat ekváhtora vuolde leat dábálaččat trohpalaš klimá.


Njuorju.
Pinnipedier lea oanehislahttolaš boraspire mii mearas eallá
Njuorju (Pinnipedia) lea oanehislahttolaš boraspire mii eallá sihke mearas ja eatnan alde. Govččoduvvo maiddái njuorjoealli ja pinnipedier. Dán čerdii gullet marinálas beatnatsullasaš borasnjiččehasat. Otne gávdnojit golbma njuorjosuorggi mas oktiibuot lea 18 suorggi ja 34 náli.


Ole Henrik Magga.
ON bissovaš foruma vuosttáš ságadoalli Ole Henrik Magga
Ole Henrik Magga (riegádan borgemánu 12. beaivve 1947) lea gielladutki, professor ja politihkkár. Son lea Guovdageainnus eret.
Gielladutki Magga.
Gielladutki Ole Henrik Magga lea dovdosamos syntaktihkkárin. Su magisttardutkamuš «Lokative læt-setninger i samisk» gieđahallá dakkár syntávssa teoriija klassihkalaš fáttá nugo eksistentiála- ja habitiivacealkagiid. Seammalágan struktuvrrat gávdnojit eará urálalaš gielain. Su nákkosgirji jagi 1986 gieđahallá sámegiela cealkkavástagiid struktuvrra, earenoamážit modálavearbbat ja infinitiivvat váikkuhit nuppit nuppiide.
Jagi 1987 go Knut Bergsland manai ealáhahkii, Magga šattai fennougristihka professoran Oslo universitehtas. Oslo universitehtas son vulggii Sámi allaskuvlii Guovdageainnus, gos son bargogođii allaskuvlladoseantan jagi 1990 ja professorin jagi 1997.
Magga lea leamašan Norgga dieđaakatemiija miellahttun 1993 rájes.
Politihkkár Magga.
Magga doaimmai Norgga Sámiid Riikasearvvi jođiheaddjin jagi 1980 rájes gitta jahkái 1985. Jagi 1989 son lei vuosttaš sámediggepresideanta Norggas (1989–1997). Magga lei maiddái searvvis asaheamen ON bissovaš foruma (WCIP Kanádas jagi 1976). Jagiid 1992–1995 Magga lei mielláhttun ON-kultturkommišuvnnas (. Jagi 2002 Magga šattai ON bistevaš foruma vuosttaš jođiheaddjin.
Bálkkašumit.
Jagi 2006 Magga nammaduvvui Gonagaslaš Bassi Olava ortnega kommandevran «su doaibmamovttabarggu ovddas sámiid ja eamialbmogiid oktavuođas».
21. sámekonfereanssas Tråantes Magga oaččui gudnebálkkasumi.


Suovasteapmi.
Suovastuhttin lea árbevirolaš vuohki seailudit bierggu, guoli ja eará biepmuid. Suovastuhttin dahká ahte biebmu riibá guhkit ja addá mágu. Suovastuhttin lea go heŋge borramuša muorrasuova ovdii oanehit dahje guhkit áiggi. Sáhttá galbmasis dahje lieggasis suovastuhttit. Ovdal go suovastuhttá, de galgá sáltet. Suovastuhttin lea dovddus geađgeáiggi rájes.
Galbmasis suovastuhttit.
Galbmasis suovastuhttin lea dábáleamos vuohki suovastuhttit sáivaguliid, danne go lea buorre riibadanvuohki. Go suovastuhttá de šaddá borramuššii suodjaleaddji "cuozza" mii goddá baktearaid. Ovttas sohkkariin ja sálttiin dahká dát ahte biebmu riibá máŋga vahkku gállosis. Suovasguolis leat valjit antioksidánttat.
Lieggasis suovastuhttit.
Lieggasis suovastuhttá unna suovastuhttingámmáraččas, suovastuhttinkássas dahje stuorát suovastuhttinrusttegis. Sáhttá buotlágan guliid suovastuhttit lieggasis. Dábáleamos lea suovastuhttit dápmoha, luosa, makrealla ja rávddu. Guoli galgá sáltet ja ruddet juobe moadde diimmu ovdal ge. Temperatuvra galgá leat 79-100°C. Guolli lea gárvvis 20 - 30 minuhtas.


Diehtosiida.
Diehtosiida lea Stádahuksehusa huksen dieđavisti Guovdageainnus. Vuođđobargu álggahuvvui borgemánus 2006:s, ja huksenbargu bođii johtui suoidnemánus 2007:s. Huksen mávssii sullii 450 miljovnna Norgga ruvnno (suoidnemánu 1. beaivvi 2009). Visti ráhppui almmolaččat skábmamánu 4. beaivvi 2009. Gonagas Harald bijai vuođđogeađggi 2007:s. Vistti lea tevdnen Reiulf Ramstad Arkitekter AS ja Sivilarkitekt Kirsti Knudsen AS ja lea sullii 9400 njealjehasmehtera stuoru. Diehtosiidii leat čohkkejuvvon sámi ásahusat, dego Sámi allaskuvla, Sámi arkiiva, Sámediggi máhtto- ja bearašossodat, Gáldu – Álgoálbmotvuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáš, SEAD - Sámi earenoamášpedagogalaš doarjalus ja Sis-Finnmárkku studeanttaid ovttastus. Ulbmil dáinna čohkkemiin ovtta vistái lea nannet sámi giela, kultuvrra ja dutkama.
Lassin dábálaš huksenlohpái, ozai Stádaásahus dán huksema oktavuođas maid lobi sámi árbevirolaš vuogi mielde; sii jerre lobi ulddain. Áirasat Stádaásahusas ja Sámi allaskuvllas cagge lávu ja idjadedje viessosajis. Sii bállejedje oađđit, mii mearkkaša ahte leat ožžon huksenlobi.


Bohccobiergu.
Bohccobiergu lea dehalaš biepmu álgoálbmogii davvi guovlluin nu guhka go leat bohccot leamaš doppe. Davvi-Amerihkas (Kanada:s) leat earet eará indiánat geavhahan bohcco buot áiggiid čađa, Skandinavias leat ges sápmelaččat, ja Ruoššas leat nenjetsarat ja vel eará álgoálbmogat.
Sápmelaččain ja eará álgoálbmogiin leat rikkis árbevierut atnit bohccobierggu biepmun. Ollusiidda lea bohccobiergu dehaleamoš proteiidnagáldu. Vuoi biegu galgá sáhttit borrat birra jagi de sáltet, goikadit ja suovastit sáhtta. Olles gorut geavahuvva biepmun. Siskkalsušat nugo váibmu ja vuoivvas atnojuvvojit dávjá, ja mális mas leat biergu, áđđamat ja dávjá lasihit márffiid ja gumpposiid. Visot dat leat hui dábalaš njálgga biepmut sámi gievkkanis. Goikebiergu lea bivnnut borrat ja ollusat liikojit dasa. Dovdduseamos sámi biepmu lea Biđus, mii lea vuššon cahppojuvvon biergu, veahaš buđet ja rušpi ja jáfut vuoi njárbu. Maiddái Finnbiff lea bivnnuhis biepmu mii lea vel unnibut cahppojuvvon go Biđusbiergu.
Dearvvašlaš oasit.
Bohccobierggus lea unnan buoidi ja hui dimis eará biergguid ektui. Lea dávjá gaskal 2 ja 5% buoidi. Eanaš dáččaide lea čoarbealli, biergu čoarbbealli siste (biffa) ja vuššon (nugo govčoduvvon gryterett) biergu dábáleamos. Čielgedeahkki lea hirbmat njálggat ja dimis ja ollusat borret dan varasnaga. Áŋkke lea savodeahki álkimus gávdnamis rambuvrras.
Bohccobiergu lea hui dearvvašlaš. Bohccobierggus leat olu antioksidantat ja minerálat go boazu borra jeahkaliid, urttaid, sieđggaid, luopmaniid ja eará šattuid ja murjjiid main sisttisdoalla olu vitamiinnat ja antioksidantat. Dasalassin go johtta guohtumiid gaskas birra jagi.. Bohccobiergu lea hui dimis dan dihte go das leat dakkár ensiimmat (enymer) mat barget jođaneabbo go eará seammalágan biergguin, dasalassin go leat eanebut ensiimmat go earáin. Danin ii dárbbaš dimihahttit, nugovčoduvvon mørning dárogillii, bohccobierggu. Sivvan go lea dimis sáhtta leahket go lea vilda ealli ja orru guovllus gos leat ekstrema temperatuvrrat.


Ruvdno.
Ruvdno dahje kruvdno lea valuhta Norggas, Ruoŧas ja Dánmárkkus. Dat lei maid valuhta Estteriikas.


Goddesáhpán.
Goddesáhpán ("Lemmus lemmus"), gullá ciebaniidda ja hamsterbearrašii. Dat lea eanemus dábálaš váriin ja duoddariin, muhto gávdno maid vumiin, erenoamážit davviguovlluin ja miehtá Sámi. Goddesáhpán lea ruksesriebana ja stuora lottiid borramuš. Goddesáhpán lea dovddus vašánis ealli.
Ekologiija.
Goddesáhpán borrá rásiid, suinniid ja sámmála. Goddesáhpán gávdno vuosttažettiin badjeeatnamiin. Goddesáhpán lassána jođánit ja sáhttá čivgat juo golmmavahkkosažžan. Čoavjjetáigi lea golbma vahkku ja dat oažžu 8-10 čivgga (muhto sáhttá oažžut badjel 10 čivgga). Goddesáhpán sáhttá čivgat viđa geardde ovtta geasis. Lohku rievddada ja áigges áigái lassána sakka, juohke goalmmát-njealját jagi. Sáhpánjagiid gaskkas lea lohku hui unni. Sáhpánjagiid sáhttá fas lohku leat hirbmat stuoris.
Máŋga šlája boraspiret ja gazzalottit válljejit sáhpánjagiid eanas borrat goddesáhpámiid ja diet šlájat, omd. ruksesrieban ožžot ollu čivggaid goddesáhpánjagiid. Diekkár jagiid ožžot eará eallit ráfi, maid rieban muđui borašii, ja dat besset lassánit. Danne rievddadit maiddái eará elliid logut seammaládje go goddesáhpánlogut, ja nu lea goddesáhpán deaŧalaš meahci ekovuogádahkii.


Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi.
Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi (NBR) lea Norgga boazosápmelaččaid organisašuvdna. Searvi álggahuvvui. Álgojagiin searvvis barge eanas lullisápmelaččat, muhto 70-logu álggus NBR ásahii organisašuvdnastruktuvrra, mas lei stivra Finnmárkkus ja čállingoddi Romssas. NBR:s lea digaštallanriekti stádain jahkásaš boazodoallošiehtadusa birra.
Ulbmil.
NBR ulbmil lea ovddidit boazosápmelaččaid beroštumiid; ekonomalaččat, fágalaččat, sosiálalaččat ja kultuvrralaččat. Searvi galgá maid ovddidit oktavuođa boazosápmelaččaid gaskkas ja ahte boazosápmelaččat galget ieža stivret ovdáneami ealáhusas, nu ahte ovdáneapmi dáhpáhuvvá vieruid riekteoainnu mielde, ja ealáhusa vuođđojurdagiid mielde.
Stivra.
NBR jođiheaddji 2020 lea Ellinora Marita Jåma. Su ovdal lei Nils Henrik Sara jođiheaddjin 2006 rájes, ja fas su ovdal lei Aslak J. Eira jođiheaddji 8 jagi. NBR:s lea maiddái nuoraidlávdegoddi.


Knut Bergsland.
Knut Bergsland (riegádan njukčamánu 7. 1914, jápmán suoidnemánu 9. 1998) lei suoma-ugralaš gielaid gielladiehtaga professor Oslo universitehtas dassážii go jámii 1998 geasi. Su vuosttaš sámegiel bargu almmuhuvvui, "Det samiske slektskaps- og svogerskapsordsystem". Su doavttirgrádabargu, "Røros-lappisk grammatikk", bođii, ja dan rájes lea son almmuhan olu dieđalaš čállosiid, ja maiddái oahppogirjjiid ja oahpahusávdnasiid sámegielas ja sámegillii. Sámegiela suorggis lea Bergslanda váldosuorgi leamaš lullisámegiela suopmanat. Sámi ja suoma-ugralaš gielladutkama lassin lea Bergsland maiddái bargan olu aleuhtalaš ja eskimoalaš gielladutkamiin.
Gielladieđalaš dutkama lassin lea Bergsland čállán artihkkaliid sámi kultuvrra ja historjjá birra, nu go "Runebomme" (1969), "Om middelalderens finnmarker" (1970), "Jemtlands grense mot Herjedalen i samisk lys", ja "Lais Lappebyen" (1978). Dás ferte erenoamážit namuhit máŋggaid stuorát fágalaš čielggademiid lullisápmelaččaid historjjá birra. Dát leat erenoamážit čadnon lullisápmelaččaid rahčamušaide iežaset boares geavahanguovlluid riektevuoigatvuođaid olis. Bergsland lea olu bargan duođaštit lullisápmelaččaid ássan- ja geavahanguovlluid. Son lea barganolu ja dárkilit háhkat báikenamaid ja eará giellahistorjjálaš materiálaid, ja iešguđetlágán historjjálaš vuorkámateriálaid. Dás berre namuhit ii-almmuhuvvon čielggadeami sápmelaččaid oassálastima birra Brekkenvassmålet oktavuođas Norgga alimusrievttis; "Utredning for Skattefjällsmålet om de sydlige sameområders historie omkring 1751" (1975), ja áššedovdi čielggadeami lullisápmelaččaid historjjá birra Sámi vuoigatvuođalávdegotti ovddas (ii almmuhuvvon).


Nils Gaup.
Nils Gaup (riegádan cuoŋománu 12. beaivvi 1955, Guovdageainnus) lea sámi/norgga filbmarešissevra ja neavttár.
Biografiija.
Gaup váccii neavttárskuvlla Stáda Teáhterallaskuvllas, ja eksámena válddii 1978:s. Gaup lei earret eará mielde ásaheamen Beaivváš Sámi Našunálateáhtera, ovdalgo šattai dovddusin filmmainis Ofelaččain. Filbma lei mielde Oscar-gilvvus buoremus olgoriikkalaš filbman, dinii badjel bealle miljárdda ruvnno, ja šattai okta dan jagi bivnnuheames láigofilmmain máŋgga riikkas, earret eará Englánddas.
Gaup nubbi filbma Håkon Håkonsen bođii 1990:s, ja dan ovddas Disney mávssii beali. Filmma ráhkadeapmi mávssii 60 miljovnna ruvnno, ja dat šattai dalá divraseamos Skandinavia filbman. Jagi maŋŋel Nils Gaup oaččui fálaldaga ráhkadit drámafilmma "Not without my daughter" Sally Fieldain, muhto ii váldán fálaldaga vuostá. Son válljii baicca ráhkadit komedia/thrillera Hodet over vannet (1993), mii vuittii Amanda-bálkkašumi buoremus filmma ovddas. Hodet over vannet filbmejedje ođđasit USA:s nu ahte Cameron Diaz ja Harvey Keitel leigga váldorollain.
Nils Gaup lea dovddus Hollywoodas, ja olbmot livčče háliidan su ráhkadit Bond-filmmaid vel. Son lea maiddái beaggán čeahpes filbmadahkkin go máhttá luonddus maid filbmet. Nu álggii Gaup rešisseret Waterworld Kevin Costneriin, muhto heittii go son oaivvildii ahte prošeakta šattai beare váttisin ja divrrasin (filbmaprodukšuvdna mávssii loahpas 175 miljovnna dollára). Gaup válljii dasto rešisseret western-filmma Tashunga Christopher Lambertain ja James Caanain. Dát filbma lei mihá hálbbit, muhto olbmot láite hirbmosit dan. Gaup lea ieš maid mieđihan ahte dát lei su heajumus bargu.
Dan maŋŋel lei Gaupa ođđa prošeakta rešisseret NRK drámaráiddu Irén Reppenin. Jagi maŋŋel, 1999, lei son Misery Harboura rešissevra, mii lei ovttasbargu Norgga, Kanada, Ruoŧa ja Dánmárkku gaskkas.
Gaup álggii dasto 2002:s iežas stuora nieguin bargat; ráhkadit filmma Guovdageainnu stuimmiid birra mat dáhpáhuvve 1852:s. Guovdageainnu stuimmit čájehuvvui vuosttaš geardde Romssa Internašunála Filbmafestiválas (Tromsø Internasjonale Filmfestival, TIFF), ođđajagimánu 16. beaivvi 2008. Vuosttaš čájáhus lei ođđajagemánu 18. beaivvi.
Gert Nygårdshauga romána Mengele Zoo 1989:s galgá filbman ráhkaduvvot, ja Nils Gaup lea dan filmma rešissevra.


Guovssahasa nieida.
Guovssahasa nieida () lea sámi dánsafilbma man buvttadeaddji Anstein Mikkelsens lea ráhkadan. Filbma vuittii «Best Shorts Competition» bálkkašumi miessemánu 10. beaivve 2011.
Filbma lea ráhkaduvvon dološ sámi myhtas dan birra ahte jápmán buhtisnieiddat dánsejit almmis.


Suovastuhttin.
Suovastuhttin lea vuohki seailudit bierggu ja guoli. Suovastuhttin dahká ahte biebmu riibá guhkit ja addá mágu. Suovastuhttin lea go heŋge borramuša muorrasuova ovdii oanehit dahje guhkit áiggi. Sáhttá galbmasis dahje lieggasis suovastuhttit. Ovdal go suovastuhttá, de galgá sáltet. Suovastuhttin lea dovddus geađgeáiggi rájes.
Galbmasis suovastuhttit.
Galbmasis suovastuhttin lea dábáleamis vuohki suovastuhttit sáivaguliid, danne go lea buorre riibadanvuohki. Go suovastuhttá de šaddá borramuššii suodjaleaddji "cuozza" mii goddá baktearaid. Ovttas sohkkariin ja sálttiin dahká dát ahte biebmu riibá máŋga vahkku gállosis. Suovasguolis leat valjit antioksidánttat.
Lieggasis suovastuhttit.
Lieggasis suovastuhttá unna suovastuhttingámmáraččas, suovastuhttinkássas dahje stuorát suovastuhttinrusttegis. Sáhttá buotlágan guliid suovastuhttit lieggasis. Dábáleamos lea suovastuhttit dápmoha, luosa, makrealla ja rávddu. Guoli galgá sáltet ja ruddet juobe moadde diimmu ovdal ge. Temperatuvra galgá leat 79-100°C. Guolli lea gárvvis 20 - 30 minuhtas.


Ciebanat.
Ciebanat (Rodentia) leat dábálaččat smávit njiččehasat.


Thorbjørn Jagland.
Thorbjørn Jagland (riegádan 5. beaivvi skábmamánus 1950:s Drammenis, dalle Thorbjørn Johansen) lea norgga politihkkár ja miellahttu Norgga Bargiidbellodagas. Son šattai 1. beaivve golggotmánus 2009 Eurohpáráđi váldočálli. Son lei Bargiidbellodaga jođiheaddji 1992:s 2002 rádjai, stáhtaministtar 1996-1997, olgoriikaministtar 2000-2001 ja stuoradiggepresideantta 2005-2009.
Biografiija.
Thorbjørn Jagland bajásšattai Buskerudas. Su áhčči Helge Johansen lei sveisejeaddji ja su eadni Ingrid, riegádan Bjerknes, lei goahkka. Álggu 1950-logus rievdadii bearaš goarggu Johansenis Jaglandain. Jagland lea ráhkaduvvon goargu maid bearaš gávnnai ovtta girjjis loahpas 1940-loguin. Jagland álggii lohkat sosiálaekonomalaš ámmátstudium Oslo Universitehtas, muhto heittii go lei geargan nuppi osiin ja oaččui exam.oecon dási.
Son náitalii Hanne Grotjordain ja sudnos leat guokte bártni.
Girječálli.
Jagland lea aktiivvalaš girječálli ja lea almmuhan máŋga girjji, earret eará Mu eurohpalaš niehku (Min europeiske drøm) 1990:s, "Brev" ("Reive") 1995:s, "Vår sårbare verden" ("Min rašes máilbmi") 2001:s ja "Ti teser om EU og Norge" 2003:s.
Bargu norgga politihkas.
Jagland álggahii iežas politihkalaš barggu AUF:as Buskerudas, go son lei jođiheaddji 1973-1976 áigodagas. 1975-1983 áigodagas lei son dasa lassin miellahttu fylkkadikkis Buskerudas. Son lei observatora FN:a váldočoahkkimis 1976 čavčča, ja 1977 šattai jođiheaddji AUF guovddážis. Dan maŋŋel lei guorahallančálli Norgga Bargiidbellodagas. Son lei konstituerejuvvon bellodatčálli 1986-1987, ja válljejuvvui bellodatčállin 28. beaivvi njukčamánus 1987:s gitta 8. beaivái skábmamánus 1992. Son lei čálli lávdegoddebarggus mii bijai vuođu bellodaga politihkkii stuoradiggeáigodagas 1986-1989. Dan maŋŋel válddii badjelasas jođiheaddjibarggu bargiidbellodagas 1992:s Gro Harlem Brundtlanda maŋŋel. Dán barggus son lei gitta 10. beaivái skábmamánus 2002, go Jens Stoltenberg álggi danin.
Stuoradikkis son lea leamašan Bargiidbellodaga vuosttášáirras golbma stuorradiggeáigodagain (1993-1997, 1997-2001 ja 2001-2005) ja son lei parlamenttalaš jođiheaddji Bargiidbellodaga stuorradiggejoavkkus 1993-1996 ja 1997-2000. Son lei miellahttu Lágadikkis, Viiddiduvvon olgoriikakomitéas, Suodjaluskomitéas ja Stuoradikki válgakomitéas.
Stáhtaministtar.
Maŋŋel go Gro Harlem Brundtland válljii heaittihit iežas barggu politihkarin 25. beaivvi golggotmánus 1996:s, Jagland šattai su maŋisboahtti stáhtaministtarin, jagi maŋŋel stuoradiggeválgga 1997:s. Válgakámppas son logai jienasteddjiide ahte son ja Bargiidbellodat geassádit ráđđehusposišuvnnas jus bellodat ii oaččo 36,9 proseantta válggas, mii lei man ollu bellodat ja Brundtland ožžo 1993:a válggain. Bargiidbellodat oaččui dusse 35 proseantta jienain, ja nu heittii stáhtaministtarin. Jaglanda ráđđehusa maŋŋel čuovui Kjell Magne Bondevika vuosttaš ráđđehus.
Go Jagland buvttii iežas álginjulggaštusa 29. beaivvi golggotmánus 1996, šattai dajahus "Norgga viessu" (Det norske hus) govvan árvooktasašvuođas Norgga servodagas. Jagland ii rievdadan politihka maid Brundtland lei ásahan, muhto dat jahki stáhtaministtarin lei goitge muoseheapme, erenoamážit go lonuhedje stáhtaráđiid. Terje Rød-Larsen heittii plánenministtarvirggis 35 beaivvi maŋŋel, ovdal go Grete Faremo heittii Berge Furre-ášši dihte. Anne Holt maid válljii heaitit justiisaministtarin oanehaš áiggi maŋŋel.
Olgoriikaministtar.
Son lei olgoriikaministtar Jens Stoltenberga vuosttaš ráđđehusas 17. beaivvi njukčamánus 2000:is gitta 19. beaivvi golggotmánus 2001:ii. Dan maŋŋel šattai jođiheaddji Stuoradikki Olgoriikakomitéas.
Stuoradiggepresideantta.
Stuoradiggeválggaid maŋŋel 2005:s válljejuvvui Jagland Stuorradiggepresideantan, ja šattai de vuosttažin gii lea leamaš sihke stáhtaministtar, olgoriikaministtar ja stuoradiggepresideantta. Dan botta go lei stuoradiggepresideantta lei Jagland áŋgir servodatdigaštallamiin, muhto ii searvan bellodatpolitihkalaš digaštallamiidda.
Jagland lea maid áŋgirit searvan Norgga Eurohpá-politihkkii, ja livččii mielas ahte Norga šattašii EU-miellahttun. 2002:s son oaččui bálkkašumi earret eará ”Dán jagáš eurohpalaš” Eurohpalaš Nuorain (Europeisk Ungdom).


Norgga gonagasviessu.
Norgga Gonagasviessu gullá Glücksburg fyrstasohkii ja bearrašii gullet Majestehta Gonagas Harald ja Majestehta Dronnet Sonja ja Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa Haakon ja Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinseassa Mette-Marit ja Gonagaslaš Allavuohta Prinseassa Ingrid Alexandra.
Gonagas ja dronnet govččoduvvuba Majestehtain ja galgá dadjat Majestehta go sunnuide hupma. Ruvdnaprinsa, ruvdnaprinseassa ja prinseassa Ingrid Alexandra galgá govččodit Gongagaslaš allavuohta. Sin riegádanbeivviid oktavuođas, mat lea almmolaš levgenbeaivvit Norggas, Suodjalus báhča kánuvnnaiguin (saluttere) salutterengeatnegasvuođa báikkiin.
Dálá gonagasviesu miellahttut ja muđui gongaslaš bearaš.
Bearrašis leat muđui gonagaspára nieida prinseassa Märtha Louise, ruvdnaprinssa bárdni Sverre Magnus ja gonagasa oappaguovttos, prinseassa Ragnhild fruvvá Lorentzen ja prinseassa Astrid fruvvá Ferner ja sunno lagamuš bearaš.


Norgga ráđđehus.
Norgga ráđđehus lea riikka doaimmaheaddji váldi. Lea stáhtaministtar gii jođiha ráđđehusa ja sus leat stáhtaráđit maid gonagas nammada. Dan rájes go parlamentarisma ásahuvvui 1884:s, lea ráđđehus leamaš Stuoradikki luohttámuša duohken.
Dálá ráđđehus lea Erna Solberga ráđđehus.
Stáhtaministtar ja stáhtaráđit leat stáhtaráđi miellahtut. Go ráđđehus ovttas dahká mearrádusaid, de lea almmolaččat stáhtaráđđečoahkkin Gonagasa jođiheami vuolde mii dahká dan. Stáhtaráđđečoahkkin dollojuvvo dábálaččat juohke bearjadaga šloahtas Oslos.
"Ráđđehus"-sátni geavahuvvo beaivválaččat guovtteládje; go olles ráđđehus lea čoahkis Gonagasa jođiheami vuolde stáhtaráđđečoahkkimis, ja go olles ráđđehus lea čoahkis stáhtaministara jođiheami vuolde ráđđehuskonferánssas. Ráđđehus sáhttá rievdat ráđđehusáigodagas jus stáhtaráđit lotnahuvvet dahje jus lonuhit departemeantta. Dattetge rehkenastojuvvo ráđđehus seamman nu guhká go stáhtaministtar čohkká.
Ráđđehusa sámepolitihka vuođđun lea dat ahte Norgga stáhta lea vuođđuduvvon guovtti álbmoga, dáččaid ja sápmelaččaid, guovlluide ja ahte goappašat álbmogiin lea seamma vuoigatvuohta ja gáibidanriekti beassat ovddidit iežaset kultuvrra ja giela.


Ellen Inga O. Hætta.
Ellen Inga Brita Olavsdatter Hætta (riegádan geassemánu 17. beaivvi 1953 Guovdageainnus) lea Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla rektor ja politihkkár (Ob).
10.6.2014 nammadii kulturministtar Thorild Widvey su NRK stivrii. Son lea vuosttaš sápmelaš dien doaimmas.
Sus lea examen artium jagis 1973, oahpaheaddjeoahppu 1980, lohkanbadjeoahppu sámegielas 1981, sámegiela vuođđofága 1987, Forsvarets høgskole váldokursa 1992–1993 ja nissonjođiheddjiid kursa Finnmárkku allaskuvla 2000 rájes. Hætta lei oahpaheaddjin Guovdageainnu mánáid- ja nuoraidskuvllas 1973–1987, Sámi oahpahusráđi jođiheaddji 1994–1999 ja Sámedikki ossodatdirektora 1999–2001. 2001 - 2011 lei son Norgga boazodoallohoavda. Dál lea son Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvlla jođiheaddji/rektor (Guovdageainnus).
Hætta lei Guovdageainnu sátnejođiheaddji 1988–1991, Guovdageainnu olgešbellodaga jođiheaddji 1992–1994 ja Gielda- ja guovludepartemeanttas stáhtáčálli Kjell Magne Bondevik nuppi ráđđehusas 2004–2005. Sus leat maid leamaš ollu eará suohkanlaš ja guovlulaš ámmáhat.


Olgešbellodat (Norga).
Norgga Olgešbellodat (dárogillii "Høyre") lea konservatiiva politihkalaš bellodat, mii lea álggahuvvon. Bellodat lea internationála demokráhtalaš uniovnna miellahttu. Bellodat lea registrerejuvvon Bellodatregistarii. Olgešbellodat lea árbevirolaš olgešbellodat, ja lea maid dat áidna bellodat Norgga Stuoradikkis mii iežas bidjan olgešbeallái.
Erna Solberg, Bergenis eret, lea leamašan bellodatjođiheaddji bellodaga riikačoahkkima rájes, mii lei miessemánus. Jan Tore Sanner, Bærumas eret, lea 1. nubbijođiheaddji ja Bent Høie, Randabergas eret, lea 2. nubbijođiheaddji. Henrik Asheim lea bellodaga nuoraidorganisašuvnna jođiheaddji, Olgešbellodaga Nuorat (Unge Høyre), ja Henrik Erevik Riise lea ovdaolmmoš bellodaga studeanttaorganisašuvnnas (Høyres Studentforbund). Olgešbellodat lei áigodagas 2001-2005, dego stuorámus bellodat, mielde Kjell Magne Bondevika nuppi ráđđehusas oktanis Risttalaš Álbmotbellodagain ja Gurutbellodagain.
Olgešbellodaga stuoradiggejoavkkus leat 30 áirasa stuoradiggeválggaid maŋŋel mat ledje 2009:s. Bellodatjođiheaddji Erna Solberg lea maiddái parlamenttalaš jođiheaddji stuoradiggejoavkkus, gos Jan Tore Sanner lea nubbinjođiheaddji. Olgešbellodat lea 3. stuorámus bellodat Stuoradikkis, Bargiidbellodaga ja Ovddádusbellodaga maŋis.
Olgešbellodagas leat golbma aktiivvalaš oalgeorganisašuvnna (Unge Høyres Landsforbund, Høyres Studentforbund ja Senior Høyres Landsforbund). Dát organisašuvnnat leat dehálaš oasit Olgešbellodagas, ja sis leat sierra, riikaviidosaš organisašuvdnafierpmit.
Ulbmilpáragráfa.
”Olgešbellodat áigu doalahit konservatiiva ovddastuspolitihka, mii lea huksejuvvon risttalaš kultuvrrašvuođu, riektestáda ja álbmotstivrra vuođul, ovddidit persovnnalaš- friddjavuođa ja sosiálalaš ovddasvástádusa, mielmearrideami ja eaiggádašrievtti, ja našunála ja internašunála ovttasbarggu.”
Olgešbellodat presentere iežas dego sosiálalaš reforpmalašbellodat mii bargá daid konstitušuvnnalaš rámmaid mielde maid parlamenttalaš demokratiija bidjá. Bellodat lea guhka leamaš árvokonservatiiva ja liberálakonservatiiva. Olgešbellodat lei 1800-logus ovddemusat árvokonservatiiva bellodat. 1900-logus álge dat liberálakonservatiiva áššit ihttin eanet. Olgešbellodat čuovvu odne vuosttažettiin Edmund Burke konservatiiva árbevieruid.
Historjá.
Olgešbellodat álggahuvvui 25. beaivvi borgemánu 1884:s maŋŋel go álggahedje parlamentarisma Norggas. Emil Stang válljejuvvui bellodaga vuosttaš ovdaolmmožin.
Beroštupmi Olgešbellodaga ektui lea rievddadan hirbmosit. Stuorámus oassi jienasteddjiin lei Olgešbellodagas 1894:s go 49,4 % jienastii Olgešbellodaga; dalle ledje dušše guokte bellodaga maid gaskkas sáhtii válljet. Olgešbellodagas ii leat goasse leamašan čielga eanetlohku Stuoradikkis. Olgešbellodat massii ollu jienasteddjiid soahtegaskaáiggis, earret eará go ilbme ođđa bellodagat. 1945:s 1970:i lassánedje bellodagas jienasteaddjit jámadit, ja 1973 válggaid maŋŋel lassánedje vel eanet.
1981-válggain oaččui Olgešbellodat 31,7 % jienaid, ja ledje bellodaga buoremus válggat 1924 rájes. Bellodaga deháleamos politihkas 1980-loguin lei Kåre Willoch, guhte lei stádaministtar 1981-1986. 1980-loguin ledje bellodagas eanet máksi miellahtu go goassege muđui, dalle sullii 100 000 olbmo.
1997 válggain oaččui Olgešbellodat 14,3 % - dalá heajumus válga 1945:a rájes. Bellodagas ledje goitge buori válggat 2001:s, ja besse ráđđehussii oktan Risttalaš Álbmotbellodagain ja Gurutbellodagain. Jahki 2005:s ledje fas heajos válggat Olgešbellodaga ektui, ja ožžo dušše 14,1 %.
1900-jagiin álggahii Olgešbellodat huksema ođđaáigásaš johtolatfierbmádaga. Vuosttaš máilmmisoađi maŋŋel šattai Olgešbellodaga váldoášši ođđasit ásahit dearvvašlaš ekonomalaš politihka.


Gonagas.
Gonagas lea oppalaš monarkiijalaš stáhta ovdaolmmoš.


Gro Harlem Brundtland.
Gro Harlem Brundtland (riegádan cuoŋománu 1939 Bærumas) lea ovddeš norgga politihkkár (Bb). Son lei stáhtaministtar golmma áigodagas, álggos 1981:as, dasto 1986:as 1989:ii ja fas jagiin 1986:as 1996:ii. Son lei Norgga vuosttaš nisson stádaministtar ja Bargiidbellodaga vuosttaš nissonjođiheaddji jagiin 1981:as gitta 1992:ii.
Eallin ja doaibma.
Brundtland riegádii Bærumas Gudmund Harlema nieidan. Son logai doavttirin 1963:as Oslo Universitehtas ja Master of Public Health oahpu Harvard-universitehtas USA:s 1965:as. Son barggai Dearvvašvuođadirektoráhtas 1966:as, ja lei veahkke váldodoavttirin Oslo Dearvvašvuođaráđis ("Oslo Helseråd") áigodagas 1968–1974.
Jagis 1998 son válljejuvvui Máilmmi dearvvašvuođaorganisašuvnna ođđa generáladirektevran.
Dan rájes Brundland lea earret eará leamaš stivrralahttun ON:a lávdegottis UN Foundation ja miellahttun The Elders organisašuvnnas (boarrásiid organisašuvnnas), seammás Health Policy Fellow lahttun Harvard Universitehtas. Son lea maid leamaš miellahttun High Level Panel on Threats, Challenges and Change, nammaduvvon ONa generálčállis. Jagis 2007 nammaduvvui son, okta golbmasis, ONa dálkkádatgážaldagaid spesiálasáddejuvvon olmmožin. Brundtland lea maid mielalahttun Riikkaidgaskasaš komišuvnnas mii guoská váimmusfysálaš heaittiheapmái ja ii-leavvamii.
Son orru dál Frankriikkas isidiinnis Arne Olav Brundtland. Ođđajagimánus 2006:as evttohuvvui son fas vejolaš kandidáhtan ONa generálačállin.


Norgga duopmostuolut.
Norgga duopmostuolut lea riikka dubmejeaddji váldi. Guokte duopmostuolu leat erenoamážit namuhuvvon Vuođđolágas – Riikkariekti ja Alimusriekti – ja vuolit dási duopmostuolut fas leat ásahuvvon formálalaš lágaid bokte.
Duopmostuolut lea dubmejeaddji váldi ráŋggáštusáššiin ja siviila áššiin ja dain lea bearráigeahččandoaibma eará stáhtaválddiid ektui. Duopmostuolut isket čuvvot go lágat Vuođđolága ja geahččalit maiddái hálddahusmearrádusaid lágalašvuođa.
Ráđđehus galgá láhčit diliid nu ahte duopmostuolut besset jođánit meannudit áššiid vai ráŋggáštusáššiide šaddá buoret balánsa. Lea dehálaš dábálaš riekteipmárdussii ahte áššit mearriduvvojit jođánit, ja maiddái hehtten dihte láhkarihkkuid dahkamis ođđa lobihisvuođaid.
Sierraduopmostuolut Norggas.
Orgánat nu go Oadjoriekti ja Mánáidsuodjalusa ja sosiála áššiid fylkkalávdegottit eai leat duopmostuolut, muhto duopmostuollosullasaš hálddašanorgánat.
Duopmostuollohálddahusas lea hálddahuslaš ovddasvástádus buot riikka duopmostuoluide.


Norgga vuođđoláhka.
Norgga vuođđolága ovdasiidu (skábmamánu 4. b. 1814 -veršuvdna)
Gonagasriika Norgga Vuođđoláhka (ja) mearridii Riikačoakkáldat Eidsvollas Eidsvollvisttis 16. beaivve miessemánus 1814:s. 17. beaivvi miessemánus 1814:s válljejuvvui Christian Fredrik (Dánmárkku ruvdnaprinsa) gonagassan. Konstitušuvdna beaiváduvvui ja julggaštuvvui seamma beaivvi. Vuođđoláhka vuolláičállojuvvui seamma beaivve. Oanehis soahtama maŋŋel Ruoŧain bággejuvvui Norga uniovdnii Ruoŧain. Gonagas Christian abdiserii (celkkii eret norgga truvnnu) Mossakonvenšuvnna dihte mii čállojuvvui borgemánu 14. beaivvi, ja Stuoradiggi Vuođđolága ođasmahtii vejolášdahkkandihte uniovnna 4. beaivvi skábmamánus jagi 1814:s. Dát rievdaduvvoje go uniovdna loahpahuvvui 7. beaivvi geassemánus 1905:as- mii lei álgu ođđaáigásaš iešheanalaš Norgan.
Vuođđoláhka lea oktan luonddurievtti riektavuođđoprinsihpain Norgga stáhtavuogádagas konstitušuvnna deaŧaleamos oasit. Nicolai Wergeland čálii jagis 1814: "Vuođđoláhka Gonagasriika Norgga álgoevttohus Riikačoakkalmasas Eidsvollas jagis 1814".
Vuođđoláhka lei movttiiduvvon USA iešmearrideamijulggaštusas jagis 1776, fránska revolušuvnnas jagis 1789, Ruoŧa ráđđehusvuogis jagis 1809 ja spánska konstitušuvnnas jagis 1812, ja fápmojuohkin lei Eurohpá eanemus radikála konstitušuvdna su áiggis. Muhto unnit stivrenvuogi mielde, mii lei ovdánan Englánddas, parlamentarisma. Dovdui ahte ledje bajásčuvgenáiggi ideálat, erenoamáš Montesquieus oahpu fápmojuohkin birra.
Vuođđoláhka lea alimus riektegáldu Norggas. Eará mearrádusat mat nákkastit dainna fertejit hilgojuvvot lex-superior-prinsihpa mielde. Vuođđolágas sisttisdollojit mearrádusat stádahámi-, olbmuidvuoigatvuođaid-, láhka-addifápmu|láhka-addifámolaččaid- (Stuoradiggi), doaibmanfámolaččaid (Ráđđehus) ja dupmen-fápmu|dupmen-fámolaččaid (duopmostuolut) birra.
Vuođđolágadokumeanttat leat Stuoradiggearkiivva hálddus.
Vuođđolágarievdadusat.
Stuoradiggi čađahii stuorat vuođđolágarievdadusa 20. beaivvi guovvamánus 2007as. Parlamentarisma, mii lei jahkái 1884 rájes leamaš čalatkeahttá vieruduvvonrievttalašnjuolggadus, čállojuvvui vuđđoláhkii. Viidáseappot heaittihuvvui Stuorradikki juohkin Odeldikkis ja Lágadikkis lágaáššiid meannudeamis. Lágat mearriduvvojit Stuoradikki dievasčoahkkimis. Dasalassin riikarievtteortnet rievdaduvvui nu ahte Riikariekti čoahkadus ja áššegieđahallan šattai eanet dálááigásaš ja geabbil.
Vuođđolága giella.
Go Vuođđoláhka lea deaŧalaš govastus, ja váruhan dihte ahte teakta lea riekta, šaddet rievdadusat Vuođđolágas čállojuvvot riektačállinvuogimielde mii lea jagi 1814 čálagiela lahka. Dan áigge lea dánskkagiella almmolaš čálagiella Norggas, ja dárogiella dušše unnán rievdaduvvui dánskkagielas ovdal riektečállinreforbma jagis 1907. Jagis 1903 Vuođđolágas čađahuvvui unnit lingvisttalaš rievdadusa muhtin sániin gos čállinvuohki lei rievdaduvvon jahkái 1814 rájes.
Buot eará rievádusaid maŋŋel leat geahččalan nu lahka go vejolaš diktit leahket 1903 giela mielde, muhto lea mielddisbuktán muhtin ártegis sániid. Dárogiel sátni "miljø" lea čállojuvvon boaresáigásaš vuogi mielde "milieu", muhto dat ođđaáigásaš mearkkašupmi sátnái ii lean dovddusin 1903as. Viidáseabbo čállojuvvojit sámiid birra "sámi álbmotčearda" ("den samiske Folkegruppe"), váikko dárogiel "samisk" sáni ii lean dábálaš atnit ovdal 1970-logus. Sihke jagi 1814:s ja jagi 1903:s livčči adnojuvvon dárogiel sátni "lappisk", jus Vuođđolágas livččii leamas mearrádusat sámiid birra, otne ii lea "lapp" sáni heivvolaš atnit.
Goittotge vaikko juo jagi 1867 rájes lea gonagaslaš resolušuvdna ahte Norgga vuođđoláhka galgá jorgalit sámegillii, dat ii šat leat jorgaluvvon.
Norgga earenoamáš giellahistorjjá geažil lea Vuođđoláhka nu earálágan go dálááigásaš riektečállimis, juoga mii ii leat várra ovttage eará riika vuođđolágain.


Finnmárkku allaskuvla.
Finnmárkku allaskuvla (dárogillii: Høgskolen i Finnmark) rievdaduvvui dán hápmái borgemánu 1. 1994 ja lea gaskasturrosaš allaskuvla Norggas, mas leat sullii 1800 studeantta ja 240 bargi. Allaskuvla lea okta Norgga 21 stáhtalaš allaskuvllain.
Finnmárkku allaskuvlla váldooahpahusbáiki lea Álttás, ja muđui leat máŋgga sajis oahpahusfálaldagat.


Báktesárgumat Álttá vuotnabađas.
Báktesárgumat Álttá vuotnabađas lea Davvi-Europa stuorámus báktesárgun čohkehus maid artálaš eamiálbmot/sámit lea čállán. Vuosttaš sárgumat áice ovdalaš hellodagaid geassemánus 1973:as, ja dál lea badjel 6000 sárgumat duođaštuvvon maŋŋga báikkis Álttá guovllus. Sárgumat bidjojedje UNESCO eronoamáš suodjalanveara dološmuito listtui juovlamánu 3. beaivve 1985:as.


Odvar Nordli.
Odvar Nordli (riegádan skábmamánu 3. beaivvi 1927) lea norgalaš politihkkár (Norgga bargiidbellodagas). Son lea oahppan rehketdoallodárkkisteddji. Son lei Bargiidbellodaga stuoradiggejoavllu parlamentáralaš jođiheaddji 1973–1976.Son lei Norgga stáhtaministtarin vihtta jagi, ođđajagemánu 15. beaivvis 1976 guovvamánu 4. beaivái 1981, goas Gro Harlem Brundtland jotkkii. Odvar Nordli lei vuosttaš stáhtaministtar gii beasai dovdat ahte Norga lea šaddan oljoriikan, ja mii oaččui oljosisaboađuid stáhtabušehttii. Muhto son šattai maid rahčat lossa áššiiguin nugo duppalmearrádusain NATO hárrái ja Álttá-Guovdageaineanu dulvadeapmi, ja 1979:s boatkanedje šiehtadallamat mas Nordli áiggui lonuhit Norgga oljovuoigatvuođaid Volvoin, go eaiggádat geaid Wallenberg ovddastii, geassádedje.
Nordli nammaduvvui 1981:s Hedmárkku Fylkkamánnin, ja dat ámmát lei sus 1985 rájes dassá manai ealáhahkii 1993:s. Son lei Norgga Nobelkomitea lahttu 1. 1. 1985 - 31. 12. 1996. Son lei soahtebálvalusas Duiskabrigádas.
Odvar Nordli oaččui St. Olav árvomearkka 1994:s servodatovddideaddji barggu ovddas.
1994:s almmuhii som muittašangirjji "Vi så kornmoglansen: om drøm og hverdag". 2008 čavčča almmuhii son ságastallangirjji "Alvorlig talt" ovttas Kåre Willochain.


Ráneš.
Ráneš (darogielas: "Ringvassøy") lea stuorra suolu, man lea juogaduvvon guokte suohkaniidda: Gálsa ja Romsa. Ránežis lea Davve-Eurohpa stuorimus javri mii lea sullo nalde: Gusmorjavri.


Aili Keskitalo.
Aili Keskitalo dahje Biehttar Heaikka Elle Máreha Áili (riegádan golggotmánu 29. 1968s) lea norgga sámepolitihkkár, Guovdageainnus eret. Son lea Norgga Sámedikki viđat ja dálá presideantta, 2013 rájes otnážii. Jagi 2005:s gitta 2007:i son lei Norgga Sámedikki presideantta, guolmmadin historjjás. Son lei maid Norgga Sámiid Riikasearvvi jođiheaddji 2003:s gitta 2006, ja fas 2008 rájes otnážii. Son lei Sámediggeáirras 2005 gitta 2009:i áigodagas, ja válljejuvvui maid áigodaga 2009-2013 sisa, doppe lea son miellahttun plána- ja finánsalávdegottis.
Sus lea Master of Public Administration Copenhagen Business Schoolis, ja čáli masterbargu "Høyere utdanningsinstitusjoner for urfolk -i en moderniseringstid: en komparativ analyse av endringer i rammebetingelser for Sámi allaskuvla/Samisk høgskole og Ilisimatusarfik ved årtusenskiftet" birra.
Keskitalo lei vuosttáš nisson sámediggepresideantan, ja lei maiddái vuosttaš geas ii lean sámegiella vuosttašgiellan. Sámegiela son oahpai kurssas unna oappážiin nuorravuođaáiggis.
Son lea náitalan ja sus leat golbma máná.


Álttá nuoraidskuvla.
Álttá nuoraidskuvla (dárogillii: Alta ungdomsskole'") lea ovttagielat dáru almmolaš vuođđoskuvla Álttás, Finnmárkku fylkkas. Doppe leat 430 oahppi 15 luohkás, ja oahppit leat 8. luohkás 10. luohkkái. Skuvllas leat buot dásit nuoraidskuvllas.
Skuvlla jođiheaddji lea rektor Øystein Røsland.


Norgga sámeráđđi.
Norgga Sámeráđđi ásahuvvui jagis 1964 ráđđeaddi orgánan Norgga eiseválddiide sápmelaš gažaldagaide ja áššiide. Ráđis ledje 18 miellahtu nammaduvvon sámi organisašuvnnaid evttohusaid vuođul. Ráđis lei sierra hálddahus Kárášjogas. Norgga Sámeráđđi bođii dalá Finnmárkku Sámi ráđi sadjái. Norgga Sámeráđđi lei ráđđeaddi eiseválddiide stáhtas, fylkagielddain ja gielddain. Jagis 1975 šattai ráđđi maid alimus bearráigeahččaneiseváldin dan ođđaásahuvvon ovddidanfondii mii gokčá sámi ássanguovlluid, ja jahkásaččat ráđđi dieđihii Ráđđehussii foandda doaimmas.
Norgga Sámeráđđi loahpahuvvui jagis 1989, Sámedikke sadjái. Ráđi hálddahus sirdui Sámediggái.
Sámi iešmearrideapmi.
Altá-riiddu boađus leai ahte buot sámi áššit 1980 rájes oktiičaskojedje ja koordinerejuvvojedje (dalá) Gieldda- ja bargodepartemeanttas. Seammás mearriduvvui ahte Norgga Sámeráđi jahkedieđáhusat galge ovdanbuktot Sámediggái, ovttain Sámi Ovddidanfoandda jahkedieđáhusain. Norgga Sámeráđđái sirdui váldi juogadit stáhtalaš ruhtadoarjagiid sámi organisašuvnnaide, ealáhusaide ja eará.


Einar Gerhardsen.
Einar Henry Gerhardsen (riegádan miessemánu 10. b. 1897 Askeris Norggas, namainis Einar Henry Olsen, jápmán čakčamánu 19. beaivve 1987) leai Norgga politihkkár gii ovddastii Bargiidbellodaga. Son leai Norgga stáhtaministtarin jagi 1945 rájes gitta 1951 rádjái, 1955 rájes 1963 rádjái ja 1963 rájes 1965 rádjái. Norggas dovdet su buddestatnamain «landsfaderen», mii mearkkaša riikkaáhččin, ja son namuhuvvo váldoolmmožin huksemis Norgga velferdsstáhta mii viidugođii nuppi máilmmisoađi maŋŋá.
Ovddasteamit 1897–1940.
Son leai riegádan Askeris, rodemeaštára Gerhard Olsena (1867–1949) ja dálueamida Emma Hansena (1872–1949) bárdnin. Son leai náitalan Wernain (Nieidavuođanamma: Christie) ja sudnos ledje bártnit Truls Gerhardsen ja Rune Gerhardsen ja nieida Torgunn Lieungh. Son gearggai soahtebálvalusas jagis 1918. Jagi 1919 rájes gitta 1923 jahkái son leai guovddáš stivralahttu Norgga Kommunisttalaš Nuoraidsearvvis, Norges Kommunistiske Ungdomsforbund. Jagis 1923 son válljejuvvui Bargiidbellodaga bellodatčállin, muhto jagis 1926 son válljejuvvui fas čállin Oslo Bargiidbellodahkii ceggendihte organisašuvnna doppe. Jagis 1936 álggii fas bellodatčállin, ovdalgo jagis 1939 šattai nubbinjođiheaddjin.
Soahtejagit 1940–1945.
Moadde beaivve maŋŋá go soahti buollái searvvai Gerhardsen ráđđehussii, mii báhtarii davásguvlui riikkas. Son oaččui ovddasvástádusa sirdit Norgga Báŋkku golliid davás, Moldes Romsii. Go geassemánus máhcai Osloi de son jođihii muhtun áigge Bargiidbellodaga, muhto moadde beaivve maŋŋá gilde duiskalaččat su politihkkemis riikkadásis. Dattege son nammaduvvui Bargiidbellodaga doaibmi jođiheaddjin riikkačoahkkimis suoidnemánu 6. beaivve 1940 rájes. Son jotkkii seammás su gielddapolitihkalaš barggu, ja borgemánu 15. beaivve son šattai sátnejođiheaddjin. Nuba máŋgii Gestapo dutkkahedje su. Borgemánu 26. beaivve jagis 1940 bággehallui duiskalaččain geassádit sátnejođiheaddjin. Son leai sisabahkkenjagi álggahan ovttasbarggu Duiskkain, mat hilgo su ovttasbargovuogi. Dan maŋŋá máhcai son geaidnobargin ja seammás searvvai vuosttildanbargui, man sivai biddjui giddagassii Norggas, ja sáddejuvvui maid Duiskii konsentrašuvdnaleirii jagis 1942 gos čohkkái 2 jagi, man maŋŋá čohkkái vel jagi giddagasas Grini fáŋgaleairras jagi 1945 rádjái. Dattege čohkkádettiin giddagasas son hutkkai Bargiidbellodaga soađimaŋŋápolitihka ja mo dát politihkalaš bargu galggašii šaddat Norggas friddjavuođa maŋŋá.
Ráfi ja čoagganeapmi 1945.
Einar Gerhardsen jotkkii Bargiidbellodaga jođiheaddjin friddjavuođa maŋŋá. Jođiheaddjin Norgga stuorámus bellodagas šattai su bargun jođihit politihkalaš bellodagaid ovttasbargolávdegotti maŋŋá nuppi máilmmisoađi. Lávdegotti bargun leai gávdnat sisdoalu oktasašprográmmii mii galggai dahkat ovttasbargovuođu politihkalaš bellodagaid gaskkas Norgga ođđasit huksemis.


Johan Nygaardsvold.
Johan Nygaardsvold (riegádan čakčamánu 6.beaivve 1879 Hommelvikas, jápmán njukčamánu 13. beaivve 1952), leai maid dovddusin "Gubben"-namain, leai Norgga Bargiidbellodatpolitihkkár, parlamentáralaš jođiheaddji Bargiidbellodaga stuorradiggejovkui jagiin 1932-1935 ja stáhtaministtarin áigodagas 1935-1945.
Maŋŋá go ráđđehus bággehallui guođđit Norgga geassemánus 1940, son jođihii eksiilaráđđehusa Londonis gitta 1945 giđa rádjai. Son ásahii dan nuppi Norgga ráđđehusa mas leai vuođđu Norgga Bargiidbellodahkii njukčamánu 20. b. 1935, maŋŋá go bellodat leai dahkan dan nu gohčoduvvon Heastasoabadallama Boanddaidbellodagain (Bondepartiet). Jagi 1910 álbmotlogahallama dieđuid vuođul fárrii son USA:ii jagis 1902 ja fas máhcai Norgii jagis 1907. Doppe son barggai ruovdemáđiibargin ja ásai Spokane gávpogis.
Go duiskalaččat bahkkejedje Norgii cuoŋománu 9. beaivve 1940, de báhtarii son vuos Hamar-gávpogii, dasto Elverumii su ráđđehusain ja loahpas Londonii geassemánu 7. beaivve. Doppe son jođihii dan nu gohčoduvvon Londonráđđehusa gitta miessemánu 31. beaivve jagi 1945 rádjai. Son guđii virggistis geassemánu 25. beaivve jagis 1945. Friddjavuođa maŋŋá son ja su ráđđehus oaččui garra cuiggodeami váilevaš suodjalusráhkkaneamis ja dan mo gieđahalle go Norgii bahkkejedje. Jagi 1945 Guorahallankommišuvdna gávnnahedje gaskaboddosaččat sin rapporttas ahte Stuorradiggái ahte vaikko vel eai sáhttán Nygaardsvolda luvvet dan ovddasvástádusas, man váilevaččat leai ráhkkánuvvon soahtái sihke ovdal ja maŋŋil, de goit fertii son rámiduvvot su barggus Stuorra-Británnias soahtejagiin. Go su ráđđehus eretgeassádii, juolludii Stuorradiggi Nygaardsvoldii gudnebálkká. Son maid fidnii erenoamáš barggus ovddas boargármedálja gollis jagis 1949.


Finske Samers Sentralforbund.
Suoma sámiid guovddášsearvi


Suoma Sámi Nuorat rs..
Suoma Sámi Nuorat (SSN) lea Ohcejogas golggotmánus 1991 vuođđuduvvon Suoma riikkadási sámenuoraid searvi.
Searvvi ulbmilin lea nannet sámenuoraid identitehta ja lasihit sin dieđuid iežaset kultuvrras. Suoma Sámi Nuoraid dehálamos bargun lea gozihit sámenuoraid ovdduid ja ovddidit sámenuoraid áššiid Suomas. Searvi váldáge aktiivvalaččat beali áššiide, mat gusket sámenuoraid.
Suoma Sámi Nuorain lea dehálaš bargu maid oktavuođaid huksejeaddjin: searvi ordne sámenuoraide vejolašvuođa doallat oktavuođa eará sámenuoraiguin Suomas ja riikkarájáid rastá, ja eará eamiálbmotnuoraiguin miehtá máilmmi.
Konkrehtalaččat SSN oidno sámenuoraid eallimis iešguđetlágan, aiddo sámenuoraide oaivvilduvvon dáhpáhusaid hámis.
Searvi lea lahttun earret eará Suoma sámiid guovddášsearvvis, Anárašgiela searvvis ja sámenuoraid ráđis Dávggis.


Suoma sámiid guovddášsearvi.
Suoma sámiid guovddášsearvi (SSG) (, ja) ovddasta Sámiráđis Suoma sámiid. Searvi vuođđuduvvui Anáris golggotmánu 5. beaivve jagis 1996. Searvvi vuođđudedje Ohcejoga sámesearvi Sámi siida, Eanodaga sámisearvi Johtti sápmelaččat ja Roavvenjárgga sámesearvi Mii. Searvái leat searvan maid SámiSoster, Suoma Sámi Nuoraid searvi jagis 1998, Suoma Boazosámit ja nuortalašsearvi Saaʹmi Nueʹtt jagis 2008.
Ulbmilat.
Searvvi ulbmilin lea čátnat oktii Suoma beale sámiid sihke ovddidit ja dorvvastit sámiid vuoigatvuođaid. Searvi doaibmá Suoma sierra sámi servviid ovttasbargoorgánan.
Suoma sámiid guovddášsearvi lea okta Sámiráđi lahttoservviin. SSG:s lea njeallje ovddasteaddji Sámiráđis ja sis juohkehasaš várrelahtut.
Stivra.
Suoma Sámiid Guovddášsearvvi stivra doaibma ain guokte jagi hávil. Skábmamánus 2010 dollojuvvon jahkečoahkkimis searvvi sáhkadoallin válljejuvvui Jouni Lukkari, várresáhkadoallin Janne Näkkäläjärvi ja eará stivralahtuin Ara Aikio, Vieno Länsman ja Anne Nuorgam.


Roavvenjárgga Sámi Searvi Mii rs.
Roavvenjárgga Sámi Searvi Mii rs. () lea Suoma beale sámi searvi, man doaibmabiras lea Roavvenjárgga gávpot. Searvi lea vuođđuduvvon jagis 1977, muhto searvvi doaimmain lei badjel logi jagi boddu 1980-logu loahpas. Searvi doaimmagođii virggálaččat ođđasit 24.9.1996. Searvi lea mielde Suoma sámiid guovddášsearvvis.


Sámi siida rs..
Sámi Siida rs. lea sámesearvi, man doaibmaguovlu lea Ohcejoga gielda Suomas. Searvi vuođđuduvvui jagis 1959. Searvi oažžui jagis 2008 Davviriikkalaš Gollegiella-bálkkašumi barggustis sámegiela buorrin.
Sámi Siida lea Suoma Sámiid guovddášsearvvi lahttu ja okta dan vuođđudeaddjiservviin. Searvi lei mielde vuođđudeamen Suoma sámiid guovddášsearvvi ovttas Eanodaga sámesearvi Johtti Sápmelaččain ja Roavvenjárgga sámesearvi Mii-servviin.


Saaʹmi Nueʹtt.
Saaʹmi Nueʹtt lea sámi kultursearvi Suoma beal Sámis, man ulbmilin lea earret eará gáhttet ja ovddidit nuortalaččaid kultuvrra ja giela. Saaʹmi Nueʹtt lea leamaš Suoma sámiid guovddášsearvvi lahttu jagi 2008 rájes. Searvvi dalá sáhkadoalli lea Tiina Sanila-Aikio ja várresáhkadoalli Pauliina Feodoroff.


Kåre Willoch.
Kåre Isaachsen Willoch (riegádan golggotmánu 3. beaivve jagis 1928 Oslos) lea ovddeš norgga politihkkár (Olgešbellodat). Son leai Olgešbellodaga generálačállin jagis 1963 rájes gitta 1965 jahkái, Olgešbellodaga jođiheaddjin jagi 1970 rájes 1974 rádjai, hánddalministtarin jagis 1963 ja jagiin 1965-1970. Maŋŋá go son geassádii riikkapolitihkas leai son Oslo ja Akershusa filkamánnen(1989-1998) ja stivrajođiheaddjin NRK:as (1998-2000).
Son lea oahppan sosiálaekonoma, ja bargan ovdal Norges Rederiforbund:as ja Norges Industriforbund:as.
Politihkálaš ámmáhat.
Willoch leai bellodatpolitihkkárin Olgežis beakkán jođiheaddji, ja hui čielga ovddasteaddji olgešbellodatbárus mii bođii johtui 1970-logu loahpas. Jienasteaddjit doarjugohte konservatiivalaš ja márkanliberalisttálaš politihka, dagahii ahte Olgeš, Willocha jođihemiin, stuorui riikka nubbin stuorámus bellodahkan. Nuba jagis 1981 son šattai stádaministtarin dan vuosttaš čielga Olgeš-ráđđehusas, jagi 1928 Ivar Lykke ráđđehusa rájes. Ráđđehus viiddiduvvui jagis 1983:as vel guvttiin bellodagain, Guovddášbellodagain ja Risttalaš Álbmotbellodagain, nuba leai čielga eanetlohku su duogábeale Stuorradikkis. Jagi 1985 stuorradikkeválggain maŋŋá šattai Willoch ráđđehus unnitloguráđđehussan.
Guokte dehálaš reforbma rievdadusa dán ráđđehusáiggis ledje earret eará unnidit almmolašvuođa vejolašvuođa seaguhit áššiide. Dainnavugiin galggai servodat dahkkon eanet rabasin mas lea unnit almmolaš detáljastivrema ja ráddjema. Numo omd. giddenlága ovdii bođii rahpanáigeláhka, juoga mii divttii ealáhusdoalliid (gávppiid) leat rabasin maŋŋá diibmu 17.00 maddái. Lagasradiot leai lohpi ásahit ja NRK sáddenmonopola nogai. Maiddái dearvvašvuođabálvalusaid monopola nogai go šattai lohpi ásahit priváhta medisiinnálaš klinihkaid.
Kåre ja Gro.
Dat politihkálaš digáštallan Norggas šattai garrasit vuostálagai Olgeža jođiheaddji Willocha ja stuorámus vašálačča Bargiidbellodaga jođiheaddji Gro Harlem Brundtlanda gaskka. «Gro og Kåre» gaskasaš TV-debáhtat ledje stuorra mediadáhpáhusat. Digáštallamiin čalmmustahtii Willoch iežas su čeahpes hállanvugiin, ja mievžžadeaddji ráfálašvuođain.
Son almmuhii jagis 2008 ságastallangirjji «Alvorlig talt» ovttas Odvar Nordli:ain.
1986–1992: Norsk-tysk selskap presideanta (Deutsch-Norwegische Gesellschaft)
1999–2000: Jođiheaddji Sårbarhetsutvalget nammaduvvon Bondevik-ráđđehusas čakčamán 3. beaivve 1999, dainna ulbmiliin čielggadit servodaga rašesvuođa ja ráhkkaneami.
1983 gudnedoavttirin St. Olaf College:s Minneapolis, USA
1996 nammaduvvui «Årets opinionsdanner» (dánjagaš opiniondahkki)
Redaktørforeningen:a ja seamma jagi geigejedje Norges Bondelag:a bálkkašumi «Sunt Bondevett»
1996 nammaduvvui St. Olavs Orden:a kommandør:an násttiin
2006 gudnebálkkašumi «Bypatrioten» juogadii Oslo Byes Vel.
Willoch lea maid Den gyldne gris:a riddár (šealgi spiidni).
Det Norske Studentersamfunds orden, (Norgga studeanttaidservodaga ortnet)


Sámi Dáiddačehpiid Searvi.
Sámi Dáiddačehpiid Searvi (SDS) () lea searvi, man ulbmil lea doaibmat buot sámi govvadáiddáriid, dáiddaduojáriid ja dáiddalaš govvideddjiid fágalaš searvin. SDS vuođđuduvvui 1979. SDS galgá fuolahit miellahtuid fágalaš, ekonomalaš, sosiálalaš ja ideálaš beroštumiid. Searvvi čállingoddi lea Sámi dáiddaguovddáš (SDG) Kárášjogas, Norggas.
Miellahttuvuohta.
Miellahttuvuođa searvái joksá ohcama vuođul, beassat miellahttun ohcci galgá deavdit miellahttuvuođaeavttuid maid SDS jahkečoahkkin lea mearridan. Jahkečoahkkin lea searvvi alimus orgána ja mearrida mo searvvi jođihit. Stivra ja Dáiddalaš Ráđđi leaba jahkečoahkkimiid gaska searvvi doaibmaorgánat. Stivrras lea ovddasvástádus čađahit jahkečoahkkima mearrádusaid ja áigumušaid, Dáiddalaš Ráđis fas lea árvvoštallanovdasvástádus.
Organiseren.
SDS lea miellahttun Sámi Dáiddárráđis, sámi dáiddárorganisašuvnnaid oktasašorgána oktavuođaiguin sihke davviriikkalaš ja eurohpalaš dáiddárráđiide. SDS jovssai 1989 šiehtadallanvuoigatvuođa Norgga stáhtain ja hálddaša Sámi Dáiddáriid ja Girječálliid Buhtadusfoandda bokte jahkásaččat searvvi oasi stipeandaruđain mat bohtet čájehanbuhtadusa, bibliotehkabuhtadusa ja kopierenbuhtadusa šiehtadallamiid bokte. Šiehtadallanvuoigatvuođa ja kollektiiva buhtadusortnegiid bokte lea SDS skáhppun sámi dáiddáriidda buoret bargodilálašvuođaid sámi servvodagas; bargostipeanddaid, ásahanstipeanddaid, prošeaktastipeanddaid ja mátkkoštanstipeanddaid juohkimiid bokte. SDS evttoha maid sisaoastinkonsuleanttaid Sámi Kulturráđi sámi dáládáidaga ja dáiddaduoji sisaoastinkomitéai.
SDS lea viidásat čielggadan gažaldagaid mat gusket sámi dáiddamusea ásaheapmái ja sámi dáiddaallaskuvla ásaheapmái.
SDS lea álggu rájis juo lágidan moanaid semináraid áigeguovdilis fáttáiguin; nugo dáiddagaskkusteapmi, almmolaš čiŋaheamit, mediat, symbolageavaheapmi ja prošeaktaguoskevaš seminárat; 1990 rádjai go Sámi Dáiddaguovddáš ásahuvvui sierra dállui, maiddái loginár čájáhusaid sihke sisriikkalaččat ja olgoriikkain.


Émile Bernard.
Émile Bernard (cuoŋománu 28. 1868 - cuoŋománu 15. 1941) lei fránskkalaš dáiddár.


Geatki.
Geatki ("Gulo gulo") lea stuorimus ealli neahtebearrašis. Eará stuora neahteeallit leat Stuoračeavrris ja mearačeavrris. Geatki gávdno bieđgguid sirkumpolára váriin ja alla eatnamiin.
Eŋgelasgillii lea «geatki» "wolverine", man duogáš lea "wolvering" mii árvvusge mearkkaša ahte «láhtte dego gumpe».
Dál leat ollu riikkat ráfáiduhttán geatkki. Geahča Bernkonvenšuvnna «Listtu II», mii ásahuvvui 1982:s. Ruoŧas ráfáidahttojuvvui geatki1968:s ja Lulli-Norggas 1973:s.
Eiseválddit leat mearridan unnimus logu boraspiriid, mat galget leat Norggas. Geatki dáfus lea mihttomearri ahte galget leat 39 čivgama jagis. 2010:s leat dihtosis 66 čivgi ciiko, muhto maŋŋel bivddu gos godde ciiko ja čivggaid 12 biejus, de ledje 2010 giđa 54 biejus čivggat.
Anatomiija.
Geatki lea neahtebearraša stuorámus ealli. Dan hápmi sulastahttá guovžžačivgga. Gorut lea lášmat ja geatki ruohttá jođánit ceakko vusttuin ja suonjada álkit juovain. Geatki sáhttá šaddat sullii 1 mehtera guhku (njunnegeažis seaibemáddagii). Varis deaddá gitta 18 kg rádjái, ja njiŋŋelas sullii 10 kg rádjái. Geatki lea gievra gáskkestit ja sáhttá galbmon bierggu álkit borrat ja dávttiid cuvket vai ađđama oažžu. Geatki sáhttá goddit elliid mat leat mihá stuoribut go ieš, ja sáhttá dálvái čiehkat ráppiid jogaide, jekkiide jna. Geatkkis leat stuora juolggit ja danne goastá dat bures gassa muohttagis. Juolggit leat oanehaččat, muhto leat guhkes gaccat ja lea danne buorre gizzut. Oaivi lea jorbbas, čalmmit unnit ja bealjit leat jorbasat. Guolga lea suohkat ja ivdni lea ruškada rájes čáhppada rádjái. Das lea dábálaččat govda fiskesránes stáhpi goappaš bealde čielggi.
Láhtten.
Geatkki eallinguovlu (revir) lea 40–900 km². Njiŋŋelasain lea unnit guovlu 40–140 km², go varrasiin. Nuorra ja hui boares geatkkit sáhttet vánddardit oalle viidát. Dálvet mannet geatkkit dábálaččat vumiide, go doppe lea álkit gávdnat bivddohasaid ja ráppiid borramuššan.
Geatkki ráhkada bieju skálvái ceakko vieltái. Vuovdeeatnamis sáhttá biedju leat stuora muoraid ruohttasiid gaskkas dahje iešguđetlágan ráiggiin. Biejus sáhttet leat guhkes feaskárat. Geatkkis šaddet 2-3 čivgga guovvamánus/njukčamánus. Go riegádit, de leat čivggat čalmmeheamit ja dain lea fiskeslágan guolga. Dalle leat birrasii 12 cm ja 80-90 grámma.
Geatki gávdno dippe gos Skandinávias gávnojit bohccot ja Canadas caribou.
Geatki lea oaidnimis ee. Kristiansand elliidgárddis.
Geatki sáhttá goddit elliid mat leat mihá stuoribut go ieš. Lea maid duođaštuvvon ahte geatki lea goddán ealgga. Geatki dagaha stuora vahágiid boazo- ja sávzadollui ja geatkevahágiid ovddas máksojuvvojit Norggas stuorámus buhtadusat. Juohke jagi máksojuvvo buhtadus 5–10 000 bohcco ja 12–15 000 sávzza ovddas maid geatki lea goddán.
Luondduhálddašandirektoráhtta lea Birasgáhttendepartemeantta ovddas ráhkadeame ođđa njuolggadusaid boazovahátbuhtádusa máksima birra.
Geatki Norggas.
Norggas lea geatki erenoamážit várreguovlluin Ruoŧa ja Suoma rájiid birrasiin Lulli-Trøndelága rajes davás. Maiddái Lulli-Norgga duottarguovlluin gávdno geatki. Ovdal gávdnui geatki mihá viidábut ja ledje stuora logut, muhto gaskkamuttos 1800-logu ásahuvvui báhčinbálká, mii dagahii ahte geatki vánui sakka. Dalle fertejedje ráfáiduhttit ges geatkki, Lulli-Norggas ja Davvi-Norggas, ja dan rájes lea lohku fas lassánan.
Jagis 2009 árvvoštallojuvvui ahte geatkelohku Norggas lea sullii 300, ja dat ellet golmma genehtalaččat ja geográfalaččat iešguđet joavkkus: Romssas ja Finnmárkkus, Lulli-Norggas oarjjabealde Glomma ja Lulli-Norggas davábealde ja nuorttabealde Glomma.
Jagiid 2005-07 ledje Norggas sullii 360 geatkki..
Geatkebivdu ja geatkeváhágat.
Geatki lea Nationála rukseslisttus go adnojuvvo áitojuvvon eallin, muhto liikká addojuvvojit bivdinlobit, sihke biejus bivdimii ja liseansabivdimii. Lea lohpi bivdit sevttiin ja hávláriin báhčit. Dákkár bivdu lea lobálaš danne go geatki lea dat ráfáidahttojuvvon boraspire mii goddá eanemus sávzzaid Norggas. Jagis 2008 ožžo norgalaš sávzaboanddat buhtadusa 10 400 sávzza ja lábbá ovddas, go fas albbas válddii 9 900 ja guovža 5 300.


Nicolai Abildgaard.
Nicolai Abraham Abildgaard (čakčamánu 11. b. 1743 - geassemánu 4. b. 1809) lei dánskalaš dáiddár.


Ailo Gaup.
Ailo Gaup (riegádan 18. beaivvi geassemánus 1944:s, Guovdageainnus) lea sámi girječálli ja noaidi. Son orru Oslos. Su váhnemat Nige-Niillas ja Ellána Biret leigga goappešagat johttisápmelaččat, ja son lea ovttas Tone Bøhlein. Ailo Gaup lea muđui journalistta ja oahpaheaddji šamanismas. Gaup čállá iežas románaid ja divttaid dárogillii, muhto su románat leat jorgaluvvon eŋgelasgillii, duiskkagillii, fránskagillii ja polskagillii. Son lei mielde álggahit Beaivváš Sámi Našunála Teáhtera Guovdageainnus, ja lea maid čállán teáhterbihtáid dohko.


Ailo Mikkelsen Gaup.
Ailo (Mikkelsen) Gaup (riegádan 22. beaivvi ođđajagimánus 1979:s Romssas) lea sápmelaš ja norgga freestyle motocross-vuoddji. Son lea ovttas prográmmajođiheaddjin Anne Rimmenin.
Bajásšaddan ja skuvlavázzin.
Ailo Gaup riegádii Romssas ja bajásšattai doppe, Mázes Guovdageainnu suohkanis ja Álaheajus. Ailo lea girječálli Laila Stiena bárdni. 10-jahkásažžan son vuvddii guliid ja njuhttii viesuid dinen dihte ruđa vuoi nagodii oastit alcces 80ccm motocross-sihkkela. 16-jahkásažžan fárrii son Osloi gos álggii motocross-suorgái valáštallanskuvllas Norges Toppidrettsgymnas (NTG), Bærumas.
Valáštallankarrieara.
Odne orru Ailo, dahje ”Ice man” movt su gohčodit, Kongsbergas. Doppe lea orron jagi 2000 rájes. Son álggii freestyle motocrossain guokte jagi ovdal dan, vuittii norggameašttirvuođagilvvuid, ja lea jagi 2001 rájes gilvvohallan riikkaidgaskasaš gilvvuin. Ailo vuoddjá Honda-buvttadeaddji ovddas ovttain Honda CR 250. Sus lea sierra vuodjinšillju Lampelandas Flesberg-suohkanis, gosa maid lea huksen soktagummi-basseaŋga. Norggas leat dušše guokte dakkár basseaŋga, goappeš priváhta.
Ailo Gaup lea vuoitán buot norggameašttirvuođagilvvuid FMX-suorggis, ja šattai maid norggameašttirin motocross-speedcross gilvvuin 2004:s, máŋga jagi maŋŋel go lei heaitán árbevirolaš motocrossain. Son lei okta dain vuosttažin máilmmis gii válddii salto maŋošguvlui mohtorsihkkeliin jagi 2003:s, ja vuosttaš eurohpalaš vuoddji gii válddii backflipa. Son lei maid dat vuosttaš gii guhkidii gaskka dan backflipas superkickas guhkes distánssas. Jagi 2004:is ráhkadii Gaup Underflip-goansta mii lea ain dál okta dan váddáseamos goansttain FMX:s. Underflip-goansta čađahuvvo dal maid BMXas ja gávdno máŋggalágan TV-spealuin.
Gaup lea vuoitán buot norggameašttirvuođagilvvuin maid FMX:s leat lágidan, ja vuittii World Cup 2003:s ja 2004:s, ja dasalassin máilmmimeašttirvuođagilvvuid FMX:s 2004:s ja 2007:s. Máilmmimeašttirgilvvuid maŋemus oasis jagi 2007:s vujii son rabas háviin gieđas mii lei doddjon ja olggiin mii lađđasis čađat beasai. Gaup deaddelii ieš doddjon dávttiid oktii, maŋŋel go lei oalggi lađđasii bidjan sadjái go lei soktagummi-basseaŋgas roasmmohuvvan. 17. beaivvi skábmamánus 2007:s vuittii son dan nubbin maŋemus vuoru máilmmimeašttirvuođagilvvuin Mannheimas Duiskkas, ja máilmmimeašttirvuođa oktavuođas šattai ge birgetmeahttun: Ailo Gaup lei máilmmimeašttir ja vujii ja vuittii vaikko lei giehta doddjon ja son lei vel muđui roasmmohuvvan. Son lea ollu ja máŋgii roasmmohuvvan: sus leat oktiibuot 35 dávtti doddjon, čielggi ja niskki komprimeren ja bániid doadján. Lea measta sorbmahuvvon go varddii maŋŋel go geahppa lei ráigánan, ja roasmmohuhtten manima ja dáđvvi. Muđui lea son dat áidna norgalaš gii goassege lea gilvvohallan X-gamegilvvuin freestyle motocrossa. Gaskkamuttus 2000-jagiin dominerii Ailo dalá máilmmi stuorámus ekstremavaláštallangilvalemiid Dew-Toura USA:s oktan Kenny Bartramain, Travis Pastrenain, Jeremy Stenbergain ja Nate Adamsain.
X-games gilvvuin roasmmohuvai Ailo go jorribiegga dohppii Aillo sihkkela dan bále go ieš lei vulosoaivvalis. Su sáddejedje čuohpaheapmái hoahpuin, ja Nike juolgelađđas- spesialisttat balle ahte son massá iežas juolggi. 8 mánu maŋŋel searvvai Gaup máilmmimeašttirvuođagilvvuide fas ja vuittii gollii 2007 čavčča.
Gaup čuohpahii iežas oalggi ođđajagimánus 2008:s, mii billistii veaháš su ovdii dan jagaš gilvvuin. Vuosttaš vuoruide FMX-máilmmimeašttirgilvvuin son ii oba searvan ge. Son vuoruhii baicca dearvvašnuvvat iežas doaluide "Ailo Invitational" mat ledje Bislett Stadionas 14. beaivvi geassemánus 2008:s.
2009 čavčča heaittihii Gaup iežas FMX-karrieara, ja vuođuštus dasa lei ahte son "”ferte váruhit rašes goruda”".
Ailo Gaup válljejuvvui dan jagaš davvinorgalažžan ja dan jagaš davvinorgalaš valáštallannammas juovlamánus 2007:s Nordlysa lohkkin. Idrettsgallas 2008:s son vuittii rabas suorggis, ja vuittii measta dan jagaš namma-gilvvus, muhto vuoittahalai Odd-Bjørn Hjelmesetai. Dan jagaš namma-vuoiti lea dat gilvaleaddji dahje joavku maid olbmot jienastit, váldodubmengotti vuođul. Son lei maid nominerejuvvon ”dan jagaš mohtorvaláštallangilvaleaddjin”, muhto vuoittahalai. Norgga Mohtorvaláštallanjoavku (Norges Motorsportforbund) vállji 2007:s Gaupa dan jagaš mohtorvaláštallin. 9. beaivvi guovvamánus 2008:is válljii Sámi valáštallanjoavku iežaset valáštallangallas Ailo Gaupa dan jagaš sámi ovdagovvan.
FMX Awardas miessemánus 2008:s gilvvohalai son šaddat ”Best International FMX rider” ja ”Best European FMX rider” jagi 2007 ovddas.
Nordic X Elements.
Go Bislett Stadionas Oslos ledje Nordic X Elements-doalut, Ailo Gaup lágidii 14. beaivvi geassemánus 2008:s sierra FMX-gilvvu: “Ailo Invitational”. Son bovii čieža FMX-vuoddji USA:s ja Eurohpás. Oassálastit ledje: Ailo Gaup, Ronnie Faisst, Kenny Bartram, Derek Burlew, Massimo Bianconcini, Gabriel Villegas, Øystein Kjørstad og Fredrik Johansson. Dáid gilvvuid vuittii Ailo ieš, vaikko lei dušše njeallje ja bealle mánu mannan go lei oalggi leamašan čuohpaheame ođđajagimánus 2008:s. Dasa lassin ledje maid Vert- ja streetskating. Diekkár valáštallandoalut eai leat goasse Norggas lágiduvvon ovdal.
Filmmat.
Ibsen-jagi oktavuođas 2006:s ráhkaduvvojedje máŋga filmma Henrik Ibsena teáhterbihtáid vuođul. Dát ráidu gohčoduvvui “Ekko av Ibsen”. Ailo nevttii Ryszard “Dobbel salto”-filmmas mii lei Ibsena “Byggmester Solness” bihttá. Jagi 2008:s nevttii son norgga filmmas “Jernanger”, maid Pål Jackman rešisserii.
TV-ráiddut.
Gaup searvvai mielde guoimmuhanprográmmii “Mesternes Mester” mii čájehuvvui NRK:s. Das son gilvvohalai logi eará valáštalliiguin suohtas dihte. Son ollii gitta finálii Finn Christian Jaggein ja Trine Haltvikain, muhto vuoittahalai sudno vuostá. Son vuittii oktiibuot vihta oasi dán ráiddus, mas ledje ovcci oasi. Doppe son maid bártidii geahppáiguin ja sáddejuvvui buohccivissui.
Stempelridderen.
Ailo Gaup birra álge 2008:s ráhkadit dokumentárafilmma man namma lea "Stemperidderen". Dán filbmema leat NRK, Norgga Filbmainstituhtta, Nordnorsk Filmsenter, Seastinbáŋkku NN Fonda ja Sámediggi máksán. Filmma mávssii sullii 1,2 miljovnna ruvnno ráhkadit. Rešissevra lea Trond Brede Andersen ja buvttadeaddji Mona Steffensen/Orginal Film.
Filbma čájehuvvui vuosttaš geardde 19. beaivvi ođđajagimánus Romssa Riikkaidgaskasaš Filbmafestiválas (Tromsø Internasjonale Filmfestival, TIFF 2011). NRK áigu maid sáddet TV:s dan filmma.
Filmmas muitala Ailo iežas eallima birra ja movt son álggii justte mohtorsihkkeliin gilvvohallat.
Ambassadevra.
Ailo Gaup lei ambassadevra daid plánejuvvon Dálve-OL-doaluide Romssas 2018:s. Dan oktavuođas son lea searvan muhtin doaluide ovddidit Romssa-2018.
2009:s lei Gaup ambassadevra ”Hvitt Bånd Norge’s” mii lei kampánja fuomášuhttit veahkaválddálašvuođa nissonolbmuid vuostá.
Ailo FMX Mikkelsen Gaup.
26. beaivvi cuoŋománus 2011:s ozai Ailo Gaup ruhtadoarjaga álggahit bivttasfitnodaga, man gohčodii Ailo FMX Mikkelsen Gaup. Sámediggi lea dorjon su 180.000 ruvnnuin. Gaup jođiha akto dán fitnodaga, man čujuhus lea Ájaheadjus.
Kollekšuvnna namma lea ”Ailo” ja vuosttaš bivttassuorggi namma lea ”Under Flip Air” mii boahtá su iežas FMX-goansttas. Dát biktasat lea super-sisbiktasat sihke nissoniidda ja dievdduide ja galget heivet valáštalliide. Son lea ieš tevdnet buot daid biktasiid, válljen stoffaid daidda ja geahččaladdan movt dat doibmet valáštaladettiin. Lea dušše vuosttaš kollekšuvdna mat leat super-sisbiktasat, boahtte kollekšuvdna mii gárvána čakčat 2011:s galgá leat ullus ráhkaduvvon.


Sámi girječálliid searvi.
Sámi Girječálliid Searvi - Samisk Forfatterforening (SGS) vuođđuduvvui Láhpoluobbalis, norggabeale Sámis Guovdageainnu suohkanis jagis 1979.
Ulbmilat.
Ulbmilat leat ovddidit ja oainnusin dahkat sámegiel ja sámi girjjálašvuođa, ásahit stipeanddaid, foanddaid ja eará ekonomalaš ortnegiid sámi girječálliide, fuolahit ahte sámegiel girjjálašvuođa ilbmadeapmi šattašii seamma buorre go Davviriikkain muđui oččodit stáhta garantiijabálkkáid sámi girječállide, ásahit bissovaš oastinortnega sámegiel girjjiide ja oččodit šiehtadallanvuoigatvuođa kopiija- ja bibliotehkabuhtadusaide Suomas ja Ruoŧas, oččodit stipeanddaid Suoma ja Ruoŧa Sámedikkiin ovttasbargat eará álgoálbmot girječálliiguin.
Doaimmat.
SGS lea ovttas eará dáiddaservviiguin ásahan sierra hálddáhusa, Sámi Dáiddárráđi, sámi dáiddáriidda. SGS lea ožžon šiehtadallanvuoigatvuođa Norgga stáhtain bibliotehka- ja kopijjabuhtadusaide, ja maiddái ožžon sierra stipeanddaid sámi dáiddáriidda Norgga Sámedikkis. Lea maid ásahan Sámikopiija ja ásahan Sámi Dáiddáriid ja Girčálliid Buhtadusfoandda (SDGB). Maiddái šiehtadallan dáiddáršiehtadusa Norgga Sámedikkiin ja ásahan Sámi Girjeriemuid.
Miellahttu.
SGSas leat sullii 50 miellahttu miehtá Sámi. Miellahttun beassá sápmelaš ja sámegielat girječálli, sámegielat jorgaleaddji gii lea jorgalan sámegillii, sámi árbevirolaš muitaleaddji, máinnasteaddji ja luohtepoehta. Jahkečoahkkin dollo jahkásaččat ja lea searvvi alimus mearredeaddji. Jahkečoahkkin vállje jođiheaddji ja stivrra. Stivrras leat vihtta (5) mielahttu. SGS ruhtaduvvo doaibmadoarjagiin maid oažžu Sámedikkiin ja velá miellahttomávssuin.
Ovttasbargu.
SGS bargá ovttas Sámi Dáiddačehpiid Servviin, Sámi Teahter Servviin, Juoigiid Servviin ja Komponisttaid Servviin. SGS lea miellahttu Sámi Dáiddáráđis (SDR). SGS bargá maid ovttas eará girječáliid servviiguin Davviriikkain.


Aure.
Aure lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 3 590 ja viidodat lea 644 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Aure.


Halsa.
Halsa lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 1 606 ja viidodat lea 301 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Liabø.


Smøla.
Smøla lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 2 174 ja viidodat lea 282 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Hopen. Smøla rádjegielddat leat.


Rindal.
Rindal lea gielda Trøndelága fylkkas. Gieldda hálddahusguovddáš lea Rindal. Rindal rádjegielddat leat.
Ođđajagemánu 2019 rájes lea Rindal oassin Trøndelága fylkkas. Gitta 2019:ii lei gielda oassin Møre ja Romsdála fylkkas.


Surnadal.
Surnadal lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 5 929 ja viidodat lea 1 365 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Skei. Surnadal rádjegielddat leat.


Sunndal.
Sunndal lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 7 190 ja viidodat lea 1 713 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Sunndalsøra. Sunndal rádjegielddat leat.


Tingvoll.
Tingvoll lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 3 109 ja viidodat lea 337 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Tingvoll. Tingvoll rádjegielddat leat.


Kristiansund.
Kristiansund lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 24 131 ja viidodat lea 87 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Kristiansund.


Averøy.
Averøy lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 5 651 ja viidodat lea 176 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Bruhagen.


Gjemnes.
Gjemnes lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 2 557 ja viidodat lea 382 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Batnfjordsøra.


Eide.
Eide lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 3 476 ja viidodat lea 152 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Eide.


Beaivvášsevnnjodeapmi.
Beaivvášsevnnjodeapmi dáhpáhuvvá go mánnu boahtá beaivváža ja máilmmi gaskii nu ahte beaivváš belohahkii dahje oalát jávká mánu duohkái. Ollislaš dahje dievas beaivvášsevnnjodeapmi lea okta earenoamážeamos luonddudáhpáhusain. Geassemánu 2. beaivvi 2011 lei gaskaijabeaivváža sevnnjodeapmi Davvi-Sámis, ja mánnu govččai goasii 60 % beaivvážis. Dat dáhpáhuvai gaskaija áigge ja dan sáhtii buoremusat oaidnit Davvi-Sámis, gos dien áigge lea gaskaijabeaivváš. Nie viidát ii govčča mánnu beaivváža ovdal go 76 jagi geahčen fas - 2087:s.
Fred Espenak lea NASA olis almmuhan kataloga mas oaidná 5000 jagi áiggi sevnnjodemiid - sullii 2000 o. Kr. rájes gitta 3000 jagi m. Kr.
Orru ahte Østfolddas báktesárgumat lassánedje sullii 900 - 700 o. Kr. Espenaka katalogas oaidnit ahte jagis 857 o. Kr. lei ollislaš beaivvášsevnnjodeapmi, muhto doppe ii lean leamaš sevnnjodeapmi áigodagas 1229 ja 857 o. Kr., ja danne sáhttet bronsaáiggis nu sakka sárgon bávttiide dien dáhpáhusa. Davvi-Sámis ledje leamaš ollislaš beaivvášsevnnjodeamit jagiin 1067, 938 ja 929 o. Kr.
Iešguđet beaivvášsevnnjodeamit.
Lea imašlaš soaittáhat ahte beaivváš lea sullii 400 geardde guhkkelis máilmmis go mánnu ja das lea sullii 400 geardde stuorit diamehter. Go eatnamis geahččá, de orruba dat leame ovtta stuorrát. Dát soaittáhat dat dahká ahte máilmmis sáhttá oaidnit ollislaš beaivvášsevnnjodeami.
Duogážin dasa go muhtin sevnnjodeamit leat gierdohápmásaččat ja earát fas ollásit gokčet, lea ahte mánnu johtá ellipttalaš (jorbodahkii guhkolaš) geainnu mielde máilmmi birra. Dat dahká ahte mánnu lea muhtumin guhkkelis eret ja muhtumin lagabus máilmmi. Go mánnu lea guhkkin eret, de gokčá dat unnit oasi almmis, ii ge leat doarvái stuoris gokčat olles beaivváža. Gierdosevnnjodeapmi dáhpáhuvvá dávjjit go ollislaš sevnnjodeapmi, danne go mánu gaskamearálaš gaska lea menddo stuoris dasa ahte ollislaččat gokčat.
Sevnnjodeami geahččat.
Lea várálaš geahččat njuolga beaivvážii, vaikko geahčasta dušše moadde sekundda hávális. Liikká sáhttá čalbmi ja oaidnu billahuvvat. Lea vejolaš oalát čalmmehuvvat dan geažil. Čalbmi ii dovdda bákčasa, mii várrešii várálašvuođa vuostá, ja danne sáhttá jođánit geavvat ahte čalbmi vaháguvvá.
Dábálaččat lea beaivváš nu šearrat ahte dasa ii dárjja geahččat. Go lea beaivvášsevnnjodeapmi, de ii oro leame nu šearrat, muhto liikká lea beaivváščuovga seamma várálaš.
Beaivvášsevnnjodeami geahččamii leat ráhkaduvvon vásedin čalbmeláset. Ii galgga makkárge eará lásiid čađa geahččat beaivvážii.


Nesset.
Nesset lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 2 995 ja viidodat lea 1 046 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Eidsvåg.


Fræna.
Fræna lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 9 614 ja viidodat lea 369 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Elnesvågen.


Aukra.
Aukra lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 3 339 ja viidodat lea 59 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Falkhytta.


Rauma (Norga).
Rauma lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 7 421 ja viidodat lea 1 502 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Åndalsnes.


Molde.
Molde lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 25 936 ja viidodat lea 363 km². Molde gieldda Molde márkan lea gieldda ja olles fylkka hálddahusguovddáš.


Midsund.
Midsund lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 2 010 ja viidodat lea 95 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Midsund.


Vestnes.
Vestnes lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 6 630 ja viidodat lea 352 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Vestnes. Vestnes rádjegielddat leat.


Sandøy.
Sandøy lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 1 285 ja viidodat lea 20 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Steinshamn. Sandøy rádjegielddat leat.


Sámeálbmot bellodat.
Sámeálbmot bellodat (SáB) lea sámi politihkalaš bellodat Norgga beale Sámis, vuođđuduvvon golggotmánu 15. b. 1999:as. SáB ceggii listtu guokte válgabiriin (nubbi válgabiriin Ávjovári válgabiire ja čihččet válgabiriin Lulli-Norgga válgabiire Sámediggeválggas 2009, muhto ii leat áirasa Sámedikkis.


Ålesund.
Ålesund lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 45 220 ja viidodat lea 98 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Ålesund. Ålesund rádjegielddat leat.


Sámiid ruovttuguovlu (Suopma).
Sámiid ruovttuguovlu (;) lea Suoma Lappi leana davimus guovlu. Sámiid ruovttuguvlui gullet Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddat ja maiddái Soađegili gieldda davveoassi. Jagi 2007 statistihkaid mielde Suoma sámeálbmogis sullii 60 % ásset sámediggelágas meroštallon Sámiid ruovttuguovllu olggobealde. Vuollel 10-jahkásaš sámemánáin olles 70 % ásset sámiid ruovttuguovllu olggobealde. Suomas lea sullii 9400 sápmelačča, geain goitge badjelaš 50 % ásset Lappi leanas.


Novgorod-traktáhtta (1326).
Novgorod-traktáhtta lei ráfisoahpamuš Norgga ja Novgorod dásseváldi gaskkas 1326:s, ja nu gohčoduvvon rádjemearrádus golbma-njeallje jagi maŋŋil. Dalle eai mearriduvvon duohta ráját, muhto baicca oktasaš hálddašanguovlu mii roavvát govččai Davvi-Romssa, Finnmárkku ja Guoládaga. Soahpamuša guovdilis oassi lei sámi vearromáksingeatnegasvuohta goappašat stáhtii.


Goavddis.
Noaiddi deaŧaleamos neavvu lei goavddis dahje meavrresgárri mainna sáhtii doaimmahit dáid áššiid.
Goavddis ja sámi mytologiija ovdalkristtalaš symbola.


Haakon VII.
Haakon VII (riegádan 3. beaivvi borgemánus 1872:s, jápmán 21. beaivvi čakčamánus 1957:s) lei Norgga gonagas 1905 rájes gitta 1957 rádjái.
Gonagas Haakon lei gásttašuvvon namain Christian Frederik Carl Georg Valdemar Axel, muhto anii Carl-nama ja lei Dánmárkku prinsa. Son náitalii 22. beaivvi suoidnemánu 1896:s iežas oambeliin Maud Charlotte Mary Victoria Sachsen-Coburg-Gothas, gii lei prinseassa Stuorra-Británnias ja Irlánddas (riegádan 26. beaivvi skábmamánu 1896:s, jápmán 20. beaivvi skábmamánu 1938:s). Son gulai Schleswig-Holstein-Sonderburg-Glücksburg furstavissui. Prins Carla váhnemat leigga Dánmárkku gonagas Fredrik VIII ja ruoŧa prinseassa Lovisa. Dánmárkku Christian X lei su viellja, ja Dánmárkku Christian IX lei su áddjá. Son rievdadii nama Haakonii go válljejuvvui Norgga gonagassan maŋŋel go uniovdna bieđganii. Carl šattai dasto gonagassan ovdal go iežas áhčči ja su viellja šattaiga Dánmárkku gonagassan.


Bissojoga bajásšaddanguovddáš.
Bissojoga bajásšaddanguovddáš - Bissojoga skuvla (dárogillii: Børselv oppvekstsenter, láddelašgillii: Pyssyjoven kasvattamasentteri'") lea ovttagielat dáru almmolaš vuođđoskuvla Porsáŋggus, Finnmárkku fylkkas. Doppe leat 19 oahppi guokte luohkás, ja oahppit leat 1. luohkás 10. luohkkái. Skuvllas leat buot dásit sihke mánáid- ja nuoraidskuvllas.
Skuvlla jođiheaddji lea rektor Herman Kåven.


NRK Sápmi.
NRK Sápmi lea stuorimus sámi mediaásahus mas dál barget badjel 90 olbmo. Sii leat sierra NRK prográmmadivišuvdna. NRK Sápmi sáhttá ođđa bargiide fállat buori bargobirrasa, miellagiddevaš barggu ja buriid bargo- ja bálkáeavttuid. Ásahusa beaivválaš bargogiella lea sámegiella.
NRK Sápmi váldodoaimmahus lea Kárášjogas, gos lea jagis 1984 huksejuvvon mediaviessu. NRK Sámis leat báikkálaš kantuvrrat Guovdageainnus, Deanus, Gáivuonas, Romssas, Skániin, Divttasvuonas, Snoasas ja Oslos.


Yle Sámi Radio.
Yle Sámi Radio lea sámegielat radio mii gullá Yleisradio vuollai. Yle Sámi Radio doaibmaguovddáš lea Anáris, muhto das leat maid báikkálaš doaimmahusat Ohcejogas ja Gárasavvonis.
Yle Sámi Radio sádde prográmma golmma sámegillii: davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgillii iežas kanálas Davvi-Suomas. Sámi Radio lea deháleamos sámi media Suomas. Dat olaha guldaleddjiidis jođánit hárvves ásson sámeguovllus. Dat lea áidna kanála, mas sámit besset guldalit ođđasiid, ságaid ja prográmmaid iežaset eatnigillii. Kanálas gullo eanaš sámi musihkka.


Áhkárvuona bajásšaddanguovddáš.
Áhkárvuona bajásšaddanguovddáš - Ossodat skuvla (dárogillii: Akkarfjord Oppvekstsenter - Avdeling skole'") lea ovttagielat dáru almmolaš vuođđoskuvla Áhkárvuonas, Hámmárfeasttas, Finnmárkku fylkkas. Doppe leat ovcci oahppi guokte luohkás, ja oahppit leat 1. luohkás 10. luohkkái. Skuvllas leat buot dásit mánáid- ja nuoraidskuvllas.
Skuvlla jođiheaddji lea rektor Alvin Vaséli.


Álttá risttalaš vuođđoskuvla.
Álttá risttalaš vuođđoskuvla (dárogillii: Alta Kristne grunnskole) lea ovttagielat dáru priváhta vuođđoskuvla Álttás, Finnmárkku fylkkas. Doppe leat 118 oahppi gávcci luohkás, ja oahppit leat 1. luohkás 10. luohkkái. Skuvllas leat buot dásit mánáid- ja nuoraidskuvllas.
Skuvlla jođiheaddji lea rektor Magne Medlie.


Gonagas (noaidevuohta).
Gonagas vai konagas (norsegielas "konungr"; "konr" – aristokratalaš almmái), loddealmmái, lei noaidenamahus noiddiin Sámis


Áronjárgga skuvla.
Áronjárgga skuvla (dárogillii: Aronnes skole'") lea ovttagielat dáru almmolaš vuođđoskuvla Álttás, Finnmárkku fylkkas. Doppe leat 80 oahppi njeallje luohkás, ja oahppit leat 1. luohkás 4. luohkkái. Skuvllas eai leat buot dásit mánáidskuvllas.
Skuvlla jođiheaddji lea rektor Turid Hammari.


Juovlavuona bajásšaddanguovddáš.
Juovlavuona bajásšaddanguovddáš - Ossodat skuvla (dárogillii: Austertana Oppvekstsenter'") lea ovttagielat sámi/dáru almmolaš vuođđoskuvla Juovlavuonas, Deanus, Finnmárkku fylkkas. Doppe leat 51 oahppi vihtta luohkás, ja oahppit leat 1. luohkás 10. luohkkái. Skuvllas leat buot dásit mánáid- ja nuoraidskuvllas.
Skuvlla jođiheaddji lea rektor Børre St. Børresen.


Baksalen skuvla.
Baksalen skuvla (dárogillii: Baksalen skole'") lea ovttagielat dáru almmolaš vuođđoskuvla Hámmárfeasttas, Finnmárkku fylkkas. Doppe leat 205 oahppi gávcci luohkás, ja oahppit leat 1. luohkás 7. luohkkái. Skuvllas leat mánáidskuvlla buot dásit.
Skuvlla jođiheaddji lea rektor Anita Olsen.


Bergsfjord bajásšaddanguovddáš.
Bergsfjord bajásšaddanguovddáš (dárogillii: Bergsfjord Oppvekstsenter'") lea ovttagielat dáru almmolaš vuođđoskuvla Láhpis, Finnmárkku fylkkas. Doppe leat 18 oahppi golmma luohkás, ja oahppit leat 1. luohkás 10. luohkkái. Skuvllas leat buot dásit sihke mánáid- ja nuoraidskuvllas.
Skuvlla jođiheaddji lea rektor Elin Jensen.


SR Sámi Radio.
SR Sámi Radio lea sámegielat radio mii lea sierra ossodat Sveriges Radios. SvT Sápmi Gironis gullá Sveriges Televisionii. SR Sámi Radio sádde beaivválaččat sáddagiid davvisámegillii, muhto sii ráhkadit radio­sáddagiid julev- ja
lullisámegillii mat sáddejuvvojit dihto áiggis jeavddalaččat. Sihke julev- ja
lullisámegillii leat diibmobeallásaš sáddagat juohke vahku.


Johtti Sápmelaččat rs.
Johtti Sápmelaččat rs (suomagillii Johtti sápmelaččat ry) lea Eanodahkii jagi 1969 vuođđuduvvon sámesearvi.. Searvvis leat oktiibuot sullii 165 mielláhtu.
Searvvi logo lea plánen Oula Näkkäläjärvi, ja dat govvida golbmanuppelohkái čoarvegiela. Sámiid dološ árbevieru mielde jagis leat golbmanuppelohkái mánu.
Johtti Sápmelaččat rs lea jagiid mielde doaibman aktiivvalaččat gielddapolitihkas. Searvvi lahtut leat maid doaibman Suoma Sámedikki lahttun.
Jagi 2007 rahppojuvvojedje Duottar-Sámi luondduguovddáš Skierris Meahccer,ráđđehusa ja Sámemusea Siidda ođđa čájáhusat. Váldočájáhusa " johttisápmelaš kultuvrra ja historjjá govvidan oasi čálii Nils-Henrik Valkeapää.
Johtti Sápmelaččat rs ortnii vuosttaš geardde Márjjábeaivve doaluid Heahtás jagis 1971.
Searvi lei mielde vuođđudeamin Suoma sámiid guovddášsearvvi ovttas Ohcejoga sámesearvi Sámi siiddain ja Roavvenjárgga sámesearvi Mii-servviin. Searvi lea ain mielde SGS doaimmain.


Riddu Riđđu.
Riddu Riđđu Festivála lea jahkásaš musihkka- ja -kulturfestivála mii lágiduvvo Gáivuonas Davvi-Romssas. 2009:s rádjái Riddu Riđđu Searvi lágidii festivála, ja festivála ulbmil lea čalmmustahttit, hástalit ja ovddidit sápmelaččaid ja eará álgoálbmogiid kultuvrra ja identitehta. Dát festivála ii čohkke dušše davvi-norgalaččaid, maiddái álgoálbmogat miehtá máilmmi bohtet juohke jagi dán festiválii.
Festivála lágiduvvui 22. geardde. Festiválaprográmmas leat konsearttat, teáhterat, seminárat, kurssat, mánáidfestivála, čájáhusat ja nuoraidleaira. 2009:s festivála oaččui guovddáš-stáhtusa ja 1.500.000 ruvdnosaš jahkásaš stáhtadoarjaga Kultur- ja girkodepartemeanttas. Dán oktavuođas organisašuvdnamálle rievdaduvvui 2010:s ja oasussearvi Riddu Riđđu Festivála ásahuvvui 1.1.2010.
Riddu Riđđu lea Storåsfestivala ustitfestivála. Festiválahoavda lea Kirsti Lervoll ja produseanta lea Rita Mienna. Stivrra jođiha Susanne Funderud Skogvang. Artisttat geat leat čuojahan Riddu Riđus leat earret eará: Mari Boine, Ingor Ánte Áilo Gaup, Gåte, Wimme Saari, Saikho Namtchylak, Chirgilchin, Adjágas, Huun-Huur-Tu, Transjoik, Anneli Drecker, Karlsøy Prestegaard, Hedningarna, Nils-Aslak Valkeapää, Iver Jåks, Per Ivars Orkester, Hangface, Englebarn ja Turdus Musicus.


Bearalvági skuvla.
Bearalvági skuvla (dárogillii: Berlevåg skole'") lea ovttagielat dáru almmolaš vuođđoskuvla Bearalvágis, Finnmárkku fylkkas. Doppe leat 158 oahppi logi luohkás, ja oahppit leat 1. luohkás 10. luohkkái. Skuvllas leat buot dásit sihke mánáid- ja nuoraidskuvllas.
Skuvlla jođiheaddji lea rektor Brynjar Langås.


Billávuona skuvla.
Billávuona mearrasápmelaš saddangusvddás - Billávuona skuvla (dárogillii: Billefjord Sjøsamiske Oppvekstsenter - Billefjord skole'") lea guovttegielat sámi/dáru almmolaš vuođđoskuvla Billávuonas, Porsáŋggus, Finnmárkku fylkkas. Doppe leat 46 oahppi njeallje luohkás, ja oahppit leat 1. luohkás 10. luohkkái. Skuvllas leat buot dásit mánáid- ja nuoraidskuvllas.
Skuvlla jođiheaddji lea rektor Knut Johnny Johnsen.


Bjørnevatn skuvla.
Bjørnevatn skuvla (dárogillii: Bjørnevatn skole'") lea ovttagielat dáru almmolaš vuođđoskuvla Mátta-Várjjagis, Finnmárkku fylkkas. Doppe leat 277 oahppi 13 luohkás, ja oahppit leat 1. luohkás 10. luohkkái. Skuvllas leat buot dásit mánáid- ja nuoraidskuvllas.
Skuvlla jođiheaddji lea rektor Hege Wartiainen.


Bovccá bajásšaddanguovddáš.
Bovccá saddangusvddás - Ossodat skuvla (dárogillii: Boftsa Oppvekstsenter - Avdeling skole'") lea guovttegielat sámi/dáru almmolaš vuođđoskuvla Bovccás, Deanus, Finnmárkku fylkkas. Doppe leat 54 oahppi guhtta luohkás, ja oahppit leat 1. luohkás 10. luohkkái. Skuvllas leat buot dásit mánáid- ja nuoraidskuvllas.
Skuvlla jođiheaddji lea rektor Heidi Wilsgård.


Bossegohpi skuvla.
Bossegohpi skuvla (dárogillii: Bossekop skole'") lea ovttagielat dáru almmolaš vuođđoskuvla Álttás, Finnmárkku fylkkas. Doppe leat 412 oahppi 34 luohkás, ja oahppit leat 1. luohkás 7. luohkkái. Skuvllas leat buot dásit mánáidskuvllas.
Skuvlla jođiheaddji lea rektor Trude T. Andersen.


Breilia skuvla.
Breilia skuvla (dárogillii: Breilia skole'") lea ovttagielat dáru almmolaš vuođđoskuvla Hámmárfeasttas, Finnmárkku fylkkas. Doppe leat 296 oahppi 14 luohkás, ja oahppit leat 8. luohkás 10. luohkkái. Skuvllas leat buot dásit nuoraidskuvllas.
Skuvlla jođiheaddji lea rektor Geir Bjørkly.


Goahtečoru skuvla.
Goahtečoru skuvla (dárogillii: Breivikbotn skole'") lea ovttagielat dáru almmolaš vuođđoskuvla Ákŋoluovttas, Finnmárkku fylkkas. Doppe leat 29 oahppi golbma luohkás, ja oahppit leat 1. luohkás 7. luohkkái. Skuvllas leat buot dásit mánáidskuvllas.
Skuvlla jođiheaddji lea rektor Torfinn Husby.


Buođggáid bajásšaddanguovddáš.
Buođggáid bajásšaddanguovddáš - Ossodat skuvla (dárogillii: Bugøynes Oppvekstsenter - Avdeling skole'") lea ovttagielat dáru almmolaš vuođđoskuvla Mátta-Várjjagis, Finnmárkku fylkkas. Doppe leat 18 oahppi golbma luohkás, ja oahppit leat 1. luohkás 10. luohkkái. Skuvllas leat buot dásit mánáid- ja nuoraidskuvllas.
Skuvlla jođiheaddji lea rektor Eva Høiberget.


Guovža.
Guovža ("Ursus arctos") (ruškesguovža) lea dábáleamos guovžašládja. Dat gávdno Davvi-Amerihkás, Eurohpás, Afrihkás, ja Davvi-Ásias, gos stuorámus máddodagat leat Alaskas, Kanádas ja Ruoššas. Leat árvvusge sullii 150 000–200 000 ruškesguovžža máilmmis, ja dain leat sullii 90 000–120 000 Ruoššas. Jagis 2009 ledje duođaštuvvon 164 guovžža Norggas. Ruškesguovža lea okta njeallje ovddasteaddjiin sogas "Ursus".
Ruškesguovža.
Ruškesguovžžaid genehtalaš šláddjivuohta lea stuorimus Eurasias, ja danne rehkenastet dutkit ahte šládja lea álgoálggus vuolgán Ásias ja viidánan Davvi-Amerihkái.
Stuorimus ruškesguovža lea kodiakguovža ("Ursus arctos middendorffi"), vuollešládja mii sáhttá šaddat seamma stuoris ja vel stuorit nai go jiekŋaguovža. Dat gávdno dušše moatti sullos olggobealde Alaska. Meastta seamma stuora ruškesguovža gávdo maiddái Kamtsjatkanjárggas ja Parammushirsullos Ruoššas, muhto diet guovža, mii gohčoduvvo "kamtsjatkaguovžan", ii leat dohkkehuvvon sierra vuollešládjan. Eambbo dovddus dáidá amerihkálaš vuollešládja leat, grizzlyguovža ("Ursus arctos horribilis"), man ollu dutkit oaivvildit gullat oktasaš vuollešládjii eurasialaš ruškesguovžžain ("Ursus arctos arctos)". Datte leat ain ollu vástitkeahtes gažaldagat, ja danne oaivvildit oallugat ahte dat gullaba goabbatge vuollešládjii. Eurasialaš ruškesguovža lea dábálaččat unnit go namuhuvvon amerihkálaš vuollešlájat, muhto dat sáhttá maid rievddadit.
Oppalohkái lea unnán ovttaoaivilvuohta ruškesguovžžaid vuollešlájaid hárrái. Muhtin dutkit oaivvildit ahte maiddái jiekŋaguovža sáhttá leat ruškesguovžža vuollešládja. Genehtalaš guorahallamat čájehit ahte soames ruškesguovžžat leat lagat sogalaččat jiekŋaguvžii go ruškesguvžii, mii dasto doarju dan ahte jiekŋaguovža ii sáhte rehkenastojuvvot sierra šládjan.
Geográfalaš lávdu ja eallinguovlu.
Ruškesguovža gávdno viidát Davvi-Amerihkás, Eurohpás ja Ásias, ja vel Hokkaidosullos Jahpánis. Ovdal gávdnui dat maiddái Atlasváriin Afrihkás, davvin Mexicos ja lullin USA:s, nu go Sierra Nevadas ja Rocky Mountains lulimusas, diein guovlluin sáhttá dat dál leat nálehuvvan.
Ruškesguovžžat ellet vaikko makkár habitáhtain, rittuin, vuvddiin, vumiin ja váriin. Dat eai leat ránttot temperatuvrra dáfus. Deaŧaleamos orru leame ahte lea mielamielde borramuš fidnemis ja čiehkádanbáikkit, ja dat dáidá dahkat ahte guovža sáhttá vánddardit áigodagaid mielde. Davvi-Amerihkás gávdno ruškesguovža juohkelágan eatnamiin, muhto Sibirjás orru válljeme vuvddiin orrut. Eurohpás lea guovža dábáleamos badjosiin.
Válddahallan.
Ruškesguovžžat leat ruškadat, muhto sáhttet leat máŋgga ruškes ivnnis - áibbas čuvgesruškadat, sevdnjes ruškadat, ja measta čáhppadat. Muhtimiin leat maid ránes guolggat, ja das boahtá ge "grizzly" – mii mearkkaša "ránis" dahje "ránesgirjját". Rávisguovžžain lea mihtilmas čomil deahkki niskkis, ja dat addá fámuid ovdajulggiide go guovža goaivu.
Guolga lea suohkat ja sáhttá šaddat gitta 10 cm assai. Ruškesguovžžas lea oalle unna bealjážat, gállu lea govdat ja njunni lea seaggi ja njálmmis leat 42 báni, main 2 leat oanehis čálanat. Deaddu rievddada eallinguovlluid ja agi mielde. Ollesšaddan varisguovža sáhttá deaddit gaskamearálaččat 135–410 kg ja njiŋŋelas šaddá gaskamearálaččat 90–200 kg. Kodiakguovžavaris sháttá šaddat birrasiid 350–675 kg, ja njiŋŋelas fas 160–350 kg. Stuorimus kodiakguovža mii lea báhččojuvvon, dettii 855 kg, muhto rehkenastojuvvo ahte dat sáhttá šaddat 900–1000 kg. Guovža lea geahppaseamos giđđat, dalle go lihkká dálvenahkáriin, ja losimus čakčat, ovdal go nohkká dálvái.
Buot guovžžat duolmmastit olles juolgevuođu viidodaga ala, seamma ládje go olbmot. Dain sáhttet leat 10–13 cm guhku gaccat ovdajulggiin. Dat ii sáhte gaccaid rohttet sisa. Ruškesguovža sáhttá maiddái čuoččahit ja vázzit guovtti juolggi alde, nugo olbmot, muhto falimusat dat leat njealjegoantái. Ruškesguovžža leaktu sáhttá leat gitta 50–60 km diimmus. Stuorimusat sáhttet šaddat 300–310 cm alu guovtti juolggi alde (kodiakguovža ja kamtsjatkaguovža). Dat sáhttet maid čohkkát, ja nuorra guovžžat sáhttet gizzut. Ollesšaddan guovža lea menddo lossat gizzut murrii. Meahcis sáhttá guovža šaddat 25–30 jagi boarisin, muhto giddagasas sáhttá guovža eallit gitta 50 jagi.


Risttalaš Álbmotbellodat.
Risttalaš Álbmotbellodat (dárogillii Kristelig Folkeparti) lea politihkalaš bellodat Norggas ásahuvvon jagis 1933.
RÁb:s leat 10 stuorradikkelahtu, 17 sátnejođiheaddji, 623 gielddastivrralahtu ja 46 filkadikkelahtu. Kjell Ingolf Ropstad lea 2019 rájes jođiheaddjin.
Bellodaga nuoraidorganisašuvdna lea Kristelig Folkepartis Ungdom (KrFU).
Politihkalaš vuođđu.
Bellodat lea huksejuvvon risttalaš árvvuin, mii deattuha sivdnádusa ja olbmo árvvu. Bellodat háliida dan dihtii čavga gena- ja bioteknologiijalága, ja vuosttilda lága mii dikta olbmuid iežaset válljet abortta, ja maiddái vuosttildii oktasaš náittoslága. Seammás bellodagas olusat áŋgiruššet birasbargui, ja ovddideames geafes riikkaid.
Historjá.
Bellodat ásahuvvui Biibbalskuvllas Bergenis 4.9.1933 Ingebrigt Bjørø bovdejumi vuođul, ja son leaige vuosttas jođiheaddji bellodagas.
Muhtun servodatdiehttit leat ovttaoaivilis ahte 1997 válga ja Kjell Magne Bondevika vuosttaš ráđđehus lea dat stuorámus mii lea dáhpahuvvan RaB historjjás. Bellodaga buoremus válga lea eahpitkeahttá stuorradiggeválga jagis 1997, goas bellodat oaččui 12,7 proseantta jienain. Bellodat leai bivnnut ja jagis 1998 oaččui bellodat olles 19.7 % jienain oaiviliskkadeamis maid Norsk Gallup dagai. Dan maŋŋel go bellodat šattai riikkaviidosažža lea jagi 2013 válga heajumus, dušše 4,2 proseantta. Bellodagas leat olu miellahtut jienastuslogu ektui buohtástaladettiin eará bellodagaide.
Bellodagas lei gitta 2013 rádjái risttalaš «dovddastanparagráfa», mii mearkkašii ahte juohkehaš gii háliidii válljejuvvot luohttámušdoaimmaide bellodagas fertii dovddastit risttalažžan ja ovttaoaivilat bellodaga vuođđooainnuin.
Ráđđehusat.
Erna Solberga ráđđehus lea jođihan 2013 rájes. 22.1.2019 rájes oassálastá RÁb ráđđehussii.


Norgga Sámemiššuvdna.
Norgga Sámemiššuvdna ásahuvvui Romssas jagis 1888 namain Norgga Finnemiššuvdnan ().
Norgga Finnemiššuvdna ja Norgga Lutheralalaš Finnemišuvdnasearvi.
Norgga Finnemiššuvnna ásahii bisma Johannes N. Skaar, gii bismagallestallanreaissu vásáhusaid vuođul Deanus bođii dan jurdagii ásahandihte dan organisašuvnna. Guokte nuorra deanusámegandda bivddiiga bismmas veahki vai oččošedje risttalašvuođa oahpu sámegillii. Soai dajaiga sullii ná: "Sámegiella lea munno váibmogiella, ja jus mii galgat addet daid vuoiŋŋalaš duohtavuođaid rievttes láhkái, fertet mii beassat gullat daid váibmogillii". (Eatnigiella lea váibmogiella)
Dat garra bivdda bovttii bismma áŋgiruššama, ja go bođii ruoktot bismagallestallanreaissus, sáddii son reivve Girkodepartementii mas bivddii ahte mearridit sápmelaččaide addit risttalašvuođaoahpu sámegillii. Bismma ávžžuhus ii vuhtiiváldojuvvon. Nuba bisma sáddii bivdaga buot norgga risttalaččaide ahte galget doarjut ásaheames sierra organisašuvnna mii galggai jođihit evangelisttalaš barggu Sámi guovlluin. Bisma oaččui doarjagiid máŋgga bealis, nuba Norgga Sámemiššuvdna ásahuvvui jagis 1888. Hui johtilit ávžžuhuvvojedje sámegielat sárdnideaddjit álgit bargui Sámi birrasiin, ja nuba organisašuvdna álggii olles leavttuin doibmii.
2 searvvi oktii.
Jagi 1910 rájes gitta 1925 rádjái ledje dasto guokte organisašuvnna mat barge sámiide ávkin. Sivasgo biehkugohte ahte galggašii oktiičaskit dan guokte searvvi, de dat dahkkui jagis 1925. Ođđa searvvi namma šattai Norges Finnemisjonsselskap:an, man váldokantuvra leai Troanddimis. Jagis 1966 rievddai namma Norges Samemisjon, Norgga Sámemiššuvdnan.
Ásahusat ja skuvllat.
Ovdal Norgga Finnemiššuvnna jo ledje diakonabarggut jođus Sámis. Sámiid mánáidruoktu álggii Návuonas jagis 1886 ja jagis 1903 fas ásahuvvui boarrásiidda Čuđegiettis Porsáŋggus, ja čuovvovaš jagiid fas: Leirpollen, Juovlavuonas Deanus (1914), Unjárggas (1916), Kolvik, Leavnnjas (1920), Guovdageainnus (1923) ja Davvesiiddas (1935).
Vuosttaš searvegotteoabbá bođii Finnmárkui jagis 1911.
Jagis 1910 ožžo máttasámi mánát skuvllaruovttu, mii leai Namsosa lahkosiin ja jođihuvvui gitta jagi 1951 rádjái.
Organisašuvdna ásahii sin vuosttas skuvlla, Avahkai Öytun nuoraidskuvlla jagis 1916. 20 jagi máŋga álggii Samii albmotallaskuvlla Kárášjogas, ja jagis 1949 fas ásahuvvui Misjonbiibbalskuvlla Troandimii, Stjördalii.
Jagis 1915 ceggii Finnemiššuvdna kapealla Majavatnii Snoasai.
Soahteáigi 1940–45.
Soahti buvttii garra dili Sámemiššuvdnii. Kolvikas mánáidruoktu bulii lihkohisvuođas jagis 1943 ja máŋga mana dušše. Duiskalaččat bolde earret eará: Guovdageainu boarrásiid ja buohcciruovttu, Hans Schanches Minne mánáidruovttu Deanus ja Davvesiidda boarrásiid ruovttu. Öytun nuoraidskuvla maid bulii oktain máŋga eará rohkosviesuin Finnmárkkus.
Soađi maŋŋil.
Huksenmeašttir Mathias Paulen leai guovddaš olmmoš bájasceggemis fas buollán ásahusaid. Sámi nuoraidskuvla Kárášjogas fárrii ođđa lanjaide jagis 1951 ja 60-logus skuvllas rievddai namma Sámi Álbmotallaskuvlan, Den Samiske Folkehøgskole (DSF).
Jagis 1952 vigáiduvai sierra nuoraidbáhppa gii galggai doaibmat Poršáŋggu-guovllus.
1960 rájes ihtigohte Sámemiššuvnna duottargirkut, main vuosttas ceggejuvvui Sennalandet, Áisaroaivvi, duoddarii Álaheajus jagis 1961, jagi maŋŋa fas Bissojotduoddar kapealla viegahuvvui. Dasto maiddai Láhpoluobbalis, Šuoššjávrris, Idjavuonduoddaris ja Smiervuonskaiddis. Láhpoluobbal kapealla huksejuvvui ovttas Guovdageainnu searvegottiin, ja Šuoššjávrri kapealla fas ovttas Kárášjoga ja Guovdageainnu searvegottiiguin. Eará kapeallaid lea Sámemiššuvdna ieš ceggen.
Jagis 1987/88 leai Sámemiššuvdna njunnošis ceggemin Rognsunda kapealla Sievjjus Oarje-Finnmárkkus.
Álbmotallaskuvlla doaibma Kárášjogas nogai muhtun áigái jagis 1985 ja jagis 1988 skuvla gillái buollima geažil. Easka jagis 1991 leai skuvla fas doaimmas, muhto doaibmaruhtavátnivuođa geažil skuvla loahpahuvvui jagis 2000.
Jagis 1986 sirde Misjonsbibelskolen:a Stjørdalas Troanddimii, ja seammás oaččui skuvla nama Bibelskolen i Trondheim.
Máŋga Sámemiššuvnna ásahusat sirdojuvvojedje almmolašvuhtii, stáda vuollásažžan, 70-80-loguin.
Easka 90-logus ásahuvvui ovttasbargu Unjárgga searvegottiin ja ásahuvvui searvegottediakona virgi guovllus, ja jagis 2001 fas máttasámiide diakonabargi.
Jagis 1990 ásahuvvui lagasradio Sis-Finnmárkui, namain Radio DSF, man studio lea Kárášjogas Sámi álbmotallaskuvlla dálus. Das sáddejuvvojit biibbalprográmmat Kárášjogas, Guovdageainnus ja Nuorta-Finmárkkus guđa geardde vahkkui.
Jagi 1990 rájes rahppojuvvojedje politihkalaš rievdademiid geažil vejolašvuohta ovttasbargat maiddai Ruoššabeale Sámiin Guoládatnjárggas. Nuba lea dal Lujávrris kántuvra baiki ja barggu lea jođihan Sigfred Palmar Giskegjerde jagi 1996 rájes.
Blađit ja deaddileamit.
Vuosttas organisašuvdnabláđđi Lappernes Ven almmustuvai jagis 1910. Norsk Finnemisjon bláđđi almuustuvvagođii jagis 1916. Jagis 1925 rájes fas almmustuvvagođii Samenes Venn bláđđi maŋŋá go Finnemisjonsforbundet ja Finnemiššuvdna oktiičaskuiga ovtta searvin, Norges Finnemisjonsselskap.
Sámemiššuvnnas leai sierra lágádus (Sámi Várás) doaimmas jagis 1963 gitta jagi 2000 rádjai, mii loahpahuvvui ruhtavátnivuođa geažil.
Doarjjadoaibma.
Nordmøre biire (1911), Stavanger biire (1915), Oslo biire (1916), Romsdal og Sunnmøre biire(1916), Sørlandet biire (1918), Romerike biire (1921), Bergen krins (1921) og Troms biire (1922). Oarje-Finnmark Oktasašsearvi vuođđuduvvui jagis 1943.
Oktavuohta Sámediggái, Sámi girkoráddai ja sámi organisašuvnnaide.
Sámi Girkoráđi ásaheapmi jagis 1992 lea dehálaš oassi sámiid ođđa girkohistorjjás.


NRK.
Norsk rikskringkasting AS beaivválaččat ja márkanfievrrideamis gohčoduvvo oanádusain NRK, mii lea stáhtalaš eaiggáduvvon fitnodat, mii sadde oktasaš sáddagiid radios ja TV:as ja eará ođđa mediain. NRK lea vuođđuduvvon dábálašsadden prinsihpaide seamma málle mielde go BBC (Britsh BroadCasting) ja lea miellahttun Eurohpaš sáddenuniovnnas.
NRK lea vuođđuduvvon jagis 1933 ja lea Norgga stuorámus mediafitnodat. NRK:as ledje jagis 2010 njealje riikkaviidosaš TV-kanálat (NRK1, NRK2, NRK3 ja NRK Super) ja golbma riikkaviidosaš radiokanálat (P1, P2 ja P3).
Ruhtadeapmi.
NRK lea ruhtaduvvon sáddendivvagiid vuođul, nu gohčoduvvon «TV-liseansa». NRK liseansadienas leai jagis 2005 badjelaš golbma miljárdda norgga ruvnnu, sullii seamma olu go olles Norgga kulturbušeahtta.
Jagis 2006 buvttii máidnosat ja sponsen NRK:ii dietnasa 51 miljovnna ruvnnu. Liseansadienas leai seamma jagi lagabui njealje miljárda ruvnnu.
NRK:as lea váldokantuvrrat Oslos Marienlystas ja Troandimis Tyholtas. Teaksta-TV álggahuvvui jagis 1983, ja NRK.no/NRK Interaktiv ásahuvvui jagis 1994. NRK šattai stadalaš aksjafitnodat jagis 1996.
Vásáhusguovddaš NRK Opplevelser rahppui Marienlystas Oslos jagis 2003, gos earret eará leat govat ja jienat NRK historjjás.
Historjá.
Radiodállu, Radiohuset (Kringkastingshuset), lea boarráseamos oassi NRK:a váldokantuvrras, mii lea NRK Marienlyst Oslos. Fásta radiosáddagat alge Norggas jagis 1925 priváhta fitnodagas Kringkastingsselskapet A/S. Dat lea algu Norgga sáddemis, mii ásahuvvui jagis 1933. NRK leai sihke eaiggáduvvon ja stivrejuvvon stáhtas, ja deháleamos doaibman leai álgoálggos álbmogii juohkit dieđuid, mii dahkkui briitannialaš BBC málle mielde.
Soađiáigge 1940–45 sáddendoaimma stivrejedje Norggas nasisttat, ja sáddenfierbmi belohahkii billašuvvan, nuba NRK seammás fárrehii doaimmas Stuorrabrittaniai, man jođihii Toralv Øksnevad. Sáddagat ledje maid Amerihkás soađiáigge.
1950-jagiin vuoruhuvvu guoimmuheapmi ja boaittobeale báikeguovlluid áššit. Jagis 1954 alge geahččalasaddagat, ja fásta sáddagat jagi 1960 rájes.
Almmolaš rahpan TV:as Norggas leai 20.8. 1960. Jo OG gilvvuin Grenobles jagis 1968 eanas oassi sáddagiin ledje ivnniiguin. 1970 logus bohte eanet ivdnesáddagat, ja ođassátta Dagsrevyen bođii jo jagis 1973. Fásta ivdnesáddagat alge jagis 1975. Dan maŋŋá radio massii guldaleddjiidis dan ođđa mediai.
Fitnodagas lea monopola sihke radios ja TV:as gitta 1980-lohkui. Jagis 1992 oaččui NRK riikkaviidosaš sáddagat gilvaleaddjis TV 2-ázis.


Murmánskka Guovllu Sámesearvi.
Murmánskka guovllu sámi searvi dahjege OOSMO (,) lea Ruošša sápmelaččaid searvi. Ruošša Sámis doaibmá searvi mángga báikegottiin, iešguđetge guovlluin, viiđat Ruoššabeala Sámis numo Lujávrris ja Revdas. Searvi lágida ea.ea. kultuvra ja giellaoahpahusa ja sihke seailluha ja ealáskahttá árbevirolaš sámi giehtaduodjedáidduid.
Miellahttun Sámirađis.
Sámiid 17. konferánsa Gironis jagis 2000 dohkkehii Murmánskka guovllu sámesearvvi, OOSMO lahttoohcamuša. OOSMO lea nuba miellahttun Sámiráđis, mas leat oktiibuot vihttanuppelogi (15) lahtu. Dain leat guokte lahtu mielde Sámirađis, Guoládaga sámi searvi nammada ovtta ja OOSMO nammada ovtta áirasa. Guoládaga Sámi Searvi lea vuođđuduvvon jagis 1989 ja OOSMO lea vuođđuduvvon 1998. Sámiid 14. konferánssas Leavnnjas jagis 1989 lei Sovjetlihtus boahtán okta ovddasteaddji, gii buvttii konferánsii dearvvuođaid Ruošša sámiin. Ovddit konferánssas Åres jagis 1986, ii lean oktage Ruošša beal sápmelaš fárus.
Searvvi ásaheapmi.
Jođiheaddjin lea leamaš Nina Afanasjeva ja dál lea Aleksander Kobelev, čujuhus Sovetskaja 13-10,184290 Lovozero/Lujávri, Ruošša.
Lea eahpečielggas goas OOSMO searvi ásahuvvui. Organisašuvdna ozai miellahtovuođa Sámirađis jagis 2000 ja oaččui ohcama dohkkehuvvot seamma jagi. Searvvi vuođđudeapmi bođii sivasgo mánga jagi riidduid geažil Guoládaga Sámi Searvvis (GSS), mas okta ákkain leai ahte GSS ii ovddastan dahje vástidan eanaš ruoššabeale sámiid beaivválaš eallima. Dattege guktot Ruoššabeale servviin lea sierra sadji Sámiráđis.


Ánde Somby.
Ánde Somby (riegádan 12. beaivvi miessemánu 1958:s Buolbmágis Deatnu-gielddas) lea sámi girječálli, juoigi, musihkkár ja juridihkka vuosttašamanuensa. Son orru Romssas ja bargá Romssa Universitehtas.
2003 rájes lea son leamašan miellahttu Vajas-joavkkus, ja lea joavkku juoigi ja vokalistta. Son lea maiddái nubbi sápmelaš historjjás gii lea váldán doavttirgráda juridihkkas, 259 jagi maŋŋel ruoŧa lullisápmelačča Johan Jonæ.
Sus leat guokte máná; Lawra Westerfjell Somby (riegádan 15. beaivvi guovvamánus 1980:s) gii lei mielde Adjágas-joavkkus ja Anna Cicilie Kristine Somby (riegádan 16. beaivvi golggotmánus 1988:s).
Muđui son máhttá davvisámegiela, lullisámegiela, dárogiela, eaŋgalasgiela ja duiskkagiela.


Sovjetlihttu.
Sovjetlihttu dahjege Sosialisttalaš Sovjetdásseválddiid lihttu (SSDL,; rr. "Soyuz Sovietskikh Sotsialisticheskikh Respublik", oanádus СССР, "SSSR") lei iehčanas sosialisttalaš dásseváldi Eurásias. 1991:s Sovjetlihttu hádjánii.


Siiggahagat.
'Siiggahagat leat barut mat hiljjat bohtet. Hui stuora javrriin, muhto eanas mearas.


Nina Afanasjeva.
Nina Afanasjeva (Nina Eliseevna Afanasjeva, gielddasámegielas: Е̄льцэ Нӣна, r. 1939) lea gielddasápmelaš oahpaheaddji, gielladutki ja politihkkár.


Sámediggi, Ruošša.
Ruošša Sámediggi ("Kuelnegk Soamet Sobbar") lea Sámi parlameanta Ruoššas. Dát álggahii doaimmaidnis jagis 2010. Vuosttaš Sámediggái váljejuvvui 9 lahtu. Sámedikki dálá presideanta lea Valentina Vyacheslavovna Sovkina.
Kuelnegk Soamet Sobbar jođiheaddji.
Valentina Vyacheslavovna Sovkina válljejuvvui juovlamánu 12. beaivve 2010 jođiheaddjin dan áiddobeliid ásahuvvon Sámi parlamentii Ruoššabeale Sámis, mii doaibmá gaskaboddosaš ásahussan ja Sámediggin. Ásahus galgá válbmet Ruoššasámi parlameantta láhkaevttohusa, mii geigejuvvo guovllu eiseválddiide maŋŋá. Lujávrrenisu válljejuvvui sámi kongreassas Murmánskkas dán doibmii. 73 oasseváldi Guoládatnjárggas serve kongressii, ja dan ođđa orgánas leat 9 lahtu.


Sámi mediat.
Deháleamos sámi mediat leat sámi áviissat, áigečállagat ja radio ja TV.


Murmánska.
Murmánska (ruoššagillii: "Му́рманск", gielddasámegillii: Мурман ланнҍ, nuortalašgillii: "Muurman") lea gávpot Guoládatnjárggas, oarjedavimusas Ruoššas, badjelaš 100 kilomehtera Norgga rájás. Murmánska lea stuorámus gávpot poláragierddu davábealde ja lea Murmánska oblasta hálddahusguovddáš. Gávpogis orro 2006 sullii 320 000 ássi. Gávpot lea dehálaš jieŋahis gáttiin, go addá vejolašvuođa meara bokte Ruoššas ollit Atlántii, sihke siviilalaččat ja militearalaččat. Ruošša mearrasuodjalusas lea atomčázevuolefatnasat ránnjágávpogis Severomorskkas. Ieš Murmánskkas eai leat gal soahtefatnasat.
Gávpot vuođđuduvvui jagis 1916 namain Romanov-na-Murman, muhto ođđasit gásttašuvvui Murmánskan maŋŋá oktoberrevolušuvnna jagis 1917. Ruoššat áddejedje sáni «nordmann» (dáža) dego urman sátnin, maŋŋá Murmánskas, ja nuba Barentsáhpi gohčoduvvui Murmanskoje morje (Nordmannshavet/Dážamearra). Odne lea Murmánska ođđaáigasaš gávpot, gos leat valjis guolleresurssat, ja leat maid huksemen luonddugássabohkansajiid guovllus. Gávpot lea golmma váldooasis: Leninskij, Oktjabrskij ja Pervomajskij.
Sátnejođiheaddji, Tamara Pryamikova (20.09.2018-).
Álgoássit.
Eai gávdno dieđut das goas vuosttaš olbmot ásaiduvve Guoládatnjárgii, muhto moadde álbmoga/čeardda leat dađistaga fárren guvlui. Jagiin 500- gitta 200-logus o.Kr mat gulle Volgačerdii. Birrasiid jagis 100 o.Kr bohte čearddat gullevačča suoma-ugralaš joavkkuide. Ođđa ja ovddeš čearddat masttadedje ja šadde dološáiggesámeálbmogin. Dážat gohčodedje sin «terfinner» (terálbmogin) sin báikenamas Guoládatnjárggas. Dáinna lágiin Ottar Hålogalándda 800-logu govvidii guovllu: «Oppa riika lea guorus, dušše báikkiid ásset bivdo- ja guolasteaddji "tersámit"». Guoládat leamašge muhtun áiggiid hålogalándda "vearroriikan", gos gonagasat vearuhedje sámiid ng. sámevearuim.
Vuosttaš máilmmesoahti.
Vuosttaš máilmmesoađi áigge gárttai Sovjetlihttu skáhppot vearjjuid Stuorrabritannias, Ránskkas ja USA:s, ja Murmánska válljejuvvui danin gávppašanhámmanin. Dan geažil maid huksejuvvui ruovdegeainnu gitta Murmánskii jagi 1916.
Gávpot lea ožžon álgonamas Romanov-na-Murman fyrstadálus Romanov (sovjetlihtu tsar-dynastias) ja tsar Nikolai II mielde. Virggálaččat vuođđuduvvui čakčamánu 21. beaivve jagis 1916 (golggotmánu 4. beaivve, daddjo fas ođđa kaleandaris). Cuoŋománu 3. beaivve jagis 1917 gásttašuvvui Murmánskan, ja dalle ásse gávpogis 10 000 olbmo. Nuppi máilmmesoađi rádjái ásahuvvojedje mearrasoahtefanasbáikkit ja industriija ovdánii, sihke guolásteapmi, ruvkedoaimmat, metállabohkamat ja kemálaš industriija. Olmmošlohku maid lassánii dađistaga.
Soađit.
Jagi 1939 fallehii Sovjetlihttu Suoma ja válddii iežas vuollái Suoma "nuppi gieđa", Beahcáma. Suopma vuosttildedje garrasit Dálvesoađis, muhto dattege masse Barentsábi-mearragáttiset. Suomasámit vuojehuvvojedje ja gárte bággofárremiida, muhto eai dobbeleabbui go Anárjávrre rádjái, Čeabetjávrái.
Maŋŋá go Sovjetlihttu jagi 1941 searvvai nuppi máilmmesoahtái, šattai Murmánska guovddážis sovjeahta soahte organiseremis, sivasgo leai váldohámmánin fámolaš oarjeriikkain numo Stuorrabritannias ja USA:as gálvofievrrideami olis. Duiska soahteveagat fallehedje Murmánskka jagis 1941, muhto vásihedje garra vuosttildeami, eaige nagodan vuoitit gávpoga, vaikko mo mollejedje ja bombejedje gávpoga ja gálvofievrridanfatnasiid. Sovjetlihttu gudnejahtte Murmánskka suodjalusa jagis 1985, ja gávpot oaččui gudnenama "Sáŋgárgávpot".


Sámiid Ædnansærvi.
Sámiid Ædnansærvi () lei sámesearvi Norggas. SÆS vuođđuduvvui jagis 1979.


Rabárber.
Rabárber "(Rheum rhabarbarum)" lea boares biebmu- ja dálkkasšaddu.


Buoccagas.
Buoccagas () lea várri Bearddu ja Málatvuomi suohkaniin, Romssas.


Ella Holm Bull.
Ella Holm Bull (riegádan golggotmánu 12. beaivvi 1929 Snoasas, jápmán čakčamánu 21. beaivvi 2006 seamma báikkis) lei sámegiel oahpaheaddji ja girječálli. Son lei dovddusin iežas áŋgirvuođaines lullisámegielas. Son válljejuvvui Norgga vuosttaš Sámediggái jagis 1989. Sámedikkis son ovddastii Oktasašlisttu Oarjelsámeguovllu Sápmelaččaid, Oarjelsámeguovllu válgabires. Sámedikkis doaimmadettiin son lei Sámedikkeráđi ja organisašunlávdegotti miellahttun.
Holm Bull lei guhká Snoasa sámeskuvllas oahpaheaddjin. Ovttas professor Knut Bergslandain dagaiba soai Bergsland-Bull-riektačállima, lullisámi riektačállima jagis 1974. Go son jámi lei son juste bálkkahuvvon čállit "Sámi historjá Røyrvikas ja dan birrasis” (Den samiske historien i Røyrvik og omegn), ruhtaduvvon Davvi-Trøndelaga filkkadikki bokte.


Norgga ruvdno.
Norgga ruvdno (ISO 4217) lea ruhtaovttadat Norggas. Ovtta norgga ruvnnos leat 100 evrre. Valuhtta ISO 4217-koda lea "NOK", muhto lea dábáleabbo gohčodit valuhtta "ruvdnon" ja čállit ",-" govasteamen. Norgga ruvdno lea sentrálabáŋkolága mielde bággomáksinovttadat Norggas, ja lea leamaš riika almmolaš valuhtta dan rájes go buhttejuvvui nu gohčoduvvon dárogillii "daler" ja "skilling" jagis 1875.
Ruvdno lea eará davviriikkaid ruhtaovttadat maid, earet eará Dánmárkus, Ruoŧas ("krona") ja Islánddas ("króna")
Historjá.
Norgga ruvdno introduserejuvvui jagis 1875, ja buhtadii ovtta speciedalera njeallje ruvnno vuostái juohke speciedalera ovddas. Ruvnno sisafievrredeapmi bijai Norgga Skandinávalaš ruhtauniovnna (Den skandinaviske myntunionen) vuollái mii vuođđuduvvui guokte jagi árabut, jagis 1873. Uniovdna loahpahuvvui jagis 1914, muhto goitge váljjeje Norga, Dánmárku ja Ruoŧŧa doalahit iežaset ja dál sirrejuvvon valuhtaid.
Ruhtauniovnna siskkobealde lei norgga ruvnno gollestandardda 2 480 ruvnno ovtta kilo ráinnas golli ovddas. Dát standárda fas sisafievrreduvvui gaskal 1916:ii ja 1920ii, ja fas gaskal 1928ii ja 1931:a. Jagi 1913ii šattai ruvdno baicce čatnot brihttálaš pundii mas 19,9 ruvnno devddi ovtta punda. Jagis 1939ii šattai ruvdno čatnot USA dollarii, gos 4,4 ruvnno vástidedje juohke dollarii. Go Norga lei nazisttalaš okkupašuvnna vuolde (nuppi máilmmesoađis) de šattai ruvdno čatnot Duiska riksmárkkii vuostái gos 1 ruvdno vástidii 0,6 riksmárkái, ja máŋŋelaš lei 1 NOK=0,57 RIM. Maŋŋel soađi šattai ruvdno fas čatnot brihttalaš punda ja USA dollara vuollái.
Jagis 1992 valji Norgga Báŋku mannat eret daid fásta "cuvkenkuršain", ja manai márkanheivehan golgii kuršaide. Dá lea maid Norgga báŋku dálá vuohki cuvkenkuršat meannudeapmi.
Ruvdno


Boxholma gielda.
Boxholma gielda (ruoŧagillii: " Boxholms kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Östergötlándda leatnas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Boxholma gielda.


Finspånga gielda.
Finspånga gielda (ruoŧagillii): "Finspångs kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Östergötlándda leatnas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Finspånga gielda.


Kinda gielda.
Kinda gielda (ruoŧagillii): "Kinda kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Östergötlándda leatnas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Kinda gielda.


Linköpinga gielda.
Linköpinga gielda (ruoŧagillii): "Linköpings kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Östergötlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Linköpinga gielda.


Mjölby gielda.
Mjölby gielda (ruoŧagillii): "Mjölby kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Östergötlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Mjölby gielda.


Motala gielda.
Motala gielda (ruoŧagillii): "Motala kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Östergötlándda leatnas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Motala gielda.


Norrköpinga gielda.
Norrköpinga gielda (ruoŧagillii): "Norrköpings kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Östergötlándda leanas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Norrköpinga gielda.


Söderköpinga gielda.
Söderköpinga gielda (ruoŧagillii): "Söderköpings kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Östergötlándda leatnas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Söderköpinga gielda.


Vadstena gielda.
Vadstena gielda (ruoŧagillii): "Vadstena kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Östergötlándda leatnas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Vadstena gielda.


Valdemarsvika gielda.
Valdemarsvika gielda (ruoŧagillii): "Valdemarsviks kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Östergötlándda leatnas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Valdemarsvika gielda.


Ydre gielda.
Ydre gielda (ruoŧagillii): "Ydre kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Östergötlándda leatnas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Ydre gielda.


Åtvidaberga gielda.
Åtvidaberga gielda (ruoŧagillii): "Åtvidabergs kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Östergötlándda leatnas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Åtvidaberga gielda.


Ödeshöga gielda.
Ödeshöga gielda (ruoŧagillii): "Ödeshögs kommun") lea gielda Davvi-Ruoŧas Östergötlándda leatnas.
Čoahkkebáikkit.
Vuolde lea listu čoahkkebáikkiin gielddas Ödeshöga gielda.


Mearrariika.
Mearrariika lea guovlu mat gullet Davvi-Nordlánda ja Lulli-Romssa fylkkasuohkanat.


Kairo.
Kairo (, "al-Qāhira") lea Egypta oaivegávpot. Gávpoga olmmošlohku lea su. 7 438 376.


Jean Auguste Dominique Ingres.
Jean Auguste Dominique Ingres (Borgemánu 29. 1780 - Ođđajagimánu 14. 1867) lei fránskkalaš dáiddár.
Govat.
Ingres


Rebecca Watson.
Rebecca Kay Watson (r. golggotmánu 18 b. 1980) lea amerihkálaš bloggačálli ja podcastdoalloeamit. Son lea bloggačálli "Skepchick"as mas son čállá skeptisismma, ateismma ja feminismma birra. Son lea maiddái co-doalloeamit skeptisaláš podcastain The Skeptics' Guide to the Universe ja Little Atoms.


PZ Myers.
Paul Zachary "PZ" Myers (r. nukčamánu 9. b. 1957) lea amerihkálaš biologiijaprofessora Minnesota Morrisuniversitehtas (; UMM) ja bloggačálli dutkaláš blogga "Pharyngula":as.


Steven Novella.
Steven P. Novella (r. geassemánu 29. b 1964) lea amerihkálaš klinihkalaš neurologista, bloggačálli ja podcastdoalloisit.


Báistebiđus.
Báistebiđus lea cáhppon bohccobiergu mii bassojuvvo báistes.


The Skeptics' Guide to the Universe.
The Skeptics' Guide to the Universe lea vahkosaš, 80 minuhta skeptikalaš podcast gos Steven Novella, MD, lea podcastdoalloisit.


Ca Mau.
Ca Mau lea Ca Mau Province oaivegávpot, Vietnam.


Robert Peake.
Robert Peake den eldre (c. 1551 - 1619) lei brihttalaš dáiddár.


Juanes.
Juan Esteban Aristizábal Vásquez (r. borgemánu 9. b. 1972) lea colombialaš popmusihkkár. Su artistanamma lea Juanes.


Museu de Arte de São Paulo.
Museu de Arte de São Paulo lea dáiddamusea São Paulo, Brasilas. Vaikko musea vuođđuduvvui jagis 1947. Musea viidodat lea 10 000 njealjehasmehtera. Jagis 2009 museas fidne 679 019 olbmo.


Ceavccageađge.
Ceavccageađge () lea gilli Unjárgga gielddas, Finnmárkkus.


Guovdageainnu mánáidskuvla.
Guovdageainnu mánáidskuvla () lea mánáidskuvla Guovdageainnus, Finnmárkku fylkkas. Guovdageainnu suohkan pláne ahte mánáid- ja nuoraidskuvla ovttastahttojuvvojit hálddahuslaččat.
Skuvlla rektor lea Bodil Utsi Vars. Guovdageainnu manaidskuvllas leat 7 ceahki, ja 16 luohka.


Frode Fjellheim.
Frode Fjellheim (r. borgemánu 27. b. 1959 Mussiris Vápste gielddas) lea lullisápmelaš musihkkár Norgga bealde.


Loabága sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Loabágis (knr 1920) guoská báikenamat Loabágiid gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Loabát gildii.
Liŋkkat.
Loabát


Siellaga sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Siellagis (knr 1923) guoská báikenamat Siellaga gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Siellat gildii.
Liŋkkat.
Siellat


Háršttá sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Hárštá (knr 1901) guoská báikenamat Hárštta gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Hárštá gildii.
Liŋkkat.
Hárštá


Báhccavuona sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Báhccavuonas (knr 1933) guoská báikenamat Báhccavuona gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Báhccavuotna gildii.
Liŋkkat.
Báhccavuotna


Romssa sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Romssas (knr 1902) guoská báikenamat Romssa gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Romsa gildii.
Liŋkkat.
Romsa


Divrráid sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Divrris (knr 1926) guoská báikenamat Divrri gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Divrrát gildii.
Liŋkkat.
Divrrát


Ránáidsullo sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Ránáidsullos (knr 1927) guoská báikenamat Ránáidsullo gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Ránáidsuolu gildii.
Liŋkkat.
Ránáidsuolu


Ráisavuona sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Ráisavuonas (knr 1925) guoská báikenamaid Ráisavuona gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttet lea earalágánat, jos guovllus leat máŋgga sámegiela, dego rádjeguovlluin. Sámegielat leat ovcci: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dán listtus Ráisavuona gielddas leat dušše davvisámegielat namat.
Liŋkkat.
Ráisavuotna


Omasvuona sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Omasvuonas (knr 1939) guoská báikenamat Omasvuona gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Omasvuotna gildii.
Liŋkkat.
Omasvuotna


Birggi sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Birggis (knr 1929) guoská báikenamat Birggi gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Birgi gildii.
Liŋkkat.
Birgi


Doaskku sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Doaskkus (knr 1928) guoská báikenamat Doaskku gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Doasku gildii.
Liŋkkat.
Doasku


Gáivuona sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Gáivuonas (knr 1940) guoská báikenamaid Gáivuona suohkanis mat leat sámegillii. Dát báikenamat sáhttet guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Muhtin guovlluin sáhttet máŋga sámegielat báikenamat seamma guvlui, jus guovllu geavahit máŋga joavkku, dahje olbmot geat hállet iešguđet sámegielaid. Leat ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Leat maid guokte jávkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Gáivuona suohkanis leat dušše namat davvisámegillii.
Liŋkkat.
Gáivuotna


Rivttága sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Rivttágis (knr 1919) guoská báikenamat Rivttága gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Rivtták gildii.
Liŋkkat.
Rivtták


Ivggu sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Ivggus (knr 1938) guoská báikenamat Ivggu gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Ivgu gildii.
Liŋkkat.
Ivgu


Ivvárstáđiid sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Ivvárstáđit (knr 1917) guoská báikenamat Ivvárstáđiid gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Ivvárstáđit gildii.
Liŋkkat.
Ivvárstáđit


Gálssa sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Gálssas (knr 1936) guoská báikenamat Gálssa gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Gálsa gildii.
Liŋkkat.
Gálsa


Beardu sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Beardus (knr 1922) guoská báikenamat Beardu gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Beardu gildii.
Liŋkkat.
Beardu


Skániid sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Skániin (knr 1913) guoská báikenamat Skániid gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Skánit gildii.
Liŋkkat.
Skánit


Leaŋgáviikka sámegiel báikenamat¨.
Sámi eatnandieđalaš namma Leaŋgáviikkas (knr 1931) guoská báikenamat Leaŋgáviikka gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Leaŋgáviika gildii.
Liŋkkat.
Leaŋgáviika


Ráissa sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Ráissas (knr 1942) guoská báikenamat Ráissa gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Ráisa gildii.
Liŋkkat.
Ráisa


Návuona sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Návuonas (knr 1943) guoská báikenamat Návuona gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Návuotna gildii.
Liŋkkat.
Návuotna


Giehtavuona sámegiel báikenamat.
Sámi eatnandieđalaš namma Giehtavuonas (knr 1911) guoská báikenamat Giehtavuona gielddas, main lea sámegiel hápmi. De báikenamma sáhttá guoskat eatnandieđalaš guovlluide feara man muddui, de ahte namat sáhttet gieđahallat moadde gielddat.
Sápmi báikenamat sáhttá lea earalágán, jos vuođđuduvvo ahte guovllus lea eará sámegielat. Dat dáhpáhuvvo rádjeguovlluin. Lea ovcci sámegiela: lullisámegiella, ubmisámegiella, biđonsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella, gielddasámegiella ja darjjesámegiella. Lea maid guokte jávkkan sámegiela: giemasámegiella ja áhkkilsámegiella. Dušše davvisámegiella čáhkada dán listái Giehtavuotna gildii.
Liŋkkat.
Giehtavuotna


Praha.
Praha lea Čehkkia oaivegávpot. Dan viidodat lea 496 km² ja olmmošlohku 1 290 508 (31.12.2016).


Plassje.
Plassje () lea gielda Trøndelága fylkkas. Gieldda hálddahusguovddáš lea Plassje.


Gaala.
Gaala (ja) lea gielda Nordlándda fylkkasuohkanis.


Svalbárda.
Svalbárda (,) leat Norgga sullot Árktisas. Dát sullot leat Eurohpa nannáma davábealde, sullii davvipola ja Norgga nannáma gaskkas. Svalbárdii gullet buot sullot ja bávttit gaskkal 74° ja 81° davvi govdodagas ja 10° ja 35° nuortta guhkkodagas. Stuorimus suolu lea Čohkkavárit (Spitsbergen), nubbin stuorimus lea Davvinuortaeana (Nordaustlandet) ja goalmmádin stuorimus Edgeøya. Longyearbyen lea hálddahusguovddáš dáid sulluide. Eará ásahusat, earret go dutkanguovddážat, leat dat ruošša ruvkeservodat Barentsburgas, dutkanservodat Ođđa-Ålesundas ja ásahusat ruvkedoaimma Sveagruvena dáfus. Buot dát sullot hálddašuvvojit bargoolbmás Svalbárddas.
Sullot váldojuvvoje vuosttaš geardde atnui 16. ja 17. jahkečuođis, fálesbivdo-čoahkkananbáikin, muhto guđđui loahpas ávdin. 19. jahkečuođi álggus álggahuvvui beasošruvkedoaibma, mii dagahii ahte eambbo servodagat álggahuvvojedje dáid sulluide. Svalbárda-traktáhtta 9.beaivvi guovvamánu 1920 rájes dohkkeha norgga suverenitehta, ja Svalbárda-lágain 1925:s šadde sullot ollásii oassin gonagasriikii Norgii. Svalbárda-láhka etablerii maid Svalbárdda ekonomalaš friddjabáikin ja demilitariserejuvvon guovlun. Odne leaba Stuora Norgga Čohkkaváriid Beasoškompaniija ja dat ruošša Trust Arktikugol áidna ruvkesearvvit mat ain doaimmaheaba beasošdoaimma Svalbárddas. Dutkkan ja turisma leat šaddan dehálaš liigeealáhussan lassin Svalbárdda Universitehtaguovddážii ja Svalbárdda máilmmiviidosaš siepmanvárrehussii. Doppe eai leat luottat orrunbáikkiid gaskkal, ja olbmot vánddardit skuteriiguin, girdiiguin ja fatnasiiguin. Svalbárdda Girdišillju, Longyear, lea dat deháleamos kommunikašuvdna-verrát reasta máilbmái.
Sulloguovllus lea arktalaš klimá, muhto doppe lea lieggasit ja bivvalit go eara guovlluin seamma govdodatgrádain.


Biibbal.
Biibbal lea risttalašvuođa bassi girji. "Biibbal" lea greikkalaš sátni mii máksá "girjjit". Das leat guokte stuorra oasi –Boares testameanta (39 girjji) ja Ođđa testameanta (27 girjji).


Bratislava.
Bratislava (,) lea Slovakia oaivegávpot, ja dan 430 000 ássiin maiddái riikka stuorámus gávpot. Gávpot lea áibbas riikka oarjegeažis, Nuortariikka ja Ungára ráji lahka. Bratislava viidodat lea 367,9 km² ja dan juohká guovtti oassái Donau-johka.
Bratislava lea Slovakia politihkálaš, kultuvralaš ja ekonomiijalaš guovddáš. Doppe leat Slovakia presideanta, parlameanta ja ráđđehus. Gávpot lea maid máŋggaid universitehtaid, museaid, teáhteriid, galleriijaid ja eará politihkálaš, kultuvralaš ja oahpahusintitušuvnnaid ruoktobáiki. Bratislavas leat maid máŋggaid stuorit slovakialaš fitnodagaid ja finansiála insitušuvnnaid váldokantuvrrat.


Brno.
Brno lea Čeahka nubbin stuorimus gávpot ja Lulli-Morávia leana oaivegávpot. Dan viidodat lea 230,22 km², olmmošlohku 404 820 (1. 1. 2011).


Gilbbesjávri.
Gilbbesjávri lea gilli Eanodagas Lappi leanas.


Sós.
"Sós" lea galicialaš lávlu Mercedes Peóna njealját CD-skearru. Skearru almmustahttojuvvui skábmamánu 30. b. 2010.


Mercedes Peón.
Mercedes Peón (Oza dos Ríos, 1967), lea galicialaš lávlu ja musihkkár.


Kolokani.
Kolokani lea gávpot Malis, Koulikoro regiuvnnas. Kolokanis leat sullii 13 000 ássi. Kolokani lea oaivegávpot Kolokani guovllus ("Cercle de Kolokani"), mas leat 10 suohkana (Didieni, Guihoyo, Kolokani, Massantala, Nonkon, Nossombougou, Ouolodo, Sagabala, Sebecoro ja Tioribougou). Kolokani guovllu viidodat lea 14 380 km² ja olmmošlohku lea 163 886 ássi.


Norgga leavga.
Norgga našunálaleavggas lea sevdnjesalit davviguovllu ruossa mas leat vilges ravddas rukses vuođu nalde. Dat ceakko ruossaoassi lea biddjojuvvon leavgastávrrá lagabui, dološ Skandinávia leavgaminstariid mielde. Gávpe- ja našunálaleavggas lea oktavuohta 16:22, (allodagas govdodahkii), ja stáda- ja orlogaleavggas lea oktavuohta 16:27.
Dat rievttes ivnnit Norgga leavggas leat biddjon Olgoriikadepartemeanttas Pantone-vuogádaga mielde. Leavgga rukses oasis galgá leat PMS 200 ivdni ja dan alit oasis ges PMS 281. Dát ivnnit leat seamma go #BA0C2F ja #00205B RGB-systemas. Olgoriikadepartemeantta lohká ahte dát ruksesivdni lea seamma go dánska leavggas, ja alitivdni seamma go dan fránska leavggas.
Historjá.
Antihkka- ja gaskaáiggis ii lean dábálaš ahte riikkain ledje sierra našunálaleavggat. Hearráin gal baicca ledje iežaset leavggat, ja gonagasa leavga lei dat man birra su soahteálbmot galggai čoahkkanit. Dat lea váttis gávnnahit sihkkarit mii norgga vuosttaš leavga lei, muhto dan gal dihtet ahte Sankt Olav anii vilges mearkka gearbmašiin Nesje-stuimmiin. Dán ovdal lei gáranas ja rávga leamašan anus. Magnus den Gode anii seamma mearkka go Sankt Olav, ja Harald Hardråde anii gáranasa. Gonagas Inge I anii rukses ledjona guvges duvkas, ja Sverre anii rukses ja golle goaskina. Eirik Magnussona leavga lei ruoksat mas lei fiskes ledjon mas lei ruvdno ja ákšu, dát lei anus jagi 1318 rájes. Ledjonleavga lei earret eará anus Akershusa festniŋgas nu maŋŋit go jagi 1698:is. 1641:s biddjui ledjon buot norgga ráđđenvugiid leavggaide. Dát seamma leavga lei maiddái anus fatnasiin ja eará festniŋgan, muhto unnidedje dan geavaheami 1600- ja 1700-loguin. 1500-logus šattai dábálažžan ahte fatnasat atne ruovtturiika leavgga čájehandihti gos sii leat eret, muhto ii šaddan ovdal jagi 1748:s ahte Dannebrog galggai leat dat áidna lobálaš gávpeleavga.


Gurutbellodat.
Gurutbellodat () lea Norgga boarráseamos politihkalaš bellodat, mii vuođđuduvvui ođđajagemánu 28. beaivvi 1884:s, ja lea registrerejuvvon Bellodatregistarii. Gurutbellodagas lea sosiálaliberalisma vuođđojurddan, ja bellodat lea čađahan liberála ođastusaid dego parlamentarismma, oskkufriddjavuođa, juryortnega ja almmolaš jienastanrievtti. Bellodagas váilo 3 172 jiena gieldoráji badjel boahtit válggain 2009:is, muhto sis leat goitge odne guokte áirasa Stuoradikkis danne go lei stuora beroštupmi Oslos ja Akershusas sidjiide. Gurutbellodat lea de unnimus bellodat Stuoradikkis. Maŋemus go bellodat lei ráđđehusas lei áigodagas 2001:s gitta 2005:a rádjai, oktan Olgešbellodagain ja Risttalaš Álbmotbellodagain.
Politihkalaš lávdi.
Gurutbellodaga njeallje váldoášši leat skuvla, biras, smávva fitnodagažat ja čálgaortnet.
Bellodat lea olggošgovvidan iežas dego birasbellodahkan 1930-logu álggus ja rehkenasto odne dego dat eanemus progressiiva birasbellodat borgárlaš bealde. Bellodat oaivvilda ahte Norga ferte rievdat ruoksadis ruoná vearrun, danne go galgá gánnáhit válljet luonddugáhttema. Gurutbellodat bargá maiddái oktasašjohtolagain, ja lea nagodan dán čađahit Oslos gos fálaldat lassánii ja hálbbui. Bellodagas lei johtalusministtar 2001-2005, goas bidje johtui ráhkadit duppal- ja gávpotluottaid Bergenis.
Gurutbellodat ovdanbuktá maiddái iežas dego smávisfitnodagaid bellodat, ja erenoamážit sin ovddeš bellodatjođiheaddji Lars Sponheim dagai iešheanalaš ealáhusdolliid ja smávit fitnodagaid guovddáš oassin bellodaga politihkkii.
Bellodaga okta váldoášši lea maid oahppo- ja skuvlapolitihkka. Gurutbellodat lei guovddážis ovddidit oktasašskuvlla ovdáneami. Otná bellodatjođiheaddji, Trine Skei Grande, lei ovdalaš skuvlabyråd Oslos (2000-2001). Su maŋŋel álggii seamma bellodatolmmoš Kjell Veivåg. Odne ovdanbuktá Gurutbellodat iežaset dego vuosttaldeaddjin viiddiduvvon skuvlabeivviide, šattuid ja ruotnasiid addit skuvllain ja leaksovehkiide mat eai leat fágalažžat oahppan. Bellodat áiggošii ruđa bidjat dáidda maŋŋel- ja viidáset ohppui oahpaheddjiide. Bellodat maid háliida ložžet priváhtaskuvlalága.
Gurutbellodagas leat máŋga čuoččuhusa mat leat earaláganat go eará Norgga politihka oaivilat, mat gusket personsuodjalussii, mirkofuolaheapmái ja teknologiijai dego profiilaguovlun. Gurutbellodat lea áibbas vuostá EU:a Diehtovurkendirektiivii. Bellodat lei earret eará vuosttaš gii doarjjui friddja fiilajuogadeami, ja bellodat oaivvilda maiddái ahte garra mirkogeavaheaddjit berrejit oažžut heroiinna reseaptain.


Oscar Torp.
Oscar Fredrik Torp (riegádan 8. beaivvi geassemánus 1893:s Skjebergas, jámii 1. beaivvi miessemánus 1958:s) lei bargiidbellodatpolitihkkár geas ledje máŋga bellodatboastta 1918 rájes gitta dassá go jámii. Son lei maid fylkkamánni Vestfoldas 1948 rájes dassá go jámii.
Son lei stáhtaministtar 1951-1955 ja stuoradiggepresideanta 1955 rájes dassážii go jámii 1958:is. Son lei ruhtadanministtar, suodjalusministtar ja sosiálaministtar Nygaardsvolda ráđđehusas, ja dasa lassin suodjalusministtar Einar Gerhardsena vuosttaš ráđđehusas.
Áigemolsumis ráfigiđa jagi 1945:s lei son jođiheaddji Ráđđehusdelegašuvnnas ja doaimmaheaddji hoavda Olgoriikadepartemeanttas, Suodjalusdepartemeanttas ja Stáda diehtojuohkinbálvalusas miessemánu 14. beaivvis 31. beaivái 1945:s.
Torp lei maiddái parlamenttalaš jođiheaddji Bargiidbellodaga stuoradiggejoavkkus 1948-1951. Son lei maid dat gii formálalažžat lea guhkimusat lea bargan bellodatjođiheaddjin Bargiidbellodagas. Son válljejuvvui 1923:s, muhto massii saji go bođii ruovttoluotta Londonis 2. máilmmisoađi maŋŋel 1945:s.
Bajásšaddan Østfoldas.
Torp bođii Østfoldas eret, ja lei nubbin boarráseamos bárdni ovcci oappá- ja vieljažagain, gos gávccis bajásšadde. Sin áhčči emigrerii Kanadai go Torp lei logi-jahkásaš, ja jámii go lei ruovttuguvlui boahtime njeallje jagi maŋŋel. Torp barggai mánnán ja vásihii iežas vuosttaš bargosoahpatmeahttunvuođa go lei 13-jahkásaš. Dát dagahii dan nuorra bargái stuora jurddaváikkuhusaid, ja son bođii árrat johtui fágalaš bargguin. 15-jahkásažžan son lei vuolitruhtadoalli fágasearvvis Hafslundas.


John Lyng.
Johan Daniel Fürstenberg Lyng (riegádii borgemánus 22. beaivvi 1905:s Troanddimis, jámii ođđajagimánus 18. beaivve 1978:s Bærumas) lei norgalaš jurista ja politihkkár (Olgešbellodat). Son lei stáhtaministtár gaskkal 28. beaivvi borgemánus gitta 25. beaivái čakčamánus 1963:s ja olgoriikaministtar Per Bortena ráđđehusas 1965-1970.
Lyng riegádii Troandimis ja lei oahppan jurista. Lohkanáiggis lei sus gullevašvuohta dan kommunisma lihkahusaide Mot Dag, muhto searvvai dađistaga bellodahkii ”Frisinnede Venstre”, ovdal go son, jagi 1945:s, maŋŋel dan bellodaga heaittiheami, searvvai Olgešbellodahkii. 1947:s lei son alimusriekteadvokáhtta. Gaskal 1943-1944 okkupašuvnna vuolde lei son dan norgga delegašuvdna rekruhttakantuvrras Stocholmmas, ja miessemánu rájes jagi 1944:s Justiisadepartemeanttas Londonis. 1945:s 1947 rádjai lei son stáhtaadvokáhtta riikaverrošanáššiin, ja son čalmmustahtii iežas áktoriin dan stuora Rinnan-áššis. Son lei duopmár Troandin gávpotrievttis 1945:s, láhkamanni Agderis 1951:s ja fylkkamánni Oslos ja Akershusas áigodagas 1964-1970. Lyng lei miellahttu Troandima gávpotstivrras, ovdagottis ja ruhtadanlávdegottis 1935-1945. Son ovddastii Lulli-Trøndelága Stuoradikkis 1945-1953. Son maid geahččalii vuoitit válddi Olgešbellodaga ovddas Telemárkkus 1953:a válggain, muhto ii olahan dan. Muđui lei son miellahttu Skiena gávpotstivrras 1955-1959, ja Stuoradiggeovddasteaddji Akershusa ovddas 1958-1965.
Olgešbellodagas son šattai jođánit C.J. Hambroa maŋisboahtti ja šattai parlamentalaš jođiheaddjin gaskkal 1958 ja 1965. Son čájehii iežas erenoamáš čeahpes parlamentalažžan. Máŋgga bealis Lyng lei mielde rievdademiiguin mat guske sin politihkalaš jurdagiidda, ja son maid huksii luohttámuša daid borgárlaš bellodagaid gaskkas. Dalle go Gerdhardsena ráđđehus heaittihuvvui King-Bay-áššis 1963:s, lei Lyng hui lunddolaš stáhtaministtar 1963:s.
Son lei miellahtut Nobel-komiteas ođđajagimánu 1. beaivvi 1964:s gitta golggotmánu 12. beaivái 1965:s. Lyng lei áhčči ovddeš advokáhttii, politihkkárii ja girječállái Jon Lyngai, ja vilbealli máilmmidovddus Thor Heyerdahlai.


Skuvla.
Skuvla (greikkagillii "σχολή", "skholē") lea almmolaš dahje priváhtta ásahus dahje oahppobáiki, gos oahpahuvvojit iešguđetlágan fágat dahje oahppoávdnasat, mat addet mánáide ja nuoraide dieđuid ja máhtuid, mat leat vuođđun joatkkaoahpuide ja bargoeallimii.
Oahpahus dáhpáhuvvá ovttasbargun mas okta dahje eanet oahpaheaddjit oahpahit ohppiid dahje studeanttaid joavkkuin, mat gohčoduvvojit luohkkán dahje klássan.
Máŋgga riikkas mánát leat geatnegahtton vázzit skuvlla muhtun jagi bajásšattadettiin. Skuvlageatnegasvuohta álgá dábálaččat guđa- (omd. Norggas) dahje čiežajahkásažžan (omd. Suomas ja Ruoŧas) ja nohká sullii 16 jagi agis. Nie lea maiddái Davviriikkain, gos diekkár bákkolaš skuvla gohčoduvvo vuođđoskuvlan.


Equinor.
Equinor ASA (namain StatoilHydro jagiin 2007–2009, Statoil 2009–2018) lea norgalaš oljo- ja gássafitnodat, man váldokantuvra lea Stavangeris. Statoil lea sihke Norgga ja olles Davviriikkaid stuorimus fitnodat, mii gávppašuvvo Osllo ja New Yorka burssain. Váldoeaiggát lea Norgga stáhta 67 proseanttain.
Statoilas leat 29 500 bargi measta 40 riikkas ja dan márkanárvu lei jagis 2010 sullii 530 milliárdda Norgga ruvnno. Fitnodat buvttada sullii 1,7 miljovnna fáhta beaivválaččat, ja árvaluvvo ahte dat oamasta oktiibuot 6 milliárdda fáhta. Dat lea máilmmi goalmmát stuorimus roavvaoljovuovdi ja okta stuorimus gássabuvttadeddjiin.


Jan Matejko.
Jan Alojzy Matejko (geassemánu 24. 1838 - skábmamánu 1. 1893) lei polskalaš dáiddár.


Suoma Sámedikki válggat 2011.
Suoma Sámedikki válggat 2011 ordnejuvvojedje 5.9.-3.10. Válggain lei 40 evttohasa, mii lea vihtta evttohasa unnit go ovddit válggain. Sámediggái válljejuvvui 21 lahttu jagiide 2012-2015.
Válgaboađus.
Jienastanproseanta válggain lei 49,6. Ovddit válggaid ektui jienastanproseanta njiejai. Oktiibuot 5483 olbmos lei jienastanriekti dáin válggain.


Lillehammer.
Lillehammer lea gielda Opplándda fylkkas. Lillehammera gieldda Lillehammer márkan lea gieldda ja olles fylkka hálddahusguovddáš ja Opplándda stuorámus gávpot. Gieldda olmmošlohku lea 26 906 ja viidodat lea 477 km².


Arendal.
Arendal lea Norgga gávpot ja gielda, mii lea Nuorta-Agdera fylkka hálddahusguovddáš.


Leikanger.
Leikanger lea gielda Sogn ja Fjordane fylkkas. Leikanger gieldda Hermansverk lea gieldda ja olles fylkka hálddahusguovddáš. Gieldda olmmošlohku lea 2 266 ja viidodat lea 180 km².


Stientjie.
Stientjie () lea gielda Trøndelága fylkkas. Gávpot lei maiddái Trøndelága fylkka hálddahusguovddáš.
Dan rádjegielddat leat Aejrie, Overhalla ja Kråangke davvin, Snoasa davvenuortin ja nuortin, Verdal lullin ja Inderøy ja Verran oarjin.


Opplándda válgabohtosat (2011).
Opplándda válgabohtosat (fnr 5) guoská áirasat Norgga gielddastivrra ja fylkkastivrra 2011:s.
Válgabohtosat.
! title="Sosialisttalaš Gurutbellodat/Sosialistisk Venstreparti" | SV
! title="Risttalaš Álbmotbellodat/Kristelig Folkeparti" | KrF
! title="Andre politiske partier" | Eará


Sør-Aurdal.
Sør-Aurdal lea gielda Opplándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 3 145 ja viidodat lea 1 109 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Bagn. Sør-Aurdal rádjegielddat leat.


Nihkolas Valkeapää.
Nihkolas Valkeapää (Johan Nihkolas Valkeapää) lea vuosttaš geardde evttohassan Suoma Sámediggi válggain 2011. Valkeapää lea eret Eanodagas. Son lea dálkkasdiehtaga kandidáhta ja badjeolmmoš.


Antti Sujala.
Antti Tapani Sujala lea fitnodatdoalli Ohcejogas. Son lea evttohassan Suoma Sámediggi válggain 2011.


Pentti Valle.
Pentti Viljo Heikki Valle lea badjeolmmoš Anáris. Valle lea leamašan lahttun Anára gielddastivrras, Muddusjávrri bálgosa boazoisidin ja Bálgosiid ovttastusa várresáhkadoallin. Son lea evttohassan Suoma Sámediggi válggain 2011.


Yrjö Musta.
Yrjö Oskari Musta lea evttohassan Suoma Sámediggi válggain 2011. Musta bargá rektorin Anáris. Son lea Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriálalávdegotti lahttu jagiin 2007-2011..


Ulla-Maarit Magga.
Ulla-Maarit Magga lea luohkáoahppaheaddji Eanodagas. Son lea evttohassan Suoma Sámediggi válggain 2011.


Pirita Näkkäläjärvi.
Pirita Susanna Näkkäläjärvi (riegádan guovvamánu 13. beaivve 1978) lea Suoma Sámedikki lahtu jagiin 2012-2015 ja 2020-2023.
Son válljejuvvui vuosttas háve Suoma Sámediggi válggain 2011 ja lei áidna evttohas sámeguovllu olggobealde, guhte válljejuvvui áirrasin. Nuppe háve son válljejuvvui Suoma Sámediggái Anáris sámediggeválggain 2019.
Golggotmánu 2012 Näkkäläjärvi álggii Yle Sápmi ođđa hoavdán, Juhani Nousuniemi maŋŋel ja seammás son guđii Sámedikki. Pirita Näkkäläjärvi celkkii iežas eret Yle Sámi hoavdan jagis 2017. Dál son bargá fitnodatgávpehoavdan Helen Venturesis.
Näkkäläjärvis leat guokte magisttardutkosa. Son lea gávpediehtagiid magisttar Helssega gávpeállaskuvllas ja MSc Media and Communications (with Distinction) London School of Economicsis (LSE), Stuorra-Británnias. Su magisttar- dahje masterbargu LSE:s gieđahallá áitagiid sámiid sátnefriijavuhtii Suomas.


Jouko Hetta.
Jouko Iisakki Hetta lea badjeolmmoš Soađegili Vuohčus ja son lei evttohassan Suoma Sámediggi válggain 2011.


Raimo Äärelä.
Hans Raimo Henrikki Äärelä lea evttohassan Suoma Sámediggi válggain 2011. Äärelä lea eret Soađegilis ja lea leamašan mielde gielddapolitihkkás.


Pertti Heikkuri.
Pertti Olavi Heikkuri lea vuovdedoallohoavda Avvilis, Anáris. Heikkuri lea leamašan Suoma Sámedikki lahttu jagiin 1996-2004. Son lei evttohassan Suoma Sámediggi válggain 2011 ja válljejuvvui.


Anna Morottaja.
Anna Margareeta Morottaja dahjege Kuobžâ-Piäká Ánná (riegádan juovlamánu 21. beaivve 1969) lea anáraš oahpaheaddji ja musihkar Anára Rivdolis. Son lea mielde Koškepuško-nammasaš musihkkajoavkkus, mii lávlu anárašgillii jorgaluvvon lávlagiid. Morottaja lea Anarâškielâ servi-searvvi várresáhkadoalli jagis 2011. Son bargá Sámi oahpahusguovddážis anárašgiela ja -kultuvrra oahpaheaddjin. Morottaja lea maid oahpahan davvisámegiela.
Morottaja lei evttohassan Suoma Sámediggi válggain 2011 ja Suoma Sámedikki lahttun jagiid 2012-2015.


Magreta Sara.
Saara Magreta Sara dahjege Sara Ovllá Magreta dahje Jusse Ándde Hilkka Magreta (riegádan geassemánu 27. beaivve jagis 1984) lea evttohassan Suoma Sámediggi válggain 2011. Sara bargá luohkáoahpaheaddjin ja badjeolmmošin. Son lea eret Lismmás Anáris.


Anne Näkkäläjärvi.
Anne Kristiina Näkkäläjärvi lea evttohassan Suoma Sámediggi válggain 2011.


Janne Näkkäläjärvi.
Janne Oula Näkkäläjärvi (riegádan guovvamánu 15. beaivve 1983) lea Johtti Sápmelaččat searvvi stivralahttu Eanodagas. Son lea vuosttaš háve evttohassan Suoma Sámediggi válggain 2011.


Keijo Pirttijärvi.
Keijo Mikael Pirttijärvi lea Sámeráđi várrelahttun áigodagas 2009-2012 ja Anára gielddaráđis várrelahttun. Son lea Áŋŋelis, Anára gielddas eret. Pirttijärvi lea leamašan mielde maid Suoma Sámi Nuoraid ja Suoma Boazosámiid servviin. Pirttijärvi lea evttohassan Suoma Sámediggi válggain 2011.


Sarpsborg.
Sarpsborg lea Norgga gávpot ja Østfolda fylkka hálddahusguovddáš.


Stavanger.
Stavanger lea suohkan ja gávpot Norggas, Rogalándda fylkkas. Stavangera olmmošlohku lea sullii 127 000 ássi. Stavangeris leat Statoila ja Oljodirektoráhta váldokantuvrrat ja ollu oljodoaimmat, ja dan dihte Stavanger gohččoduvvo Norgga oljooaivegávpogin.


Erkki Itkonen.
Erkki Esaias Itkonen (cuoŋománu 26. b. 1913 Anár – miessemánu 28. b. 1992 Helsset) lei akademihkar ja okta máilmmi buoremus dovdojuvvon suopmelaš-ugralaš gielaid dutkiin. Son lei okta 1900-logu dovdoseamos lingvistihkkariin Suomas. Itkonena sogas lei earáge lingvistihkkarat degomat Erkki Itkonena gánda Esa Itkonen ja Erkki vieljja gánda Terho Itkonen.
Itkonen álggahii sámegielaid dutkin. Son nákkáhalai doavttirin jagis 1939. Itkonen čoaggii ja doaimmahii njealljeoasát anárašgiela sátnegirjji.


Bargo- ja sosiáladepartemeanta (Norga).
Bargo- ja sosiáladepartemeanta () lea departemeanta Norggas. Departemeanta lea ovddasvástádus bargomárkanpolitihkka, bargobiras- ja sihkkarvuođapolitihkas, ealáhagat ja čálgopolitihkka. Juovlamánu 16. b. 2015 rájes departemeantta lea jođihan olgešbellodaga politihkkár Anniken Hauglie.


Giellagáhtten.
Giellagáhttemiin oaivvilduvvo dat, go mii geahččalit stivret giela geavaheami dihtolágán ávžžuhusaiguin.
- iskat seailluhit giela struktuvrra, amas menddo johtilit rievdat
- stivret makkár ođđa sánit gilli váldojuvvojit atnui
- buoret gulahallan – “čielggasvuođa gáibádus”


Sigbjørn Skåden.
Sigbjørn Skåden (riegádan ođđajagimánu 4. beaivvi 1976:s Romssas) lea sámi girječálli ja guovddáš olmmoš davvinorgga kulturbirrasis. Go son lei njeallje jahkásaš fárrii su bearaš su eatni (Asbjørg Skåden) ruovttubáikái – unna gilážii Lánttedievás Skánihis. Odne son orru Førdes.
Son lei mielde ásaheame nuoraidsearvvi Stuornjárgga Sámenuorak, mii 1999:s álggahii Márkomeanu – sámi kultuvra- ja musihkkafestivála mii dollojuvvo gaskkal Skániid Romssas ja Evenášši Nordlánddas ja mii ovddida sámi kultuvrra.
Skåden lea lohkan girjjálašvuođa ja sus lea váldofága girjjálašvuođadieđus Romssa Universitehtas. Sus lea maid mastergráda Británnia girjjálašvuođas Yorka Universitehtas (University of York). 2003:s lei Sigbjørn Skåden redaktevra sámi nuoraidantologiijas “Riimiin rámiin” man ulbmil lei ovddidit nuorra, duordnasámi jienaid ja sin movttiidahttit čállit.
2004:s son debuterii girječállin epihkalaš muitalangirjjálašvuođadivttain Skuovvadeddjiid gonagas mii almmuhuvvui unna márkosámi lágádusas Skániid girjie Evenášis. Dáhpáhus lea vižžon ovtta sámi gilážis Ofuohta-guovllus soahtegaskaáiggis. Dikta lea baserejuvvon dan agalaš juvddalaš-myhtas. Myhta gávdno máŋgga hámis ja girji sárgu sámi paralleallaid. Jusup, girjji váldoolmmoš, lea nuorra, sámi dievdu gollán sieluin, agálaš mátkkošteamis iežas olbmuid gurpmiin olggiid nalde. 2005:s lei son Jagáš nuorra artistta Riddu Riđus gos son ovdanbuvttii ovtta dramatiserejuvvon bihtá dán divtta vuođul. 2007:s lei son prologagirječálli ”Festspillene i Nord-Norge” ovddas. 2007:s almmuhuvvui dárogillii girji, Skuovvadeddjiid gonagas, maid son ieš ođđasit hutkkai. Seamma jagi nominerejuvvui Skuovvadeaddjiid gonagas Davviguovllu ráđi girječállinbálkkašupmái (Nordisk råds litteraturpris).
Skábmamánu 2009:s almmuhii Skaniid girjie su nuppi lyrihka-barggu Prekariáhta lávlla. Dás mii čuovvut sámi bára Debbie ja Ian’a. Girji lea juhkkon golmma oassái: okta oassi sudnuide goabbáige, ja goalmmát oassi sudnuide fárrolagaid.


Marry Ailonieida Somby.
Marry Ailonieida Somby (riegádan 1953:s Deanus) lea sámi girječálli ja teáhterbargi, gii orru Romssas.
Son debuterii 1976:s sámegielat mánáidgirjjiin Ámmul ja alit oarbmælli. Girji bođii dárogillii jagi maŋŋel, Ammul og den blå kusinen. Sámi myhtat ja álbmotoskku leat guovddáš fáttát su mánáidgirjjiin, maid leat almmuhuvvon sihke davvisámegillii ja dárogillii.


Matti Aikio.
Matti Aikio, dahje Mathis Isaksen, (, riegádan geassemánu 18. beaivvi 1872:s Kárášjogas, Norggas, jámii suoidnemánu 25. beaivvi 1929:s, Kárášjogas, Norggas), lei sápmelaš girječálli, journalista ja dáiddár. Son lei vuosttaš sámi girječálli Norggas.
Matti Aikio riegádii oahpaheaddji bárdnin. Son logai pedagogihka Troandimis, ja barggai oahpaheaddjin gaskkal 1896 ja 1906 Finnmárkkus ja Lulli-Norggas.
Aikio oahpai dárogiela easkka 1890:s 18-jahkásažžan. Románaid ja drámaid son čálii dárogillii. Son čilgii hui vuđolažžat dan garra árgabeaivvi mii gulai sámi minoritehtii, ja dan maid sii barge iežaset identitehta ja iešdovddu ovddidit.
Gáldut.
Aikio, Matti
Aikio, Matti


John Gustavsen.
John Gustav Gustavsen (riegádan 29. beaivvi miessemánus 1943:s Porsáŋggus) lea sámi girječálli ja journalistta gii almmuha sihke sámegillii ja dárogillii. Son bajásšattai Nordkáhpas, ja orru Romssas.


Åse Kathrin Vuolab.
Åse Kathrin Vuolab (riegádan juovlamánu 18. beaivvi 1987:s) lea sámi giehtačálusčálli. Son lea lohkame Norgga filbmaskuvllas (Den norske filmskolen). Vuolabas lea duogáš radioverdden ja TV-prográmmajođiheaddjin NRK nuoraidprográmmas "Ízü" áigodagas 2007-2009, ja son lea ráhkadan guoimmuhanráiddu "Gussalihkku", dárogillii "(K)ulykke". Vuolab ja su prográmmajođiheaddji-mielbargi Ellen Oddveig Hætta neaktiba ieža maid dan ráiddus. Ízü-TV lea guoimmuhanprográmma nuoraide, mii vuosttažettiin lea ráhkaduvvon sámiide sámiin, muhto mii goitge galgá sáhttit guoimmuhit earáid maid.


Niillas Aslaksen Somby.
Niillas Aslaksen Somby (riegádan 4. beaivvi juovlamánus 1948:s) lea sámi kulturbargi ja sámepolitihkalaš aktivistta. Son lea daid maŋemus logenár jagiid bargan čállin/girječállin, govvejeaddjin ja journalistan. Somby orru Sirpmás Deanu gielddas. Niillas A. Somby lei miellahttu Sámi ákšuvdnajoavkkus. Son lea vuosttažettiin beaggán okta dain čiežain sápmelažžan geat nealgudedje iežaset streaikan Stuoradikki olggobealde 1979:s Áltá-riidduid oktavuođas, ja oassálastin bávkalangeahččaleamis Álttás 1982:s.
Oaiveskálžo-ášši.
1980 rájes lea Niillas A. Somby engašeren dan bargui ahte oažžut ruovttoluotta bievvalastojuvvon Mons Somby bázahusaid Anatomalaš Ásahusas Oslo Universitehtas (Anatomisk Institutt ved Universitetet I Oslo). Mons Somby lei okta dain gii Guovdageainnu stuimmiid oktavuođas bievvalastojuvvui 1854:S. Niillas A. Somby lea ieš Mons Somby maŋisboahtti, ja oaččui oktan reastta Somby-sogain Mons Somby bázahusaid ruovttoluotta 1996:s.
Somby ja su bargu Mons Somby bázahusaid ektui lea fáddá rešissevrra Paul Anders Simma filmmas "”Gi oss skjelettene tilbake”" (Atte midjiide dávttiid ruovttoluotta).
Šaldebávkaleapmi Álttás.
”Go ii ábut nealgudanstreaikkain, ákkastallamiin, ii ge miellačájehemiin, de lea dušše okta giella maid eiseválddit ipmirdit. Dat lea sin iežaset giella.”
Somby ja Martinsen ášostuvvuiba dollacahkkeheami ovddas ráŋggáštuslága §148 mielde, mas lea 21 jagi ráŋggáštusrámma. Jahkebeali maŋŋel giddagasas, Somby báhtarii Kanadai gos son ja su bearaš čiehkadedje irokeesaid luhtte. Sii olggosbijahalle loahpas Kanadas. Guokte jagi ja golbma mánu maŋŋel go báhtaredje ledje Somby ja su bearaš ruovttoluotta Norggas. Ášostahttin bávkaleami ovddas lei de rievdaduvvon ja unniduvvon bilideapmin almmolaš opmodagas ja lobihis vuorká bávkkanasain. Son dubmehalai jagi čohkkat, mas čieža mánu ledje evttolažžat. Danne go Somby lei jo vihtta mánu čohkkan, son beasai friddjan de.


Lajla Mattsson Magga.
Lajla Mattsson Magga (r. skábmamánu 4. beaivvi 1942:s) lea lullisámi mánáidgirječálli ja leksikográfa. Son orru Guovdageainnus. Mattsson Magga lea vuosttažettiin dovddus, oktan Knut Bergslandain, danne go lea ráhkadan Lullisámi-dáru sátnegirjji, muhto son lea maiddái almmuhan lullisámi mánáidgirjjiid ja muitalusaid.


Isak Østmo.
Isak Østmo (riegádan 14. beaivvi suoidnemánus 1934:s) lea sámi skuvlaolmmái ja aviisaredaktevra. Son lea bargan oahpaheaddjin Kárášjogas, ja lei redaktevra Ságat aviissas oanehis áigodagas 1966:s ja lea maiddái bargan NRK Sámi Radios. Son lea maid jorgalan moadde mánáidgirjji sámegillii, ja čálii mánáidgirjji "Guov'dagæino Gab'ba / Reinsbukken Kauto frå Kautokeino" (1963) oktan Jan Magnus Bruheiman ja Reidar Johan Berlen. Sii ožžo Girko- ja oahpahusdepartemeantta govvagirjebálkkašumi girjji ovddas.
Østmo, Isak


Joan Miró.
Joan Miró i Ferrà (cuoŋománu 20. 1893 - juovlamánu 25. 1983) lei katalonialaš dáiddár.


Kesha.
Kesha Rose Sebert (njukčamánu 1. 1987 Los Angeles, California, Amerihká ovttastuvvan stáhtat) lea popmusihkkár.


Neptunus.
Neptunus lea planehta. Dat lea beaivvášgotti gávccát ja olggumuš planehta. Dat lea njelját stuorimus čađamihtu hárrái. Neptunus lea veahá stuoribuš go su measta jumešlágan ránnjáplanehta Uranus. Neptunus johtá beaivváža birra juohke 164,8 jagi.
Namma lea nammaduvvon romálaš mearraipmila mielde ja dan astronomalaš mearka lea ♆, mii govvida Neptunusa golbmasuori.
Neptunus lea dat áidná planehta beaivvášgottis mii fuomášuvvui matematihkalaš rehkenastimiin, dan sadjái go áicamiin. Fránskkálaš astronoma Alexis Bouvard oinnii ahte Uranus jođii ártegit. Dalle dat jurdddašii ahte ferte leat soames gávnnakeahtes planehta leamen mii váikkuha Uranusa johtimii. Gávnnakeahtes planehta báiki einnostuvvui matematihkalaččat ja áicajuvvui dasto teleskohpain. Maŋŋelaš dan stuorámus mánnu, Triton, fuomášuvvui.


Trygve Bratteli.
Trygve Martin Bratteli (riegádan 11. beaivvi ođđajagimánus 1910:s Nøtterøyas Jarlsberga ja Larvika amtas – dálá Vestfolda, jápmán 20. beaivvi skábmamánus 1984:s Oslos) lei norgalaš politihkar (Bb) ja stáhtaministtar guktii áigodagas 1971–1976.
Eallin.
Son lei Terje Hansen Bratteli (1879–1967, earret eará suohkanbargi) ja Martha Barmen (1881–1962) bárdni. Vuođđoskuvlla maŋŋel lei son belohahkii bargguhaga ja belohahkii viisárbárdni 1926 rádjái, ja son oassálasttii fállábivdui jagiid 1926–1927. Dán áigodagas son barggai máŋga mánu ovtta guanofabrihkas Lulli-Georgia sullos Lulli Atlántas.
Son barggai snihkkenbargguiguin Vestfoldas ja Bargiid nuoraidfylkingas jagiid 1928–1933.
1924:s lei Bratteli ”Folkets Frihet” redaktevra Girkonjárggas, ja dan maŋŋel Bargiidnuoraid redaktevra, ja AUF čálli 1940:s. Son doaimmahii maiddái 1940:s čállin Bargiidbellodagas. Jagiid 1940–1942 barggai Trygve Bratteli snihkkárin Kristiansundas.
Bratteli lei ángiris vuosteháhkobargi nuppi máilmmisoađi vuolde ja válddahalai duiskkalaččaide 1942:s Kristiansundas. Son dollui Nacht und Nebel-fáŋgan konsentrašuvdnaleairrain 1943:s gitta 1945 rádjái, Sachenhausenis Oranienburggas Berlina lahka ja Natzweileris Elsassas. Son evakuerii Vilges bussiiguin njukčamánus 1945:s ja dettii dalle 47 gilo.
16. beaivvi cuoŋománus 1946:s náitalii son journalisttain Randi Helene Larsseniin (1924–2002), redaktevrra Olav Larssena (1894–1981) ja Aslaud Rustada (1892–1987) nieiddain.


Lars Korvald.
Lars Korvald (riegádan 29. beaivvi cuoŋománus 1916:s Mjøndalenis, jápmán 4. beaivvi suoidnemánus 2004:s Mjøndalenis) eret Vuolit Eikeris Buskerudas lei norgga politihkar Risttalaš Álbmotbellodagas. Son lei stuoradiggeovddasteaddji, stáhtaministtar, bellodatovdaolmmoš ja parlamenttalaš jođiheaddji. Son loahpahii iežas fidnokarrieara fylkkamánnin Østfoldas.
Biografiija.
Korvald lei oahppan siviilaagronoma, ja oaččui oahpaheaddjibarggu 1943:s dan risttalaš Tomb eanandoalloskuvllas (Tomb jordbruksskole) mii lei Rådes Østfoldas. Áigodagas 1948:s 1952 rádjái son barggai hoavdakonsuleantan ”Norske Jordbruksklubber:is” (dála 4H Norge). 1952 rájes son lei rektor Tomb eanandoalloskuvllas. Son ii lean ovdal leamašan politihkalaččat aktiivvalaš go 1961:s nominerejuvvui vuosttaš sadjái Østfolda Risttalaš Álbmotbellodaga listui. Dušše njeallje jagi maŋŋel šattai son RáB parlameanttalaš jođiheaddjin, ja logi jagi maŋŋel ges stádaministtarin.
Son lei Risttalaš Álbmotbellodaga vuosttaš stádaministtar dalle go jođihii guovddášráđđehusa (RáB, Gb ja G) golggotmánu 18. beaivvi 1972:s gitta golggotmánu 16. beaivvi 1973:a rádjái. Son lei maid ovdaolmmoš Risttalaš Álbmotbellodagas 1967-75 ja 1977-79, stuoradiggeáirras Østfolda ovddas 1961-81 ja lágadiggepresideantta 1969-72. Korvald lei Risttalaš Álbmotbellodaga parlameanttalaš jođiheaddji jagiin 1965-72 ja 1973-81.
Korvalda ráđđehusa ovddemuš barggut šadde šiehtadallamat gávpešiehtadeami birra EF:ai go ohcamuš norgga miellahttuvuođa birra ii lihkostuvvan 1972:s. Crotale-ášši oktavuođas Korvalda ráđđehus bisui vaikko Bargiidbellodat ovddidii eahpeluohttámuš-evttohusa geassemánu 1973:s, ja vaikko VG moadde beaivvi dan evttohusa ovdal čálii ovdasiidui ahte ”Korvald-ráđđehusa beaivvit leat lohkkon”.
Dat lei Korvald gii 1972:s loktii Kjell Magne Bondevika, gii lei dalle 25 jahkasaš, riikapolitihkalaš arenai go vieččai su sisa stádačállin stádaministara kantuvrii.
Maŋŋel go Korvalda politihkalaš karrieara nogai, válljejuvvui son Fylkkamánnin Østfoldas (1981:s 1986:a rádjái).
Korvald jámii moadde vahkku maŋŋel iežas eamida, Ruth Aarny Korvald (riegádan Ruth Aarny Borgersen, suoidnemánu 2. beaivvi 1915). Soai náitaleigga 1943:s. Son hávdáduvvui Bragenes girkus Drammenis suoidnemánu 12. beaivvi, gistu dolvo dasto Nedre Eiker girkogárdái. Ráđđehus mearridii ahte su hávdádeami galggai stáda gokčat ruđalaččat.


Kathmandu.
Kathmandu dahje Katmandu (dahje काठमान्डु) lea Nepala oaivegávpot ja Nepala stuorimus gávpot. Kathmandu lea Katmanduleagis. Kathmandu olmmošlohku lea sullii 1 000 000 ássi ja viidodat lea 50,67 km².


Hámar.
Hámar lea Norgga gávpot ja gielda ja Hedmárkku fylkka hálddahusguovddáš.


Ellen Johnson-Sirleaf.
Ellen Johnson-Sirleaf (r. golggotmánu 24. beaivve 1938 Monrovia, Liberia) lea liberialaš politihkkár ja Liberia dásseválddi 24. presideanta (ođđajagimánu 16. b. 2006 – ođđajagimánu 22. b. 2018). Son lea Afrihká ja Liberia vuosttaš nissonpresideanta. Jagis 2011 son vuittii Nobela ráfibálkkašumi ovttas liberialaš Leymah Gboweein ja jemenlaš Tawakkul Karmanin.


Antti Aikio.
Antti Uula Sameli Aikio lea Suoma sámedikki várrelahtu.


Jyrki Katainen.
Jyrki Tapani Katainen (riegádan golggotmánu 14. b. 1971, Siilinjärvis) lea Kansallinen Kokoomusa politihkkár ja Suoma stáhtaministtar.


Longyearbyen.
Longyearbyen Svalbárdda hálddahusguovddáš. Longyearbyen lea Norgga davimus gielda ja dan olmmošlohku lea 2 075 ássi (2012).


Vilnius.
Vilnius lea Lietuva oaivegávpot. Dan olmmošlohku lea su. 574 221 ássi (2017).


Bryssel.
Belgia" width="250" height="250" zoom=13 latitude=50.85 longitude=4.35 lang="local"/>
Bryssel lea Belgia oaivegávpot. Bryssel olmmošlohku lea 1 086 000 ássi ja viidodat lea 162 km².


Skien.
Skien lea Norgga gávpotgielda ja Telemárkku fylkka hálddahusguovddáš. Skiena rádjefylkkat leat Sauherad ja Kongsberg davvin, Siljan nuortin, Porsgrunn ja Bamble lullin ja Drangedal ja Nome oarjin, ja lea oassi guovllus mii gohčoduvvo Grenland.
Gávpot lea okta Norgga boarrásepmosiin, dat vuođđuduvvui sullii jagis 1000. Dat lea áidnu gaskaáiggi gávpot Norggas, man ii gonagas vuođđudan.
Gielda ja gávpot leat Norgga 11. stuorámusat, 52 077 ássiin (ođđajagimánu. 1. b. 2011). Skiena gávpot lea oassi oktii čoahkkánan gávpotguovllus, masa gullet Skien, Porsgrunn ja Bamble. Dat čoahkkebáiki lea čihččet stuorámus riikkas 88 335 ássiin 1.1.2011:s (main 45 978 Skienis, 32 484 Porsgrunnas ja 9 873 Bambles).


Niamey.
Niamey lea Niger oaivegávpot ja Niger stuorimus gávpot. Niamey olmmošlohku lea 1 033 295 (2008) ja viidodat lea 239 km².


Haváija.
Haváija lea oassestáhta Amerihká ovttastuvvan stáhtain Jaskesábis Haváijasulluin.
Vuođđodieđut:.
Virggálaš giella: eŋgelasgiella ja haváijagiella
Ruhta: USA dollár


Jigme Khesar Namgyel Wangchuck.
Jigme Khesar Namgyal Wangchuck (guovvamánu 21. 1980) lea Bhutána viđát gonagas, "Wangchucka gonagasviesu" hoavda ja máilmmi nuoramus stáhtaoaivámuš.


Trygve Lund Guttormsen.
Trygve Lund Guttormsen (riegádii suoidnemánu 20. b. 1933 Gávvuonas Álaheajus, jámii skábmamánu 6. b. 2012 Mázes Guovdageainnus) lei guovddáš sámi govvadáiddár ja guovllupolitihkar, gii orui ja barggai Mázes Guovdageainnu suohkanis, Finnmárkkus. Trygve Lund Guttormsen lei okta dain gii álggahii nu gohčoduvvon Máze-joavkku, mii ovddastii ođđa jurddašeami ja internašunaliserema sámi dáidagis. Guttormsen lei iešoahppan govvadáiddár ja guovddáš olmmoš organiserejuvvon sámi dáiddaeallimis, ja son lei Sámi dáiddárguovddáža gudnemiellahttu. Guttormsen lei maid guovddáš olmmoš sámi vuostehágus Áltá-riidduid áigge.
Biografiija.
Trygve Lund Guttormsen bajásšattai Gávvuonas Álttás. Son ja su bearaš evakuerejuvvojedje soađi áigge álggos Moai, ja loahpas Nesoddenii, gos sii orro gitta 1948 rádjai. Guttormsen váccii álggos álbmotallaskuvllas, ja de reálaskuvllas ja gymnásas Álttás, ja das maŋŋel vel Risttalaš Gymnásas Oslos. Jagiid 1957–1958 son álggii bargat sadjásašoahpaheaddjin Álttás, gos son maid maŋŋel čađahii oahpaheaddjiskuvlla ja válddii eksámena 1961:s.
Trygve Lund Guttormsen lei rektor Máze skuvllas 12 jagi, ja lei maid Guovdageainnu suohkanstivrras oktiibuot 20 jagi. Trygve Lund Guttormsen lei guovddáš miellahttu Máze-joavkkus, geat dolle báikki Máze boares skuvlainternáhtas. Dát vistti lea dál guosseateliera Sámi dáiddárguovddáža vuolde.


Nirpi.
Nirpi ("Mustela nivalis") lea Eurohpá unnimus neahtaealli. Dan guhkkodat lea Sámis 167-227 mm ja deaddu lea 40-130 grámma.
Earát buoiddat.
Nirppi lagas fuolki lea buoidda, mii lea dušše vehá stuorát go nirpi.
Davvi smávvaealli gohčoduvvo "Mustela nivalis nivalis".


Luleju.
Luleju (Julevsámegillii "Julevu") lea Luleju gieldda ja olles Norrbottena leana hálddahusguovddáš ja stuorámus gávpot. Luleju gávpoga olmmošlohku lea badjelaš 46,6 duhát olbmo.


Drammen.
Drammen lea gielda Buskeruda fylkkas. Drammena gieldda Drammen márkan lea gieldda ja olles fylkka hálddahusguovddáš ja Buskeruda stuorámus gávpot. Gieldda olmmošlohku lea 65 639 ja viidodat lea 137 km².


Bærum.
Bærum lea gielda Akershusa fylkkas, Akershusa oarjeoasis. Bærum lea maid Norgga viđát stuorámus gielda. Bæruma mearrarádjesuohkanat leat Oslo, Asker ja Nesodden, ja eananrádjesuohkanat Ringerike, Hole ja Lier.


Moštšena.
Moštšena (ukrainagillii Мощена, polskkagillii "Moszczana") lea gilli Volynia guovllus Ukrainas.


Viesttarmeara válgabiire.
Viesttarmeara válgabiire vai válgabiire 5 (;) lea válgabiire Norgga samediggeválggas. Válgabiirre suohkanat leat: Divrrát, Siellat, Loabát, Rivttát, Skánit, Ivvárstáđit, Hárštá, Bjarkøy, Giehtavuotna, Ánddasuolu, Ikšnášši, Bievát, Suorta, Hadsel, Vuogát, Vestvågøy, Flakstad, Moskenes, Værøy, Røst, Lodegat, Dielddanuorri, Evenášši, Áhkánjárga, Bálat, Divttasvuotna, Hábmir, Stáigu, Oarjel-Foalda, Budejju, Fuoisku, Sálát, Oarjel-Báidár, Báidár ja Meløy.


Sámediggi.
Sámediggi lea sámiid álbmotválljen parlameanta.


Risttalašvuohta.
Risttalašvuohta dahje kristtalašvuohta lea máilmmi stuorimus osku. Risttalašvuođa bassi girji lea Biibbal.


Lulli-Sápmi válgabiire.
Lulli-Sápmi válgabiire vai válgabiire 6 (;) lea válgabiire Norgga samediggeválggas. Válgabiirre gielddat leat: Nordlándda fylkka gielddat Ruovada ja Rátnu rájes luksa, Davvi-Trøndelag ja Lulli-Trøndelag fylkkat ja Surnadal, Rindal ja Sunndal gielddat Møre- ja Romsdal fylkkas ja Engerdal, Rendalen, Os, Tolga, Tynset ja Folldal gielddat Hedmark fylkkas.


Oarjje-Fuolldá.
Oarjje-Fuolldá (;) lea suohkan Nordlándda fylkkasuohkanis.


Oarjje-Báidár.
Oarjje-Báidár (;) lea suohkan Nordlándda fylkkasuohkanis.


Ruovada.
Ruovada () lea gielda Nordlándda fylkkasuohkanis.


Vaapste.
Vaapste () lea gielda Nordlándda fylkkasuohkanis.


Válafierda.
Válafierda dahje Ulbi () lea suohkan Nordlándda fylkkasuohkanis.


Norgga gielddat.
Vikena fylkkagielda.
Norga


Hhohho.
Hhohho lea davimus Svazieatnama njealji hálddašanguovllus. Guovllu viidodat lea 3 569 km² ja ássiidlohku sullii 270 000 (2007), ja dasa gullet 14 smávit, "inkhundla"-nammasaš hálddašanguovllu. Hhohho oaivegávpot lea maid olles riikka oaivegávpot Mbabane. Hhohho ja Lulli-Afrihká rádji alde lea Svazieatnama alimus várri Emlembe (1 862 m).


Raavrevijhke.
Raavrevijhke () lea gielda Trøndelága fylkkas.


Malgrat de Mar.
Malgrat de Mar lea gávpot Spánias. Malgrat de Mar olmmošlohku lea 18 596 ja viidodat 8,82 km².


Aleksandra Andreevna Antonova.
Sandra Antonova (dahjege Антонова Са̄нндрэ Вуэннҍтре нӣййт,) lei gielddasápmelaš oahpaheaddji ja girječálli. Antonova riegádii Tyrber-siiddas miessemánu 5. beaivve 1932, ja jámii golggotmánu 8. b. 2014. Su goappašat váhnemat ledje sápmelaččat, geat čađa áigge barge boazoolmmožin Tyrber-duoddariin. Bearrašis ledje ollu mánát. Sandras lei okta bárdni ja guokte áhkuba.
Sandra lei jagiin 1978–1993 čállán gielddasámi čállinvuogi ja vuosttas Sámi áppesa vuosttasskuvlaluohká várás. Áppes almmustuvai 1982. Sandra jorgalii gielddasámegillii girjjáža "Jesus lea mánáid ustibaš", mii almmustuvai 1996. Maid 1996 Davvi Girji Kárášjogas almmustahtii Askold Bažanova máinnasgirjji "Gabba". Sandra Antonova jorgalii girjji ruoššagielas gielddasámegillii.
Antonova oaččui Davviriikkalaš Gollegiela-bálkkašumi jagis 2012.


Norgga Sámedikki válgaortnet.
Norgga Sámedikki válgaortnet lea juhkkojuvvon válgabiirriide, mat leat dál čieža (7). Norgga Sámediggi lea bajimus válgaeiseváldi Norgga Sámediggeválggain. Sámediggi lea ođasmahttán iežas válgaortnega. Ođđa válgaortnet gusto 2009 sámediggeválgga rájes. Sámedikki válgaortnega rievdadusaid duogáš lea ahte válgaortnet ii doaibman ollásit. Láve váldit menddo guhkes áiggi dan rájes go jienasteapmi lea čađahuvvon dassážiigo loahpalaš válgaboađus gárvána, ja leat leamaš eahpegorálaš stuorra erohusat jienastagaid gaskka ja gii duođai beassá Sámediggái.


Mbabane.
Mbabane lea Swazieatnama hálddahuslaš oaivegávpot ja stuorámus gávpot. Gávpoga olmmošlohku lea 60 900 (2007).


New Delhi.
New Delhi (hindigillii नई दिल्ली, punjabgillii ਨਵੀਂ ਦਿੱਲੀ, urdugillii ‏نئی دلی‎) lea India oaivegávpot.


Delhi.
Delhi (hindigillii दिल्ली, punjabgillii ਦਿੱਲੀ, urdugillii ‏ دلی) lea India nubbin stuorámus gávpot.


Ságat.
Ságat lea dárogiel sámi báikkálaš aviisa mii ásahuvvui Čáhcesullui jagi 1956. Jagi 1981 váldodoaimmahat fárrii Levdnjii gos dát ain lea.
Aviissa giella.
Vaikko dan namma lea sámegillii, teaksta lea eanaš dárogillii.


Čáhppesrásttis.
Čáhppesrásttis ("Turdus merula") lea rásttislottiide gullevaš loddi.
Dan guhkkodat lea 24,5–27 cm ja deaddu lea 75,5–110 grámma.


Mount Everest.
Mount Everest ("Sagarmāthā") lea Ásia ja máilmmi alimus várri. Mount Everest lea Nepala ja Kiinná ráji nalde, Himalajas. Dan allodat lea 8 844 – 8 850 m. Mount Everest lea nammaduvvon eananmihtideaddji George Everesta mielde jagi 1856 rájes. Várri lea Sagarmatha-álbmotmeahcis mii gullá UNESCO máilmmeárbbiide.
Edmund Hillary ja Tenzing Norgay leigga vuosttažin goargŋut Mount Everestii miessemánu 29. beaivvi 1953.
Mytologalaš mearkkašupmi.
Nugo rievtti mielde buot stuorra čohkat Nepala Khumbu-guovllus, lea Mount Everest šerpaide bassi várri. Dán olbmo álgovuolggalaš oskkoldat lea seaguhuvvon buddhismain. Šerpaid áddejumi mielde ásset gopmit ja demonat ádjagiin, muorain ja várrečohkaid alde. Buddhistaid oainnu mielde báikkis orru Jomo Miyo Lang Sangma gii addá olbmuide biebmoávdnasiid.
Stuorra bassi Padmasambhava, gii buvttii buddhisma Tibetii, lágidii gul viehkangilvvu Mount Everesta čohkkii. Dan maŋŋá go Padmasambahava lei áiggebotta mediteren ja demonaiguin doarrun, ovtta Lama Bön-oskkoldagas hástalii su givrodagaska geahččalit. Lama ihkku viehkalii su magihkalaš goavdása veagas, ja Padmansambhava fas iđitguksos. Son goittotge vuittii gilvvu, go čohkkádettiinis dolvojuvvui báikkistis čohkkii čuovgasuotnjariid fárus.
Dan dihte lágiduvvo oaffarseremoniija, go šerpa galgá várrái goargŋut. Dat gohčoduvvo Puja-seremoniijan. Šerpat jáhkket ahte Pujat leat dárbbašlaččat eastadan dihte roasuid. Maiddái olgoriikka mátkkaččat lávejit servat seremoniijai.


Sven-Roald Nystø.
Sven-Roald Nystø (riegádan čakčamánu 30. b. 1956) lea norgga lullisámepolitihkkár Divttasvuonas eret. Sus lea "Cand.polit." Romssa universitehtas. Son lei jagi 1997:s gitta 2005:i Norgga Sámedikkii nubbi presideantta. Son lei maid Norgga Sámiid Riikasearvvii jođiheaddji 1995:s gitta 1997.


Silje Karine Muotka.
Silje Karine Muotka (riegádan cuoŋománu 12. b. 1975) lea norgga sámepolitihkkár, Unjárggas eret. Son lei Norgga Sámiid Riikasearvvii jođiheaddji 2006:s gitta 2008. Dál son lea Sámediggeáirras áigodagas 2009-2013, doppe lea son jođiheaddji bajásšaddan- ja oahppolávdegottis.


Klemet Erland Hætta.
Klemet Erland Hætta (riegádan guovvamánu 2. b. 1973) lea Norggabeal sámepolitihkkár, Mázes eret. Son lea leamaš Guovdageainnu sátnejođiheaddji jagi 2003 rájes. Son lei Norgga Sámiid Riikasearvvi jođiheaddji 2001:s gitta 2003:i.


Vuoskku.
Vuoskku ("Perca fluviatilis") lea vuoskkuide gullevaš doahkkiguolli. Dat lea maid Suoma našunálaguolli.


Skierri (Skánit).
Skierri () lea čoahkkebáiki ja hálddahusguovddáš Skániid suohkanis.


Ruoŧademokráhtat.
Ruoŧademokráhtat dahje RD (dahje "SD") lea nationalisttalaš ja sosiálakonservatiiva politihkalaš bellodat Ruoŧas. Bellodat vuođđuduvvui. Bellodathoavda lea 2005 rájes Jimmie Åkesson. RD lea 2010 riikkabeaiveválggaid rájes mielde Ruoŧa riikkabeivviin.
Ruoŧademokráhtat vuođđuduvvui 1988 guovvamánu 6. beaivvi Stockholmmas. Bellodaga ruohttasat bohtet rasisttalaš ja olgešekstremisttalaš servviin ja bellodagain dego "Framstegspartiet" (), "Sverigepartiet" () ja "Bevara Sverige Svenskt" ()".
2006 RD rievdadedje iežaset bellodatsymbola. Ovdal RD:s lei giehta mii doalai spáidara Ruoŧa leavgga ivnniin. Ođđa symbola šattai alitnásti. Åkesson čilgii ahte symbola molssun galggai čájehit ahte bellodat lei dahkan nu čiekŋaliimanni rievdadusat logijagiid áigge ahte ferte vuohttut maiddái olgguldasat.
Maŋŋá go ovddastišgođii riikkabeivviin RD moitojuvvui das go sii eai leat guođđán iežaset rasisttalaš ruohttasiid velá. 2012 bellodat álggahii doaimmaid vuosttildit daid váttisvuođaid. Ođđa kommunikašuvdnaplána ásahuvvui ja nollatoleránsa ekstremismma ja rasismma vuostá.
2014 riikkabeaiveválggain RD oaččui measta 13 proseanta jienain ja šattai Ruoŧa goalmmát stuorimus bellodat. Eará bellodagat eai háliidan ráhkadit ráđđehusa RD:ain, mii bohciidii ságastallama ođđaválgga birra. Ođđaválga hehttejuvvui go sosiálademokráhtalaš ráđđehus ja boargárlaš lihttu () soabadalle gaskaneaset nu ahte RD:a váikkuhanfápmu unnui. Dat soahpamuš gohččoduvvui "Decemberöverenskommelsen" ().


Vũng Tàu.
Vung Tau lea gávpot Lulli-Vietnamis.


Njávdán.
Njávdán (suomagillii "Näätämö", nuortalašgillii "Njauddâm", anárašgillii "Njiävđám", dárogillii "Neiden") lea gilli ja rájirasttildanbáiki Suoma ja Norgga ráji nalde Anára gielddas Suoma bealde ja Mátta-Várjjaga gielddas Norgga bealde.
Njávdámis lea Norgga unnimus girku ja davvi-Norgga áidna ortodoksalaš girku: nuortalaččaid St. Georga kapealla.


Ránesrásttis.
Ránesrásttis ("Turdus pilaris") lea rásttiide ("Turidiae") gullevaš loddi.


Ruksessoadjá.
Ruksessoadjá ("Turdus iliacus") lea rásttiide ("Turidiae") gullevaš loddi.


Giehka.
Giehka ("Cuculus canorus") lea giegaide ("Cuculidae") gullevaš loddi.


Vuoktaláfol.
thumb
Vuoktaláfol ("Vanellus vanellus") lea "Charadriidae"-čerdii gullevaš loddi.


Fiskesgaccet.
Fiskesgaccet ("Parus major") lea gassepaide ("Paridae") gullevaš loddi.


Hanoi.
Hanoi (vietnamgillii "Hà Nội", kiinnágillii "河内") lea Vietnama oaivegávpot ja olmmošlogu mielde Vietnama nubbin stuorámus gávpot Hồ Chí Minh gávpoga maŋŋel.
Hanoi virggálaš vuođđudanjahki lea 1010, muhto seamma báikkis lea leamašan gávpot juo ovdal 700-logu.


Čiekčá.
Čiekčá ("Pandion haliaetus") lea hávuhiide ("Accipitridae") gullevaš loddi.


Dihtti.
Dihtti ("Accipiter nisus") lea hávuhiide ("Accipitridae") gullevaš loddi.


Dierbmámuorji.
Dierbmámuorji (Paris quadrifolia) lea mirkkolaš šaddu.


Tórshavn.
Tórshavn (dánskkagillii "Thorshavn") lea Fearsulluid oaivegávpot. Gávpot lea Streymoyas. Gávpoga olmmošlohku lea sullii 19 000 ássi.


Ruoná lihttu.
Ruoná lihttu (,) lea Suoma politihkalaš bellodat, mii lea vuođđuduvvon jagis 1987.


Nesna.
Nesna lea gielda Nordlándda fylkkasuohkanis.


Værøy.
Værøy lea gielda Nordlándda fylkkas.


Moskenes.
Moskenes lea gielda Nordlándda fylkkasuohkanis.


Vevelstad.
Vevelstad lea gielda Nordlándda fylkkas.


Brønnøy.
Brønnøy lea gielda Nordlándda fylkkasuohkanis.


Meløy.
Meløy lea gielda Nordlándda fylkkasuohkanis.


Lurøy.
Lurøy lea gielda Nordlándda fylkkasuohkanis.


Vestvågøy.
Vestvågøy lea gielda Nordlándda fylkkas.


Bindal.
Bindal lea gielda Nordlándda fylkkasuohkanis.


Vega.
Vega lea gielda Nordlándda fylkkas.


Leirfjord.
Leirfjord lea gielda Nordlándda fylkkasuohkanis.


Træna.
Træna lea gielda Nordlándda fylkkas.


Hemnes.
Hemnes lea gielda Nordlándda fylkkasuohkanis.


Røst.
Røst lea gielda Nordlándda fylkkas.


Flakstad.
Flakstad lea gielda Nordlándda fylkkasuohkanis.


Sømna.
Sømna lea gielda Nordlándda fylkkas.


Dønna.
Dønna lea gielda Nordlándda fylkkasuohkanis.


Alstahaug.
Alstahaug lea gielda Nordlándda fylkkasuohkanis.


Giske.
Giske lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 7 541 ja viidodat lea 40 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Valderøya.


Haram.
Haram lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 9 020 ja viidodat lea 261 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Brattvåg.


Hareid.
Hareid lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 5 057 ja viidodat lea 83 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Hareid.


Norddal.
Norddal lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 1 739 ja viidodat lea 944 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Sylte.


Sande (Møre ja Romsdála).
Sande lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 2 623 ja viidodat lea 93 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Larsnes. Sande rádjegielddat leat.


Skodje.
Skodje lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 4 280 ja viidodat lea 120 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Skodje. Skodje rádjegielddat leat.


Stordal.
Stordal lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 1 053 ja viidodat lea 247 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Stordal. Stordal rádjegielddat leat.


Stranda.
Stranda lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 4 622 ja viidodat lea 866 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Stranda. Stranda rádjegielddat leat.


Sula.
Sula lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 8 434 ja viidodat lea 59 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Langevåg. Sula rádjegielddat leat.


Sykkylven.
Sykkylven lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 7 693 ja viidodat lea 338 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Aure. Sykkylven rádjegielddat leat.


Ulstein.
Ulstein lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 7 974 ja viidodat lea 97 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Ulsteinvik. Ulstein rádjegielddat leat.


Vanylven.
Vanylven lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 3 318 ja viidodat lea 385 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Fiskåbygd. Vanylven rádjegielddat leat.


Volda.
Volda lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 8 827 ja viidodat lea 547 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Volda. Volda rádjegielddat leat.


Ørskog.
Ørskog lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 2 287 ja viidodat lea 132 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Sjøholt. Ørskog rádjegielddat leat.


Ørsta.
Ørsta lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 10 476 ja viidodat lea 805 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Ørsta. Ørsta rádjegielddat leat.


Flatanger.
Flatanger lea gielda Trøndelága fylkkas.


Fosnes.
Fosnes lea gielda Trøndelága fylkkas.


Frosta.
Frosta lea gielda Trøndelága fylkkas.


Kråangke.
Kråangke () lea gielda Trøndelága fylkkas.


Høylandet.
Høylandet lea gielda Trøndelága fylkkas.


Inderøy.
Inderøy lea gielda Trøndelága fylkkas.


Leka.
Leka lea gielda Trøndelága fylkkas.


Leksvik.
Leksvik lea ovddeš gielda Davvi-Trøndelága fylkkas (dálá Trøndelága fylka). Dan viidodat lei 430 km² ja maŋimus olmmošlohku sierra gielddan 3 480 (1.1.2017). Ođđajagemánu 1. beaivvi 2018:s časke Leksvik ja Rissa gielddat oktii. Ođđa gieldda namma lea Siskkit Fosen. Dan hálddahusguovddáš lea Leksvik márkan, mii maiddái lei Leksvika gieldda hálddahusguovddáš.


Lievenge.
Lievenge () lea gielda Trøndelága fylkkas.


Lierne.
Lierne lea gielda Trøndelága fylkkas.


Muorahká.
Muorahká (,) lea gielda Trøndelága fylkkas.


Mosvik.
Mosvik lea ovddeš gielda Davvi-Trøndelága fylkkagielddas.


Aejrie.
Aejrie () lea gielda Trøndelága fylkkasuohkanis.


Njaarke.
Njaarke () lea gielda Trøndelága fylkkas.


Nååmesje.
Nååmesje () lea gielda Trøndelága fylkkas.


Nærøy.
Nærøy lea gielda Trøndelága fylkkas.


Overhalla.
Overhalla lea gielda Trøndelága fylkkas.


Verdal.
Verdal lea gielda Trøndelága fylkkas.


Verran.
Verran lea gielda Trøndelága fylkkas.


Vikna.
Vikna lea gielda Trøndelága fylkkasis.


Agdenes.
Agdenes lei gielda Trøndelága fylkkas. 2020 rájes lea gielda oassi ođđa Orkland gielddas. Gieldda hálddahusguovddáš lei Lensvik.


Bjugn.
Bjugn lea gielda Trøndelága fylkkas. Dan olmmošlohku lea 4 665 ja viidodat lea 384 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Botngård.


Frøya.
Frøya lea gielda Trøndelága fylkkas. Dan olmmošlohku lea 4 506 ja viidodat lea 241 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Sistranda.


Hemne.
Hemne lea gielda Trøndelága fylkkas. Dan olmmošlohku lea 4 228 ja viidodat lea 670 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Kyrksæterøra.


Hitra.
Hitra lea gielda Trøndelága fylkkas. Dan olmmošlohku lea 4 477 ja viidodat lea 685 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Fillan.


Holtålen.
Holtålen lea gielda Trøndelága fylkkas. Dan olmmošlohku lea 2 030 ja viidodat lea 1 210 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Ålen.


Klæbu.
Klæbu lea gielda Trøndelága fylkkas. Gieldda hálddahusguovddáš lea Klæbu.


Malvik.
Malvik lea gielda Trøndelága fylkkas. Gieldda hálddahusguovddáš lea Hommelvik.


Meldal.
Meldal lei gielda Trøndelága fylkkas. 2020 rájes lea gielda oassi ođđa Orkland gielddas. Gieldda hálddahusguovddáš lei Meldal.


Melhus.
Melhus lea gielda Trøndelága fylkkas. Dan olmmošlohku lea 15 679 ja viidodat lea 695 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Melhus.


Midtre Gauldal.
Midtre Gauldal lea gielda Trøndelága fylkkas. Gieldda hálddahusguovddáš lea Støren.


Oppdal.
Oppdal lea gielda Trøndelága fylkkas. Gieldda hálddahusguovddáš lea Oppdal.


Orkdal.
Orkdal lei gielda Trøndelága fylkkas. 2020 rájes lea gielda oassi ođđa Orkland gielddas. Gieldda hálddahusguovddáš lei Orkanger.


Osen.
Osen lea gielda Trøndelága fylkkas. Gieldda hálddahusguovddáš lea Steinsdalen.


Rennebu.
Rennebu lea gielda Trøndelága fylkkas. Gieldda hálddahusguovddáš lea Berkåk.


Rissa.
Rissa lea ovddeš gielda Lulli-Trøndelága fylkkas (dálá Trøndelága fylka). Dan olmmošlohku lei 6 652 ja viidodat lei 622 km². Gieldda hálddahusguovddáš lei Rissa. Ođđajagemánu 1. beaivvi 2018:s časke Rissa ja Leksvik gielddat oktii. Ođđa gieldda namma lea Siskkit Fosen.


Roan.
Roan lea gielda Trøndelága fylkkas. Gieldda hálddahusguovddáš lea Roan.


Selbu.
Selbu lea gielda Trøndelága fylkkas. Gieldda hálddahusguovddáš lea Mebond.


Skaun.
Skaun lea gielda Trøndelága fylkkas. Gieldda hálddahusguovddáš lea Børsa.


Snillfjord.
Snillfjord lei gielda Trøndelága fylkkas. 2020:s juohkaašuvai gielda golbma oassái, mat šadde oassin golbma eará gielddain: Orkland, Hitra ja Heim. Gieldda hálddahusguovddáš lei Krokstadøra.


Tydal.
Tydal lea gielda Trøndelága fylkkas. Gieldda hálddahusguovddáš lea Tydal.


Ørland.
Ørland lea gielda Trøndelága fylkkas. Gieldda hálddahusguovddáš lea Brekstad.


Åfjord.
Åfjord lea gielda Trøndelága fylkkas. Gieldda hálddahusguovddáš lea Årnes.


Alvdal.
Alvdal lea gielda Hedmárkku fylkkas. Dan olmmošlohku lea 2 449 ja viidodat lea 943 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Alvdal.


Eidskog.
Eidskog lea gielda Hedmárkku fylkkas. Dan olmmošlohku lea 6 282 ja viidodat lea 640 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Skotterud.


Elverum.
Elverum lea gávpotgielda Østerdalenis Hedmárkku fylkkas, mii oaččui gávpotstatusa jagis 1996. Elveruma rádjegielddat leat Åmot davvin, Trysil davvenuortin, Våler lullin ja Løten oarjin.
Elveruma gieldda viidodat lea 1229 km² ja stuorra oassi das leat vuovddit.


Engerdal.
Engerdal lea gielda Hedmárkku fylkkas. Dan olmmošlohku lea 1 376 ja viidodat lea 2 197 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Engerdal.


Folldal.
Folldal lea gielda Hedmárkku fylkkas. Dan olmmošlohku lea 1 654 ja viidodat lea 1 278 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Folldal.


Grue.
Grue lea gielda Hedmárkku fylkkas. Dan olmmošlohku lea 4 997 ja viidodat lea 837 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Kirkenær.


Kongsvinger.
Kongsvinger lea gielda Hedmárkku fylkkas. Dan olmmošlohku lea 17 638 ja viidodat lea 1 036 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Kongsvinger.


Løten.
Løten lea gielda Hedmárkku fylkkas. Dan olmmošlohku lea 7 479 ja viidodat lea 369 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Løten.


Nord-Odal.
Nord-Odal lea gielda Hedmárkku fylkkas. Dan olmmošlohku lea 5 190 ja viidodat lea 508 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Sand.


Os (Hedmárku).
Os lea gielda Hedmárkku fylkkas. Dan olmmošlohku lea 2 035 ja viidodat lea 1 040 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Os.


Rendalen.
Rendalen lea gielda Hedmárkku fylkkas. Dan olmmošlohku lea 1 910 ja viidodat lea 3 180 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Bergset.


Ringsaker.
Ringsaker lea gielda Hedmárkku fylkkas. Dan olmmošlohku lea 33 406 ja viidodat lea 1 281 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Brumunddal.


Stange.
Stange lea gielda Hedmárkku fylkkas. Dan olmmošlohku lea 19 407 ja viidodat lea 724 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Stange.


Stor-Elvdal.
Stor-Elvdal lea gielda Hedmárkku fylkkas. Dan olmmošlohku lea 2 641 ja viidodat lea 2 166 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Koppang.


Sør-Odal.
Sør-Odal lea gielda Hedmárkku fylkkas. Dan olmmošlohku lea 7 806 ja viidodat lea 517 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Skarnes.


Tolga.
Tolga lea gielda Hedmárkku fylkkas. Dan olmmošlohku lea 1 681 ja viidodat lea 1 123 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Tolga.


Trysil.
Trysil lea gielda Hedmárkku fylkkas. Dan olmmošlohku lea 6 689 ja viidodat lea 3 014 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Innbygda.


Tynset.
Tynset lea gielda Hedmárkku fylkkas. Dan olmmošlohku lea 5 570 ja viidodat lea 1 880 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Tynset.


Våler (Hedmárku).
Våler lea gielda Hedmárkku fylkkas. Dan olmmošlohku lea 3 826 ja viidodat lea 705 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Våler.


Åmot.
Åmot lea gielda Hedmárkku fylkkas. Dan olmmošlohku lea 4 387 ja viidodat lea 1 340 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Rena.


Åsnes.
Åsnes lea gielda Hedmárkku fylkkas. Dan olmmošlohku lea 7 600 ja viidodat lea 1 041 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Flisa.


The Walt Disney Company.
The Walt Disney Company lea fitnodat.


Kiinnágiella.
Kiinnágiella dahje giinnágiella lea máilmmi eanemus hállojuvvon giella.
Dat lea virggálaš giella Kiinnás, Singapores, Kiinná dásseválddis, Hongkongas ja Macaos.


Askvoll.
Askvoll lea gielda Sogn ja Fjordane fylkkas. Dan olmmošlohku lea 3 025 ja viidodat lea 327 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Askvoll. Askvoll rádjegielddat leat.


Aurland.
Aurland lea gielda Sogn ja Fjordane fylkkas. Dan olmmošlohku lea 1 719 ja viidodat lea 1 468 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Aurlandsvangen. Aurland rádjegielddat leat.


Balestrand.
Balestrand lea gielda Sogn ja Fjordane fylkkas. Dan olmmošlohku lea 1 325 ja viidodat lea 430 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Balestrand. Balestrand rádjegielddat leat.


Guovdageainnu nuoraidskuvla.
Guovdageainnu nuoraidskuvla (dárogillii "Kautokeino ungdomsskole") lea nuoraidskuvla Guovdageainnus Finnmárkku fylkkas. Doppe leat 99 oahppi ja 6 klássa. Guovdageainnu suohkan pláne ahte nuoraid- ja mánáidskuvla ovttastahttojuvvojit hálddahuslaččat.
Skuvlla rektor lea Ellen J. Sara Eira.


Guovdageainnu Dáloniid Listu.
Guovdageainnu Dáloniid Listu ("Kautokeino Fastboendes Liste") lea Norgga sámi politihkalaš bellodat.
Jagiin 2007-2011 ledje 3 dan bellodaga olbmo Guovdageainnu suohkanstivrras.


Skierde.
Skierde () lea gielda Trøndelága fylkkas.


Guksi.
Guksi lea árbevirolaš sámi gohppu, mii lea ráhkaduvvon muoras. Guksi maiddái vuvdojuvvo ollu turistagálvun.


Urnes stáhpegirku.
Urnes stáhpegirku lea stáhpegirku Ornes nammasaš dálus lulábealde Lustrafjordena Lustra suohkanis Sogn ja Fjordane fylkkas.


Jan P. Syse.
Jan P. Syse (riegádan skábmamánu 25. b. 1930 Nøtterøyas, jápmán čakčamánu 17. b. 1997 Oslos) lei norgalaš politihkar Olgešbellodagas. Son lei industriijaministtar Kåre Willocha ráđđehusas jagiin 1983-1985, ja lei ieš stáhtaministtar 1989:s gitta 1990 rádjái, go lei koališuvdnaráđđehus Olgešbellodagain, Risttalaš Álbmotbellodagain ja Guovddašbellodagain. Syse lei oahppan juristta. Son lei stuoradiggeáirras oktiibuot 25 jagi, ja luobai stuoradiggepermišuvdnii čakčamánus 1997.


Norgga Báŋku.
Norgga Báŋku lea Norgga váldobáŋku. Stuorradiggi ásahii dan geassemánu 14. b. 1816.
Dan ovddasvástádus lea ruhtapolitihka jotkkolaš ollašuhttin. Norgga Báŋku lea sierra riektesubjeakta, maid stáhta oamasta, ja dan doibmii guoská, ja dasa gullevaš láhkaásahusat.
Norgga Báŋku galgá ollašuhttit ruhta-, kredihtta- ja valuhtapolitihka ja leat ráđđeaddi orgána dan hárrái. Dat galgá ráhkadahttit báberruđaid ja šlánttiid, ovddidit beaktilis máksinvuogádaga riikka siskkobeallái ja olgoriikka ruhtarávnnjiide ja gozihit ruhta-, kredihtta- ja valuhttamárkaniid. Norgga Báŋku galgá doaimmahit barggus ekonomiijapolitihka njuolggadusaid mielde, maid stáhta eiseválddit leat nannen, ja čuovvut riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid, mat čatnet riikka. Gonagas mearrida kursavuogádaga áššiid, mat gusket kruvdnui ja kruvnno kurssa rievdadusaide.


Sámi ofelaččat.
a> lei okta vuosttaš ofelaččain jagiid 2004-05
Sámi ofelaččat 2011-2012. Gurutravddas Mihkkal Rasmus Logje, Ida Ristiinná Hætta Ophaug ja Øyvind Erichsen
Sámi ofelaččat () leat nuorra sápmelaččat geat johtet miehtá Norgga ja muitalit skuvllain sámi kultuvrra ja servodaga birra. Ofelašvuohta ja ofelastin leat oasit sin sámi kultur- ja servodatmáhtu -oahpus Sámi allaskuvllas. Jagi ođđa ofelaččat dávjá almmuhuvvojit Márkomeannu-festiválas. Jagi 2016 stáhtačálli Anne Karin Olli goittotge almmuhii ođđa ofelaččaid Riddu Riđđu-festiválas.
Sámi ofelaččat.
Jagi 2013 rádjái golbma ohcci ledje válljejuvvon ofelažžan, muhto dál njeallje válljejuvvojit.


Saami Ski Race.
Saami Ski Race lea riikkaidgaskasaš čuoigangilvu. Gilvvu vuolgga lea Eanodagas, Suomas, ja manná Guovdageidnui, Norgii. Čuoiganlahttu čuovvo boares boastavuodjingeaidnu. Ovdal poasta fievrriduvvui vácci, čuoigga dahje herggiin. Gilvu lea ovcci miilla, muhto sáhttá maiddái searvat gilvvuide mas lahttu lea golbma dahje guhtta miillla. 2012 Sámegiel professor Pekka Sammallahti cuiggodii čuoigangilvvu lágideaddjiid go sii ledje dárbbašmeahttumit navdán gilvvu eŋgelasgiel namain. Eará doalut maid Sammallahti moittii ledje musihkkagilvvut Sámi grand prix ja Johkamohkis lágiduvvon doalut Sápmi awards.


Áidejávri.
Áidejávri lea giláš Guovdageainnu ja Suoma gaskkas riikkageaidnu 93 guoras. Áidejávrris lea luoddaguoras almmolaš hivsset.


Siebe.
Siebe lea giláš Guovdageainnu ja Suoma gaskkas. Siebes lea "Siebehandel"-nammasaš gávpi.


Máze lagasbirasguovddáš.
Máze lagasbirasguovddáš () lea skuvla Máze gilis, Guovdageainnu suohkanis, Finnmárkku fylkkas.


Orhon-alfabehta.
Orhon-alfabehta lea dološ čállinvuohki, mii geavahuvvui dološ durkkagiela čáledettiin 700-logu rájes guovlluin, gos lea dálá Mongolia. Alfabehta gohčoduvvo namain Orhon-alfabehta danin, go eanaš Orhon-čállosat leat gávdnon Orhonjotguovllus Mongolias. Vuosttaš gii máhtii dulkot Orhon-čállosiid riekta lei dánskkalaš gielladutki Vilhelm Thomsen 1890-logus.


Noemi.
Noemi dahjege Veronica Scopelliti (riegádan ođđajagimánu 25. 1982 Romas, Itálias) lea popmusihkkár ja lávlusániidčálli.


Gárasavvon.
Gárasavvon dahje Gáresavvon (dahje "Karesuvanto",) lea gilli Muonájoga balddas Suoma Eanodagas ja Ruoŧa Gironis. Olles Gárasavvona olmmošlohku lea sullii 470 ássi.


Kemiönsaari.
Kimitoön () lea Suoma gielda Varsinais-Suoma eanangottis. Dan rádjegielddat leat Salo, Raseborg, Hangö, Pargas ja Sauvo.
Gilit.
Albrektsböle, Berga, Billböle, Biskopsö, Bjensböle, Björkboda, Bogsböle, Bolax, Brante, Bredvik, Brokärr, Brännboda, Båtkulla, Böle, Dalby, Dalen, Dalkarlby, Digerdal, Ekniemi (Eknäs), Elmdal, Engelsby, Finsjö, Flugböle, Fröjdböle, Galtarby, Gammelby, Genböle, Gräggnäs, Gräsböle, Grönstrand, Gundby, Gästerby, Hammarsboda, Hasselbacken, Helgeboda, Hertsböle, Hiittinen (Hitis), Holma, Hova, Hulta, Högmo, Högsåra, Illo, Kalkkila (Kalkila), Kaskärr, Kasnäs, Kaxskäla, Kiila (Kila), Kirkonkylä (Kyrkoby), Kobböle, Koddböle, Koivuranta, Koustar, Kuggböle, Kråkvik, Kulla, Kvarnböle, Kyrkbacken, Kårkulla, Kärra, Labböle, Labbnäs, Lamkulla, Lappdal, Lemnäs, Lillfinnhova, Lillvik, Linnarnäs, Långnäs, Länsiniemi (Västerudden), Lövböle, Mainiemi (Majniemi), Makila, Mattböle, Mattkärr, Misskärr, Mjösund, Måsa, Nivelax, Nordanå, Nordvik, Norrlångvik, Norrlammala, Norrsundvik, Nybacka, Orrnäs, Pajböle, Pederså, Pungböle, Purunpää, Påvalsby, Pörtsnäs, Reku, Rosala, Rosendal, Rugnola, Rövik, Santasaari (Sandö), Sirnäs, Skarpböle, Skinnarvik, Skoböle, Skog, Skogsböle, Släts, Småland, Smedaböle, Smedsböle, Smedskulla, Stenmo, Storfinnhova, Strömma, Stubbnäs, Stusnäs, Sundvik, Sunnanå, Suomenkulma (Finnudden), Söderby, Söderlångvik, Söderlammala, Söglö, Skålböle, Skånpusten Skäggböle, Syvälahti (Sjölax), Taalintehdas (Dalsbruk), Tappo, Tavasttrona, Tjuda, Tollsnäs, Torsböle, Trotby, Träskö, Tynglax, Vestlahti (Vestlax), Viksgård, Viksvidja, Villkärr, Vreta, Vänoxa, Vänö, Västankärr, Västermark, Ytterkulla, Ytterölmos, Östanå, Östermark, Överölmos


Ušmá.
Ušmá () lea čoahkkebáiki Áhkánjárgga suohkanis.


Čoalbmi (Áhkánjárga).
"Čoalbmi" () lea čoahkkebáiki Áhkánjárgga suohkanis.


Ráhka.
Rahkka () lea čoahkkebáiki Áhkánjárgga suohkanis. Gilli lea siskimusas Hearjjakvuonas. Rahkkas leat 1 142 ássit, ođđajagimánu 1. b. 2020 lohkamis.


Áravuopmi.
Áravuopmi () lea čoahkkebáiki Áhkánjárgga suohkanis.


Márkomeannu.
Márkomeannu lea sámi kultuvra- ja musihkkafestivála lágiduvvo Ufuohtá ja Lulli-Romssa márkogiliin suoidnemánu loahpas juohke jagi. "Márkomeannu" máksá ”eallin ja dáhpáhusat márkogilis". Márkomeannu lágiduvvo 13. háve 2012.
Prográmma bistá vihtta beaivvi ja festiválas leat čájáhusat, seminárat, historjjálaš/arkeologalaš vádjoleapmi, muitalusmeannu, workshops mánáide ja ollesolbmuide, oanehisfilbmaprográmma, spesiálačájáhus, márkosámi gilvvut ja stullamat, márkkan, mánáidteáhter, girjealmmuheamit ja konsearttat. Ovdal leat Mari Boine, Niko Valkeapää, Wimme Saari, Adjágas ja Inga Juuso čuojahan Márkomeanu lávddis, ja dovddus sámi govvejeaddji Per Heimly lea vuosehan govaidis.
Historjá.
Nuoraidsearvi Stuornjárgga Sámenuorak (baikkalaš searvvi Davvi Nuoras) reidii festivála jagi 1999 rájes 2006 rádjái, muhto lea dál ásahuvvon sierra searvi, Márkomeannu Searvi, mii lágida festivála. 2007:s geavahišgoadijit ođđa konseartalávdi, ja vuosttaš geardde lágiduvvojit guokte olgokonseartta guokte beaivvi maŋŋálaga.
Márkomeanus ledje 2200 guossi jagis 2011 ja lea šaddan nanus festivála. Ruhtaváttisvuođaid ja váilevaš bargonávccaid dihte ii lágiduvvon festivála 2014s nu mo láve Gállogiettis, ledje baicce smávit lágideamit miehtá jagi. 2015s galgá Márkomeannu fas lágiduvvot Gállogiettis nu go ovdal.
Ulbmil.
Festiválas lea čielga sámi profiila; galgá ovddidit márkosámi kultuvrra, ja maid leat olles Sámi kultuvra-aktevra. Márkomeannu háliida hábmet buot ahkáhaččaid identitehta, muhto doalaha sierra nuoraidprofiilla. Márkomeannu háliida vuosehit sihke profešunealla musihkkáriid ja artisttaid geat eai leat beaggán.


Sátnejođiheaddji.
Sátnejođiheaddji lea buot álbmotválljejuvvon suohkaniid njunuš, ja doaibmá čoahkkinjođiheaddjin suohkanstivračoahkkimiin. Álbmotválljejuvvon áirasat válljejit sátnejođiheaddji iežaset searvvis maŋŋel go válgabohtosat leat čielgan ja áirrassajit juogaduvvon. Áigodagas 1999 gitta 2007 rádjái lei soames suohkaniin vejolaš válljet sátnejođiheaddji njuolggoválljemiid bokte. Sátnejođiheaddji lea suohkana bajimus politihkalaš oaivámuš, ráđđealmmai ges suohkana bajimus hálddáhuslaš oaivámuš.
Sátnejođiheaddji dajaldat geavahuvvo sámegiela oktavuođas dávjá maiddái eará sullásaš rollaid čilgeheamis. Sáhttá govvidit soapmása guhte jođiha sáni, ja muđui jođiheaddji ihkenas stivrrain.


Jahkečuohti.
Jahkečuohti, dahje čuohtejahki, maiddái sekel, lea áigodat mii fátmmasta čuođi jagi.


Kim Jong-il.
Kim Jong-il (chosŏn'gŭl: 김정일, hanja: 金正日, romaniseren: Kim Chŏng-il, rievdaduvvon romaniseren: Gim Jeong-il, riegádan guovvamánu 16. beaivvi jagis 1941, Vjatskoje nammasaš báikkis Sovjetlihtus (sovjehtalaš gáldut) dahje guovvamánu 16. beaivvi jagis 1942 (Davvi-Korea gáldut), jápmán juovlamánu 17. beaivvi 2011) lei Davvi-Korea kommunisttalaš politihkkar. Son lei Davvi-Korea vuođđudeaddji, dál jápmán presideantta Kim Il-sung, bárdni ja maŋisboahtti. Kim Jong-il válddi badjalasas fámu dásiid mielde, álggos lei son ovdaolmmájin Našunála suodjaluskomišuvnnas 1993, dasto alimuskommandevra koreánalaš álbmotsoahteveagas 1994, ja dađi mielde 1997 rájes lei son generálačálli Korea bargiidbellodagas. Kim Jong-il lei de facto dušše stáhtajođiheaddji, danin go su áhčči Kim Il-sung maŋŋel su jápmima oaččui namahusa "agibeaivválaš presideantta" jagis 1994.
Jong-il ođasmahtti belohahkii áhčis Kim Il-sung ideologiija, juche («iešbirgejupmi»), ođđa doktriinnan mii gohčoduvvo songun («soahteveahka vuostažettiin»). Davvi-Korea lei ollásit olgoriikka veahki vuolde, ja go Sovjetlihttu luoddanii jagis 1991 de dat maiddái oalát njeiddi Davvi-Korea ekonomiija. Álgogeahčen 1990-logu mielddisbuvttii dát nealgejagiid, dahje dan maid stivrejeaddjit gohčodedje «ahkidis mátkin». Nealgejagiin nelgo gaskkal 900 000 ja 3.5 miljovna olbmo jámas. Songun doktriinna geažil vuoruhuvvet ain riikka resursat vuostažettiin soahtevehkii buorrin, jus geahččat eret vuoruhemiid oaivegávpoga váras. Kim Jong-ila buotveagalaš diktatuvra lea garrasit moaittahallan rihkkumis olmmošvuoigatvuođaid ja go fievrridit atomvearjoprográmma. 2000-logus vásihii Kim Jong-il buozalmasvuođaid, ja su nuoramus bárdni Kim Jong-un, riegádan jagis 1984, lea jahkimis nammaduvvon áhčis maŋisboahttin.


Sastamala.
Sastamala () lea Suoma gávpot Pirkanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Huittinen, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kankaanpää, Kokemäki, Nokia, Pori, Punkalaidun, Ulvila, Urjala ja Vesilahti.
Gilit.
Hoppu, Iisa, Kalliala, Kaukola, Ketola, Lousaja, Marttila, Myllymaa, Nokkakylä, Nuupala, Näntölä, Ojansuu, Parviala, Pitkämäki, Raivio, Roismala, Ruoksamo, Sastamala, Sileekallio, Sylvää, Tyrväänkylä, Varila, Vinkinmäki, Vinkki, Vinkkilä


Lánttedievvá.
Lánttedievvá () lea sámi giláš Skániide suohkanis.


Vátnjavárri.
Vátnjavárri () lea sámi giláš Skániid suohkanis.
Geahča maid.
•Vátnjavári skovla


Vátnjavári skuvla.
Vátnjavári skuvla () lea guovttegielat sámi/dáru almmolaš vuođđoskuvla Vátnjaváris, Skánihis, Romssa fylkkasuohkanis. Doppe leat 25 oahppi čieža luohkás.
Skuvlla jođiheaddji lea rektor Per Jan Pedersen


Motörhead.
Motörhead lei brihttalaš hard rock -joavku, man Lemmy Kilmister vuođđudii jagi 1975.


Christopher Loeak.
Christopher Loeak (riegádan skábmamánu 11. 1952 Ailinglaplapis) lea Marshallsullolaš politihkar.
Son válljejuvvui Marshallsulluide preideantan ođđajagimánu 3. 2012:is.


Đà Nẵng.
Đà Nẵng lea gávpot Nam Trung Bộs, Vietnamis.


Frances Ruffelle.
Frances Ruffelle (riegádan borgemánu 29. b. 1965, Londonis, Britannias) lea popmusihkkár ja lávlusániidčálli.


Anne Toril Eriksen Balto.
Anne Toril Eriksen Balto (riegádan suoidnemánu 19. 1977 Kárášjogas) lea Guovddášbellodaga politihkar ja Kárášjoga dálá sátnejođiheaddji.


Kommunisma.
Rukses násti leavga lea kommunisma symbola.


Youddiph.
Youddiph (, riegádan ođđajagimánu 23. 1973, Moskvas, Ruoššas) lea musihkkár.


Kalmara uniovdna.
Kalmara uniovdna lei Davviriikkaid stáhtalihttu áigodagas 1397–1523. Uniovdnii gulle Dánmárku, Norga ja Ruoŧŧa.


Lila Downs.
Ana Lila Downs Sánchez (r. čakčamánu 19. b. 1968 Tlaxiaco, Oaxaca, Meksiko) lea meksikolaš folkmusihkkár ja neavttár.


Sara Margrethe Oskal.
Sara Margrethe Oskal (riegádan 1970) lea neavttár ja girječálli.
Son lea oahppan neavttár guhte lea vázzán Helssegis Teaterhögskolan Helsingfors, Suomas 2003. Jagis 2010 son disputerii dáiddálaš dutkkanbargguinis "Skealbma ut i verden – samisk gjøglertradisjon i fortellinger og joik, og moderne sceneuttrykk" allaskuvllas Kunsthøgskolen i Oslo.. Jagis 2009 lei sus vuosttáščájálmas skealbmačájalmasas "The Whole Caboodle - Full Pakke - Guksin Guollemuorran" Riddu Riđđu feastiválas. Son lea čájehan dan bihttá festiválain Norggas, Suomas, Ruotas, Islánddas, Ruoššas, ja Australias.
Gáldut.
Oskal, Sara
Oskal, Sara
Oskal, Sara


Los Angeles.
Los Angeles (,) lea gávpot Amerihká ovttastuvvan stáhtaide Kalifornia oassestáhtas.


Láhpoluobbala skuvla.
Láhpoluobbala skuvla () lei skuvla Láhpoluobbala gilis Guovdageainnu suohkanis Finnmárkku fylkkas. Láhpoluobbala skuvla heaittihuvvui giđđat 2012, ja lei jurdda dahkat nu ahte buot Láhpoluobbala skuvlla oahppit galget álgit vázzit Guovdageainnu skuvllas. Dán mearrádusa váiddii Máret N. Bueng. Dál vázzet Láhpoluobbala mánát Guovdageainnu mánáid-/nuoraidskuvllas ja Gárggoluobbalis orru mánát, geat vázze Láhpoluobbala skuvlla, galget fas vázzit skuvlla Máze lagasbirasguovddážis. Nu šattai váttisin fylkkagildii gokčat sihke Guovdageaidnu−Láhpoluoppal ja Máze−Gárggoluoppal skuvlasáhtuid ruhtadeami.
Skuvlavistái orru goitge šattamen čuvges boahtteáigi ja dat lea evttohuvvon iešguđetgelágan geavahemiide boahtteáiggis. Evttohusat ledje earret eará giellaguovddáš dahje duodjeskuvla.
Skuvlla rektor lei Kirsten Susanne Logje.


Askøy.
Askøy lea gielda Hordalándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 26 927 ja viidodat lea 101 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Kleppestø. Askøy rádjegielddat leat.


Austevoll.
Austevoll lea gielda Hordalándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 4 856 ja viidodat lea 119 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Storebø. Austevoll rádjegielddat leat.


Austrheim.
Austrheim lea gielda Hordalándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 2 804 ja viidodat lea 57 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Årås. Austrheim rádjegielddat leat.


Bømlo.
Bømlo lea gielda Hordalándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 11 637 ja viidodat lea 246 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Svortland. Bømlo rádjegielddat leat.


Eidfjord.
Eidfjord lea gielda Hordalándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 951 ja viidodat lea 1 492 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Eidfjord. Eidfjord rádjegielddat leat.


Etne.
Etne lea gielda Hordalándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 4 037 ja viidodat lea 735 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Etnesjøen. Etne rádjegielddat leat.


Fedje.
Fedje lea gielda Hordalándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 560 ja viidodat lea 9 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Fedje. Fedje rádjegielddat leat.


Fitjar.
Fitjar lea gielda Hordalándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 2 993 ja viidodat lea 142 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Fitjar. Fitjar rádjegielddat leat.


Fjell.
Fjell lea gielda Hordalándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 23 440 ja viidodat lea 148 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Straume. Fjell rádjegielddat leat.
Gielddas leat máŋggat sullot, earret eará Bildøy, Lillesotra ja davát oassi Sotras. Lulát oassi Sotra sullos gullá Sundii.
Geografiija.
Gielda lea suologielda badjel 500 sulluin. Váldooassi gieldda 148 km² lea juhkkojuvvon golmma stuora sullui. Litlesotra, Sotra, Bildøy, Misje, Turøy, Langøy, Syltøy, Algrøy ja Bjorøy sulluin orrot olbmot.
Gieldda alimus várri lea Liatårnet Sotra sullos.


Fusa.
Fusa lea gielda Hordalándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 3 806 ja viidodat lea 378 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Eikelandsosen. Fusa rádjegielddat leat.


Granvin.
Granvin lea gielda Hordalándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 902 ja viidodat lea 213 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Granvin. Granvin rádjegielddat leat.


Jondal.
Jondal lea gielda Hordalándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 1 076 ja viidodat lea 210 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Jondal. Jondal rádjegielddat leat.


Kvam.
Kvam lea gielda Hordalándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 8 566 ja viidodat lea 617 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Norheimsund. Kvam rádjegielddat leat.


Kvinnherad.
Kvinnherad lea gielda Hordalándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 13 249 ja viidodat lea 1 128 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Rosendal. Kvinnherad rádjegielddat leat.


Lindås.
Lindås lea gielda Hordalándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 14 900 ja viidodat lea 476 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Knarvik. Lindås rádjegielddat leat.


Masfjorden.
Masfjorden lea gielda Hordalándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 1 693 ja viidodat lea 556 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Masfjordnes. Masfjorden rádjegielddat leat.


Meland.
Meland lea gielda Hordalándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 7 373 ja viidodat lea 93 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Frekhaug. Meland rádjegielddat leat.


Modalen.
Modalen lea gielda Hordalándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 383 ja viidodat lea 412 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Mo. Modalen rádjegielddat leat.


Odda.
Odda lea gielda Hordalándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 6 995 ja viidodat lea 1 616 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Odda. Odda rádjegielddat leat.


Osterøy.
Osterøy lea gielda Hordalándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 7 680 ja viidodat lea 255 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Lonevåg. Osterøy rádjegielddat leat.


Radøy.
Radøy lea gielda Hordalándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 5 021 ja viidodat lea 112 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Manger. Radøy rádjegielddat leat.


Samnanger.
Samnanger lea gielda Hordalándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 2 421 ja viidodat lea 269 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Tysse. Samnanger rádjegielddat leat.


Stord.
Stord lea gielda Hordalándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 18 165 ja viidodat lea 144 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Leirvik. Stord rádjegielddat leat.


Sund (Norgga gielda).
Sund lea gielda Hordalándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 6 579 ja viidodat lea 100 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Skogsvåg. Sund rádjegielddat leat.


Sveio.
Sveio lea gielda Hordalándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 5 419 ja viidodat lea 246 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Sveio. Sveio rádjegielddat leat.


Os (Hordalánda).
Os lea gielda Hordalándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 18 294 ja viidodat lea 140 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Osøyro. Os rádjegielddat leat.


Tysnes.
Tysnes lea gielda Hordalándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 2 722 ja viidodat lea 255 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Uggdal. Tysnes rádjegielddat leat.


Ullensvang.
Ullensvang lea gielda Hordalándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 3 403 ja viidodat lea 1 399 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Kinsarvik. Ullensvang rádjegielddat leat.


Ulvik.
Ulvik lea gielda Hordalándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 1 105 ja viidodat lea 721 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Ulvik. Ulvik rádjegielddat leat.


Vaksdal.
Vaksdal lea gielda Hordalándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 4 136 ja viidodat lea 716 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Dale. Vaksdal rádjegielddat leat.


Voss.
Voss lea gielda Hordalándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 14 097 ja viidodat lea 1 806 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Vossevangen. Voss rádjegielddat leat.
Geahča maid.
Voss (guovlu)


Øygarden.
Øygarden lea gielda Hordalándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 4 594 ja viidodat lea 67 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Rong. Øygarden rádjegielddat leat.


Nha Trang.
Nha Trang lea gávpot Vietnamas. Dat lea maid Khánh Hòa eanangotti oaivegávpot.


Bremanger.
Bremanger lea gielda Sogn ja Fjordane fylkkas. Dan olmmošlohku lea 3 938 ja viidodat lea 833 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Svelgen. Bremanger rádjegielddat leat.


Eid.
Eid lea gielda Sogn ja Fjordane fylkkas. Dan olmmošlohku lea 5 908 ja viidodat lea 469 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Nordfjordeid. Eid rádjegielddat leat.


Fjaler.
Fjaler lea gielda Sogn ja Fjordane fylkkas. Dan olmmošlohku lea 2 865 ja viidodat lea 417 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Dale. Fjaler rádjegielddat leat.


Flora.
Flora lea gielda Sogn ja Fjordane fylkkas. Dan olmmošlohku lea 11 733 ja viidodat lea 692 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Florø.


Førde.
Førde lea gielda Sogn ja Fjordane fylkkas. Dan olmmošlohku lea 12 600 ja viidodat lea 587 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Førde. Førde rádjegielddat leat.


Gaular.
Gaular lea gielda Sogn ja Fjordane fylkkas. Dan olmmošlohku lea 2 922 ja viidodat lea 582 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Sande. Gaular rádjegielddat leat.


Gloppen.
Gloppen lea gielda Sogn ja Fjordane fylkkas. Dan olmmošlohku lea 5 678 ja viidodat lea 1 030 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Sandane. Gloppen rádjegielddat leat.


Gulen.
Gulen lea gielda Sogn ja Fjordane fylkkas. Dan olmmošlohku lea 2 299 ja viidodat lea 597 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Eivindvik. Gulen rádjegielddat leat.


Hornindal.
Hornindal lea gielda Sogn ja Fjordane fylkkas. Dan olmmošlohku lea 1 239 ja viidodat lea 192 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Grodås. Hornindal rádjegielddat leat.


Hyllestad.
Hyllestad lea gielda Sogn ja Fjordane fylkkas. Dan olmmošlohku lea 1 410 ja viidodat lea 259 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Hyllestad. Hyllestad rádjegielddat leat.


Høyanger.
Høyanger lea gielda Sogn ja Fjordane fylkkas. Dan olmmošlohku lea 4 228 ja viidodat lea 909 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Høyanger. Høyanger rádjegielddat leat.


Jølster.
Jølster lea gielda Sogn ja Fjordane fylkkas. Dan olmmošlohku lea 3 078 ja viidodat lea 670 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Skei. Jølster rádjegielddat leat.


Luster.
Luster lea gielda Sogn ja Fjordane fylkkas. Dan olmmošlohku lea 5 049 ja viidodat lea 2 707 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Gaupne. Luster rádjegielddat leat.


Lærdal.
Lærdal lea gielda Sogn ja Fjordane fylkkas. Dan olmmošlohku lea 2 171 ja viidodat lea 1 342 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Lærdalsøyri. Lærdal rádjegielddat leat.


Naustdal.
Naustdal lea gielda Sogn ja Fjordane fylkkas. Dan olmmošlohku lea 2 713 ja viidodat lea 370 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Naustdal. Naustdal rádjegielddat leat.


Selje.
Selje lea gielda Sogn ja Fjordane fylkkas. Dan olmmošlohku lea 2 794 ja viidodat lea 226 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Selje. Selje rádjegielddat leat.


Sogndal.
Sogndal lea gielda Sogn ja Fjordane fylkkas. Dan olmmošlohku lea 7 503 ja viidodat lea 746 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Sogndalsfjøra. Sogndal rádjegielddat leat.


Solund.
Solund lea gielda Sogn ja Fjordane fylkkas. Dan olmmošlohku lea 835 ja viidodat lea 228 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Hardbakke. Solund rádjegielddat leat.


Stryn.
Stryn lea gielda Sogn ja Fjordane fylkkas. Dan olmmošlohku lea 7 100 ja viidodat lea 1 378 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Stryn. Stryn rádjegielddat leat.


Vik.
Vik lea gielda Sogn ja Fjordane fylkkas. Dan olmmošlohku lea 2 725 ja viidodat lea 833 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Vikøyri. Vik rádjegielddat leat.


Vågsøy.
Vågsøy lea gielda Sogn ja Fjordane fylkkas. Dan olmmošlohku lea 6 115 ja viidodat lea 177 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Måløy. Vågsøy rádjegielddat leat.


Årdal.
Årdal lea gielda Sogn ja Fjordane fylkkas. Dan olmmošlohku lea 5 458 ja viidodat lea 976 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Årdalstangen. Årdal rádjegielddat leat.


Babez For Breakfast.
Babez For Breakfast lea suopmelaš rock-joavku Lordi skearru.


Iglu.
Iglu lea inuihtaid árbevirolaš dálvevisti, mii huksejuvvo garra muohtabihtáin dainna lágiin, ahte muohttagis sáhejuvvon seammasturrosaš bihtát biddjojit badjálaga spirálan nu, ahte iglu šaddá spábbalahki hápmásažžan. Iglut leat leamaš geavahusas earenoamážit Kanada davimus guovlluin Mackenzie-johleagi rájes gitta Labrador-njárgga rádjai, muhto eai jur omd. Ruonáeatnama inuihtain. Sátni "iglu" boahtá inuktitutgielas, gos "iglu" (ᐃᒡᓗ) mearkkaša man beare viesu; muohtaviesut maid eará álbmogat dál dovdet iglun gohčoduvvojit rievtti mielde namain "igluvijaq" (ᐃᒡᓗᕕᔭᖅ).


Per Borten.
Per Borten (riegádan cuoŋománu 3. beaivvi 1913:s Flåas Lulli-Trøndelágas, jámii ođđajagimánu 20. beaivvi 2005:s Troandimis) lei norgalaš Guovddášbellodaga politihkkár. Son lei Norgga stáhtaministtar golggotmánu 12. beaivvi 1965:s gitta njukčamánu 17. beaivvi 1971:ii rádjái go ráđđehus ieš biđgii iežas.
Borten válddii eksámena Norges Landbrukshøgskoles 1939:s, ja lei suohkanagronoma Alvdalas ja Folldalas, ovdal go šattai sátnejođiheaddjin ruovttugilis Flåas 1945:a rájes 1955:a rádjái. Son šattai stuoradiggeáirrasin 1950:s, ja ovdaolmmožin Boandabellodahkii (otná Guovddášbellodat) 1955:s. Borten lei presideanta Odeldikkis jagiin 1961-1965 ja 1973-1977.
Son lei stáhtaministtar gaskal 1965 ja 1971. Son heittii stáhtaministtarin go bođii ovdan, ahte son lei čiegus dieđuid Norgga šiehtademiid EEC-miellahttuvuođa birra earret eará Arne Haugestadai, dálá jođiheaddji Álbmotlihkadusas Norgga miellahttuvuođa EEC:ai vuosttaldeddjiide. Dokumeanta manai viidáset Dagbladetii ja Borten oaččui siva dan ovddas. 1980-logus čielggai ahte lei Bortena preassaráđđi Ole N. Hoemsnes gii lei addán dokumeantta Dagbladeta journalistii Per Vassbotnii. Go Borten guđii kantuvrra Trygve Brattelii, Borten dajai ahte "”jođihit ráđđehusa lea dego muoraid guoddit. Dat lea álki go leat bures čoahkis, muhto lossat guoddit muoraid mat hirrájit juohke guvlui”" ("at det å lede en regjering er som å bære staur. Det er lett når de er godt samlet, men det er tungt å bære sprikende staur"). Dát šattai dovddus ja deaivilis dajahus guovddášbellodaga ovttasbarggu birra.
Borten jámii St. Olavs hospitalas Troandimis ođđajagimánu 20. beaivvi 2005:s. Hávdádeapmi lei Melhusa girkus ođđajagimánu 28. beaivvi, ja meanut ledje guovtti oasis dološ árbevieru mielde.
Son lei náitalan Magnhild Borteniin (riegádan Magnhild Rathe, njukčamánu 22. beaivvi 1922:s, jápmán geassemánu 2. beaivvi 2006:s). Su mánáidmánná Ola Borten Moe válljejuvvui Stuoradiggái vuosttaš geardde 2005:s.


John-Reier Martinsen.
John-Reier Martinsen (riegádan njukčamánu 3. 1955:s, jápmán guovvamánu 1. 1986:s) lei snihkkár ja radikála sámepolitihkalaš aktivistta gii oassálasttii geahččalit bávkalit šalddi Tverrelvdalenis Álttás njukčamánu 20. beaivvi 1982:s Niillas A. Sombyn ja ovtta goalmmát, amas olbmuin.
John-Reier Martinsen gottáhalai guovvamánu 1. beaivvi 1986:s Joatkajávrri luhtte Álttás, ja leat ain máŋga ášši mat leat eahpečilgosa su jápmima dáfus.
Martinsen lei mielde AKP(m-l)’as ja lei ovtta áigodaga miellahttu bellodaga guovddáškomitéas. Martinsen barggai Áltá-riidduid vuolde ja maŋŋel rekruteret radikála sápmelaččaid sámi organisašuvnnain mielde stuimmiide dan vuosttá maid son oaivvildii lei našunála stáda lobihis okkupašuvdna sámi guovlluin ja sámiid duolbmun.
Martinsena jápmin.
Guovvamánu 1. beaivvi 1986 ija lei John-Reier Martinsen jođus Álttás Kárášjohkii beatnatráidduin, Hermann Hansenin, gii lei hárjánan beanavuoddji. Beatnatvuoddjiguovttos aniiga gállolámppáid ja šleđggoniid beatnagiin. Joatkajávrri alde soai deaivvadeigga muohtaskohteriin. Dat guokte beatnatráiddu leaba moaddečuođi mehtera nubbi nuppis. 15-20 mehtera ovdal go Martinsen ja muohtaskohter deaivvadeaba, jorgala skohter láhtus ja stivre njuolga Martinsena beatnatráidu guvlui ja njeaiga.
Skohtervuoddji dagai seamma ládje Hermann Hansena ja su beatnagiid vuosttá, ja vujii moadde Hansena beatnagiid badjel. Vuoddji ii bisánan, muhto vujii viidáset Álttá guvlui. Go Hermann Hansen ollii Martinsena lusa, son gávnnai John-Reier Martinsena jápmán oktan máŋga su beatnagiiguin. Dutkamat čájehedje maŋŋel ahte John-Reier jámii veahkaválddálašvuođa dihte nieraid njeaiga ja go vuoiŋŋamaččat roasmmehuvve. Okta 19 jahkásaš skohtervuoddji dubmehalai geasset 1987:s goddima ovddas Hålogalándda láhkamannedikkis Romssas John-Reier Martinsena goddima ovddas.
Martinsena bellodatmielbargiid ja olbmáid gaskkas digaštalle ahte leago Martinsen gottáhallan su politihkalaš barggu dihte sámiid ja sámi rivttiid ovddas. Dutkama ja diggeášši vuolde ledje máŋga ášši mat eai lean vel čielgan, maid birra lea čállin Klassekampen-aviissas ja kommunisttalaš čállosiin ja bláđiin dan áigodagas.
Girji.
Brua - ei fengselsdagbok, Jår' galæd' dji (forlag), 1983, ISBN 82-7274-034-6


Guovddášbellodat.
Guovddášbellodat, Gb () lea Norgga registrerejuvvon politihkalaš bellodat mas lea vuođđu norgga vuođđoealáhus, vuosttažettiin boanda- ja guollelihkastemiide. Bellodat álggahuvvui riikačoahkkimis Norgga Boandalágas (Norges Bondelag) 1920:s, dalle lei namma "”Bondepartiet”" (B) ja lei nubbi luohkábellodat Norggas Bargiidbellodaga maŋŋel. Bellodat heaittihii oktavuođaid boandalihkahussii 1922:s, ja 1959:s bellodat rievdadii nama Guovddášbellodahkan.
Guovddášbellodat lei skábmamánu 2005 rájes golggotmánu 2013 rádjái ráđđehusas oktan Gurutbellodagain ja Bargiidbellodagain dan ruksesruoná ráđđehusas. Ovddit háve go Guovddášbellodat lei ráđđehusas, dat lei oktan Risttalaš Álbmotbellodagain ja Gurutbellodagain Guovddášráđđehusas. Dat lei dat vuosttaš ráđđehus Norgga historjjás mii šattai guođđit ráđđehusa go vásihedje stuora vuostehágu Stuoradikkis ovtta birasášši dihte.
Maŋŋel go Åslaug Haga heittii dearvvašvuođa gežiid dihte geassemánu 19. beaivve jagis 2008, doaimmai Lars Peder Brekk bellodatjođiheaddjin. Liv Signe Navarsete válljejuvvui ođđa bellodatjođiheaddjin čakčamánu 12. beaivvi 2008:s ja čohkkái 2014 rádjái. Cuoŋománu 7. b. 2014 válljejuvvui Trygve Slagsvold Vedum jođiheaddjin.
Guovddášbellodaga nuoraidorganisašuvnna namma lea ”Senterungdommen”, ja bellodaga aviissa namma ges ”Sentrum”. Bellodaga nissonjoavkku namma lea ”Senterkvinnene” ja bellodagas lea sierra Sámepolitihkalaš ráđđi.


Bjørnøya.
Bjørnøya lea Norgga suolu mii lea 178 km² Barentsábis, veaháš lulábealde Spitsbergena. Suolu lea oassi Svalbárddas. Hollánddalaš Willem Barents lei son gii fuomášii dan sullo 1596:s. Go ledje gáddái jođus, su olbmot deive ovtta jiekŋaguovžža mii lei vuodjame, ja danne adde sullui dán nama (hollánddagillii Beeren Eiland).
Historjá.
1600- ja 1800-loguin bivde Bjørnøyas ja eará báikkiin Árktalaš guovlluin morššaid nu garrasit ahte nohke. Ollu bivdit galbmojedje dahje nelgo jámas. Maŋŋel leat hávddiid dutkamat čájehan ahte lea ollu veahkeválddálašvuohta leamašan bivdimiin.
Leat maiddái jiekŋaguovžžaid bivdán. Dasa lassin leat leamašan Norgga ja Ruošša fállábivdu ja njuorjobivdu mearraguovlluin sullo birra. Sullos leat bázahusat fálástašuvnna maŋŋel mii doppe lei jagiin 1905-08.
Guovvamánu 9. beaivvi 1920:s mearriduvvui Svalbárdatraktáhta vuođul ahte Bjørnøya gullá Norgii. Dát vuolláičállin dáhpáhuvai Parisas. Stáhtat mat vuolláičálle ledje, earret go Norga, USA, Ovttastuvvan gonagasriika ja Irlánda, Dánmárku, Frankriika, Itália, Japána, Nederlánda ja Ruoŧŧa. Daid riikkaid gaskkas mat maŋŋel serve šiehtadeapmái lei earret eará Sovjetlihttu (vaikko sii 1944:s ledje jurddašan eará čovdosa).
Eai leat dušše norgalaččat geat leat dutkan sullo, ruoŧŧelaččat leat maid čađahan geográfalaš iskosiid.


Björn Collinder.
Erik Alfred Torbjörn "Björn" Collinder, (riegádan suoidnemánu 22. beaivvi 1894:s Sundsvallas, jámii miessemánu 20. beaivvi 1983:s Wienis), lei ruoŧelaš gielladutki ja guhkes áiggi čađa professor finsk-ugrisk gielain Uppsala universitehtas.
Collinder lei jo gárvves oahppan nordista go álggii eará bargat, dainna finsk-ugriska oahpuin. Son šattai Karl Bernhard Wiklunda deháleamos oahppi. Váldoberoštupmi lei duođaštit germánalaš luoikkassániid suomagielas ja sámegielas. 1929:s šattai son professorin finsk-ugriskalaš gielain.
Son lei doaimmalaš oahppogirječálli ja čađahii maiddái guovllubarggu sámiid luhtte. Son lei aktiivvalaš gielladieđu ektui ja jorgalii ollu poehtalaš bargguid iešguđetlágan gielain ruoŧagillii.
Earret go su akademalaš barggu dihte, son lea beaggán iežas jorgalemiid dihte, ja lea jorgalan earret eará "Beowulf", "den poetiska Eddan", "William Shakespeare" ja "Kalevala".
Su ovddemus oahppi ja maŋisboahtti professoráhtas lei Bo Wickman.
Collinder lei maid mielbargi "Svensk uppslagsbok"’as vuolláičállagiin Bj. C.


Gustav Hasselbrink.
Gustav Hasselbrink (riegádan 1900:s, jápmán 1982:s) lei ruoŧŧelaš báhppa ja gielladutki. Son lea ovddemusat dovddus iežas stuora lullisámi sátnegirjji dihte.
Hasselbrink lei máŋga jagi báhppa Vilhelminas, ja dat lei maid doppe gos son barggai giellabargguiguin. Iežas doavtterbarggus 1944:s manai son Vilhelmina-sámegiela fonologiija čađa. 1957:s almmuhii son ovtta lullisámi lohkangirjji Knut Bergslandain.


Israel Ruong.
Johan Israel Ruong (riegádan 1903:s Árjeluovas, jápmán 1986:s) lei ruoŧa-Sámi gielladutki, politihkkár ja professor sámegielas ja kultuvrras Uppsala universitehtas. Son lei daid čeahpimusaid searvvis dáid fáttáin, ja son searvvai sámedutkan bargguide ja barggai maid garrasit sámi vuoigatvuođaid ovddas.
Israel Ruonga eatnigiella lei bihtánsámegiella. Su váhnemat leigga katekehtat ja oruiga Harrokas. Su váhnemat ja máŋga oappá ja vielja basttáhalle spánska golgodávdii (spanskesyken) mii bođii Árjeluktii 1920:s. Ruonga bajásšaddama birra Harrokas muitaluvvo vuđolaččat čállosis “"Harrok – ett samiskt nybygge i Pite Lappmark"” maid "Kultur på karrig jord: festskrift til Asbjørn Nesheim" almmuhii. Son čađahii oahpaheaddjioahpu Lulejus, ja barggai oahpaheaddjin Jukkasjärvis Nomadskolenis. 1943:s Ruong gárvii doavtterbarggu čállosiin "Lappische Verbalableitung dargestellt auf Grundlage des Pitelappischen". Gaskkal 1947-1967 barggai son johtaleaddjiskuvlabearráigeahččin. Ruong barggai iešguđetlágan oainnuiguin sámegiela dáfus, erenoamážit morfologiijain.
Ruong lei professor sámegielas ja etnologiijas Uppsala universitehtas áigodagas 1949-1969, ja oaččui persovnnalaš professoráhta 1969:s. Israel Ruong lei okta dain gii álggahii "Davvi sámi instituhta", ja son barggai maid álggahemiin ovtta sámi instituhta Upmis. Ovttas Knut Bergslandain lei son vuođđudeaddji "Bergsland-Ruong-ortografiijai" 1948:s. Dáinna ođđa ortografiijain almmuhii Ruong oahppogirjji "Min sámegiella" (1970).
Ruong lei maid mielde sámepolitihkas ja vuođđudeamis SSR:s, "Svenske Samarnas Riksförbund" (Ruoŧa Sámiid Riikasearvi), 1950:s. Son lei sátnejođiheaddji SSR:s áigodagas 1959-1967. 1960:s 1973:a rádjái lei son redaktevra "Samefolket" aviissas.
Davvi sámi instituhtta vuođđudii 1983:s "Israel Ruong-stipeandda". Dát juhkko jahkásaččat dutkiide geat barget dutkanbargguiguin mat gullet fáttáide maiguin professor Israel Ruong ieš barggai.


Mikko Korhonen.
Veli-Mikko Korhonen (riegádan golggotmánu 14. beaivvi 1936:s, jápmán borgemánu 19. beaivvi 1991:s) lei suoma fennougristta gii barggai erenoamážit sámegielain, muhto maid eará urálalaš gielaiguin, fágahistorjjálaš čuolmmaiguin.
Korhonen bargguid sámi vearbasojahemiid birra attii komparatiivvalaš oahpu sámi morfologiijas. Ja vaikko dat lei historjjálaš diehtojuohkin, de rievddai fokus eret dan jietnahistorjjálaš ásahusas mii lei báidnán dutkama Erkki Itkonenain ja Paavo Ravilain. Son barggai erenoamážit nuortalaš sámegielain, ja almmuhii Jouni Mosnikoffain ja Pekka Sammallahtiin ovtta dain vuosttás almmuhusaid ođđaset nuorttalaš sámegiela ávdnasiiguin, 1973s. Girjjis “Innføring i samisk språkhistorie”, mii almmuhuvvui 1981:s, čoahkkáigesii Korhonen earáid ja iežas dutkosiid sámi giellahistorjjá birra, ja dát girji lea ain dábálaš čujuhus dán fáttá siskkobealde.
Daid maŋemus jagiid barggai Korhonen maid eará fáttáiguin.
Korhonenas lei iežas professoráhta fennougristihkas Helssega Universitehtas, ja lei dutkanjođiheaddji ovtta barggus urálalaš gielaid birra, go son fáhkka jámii. Dáinna jápmimiin massii suoma fennougristihka sihke čeahpes mielbargi ja jođiheaddji, ja fágabiras massii ovtta professoráhta.
Ulla-Maija Kulonen, gii lei náitalan Korhonenin, almmuhii ovtta mánusa maid Korhonen lei čállán teoriijaid birra ahte movt giella badjána olbmuid historjjás, "“Kielen synty”". 1996:s bođii maid čoakkáldat Korhonen deháleamos artihkkaliin su riegádanbeaivvi guđalot-beaivái.


Eliel Lagercrantz.
Eliel Lagercrantz (riegádan 1894:s, jápmán 1973:s) lei suopmelaš fennougrista. Son válddii doavttergráda Helssegis 1927:s. Studerenáigodagas son studerii sihke Hamburgas, Budapestas ja Parisas. Lagercrantz lei professor Helssegis 1965:s. Son barggai maid Oslo Universitehtas.
Dutkanguovlu.
Lagercrantz barggai ovddemusat sámegielaiguin. Son čálii grammatihkaid golmma sámegielaide mat dan rádjái eai lean nu ollu dutkojuvvon: davvisámi mearrasámi suopmaniidda, bihtánsámegillii ja lullisámegillii. Dasa lassin čálii son sátnegirji mas ledje measta 9000 sáni, gos juohke sátneartihkal vuđolaččat čilgii sátnehámiid juohke sámi suopmanii, Rørosas Guoládatnjárgii.
Lagercrantz almmuhii maid čállosiid máŋgga sámi suopmaniidda.


Geirangerfjorden.
Geirangenfjorden lea okta vuotna Sunnmøres Møre ja Romsdalas. Dat lea 15 kilomehtera guhkki ja gullá Storfjordenii (Stuoravutnii). Vuotnabađas lea Geiranger.
Vuona guoras leat Skageflå, Blomberg ja Knivsflå, mat leat ávdin boandagárddit badjin gosa beassá bálgá mielde dahje fatnasiin. Vuotna lea okta Norgga báikkiin mii geasuha eanemus turisttaid. Suoidnemánu 14. beaivvi 2005:s čállojuvvui Geiranger-vuona guovlu oktan Nærøy-vuonaguovlluin Oarjenorgga vuotnabáikin UNESCO listui máilmmi kultuvra- ja luondduárbeguovlluid birra. Guovlu mii nammaduvvui máilmmiárbin lea 498 km² |Norddala- ja Stranda suohkaniin. Reinheimen našunálapárka, mii lea suodjaluvvon gáhtten dihte gottiid Ottadalenis, lea maid Norddala suohkanrájiid siskkobealde. 2006:s válljejuvvui Oarjenorgga vuotnaguovlu buoremus gáhttejuvvon UNESCO-báikin National Geographic-magasiinnas.
Fjord1-fitnodan jođiha biilafeargga mii manna miehta vuona gaskal Geirangera ja Hellesylta.


Josef Ekgren.
Josef Ekgren (riegádan 1937:s Vestre Jakobselvas) lea sámi gynekologa ja girječálli. Son lei dat vuosttaš Norggas gii anii radiobárrodálkkodeami dálkkodit álggus goaŧŧočottaborasdávddas.
Son lea bargan medisiinnalaš fágadovdin Bjugn-ášši bealušteddjiide, earret eará danne go son láittii (ovtta aviisačállosis) áktoráhta medisiinnalaš áššedovdiid bohtosiid.
Son bargá priváhta gynekologan Bergenis ja Oslos. 1970:s lei son Čáhcesullo suohkana guovlludoavttir. 1992:s jođihii son ovtta klinihkalaš dutkanprošeavtta HPV-virusa ektui Romssa Universitehtas.
Áltá-stuimmit.
Áltá-stuimmiid oktavuođas čuovui son golbma nealgudeaddji sápmelačča go báhtaredje Ruŧŧii, dassážii go nealgudeapmi loahpahuvvui. Politiijat ledje ožžon dieđu gitta váldit dáid sápmelaččaid. Ain dál gávdnojit dokumeanttat eiseválddiid plánaid birra bákkus borahit dáid olbmuid.


Norgga Boasta.
Norgga Boasta AS ("Posten Norge AS") lea fitnodat mii eaiggáduvvo Norgga stádas ja mas lea ovddasvástádus Norgga boastajohtui. Fitnodat doaimmaha maiddái dávvirjođu ja eará. Boasta lea okta Norgga stuorámus fitnodagain, mii doaimmahuvvo miehta riikka. Norgga Boasta lea okta Norgga boarráseamos ja stuorimus fitnodat maid stáda eaiggáda, ja maid Christian IV álggahii 1647:s.
Fitnodat jođihii 2006:s oktiibuot 23,7 miljárdda ruvnno ovddas. Doaimmahussii gullet sullii 23 000 jahkebarggu, dás 10 000 boastaolbmo ja vuoddji.
Boasta bargá leveránssaiguin ja fállá maid elektrovnnalaš bálvalusaid. Boasta hálddaša sihke priváhta olbmuid ja fitnodagaid. Váldoguovlu lea Davviriikat, muhto sáhttá ovttasbargiiguin fállat bálvalusaid miehta máilmmi.
Dag Mejdell lea leamašan fitnodathoavda Boasttas ođđajagimánu 16. beaivvi 2006 rájes, ja Arvid Moss lea leamašan stivrajođiheaddji geassemánu 17. beaivvi 2002 rájes.
Oktan fitnodagaiguin CityMailain ja CityMail Danmarkain juohká Norgga Boasta reivviid 5,3 millijovnna viesuide Skandinávias, ja lea dat davviriikkalaš boastafitnodat mii olaha eanemus miellahtuide. Boasta lea maid oastán unnit fitnodagaid dego NorCargo ja Box, mat oktan CityMailain dál gohčoduvvojit namain Bring.


Davvi-Amerihká Sámi Siida.
Davvi-Amerihká Sámi Siida lea sámi organisašuvdna vai siida Davvi-Amerihkás (Kanáda ja Amerihká ovttastuvvan stáhtat). Ođas namma lea Davvi-Amerihká Sámi Searvi.
Siiddastallen lea čoahkkin gii guokte jahki.


Guovdageainnu stuimmit.
Guovdageainnu stuimmit ledje sámiid stuimmit, mat dáhpáhuvve Davvi-Norgga Guovdageainnus skábmamánu 8. beaivve jagis 1852.


Šilljocihci.
Šilljocihci ("Passer domesticus") lea šilljocihciide ("Passeridae") gullevaš loddi.


Leivvoš.
Leivvoš ("Alauda arvensis") lea leivvožiide ("Alaudidae") gullevaš loddi.


Balto (beana).
«Balto» (riegádii sullii 1919, jámii njukčamánu 14. 1933) lei sibiralaš husky, geassebeana, ja lea dál máilmmi beakkáneamos beana.


Sabehat.
Sabebat leat diŋggat mainna sáhttá mannat muohttaga alde.


Ráhkkerávju.
Ráhkkerávju lea báiki, mii lei Fálesnuorri hálddahusguovddáš.
500px
500px


Leavdnja.
Leavdnja (, kveana- ja) lea Porsáŋggu hálddahusguovddáš. Čoahkkebáikkis orrot 2 237 olbmo (2012). Leavdnja lea Porsáŋgguvuona bađas. Báikki čada manná E6, ja riikkageaidnu 98 manná Leavnnjas Deanušaldái.


Dálvvesvággi.
Dálvvesvággi () lea Gáivuona hálddahusguovddáš.


Tennevoll.
Tennevoll lea Loabága gieldda hálddahusguovddáš ja stuorámus gilli. Dan olmmošlohku lea 259 (2012).


Háhtta.
Háhtta () lea Omasvuona hálddahusguovddáš.


Vuotnasiida.
Vuotnasiida () lea Siellaga hálddahusguovddáš.


Bjerkreim.
Bjerkreim lea gielda Rogalándda fylkkas.


Bokn.
Bokn lea gielda Rogalándda fylkkas.


Eigersund.
Eigersund lea gielda Rogalándda fylkkas.


Finnøy.
Finnøy lea gielda Rogalándda fylkkas.


Forsand.
Forsand lea gielda Rogalándda fylkkas.


Gjesdal.
Gjesdal lea gielda Rogalándda fylkkas.


Haugesund.
Haugesund lea gielda Rogalándda fylkkas.


Hjelmeland.
Hjelmeland lea gielda Rogalándda fylkkas.


Hå.
Hå lea gielda Rogalándda fylkkas.


Karmøy.
Karmøy lea gielda Rogalándda fylkkas.


Klepp.
Klepp lea gielda Rogalándda fylkkas.


Kvitsøy.
Kvitsøy lea gielda Rogalándda fylkkas.


Lund (Rogalánda).
Lund lea gielda Rogalándda fylkkas.


Randaberg.
Randaberg lea gielda Rogalándda fylkkas.


Rennesøy.
Rennesøy lea gielda Rogalándda fylkkas.


Sandnes.
Sandnes lea gielda Rogalándda fylkkas.


Sauda.
Sauda lea gielda Rogalándda fylkkas.


Sokndal.
Sokndal lea gielda Rogalándda fylkkas.


Sola.
Sola lea gielda Rogalándda fylkkas.


Strand (Norga).
Strand lea gielda Rogalándda fylkkas.


Suldal.
Suldal lea gielda Rogalándda fylkkas.


Time (Norga).
Time lea gielda Rogalándda fylkkas.


Tysvær.
Tysvær lea gielda Rogalándda fylkkas.


Utsira.
Utsira lea suolu ja gielda Rogalándda fylkkas. Gielda lea Norgga unnimus gielda olmmošlogu ektui, ja nubbi unnimus viidodaga ektui (Kvitsøy maŋŋel).


Vindafjord.
Vindafjord lea gielda Rogalándda fylkkas.


Dovre.
Dovre lea gielda Opplándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 2 721 ja viidodat lea 1 364 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Dovre.


Etnedal.
Etnedal lea gielda Opplándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 1402 ja viidodat lea 459 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Bruflat.


Gausdal.
Gausdal lea gielda Opplándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 6 144 ja viidodat lea 1 192 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Segalstad bru. rádjegielddat leat Sør-Fron, Q48637, Øyer, Lillehammer, Nordre Land, Davvi-Aurdála, Øystre Slidre.


Gjøvik.
Gjøvik lea gielda Opplándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 29 389 ja viidodat lea 672 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Gjøvik márkanGjøvik. Gjøvik rádjegielddat leat.


Gran.
Gran lea gielda Opplándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 13 568 ja viidodat lea 757 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Jaren. Gran rádjegielddat leat.


Jevnaker.
Jevnaker lea gielda Opplándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 6 475 ja viidodat lea 226 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Jevnaker. Jevnaker rádjegielddat leat.


Ringebu.
Ringebu lea gielda Opplándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 4 521 ja viidodat lea 1 248 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Vålebru. Ringebu rádjegielddat leat.


Vestre Toten.
Vestre Toten lea gielda Opplándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 12 977 ja viidodat lea 249 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Raufoss. Vestre Toten rádjegielddat leat.


Nord-Fron.
Nord-Fron lea gielda Opplándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 5 808 ja viidodat lea 1 141 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Vinstra. Nord-Fron rádjegielddat leat.


Lesja.
Lesja lea gielda Opplándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 2 009 ja viidodat lea 2 259 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Lesja. Lesja rádjegielddat leat Dovre, Vågå, Lom, Skjåk, Rauma, Nesset ja Oppdal.
Politihkka.
Sátnejođiheaddji lea Mariann Skotte (Gb).


Lom.
Lom lea gielda Opplándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 2 358 ja viidodat lea 1 969 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Fossbergom. Lom rádjegielddat leat.


Lunner.
Lunner lea gielda Opplándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 8 871 ja viidodat lea 292 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Roa. Lunner rádjegielddat leat.


Nord-Aurdal.
Nord-Aurdal lea gielda Opplándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 6 406 ja viidodat lea 907 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Fagernes. Nord-Aurdal rádjegielddat leat.


Nordre Land.
Nordre Land lea gielda Opplándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 6 729 ja viidodat lea 955 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Dokka. Nordre Land rádjegielddat leat.


Sel.
Sel lea gielda Opplándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 5 944 ja viidodat lea 905 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Otta. Sel rádjegielddat leat.


Skjåk.
Skjåk lea gielda Opplándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 2 282 ja viidodat lea 2 076 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Bismo.


Søndre Land.
Søndre Land lea gielda Opplándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 5 695 ja viidodat lea 728 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Hov. Søndre Land rádjegielddat leat.


Sør-Fron.
Sør-Fron lea gielda Opplándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 3 188 ja viidodat lea 742 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Hundorp. Sør-Fron rádjegielddat leat.


Vang.
Vang lea gielda Opplándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 1 593 ja viidodat lea 1 505 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Vang. Vang rádjegielddat leat.


Vestre Slidre.
Vestre Slidre lea gielda Opplándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 2 212 ja viidodat lea 463 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Slidre. Vestre Slidre rádjegielddat leat.


Vågå.
Vågå lea gielda Opplándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 3 720 ja viidodat lea 1 330 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Vågåmo. Vågå rádjegielddat leat.


Østre Toten.
Østre Toten lea gielda Opplándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 14 819 ja viidodat lea 562 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Lena. Østre Toten rádjegielddat leat.


Øyer.
Øyer lea gielda Opplándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 5 107 ja viidodat lea 640 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Tingberg. Øyer rádjegielddat leat.


Øystre Slidre.
Øystre Slidre lea gielda Opplándda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 3 195 ja viidodat lea 963 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Heggenes. Øystre Slidre rádjegielddat leat.


Duođalaš Jesusa Girku.
Duođalaš Jesusa Girku () lea iehcanaš kiinnálaš girku, mii álggii hellodatmoriheamis. Girku vuođđuduvvui Beijingis Kiinnás, jagis 1917.


Jan Mayen.
Jan Mayen lea Norgii gullevaš suolu Davvi jiekŋamearas. Dan viidodat lea 373 km². Jan Mayen lea vulkánalaš suolu. Jan Mayena sullos leat ollu várit, ja dálkkadat lea arktalaš. Sullo alimus báiki lea Beerenberg (2 277 m) davvin, mii lea máilmmi davimus vulkána.
Jan Mayenis orrot ollu lottit. Sullo olmmošlohku lea 18 ássi, main 14 leat Loran-C-stašuvnnas ja njealje fas dálkestašuvnnas. Eará olbmot eai oro sullos. Jan Mayenis lea okta girdišillju.
Jan Mayena gávnnai 500-logus irlánddalaš Brendan-munka. Brendan borjjastii sullo lahka dalle, go doppe ledje vulkánalaš doaimmat. Henry Hudson gávnnai sullo jagis 1607, ja attii sullui nama "Hudson's Tutches" dahje "Touches". Sullo gávnnai ođđasit hollánddalaš Jan Jacobs May van Schellinkhout jagis 1614. Suolu lea nammaduvvon su mielde.
Suolu lea gullán Norgii jagi 1989 rájes.


Nuoskkideapmi.
Nuoskkideapmi lea luonddubirrasa billahuvvan dahje bilideapmi, mii dagaha organismmaide nugomat šattuide ja elliide váttisvuođaid dahje jápmima.


Luondu.
Luondu mearkkaša dábalaččat eatnama, áimmu, čázi, elliid ja šattuid ovttasvuođa.


Sápmelaš (bláđđi).
Sápmelaš, álgoálggus Sabmelaš lei eanaš davvisámegiel bláđi, mis muhtimin ledje maiddái nuortalašgiel čálut. Bláđđi almmuhuvvui Suomas jagi 1934 gitta 2001 rádjái. Dat heaittihuvvui jagis 2001, go bláđiin ledje ollu ekonomiijalaš váttisvuođat.
Sápmelaš-bláđi almmuhii Sámi Čuvgehussearvi. Bláđi vuosttáš oaivedoaimmaheaddjit leigga Paavo Ravila (1934–1943) ja Erkki Itkonen (1934–1950). Doai leigga Helssega universitehta suoma-ugralaš gielaid professorat. Jouni Kitti lei oaivedoaimmaheaddjin 1981–1998.


Tooji.
Tooji Keshtkar (riegádan miessemánu 26. 1987, Shirazis, Iranis) lea Norgga musihkkár.


Guovdageainnu márkan.
Guovdageaidnu lea Guovdageainnu suohkana hálddahusguovddáš ja stuorámus čoahkkebáiki 1 339 ássiin. Čoahkkebáikkis leat ee. Guovdageainnu mánáid- ja nuoraidskuvla, ja Sámi boazodoalloskuvla ja joatkkaskuvla. Guovdageainnu márkan lea čoahkkanan birra Riikkageainnu 93 (Álttáluodda/Suomaluodda), mii manná Guovdageaineanu badjel guovddáš márkanbáikki lulábealde. Guovddáš márkanis Riikkageaidnu 93:s suorrana Bredbuktnesveien, Guovdageainnu kánske nubbin deháleamos luodda, man guoras leat mánáid- ja nuoraidskuvla ja ng. LES-viessu, gos gávdnojit earret eará Guovdageainnu álbmotgirjerájus ja oassi Oarje-Finnmárkku boazodoallohálddahusa ja Ávvir-aviissa kantuvrrain.
Márkanis Riikkageaidnu 93 guoras leat guokte dábálaš rámbuvrra, Coop Marked ja REMA 1000, mii lea lulábealde Guovdageaineanu, ii áibbas guovddážis. Maiddái Guovdageainnu girku lea Riikkageaidnu 93 lahkosis Guovdageaineanu lulábealde.
Hui guovddáš márkanbáikkis leat dasa lassin restauráŋŋa "Boddu" ja gáffestohpu "Vika". Guovddážis lea maid gávpeguovddážaš "Márkan Senter", ja Esso-bensinstašuvdna. Guovdageainnu suohkanviessu ja báikkálaš NAV doaimmahat, Seastinbáŋku 1 Davvi-Norgga kantuvra ja NRK Sámi doaimmahus leat mánáid- ja nuoraidskuvlla ja Coop-rámbuvrra gaskkas.
Guovdageainnus lea maiddái «davát márkanbáiki», gos leat earret eará Thon Hotel, pizzarestauráŋŋa "Pitstop", ja Statoila bensinstašuvdna. Gávdnojit plánat giddet Coop Marked -rámbuvrra guovddáš márkanbáikkis, ja vuođđudit stuorit Coop Prix -rámbuvrra davábeal márkanii. Guovddáš márkana bálddas lea maid Guovdageainnu stuorámus visti, Diehtosiida, gos doibmet earret eará Sámi allaskuvla, álgoálbmotvuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáš Gáldu, Sámi Arkiiva ja oassi Norgga Sámedikkis.


Čuonjávággi.
Čuonjávággi (dahjege "Tjuonavagge") lea vággi Ábeskovu guovllus Davvi-Ruoŧa Gironis.


Jenni Haukio.
Jenni Haukio (riegádan cuoŋománu 5. beaivve 1977 Poris) lea suopmelaš diktačálli, olgešbellodat Kokoomusa ovddeš gulahallandirektevra ja Suoma dálá presideantta Sauli Niinistö eamit.


Helsset-Vantaa girdišillju.
Helsset-Vantaa girdišillju (, IATA HEL, ICAO EFHK) lea Uusimaa eanangotti váldogirdišillju ja olles Suoma stuorámus girdišillju. Helsset-Vantaa girdišillju lea maiddái Davvi-Eurohpá deháleamos nannámiidgaskasaš girdišillju.


Sámi gielddat.
Sámi gielddat () lea gielddat main lea muhtin sámegiella virggálaš giellan.
Ruoŧŧa.
Ovdal Ruoŧa sámegiela hálddašanguvlui gulle dušše 4 gieldda; Arjepluovvi, Váhčir, Giron ja Johkamohkki. Jagi 2010 dáhpáhuvai Ruoŧas sámegiela hálddašanguovllu viiddideapmi, man maŋŋel seamma hálddašanguvlui gullet 18 gieldda. Lágas ii čuožžu mii sámegiella lea virggálaš giella gielddas.
Norga.
Norgga ovdalaš sámegiela hálddašanguovllus ledje dušše 5 gieldda. Dál buot sámegielat maid hupmet Norggas gullet sámegiela hálddašanguvlui.
Ruošša.
Ruoššas ii leat suokana gos livččii sámegiella virggálaš giella. Lovozerskij rajon lea gielddasámegiella goitge skuvlagiella.


Estelle (Ruoŧa prinseassa).
Prinseassa Estelle (olles namma Estelle Silvia Ewa Mary Bernadotte, "Nuortagötlándda herttotheatni"; riegádan guovvamánu 23. b. 2012 Solnas, Ruoŧas) lea Ruoŧa árbeprinseassa, nubbi árbbolaš Ruoŧa truvdnui. Son lea Ruoŧa vuosttaš truvdnoárbbolačča, ruvdnaprinseassa Victoria ja prinsa Daniela nieida.


In a Reverie.
In a Reverie lea itálialaš rock-joavku Lacuna Coil vuosttaš skearru.


Eurovision lávllagilvvohallan 2009.
Eurovision lávllagilvvohallan 2009 lei 54. Eurovision lávllagilvvohallan. Dat ordnejuvvui Moskvas, Ruoššas. Gilvvohallama vuittii Norgga Alexander Rybak lávlagiin "Fairytale".


Nieidagorži.
Nieidagorži () lea 8 mehtera allosaš gorži Guovdageainnu suohkanis Finnmárkku fylkkas. Gorži gullá Álttá-Guovdageaineanu čázádahkii.


Guovdageainnu girku.
Guovdageainnu girku () lea girku Guovdageainnu suohkanis. Arkiteakta lei Finn Bryne.
Vuosttaš girku huksejedje ruoŧŧelaččat jagis 1701. Nubbi máilmmisoađis jagis 1944 dat boldojuvvui, ja dálá girku šattai gárvvisin jagis 1967.
Gáldut.
Girku


Davvi-Norga.
Davvi-Norga () lea Norgga davimus ja nuorttimus guovlu. Davvi-Norgii gullet Nordlándda ja Romssa ja Finnmárkku fylkkat.
Guovllu viidodat 112 946 km² lea badjel goalmmádasoassi (34,9 %) olles Norgga nannanviidodagas. Davvi-Norgga olmmošlohku lea 461 399 ássi (1.10.2007), mii lea 9,8 % riikka viidodagas
Guollebivdu ja boazodoallu leaba leamaš deháláš áššit Davvi-Norggas.


Giebmegáissi girdinlihkohisvuohta 2012.
Giebmegáissi girdinlihkohisvuohta 2012 dáhpáhuvai 15.3.2012 Giebmegáissi duottarguovllus Davvi-Ruoŧas. Dáhpáhus álggii das, ahte Norgga Áibmosuodjalusa girdi C-130J Super Hercules dieđihuvvui jávkan das maŋŋel go dat ii lean boahtán Evenáššis Gironii nu mo lei plánejuvvon. Njukčamánu 17. beaivve dieđihuvvui, ahte girdi oasit ledje gávdnon viiddes guovllus Giebmegáissis. Lihkohisvuođa sivva lea, ahte girdi lei beaškehan Giebmegáisái. Dálki lei lihkohisvuođa áigge oba heittot ja dat dagahii maid váttisvuođaid ohcanbargguide. Girdis ledje vihtta hárjánan girdi, geat leat dieđihuvvon jápmán.


Giebmegáisi.
Giebmegáisi dahjege Giebnegáisi lea Ruoŧa ja Sámi alimus duottar dahje várri. Giebmegáisi lea Girona gielddas ja vári allodat lea 2 104 mehtera.


Flesberg.
Flesberg lea gielda Buskeruda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 2 671 ja viidodat lea 561 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Lampeland. Flesberg rádjegielddat leat.


Flå.
Flå lea gielda Buskeruda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 1 056 ja viidodat lea 704 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Flå. Flå rádjegielddat leat.


Gol.
Gol lea gielda Buskeruda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 4 650 ja viidodat lea 533 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Gol. Gol rádjegielddat leat.


Hemsedal.
Hemsedal lea gielda Buskeruda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 2 228 ja viidodat lea 753 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Trøym. Hemsedal rádjegielddat leat.


Hol.
Hol lea gielda Buskeruda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 4 432 ja viidodat lea 1 858 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Hol.


Hole.
Hole lea gielda Buskeruda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 6 441 ja viidodat lea 195 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Vik. Hole rádjegielddat leat.


Hurum.
Hurum lea gielda Buskeruda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 9 301 ja viidodat lea 163 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Klokkarstua. Hurum áidna rádjegielda lea.


Kongsberg.
Kongsberg lea gielda Buskeruda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 25 964 ja viidodat lea 792 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Kongsberg. Kongsberg rádjegielddat leat.


Krødsherad.
Krødsherad lea gielda Buskeruda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 2 233 ja viidodat lea 375 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Noresund. Krødsherad rádjegielddat leat.


Lier.
Lier lea gielda Buskeruda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 24 937 ja viidodat lea 301 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Lierbyen. Lier rádjegielddat leat.


Modum.
Modum lea gielda Buskeruda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 13 404 ja viidodat lea 515 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Vikersund. Modum rádjegielddat leat.


Nedre Eiker.
Nedre Eiker lea gielda Buskeruda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 23 648 ja viidodat lea 122 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Mjøndalen. Nedre Eiker rádjegielddat leat.


Nesbyen (suohkan).
Nesbyen lea gielda Vikena fylkkas. Ovdal 2020 lei gieldda namma "Nes". Go Vikena fylka álggahuvvui, dat ferte rievdadit nama, danne go Nes lea seamma fylkkas.
Nesbyena olmmošlohku lea 3 443 ja viidodat lea 810 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Nesbyen. Nes rádjegielddat leat.


Nes.
Dárogiel sátni "nes" mearkkaša "njárga" davvisámegilli.


Nore og Uvdal.
Nore og Uvdal lea gielda Buskeruda fylkkas. Gieldda olmmošlohku lea 2 535 ja viidodat lea 2 502 km². Dan hálddahusguovddáš lea Rødberg. Nore og Uvdal rádjegielddat leat.


Ringerike.
Ringerike lea gielda Buskeruda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 29 414 ja viidodat lea 1 555 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Hønefoss. Ringerike rádjegielddat leat.


Rollag.
Rollag lea gielda Buskeruda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 1 359 ja viidodat lea 449 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Rollag. Rollag rádjegielddat leat.


Røyken.
Røyken lea gielda Buskeruda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 20 226 ja viidodat lea 113 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Midtbygda. Røyken rádjegielddat leat.


Sigdal.
Sigdal lea gielda Buskeruda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 3 511 ja viidodat lea 842 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Prestfoss. Sigdal rádjegielddat leat.


Øvre Eiker.
Øvre Eiker lea gielda Buskeruda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 17 729 ja viidodat lea 457 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Hokksund. Øvre Eiker rádjegielddat leat.


Ål.
Ål lea gielda Buskeruda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 4 713 ja viidodat lea 1 171 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Sundre. Ål rádjegielddat leat.


Bredbuktnesveien.
Bredbuktnesveien () lea luodda Guovdageainnu suohkanis.


Gálaniitoluodda.
Gálaniitoluodda lea luodda Guovdageainnu suohkanis. Dat lea gaskal Ákšomuotkki ja Guovdageainnu márkanbáikki.


Ávžžiluodda.
Ávžžiluodda lea luodda Guovdageainnu suohkanis. Dat lea gaskal Ávžži ja Guovdageainnu márkanbáikki.


Moncef Marzouki.
Moncef Marzouki (r. suoidnemánu 7. 1945 Grombalias Frankriikka Tunisias) lea tunisialaš politihkkár, olmmošvuoigatvuohtaaktivista, sosiálademokráhtalaš Kongreassabellodaga ságajođiheaddji ja Tunisia dálá presideanta. Marzouki namahuvvui skábmamánus 2011 iežas riikka gaskaboddasaš presideantan parlameantaválggaid maŋŋel. Maŋŋeleabbo skábmamánu 12. beaivve 2011 Marzouki vuittii presideantaválggaid ja álggii virggálaččat riikka presideantan skábmamánu 13. beaivve.


Novaja Zemlja.
Novala Zemlja (, "Ođđa eana") lea Ruššii gullevaš duppalsuolu, man birra leat ollu unna sulložat. Dat lea nannan-Ruošša dávabealde Davvi jiekŋamearas.


Dápmot.
Dápmot ("Salmo trutta") lea luossaguolli.


Fredrik Reinfeldt.
John Fredrik Reinfeldt (r. borgemánu 4. b. 1965 Haninges Ruoŧa Stockholmma leanas) lea Ruoŧa dálá ja 32. stáhtaministtar. Virggis son lea leamaš golggotmánu 5. b. 2006 rájes. Su ovddideaddji lei Göran Persson.


Bealljeguoppar.
Bealljeguoppar "Gyromitra esculenta" lea "Gyromitra"-sohkii gullevaš guoppar. Dat lea ovdal giehtaguššama hui mirkkolaš.


Kantarella.
Kantarella ("Cantharellus cibarius") lea Kantarellaid čerdii gullevaš gávpeguoppar. Kantarella lea fiskat.


Vilgesčurotguoppar.
Vilgesčurotguoppar ("Amanita virosa") lea goddi mirkkolaš čurotguobbaršladja.


Hellanmaa.
Hellanmaa lea gilli Lapua gávpogis Mátta-Nuortabađaeatnama eanangottis Suomas.


Stuorradiggi.
Stuorradiggi () lea Norgga parlameanta. Juohke njealját jagi válljejuvvojit Stuorradiggái 169 áirasa 19 válgabiirres mat leat fylkkarájáid mielde.
Storradiggepresideanta, gii jođiha Stuorradikki barggu, lea njukčamánu 15. b. 2018 rájes Tone Wilhelmsen Trøen.


Ovddádusbellodat.
Ovddádusbellodat () lea norgalaš bellodat. Dat vuođđuduvvui jagis 1973 ja dat karakterisere iežas liberalistalažžan. Bellodaga ságajođiheaddjin lea jagi 2006 rájes leamaš Siv Jensen, ja 28 jagi ovdal su lei jođiheaddjin Carl I. Hagen. Geasi 2008 oaiviliskkademiid mielde bellodat šattai riikka stuorámussan. Geassemánus 2008 bellodaga doarjja badjánii 30,8 prosentii. Maŋŋeleabbo doarjja lea njiedjan ja jagi 2011 kommunálaválggaid maŋŋel FrP lea Norgga goalmmádin stuorámus bellodat.
Historjá.
Bellodat vuođđuduvvui jagis 1973 namain "Anders Langes Parti til sterk nedsettelse av skatter, avgifter og offentlige inngrep" ("ALP"). Jagis 1974 oassi bellodagas, sin jođiheaddjin Carl I. Hagen, čuoldásii ja vuođđudii "Reformpartiet"-bellodaga. Boahttevaš jage stuorámus oassi Reformpartietis máhccái ruovttoluodda ALP:ii. Jagis 1977 bellodat rievdadii iežas nama "Fremskrittspartiet"in ().
Jagi 1985 Stuorradikki válggain Ovddádusbellodat oaččui 2 báikki. Seamas daláš stáhtaministtar Kåre Willocha ráđđehuskoališuvdna bázii unnitlohkui. Jagis 1986 Willoch čuoldásii, go FrP jienastii bendiidnavearrobajádusa vuostá. FrP lei geavahan politihkalaš válddi vuosttaš geardde nu ollu.
Álgoáiggiin Ovddádusbellodat lei populisttalaš minibellodat, mii fággádallii riikkabeaivebáikkiin rádješielmmá vuollerájiin, ii ge onnistunut herättämään stuoribut jienasteddjiid áicama.


Jesus.
Jesus Nasaretlaš, risttalaččaid Jesus Kristus, lei Ođđa testameantta mielde juvddálaččaid oskkolaš ođasteaddji ja risttalašvuođa ipmila Jahve áidnu mánná. Son dupmejuvvui Jerusalemis jápmimii.


Ipmil (risttalašvuohta).
Ipmil kristtalašvuođas lea Ipmil, gean kristtalaččat gudnejahttit ja geasa oskot.


.no.
.no lea Norgga interneahtta-TLD. Dan geavaheapmi álggii jagis 1987.


.fi.
 lea Suoma interneahtta-TLD. Dan geavaheapmi álggii jagis 1986.


.se.
.se lea Ruoŧa interneahtta-TLD. Dan geavaheapmi álggii jagis 1986.


Kilimanjaro.
Kilimanjaro lea Afrihká alimus várri (5 895 m) Davvinuorta-Tansanias lahka Kenia ráji. Kilimanjaro lea rievtti mielde golmma vulkána joavku, man lahtut leat Kibo (5 895 m), Mawenzi (5 149 m) ja Shira (3 962 m). Mawenzi ja Shira leaba jápmán, muhto Kibo lea ain inaktiiva dahjege oađđi vulkána.
Kibo alimus čohkka lea Uhuru Peak dahjege "friddjavuođa čohkka", ja doppe lea álo muohta. Vuosttaš olbmot čohka alde ledje Hans Meyer, Ludwig Purtscheller ja Yohanas Kinyala Lauwo golggotmánu 6. b. 1889.
Kilimanjaro álbmotmeahci lea olles várreguovlu badjel 2 700 m bajábeal meara, ja dat lea okta Unesco máilmmeárbeguovlluin. Kilimanjaro lea šaddan bivnnut, muhto hástaleaddji turistavánddardanbáikin.


Buranovskije Babuški.
Buranovskije Babuški (,) lea etno-pop-joavku, mii ovddastii Ruošša Eurovision lávllagilvvohallamis 2012. Sii leat eret Udmurtia dásseválddis Buranovo (,) gilis, ja sin prográmmas leat udmurtagiel lávlagat.


Álttá báktesárgumat.
Álttá báktegovat leat báktegovat Finmárkku Álttás. Báktegovat leat gávdnon miehtá Álttá gieldda ja maiddái dan lagasguovlluin Romssa fylkkas. Váldooassi govvamateriálas gávdno Álttávuona guovllus ja dan lagassulluin, muhto maiddái Porsáŋggu ja Návuona vuonain leat gávdnon govat. Dálá áigge báktegovat leat okta UNESCO málmmiárbebáikkiin.


Alla Pugacheva.
Alla Borisovna Pugačova (, r. cuoŋománu 15. b. 1949 Moskvas, Ruoššas) lea ruošša poplávlu. Jagis 1997 son ovddastii Ruošša Eurovision lávllagilvvohallamis.


Ruonáminta.
Ruonáminta ("Mentha spicata") lea njálbmerássešattuide gullevaš šaddošládja. Dat lea ránesminta ("Mentha longifolia") ja eappelminta ("Mentha rotundifolia") hybrida.


Mérida (Venezuela).
Santiago de los Caballeros de Mérida (dovddus buorebut oaneheabbo namain Mérida) lea Venezuela gávpot ja Mérida oassestáhta hálddahusguovddáš. Gávpoga viidodat lea 25 km² ja olmmošlohku lea sullii 300 000 ássi.


Campora San Giovanni.
Campora San Giovanni lea gávpot Cosenza eanangottis Calabria guovllus Italias. Gávpoga olmmošlohku lea sullii 7 200 ássi (2007).


Philipp Kirkorov.
Philipp Bedrosovich Kirkorov (, riegádan cuoŋománu 30. 1967) lea ruošša popmusihkkár.


Peter Nalitch.
Peter Andreyevich Nalitch (, riegádan cuoŋománu 30. b. 1981) lea ruošša popmusihkkár gii ovddastii Ruošša Eurovision lávllagilvvohallamis Oslos jagis 2010.


Bend Over and Pray the Lord.
Bend Over and Pray the Lord lea suopmelaš rock-joavku Lordi skearru.


Olmmoš.
Olmmoš ("Homo sapiens") lea olbmuid ("Homo") sohkii gullevaš eallišládja ja njiččehas.


Kveanagiella.
Kveanagiella () lea giella maid hupmet kveanat. Giela guovlu lea Finnmárkku fylkkas ja Davvi-Romssas. Giella lea suomagiela, mas leat norgalaš sánit ja masa dárogiella lea váikkuhan.


Sámi prográmmaráđđi.
Sámi prográmmaráđđi lea ráđđi, man ulbmil lea árvvoštállat ja evalueret NRK Sámi prográmmafálaldaga. Ráđđi sáhttá maid gieđahallat váidalusaid guldaleddjiin prográmmaid dahje prográmmafálaldagaid birra. Sámi prográmmaráđi jođiheaddji lea maid Kringkastingsrådet:a (NRK:a prográmmaráđi) miellahttu.


Gollegiella.
Gollegiella () lea bálkkašupmi sámegiela áŋgiruššama ovddas.


Nittedal.
Nittedal lea gielda Akershusa fylkkas. Nittedala eananrádjesuohkanat leat Lunner, Gjerdrum, Nannestad, Skedsmo, ja Oslo.


Skedsmo.
Skedsmo lea gielda Akershusa fylkkas. Skedsmoa eananrádjesuohkanat leat Nittedal, Ullensaker, Oslo, Lørenskog, Enebakk ja Fet.


Ullensaker.
Ullensaker lea gielda Akershusa fylkkas. Ullensakera eananrádjesuohkanat leat Eidsvoll, Nes, Sørum, Nannestad ja Gjerdrum.


IMFC.
IMFC lea IMF:a riikkaidgaskasaš monetára ja ruhtaáššiid komitéa, masa gullet miellahttoriikkaid ruhtadanministarat ja guovddášbáŋkohoavddat.


Linjebiila.
Linjebiila dahje busse lea stuorra biila, main sáhttit mátkkoštit máŋgasat oktanaga.


Hotealla.
Hotealla lea sadji mii guossoha orrunsáji mávssu vuostá.


François Hollande.
François Gérard Georges Nicolas Hollande (r. borgemánu 12. b. 1954 Rouen, Frankriika) lei Frankriikka 24. presideanta. Son válljejuvvui Frankriika presideantan miessemánu 15. b. 2012.


Nannestad.
Nannestad lea gielda Akershusa fylkkas. Nannestada eananrádjesuohkanat leat Gran, Lunner, Hurdal, Gjerdrum, Eidsvoll, Ullensaker, ja Nittedal.


Gjerdrum.
Gjerdrum lea gielda Akershusa fylkkas. Gjerdruma eananrádjesuohkanat leat Nannestad, Ullensaker, ja Nittedal.


Eidsvoll.
Eidsvoll lea gielda Akershusa fylkkas. Eidsvolla eananrádjesuohkanat leat Østre Toten, Stange, Nannestad, Hurdal, Nord-Odal, Ullensaker, ja Nes.


Nes (Akershus).
Nes lea gielda Akershusa fylkkas. Nesa eananrádjesuohkanat leat Eidsvoll, Aurskog-Høland, Nord-Odal, Nord-Odal, Eidskog, Ullensaker, ja Sørum.


Sørum.
Sørum lea gielda Akershusa fylkkas. Søruma eananrádjesuohkanat leat Aurskog-Høland, Gjerdrum, Skedsmo, Fet, Ullensaker, ja Nes.


Aurskog-Høland.
Aurskog-Høland lea gielda Akershusa fylkkas. Aurskog-Hølanda eananrádjesuohkanat leat Eidskog, Rømskog, Marker, Eidsberg, Trøgstad, Fet, Sørum, ja Nes. Gielda lea stuorimus gielda viidodaga mielde Akershusa fylkkas.


Enebakk.
Enebakk lea gielda Akershusa fylkkas. Enebakka eananrádjesuohkanat leat Rælingen, Lørenskog, Oslo, Ski, Hobøl, Spydeberg, Trøgstad, ja Fet.


Rælingen.
Rælingen lea gielda Akershusa fylkkas. Rælingena eananrádjesuohkanat leat Enebakk, Lørenskog, Skedsmo, ja Fet.


Lørenskog.
Lørenskog lea gielda Akershusa fylkkas. Lørenskoga eananrádjesuohkanat leat Enebakk, Rælingen, Oslo, ja Skedsmo.


Jorbbut.
Jorbbut lea unni jorba láibbaš.


Biebmu.
Biebmu lea juoga, maid olmmoš borrá.


Láibi.
Láibi lea gortnis ráhkaduvvon biebmu. Dan láibut dáiggis ja bassit ommanis.
Oarjeriikkain deháleamos gordnešládja lea nisu.


Ja, vi elsker dette landet.
Ja, vi elsker dette landet lea Norgga nationálalávlla. Sániid lea čállán Bjørnstjerne Bjørnson jagiin 1859–1868 ja melodiija Rikard Nordraak jagis 1864


Tomislav Nikolić.
Tomislav Nikolić (r. guovvamánu 15. b. 1952 Kragujevacis Jugoslavia sosialisttalaš lihttudásseválddis) lea serbialaš olgešpolitihkkár. Son vuittii miessemánu 20. Serbia presideantaválggaid ja šattai presideantan geassemánus 2012.


Davvi-Italia eanandoarggástus 2012.
Davvi-Italia eanandoarggástus dáhpáhuvai miessemánu 20. beaivve 2012 Modena ja Ferrara guovlluin dii. 04.03 báikkálaš áiggi mielde. Doarggástusa givrodat lei 6,0 momentamagnituda.


Vulle Vuojaš (bláđđi).
Sámegiel "Vulle Vuojáš" ilbmái čakčamánus 1987 gitta borgemánnui 1988.


Vuojašgávpot.
Vuojašgávpot () lea fiktiivvalaš govvaráidofiguvrra Vulle Vuojaža ruoktogávpot. Gávpot lea USA:s fiktiivvalaš Calisota oassestáhtas. Vuojašgávpoga lea vuođđudan fiktiivvalaš olmmoš gean namma lea eŋgelasgillii Cornelius Coot.


Silbon Vuojaš.
Silbon Vuojaš (, álgoálggos "Donna Duck") lea Vulle Vuojaža nieidaolmmái.


Spábbačiekčan.
Spábbačiekčan lea spábbaspealla, mas guokte joavkku geahččalit dahkat eanet moalaid go vuostebeali ja dainna čiekčama vuoitit. Čiekčanáigi lea dábálaččat guokte 45 minuhttabottu, dan lassin lasseminuhttat ja dihto dáhpáhusas maiddái guhkideapmi. Okta joavku lea dábálaččat oktanuppelot čiekči, okta dain lea moallafákta. Spáppa oažžu guoskkahit olles gorudiin, earret gieđaiguin; eanaš áiggi julggiin čievččada. Dušše moallafákta (siskkobeal ráŋggáštusguovllu) sáhttá giehtadit spáppa, ja maiddái olgočiekčit go lea sisabálkesteapmi.
Spábbačiekčan bohciidii Brihttalaš sulluin 1800-logu loahpas ja leavai 1880- ja 1890-logus nannán Eurohpái ja eará eatnanosiide. Dat lea máilmmi bivnnuheamos joavkovaláštallan.
Historjá.
Guokte duhátjagi o.Kr. lei Kiinnás spábbačiekčanlágán speallu man namma lei "Cuju". Dalážá čiekčannjuolggadusain ii leat makkárge diehtu, muhto lea dihtosis dat lágiduvvui soalddátlaš skuvlenprográmman. Zhou-Dynastiija áigge čiekčanvaláštallan leavai maid dábálaš olbmuide. Spáppat ledje náhkis gorrojuvvon ja devdon dolggiin ja guolggain. Qin- ja gitta Sui-dynastiijai čiekčan šattai bivvnuheabbon. Jagiid 220 ja 680 gaskkas hutkojuvvui áibmodevdon spábba ja vuosttáš spábbačiekčannjuolggadusat (moalat, moallafákta, kapteainnat) ihtet. Sullii čuođi jagi dan maŋŋá čiekčanspeallu vajálduvai.
Antihka Greikkas gávdnojit ain govat áimmus buncagovaid ja vásiid alde. earenoamážit Spartas, gos valáštallan adnojuvvui alla árvvus. Maiddái antihka romalaččat dovde čiekčanspealuid, lágiduvvon soalddátlaš konteavsttas, nugo kiinnálaš "Cuju."
Árra gaskaáiggis Englánddas lei árra sorta otnálágán spábbačiekčanhápmi anus, mas guovtti báikegotti ássit geahččaledje spáppa fievrredit vuostálasti gávpotpoarta čađa. "Čiekčanšillju" lei álo daid guovtte gávpoga gaskkas, vaikko gaska livččii máŋggat kilomehterat.
Vaikko Englánda gohčoduvvo "Spábbačiekčama ruovtturiikan", gávdnui Fránskkas ja Itálias juo spábbačiekčanlágán speallu. 1400-logus rájes lei Florensis "Calcio Storico" anus, čiekčanspeallu mii lei oalle garas. Scaino čálii 1555:"Gievra olbmot galget čáhket saji viehkkái geas lea spábba gieđas nu ahte son sáhttá friija johtit čađa. Jus son baicce fallehuvvo de son galgá spáppa luoitit ja čievččastit, ja gal juolgečievččasteapmi lei jođáneamos vuohki, danin go dat čievččasteapmi sihkkareamos lei."Sciano mearridii šillosturrodaga ("Santa Croce" girkošillju sturrodat: 100 x 50 m) ja mearridiige ahte dat geat eanemus moalaid dahket vuitet (ja ii gii spealai fiidámusat dahje geas livččii čáppamus biktasat) ja ahte speallu ii galgá seaguhuvvot árgabeivviin, nu ahte hearrá ii sáhte gohččut bálvvás addit spáppa spealadettiin.
1900-logu spábbačiekčama ruohtasat.
1848 čálle Cambridge Universitehta studeanttat vuosttáš čiekčannjuolggadusaid. Dan maŋŋá okta joavkkus ledje 15 gitta 20 čiekči. 1857 vuođđudedje FC Sheffield'a cricketspeallit máilmmi vuosttáš almmolaš Čiekčansearvvi. Dan dihte Englánda adnojuvvo "spábbačiekčama ruovtturiikan", ja maid danin go jagi 1863 vuosttáš spábbačiekčanlihttu, "Football Association (FA), bohciidii" Londonis. Viiddis regelčálus ráhkaduvvui ja spábbačiekčan ovdánii ceavzilit.
Namahus "Soccer" (Čiekčan) eŋgelasgielas boahtá namas "Association Football", mii Rugby ektui ráhkaduvvui, dan oaiviliin go dat lágiduvvui "Football association'a" "regeliid mielde."


Coca-Cola.
Coca-Cola Montreal fabrihkas jagi 1941
Coca-Cola lea čáhppes jugus mii sisttisdoallá čađđasuvri. Coca-Cola lea bránda man Coca-Cola Company oamasta. Jugus lei álggus jurddašuvvon dálkkasin, go amerihkalaš farmasevta John Pemberton hutkkai dán jagi 1886. Dán áigge lea Coca-Cola dovddus miehtá máilmmi. Dat lea máilmmi eanemusat vuvdojuvvon bruvsa ja dat vuvdojuvvo badjel 200 riikkas. Bruvssas gávdnojit maid sohkarkeahtes ja gehppes veršuvnnat, muhtun riikkain maiddái omd. kofeiinnahis ja muhtun earenoamáš smáhkaiguin ráhkaduvvon variánttat.


Eurovision lávllagilvvohallan 2012.
Eurovision lávllagilvvohallan 2012 lei 57. Eurovision lávllagilvvohallan, mii ordnejuvvui Bakus Aserbaižanis, dasgo riika vuittii jagi 2011 gilvvohallama. Semifinálaid dáhtonat ledje miessemánu 22. ja 24. beaivi ja finála ges ordnejuvvui miessemánu 26. beaivve. Gilvvohallama vuittii Ruoŧa ovddasteaddji Loreen lávlagiin Euphoria.


Soluna Samay.
Soluna Samay (riegádan borgemánu 27. b. 1990, Ciudad de Guatemalas, Guatemalas) lea dánskkalaš lávlu. Son lei Dánmárkku ovddasteaddji Eurovision lávllagilvvohallamis jagi 2012.


Ciudad de Guatemala.
Ciudad de Guatemala lea Guatemala oaivegávpot. Dan olmmošlohku lea su. 1,1 miljovnna (2012).


Gustaf VI Adolf.
Gustaf VI Adolf (r. skábmamánu 11. b. 1882 Stockholmmas - j. čakčamánu 15. b. 1973 Helsingborgas) lei Ruoŧa gonagas jagiin 1950-1973. Son lei Gustaf V:a ja dronnet Viktoria bárdni ja Carl XVI Gustafa áddjá.


Birkenes.
Birkenes lea gielda Nuorta-Agdera fylkkas.


Bygland.
Bygland lea gielda Nuorta-Agdera fylkkas.


Bykle.
Bykle lea gielda Nuorta-Agdera fylkkas.


Evje og Hornnes.
Evje og Hornnes lea gielda Nuorta-Agdera fylkkas.


Froland.
Froland lea gielda Nuorta-Agdera fylkkas.


Gjerstad.
Gjerstad lea gielda Nuorta-Agdera fylkkas.


Grimstad.
Grimstad lea gielda Nuorta-Agdera fylkkas.


Iveland.
Iveland lea gielda Nuorta-Agdera fylkkas.


Lillesand.
Lillesand lea gielda Nuorta-Agdera fylkkas.


Risør.
Risør lea gielda Nuorta-Agdera fylkkas.


Tvedestrand.
Tvedestrand lea gielda Nuorta-Agdera fylkkas.


Valle.
Valle lea gielda Nuorta-Agdera fylkkas.


Vegårshei.
Vegårshei lea gielda Nuorta-Agdera fylkkas.


Åmli.
Åmli lea gielda Nuorta-Agdera fylkkas.


Audnedal.
Audnedal lea gielda Oarjel-Agdera fylkkas.


Farsund.
Farsund lea gielda Oarjel-Agdera fylkkas.


Flekkefjord.
Flekkefjord lea gielda Oarjel-Agdera fylkkas.


Hægebostad.
Hægebostad lea gielda Oarjel-Agdera fylkkas.


Kvinesdal.
Kvinesdal lea gielda Oarjel-Agdera fylkkas.


Lindesnes.
Lindesnes lea gielda Oarjel-Agdera fylkkas.


Lyngdal.
Lyngdal lea gielda Oarjel-Agdera fylkkas.


Mandal.
Mandal lea gielda Oarjel-Agdera fylkkas.


Marnardal.
Marnardal lea gielda Oarjel-Agdera fylkkas.


Sirdal.
Sirdal lea gielda Oarjel-Agdera fylkkas.


Songdalen.
Songdalen lea gielda Oarjel-Agdera fylkkas.


Søgne.
Søgne lea gielda Oarjel-Agdera fylkkas.


Vennesla.
Vennesla lea gielda Oarjel-Agdera fylkkas.


Åseral.
Åseral lea gielda Oarjel-Agdera fylkkas.


Aku Ankan taskukirja.
Aku Ankan taskukirja lea Suomas jagi 1970 rájes almmuhuvvon govvaráidogirji. Dálá áigge dat almmuhuvvo oktii mánus.


Selena.
Selena Quintanilla-Perez (cuoŋománu 16. b. 1971 Lake Jacksonis, Texasis - njukčamánu 31. b. 1995 Amerihká ovttastuvvan stáhtain) lei amerihkálaš lávlu, pianista ja šuokŋadahkki.


Skuvlejupmi.
Skuvlejupmi, skuvlen dahje oahppu lea bajásgeassima oassi, mii lea organiserejuvvon ja institutionaliserejuvvon. Dálá áigge Oarjeriikkain láve servodat doallat muhtunlágán skuvlejumi.


Šibit.
Šibit lea ealli, man olmmoš hálddaša. Muhtun šibihat leat ávkkes eallit maiguin oažžu omd. bierggu ja ullu ja muhtun eallit ges biebmoeallit, maiguin olbmot lávejit ovttas leat.


Bamble.
Bamble lea gielda Telemárkku fylkkas.


Drangedal.
Drangedal lea gielda Telemárkku fylkkas.


Fyresdal.
Fyresdal lea gielda Telemárkku fylkkas.


Hjartdal.
Hjartdal lea gielda Telemárkku fylkkas.


Kragerø.
Kragerø lea gielda Telemárkku fylkkas.


Kviteseid.
Kviteseid lea gielda Telemárkku fylkkas.


Nissedal.
Nissedal lea gielda Telemárkku fylkkas.


Nome.
Nome lea gielda Telemárkku fylkkas.


Notodden.
Notodden lea gielda Telemárkku fylkkas.


Dánmárkku gielddat.
Dánmárku


Syddanmark regiuvdna.
Syddanmarka regiuvdna () lea okta Dánmárkku viđa hálddahuslaš guovllus. Regiuvnna oaivegávpot lea Vejle. Dan olmmošlohku lea 1 200 227 ássi (2010) ja viidodat 12 191 km².


Oaivegávpoga regiuvdna.
Oaivegávpoga regiuvdna () lea okta Dánmárkku viđa hálddahuslaš guovllus. Regiuvnna oaivegávpot lea Hillerød. Dan olmmošlohku lea 1 680 271 ássi ja viidodat 2 561 km².


Davvi-Jyllándda regiuvdna.
Davvi-Jyllándda regiuvdna () lea okta Dánmárkku viđa hálddahuslaš guovllus. Regiuvnna oaivegávpot lea Aalborg. Dan olmmošlohku lea 579 628 ássi ja viidodat 7 910 km².


Gaska-Jyllándda regiuvdna.
Gaska-Jyllándda regiuvdna () lea okta Dánmárkku viđa hálddahuslaš guovllus. Regiuvnna oaivegávpot lea Viborg. Dan olmmošlohku lea 1 253 998 ássi (2010) ja viidodat 13 142 km².


Sjællándda regiuvdna.
Sjællándda regiuvdna () lea okta Dánmárkku viđa hálddahuslaš guovllus. Regiuvnna oaivegávpot lea Sorø, muhto stuorámus gielda lea Roskilde. Regiuvnna olmmošlohku lea 817 907 ássi (2012).
Gielddat.
Sjællándda regiuvdna lea juhkkojuvvon 17 gildii, maid oktasaš viidodat lea 7 217,8 km².


Sorø.
Sorø lea gávpotgielda Dánmárkkus. Dat lea Sjællándda regiuvnna oaivegávpot. Sorø gieldda viidodat lea 311,05 km² ja olmmošlohku 29 522 ássi (2010). Sorø gávpoga olmmošlohku lea ges 7 805 ássi (2010).


Favrskov.
Favrskov lea gielda Gaska-Jyllándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Justin Bieber.
Justin Drew Bieber (r. njukčamánu 1. beaivve 1994 Stratfordis, Ontarios, Kanadas) lea kanadalaš lávlu ja lávlladahkki, gean váldošáŋŋerat leat pop-musihkka ja R&B. Bieber lea earenoamáš bivnnut nuorra nieiddaid ja nissonolbmuid gaskkas. Son lea okta dain dovdoseamos 2010-jagiid nuorra artisttain. Son lea vuoitán máŋggaid musihkkabálkkašumiid, omd. American Music Awards buorimus dievdoartistta bálkkašumi jagi 2010. Bieber lávlla "Baby" lea guhká leamaš video, mii lea gehččon ja guldaluvvon YouTubes eanet go oktage eará video goassege.


Viborg.
Viborg lea gávpot Dánmárkkus. Dat lea Gaska-Jyllándda regiuvnna oaivegávpot. Viborga gieldda viidodat lea 1 474,05 km² ja olmmošlohku 93 819 ássi (2012). Viborga gávpoga olmmošlohku lea ges 37 635 ássi (2012).


Aalborg.
Aalborg lea gávpotgielda Dánmárkkus. Dat lea Davvi-Jyllándda regiuvnna oaivegávpot. Aalborga gieldda viidodat lea 1 143,99 km² ja olmmošlohku 112 194 ássi (2016). Aalborga gávpoga olmmošlohku lea ges 104 885 ássi (2012).


Listu Islándda gielddain.
Dát lea listu Islándda gielddain. Riika lea juhkkojuvvon oktiibuot 76 gildii.


Islándda regiuvnnat.
Islánda lea juhkkojuvvon 8 regiuvdnii (), ovdasajis statistihkalaš geavaheapmái.


Höfuðborgarsvæðið.
Höfuðborgarsvæðið lea okta Islándda gávcci regiuvnnas. Regiuvnna oaivegávpot lea Reykjavík. Dan olmmošlohku lea 200 852 ássi (2009) ja viidodat 1 062 km².


Suðurnes.
Suðurnes, ovdal Reykjanes lea okta Islándda gávcci regiuvnnas. Regiuvnna oaivegávpot lea Keflavík. Dan olmmošlohku lea 20 184 ássi (2007) ja viidodat 829 km².


Vesturland.
Vesturland lea okta Islándda gávcci regiuvnnas. Regiuvnna oaivegávpot lea Borgarnes. Dan olmmošlohku lea 15 290 ássi (2007) ja viidodat 9 554 km².


Vestfirðir.
Vestfirðir lea okta Islándda gávcci regiuvnnas. Regiuvnna oaivegávpot lea Ísafjörður. Dan olmmošlohku lea 7 380 ássi (2007) ja viidodat 9 409 km².


Norðurland vestra.
Norðurland vestra lea okta Islándda gávcci regiuvnnas. Regiuvnna oaivegávpot lea Sauðárkrókur. Dan olmmošlohku lea 7 386 ássi (2007) ja viidodat 12 737 km².


Norðurland eystra.
Norðurland eystra lea okta Islándda gávcci regiuvnnas. Regiuvnna oaivegávpot lea Akureyri. Dan olmmošlohku lea 28 699 ássi (2007) ja viidodat 21 968 km².


Austurland.
Austurland lea okta Islándda gávcci regiuvnnas. Regiuvnna oaivegávpot lea Egilsstaðir. Dan olmmošlohku lea 15 300 ássi (2007) ja viidodat 22 721 km².


Suðurland.
Suðurland lea okta Islándda gávcci regiuvnnas. Regiuvnna oaivegávpot lea Selfoss. Dan olmmošlohku lea 23 311 ássi (2007) ja viidodat 24 526 km².


Tho Xuan girdišillju.
Tho Xuan girdišillju (, maiddái Sân bay Thọ Xuân), ovd. Sao Vang girdišillju () lea girdišillju Thanh Hoas, Vietnamas.


Eurovision lávllagilvvohallan 2013.
Eurovision lávllagilvvohallan 2013 lei 58. Eurovision lávllagilvvohallan, mii ordnejuvvui Malmös Ruoŧas, dasgo riika vuittii jagi 2012 gilvvohallama. Semifinálaid dáhtonat ledje miessemánu 14. ja 16. beaivi ja finála ges ordnejuvvui miessemánu 18. beaivve. Gilvvohallama vuittii Dánmárkku ovddasteaddji Emmelie de Forest.


Vuodjaláibegáhkku.
Vuodjaláibegáhkku ("smörgåstårta") lea borramuššládja. Vuodjaláibegáhkku lea eambbo dego dievddagáhkku go vuodjaláibi.
Vuodjaláibegáhku lávet borrat go dat lea galmmas.


Oslo universitehta.
Oslo universitehta (, oanádus "UiO") lea Norgga stuorámus ja boarráseamos universitehta. Universitehtas leat 27 414 studeantta (2011) ja doppe barget 6008 barggi (2011). Professor Ole Petter Ottersen lea leamaš universitehta rektor borgemánu 1. beaivvi 2009 rájes.


Keflavík.
Keflavík lea gávpot Islánddas. Gávpot lea Suðurnesa regiuvnna oaivegávpot.


Borgarnes.
Borgarnes lea gávpot Islánddas. Gávpot lea Vesturlanda regiuvnna oaivegávpot.


Ísafjörður.
Ísafjörður lea gávpot Islánddas. Gávpot lea Vestfirðira regiuvnna oaivegávpot.


Sauðárkrókur.
Sauðárkrókur lea gávpot Islánddas. Gávpot lea Norðurland vestra regiuvnna oaivegávpot.


Akureyri.
Akureyri lea gávpot ja gielda Islánddas. Gávpot lea Norðurland eystra regiuvnna oaivegávpot.


Egilsstaðir.
Egilsstaðir lea gávpot Islánddas. Gávpot lea Austurlanda regiuvnna oaivegávpot.


Selfoss.
Selfoss lea gávpot Islánddas. Gávpot lea Suðurlanda regiuvnna oaivegávpot.


Porsgrunn.
Porsgrunn lea gielda Telemárkku fylkkagielddas.


Sauherad.
Sauherad lea gielda Telemárkku fylkkagielddas.


Seljord.
Seljord lea gielda Telemárkku fylkkagielddas.


Siljan.
Siljan lea gielda Telemárkku fylkkagielddas.


Tinn.
Tinn lea gielda Telemárkku fylkkagielddas.


Tokke.
Tokke lea gielda Telemárkku fylkkagielddas.


Vinje.
Vinje lea gielda Telemárkku fylkkagielddas.


Adygea.
Adygeia lea dásseváldi Ruošša federašuvnnas.


Altai dásseváldi.
Altai dásseváldi lea dásseváldi Ruošša federašuvnnas.
2010. jágis lei dásseválddi álbmogas 56,6% ruoššaid, 34,5% altailaččaid, geat leat guovllu álgoálbmot, ja 6,2% kazahad.


Baškortostan.
Baškortostan lea dásseváldi Ruošša federašuvnnas.


Burjatia.
Burjatia lea dásseváldi Ruošša federašuvnnas.


Dagestan.
Dagestan lea dásseváldi Ruošša federašuvnnas.


Ingušia.
Ingušia lea dásseváldi Ruošša federašuvnnas.


Kabardi-Balkaria.
Kabardi-Balkaria lea dásseváldi Ruošša federašuvnnas.


Kalmukia.
Kalmukia lea dásseváldi Ruošša federašuvnnas.


Karatšai-Tšerkessia.
Karatšai-Tšerkessia lea dásseváldi Ruošša federašuvnnas.


Gárjila dásseváldi.
Gárjil lea dásseváldi Ruošša federašuvnnas.


Komi dásseváldi.
Komi lea dásseváldi Ruošša federašuvnnas.


Mordva.
Mordva lea dásseváldi Ruošša federašuvnnas.


Davvi-Ossetia-Alania.
Davvi-Ossetia-Alania lea dásseváldi Ruošša federašuvnnas.


Saha dásseváldi.
Saha dahje Jakutia lea dásseváldi Ruošša federašuvnnas.


Bø (Telemárku).
Bø lea gielda Telemárkku fylkkas.


Tatarstan.
Tatarstan lea dásseváldi Ruošša federašuvnnas.


Tuva.
Tuva lea dásseváldi Ruošša federašuvnnas.


Udmurtia.
Udmurtia lea dásseváldi Ruošša federašuvnnas.


Tšetšenia.
Tšetšenia lea dásseváldi Ruošša federašuvnnas.


Tšuvassia.
Tšuvassia lea dásseváldi Ruošša federašuvnnas.


Hakassia.
Hakassia lea dásseváldi Ruošša federašuvnnas.


Andebu.
Andebu lea ovddeš gielda Vestfoldda fylkkas. Ođđajagemánu 1. beaivvi 2017:s časke Andebu, Stokke ja Sandefjord gielddat oktii. Ođđa gieldda namma lea Sandefjord.


Hof.
Hof lea ovddeš gielda Vestfoldda fylkkas. Hof ja Holmestrand gielddat časke oktii ođđajagemánu 1. beaivvi 2018:s. Ođđa gieldda namma lea Holmestrand.


Holmestrand.
Holmestrand lea gielda Vestfoldda fylkkas. Holmestrand ja Hof gielddat časke oktii ođđajagemánu 1. beaivvi 2018:s.


Horten.
Horten lea gielda Vestfoldda fylkkas.


Lardal.
Lardal lea ovddeš gielda Vestfoldda fylkkas. Lardal ja Larvik gielddat časke oktii ođđajagemánu 1. beaivvi 2018:s. Ođđa gieldda namma lea Larvik.


Larvik.
Larvik lea gielda Vestfoldda fylkkas. Larvik ja Lardal gielddat časke oktii ođđajagemánu 1. beaivvi 2018:s.


Nøtterøy.
Nøtterøy lei ovddeš gielda Vestfoldda fylkkas. Gieldda olmmošlohku lei jagi 2012 21 139 ássi ja dan viidodat lei 60,86 km². Dan hálddahusguovddáš lei Borgheim.
Ođđajagemánu 1. beaivvi 2018:s časke Nøtterøy ja Tjøme gielddat oktii. Ođđa gieldda namma lea Færder.


Re.
Re lea gielda Vestfoldda fylkkas.


Sande (Vestfolda).
Sande lea gielda Vestfoldda fylkkas.


Sandefjord.
Sandefjord lea gielda Vestfoldda fylkkas. Sandefjord, Stokke ja Andebu gielddat časke oktii ođđajagemánu 1. beaivvi 2017:s.


Svelvik.
Svelvik lea gielda Vestfoldda fylkkas.


Stokke.
Stokke lea ovddeš gielda Vestfoldda fylkkas. Ođđajagemánu 1. beaivvi 2017:s časke Stokke, Andebu ja Sandefjord gielddat oktii. Ođđa gieldda namma lea Sandefjord.


Tjøme.
Tjøme lea ovddeš gielda Vestfoldda fylkkas. Ođđajagemánu 1. beaivvi 2018:s časke Tjøme ja Nøtterøy gielddat oktii. Ođđa gieldda namma lea Færder.


Aremark.
Aremark lea gielda Østfolda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 1 425 ja viidodat lea 319 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Fosby. Aremark rádjegielddat leat.


Askim.
Askim lea gielda Østfolda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 15 371 ja viidodat lea 69 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Askim. Askim rádjegielddat leat.


Eidsberg.
Eidsberg lea gielda Østfolda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 11 201 ja viidodat lea 236 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Mysen. Eidsberg rádjegielddat leat.


Fredrikstad.
Fredrikstad lea gielda Østfolda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 76 932 ja viidodat lea 288 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Fredrikstad. Fredrikstad rádjegielddat leat.


Halden.
Halden lea gielda Østfolda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 29 919 ja viidodat lea 642 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Halden. Halden rádjegielddat leat.


Hobøl.
Hobøl lea gielda Østfolda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 5 057 ja viidodat lea 140 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Elvestad. Hobøl rádjegielddat leat.


Hvaler.
Hvaler lea gielda Østfolda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 4 293 ja viidodat lea 90 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Skjærhalden. Hvaler rádjegielddat leat.


Marker.
Marker lea gielda Østfolda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 3 586 ja viidodat lea 413 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Ørje. Marker rádjegielddat leat.


Moss.
Moss lea gielda Østfolda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 30 985 ja viidodat lea 63 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Moss. Moss rádjegielddat leat.


Rakkestad.
Rakkestad lea gielda Østfolda fylkkas. Dan olmmošlohku lea 7 896 ja viidodat lea 435 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Rakkestad. Rakkestad rádjegielddat leat.


Rygge.
Rygge lea gielda Østfolda fylkkas.


Rømskog.
Rømskog lea gielda Østfolda fylkkas.


Råde.
Råde lea gielda Østfolda fylkkas.


Skiptvet.
Skiptvet lea gielda Østfolda fylkkas.


Spydeberg.
Spydeberg lea gielda Østfolda fylkkas.


Trøgstad.
Trøgstad lea gielda Østfolda fylkkas.


Våler (Østfold).
Våler lea gielda Østfolda fylkkas.


Bajit Spielgajávri.
Bajit Spielgajávri lea jávri Guovdageainnus.


Gahččanjávri.
Gahččanjávri lea jávri Guovdageainnus.


Geašjávri.
Geašjávri lea jávri Guovdageainnus.


Guolehis Suolojávri.
Guolehis Suolojávri lea jávri Guovdageainnus.


Iešjávri.
Iešjávri lea jávri Guovdageainnus. Dan viidodat lea 68,16 km².


Stuora Galbajávri.
Stuora Galbajávri lea jávri Guovdageainnus.


Trangdalsvatn.
Trangdalsvatn lea jávri Guovdageainnus ja Álttás.


Vuolit Spielgajávri.
Vuolit Spielgajávri lea jávri Guovdageainnus.


Ruhkkojávri.
Ruhkkojávri lea jávri Porsáŋggus ja Álttás.


Guovžajávri.
Guovžajávri () lea jávri Mátta-Várjjagis.


Golmmešjávri (Mátta-Várjjat).
Golmmešjávri () lea jávri Mátta-Várjjagis.


Fossevatn.
Fossevatn lea jávri Mátta-Várjjagis ja osohahkii maid Ruoššas.


Gárddebealjávri.
Gárddebealjávri () lea jávri Mátta-Várjjagis.


Gárddajávri.
Gárddajávri () lea jávri Mátta-Várjjagis.


Grensevatn.
Grensevatn lea jávri Mátta-Várjjagis. Oassi jávrris lea Ruošša bealde.


Gáddeluoppal.
Gáddeluoppal () lea jávri Norgga ja Ruošša ráji nalde. Norgga oassi lea Mátta-Várjjagis.


Esperantogiella.
Esperantogiella lea dahkkojuvvon giella. Hupmiid meari mielde giella lea máilmmi stuorámus dahkkojuvvon giella. Esperantogielain leat 200-1000 (1996) eatnigielat hupmi. Giela hutkkai L. L. Zamenhof ja almmuhii dan jagis 1887.


Hestefossdammen.
mini
Hestefossdammen () lea jávri Norgga ja Ruošša ráji nalde. Norgga oassi gullá Mátta-Várjjaga gildii.


Klistervatnet.
Klistervatnet lea jávri Norgga ja Ruošša ráji nalde. Norgga oassi gullá Mátta-Várjjaga gildii.


Uhcavuonjávri.
Uhcavuonjávri () lea jávri Mátta-Várjjagis.


Boršejávri.
Boršejávri () lea jávri Norgga ja Ruošša ráji nalde. Norgga oassi gullá Mátta-Várjjaga gildii.


Sámetluoppal.
Sámetluoppal () lea jávri Mátta-Várjjagis.


Surotjávri.
Surotjávri () lea jávri Mátta-Várjjagis.


Važžejávri.
Važžejávri () lea jávri Mátta-Várjjagis.


Skogvatn.
Skogvatn lea jávri Norgga ja Ruošša ráji nalde. Norgga oassi gullá Mátta-Várjjaga gildii.


Kosenjávri.
Kosenjávri () lea jávri Norgga ja Ruošša ráji nalde. Norgga oassi gullá Mátta-Várjjaga gildii.


Vuorkeljávri.
Vuorkeljávri () lea jávri Mátta-Várjjagis.


Store Oksvatnet.
Store Oksvatnet lea jávri Mátta-Várjjagis.


Stuorra Juranjávri.
Stuorra Juranjávri () lea jávri Mátta-Várjjagis.


Šiššajávri.
Šiššajávri () lea jávri Mátta-Várjjagis.


Sámetjávri.
Sámetjávri () lea jávri Mátta-Várjjagis.


Vađajávri.
Vađajávri () lea jávri Mátta-Várjjagis.


Stuorra Jerestanjávri.
Stuorra Jerestanjávri lea jávri Mátta-Várjjagis.


Vaggatem.
Vaggatem lea jávri Norgga ja Ruošša ráji nalde. Norgga oassi gullá Mátta-Várjjaga gildii.


Ákkeljávri.
Ákkeljávri () lea jávri Norgga ja Ruošša ráji nalde. Norgga oassi gullá Mátta-Várjjaga gildii.


Mutti.
Mutti dahje pepu lea árbevirolaš biebmu, man álgoguovlun leat Suoma Gaska- ja Davvi-Nuortabađaeatnama eanangottit. Mutti ráhkaduvvo bivgejáfus, čázis ja sálttis, ja dat adnojuvvo dáid guovlluid boarráseamos ja oktageardáneamos árbebiebmun. Mutti lea dovddus maiddá Mátta-Ruoŧa Värmlándda ja Mátta-Norgga ng. Suomavuovddi ("Finnskogen") árbebiebmun ("motti"), man suopmelaš sisafárrejeaddjit bukte Ruŧŧii ja Norgii 1500- ja 1600-loguin.


Ábeskovu álbmotmeahcci.
Ábeskovu álbmotmeahcci () lea álbmotmeahcci Ábeskovus, Ruoŧa Gironis lahka Norgga ráji. Álbmotmeahcci lea vuođđuduvvon jagis 1909 ja dan viidodat lea 77 km². Dat lea sullii 200 km polargierddu davábealde.


Álttáeatnu.
Álttáeatnu () lea Álttá-Guovdageaineanu čázádaga vuolit oassi. Johka lea 49 mehtera guhkki.


Borsi.
Borsi dahje Borsejohka lea johka Deanus Finnmárkku fylkkas. Dat lea Deanu oalgejohka.


Buvssašjohka.
Buvssašjohka lea johka Norggas ja Suomas. Dat lea Muonájoga oalgejohka.


Bissojohka.
Bissojohka (,) lea johka Porsáŋggus Finnmárkku fylkkas.


Eibyelva.
Eibyelva lea Álttáeanu oalgejohka ja dat gullá Álttá-Guovdageaineanu čázádahkii.


Gargiaelva.
Gargiaelva lea Álttáeanu oalgejohka ja dat gullá Álttá-Guovdageaineanu čázádahkii.


Kárášjohka (johka).
Kárášjohka (dahje "Karasjokka") lea johka Guovdageainnu- ja Kárášjoga gielddas Finnmárkku fylkkas.


Komagelva.
Komagelva lea johka Čáhcesullos ja Várggágis Finnmárkku fylkkas.


Leavdnjajohka.
Leavdnjajohka (, suomagillii/kveanagillii "Lemmijoki") lea johka Porsáŋggus Finnmárkku fylkkas.


Njávdánjohka.
Njávdánjohka (,) lea johka, mas oassi lea Norggas ja oassi Suomas. Joga guhkkodat lea 130 kilomehtera.


Báhčeveaijohka.
Báhčeveaijohka () lea johka mii golgá sihke Norggas, Ruoššas ja Suomas.


Riehpovuonjohka.
Riehpovuonjohka () lea johka Fálesnuoris Finnmárkku fylkkas.


Sállan (Oarje-Finnmárku).
Sállan () lea suolu Oarje-Finnmárkkus.


Stierdná.
Stierdná () lea suolu Finnmárkkus.


Sievju.
Sievju () lea suolu Hámmárfeasttas, Ákŋoluovttas ja Álttás Finnmárkkus.


Ižžot.
Ižžot () lea suolu Várjjatvuonas Finnmárkku Čáhcesullos.


Lille Vadsøya.
Lille Vadsøya lea suolu Čáhcesullos Finnmárkkus.


Vadsøya.
Vadsøya lea suolu Čáhcesullos Finnmárkkus.


Álpesuolu.
Álpesuolu () lea suolu Davvinjárggas Finnmárkkus.


Gáhpesuolu.
Gáhpesuolu () lea suolu Davvinjárggas Finnmárkkus.


Ávačuohttu.
Ávačuohttu () lea orokeahtes suolu Davvinjárggas Finnmárkkus.


Máhkarávju.
Máhkarávju () lea suolu Davvinjárggas Finnmárkkus.


Stoappo.
Stoappo () lea suolojoavku Davvinjárggas Finnmárkkus. Joavkku stuorámus suolu lea Storstappen.


Storstappen.
Storstappen lea suolu Davvinjárggas Finnmárkkus. Suolu lea Stoappo stuorámus suolu.


Báktesuolu.
Báktesuolu () lea suolu Davvesiiddas Finnmárkkus.


Čoatni.
Čoatni () lea suolu Davvesiiddas Finnmárkkus.


Gierbá.
Gierbá () lea suolu Davvesiiddas Finnmárkkus.


Mårøya.
Mårøya lea suolu Davvesiiddas Finnmárkkus.


Ratnjan.
Ratnjan () lea suolu Davvesiiddas Finnmárkkus.


Fálá.
Fálá () lea suolu Fálesnuori ja Hámmárfeastta gielddain Finnmárkkus.


Lákkosuolu.
Lákkosuolu () lea suolu Gáŋgaviikkas Finnmárkkus.


Jievju.
Jievju () lea suolu Hámmárfeasttas Finnmárkkus.


Kamøya.
Kamøya lea suolu Hámmárfeasttas Finnmárkkus.


Lille Kamøya.
Lille Kamøya lea orokeahtes suolu Hámmárfeasttas Finnmárkkus.


Muolkkut.
Muolkkut () lea suolu Hámmárfeasttas Finnmárkkus.


Sandøya (Hammerfest).
Sandøya lea suolu Hámmárfeasttas Finnmárkkus.


Stuora Skihččol.
Stuora Skihččol () lea suolu Hámmárfeasttas Finnmárkkus.


Gálbi (suolu).
Gálbi () lea suolu Láhpis Finnmárkkus.


Láhppi (suolu).
Láhppi () lea suolu Láhpis Finnmárkkus.


Sildi (suolu).
Sildi () lea suolu Láhpis Finnmárkkus.


Buođggáidsuolu.
Buođggáidsuolu () lea suolu Mátta-Várjjagis Finnmárkkus.


Dálmmat.
Dálmmat () lea suolu Mátta-Várjjagis Finnmárkkus.


Gievju.
Gievju () lea suolu Mátta-Várjjagis Finnmárkkus.


Guovllas.
Guovllas (dahje "Revholmen") lea suolu Mátta-Várjjagis Finnmárkkus.


Coagansuolu.
Coagansuolu lea suolu Mátta-Várjjagis Finnmárkkus.


Juvrrit.
Juvrrit () lea suolu Mátta-Várjjagis ja Unjárggas Finnmárkkus.


Ođag.
Ođag () lea suolu Mátta-Várjjagis Finnmárkkus.


Prestøya (Máttta-Várjjat).
Prestøya lea suolu Mátta-Várjjagis Finnmárkkus.


Sállan (Mátta-Várjjat).
Sállan () lea suolu Mátta-Várjjagis Finnmárkkus.


Spiidnesuolu.
Spiidnesuolu () lea suolu Mátta-Várjjagis Finnmárkkus.


Šávkkensuolu.
Šávkkensuolu () lea suolu Mátta-Várjjagis Finnmárkkus.


Coagan.
Coagan lea suolu Porsáŋggus Finnmárkkus.


Mámmal.
Mámmal lea suolu Porsáŋggus Finnmárkkus.


Olggut Áhkansuolu.
Olggut Áhkansuolu lea suolu Porsáŋggus Finnmárkkus.


Vasis.
Vasis () lea suolu Porsáŋggus Finnmárkkus.


Siskkit Áhkansuolu.
Siskkit Áhkansuolu lea suolu Porsáŋggus Finnmárkkus.


Dávdnesálla.
Dávdnesálla () lea suolu Porsáŋggus Finnmárkkus.


Stuorrajátkkis.
Stuorrajátkkis lea suolu Porsáŋggus Finnmárkkus.


Ávvá.
Ávvá () lea suolu Muosáin Finnmárkkus.


Fávle-Iččát.
Fávle-Iččát () lea suolu Muosáin Finnmárkkus.


Gádde-Iččát.
Gádde-Iččát () lea suolu Muosáin Finnmárkkus.


Gáhppovuonsuolu.
Gáhppovuonsuolu () lea suolu Muosáin Finnmárkkus.


Hjelmsøya.
Hjelmsøya lea suolu Muosáin Finnmárkkus.


Muosáidsuolu.
Muosáidsuolu () lea suolu Muosáin Finnmárkkus.


Reainnát.
Reainnát () lea suolu Muosáin Finnmárkkus.


Uhca Reaidná.
Uhca Reaidná () lea suolu Muosáin Finnmárkkus.


Várjavuonsuolu.
Várjavuonsuolu () lea suolu Unjárggas Finnmárkkus.


Hornøya.
Hornøya lea suolu Várggáin Finnmárkkus. Suolu lea Norgga nuortimus.


Reinøya (Várggát).
Reinøya lea suolu Várggáin Finnmárkkus.


Vardøya.
Vardøya lea suolu Várggáin Finnmárkkus.


Riksvei 93.
Riksvei 93 (Rv93) lea riikkageaidnu gaskal Álttá Joganjálmmi ja Guovdageainnu ja Eanodaga stáhtaráji. Geainnu guhkkodat lea 172,5 km.


Trøndelága.
Trøndelága (,) lea okta Norgga viđa váldoguovllus. Guvlui gullá Trøndelága fylka. Guovllu viidodat lea 41 270,48 km² ja olmmošlohku 430 411 ássi (2011).


Vestlandet.
Vestlandet lea okta Norgga viđa váldoguovllus. Guvlui gullet Møre ja Romsdála, Vestlándda ja Rogalándda fylkkat. Guovllu viidodat lea 58 552,34 km² ja olmmošlohku 1 294 804 ássi (2011).


Østlandet.
Østlandet lea okta Norgga viđa váldoguovllus. Guvlui gullet Vikena, Oslo, Vestfoldda ja Telemárkku, ja Innlandet fylkkat. Guovllu viidodat lea 94 578 km² ja olmmošlohku 2 492 630 ássi (2011).


Sørlandet.
Sørlandet lea okta Norgga viđa váldoguovllus. Guvlui gullet Agdera fylkkat. Guovllu viidodat lea 16 434,54 km² ja olmmošlohku 285 184 ássi (2011).


Muvravárri.
Muvravárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 585 mehtera. Muvravári čohkka lea Bealjášvári alimus.
Muvravárri lea okta čuoggá Struve meridiánagierddus


Bealjášvárri.
Bealjášvárri lea várri Guovdageainnu suohkanis.


Bealjášgurra.
Bealjášgurra lea gurra Guovdageainnu suohkanis. Gura davábealde lea Bealjáščohkka.


Gárgatoaivi.
Gárgatoaivi lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 570 mehtera.


Gironvárri.
Gironvárri lea várri Guovdageainnu suohkanis.


Máttavárri.
Máttavárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 435 mehtera.


Joppevárri.
Joppevárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 453 mehtera.


Njallavárri.
Njallavárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 478 mehtera.


Ádjit.
Ádjit lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 630 mehtera.


Eapperoaivi.
Eapperoaivi lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 600 mehtera.


Čunočearru.
Čunočearru lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 575 mehtera.


Lávvoaivi.
Lávvoaivi lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 640 mehtera.


Báđášoaivi.
Báđášoaivi lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 610 mehtera.


Urddotoaivi.
Urddotoaivi lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 620 mehtera.


Davimus Áltevárri.
Davimus Áltevárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 561 mehtera.


Gaskkamuš Áltevárri.
Gaskkamuš Áltevárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 548 mehtera.


Buollán Áltevárri.
Buollán Áltevárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 551 mehtera.


Bearttašvárri.
Bearttašvárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 521 mehtera.


Ceakkobohtovárri.
Ceakkobohtovárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 496 mehtera.


Vuordnáš.
Vuordnáš lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 516 mehtera.


Ánnevárri.
Ánnevárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 477 mehtera.


Vuoskkovárri.
Vuoskkovárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 526 mehtera.


Áldovárri (Guovdageaidnu).
Áldovárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 461 mehtera.


Borggahat.
Borggahat lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 490 mehtera.


Sarvvagazza.
Sarvvagazza lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 503 mehtera.


Dávlegárgat.
Dávlegárgat lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 490 mehtera.


Guhkesvárri.
Guhkesvárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 496 mehtera.


Johtinvárri.
Johtinvárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 479 mehtera.


Skáidevárri.
Skáidevárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 409 mehtera.


Rássegálvárri.
Rássegálvárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 589 mehtera.


Spielgavárri.
Spielgavárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 591 mehtera.


Dorskavárri.
Dorskavárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 550 mehtera.


Mierovárri.
Mierovárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 581 mehtera.


Gákkešoaivi.
Gákkešoaivi lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 499 mehtera.


Geatkáš.
Geatkáš lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 510 mehtera.


Čuđoaivi.
Čuđoaivi lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 504 mehtera.


Unna Ádjihaš.
Unna Ádjihaš lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 546 mehtera.


Rávdoaivi.
Rávdoaivi lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 632 mehtera.


Čáhppesvárri.
Čáhppesvárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 580 mehtera.


Vuorggovárri.
Vuorggovárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 541 mehtera.


Coagesgálvárri.
Coagesgálvárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 574 mehtera.


Bastevárri.
Bastevárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 660 mehtera.


Holgavárri.
Holgavárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 548 mehtera.


Goarjevárri.
Goarjevárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 530 mehtera.


Buvssašvárri.
Buvssašvárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 572 mehtera.


Skoavnnjevárri.
Skoavnnjevárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 621 mehtera.


Gielleduottar.
Gielleduottar lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 559 mehtera.


Bizeroavvi.
Bizeroavvi lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 569 mehtera.


Bizoaivi.
Bizoaivi lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 565 mehtera.


Durkkihanvárri.
Durkkihanvárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 510 mehtera.


Gárgovárri.
Gárgovárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 509 mehtera.


Ivnnatoaivi.
Ivnnatoaivi lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 595 mehtera.


Dealljadas.
Dealljadas lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 569 mehtera.


Goaskinvárri.
Goaskinvárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 528 mehtera.


Beahcegašvárri.
Beahcegašvárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 520 mehtera.


Lulli-Likčá.
Lulli-Likčá lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 675 mehtera.


Njárgavárri.
Njárgavárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 716 mehtera.


Geašvárri.
Geašvárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 770 mehtera.


Vuollavárri.
Vuollavárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 542 mehtera.


Biggevárri.
Biggevárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 542 mehtera.


Davvi-Likčá.
Davvi-Likčá lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 828 mehtera.


Bollihat.
Bollihat lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 628 mehtera.


Roggoaivi.
Roggoaivi lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 654 mehtera.


Jalges Sállevárri.
Jalges Sállevárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 768 mehtera.


Sáđgevárri.
Sáđgevárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 661 mehtera.


Goarvevárri.
Goarvevárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 706 mehtera.


Stuora Jorbesoaivi.
Stuora Jorbesoaivi lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 799 mehtera.


Njukčoaivi.
Njukčoaivi lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 780 mehtera.


Bieggaikun.
Bieggaikun lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 777 mehtera.


Vuoldoaivi.
Vuoldoaivi lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 758 mehtera.


Allaeanan.
Allaeanan lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 380 mehtera.


Gielloaivi.
Gielloaivi lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 745 mehtera.


Čáravárri.
Čáravárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 887 mehtera.


Sieiddáš.
Sieiddáš lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 609 mehtera.


Vuovddášoaivi.
Vuovddášoaivi lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 555 mehtera.


Stuoroaivi.
Stuoroaivi lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 548 mehtera.


Áhkkanasvárri.
Áhkkanasvárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 474 mehtera.


Njullosvađđa.
Njullosvađđa lea várri Badje-Anárjoga álbmotmeahcis Guovdageainnu suohkanis.


Geatkevárri.
Geatkevárri lea várri Badje-Anárjoga álbmotmeahcis Guovdageainnu suohkanis.


Noarvváš.
Noarvváš lea várri Badje-Anárjoga álbmotmeahcis Guovdageainnu suohkanis.


Čuoikaduottar.
Čuoikaduottar lea várri Badje-Anárjoga álbmotmeahcis Guovdageainnu suohkanis.


Gavdnjavárri.
Gavdnjavárri lea várri Badje-Anárjoga álbmotmeahcis Guovdageainnu suohkanis.


Rátkkavárri.
Rátkkavárri lea várri Badje-Anárjoga álbmotmeahcis Guovdageainnu suohkanis.


Rádjevárri.
Rádjevárri lea várri Badje-Anárjoga álbmotmeahcis Guovdageainnu suohkanis.


Skiehččanoaivi.
Skiehččanoaivi lea várri Badje-Anárjoga álbmotmeahcis Guovdageainnu suohkanis.


Sieiddečearru.
Sieiddečearru lea várri Badje-Anárjoga álbmotmeahcis Guovdageainnu suohkanis.


Sieiddevárri.
Sieiddevárri lea várri Badje-Anárjoga álbmotmeahcis Guovdageainnu suohkanis.


Rávdoaivi (Badje-Anárjoga álbmotmeahci).
Rávdoaivi lea várri Badje-Anárjoga álbmotmeahcis Guovdageainnu suohkanis.


Gisttáslatvárri.
Gisttáslatvárri lea várri Guovdageainnu suohkanis.


Latnetoaivi.
Latnetoaivi lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 655 mehtera.


Bávttášoaivi.
Bávttášoaivi lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 586 mehtera.


Savostanoaivi.
Savostanoaivi lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 559 mehtera.


Beaskáđas.
Beaskáđas lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 649 mehtera.


Gáržanoivi.
Gáržanoivi lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 669 mehtera.


Vuovdevárri.
Vuovdevárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 562 mehtera.


Ráhpesvárri.
Ráhpesvárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 479 mehtera.


Rágesvárri.
Rágesvárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 516 mehtera.


Dápmotvárri.
Dápmotvárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 460 mehtera.


Vuottašoaivi.
Vuottašoaivi lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 469 mehtera.


Vuottašvárri.
Vuottašvárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 469 mehtera.


Luonzi.
Luonzi lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 440 mehtera.


Rune Fjellheim.
Rune Fjellheim (r. 17.11. 1964) lea Norgga Sámedikki direktevra. Son lea studeren Oslo universitehtas, ja bargan Jaruma-konsuleanttafitnodagas ja Sámiráđis.
Rune Fjellheim lea Saemien Sijte-musea stivrrajođiheaddji.


Rivkkoš.
Rivkkoš lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 600 mehtera.


Viekcevárri.
Viekcevárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 542 mehtera.


Doaresvárri (Guovdageaidnu).
Doaresvárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 629 mehtera.


Guffanvárri.
Guffanvárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 690 mehtera.


Jalgesvárri.
Jalgesvárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 701 mehtera.


Čivttasmaroaivi.
Čivttasmaroaivi lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 481 mehtera.


Gomahatoaivi.
Gomahatoaivi lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 590 mehtera.


Juŋkavárri.
Juŋkavárri lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 439 mehtera.


Čearru (Kárášjohka).
Čearru lea várri Kárášjoga gielddas. Vári allodat lea 629 mehtera.


Likčačearru.
Likčačearru lea várri Kárášjoga gielddas. Vári allodat lea 510 mehtera.


Buolžajohgielas.
Buolžajohgielas lea várri Kárášjoga gielddas. Vári allodat lea 560 mehtera.


Stiippanvárri.
Stiippanvárri lea várri Kárášjoga gielddas. Vári allodat lea 549 mehtera.


Stuorra Fáhttevárri.
Stuorra Fáhttevárri lea várri Kárášjoga gielddas. Vári allodat lea 529 mehtera.


Guohcoaivi.
Guohcoaivi lea várri Kárášjoga gielddas. Vári allodat lea 508 mehtera.


Gieddoaivi (Kárášjohka).
Gieddoaivi lea várri Kárášjoga gielddas. Vári allodat lea 515 mehtera.


Stuorra Částenoaivi.
Stuorra Částenoaivi lea várri Kárášjoga gielddas. Vári allodat lea 516 mehtera.


Sáđoaivi.
Sáđoaivi lea várri Kárášjoga gielddas. Vári allodat lea 467 mehtera.


Iešvárri.
Iešvárri lea várri Kárášjoga gielddas. Vári allodat lea 419 mehtera.


Bojobeasvárri.
Bojobeasvárri lea várri Kárášjoga gielddas. Vári allodat lea 427 mehtera.


Ástevárri.
Ástevárri lea várri Kárášjoga gielddas. Vári allodat lea 458 mehtera.


Salču.
Salču lea várri Kárášjoga gielddas. Vári allodat lea 447 mehtera.


Skielgan.
Skielgan lea várri Kárášjoga gielddas. Vári allodat lea 485 mehtera.


Gurbbeš.
Gurbbeš lea várri Badje-Anárjoga álbmotmeahcis Kárášjoga gielddas. Vári allodat lea 589 mehtera.


Galmmatnussir.
Galmmatnussir lea várri Kárášjoga gielddas. Vári allodat lea 499 mehtera.


Šuolggavárri.
Šuolggavárri lea várri Kárášjoga gielddas. Vári allodat lea 456 mehtera.


Iškoras.
Iškoras lea várri Kárášjoga gielddas. Vári allodat lea 644 mehtera.


Stuorra Dilljavárri.
Stuorra Dilljavárri lea várri Kárášjoga gielddas. Vári allodat lea 537 mehtera.


Stuorra Suoidnoaivi.
Stuorra Suoidnoaivi lea várri Kárášjoga gielddas. Vári allodat lea 729 mehtera.


Gálvagoahtemuoroaivi.
Gálvagoahtemuoroaivi lea várri Kárášjoga gielddas. Vári allodat lea 584 mehtera.


Uhcagáisá (Deatnu).
Uhcagáisá lea várri Porsáŋggus. Vári allodat lea 970 mehtera.


Gurrogáisá.
Gurrogáisá lea várri Porsáŋggus. Vári allodat lea 984 mehtera.


Jorbbot.
Jorbbot lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 946 mehtera.


Geaidnogáisá.
Geaidnogáisá lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 1039 mehtera.


Ulloaivi.
Ulloaivi lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 565 mehtera.


Juovvoaivi.
Juovvoaivi lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 544 mehtera.


Ruovttot.
Ruovttot lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 445 mehtera.


Muorroaivi.
Muorroaivi lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 515 mehtera.


Boahkkovárri.
Boahkkovárri lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 434 mehtera.


Ladnoaivi.
Ladnoaivi lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 449 mehtera.


Gottetvárri.
Gottetvárri lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 768 mehtera.


Stuorroaivi.
Stuorroaivi lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 438 mehtera.


Ganešvárri.
Ganešvárri lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 320 mehtera.


Vilgesrášša (Deatnu).
Vilgesráššá lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 809 mehtera.


Máttimuš Borsejorbbut.
Máttimuš Borsejorbbut lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 742 mehtera.


Juoksavuomgáisá.
Juoksavuomgáisá lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 745 mehtera.


Viđđásoaivi.
Viđđásoaivi lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 346 mehtera.


Ovddaldasvárri.
Ovddaldasvárri lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 346 mehtera.


Bohttoaivi.
Bohttoaivi lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 505 mehtera.


Stuorraguolban.
Stuorraguolban lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 495 mehtera.


Báišvárri.
Báišvárri lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 459 mehtera.


Duottar-Ruohtovárri.
Duottar-Ruohtovárri lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 369 mehtera.


Sirráčohkka.
Sirráčohkka lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 326 mehtera.


Luosnjárvárri.
Luosnjárvárri lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 365 mehtera.


Ávžegeasoaivi.
Ávžegeasoaivi lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 380 mehtera.


Uhcaguolban.
Uhcaguolban lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 424 mehtera.


Girddegoarvi.
Girddegoarvi lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 407 mehtera.


Leammonurki.
Leammonurki lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 384 mehtera.


Ánddábákoaivi.
Ánddábákoaivi lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 353 mehtera.


Heastaláš.
Heastaláš lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 371 mehtera.


Bievrroaivi.
Bievrroaivi lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 276 mehtera.


Njoaskeoaivi.
Njoaskeoaivi lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 353 mehtera.


Marššavárri.
Marššavárri lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 296 mehtera.


Miennavárri.
Miennavárri lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 281 mehtera.


Gurtoaivi.
Gurtoaivi lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 360 mehtera.


Ilisráhppát.
Ilisráhppát lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 357 mehtera.


Gieddoaivi (Deatnu).
Gieddoaivi lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea340 mehtera.


Duottar-Guhkečeros.
Duottar-Guhkečeros lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 264 mehtera.


Njuorggánvárri.
Njuorggánvárri lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 257 mehtera.


Nihkoaivi.
Nihkoaivi lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 268 mehtera.


Hánaskáidi.
Hánaskáidi lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 250 mehtera.


Gihcceoaivi.
Gihcceoaivi lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 320 mehtera.


Gárenvárri.
Gárenvárri lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 363 mehtera.


Gáhrotvárri.
Gáhrotvárri lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 269 mehtera.


Alloaivi.
Alloaivi lea čohkka Deanu gielddas. Čohka allodat lea 308 mehtera.


Urraaláš.
Urraaláš lea čohkka Deanu gielddas. Čohka allodat lea 300 mehtera.


Máskevárri.
Máskevárri lea várri Deanu gielddas. Alimus čohka allodat lea 308 mehtera.


Lakta.
Lakta lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 326 mehtera.


Searbbat.
Searbbat lea várrejoavku Deanu gielddas. Joavkku alimus čohkka lea Searbačohkka.


Searbačohkka.
Searbačohkka lea Searbbaga várrejovkui gullevaš čohkka Deanu gielddas. Čohkka lea joavkku alimus ja dan allodat lea 404 mehtera.


Jussávađđa.
Jussávađđa lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 320 mehtera.


Gollevárri.
Gollevárri lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 250 mehtera.


Gielkkáidoaivi.
Gielkkáidoaivi () lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 255 mehtera.


Lievlan.
Lievlan lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 354 mehtera.


Suorbmávži.
Suorbmávži lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 392 mehtera.


Lievlanoaivi.
Lievlanoaivi lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 405 mehtera.


Nierravárnurki.
Nierravárnurki lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 395 mehtera.


Nierravárri.
Nierravárri lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 446 mehtera.


Spierkovárri.
Spierkovárri lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 235 mehtera.


Nuorttat Luohttemuorvárri.
Nuorttat Luohttemuorvárri lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 247 mehtera.


Njukčagáisá.
Njukčagáisá lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 499 mehtera.


Divgoaivi.
Divgoaivi lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 488 mehtera.


Báhčasanoaivi.
Báhčasanoaivi lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 374 mehtera.


Gurrojáraláš.
Gurrojáraláš lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea ¨449 mehtera.


Stuorrajohaláš.
Stuorrajohaláš lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 437 mehtera.


Nissojároaivi.
Nissojároaivi lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 330 mehtera.


Dážajohčohkka.
Dážajohčohkka lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 408 mehtera.


Jorbagáisá.
Jorbagáisá lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 561 mehtera.


Lodnjesgáisá.
Lodnjesgáisá lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 577 mehtera.


Bárdeluovttgáisá.
Bárdeluovttgáisá lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 549 mehtera.


Dáhkočearru.
Dáhkočearru () lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 537 mehtera.


Vággečearru.
Vággečearru lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 570 mehtera.


Uffirvárri.
Uffirvárri lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 600 mehtera.


Stáŋganasčohkka.
Stáŋganasčohkka () lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 725 mehtera.


Doaresčearru.
Doaresčearru lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 417 mehtera.


Fáhccabealčohkka.
Fáhccabealčohkka lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 368 mehtera.


Giemaš.
Giemaš () lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 454 mehtera.


Gavzzavárri.
Gavzzavárri () lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 329 mehtera.


Juovloaivi.
Juovloaivi () lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 351 mehtera.


Fáktoaivi.
Fáktoaivi lea várri Deanu gielddas. Vári allodat lea 384 mehtera.


Máttavárri (Unjárga).
Máttavárri () lea várri Unjárgga gielddas. Vári allodat lea 464 mehtera.


Čuolbma.
Čuolbma lea várri Unjárgga gielddas. Vári allodat lea 446 mehtera.


Davitvárri.
Davitvárri lea várri Unjárgga gielddas. Vári allodat lea 451 mehtera.


Boazoaivi.
Boazoaivi () lea várri Unjárgga gielddas. Vári allodat lea 470 mehtera.


Čoarvenjunis.
Čoarvenjunis lea várri Unjárgga gielddas. Vári allodat lea 424 mehtera.


Riggásvárri.
Riggásvárri lea várri Unjárgga gielddas. Vári allodat lea 236 mehtera.


Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla.
Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla () lea sámi joatkkaskuvla Guovdageainnus. Skuvlla rektor lea Ellen Inga O. Hætta.


Alabama.
Alabama lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Arizona.
Arizona lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Arkansas.
Arkansas lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Colorado.
Colorado lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Connecticut.
Connecticut lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Delaware.
Delaware lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Lulli-Carolina.
Lulli-Carolina lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Lulli-Dakota.
Lulli-Dakota lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Massachusetts.
Massachusetts lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Florida.
Florida lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Idaho.
Idaho lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Illinois.
Illinois lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Indiana.
Indiana lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Iowa.
Iowa lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Kalifornia.
Kalifornia lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Kansas.
Kansas lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Kentucky.
Kentucky lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Louisiana.
Louisiana lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Maine.
Maine lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Maryland.
Maryland lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Michigan.
Michigan lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Minnesota.
Minnesota lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Mississippi.
Mississippi lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Missouri.
Missouri lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Montana.
Montana lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Nebraska.
Nebraska lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Nevada.
Nevada lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


New Hampshire.
New Hampshire lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


New Jersey.
New Jersey lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


New Mexico.
New Mexico lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Ohio.
Ohio lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Oklahoma.
Oklahoma lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Oregon.
Oregon lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Pennsylvania.
Pennsylvania lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Rhode Island.
Rhode Island lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Texas.
Texas lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Tennessee.
Tennessee lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Utah.
Utah lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Vermont.
Vermont lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Virginia.
Virginia lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Wisconsin.
Wisconsin lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Wyoming.
Wyoming lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Georgia (oassestáhta).
Georgia lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


New York (oassestáhta).
New York lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Washington (oassestáhta).
Washington lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Davvi-Dakota.
Davvi-Dakota lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Davvi-Carolina.
Davvi-Carolina lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Oarje-Virginia.
Oarje-Virginia lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid oassestáhta.


Hiiumaa (eanangoddi).
Hiiumaa lea Estteeatnama eanangoddi. Dan viidodat lea 1023,26 km² ja olmmošlohku 9 150 (2012). Eanangotti hálddahusguovddáš lea Kärdla.


Nuorta-Virumaa.
Nuorta-Virumaa lea Estteeatnama eanangoddi. Dan viidodat lea 3364,05 km² ja olmmošlohku 146 506 (2016). Eanangotti hálddahusguovddáš lea Jõhvi.


Jõgevamaa.
Jõgevamaa lea Estteeatnama eanangoddi. Dan viidodat lea 2603,83 km² ja olmmošlohku 31 376 (2011). Eanangotti hálddahusguovddáš lea Jõgeva.


Järvamaa.
Järvamaa lea Estteeatnama eanangoddi. Dan viidodat lea 2 461 km² ja olmmošlohku 29 940 (2013). Eanangotti hálddahusguovddáš lea Paide.


Läänemaa.
Läänemaa lea Estteeatnama eanangoddi. Dan viidodat lea 2383,12 km² ja olmmošlohku 24 580 (2016). Eanangotti hálddahusguovddáš lea Haapsalu.


Võrumaa.
Võrumaa lea Estteeatnama eanangoddi. Dan viidodat lea 2 305 km² ja olmmošlohku 33 973 (2016). Eanangotti hálddahusguovddáš lea Võru.


Põlvamaa.
Põlvamaa lea Estteeatnama eanangoddi. Dan viidodat lea 2 165 km² ja olmmošlohku 27 028 (2013). Eanangotti hálddahusguovddáš lea Põlva.


Viljandimaa.
Viljandimaa lea Estteeatnama eanangoddi. Dan viidodat lea 3 422 km² ja olmmošlohku 47 853 (2016). Eanangotti hálddahusguovddáš lea Viljandi.


Valgamaa.
Valgamaa lea Estteeatnama eanangoddi. Dan viidodat lea 2 044 km² ja olmmošlohku 29 944 (2015). Eanangotti hálddahusguovddáš lea Valga.


Pärnumaa.
Pärnumaa lea Estteeatnama eanangoddi. Dan viidodat lea 4 807 km² ja olmmošlohku 82 997 (2016). Eanangotti hálddahusguovddáš lea Pärnu.


Tartumaa.
Tartumaa lea Estteeatnama eanangoddi. Dan viidodat lea 2 993 km² ja olmmošlohku 150 139 (2013). Eanangotti hálddahusguovddáš lea Tartu.


Raplamaa.
Raplamaa lea Estteeatnama eanangoddi. Dan viidodat lea 2 980 km² ja olmmošlohku 34 148 (2016). Eanangotti hálddahusguovddáš lea Rapla.


Oarje-Virumaa.
Oarje-Virumaa lea Estteeatnama eanangoddi. Dan viidodat lea 3 626,6 km² ja olmmošlohku 59 467 (2016). Eanangotti hálddahusguovddáš lea Rakvere.


Saaremaa (eanangoddi).
Saaremaa lea Estteeatnama eanangoddi. Dan viidodat lea 2 922 km² ja olmmošlohku 31 756 (2014). Eanangotti hálddahusguovddáš lea Kuressaare.


Borgarfjarðarhreppur.
Borgarfjarðarhreppur lea gielda Austurland regiuvnnas Islánddas.


Breiðdalshreppur.
Breiðdalshreppur lea gielda Austurland regiuvnnas Islánddas.


Djúpavogshreppur.
Djúpavogshreppur lea gielda Austurland regiuvnnas Islánddas.


Fjarðabyggð.
Fjarðabyggð lea gielda Austurland regiuvnnas Islánddas.


Fljótsdalshérað.
Fljótsdalshérað lea gielda Austurland regiuvnnas Islánddas.


Fljótsdalshreppur.
Fljótsdalshreppur lea gielda Austurland regiuvnnas Islánddas.


Seyðisfjarðarkaupstaður.
Seyðisfjarðarkaupstaður lea gielda Austurland regiuvnnas Islánddas.


Sveitarfélagið Hornafjörður.
Sveitarfélagið Hornafjörður lea gielda Austurland regiuvnnas Islánddas.


Vopnafjarðarhreppur.
Vopnafjarðarhreppur lea gielda Austurland regiuvnnas Islánddas.


Garðabær.
Garðabær lea gielda Islánddas, Höfuðborgarsvæðið regiovnna Kjósarsýsla fylkkas. Dan olmmošlohku lea 13 872 ja viidodat lea 76 km².


Hafnarfjörður.
Hafnarfjörður lea gielda Islánddas, Höfuðborgarsvæðið regiovnna Kjósarsýsla fylkkas. Dan olmmošlohku lea 26 808 ja viidodat lea 143 km².


Kjósarhreppur.
Kjósarhreppur lea gielda Islánddas, Höfuðborgarsvæðið regiovnna Kjósarsýsla fylkkas. Dan olmmošlohku lea 205 ja viidodat lea 284 km².


Kópavogur.
Kópavogur lea gielda Islánddas, Höfuðborgarsvæðið regiovnna Kjósarsýsla fylkkas. Dan olmmošlohku lea 31 726 ja viidodat lea 80 km².


Mosfellsbær.
Mosfellsbær lea gielda Islánddas, Höfuðborgarsvæðið regiovnna Kjósarsýsla fylkkas. Dan olmmošlohku lea 8 978 ja viidodat lea 185 km².


Seltjarnarnes.
Seltjarnarnes lea gielda Islánddas, Höfuðborgarsvæðið regiovnna Kjósarsýsla fylkkas. Dan olmmošlohku lea 4 322 ja viidodat lea 2 km².


Sveitarfélagið Álftanes.
Sveitarfélagið Álftanes lea gielda Höfuðborgarsvæðið regiuvnnas Islánddas.


Arnarneshreppur.
Arnarneshreppur lea gielda Norðurland eystra regiuvnnas Islánddas.


Dalvíkurbyggð.
Dalvíkurbyggð lea gielda Norðurland eystra regiuvnnas Islánddas.


Eyjafjarðarsveit.
Eyjafjarðarsveit lea gielda Norðurland eystra regiuvnnas Islánddas.


Fjallabyggð.
Fjallabyggð lea gielda Norðurland eystra regiuvnnas Islánddas.


Grímseyjarhreppur.
Grímseyjarhreppur lea gielda Norðurland eystra regiuvnnas Islánddas.


Grýtubakkahreppur.
Grýtubakkahreppur lea gielda Norðurland eystra regiuvnnas Islánddas.


Hörgárbyggð.
Hörgárbyggð lea gielda Norðurland eystra regiuvnnas Islánddas.


Langanesbyggð.
Langanesbyggð lea gielda Norðurland eystra regiuvnnas Islánddas.


Norðurþing.
Norðurþing lea gielda Norðurland eystra regiuvnnas Islánddas.


Skútustaðahreppur.
Skútustaðahreppur lea gielda Norðurland eystra regiuvnnas Islánddas.


Svalbarðshreppur.
Svalbarðshreppur lea gielda Norðurland eystra regiuvnnas Islánddas.


Svalbarðsstrandarhreppur.
Svalbarðsstrandarhreppur lea gielda Norðurland eystra regiuvnnas Islánddas.


Tjörneshreppur.
Tjörneshreppur lea gielda Norðurland eystra regiuvnnas Islánddas.


Þingeyjarsveit.
Þingeyjarsveit lea gielda Norðurland eystra regiuvnnas Islánddas.


Akrahreppur.
Akrahreppur lea gielda Norðurland vestra regiuvnnas Islánddas.


Áshreppur.
Áshreppur lea gielda Norðurland vestra regiuvnnas Islánddas.


Blönduós.
Blönduós lea gielda Norðurland vestra regiuvnnas Islánddas.


Húnaþing vestra.
Húnaþing vestra lea gielda Norðurland vestra regiuvnnas Islánddas.


Húnavatnshreppur.
Húnavatnshreppur lea gielda Norðurland vestra regiuvnnas Islánddas.


Höfðahreppur.
Höfðahreppur lea gielda Norðurland vestra regiuvnnas Islánddas.


Siglufjarðarkaupstaður.
Siglufjarðarkaupstaður lea gielda Norðurland vestra regiuvnnas Islánddas.


Skagabyggð.
Skagabyggð lea gielda Norðurland vestra regiuvnnas Islánddas.


Sveitarfélagið Skagafjörður.
Sveitarfélagið Skagafjörður lea gielda Norðurland vestra regiuvnnas Islánddas.


Ásahreppur.
Ásahreppur lea gielda Suðurland regiuvnnas Islánddas.


Bláskógabyggð.
Bláskógabyggð lea gielda Suðurland regiuvnnas Islánddas.


Flóahreppur.
Flóahreppur lea gielda Suðurland regiuvnnas Islánddas.


Grímsnes- og Grafningshreppur.
Grímsnes- og Grafningshreppur lea gielda Suðurland regiuvnnas Islánddas.


Hrunamannahreppur.
Hrunamannahreppur lea gielda Suðurland regiuvnnas Islánddas.


Hveragerðisbær.
mini
Hveragerðisbær lea gielda Suðurland regiuvnnas Islánddas.


Mýrdalshreppur.
Mýrdalshreppur lea gielda Suðurland regiuvnnas Islánddas.


Rangárþing eystra.
Rangárþing eystra lea gielda Suðurland regiuvnnas Islánddas.


Rangárþing ytra.
Rangárþing ytra lea gielda Suðurland regiuvnnas Islánddas.


Skaftárhreppur.
Skaftárhreppur lea gielda Suðurland regiuvnnas Islánddas.


Skeiða- og Gnúpverjahreppur.
Skeiða- og Gnúpverjahreppur lea gielda Suðurland regiuvnnas Islánddas.


Sveitarfélagið Árborg.
Sveitarfélagið Árborg lea gielda Suðurland regiuvnnas Islánddas.


Sveitarfélagið Ölfus.
Sveitarfélagið Ölfus lea gielda Suðurland regiuvnnas Islánddas.


Vestmannaeyjabær.
Vestmannaeyjabær lea gielda Suðurland regiuvnnas Islánddas.


Grindavíkurbær.
Grindavíkurbær lea gielda Suðurnes regiuvnnas Islánddas.


Reykjanesbær.
Reykjanesbær lea gielda Suðurnes regiuvnnas Islánddas.


Sandgerðisbær.
Sandgerðisbær lea gielda Suðurnes regiuvnnas Islánddas.


Sveitarfélagið Garður.
Sveitarfélagið Garður lea gielda Suðurnes regiuvnnas Islánddas.


Sveitarfélagið Vogar.
Sveitarfélagið Vogar lea gielda Suðurnes regiuvnnas Islánddas.


Árneshreppur.
Árneshreppur lea gielda Vestfirðir regiuvnnas Islánddas.


Bolungarvíkurkaupstaður.
Bolungarvíkurkaupstaður lea gielda Vestfirðir regiuvnnas Islánddas.


Bæjarhreppur.
Bæjarhreppur lea gielda Vestfirðir regiuvnnas Islánddas.


Ísafjarðarbær.
Ísafjarðarbær lea gielda Vestfirðir regiuvnnas Islánddas.


Kaldrananeshreppur.
Kaldrananeshreppur lea gielda Vestfirðir regiuvnnas Islánddas.


Reykhólahreppur.
Reykhólahreppur lea gielda Vestfirðir regiuvnnas Islánddas.


Strandabyggð.
Strandabyggð lea gielda Vestfirðir regiuvnnas Islánddas.


Súðavíkurhreppur.
Súðavíkurhreppur lea gielda Vestfirðir regiuvnnas Islánddas.


Tálknafjarðarhreppur.
Tálknafjarðarhreppur lea gielda Vestfirðir regiuvnnas Islánddas.


Vesturbyggð.
Vesturbyggð lea gielda Vestfirðir regiuvnnas Islánddas.


Akraneskaupstaður.
Akraneskaupstaður lea gielda Vesturland regiuvnnas Islánddas.


Borgarbyggð.
Borgarbyggð lea gielda Vesturland regiuvnnas Islánddas.


Dalabyggð.
Dalabyggð lea gielda Vesturland regiuvnnas Islánddas.


Eyja- og Miklaholtshreppur.
Eyja- og Miklaholtshreppur lea gielda Vesturland regiuvnnas Islánddas.


Grundarfjarðarbær.
Grundarfjarðarbær lea gielda Vesturland regiuvnnas Islánddas.


Helgafellssveit.
Helgafellssveit lea gielda Vesturland regiuvnnas Islánddas.


Hvalfjarðarsveit.
Hvalfjarðarsveit lea gielda Vesturland regiuvnnas Islánddas.


Skorradalshreppur.
Skorradalshreppur lea gielda Vesturland regiuvnnas Islánddas.


Snæfellsbær.
Snæfellsbær lea gielda Vesturland regiuvnnas Islánddas.


Stykkishólmsbær.
Stykkishólmsbær lea gielda Vesturland regiuvnnas Islánddas.


Albertslund.
Albertslund lea gielda Hovedstaden regiuvnnas Dánmárkkus.


Allerød.
Allerød lea gielda Hovedstaden regiuvnnas Dánmárkkus.


Ballerup.
Ballerup lea gielda Hovedstaden regiuvnnas Dánmárkkus.


Bornholm.
Bornholm lea gielda Hovedstaden regiuvnnas Dánmárkkus.


Brøndby.
Brøndby lea gielda Hovedstaden regiuvnnas Dánmárkkus.


Dragør.
Dragør lea gielda Hovedstaden regiuvnnas Dánmárkkus.


Egedal.
Egedal lea gielda Hovedstaden regiuvnnas Dánmárkkus.


Fredensborg.
Fredensborg lea gielda Hovedstaden regiuvnnas Dánmárkkus.


Frederiksberg.
Frederiksberg lea gielda Hovedstaden regiuvnnas Dánmárkkus.


Frederikssund.
Frederikssund lea gielda Hovedstaden regiuvnnas Dánmárkkus.


Furesø.
Furesø lea gielda Hovedstaden regiuvnnas Dánmárkkus.


Gentofte.
Gentofte lea gielda Hovedstaden regiuvnnas Dánmárkkus.


Gladsaxe.
Gladsaxe lea gielda Hovedstaden regiuvnnas Dánmárkkus.


Glostrup.
Glostrup lea gielda Hovedstaden regiuvnnas Dánmárkkus.


Gribskov.
Gribskov lea gielda Hovedstaden regiuvnnas Dánmárkkus.


Halsnæs.
Halsnæs lea gielda Hovedstaden regiuvnnas Dánmárkkus.


Helsingør.
Helsingør lea gielda Hovedstaden regiuvnnas Dánmárkkus.


Herlev.
Herlev lea gielda Hovedstaden regiuvnnas Dánmárkkus.


Hillerød.
Hillerød lea gielda Hovedstaden regiuvnnas Dánmárkkus. Gielda lea regiuvnna oaivegávpot.


Hvidovre.
Hvidovre lea gielda Hovedstaden regiuvnnas Dánmárkkus.


Høje-Taastrup.
Høje-Taastrup lea gielda Hovedstaden regiuvnnas Dánmárkkus.


Hørsholm.
Hørsholm lea gielda Hovedstaden regiuvnnas Dánmárkkus.


Ishøj.
Ishøj lea gielda Hovedstaden regiuvnnas Dánmárkkus.


Lyngby-Taarbæk.
Lyngby-Taarbæk lea gielda Hovedstaden regiuvnnas Dánmárkkus.


Rudersdal.
Rudersdal lea gielda Hovedstaden regiuvnnas Dánmárkkus.


Rødovre.
Rødovre lea gielda Hovedstaden regiuvnnas Dánmárkkus.


Tårnby.
Tårnby lea gielda Hovedstaden regiuvnnas Dánmárkkus.


Vallensbæk.
Vallensbæk lea gielda Hovedstaden regiuvnnas Dánmárkkus.


Aalborg (gielda).
Aalborg lea gielda Davvi-Jyllándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Brønderslev.
Brønderslev lea gielda Davvi-Jyllándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Jammerbugt.
Jammerbugt lea gielda Davvi-Jyllándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Morsø (gielda).
Morsø lea gielda Davvi-Jyllándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Læsø.
Læsø lea gielda Davvi-Jyllándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Mariagerfjord.
Mariagerfjord lea gielda Davvi-Jyllándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Rebild.
Rebild lea gielda Davvi-Jyllándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Thisted.
Thisted lea gielda Davvi-Jyllándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Vesthimmerland.
Vesthimmerland lea gielda Davvi-Jyllándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Frederikshavn (gielda).
Fredrikshavn lea gielda Davvi-Jyllándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Hjørring (gielda).
Hjørring lea gielda Davvi-Jyllándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Aarhus (gielda).
Aarhus lea gielda Gaska-Jyllándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Hedensted.
Hedensted lea gielda Gaska-Jyllándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Herning.
Herning lea gielda Gaska-Jyllándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Holstebro.
Holstebro lea gielda Gaska-Jyllándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Horsens (gielda).
Horsens lea gielda Gaska-Jyllándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Ikast-Brande.
Ikast-Brande lea gielda Gaska-Jyllándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Lemvig.
Lemvig lea gielda Gaska-Jyllándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Norddjurs.
Norddjurs lea gielda Gaska-Jyllándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Odder.
Odder lea gielda Gaska-Jyllándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Randers (gielda).
Randers lea gielda Gaska-Jyllándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Ringkøbing-Skjern.
Ringkøbing-Skjern lea gielda Gaska-Jyllándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Samsø.
Samsø lea gielda Gaska-Jyllándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Silkeborg.
Silkeborg lea gielda Gaska-Jyllándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Skanderborg.
Skanderborg lea gielda Gaska-Jyllándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Skive.
Skive lea gielda Gaska-Jyllándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Struer.
Struer lea gielda Gaska-Jyllándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Syddjurs.
Syddjurs lea gielda Gaska-Jyllándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Viborg (gielda).
Viborg lea gielda Gaska-Jyllándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Greve.
Greve lea gielda Sjællándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Guldborgsund.
Guldborgsund lea gielda Sjællándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Holbæk.
Holbæk lea gielda Sjællándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Kalundborg.
Kalundborg lea gielda Sjællándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Køge.
Køge lea gielda Sjællándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Lejre.
Lejre lea gielda Sjællándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Næstved.
Næstved lea gielda Sjællándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Odsherred (gielda).
Odsherred lea gielda Sjællándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Ringsted.
Ringsted lea gielda Sjællándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Roskilde.
Roskilde lea gielda Sjællándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Slagelse.
Slagelse lea gielda Sjællándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Solrød.
Solrød lea gielda Sjællándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Stevns.
Stevns lea gielda Sjællándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Vordingborg.
Vordingborg lea gielda Sjællándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Lolland (gielda).
Lolland lea gielda Sjællándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Sorø (gielda).
Sorø lea gielda Sjællándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Faxe (Dánmárku).
Faxe lea gielda Sjællándda regiuvnnas Dánmárkkus.


Davvisámegiel Wikipedia.
Davvisámegiel Wikipedia lea davvisámegiel veršuvdna Wikipedias. Wikipedias leat dál artihkkala.
Wikipedia


Aabenraa.
Aabenraa lea gielda Syddanmark regiuvnnas Dánmárkkus.


Billund.
Billund lea gielda Syddanmark regiuvnnas Dánmárkkus.


Ærø.
Ærø lea gielda Syddanmark regiuvnnas Dánmárkkus.


Assens.
Assens lea gielda Syddanmark regiuvnnas Dánmárkkus.


Esbjerg.
Esbjerg lea gielda Syddanmark regiuvnnas Dánmárkkus.


Fanø.
Fanø lea gielda Syddanmark regiuvnnas Dánmárkkus.


Fredericia.
Fredericia lea gielda Syddanmark regiuvnnas Dánmárkkus.


Faaborg-Midtfyn.
Faaborg-Midtfyn lea gielda Syddanmark regiuvnnas Dánmárkkus.


Haderslev.
Haderslev lea gielda Syddanmark regiuvnnas Dánmárkkus.


Kerteminde.
Kerteminde lea gielda Syddanmark regiuvnnas Dánmárkkus.


Kolding.
Kolding lea gielda Syddanmark regiuvnnas Dánmárkkus.


Langeland.
Langeland lea gielda Syddanmark regiuvnnas Dánmárkkus.


Middelfart.
Middelfart lea gielda Syddanmark regiuvnnas Dánmárkkus.


Nordfyn.
Nordfyn lea gielda Syddanmark regiuvnnas Dánmárkkus.


Nyborg.
Nyborg lea gielda Syddanmark regiuvnnas Dánmárkkus.


Odense.
Odense lea gielda Syddanmark regiuvnnas Dánmárkkus.


Svendborg.
Svendborg lea gielda Syddanmark regiuvnnas Dánmárkkus.


Sønderborg.
Sønderborg lea gielda Syddanmark regiuvnnas Dánmárkkus.


Tønder.
Tønder lea gielda Syddanmark-regiuvnnas Dánmárkkus.


Varde.
Varde lea gielda Syddanmark regiuvnnas Dánmárkkus.


Vejen.
Vejen lea gielda Syddanmark regiuvnnas Dánmárkkus.


Vejle.
Vejle lea gielda Syddanmark regiuvnnas Dánmárkkus.


Gullbringusýsla.
Gullbringusýsla lea fylka Suðurnes regiuvnnas Islánddas.


Borgarfjarðarsýsla.
Borgarfjarðarsýsla lea fylka Vesturland regiuvnnas Islánddas.


Dalasýsla.
Dalasýsla lea fylka Vesturland regiuvnnas Islánddas.


Mýrasýsla.
Mýrasýsla lea fylka Vesturland regiuvnnas Islánddas.


Snæfellsnes- og Hnappadalssýsla.
Snæfellsnes- og Hnappadalssýsla lea fylka Vesturland regiuvnnas Islánddas.


Austur-Barðastrandarsýsla.
Austur-Barðastrandarsýsla lea fylka Vestfirðir regiuvnnas Islánddas.


Norður-Ísafjarðarsýsla.
Norður-Ísafjarðarsýsla lea fylka Vestfirðir regiuvnnas Islánddas.


Strandasýsla.
Strandasýsla lea fylka Vestfirðir regiuvnnas Islánddas.


Vestur-Barðastrandarsýsla.
Vestur-Barðastrandarsýsla lea fylka Vestfirðir regiuvnnas Islánddas.


Vestur-Ísafjarðarsýsla.
Vestur-Ísafjarðarsýsla lea fylka Vestfirðir regiuvnnas Islánddas.


Austur-Húnavatnssýsla.
Austur-Húnavatnssýsla lea fylka Norðurland vestra regiuvnnas Islánddas.


Skagafjarðarsýsla.
Skagafjarðarsýsla lea fylka Norðurland vestra regiuvnnas Islánddas.


Vestur-Húnavatnssýsla.
Vestur-Húnavatnssýsla lea fylka Norðurland vestra regiuvnnas Islánddas.


Eyjafjarðarsýsla.
Eyjafjarðarsýsla lea fylka Norðurland eystra regiuvnnas Islánddas.


Norður-Þingeyjarsýsla.
Norður-Þingeyjarsýsla lea fylka Norðurland eystra regiuvnnas Islánddas. Fylkkas lea Islándda nannáma davimus čuokkis Hraunhafnartangi.


Suður-Þingeyjarsýsla.
Suður-Þingeyjarsýsla lea fylka Norðurland eystra regiuvnnas Islánddas.


Austur-Skaftafellssýsla.
Austur-Skaftafellssýsla lea fylka Austurland regiuvnnas Islánddas.


Norður-Múlasýsla.
Norður-Múlasýsla lea fylka Austurland regiuvnnas Islánddas.


Suður-Múlasýsla.
Suður-Múlasýsla lea fylka Austurland regiuvnnas Islánddas.


Árnessýsla.
Árnessýsla lea fylka Suðurland regiuvnnas Islánddas.


Rangárvallasýsla.
Rangárvallasýsla lea fylka Suðurland regiuvnnas Islánddas.


Vestur-Skaftafellssýsla.
Vestur-Skaftafellssýsla lea fylka Suðurland regiuvnnas Islánddas.


Nuorta-Finnmárku.
Nuorta-Finnmárku () lea Norgga guovlu Finnmárkku fylkkas. Dan viidodat lea 18 783,59 km² ja olmmošlohku lea 27 372 ássi.


Oarje-Finnmárku.
Oarje-Finnmárku () lea Norgga guovlu Finnmárkku fylkkas. Dan viidodat lea 29 877,32 km² ja olmmošlohku lea 46 415 ássi.


Nord-Troms.
Nord-Troms lea Norgga guovlu Romssa fylkkas. Dan viidodat lea 14 470,80 km² ja olmmošlohku lea 93 091 ássi.


Midt-Troms.
Midt-Troms lea Norgga guovlu Romssa fylkkas.


Sør-Troms.
Sør-Troms lea Norgga guovlu Romssa fylkkas.


Lofuohta.
Lofuohta dahje Váhki () lea Norgga guovlu Nordlándda fylkkas.


Sállto.
Sállto () lea Norgga guovlu Nordlándda fylkkas.


Helgeland.
Helgeland lea Norgga guovlu Nordlándda fylkkas.


Muvračohkka.
Muvračohkka lea várri Ráissas. Vári allodat lea 665 mehtera.


Gámoaivi.
Gámoaivi lea várri Ráissas. Vári allodat lea 645 mehtera.


Suohpatvárri.
Suohpatvárri lea várri Ráissas. Vári allodat lea 592 mehtera.


Litnut.
Litnut lea várri Ráissas. Vári allodat lea 537 mehtera.


Ripmonoaivi.
Ripmonoaivi lea várri Ráissas. Vári allodat lea 589 mehtera.


Mákkávárri.
Mákkávárri lea várri Ráissas. Vári allodat lea 539 mehtera.


Stáđđoaivi.
Stáđđoaivi lea várri Ráissas. Vári allodat lea 614 mehtera.


Báhpavárri.
Báhpavárri lea várri Ráissas. Vári allodat lea 572 mehtera.


Goikevárri.
Goikevárri lea várri Ráissas. Vári allodat lea 504 mehtera.


Nihkolasvárri.
Nihkolasvárri lea várri Ráissas. Vári allodat lea 538 mehtera.


Áldovárri (Ráisa).
Áldovárri lea várri Ráissas. Vári allodat lea mehtera.


Bávdnjavárri.
Bávdnjavárri lea várri Ráissas. Vári allodat lea 640 mehtera.


Skohpičohkka.
Skohpičohkka lea várri Ráissas. Vári allodat lea 695 mehtera.


Njállavárri.
Njállavárri lea várri Ráissas. Vári allodat lea 669 mehtera.


Jorba Čierte.
Jorba Čierte lea várri Ráissas. Vári allodat lea 308 mehtera.


Ságge-Čierte.
Ságge-Čierte lea várri Ráissas. Vári allodat lea 853 mehtera.


Ordaoaivi.
Ordaoaivi lea várri Ráissas. Vári allodat lea 657 mehtera.


Gaskkamus Gieddeoaivi.
Gaskkamus Gieddeoaivi lea várri Ráissas. Vári allodat lea 704 mehtera.


Davimus Gieddeoaivi.
Davimus Gieddeoaivi lea várri Ráissas. Vári allodat lea 725 mehtera.


Siđusoaivi.
Siđusoaivi lea várri Ráissas. Vári allodat lea 849 mehtera.


Roggeoaivi.
Roggeoaivi lea várri Ráissas. Vári allodat lea 792 mehtera.


Gonagaslaš girjerájus (Ruoŧŧa).
Gonagaslaš girjerájus () lea Ruoŧa gonagasriikka našunálagirjerájus.


Árbediehtu.
Traditional knowledge (TK), indigenous knowledge (IK), traditional environmental knowledge (TEK) and local knowledge generally refer to the long-standing traditions and practices of certain regional, indigenous, or local communities.


Sámi kultuvrra ensyklopediija.
Sámi kultuvrra ensyklopediija lea Helssega universitehta sámi kultuvrra ensyklopediijaprošeakta. Dat gávdno sihke báber- ja interneahtta-hámis. Prošeavtta álge plánet jagis 1998, ja prošektii mieđihuvvui guovtti jagi EU-ruhtadeapmi jagis 2001.


Andrew Garfield.
Andrew Garfield (r. borgemánu 20. b. 1983) lea amerihkálaš neavttár.


Chris Pine.
Chris Pine (r. borgemánu 26. 1980) lea amerihkálaš neavttár.


Taylor Lautner.
Taylor Lautner (r. guovvamánu 11. b. 1992) lea amerihkálaš neavttár.


Josh Duhamel.
Josh Duhamel (r. skábmamánu 14. 1972) lea amerihkálaš neavttár.


Jeremy Renner.
Jeremy Renner (r. ođđajagimánu 7. b. 1971) lea amerihkálaš neavttár.


Lulli-Sudan.
Lulli-Sudan dahje Mátta-Sudan dahjege Lulli-Sudana dásseváldi dahje Mátta-Sudana dásseváldilea riika Afrihkás. Riika šattai iehčanassan Sudanis jagis 2011. Lulli-Sudana oaivegávpot lea Juba.


Cola (Grans).
Cola Classic lea čáhppes čitnasuvrriin buljardahtton colabruvsa, mii ráhkaduvvo Grans bryggeris.


Siesta (bruvsa).
Siesta lea čitnasuvrriin buljardahtton appelsinbruvsa, mii ráhkaduvvo Grans bryggeris. Bruvssas gávdnojit guokte variántta, okta sohkariin ja okta dahkkojuvvon njálggatvuohtávnnasiin, sohkara haga.


Doaŋgegeasáhat.
Doaŋgegeasáhat ("tetanus") lea dávda. Dávdda dagaha baktera "Clostridum tetani." Baktera ráhkada guokte mirkoávdnasa mat váikkuhit goruda nearvafierpmi. Goanstaduvttain gilvojuvvon eatnamis lea bakteršládja dábálaš. Doaŋgegeasáhat dihtto ain geafes riikkain.


Nussir (Fálesnuoris).
Nussir lea várri Falesnuori gielddas. Várri lea gieldda hálddahusguovddáža, Ráhkkerávjju, badjel. Su allodat lea 504 mehtera.
Fálesnuori mearrasámi suopmanii vári namma lea "Nussur".


Nussir (Álttás).
Nussir lea namma guokte vári Álttá gielddas.
Davvimus lea Nussirvárri Ráirru badjel. Dan vári allodat lea 463 mehtera, su namma dárogillii lea "Reinstadtuva".
Lullimus "Nussir" Álttás lea dat vári, gean namma dárogillii (dahje mearrasámi suopmanii) lea "Nussura". Dat várri lea Gáiddošjoga badjel, ja su allodat lea dušše 282 mehtera.


Guoiratrášša.
Guoiratrášša dahjege Sahárášša lea stuorra ráššaguovlu Fálesnuori gielddas. Dárogiel namma ráššaguvlui lea "Magerfjellet". Guoiratrášša lea davábealde ráša ja Sahárášša lea lulábealde. Saháráša allodat lea 698 mehtera ja Guoiratráša allodat lea 657 mehtera.


Duottarsion.
Duottarsion lea unna girkkoš Aisaroaiv'guovllus, Suoidneleavššis - Fálesnuori gielddas.


Áisaroaivi.
Áisaroaivi () lea várri ja báiki Fálesnuori gielddas.
Várri lea oarjebeal Riehppovuonjoga ja davvebeal Suoidneleavšši. Dan allodat lea birrasiid 500 mehtera. Vári oarjebealde lea Áisarjávri, ja Áisarjohka ges lulábealde. Riehppovuonjoga gorčči, mii lea vári vuolde lea Áisargorži. Fálesnuori suopmanii vári namma lea Áisaraive.
Áisaroaivi lea Suoidneleavššis, Nadjetjoga ja Gietkanašjoga skáiddis.


Gustav Klimt.
Gustav Klimt (suoidnemánu 14. 1862 - guovvamánu 6. 1918) lei nuortariikalaš dáiddár.


Kristian Birkeland.
Kristian Olaf Bernhard Birkeland (r. juovlamánu 13. b. 1867 Oslos, j. suoidnemánu 14. b. 1917 Tokyos Jáhpanis) lei fysihka professor Oslo universitehtas. Birkeland lei máŋggabealát dutki gii almmuhii sullii 70 dieđalaš artihkkala, golbma monografiija ja 59 pateantta. Birkeland lei earenoamážit elektrisitehta ja magnetismma dutki, ja son lei njunuš guovssahasdutki gii lihkostuvai ráhkadit guovssahassimulašuvnna iežas laboratoriijas.
Jagi 1994 rájes Kristian Birkeland govva leamaš Norgga 200 ruvnno seđelis.


Sigrid Undset.
Sigrid Undset (r. miessemánu 20. b. 1882 Kalundborggas Dánmárkkus, j. geassemánu 10. b. 1949 Lillehammeris Norggas) lei norgalaš girječálli. Undset oaččui Nobela girjjálašvuođabálkkašumi jagi 1928 earenoamážit dan dihte, mo son lei nagodan govvidit eallima Davviriikkain gaskaáiggis. Undseta dovdoseamos bargu lea trilogiija "Kristin Lavransdatter" (1920–1922). Jagi 1940 Undset báhtarii Norgga naziokkupašuvnna USA:i 1940, muhto máhcai Norgii nuppi máilmmesoađi maŋŋá jagi 1945.
Jagi 1999 rájes Sigrid Undseta govva leamaš Norgga 500 ruvnno seđelis.


Peter Christen Asbjørnsen.
Peter Christen Asbjørnsen (r. ođđajagimánu 15. b. 1812 Christianias (dálá Oslos), j. ođđajagimánu 5. b. 1885 seamma gávpogis) lei norgalaš girječálli, folklorista ja luonddudutki. Maŋit buolvvaide Asbjørnsen lea šaddan Norgga "muitalusgonagassan". Asbjørnsen-guovttos Jørgen Moein leigga Norgga álbmotmuitalusaid ja -máidnasiid dovdoseamos čállit, ja sudno "Norske Folkeeventyr" (1841) lei vuosttaš dáža girjjálašvuohta mii ii lean čállon dánskkagillii muhto baicce dárogillii. Asbjørnsena čállinbargguin leamaš hui stuorra mearkkašupmi Norgga čáppagirjjálašvuhtii.
Jagi 1996 rájes Peter Christen Asbjørnsen govva leamaš Norgga 50 ruvnno seđelis.


Davvisámegiela ortografiija.
Davvisámegiela ortografiijas lea moadde čuođi jagi historjá.
Erohusat čállinvugiid gaska.
Muđui okta, veaháš eahpesihkkar iige virggálaš, muhto dehálaš áican lea, ahte davvisámegiela čállinvuohki lea ođasmahtton juohke ođđa professoriin Oslo universitehtas (Stockfleth - J.A. Friis - Nielsen - Bergsland - Magga). Dan guokte maŋimusa, erenomamážit maŋimusa čállinvuohki váikkuha ollu dálá čállinvuohkái. 1979-čállinvuohki lei okta boađus logijagi kollektiiva barggus, mas sámegielagat buot golmma sámi riikkas barge ovttas vai besset ráhkadit oktasaš čállinvuogi dahjege oaččut konsensusa čállinvuohkái.
Stockfleth-čállinvuohki.
Nils Vibe Stockfleth ráhkadii sámegiela grammatihka 1840:s, inspireren Rasmus Rask.
Friis-čállivuohki.
Dat čállinvuohki mii gohčoduvvo "Friis-čállinvuohki"n lea dat čállinvuohki mii lea geavahuvvon sámegiel Biibbalis jagi 1895 rájes, ja mii lea anus Nuorttanaste-bláđis, dán čuođi jagi boares Norgga Samemišuvnna bláđis. Erohussan eará sámegiela čállinvugiin dan leat buot eanemusat sápmelaččat lohkan, badjel čuođi jagi.
Geahča earálágan čállinvugiin čállojuvvon teavstta.
Teakstabihtat leat váldon Ođđa testameanttas, Matteus 12:1-8.
Niels Vibe Stockfleth 1840.
Damanaga aige de Jesus bældo čađa vagjoli sabbaten; mutto su mattajægjek bårrastuvvamen legje, ja gårne åivid si gasskegåtte, ja bårragåtte. Mutto go pharisæalaǯak dam oaidne, de si celkke sunji: gæč, du mattajegjidak dakkek, mi i læk låvalaš dakkat sabbaten. Mutto sån digjidi celki: æppetgo låkkam læk, maid David daǥai, go nælgost læi, ja su matke guoimek? Moft sån Ibmel tempel sisa manai, ja geččujume laibid bårai, maid bårrat i læm sunji låvalaš, ige su matke guibmidi, mutto dušše fal papaidi? Daihe æppetgå diu lagast låkkam læk, atte papak sabbaten sabbat eppebasotek tempel sist, ja ašetæmek almken læk? Mutto mån digjidi cælkam, dast sån læ, gutte stuorrab læ go gempel. Mutto jås di lifčidek diettam mi dat læ: armogasvuođa aigom, mutto åfferid im, de æppet læm dubmim ašetes olbmuid. Dastgo olbmu bardne hærra læ maida sabbat bagjel.
J.A. Friis 1874 (revideren J.Qvigstad 1895, Biibbal).
Damanaga aige vaʒi Jesus bældo čađa sabbaten; mutto su mattajægjek borastuvvagotte, ja ribme gasket gordne-oivid ja borrat. Mutto go Farisealaǯak dam oidne, de celkke si dudnji: Gæča, du mattajægjek dakkek dam, mi i læk lobalaš dakkat sabbaten. Mutto son celki sigjidi: Epetgo di læk lokkam, maid David daǥai, dalle go son nælggogođi, dalle go son ja si, guđek legje su mielde, legje nælggomen)? Moft son manai Ibmel vieso sisa ja borai geččujume laibid, maid sudnji i læm lobalaš borrat, ige sigjidi, guđek legje lokkam laǥast, atte papak æppebasotek sabbata tempelist ašetæmek? Mutto mon cælkam digjidi, atte son læ dast jos di dieđašeidek, mi dat læ: Mon lokom arkalmastemvutti ja im oaffaridi, de epet di livče dubmin ašetes olbmuid. Dastgo olbmu bardne læ hærra maidai sabbat bagjel.
Konrad Nielsen-čállinvuohki.
Dâmmânâgâ aige vāʒʒii Jesus bældo čâđâ sabbatin; muttŏ su mat'tajæg'gjek bǫrastuvvâgǭtti jâ rībmi gâs'ket gǫr'dnĕǭiviid jâ bǫrrât. Muttŏ gǫ farisēalâǯǯâk dâm ǫi'dni, de cel'ki sī sudnji: Gǣččâ, du mat'tajæg'gjek dâkkik dâm mi ī læk lǫbalâš dâkkât sabbatin. Muttŏ sǫn cēlkii siggjiidi: Ēppit-gǫ dī læk lǫkkâm, mâid David dâgâi, dâllĕ gǫ sǭn jâ sī guđik leggji su miel'dĕ, leggji næl'gomin, mǫvt sǫn mânâi Ibmel vieso sisâ jâ bǫrâi geč'čujume lāibiid, mâid sudnjii ī læm lǫbalâš bǫrrât, ī-ge siggjiidi guđik leggji su miel'dĕ, muttŏ dušše-fâl bāppâidi? Dâhjĕ ēppit-gǫ dī læk lǫkkam lāgâst, âttĕ bāppâk æppĕ-bâsotik sabbatâ tem'pëlist sabbat-bēivii, jâ læk âlmâke aššĕtæmek? Muttŏ mǫn čælkam diggjiidi, âttĕ dāst læ sǭn, gutti læ stuoreb gǫ tem'pël. Muttŏ jǫs dī dieđašeidĕk mī dât læ: mǫn lii'kum arkalmâs'temvūttii jâ im oaffâriidâ, de ēppit dī livči dub'mim aššĕtis ǫl'bmuid. Dâstgŏ ǫl'bmu bar'dne læ hær'ra mâidai sabbat bâggjĕl.
Bergsland-Ruong-čállinvuohki 1948).
Dammanaga áigi vázzii Jesus bældo čađa sábbáhin; muttu su mát'tájæd'djit bårastuvvagåtte ja ribme gas'kis går'dniåiviid ja bårrat. Muttu gå fáriseálažžat dan åi'dne, de cel'ke sii sudnji: Gæčča, du mát'tájæd'djit dakket dan mii ii læt låbálaš dakkat sábbáhin. Muttu sån celkii siddjiide: Eppet gå dii læt låkkan, maid David dagai, dalle gå sån ja sii guđet leddje su miel'de, leddje næl'gome, måvt sån manai Ibmil vieso sisa ja bårai geč'čujumi láibiid maid sudnje ii læn låbálaš bårrat, ii ge siddjiide guđet leddje su miel'de, muttu duššefal báppaide? Dahje eppet gå dii læt låkkan lágas, atte báppat æppebasohit sábbáha tem'pelis sábbátbeiviid, ja læt almake áššehæmit? Muttu mån cælkán diddjiide, atte dás læ sån, gutte læ stuorit gå tem'pel. Muttu jås dii dieđášeidet mii dat læ: mån lii'kun árkálmas'tinvuttii ja in oaffariida, de eppet dii livče dub'men áššehis ål'bmuid. Dasgå ål'bmu bár'dni læ hær'rá maidái sábbát baddjel.
1979-čállinvuohki (dálá čállinvuohki).
Dan áiggi Jesus lei oktii vázzimin gordnebealdduid čađa sábbáhin. Su máhttájeaddjit ledje nelgon ja čoaggigohte gordneoivviid ja borre. Farisealaččat oidne dán ja dadje sutnje: «Geahča! Du máhttájeaddjit dahket dan mii ii leat lobálaš sábbáhin!» Muhto son vástidii: «Ehpet go dii leat lohkan maid Dávvet dagai go son ja su olbmát ledje nealgumin? Son manai Ipmila vissui ja borai oaffarláibbiid maid sus ii lean lohpi borrat ii ge su olbmáin, muhto duššefal báhpain. Dahje ehpet go leat lohkan lágas ahte báhpat juohke sábbáha barget tempelis ja nu rihkkot lága, ja dattege leat sivaheamit? Mun cealkkán: Dá lea dat mii lea stuorit go tempel. Jos dii livččiidet ádden maid dát sátni mearkkaša: Váibmoláđisvuođa mun dáhtun, in ge oaffara, de ehpet livčče dubmen sivahemiid. Dasgo Olbmobárdni lea sábbáha hearrá.


Nordlysbadet.
Nordlysbadet lea vuojadanhálla Álttás Finnmárkkus. Doppe lávejit fitnat ollu Finnmárkku turisttat.
Olles viidodat lea 5 150 m², mas 860 m² lea vuodjamii.


Sámegiela ortografiija.
Sámegielaid ortografiijat leat ortografiijat dan gávcci sámegillii, main lea iežas girjegiella. Dákkár gielat leat lullisámegiella, ubmisámegiella, bihtánsámegiella, julevsámegiella, davvisámegiella, anárašgiella, nuortalašgiella ja gielddasámegiella.
Ortografiijaid ovdáneapmi.
Lea vejolaš fuobmát golbma sierra ovdáneami sámegiela čállimis. Dat leat boarráseamosat, geat oaivvildit, ahte ortográfalaš prinsihkka ferte leahkit seamma sámegielas dego eanetlogu gielas. Dat árbevierru boahtá ruovttoluotta dasa, ahte sámegiella lei vuosttážettiin girjegiellan Ruoŧas. Čállingiella, mii guoská dán árbevierrui lea boares julevsámegiela čállingiella 1700-logus. Dat lea osohahkii modeardna lulli- ja julevsámegiela čállingiela. Maiddái dat boarráseamos čállinvuohki davvisámegillii, Leema čállinvuohki, doarju dán árbevieru. Dat nubbi árbevierru boahtá ruovttoluotta Rasmus Raska revišuvdnii. Davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgiella leat okta oassi dán árbevierus. Goalmmát árbevieru vuođđun lea gielddasámegiella. Dan čállinvuohki lea leamaš golmma ládje: Vuosttážettiin ruoššalaš misjonearaid giella, de 1920- ja 1930-logus oassi Stalina giellapolitihkas (latiinnalaš alfabehtain), ja de 1970-logu rádjái kyrillalaš alfabehtain.
Sámiid gaska oaivvildit garrasit, ahte lea "okta" sámi álbmot". Muhtumin lea leamaš beroštupmi ráhkadit oktasaš sámegiela čállingiela, muhto dat ii leat lihkosmuvvan stuorra gielaidgaskasaš erohusaid dihte.


Gielddasámegiela ortografiija.
Gielddasámegiela vuosttaš latiinnalaš ortografiija Chernjakov áppesis jagi 1933
Gielddasámegiela ortografiija lea maŋimus čuođi jagi áigge rievdaduvvon golmma geardde, kyrillalaš alfabehtas latiinnalaš alfabehtii ja de fas ruovttoluotta kyrillalaš alfabehtii.
Vuosttaš kyrillalaš perioda.
Tsáraáigge almmuhuvvojedje moadde oskkolaš smávva teavstta gielddasámegillii.
Latiinnalaš perioda.
Maŋŋel ruoššalaš revolušuvnna šattai Sovjetlihtulaš giellapolitihkka nu, ahte buot Sovjetlihtu unnitlogugielat galge oaččut iežas girjegiela, ja ahte buohkat galge oahppat lohkat ja čállit ja oažžut skuvlema iežas gillii.
1932:s manai okta joavku Davvi Álbmogiid Instituhtas Notozeroi studeret sámegiela. Boađus lei áppes gielddasámegillii (muhto ovtta osiin notozerosámegillii). Girji almmuhuvvui 1933:s. Guovddáš olmmoš dán barggus lei A.G.Endjukovskij (Endjukovskij 1937). Vuođđun su bargu mátkkis 1933:s almmuhii Endjukovskij maiddái skuvlagirjjiid lohkamii ja rehkenastimii, grammatihkalaš čoahkkáigeasuid, moadde mánáidgirjji ja politihkalaš brošyraid.
Nubbi kyrillalaš perioda.
1937:s lei latiinnalaš alfabehta rievdaduvvon kyrillalažžan. Endjukovskij almmuhii maiddái dat guokte oahppogirjji, mat bohte kyrillalažžan 1937:s, ovtta áppesa ja ovtta lohkangirjji. Kert 1975:210 čálii juo 1937:s, ahte sámi oahpahus lei bisánan, muhto ii muitalan, ahte manne nu muitalii. Gielddasámegiella jugii vuorbbi eará suoma-ugralaš minoritehtain, main lea rádji Suomain, maid gárjilgiella ja vepsägiella masse daid giellalaš vuoigatvuođaid maŋŋel nubbi máilmmesoađis, ja okta vejolaš dulkojupmi lea, ahte Sovjetlihtus ledje sihkarvuođapolitihkalaš sivat leahkit erenoamáš várrugas ruoššaiduhttinpolitihkain dán dilis.
Goalmmát ja dálá kyrillalaš perioda.
Oahpahus gielddasámegielas lei váldon bajás vuosttážetiin 1970-logus, Lovozeros. 1982:s bođii ođđa áppes olggos. Dan lei čállán Aleksandra Andreevna Antonova. Rimma Kurutsj, stuorámus gielddasámegiela sátnegirjji dahkki, gáibidii, ahte vuođđu sámegiel oahpahusa álggaheapmái galggašii ráhkadit, dasgo lei fuobmán, ahte sámi mánáin leat hui ollu feaillat sin ruoššagielas, dasgo sin eatnigiella ii leat ruoššagiella.


Cam Ranh girdišillju.
Cam Ranh riikkaidgaskasaš girdišillju () lea girdišillju Cam Ranhas, Vietnamas.


Helssega metro.
Helssega metro (,) lea Suoma áidna metro. Dat lea máilmmi davimus metrosystema. Metrosystemas leat 17 stašuvnna, main 9 leat eatnama nalde ja 8 ges vuolde. Togat mannet Ruoholahtis Mellunmäkii dahje Ruoholahtis Vuosaarii ja earránit Itäkeskusis.
Metro rahppui 1982:s, ja dalle das lei okta luodda, Itäkeskusas Hakaniemii. Jagi maŋŋel rahpasedje Rautatientori ja Kamppi stašuvnnat. Jagis 1988 lei luodda ráhkaduvvon maid Mellunmäkii, ja Ruoholahtii ja Vuosaarii dat ráhkaduvvui 90-logus.
Metro eaiggáda Helsingin seudun liikennelaitos.
Togat.
Helssega metros leat odne guokte sierralágan togatiippa anus. 100-togaid ráhkadii Strömberg birrasiid jagis 1980, ja ođđa 200-togat maid Bombardier lea ráhkadan leat leamaš anus jagi 2002 rájes.
Viiddideamit.
Lea evttohuvvon ahte viiddidit metrosystema Pasilai, Sipooi, Santahaminai ja Helsset-Vantaa girdišilljui. Dasa lassin leat ráhkadeame Länsimetro («Oarjemetro») Espooi. Árvaluvvo ahte Länsimetro lea gárvvis jagis 2015.
Gáldut.
*


Ruoholahti metrostašuvdna.
Ruoholahti metrostašuvdna (,) lea Helssega metro stašuvdna Ruoholahtis. Dat lea oarjjimus stašuvdna ja loahppastašuvdna dassážii go Länsimetro váldo atnui. Stašuvdna rahpasii borgemánu 16. beaivve 1993:s, ja dan leaba plánen Jaakko Kontio ja Seppo Kilpiä. Ruoholahtis leat 1,169 kilomehtera lagamus stašuvdnii, Kamppii. Ruoholahti stašuvnnas leat ges 16,853 kilomehtera davát suori loahppastašuvdnii, Mellunmäkii ja 16,157 kilomehtera lulát suori loahppastašuvdnii, Vuosaarii.


Kamppi metrostašuvdna.
Kamppi metrostašuvdna (,) lea Helssega metro stašuvdna Kamppis. Stašuvdna rahpasii njukčamánu 1. beaivve 1983:s, ja dan leat plánen Eero Hyvämäki, Jukka Karhunen ja Risto Parkkinen. Kamppis leat 487 mehtera Rautatientorii ja 1 169 mehtera ges Ruoholahtii.


Rautatientori metrostašuvdna.
Rautatientori metrostašuvdna (,) lea Helssega metro stašuvdna.


Helssega universitehta metrostašuvdna.
Helssega universitehta metrostašuvdna (,) lea Helssega metro stašuvdna.


Hakaniemi metrostašuvdna.
Hakaniemi metrostašuvdna (,) lea Helssega metro stašuvdna.


Sörnäinen metrostašuvdna.
Sörnäinena metrostašuvdna (,) lea Helssega metro stašuvdna.


Kalasatama metrostašuvdna.
Kalasatama metrostašuvdna (,) lea Helssega metro stašuvdna. Stašuvdna lea metrosystema ođđaseamos, dat rahpasii ođđajagimánu 1. beaivve 2007:s.


Kulosaari metrostašuvdna.
Kulosaari metrostašuvdna (,) lea Helssega metro stašuvdna.


Herttoniemi metrostašuvdna.
Herttoniemi metrostašuvdna (,) lea Helssega metro stašuvdna.


Siilitie metrostašuvdna.
Siilitie metrostašuvdna (,) lea Helssega metro stašuvdna.


Itäkeskus metrostašuvdna.
Itäkeskus metrostašuvdna (,) lea Helssega metro stašuvdna. Doppe vuolgá oassi togain Mellunmäkii ja oassi Vuosaarii.


Myllypuro metrostašuvdna.
Myllypuro metrostašuvdna (,) lea Helssega metro stašuvdna davát suoris, mii manná Mellunmäkii.


Kontula metrostašuvdna.
Kontula metrostašuvdna (,) lea Helssega metro stašuvdna davát suoris, mii manná Mellunmäkii.


Mellunmäki metrostašuvdna.
Mellunmäki metrostašuvdna (,) lea Helssega metro stašuvdna davát suoris. Stašuvdna lea maiddái suori loahppastašuvdna.


Puotila metrostašuvdna.
Puotila metrostašuvdna (,) lea Helssega metro stašuvdna lulát suoris, mii manná Vuosaarii.


Rastila metrostašuvdna.
Rastila metrostašuvdna (,) lea Helssega metro stašuvdna lulát suoris, mii manná Vuosaarii.


Vuosaari metrostašuvdna.
Vuosaari metrostašuvdna (,) lea Helssega metro stašuvdna lulát suoris. Stašuvdna lea maiddái suori loahppastašuvdna.


Giellaealáskahttin.
Giellaealáskahttin, giela revitalisašuvdna dahjege giellamolsuma jorgaleapmi mearkkaša iešguđetlágan doaibmabijuid, maid ulbmilin lea bissehit ja jorgalit diliid main dihto giela geavaheapmi lea unnon dahje unnumin servodagas. Giella mii ealáskahtto soaitá leat áitojuvvon iešguđetlágan dásiin dahje juobe ollásit jávkan dan mearkkašumis, ahte dat ii šat hállojuvvo beaivválaš giellan olbmuid gaskkas. Giellaealáskahttima ulbmilin lea lasihit giela geavaheami servodaga iešguđetlágan doaimmain ja buot buolvvaid beaivválaš gulahallamis. Guovddáš ulbmilin lea dávjá dat, ahte giella sirdašuvvá lunddolaččat ain ođđa buolvvaide. Giellaealáskahttimis lea sáhka maiddái dalle go áitojuvvon gielat váldojit atnui ođđa doaimmain surggiin (ng. domenain), main árbevirolaš gielat eai ovdal leat geavahuvvon (omd. sámegielat rap-musihka, bloggaid ja Wikipedia giellan). Giellaealáskahttimii oassálastit sihke ovttaskas olbmot, servodagaid iešguđetlágan aktivistajoavkkut, skuvllat ja mánáidgárddit, eiseválddit ja politihkalaš orgánat.
Giellaealáskahttima vuostegeahči lea giela jápmin, muhto maiddái jápmán gielat sáhttet ealáskahttot ealli giellan. Dovdoseamos ja boarráseamos ovdamearka jápmán giellaealáskahttimis lea hebreagiella, mii ii hállojuvvon eatnigiellan 1800 jahkái. Hebreagiela njunuš ealáskahtti lei Eliezer Ben-Yehuda. Vuosttaš dálahebreagiela eatnigielhálli lei su bárdni Ben Zion Ben-Yehuda (maŋŋelis Itamar Ben-Avi) riegádii jagi 1882, muhto dán áigge hebreagielas leat juo badjel vihtta miljovnna hálli. Sámegielaid ealáskahttimis stuorámus nuppástusat leat oaidnimis anárašgiela ealáskahttinprošeavttaid bohtosiin.


YouTube.
YouTube lea neahttabáiki, man geavaheaddjit sáhttet nuvttá ja dovddaldagaid haga geahččat ja guldalit videoid. Neahttabáikki oamasta Google. Registreremiin sáhttet geavaheaddjit maiddái ieža lasihit videoid ja kommenteret ja "juohkit" daid earáiguin. YouTube gávdno badjel 25 gillii. Dat vuođđuduvvui guovvamánu 15. beaivve 2005. Vuođđudettiin das ledje mielde golbma PayPal bargi: Chad Hurley, Steve Chen ja Jawed Karim. YouTube váldokantuvra lea San Brunos Kalifornias.
YouTube lea interneahta bivnnuseamos njuolgasáddenvideobáiki. YouTubei lasihuvvojit juohke minuhtas 48 videodiimmu, ja nie ovtta jándoris luđejuvvojit videot measta 8 jagi ovddas. Beaivválaččat YouTubes gehččet badjel 3 miljovnna video ja mánotbaji áigge doppe fitnet 800 miljovnna sierra geavaheaddji. Google osttii YouTube 1,65 miljárdda dolláriin golggotmánus 2006.


Spaghetti.
Spagetti dahje spaghetti ("báttážat") lea pastatiipa, mii lea guhkes, asehis (1,8–2,4 mm) jorba sákki hápmásaš. Nu mo pasta obalohkái, spagetti ráhkaduvvo dábálaččat čázis, durumnisus ja monis. Spagetti namma boahta italiagiela sáni "spaghetto" ('báttáš') máŋggaidlogu hámis "spaghetti". Spagetti lea šaddan hui bivnnut borramuššan maiddái Davviriikkain.


Itamar Ben-Avi.
Itamar Ben-Avi alias Ben-Zion Ben-Yehuda mánnán
Itamar Ben-Avi (maiddái Ittamar, hebreagillii איתמר בן אב"י; álggus Ben-Zion Ben-Yehuda, hebreagillii בן-ציון בן-יהודה, riegádii suoidnemánu 31. b. 1882, jámii cuoŋománu 8. b. 1943) lei hebreagiela ealáskahtti Eliezer Ben-Yehuda vuosttaš bárdni, vuosttaš mánná gii oahpai eatnigiellan giela, mii das maŋŋá lea šaddan máŋgga miljovnna olbmo eatnigiellan, dálahebreagiellan. Ben-Avi barggai journalistan ja aktiivvalaš sionistan.


Ruvdnaprinsa.
Ruvdnaprinsa lea prinsa gii lea vuosttaš árbbolaš riikka truvdnui.


Ođđadárogiella.
Ođđadárogiella (girje- ja ođđadárogillii nynorsk) lea leamaš nubbi dárogiela hábmi miessemánu 12. beaivvi 1885 rájes. Nubbi dárogiella lea girjedárogiella. Norgga álbmogis leat 10-15 % ođđadárogiela hupmit. Ođđadárogiela vuođđun leat leamaš Norgga suopmanat, ja dasto das eai leat nu olu dánskkagiel sánit go girjedárogielas. Ođđadáru suopmaniid geavahit olles Norggas, muhto eanemus Oarje-Norggas ja maiddái Nuorta-Norgga duottargiliin.
Norgga vuođđoskuvllain leat ođđadárogiel oahpahusas 78 794 oahppi (golggotmánu 1. b. 2011), ja girjedárogillii ges oahpahit 532 603 oahppái.
De leat 12,82 proseantta ohppiin ođđadárogiel oahpahusas.


Chanay.
Chanay lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Chaneins.
Chaneins lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Chanoz-Châtenay.
Chanoz-Châtenay lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


La Chapelle-du-Châtelard.
La Chapelle-du-Châtelard lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Charix.
Charix lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Charnoz-sur-Ain.
Charnoz-sur-Ain lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Chavannes-sur-Reyssouze.
Chavannes-sur-Reyssouze lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Chavannes-sur-Suran.
Chavannes-sur-Suran lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Chaveyriat.
Chaveyriat lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Chavornay (Francia).
Chavornay (Francia) lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Chazey-Bons.
Chazey-Bons lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Chazey-sur-Ain.
Chazey-sur-Ain lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Cheignieu-la-Balme.
Cheignieu-la-Balme lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Chevillard.
Chevillard lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Château-Gaillard.
Château-Gaillard lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Châtillon-en-Michaille.
Châtillon-en-Michaille lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Châtillon-la-Palud.
Châtillon-la-Palud lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Châtillon-sur-Chalaronne.
Châtillon-sur-Chalaronne lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Chézery-Forens.
Chézery-Forens lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Civrieux.
Civrieux lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Cleyzieu.
Cleyzieu lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Coligny.
Coligny lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Colomieu.
Colomieu lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Conand.
Conand lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Condeissiat.
Condeissiat lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Confort.
Confort lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Confrançon.
Confrançon lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Contrevoz.
Contrevoz lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Conzieu.
Conzieu lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Corbonod.
Corbonod lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Corlier.
Corlier lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Cormaranche-en-Bugey.
Cormaranche-en-Bugey lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Cormoranche-sur-Saône.
Cormoranche-sur-Saône lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Cormoz.
Cormoz lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Corveissiat.
Corveissiat lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Courmangoux.
Courmangoux lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Courtes.
Courtes lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Cras-sur-Reyssouze.
Cras-sur-Reyssouze lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Cressin-Rochefort.
Cressin-Rochefort lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Crottet.
Crottet lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Cruzilles-lès-Mépillat.
Cruzilles-lès-Mépillat lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Culoz.
Culoz lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Curciat-Dongalon.
Curciat-Dongalon lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Curtafond.
Curtafond lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Dagneux.
Dagneux lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Divonne-les-Bains.
Divonne-les-Bains lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Dompierre-sur-Chalaronne.
Dompierre-sur-Chalaronne lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Dompierre-sur-Veyle.
Dompierre-sur-Veyle lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Domsure.
Domsure lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Dortan.
Dortan lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Douvres.
Douvres lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Drom.
Drom lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Druillat.
Druillat lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Échallon.
Échallon lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Échenevex.
Échenevex lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Étrez.
Étrez lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Évosges.
Évosges lea gielda Ain departemeanttas Rhône-Alpes guovllus Frankriikkas.


Vikivaki.
Vikivaki lea árbevirolaš islándalaš riekkisdánsun vikivakakvæði-álbmotlávlagiid mielde.


Vikivakakvæði.
Vikivakakvæði leat dološ, 1400–1700-loguid islándalaš álbmotlávlagat, maidda gullá vikivaki-nammasaš riekkisdánsun.


Helssega universitehta.
Helssega universitehta (,) lea Suoma stuorámus ja boarráseamos universitehta. Universitehtas leat sullii 36 000 studeantta ja lagabui 4000 oahpaheaddji ja dutki.
Professor Jari Niemelä lea Helssega universitehta rektor jagi 2018 rájis.


Heahttá.
Heahttá () lea Eanodaga hálddahusguovddáš sullii 800 ássiin. Heahtás leat earret eará Heahtá skuvlaguovddáš, Eanodaga girjerádju, Eanodaga gielddadállu, Eanodaga girku ja K-market J AD Rantakokko.


Guovdageainnu suohkanviessu.
Guovdageainnu suohkanviessu () lea Guovdageainnu suohkana suohkanviessu. Suoidnemánus láve suohkanviessu leahkit oaneheabbo rabas. 7A klássa Guovdageainnu mánáidskuvllas šattai leahkit jagis 2012 vahku 10 oahpahusas suohkanviesu geallirlanjas.


Guovdageainnu álbmotgirjerájus.
Guovdageainnu álbmotgirjerájus () lea Guovdageainnu suohkana áidnu girjerájus. Girjerájus lea rabas mánnodaga rájes gitta bearjadahkii. Girjerádjosis lea maiddái nuvttá intereahtta.


Islándda vulkánat.
Islánddas leat ollu vulkánat dahjege dollavárit.


Anders Behring Breivik.
Oslo guovddáš biilabombba bávkaleami maŋŋel.
Anders Behring Breivik (riegádan guovvamánu 13. b. 1979) lea norgalaš terrorista gii dubmejuvvui čohkkat 21 jagi giddagasas suoidnemánu 22. beaivvi terrordaguid dihte. Sus lei biilabomba Oslo guovddážis, mii gottii 8 olbmo. Dan maŋŋel gárvodii son politiijan ja bođii Bargiidbellodaga nuoraid leirii Utøyas, ja bážii doppe 69 olbmo, main váldooassi ledje nuorat vuollel 18 jagi. Son váldojuvvui gitta Utøyas.


Hurdal.
Hurdal lea gielda Akershusa fylkkas. Hurdala eananrádjesuohkanat leat Østre Toten, Vestre Toten, Nannestad, Eidsvoll, ja Gran.


Asker.
Asker lea gielda Akershusa fylkkas. Askera eananrádjesuohkan Akerhusas lea Bærum, ja Buskeruda bealde leat Røyken ja Lier. Áidnu mearrarádjesuohkan lea Nesodden.


Nesodden.
Nesodden lea gielda Akershusa fylkkas. Nesoddena eananrádjesuohkanat leat Frogn ja Oppegård, ja mearrarádjesuohkanat leat Røyken, Asker, Bærum, ja Oslo.


Fet.
Fet lea gielda Akershusa fylkkas. Feta eananrádjesuohkanat leat Skedsmo, Sørum,Aurskog-Høland, Rælingen, Enebakk, ja Trøgstad (Østfold).


Frogn.
Frogn lea gielda Akershusa fylkkas. Frogna eananrádjesuohkanat leat Nesodden, Ås, ja Vestby, ja mearrarádjesuohkanat leat Røyken ja Hurum.


Ås.
Ås lea gielda Akershusa fylkkas. Åsa eananrádjesuohkanat leat Frogn, Ski, Vestby, ja Hobøl (Østfold).


Ski.
Ski lea gielda Akershusa fylkkas. Skia eananrádjesuohkanat leat Ås, Frogn, Oppegård, Oslo, Enebakk, ja Hobøl (Østfold).


Oppegård.
Oppegård lea gielda Akershusa fylkkas. Oppegårda eananrádjesuohkanat leat Oslo, Ås, ja Ski, ja mearrarádjesuohkanat leat Nesodden.


Vestby.
Vestby lea gielda Akershusa fylkkas. Vestbya eananrádjesuohkanat leat Ås, Frogn, Moss (Østfold), Hobøl, ja Våler, ja mearrarádjesuohkanat leat Hurum (Buskerud).


Provence-Alpes-Côte d'Azur.
Provence-Alpes-Côte d'Azur lea guovlu Frankriikkas


Eiðis kommuna.
Eiðis kommuna lea gielda Fearsulluin.


Fuglafjarðar kommuna.
Fuglafjarðar kommuna lea gielda Fearsulluin.


Fugloyar kommuna.
Fugloyar kommuna lea gielda Fearsulluin.


Fámjins kommuna.
Fámjins kommuna lea gielda Fearsulluin.


Hovs kommuna.
Hovs kommuna lea gielda Fearsulluin.


Hvalbiar kommuna.
Hvalbiar kommuna lea gielda Fearsulluin.


Hvannasunds kommuna.
Hvannasunds kommuna lea gielda Fearsulluin.


Húsa kommuna.
Húsa kommuna lea gielda Fearsulluin.


Húsavíkar kommuna.
Húsavíkar kommuna lea gielda Fearsulluin.


Klaksvíkar kommuna.
Klaksvíkar kommuna lea gielda Fearsulluin.


Kunoyar kommuna.
Kunoyar kommuna lea gielda Fearsulluin.


Kvívíkar kommuna.
Kvívíkar kommuna lea gielda Fearsulluin.


Nes kommuna.
Nes kommuna lea gielda Fearsulluin.


Porkeris kommuna.
Porkeris kommuna lea gielda Fearsulluin.


Runavíkar kommuna.
Runavíkar kommuna lea gielda Fearsulluin.


Sands kommuna.
Sands kommuna lea gielda Fearsulluin.


Sjóvar kommuna.
Sjóvar kommuna lea gielda Fearsulluin.


Skopunar kommuna.
Skopunar kommuna lea gielda Fearsulluin.


Skálavíkar kommuna.
Skálavíkar kommuna lea gielda Fearsulluin.


Skúvoyar kommuna.
Skúvoyar kommuna lea gielda Fearsulluin.


Sumbiar kommuna.
Sumbiar kommuna lea gielda Fearsulluin.


Sunda kommuna.
Sunda kommuna lea gielda Fearsulluin.


Sørvágs kommuna.
Sørvágs kommuna lea gielda Fearsulluin.


Tvøroyrar kommuna.
Tvøroyrar kommuna lea gielda Fearsulluin.


Tórshavnar kommuna.
Tórshavnar kommuna lea gielda Fearsulluin.


Vestmanna kommuna.
Vestmanna kommuna lea gielda Fearsulluin.


Viðareiðis kommuna.
Viðareiðis kommuna lea gielda Fearsulluin.


Vága kommuna.
Vága kommuna lea gielda Fearsulluin.


Vágs kommuna.
Vágs kommuna lea gielda Fearsulluin.


Territoire de Belfort.
Territoire de Belfort lea departemeanta Frankriikkas.


A Coruña eanangoddi.
A Coruña eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Albacete eanangoddi.
Albacete eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Alicante eanangoddi.
Alicante eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Almería eanangoddi.
Almería eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Asturia eanangoddi.
Asturia eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Badajoz eanangoddi.
Badajoz eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Baleárat.
Baleaarit eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Barcelona eanangoddi.
Barcelona eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Burgos eanangoddi.
Burgos eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Castellón eanangoddi.
Castellón eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Ciudad Real eanangoddi.
Ciudad Real eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Cuenca eanangoddi.
Cuenca eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Cáceres eanangoddi.
Cáceres eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Cádiz eanangoddi.
Cádiz eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Córdoba eanangoddi.
Córdoba eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Girona eanangoddi.
Girona eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Granada eanangoddi.
Granada eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Guadalajara eanangoddi.
Guadalajara eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Guipúzcoa eanangoddi.
Guipúzcoa eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Huelva eanangoddi.
Huelva eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Huesca eanangoddi.
Huesca eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Jaén eanangoddi.
Jaén eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Kantabria eanangoddi.
Kantabria eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


La Rioja eanangoddi.
La Rioja eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Las Palmas.
Las Palmas lea eanangoddi Spánias.


León eanangoddi.
León eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Lleida eanangoddi.
Lleida eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Lugo eanangoddi.
Lugo eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Madrid (iešstivrenguovlu).
Madrid (iešstivrenguovlu) lea eanangoddi Spánias.


Murcia (iešstivrenguovlu).
Murcia (iešstivrenguovlu) lea eanangoddi Spánias.


Málaga eanangoddi.
Málaga eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Navarra eanangoddi.
Navarra eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Ourense eanangoddi.
Ourense eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Palencia eanangoddi.
Palencia eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Pontevedra eanangoddi.
Pontevedra eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Salamanca eanangoddi.
Salamanca eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Santa Cruz de Tenerife eanangoddi.
Santa Cruz de Tenerife eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Segovia eanangoddi.
Segovia eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Sevilla eanangoddi.
Sevilla eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Soria eanangoddi.
Soria eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Tarragona eanangoddi.
Tarragona eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Teruel eanangoddi.
Teruel eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Toledo eanangoddi.
Toledo eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Valencia eanangoddi.
Valencia eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Valladolid eanangoddi.
Valladolid eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Vizcaya eanangoddi.
Vizcaya eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Zamora eanangoddi.
Zamora eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Zaragoza eanangoddi.
Zaragoza eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Álava eanangoddi.
Álava eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Ávila eanangoddi.
Ávila eanangoddi lea eanangoddi Spánias.


Amur oblast.
Amur oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas. Dan olmmošlohku lea 363 700 (2010) ja dan viidodat lea 830 103 km². Guovllu hálddahusguovddáš lea Blagoveštšensk.


Arkhangelska guovlu.
Arkhangelska guovlu (, "Arkhangelskaja oblast") lea guovlu (oblast) Ruoššas. Dan olmmošlohku lea 1 185 536 (2010) ja dan viidodat lea 587 400 km². Guovllu hálddahusguovddáš lea Arkhangelsk.


Astrakhan oblast.
Astrakhan oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas. Dan olmmošlohku lea 1 010 073 (2010) ja dan viidodat lea 44 100 km². Guovllu hálddahusguovddáš lea Astrakhan.


Belgorod oblast.
Belgorod oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas. Dan olmmošlohku lea 1 532 526 (2010) ja dan viidodat lea 27 100 km². Guovllu hálddahusguovddáš lea Belgorod.


Brjansk oblast.
Brjansk oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas. Dan olmmošlohku lea 1 278 217 (2010) ja dan viidodat lea 34 900 km². Guovllu hálddahusguovddáš lea Brjansk.


Irkutsk oblast.
Irkutsk oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas. Dan olmmošlohku lea 2 428 750 (2010) ja dan viidodat lea 767 900 km². Guovllu hálddahusguovddáš lea Irkutsk.


Ivanovo oblast.
Ivanovo oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas. Dan olmmošlohku lea 1 061 651 (2010) ja dan viidodat lea 21 800 km². Guovllu hálddahusguovddáš lea Ivanovo.


Jaroslavl oblast.
Jaroslavl oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas. Dan olmmošlohku lea 1 272 468 (2010) ja dan viidodat lea 36 400 km². Guovllu hálddahusguovddáš lea Jaroslavl.


Kaliningrad oblast.
Kaliningrad oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas. Dan olmmošlohku lea 941 873 (2010) ja dan viidodat lea 15 100 km². Guovllu hálddahusguovddáš lea Kaliningrad.


Kaluga oblast.
Kaluga oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas. Dan olmmošlohku lea 1 010 930 (2010) ja dan viidodat lea 29 800 km². Guovllu hálddahusguovddáš lea Kaluga.


Kemerovo oblast.
Kemerovo oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas. Dan olmmošlohku lea 2 763 135 (2010) ja dan viidodat lea 95 500 km². Guovllu hálddahusguovddáš lea Kemerovo.


Kirov oblast.
Kirov oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas. Dan olmmošlohku lea 1 341 312 (2010) ja dan viidodat lea 120 800 km². Guovllu hálddahusguovddáš lea Kirov.


Kostroma oblast.
Kostroma oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas. Dan olmmošlohku lea 667 562 (2010) ja dan viidodat lea 60 100 km². Guovllu hálddahusguovddáš lea Kostroma.


Kurgan oblast.
Kurgan oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas. Dan olmmošlohku lea 910 807 (2010) ja dan viidodat lea 71 000 km². Guovllu hálddahusguovddáš lea Kurgan.


Kursk oblast.
Kursk oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas. Dan olmmošlohku lea 1 127 081 (2010) ja dan viidodat lea 21 800 km². Guovllu hálddahusguovddáš lea Kursk.


Leningrad oblast.
Leningrad oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas. Dan olmmošlohku lea 1 716 868 (2010) ja dan viidodat lea 84 500 km². Guovllus ii leat hálddahusguovddáš.


Lipetsk oblast.
Lipetsk oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas. Dan olmmošlohku lea 1 173 513 (2010) ja dan viidodat lea 24 100 km². Guovllu hálddahusguovddáš lea Lipetsk.


Magadan oblast.
Magadan oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas. Dan olmmošlohku lea 156 996 (2010) ja dan viidodat lea 461 400 km². Guovllu hálddahusguovddáš lea Magadan.


Moskva oblast.
Moskva oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas. Dan olmmošlohku lea 7 095 120 (2010) ja dan viidodat lea 45 900 km². Guovllus ii leat hálddahusguovddáš.


Murmansk oblast.
Murmansk oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas. Dan olmmošlohku lea 795 409 (2010) ja dan viidodat lea 144 900 km². Guovllu hálddahusguovddáš lea Murmansk.


Nizjnij Novgorod oblast.
Nizjnij Novgorod oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas. Dan olmmošlohku lea 3 310 597 (2010) ja dan viidodat lea 76 800 km². Guovllu hálddahusguovddáš lea Nizjnij Novgorod.


Novgorod oblast.
Novgorod oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas. Dan olmmošlohku lea 634 111 (2010) ja dan viidodat lea 55 300 km². Guovllu hálddahusguovddáš lea Novgorod.


Novosibirsk oblast.
Novosibirsk oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas. Dan olmmošlohku lea 2 665 911 (2010) ja dan viidodat lea 178 200 km². Guovllu hálddahusguovddáš lea Novosibirsk.


Omsk oblast.
Omsk oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas. Dan olmmošlohku lea 1 977 665 (2010) ja dan viidodat lea 139 700 km². Guovllu hálddahusguovddáš lea Omsk.


Orenburg oblast.
Orenburg oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas. Dan olmmošlohku lea 2 033 072 (2010) ja dan viidodat lea 124 000 km². Guovllu hálddahusguovddáš lea Orenburg.


Orjol oblast.
Orjol oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas.


Penza oblast.
Penza oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas.


Pskov oblast.
Pskov oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas.


Rjazan oblast.
Rjazan oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas.


Rostov oblast.
Rostov oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas.


Sachalin oblast.
Sachalin oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas.


Samara oblast.
Samara oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas.


Saratov oblast.
Saratov oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas.


Smolensk oblast.
Smolensk oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas.


Sverdlovsk oblast.
Sverdlovsk oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas.


Tambov oblast.
Tambov oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas.


Tiumen oblast.
Tiumen oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas.


Tjeljabinsk oblast.
Tjeljabinsk oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas.


Tomsk oblast.
Tomsk oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas.


Tula oblast.
Tula oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas.


Tver oblast.
Tver oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas.


Uljanovsk oblast.
Uljanovsk oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas.


Vladimir oblast.
Vladimir oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas.


Volgograd oblast.
Volgograd oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas.


Vologda oblast.
Vologda oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas.


Voronezj oblast.
Voronezj oblast lea guovlu (oblast) Ruoššas.


Baden-Württemberg.
Baden-Württemberg lea oassestáhta Duiskkas.


Bayern.
Bayern lea oassestáhta Duiskkas.


Brandenburg.
Brandenburg lea oassestáhta Duiskkas.


Bremen.
Bremen lea oassestáhta Duiskkas.


Hamborg.
Hamborg lea oassestáhta Duiskkas.


Hessen.
Hessen lea oassestáhta Duiskkas.


Mecklenburg-Vorpommern.
Mecklenburg-Vorpommern lea oassestáhta Duiskkas.


Niedersachsen.
Niedersachsen lea oassestáhta Duiskkas.


Nordrhein-Westfalen.
Nordrhein-Westfalen lea oassestáhta Duiskkas.


Rheinland-Pfalz.
Rheinland-Pfalz lea oassestáhta Duiskkas.


Saarland.
Saarland lea oassestáhta Duiskkas.


Sachsen.
Sachsen lea oassestáhta Duiskkas.


Sachsen-Anhalt.
Sachsen-Anhalt lea oassestáhta Duiskkas.


Schleswig-Holstein.
Schleswig-Holstein lea oassestáhta Duiskkas.


Thüringen.
Thüringen lea oassestáhta Duiskkas.


Abruzzo.
Abruzzo lea regiuvdna Italias.


Valle d'Aosta.
Valle d'Aosta lea regiuvdna Italias.


Basilicata.
Basilicata lea regiuvdna Italias.


Calabria.
Calabria lea regiuvdna Italias.


Campania.
Campania lea regiuvdna Italias.


Emilia-Romagna.
Emilia-Romagna lea regiuvdna Italias.


Friuli-Venezia Giulia.
Friuli-Venezia Giulia lea regiuvdna Italias.


Latium.
Latium lea regiuvdna Italias.


Liguria.
Liguria lea regiuvdna Italias.


Lombardia.
Lombardia lea regiuvdna Italias.


Marche.
Marche lea regiuvdna Italias.


Molise.
Molise lea regiuvdna Italias.


Piemonte.
Piemonte lea regiuvdna Italias.


Puglia.
Puglia lea regiuvdna Italias.


Sardinia.
Sardinia lea regiuvdna Italias.


Sicilia.
Sicilia lea regiuvdna Italias.


Toscana.
Toscana lea regiuvdna Italias.


Trentino-Alto Adige.
Trentino-Alto Adige lea regiuvdna Italias.


Umbria.
Umbria lea regiuvdna Italias.


Veneto.
Veneto lea regiuvdna Italias.


Bjelovar-Bilogora guovlu.
Bjelovar-Bilogora guovlu () lea Kroatia guovlu. Dan viidodat lea 2 652 km² ja olmmošlohku 119 743 (2011). Guovllu hálddahusguovddáš lea Bjelovar.


Brod-Posavina guovlu.
Brod-Posavina guovlu () lea Kroatia guovlu. Dan viidodat lea 2 043 km² ja olmmošlohku 158 559 (2011). Guovllu hálddahusguovddáš lea Slavonski Brod.


Dubrovnik-Neretva guovlu.
Dubrovnik-Neretva guovlu () lea Kroatia guovlu. Dan viidodat lea 1 782 km² ja olmmošlohku 122 783 (2011). Guovllu hálddahusguovddáš lea Dubrovnik.


Istria guovlu.
Istria guovlu () lea Kroatia guovlu. Dan viidodat lea 2 820 km² ja olmmošlohku 208 440 (2011). Guovllu hálddahusguovddáš lea Pazin.


Karlovac guovlu.
Karlovac guovlu () lea Kroatia guovlu. Dan viidodat lea 3 622 km² ja olmmošlohku 128 749 (2011). Guovllu hálddahusguovddáš lea Karlovac.


Koprivnica-Križevci guovlu.
Koprivnica-Križevci guovlu () lea Kroatia guovlu. Dan viidodat lea 1 746 km² ja olmmošlohku 124 467 (2001). Guovllu hálddahusguovddáš lea Koprivnica.


Krapina-Zagorje guovlu.
Krapina-Zagorje guovlu () lea Kroatia guovlu. Dan viidodat lea 1 224 km² ja olmmošlohku 133 064 (2011). Guovllu hálddahusguovddáš lea Krapina.


Lika-Senj guovlu.
Lika-Senj guovlu () lea Kroatia guovlu. Dan viidodat lea 5 352 km² ja olmmošlohku 51 022 (2011). Guovllu hálddahusguovddáš lea Gospić.


Međimurje guovlu.
Međimurje guovlu () lea Kroatia guovlu. Dan viidodat lea 730 km² ja olmmošlohku 114 414 (2011). Guovllu hálddahusguovddáš lea Čakovec.


Osijek-Baranja guovlu.
Osijek-Baranja guovlu () lea Kroatia guovlu. Dan viidodat lea 4 155 km² ja olmmošlohku 304 899 (2011). Guovllu hálddahusguovddáš lea Osijek.


Požega-Slavonia guovlu.
Požega-Slavonia guovlu () lea Kroatia guovlu. Dan viidodat lea 1 823 km² ja olmmošlohku 78 031 (2011). Guovllu hálddahusguovddáš lea Požega.


Primorje-Gorski Kotar guovlu.
Primorje-Gorski Kotar guovlu () lea Kroatia guovlu. Dan viidodat lea 3 582 km² ja olmmošlohku 296 195 (2011). Guovllu hálddahusguovddáš lea Rijeka.


Sisak-Moslavina guovlu.
Sisak-Moslavina guovlu () lea Kroatia guovlu. Dan viidodat lea 4 463 km² ja olmmošlohku 172 977 (2011). Guovllu hálddahusguovddáš lea Sisak.


Split-Dalmatia guovlu.
Split-Dalmatia guovlu () lea Kroatia guovlu. Dan viidodat lea 4 540 km² ja olmmošlohku 463 676 (2001). Guovllu hálddahusguovddáš lea Split.


Varaždin guovlu.
Varaždin guovlu () lea Kroatia guovlu. Dan viidodat lea 1 261 km² ja olmmošlohku 176 046 (2011). Guovllu hálddahusguovddáš lea Varaždin.


Virovitica-Podravina guovlu.
Virovitica-Podravina guovlu () lea Kroatia guovlu. Dan viidodat lea 2 021 km² ja olmmošlohku 84 586 (2011). Guovllu hálddahusguovddáš lea Vitrovitica.


Vukovar-Syrmia guovlu.
Vukovar-Syrmia guovlu () lea Kroatia guovlu. Dan viidodat lea 2 448 km² ja olmmošlohku 180 117 (2011). Guovllu hálddahusguovddáš lea Vukovar.


Zadar guovlu.
Zadar guovlu () lea Kroatia guovlu. Dan viidodat lea 3 642 km² ja olmmošlohku 170 398 (2011). Guovllu hálddahusguovddáš lea Zadar.


Zagreb guovlu.
Zagreb guovlu () lea Kroatia guovlu. Dan viidodat lea 3 078 km² ja olmmošlohku 317 642 (2011). Guovllu hálddahusguovddáš lea Zagreb, vaikko dat leage maid iežas guovlu, iige gula Zagreb guvlui.


Zagreb.
Zagreb lea Kroatia oaivegávpot ja stuorámus gávpot. Zagrebis lea maid stáhtus Kroatia guovlun. Dan olmmošlohku lea su. 800 000 (2011). Zagreb lea Zagreb gávpoga guovllu ja Zagreb guovllu hálddahusguovddáš.


Šibenik-Knin guovlu.
Šibenik-Knin guovlu () lea Kroatia guovlu. Dan viidodat lea 2 994 km² ja olmmošlohku 109 320 (2011). Guovllu hálddahusguovddáš lea Šibenik.


Max Velthuijs.
Max Velthuijs (riegádii miessemánu 22. b. 1923 Haagis Vuolleeatnamiin, jámii ođđajagimánu 25. b. 2005) lei vuolleeatnanlaš govvideaddji ja mánáidgirječálli. Son šattai earenoamáš dovddusin mánáid govvagirjjiiguin, earret eará girjjiiguin mat muitalit "Cubbo" (hollánddagillii "Kikker") ja su ustibiid birra. Cuoppu-girjjit leat jorgaluvvon maiddái dáro-, ruoŧa- ja suomagillii ("Frosken", "Grodan", "Sammakko").


Hokkaidō prefektuvra.
Hokkaidō prefektuvra lea prefektuvra Hokkaidō sullos Jáhpanis.


Aichi prefektuvra.
Aichi prefektuvra lea prefektuvra Honshū sullos Jáhpanis.


Akita prefektuvra.
Akita prefektuvra lea prefektuvra Honshū sullos Jáhpanis.


Aomori prefektuvra.
Aomori prefektuvra lea prefektuvra Honshū sullos Jáhpanis.


Chiba prefektuvra.
Chiba prefektuvra lea prefektuvra Honshū sullos Jáhpanis.


Fukui prefektuvra.
Fukui prefektuvra lea prefektuvra Honshū sullos Jáhpanis.


Fukushima prefektuvra.
Fukushima prefektuvra lea prefektuvra Honshū sullos Jáhpanis.


Gifu prefektuvra.
Gifu prefektuvra lea prefektuvra Honshū sullos Jáhpanis.


Gunma prefektuvra.
Gunma prefektuvra lea prefektuvra Honshū sullos Jáhpanis.


Hiroshima prefektuvra.
Hiroshima prefektuvra lea prefektuvra Honshū sullos Jáhpanis.


Hyōgo prefektuvra.
Hyōgo prefektuvra lea prefektuvra Honshū sullos Jáhpanis.


Ibaraki prefektuvra.
Ibaraki prefektuvra lea prefektuvra Honshū sullos Jáhpanis.


Ishikawa prefektuvra.
Ishikawa prefektuvra lea prefektuvra Honshū sullos Jáhpanis.


Iwate prefektuvra.
Iwate prefektuvra lea prefektuvra Honshū sullos Jáhpanis.


Kanagawa prefektuvra.
Kanagawa prefektuvra lea prefektuvra Honshū sullos Jáhpanis.


Kyōto prefektuvra.
Kyōto prefektuvra lea prefektuvra Honshū sullos Jáhpanis.


Mie prefektuvra.
Mie prefektuvra lea prefektuvra Honshū sullos Jáhpanis.


Miyagi prefektuvra.
Miyagi prefektuvra lea prefektuvra Honshū sullos Jáhpanis.


Nagano prefektuvra.
Nagano prefektuvra lea prefektuvra Honshū-sullos Jáhpanis.


Nara prefektuvra.
Nara prefektuvra lea prefektuvra Honshū sullos Jáhpanis.


Niigata prefektuvra.
Niigata prefektuvra lea prefektuvra Honshū sullos Jáhpanis.


Okayama prefektuvra.
Okayama prefektuvra lea prefektuvra Honshū sullos Jáhpanis.


Saitama prefektuvra.
Saitama prefektuvra lea prefektuvra Honshū sullos Jáhpanis.


Shiga prefektuvra.
Shiga prefektuvra lea prefektuvra Honshū sullos Jáhpanis.


Shimane prefektuvra.
Shimane prefektuvra lea prefektuvra Honshū sullos Jáhpanis.


Shizuoka prefektuvra.
Shizuoka prefektuvra lea prefektuvra Honshū sullos Jáhpanis.


Tochigi prefektuvra.
Tochigi prefektuvra lea prefektuvra Honshū sullos Jáhpanis.


Tokio prefektuvra.
Tokio prefektuvra lea prefektuvra Honshū sullos Jáhpanis.


Tottori prefektuvra.
Tottori prefektuvra lea prefektuvra Honshū sullos Jáhpanis.


Toyama prefektuvra.
Toyama prefektuvra lea prefektuvra Honshū sullos Jáhpanis.


Wakayama prefektuvra.
Wakayama prefektuvra lea prefektuvra Honshū sullos Jáhpanis.


Yamagata prefektuvra.
Yamagata prefektuvra lea prefektuvra Honshū sullos Jáhpanis.


Yamaguchi prefektuvra.
Yamaguchi prefektuvra lea prefektuvra Honshū sullos Jáhpanis.


Yamanashi prefektuvra.
Yamanashi prefektuvra lea prefektuvra Honshū sullos Jáhpanis.


Ōsaka prefektuvra.
Ōsaka prefektuvra lea prefektuvra Honshū sullos Jáhpanis.


Ehime prefektuvra.
Ehime prefektuvra lea prefektuvra Shikoku sullos Jáhpanis.


Kagawa prefektuvra.
Kagawa prefektuvra lea prefektuvra Shikoku sullos Jáhpanis.


Kōchi prefektuvra.
Kōchi prefektuvra lea prefektuvra Shikoku sullos Jáhpanis.


Tokushima prefektuvra.
Tokushima prefektuvra lea prefektuvra Shikoku sullos Jáhpanis.


Fukuoka prefektuvra.
Fukuoka prefektuvra lea prefektuvra Kyūshū sullos Jáhpanis.


Kagoshima prefektuvra.
Kagoshima prefektuvra lea prefektuvra Kyūshū sullos Jáhpanis.


Kumamoto prefektuvra.
Kumamoto prefektuvra lea prefektuvra Kyūshū sullos Jáhpanis.


Miyazaki prefektuvra.
Miyazaki prefektuvra lea prefektuvra Kyūshū sullos Jáhpanis.


Nagasaki prefektuvra.
Nagasaki prefektuvra lea prefektuvra Kyūshū sullos Jáhpanis.


Saga prefektuvra.
Saga prefektuvra lea prefektuvra Kyūshū sullos Jáhpanis.


Ōita prefektuvra.
Ōita prefektuvra lea prefektuvra Kyūshū sullos Jáhpanis.


Okinawa prefektuvra.
Okinawa prefektuvra lea prefektuvra Okinawa sullos Jáhpanis.


Adana eanangoddi.
Adana eanangoddi lea eanangoddi Durkkas. Adana eanangoddis orrot sullii 2 220 000 olbmo. Eanangoddis oaivegávpot lea Adana.


Adıyaman eanangoddi.
Adıyaman eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Afyonkarahisar eanangoddi.
Afyonkarahisar eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Aksaray eanangoddi.
Aksaray eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Amasya eanangoddi.
Amasya eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Ankara eanangoddi.
Ankara eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Antalya eanangoddi.
Antalya eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Ardahan eanangoddi.
Ardahan eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Artvin eanangoddi.
Artvin eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Aydın eanangoddi.
Aydın eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Ağrı eanangoddi.
Ağrı eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Balıkesir eanangoddi.
Balıkesir eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Bartın eanangoddi.
Bartın eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Batman eanangoddi.
Batman eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Bayburt eanangoddi.
Bayburt eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Bilecik eanangoddi.
Bilecik eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Bingöl eanangoddi.
Bingöl eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Bitlis eanangoddi.
Bitlis eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Bolu eanangoddi.
Bolu eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Burdur eanangoddi.
Burdur eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Bursa eanangoddi.
Bursa eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Denizli eanangoddi.
Denizli eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Diyarbakır eanangoddi.
Diyarbakır eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Düzce eanangoddi.
Düzce eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Edirne eanangoddi.
Edirne eanangoddi lea eanangoddi oarje-Durkkas Greikka rájis. Eanagotti oaivegávpot lea Edirne.


Elâzığ eanangoddi.
Elâzığ eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Erzincan eanangoddi.
Erzincan eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Erzurum eanangoddi.
Erzurum eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Eskişehir eanangoddi.
Eskişehir eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Gaziantep eanangoddi.
Gaziantep eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Giresun eanangoddi.
Giresun eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Gümüşhane eanangoddi.
Gümüşhane eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Hakkâri eanangoddi.
Hakkâri eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Hatay eanangoddi.
Hatay eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Isparta eanangoddi.
Isparta eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Istanbul eanangoddi.
Istanbul eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Iğdır eanangoddi.
Iğdır eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Kahramanmaraş eanangoddi.
Kahramanmaraş eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Karabük eanangoddi.
Karabük eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Karaman eanangoddi.
Karaman eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Kars eanangoddi.
Kars eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Kastamonu eanangoddi.
Kastamonu eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Kayseri eanangoddi.
Kayseri eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Kilis eanangoddi.
Kilis eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Kocaeli eanangoddi.
Kocaeli eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Konya eanangoddi.
Konya eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Kütahya eanangoddi.
Kütahya eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Kırklareli eanangoddi.
Kırklareli eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Kırıkkale eanangoddi.
Kırıkkale eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Kırşehir eanangoddi.
Kırşehir eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Malatya eanangoddi.
Malatya eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Manisa eanangoddi.
Manisa eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Mardin eanangoddi.
Mardin eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Mersin eanangoddi.
Mersin eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Muğla eanangoddi.
Muğla eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Muş eanangoddi.
Muş eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Nevşehir eanangoddi.
Nevşehir eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Niğde eanangoddi.
Niğde eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Ordu eanangoddi.
Ordu eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Osmaniye eanangoddi.
Osmaniye eanangoddi () lea eanangoddi Durkkas.


Rize eanangoddi.
Rize eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Sakarya eanangoddi.
Sakarya eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Samsun eanangoddi.
Samsun eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Siirt eanangoddi.
Siirt eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Sinop eanangoddi.
Sinop eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Sivas eanangoddi.
Sivas eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Tekirdağ eanangoddi.
Tekirdağ eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Tokat eanangoddi.
Tokat eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Trabzon eanangoddi.
Trabzon eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Tunceli eanangoddi.
Tunceli eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Uşak eanangoddi.
Uşak eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Van eanangoddi.
Van eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Yalova eanangoddi.
Yalova eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Yozgat eanangoddi.
Yozgat eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Zonguldak eanangoddi.
Zonguldak eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Çanakkale eanangoddi.
Çanakkale eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Çankırı eanangoddi.
Çankırı eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Çorum eanangoddi.
Çorum eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


İzmir eanangoddi.
İzmir eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Şanlıurfa eanangoddi.
Şanlıurfa eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Şırnak eanangoddi.
Şırnak eanangoddi lea eanangoddi Durkkas.


Alba guovlu.
Alba guovlu lea guovlu Romanias.


Arad guovlu.
Arad guovlu lea guovlu Romanias.


Argeș guovlu.
Argeș guovlu lea guovlu Romanias.


Bacău guovlu.
Bacău guovlu lea guovlu Romanias.


Bihor guovlu.
Bihor guovlu lea guovlu Romanias.


Bistrița-Năsăud guovlu.
Bistrița-Năsăud guovlu lea guovlu Romanias.


Botoșani guovlu.
Botoșani guovlu lea guovlu Romanias.


Brașov guovlu.
Brașov guovlu lea guovlu Romanias.


Brăila guovlu.
Brăila guovlu lea guovlu Romanias.


Buzău guovlu.
Buzău guovlu lea guovlu Romanias.


Caraș-Severin guovlu.
Caraș-Severin guovlu lea guovlu Romanias.


Cluj guovlu.
Cluj guovlu lea guovlu Romanias.


Constanța guovlu.
Constanța guovlu lea guovlu Romanias.


Covasna guovlu.
Covasna guovlu lea guovlu Romanias.


Călărași guovlu.
Călărași guovlu lea guovlu Romanias.


Dolj guovlu.
Dolj guovlu lea guovlu Romanias.


Dâmbovița guovlu.
Dâmbovița guovlu lea guovlu Romanias.


Galaţi guovlu.
Galaţi guovlu lea guovlu Romanias.


Giurgiu guovlu.
Giurgiu guovlu lea guovlu Romanias.


Gorj guovlu.
Gorj guovlu lea guovlu Romanias.


Harghita guovlu.
Harghita guovlu lea guovlu Romanias.


Hunedoara guovlu.
Hunedoara guovlu lea guovlu Romanias.


Ialomița guovlu.
Ialomița guovlu lea guovlu Romanias.


Iași guovlu.
Iași guovlu lea guovlu Romanias.


Ilfov guovlu.
Ilfov guovlu lea guovlu Romanias.


Maramureș guovlu.
Maramureș guovlu lea guovlu Romanias.


Mehedinţi guovlu.
Mehedinţi guovlu lea guovlu Romanias.


Mureș guovlu.
Mureș guovlu lea guovlu Romanias.


Neamț guovlu.
Neamț guovlu lea guovlu Romanias.


Olt guovlu.
Olt guovlu lea guovlu Romanias.


Prahova guovlu.
Prahova guovlu lea guovlu Romanias.


Satu Mare guovlu.
Satu Mare guovlu lea guovlu Romanias.


Sibiu guovlu.
Sibiu guovlu lea guovlu Romanias.


Suceava guovlu.
Suceava guovlu lea guovlu Romanias.


Sălaj guovlu.
Sălaj guovlu lea guovlu Romanias.


Teleorman guovlu.
Teleorman guovlu lea guovlu Romanias.


Timiș guovlu.
Timiș guovlu lea guovlu Romanias.


Tulcea guovlu.
Tulcea guovlu lea guovlu Romanias.


Vaslui guovlu.
Vaslui guovlu lea guovlu Romanias.


Vrancea guovlu.
Vrancea guovlu lea guovlu Romanias.


Vâlcea guovlu.
Vâlcea guovlu lea guovlu Romanias.


Hande Yener.
Makbule Hande Özyener (ođđajagimánu 12. 1973, Istanbul, Durka) lea popmusihkkár.


Giellatekno.
Giellatekno lea sámi giellateknologiija prošeakta Romssa universitehtas. Giellatekno ja Divvun oaččuiga jagi 2012 nuppi Gollegiella-bálkkašumi.


Kárášjoga skuvla.
Kárášjoga skuvla () lea vuođđoskuvla Kárašjogas. Doppe leat 434 oahppi 23 klássas.
Skuvlla rektor lea Arnulf Soleng.


Gievkkan.
Gievkkan lea latnja mii lea ráhkaduvvon biepmu ráhkadeami, ja dávjá maid boradeami várás. Ođđaáigasaš gievkkanis gávdnojit earret eará omman ja galbmaskábe.


Helle Thorning-Schmidt.
Helle Thorning-Schmidt (riegádan juovlamánu 14. b. 1966 Rødovres) lea dánmárkulaš politihkkár (Soc). Son lea leamaš Dánmárkku stáhtaministtar golggotmánu 3. beaivvi 2011 rájes. Son lea maid Socialdemokraterne-bellodaga bellodatjođiheaddji ja Folketinget miellahttu jagi 2005 rájes. Son lea Dánmárkku vuosttaš nissonstáhtaministtarin. Su ovddideaddji stáhtaministtarin lei Lars Løkke Rasmussen.


Mitt Romney.
Willard Mitt Romney (riegádan njukčamánu 12. beaivve 1947 Detroitis, Michiganis, Ovttastuvvan stáhtain) lea amerihkalaš fitnodatolmmoš ja republikánalaš politihkkár. Son barggai Massachusetts oassestáđa 70. guvernevran jagiin 2003–2007. Ovttastuvvan stáhtaid presideantaválggain čakčat 2012 Romney lei Republikánalaš bellodaga presideantaevttohas, muhto vuoittahalai ovddeš ja dálá presidenttii, Demokráhtalaš bellodaga Barack Obamai.
Romney, Mitt
Romney, Mitt


Béarnaisebuonjus.
Béarnaisebuonjus () lea dovddus fránskalaš emulšunbuonjus, man gohkka Jules Collinet hutkkai Le Pavillon Henri IV-restauráŋŋas. Buonjus lea njálggat hui máŋgga biepmuin.
Namma mearkkaša "béarnalaš" dasgo Frankriikka gonagas Heandarat IV lei riegádan Béarn eanangottis.


Østre Agder.
Østre Agder lea Norgga guovlu Nuorta-Agdera fylkkas. Guovllu olmmošlohku lea 85 797 ássi ja dan viidodat lea 3 437 km². Guvlui gullet Grimstada, Arendala, Frolanda, Åmli, Gjerstada, Vegårshei, Tvedestranda ja Risøra gielddat. Stuorámus gávpot lea Arendal.


Setesdal.
Setesdal lea Norgga guovlu Nuorta-Agdera fylkkas. Guovllu olmmošlohku lea 68 076 ássi ja dan viidodat lea 4 595 km². Guvlui gullet Valle, Bykle, Byglanda ja Evje ja Hornnesa gielddat.


Kristiansandregionen.
Kristiansandregionen lea Norgga guovlu Nuorta-Agdera ja Oarjel-Agdera fylkkas. Guovllu olmmošlohku lea 125 303 ássi ja dan viidodat lea 2 154 km². Guvlui gullet Oarjel-Agdera fylkka Songdalen, Søgne, Kristiansand ja Vennesla, ja Nuorta-Agdera gielddat Iveland, Birkenes ja Lillesand.


Lindesnesregionen.
Lindesnesregionen lea Norgga guovlu Oarjel-Agdera fylkkas. Guovllu olmmošlohku lea 23 972 ássi ja dan viidodat lea 2 073 km². Guvlui gullet Lindesnes, Mandal, Marnardal, Audnedal ja Åseral. Stuorámus ja áidna gávpot lea Mandal.


Lister.
Lister lea Norgga guovlu Oarjel-Agdera fylkkas. Guovllu olmmošlohku lea 35 302 ássi ja dan viidodat lea 4 175 km². Guvlui gullet Flekkefjord, Sirdal, Kvinesdal, Farsund, Lyngdal og Hægebostad. Stuorámus gávpot lea Flekkefjord.


Dalane.
Dalane lea Norgga guovlu Rogalándda fylkkas. Guovllu olmmošlohku lea 23 654 ássi ja dan viidodat lea 1 786 km². Guvlui gullet Bjerkreim, Eigersund, Lund ja Sokndal. Stuorámus ja áidna gávpot lea Egersund.


Jæren.
Jæren lea Norgga guovlu Rogalándda fylkkas. Guovllu olmmošlohku lea 291 999 ássi ja dan viidodat lea 1 642 km². Guvlui gullet Stavanger, Randaberg, Sola, Sandnes, Hå, Klepp, Time, Gjesdal. Stuorámus gávpot lea Stavanger.


Ryfylke.
Ryfylke lea Norgga guovlu Rogalándda fylkkas. Guovllu olmmošlohku lea 31 991 ássi ja dan viidodat lea 4 546 km². Guvlui gullet Finnøy, Forsand, Hjelmeland, Kvitsøy, Rennesøy, Sauda, Strand ja Suldal. Stuorámus gávpot lea Jørpeland.


Haugalandet.
Haugalandet lea Norgga guovlu Rogalándda fylkkas. Guovllu olmmošlohku lea 95 471 ássi ja dan viidodat lea 1 401,64 km². Guvlui gullet Bokn, Haugesund, Karmøy, Tysvær, Utsira ja Vindafjord. Stuorámus gávpot lea Haugesund.


Hardanger.
Hardanger lea Norgga guovlu Hordalándda fylkkas. Guovllu olmmošlohku lea 22 927 ássi ja dan viidodat lea 6 266 km². Guvlui gullet Kvam, Jondal, Granvin, Ulvik, Eidfjord, Ullensvang ja Odda. Stuorámus ja áidna gávpot lea Odda.


Sunnhordland.
Sunnhordland lea Norgga guovlu Hordalándda fylkkas. Guovllu olmmošlohku lea 57 679 ássi ja dan viidodat lea 2 816 km². Guvlui gullet Bømlo, Etne, Fitjar, Kvinnherad, Stord, Sveio ja Tysnes. Stuorámus ja áidna gávpot lea Stord.


Midthordland.
Midthordland (maiddái čállon Midhordland) lea Norgga guovlu Hordalándda fylkkas. Guovllu olmmošlohku lea 352 266 ássi ja dan viidodat lea 2 816 km². Guvlui gullet Askøy, Austevoll, Birgon (Bergen), Fjell, Fusa, Os, Samnanger, Sund ja Øygarden. Stuorámus ja áidna gávpot lea Birgon.


Nordhordland.
Nordhordland lea Norgga guovlu Hordalándda fylkkas. Guovllu olmmošlohku lea 43 720 ássi ja dan viidodat lea 2 686 km². Guvlui gullet Austrheim, Fedje, Lindås, Masfjorden, Meland, Modalen, Osterøy, Radøy ja Vaksdal.


Voss (guovlu).
Voss lea Norgga guovlu Hordalándda fylkkas. Guovllu olmmošlohku lea 14 017 ássi ja dan viidodat lea 1 805 km². Guvlui gullá dušše Voss gielda.


Sogn.
Sogn lea Norgga guovlu Sogn ja Fjordane fylkkas. Guovllu olmmošlohku lea 37 023 ássi ja dan viidodat lea 10 675 km². Guvlui gullet Gulen, Solund, Hyllestad, Høyanger, Vik, Balestrand, Leikanger, Sogndal, Aurland, Lærdal, Årdal ja Luster.


Sunnfjord.
Sunnfjord lea Norgga guovlu Sogn ja Fjordane fylkkas. Guovllu olmmošlohku lea 38 413 ássi ja dan viidodat lea 3 643 km². Guvlui gullet Askvoll, Fjaler, Flora, Førde, Gaular, Jølster ja Naustdal. Stuorámus gávpot lea Førde.


Nordfjord.
Nordfjord lea Norgga guovlu Sogn ja Fjordane fylkkas. Guovllu olmmošlohku lea 32 765 ássi ja dan viidodat lea 4 304 km². Guvlui gullet Hornindal, Stryn, Eid, Gloppen, Vågsøy, Bremanger ja Selje. Stuorámus gávpot lea Måløy.


Sunnmøre.
Sunnmøre lea Norgga guovlu Møre ja Romsdála fylkkas. Guovllu olmmošlohku lea 137 873 ássi ja dan viidodat lea 5 235 km². Guvlui gullet Giske, Haram, Hareid, Herøy, Norddal, Sande, Skodje, Stordal, Stranda, Sula, Sykkylven, Ulstein, Vanylven, Volda, Ørskog, Ørsta og Ålesund. Stuorámus gávpot lea Ålesund.


Romsdal.
Romsdal lea Norgga guovlu Møre ja Romsdála fylkkas. Guovllu olmmošlohku lea 58 535 ássi ja dan viidodat lea 3 807 km². Guvlui gullet Aukra, Fræna, Midsund, Molde, Nesset, Sandøy, Rauma ja Vestnes. Stuorámus gávpot lea Molde.


Nordmøre.
Nordmøre lea Norgga guovlu Møre ja Romsdála fylkkas. Guovllu olmmošlohku lea 61 098 ássi ja dan viidodat lea 6 072 km². Guvlui gullet Aure, Averøy, Eide, Gjemnes, Halsa, Kristiansund, Rindal, Smøla, Sunndal, Surnadal og Tingvoll. Stuorámus ja áidna gávpot lea Kristiansund.


Orkdalsregionen.
Orkdalsregionen lea Norgga guovlu Lulli-Trøndelága fylkkas. Guovllu olmmošlohku lea 47 303 ássi ja dan viidodat lea 7 077 km². Guvlui gullet Orkdal, Meldal, Skaun, Rennebu, Oppdal, Hitra, Frøya, Hemne, Snillfjord ja Agdenes.


Gauldalen.
Gauldalen lea Norgga guovlu Lulli-Trøndelága fylkkas. Guovllu olmmošlohku lea 28 327 ássi ja dan viidodat lea 5 721 km². Guvlui gullet Melhus, Midtre Gauldal, Holtålen ja Røros.


Troandin ja Klæbu.
Norggas Lulli-Trøndelága fylkkas lea guovlu masa gullet guokte gieldda; Troandin ja Klæbu. Guovllu olmmošlohku lea 182 278 ássi ja dan viidodat lea 528 km².


Stjørdalen.
Stjørdalen lea Norgga guovlu Davvi-Trøndelága ja Lulli-Trøndelága fylkkain. Guovllu olmmošlohku lea 43 458 ássi ja dan viidodat lea 5 020 km². Guvlui gullet Davvi-Trøndelága Frosta, Stjørdal ja Meråker ja Lulli-Trøndelága Malvik, Selbu ja Tydal.


Fosen.
Fosen lea Norgga guovlu Davvi-Trøndelága ja Lulli-Trøndelága fylkkain. Guovllu olmmošlohku lea 24 491 ássi ja dan viidodat lea 3 446 km². Stuorámus ja áidna gávpot lea Brekstad.


Innherred.
Innherred lea Norgga guovlu Davvi-Trøndelága fylkkas. Guovllu olmmošlohku lea 67 166 ássi ja dan viidodat lea 7 836 km². Guvlui gullet Lievenge, Verdal, Inderøy, Verran, Aejrie, Stientjie og Snoasa. Stuorámus gávpot lea Stientjie.


Nååmesjevuemie.
Nååmesjevuemie () lea Norgga guovlu Davvi-Trøndelága fylkkas. Guovllu olmmošlohku lea 34 317 ássi ja dan viidodat lea 11 860 km². Guvlui gullet Flatanger, Njaarke, Fosnes, Nærøy, Vikna, Leka, Overhalla, Høylandet, Kråangke, Nååmesje, Raavrevijhke, Lierne og Aejrie. Stuorámus gávpot lea Njaarke.


Halden (guovlu).
Halden lea Norgga guovlu Østfolda fylkkas. Guovllu olmmošlohku lea 29 661 ássi ja dan viidodat lea 642 km². Guvlui gullá dušše Halden gielda.


Nedre Glomma.
Nedre Glomma lea Norgga guovlu Østfolda fylkkas. Guovllu olmmošlohku lea 133 122 ássi ja dan viidodat lea 783 km². Guvlui gullet Hvaler, Fredrikstad ja Sarpsborg. Stuorámus gávpot lea Fredrikstad.


Indre Østfold.
Indre Østfold lea Norgga guovlu Østfolda fylkkas. Guovllu olmmošlohku lea 58 581 ássi ja dan viidodat lea 2 243 km². Guvlui gullet Aremark, Askim, Eidsberg, Hobøl, Marker, Rakkestad, Rømskog, Skiptvet, Spydeberg ja Trøgstad. Stuorámus gávpot lea Askim.


Mosseregionen.
Mosseregionen lea Norgga guovlu Østfolda fylkkas. Guovllu olmmošlohku lea 57 106 ássi ja dan viidodat lea 513 km². Guvlui gullet Moss, Råde, Rygge ja Våler. Stuorámus ja áidna gávpot lea Moss.


Follo.
Follo lea Norgga guovlu Akershusa fylkkas. Guovllu olmmošlohku lea 130 367 ássi ja dan viidodat lea 819 km². Guvlui gullet Nesodden, Frogn, Oppegård, Ski, Vestby ja Ås. Guvlui gullet maiddái oasit Enebakk gielddas. Stuorámus gávpot lea Ski.


Romerike.
Romerike lea Norgga guovlu Akershusa fylkkas. Guovllu olmmošlohku lea 254 951 ássi ja dan viidodat lea 3 806 km². Guvlui gullet Nannestad, Hurdal, Eidsvoll, Ullensaker, Gjerdrum, Nes, Rælingen, Nittedal, Skedsmo, Lørenskog, Fet, Sørum ja Aurskog-Høland. Stuorámus gávpot lea Ski.


Akershus Vest.
Akershus Vest (maiddái gohčoduvvon Akershus Vestregionen, Akershus Vestområdet) lea Norgga guovlu Akershusa fylkkas. Guovllu olmmošlohku lea 170 936 ássi ja dan viidodat lea 293 km². Guvlui gullet Asker ja Bærum. Stuorámus ja áidna gávpot lea Sandvika.


Noam Chomsky.
Noam Avram Chomsky (r. juovlamánu 7. b. 1928) lea amerihkálaš lingvistihka professor. Son lea dovddus ođđa giellateoriijaid geažil. Jagis 2011 Chomsky oaččui Sydney ráfibálkkašumi.


Nærøyfjorden.
Nærøyfjorden lea vuotna Aurlanda gielddas Sogn ja Fjordane fylkkas. Vuotna lea sullii 17 kilomehtera guhku, ja lea oalgevuotna Aurlandsfjordenii, mii lea Sognefjordena oalgevuotna. Vuotna joatkašuvvá unna báikkážii, Gudvangenii. Nuppe bealde vuona, lahka Gudvangena lea Bakka gilli. Nærøyfjordenis gávdnojit maiddái dološ giláš Dyrdal ja Styvi dállu.
Vuotna lea baskkes vuotna, ja ovtta sajis beare 250 mehtera govdu, muhto várit guovllus, maiddái birra vuona leat badjel 1700 mehtera allodagas. Suoidemánu 14. beaivve 2005 Nærøyfjordområde ja Geirangerfjordområde válljejuvvojedje UNESCO máilmmi kultur- ja luondoárbeguovlluide.


Sosialisttalaš Gurutbellodat.
Sosialisttalaš Gurutbellodat (, oanádus "SV") lea Norgga gurutbeale politihkalaš bellodat. Bellodat vuođđuduvvui jagis 1975. Dat karakterisere iežas sosialisttalažžan ja feministtalažžan. Bellodaga jođiheaddji lea jagi 2012 rájes leamaš Audun Lysbakken.
Bellodat lei vuosttaš háve evttohassan jagi 1973 Stuorradiggeválggain namain Sosialisttalaš válgalihttu ("Sosialistisk Valgforbund"). Válggain ožžo 16 saji Stuorradikkis.
Guovddašáššit ođđa bellodahkii ledje olgopolitihkka, ja Norgga NATO- ja EU-miellahttovuođa vuosttildeapmi, erohussan Bargiidbellodahkii. Bellodaga vuođđudančoahkkimis 1975:s Kommunisttalaš bellodat bázii, eret, ja earát vuođđudedje bellodaga namain Sosialisttalaš Gurutbellodat.
Bellodaga nuoraidorganišuvdna lea Sosialistisk Ungdom.
Historjá.
1973:s vuođđuduvvui bellodat Sosialisttalaš válgalihttun, ja oaččui vuordemeahttun olu doarjaga (11%) dan jagi válggain. Norgga kommunisttalaš bellodat, Demokráhtalaš sosialisttat ja muhtun eará gurutbeale bellodagat serve Sosialisttalaš álbmotbellodagain dán lihttui. Alliánsa šattai, go gurutbeale bellodagat ledje ovttas vuostálastan Norgga EU-miellahttovuođa, maŋŋel ja ovdal álbmotjienasteami 1972:s. Dasto Bargiidbellodat massii máŋga jiena SV:i 1973 Stuoradiggeválggain, dasgo ledje čielgasit dorjon EU-miellahttovuođa.
Maŋŋel válgavuoittu meinejedje máŋggas lihtus, ahte galget viiddáseappot joatkit ovttasbarggu, ja časkit bellodagaid oktii, mii galggai leat sihke beaktileamos ja demokráhtalaččamus (okta jietna miellahtu nammii). Eanetlohku kommunisttain eai áigon mielde, muhto eará bellodagat šadde válgalihtus bellodahkan njukčamánu 16. beaivve 1975, seamma ovdabustávain; SV.
SV doarjja lea leamaš sullii 4 ja 12 proseantta gaskkas. 2017 Stuorradiggeválggain bellodat oaččui 6,0 proseantta jienain, 2015 fylkkadiggeválggain ges 4,0 %.


Fatoumata Diawara.
Fatoumata Diawara (riegádan j. 1982 Elefántačalánrittus) lea malilaš musihkar ja neavttár gii assá dán áigge Frankriikkas. Su musihkas ovttastuvvet Oarje-Afrihká árbevirolaš wassolou-musihkka ja ođđaáigásaš jazz ja blues.
Diawara, Fatoumata


Tunguska bávkkiheapmi.
Tunguska bávkkiheapmi lei stuorra bávkkiheapmi, mii dáhpáhuvai jagis 1908 Sibirjjás Ruoššas dálá Krasnojarska guovllus. Bávkkiheapmi dáhpáhuvai jáhkehahtti dalle, go asteroida dahje komehtta gahčai eatnama áibmogeardái. Bávkkiheamis šattai oba báhkkas biegga, ja das gahče ja bulle hui ollu muorat.
Bávkkiheapmi orui áibbas báhkkas maiddái 60 kilomehtera duohken, ja cahkkehii muoraid lagabui 15 km duohken bávkkihansajis. Jus asteroida dahje komehtta livččii gahčan áibmogeardái moadde diimmu geahčen, dat livččii sáhtán billistit ee. Helssega, Stockholmma, Tallinna, Oslo dahje St. Petersburga.


Novealla.
Novealla lea oalle oanehis teaksta, sáhttá leat moadde siiddu, muhto sáhttá gal leat guhkitge. Dat sáhttá leat movttegis, surgadis dahje ilgadis dáhpáhusa birra, dahje sáhttá govvidit servodaga dahje birrasa. Novealla gáibádus lea, ahte dat lea oanehis áiggi dahje dihto dáhpáhusa birra. Romána fas sáhttá leat guhkes áiggi ja ollu dáhpáhusaid birra. Novealla lea dan láhkai eambbo ráddjejuvvon.
Novealla ii leat dušše iežas vásáhusaid birra, das lea maid hutkojuvvon ávnnas, fikšuvdna. Noveallaid olbmot leat dávjá hutkojuvvon, dahje diktejuvvon. Biras ja olbmot eai leat nu vuđolaččat čilgejuvvon, go románas.
Buorre noveallas lea buorre juotna, dahje das leat čielga vuostálasvuođat olbmuid dahje birrasiid gaskka. Buorre novealla lea miellagiddevaš, ja olmmoš lohká dan dávjá álggus gitta lohppii seammás, ja hálida diehtit mii das dáhpáhuvvá.


Jørgen Moe.
Jørgen Engebretsen Moe (riegádan cuoŋománu 22. b. 1813 Holes, jápmán njukčamánu 27. b. 1882 Kristiansandis) lei norgalaš bisma, diktačálli ja folklorista. Earenoamáš beakkánin son lea šaddan Norgga álbmotmuitalusaid ja -máidnasiid čoaggima ja almmustahttima pioneran. Ovttas Peter Christen Asbjørnseniin soai šattaiga dovddusin namahusain "Asbjørnsen og Moe" ja čáliiga omd. girjji "Norske Folkeeventyr" (1841) mii lei vuosttaš dáža girjjálašvuohta mii ii lean čállon dánskkagillii muhto baicce dárogillii. Moe čállinbargguin leamaš hui stuorra mearkkašupmi Norgga čáppagirjjálašvuhtii. Su bárdni Moltke Moe jotkkii áhčis barggu Norgga kulturdutkama guovddážis.


En-Dor.
En-Dor (kánske hebreagiela sániin "ein" 'ája' ja "dor" 'ássanbáiki') lei kanaanlaš gávpot mii namuhuvvo Biibbala Josva girjjis (17:11) oktan dain gávpogiin maid israellaččat eai nagodan oažžut alcceseaset. Vuosttaš Sámmola girjji (28:4-25) mielde gonagas Saul deaivvadii en-dorlaš noiddiin beaivvi ovdal go jámii, ja dát muitalus orru buktán sámegillii dajaldaga "mannat endorii".


Kultureanadat.
Kultureanadat lea eanadat, masa olmmoš lea váikkuhan.


Riska- ja rašesvuođaguorahallan.
Riska- ja rašesvuođaguorahallamiin (RJR-guorahallamiin) kártejit man jáhkehahtti lea ahte dihto guovllus bohciidit dáhpáhusat, maid eat sávaše dáhpáhuvvat, ja makkár čuovvumušat dain livčče. Sáhttá leat sáhka ovdamearkka dihte dulvvis dahje rávdnjeboatkkas.


Ovddasvástádusa prinsihppa.
Ovddasvástádusa prinsihppa mearkkaša, ahte dan instánssas, mas dábálaš dilis lea ovddasvástádus dihto suorggis, lea maid ovddasvástádus dan suorggis eahpedábálaš dáhpáhusain ja heahtediliin.


Fylkkagearggusvuođaráđđi.
Fylkkagearggusvuođaráđis (,) leat mielde mávssolaš almmolaš gearggusvuođaaktevrrat ja eaktodáhtolaš ja priváhta organisašuvnnat, main lea fágamáhttu servodatsihkarvuođa ja gearggusvuođa birra. Ráđđi lea forum, man olis gulahallet gearggusvuođabarggu hárrái, ja heahtedilis ráđđi lea Fylkkamánni mávssolaš ovttasbargo- ja doarjjaorgána.


Mánáidláhka (Norga).
Norgga mánáidláhka (dahje "Barneloven") guoská vuollái 18-jahkásaš mánáide ja nuoraide, ja dat mudde váhnemiid geatnegasvuođaid mánáid ektui ja mánáid vuoigatvuođaid váhnemiid ektui. Mánáidlágas mearriduvvo earret eará mo meroštallojuvvo áhččivuohta, váhnenovddasvástádus ja beaivválaš fuolaheapmi, mánáid ja váhnemiid goabbat bealát ovttastallanvuoigatvuohta ja váhnemiid geatnegasvuohta ealihit mánáideaset.
Ollu mearrádusat muddejit vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid dalle, go váhnenguovttos eaba ása ovttas, ovdamearkka dihte jos soai leaba fárren sierralagaid dahje earránan. Jos ovttaseallin nohká, de váhnenguovttos sáhttiba ieža soahpat váhnenovddasvástádusas, bissovaš ássansajis, ovttastallamis ja ovttastallama mátkegoluin. Jos váhnenguovttos eaba soabat, de sáhttá goabbá nu vuolggahit ášši duopmostullui, gos ášši mearriduvvo. Ovdal ášši vuolggaheami váhnenguovttos ferteba boahtit soabadeapmái. Bearašsuodjaluskantuvrrain vástidit gažaldagaide soabadeami birra.
Váhnemiin, geain ii leat váhnenovddasvástádus, lea mánáidlága vuođul liikkáge vuoigatvuohta oažžut dieđuid máná birra mánáidgárddis, skuvllas, dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusas ja politiijas.
Váhnemiid ruđalaš gaskavuođat.
Váhnemiid ruđalaš gaskavuođat gullet dábálaččat priváhtarievtti beallái. Ovttastallama mátkegoluid lea dábálaš juohkit boađuid sturrodaga mielde, jos váhnenguovttos eaba soaba juohkit goluid eará láhkai.


Mánáidsuodjalus.
Mánáidsuodjalusa (,) váldobargu lea sihkkarastit, ahte mánát ja nuorat, geat ellet dakkár dilis, mii sáhttá vahágahttit sin dearvvašvuođa ja ovdáneami, ožžot vealtameahttun veahki ja fuolaheami rievttes áigge. Mánáidsuodjalus galgá maid leat mielde sihkkarastimin buot mánáide ja nuoraide bajásšaddandili, mas sii leat oadjebasat. Sihke gielddas ja stáhtas leat mánáidsuodjalussuorggi doaimmat.
Gieldda barggut.
Buot gielddain galgá leat mánáidsuodjalusbálvalus, mii ollašuhttá beaivválaš doaimmaid mánáidsuodjaluslága vuođul. Mánáidsuodjalusbálvalus galgá johttáhit veahkkedoaimmaid mánnái ja bearrašii. Veahki sáhttet fállat rávvemin ja bagadeapmin, ja vejolaččat ovttastahttit rávvema eará veahkkedoaimmaide. Eará veahkki sáhttá maid leat mánáidgárdesadji, doarjjaolmmoš, rávven ja bagadeapmi ja doaimmat, maiguin geahpedit dili ruovttus.
Mánáidsuodjalusbálvalusa ovddasvástádus lea maid mannat gaskii, jos ruovttus lágiduvvon doaimmat eai veahket, nu ahte mánáid dárbbut váldojuvvošedje vuhtii. Mánáidsuodjalusbálvalus sáhttá dalle ovttasráđiid váhnemiiguin gaskkustit muhtin áigái saji biebmoruktui dahje ásahussii, dahje váhnemiid ja mánáid guovddážii. Jos máná sajuštit ruovttu olggobeallái váhnemiid dasa mieđakeahttá, de dan birra galgá mearridit Mánáidsuodjalusa ja sosiála áššiid fylkkalávdegottis gieldda árvalusa vuođul.


Biologalaš váhnemat.
Biebmománás, gii lea deavdán 18 jagi, lea vuoigatvuohta diehtit geat su biologalaš váhnemat leat.


Bearašsuodjalus.
Bearašsuodjaluskantuvrrain fállet divššu ja ráđđeaddima go bearrašis leat váttisvuođat, roasut ja ruossalasvuođat. Kantuvrrat soabahit maiddái earuid ja sierralagaid fárremiid oktavuođas dahje go juogadit mánáidovddasvástádusa. Fálaldat lea nuvttá.


Vuođđooahppu.
Vuođđoohppui gullet vuođđoskuvla ja joatkkaoahpahus.
Norggas.
Norggas gielddain lea ovddasvástádus vuođđoskuvladási oahpus, fylkkamánnis fas lea ovddasvástádus joatkkaoahpahusas. Maiddái dohkkehuvvon priváhta skuvllat sáhttet fállat vuođđooahpahusa. Maiddái dohkkehuvvon priváhta skuvllat sáhttet fállat vuođđooahpahusa.


Apostillasteampil.
Apostillasteampil lea steampil, mainna nannejit Norggas čállojuvvon dokumeanttaid, nu ahte dat gustojit olgoriikkas.
Dokumentii sáhttá bidjat apostillasteampila, go notára lea dan nannen. Dan ferte nappo leat vuolláičállán notarius publicus (virgeolmmoš, gii doaimmaha dihtolágan almmolaš riektebargguid), ja das ferte leat ásahusa virgesteampil (dávjá ledjonsteampil). Lea mávssolaš, ahte namma ja virgenamahus leat čállojuvvon čielgasit, jogo prentejuvvon bustávaiguin dahje stuorra bustávaiguin vuolláičállosa vuolábealde.
Apostillasteampil ii nanne, ahte dokumeantta sisdoallu lea riekta, muhto dat nanne ahte notarius publicusa vuolláičála lea eakti. Dan gohčodit legaliseremin.
Fylkkamánni dat legalisere olgoriikka geavahussii dokumeanttaid, maid geavahit riikkain, mat leat ratifiseren Haag-konvenšuvnna.
Olgoriikadepartemeanta (OD) bajásdoallá riikkaid logahallama. OD:s maid oaččut dieđuid dokumeanttaid birra, maid áiggut geavahit riikkain, mat eai leat ratifiseren Haag-konvenšuvnna. Dokumeanttaid, maid áiggut geavahit Davviriikkain, ii dárbbaš merket apostillasteampiliin. Dáppe reahkká notariáladuođaštus.


Soabahallanráđđi.
Soabahallanráđđi dahje soabatráđdi lea siviilaáššiid riektevuogádaga vuolimus lađas. Soabahallanráđđi lea sihke soabahallaninstánsa ja duopmostuollu.
Fylkkamánni bearráigeahččá hálddahuslaččat soabahallanráđiid. Fylkkamánni goziha, ahte gielddastivrrat válljejit soabahallanráđiid lahtuid lobálaččat, ja nammada lahtuid formálalaččat.


Hálddahusriekti.
Hálddašanlágas leat oppalaš njuolggadusat earret eará bealehisvuođa, jávohisvuođageatnegasvuođa ja bagadangeatnegasvuođa birra. Láhka gieđahallá maiddái čielggadangeatnegasvuođa, vuođuštangeatnegasvuođa, dieđihangeatnegasvuođa ja vejolašvuođa váidalit ja rievdadit ášši. Lágas leat maiddái njuolggadusat dan birra mo láhkaásahusaid ja njuolggadusaid galgá ráhkadit.


Nuvttá riekteveahkki.
Nuvttá riekteveahkki lea advokáhttaveahkki, maid stáhta gokčá ollásit dahje muhtin muddui. Nuvttá riekteveahkki sáhttá leat sihke nuvttá ráđđeaddin ja nuvttá áššejođiheapmi. Nuvttá riekterávvemis lea sáhka go oažžu rávvagiid ja veahki juridihkalaš gažaldagain, go ii leat lágastallamin áššis. Nuvttá áššejođiheapmi lea riekteveahkki áššiin, main lágastallojuvvo duopmostuoluin.
Muhtin lágan áššiin don sáhtát oažžut ruhtaveahki juridihkalaš rávvemii dahje doarjaga jođihit ášši duopmostuolus. Jos dárbbašat nuvttá riekteveahki, de sáhtát váldit oktavuođa Fylkkamánniin dahje advokáhtain.
Makkár áššiide sáhttá oažžut nuvttá riekteveahki?
Nuvttá riekteveahki don sáhtát oažžut ovdamearkka dihte bearašáššiin, go váidalat dihto lágan áššiid Nbč (Nav) mearrádusaid, persovdnavahága buhtadusgáibádusain, ássanvistti eretcealkimiin/olggos bidjamiin dahje bargogaskavuođa loahpahemiin. Don sáhtát maid oažžut nuvttá riekteveahki dasa, ahte ozat veahkaváldeoaffara buhtadusa. Maiddái eará áššiin sáhttá spiehkastahkan oažžut nuvttá riekteveahki. Jos dus lea dáhkádus, mii gokčá juridihkalaš veahki goluid, de it dábálaččat oačču nuvttá riekteveahki.
Boahto- ja opmodatrádji.
Nuvttá riekteveahki oažžun eaktuda, ahte it dine eanet, go mii riekteveahkkelágas meroštallojuvvo. Fylkkamánni ja duopmostuolut sáhttet muhtin dáhpáhusain spiehkastit boahto- ja opmodatrájáin.
Boađuide ja opmodahkii geahčakeahttá don sáhtát oažžut nuvttá riekteveahki
Iežasoassi.
Jos oaččut nuvttá riekteveahki, de galggat dábálaččat máksit iežasoasi doarjagis. Iežasoassi ii máksojuvvo áššiin, main nuvttá riekteveahki juolludit geahčakeahttá boađuide ja opmodahkii. Jos du jahkeboahtu lea vuollái 100 000 kruvnno, de it maid galgga máksit iežasoasi.
Áššiin, main oažžu nuvttá riekteráđi, iežasoassi lea okta almmolaš máksomearri (mii ođđajagemánus 2012 lei 925 kruvnno). Áššiin, main oažžu nuvttá áššejođiheami, de lea iežasoassi 25 proseantta goluin (eanemusat vihtta máksomeari). Advokáhtta dat bearrá iežasoasi.
Nuvttá riekteveahkki olgoriikkas.
Oslo ja Akershus fylkkamánni meannuda buot nuvttá riekteveahki ohcamušaid, mat gusket olgoriikii.


Oahpistanortnet.
Oahpistanortnega ulbmil lea nannet aiddo boahtán sisafárrejeddjiid vejolašvuođaid beassat johtilit bargui dahje ohppui. Bargu ja oahppu leat ereliiggán mávssolaččat dan dáfus, ahte daid bokte beassá servodaga oassin ja olaha ruđalaš iehčanasvuođa.
Vuoigatvuohta ja geatnegasvuohta váldit oahpu.
Ollu norgga gielddain ásset sisafárrejeaddjit, geat leat aiddo boahtán riikii, ja dárbbašit vuođđogelbbolašvuođa. Sis lea vuoigatvuohta ja geatnegasvuohta searvat oahpistanprográmmii. Vuoigatvuohta ja geatnegasvuohta guoská maiddái dárogiela ja servodatmáhtu ohppui, man viidodat lea 600 diimmu. Gielddain dat lea ovddasvástádus lágidit oahpistanprográmma ja dárogiela ja servodatmáhtu oahpahusa.
Sis, geat servet oahpistanprográmmii, lea vuoigatvuohta oahpistandoarjagii.
Nationála oahpistanregisttar.
Sii, geat sáhttet oažžut oahpu ja doarjaga oahpistanlága vuođul, registrerejuvvojit Nationála oahpistanregistarii (NOR). Registrerejuvvon dieđuid vuođul gielddat sáhttet ohcat ruđaid dárogiela ja servodatmáhtu oahpahussii. Doarjaga juolludit dan vuođul, gallis gielddas gullet vuoigatvuođa ja geatnegasvuođa ulbmiljovkui, ja lassijuolludeami oažžu čađahuvvon dárogieliskosiid logu vuođul. Rávis dorvobáikeohcciid dárogieloahpahussii maid juolludit doarjaga daid gielddaide, geain lea dorvobáikeohcciid guovddážat.
Fylkkamánni dat dohkkeha nationála oahpistanregistara ohcamušaid, ja máksá doarjagiid. Oahpistanlágas leat máŋga láhkamearrádusa, mat gusket ovttaskas olbmuid vuoigatvuođaide ja geatnegasvuođaide.


Gonagasa ánsomedállja.
Gonagasa ánsomedállja () lea bálkkašupmi man Gonagas Haakon VII ásahii guovvamánu 1. b. 1908. Njuolggadusaid rievdadedje maŋimusat njukčamánu 30. b. 2012.
Erenoamáš dáhpáhusain sáhttet juolludit Gonagasa ánsomedálja, mii lea ráhkaduvvon gollis.


Bassi Olava árvomearka.
Gonagas Oscar I ásahii Bassi Olava árvomearkka borgemánu 21. beaivve 1847 ja dan njuolggadusat rievdaduvvojedje maŋimusat ođđajagemánu 15. b. 1997. Árvomearkka juolludit bálkkašupmin ”ánssolaš barggus ruovttueatnama ja servodaga ovdii”.
Ohcamuš, mii guoská Gonagasa ánsomedálja ja Bassi Olava árvomearkka juolludeapmái, sáddejuvvo Su Majestehtii Gonagassii ja dat sáddejuvvo dan fylkka Fylkkamánni bokte, gos evttohas ássá.


Almmolašvuođaláhka.
Buohkat sáhttet bivdit beassat oaidnit daid hálddašanorgánaid áššebáhpáriid, maidda almmolašvuođaláhka guoská. Geavat, mainna bivddát lobi oaidnit stáhta doaimmaid reivviid ja dokumeanttaid.
Almmolašvuođalága mielde hálddahusa áššebáhpárat leat prinsihpalaččat almmolaččat, nu ahte daid beassá oaidnit. Láhka guoská maiddái muhtin iehčanas riektesubjeavttaide, main almmolašvuohta oamasta stuorra oasi, ovdamearkka dihte energiija- ja doapparčorgenfitnodagaide.


Sierraneapmi.
Sierraneapmin gohčoduvvo guorahallanáigi ovdal náittosearu.
Sierraneapmi Norggas.
Norggas náittosbárra, mii ii šat háliit eallit ovttas, sáhttá ohcat sierraneami. Norggas sierrananohcamuša galgá sáddet dan fylkka fylkkamánnii, gos bárra maŋimuš ásai ovttas. Jos goappašagat leat fárren fylkkas, de galgá ohcamuša sáddet fylkii, gos nubbi dál ássá. Jos báras leat oktasaš mánát, geat eai leat velá deavdán 16 jagi, de galgá ohcamuša mielddusin sáddet soabadallanduođaštusa, mii ii leat boarrásut go 6 mánu. Fylkkamánni sádde sierraneaddji guoktái reivve sierraneami miehtamis.
Earráneapmi.
Go jahki lea vássán sierraneami miehtama rájes, de sáhttá goabbáge gáibidit náittosearu. Jos dušše nubbi háliida earránit, de lea sus vuoigatvuohta beassat earránit, vaikko nubbi ii dan háliidivččege.
Goabbáge sáhttá maiddái gáibidit náittosearu jos soai leaba ássan sierralagaid unnimusat guokte jagi. Jos soai leaba ovtta oaivilis dan hárrái, ahte leaba ássan sierralagaid unnimusat guokte jagi, de fylkkamánni meannuda náittosearu ohcamuša. Jos soai eaba leat ovtta oaivilis eavttuid dievvamis, de duopmostuollu ferte meannudit náittosearroášši.
Sierraneami nohkan.
Bárra, masa lea juolluduvvon sierrananlohpi, muhto mii fas fárre oktii, ferte sáddet dieđu, mas almmuhuvvo ahte sierraneapmi lea nohkan. Dieđáhus sáddejuvvo vearrokantuvrii, mii de registrere ođđa siviilaseađu.


Álbmotdearvvašvuohta.
Álbmotdearvvašvuođabargu lea servodaga oktasaš áŋgiruššan dan ovdii ahte doalahit, buoridit ja ovddidit álbmoga dearvvašvuođa, ja maiddái geahpedit fáktoriid, maidda laktása dearvvašvuođariska. Álbmotdearvvašvuohta ovdanbuktá maid álbmoga dearvvašvuođadili ja mo dearvvašvuohta juohkása álbmoga sierra sosiála gerddiin. Álbmotdearvvašvuođabargguin galgá maid dásset sosiála dearvvašvuođaerohusaid.


Vuodjinkoarta.
thumb
Vuodjinkoarta lea áššebábir mii addá lobi vuodjit sierra mohtorfievrruin. Sierralágan koarttat gullet guhtiige fievrruide dego mohtorsihkkel, biila, guorbmebiila dahje busse. Lágat mat stivrejit vuodjinkoarttaid eai leat seammaláganat buot riektegeavadiin. Muhtun riikkat addet vuodjinkoarta daidda geat leat ceavzán vuodjiniskosis. Muhtun riikkat fas addet vuodjinkoartta dasa gii aiddo oahpahallá vuodjit. Dasa lassin olmmoš ferte dearvvašvuođa dáfus nagodit vuodjit.
1949 Ovttastuvvan Našuvnnat johttáhedje konvenšuvnna mii galggai standardiseret njuolggadusaid mat guske geainnuid, mátkkošteaddjiid, johtolatmearkkaid, vuodjinkoarttaid ja eará diekkáriid. Dás čuožžu ahte nu gohčoduvvon vuodjinlohpi galgá leat rosá-ivnnat.
Du ovddasvástádus lea vuodjit sihkkarit.
Jos it leat sihkar das, sáhtátgo vuodjit sihkkarit dearvvašvuođaváttisvuođaid dahje dálkasiid geavaheami geažil, de lea du geatnegasvuohta fitnat doaktára luhtte.


Fylkkamánni.
Fylkkamánni (ovd. maiddái amtamánni, sysselmánni ja leansmánni) ovddasta stáhta fylkkas. Fylkkamánni ovddasvástádus lea čuovvulit mearrádusaid, ulbmiliid ja njuolggadusaid, maid Stuorradiggi ja ráđđehus nannejit. Fylkkamánni lea maid mávssolaš čanus gielddaid ja guovddášeiseválddiid gaskka.
Fylkkamánnis leat sierralágan hálddašandoaimmat departemeanttaid beales. Fylkkamánni goziha maid gielddaid doaimmaid ja lea váidalaninstánsa ollu gielddamearrádusaid ektui. Fylkkamánnis lea danin fágamáhttu ollu bajit dási servodatsurggiid birra, seammás go das lea mávssolaš báikkálaš dovdamuš.
Fylkkamánni galgá maid fuolahit ovttaskas ássiid, fitnodagaid ja organisašuvnnaid riektesihkarvuođas dan bokte, ahte dat fuolaha ahte hálddašeames váldet vuhtii vuođđoprinsihpaid, nu movt ovttalágan meannudeami, ovttaárvosašvuođa, einnostahttivuođa, sorjjasmeahttunvuođa, bealehisvuođa ja vuoiggalašvuođa.
Fylkkamánnis leat maid doaimmat Gonagasviesu ovddas. Fylkkamánni gullá hálddahuslaččat Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartementii.


Platon.
Platon (, "Platōn,"; 427–347 o.Kr.) lei antihka greikkalaš filosofa ja Akademiija vuođđudeaddji. Son lea okta beakkánamos ja eanemus dutkojuvvon filosofa olles máilmmis. Platon lei Sokratesa oahppi ja Aristotelesa oahpaheaddji.
Filosofan Platon lei rationalista, realista, idealista ja dualista. Son čálii máŋgga filosofalaš fáttá birra ja gieđahalai earenoamážit etihka, politihka, metafysihka ja diehtoteoriija dahjege epistemologiija.
Platon lei čappagirjjálašvuođa girječálli, ja su čállosat sisttisdolle muitalusaid, allegoriijaid ja myhtaid, maid son ovttastahtii doahpagiid dutkamii. Platon čálii maiddái Sokratesa oahpahusaid bajás, ja Platona dialogain Sokrates leage dávjá váldorollas. Lea goittotge eahpečielggas, man olu Platona čállin teavsttaid dialogain leat Sokratesa duođalaš oaivilat, ja man olu fas Platona iežas oaivilat, maid son lea bidjan Sokratesa nammii. Sokrates váikkuhii goittotge olu Platona jurddašanvuohkái ja lea jáhkkimis, ahte goittotge oassi Platona árat čállosiid jurdagiin leat lonejuvvon dahje heivehuvvon Sokrates.


Uzejir Hažibejov.
Uzejir Hažibejov (čakčamánu 17. b. 1885 – skábmamánu 23. b. 1948,) lei sovjetlihttulaš-azerbaižanalaš šuokŋadahkki. Hažibejov riegádii Šušás, Ruošša keaisárriikkas.


Širáffa.
Širáffa ("Giraffa camelopardalis") lea alimus eanannjiččehas. Varrása allodat lea 4,8–5,5 mehtera ja deaddu sullii 1200 kilo; njiŋŋelasat leat vehá unnibut. Širáffa čeabet lea earenoamáš guhkki, juobe guokte mehtera. Širáffat ellet Afrihkás Sahara máttabeale savánnaguovlluin ja leat šaddoborrit. Luonddus dat ellet 15–20-jahkásažžan, fáŋgavuođas muhtumin badjel 30 jagi.


Adrar eanangoddi.
Adrar eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Algiers eanangoddi.
Algiers eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Annaba eanangoddi.
Annaba eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Aïn Defla eanangoddi.
Aïn Defla eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Aïn Témouchent eanangoddi.
Aïn Témouchent eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Batna eanangoddi.
Batna eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Biskra eanangoddi.
Biskra eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Blida eanangoddi.
Blida eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Bordj Bou Arréridj eanangoddi.
Bordj Bou Arréridj eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Boumerdès eanangoddi.
Boumerdès eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Bouïra eanangoddi.
Bouïra eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Béchar eanangoddi.
Béchar eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Béjaïa eanangoddi.
Béjaïa eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Chlef eanangoddi.
Chlef eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Constantine eanangoddi.
Constantine eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Djelfa eanangoddi.
Djelfa eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


El Bayadh eanangoddi.
El Bayadh eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


El Oued eanangoddi.
El Oued eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


El Taref eanangoddi.
El Taref eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Ghardaïa eanangoddi.
Ghardaïa eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Guelma eanangoddi.
Guelma eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Illizi eanangoddi.
Illizi eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Jijel eanangoddi.
Jijel eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Khenchela eanangoddi.
Khenchela eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Laghouat eanangoddi.
Laghouat eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


M'Sila eanangoddi.
M'Sila eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Mascara eanangoddi.
Mascara eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Mila eanangoddi.
Mila eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Mostaganem eanangoddi.
Mostaganem eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Médéa eanangoddi.
Médéa eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Naâma eanangoddi.
Naâma eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Oran eanangoddi.
Oran eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Ouargla eanangoddi.
Ouargla eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Oum El Bouaghi eanangoddi.
Oum El Bouaghi eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Relizane eanangoddi.
Relizane eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Saïda eanangoddi.
Saïda eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Sidi Bel Abbes eanangoddi.
Sidi Bel Abbes eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Skikda eanangoddi.
Skikda eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Souk Ahras eanangoddi.
Souk Ahras eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Sétif eanangoddi.
Sétif eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Tamanrasset eanangoddi.
Tamanrasset eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Tiaret eanangoddi.
Tiaret eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Tindouf eanangoddi.
Tindouf eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Tipaza eanangoddi.
Tipaza eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Tissemsilt eanangoddi.
Tissemsilt eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Tizi Ouzou eanangoddi.
Tizi Ouzou eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Tlemcen eanangoddi.
Tlemcen eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Tébessa eanangoddi.
Tébessa eanangoddi lea eanangoddi Algerias.


Bryggen i Bergen.
Bryggen i Bergen, maiddái gohčoduvvon Tyskebryggen dahje Hansabryggen lea namahus boares hansaáigge muorravisttiide Birgona (Bergen) guovddážis. Bryggenii gullet oktiibuot 61 muorravistti. Bryggen váldojuvvui UNESCO máilmmeárbeguovlluid listui jagis 1979.
Bryggen lei jagi 1350 rájes gitta 1754 rádjái Birgona Duiskka kantuvra ja guovddáš báiki Hansalihtu gávpedoibmii Norggas.
Bryggena lahka leat Bryggens museum ja Hanseatisk museum.


Jõelähtme.
Jõelähtme lea gielda Harjumaa eanangottis Estteriikkas.


Keila.
Keila lea gielda Harjumaa eanangottis Estteriikkas.


Kernu.
Kernu lea gielda Harjumaa eanangottis Estteriikkas.


Kiili.
Kiili lea gielda Harjumaa eanangottis Estteriikkas.


Kose.
mini
Kose lea gielda Harjumaa eanangottis Estteriikkas.


Kuusalu.
Kuusalu lea gielda Harjumaa eanangottis Estteriikkas.


Kõue.
Kõue lea gielda Harjumaa eanangottis Estteriikkas.


Loksa.
Loksa lea gielda Harjumaa eanangottis Estteriikkas.


Nissi.
Nissi lea gielda Harjumaa eanangottis Estteriikkas.


Padise.
Padise lea gielda Harjumaa eanangottis Estteriikkas.


Raasiku.
Raasiku lea gielda Harjumaa eanangottis Estteriikkas.


Rae.
Rae lea gielda Harjumaa eanangottis Estteriikkas.


Saku.
Saku lea gielda Harjumaa eanangottis Estteriikkas.


Vasalemma.
Vasalemma lea gielda Harjumaa eanangottis Estteriikkas.


Viimsi.
Viimsi lea gielda Harjumaa eanangottis Estteriikkas.


DSB.
DSB (oanádus ovddeš namas "Danske Statsbaner") lea Dánmárkku stáhta ruovdemáđiifitnodat, mii dikšu personjohtolaga ruovdemáđiifierpmádagas, man Dánmárkku stáhta eaiggáduššá. Dát gokčá praktihkas measta buot ruovdemáđiijohtolaga Dánmárkkus. DSB eaiggádat leat Dánmárkku johtolatministeriija.


Pávoloddi.
Pávoloddi ("Pavo cristatus") lea loddešládja. Pávoloddi lea India nationálaloddi.
Varris pávoloddi sáhttá šaddat 2,3 m guhku ja deaddu láve leat 4-6 kg. Njiŋŋelas pávoloddi ii láve šaddat badjel mehtera guhku, ja dat deadda 2,75-4 kg.


Pronomen.
Pronomenat leat nomenaid sátneluohkká. Pronomenat geavahuvvojit sadjásasšátnin substantiivva dahje adjektiivva sajis, omd. Káre boahtá. > Son boahtá. Dávjá pronomena čujuha dakkár áššái, mii lea juo teavsttas dahje hupmamis ovdal. Ášši, masa čujuha lea pronomena korreláhtta.
Sámegielas pronomenat sojahuvvojit buot kásusiin ja loguin. Loguin pronomenat sojahuvvojit ovttaid-, guvttiid- ja máŋggaidlogu mielde. Indoeurohpálaš gielain pronomenat sojahuvvojit maid genusiin.
Pronomeniid čieža vuolleluohká.
Máŋggan gielain leat maid possessiivapronomenat, mat leat seammalágán go persovdnapronomeniid genetiiva.


Vuoskojávri.
Vuoskojávri lea jávri Vuoskkos Girona gielddas.


Gihttela girdišillju.
Gihttela girdišillju lea girdišillju Gihttelis Davvi-Suomas. Dan atnet eanemus turisttat, geat galget Levii ja eará čuoiganguovddážiide. Girdišilljus leat jeavddalaš girdimat Helsset-Vantaa girdišilljuin. Jagi 2010 girdišiljju bokte manne sullii 215 000 mátkkošteaddji.


Tieteiden talo.
Tieteiden talo ("Diehttagiid viessu") lea Lisa Hagman Yksityisluokkaid (Lisa Hagman priváhta klássat) dološ skuvlavisti Kirkkokatu 6:s Kruununhakas Helssegis. Visti šattai gárvvisin jagi 1925, muhto Hagman skuvla šattai konkursii jagi 1933, ja dan maŋŋel Tieteiden taloi vuođđuduvvui Helsingin V yhteiskoulu, mii maŋŋelaš fárrii alcces vistái. Maŋimus skuvla visttis lei Helsingin tyttölukio. Dalle ja das maŋŋel visttis ledje universitehta oahpahanlanjat. 1990-logus visti remonterejuvvui dieđalaš servviid čoahkkinvistin. Ovdal ledje máŋggat dieđalaš searvvit čoahkkanan Säätytaloi, mii maŋŋelaš šattai Valtioneuvosto vistin.
Tieteellisten seurain valtuuskunta hálddaša Tieteiden talo. Arkiteakta Elsa Arokallio 1920-logus plánen viesus lea maiddái Tiedekahvila.


Duolva Duottar.
Duolva Duottar Márkomeanus jagi 2008
Duolva Duottar Márkomeanus jagi 2008
Duolva Duottar lea sámi Norggabeal rápjoavku masa gullet Ole Mahtte Gaup, Ivan André Skum ja Fred-René Øvergård Buljo. Buljo lea joavkku komponista ja čállá ollu teavsttaid Gaupain.


Kautokeino Idrettslag.
Kautokeino IL lea lášmmohallanjoavku Guovdageainnus Finnmárkkus. Dat vuođđuduvvui jagis 1938. Joavkku jođiheaddji lea Julie Eira, ja dan ruoktogieddi dahjege ruoktobáiki lea Báktevárri.


Cancún.
Cancún lea gávpot Quintana Roo oassestáhtas Meksikos. Dan olmmošlohku lea 628 306 (2010) ássi.


Antárktis.
Antárktis (, 'ii Arktis') lea eatnanoassi eatmama lullipola birra. Go hupmat Antárktisa birra, meinet dávjá "kontineantta" Antarktika, stuorámus eananguovllu Antárktisa máilmmeoasis. Dasa lassin gávnojit máŋggat smávva sullot Lulli jiekŋaábis, mat gullet máilmmeoassái.
Nugo máŋggat eará riikkat Norga gáibidii iežasii osiid máilmmeoasis, muhto dain lea leamaš smávva mearkkašupmi maŋŋel jagi 1961 Antárktissoahpamuša.
Antárktisa interneahtta-TLD lea ".aq".


México.
#OĐĐASITSTIVREN Meksiko gávpot


San José.
San José lea Costa Rica oaivegávpot ja riikka stuorámus gávpot. Dan olmmošlohku lea 288 000 ássi (2011).


Borgheim.
Borgheim lea Nøtterøy gieldda hálddahusguovddáš.


Sarajevo.
Sarajevo lea Bosnia ja Hercegovina oaivegávpot ja riikka stuorámus gávpot. Dan olmmošlohku lea 580 000 ássi (2011).


Vaduz.
Vaduz lea Liechtensteina oaivegávpot ja riikka stuorámus gávpot. Dan olmmošlohku lea 5 425 ássi (2014).


Skábma.
Skábma dahje "polaridja" lea áigodat, mas beaivváš ii badján. Skábma lea dálvet poláragierdduid guovllus ja daid davá/lulábealde.


Čáhci.
Čáhci (oanádus "H2O") lea kemiijalaš diŋga, mii gávdno lagabui juohke sajis birra eatnama ja lea dárbbašlaš buot dovddus eallimii. Dat gávdno golgi hámis, luonddus ee. jávrriin, jogain ja mearain, gássa hámis áimmus ja fásta hámis jiekŋan dahje muohttagin galmmas guovlluin. Sullii 70 % eatnama viidodagas lea čáhci.


Ankara.
Ankara lea Durkka oaivegávpot. Dat gullá Ankara eanangoddái. Gávpoga olmmošlohku lea 4 550 662 ássi (2011). Ankara lea Durkka nubbin stuorámus gávpot olmmošlogu ektui. Oaivegávpot sirdojuvvui Istanbulis Ankarai jagis 1923, go Durka šattai iehčanas dásseváldi.


Tbilisi.
Tbilisi lea Georgia oaivegávpot ja riikka stuorámus gávpot. Tbilisi lea Georgia politihkalaš, hálddahuslaš ja kultuvralaš guovddáš. Dan olmmošlohku lea 1 473 551 ássi (2012).


Liehkke.
Liehkke () lea Norgga gávpot ja Vestvågøy gieldda hálddahusguovddáš. Dan olmmošlohku lea 2 715 (2012).


Managua.
Managua lea Nicaragua oaivegávpot ja riikka stuorámus gávpot. Dan olmmošlohku lea 2 400 000 ássi (2010).


Panama gávpot.
Panama gávpot ("Ciudad de Panamá") lea Panama oaivegávpot ja riikka stuorámus gávpot. Dan olmmošlohku lea 1 270 000 ássi (2010).


Várri.
Várit leat geađgeformašuvnnat mat cegget badjelii go eanan birra vári. Várit leat alibut go čorut, muhto ii gávdno čielga mearrádus mii lea várri ja mii ii leat dan.
Várit šaddet, go eananpláhtat johtet, dahje go vulkána russu. Váriid hábme erošuvdna ja dasa lassin čáhci ja biegga.
Beaivvášgotti alimus dovddus várri lea Olympus Mons Marsas. Dan allodat lea 27 km. Eatnama alimus várri lea fas Mount Everest, 8 844 – 8 850 m.


San José (provinsa).
San José provinsa Costa Ricas
San José lea Costa Rica provinsa. Dan olmmošlohku lea 1 404 242 (2011), ja dan viidodat lea 4 965,9 km². Provinssa oaivegávpot lea San José.


Alajuela (provinsa).
Alajuela lea Costa Rica provinsa. Dan olmmošlohku lea 848 146 (2011), ja dan viidodat lea 9 757,53 km². Provinssa oaivegávpot lea Alajuela.


Cartago (provinsa).
Cartago lea Costa Rica provinsa. Dan olmmošlohku lea 490 903 (2011), ja dan viidodat lea 3 124,67 km². Provinssa oaivegávpot lea Cartago.


Heredia (provinsa).
Heredia lea Costa Rica provinsa. Dan olmmošlohku lea 433 677 (2011), ja dan viidodat lea 2 656,98 km². Provinssa oaivegávpot lea Heredia.


Limón (provinsa).
Limón lea Costa Rica provinsa. Dan olmmošlohku lea 386 862 (2011), ja dan viidodat lea 9 188,52 km². Provinssa oaivegávpot lea Limón.


Puntarenas (provinsa).
Puntarenas lea Costa Rica provinsa. Dan olmmošlohku lea 410 929 (2011), ja dan viidodat lea 11 265,69 km². Provinssa oaivegávpot lea Puntarenas.


Guanacaste.
Guanacaste lea Costa Rica provinsa. Dan olmmošlohku lea 326 953 (2011), ja dan viidodat lea 10 140,71 km². Provinssa oaivegávpot lea Liberia.


Sámiid Vuorká-Dávviriid Musea- ja historjásearvi.
Sámiid Vuorká-Dávviriid Musea- ja historjásearvi (SVD'") Kárášjogas áŋggirda báikegottehistorjjálaš dokumentašunbarggu ovdii. SVD Musea- ja historjásearvi dáhttu hukset kulturmuitosuodjaleapmái ja sámi kulturárbái vuogádagaid, mat fátmmastit báikkálaš áŋggirdeddjiid. Ollu museabarggut leat musea- ja historjáservviid eaktodáhtolaš bargguid duohkin.
Báikkálaš museasearvi ásahii ja doaimmahii museadoaimma Kárášjogas 1930-logu loahpageahčen. SVD Museasearvi vuođđuduvvui 1939. Ovdal nuppi máilmmisoađi lei dávviriid čohkken doaimmahuvvon moadde jagi, ja muhtun priváhta dálus dollui dávviriid čájáhus. Máŋga sámi serve dán bargui, ja sámit leat leamaš sakka beroštuvvan museaásahusa ceggemis Kárášjohkii. Priváhta olbmot leat geigen máŋga kulturhistorjjálaš dávvira SVD:i, skeaŋkan dahje veháš máksámuša vuostá. SVD mihtilmas museaviessu rahppui 1972:s. Ovdal go museaviessu ceggejuvvui, bulii Sámiid álbmotallaskuvlla dávviriid vuorká. Dávviriid gádjo, muhto váldobeavdegirjjit dušše.
SVD Museasearvi lea vuođđudan SVD ásahusa, ja lea danin álggahan ja čuvvon ásahusa jođiheami álggu rájes. Dál eaiggátstivra fuolaha SVD beroštumiid, masa SVD musea- ja historjásearvvi jahkečoahkkin vállje miellahtuid.
2011–2014 eaiggátstivrras leat jođiheaddji Thoralf Henriksen ja lahtut Svein Arne Bjørsland ja Olaug Larsson. SVD Musea- ja historjásearvi lei mielde vuođđudeamen BEASI Doaibmadálu Kárášjogas 2006 ja lea 2008:s searvan Norgga historjáservviid riikalihttui ("Landslaget for lokalhistorie"). SVD Museasearvi rievdadii namas 2011 jahkečoahkkimis SVD Musea- ja historjásearvin.
Stivralahtut 2012.
Jođiheaddji Gudrun E E Lindi, nubbinjođiheaddji Arne Nystad, stivralahtut Anny Vigdis Sara, Anne Kirsten Østby ja Johan Bakken Sandvik. Várrelahtut leat Anne Marie Svineng, Piera Mosebakken ja Stig Arne Somby.
Čujuhus: c/o Gudrun E E Lindi, P.b. 67, 9735 Kárášjohka, tel. (+47) 78 46 73 32 / 959 35 626 E-poasta: jahkegirje@gmail.com Neahttasiidu: www.beassi.org
Ulbmil.
Museasearvvi ulbmilin lea gáhttet sámi identitehta, giela ja kulturárbbi, ee. doarjjodettiin Sámiid Vuorká-Dávviriid vuođđudusa museabarggu.
Lahttovuohta.
Ovttaskas olmmoš dahje lihttu gii dáhtošii ovddidit searvvi ulbmila, sáhttá searvat lahttun. Miellahttovuohta máksá 150 ruvnno jahkái. (Báŋkokonto 7593 05 03371.)


SVD Sámiid Vuorká Dávviriid Musea- ja historjásearvi.
#OĐĐASITSTIVREN Sámiid Vuorká-Dávviriid Musea- ja historjásearvi


Alajuela.
Alajuela lea gávpot Costa Ricas ja Alajuela provinssa oaivegávpot. Dat lea riikka nubbin stuorámus gávpot olmmošlogu ektui. Dan olmmošlohku lea 254 886 ássi (2011).


Nástegovva.
a> lea nástegovva, mii oidno máŋggain sajiin birra máilmmi.
Nástegovva lea joavku, mas leat násttit, maid sáhttá jurddašit leat čatnon oktii dego govvan. Tredimenšunálvuođas eanemus násttiin lea unnán oktavuohta seamma nástegova násttiid vuostá, muhto sáhttet orrut olbmuid mielas joavkun nástealmmis. Olbmot leat viehka buorit gávdnat hámiid ja leat áiggiid čađa jurddašan govvan násttiid, mat leat oaidnit nuppiideaset lahka nástealmmis. «Eahpevirggálaš» nástegovva lea nástegovva, man Riikkaidgaskasaš astronomalaš uniovdna ii leat dohkkehan. Dat gohčoduvvojit namain «asterisma». Fávnnadávgi lea okta ovdamearka asterismas. Násttit nástegovas leat hárve astrofysihkálaš lagasvuođas nuppiideaset vuostá, dain dušše oidnojit oanehis gaskkat, go daid observere Eatnamis. Dávjá seamma nástegova násttiid gaska lea máŋga čuovgajagi máilmmeávvusis.
Násttiid juohkin nástegovaide lea dávjjimus lági mielde dáhpedorbmi, ja iešguđetgelágan kultuvrrain leat iešguđetgelágan nástegovat. Riikkaidgaskasaš astronomalaš uniovdna juohká olles nástealmmi 88 nástegovvan.


Bribrigiella.
Bribrigiella lea bribriálbmoga čibčalaš giellagoddái gullevaš giella, mas leat sullii 6000 hálli golmma sierra guovllus Costa Rica máttaosiin. Bribrigiella ovttas lagas fuolkegielain cabécargielain leat hálliidlogu ektui Costa Rica stuorámus álgoálbmotgielat, muhto hálliid logut leat njiedjamin.
Bribrigiella lea tonagiela, ja das leat njeallje sierra, fonemalaš tona: alla, vuollegis, badjáneaddji ja vuolláneaddji tonat. Gielas lea maiddái erohus orála ja nasála vokálaid gaskka, ja das leat oktiibuot 12 vokálafonema. Konsonántafonemat leat 14.
Syntávssalaččat bribrigiella lea ergatiivagiella, ja das lea čavga absolutiiva–vearba-sátneortnet (SOV).
Vearbasojaheamis lea aspeavttas guovddáš rolla. Numerálat kongruerejit oaivesániideasetguin. Bribrigiela demonstratiivavuogádat lea earenoamáš mohkkái.
Bribrigiela golbma váldosuopmana leat coroma- (nuortan), amubre- (oarjin) ja salitresuopmanat (Jaskesábi lahkosis).


Cabécargiella.
Cabécargiella lea čibčalaš giellagoddái gullevaš giella, mas leat gaskal 2000 ja 9000 hálli Talamanca-guovllus Costa Rica máttaosiin. Cabécargiella ovttas lagas fuolkegielain bribrigielain leat hálliidlogu ektui Costa Rica stuorámus álgoálbmotgielat, muhto hálliid logut leat njiedjamin.
Cabécarielas lea erohus orála ja nasála vokálaid gaskka, ja das leat oktiibuot 12 vokálafonema.
Cabécargiela guokte váldosuopmana leat davvi- ja máttasuopmanat, main goappásge leat guokte vuollesuopmana.


REMA 1000.
REMA 1000 lea Reitangruppenii gullevaš fitnodat, man álggahii gávpeolmmái Odd Reitan ovttasbargun su áhčiin Ole Reitaniin. Fitnodat álggahuvvui vuođđudettiin ovtta rámbuvrra Troandimii jagi 1977. Rámbuvra ráhkaduvvui eanemus lági mielde dego duiskalaš ALDI. «REMA» boahtá «Reitan Mat»:as. REMA 1000 AS hálddaša REMA 1000 rámbuvrraid Norggas, Dánmárkkus ja Ruoŧas. Fitnodat eaiggáda olles Reitangruppena.
Njukčamánu 14. beaivvi 2008:s osttii REMA 1000 fitnodat buot Norgga LIDL-rámbuvrraid.


Alfabehta.
Alfabehta lea ordnejuvvon bustávvaráidu. Sátni "alfabehta" boahtá greikkalaš alfabehta guokte vuosttaš bustáva namain "alfa" ja "beta". Buot oarjeeurohpálaš gielat geavahit latiinnalaš alfabehta. Latiinnalaš alfabehta lea máilmmi dábáleamos alfabehta. Bustávaid fásta ortnega dihte lea vejolaš ordnet sániid ja namaid "alfabehtalaččat", nugo omd. sátnegirjjis.
Sátni "alfabehta" lea maid geavahuvvon eará giellasymbolaide, omd. morsealfabehtii.
Alfabehtatiippat.
Buot sámegielat geavahit latiinnalaš alfabehta, earret gielddasámegiella, mii geavaha kyrillalaš alfabehta.


Latiinnalaš alfabehta.
Latiinnalaš alfabehta lea viidát geavahuvvon alfabehta. Buot dálá oarjeeurohpálaš gielat geavahit latiinnalaš alfabehta.


Cartago (Costa Rica).
Basílica Nuestra Señora de los Ángeles Cartagos
Cartago lea gávpot Costa Ricas ja Cartago provinssa oaivegávpot. Gávpoga olmmošlohku lea 147 898 ássi (2011).


Liberia (Costa Rica).
Liberia lea gávpot Costa Ricas ja Guanacaste provinssa oaivegávpot. Gávpoga olmmošlohku lea 62 987 ássi (2011).


Limón.
Limón lea gávpot Costa Ricas ja Limóna provinssa oaivegávpot. Gávpoga olmmošlohku lea 94 415 ássi (2011).


Puntarenas.
Puntarenas lea gávpot Costa Ricas ja Puntarenasa provinssa oaivegávpot. Puntarenasa kantona olmmošlohku lea 115 019 ássi (2011).


Heredia.
Heredia lea gávpot Costa Ricas ja Heredia provinssa oaivegávpot. Gávpoga olmmošlohku lea 122 916 ássi (2011).


Lappekodisilla.
Lappekodisilla (1751) lei oassin rádjesoahpamušas ja galggai sihkkarastit boazosámiide rievtti johtit riikkarájiid rastá.


Nikosia.
Nikosia lea Kyprosa oaivegávpot. Dan olmmošlohku lea su. 310 000 ássi (2011).


Skopje.
Skopje ("Скопје") lea Davvi-Makedonia oaivegávpot. Dan olmmošlohku lea su. 500 000 ássi (2002).


Čohkkavárit.
Čohkkavárit (, ovdal dárogillii "Vestspitsbergen") leat stuorámus suolu Svalbárdda suolojoavkkus Davvi jiekŋaábis. Sullo viidodat lea 39 044 km² ja lea nu Norgga gonagasriikka stuorámus suolu, badjelaš logi geardde stuorit go Hinnasuolu, Norgga riddoguovlluid stuorámus suolu.
Sullo gávnnai vuolleeatnanlaš Willem Barents jagi 1596, gii attii sullui nama Čohkkavárit/Spitsbergen. Dan nama addii son, dasgo sullos ledje dievva bastilis várrečohkat. Namma Čohkkavárit/Spitsbergen mearkkašii ovdal olles Svalbárdda suolojoavkku. Čohkkavárit leat sullii 450 km guhku ja gaskal 40 ja 225 km govdu. Dasgo Čohkkavárit leat guhkkin poláragierddu siste, doppe lea gaskaija beaivváš cuoŋománu loahpa rájes gitta borgemánu loahpa rádjái. Sullii golggotmánu 26. beaivvi rájes gitta sullii guovvamánu 15. beaivvi rádjái lea skábma.


Davvinuortaeana.
Davvinuortaeana lea Čohkkaváriid davánuorttabealde, merkejuvvon ruoksadin.
Davvinuortaeana () lea Svalbárdda ja Norgga nubbin stuorámus suolu 14 443 km² viidodagain. Nu go namma muitala, lea suolu Čohkkaváriid davánuorttabealde.
Váldooassi Davvinuortaeatnamis lea stuorra jiehkiid Austfonna, Vestfonna ja Sørfonna vuolde. Reasta sullos lea tundra, mii lea svalbárdabohccuid ja morššaid fásta orrunguovlu.
Davvinuortaeana ja sullot dan birra leat oassi Nordaust-Svalbard luondoreserváhtas.


Higgsa boson.
Higgsa boson dahjege Higgsa partihkal (H0) lea álgopartihkal (elementára partihkal), man eksisteanssa partihkalfysihka standárdamálle einnosta ja mii soaitá leat gávdnon Eurohpá partihkalfysihka dutkanguovddáš CERN Large Hadron Collider -partihkalakseleráhtoris. Diehtu das, ahte lei gávdnojuvvon Higgsa bosona lágan boson 125–127 GeV/c² mássáin, raporterejuvvui suoidnemánu 4. beaivve 2012. Higgsa boson verifiserešii hypotehtalaš Higgsa gietti (Higgsa bosoniid joavkku), mii attášii muhtun partihkkaliidda mássá ja dakko bokte eksisteanssa. Diekkár fenomena duokŋašii mearkkašahtti ráiggi standárdamálles.


CERN.
CERN ("Organisation européenne pour la recherche nucléaire", ovdalis "Conseil Européen pour la Recherche N'"ucléaire") lea Eurohpá partihkkalfysihka dutkanguovddáš Šveicca (Genève lahkosis) ja Frankriikka rádjeguovlluin.


Large Hadron Collider.
Large Hadron Collider dahjege LHC (sámegillii "stuorra hadronbeaškkehahtti") lea máilmmi stuorámus partihkkalakseleráhtor ja hadroniid beaškkehahtti CERN:s Šveicca ja Frankriikka rádjeguovlluin. Ulbmilin LHC:in lea dutkat materia struktuvrii guoskevaš vuođđogažaldagaid nugomat dan, mii lea materia álgovuođđu ja mo univearsa lea šaddan. Okta konkrehta ulbmil lea gávdnat duođaštusa hypotehtalaš Higgsa bosona eksistensii dahje dan vuostá.


Boahjenásti.
Boahjenásti lea násti, mii lea 430 čuovgajagi duohken min beaivvášgottis.


Chișinău.
Chișinău lea Moldova oaivegávpot ja riikka stuorámus gávpot. Dan olmmošlohku lea 723 500 ássi (2012).


Podgorica.
Podgorica lea Montenegro oaivegávpot ja riikka stuorámus gávpot. Dan olmmošlohku lea su. 185 000 ássi (2011).


Albánia leavga.
Albánia leavgga duogáža ivdni lea ruoksat ja das lea čáhppes guovtteoaivvát goaskin gasku. Leavgga vuosttaš veršuvdna váldui atnui jagi 1912, ja dálá leavga lea geavahuvvon jagi 1992 rájes, maŋŋá go ovddeš veršuvnnas lei váldon eret Albánia sosialisttalaš áigodaga symbola, fiskes násti. Guovtteoaivát goaskin leamaš albánialaš aristokráhtaid symbolan juo gaskaáiggi rájes.


Ali Birra.
Ali Birra (አሊ ቢራ, ovdalis "Ali Mahammed", riegádan 29. b. čakčamánu 1950 Lagaharre gilis Dire Dawas Etiopias) lea dovddus oromoálbmogii gullevaš lávlu, šuokŋadahkki, diktačálli ja nationalista. 13-jahkásažžan son searvvai Afran Qallo -nammasaš kulturjovkui, mii barggai ovddidandihte oromo musihka ja kultuvrra. Su vuosttaš lávlu lávddi alde lei "Birra dha Bari'e" ("giđa bohciideapmi"), mas son oaččui liigenama "Ali Birra" ("Giđđa-Ali") mii maŋŋelis šattai su albma namman. Jagi 1971 son attii olggos iežas vuosttaš skearu mii lei maiddái vuosttaš goassege almmustahtton skearru oromo musihkain.


Luxemburg (gávpot).
Luxemburg (luxemburggagiella: "Lëtzebuerg") lea Luxemburgga oaivegávpot. Dan olmmošlohku lea su. 94 000 ássi (2011).


Warszawa.
Warszawa lea Polska oaivegávpot ja riikka stuorámus gávpot. Dan olmmošlohku lea 1 790 658 ássi (2019).


Lisboa.
Lisboa lea Portugala oaivegávpot ja riikka stuorámus gávpot. Dan olmmošlohku lea su. 3 miljovnna ássi (2011).


București.
București lea Románia oaivegávpot ja riikka stuorámus gávpot. Dan olmmošlohku lea su. 1,68 miljovnna ássi (2011).


Ljubljana.
Ljubljana lea Slovenia oaivegávpot ja riikka stuorámus gávpot. Dan olmmošlohku lea su. 280 000 ássi (2012).


Kiova.
Kiova ("Kyjiv") lea Ukraina oaivegávpot ja riikka stuorámus gávpot. Dan olmmošlohku lea sullii 3,65 miljovnna ássi (2010).


Marianne Aasen.
Marianne Aasen (riegádan guovvamánu 21. b. 1967 Bergenis) lea Norgga politihkkár Bargiidbellodagas. Son lea leamaš Akershusa ovddasteaddji Stuorradikkis jagi 2005 stuorradiggeválggaid rájes. 2005:s son válljejuvvui Stuorradiggái Akershusas ja válljejuvvui ođđasit jagiid 2009 ja 2013. Son orru Askeris.


Anniken Huitfeldt.
Anniken Scharning Huitfeldt (riegádan skábmamánu 29. b. 1969 Bærumas) lea Norgga politihkkár Bargiidbellodagas. Jens Stoltenberga nubbi ráđđehusas lea son leamaš mánáid- ja dásseárvoministtar jagiid 2008–2009, kulturministtar jagiid 2009–2012, bargoministtar jagiid 2012–2013. Son lea leamaš Akershusa ovddasteaddji Stuorradiggis jagi 2005 stuorradiggeválggaid rájes. Son lea skuvlejuvvon historihkkár ja lea leamaš dutki Fafo:s.


Jan Tore Sanner.
Jan Tore Sanner (riegádan miessemánu 6. b 1965 Bærumas) lea Norgga politihkkár Olgešbellodagas. Sanner lea ođđajagemánu 17. b. 2018 rájes Erna Solberga ráđđehusa diehto- ja integrerenministtar. Ovdal, 2013 rájes 2018 rádjái, son lei gielda- ja ođasmahttinministtar. Son lea Olgešbellodaga 1. nubbinjođiheaddji 2008 rájes ja lei 2. nubbinjođiheaddji jagiin 2004–2008. Son lea leamaš stuorradiggeáirras jagi 1993 válggaid rájes.


Helga Pedersen.
Helga Pedersen (riegádan ođđajagimánu 13. b. 1973 Mátta-Várjjagis) lea Norgga politihkkár Bargiidbellodagas. Son válljejuvvui Stuorradiggái Finnmárkkus jagi 2009, ja lea leamaš parlamentáralaš jođiheaddji seamma guhká. Son lea Bargiidbellodaga nubbinjođiheaddji ja lei Norgga guolástan- ja riddoministtar Jens Stoltenberga nubbi ráđđehusas 2005-2009. Dalle lei son ráđđehusa nuoramus áirras. Pedersenis lea sámi kultuvrralaš duogáš, ja vuosttaš sámegielat nubbijođiheaddji Bargiidbellodagas.


Jan-Henrik Fredriksen.
Jan-Henrik Fredriksen (riegádan golggotmánu 2. b. 1956 Kragerøs, Telemárkkus) lea Norgga politihkkár Ovddádusbellodagas).
Son válljejuvvui Stuorradiggái Finnmárkkus jagi 2005, historjjá vuosttaš Ovddádusbellodaga stuorradiggeáirasin Finnmárkkus. Son válljejuvvui ođđasit jagiid 2009 ja 2013.


Frank Bakke-Jensen.
Frank Bakke-Jensen (njukčamánu 8. b. 1965 Báhcavuonas Finnmárkkus) lea Norgga politihkkár Olgešbellodagas. Son válljejuvvui Stuorradiggái Finnmárkkus jagi 2009. Son lei Báhcavuona sátnejođiheaddji jagiid 2007–2009. 2017 rájes, son doaibmá Norgga suodjalusministtarin Erna Solberga ráđđehusas.
Bakke-Jensen máttaráhkku lei mearrasápmelaš Biesavuonas eret.


Kåre Simensen.
Kåre Simensen (riegádan borgemánu 30. b. 1955 Álttás Finnmárkkus) lea Norgga politihkkár Bargiidbellodagas. Son válljejuvvui Stuorradiggái jagi 2009 válggaid, bellodaga nubbi evttohassan Finnmárkkus. Simensen lei evttohas Finnmárkku fylkkaráđi válggain ja dasa lassin Álttá várresátnejođiheaddjin jagi 2007 rájes.
Son lea leamaš jagi 2009 rájes bearaš- ja kulturkomitea áirras Stuorradikkis.


Ingalill Olsen.
Ingalill Olsen (riegádan juovlamánu 15. b. 1955) lea Norgga politihkkár Bargiidbellodagas. Son lea leamaš Finnmárkku Bargiidbellodaga jođiheaddji. Sus lea guhkes báikkalaš politihka hárjanupmi Muosáin, gos son lei sátnejođiheaddji jagi 1995 rájes dássái go válljejuvvui Stuorradiggái jagi 2009 stuorradiggeválggain. Su maŋimus áigodagas sátnejođiheaddjin lei Bargiidbellodat čielga eanetlogus suohkanstivrras; 9:s 17 áirrasis.
Son válljejuvvui Stuorradiggái oktii vel 2017:s.


Malekugiella.
Malekugiella ("malécu jaíca") lea malekuálbmoga čibčalaš giellagoddái gullevaš giella, mas leat 200–300 hálli Costa Ricas.


San Pedro (Costa Rica).
Parque John F. Kennedy ja Iglesia de San Pedro
San Pedro lea gávpot Costa Ricas ja hálddahusguovddáš Montes de Oca kantonas. San Pedro olmmošlohku lea 23 977 ássi (2011).


Montes de Oca (Costa Rica).
Montes de Oca lea kanton San José provinsas Costa Ricas. Dan olmmošlohku lea 42 132 ássi (2011), ja dan viidodat lea 15,16 km². Kantona hálddahusguovddáš lea San Pedro.


Bendiks H. Arnesen.
Bendiks Harald Arnesen (riegádan geassemánu 9. b. 1951 Giehtavuonas) lea Norgga politihkkár Bargiidbellodagas. Son válljejuvvui Stuorradiggái Romssa fylkkas jagi 1997. Son lei Romssa 4. várreáirras Bargiidbellodagas jagiid 1989-1997.
Arnesen lei Giehtavuona sátnejođiheaddji jagiid 1988-1985 ja sátnejođiheaddji jagiid 1986-1995.


Øyvind Korsberg.
Øyvind Korsberg (riegádan ođđajagimánu 31. b. 1960 Romssas) lea Norgga politihkkár Ovddádusbellodagas. Áigodagas 2001-2005 lei son stuorradiggejoavkku whip. Son válljejuvvui Stuorradiggái Romssa fylkkas jagi 1997, ja lei jagi 1997 rájes gitta 2005 rádjái mielde Stuorradikki energiija- ja biraskomiteas. Seamma áigodagas lei son maid miellahttu Stuorradikki delegašuvnnas Davvi Ráđđái.
Golggotmánu 8. beaivve jagi 2009 válljejuvvui Korsberg Stuorradikki 1. várrepresideantan.


Elisabeth Aspaker.
Elisabeth Aspaker (riegádan golggotmánu 16. b. 1962 Háršttás) lea Norgga politihkkár Olgešbellodagas. Aspaker válljejuvvui Stuorradiggái Romssa fylkkas jagi 2005 ja válljejuvvui ođđasit jagi 2009. Son lei várreáirras jagiid 1989-93 ja 1997-2012.
Son lea oassálastán Erna Solberga ráđđehussii. Golggotmánu 16. b. 2013 rájes juovlamánu 15. b 2015 rádjái son doaimmai guolástusministtarin ja juovlamánu 15. b. 2015 rájes juovlamánu 20. b. 2016 rádjái son doaimmai EØS- ja EU-ministtarin.


Tove Karoline Knutsen.
Tove Karoline Knutsen (riegádan ođđajagimánu 14. b. 1951 Doaskkus Romssa fylkkas) lea Norgga dáiddár ja politihkkár Bargiidbellodagas. Son lei feastaspeallodirektevra Davvi-Norgga feastaspealuin jagiid 1997-2001. Son válljejuvvui Stuorradiggái Romssa fylkkas jagi 2005 ja ođđasit jagi 2009.


Per-Willy Amundsen.
Per-Willy Trudvang Amundsen (riegádan ođđajagimánu 21. b. 1971 Háršttás) lea Norgga politihkkár Ovddádusbellodagas. Son lei juovlamánu 20. b. 2016 rájes ođđajagemánu 17. b. 2018 rádjái Erna Solberga ráđđehusa justiisaministtar.
Amundsen válddii oahpu ekonomiijas NHH:as jag studerii informašungieđahallama Lulli-Trøndelága allaskuvllas. Son válljejuvvui Stuorradiggái Romssa fylkkas jagi 2005 ja lea odne Ovddádusbellodaga dálkkádatpolitihkalaš hupmanolmmái. Son lei várreáirras áigodagas 2001-2005 ja jagi 2005 rájes lea son Ovddádusbellodaga frakšunjođiheaddji Kommunál- ja hálddašankomiteas. Son válljejuvvui ođđasit Stuorradiggái jagi 2009 jagi ja lei áirras kommunál- ja hálddašankomiteas áigodagas 20.10.2009-6.10.2011. Dalle šattai son Energiija- ja biraskomitea áirras ja Ovddádusbellodaga politihkalaš hupmanolmmái.


Norggabeal Sápmi.
Norggabeal Sápmi lea guovlu Norggas, masa gullet Finnmárkku, Romssa, Nordlándda, Davvi-Trøndelága, Lulli-Trøndelága ja Hedmárkku fylkkat. Norggabeal Sámis leat guokte gieldda, main eanetlogu giella lea sámegiella; Guovdageaidnu ja Kárášjohka.


Nissoniid giehtaspábba-EM 2012.
Nissoniid giehtaspábba-EM 2012 galgá ordnejuvvot juovlamánu 4. beaivvi rájes gitta juovlamánu 16. beaivvi rádjái jagi 2012 Serbias. Dan galggai duohtavuođas ordnet Vuolleeatnamat, muhto vuolleeatnanlaš giehtaspábbalihttu ii šat áigon ordnet dan, ja dieđihii dan birra geassemánu 4. beaivve 2012. IHF válljii Serbia ođđa ordnejeaddjin geassemánu 18. beaivve 2012.
Eksterne lenker.
Nissoniid giehtaspábba-EM 2012


Aviisa.
Aviisa lea publikašuvdna mii lea árbevirolaččat čálihuvvon báhpira nala, muhto odne gávdnojit maid ng. «neahttaaviissat». Aviissain leat máŋggat áššit, ee. govat, TV-sáddalisttut, horoskohpat ja govvaráiddut, muhto daid váldosisdoallu leat ođđasat. Odne máŋggaid aviissaid sáhttá lohkat interneahta bokte, ja muhtun aviissat gávdnojit dušše neahtas. Áidna dálá davvisámegiel aviisa lea Ávvir.


Riidočoavdinráđđi.
Riidočoavdinráđđi () lea stádalaš bálvalus mii fállá soabadallama sihke ráŋggáštusáššiin ja siviila áššiin. Bálvalus lea juhkkojuvvon 22 báikkálaš riidočoavdinráđđái.
Váldooassi dan sullii 9000 áššis mat jahkásaččat sáddejuvvojit riidočoavdinráđđái bohtet politiijas, muhto maiddái máŋggat priváhta olbmot almmuhit iežat vai ožžot veahki. Ovdamearkkat riidočoavdinráđi áššiin leat láhkarihkkumat dego veahkaváldi, áitin, sisagaikun, bilideapmi, givssideapmi ja suollagat - ja priváhta riiddut mat gusket ránnjáide, bearrašii, viessoláigoheapmái dahje bargosadjái.


Belmopan.
Belmopan lea Belize oaivegávpot. Dan olmmošlohku lea 13 351 ássi (2010).


Guatemala departemeanttat.
Guatemala lea juhkkojuvvon 22 departementii ("departamentos") mat fas leat juhkkojuvvon oktiibuot 331 gildii ("municipios").


Guatemala leavga.
Guatemala leavga lea almmialit ja das lea gasku vilges sadji mas lea Guatemala vearjogovva. Leavga symbolisere ahte Guatemala lea Atlántta ja Jaskesábi gaskkas. Vielgat symbolisere ráfi. Guatemala gávppašanleavggas ii leat vearjogovva.


Hejolojla.
Hejolojla lea sámegielat mánáid tv-prográmma ja musihkkaprográmma 3-6 jahkasažžaide, mii oidno Ruoŧas (SVT). Prográmma jođiheaddjit leat Anna Kuhmunen. Prográmma sáddejuvvui vuosttas geardde tv:s skábmamánu 10. beaivve 2012.


Belize City.
Belize City lea Belize stuorámus gávpot ja ovddeš oaivegávpot. Dan olmmošlohku lea 65 042 ássi (2010).


Quetzaltenango.
Quetzaltenango lea gávpot ja hálddahusguovddáš Quetzaltenango departemeanttas Guatemalas. Dan olmmošlohku lea su. 300 000 ássi, ja dat lea riikka nubbin stuorámus gávpot.


Ofelaš.
Ofelaš lea filbma sámiid birra dan áigge go čuđit lávejedje suoládit sápmelaččain ja goddit sin. Váldoolmmoš lea Áigin ja su neavttáša Mikkel Gaup.
Dáhpáhusat filmmas.
Áigin lea jođus ruoktot. Go son boahtá ruoktot gos su bearaš lea, de son oaidná čuđiid geat leat goddán su eatni, áhči ja unnaoabbáža. Áigin ferte báhtarit ovttain sabehiin! Eará orohagas leat mannamin guovžža gávdnat, dat gii goddá guovžža su ii sáhte geahččat čalmmiide golbma beaivái. Go Áigin joavdá dohko sii fertejit viežžat Rástte gii lea noaidi, son váldá njuola eret mii Áigin gieđas lea. Sii báhtarit mearragáddái go čuđit láhkonišgohtet. Áigin mearrida báhcit, ja son ii mana mearragáddái. Čuđit jovdet ja goddet golbma albmá mat ledje maid báhcán, de Ráste boahtá. Son dáhttu Áigina báhtarit mearragáddái muhto son ii mana. Čuđit áigot goddit Rástte go Áigin huikkáda ja boahtá olggos lávus. Dáhttu ofelažžan mannat jus Ráste beassá eallit. Áigin váldá sin badjel vári ja dájuha sin čatnat oktii vuoi eai galgga gahččat. Go álget njalákastit son viehkala ja váldá iežas eret suohpanis. Dat earát gahččet ja jápmet.


Corozal.
Corozal lea gávpot Belizes. Dat lea Corozal guovllu hálddahusguovddáš. Gávpoga olmmošlohku lea 9 901 ássi (2010).


Orange Walk.
Orange Walk lea gávpot Belizes. Dat lea Orange Walk guovllu hálddahusguovddáš. Gávpoga olmmošlohku lea 13 400 ássi (2010).


Punta Gorda (Belize).
Punta Gorda lea gávpot Belizes ja guovllu Toledo hálddahusguovddáš. Gávpoga olmmošlohku lea 5 205 ássi (2010).


San Ignacio (Belize).
San Ignacio lea gávpot Belizes ja guovllu Cayo hálddahusguovddáš. Gávpoga olmmošlohku lea 16 977 ássi (2010).


San Pedro (Belize).
San Pedro lea gávpot sullo Ambergris Cayes Belizes. Gávpoga olmmošlohku lea 4 499 ássi (2010).


Dangriga.
Dangriga lea gávpot Belizes. Dat lea Stann Creek guovllu hálddahusguovddáš. Gávpoga olmmošlohku lea 9 096 ássi (2010).


Belize guovllut.
Belize lea juhkkojuvvon 6 guovlluide ("districts").


Benque Viejo del Carmen.
Benque Viejo del Carmen lea gávpot Cayo guovllus Belizes. Gávpoga olmmošlohku lea 5 824 ássi (2010).


Belize (guovlu).
Belize lea Belize guovlu. Dan olmmošlohku lea 89 247 ássi (2010), ja dan viidodat lea 4 204 km². Dan hálddahusguovddáš lea Belize City, riikka stuorámus gávpot.


Cayo (guovlu).
Cayo lea Belize guovlu. Dan olmmošlohku lea 72 899 ássi (2010), ja dan viidodat lea 5 338 km². Dan hálddahusguovddáš lea San Ignacio.


Corozal (guovlu).
Corozal lea Belize guovlu. Dan olmmošlohku lea 40 354 ássi (2010), ja dan viidodat lea 1 860 km². Dan hálddahusguovddáš lea Corozala gávpot.


Orange Walk (guovlu).
Orange Walk lea Belize guovlu. Dan olmmošlohku lea 45 419 ássi (2010), ja dan viidodat lea 4 737 km². Dan hálddahusguovddáš lea Orange Walka gávpot.


Stann Creek (guovlu).
Stann Creek lea Belize guovlu. Dan olmmošlohku lea 32 166 ássi (2010), ja dan viidodat lea 2 176 km². Dan hálddahusguovddáš lea Dangriga.


Toledo (guovlu).
Toledo lea Belize guovlu. Dan olmmošlohku lea 30 538 ássi (2010), ja dan viidodat lea 4 649 km². Dan hálddahusguovddáš lea Punta Gorda.


Alta Verapaz.
Alta Verapaz lea Guatemala departemeanta. Dan olmmošlohku lea 1 112 781 ássi (2011), ja dan viidodat lea 8 686 km². Departemeantta oaivegávpot lea Cobán.


Baja Verapaz.
Baja Verapaz lea Guatemala departemeanta. Dan olmmošlohku lea 270 521 ássi (2011), ja dan viidodat lea 3 124 km². Departemeantta oaivegávpot lea Salamá.


Chimaltenango (departemeanta).
Chimaltenango lea Guatemala departemeanta. Dan olmmošlohku lea 612 973 ássi (2011), ja dan viidodat lea 1 979 km². Departemeantta oaivegávpot lea Chimaltenango.


Chiquimula (departemeanta).
Chiquimula lea Guatemala departemeanta. Dan olmmošlohku lea 370 891 ássi (2011), ja dan viidodat lea 2 376 km². Departemeantta oaivegávpot lea Chiquimula.


Petén (departemeanta).
Petén lea Guatemala departemeanta. Dan olmmošlohku lea 638 296 ássi (2011), ja dan viidodat lea 35 854 km². Departemeantta oaivegávpot lea Flores.


El Progreso (departemeanta).
El Progreso lea Guatemala departemeanta. Dan olmmošlohku lea 158 092 ássi (2011), ja dan viidodat lea 1 922 km². Departemeantta oaivegávpot lea Guastatoya.


El Quiché.
El Quiché lea Guatemala departemeanta. Dan olmmošlohku lea 953 027 ássi (2011), ja dan viidodat lea 8 378 km². Departemeantta oaivegávpot lea Santa Cruz del Quiché.


Escuintla (departemeanta).
Escuintla lea Guatemala departemeanta. Dan olmmošlohku lea 701 016 ássi (2011), ja dan viidodat lea 4 384 km². Departemeantta oaivegávpot lea Escuintla.


Guatemala (departemeanta).
Guatemala lea Guatemala departemeanta. Dan olmmošlohku lea 2 541 481 ássi (2011), ja dan viidodat lea 2 126 km². Departemeantta oaivegávpot lea Guatemala gávpot.


Huehuetenango (departemeanta).
Huehuetenango lea Guatemala departemeanta. Dan olmmošlohku lea 1 143 887 ássi (2011), ja dan viidodat lea 7 400 km². Departemeantta oaivegávpot lea Huehuetenango.


Izabal (departemeanta).
Izabal lea Guatemala departemeanta. Dan olmmošlohku lea 413 339 ássi (2011), ja dan viidodat lea 9 038 km². Departemeantta oaivegávpot lea Puerto Barrios.


Jalapa (departemeanta).
Jalapa lea Guatemala departemeanta. Dan olmmošlohku lea 318 420 ássi (2011), ja dan viidodat lea 2 063 km². Departemeantta oaivegávpot lea Jalapa.


Jutiapa (departemeanta).
Jutiapa lea Guatemala departemeanta. Dan olmmošlohku lea 436 076 ássi (2011), ja dan viidodat lea 3 219 km². Departemeantta oaivegávpot lea Jutiapa.


Quetzaltenango (departemeanta).
Quetzaltenango lea Guatemala departemeanta. Dan olmmošlohku lea 789 358 ássi (2011), ja dan viidodat lea 1 951 km². Departemeantta oaivegávpot lea Quetzaltenango.


Retalhuleu (departemeanta).
Retalhuleu lea Guatemala departemeanta. Dan olmmošlohku lea 304 168 ássi (2011), ja dan viidodat lea 1 856 km². Departemeantta oaivegávpot lea Retalhuleu.


Sacatepéquez.
Sacatepéquez lea Guatemala departemeanta. Dan olmmošlohku lea 316 638 ássi (2011), ja dan viidodat lea 465 km². Departemeantta oaivegávpot lea Antigua Guatemala.


San Marcos (departemeanta).
San Marcos lea Guatemala departemeanta. Dan olmmošlohku lea 1 019 719 ássi (2011), ja dan viidodat lea 3 791 km². Departemeantta oaivegávpot lea San Marcos.


Santa Rosa (departemeanta).
Santa Rosa lea Guatemala departemeanta. Dan olmmošlohku lea 346 590 ássi (2011), ja dan viidodat lea 2 955 km². Departemeantta oaivegávpot lea Cuilapa.


Sololá (departemeanta).
Sololá lea Guatemala departemeanta. Dan olmmošlohku lea 437 145 ássi (2011), ja dan viidodat lea 1 061 km². Departemeantta oaivegávpot lea Sololá.


Suchitepéquez.
Suchitepéquez lea Guatemala departemeanta. Dan olmmošlohku lea 516 467 ássi (2011), ja dan viidodat lea 2 510 km². Departemeantta oaivegávpot lea Maztenango.


Totonicapán (departemeanta).
Totonicapán lea Guatemala departemeanta. Dan olmmošlohku lea 476 369 ássi (2011), ja dan viidodat lea 1 061 km². Departemeantta oaivegávpot lea Totonicapán.


Zacapa (departemeanta).
Zacapa lea Guatemala departemeanta. Dan olmmošlohku lea 221 646 ássi (2011), ja dan viidodat lea 2 690 km². Departemeantta oaivegávpot lea Zacapa.


Cobán.
Cobán lea gávpot Guatemalas. Dat lea Alta Verapaz departemeantta oaivegávpot. Dan olmmošlohku lea 68 868 ássi (2012).


Salamá.
Salamá lea gávpot Guatemalas. Dat lea Baja Verapaz departemeantta oaivegávpot. Dan olmmošlohku lea 34 302 ássi (2012).


Chimaltenango.
Chimaltenango lea gávpot Guatemalas. Dat lea Chimaltenango departemeantta oaivegávpot. Dan olmmošlohku lea 159 839 ássi (2012).


Chiquimula.
Chiquimula lea gávpot Guatemalas. Dat lea Chiquimula departemeantta oaivegávpot. Dan olmmošlohku lea 53 354 ássi (2012).


Flores (Guatemala).
Flores lea gávpot Guatemalas. Dat lea Petén departemeantta oaivegávpot. Dan olmmošlohku lea 30 781 ássi (2012).


Guastatoya.
Guastatoya lea gávpot Guatemalas. Dat lea El Progreso departemeantta oaivegávpot. Dan olmmošlohku lea 23 900 ássi (2012).


Santa Cruz del Quiché.
Santa Cruz del Quiché lea gávpot Guatemalas. Dat lea El Quiché departemeantta oaivegávpot. Dan olmmošlohku lea 32 256 ássi (2012).


Escuintla.
Escuintla lea gávpot Guatemalas. Dat lea Escuintla departemeantta oaivegávpot. Dan olmmošlohku lea 166 830 ássi (2012).


Huehuetenango.
Huehuetenango lea gávpot Guatemalas. Dat lea Huehuetenango departemeantta oaivegávpot. Dan olmmošlohku lea 155 500 ássi (2012).


Puerto Barrios.
Puerto Barrios lea gávpot Guatemalas. Dat lea Izabala departemeantta oaivegávpot. Dan olmmošlohku lea 86 390 ássi (2012).


Antigua Guatemala.
Antigua Guatemala lea gávpot Guatemalas. Dat lea Sacatepéquez departemeantta oaivegávpot. Dan olmmošlohku lea 68 637 ássi (2012).


Cuilapa.
Cuilapa lea gávpot Guatemalas. Dat lea Santa Rosa departemeantta oaivegávpot. Dan olmmošlohku lea 25 378 ássi (2012).


Jalapa (Guatemala).
Jalapa lea gávpot Guatemalas. Dat lea Jalapa departemeantta oaivegávpot. Dan olmmošlohku lea 68 854 ássi (2012).


Jutiapa.
Jutiapa lea gávpot Guatemalas. Dat lea Jutiapa departemeantta oaivegávpot. Dan olmmošlohku lea 57 029 ássi (2012).


Retalhuleu.
Retalhuleu lea gávpot Guatemalas. Dat lea Retalhuleu departemeantta oaivegávpot. Dan olmmošlohku lea 43 658 ássi (2012).


San Marcos (Guatemala).
San Marcos lea gávpot Guatemalas. Dat lea San Marcosa departemeantta oaivegávpot. Dan olmmošlohku lea 46 046 ássi (2012).


Sololá.
Sololá lea gávpot Guatemalas. Dat lea Sololá departemeantta oaivegávpot. Dan olmmošlohku lea 43 412 ássi (2012).


Mazatenango.
Mazatenango lea gávpot Guatemalas. Dat lea Suchitepéquez departemeantta oaivegávpot. Dan olmmošlohku lea 55 506 ássi (2012).


Totonicapán.
Totonicapán lea gávpot Guatemalas. Dat lea Totonicapán departemeantta oaivegávpot. Dan olmmošlohku lea 56 704 ássi (2012).


Zacapa.
Zacapa lea gávpot Guatemalas. Dat lea Zacapa departemeantta oaivegávpot. Dan olmmošlohku lea 57 536 ássi (2012).


Porkkanalaatikko.
Porkkanalaatikko (sámegillii "rušpekássa") lea Suoma árbevirolaš biebmu, mii lea leamaš dábalaš juovlabiebmu Suomas 1800-logu rájes. Porkkanalaatikko váldoávdnasat leat rušppit ja risenat.


Láhpoluobbala kapealla.
Láhpoluobbala kapealla () lea jagis 1967 huksejuvvon guhkesgirku Láhpoluobbala gilis Guovdageainnus.
Girku lea diillain huksejuvvon ja das leat 70 saji. Kapealla lea plánen arkiteakta Nils Henrik Eggen.
Kulturmuitu.
Láhpoluobbala kapealla okta Norgga kulturmuittuin ja das lea nummir Riksantikvarena kulturmuitovuođus.


Juovllat.
Juovllat leat jahkásaš allabassi, man váldobeaivi lea vuosttaš juovlabeaivi nappo juovlamánu 25. beaivi. Juovllaid ávvudeapmi álgá goittotge juo juovlaruohta nappo juovlamánu 24. beaivi máŋga sájis, ovdamearkka dihte Davviriikkain.
Etymologiija.
"Juovla"-sátni lea boares loatnasátni. Sátni lea boahtán sámegielaide skandinávalaš gielain, ovdamearkka dihte juovllat leat dološruoŧagillii "iul" ja dološdárogillii "jól". Dáidda gielaide sátni lea boahtán germánalaš vuođđogiel sánis "jeχwla".
Juovllat ja risttalašvuohta.
Juovllat leat boares allabassi miehtá máilmmi, muhto kristtalaš riikkain ja kultuvrrain juovllat ávvuduvvojit earenoamážit Jesusa riegádeami muitun ja gudnin. Juovllat ávvuduvvojit dábálaččat bearrašiin ja eará lagamuš olbmuiguin ja dasa gullá dávjá juovlaskeaŋkkaid skeŋken.
Sámi juovllat.
Juovlabasit álget juovlaruohta mii lea juovlamánu 24. beaivvi. Hui ollu sámit dán áigge leat čuovvulan váldoservodaga vugiid ávvudit juovllaid. Nu dat dieđusge šattai go sámit dolin šadde risttalažžan. Sámi juovlavieruid birra ovdal risttalašvuođa lea hui unnán čállojuvvon, jos dakkárat oba ležžet ge. Muhto sámiin leat maiddái boares vierut mat sierranit eará kultuvrrain. Juovlaborramuš lea hui dávjá bohccobiergu. Čorgatvuohta sihke olgun ja siste lei maid hui dehálaš juovllaid áigge.
Sámi juovlastállu.
Juovlastállu ii leat nu šiega go dat ođđaáigásaš juovlanigá. Mánát eai galgan gul čierastallat, go dalle dat sáhtte čierastit juovlastálu sehkkii. Juovlastállu boahtá sáhpánráidduin ihkku ja dalle ferte šillju leat čorgat nu ahte ráidu ii darván. Siste galgá lágidit lihti dievva čázi jus stálus lea goiku. Muhto jus stállu ii gávnna čázi, de stállu njamista muhtumis vuoiŋŋamaččaid eret. Dákkár vuohki baldit mánáid lea oassi sámi bajásgeassimis. Mánát besse ieža mannat gosa fal háliidedje, muhto váhnemat vigge baldit daid várálaš báikkiin, nu ahte eai šaddan ilá duostilat.
Suopmelaččaid juovllat.
Suopmelaččaid juovlaárbevieruide gullet sávdni, juovlagirku, juovlabiebmu, juovlaskeaŋkkat, juovlamuorra ja juovlamusihkka. Nugo eará davviriikkalaččat suopmelaččat ávvudišgohtet juovllaid juo juovlamánu 24. beaivve.


Juovlaskeaŋka.
Juovlaskeaŋkkat leat skeaŋkkat, maid olbmot lávejit addit iežaset olbmáide, bearašlahtuide ja eará fulkkiide juovllaid oktavuođas. Juovlaskeaŋkkaid dávjá páhkkejit čiŋahuvvon báhpira sisa ja čállet geasa dat leat ja gii lea daid addán.


Máze girku.
Máze girku () lea jagis 1965 huksejuvvon guhkesgirku Máze gilis Guovdageainnus.
Girku lea ráhkaduvvon muoras ja das leat 150 saji. Girku lea plánen arkiteakta Rolf Harlew Jensen.
Vuosttaš Álttá-Guovdageaineanu huksenplánaid mielde girku sáhtii šaddat visot Máze giliin čázi vuollái.
Kulturmuitu.
Máze girku lea okta Norgga kulturmuittuin ja das lea nummir Riksantikvarena kulturmuitovuođus.


LES-viessu.
LES-viessu dahjege kulturviessu lea almmolaš visti Guovdageainnu márkanbáikkis. Doppe leat ee. Beaivváš Sámi Teáhter, Guovdageainnu álbmotgirjerájus ja Ávvira bargosajit. Kulturviesu gealliris lea Nuoraidsiida dahje ng. "klubben", mas lávejit leat iešguđetgelágan doalut.


Rocky Dawuni.
Rocky Dawuni (riegádan ođđajagimánu 22. b. 1969 Michel Camp militearabásas Accra lahkosis, Ghanas) lea reggaeartista, lávlu ja lávlladahkki gii lea eret Ghanas Oarje-Afrihkás. Dawuni lea gohčoduvvon namahusain "Ghana Bob Marley" ja son šattai dovddusin iežas vuosttaš siŋgeliin ja videoin "In Ghana", mii ávvuda Ghana iehčanasvuođa.


Gohppogáhkku.
Gohppogáhkku () lea unna muffinssalágan láibbastagaš, mii lea oaivvilduvvon ovtta olbmui. Gohppogáhkuin lávejit leat glasyrat ja eará hearvvat. USAs gohppogáhkut leat láibojuvvon ja borrojuvvon juo 1800-logu álggu rájes, ja maŋimuš jagiin dat leat šaddan bivnnuhin maiddái Davviriikkain ja Sámis.


MS «Finnmarken».
MS «Finnmarken» (gohčodansignála LLRY) lea Hurtigruten ASA hurtigrutefanas, mii vuvdojuvvui Ofotens og Vesteraalens Dampskibsselskabas (OVDS) cuoŋománus 2002. Fatnasis lei huksennummár 292 Kleven verftas Ulsteinvikas, ja mávssii sullii 750 miljovnna ruvnno. MS «Finnmarken» lei hurtigrutefanas jagi 2002 cuoŋománus gitta jagi 2009 skábmamánnui. Ođđajagimánu 2010 rájes lea fanas leamaš hotallafatnasin Austrálias.
MS «Finnmarken» lea goalmmát hurtigrutefanas Finnmarken namain. Ovddideaddjit ledje DS «Finmarken» (1912), ja MS «Finnmarken» (1956) – goappášagat Vesteraalens Dampskibsselskabas (VDS) Stokmarknesas.


Maseru.
Maseru lea Lesotho oaivegávpot. Dan viidodat lea 138 km² ja olmmošlohku 227 880 (2006).


Davvipola.
Geográfalaš davvipola dahje davvináhpi lea 90 ceahki davát govdodagas ja lea nubbi guovtti čuoggás (geográfalaš davvipola ja lullipola), maid birra eana jorrá. Eatnama áksila variašuvnnaid vuođul davvipolačuoggá sirdo vehá olles áigge.
Magnehtalaš davvipola lea dál (jagi 2003) 78°18' davvin ja 104° oarjin, Ellef Ringness-sullo lahkosis mii lea okta Queen Elizabeth-sulluin Kanádas. Dat goitge sirdo olles áigge. Vaikko dat gohčoduvvo "davvipola"n lea dat duođas "magnehtalaš lullipola".


Jostedalsbreen.
a> lea okta Jostedalsbreena eanemus dovddus oalgejihkiin.
Jostedalsbreen lea Eurohpá nannáma stuorámus jiehkki. Dat lea Sogn ja Fjordane fylkkas.
Jiehki viidodat lea 487 km² ja dat lea juhkkojuvvon Lustera, Sogndala, Jølstera og Stryna gielddaid gaskkas. Alimus čohkka lahka jiehki lea Lodalskåpa 2083 mbm ja alimus čohkka jiehkis lea Høgste Breakulen 1952 mbm.
Jostedalsbreena álbmotmeahcci vuođđuduvvui jagis 1991 ja dan viidodat lea 1310 km².


Cadyer.
Kadir Yıldız (1997, Istanbul, Durka), «Cadyer», lea popmusihkkár.


Čehkkia leavga.
Čehkkia leavga lea áibbas seammalágan go dološ Čehkoslovakia leavga. Go Čehkoslovakia juhkkojuvvui jagis 1993 de oaččui Čehkkia dan boares Čehkoslovakia leavgga ja Slovakia oaččui iežas leavgga.
Leavggas leat rukses ja vilges ivnnit dego Čeahka boares vearjogovas, muhto dasgo leavga lei measta seammalágan go Polskka leavga ja das ledje seamma ivnnit go Nuortariikka leavggas dasa biddjui alit golmmačiegahas jagis 1920.
Dálá leavgga dohkkehii Čehkoslovakia parlameanta njukčamánu 30. beaivve 1920, ja dat lea earret jagiid Nubbi máilmmesoađi áigge, leamaš anus olles áigge.


Vanessa da Mata.
Vanessa Sigiane da Mata Ferreira (guovvamánu 10. beaivvi 1976 Alto Garças, Mato Grosso, Brasilia) lea brasilialaš lávlu.


Tromsøysundtunnelen.
Tromsøysundtunnelen lea mearavuol geaidnotunealla eurohpágeaidnu 8:s Romssas Romssa fylkkas. Tunealla manná Romssanuori (Tromsøysundet) vuolde nannáneatama Tomasjorda ja Romssasullo (Tromsøya) Breivika gaskka. Tuneallas leat rievtti mielde guokte sierra tunealla ja T1 lea 3386 ja T2 3500 mehtera guhku. Vuolemusas lea tunealla 102 mehtera vuollel meara, ja stuorámus njiedjan lea 8,2 %. Tromsøysundtunnelen rahpasii jagis 1994. Dan vuođul johtolatkapasitehta badjel/vuollel Romssanuori šattai buoret maŋŋel dan ahte Tromsøbrua šattai beare unni.
Tromsøysundtunnelen lei Norgga áidna mearavuol tunealla guvttiin sierra tuneallain measta 16 jagi ovdal go Knappetunnelen ja Bjørvikatunnelen rahpasedje 2010:s. tuneallas leat 15 váccáhaga dan guovtti sierra tunealla gaskkas. Tuneallas ii leat lohpi vázzit.
Jagis 2010 tunealla oaččui ođđa geaidnošilttaid čuovggain mat čájehit leahttoráji. Daid bidje vai šattašii álkit oaidnit leahttorájiid buot dan duolvasa čađa mii šilttain lea.
Jagis 2012 tunealla oaččui automáhtalaš johtolatkontrolla (kámeraid) mat mihtidit gaskamearálaš leahtu.


Njealječiegat.
Njealječiegat dahje njealječiegahas lea polygona mas leat njealje čiega ja njealje siiddu.
Jus guokte siiddu leat parallella lea njealječiegat trapesa, ja jus guokte ja guokte siiddu leat parallella de lea njealječiegat parallellográmma. Jus buot siiddut leat lihka guhkit gohčoduvvo njealječiegahas namain rombe/neljäkäs. Njealječiegat mas buot čiegat leat 90° gohčoduvvo rektáŋgelin ja jus buot siiddut leat dasa lassin seamma guhkit lea dat njuolggaduslaš njealječiegat dahjege kvadráhta.


Trapesa.
Trapesa lea njealječiegat mas guokte siiddu leat parallella. Parallella linnját gohčoduvvojid trapesa vuođđolinnján. Trapesa allodat lea vuođđolinnjáid njuolga gaska.
Sátni «trapesa» boahtá greikkagiela dánis τραπέζιον (trapézion), mii mearkkaša «eit lite bord», τράπεζα (trápeza), «beavdi» beavddi diminutiiva.


Parallellográmma.
right
Parallellográmma lea polygona mas leat njeallje linnjábihtá main guokte ja guokte leat parallella.


Rektáŋgel.
Dán gova rektáŋgel lea juhkkojuvvon ruvttuide ja čiegat leat merkejuvvon ruoksadin.
Rektáŋgel lea njealječiegat polygona mas guokte ja guokte siiddu leat seamma guhku ja man juohke čiehka lea 90°.
Rektáŋgela guhkes siiddut gohčoduvvojit namain "guhkkodat" ja oanehis siiddut fas namain "govdodat". Viidodat lea: Viidodat = guhkkodat × govdodat
Rektáŋgel lea ovtta lágan parallellográmma ja kvadráhta lea fas muhtun lágan rektáŋgel.


Kvadráhta.
Kvadráhta dahje njealjehas lea polygona mas leat njealje siiddu mat leat buot ovtta guhku. Kvadráhta buot čiegat leat 90°.
Gávdnan dihtii kvadráhta viidodaga galgá geardut ovtta siiddu guhkkodaga 4:iin ja molsut centimehteriid njealjehascentimehterin. Ovdamearkka dihte jus okta siidu lea 2 cm de lea kvadráhta viidodat 8 cm².
Kvadráhta lea muhtun lágan rektáŋgel, rombe/neljäkäs ja parallellográmma.


Golmmačiegat.
Golmmačiegat, golbmačiehka dahje golmmačiegahas lea polygona mas leat golbma siiddu ja golbma čiega. Čiegaid submi lea 180 gráda.


Dássesiiddot golmmačiegat.
Dássesiiddot golmmačiegat lea golmmačiegat man buot siiddut leat seamma guhku. Dássesiiddot golmmačiegaga buot čiegat leat lihka stuorit, juohke čiehka lea 60°.


Dássejuolggat golmmačiegat.
Dássejuolggat golmmačiegat lea golmmačiegat mas leat guokte seamma guhkes siiddu ja guokte seamma stuoris čiega. Jus dássejuolggat golmmačiegaga juohká guovtti oassái, de šaddet guokte njuolggočiegat golmmačiegaga.


Njuolggočiegat golmmačiegat.
formula_1


Bamse.
Bamse lea govvaráidu, man ruoŧŧelaš Rune Andréasson lea hutkan ja ráhkadan. Ráidu ilmmai vuosttaš háve 1966 ja 1973 govvaráidu almmustuvvagođii iežas bláđis. Maŋŋá leat ilbman maiddái earret eará filmmat ja govvagirjjit. Jagi 2013 E-skuvla almmustuhttigođii Bamse sámegillii.
"Bamse" lea guovža, mii šaddá máilmmi gievrramussan, go son juhká Áhku bajánhonnega. Su skihpárat leat Simppon ja viissis galbarihcci Galbbon. Sii ásset dievažiin, Áhkku gitta bajimuččas.
Rune Andréasson oaččui jurdaga dievažiidda Taorminas Sicilias finadettiinis doppe njukčamánus 1963. Alimus dievá mállen fas lea Castelmola.
Historjá.
Sicilia báiki Taormina attii Rune Andréassonii jurdaga Bamse giláža sárgumii.
Ráiddu birra.
Ráidu lea šaddan bivnnuhin, go gieđahallá mávssolaš vuoiggalašvuođa gažaldagaid, sosiála gažaldagaid, omd. givssideami, rasismma, mánáid illásteami, doaibmahehttejumi, gárrenmirkkuid ja ovttaárvosašvuođa. 1982 Bamse oaččui bearraša, nu leatge ollu muitalusat leamaš dan rájes mánáid birra.
Bamse morála.
Dalle go Rune Andréasson čálii ráiddu, de das lei čielga morála, maid máŋgii siterejedje ráidduin.


Alexander Nikolayevich Samokhvalov.
Alexander Nikolayevich Samokhvalov (ruoššagillii: "Алекса́ндр Никола́евич Самохва́лов"; borgemánu 21. 1894 - Borgemánu 20. 1971) lei ruošša dáiddár.


Kroatia guovllut.
poly 391 126 378 122 373 131 359 139 359 157 372 165 376 173 383 178 393 175 396 162 400 150 415 151 417 146 401 142 393 136 388 132 Vukovar-Syrmia guovlu
poly 317 92 326 105 318 124 330 131 328 142 337 146 352 144 356 145 362 136 369 128 377 122 389 127 391 122 395 119 389 117 384 117 383 110 387 98 381 84 373 84 366 84 360 91 350 97 333 94 Osijek-Baranja guovlu
poly 268 151 265 144 273 132 288 139 302 142 303 148 313 147 317 139 334 145 351 146 360 147 358 159 342 158 336 155 334 160 324 154 315 164 301 155 281 153 Brod-Posavina guovlu
poly 255 119 271 131 301 141 307 148 317 140 326 143 328 129 315 123 288 112 288 119 273 120 254 120 263 128 265 133 Požega-Slavonia guovlu
poly 288 112 316 123 326 107 316 93 302 89 295 80 285 80 275 76 269 77 267 84 278 94 288 102 291 101 Virovitica-Podravina guovlu
poly 227 96 229 100 233 107 244 108 255 121 270 119 284 118 288 114 290 103 265 83 252 77 248 66 241 70 239 90 Bjelovar-Bilogora guovlu
poly 214 72 218 63 229 57 238 54 238 52 243 48 248 45 256 54 264 58 274 71 274 75 269 77 266 84 257 76 252 74 246 67 242 68 239 72 239 80 232 80 227 76 222 76 Koprivnica-Križevci guovlu
poly 216 24 215 29 211 27 210 31 215 39 218 44 233 44 246 46 249 44 245 39 238 38 236 31 224 29 Međimurje guovlu
poly 184 48 188 53 196 55 204 55 208 55 208 60 210 67 213 72 216 65 221 60 225 61 228 57 232 54 239 54 240 52 243 46 230 44 215 43 211 39 205 39 200 37 197 37 Varaždin guovlu
poly 185 49 178 51 178 54 173 52 169 52 169 55 168 59 168 63 173 71 171 75 180 75 187 79 190 81 196 77 203 75 209 68 209 55 199 57 188 55 Krapina-Zagorje guovlu
poly 208 65 211 73 216 71 222 77 229 79 237 80 237 90 227 91 224 92 224 97 232 106 222 112 214 105 208 110 204 106 196 113 197 118 189 123 187 120 183 116 179 118 177 114 167 110 164 110 149 97 162 89 167 91 172 87 172 85 173 75 181 76 189 82 181 91 182 96 185 98 183 101 179 101 186 107 191 102 195 95 202 93 207 89 200 78 Zagreb guovlu
poly 189 82 199 79 206 90 195 98 192 102 188 107 178 101 187 96 182 93 Zagreb gávpot
poly 181 146 178 137 180 132 182 128 186 125 198 120 199 119 197 113 205 109 208 110 214 108 223 113 232 105 241 110 248 116 261 128 268 135 269 141 264 145 266 149 259 146 253 142 245 149 240 147 235 148 228 145 221 151 217 157 211 167 205 163 201 160 196 152 192 152 191 146 Sisak-Moslavina guovlu
poly 147 97 160 110 164 113 168 111 175 117 183 119 186 122 183 127 178 139 180 148 176 150 176 153 175 160 174 167 175 175 170 173 157 173 153 164 145 159 139 157 128 157 124 149 124 140 136 140 138 128 147 128 151 122 146 113 153 108 149 103 145 101 Karlovac guovlu
poly 33 121 37 124 46 123 50 127 59 124 58 118 63 118 65 124 72 128 72 134 71 141 72 151 75 160 74 165 74 175 65 193 54 205 34 183 24 150 19 125 20 116 25 114 Istria guovlu
poly 66 121 73 128 73 145 74 153 76 172 69 191 54 205 71 223 82 232 107 212 104 196 106 192 111 195 116 196 114 191 115 187 114 179 118 170 115 161 121 159 126 158 126 154 123 137 134 138 136 133 137 126 128 122 120 119 116 124 108 118 103 118 104 112 98 104 92 112 88 120 82 121 75 120 Primorje-Gorski Kotar guovlu
poly 109 213 108 198 112 196 117 196 116 186 119 174 117 164 125 161 133 159 146 161 153 168 157 172 175 174 177 181 173 184 180 192 185 190 194 203 193 206 198 212 201 218 194 220 189 215 179 218 177 221 176 224 181 231 174 234 166 232 159 226 153 226 148 222 144 224 139 224 132 215 127 213 121 212 112 213 Lika-Senj guovlu
poly 85 234 114 213 127 215 138 222 144 223 160 230 178 235 183 230 179 222 188 217 189 217 196 220 201 221 206 226 203 233 206 240 202 242 201 246 197 248 192 247 187 244 179 251 182 253 180 263 174 271 169 271 171 272 167 272 161 274 163 279 164 288 153 294 151 296 123 274 Zadar guovlu
poly 152 296 165 287 164 275 175 272 179 263 183 251 180 250 189 247 196 249 202 246 206 240 213 249 220 252 220 256 224 256 226 260 215 266 216 269 219 276 216 280 214 288 210 286 207 289 204 286 199 290 196 294 195 297 196 301 192 306 179 317 Šibenik-Knin guovlu
poly 180 317 194 307 200 298 197 296 203 287 213 287 214 285 214 280 220 278 221 273 215 269 225 258 240 276 240 279 245 282 258 299 263 302 267 306 272 305 277 308 275 314 276 321 280 328 285 330 287 332 286 336 282 336 282 340 283 342 276 347 258 344 247 347 238 348 223 354 215 366 201 368 185 365 170 362 163 349 164 330 175 323 Split-Dalmatia guovlu
poly 215 366 224 355 241 347 256 346 268 346 275 347 282 345 285 343 282 338 290 337 299 341 303 351 303 355 296 358 297 361 302 362 305 359 309 360 313 362 313 369 318 369 322 371 329 377 334 384 341 387 345 386 350 390 351 394 353 399 357 403 358 404 360 408 360 411 354 415 351 416 314 397 297 391 278 384 268 384 250 390 235 387 222 382 213 376 Dubrovnik-Neretva guovlu
Kroatia guovllut () leat hálddahuslaš guovllut Kroatia dásseválddis. Kroatia lea juhkkojuvvon 20 guvlui ja dasa lassin Zagreb gávpogis lea sihke guovllu ja gávpoga stáhtus.


Haiti arrondissemeanttat.
Haiti lea juhkkojuvvon 42 arrondissementii ("arrondissements").


Acul-du-Nord (arrondissemeanta).
Acul-du-Nord lea Haiti arrondissemeanta Nord departemeanttas. Dan olmmošlohku lea ássi (2003), ja dan viidodat lea km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Acul-du-Nord.


Uiguragiella.
Uiguragiella lea durkalaš giella man hupmet uigurat. Dan hupmet sullii 8,5 miljovnna olbmo Kiinnás ja 300 000 Kasakstanis ja dasa lassin máŋggain eará riikkain. Váldooassi Kiinná uigurain orrot Xinjiang autonomalaš regiovnnas, gos uiguragiella lea virggálaš giella ovttas kiinnágielain.
Dego máŋggat eará durkalaš gielat lea uiguragiella agglutinatiiva SOV-giella mas lea vokálaharmoniija. Dat ii juoge substantiivvaid nominalklássaide sohkabeali mielde. Dat mii lea erenoamáš uiguragielas, erenoamážit davvisuopmaniin, lea vokálaredukšuvdna ja metafoniija, mii gohčoduvvo maid namain umlaut.
Historjá.
Dološ uiguragiela hupme uigurariikkas Xinjiangas sullii 800-1000-logus. Dat giella lea measta seammalágan go dološ durkkagiella.
Guovlu.
a>is mas leat sihke uiguragiel ja kiinnágiel šilttat.
Ođđaáigásaš uiguragiella gullá uiguralaš-durkkalaš giellajoavkku nuortaoassái, masa gullet maid salaragiella, oarje-juguragiella ja máŋggat unnit gielažat. Usebekagiella lea dan giellajoavkku oarjeoassi. Uiguragiela sátnevuorkái leat ollu váikkuhan kiinnágiella, ruoššagiella ja arábiagiella, muhto jietnaohppii leat váikkuhan iranalaš ja tokáralaš gielaid substráhta.
Alfabehta.
Uiguragiela arábalaš ja latiinnalaš alfabehtat
Odne uiguragiella čállo Kiinnás arábalaš alfabehtain, muhto lea ovdal čállon maid latiinnalaš alfabehtain. Arábalaš alfabehta molsojuvvui latiinnalaš alfabehtan jagis 1960 ja jagi 1983 fas ruovttoluotta arábalaš alfabehtan. Kasakstanis geavahit kyrillalaš alfabehta.
Boarráseamos uiguragiel teavsttat leat 700-logus. Dat leat čállojuvvon persialaš sogdianalalfabehtain mii maŋŋelaš rievdaduvvui ja šattai dološ uiguralfabehtan. Boarráseamos uiguragiel girjjálašvuohta lea dávjjimus lági mielde buddhalaš.


Anse-à-Veau (arrondissemeanta).
Anse-à-Veau lea Haiti arrondissemeanta Nippes departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 121 521 ássi (2003), ja dan viidodat lea 596 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Anse-à-Veau.


Anse d'Hainault (arrondissemeanta).
Anse d'Hainault lea Haiti arrondissemeanta Grand'Anse departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 67 652 ássi (2003), ja dan viidodat lea 327 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Anse d'Hainault.


Aquin (arrondissemeanta).
Aquin lea Haiti arrondissemeanta Sud departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 192 166 ássi (2003), ja dan viidodat lea 1 039 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Aquin.


Arcahaie (arrondissemeanta).
Arcahaie lea Haiti arrondissemeanta Ouest departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 166 089 ássi (2003), ja dan viidodat lea 611 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Arcahaie.


Bainet (arrondissemeanta).
Bainet lea Haiti arrondissemeanta Sud-Est departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 95 877 ássi (2003), ja dan viidodat lea 462 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Bainet.


Baradères (arrondissemeanta).
Baradères lea Haiti arrondissemeanta Nippes departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 31 689 ássi (2003), ja dan viidodat lea 237 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Baradères.


Belle-Anse (arrondissemeanta).
Belle-Anse lea Haiti arrondissemeanta Sud-Est departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 107 446 ássi (2003), ja dan viidodat lea 777 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Belle-Anse.


Borgne (arrondissemeanta).
Borgne lea Haiti arrondissemeanta Nord departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 83 823 ássi (2003), ja dan viidodat lea 327 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Borgne.


Cap-Haïtien (arrondissemeanta).
Cap-Haïtien lea Haiti arrondissemeanta Nord departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 240 708 ássi (2003), ja dan viidodat lea 246 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Cap-Haïtien.


Cayes (arrondissemeanta).
Cayes lea Haiti arrondissemeanta Sud departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 272 001 ássi (2003), ja dan viidodat lea 874 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Cayes.


Cerca la Source (arrondissemeanta).
Cerca la Source lea Haiti arrondissemeanta Centre departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 82 827 ássi (2003), ja dan viidodat lea 607 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Cerca la Source.


Chardonnières (arrondissemeanta).
Chardonnières lea Haiti arrondissemeanta Sud departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 64 847 ássi (2003), ja dan viidodat lea 382 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Chardonnières.


Corail (arrondissemeanta).
Corail lea Haiti arrondissemeanta Grand'Anse departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 99 456 ássi (2003), ja dan viidodat lea 767 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Corail.


Côteaux (arrondissemeanta).
Côteaux lea Haiti arrondissemeanta Sud departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 44 011 ássi (2003), ja dan viidodat lea 181 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Côteaux.


Croix-des-Bouquets (arrondissemeanta).
Croix-des-Bouquets lea Haiti arrondissemeanta Ouest departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 441 563 ássi (2003), ja dan viidodat lea 193 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Croix-des-Bouquets.


Dessalines (arrondissemeanta).
Dessalines lea Haiti arrondissemeanta Artibonite departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 272 615 ássi (2003), ja dan viidodat lea 1 132 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Dessalines.


Fort-Liberté (arrondissemeanta).
Fort-Liberté lea Haiti arrondissemeanta Nord-Est departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 5 155 ássi (2003), ja dan viidodat lea 350 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Fort-Liberté.


Gonaïves (arrondissemeanta).
Gonaïves lea Haiti arrondissemeanta Artibonite departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 263 858 ássi (2003), ja dan viidodat lea 967 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Gonaïves.


Grande-Rivière du Nord (arrondissemeanta).
Grande-Rivière du Nord lea Haiti arrondissemeanta Nord departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 50 692 ássi (2003), ja dan viidodat lea 205 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Grande-Rivière du Nord.


Gros-Morne (arrondissemeanta).
Gros-Morne lea Haiti arrondissemeanta Artibonite departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 145 232 ássi (2003), ja dan viidodat lea 1 008 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Gros-Morne.


Hinche (arrondissemeanta).
Hinche lea Haiti arrondissemeanta Centre departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 180 803 ássi (2003), ja dan viidodat lea 1 393 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Hinche.


Jacmel (arrondissemeanta).
Jacmel lea Haiti arrondissemeanta Sud-Est departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 246 262 ássi (2003), ja dan viidodat lea 795 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Jacmel.


Jérémie (arrondissemeanta).
Jérémie lea Haiti arrondissemeanta Grand'Anse departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 170 408 ássi (2003), ja dan viidodat lea 818 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Jérémie.


La Gonâve (arrondissemeanta).
La Gonâve lea Haiti arrondissemeanta Ouest departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 75 548 ássi (2003), ja dan viidodat lea 690 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea La Gonâve.


Lascahobas (arrondissemeanta).
Lascahobas lea Haiti arrondissemeanta Centre departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 136 503 ássi (2003), ja dan viidodat lea 623 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Lascahobas.


Léogâne (arrondissemeanta).
Léogâne lea Haiti arrondissemeanta Ouest departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 300 982 ássi (2003), ja dan viidodat lea 1 016 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Léogâne.


Limbé (arrondissemeanta).
Limbé lea Haiti arrondissemeanta Nord departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 84 951 ássi (2003), ja dan viidodat lea 179 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Limbé.


Marmelade (arrondissemeanta).
Marmelade lea Haiti arrondissemeanta Artibonite departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 120 193 ássi (2003), ja dan viidodat lea 723 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Marmelade.


Miragoâne (arrondissemeanta).
Miragoâne lea Haiti arrondissemeanta Nippes departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 113 169 ássi (2003), ja dan viidodat lea 435 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Miragoâne.


Mirebalais (arrondissemeanta).
Mirebalais lea Haiti arrondissemeanta Centre departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 16 491 ássi (2003), ja dan viidodat lea 864 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Mirebalais.


Môle Saint-Nicolas (arrondissemeanta).
Môle Saint-Nicolas lea Haiti arrondissemeanta Nor-Ouest departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 169 238 ássi (2003), ja dan viidodat lea 1 115 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Môle Saint-Nicolas.


Ouanaminthe (arrondissemeanta).
Ouanaminthe lea Haiti arrondissemeanta Nord-Est departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 109 594 ássi (2003), ja dan viidodat lea 362 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Ouanaminthe.


Plaisance (arrondissemeanta).
Plaisance lea Haiti arrondissemeanta Nord departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 90 812 ássi (2003), ja dan viidodat lea 242 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Plaisance.


Port-au-Prince (arrondissemeanta).
Port-au-Prince lea Haiti arrondissemeanta Ouest departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 2 109 516 ássi (2003), ja dan viidodat lea 736 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Port-au-Prince.


Port-de-Paix (arrondissemeanta).
Port-de-Paix lea Haiti arrondissemeanta Nor-Ouest departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 18 969 ássi (2003), ja dan viidodat lea 800 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Port-de-Paix.


Port-Salut (arrondissemeanta).
Port-Salut lea Haiti arrondissemeanta Sud departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 54 286 ássi (2003), ja dan viidodat lea 177 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Port-Salut.


Saint-Louis du Nord (arrondissemeanta).
Saint-Louis du Nord lea Haiti arrondissemeanta Nor-Ouest departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 86 152 ássi (2003), ja dan viidodat lea 188 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Saint-Louis du Nord.


Saint-Marc (arrondissemeanta).
Saint-Marc lea Haiti arrondissemeanta Artibonite departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 268 499 ássi (2003), ja dan viidodat lea 1 057 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Saint-Marc.


Saint-Raphaël (arrondissemeanta).
Saint-Raphaël lea Haiti arrondissemeanta Nord departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 11 753 ássi (2003), ja dan viidodat lea 557 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Saint-Raphaël.


Trou-du-Nord (arrondissemeanta).
Trou-du-Nord lea Haiti arrondissemeanta Nord-Est departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 86 586 ássi (2003), ja dan viidodat lea 505 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Trou-du-Nord.


Vallières (arrondissemeanta).
Vallières lea Haiti arrondissemeanta Nord-Est departemeanttas. Dan olmmošlohku lea 52 763 ássi (2003), ja dan viidodat lea 406 km². Arrondissemeantta hálddahusguovddáš lea Vallières.


Mekweigiella.
Mekweigiella (menggwei) lea nimboralaš giella man hupmojuvvo Ođđa-Guinea indonesialaš oasi davvirittus.


Artigas (departemeanta).
Artigas lea departemeanta Uruguays. Departemeantta olmmošlohku lea ja viidodat lea km². Dan hálddahusguovddáš lea Artigas.


Canelones (departemeanta).
Canelones lea departemeanta Uruguays. Departemeantta olmmošlohku lea ja viidodat lea km². Dan hálddahusguovddáš lea Canelones.


Cerro Largo (departemeanta).
Cerro Largo lea departemeanta Uruguays. Departemeantta olmmošlohku lea ja viidodat lea km². Dan hálddahusguovddáš lea Melo.


Colonia (departemeanta).
Colonia lea departemeanta Uruguays. Departemeantta olmmošlohku lea ja viidodat lea km². Dan hálddahusguovddáš lea Colonia del Sacramento.


Durazno (departemeanta).
Durazno lea departemeanta Uruguays. Departemeantta olmmošlohku lea ja viidodat lea km². Dan hálddahusguovddáš lea Durazno.


Flores (departemeanta).
Flores lea departemeanta Uruguays. Departemeantta olmmošlohku lea ja viidodat lea km². Dan hálddahusguovddáš lea Trinidad.


Florida (departemeanta).
Florida lea departemeanta Uruguays. Departemeantta olmmošlohku lea ja viidodat lea km². Dan hálddahusguovddáš lea Florida.


Lavalleja (departemeanta).
Lavalleja lea departemeanta Uruguays. Departemeantta olmmošlohku lea ja viidodat lea km². Dan hálddahusguovddáš lea Minas.


Maldonado (departemeanta).
Maldonado lea departemeanta Uruguays. Departemeantta olmmošlohku lea ja viidodat lea km². Dan hálddahusguovddáš lea Maldonado.


Montevideo (departemeanta).
Montevideo lea departemeanta Uruguays. Departemeantta olmmošlohku lea ja viidodat lea km². Dan hálddahusguovddáš lea Montevideo.


Paysandú (departemeanta).
Paysandú lea departemeanta Uruguays. Departemeantta olmmošlohku lea ja viidodat lea km². Dan hálddahusguovddáš lea Paysandú.


Río Negro (departemeanta).
Río Negro lea departemeanta Uruguays. Departemeantta olmmošlohku lea ja viidodat lea km². Dan hálddahusguovddáš lea Fray Bentos.


Rivera (departemeanta).
Rivera lea departemeanta Uruguays. Departemeantta olmmošlohku lea ja viidodat lea km². Dan hálddahusguovddáš lea Rivera.


Rocha (departemeanta).
Rocha lea departemeanta Uruguays. Departemeantta olmmošlohku lea ja viidodat lea km². Dan hálddahusguovddáš lea Rocha.


Salto (departemeanta).
Salto lea departemeanta Uruguays. Departemeantta olmmošlohku lea ja viidodat lea km². Dan hálddahusguovddáš lea Salto.


San José (departemeanta).
San José lea departemeanta Uruguays. Departemeantta olmmošlohku lea ja viidodat lea km². Dan hálddahusguovddáš lea San José de Mayo.


Soriano (departemeanta).
Soriano lea departemeanta Uruguays. Departemeantta olmmošlohku lea ja viidodat lea km². Dan hálddahusguovddáš lea Mercedes.


Tacuarembó (departemeanta).
Tacuarembó lea departemeanta Uruguays. Departemeantta olmmošlohku lea ja viidodat lea km². Dan hálddahusguovddáš lea Tacuarembó.


Treinta y Tres (departemeanta).
Treinta y Tres lea departemeanta Uruguays. Departemeantta olmmošlohku lea ja viidodat lea km². Dan hálddahusguovddáš lea Treinta y Tres.


Haiti departemeanttat.
Haiti departemeanttat leat Haiti bajimus hálddahuslaš juohkin. Dat gohčoduvvojit namain "département" fránskkagillii, ja leat juhkkojuvvon 41 arrondissementii, mat leat fas juhkkojuvvon 133 gildii.


Martin Haspelmath.
Martin Haspelmath (riegádan guovvamánu 2. beaivve 1963 Hoyas, Niedersachsenis, Duiskkas) lea duiskkalaš gielladutki, gii bargá earenoamážit giellatypologiijain ja giellakontávttaiguin, ja maiddái morfologiija ja cealkkaoahpa teoriijaiguin. Son lea maiddái okta World Atlas of Language Structures -prošeavtta doaimmaheddjiin. Haspelmath bargá dutkin Max Planck evolutionára antropologiija instituhtas Leipzigis, ja maiddái Leipzig universitehta professor II:n.
Haspelmath lea maid gielladiehtosátnegirji Glottopedia váldodoaimmaheaddji.


Karitiânagiella.
Karitiânagiella (maiddái čállon "caritianagiella") lea tupi-giella mii hupmojuvvo Rondônia oassestáhtas Brasilias.
Ethnologue mielde gielas lea okta sátnegirji, grammatihkka, ja oasit Biibbalis leat jorgaluvvon karitiânagillii jagis 1981.


Azuay (provinsa).
Azuay lea Ecuadora provinsa. Dan olmmošlohku lea 712 546 (2001) ja dan viidodat lea 8 639 km². Provinssa hálddahusguovddáš lea Cuenca.


Carchi (provinsa).
Carchi lea Ecuadora provinsa. Dan olmmošlohku lea 164 939 (2001) ja dan viidodat lea 3 699 km². Provinssa hálddahusguovddáš lea Tulcán.


Chimborazo (provinsa).
Chimborazo lea Ecuadora provinsa. Dan olmmošlohku lea 458 632 (2001) ja dan viidodat lea 5 287 km². Provinssa hálddahusguovddáš lea Riobamba.


Cotopaxi (provinsa).
Cotopaxi lea Ecuadora provinsa. Dan olmmošlohku lea 409 540 (2001) ja dan viidodat lea 6 569 km². Provinssa hálddahusguovddáš lea Latacunga.


El Oro (provinsa).
El Oro lea Ecuadora provinsa. Dan olmmošlohku lea 600 540 (2001) ja dan viidodat lea 5 988 km². Provinssa hálddahusguovddáš lea Machala.


Esmeraldas (provinsa).
Esmeraldas lea Ecuadora provinsa. Dan olmmošlohku lea 534 223 (2001) ja dan viidodat lea 15 216 km². Provinssa hálddahusguovddáš lea Esmeraldas.


Guayas (provinsa).
Guayas lea Ecuadora provinsa. Dan olmmošlohku lea 3 645 145 (2001) ja dan viidodat lea 16 740 km². Provinssa hálddahusguovddáš lea Guayaquil.


Imbabura (provinsa).
Imbabura lea Ecuadora provinsa. Dan olmmošlohku lea 398 044 (2001) ja dan viidodat lea 4 599 km². Provinssa hálddahusguovddáš lea Ibarra.


Loja (provinsa).
Loja lea Ecuadora provinsa. Dan olmmošlohku lea 448 835 (2001) ja dan viidodat lea 11 027 km². Provinssa hálddahusguovddáš lea Loja.


Morona Santiago (provinsa).
Morona Santiago lea Ecuadora provinsa. Dan olmmošlohku lea 147 412 (2001) ja dan viidodat lea 25 690 km². Provinssa hálddahusguovddáš lea Macas.


Napo (provinsa).
Napo lea Ecuadora provinsa. Dan olmmošlohku lea 103 139 (2001) ja dan viidodat lea 13 271 km². Provinssa hálddahusguovddáš lea Tena.


Orellana (provinsa).
Orellana lea Ecuadora provinsa. Dan olmmošlohku lea 136 493 (2001) ja dan viidodat lea 20 733 km². Provinssa hálddahusguovddáš lea Puerto Francisco de Orellana.


Pastaza (provinsa).
Pastaza lea Ecuadora provinsa. Dan olmmošlohku lea 83 779 (2001) ja dan viidodat lea 29 520 km². Provinssa hálddahusguovddáš lea Puyo.


Pichincha (provinsa).
Pichincha lea Ecuadora provinsa. Dan olmmošlohku lea 2 576 799 (2001) ja dan viidodat lea 9 110 km². Provinssa hálddahusguovddáš lea Quito.


Santa Elena (provinsa).
Santa Elena lea Ecuadora provinsa. Dan olmmošlohku lea 308 889 (2001) ja dan viidodat lea 3 763 km². Provinssa hálddahusguovddáš lea Santa Elena.


Tungurahua (provinsa).
Tungurahua lea Ecuadora provinsa. Dan olmmošlohku lea 504 034 (2001) ja dan viidodat lea 3 334 km². Provinssa hálddahusguovddáš lea Ambato.


Zamora-Chinchipe (provinsa).
Zamora-Chinchipe lea Ecuadora provinsa. Dan olmmošlohku lea 91 601 (2001) ja dan viidodat lea 10 456 km². Provinssa hálddahusguovddáš lea Zamora.


Geneve (kantona).
Geneve lea Šveicca kantona. Dan olmmošlohku lea 468 194 ja dan viidodat lea 282 km². Kantona lea juhkkojuvvon 45 gildii, ja dan hálddahusguovddáš lea Geneve.


Jura (kantona).
Jura lea Šveicca kantona. Dan olmmošlohku lea 70 542 ja dan viidodat lea 839 km². Kantona lea juhkkojuvvon 64 gildii, ja dan hálddahusguovddáš lea Delémont.


Bern (kantona).
Bern lea Šveicca kantona. Dan olmmošlohku lea 985 046 ja dan viidodat lea 5 959 km². Kantona lea juhkkojuvvon 383 gildii, ja dan hálddahusguovddáš lea Bern.


Luzern (kantona).
Luzern lea Šveicca kantona. Dan olmmošlohku lea 381 966 ja dan viidodat lea 1 493 km². Kantona lea juhkkojuvvon 87 gildii, ja dan hálddahusguovddáš lea Luzern.


Uri (kantona).
Uri lea Šveicca kantona. Dan olmmošlohku lea 35 382 ja dan viidodat lea 1 077 km². Kantona lea juhkkojuvvon 20 gildii, ja dan hálddahusguovddáš lea Altdorf.


Schwyz (kantona).
Schwyz lea Šveicca kantona. Dan olmmošlohku lea 147 904 ja dan viidodat lea 908 km². Kantona lea juhkkojuvvon 30 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea Schwyz.


Obwalden (kantona).
Obwalden lea Šveicca kantona. Dan olmmošlohku lea 35 878 ja dan viidodat lea 491 km². Kantona lea juhkkojuvvon 7 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea Sarnen.


Nidwalden (kantona).
Nidwalden lea Šveicca kantona. Dan olmmošlohku lea 41 311 ja dan viidodat lea 276 km². Kantona lea juhkkojuvvon 11 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea Stans.


Glarus (kantona).
Glarus lea Šveicca kantona. Dan olmmošlohku lea 39 217 ja dan viidodat lea 685 km². Kantona lea juhkkojuvvon 3 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea Glarus.


Zug (kantona).
Zug lea Šveicca kantona. Dan olmmošlohku lea 113 597 ja dan viidodat lea 239 km². Kantona lea juhkkojuvvon 11 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea Zug.


Fribourg (kantona).
Fribourg lea Šveicca kantona. Dan olmmošlohku lea 284 668 ja dan viidodat lea 1 671 km². Kantona lea juhkkojuvvon 167 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea Fribourg.


Solothurn (kantona).
Solothurn lea Šveicca kantona. Dan olmmošlohku lea 257 393 ja dan viidodat lea 790 km². Kantona lea juhkkojuvvon 122 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea Solothurn.


Basel-Stadt (kantona).
Basel-Stadt lea Šveicca kantona. Dan olmmošlohku lea 192 581 ja dan viidodat lea 37 km². Kantona lea juhkkojuvvon 3 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea Basel.


Basel-Landschaft (kantona).
Basel-Landschaft lea Šveicca kantona. Dan olmmošlohku lea 277 042 ja dan viidodat lea 518 km². Kantona lea juhkkojuvvon 86 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea Liestal.


Schaffhausen (kantona).
Schaffhausen lea Šveicca kantona. Dan olmmošlohku lea 77 139 ja dan viidodat lea 298 km². Kantona lea juhkkojuvvon 27 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea Schaffhausen.


Appenzell Ausserrhoden (kantona).
Appenzell Ausserrhoden lea Šveicca kantona. Dan olmmošlohku lea 53 313 ja dan viidodat lea 243 km². Kantona lea juhkkojuvvon 20 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea Herisau.


Appenzell Innerrhoden (kantona).
Appenzell Innerrhoden lea Šveicca kantona. Dan olmmošlohku lea 15 789 ja dan viidodat lea 173 km². Kantona lea juhkkojuvvon 6 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea Appenzell.


Sankt Gallen (kantona).
Sankt Gallen lea Šveicca kantona. Dan olmmošlohku lea 483 101 ja dan viidodat lea 2 026 km². Kantona lea juhkkojuvvon 85 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea St. Gallen.


Aargau (kantona).
Aargau lea Šveicca kantona. Dan olmmošlohku lea 621 398 ja dan viidodat lea 1 404 km². Kantona lea juhkkojuvvon 220 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea Aarau.


Thurgau (kantona).
Thurgau lea Šveicca kantona. Dan olmmošlohku lea 250 640 ja dan viidodat lea 991 km². Kantona lea juhkkojuvvon 80 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea Frauenfeld.


Ticino (kantona).
Ticino lea Šveicca kantona. Dan olmmošlohku lea 336 943 ja dan viidodat lea 2 812 km². Kantona lea juhkkojuvvon 157 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea Bellinzona.


Vaud (kantona).
Vaud lea Šveicca kantona. Dan olmmošlohku lea 725 944 ja dan viidodat lea 3 212 km². Kantona lea juhkkojuvvon 339 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea Lausanne.


Valais (kantona).
Valais lea Šveicca kantona. Dan olmmošlohku lea 3 212 ja dan viidodat lea 5 224 km². Kantona lea juhkkojuvvon 143 gildii ja dan hálddahusguovddáš lea Sion.


Sirenikagiella.
Sirenikagiella lea eskimo-aleuhtalaš gielaid eskimogielaide gullevaš jápmán yupik-giella. Giela maŋimus hupmi jámii jagis 1997. Giella hupmojuvvui Sireniki gilis Tšukotka-njárggas Davvinuorti-Sibirjjás Ruoššas, gos dál olbmot hupmet sibirjálaš yupikagiela ja ruoššagiela.


Bongogiella.
Bongogiella dahje bungugiella lea Mátta-Sudana bongoálbmoga gaskasudanalaš gielaid bongo-bagirmigielaid jovkui gullevaš giella, mas leat sullii 10 000 hálli.


Saragielat.
Saragielat leat gaskasudanalaš gielaid bongo-bagirmigielaid jovkui gullevaš giellajoavku, masa gullet ngambay-, sar-, sarambay-, sarangam- ja kabbagiella.


Gaskasudanalaš gielat.
Gaskasudanalaš gielat lea sullii 60 giela joavku, mii adnojuvvo oassin nilosaharalaš giellagottis.


Sirigiella.
Sirigiella lea chadalaš gielaide ja daid mielde afroásialaš giellagoddái gullevaš giella, mas leat dušše muhtun hállit Nigeria Bauchi oassestáhtas.


Jaskesáhpi.
Jaskesáhpi lea máilmmi stuorámus áhpi mii lea Ásia ja Amerihká gaskkas.
Jaskesábi viidodat lea measta 180 000 000 km²; goalmmádasoassi eatnama viidodagas. Jaskesábi guhkkodat lea davvin lulás 15 500 kilomehtera ja oarjin nuortás 19 800 kilomehtera. Eatnanspáppa ábiid čiekŋaleamos sadji, Mariánaid hávdi (10 911 mehtera vuollel meara) lea Jaskesábis.
Jaskesábis leat sullii 25 000 sullo (váldooassi ekváhtora lulábealde); eanet go buot eará ábiin oktiibuot. Stuorra suologuovlu gohčoduvvo Oseanian.
Álgoálggos Fernão de Magalhães attii áhpái láhtengiel nama "Mare Pacificum", mii lea máŋggain gielain ábi nama vuođđun.
Internationála beaivemearrerádji manná gasku Jaskesábi ja Oseania.


Telugugiella.
Telugugiella lea dravidalaš giella mii lea virggálaš giella Indias Andhra Pradesh oassestáhtas, muhto hupmojuvvo maid eará oassestáhtain dan lahka. Sátneortnet lea fásta, ja objeakta lea álo ovdal vearbba. Gillii leat luoikkahuvvon máŋggat sánit sanskritagielas.
Telugugiela alfabehta lea fonehtalaš ja das leat 56 bustáva, main juohke bustávva vástida ovtta jietnadaga. Alfabehtas leat stuorra lagasvuođat kanádagiela alfabehtain.
1800-logus giella gohčoduvvui «the Italian of the East», dahjege «Nuortta itáliagiella», dasgo buot telugugiel sánit nohket vokálain.


Lars-Gunnar Larsson.
Lars-Gunnar Larsson (riegádan juovlamánu 9. beaivve 1947 Ljunghemis Ruoŧas) lea Uppsala universitehta suoma-ugralaš gielaid professor emeritus. Larsson barggai professorin jagiid 1982–2012 Bo Wickman maŋŋá. Son lea dutkan ja oahpahan earenoamážit sámegielaid, eandalitge suopmanvariašuvnna ja ubmisámegiela, ja suopmelaš gielaid.


Herøy (Nordlánda).
Herøy lea gielda Nordlándda fylkkas.


Bambaragiella.
Bambara dahje bamana (iežasgillii "bamanankan") lea nigeralaš-kongolaš gielaid mandelaš gielaid oarjemandelaš gielaide gullevaš giella mii hupmojuvvo Malis ja veaháš maiddái Burkina Fasos ja Senegalis. Bambara lea vuosttážettiin bambara-álbmoga giella, muhto lea maid "lingua franca" Malis, gos 80 proseanttas ássiin lea bambaragiella vuosttaš- dahje nubbigiellan.
Bambaragiella lea SOV-giella, ja das leat guokte fonologalaš tona.


Čuoigama máilmmimeašttirgilvvut 2013.
Čuoigan-MM 2013 lea 50. čuoigan-MM mii ordnejuvvo Val di Fiemmes Itálias guovvamánu 20. beaivvi rájes gitta njukčamánu 3. beaivvi rádjai jagis 2013. Val di Fiemme lea ordnen čuoigan-MM:a guktii ovdal; jagiin 1991 ja 2003.
Val di Fiemme válljejuvvui gilvvuid ordnejeaddjin miessemánu 29. beaivvi jagis 2008 internationála čuoigankongreassas Cape Townas Lulli-Afrihkás. Eará evttohasat ledje Falun Ruoŧas, Lahti Suomas, Oberstdorf Duiskkas ja Zakopane Polskkas. Buot dat gávpogat leat ordnen čuoigama máilmmimeašttirgilvvuid juo ovdal.
Gilvvuide oassálastet 700 olbmo 57 riikkas.


Håvard Klemetsen.
Håvard Klemetsen (riegádan ođđajagimánu 5. b. 1979 Guovdageainnus) lea norgalaš ovttastusgilvaleaddji guhte ovddasta Kautokeino IL:a, muhto orru Troandimis.


Oromogiella.
Oromogiella lea afroásialaš giella mii hupmojuvvo Etiopias ja Kenia ja Somália davviosiin. Oromogiela hupmet sullii 30 miljovnna olbmo mii dahká das Afrihká goalmmádin stuorámus giela.


Baterigiella.
Baterigiella lea kohistanilaš gielaid jovkui gullevaš dardalaš giella mii hupmojuvvo Kohistan guovllus Pakistanis. Sullii duhát hupmi Indias.


Gresigiella.
Gresigiella lea nimboralaš giella mii hupmojuvvo Indonesia bealde Ođđa-Guinea sullo davvirittus. Gielas leat muhtun erohusat kemtuikagillii. Ethnologue mielde gielas ledje 2 500 hupmi jagis 1987.


Maithiligiella.
:"Maithili lea maid hinduismma Sita-ipmila nubbi namma"
Maithiligiella lea biharigiella mii hupmojuvvo indialaš oassestáhta Bihar davvioasis.
Gillii lea girjjálašvuohta 1400-logu rájes. Okta dehálaš girječállii Vidyapati.


Nyawaygigiella.
Nyawaygigiella lea jápmán austrálialaš giella. Nyawaygigiella hupmojuvvui Queenslandas ja gullui pama-nyungalaš gielaide.


Sawigiella.
Sawigiella dahje savigiella lea dardalaš gielaide gullevaš giella mii hupmojuvvo Afganistanis. Giela hupmet sullii 3 000 olbmo.


Miskitogiella.
Miskitogiella lea misumalpagiella man hupmet miskitot Nicaragua davvioasis ja Hondurasa nuortaoasis. Miskitogiella atno gávppašangiellan. Nicaraguas giella atno ollu vuolit skuvlendásis, ja dušše vehá badjel bealli hupmiin máhttá čállit dahje lohkat giela. Hondurasis leat fas dušše 1–10 % hupmiin geat máhttet čállit ja lohkat miskitogiela.
Miskitogiela deháleamos gávpotguovddáš lea Puerto Cabeza Nicaraguas.


Sundagiella.
Sundagiella lea malayopolynesialaš giella man hupmet sullii 27 000 000 olbmo indonesialaš Java-sullo oarjegeažis. Dat mearkkaša ahte 15 % Indonesia álbmogis lea sundagiela vuosttašgiellan. Sullii 60 % sundagielagiin geavahit maiddái indonesiagiela, ja sullii 5 % geavahit ges hollánddagiela.


Aimaragiella.
Aimaragiella ("Aymar(a) aru") lea aimaralaš gielaide gullevaš lulliamerihkálaš giella. Dat lea virggálaš giella Bolivias ja Perus, ja dan hupmet 1,2 miljovnna olbmo Bolivias, 440 000 Perus, ja 50 000 Chiles. Dan áidna fuolkegielat leat jaqarugiella ja kawkigiella.
Alfabehta.
01 aymara graphemes ES.svg


Brahuigiella.
Brahuigiella lea dravidalaš giella mii hupmojuvvo oarje- ja lulliguovlluin Pakistanis, ja Afganistanis, Iranis ja Turkmenistanis lahka Pakistana ráji. Brahuigiela deháleamos hupmanguovlu lea oarjin ja lullin Pakistanis, lahka Kalat ja Quetta gávpogiid. Giella lea áidna dravidalaš giella man guovddáš hupmanguovlu lea Lulli-India dahje Sri Lanka olggobealde. Giela hupmet badjelaš guokte miljovnna olbmo.
Gielladieđalaš Lulli-Ásia masa leat merkejuvvon dravidalaš gielaid hupmanguovllut. Brahuigiella lea sierra guovlu oarjedavvegeažis.
Giela hupmet brahuit. Sis ii leat leamaš oktavuohta eará dravidalaš gielaid hupmiin máŋgga jahkečuohtái, ja nu leat sin kultuvrii váikkuhan garrasit guovllu eará kultuvrrat. Boađusin leat gielas máŋggat loatnasánit balutšigielas, sindhigielas ja persiagielas. Máŋggat brahuigiela hupmit leat máŋggagielagat, ja oassi ovddeš hupmiin leat álgán hupmat balutši- dahje persiagiela.
Brahuigiella čállo persialaš alfabehtain, ja odne maid latiinnalaš alfabehtain. Dušše unna oasáš brahuigiela hupmiin máhttet lohkat, ja vuollel 1 % sis máhttet čállit brahuigiela.


Zulugiella.
Zulugiela hupmet 9 000 000 olbmo. Giella lea Lulli-Afrihká eanemus hupmon giella ja okta virggálaš gielain.


Gagausagiella.
Gagausagiella ("Gagauz dili") lea durkalaš giella man hupmet gagausat Moldovas ja Bulgárias. Oktiibuot giela hupmet sullii 150 000 olbmo. Giella lea virggálaš giella Gagaus iešstivrenguovllus Moldovas.
Gagausagiella čállojuvvui greikkalaš alfabehtain jagi dassážii go molsojuvvui kyrillalaš alfabehtan jagis 1957. Jagis 2000 molso gagausagielagat alfabehta Latiinnalaš alfabehta durkalaš veršuvdnii, ja lasihedje vel muhtun lassebustávaid ii-durkalaš sániid várás.


Ketagiella.
Ketagiella lea áidna jeniseilaš giella mii lea ain eallimin, ja dan hupmet 213 olbmo Turukhansk- ja Bajkit-rajonain Krasnojarsk krajas Sibirjjás Ruoššas. Golbma giela, jughagiella, kottagiella ja pumpokolagiella gulle maiddái jeniseilaš gielaide, muhto leat dál jápmán.


Liguragiella.
Liguragiella lea románalaš giella mii hupmojuvvo Itálias, Monacos ja Frankriikkas, erenoamážit Liguria guovllus Itálias. Giela deháleamos suopman lea "zenéize" mii hupmojuvvo Genovas, Liguria guovllu stuorámus gávpogis.


Langobardagiella.
Langobardagiella lea jápmán oarjegermánalaš giella. Dan hupme langobardat, Itáliai 500-logus fárren duiskkagielagat. 600-logu rájes giella geavahuvvui unnit ja unnit, muhto giella sáhttá leat leamaš anus jagi 1000 rádjai.
Giella lea seilon dušše fragmeanttain, eanemusat ovttaskas sániin latiinnalaš teavsttaid sitáhtain.


Longyearbyena skuvla.
Longyearbyena skuvla () lea jagis 1920 vuođđuduvvom vuođđoskuvla mas lea joatkkaskuvlaossodat Longyearbyenis Svalbárddas. Skuvla fállá skuvlla astoáiggi ortnega. Skuvllas barget 50 oahpaheaddji ja doppe leat 228 oahppi vuođđoskuvllas ja 46 oahppi joatkkaskuvllas, mii dahká oktiibuot 274 oahppi. Skuvllas leat 13 klássa. Longyearbyena skuvla fállá lassediimmuid dárogielas earágielat rávisolbmuide.
Ovttastasvástadus skuvllas šattai ođđajagimánu 1. beaivve 2007 stáhtas Longyearbyena lokalstyrei.


Holmsenfjellet.
Holmsenfjellet lea várri Nordenskiöld Eatnamis Čohkkaváriin Svalbárddas. Dan allodat 682 mehtera ja dat lea sulii 8 kilomehtera Colesbukta lulli-lullinuorttabealde. Vári lulábealde lea Passfjellbreen.
Várri lea namuhuvvon norgalaš geologa Gunnar Holmsena mielde.


Amharagiella.
Amharagiella ("’amarñña") lea šemittalaš giella mii hupmojuvvo Etiopia davvi- ja guovddášguovlluin. Dat lea máilmmi nubbin eanemus hupmon šemittalaš giella (arábagiela maŋŋel). Dat lea virggáaš giella Etiopias ja máŋggain Etiopia oassestáhtain, earret eará Amharas.


Abkhasagiella.
Abkhasagiella (аҧсуа бызшәа [аpʰswa bəzʃʷa]) lea davveoarjekaukasialaš giella mii hupmojuvvo Abkhasia autonomalaš dásseválddis Georgias ja dasa lassin vel vehá maid Durkkas.
Georgias leat 101 000 olbmo geat hupmet abkhasagiela. Ii leat sihkkar man galle hupmi leat Durkkas, muhto lea árvaluvvon ahte leat sullii 4 000.


Koreagiella.
Koreagiella (한국어/한국말) lea giella man hupmet vuosttašgiellan 71 miljovnna olbmo. Dat lea virggálaš giella Davvi- ja Lulli-Koreas, muhto korealaš minoritehtat Kiinnás, Ruoššas, USAs, Canadas, Brasilias, Jáhpanis ja Filippiinnain hupmet dan. Muhtumat jurddašit ahte koreagielas lea fuolkevuohta eará altailaš gielaide, muhto dat ii leat duođaštuvvon. Nuba koreagiella rehkenastojuvvo isolerejuvvon giellan.


Vrahovice.
Vrahovice lea Čeahka nubbin stuorimus gávpot. Dan viidodat lea 5,87 km², olmmošlohku 3,400 (2001).


Edgeøya.
Edgeøya lea orokeahtes suolu Svalbárddas. Dat lea Čohkkaváriid (Spitsbergen) nuorttabealde ja Barentsøya lulábealde. Sullo viidodat lea 5 074 njealjehaskilomehtera mii dahká dan Svalbárdda goalmmádin stuorámus suolun. Sullo nuortabealis lea Edgeøyjøkulen, man nuortaoassi fas gohčoduvvo Stonebreen. Sullo oarjelullioassi lea juhkkojuvvon guovtti sadjai Tjuvfjordeniin, ja dan davábealde lea ges Digerfonna. Sullo lullioasis lea čáhppes ráktogeađgi, mas bohtet namat "Negerfjellet" (368 mmb.), dan davábealde "Negerdalen" ja sullo lulligeahči "Negerpynten" - namat mat eai kánske livččii addon odne.
Edgeøya lea oassi Nuortalulli-Svalbárdda luondoreseváhtas. Suolu lea dehálaš guovlu jiekŋaguovžžaide, ja doppe leat maid svalbárdabohccot.
Oarjin lea Storfjorden mii earuha Edgeøya Čohkkaváriin. Davvin lea Freemansundet mii earuha Edgeøya Barentsøyas. Davvenuortin lea Olgastretet mii earuha Edgeøya Kong Kars Landas. Nuortin lea Ryke Yseøyane, lullin lea Tusenøyane ja nuortalullin ges Halvmåneøya.
Edgeøyas eai oro olbmot, ja ferte dieđihit Sysselmannenii go johtá doppe. Sullo oarjerittus lea osohahkii vejolašvuohta riŋget mobiltelefuvnnain Sveagruva neahta bokte mii lea 70 km oarjjás.


Batsigiella.
Batsigiella ("batsba motjiti") lea davvinuortakaukasialaš gielaid nakh-gielaide gullevaš giella man hupmet batsat, álbmot mii orru Georgias. Jagis 2000 giela hupme 3 420 olbmo.
Giella lea dušše hupmangiella, dasgo bats-álbmot atná georgiagiella. Tšetšenagielagat ja ingušagielagat eai ipmir giela, vaikko dat guokte giela gullet maid nakh-gielaide.
Váldooassi batsigiela hupmiin orrot Zemo-Alvani gilis Kakheti provinssas Georgias, muhto muhtun bearrašat geavahit giela maid Tbilisis ja eará stuorra gávpogiin Georgias.


Bissagiella.
Bissagiela hupmet 581 900 olbmo Burkina Fasos ja Ghanas.


Sadrigiella.
Sadrigiella lea indoárjalaš giella mii hupmojuvvo Indias ja Bangladeshis. Giela hupmet badjelaš 2 miljovnna olbmo (1997).


Ahlmannfjellet.
Ahlmannfjellet lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 940 mehtera.


Alkhornet.
Alkhornet lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 428 mehtera.


Ceresfjellet.
Ceresfjellet lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 1 675 mehtera ja lea Svalbárdda goalmmádin alimus várri.


Chadwickryggen.
Chadwickryggen lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 1 640 mehtera ja lea Svalbárdda njealjádin alimus várri.


Cholmaksla.
Cholmaksla lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 532 mehtera.


Cholmfjellet.
Cholmfjellet lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 646 mehtera.


Fuglefjella.
Fuglefjella lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 576 mehtera.


Galileotoppen.
Galileotoppen lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 1 637 mehtera.


Giæverfjellet.
Giæverfjellet lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 665 mehtera.


Helvetiafjellet.
Helvetiafjellet lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 1 079 mehtera.


Ingeborgfjellet.
Ingeborgfjellet lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 620 mehtera.


Jørgenfjellet.
Jørgenfjellet lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 681 mehtera.


Lindströmfjellet.
Lindströmfjellet lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 966 mehtera.


Lunckefjellet.
Lunckefjellet lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 1 045 mehtera.


Mezenryggen.
Mezenryggen lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 422 mehtera.


Newtontoppen.
Newtontoppen lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 1 717 mehtera ja lea Svalbárdda alimus várri.


Njordfjellet.
Njordfjellet lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 673 mehtera.


Operafjellet.
Operafjellet lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 968 mehtera.


Perriertoppen.
Perriertoppen lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 1 712 mehtera ja lea Svalbárdda nubbin alimus várri.


Platåberget.
Platåberget lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 464 mehtera.


Ramsayfjellet.
Ramsayfjellet lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 755 mehtera.


Zeppelinfjellet.
Zeppelinfjellet lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 553 mehtera.


Nlaka'pamuctsingiella.
Nlaka'pamuctsingiella, dovddus maiddái namaiguin nlaka'pamuxgiella ja thompsongiella lea sališgielaid sis-sališgielaid jovkui gullevaš giella, man hállet sullii 700 olbmo British Columbias Kanádas. Giela njunuš dutkit leamaš Laurence C. Thompson ja M. Terry Thompson.


Nuučahnulŧgiella.
Nuučahnulŧgiella (nuučahnulŧgillii "nuučaan̓uł" [nuːt͡ʃaːnˀuɬ]) lea Kanáda British Columbias, Jáskesábi rittoguovlluin hállojuvvon wakašgielaide gullevaš giella, mas leat moaddečuođi hálli. Nu mo earáge wakašgielat, nuučahnulŧgiella lea šaddan gielladutkiid gaskkas bivnnuhin ja beakkánin dan earenoamáš kompleaksa morfologiija dihte. Nuučahnulŧgielas leat earret eará vearbahámit, mat sisttisdollet affivssaid, maiguin lea vejolaš govvidit omd. dan, makkár fysalaš iešvuođat áššedili oassálastiin leat (omd. ’steaččas’, ’jorbbas’) dahje gos dat leat (omd. ’vuollin’, ’vuovddi siste’). Ovdamearkka dihte cealkkasátni "ʔaʔaʔaƛqimɬḥtimyiɬm̓inḥʔaˑaqƛeʔicuˑ" mearkkaša ’din olbmot galget váccášit birra viesu guvttiin dolláriiguin juolgelábiid alde’.


Skorpehøgda.
Skorpehøgda lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 565 mehtera.


Sporeskuten.
Sporeskuten lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 866 mehtera.


Skalpellen.
Skalpellen lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 862 mehtera.


Hausen.
Hausen lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Vári allodat lea 901 mehtera.


Flishovden.
Flishovden lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 726 mehtera.


Knoppen.
Knoppen lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 731 mehtera.


Votten.
Votten lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 809 mehtera.


Bellingen.
Bellingen lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 678 mehtera.


Batesfjellet.
Batesfjellet lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 394 mehtera.


Edlundfjellet.
Edlundfjellet lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 457 mehtera.


Matrosen.
Matrosen lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 648 mehtera.


Armfjellet.
Armfjellet lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 754 mehtera.


Arrheniusfjellet.
Arrheniusfjellet lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 883 mehtera.


Askerfjellet.
Askerfjellet lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 935 mehtera.


Augustkuven.
Augustkuven lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 935 mehtera.


Fjelgen.
Fjelgen lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 828 mehtera.


Kaldkletten.
Kaldkletten lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 837 mehtera.


Bjørneskanka.
Bjørneskanka lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 770 mehtera.


Kysa.
Kysa lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 820 mehtera.


Baugen.
Baugen lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 877 mehtera.


Krullen.
Krullen lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 808 mehtera.


Moefjellet.
Moefjellet lea várri Čohkkaváriin (darogillii: "Spitsbergen") Svalbárddas. Dan allodat lea 1 076 mehtera.


Armstolen.
Armstolen lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 948 mehtera.


Alexanderfjellet.
Alexanderfjellet lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 672 mehtera.


Tassen.
Tassen lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 530 mehtera.


Bjørvigfjellet.
Bjørvigfjellet lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 619 mehtera.


Røysa.
Røysa lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 558 mehtera.


Stollnuten.
Stollnuten lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 588 mehtera.


Scheteligtoppen.
Scheteligtoppen lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 719 mehtera.


Kloten (várri).
Kloten lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 470 mehtera.


Skarsnuten.
Skarsnuten lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 619 mehtera.


Steenfjellet.
Steenfjellet lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 737 mehtera.


Bratliekollen.
Bratliekollen lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 370 mehtera.


Thaigiella.
Thaigiella lea Thaieatnama virggálaš giella, man hupmet thait ja eará álbmogat riikkas. Giella lea tonagiella ja analyhtalaš giella ja gielas lea iežas alfabehta.


Knuten.
Knuten lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 706 mehtera.


Sherdahlfjellet.
Sherdahlfjellet lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 785 mehtera.


Skifertoppen.
Skifertoppen lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 761 mehtera.


Bogegga.
Bogegga lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 903 mehtera.


Borgen (várri).
Borgen lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 701 mehtera.


Bohrryggen.
Bohrryggen lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 1 255 mehtera.


Plutofjellet.
Plutofjellet lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 1 462 mehtera.


Neptunfjellet.
Neptunfjellet lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 1 524 mehtera.


Merkurfjellet.
Merkurfjellet lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 1 295 mehtera.


Pallasfjellet.
Pallasfjellet lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 1 600 mehtera.


Balfourfjellet.
Balfourfjellet lea várri Prins Karls Forlandas Svalbárddas. Dan allodat lea 493 mehtera.


Barentsfjellet.
Barentsfjellet lea várri Prins Karls Forlandas Svalbárddas. Dan allodat lea 639 mehtera.


Fuglehukfjellet.
Fuglehukfjellet lea várri Prins Karls Forlandas Svalbárddas. Dan allodat lea 582 mehtera.


Leefjellet.
Leefjellet lea várri Prins Karls Forlandas Svalbárddas. Dan allodat lea 502 mehtera.


Krungletoppen.
Krungletoppen lea várri Prins Karls Forlandas Svalbárddas. Dan allodat lea 587 mehtera.


Laurantzonfjellet.
Laurantzonfjellet lea várri Prins Karls Forlandas Svalbárddas. Dan allodat lea 679 mehtera.


Rudmosefjellet.
Rudmosefjellet lea várri Prins Karls Forlandas Svalbárddas. Dan allodat lea 792 mehtera.


Monacofjellet.
Monacofjellet lea várri Prins Karls Forlandas Svalbárddas. Dan allodat lea 1 084 mehtera.


Kasinoet.
Kasinoet lea várri Prins Karls Forlandas Svalbárddas. Dan allodat lea 949 mehtera.


Phippsfjellet.
Phippsfjellet lea várri Prins Karls Forlandas Svalbárddas. Dan allodat lea 1 013 mehtera.


Phippsaksla.
Phippsaksla lea várri Prins Karls Forlandas Svalbárddas. Dan allodat lea 917 mehtera.


Orvinfjellet.
Orvinfjellet lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 796 mehtera.


Kinnefjellet.
Kinnefjellet lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 601 mehtera.


Sparrefjellet.
Sparrefjellet lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 788 mehtera.


Huldrefjellet.
Huldrefjellet lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 725 mehtera.


Løvliefjellet.
Løvliefjellet lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 710 mehtera.


Lowzowfjella.
Lowzowfjella lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 748 mehtera.


Vekkerøfjellet.
Vekkerøfjellet lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 907 mehtera.


Eleonoretoppen.
Eleonoretoppen lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 731 mehtera.


Hofgaardtoppen.
Hofgaardtoppen lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 1 125 mehtera.


Liertoppen.
Liertoppen lea várri Čohkkaváriin (Spitsbergen) Svalbárddas. Dan allodat lea 821 mehtera.


Kunagiella.
Kunagiella ("dulegaya") lea kunaálbmoga čibčalaš giellagoddái gullevaš giella, mas leat sulli 60 000 hálli Panamas.


Barígiella.
Barígiella ("bari") lea bariálbmoga čibčalaš giellagoddái gullevaš giella, mas leat sulli 2500 hálli Kolombias ja Venezuelas.


Dánmárkku ruvdno.
Dánmárkku ruvdno (oanádusat kr dahje DKK) lea Dánmárkku valuhta. 1 Dánmárkku ruvdno (krone) juhkkojuvvo 100 evrii (øre). Valuhta ISO 4217-koda lea "DKK", muhto lea maid dábálaš čujuhit valuhtii oanádusain "kr" dahje dušše symbolain ",-".
Ruvdno


Mämmi.
Mämmi lea Suoma árbevirolaš biebmu mii lea erenoamáš dovddus beassážiid bajálažžan.


Kašmirigiella.
Kašmirigiella lea dardalaš giella man hupmet sullii 7.1 miljovnna olbmo Kašmiris Indias ja vel Pakistanis.


Singalesagiella.
Singalesagiella lea indoárjalaš giella mii hupmojuvvo ja mii lea maid virggálaš giella Sri Lankas.


Apple Inc..
Apple Inc. lea amerihkálaš fitnodat, man vuođđudeigga Steve Jobs ja Steve Wozniak jagis 1976. Fitnodat ráhkada IT diŋggaid, ee. Mac-dihtoriid, iPhoneid, iPodaid ja iPadaid. Apple váldokantuvra lea Cupertinos Californias USAs. Dan hálddahusdirektevra (CEO) lea Tim Cook.


Moskavuotna.
Moskavuotna (dárogillii: "Ullsfjorden", suomagillii: "Moskivuono") lea vuotna Romssa, Ivggu ja Gálssa gielddain Romssa fylkkas.


Ivar Aasen.
Ivar Andreas Aasen (r. borgemánu 5. b. 1813, j. čakčamánu 23. b. 1896) lei norgalaš gielladutki ja diktačálli. Son lea erenoamáš dovddus landsmålet-giellahámi vuođđudeaddjin, mii lei vuođđun dálá ođđadárogillii.


Awjilagiella.
Awjilagiella (maid gohčoduvvon Aujilah, Augila, Aoudjila) lea berbergielaide gullevaš giella, man hupmet sullii 2 000 olbmo Cyrenaica guovllus Libyas..


Mazandaranigiella.
Mazandaranigiella lea iranalaš giella mii hupmojuvvo Mazandaran provinssas Iranis ja dan lagasguovlluin. Giela hupmet 3 265 000 olbmo.


Mampruligiella.
Mampruligiella lea nigeralaš-kongolaš giella man hupmet oktiibuot sullii 200 000 olbmo Ghanas ja Togos.


Luvagiella.
Luvagiella lea jápmán indoeurohpálaš giella mii gullá anatolalaš gielaid giellajovkui.


Chánguenagiella.
Chánguenagiella (maid gohčoduvvon "changuina, gualaca") lea čibčalaš gielaide gullevaš jápmán giella mii hupmojuvvui Panama davviosiin. Giella dorasquegiela lagas fuolkegiella.


Guaymígiella.
Guaymí ("ngäbere") lea čibčalaš giella man hupmet sullii 130 olbmo Gaska-Amerihkás, erenoamážit Panamas. Moadde duhát hupmi leat fárren riikkaráji nuppi beallái Costa Ricai.


Taironagiella.
Taironagiella lea čibčalaš gielaide gullevaš jápmán giella, mii hupmojuvvui guovlluin gos dál leat Colombia davvioasit.


Nutabegiella.
Nutabegiella lea čibčalaš gielaide gullevaš jápmán giella, mii hupmojuvvui guovlluin gos dál leat Colombia davvioasit.


Esa Itkonen.
Esa Itkonen (r. ođđajagimánu 3. b. 1944) lea Turku universitehta dábálaš gielladiehtaga professor emeritus. Itkonen lea almmuhan máŋggaid monografiijaid mearkkašahtti riikkaidgaskasaš lágádusain ja son lea Suomalainen Tiedeakatemia miellahttu.
Esa Itkonen gullá Itkonena «dieđasohkii», masa gullet ja leat gullán máŋggat mearkkašahtti sámegielaid ja daid fuolkegielaid dutkit. Su áhčči lei fennougristihka professor ja akatemihkkár Erkki Itkonen ja su vilbealli Terho Itkonen lei suomagiela professor.


Chimilagiella.
Chimilagiella ("ette taara") lea čibčalaš giella mii hupmojuvvo Magdalena departemeanttas Davvenuorta-Colombias. Giela hupmet sullii 2  000 olbmo (2006), muhto lohku lea njiedjamen.


Jiiddugiella.
Jiiddugiella (maid gohčoduvvon Jiddu dahje Af-Jiiddu) lea afroásialaš gielaid kušittalaš gielaide gullevaš giella mii hupmojuvvo Lulli-Somálias. Jiiddugiela hupmet sullii 23 000 olbmo (2006).


Estteeatnama eanangottit.
Estteeana lea juhkkojuvvon 15 eanangoddái.


Herøy (Møre ja Romsdála).
Herøy lea gielda Møre ja Romsdála fylkkas. Dan olmmošlohku lea 8 847 ja viidodat lea 120 km². Gieldda hálddahusguovddáš lea Fosnavåg.


Lagos.
Lagos lea Nigeria stuorámus gávpot.
Lagosa olmmošlohku jagis 2007 lei sullii 13,4 miljovnna, ja lei nu Afrihká stuorámus gávpot olmmošlogu ektui. Lagos lea maid okta dain máilmmi gávpogiin, mat sturrot jođánepmosit, ja ON sulasta ahte gávpotguovlu, gos jagis 1950 orro dušše 290 000 ássi, boahtá leat okta máilmmi stuorámus gávpogiin.
Lagos lei Nigeria oaivegávpot dássažii go jagis 1991 oaivegávpot šattai Abuja.


Karachi.
Karachi (sindhigillii "ڪراچي", urdugillii "کراچی") lea Pakistana stuorámus gávpot ja ovddeš oaivegávpot. Dat lea riikka ekonomiija, gávppašeami ja johtolaga guovddáš ja deháleamos hápmangávpot. Gávpot lea odne Sindh provinssa hálddahusguovddáš. Karachi lea Arábiameara gáttis, Indus-joga delta oarjedavábealde.
Maŋŋel go Pakistan vuođđuduvvui jagis 1947 gávpot šattai riikka oaivegávpogin, dohko fárrejedje máŋggat indialaš muslimat. Dan maŋŋel lea gávpot sturron jođánit, erenoamážit sullii jagi 2000 maŋŋel. Gávpoga stuorrun ii nohkan, go oaivegávpot sirdojuvvui Rawalpindii ja maŋŋel, jagis 1959 Islamabadii. Karachi gávpotguovlu lea máilmmi ovccádin stuorámus.
Gávpogis lea ollu industriija ja dohko vuođđuduvvui jagis 1951 Karachi universitehta.


Mumbai.
Mumbai (marathigillii मुंबई), ovddeš namma Bombay) lea India stuorámus gávpot olmmošlogu ektui. Gávpoga olmmošlohku lea sullii 14 miljovnna ássi. Mumbai lea Maharashtra oassestáhta hálddahusguovddáš.


Inger Karoline Gaup.
Inger Karoline Gaup (r. jagis 1995) lea Norggabeal sápmelaš lávlu.
Son vuittii Riddu Násttit -taleantagilvvu jagis 2010. Dasa lassin son lea vuoitán Sámi Grand Prix guktii, vuosttaš geardde jagis 2012 ja nubbi geardde jagis 2018.


UTC.
UTC dahjege koordinerejuvvon universála áigi lea buot máilmmi riikkaid oktasaš áigestandárda, mii regulere diimmuid ja áigeavádagaid. Namma "UTC" lea kompromissaoanádus eŋgelasgiela sániin "Coordinated Universal Time" ja fránskkagiela sániin "Temps Universel Coordonné". UTC buhtte ovddeš GMT (Greenwich Mean Time) -stándardda. Earret eará Norgga ja Ruoŧa normálaáigi lea okta diibmu UTC ovddabealde ja Suoma áigi ges guokte diimmu. UTC geavahuvvo dávjá interneahta, omd. Wikipedia áigestandárdan. UTC juohká áiggi beivviide, diimmuide, minuhtaide ja sekunddaide.


Geasseáigi.
Geasseáigi lea dat áigodat jagis go diibmu lea sirdon ovtta diimmu ovddosguvlui normála áiggis. Dát dahkko vai atnit buoremus lági mielde daid osiid jándoris goas beaivi báitá.
Norga, Ruoŧŧa ja Suopma atnet geasseáiggi. Ruošša lea atnan ovdal dan, muhto lea heaitán.


Márfi.
Márfi lea dábálaččat bierggus ráhkaduvvon biebmu. Dan sáhttá ráhkadit maid šattuin, guliin, nihtiin dahje tofus. Gávdnojit hui máŋggat iešguđet lágan márffit.
Márffi sáhttá vuoššat, bassit, goiket dahje suovastit. Árbevirolaččat márfi biddjo ealli čoali sisa.
Sápmelaččaid márfi.
Sápmelaččaid márfi lea muhtinlágán varramárfi.


Caspar David Friedrich.
Caspar David Friedrich (čakčamánu 5. b. 1774 - miessemánu 7. b. 1840) lei duiskalaš dáiddár.


Turku universitehta.
Turku universitehta () lea Suoma nubbin stuorámus universitehta studeanttaid meari ektui (maŋŋel Helssega universitehta). Doppe leat sullii 20 duhát studeantta ja sullii 3 000 bargi.
Universitehta rektor lea Kalervo Väänänen.


Eiffel-toardna.
mini
Eiffel-toardna dahje Eiffeltoardna () lea stuorra toardna Frankriikka oaivegávpogis Parisas. Toartna lea huksen Gustave Eiffel. Dat rahppui jagis 1889, ja toartnas leat fitnan oktiibuot badjel 220 miljovnna olbmo.


Malé.
Malé lea Malediivvaid oaivegávpot ja riika hálddahuslaš ja gávppálaš guovddáš. Gávpogis orrot badjelaš 100 000 ássi.


Svolvær.
Svolvær lea Vågan gieldda hálddahusguovddáš. Čoahkkebáikkis orrot sullii 4 100 olbmo.
Svolvær lei ovdal gávpotgielda, muhto de ovttastahttojuvvui Vågan ja Gimsøy gielddain Vågan gieldan jagis 1964. Svolvær oaččui gávpotstáhtusa ruovttoluotta jagis 1996.


Fuoiskku márkan.
Fuoisku lea Fuoiskku gieldda hálddahusguovddáš. Čoahkkebáikkis orrot 6 028 olbmo (2012).


Suortta márkan.
Suorta () lea Suortta gieldda hálddahusguovddáš. Čoahkkebáikkis orrot 4 797 olbmo (2012).


Mosjøen.
Mosjøen lea Vaapste gieldda hálddahusguovddáš. Čoahkkebáikkis orrot 9 580 olbmo (2012).


Budejju márkan.
Budejju () lea Budejju gieldda hálddahusguovddáš. Čoahkkebáikkis orrot 38 326 olbmo (2012).


Sandnessjøen.
Sandnessjøen lea gávpot, ovddeš gávpotgielda ja Alstahaug gieldda hálddahusguovddáš Nordlándda fylkkas. Čoahkkebáikkis lea leamaš gávpotstáhtus jagi 1999 rájes ja doppe orrot 5 827 olbmo.


Costa Rica universitehta.
Edificio de Estudios Generales Costa Rica universitehtas
Costa Rica universitehta (spánskagillii: "Universidad de Costa Rica") lea Costa Rica stuorámus ja boarráseamos universitehta. Universitehtas leat 37 600 studeantta (2011). Henning Jensen Pennington lea universitehta rektor.


Max Weber (dáiddár).
Max Weber (cuoŋománu 1. b. 1881 - golggotmánu 4. b. 1961) lei polskalaš ja amerihkálaš dáiddár.


Kinyarwandagiella.
Kinyarwandagiella, maid gohčoduvvon rwandagiella, lea nigeralaš-kongolaš gielaid bantugielaide gullevaš giella mii hupmojuvvo Rwandas gos giella lea maid virggálaš giella. Dasa lassin giella hupmojuvvo Ugandas ja Kongo demokráhtalaš dásseválddis.


Rasmus Rask.
Rasmus Christian Rask (riegádan skábmamánu 22. b. 1787 Dánmárkku Brændekildes, jápmán skábmamánu 14. b. 1832 Københápmamis) lei dánskalaš gielladutki. Son lei okta historjjálaš-komparatiiva gielladiehtaga vuođđudeddjiin, muhto dasa lassin son dutkkai máŋggaid gielaid synkronalaš geahččanguovllus. Son dutkkai earenoamážit indo-eurohpalaš gielaid komparatiiva fonologiija ja morfologiija. Sámegielaid olis su deháleamos bargu lei Knud Leem (1748) giellaoahpa revišuvdna "Ræsonneret lappisk Sproglære efter den Sprogart, som bruges af Fjældlapperne i Porsangerfjorden i Finmarken: En Omarbejdelse af Prof. Knud Leems Lappiske grammatica", man sáhttá atnit vuosttaš modearna sámegiela giellaoahppan.


Golli.
Golli lea metállalaš vuođđoávnnas, man kemiijalaš symbola lea Au (latiinnagiel sánis "aurum"), atomanummir lea 79 ja ISO 4217 -koda lea XAU.
Golli lea okta daid vuosttaš metállain, maid olbmot leat váldán atnui, sullii 7000 jagi dassái. Lunddolaš sivvan dasa leamaš dat, ahte nuppi láhkai go máŋggat eará metállat, golli gávdno luonddus ráinnas hámis. Golli lea maiddái álki hábmet ja dat seailu seammaláganin guhká. Golli adnojuvvo čáppahin ja dat lea duháhiid jagiid adnojuvvon hearvvain. Golli maiddái jođiha hui bures sihke lieggasa ja elektrisitehta, ja dan dihte dat geavahuvvo olu maiddái elektronihkkaindustriijas. Dasgo golli lea metálla, das ii leat smáhkka ja dat ii leat mirkkolaš. Golli iešdeaddu lea 19 300 kg/m³ ja dat suddá 1064 °C lieggasis. Maiddái Sámis golli lea guhká adnon hearvvain, ja dat gávdno earret eará Anára Leammis ja Guovdageainnu Biedjovákkis. Dovdoseamos fiktiiva golleroggi ja -eaiggát lea Hánes Eahki.


Predikatiiva.
Predikatiiva lea cealkkalahttu, mii sámegielas lea seamma kásushámis go cealkaga subjeakta (nominatiiva) dahje objeakta (genetiiva-akkusatiiva). Predikatiivva funkšuvdnan lea karakteriseret nuppi cealkkalahtu, nuppiid sániiguin muitalit dahjege predikeret dan iešvuođa dahje muhtunlágan luohká.
Dábáleamos predikatiivvat karakteriserejit subjeavttaid cealkagiin, maid predikáhtavearba lea "leat" (omd. "Máret lea koahkka", "Pizza lei njálggis"). Dalle predikatiiva dievasmahttá predikáhta mearkkašumi; predikatiiva ii goit leat predikáhtavearbba argumeanta (nu mo objeakta dahje máŋggat adverbiálat) muhto baicce dihto láhkai oassi predikáhtas.
Predikatiivvat, mat karakteriserejit objeavtta, leat sámegielas oalle hárvenaččat ("Pizzaid Máret ráhkada hui buriid"), muhto genetiiva-akkusatiiva-hápmásaš predikatiiva sáhttá dávjá karakteriseret subjeavtta ("Pizza lei Máreha"). "Leat"-vearbba lassin predikatiiva laktása dávjá maiddái dynámalaš "šaddat"-verbii ("Dát pizza ii šaddan nu buorre").


Akawaiogiella.
Akawaiogiella lea karibialaš giella mii hupmojuvvo erenoamážit Guyanas. Sullii 5 000 olbmo hupmet giela. Sis sullii 500 orrot Brasilias ja muhtimat vel Venezuelas.


Bangkok.
Bangkok lea Thaieatnama oaivegávpot ja stuorimus gávpot. Dan olmmošlohku lea su. 8,3 miljovnna ássi (2010), ja dan viidodat lea 1568,737 km².


Bang Bon.
Bang Bon lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Bang Kapi.
Bang Kapi lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Bang Khae.
Bang Khae lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Bang Khen.
Bang Khen lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Bang Kho Laem.
Bang Kho Laem lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Bang Khun Thian.
Bang Khun Thian lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Bangkok Noi.
Bangkok Noi lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Bangkok Yai.
Bangkok Yai lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Bang Na.
Bang Na lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Bang Phlat.
Bang Phlat lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Bang Rak.
Bang Rak lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Bang Sue.
Bang Sue lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Bueng Kum.
Bueng Kum lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Chatuchak.
Chatuchak lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Chom Thong.
Chom Thong lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Din Daeng.
Din Daeng lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Don Mueang.
Don Mueang lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Dusit.
Dusit lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Huai Khwang.
Huai Khwang lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Khan Na Yao.
Khan Na Yao lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Khlong Sam Wa.
Khlong Sam Wa lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Khlong San.
Khlong San lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Khlong Toei.
Khlong Toei lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Lak Si.
Lak Si lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Lat Krabang.
Lat Krabang lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Lat Phrao.
Lat Phrao lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Min Buri.
Min Buri lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Nong Chok.
Nong Chok lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Nong Khaem.
Nong Khaem lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Pathum Wan.
Pathum Wan lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Phasi Charoen.
Phasi Charoen lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Phaya Thai.
Phaya Thai lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Phra Khanong.
Phra Khanong lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Phra Nakhon.
Phra Nakhon lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Pom Prap Sattru Phai.
Pom Prap Sattru Phai lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Prawet.
Prawet lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Rat Burana.
Rat Burana lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Ratchathewi.
Ratchathewi lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Samphan Thawong.
Samphanthawong lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Sai Mai.
Sai Mai lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Saphan Sung.
Saphan Sung lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Sathon.
Sathon lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Suan Luang.
Suan Luang lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Taling Chan.
Taling Chan lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Thawi Watthana.
Thawi Watthana lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Thonburi.
Thonburi lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Thung Khru.
Thung Khru lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Wang Thonglang.
Wang Thonglang lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Watthana.
Watthana lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Yan Nawa.
Yan Nawa lea Bangkoka guovlu. Dan olmmošlohku lea ássi, ja dan viidodat lea km².


Norga/bargamin.
Norga, virggálaččat Norgga gonagasriika, (,) lea Davviriikkaide gullevaš riika Skandinavia oarjeoasis. Eananrádjeriikkat leat Ruoŧŧa nuortin, Suopma ja Ruošša davvinuortin, ja mearrarádjeriikkat leat Dánmárku lullim ja Stuorra-Británnia oarjelullin. Norga lea guhkki ja seaggi, ja er eit nordisk land vest på den skandinaviske halvøya. Til lands grensar Noreg mot Sverige i aust, Finland og Russland i nordaust, og til havs mot Danmark i sør og Storbritannia i sørvest. Noreg er langt og smalt, og kysten strekkjer seg langsmed Nordatlanteren med havområda Skagerrak, Nordsjøen, Norskehavet og Barentshavet.
Den arktiske øygruppa Svalbard er under norsk suverenitet med dei avgrensingane som gjeld i Svalbardtraktaten, men Svalbard er til liks med øya Jan Mayen ein del av kongeriket. Bouvetøya i Søratlanteren er derimot eit norsk biland. Noreg gjer òg krav på Peter 1.s øy i det sørlege Stillehavet og territoriet Dronning Maud Land i Antarktis, men begge desse er omfatta av Antarktistraktaten som legg territoriale krav i Antarktis på is.
Namma.
Namma Norge/Noreg boahtá dološ dárogielas ja mearkkaša jáhkkimis 'riika davvin', 'landet mot nord'. Virggálaš namma lea girjedárogillii «Kongeriket Norge» ja ođđadárogillii «Kongeriket Noreg». Davvisámegillii riikka namma lea «Norgga gonagasriika», julevsámegillii «Vuona gånågisrijkka» ja lullisámegillii «Nøørjen gånkarijhke».
Fránskkagillii, mii lea virggálaš giella Máilmmi poastalihtus, lea namma «Norvège».
Historjá.
I vikingtida frå 700-talet til 1000-talet vart områda som no utgjer Noreg, gradvis samla til eitt rike. Kong Harald Hårfagre vann slaget i Hafrsfjord i år 872, og grunnla det første norske kongssetet på Avaldsnes på Karmøy. Skipsleia mellom Karmøy og fastlandet, den såkalla Nordvegen, gav namnet til Noreg. Norske vikingar var dyktige sjøfararar og dreiv handel med alle landa kring Nordsjøen, og busette seg òg på dei britiske og nordatlantiske øyene, og på Grønland.
Det er usemje om kor vidt Noreg vart samla med utgangspunkt i Vestfold og Austlandet. Den tradisjonelle oppfatninga er at Harald Hårfagre ervde rike i Vestfold og delar av Austlandet og derifrå la under seg det indre Austlandet, Trøndelag og hærtok Vestlandet gradvis sørover kysten. Det går klårt fram or sogene at ei anna mektig ætt med sete i Trøndelag, ladejarlane hadde sett i gang ei liknande samling om lag samstundes. Desse ættene fekk vekselsvis støtte frå danekongen. Det verkar likevel som om Hårfagre-ætta vann denne maktkampen med kong Olav (den Heilage) si maktovertaking om lag 1015. Etter dette var Lade-ætta slått tilbake.
År 995 grunnla kong Olav Trygvason den første kyrkja på Moster på Bømlo, og byrja kristninga av landet. År 1024 sette kong Olav (seinare kalla "Olav den Heilage") og bisp Grimkjell kristenretten på Mostratinget same staden. Ein reknar heile riket som kristna ved slaget på Stiklestad i år 1030, der Olav den Heilage fall. Etter ei lang tid med borgarkrigar vart den arvelege kongsmakta tryggja under Sverreætta. Den norske kongsslekta døydde ut i 1387, og landet gjekk inn i ei unionstid i Kalmarunionen med Danmark og Sverige. Etter 1450 fortsette kongsfellesskapet med Danmark aleine. Tida blir i Noreg kalla «400-årsnatta», av di Noreg var den svake parten i unionen og vart styrt frå hovudstaden København. Etter at Danmark-Noreg vart tvungne til å alliere seg med Napoleon og dermed kom blant taparane i Napoleonskrigane, førde Kieler-traktaten i 1814 til at Noreg vart avstått til Sverige. Men det lukkast å gje landet ei grunnlov 17. mai 1814 og å tryggje norsk sjølvstende også etter at ein kort krig med Sverige tvang Noreg inn i personalunion med Sverige.
Aukande norsk misnøye med unionen gjennom 1800-talet førde til oppløysing av den norsk-svenske unionen i 1905, stadfesta ved ei folkerøysting. Den norske regjeringa baud den norske krona til danske prins Carl, og etter ei ny folkerøysting kåra Stortinget han til konge. Han tok namnet Haakon VII etter dei gamle norske kongane. Den norske kongefamilien, liksom den danske, høyrer til det nordtyske fyrstehuset Schleswig-Holstein-Sonderburg-Glücksburg (ei grein av huset Oldenburg).
Noreg var nøytralt under 1. verdskrigen, men som eit resultat av den tyske invasjonen og okkupasjonen under 2. verdskrigen, vart nordmennene langt meir skeptiske til nøytralitetsprinsippet. Stemninga dreidde mot ei kollektiv tryggjingsavtale for landet. Noreg var ei av dei underskrivande partane ved danninga av NATO i 1949 og var blant landa som grunnla FN i 1945. Det norske folket har to gonger røysta imot å bli med i EU, nemleg i 1972 (då: EEC) og i 1994 (då: EF). Noreg har likevel ei tilknyting til den europeiske indre marknaden gjennom EØS-avtala.
Politihkka.
Noreg er eit konstitusjonelt monarki med eit parlamentarisk regjeringssystem. Etter grunnlova frå 1814 er Kongen statsoverhovud og vel sjølv sitt råd, men etter riksrettsdommen i 1884 må likevel regjeringa i praksis ikkje få eit fleirtal i Stortinget mot seg. Grunnlova gjev Kongen personleg vidtrekkjande rettar, men desse blir ikkje praktisert i dag, og funksjonen hans er vorten først og fremst seremoniell. Statsrådet, eller regjeringa, er samansett av ein statsminister og minst sju statsrådar, utnemnde av Kongen. Kongen kan i teorien utnemne kven han vil, men vel alltid den regjeringa statsministeren føreslår.
Det norske parlamentet – Stortinget – har 169 medlemer, som er valte frå 19 fylke for ein fire-årsperiode ut frå eit system med proporsjonal representasjon. Lovforslag vart handsama i Odelstinget og Lagtinget. Påtale i riksrettssaker vert reist av Odelstinget og teke til doms av Lagtinget. Ut over dette blir Stortinget sine saker handsama i plenum, etter saksførebuingar i ulike fagkomitear (justiskomiteen, finanskomiteen, landbrukskomiteen, osb).
Dei regulære rettsinstansane omfattar Høgsterett (18 permanente dommarar (per 2004) og ein justitiarius), lagmannsrettane (Borgarting, Eidsivating, Agder, Gulating, Frostating og Hålogaland), tingrettane (tidlegare by- og herredsrettane) og forliksråda (handsamar sivile tvistesaker). I tillegg kjem særdomstolar som Arbeidsretten. Dommarane ved dei regulære rettsinstansane og særdomstolane utnemnast av regjeringa. Den særskilte Riksretten vurderer spørsmål om brotsverk utført av medlemer i Stortinget, Regjeringa eller Høgsterett som slik.
Čoahkkebáikkit.
Tabellen viser innbyggere i tettstedet, ikke kommunen med tettstedets navn. Tettstedene med skråstrek består av to byer som har vokst sammen. I tettstedet Oslo har både Oslo, Sandvika og Lillestrøm bystatus. I tettstedet Drammen har også Hokksund bystatus, og i Porsgrunn/Skien har også Brevik, Stathelle og Langesund bystatus. Ytterligere 25 tettsteder har over 10 000 innbyggere, mens 169 har mellom 2000 og 10000 innbyggere. Totalt er det 922 offisielle tettsteder i Norge.
Det totale tettstadsarealet for heile landet er 2 263 km2, med eit innbyggartal på 3 607 813. Sjå artikkelen om omgrepet tettstad for definisjonar.
Topografiija ja dálkkádat.
Noreg har eit opprive og fjellrikt landskap. Kystlinja på meir enn 20 000 kilometer er broten av steile fjordar og eit mangfald av øyer og holmar. Noreg er òg kjent som midnattssolas land, av di det ligg delvis nord for polarsirkelen. Her går sola ikkje under horisonten ei tid om sommaren, og om vinteren er desse områda utan sollys ei tilsvarande lang tid.
Heile lengda av Noreg følgjer Nordatlanteren. Tre havområde utgjer kystlinja; Nordsjøen og avstikkaren Skagerrak i sørvest og sør, Norskehavet i vest, og Barentshavet i nordaust. Det høgste punktet i Noreg er Galdhøpiggen med sine 2469 meter.
Det norske klimaet er temperert, særleg langs kysten som er påverka av golfstraumen heilt nord til Barentshavet. Noreg ligg i ei sone der polarfronten skaper ein vestleg luftstraum, og dette dominerer vêr og klima i stor grad. Klimaet i innlandet er noko kaldare om vinteren, og i den nordlegaste delen herskar meir arktiske forhold.
Ekonomiija.
Norgga ekonomiija lea rikkis kapitalistalaš čálgoservodat, gos lea friddja márkanfámuid ja almmolaš regulerema ovttastahttima. Regjeringa kontrollerer vitale område som den petrokjemiske sektoren gjennom store statsselskap. Landet er rikt på naturressursar - petroleum, vasskraft, fisk, skog og mineral. Dei store naturressursane har samstundes gjort landet svært avhengig av internasjonale råvareprisar, særleg oljeprisane. I 1999 utgjorde oljeeksporten 35 % av eksportinntektene. Saudi-Arabia og Russland er dei einaste landa som eksporterer meir olje enn Noreg.
Den økonomiske veksten var 0,8 % i 1999, 2,7 % i 2000 og 1,3 % i 2001. Det vart igangsett privatiseringar i 2000, der regjeringa selde 1/3 av det 100 % statseigde oljeselskapet Statoil. Noreg står utanfor EU etter folkerøystingar i 1972 og 1994. Landet er saman med Island og Liechtenstein ein del av den indre marknaden i EU gjennom EØS-avtala.
Veahkat.
Folketalet i Noreg er 4,64 millionar og aukar med vel 0.7 % årleg (2005). Kjønnsfordelinga er 50,5 % kvinner og 49,5 % menn. Aldersfordelinga er 19,8 % frå 0 til 14 år, 65,4 % frå 15 til 64 år, og 14,8 % frå 65 år og oppover (estimat 2004.)
3 560 137 menneske, eller 77,6 prosent av innbyggjarane i landet, bur i tettstader (1. januar 2005). Av desse bur 1 345 000 i dei fire største byane. Det er 23 647 fleire som bur i tettstader i 2005 enn i 2004..
Álbmogat.
Etnisk sett er størstedelen av folket i Noreg nordisk/nord-germansk, medan eit lite mindretal er samisk eller finsk/kvensk. Samar har status som urfolk, mens skogfinnar, kvenar, romanifolk (reisande, tatrar), roma (sigøynarar) og jødar har status som nasjonale minoritetar. Dei siste par åra har innvandring utgjort meir enn halvparten av folkeveksten, og ein aukande del av folket er innvandrarar; 8,3 % per 1.1.2006. Dei største innvandrargruppene er pakistanarar, svenskar, og irakarar).
Osku ja eallinoaidnu.
Kring 77 % av innbyggjarane er medlemmer i den evangelisk-lutherske statskyrkja (1.1.2012). Andre kristne trussamfunn utgjer cirka 4,5 % (Den evangelisk-lutherske frikyrkja, Den katolske kyrkja, pinsevenner, metodistar med fleire) Blant dei ikkje-kristne religionane er islam sterkast representert i Noreg med om lag 2 %, og andre religionar knapt 1 %. Human-Etisk Forbund har om lag 1,5 % oppslutnad. Per 1.1.2003 er rundt 5 % av innbyggjarane ikkje medlemer i noko trussamfunn eller nokon livssynsorganisasjon som mottek statsstøtte.
Oahppu.
24 prosent av alle nordmenn over 15 år (eller 845 859 personar) har utdanning på universitets- eller høgskulenivå. Av desse er 444 450 kvinner. 189 136 nordmenn har meir enn 4-årig universitetsutdanning (1. oktober 2004).
I 2004 var éin av tre kvinner og éin av fire menn i aldersgruppa 19–24 år i høgare utdanning (tal frå Statistisk sentralbyrå). Kvinneprosenten har auka mykje sidan 1981, då berre éin av ti kvinner i denne aldersgruppa var i høgare utdanning.
Frå 17 prosent i 1980, har den delen av studentane i naturvitskaplege fag, handverksfag og tekniske fag, som er kvinner, vakse til om lag 30 prosent i 2003. Innanfor samfunnsfag og juss har kvinneprosenten stige endå meir, frå 42 prosent i 1980 til over 60 prosent i 2003.
Hausten 2003 var det 209 800 studentar på norske universitet og høgskular.
Dárogiella.
Det norske språket har i dag to offisielle skriftformer, bokmål og nynorsk. Desse er normerte av Norsk språkråd. I tillegg til desse finst mellom anna dei uoffisielle formene samnorsk, høgnorsk og riksmål. Samnorsk tek opp i seg former frå begge hovudmålformene, men er meir eller mindre gått ut av bruk. Samnorsktanken dominerte norsk språkpolitikk ca. 1930-1980.
Majoriteten av det norske folket skriv anten bokmål eller riksmål; grensene mellom desse er i dag svært flytande. Den delen av folket som brukar nynorsk som hovudmål nådde ein topp på 34,1 % i 1944, men har i etterkrigstida gått jamnt tilbake og har idag falle til 10–15 %.
Nynorsk er eit alternativt skriftspråk som vart konstruert, systematisert og etterkvart etablert som skriftspråk på 1840-talet av Ivar Aasen, grunna på norske dialektar. Aasen kalla språket sitt "landsmål"; dette vart endra til "nynorsk" i 1929. Aasen freista å distansere dette språket frå det danskpåvirka språket som var i bruk på Austlandet og blant borgarskapet. Utover 1900-talet har nynorsken fjerna seg meir og meir frå det opphavlege landsmålet, i retning bokmålet, medan bokmålet har gått meir vekk frå dansk og nærma seg nynorsk og norske dialektar, framfor alt bymåla.
Høgnorsk er ei meir konservativ form av nynorsk, som motset seg tilnærmingstanken. Den høgnorske rettskrivinga byggjer på Aasen-normalen som ofte vert assosiert med Vestlandet og Telemark. Høgnorsk blir nytta av ein liten minoritet av språkleg engasjerte personar. Nokre av desse har tilknyting til Ivar Aasen-sambandet eller miljøet kring bladet Målmannen som har til føremål å fremja høgnorsk.
Riksmål er den største av dei uoffisielle formene og blir blant anna brukt av store aviser som Aftenposten. Denne målforma ligg nærare dansk og tradisjonelt, moderat bokmål enn det offisielle bokmålet. Bokmålet blir truleg nytta som hovudmålform av mellom 85 og 90 % av alle nordmenn og står sterkast i dei folkerikaste delane av Noreg, som på Austlandet og i storbyane. Bokmålet dominerer i dei fleste samfunnslag. Riksmålet blir fremja av Riksmålsforbundet. Riksmålet er representert i Norsk Språkråd og har eit eige normeringsorgan, Det Norske Akademi for Sprog og Litteratur, som mellom anna utgjev eigne ordlister og Norsk Riksmålsordbok.
Alle dei skandinaviske språka utvikla seg frå tidleg norrønt. Av historiske grunnar kom dansk til å bli det offisielle språket i Noreg gjennom seinmellomalderen. Dansk var sidan mellomalderen først og fremst påverka av nedertysk, der om lag halvparten av ordtilfanget og viktige grammatiske strukturar kjem frå. Det skriftspråket som var i bruk i Noreg fram til byrjinga av 1900-talet var reint dansk, men har gjennom det følgjande hundreåret blitt tillempa noko i forhold til det danske, slik at ein kan snakke om eit eige norsk skriftspråk.
Sámegielat.
Ulike samiske språk er i bruk i den samiske minoriteten i landet. Tre samiske språk blir snakka i Noreg, nord-, sør- og lulesamisk. Nordsamisk har ei dominerande stilling, det blir snakka av over 80 % av dei samiskspråklege samane. Eit intensivt bergingsarbeid er igangsett for å få den yngre generasjonen til å taka i bruk dei to andre språka, som er brukt frå Tysfjord i Nordland og sørover til Engerdal i Østerdalen. Oslo er den kommunen i Noreg med flest samisktalande innbyggjarar. I tillegg til skriftspråket er samisk sjølvsagt òg eit språk med mange dialektar. Pite-, ume- og skoltesamisk er utdøydde som språk i Noreg, sjølv om det finst personar som definerer seg i dei tre gruppene òg.
Suoma- ja kveanagiella.
Finsk finn vi i to avgrensa område i Noreg. Til den søraustlege delen av Hedmark, Finnskogen kom det på 1600-talet innvandrarar frå Savolaks i Finland. Dei hadde vorte lokka til Värmland av svenskekongen, med løfte om skattefritak, og dei utgjorde ein språkleg minoritet i bortimot 300 år. Som ein del av den finske ekspansjonen nordover kom det i fleire bølgjer innvandrarar frå Tornedalen og Finland til Noreg, dei vart kalla kvenar. Språket deira skilde seg etter kvart frå finsk i Finland (ikkje minst på grunn av finsk språkrøkt dei siste 150 åra), og mange ser på kvensk som eit eige språk.
Eará gielat.
I Bergen var det frå mellomalderen av eit lite plattysk-språkleg samfunn i samband med hansahandelen. Denne gruppa, som seinare gjekk over til å bruke høgtysk, sokna til Mariakirken. Det tyske samfunnet i Bergen vart stort sett fullt assimilert mot slutten av 1800-talet.
Dei nasjonale minoritetane romanifolk (reisande, tatrar) og roma (sigøynarar) talar tradisjonelt språk av indisk opphav. Sigøynarane talar det hovudsakleg indoiranske språket romanés, mens romanifolket tradisjonelt brukar skandinavisk/indiske blandingsspråk som romani og rodi.
Språk tilknytte den nasjonale minoriteten jødar i Noreg inkluderer først og fremst det hovudsakleg vestgermanske språket jiddisch (blant askenasiske jødar) og det semittiske språket hebraisk.
Dei viktigaste innvandrarspråka i Noreg i dag, målt etter talet morsmålselevar i grunnskulen, er albansk, arabisk, persisk, serbokroatiske språk (serbisk, kroatisk og bosnisk), kurdisk, tamil, urdu (med dei nærskylde språka hindi og panjabi) og vietnamesisk.
Kultuvra.
Kjende nordmenn omfattar mellom andre forfattaren Ludvig Holberg som skreiv på rein dansk, riksmålsforfattarane Henrik Ibsen, Knut Hamsun og Sigrid Undset, nynorskforfattarane Tarjei Vesaas og Jon Fosse, eventyraren Roald Amundsen, den ekspresjonistiske målaren Edvard Munch og den nasjonalromantiske komponisten Edvard Grieg.


Kirundigiella.
Kirundigiella dahje "rundigiella" lea bantugielaide gullevaš giella man hupmet sullii 6 miljovnna olbmo Burundis ja dan lagasguovlluin Tansánias, Kongo demokráhtalaš dásseválddis ja Ugandas. 84 % hupmiin leat hutut, 15 % leat tutsat ja 1 % gullá twa-álbmogii.


Alho Alhoniemi.
Alho Esa Vesa Alhoniemi (riegádan miessemánu 14. beaivve 1933 Suomussalmis Suomas) lea Turku universitehta suoma-ugralaš gielaid professor emeritus. Alhoniemi barggai Turku universitehtas suomagiela veahkkeprofessorin jagiid 1969–1971 ja suoma-ugralaš gielladutkama professorin 1971–1996. Son lea eanáš dutkan ja oahpahan suoma-ugralaš gielaid syntávssa, earenoamážit mari- ja mordvagielaid.


Bhodjpurigiella.
Bhodjpurigiella lea biharigiella mii hupmojuvvo erenoamážit Bihara oassestáhta oarjeoasis ja Uttar Pradesh oassestáhta nuortageažis Indias. Giella rehkenastojuvvo dávjá hindigiela suopmanin, mii lea leamaš hupmiid čállingiella, muhto bhodjpurigiella lea ođđa áiggis ožžon eanet iežasidentitehta.


Sothogiella.
Sothogiella dahje sesothogiella lea bantugiella man hupmet basothot Lesothos ja Lulli-Afrihkás. Dat lea virggálaš giella goappašat riikkain. Lesothos eanetlohku, sullii 85 % álbmogis hupmá giela ja Lulli-Afrihkás sullii gávcci proseantta. Oktiibuot giela hupmet guhtta, čieža miljovnna olbmo.


Ainugiella.
Ainugiella lea ainu-álbmoga árbevirolaš giella. Dat hupmojuvvo Hokkaido sullos Jáhpánis. Giella lea isolerejuvvon.


Válbor.
Válbor lea feasta man ávvudit cuoŋománu 30. beaivvi (válborruohtta) ja miessemánu 1. beaivvi (válborbeaivi). Válbor ávvuduvvo Duiskkas, Estteeatnamis, Latvias ja Čeahkas, Davviriikkain fas erenoamážit Suomas ja Ruoŧas ja Norgga bealde dušše Romssa gávpogis. Árbevieruid mielde bidjat stuora dola válboris vai eai noaiddit ja eará vuoiŋŋat boađe. Muhtun báikkiin maid báhčet rakeahtaid.
Válbor Suomas.
Suomas válbor gohčoduvvo «Vappu», ja suomaruoŧagillii «Vappen». Dat lea almmolaš friddjabeaivi ja áidna karnivála-lágan feasta riikkas. Nuorat ja boarrásat, erenoamážit studeanttat ávvudit válbora, ja atnet fiinna háhtaid dahje eará feastabiktasiid.
Erenoamážit nuorat álggahit ávvudeami juo válborruohta, ja bidjet Helssegis studeantaháhta Havis Amanda -bázzi oaivái.
Muhtun suopmelaččat ráhkadit juhkamuša sitrovnnas, farinsohkaris, čázis ja jearas. Dat juhkamuš gohčoduvvo «sima» ja das lea nu unnán alkohola ahte maiddái mánát sáhttet dan juhkat. De ráhkadit maiddái dakkár donitsaid main lea sohkar nalde («munkki») dahje ovttalágan láibbi mii gohčoduvvo suomagillii «tippaleipä».
Balloŋŋat ja serpentiinnat leat hui dábálaš válborhearvvat Suomas.


Aristoteles.
Aristoteles (; 384 o.Kr Stageira – 322 o.Kr) lei antihka greikkalaš filosofa ja dieđaolmmái. Su oahpaheaddji lei Platon.


Venn-diagrámma.
Venn-diagrámmat leat diagrámma-illustrašuvnnat, mat gullet matematihka joavkooahppa-nammasaš oassesuorgái. Venn-diagrámmaiguin sáhttá govvidit buot matematihkalaš dahje logalaš gaskavuođaid dihto joavkkuid gaskkas. Dábálaččat Venn-diagrámmat ráhkaduvvojit rieggáin, mat rasttildit dahjege čuhppet nubbi nuppi. Jus leat eanet go golbma joavkku, geavahuvvojit maiddái eará hámit go rieggát. Venn-diagrámmaid válddii vuosttamužžan atnui brihttalaš matematihkar ja filosofa John Venn jagi 1881.


Buolbmátjávri.
Buolbmátjávri, maid Buolbmatjávri (,) lea stuorra jávri Davvi-Sámis, máttabeale Buolbmága. Jávri lea Suoma ja Norgga riikkarájás. Buot guovllu ássit orrot Suoma bealde jávrri.
Jávrri olles viidodat lea 12,12 km², mas 9,47 km² lea Suoma bealde Ohcejoga gielddas ja 2,65 km² Norgga bealde Deanu gielddas. Buolbmátjávrri čiekŋaleamos báiki lea 35 m


Sund.
* Sund (Norgga gielda)


Ledjon.
Ledjon ("Panthera leo") lea stuora bussáealli. Dat leat Afrihkás ja Indias.


Mánnu.
Mánnu (symbola ☽) manná birra eatnama, ja lea su áidna lunddolaš satellihtta.
Mánnu lea áidna almmigáhppálat gosa olbmot leat johtán gomuvuođas. Sovjetlihtu Luna-prográmma lei vuosttaš ollet mánnui guoros gomuvuođafievrruin jagi 1959. 1968 álggi NASA sáddet olbmuid gomuvuhtii, ja vuosttaš olbmot seivo mánnui 1969 Apollo 11. Daid johtimiiguin válde sii seammas mánnogeđggiid fárrui eatnamii oahppama dihte. Lea dadjon ahte mánnu šattai sulli 4,5 milliarda jagi áigi. Muhtin teoriija mánu šaddama birra lea ahte muhtin amas almmigáhppálat beaškkihii eatnamin.
Sevnnjodeamit.
Sevnnjodeamit gevvet dušše dalle go beaivi, eanan ja mánnu leat njulges linjás. Beaivvášsevnnjodeapmi lea dalle go šaddimánnu lea beaivváža ja eatnama gaska. Mánnosevnnjodeapmi fas dalle go eanan lea beaivváža ja láđasmánu gaska.


Máivi.
Máivi dahjege roabát ("Coregonus albula") lea čuovžžaide ("Coregonus") gullevaš luossaguolli, mii lea 5-20 cm guhkki. Máivi gávdno miehtá Dávvi-Eurohpás, earret eará Skandinávias ja Suomas. Dat ellet ja vudjet doahkis, dávjá galbma ja duvttahis jávrriin.
Máivi lea biebmoguolli. Dat lea veahá dáktái muhto aŋkke njálggis.


Haváijagiella.
Haváijagiella (haváijagillii "ʻŌlelo Hawaiʻi") lea polynesialaš, austronesialaš giellagoddái gullevaš giella, mii hállojuvvo Haváijasulluin.
Guovlu.
Haváijagiella lea Haváija álgoálbmoga álgoálgosaš giella, muhto dán áigge dušše hui unna oasáš (0,1–1 %) Haváija ássiin hállet haváijagiela. Hálliid lohkun lea árvvoštallojuvvon 1 000 – 20 000, muhto beaivválaš váldogiellan dat geavahuvvo dušše Niʻihau sullos.
Alfabehta.
Havaijagielas leat viehka unnán jietnadagat dahjege fonemat: earenoamážit konsonánttat – viđa oanehis ja viđa guhkes vokála /u, i, o, e, a, uː, iː, oː, eː, aː/ lassin – leat dušše gávcci: /p, k ~ t, ʔ, h, m, n, l, w ~ v/. Glottálaklusiilla /ʔ/ bustávva lea "okina"-nammasaš".
Persovdnapronomenat.
Persovdnapronomenat leat 11, dasgo ovttaid-, guvttiid- ja máŋggaidlogu lassin lea maid erohus vuosttaš persovnna inklusiiva ja eksklusiiva pronomeniid gaskkas: "au" "mun", "kāua" "moai duinna", "māua" "moai suinna", "kākou" "mii du haga" ja "mākou" "mii duinna".
Syntáksa.
Morfosyntávssa olis haváijagiella lea analyhtalaš VSO-giella.
Haváijagiel loatnasánit eará gielain.
Dovdoseamos álbmogiidgaskasaš haváijagiel loatnasánit leat "ukulele", "tabu" ja "wiki", mii mearkkaša haváijagielas 'johtil'.


Persovdnapronomen.
Persovdnapronomenat dahjege persovnnalaš pronomenat leat pronomenat, mat čujuhit olbmui dahje olbmuide. Persovdnapronomeniid genetiivahámit fas almmuhit oamasteami dahje gullevašvuođa.
Sámegielain pronomenat sojahuvvojit buot kásusiin ja loguin. Loguin pronomenat sojahuvvojit ovttaid-, guvttiid- ja máŋggaidlogu mielde. Indoeurohpálaš gielain pronomenat sojahuvvojit maid genusiin.


Emmelie de Forest.
Emmelie Charlotte-Victoria de Forest (riegádan guovvamánu 28. beaivve 1993 Randersis, Dánmárkkus) lea dánskalaš lávlu, gii vuittii Eurovision 58. lávllagilvvohallama miessemánu 18. beaivve 2013 lávlagiin "Only Teardrops". Dánmárkku ovddasteaddjin son beasai, go vuittii našunála Melodi Grand Prix -gilvvohallama ođđajagimánu 26. beaivve 2013.


Nuku'alofa.
Nuku'alofa lea Tonga oaivegávpot ja suolu.


Akkusatiiva.
Akkusatiiva lea nominatiiva-akkusatiiva-gielaid nomeniid kásus. Dáin gielain akkusatiiva almmuha, ahte sátni lea transitiivavearbba objeaktan.
Dárogiela akkusatiiva.
Dárogielas akkusatiiva gávdno dušše pronomena sojaheamis. Pronomen lea akkusatiivvas go vearbba preposišuvnna objeaktan
Substantiivvain ja numerálain lea čađat seammá hápmi, vaikko livččii makkár funkšuvdna cealkkagis.


KAIRA.
KAIRA (Kilpisjärvi Atmospheric Imaging Receiver Array) lea Oulu universitehta vuloš Soađegili geofysihkka observatoria dieđalaš mihttoapparáhta, mii lea Eanodagas Gilbbesjávrris Suoma bealde. Dat lea máŋggadávjodat rádiovuostáváldi, mii geavahuvvo áibmogearddi, Eatnama lagasgomuvuođa ja nástediehtaga dutkamis.
KAIRA lea iehčanas passiivalaš vuostáváldi, mas lea LOFAR-anteannat ja signálagieđahallanbiergasat. KAIRA sáhttá doaibmat maiddái Norgga Romssas EISCAT VHF -rádára vuostáváldin dahje dahkat oktasaš mihtidemiid eará lagasguovllu VHF-apparáhtaiguin. KAIRA ráhkaduvvui geahččalanbiergggasin EISCAT_3D projeavtta várás, mas plánejuvvo stuorra biđggiidahtton áibmogearderádára ráhkadeapmi.
KAIRA leat ruhtadan Oulu universitehta, Lapin Liitto koordineren Eurohpa guovloovddidanfoanda, ja Soađegili gielda.


Paramore.
Paramore lea amerihkálaš rockjoavku.


Gásttašeaddji Johanas.
Gásttašeaddji Johanas (, "Yo-hanan ha-matbil", ‎, "Yaḥyá" dahje يوحنا, "Yūḥannā", arameagillii: ܝܘܚܢܢ,
"Yokhanan" dahje "Yohanoun", "Ioánnes o Baptistés" ja) lei juvddálaš profehta. Su vánhemat leigga juvddalaš báhppa Sakarias ja su eamit Elisabet. Herodes Antipas bijai Johanasa giddagassii ja čuohpahii su oaivvi eret árvvusnai jagis 30. Ođđa testameantta Evangeliumis Lukasa mielde Johanas manna Jesusa ovddas ja veahkehit su nuvt ahte olbmot livččo gárvásat vuostáiváldit Jesusa ja ipmirdit su oahpahusaid, go Jesus boahtá.
Namma sámegillii.
Sámegielas ii lea dušše okta namma Johanasii, omd. sáhttá leat Gásttašeaddji Johanas, Gásttašeaddji Johánas, Suomas Johanas Gásttašeaddji ja boares čállinvuogis Johannes.


Moai.
Moai (rapanuigiela "moai" 'bázzi') lea namahus Beassášsullo dahjege Rapa Nui geađgebácciide, maid leat sullo dološ polynesialaš ássit ráhkadan sullii jagiin 1250–1500. Moait leat monolihtain ráhkaduvvon olbmolágan báccit, main leat eahpenormála stuorra oaivvit. Dat leat gaskamearálaččat sullii 4 mehtera alu ja dat deddet badjel 10 tonna. Dálá dieđuid mielde sullos leat 887 moai-bácci.


Islándda presideanta.
a> lea leamaš presideantan jagi 1996 rájes
Islándda presideanta () lea Islándda álbmotválljejuvvon stáhtaoaivámuš. Juohke njealját jagi jietnavuoigadahtton rávisolbmot válljejit njuolggo válggain presideantta. Presideanttas lea ráddjejuvvon fápmu. Islándda vuođđolágas ii ráddjejuvvo presideantta virgebajiid eanemusmeari. Islánddas stáhtaministtar lea ráđđehusa oaivámuš, ii presideanta. Iehčanasvuođa maŋŋá Islánddas leat leamaš vihttá presideantta. Viđat presideanta ja dálá presideanta, Ólafur Ragnar Grímsson, álggii virgái borgemánu 1. b. 1996 ja válljejuvvui viđadis jagi 2012.


Látvia presideanta.
Látvia presideanta () lea Látvia dásseválddi stáhtaoaivámuš ja riikka bealuštanfámuid bajimus hoavda. Dán rádjái (2013) dušše okta presideanta, Gustavs Zemgals, lea válljejuvvon guovtte geardde. Virgebadji lei njeallje jagi jagi 1997 rádjái, muhto jagi 1997 rájes dušše golbma.
Látvia kommunistabellodaga jođiheaddji Anatolijs Gorbunovs lei dušše sadjásaš presideanta ja daningo ii leat listtus.


Estlándda presideanta.
Estlándda presideanta (dahje "Eesti vabariigi president") lea Estlándda dásseválddi stáhtaoaivámuš.


Arjalaš álbmot.
Arjalaš duiskka soalddáhat, headdji Adolf Hitler, nuortariikalaš-duiskalaš diktáhtor. Nazisttaid lea leamaš Sápmi.


Bergkvara.
Bergkvara lea čoahkkebáiki Torsåsa gielddas, Kalmara leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 940 (2010).


Söderåkra.
Söderåkra lea čoahkkebáiki Torsåsa gielddas, Kalmara leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 912 (2010).


Torsås.
Torsås lea čoahkkebáiki Torsåsa gielddas, Kalmara leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 1848 (2010).


Angelstad.
Angelstad lea čoahkkebáiki Ljungby gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 271 (2010).


Agunnaryd.
Agunnaryd lea čoahkkebáiki Ljungby gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 220 (2010). «A» IKEAs boahtá čoahkkebáikki namas (Ingvar Kamprad Elmtaryd Agunnaryd).


Vittaryd.
Vittaryd lea čoahkkebáiki Ljungby gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 318 (2010).


Kånna.
Kånna lea čoahkkebáiki Ljungby gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 352 (2010).


Lidhult.
Lidhult lea čoahkkebáiki Ljungby gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 611 (2010).


Ryssby.
Ryssby lea čoahkkebáiki Ljungby gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 707 (2010).


Lagan (čoahkkebáiki).
Lagan lea čoahkkebáiki Ljungby gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 1 744 (2010).


Ljungby.
Ljungby lea čoahkkebáiki Ljungby gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 15 205 (2010).


Tävelsås.
Tävelsås lea čoahkkebáiki Växjö gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 225 (2010). Tävelsåsas lea maid skuvlla ja girku.


Kalvsvik.
Kalvsvik lea čoahkkebáiki Växjö gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 51 (2010).


Björnö (Växjö gielda).
Björnö lea čoahkkebáiki Växjö gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 215 (2010).


Nöbbele.
Nöbbele (Värends Nöbbele) lea čoahkkebáiki Växjö gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 257 (2010). Nöbbeles leat girku, skuvlla, bálvalusdállu ja kiosk.


Furuby.
Furuby lea čoahkkebáiki Växjö gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 372 (2010).


Åby (Växjö gielda).
Åby lea čoahkkebáiki Växjö gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 456 (2010).


Kauppakeskus Ruoholahti.
Kauppakeskus Ruoholahti lea gávpeguovddáš Helssega Ruoholahtis Suomas. Gávpeguovddáš vuođđuduvvui jagis 2003 ja doppe leat sullii 20 iešguđet rámbuvrra.


Åryd (Växjö gielda).
Åryd lea čoahkkebáiki Växjö gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 684 (2010).


Gemla.
Gemla lea čoahkkebáiki Växjö gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 1 342 (2010).


Lammhult.
Lammhult lea čoahkkebáiki Växjö gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 1 459 (2010).. Lammhultas leat ollu stohpogálvufabrihkat ja -gávppit nugo Lammhults Möbel AB, Svenssons i Lammhult, Norrgavel ja Nilssons.


Braås.
Braås lea čoahkkebáiki Växjö gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 1 547 (2010).
Sjösåsa boares girku.
Braåsas lea girku, Sjösåsa boares girku (). Sjöåsa ođđa girku ii leat Braåsas, muhto fal Viåsas.


Ingelstad.
Ingelstad lea čoahkkebáiki Växjö gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 1 674 (2010).
Inglinge hög.
Ingelstadas lea ruovdeáigasaš “hávdegieddi”, mas stuoramus hávdeboldni lea Inglinge hög.


Rottne.
Rottne lea čoahkkebáiki Växjö gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 2 354 (2010).
Dovddus rottnelaččat.
Ruoŧŧelaš rockjoavku The Ark lea Rottnes eret nugo joavkku lahtut Ola Salo, Leari ja Jepson.


Finnmárkku fylkka girkut.
Finnmárkku fylkka girkut gullet Norgga Girku Davvi-Hålogalándda bismágoddái, mii lea Romssa duopmogirkus, Romssas.
Go bismágottis leat njeallje proavásgotti, nu listtus leat njeallje oasi. Proavásgotti juohke gielddas lea searvegodderáđđi () ja juohke searvegodderáđđái gullá okta dahje eambbo girkosuohkanat (). Juohke girkosuohkanii gullá girkosuohkanráđđi (). Juohke girkosuohkanis lea goittotge okta searvegoddi, muhto sáhttá leat eambboge.
Álaheaju proavásgoddi.
Dasa proavásgoddái gullet golbma gieldda Finnmárkku fylkka oarjjabealde. Proavásgoddi lea Álaheajus, Álaheadju gielddas.
Hámmárfeastta proavásgoddi.
Dasa proavásgoddái gullet guhtta gieldda Finnmárkku fylkka davábealde. Proavásgoddi lea Hámmárfeasttas, Hámmárfeastta gielddas.
Sis-Finnmárkku provásgoddi.
Dasa proavásgoddái (maid "Sis-Finnmárkku proavássuohkan") gullet vihtta gieldda Finnmárkku fylkka lulábealde. Proavásgoddi lea Kárášjoga márkanis, Kárášjoga gielddas. Dát lea Norgga stuoramus proavásgoddi viidodaga vuođul. Dasa lassin dát lea Norgga áidna proavásgoddi, gos sápmelaččat leat eanetlogus. Ipmilbálvalusat leat sihke dáro- ja sámegillii. Sis-Finnmárkku proavássuohkan ásahuvvui jagis cuoŋománu 1. 1990 ja dása suohkanii gullet vihtta báhpasuohkana Kárášjohka, Guovdageaidnu, Deatnu, Unjárga ja Porsáŋgu.
Várjjaga proavásgoddi.
Dasa proavásgoddái vihtta gieldda Finnmárkku fylkka nuorttabealde. Proavásgoddi lea Várjjaga márkanis, Várjjaga gielddas.
Gáldut.
*


Moheda.
Moheda lea čoahkkebáiki Alvesta gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 1 824 (2010)..


Vislanda.
Vislanda lea čoahkkebáiki Alvesta gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 1 769 (2010)..


Grimslöv.
Grimslöv lea čoahkkebáiki Alvesta gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 593 (2010)..


Torpsbruk.
Torpsbruk lea čoahkkebáiki Alvesta gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 334 (2010)..


Hjortsberga.
Hjortsberga lea čoahkkebáiki Alvesta gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 245 (2010)..


Alvesta.
Alvesta lea čoahkkebáiki Alvesta gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 8 017 (2010)..


Älmhult.
Älmhult lea čoahkkebáiki Älmhulta gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 8 955 (2010)..


Diö.
Diö lea čoahkkebáiki Älmhulta gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 910 (2010).. Diö lea Möckelnjávrri ja Helgejoga gáttis.


Eneryda.
Eneryda lea čoahkkebáiki Älmhulta gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 338 (2010)..


Liatorp.
Johannes Johanssona govva Theleborg šloahta birra. Johansson jámii Liatorpas j. 1932
Liatorp lea čoahkkebáiki Älmhulta gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 555 (2010)..


Delary.
Delary lea čoahkkebáiki Älmhulta gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 222 (2010)..


Tingsryd.
Tingsryd lea čoahkkebáiki Tingsryda gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 3 037 (2010)..


Ryd.
Ryd lea čoahkkebáiki Tingsryda gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 1 415 (2010)..


Väckelsång.
Väckelsång lea čoahkkebáiki Tingsryda gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 905 (2010)..


Urshult.
Urshult lea čoahkkebáiki Tingsryda gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 794 (2010)..


Linneryd.
Linneryd lea čoahkkebáiki Tingsryda gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 488 (2010)..


Konga.
Konga lea čoahkkebáiki Tingsryda gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 476 (2010)..


Rävemåla.
Rävemåla lea čoahkkebáiki Tingsryda gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 294 (2010).. Rävemålas lea Älmeboda girku.


Fridafors.
Fridafors lea čoahkkebáiki Tingsryda gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 221 (2010)..


Markaryd.
Markaryd lea čoahkkebáiki Markaryda gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 3 966 (2010)..


Strömsnäsbruk.
Strömsnäsbruk lea čoahkkebáiki Markaryda gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 2 066 (2010)..


Traryd.
Traryd lea čoahkkebáiki Markaryda gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 660 (2010)..


Timsfors.
Timsfors lea čoahkkebáiki Markaryda gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 637 (2010)..


Åseda.
Åseda lea čoahkkebáiki Uppvidinge gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 2 430 (2010)..


Lenhovda.
Lenhovda lea čoahkkebáiki Uppvidinge gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 1 744 (2010)..


Norrhult-Klavreström.
Norrhult-Klavreström lea čoahkkebáiki Uppvidinge gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 1 215 (2010).. Norrhult-Klavreström lei ovdal guokte sierra gilli, Norrhult ja Klavreström muhto jagi 1975 rájes Ruoŧa Statistiska centralbyråna mielde dát leaba leamaš seamma gilli. Dás fuolakeahttá dain leaba viidáseappot sierra boastanummirat. Uhca oassi Norrhult-Klavreströmas gullá maiddái Växjö gildii, muhto eanaš oassi dás čoahkkebáikkis lea Uppvidinge gielddas.


Alstermo.
Alstermo lea čoahkkebáiki Uppvidinge gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 829 (2010).. Su namma lei Hohultslätt jahkái 1968.


Älghult.
Älghult lea čoahkkebáiki Uppvidinge gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 446 (2010)..


Hovmantorp.
Hovmantorp lea čoahkkebáiki Lessebo gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 2 991 (2010)..


Lessebo.
Lessebo lea čoahkkebáiki Lessebo gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 2 737 (2010)..


Kosta.
Kosta lea čoahkkebáiki Lessebo gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 884 (2010).. Anders Koskull ja Georg Bogislaus Staël von Holstein vuođđudeigga jagi 1742 Kosta lásefabrihka (), mii dál lea Ruoŧa nubbi boarráseamos lásefabrihkka. Dat lásefabrihkka dál gullá Orrefors Kosta Boda -fitnodatsearvái, man oamasteaddji lea New Wave Group AB.
Sihke čoahkkebáikki ja lásefabrihka namma boahtiba vuođđudeaddjiid sohkanamaid vuosttaš stávvalin.


Skruv.
Skruv lea čoahkkebáiki Lessebo gielddas, Kronobergga leanas, Ruoŧas. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 490 (2010)..


Nelson Mandela.
Nelson Rolihlahla Mandela (r. suoidnemánu 18. b. 1918, Mvezo, Lulli-Afrihkká, j. juovlamánu 5. b. 2013, Johannesburg) lei xhosa-álbmoga thembu-čerdii gullevaš lulliafrihkálaš politihkkár. Son lei guovddáš olmmoš apartheid-politihka vuostálastimis, ja lei fáŋgejuvvon 27 jagi ovdal go beasai luovos jagis 1990. Jagis 1993 son oaččui Nobel ráfibálkkašumi ovttas daláš presideanta Frederik Willem de Klerkiin, ja jagi maŋŋel, jagis 1994 son šattai Lulli-Afrihká vuosttaš álbmotválljen ja vuosttaš čáhppes presideantan. Mandela šattai birra máilmmi dehálaš friddjavuođa ja dásseárvvu symbolan.
Buohcceviessu ja jápmin.
Jagis 1988 go Mandela lei giddagasas, sutnje lei njommon tuberkulosa. Geassemánus 2013 Mandela ožžo geahpesinfekšuvnna ja gárttai buohccevissui. Suoidnemánus doaktárat muitaledje ahte Mandela lea komas ja ahte ja mašiinnat sáhttet jáddadit. Čakčamánus Mandela sirdejuvvui ruoktot mis son jámii 95-jahkásažžan juovlamánu 5. b. 2013.


Kuusirati.
Kuusirati lea gilli Raahe gávpogis, ovddeš Vihanti gieldda guovllus. Dat lea sullii Vihanti girkosiidda ja Alpua gili gaskamuttus. Kuusiratis orrot sullii 130 olbmo.
Kuusiratis doaibmá gilisearvi, mii lea vuođđujuvvon jagi 1986. Searvi hálddaša Kuusirati giliviesu, mii lea huksejuvvon jagi 1987 álbmogašbargguin.


Alpua.
Alpua lea gilli Raahe gávpogis, Vihanti guovllus. Dat lea máttageainnu 88 guoras, sullii 15 kilomehtera Vihanti girkosiiddas Pulkkila guovlluid. Gilis leat sullii 200 ruovttudoalu.
Alpuas lea maid ng. Girkogeađgi (suomagillii Kirkkokivi), mii lea sárdnestuoluhápmásaš báktelaiggahat.


Lampinsaari.
Lampinsaari lea gilli Raahe gávpogis, Vihanti-guovllus. Dat lea buoremusat dovddus Outokumpu Oy Vihanti-ruvkkes, mii doaimmai gilis jagiid 1954–1992. Ruvkkes buvttadedje siŋkka, veaikki ja laju. Dán áigge Lampinsaaris orrot sullii 400 olbmo, muhto dalle go ruvke vel doaimmai, gilis orro badjel 1 000 olbmo.


Arndt Pekurinen.
Arndt Pekurinen (r. borgemánu 29. 1905, j. skábmamánu 5. 1941) lei suopmalaš vearjobiehttaleaddji ja pasifista. Su vearjobiehttaleami almmusvuohta lei dehálaš ášši dan duogážis, go Suoma vuosttaš láhka, mii dagai siviilabálvalusa vejolažžan, ásahuvvui jagi 1931. Pekurinen ieš sorbmejuvvui Suoma joatkkasoađi áigge Suomussalmi raddošas.


Sis-Suoma Sámisearvi Bárbmu.
Sis-Suoma Sámisearvi Bárbmu (virggálaš namma Sisä-Suomen Saamelaisyhdistys Bárbmu ry.) lea sámisearvi, man leigga vuođđudeamin earret eará Bikko-Hánno Hánssa Hilkka Maritta ja Biret Jon Niillas-Ándde Veikko Nea Jyväskyläs čakčamánu 1. beaivve 2012. Searvvi ulbmilin lea ovddidit Sis-Suomas ássi sámiid ovdduit ja nannet sámi kultuvrra árbevirolaš sámiguovllu olggobealde. Searvvi virggálaš ruovttubáiki lea Jyväskylä gávpot, muhto searvi doaibmá Gaska-Suoma lassin maid Pirkanmaa eanangoddi guovllus.


Pietari Brahe.
Per Abrahamsson dahje Pietari Brahe lei ruoŧŧelaš stáhtaolmmái, soalddát ja greavva. Son vuođđudii Supmii logi gávpoga, earret eará Hämeenlinna, Savonlinna ja Raahe. Son vuođđudii maid Turku akademiijja. Brahe gudnin Suomas leat báccit Turkus, Raahes, Lieksas ja Kajaanis, ja Raahe gávpot lea namahuvvon su maŋŋil.


Unna Ráipásaš.
Unna Ráipásaš () lea várri Álttá suohkanis. Vári allodat lea 286 mehtera.


Luvddiidčohkka.
Luvddiidčohkka lea várri Guovdageainnu suohkanis. Vári allodat lea 638 mehtera.


Vihanti girkosiida.
Vihanti girkosiida lea čoahkkebáiki Raahe gávpogis ja lei Vihanti ovddeš gieldda guovddáš. Dat lea lahka máttageainnuid 86 ja 88 geaidnoruossa. Girkosiiddas lea earret eará ruovdegeaidnostašuvdna, moderna ruovttuguovloguovddáš-/girjerádju "Ukonkantti" ja sihke luteralaš girku ja ortodokssalaš rohkosviessu.


Ilveskorpi.
Ilveskorpi dahje Korvenkylä lea gilli Raahe gávpogis, ovddeš Vihanti gieldda guovllus. Dat lea sullii Vihanti girkosiidda ja Oulainena gaskamuttus; 15 kilomehtera Oulainenis ja 12 kilomehtera Vihantis. Ilveskorpis orrot sullii 400 olbmo. Gilis doaibmá vuolledássi, mánáid joavkobeaiveruoktu ja aktiivvalaš giliviessu.


Pasifisma.
Pasifisma dárkkuha soađevuostálastima ja viggamuša beassat ulbmilin veahkaválddi haga. Seammás ulbmil lea maid eastadit konflikttain ovddalgihtii. Pasifismma lea earálágán: absoluhtalaš pasifisma hilgu buot veahkaválddi, muhto lea maid pasifisttaid, geat dohkkehit omd. stáhtta siskkáldas bággogeainnut ja iešbealuštusa.


Lasagne.
Lasagne lea itálialaš pastabiebmu, mas foarpma sisa biddjojit vurrolagaid pastas ráhkaduvvon lasagnepláhtat, tomáhta-biergodáigebuonjus ja vuostábuonjus. Biergodáiggi sadjái sáhttá bidjat omd. šattuid. De visot bassojuvvo ommanis.
Lasagne lea hutkojuvvon Davvi-Itálias birrasiid 1400-logus.


Siviilabálvalus.
Siviilabálvalus lea muhtimis stáhttain molssaeaktu vearjobálvalusin. Dan sáhttet čađahit, juos olbmo nana jáhkku caggá vearjobálvalusa čađaheami.
Siviilabálvalus Suomas.
Suomas siviilabálvalus bistá 347 jándora dahje sullii 12 mánu. Siviilabálvalus lea leamaš Suomas molssaeaktu jagi 1931 ráje, go Lex Pekurinen ásahuvvui. Siviilabálvalus čoahkkana dán áigge sullii mánu guhkkošas skuvlenáigodagas ja sullii 11 mánu guhkkošas bargobálvalusas. Skuvlenáigodat čađahuvvo Lapinjärvi skuvlenguovddážis.


Fleece.
Fleece dahje fliisa lea polyesteris ráhkaduvvon dahkofiiber, mii geavahuvvo earenoamážit olgo- ja astoáigebiktasiin. Fleecebiktasat leat litnásat, geahppasat ja hui bivvalat ja daid lea álki bassat ja dat goiket olu jođáneappot go ullobiktasat. Fleece lea liikká eahpeekologalaš dakko bokte ahte juohke bassamis fleecebiktasiin luovvanit duháhiid mielde mikroplastihkkapartihkkalat mat de nuoskkidit čáziid.


Bomba Estéreo.
Bomba Estéreo lea colombialaš musihkkajoavku mii lea vuođđuduvvon Bogotás jagi 2005. Sin musihkka lea karakteriserejuvvon sániiguin "electro tropical" ja "psykedelalaš cumbia", ja das ovttastuvvet árbevirolaš cumbia lassin omd. techno, hip-hop, reggae ja afrokaribialaš champeta.


Eadni.
Eadni lea njiŋŋálas váhnen, nuppiid sániiguin njiŋŋálas ealli dahje olmmoš geas leat maŋisboahttit. Njiččehasaid eatnit riegádahttet ja das maŋŋá njamahit iežaset maŋisbohttiid. Biologalaš eadnivuođa lassin namahus adnojuvvo maiddái olbmuid birra geain lea sosiála eatni rolla dihto mánáide, nugo mat adopterejuvvon mánáide. Olbmuid buohta eatni stáhtus bistá miehtá eatni ja mánáid eallima, muhto eatni guovddáš rolla láve nohkagoahtit dađe mielde go mánát šaddet rávesolmmožin.


Joatkkasoahti.
Joatkkasoahti lei Suoma ja Sovjetlihtu gaskasaš soahti, mii dáhpahuvai geassemánu 25. 1941 – čakčamánu 19. 1944 oassin nubbi máilmmisoađi. Seammá áiggi joatkkasoađiin Duiska ollašuhttii operašuvnna Barbarossa -nammasaš stuorra falleheami Sovjetlihttui. Suoma ja Duiskka gaskkas lei fámus Antikomintern-soahpamuš, ja duiskalaš joavkkut leige vásttus Suoma davviraddošas.
Joatkkasoađi álggus suopmelaš ja duiskalaš joavkkut menestuvve ja ovdánedje guhkás Sovjetlihtu guovlui. Go soahti ovdánii, Sovjetlihttu goitge menestuvai buorebut ja buorebut. Jagi 1944 soahti lei juo suopmelaččaid oasis bahča bealuštusdáistaleapmi. Vearjoluoitin bođii fápmui čakčamánu 4. beaivve 1944, ja Moskova gaskaráfi vuolláičállojuvvojit čakčamánu 19. beaivve.
Soađi loahppaboađusin Suopma manahii Petsamo guovllu ja šattai láigohit Porkkala Sovjetlihtui soalddátdoarjjabáikin. Lassin Suopma fertii ádjit duiskalaš joavkkut eret Suomas, mii doalvvui Lappi soađi.


Steve Jobs.
Steven Paul Jobs (riegádan guovvamánu 24. b. 1955 San Franciscos Californias USAs, jápmán golggotmánu 5. b. 2011 Palo Altos Californias USAs) lei amerihkálaš Apple-fitnodaga vuođđudeaddji. Son vuođđudii Apple-fitnodaga ovttas Steve Wozniakiin, ja lei dan hálddahusdirektevra.


IPhone 5.
iPhone 5 lea iPhone-jovkui gullevaš mobiltelefovdna, man Apple lea ráhkadan. Dat almmuhuvvui čakčamánu 12. beaivvi 2012. iPhone 5:in sáhttá ee. riŋget, speallat, govvet, filbmet ja surfet interneahtas.


IPhone 4S.
iPhone 4S lea iPhone-jovkui gullevaš mobiltelefovdna, man Apple lea ráhkadan. Dat almmuhuvvui golggotmánu 4. beaivvi 2011. iPhone 4S:iin sáhttá ee. riŋget, speallat, govvet, filbmet ja surfet interneahtas. Apple muitala telefovnnas leat buorit govvenapparáhta go ovdal.


IPhone 4.
iPhone 4 lea iPhone-jovkui gullevaš mobiltelefovdna, man Apple lea ráhkadan. Dat almmuhuvvui geassemánu 7. beaivvi 2010. iPhone 4S:iin sáhttá ee. riŋget, speallat, govvet, filbmet ja surfet interneahtas. iPhone 4:s lea ee. liigemikrofona, mii ii leat leamaš ovdal.
Ođđa málle šattai almmolaš diehtun ovdal go telefovdna almmuhuvvui, danne go okta Apple bargi lei vajálduhtan telefovnna prototiippa muhtin bárai. Neahttapublikašuvdna Gizmodo osttii telefovnna máŋga vahku maŋŋel dáhpáhusa dan olbmás, gii lei váldán telefovnna báras, go ii lean gávdnan olbmo gii eaiggádii dan. Son lei geahččalan váldit oktavuođa eaiggádiin, gean nama lei gávdnan, muhto ii lean lihkosmuvvan. Olmmái lei dan maŋŋel geahččalan addit telefovnna ruovttoluotta Applei, muhto sii eai lean jáhkkán sus leat iPhone 4 prototiippa. Maŋŋel go Gizmodo lei šaddan sihkkar dan birra ahte sis lea albma iPhone 4, de riŋge sii dan olbmái, gii lei láhppán dan. Su bokte sii ožžo e-poastta Apples. Gizmodo hálidii dan maŋŋel lobi oažžut telefovnna, muhto loahpaloahpas telefovdna ii báhcán sidjiide. Ášši birra álggahuvvui maid politiijadutkan.


Justimusfilms.
Justimusfilms lea komediijajoavkku Haapavesis, mii lei álggos bivnnut earenoamážit Youtubes. Joavkus lea golbma gándda: Sami Harmaala, Juho Nummela ja Joose Kääriäinen. Jagi 2012 sii ožžo maid televišuvdnaráiddu, Justimus.


Ádjetjohka.
Ádjetjohka lea giláš Gálaniitoluotta guoras Guovdageainnus sullii 10 kilomehtera lulás márkanis.


Ákšomuotki.
Ákšomuotki lea giláš Gálaniitoluotta guoras Guovdageainnus.


Čunovuohppi.
Čunovuohppi lea giláš Biedjovággeluotta guoras Guovdageainnus.


Guhkesluokta.
Guhkesluokta lea giláš riikkageaidnu 93 guoras Guovdageainnus.


Heammogieddi.
Heammogieddi lea giláš riikkageaidnu 93 guoras Guovdageainnus.


Suolovuopmi.
Suolovuopmi lea giláš Guovdageainnu ja Álttá gaskkas riikkageaidnu 93 guoras. Doppe lea duottarstohpu.


Soahtefielbmá.
Soahtefielbmá lea giláš riikkageaidnu 93 guoras Guovdageainnus.


Stuorranjárga.
Stuorranjárga () lea giláš riikkageaidnu 93 guoras Guovdageainnus.


Puls Sko & Klær.
Puls Sko & Klær lea bivttasrámbuvra Márkan Senter -gávpeguovddážis Guovdageainnus. Dat rahpasii čakčamánu 29. beaivvi jagi 2006.


Kautokeino Villmarksenter.
Kautokeino Villmarksenter lea idjadanbáiki márkanis Guovdageainnu suohkanis. Dan eaiggát lea Isak Mathis O. Hætta. rahpasii jagi 2006. Doppe lea sadji 32 olbmui.


Guovdageainnu girdišillju.
Guovdageainnu girdišillju () lea boares girdišillju Guovdageainnus. Guovdageaidnulaččat leat jo guhká hálidan ahte dat šattašii fas smávva girdišillju gos girdet girdit, muhto dat ii leat dahkkon.
Guovdageainnu girdišillju lea sullii 3 kilomehtera davás márkanbáikkis.


Bodil Utsi Vars.
Bodil Ingrid Utsi Vars (riegádan 1962) lea guovdageaidnulaš girječálli ja Guovdageainnu mánáidskuvlla rektor.


Breivang videregående skole.
Breivang videregående skole lea joatkkaskuvla Romssas. Skuvlla rektor lea Eva Sparmann.


Kvaløy videregående skole.
Kvaløy videregående skole lea joatkkaskuvla Romssas. Skuvlla rektor lea Snorre Bråthen.


Kongsbakken videregående skole.
mini
Kongsbakken videregående skole lea joatkkaskuvla Romssas. Skuvlla rektor lea Kjell Olav Mentzoni.


Breivika videregående skole.
Breivika videregående skole lea joatkkaskuvla Romssas. Skuvlla rektor lea Tor Hemming Andersen.


Tromsdalen videregående skole.
Tromsdalen videregående skole lea joatkkaskuvla Romssas. Skuvlla rektor lea Torill Hvalryg.


Tromsø maritime skole.
Tromsdalen videregående skole lea joatkkaskuvla Romssas. Skuvlla rektor lea Snårre Brothen.


Knut Store.
Knut Inge Store lea Bargiidbellodaga politihkar ja Unjárgga dálá sátnejođiheaddji. Son lea maid Norgga sámediggeáirras.


Erling Bratsberg.
Erling Bratsberg lea Guovddášbellodaga politihkar ja Loabága dálá sátnejođiheaddji. Son bargá oahpaheaddjin Loabága skuvllas.


Erna Solberg.
Erna Solberg (riegádan guovvamánu 24. b. 1961 Bergenis) lea norgalaš politihkar (Olgešbellodat) ja golggotmánu 2013 rájes Norgga stáhtaministtar. Solberg lea leamaš Olgešbellodaga jođiheaddji jagi 2004 rájes, ja Hordalándda stuorradiggeáirras 1989 rájes. Olgešbellodaga parlamentáralaš jođiheaddji son leamaš 2005 rájes. Son leamaš maid Olgešbellodaga nissonlihtu (Høyrekvinners Landsforbund) jođiheaddji 1993–1994, bellodaga nissonpolitihkalaš jođiheaddji 1994–1998, Kjell Magne Bondevika nuppi ráđđehusa gielda- ja guovloministtar 2001–2005 ja Olgeža 1. nubbijođiheaddji 2002–2004.
Gielda- ja guovloministtarin Solberg barggai earenoamážit nannen dihte buoret buresbirgejumi nannoset gielddain ja buoridan dihte regionála ovttasbarggu fylkasuohkaniid gaskka. Son maid ođasmahtii Norgga dorvobáike-, dorvoohcciid- ja sisafárrenpolitihka, ja jođálmahtii dorvobáikeohcamiid meannudeami. Dan maŋŋá go Solberg álggahii bellodaga jođiheaddjin, son lea deattuhan earenoamážit Olgeža politihka sosiála beliid ja dan árvovuođu. Bellodat šattai maid eanet pragmáhtalažžan.
Jagi 2011 gielda- ja fylkadiggeválggain Olgeš cevzzii buot buoremusat jagi 1979 maŋŋá. Dan maŋŋá go borgárlaš bellodagat vuite jagi 2013 stuorradiggeválggain Stuorradikki eanetlogu ja Olgeš šattai dán eanetlogu stuorámus bellodahkan, Olgeš ja Ovddádusbellodat ásahedje áigodahkii 2013–2017 ođđa ráđđehusa, man jođiha stáhtaministtar Erna Solberg.


Vigdis Hjulstad Belbo.
Vigdis Hjulstad Belbo (riegádan 1955) lea Guovddášbellodaga politihkar ja Snoasa dálá sátnejođiheaddji. Son lea náitalan ja sudnos leat 4 máná, geat leat juo rávisolmmožin šaddan. Belbo lea boanda.


Bent Høie.
Bent Høie (riegádan miessemánu 4. b. 1971 Randabergas) lea norgalaš politihkar (Olgešbellodat) ja golggotmánu 2013 rájes Erna Solberga ráđđehusa dearvvašvuođa- ja fuolahusministtar. Son lea leamaš Hordalándda stuorradiggeáirras jagi 2000 rájes, ja lea Stuorradikki dearvvašvuođa- ja fuolahuskomitea jođiheaddji 2009 rájes. Olgeža bargolávdegotti lahttu son leamaš 2008 rájes, ja bellodaga 2. nubbijođiheaddji 2010 rájes.


Trine Skei Grande.
Trine Skei Grande (riegádan golggotmánu 2. b. 1969 Overhallas) lea norgalaš politihkar (Gurutbellodat). Son lea leamaš Oslo stuorradiggeáirras jagi 2001 rájes, ja Gurutbellodaga jođiheaddji 2010 rájes, maŋŋá go lei leamaš bellodaga 1. nubbijođiheaddji son 2000–2010. Son lea maiddái leamaš Gurutbellodaga parlamentáralaš jođiheaddji 2001–2005 ja ođđasit 2009 rájes.
Ođđajagemánu 17. b. 2018 rájes, son doaibmá Erna Solberga ráđđehusa kulturministtarin. Ođđajagimánu 22.b. 2019 rájes doaibmagođii son kultur- ja dásseárvoministtarin.


Knut Arild Hareide.
Knut Arild Hareide (riegádan skábmamánu 23. b. 1972 Bømlos) lea norgalaš politihkar (Risttalaš Álbmotbellodat). Son leamaš Akershusa stuorradiggeáirras jagi 2009 rájes, ja Risttalaš Álbmotbellodaga jođiheaddji 2011 rájes 2019 rádjái. Hareide lei Kjell Magne Bondevika nuppi ráđđehusa birasgáhttenministtar 2004–2005.


Siv Jensen.
Siv Jensen (riegádan geassemánu 1. b. 1969 Oslos) lea norgalaš politihkar (Ovddádusbellodat) ja golggotmánu 2013 rájes Erna Solberga ráđđehusa ruhtadanministtar. Son lea leamaš Oslo stuorradiggeáirras jagi 1997 rájes, ja Ovddádusbellodaga jođiheaddji 2006 rájes. Bellodaga parlamentáralaš jođiheaddji son leamaš 2005 rájes. Ovdal go šattai bellodaga jođiheaddjin, Jensen lei bellodaga 1. nubbijođiheaddji 1999–2006 ja parlamentáralaš nubbijođiheaddji 2001–2005.


Snoasa márkan.
Snoasa () lea Snoasa gieldda hálddahusguovddáš ja stuorámus gilli. Dan olmmošlohku lea 674 (2012).


Raavrevijhke márkan.
Raavrevijhke () lea Raavrevijhke gieldda hálddahusguovddáš ja stuorámus gilli. Dan olmmošlohku lea 223 (2012).


Gásluokta.
Gásluokta () lea Divttasvuona gieldda hálddahusguovddáš ja stuorámus gilli. Dan olmmošlohku lea 865 (2012).


Kárášjoga márkan.
Kárášjohka () lea Kárášjoga gieldda hálddahusguovddáš ja stuorámus gilli. Dan olmmošlohku lea 1 885 (2012).


Birokratiija.
Birokratiija dahjege byrokratiija (fránskkagiela sánis "bureau" ’kantuvra’ ja greikkagiela sánis "κράτος" ’fápmu’) mearkkaša organisašuvnnaid, doaibmabijuid, protokollaid ja njuolggadusaid vuogádagaid, maiguin earenoamážit almmolaš doaimmat stivrejuvvojit. Birokratiijas lea dávjá čavga hierárkkalaš struktuvra, man rámmaid siskkobealde iešguđetlágan áššemeannudeddjiin, «birokráhtain», lea ovddasvástádus das, ahte áššit meannuduvvojit dárkilit njuolggadusaid mielde. Muhtumiid mielas sánis "birokratiija" leat negatiiva konnotašuvnnat, ja badjelmearálaš birokratiija duššadeaddji váikkuhusat ledje guovddáš temá Franz Kafka bargguin nugo mat su románas "Der Process".
Birokratiija ii leat gullan sámi árbevirolaš kultuvrii dahje ealáhusaide, muhto dat lea leavvan váldoservodagaid mielde maiddái viidát Sápmái, ja dálá ođđaáigásaš servodaga dárbbuid várás eanaš sámegielaide leat maiddái ráhkaduvvon ollu birokráhtalaš tearpmat.


Angela Merkel.
Angela Dorothea Merkel (riegádan suoidnemánu 17. beaivve 1954 Hamburgas Duiskkas) lea duiskalaš risttalašdemokráhtalaš politihkar, álgoálggus fysihkar. Son lea leamaš "Christlich Demokratische Union" (CDU) -bellodaga jođiheaddji jagi 2000 rájes, ja Duiskka lihttokánsler jagi 2005 rájes. Son adnojuvvo Eurohpá ja Eurohpá Uniovnna deháleamos politihkarin. Jagis 2014 Merkel oaččui Seoul ráfibálkkašumi.


Avenida de los Insurgentes.
Avenida de los Insurgentes lea aveny Meksiko gávpogis.


Paseo de la Reforma.
Paseo de la Reforma lea aveny Meksiko gávpogas.


Vokála.
Vokálat leat giela jietnadagat maid jietnadettiin njálmmis ii leat dahppagas iige stuorit baskkádat go alla vokálain, nuppiid sániiguin dat eai leat konsonánttat.
Nu gohčoduvvon vokáladiagrámma govvida nu gohčoduvvon vokálagomuvuođa. Dán govvosii leat merkejuvvon dábáleamos vokálajietnadagat suoma-ugralaš fonetihkalaš čállinvugiin. Oránša jietnadagat leat kardinálavokálat. Čuokkáid gurut bealde leat govda vokálat, olgeš bealde ges jorba vokálat. (Ovdavokálaid ɑ̈ ja α̈ dahje maŋŋevokálaid ɑ ja α gaskkas leat prinsihpas čielga erohusat, vaikko dat eai soaitte oidnot Wikipedia foanttain doarvái bures.)
Nu gohčoduvvon vokáladiagrámma ja dábáleamos vokálat riikkaidgaskasaš fonetihkalaš čállinvugiin (IPA).


Abdul Halim Mu'adzam Shah.
Almu'tasimu Billahi Muhibbuddin Tuanku Alhaj Abdul Halim Mu'adzam Shah Ibni Almarhum Sultan Badlishah (skábmamánu 28. b. 1927 Alor Setar, Kedah, Malaysia – čakčamánu 11. b. 2017 Alor Setar, Kedah, Malaysia) lei jagi 1957 rájes Kedah 27. sultána ja jagi 2011 rájes Malaysia 14. gonagas, «Yang di-Pertuan Agong». Son lei maiddái Yang di-Pertuan Agong áigodagas 1970–1975, ja lei nu áidna gii lei Malaysia gonagas guokte háve. Abdul Halim lei maiddái boarráseamos gii lei válljejuvvon dan virgái.


The Narrative.
The Narrative lea amerihkálaš rockjoavku.


Lauvsnes.
mini
Lauvsnes lea Davvi-Trøndelága fylkka Flatangera gieldda hálddahusguovddáš. Čoahkkebáikki olmmošlohku lea 458 (2012).


Dun.
Dun lea Davvi-Trøndelága fylkka Fosnesa gieldda hálddahusguovddáš.


Frosta márkan.
Frosta lea Davvi-Trøndelága fylkka Frosta gieldda hálddahusguovddáš.


Veierland.
thumb
Veierland lea suolu Nøtterøy gielddas. Dan olmmošlohku lea su. 150, ja viidodat lea su. 4,4 km².


Føynland.
Føynland lea suolu Nøtterøy gielddas. Dan olmmošlohku lea su. 1 400.


Barneskjær.
Barneskjær lea suolu Nøtterøy gielddas. Dan viidodat lea su. 39 dekára.


Bjerkøy (Nøtterøy).
Bjerkøy lea suolu Nøtterøy gielddas. Dan viidodat lea su. 1,2 km².


Isla del Coco.
Isla del Coco lea suolu Costa Ricas. Dan viidodat lea 23,85 km².


Arenaljávri.
Arenala jávri (spánskagillii: "Lago Arenal") lea stuorámus jávri Costa Ricas. Dan viidodat lea 85 km².


Guápiles.
Guápiles lea gávpot Limóna provinssas ja Costa Ricas. Dat lea Pococí kantona hálddahusguovddáš. Dan olmmošlohku lea 36 457 (2011).


Märät säpikkäät. Sápmi underground – Saamelaisten käyttöopas.
Märät säpikkäät. Sápmi underground – Saamelaisten käyttöopas () lea suomagielat giehtagirji sámiid birra. Girjji leat čállán Njuoska bittut -guovttos Ánne Kirste Aikio ja Suvi West ovttas girječálli ja antropologa Esa Salmisiin. Johnny Kniga -goasttádus almmustahtii giehtagirjji jagis 2013. Bargu sisdoallá albma rávvagiid ja fáktadieđuid, muhto maiddái "underground" dahje suollemas informašuvnna sámekultuvrras.
Ulbmiljoavku.
"Märät säpikkäät. Sápmi underground – Saamelaisten käyttöopas" lea gudnečájáhus buot sápmelaččaide ja earenoamážit dat veahkeha suopmelaččaid ipmirdit sápmelaš álgoálbmoga. Girji lea oaivvilduvvon davvin mátkkošteaddji olbmuide, sápmelažžii liikostuvvan suopmelaččaide ja buohkaide, geat leat beroštuvvan Ultima Thule -kultuvrras. Skenet-siiddus leat árvalan, ahte váldoulbmiljoavku leat 20-30-jahkásaš náitalkeahtes olbmot, dasgo girji doallá sisttis olu irgidan- ja festenrávvagiid.
Duogáš.
Aikio ja West hutkkaiba čállit girjji iežaska kultuvrras, go Salminen jearahalai sudno Madventures-joavkku girjji várás. "Märät säpikkäät. Sápmi underground – Saamelaisten käyttöopas" lea čállojuvvon suopmelaččaid beroštumi ja nuppe dáfus diehtemeahttunvuođa dihte. Dahkkit háliidedje lebbet dieđu sápmelaččain danin go sin mielde suopmelaččat orrot diehtime eanet eará riikkaid álgoálbmogiin.
Sisdoallu.
Bargu gieđahallá sámekultuvrra iešironiijalaččat ja lea juhkkojuvvon gávcci oassái Sámi jagiáiggiid mielde. Dálvi, giđđadálvi, giđđa, giđđageassi, geassi, čakčageassi, čakča ja čakčadálvi leat dego rámat loguide. Girjjis leat diehtogirjelágan fáktadieđut go fáddán leat ovdamearkka dihte suomaiduhttin, boazodoalu spirevahágat ja citysápmelaččaid identitehtakriissat. Giehtagirji gieđahallá maid sámiid historjjá, politihka ja duoji. Bargu sisdoallá goittotge maid suollemasat dieđu sámekultuvrras, dego rávvagiid lávus láhttemis. Girjjis leat gárvodan- ja ávvudanrituálat, njálgga reseapttat ja irgidanrávvagat. Aikio ja West mielde girji leage dievva kultuvra, ráhkisvuohta ja ávvudeapmi. Salmisa mielde barggus oidnojit seahkálagaid boaresáigásaš antropologiija, humor ja duippideapmi.
Fáttát leat olu ja danin artihkkalat leat oalle oanehaččat. Daid lassin giehtagirjjis leat smávva fáktaruvttot ja govat. Siiddut leat girjjagat ja ivdnát. Girjjis leat oasit main Salminen gieđahallá kultuvrra olggobeale olbmo oainnuid sámekultuvrra iešvuođaid birra. Mielde leat maid Aikio ja West intiima beaivegirjebihtát ja govat sudno iežaska ruoktoálbumiin, mánnávuođas ja lagas olbmuin.
Aikio ja West deattuheaba, ahte girji lea čállojuvvon sudno geahččanguovllus. Dat lea sudno mielde dušše oasáš sápmelašvuođas iige olles duohtavuohta álbmogis. Maid Skenet-siiddus lohket, ahte girji ii leat dárkkuhuvvon čiekŋalis analysan, muhto baicce guovtti nuorra nissona suohtas ja persovnnalaš oaidnun sápmelašvuođas.
Vuostáiváldin.
Girji bođii olggos golggotmánu 1. beaivi 2013, ja dan gudnin sihke Helssegis ja Anáris ordnejuvvojedje almmustahttindilálašvuođat. Madventures-joavkku Riku Rantala mielde girjji gánneha lohkat eandalii juos lea davás vuolgime amas čurboš. Maid girječálli Mikko-Pekka Heikkinen lea rábmon girjji. Opettaja-bláđis suomagiela lektor Netta Walldén muital, ahte son áigu geavahit girjji eatnigiela diimmuin. Su mielde girji heive bures oahppogirjji oktii. Dan sadjái Skenet-neahttasiidu kritisere barggu das, ahte gaskkohagaid dat čájeha sápmelašvuođa eksotihkalaččabun go dat duohtavuođas leage. Goittotge siidu mieđiha, ahte stuorámus oassi girjji sisdoalus lea beroštahtti, dat lea čállojuvvon njuovžilit ja maid humor lea mielde. Girjjis oidno politihkalaš ja feministtalaš vuođđu, ja dat váldá beali.
Gaskavuohta tv-prográmmii.
Ánne Kirste Aikio ja Suvi West leaba šaddan dovddusin Märät säpikkäät -prográmmas (). Girji spiehkasta prográmmas dien lahkái ahte dat gieđahallá sápmelašvuođa, go fas prográmmas lea gažaldat eanetge suopmelašvuođas. Girjjis lea maid persovnnalaččat geahččanguovlu, ja nuppegežiid go prográmmas dahkkit eai doaimma neavttára rolla mielde. Prográmma ja girjji stiillat leat seammasullasaččat, muhto girji ii liiggástala dahje generalisere seamma olu.


Leammi álbmotmeahcci.
Leammi álbmotmeahcci (,) lea suodjalanguovlu Anára ja Gihttela gielddaid rájiid siste Davvi-Sámis. Oarjin dat rádjašuvvá Buljju meahcceguovlui ja Norgga Badje-Anárjoga álbmotmeahccái ja fas nuortin Bátneduoddara meahcceguovlui. Leammi álbmotmeahcci lea vuođđuduvvon jagis 1956, ja lea viiddiduvvon guktii. Dan viidodat lea dál 2860 km², ja seammás dat lea Suoma stuorámus álbmotmeahcci ja maiddái okta dain viidáseamos meahcceguovlluin Eurohpás. Álbmotmeahcci lea ožžon namas Leammijogas, mii lea sullii 80 kilomehtera guhkki ja golgá Leammileahkeráigge.
Leammi álbmotmeahci guovllus golggiidit máŋggat stuorra jogat: Leammijohka, Anárjohka, Riebanjohka ja Avviljohka. Leammis lea vejolaš oaidnit maid measta buot Davviguovllu luonddu máŋggabealalašvuođa dego boares beahcevuvddiid, viiddes duottarálážiid, soahkevuvddiid ja jekkiid. Suoma stáhta suodjalanguovlluid dikšumis vástida Meahciráđđehus.
Leammi álbmotmeahcceguovlu lei dolin guolásteaddjisápmelaččaid, dálá anaraččaid guolástan- ja bivdoeana. Goddebivdima historjjá fas muitalit dološ godderoggit miehtá johgáttiid ja mutkkiid. Dálá áigge stuorámus oassi Leammi álbmotmeahcis gullá Sállevári bálgosii. Meahci davimus guovllut gullojit Muotkkeduoddara bálgosii ja lullin fas Kuivasalmi bálgosii. Boazodoalu lassin álbmotmeahcci lea báikkálaš olbmuide dehálaš bivdo-, guolástan- ja lupmenguovlu.
Historjá.
Leammi suodjalusárvvuid leat guorahallan juo árrat. Meahccedikšut gártejedje 1900-logu álggus dálá álbmotmeahci guovllu ja gávnnahedje, ahte vuovddit Leammileagi olggobealde ledje hájilassii ja árvvuheamit. 1920-logus Meahciráđđehus álggahii čuohppamiid ja muora doalvuma Norgii. Stuorra muorragávppi ollašuhttima dihte máŋggáid Anárjávrri guovllu vuvddiid lei dárbu čuohppagoahtit. Jagis 1931 Meahciráđđehus goittot mearridii, ahte Leammi mehciid ii leat lohpi čuohppat.
1949 Suoma luonddudieđálaš searvvit evttohedje stáhtaráđi vuođđudit ođđa suodjalanguovlluid. Stáhtaráđđi ásahii dán várás komitea, mii válmmaštallagođii ášši. Komitea ovdanbuktojupmi lei gárvvis 1953, ja dat sisttisdoalai evttohusa Leammi álbmotmeahci vuođđudeapmái.
Álbmomeahcci vuođđuduvvui jagis 1956 ja dan sturrodat lei 385 km². Das maŋŋá álbmotmeahci leat viiddidan guktii, vuos 1971:s ja nuppes 1981:s. Suopma evttohii jagis 1998, ahte Leammi álbmotmeahcci laktojuvvolivččii Eurohpá Uniovnna Natura 2000- suodjalanguovlofierpmádahkii.
Golleroggan.
Leammis leat ohcan ja roggan golli juo badjel 130 jagi. Vuosttaš dokumeanta Leammi gollis lea 1867. Goittotge easkka 1940-logu loahpas olmmošeatnatvuođat boahtigohte geahččalit gollelihku, ja dan rájes guovllus leat roggan golli bissovaččat. Maiddái Tankavaara golledoidima máilmmimeašttirgilvvut ja golleroggama almmolašvuohta diehtojuohkingaskaomiin dagahii golli ohcama hui bivnnuhin vuot. 2000-logu álgogeahčen Leammi guovlu lea buvttadan eanemusat golli olles Davvi-Suomas.
Áigodahkii leat gullan maid riiddut ja diggeáššit, go báikkálaš olbmot ja luonddusuodjaleaddjit leat vuostálastán mášengolleroggama. Jagis 2011 bođii fápmui ođđa ruvkeláhka, man mielde mášengolleroggan galgá nohkat Leammi álbmotmeahcis gávcci jagi siste.
Johtinoktavuođat.
Leammi álbmotmeahcci lea Anár-Gihttel geainnu (nr 955) ja Anár-Áŋŋel geainnu (nr 9553) gaskkas. Geainnut johtet álbmotmeahci davviravdda ja nuortaravdda guora. Biillain beassá Njurggoluovtta gillái, gos lea geassit rabas rávvenstohpu. Njurggoluovttas lea geassit maiddái mohtorfanasoktavuohta Ravadasjávrri ávdinstohpui ja Kultahaminai. Almmolaš fievrruiguin Anárii beassá linjabiillain, muhto ii Leammái (Njurggoluktii). Lagamus girdišillju gávdno Avvilis.
Vánddardeapmi ja meallunjohtolagat.
Leammi álbmotmeahcis leat merkejuvvon bálgát sullii 60 km. Bálgáid guoras leat dolastallanbáikkit ja dálkesuojit. Álbmotmeahci vánddardanavádagas sajusdola cahkkeheapmi ja gohtten lea lobálaš dušše dan várás čujuhuvvon báikkiide. Vánddardeaddji galgá váldit vuhtii maiddái meahci ráddjenavádaga, gos johtin lea ráddjejuvvon luonddu ja eanavuođu suodjaleami dihte.
Leammi sáhttá meallut Njurggoluovttas guovtte guvlui. Njurggoluokta – Kultasatama lea sullii 20 km guhkkosaš meallunjohtolat. Njurggoluovttas sáhttá vuolgit Leammi mielde maiddái Báđára guvlui, ja doppe beassá joatkit ain Juvdujoga fiesttarbeallái Solojávrái, gos mátkki sáhttá loahpahit fanassátkui. Reaissu guhkkodat lea sullii 40 km. Juvdujoga mielde sáhttá meallut maid ain Anára girkosiidii. Kanohtaid sáhttá láigohit Njurggoluovttas.
Gallestallan.
Golbma njealjádasa Leammi gallestalliin leat áŋgiris vánddardeaddjit, vaikko vel dušše goalmmádas lea ovdal fitnan Leammis. Soaitttáhatgallestallit bohtet Leammái viehka uhccán. Gallestalliin 85 % bohtet Suomas ja juoba 2/3 gallestalliin leat vánddardeaddjit, geat idjadit guovllus. Ijastalli vánddardeaddjit orodit álbmotmeahcis gaskamearálaččat 4,6 jándora. Go váldá vuhtii dan ahte sii orodit ja idjadit vel das lahkosiin, de vánddardeaddji orru guovllus oktiibuot 6 jándora. Gallestallidutkamuša mielde Leammái dahkkojuvvojit jahkásaččat sullii 10 000 gallestallama.
Vuovddit.
Eanaš oassi, sullii 2/3 Leammi vuvddiin leat beahcevuovddit. Boarráseamos beziid ahkin árvalit 300-700 jagi.
Duoddarat.
Stuorámus duottarguovllut leat Viibus- ja Maarestaduoddarat, maidda laktásit ee. Látnjoaivi ja Jäkäläpää.
Lottit.
Leammi álbmotmeahcis gávdnojit oktiibuot 144 loddešlája. Eanaš oassi lottiin leat Meahcce-Lappi jeagge- ja meahccešlájat, muhto maiddái Duottar-Lappi šlájat
Beađut.
Suoma stuorámus beađut: geatki, guovža, albbas, gumpe ja goaskin.


Diida.
Diida lea ovtta lágan einnosteapmi boahtteáiggi birra. Dat leat dego eallinnjuolggadusat, go muitalit leat go diŋggat buoris vai bahás. Leat hui ollu iešguđetlágan diiddat, ee. luonddu ja servodaga birra.


Queen.
Queen lea brihttálaš rockjoavku.


Suonnjel.
Suonnjel (ruoššagillii Сонгельский погост, Сонгельск, Суоникюля, nuortalašgillii "Suõʹnnjel", suomagillii "Suonikylä") lea okta nuortasápmelaččaid dálvesiida Beahcáma gieldda máttaoasis Ruoššas. Suonnjel lea okta golmma nuortalaččaid dálvesiiddain, mat leat Täyssinä ráfešiehtadusa rájes gullan Ruššii. Tarto ráfi maŋŋá jagiin 1920–1944 Suonnjel gulai Supmii.
Biras Suonnjelis.
Suonnjel lea eará boares siiddaid ládje vuođđuduvvon lahka čázádagaid. Lohttu lea Suonnjel-siidda guovddáš johka. Suonnjela davveosiin biras šaddá guorbbasin: goahccevuovdi guovlu rievdá skierriavádahkan. Olles Beahcán lea oassi Davvi-Lappi avádaga, mas meahccit, jeakkit, duoddarat ja čázádagat vuoruhit. Suonnjela biras lea luonddu beales hui rikkis guovlu, mas luonddu dáhkidii ássiide vuđolaččat dorvvolaš ja sihkkaris eallima.
Hálddahus.
Suonnjelis doaimmai nuortalaččaid siidačoahkkin ja iešstivrenvuoigádat, "siidsååbbar". Dat lei nuortalaččaid oktasaš vuoigatvuođa ja ortnega bajásdoalli. Siidsååbbar doaibmá ain Suoma Sámis nuortasápmelaččaid guovllus. Siidačoahkkin lea nuortalaččaid deháleamos hálddahusorgána, masa nuortalašráđđi ja luohttámušalmmái válmmastallet áššiid. Luohttámušalmmái jođiha siidsååbbara.
Siidsååbbar čoahkkanii álo, go galggai gieđahallat mearkkašahtti áššiid. Ovdamearkan boazodoalloáššiid, luossabivdobáikkiid juohkima ja rihkkumušaid dihte buot siidda olbmot čoahkkanedje oktii. Siidsååbbaris sohkaguovlluid njunnošiiguin áššiin mearridedje náitalan almmáiolbmot. Sáhkavuorruid dolle buot 18-jahkásaš albmát. Mearridanváldi lei maid leaskan báhcan nissoniin, geain ledje mánát. Muđui nissoniin ii leamašan mearridanváldi, muhto sii oassálaste siidsååbbariidda ja ledje mielde ságastallamiin.
Ealáhusat ja eallinvuogit Suonnjelis.
Sohkaguovllu luondduriggodagat adde ealáhusa Suonnjelis. Siidda nuortalaččaid deháleamos ealáhusat ledje guolásteami lassin fuođđobivdin ja boazodoallu. Suonnjela nuortalaččaid barget maid iešguđetlágan bargguid, dego mátkkoštan-, vuovdin- ja fievrrideamibargguid. Doložiin Suonnjela nuortalaččat láigohedje sin guollečáziid ja fuođđoeatnamiid anáraččaide ja ruoššaide. Čázádagat, fuođđoeatnamat sihke boazodoalloguovllut ledje nuortalaččaid sogaid stivrejumis.
Suonnjela ássit hárjehedje ovttas Njuohttejávrri ássiiguin buođđobivdu Doallánjogas. Luosat bivdojuvvojedje buođuin ja guolit juogaduvvojedje bearragottiid gaskkas. Árbedieđu mielde buođus ožžojuvvojedje valjit luosat, mat vuvdojuvvojedje Guoládatnjárgii. Go Beahcán laktojuvvui Supmii jagis 1920 de buođđobivdu nogai.
Buođđobivddu lassin Suonnjela nuortalaččat bivde nuohtain. Soames bearrašat bivde guliid maid merddiin. Nuortalaččaide lei dehálaš, ahte guollečázit muddejuvvojit, vai guollenálit seailluhivčče maid boahtte jagiide.
Olmmošlohku ja orrut.
Eanaš oassi Suonnjela ássiin ledje Beahcáma nuortasápmelaččat. Jagi 1929 heaggačáliheami mielde Suonnjela olmmošlohku lei 168, buot nuortalaččat.


Geavu luonddumeahcci.
Geavu luonddumeahcci sajáda Davvi-Suomas Ohcejoga gielddas. Dálá 712 km² viidosaš Geavu luonddumeahcci lea vuođđuduvvon 1956. Dat lea davimus Suoma stuorra suodjalanguovlluin.
Geavu luonddumeahci guovddáža ráhkada badjel 40 km guhkkosaš ja báikkuid masa 80 mehtera čiekŋalis kanjonalágan ávži. Dan bodnis golgá Geavvu. Eará oassi luonddumeahcis lea dovdomassii njoidosut duottareana, man luddot gorssat ja guržžut. Báikkuid leat viiddis rabas duottarjeakkit.
Geavu luonddumeahcci lea diehtaga dáfus dehalaš guovlu. Turku universitehta Lappi dutkanlágádus (www.kevo.utu.fi, suomagillii) hárjeha Geavu guovllus máŋggabealat dutkamuša dan áidnageardásaš luonddu ja ealliid dihte. Vaikko luonddumeahcit leat vuođđuduvvon erenomážit luonddusuodjaleami ja luonddu dutkama váráš, de Geavu luonddumeahci guovlu lea dan lassin boazodikšunguovlu ja fállá maid vánddardeaddjiide vejolašvuođa oahpasmuvvat dan erenomaš lundui.
Kanjona riegádeapmi.
Ohcejoga Báišduoddariin Anárii Suoločielgái olli granulihttabáktevuođđu lea sullii 1900 miljovnna jagi boaris. Sullii 70 miljovnna jagi dassái duoddarat badjánedje laigosiid sirdáseami dihte ja daid gaskasaš eana vuojui ávžin. Dalle šattai maiddái Geavu doajáhatávži. Geavorokki báktevuođđu čohkiida sierralágan geađgešlájain, mat girdet iešguđetláhkai mollaneami ja gollama. Dan eanavuođu ja duovdaga leat maŋimuš rievdadan 10 000 jagi dassái nohkan jiekŋabadji ja dan suddančázit.
Vánddardeapmi.
Geavu luonddumeahcis sáhttá vánddardit guovtte sierra bálgá mielde. Geavu 63 km guhkosaš vánddardanbálggis guorada luonddumeahcis ávžži Suttesjogas ja Ganešjávrái. Bálggis johtá gaskkohagaid kanjona mielde, gaskohagaid duoddaris. Bálgás leat golbma gállinbáikki, gokko Geavujohka rasttilduvvo. Geavu bálgá sáhttá vázzit jogo Suttesjogas Ganešjávrái dahje nuppegežiid. Guivvi 86,5 km guhkes bálggis johtá duottareatnamiin. Dat earrána Geavu bálgás Ruktajávrri buohta Njávgoaivvi ja Guivvi ávdinstobuid guvlui. Bálggis johtá oassái Báišduoddara meahcceguovllus. Ruovttoluotta Gevvui bálggis máhccá Fiellojohgoržži davábeale, mas joatká ruovttoluotta Ruktajávrái.
Šattut ja eallit.
Geavu luonddumeahcis johtin lea ráddjejuvvon, daningo dat leat luonddusuodjalanguovlu: guovllu birastahttá rašes duottarluondu ja luonddumeahcis šaddet ráfáidahttojuvvon šattut ja áitatvulos šlájat. Guovllus sáhttá gávdnat hárvenaš šattuid dego báktesmiera dahje biikasiepmana. Geavu luonddumeahci guovlu fállá maiddái vuogas bessensajiid lottiide, doppe sáhttá oaidnit boaimmaža dahje bieggafálli. Geavorokki eallit ja šattut leat birrasa ektui valjis ja máŋggabeallagat. Dasa váikkohit molsašuddi eanavuođđu, buorre lavttasvuohta ja dálkkádagat. Luonddumeahci váldošaddotiipan leat sierralágan duottaralážat- ja marrasat. 1960-logus duottarmihttára máhtu duššadii olu soahkemarrasiid. Viiddis guovlluin leat ainge ruojus stohkkevuovddit.
Oaidnámušat.
Geavubálgá dovdoseamos oaidnámušat leat Fiellojohgorži, Geavu ávžži mátta-geahči ja Suttesjoga gáldu. Fiellojohgorži sajáda Geavu kanjonii golgi Fiellogeađgejoga loahpageažis. Fiellojohka gahčá 26 mehtera allosaš goržin Geavvoroggái. Goržžis loktanan sopmu láktada lahkosa šattuid viidát, man dihte birasdahtti luondu leage šattolaš. Fiellojohka golgá 400 mehtera ovdalgo dat ovttastuvvá kanjona bodnis golgi Gevvui. Geavu seaidni lea báiki, gokko ávži govdu ja rahpasa oidnot bálgái. Smávva jávrri mahttosaš Suttesjoga gáldu lea sápmelaččaid dološ bassi báiki. Gáldu čáhci vuolgá Luopmošjogas.
Njuolggadusat ja ráddjehusat.
Geavu luonddumeahcci lea juhkkojuvvon guovtte oassái, duottarguovlui ja ávžeguovlui, gos oažžu johttit dušše merkejuvvon bálgáid mielde. Merkejuvvon johtolagaid olggobealde lea gildojuvvon buotlágan johtin, tealttástallan, dolastallan dahje luonddubuktagiiid čoaggin. Báikkálaš ássiin leat goittot sierravuoigatvuođat earret eará boazodollui, guolástussii sihke meahccebivdui luonddumeahci guovllus.
Bálvalusat.
Bálgáid guoras leat oahpistangalbbat, dolastallansajit, tealtábáikkit, tráhpat, rovvemuorat ja gállinvaijerat. Ruktajávrris, Njávgoaivvis ja Guivvis leat ávdinstobut. Suohpášádjagis ja Gamajohnjálbmeluobbaliin lea dálkesuodjin lávvu beaiveatnui. Fiellojohgoržžis ja Njaggaljávrris leat dálkesuodjin lavdnjegoađit, eai idjadeapmái.
Siiddas, mii lea Sámemusea ja Davvi-Sámi luondduguovddáš Anára girkosiiddas, oažžu birra jagi dieđuid Geavu luonddumeahcis ja earáge Davvi-Sámi luonddubáikkiin. Ohcejoga luonddustobus gávdnojit geassit kárttat ja dieđut davimuš Sámi luonddubáikkiin. Áigeguovdilis ja ođđaseamos áššit leat suomagielalaš fierbmebálvalusas.
Girjjálašvuohta.
Kallio Paavo, Kevo. Mietteitä ja muistikuvia Kevosta ja pohjoisen luonnon tutkimuksesta.Karisto 1990.


Mohtorgielká.
Mohtorgielká, dahjege muohtaskohter, mohtorskohter, lea eanafievru, mii lea plánejuvvon muohttaga dahje jieŋa alde johtimii. Mohtorgielkkáin johtimii ii vealttakeahttá dárbbašuvvo sierra geaidnu dahje máđii. Ovddageahčen leat sabehat ovttas stivrenstákkuin ja stivrenáksilin dahket stivrema vejolažžan. Mohtorgielká johtá ovddos- dahje maŋosguvlui bealtta/boahkána veagas. Jorranfápmu beltii boahtá mohtoris variahtora ja gehtegiid bokte. Mohtorgielkká mohtorin lea dábálaččat guovtte- dahje njealljetávttat áibmo- dahje golggusčoaskuduvvon bensenmohtor, man sturrodat lea 150–1200 kbm³. Eanáš mohtorgielkámálliide čáhká okta mátkkošteaddji vuoddji lassin.
Mohtorgielkká historjá.
Hástalusat olbmuid ja sin diŋggaid fievrredeamis dálveáigge jođálmahtte mohtorgielkká hutkama. 1990-logus johtilit ovdánan hutkosat buvttadedje mášeniid, mat ledje dábálaččat guovtte olbmui oaivvilduvvon fievrrut, mat johte bealtta veagas bensenmohtora fámuin. Álggoálggui mohtorgielkkát ledje bargofievrrut, muhto dán áigái ráhkadeaddjit ráhkadit hui olu maiddái lusta- ja gilvofievrruid. Go vuosttas málliin ledje sullii 10 heastafámu (7,5 kW) guovttetávttat mohtorat, dán áigge málliin leat ođđaáigásaš guovttetávttat ja njealjjetávttat bensenmohtorat, main muhtumiin leat badjel 150 heastafámu (110 kW).
Amerihkálaš Ray H. Muscottii juolluduvvui kanadalaš pateanta su mohtorrehkii “traineau automobile” jagis 1915. Čuovvovaš jagi Muscottii juolluduvvui vuosttas amerihkálaš pateanta ođđaáigásaš muohtafivrui, mas leai maŋŋebealta ja ovdasabehat.
Carl Eliason ráhkadii vuosttas mohtorgielkká prototiipa 1920-logus: Son bijai mohtorsihkkela mohtora guhkes reaga ala, bijai reaga ovddageahčái sabehiid ja maŋágeahčái bealtta. Eliassonii juolluduvvui pateanta jagis 1927. Eliason ráhkadii 40 mohtorgielkká.
David Johnson ovttas Paul Knochenmusain ja Orlen Johnsonin mearridedje ráhkadit vuosttas mohtorgielkká. Jagis 1954 sii gárvijedje vuosttas mohtorgielkákonseptta. Dat lei hutkojuvvon meahcástaneatnamiidda johtema várás. Sii ledje dan oaivilis, ahte dat lei doarvái buorre ovdanbuktimii sin fidnodaga jođiheaddjái Edgar Hetteenii, viidásut buvttadeami várás, muhto Edgar ii jáhkkán sin hutkosa árvui iige ovddidan dan. Nuba sii vuvde dan muorrasahá-fidnodahkái haddái $465. Das fuolatkeahttá albmát ledje mearridan, ahte sii ráhkadit vuosttas gávppálaš mohtorgielkká. Nubbi mohtorgielkákonsepta válmmaštuvai jagis 1956. Sii gohčodedje dan Polaris Sno Traveler:in. Originála mállet dedde badjel 450 kg ja dat johte sullii 32 km/h. Edgar doalvvuhii golbma mohtorgielkávuoddji 1900 km mátkái Alaska mehciid čáđa vai fidnešii almmolašvuođa ja vai basttašii čájehit fievrru luohtehahttivuođa.
Aitosaš mohtorgielkábadji álggii das, go kanadalaš Bombardier-fidnodat álggii ráhkadit Ski-doo-mearkasaš mohtorgielkkáid jagis 1959. Dat vuvdojuvvojedje viehka olu dasgo dat ledje geahppagat, oktageardánat ja viehka hálbbi. Maiddái eará ráhkadeaddjit álge ráhkadit muohtafievrruid Ski-doo bivnnuhisvuođa geažil. Sierra mohtorgielkámearkkaid ráhkadeaddjit leamaš badjel 150. Garra gilvvu ja fidnodatovttastahttimiid geažil mohtorgielkkáid ráhkadit šahten vuollái logi fidnodaga.
Dálá mearkkat.
Arctic Cat, Lynx, Polaris, Ski-Doo ja Yamaha leat bivnnuheamos mohtorgielkámearkkat.
Polaris.
Amerihkkalaš Edgar ja Allen Hetteen sihke David Johnson ledje vuosttasat geat ráhkadedje geavatlaš mohtorgielkká jagiid 1955–1956 áigge, muhto vuosttas mohtorgielkkát ledje lossagat (450 kg) ja hihtá (32 km/h). Sin fidnodagas, Hetteen Hoist & Derrick Co.:s, šaddai maŋŋelis Polaris Industries, smávva mohtorgielkáráhkadeaddji.
Bombardier (Lynx ja Ski-Doo).
Mohtorat šadde geahpadeppon ja uhcibun go ovdal easkka jagis 1960, go Joseph-Armand Bombardier hutkkai dan, mii dán áigái gohčoduvvo moderna mohtorgielkán oktan rabas vuodjinskurbmuin ja ovtta dahje guovtte olbmo beaŋkkain ja álggii vuovdit dan “Ski-Doo”-namain. Gilvaleaddjit čuvvo Bombardiera ja kopierejedje ja buorededje su hutkosa.
1970-logus ledje badjel čuohte mohtorgielkáráhkadeaddji. Dat vuvde badjel guokte miljovnna mohtorgielkká jagiid 1970 ja 1973 gaskasaš áigge, vuovdinolahus mii ii leat goassige juksojuvvon. Jagis 1971 vuvdojuvve bealle miljovnna mohtorgielkká. Eanáš mohtorgielkáfidnodagain ledje uhci ja stuorimus ráhkadeaddjit ledje dávjá márkanviiddidaniskkadeamit, maid mohtorsihkkel- ja heŋgenmohtorráhkadeaddjit dahke. Eanáš dáid fidnodagain reastaluvve jagi 1973 oljokriissa ja dan čuovvumušaid geažil dahje vuvdojuvvojedje stuorit fidnodagaide. Jagis 1997 vuvdojedje 260 000 gielkká. Maŋŋelis vuovdin gulul geahppánii, sivvan go dálvvit šadde bivvalebbon ja go uhca njealljejuvllagiid miehtá jagi geavaheapmi lassánii.
Čáđahannávccat.
Mohtorgielkkáid čáđahannávccat leat buorránan sakka daid hutkama álggu rájes. Vuosttas mohtorgielkkáin sáhtte leat dušše 5 heastafámu (3,7 kW) mohtorat. Mohtoriid sturrodat ja beaktilvuohta lea lassánan dassá rájes. 1990-logu álggogeahčen stuorámus mohtorat (dábálaččat 600–650 kbm gaskkas) buvttadedje sullii 115 heastafámu (86 kW). Jagis 2013 mohtorat leat stuoribut (juoba 1200 kbm) ja beaktileabbo (juoba 180 heastafámu dahjege 130 kW).
Birasváikkuhusat.
Mohtorgielkkáid birasváikkuhusat leat leamaš hui stuorra nággahallanášši. Ráđđehusat leat reageren njozet jietna- ja áibmonuoskkideapmai.
Áibmu.
Eanáš mohtorgielkkáin leat ain guovttetávttat mohtorat, muhto omd. Arctic Cat ja Yamaha leat geavahan njealljetávttat mohtoriid jagiid 2002 ja 2003 rájes. Maŋimuš logi jagi áigge ráhkadeaddjit leat lihkostuvvan ráhkadit mohtoriid, mat nuoskkidit uhcit go ovdal. Yamaha ja Arctic Cat ledje vuosttas ráhkadeaddjit, mat ráhkadedje njealljetávttat málliid eanetmearis. Bombardiera E-Tec guovttetávttat mohtorat buvttadit 85 proseantta uhcit nuoskudeaddji gássaid go ovddit sohkabuolvva guovttetávttat mállet.
Duovdagat ja luonddueallit.
Dieđalaš dutkamušat leat čájehan ahte mohtorgielkkát dagahit vahágiid duovdagiidda mohtorgielkámáđiid buohta. Muohta divttásmuvva ja dálvearvvit sáhttet dagahit dulvviid lágašguovlluide. Dát garra muohta jođiha lieggasa ja duollu šaddá assádebbon sihke vejolaččat váikkuha šadduide sihke dagaha erošuvnna eananvuđđui giđđat. Dasa lassin mohtorgielkkát sáhttet vahágahttit vesáid. Váikkuhusaid ealliide lea váddásut árvvoštallat; muhtun dutkamušaid mielde eallit eai boađe mohtorgielkámáđiid ala lárbma geažil ja muhtun dutkamušaid mielde ealliid fas bohtet máđiid ala go johtolat lea uhcán dahje ii ollege.
Mohtorgielká bargomášenin.
Mohtorgielká lea hui praktihkalaš bargofievru dálvit. Mohtorgielká heive omd. boaldinmuoraid fievrredeapmai meahcis. Mohtorgielká lea maiddái hui dehálaš bargoveahkkeneavvu boazodoalus. Suomas boazodoalus leat ánus badjel 1000 mohtorgielkká.


Giellagas-instituhtta.
Giellagas-instituhtta lea Oulu universitehta humanisttalaš dieđagotti sierra ovttadat, gos fállojuvvo alladási oahpahus sámegielas ja sámiid kultuvrras. Giellagas-instituhtta lea maiddái sámegiela ja sámiid kultuvrra dutkamuša guovddáš Suomas. Giellagas-instituhtta lea vuođđuduvvon jagi 2001, ja Suoma oahpahusministeriija lea mearridan dasa riikkaviidosaš vásttu ordnet ja ovddidit sámegiela ja sámiid kultuvrra alimus oahpahusa Suomas.
Sámegiela ja -kultuvrra oahppoávnnas.
Sámegiela ja kultuvrra diibmooahpahus álggii Oulu universitehtas 1960-logu loahpas suomagiela oahpuide gullojeaddji fuolkegiela kursan. Suomagiela instituhta daláš professor Pauli Saukkonen ovddidišgođii sámegiela lektora ásaheami, ja čakčat 1970 Helvi Nuorgam-Poutasuo álggahii lektora barggus. Dalle šattai vuosttaš geardde Suomas vejolažžan studeret approbatur-oahpuid sámegielas ja -kultuvrras, go dan rádjai ledje universitehtat Helssegis, Oulus ja Turkus ordnen dušše ovttaskas sámegiela kurssaid. Helssega universitehta suopmelaš-ugralaš gielaid instituhta vástidii álggus oahpahusas ja oahppogáibádusaid ráhkadeames.
Eaŋgalašgiela magisttar Tuomas Magga bargagođii lektorin Nuorgam-Poutasuo maŋŋá jagi 1972. Čuovvovaš jagi ásahuvvui oahppoávdnasii veahkkeprofessorvirgi, ja sámegiela ja -kultuvrra oahpuid sáhtii dalle joatkit cum laude -dásis. Goappašat virggit devdojedje fásta jagi 1977, go Tuomas Magga lei čađahan lisensiáhtadutkosa ja nammaduvvui lektorin ja filosofiija doavttirin nákkáhallan Pekka Sammallahti fas nammaduvvui veahkkeprofessorin.
Oahpahusa váldodeaddu Oulus lei geavatlaš gielladáiddu oahpaheames, muhto fállun ledje álo maiddái sámekultuvrra kurssat. 1970-logu beallemuttus sámegiela geavahišgohtet eatnigiellalinnjá oahpahusgiellan, ja seammás sámegiella šattai maid vehážiid mielde alladási dutkamuša giellan. Oahppomateriálaid kurssaid várás galggai ráhkadit ieš. Dat bargu goit geahppánii muhtun veardde, go oktasaš davviriikkalaš čállinvuohki váldui atnui jagi 1979 ja oahpahusas sáhtii geavahit ávkin Norgga ja Ruoŧa beale teavsttaid.
1980-logu álggus šattai vejolažžan váldit sámegiela ja -kultuvrra váldoávnnasin ja čađahit das maid laudatur-oahpuid. Oulu universitehtii ásahuvvui sámegiela ja -kultuvrra professora virgi veahkkeprofessora virggi sadjái, ja Pekka Sammallahti nammaduvvui professorin. Oahppoávdnasis barggai maid diibmooahpaheaddji jagiid 1984–1986, vuosttažettiin Toivo West ja su maŋŋá Anni-Siiri Länsman. Go Magga ja Sammallahti leigga sámegiela dutkit, sámekultuvrra oahpahus bázii eanas diibmooahpaheddjiide ja kultuvrra ámmátolbmuide, geat muhtumin dolle kurssaid ja guosselogaldallamiid.
1990-logus sámegiela vierrogiellalinnjá suddaluvai eatnigiellalinnjái ja oahpahus dollojuvvui dušše sámegillii. Dás čuovui, ahte studeanttat galge máhttit sámegiela bures jo oahpuid álggadettiin. Eará mearkkašahtti dáhpáhusat 1990-logus ledje vuosttaš magistara, Vuokko Hirvonen, válmmaštuvvan 1991 ja sámegiela assisteantta virggi ásaheapmi jagi 1995. Vuosttaš assisteantan barggai Káre Vuolab-Lohi. Maiddái kultuvraoahput ožžo lasi saji, go Oulu universitehta dáidagiid ja kulturantropologiija instituhttii vuođđuduvvui seniorassisteantta virgi fuolahit ođđa “Sámi ja davi kultuvrra ja historjjá” -siidoávdnasa oahpahusas.
Giellagas-instituhtta.
Sámegiela ja -kultuvrra oahppoávdnasis šattai Giellagas-instituhta jagi 2001 álggus. Suoma oahpahusministeriija mearridii dasa riikkaviidosaš vásttu ordnet ja ovddidit sámegiela ja sámiid kultuvrra alimus oahpahusa Suomas. Seniorassisteanta virgi, masa filosofiija doavttir Veli-Pekka Lehtola lei válljejuvvon cuoŋománus 1999, sirdojuvvui maid Giellagas-instituhttii.
Giellagas-instituhtta lea jagi 2004 rájes leamaš Oulu universitehta humanisttalaš dieđagotti sierra ovttadat. Seamma jagi álggahuvvui sámiid kultuvrra oahpahus váldoávnnasin, ja Lehtolas šattai sámiid kultuvrra professor. Ovttas servodatdiehtagiid doavttir Anni-Siiri Länsmaniin, gii dalle barggai mearreáigásaš lektorin, soai ráhkadeigga oahppoplána sámiid kultuvrra váldooahpuide.
Oahpahus.
Čavčča 2013 Giellagas-instituhtas barget guokte professora, golbma universitehtalektora, golbma universitehtaoahpaheaddji ja njeallje dutki. Instituhta hoavdan lea Anni-Siiri Länsman. Váldoávnnasin lea vejolaš studeret davvisámegiela, anárašgiela dahje sámiid kultuvrra. Daid lassin sáhttá čađahit 35 oahppočuoggá viidosaš oahpuid davvisámegielas vieris giellan ja sámegiela ávnnasoahpaheaddjiid skuvlejumi. Dál leat maid suokkardallamin vejolašvuođa fállagoahtit nuortalašgiela oahpuid čakčat 2014.
Dutkamuš.
Jagi 1991 rájes leat Giellagas-instituhtas dahje sámegiela ja -kultuvrra oahppoávdnasis čállojuvvon lagabui 40 pro gradu -dutkamušat, golbma lisensiáhtadutkamuša ja ovcci nákkosgirjjit. Giellagasas doaibmá joatkkastudeanttaide dárkkuhuvvon doavttirskuvla, ja instituhtas lea maid iežas almmustahttinráidu, mas leat almmustuvvan ee. sátnegirjjit, lohkosat ja dutkamušat.
Giellagas-instituhtas lea ovttasbargu sihke Suoma ja olgoriikka dutkanásahusaiguin, ja dat lea jagiid mielde leamaš ordnemin iešguđetlágan semináraid ja konfereanssaid, omd. Oovtâst – Sámedutkama konfereanssa Anáris čakčamánus 2013.
Sápmelaš kultuvraarkiiva.
Giellagas-instituhtas lea maid Sápmelaš kultuvraarkiiva, mas gávdnojit sámegiela ja sápmelaš kultuvrra guoski materiálat. Materiála lea čohkkejuvvon arkiivii 1970-logu rájes. Sápmelaš kultuvraarkiivvas ii golggotmánus 2013 leat bistevaš bargi.


Romssasuolu.
Romssasuolu () lea suolu nannáma ja Sállira gaskkas Romssas Romssafylkkas. Gávpoga guovddáš lea sullo nuorttabealde, muhto olbmot orrot miehtá sullo. Romssa girdišillju lea fas oarjjabealde. Romssasullos beassá nannáneatnamii Tromsøbrua-šalddiin dahje Tromsøysundtunnelen-tunneallain. Sállirii manná Sandessundbrua-šaldi.
Romssasuolu lea sullii 10 km guhku davvegeažis lullegeahčái. Badjin, gasku sullo, lea jávri, Báhpajávri () masa huksejuvvui buođđu jagis 1867. Sullos leat hui ollu viesut, muhto maiddái veaháš vuovddit.
Sullos, nuorttabealde, leat ee. Romssa universitehta, Davvi-Norgga universitehtabuohcciviessu ja Tromsø Museum.
Sentrum guvlui gullá gávpotguovddáš ja dan lagasbiras, nappo sullo nuorttabealli. Nordre Tromsøya lea sullo davát oassi, ja Søndre Tromsøya lea lullegeahči. Sommerlyst ja Mortensnes leat Romssasullo oarjjabealde.


Buddhisma.
Buddhisma lea oskkolat dahje filosofiija mii vuođđuduvvui Indias 500-logus oKr. Oskkoldat álggahuvvui Siddhartha Gautama oahpahusaid vuođul, guhte šattai "buddha". Son oahpahii ahte son lea dušše dábálaš olmmoš, iige profehta dahje ipmil.
Okta buddhisma váldoáššiin lea ahte olmmoš riegáda ain ođđasit maŋŋel go lea jápmán. Jus lea bargan ollu baháid ovddit eallimis, de šaddá nuppi eallimis juoga mas leat ollu váttisvuođat. Jurdda lea ahte son galgá riegádit ođđasit dassážii go beassá eret eallinjuvllas samsaras, ja olaha nirvana.


Café Tacvba.
Café Tacvba lea meksikolaš rockjoavku.


Njálla.
Njálla lea beanaelliid čerdii gullevaš boraspire mii eallá davvi tundraguovlluin. Dat gierdá galbmasa hui bures, ja dan guolggat leat nu lieggasat ahte gierdá bures 40 minusceahki. Njálla deaddá 2,5-5,0 kg.


Katla (vulkána).
Katla lea 1 512 mehtera allosaš vulkána Islánddas. Dat lea 300–400 mehtera Mýrdalsjökull-jiehki vuolde. Kráhtera diamehter lea sullii 10 km. Vulkána lea russon badjelaš logi geardde jagi 874 maŋŋel. Stuorra russumat gávdne saji birrasiid jagi 1000, 1357 ja 1490. Sihkkarastojuvvon jagit goas Katla russui, leat 1580, 1612, 1625, 1660, 1721, 1755, 1823, 1860, ja maŋimus, golggotmánu 12.–skábmamánu 5. b. 1918. Golmma maŋimus háve russun lea bistán gaskal 20 ja 30 jándora.
Islándda geodieđalaš instituhta mielde lea vejolaš ahte okta russun gávnnai saji jagis 1955, muhto jus nu lei, de lei nu unni ahte ii cuvken jiehki bajábealde. Jagis 1998 soittii maiddái russut.


Jiekŋaguovža.
Jiekŋaguovža ("Ursus maritimus") lea guovžžaid čerdii gullevaš boraspire, mii eallá Árktisas.
Eallinguovlu.
Jiekŋaguovžžat ellet Ruošša davviosiin, Oarje- ja Davvi-Alaskas, Canada árktalaš guovlluin, Ruonáeatnamis, Svalbárddas ja Davvi-Siperias.
Ovddit jiekŋaáiggis ja veaháš dan maŋŋel, lei jiekŋaguovžžaid eallinguovlu mihá stuorit. Ovdahistorjjálaš jiekŋaguovžžaid bázáhusat leat gávdnon earret eará Ruoŧas ja Dánmárkkus. Árvaluvvo ahte šládja elii maiddái Suomas, muhto dat ii leat áibbas sihkkar.
Sturrodat.
Jiekŋaguovža lea guhkit go eará guovžžat, ja sullii seamma sturrosaš go kodakguovža. Dat lea gaskal guokte ja 2,8 mehtera guhkosaš. Njiŋŋelaš guovža deaddá 175–300 kg ja varris ges 350–700 kg, muhto stuorimusat soitet leat olles 800 kg.


Suoma gielddat.
! Gielda !! Gieldda namma !! Eanangoddi !! Olmmošlohku !! Eananviidodat(km²) !! Populašuvdnačoahkkisvuohta(ássi/km²)


Chicago.
Chicago lea gávpot USAs Illinoisa oassestáhtas.


Anggun.
Anggun Cipta Sasmi (r. Cuoŋománu 29. beaivve 1974 Stratfordis, Jakartas, Indonesias) lea kanadalaš lávlu ja lávlladahkki gean váldošáŋŋerat leat pop-musihkka.


Nahuatlgiella.
Nahuatlgiella lea utoaztekalaš giellagoddái gullevaš giella mas leat sullii 1,54 miljovnnat hálli golmma sierra guovllus Meksiko máttaosiin.


Coragiella.
Coragiella lea utoaztekalaš giellagoddái gullevaš giella mas leat 13 354 hálli golmma sierra guovllus Meksiko máttaosiin.


MacBook Pro.
MacBook Pro lea Apple dihtor mii lea ráhkaduvvon ámmátatnui. Dat almmuhuvvui ođđajagimánu 10. b. 2006.
MacBook Pro -dihtoriin leat golmma iešguđet sturrosaš šearpmat: 13,3", 15" ja 17".


Nairobi.
Nairobi lea Kenia oaivegávpot. Dat vuođđuduvvui jagis 1899.


Olympos.
Olympos (greikkagillii Όλυμπος) lea Greikka alimus várri, mii lea 2917 mehtera alu. Dološ greikalaš mytologiija mielde ipmilat orro Olymposa čohkas balvvaid bajábealde, ja doppe stivrejedje Zeus oktan eamidiinnis Herain ja eará ipmiliiguin.


Šáhkka.
Šáhkka (persiagielas "šah" (‏شاه‎), «gonagas») lea speallu guovtti olbmui.
Historjá.
Šáhka speallan álggii Ásias birrasiid jagi 600.
Boalut.
Šáhkas goappašat speallis leat 1 gonagas, 1 dronnet, 2 toartna, 2 viehkki, 2 heastta ja 8 boandda.
Speallan.
Šáhkas da lea okta vilges ja okta čáhppes siidu. Vilges siidu álgá. Spealli galgá dahkat nu ahte vuostálasti gonagasa sáhttá goddit. Dat gohčoduvvo maiddái «šáhkka-máhtta».


Citlaltépetl.
Citlaltépetl (spánskagillii: "Pico de Orizaba") lea Meksiko alimus várri, mii lea 5 675 mehtera alu.


Cerro Chirripó.
Cerro Chirripó lea Costa Rica alimus várri, mii lea 3 820 mehtera alu.


Rafael.
Raffaello Sanzio da Urbino (njukčamánu 28. 1483 vai cuoŋománu 6. 1483 - cuoŋománu 6. 1520) lei itálialaš dáiddár.
Govat.
Raphae


Hoverla.
Hoverla lea Ukraina alimus várri, mii lea 2 161 mehtera alu.


Gangkhar Puensum.
Gangkhar Puensum (tibetagillii: གངས་དཀར་སྤུན་གསུམ) lea Bhutana alimus várri, mii lea 7 570 mehtera alu.


Jiří Dienstbier.
Jiří Dienstbier (r. cuoŋománu 20. b. 1937, Kladno, Čeahkka – j. ođđajagimánu 8. b. 2011, Praha) lei politihkkár ja journalista. Son lei olgoriikkaministtar jagi 1989 rájes jagi 1992 rádjai. Son barggai Ovttastuvvan Našuvnnaid ovddasteaddjin Jugoslavias 1998–2001. Kommunistaáiggis son lei giddagasas ovttas Václav Haveliin. Go jámii, lei senáhtor Čeahkas.


Ariana Grande.
Ariana Grande lea lávlun artista. Son lea 20 jagi boaris, 2014s deavda son 21 jagi. Sus lea okta CD skearru "truly yours" mii bođii olggos 2013s. Sus lea vieljja gii maid lávlu ja dánsu, su námma lea Frankie James Grande. Ariana orru kalifornias. Son lea hui čeahppi lávlut ja láve humadit su fansain. Ariana lea leamaš Japanas ja máhttá Japana giela hupmát maid. Son lei Japanas ođđábeavruohta 2013/2014.


Čáppagirjjálašvuohta.
Čáppagirjjálašvuohta lea teaksta, mii lea čállojuvvon dego dáidda dahje áiggeájanas (gč. maid áššegirjjálašvuohta). Čáppagirjjálašvuohta lea árbevirolaččat meroštallojuvvon golbman šládjan, mat leat drámá, epihkka ja lyrihkka.


Sámi dieđalaš áigečála.
Sámi dieđalaš áigečála lea dieđalaš áigečála maid Sámi allaskuvla ja UiT Norgga arktalaš universitehta almmuhit ovttasbarggus. Áigečála almmuhuvvo sámegillii.
Vuosttaš nummár almmuhuvvui 1994s, 2004 maŋŋel áigečála lea almmuhuvvon oktii ja 2010 maŋŋel guktii jagis. Jagi 2013 rájes Sámi dieđalaš áigečála lea elektrovnnalaš Open access –áigečála, mii máksá, ahte buohkain lea vejolašvuohta lohkat áigečállaga neahtas.
Áigečála lea Norggas dohkkehuvvon almmuhankanálan mii addá 2. dieđalaš dási čuoggáid. Váldodoaimmaheaddji lea Harald Gaski, ja doaimmahusas leat Berit Anne Bals Baal, Kristina Labba, Lill Tove Fredriksen ja Mikkel Nils Sara. Doaimmahusčálli lea Arnstein Johnskareng.


ČSV.
ČSV (Čájet Sámi Vuoiŋŋa!) dahje ČSV-lihkadus lei sámepolitihkalaš ja -kultuvrralaš lihkadus, mii álggii Mázes čavčča 1970. ČSV ii lean bellodat iige organisašuvdna, ja bustávaid mearkkašumis leat maid eará veršuvnnat. ČSV dehálaš rolla lei fallet nuorra sámi aktivisttaide identitehta ja oktavuođa.


Máret Ánne Sara.
Máret Ánne Sara (riegádan 1983 Guovdageaidnu) lea sámi dáiddár, girječálli, ja doaimmaheaddji. Sus leat leamaš govvačájáhusat Suomas ja Norggas. Su sárgosiin son govvida oktavuođa bohccuid ja olbmuid gaskkas ja sámi gullevašvuođa. Su vuosttaš romána lea "Ilmmiid gaskkas "ja almmuhuvvui 2013 DAT lágádusain. Dat lea fantasiija-romána vielja ja oappá birra, geat šaddaba boazun ja deaivaba ulda-noaiddi. Jus soai háliideaba boahtit ruoktot, soai ferteba gávdnat čovdosa. Dat lea dušše vuosttaš oassi stuorebuš muitalusas. Máret Ánne Sara lea maid doaimmaheaddji Š-bláđis.


Áilu Valle.
Áilu Valle (riegádan 1985) lea ráp-artista, guhte lea eret Ohcejoga Gámasmohkis. Son ráppe davvisámegillii, suomagillii ja eaŋgalasgillii. Valle lea almmustahtan davvisámegielat debyhta-albuma jagis 2012, man namma lea Dušši dušše duššat. Son bádde Tuupa Recordsiin.
Dehálaš fáddá Vallei lea kritiseret oarjemáilmmi nealgi golahit eanet, ja riggáid dárbu dinet eambbo ja eambbo ruđa. Son čievččasta kapitalismma njuolga njeacce vuostá.


Rieban.
Rieban ("Vulpes vulpes") lea Davviriikkain dábáláš ruksesruškes beanaealli. Dat lea viidásepmosit leavvan eatnan alde ealli fuođđu: dat eallá measta olles Davvi-Amerihkás ja Eurásias. Maiddái Davvi-Afrihkás leat muhtin veardde riebanat.
Ovddeš áigge bivde ollu riebaniid dan náhki geažil, ja erenoamážit riebanat, main lei čáppa ivdni, ledje divrras gávpegálvvut jahkečuđiid áigge, earret eará čáhppesrieban, silbarieban ja oalát jievja rieban, mas ledje rukses čalmmit.


Boazodoallu.
Boazodoallu lea davviriikkain ja Ruoššas, eanáš sápmelaččaid hárjjehan ealáhus. Boazodoallu earrána omiid dikšumis das, ahte bohcot besset eallit friidjan. Boazodoalus lea geavahusas balggosortnet ja mađut.
Historjá.
Sápmelaččat leat juo don dolin álgán bivdit gottiid. Dasto kekse álgit guođohit gottiid ja dás boazodoallu álggii. Bohcco leat guođohan das leahkki materiálaid dihtii dego bierggu, čoarvviid ja náhkki. Álggos bohccuid goađohedje siidaortnega mieldi. Siidii gulle dábálažžat bearaš dahje sohka. Dasto 1800-logu loahpas Ruošša keaisár mearridii lágádit balgosortnega.
Boazodoallu dán áigge.
Dán áigge lea ainge balggosortnet. Buot badjealbmát gullet muhtun balgosii. Balgus dikšu lahkaáššiid. Bohcuid merket juohke jage guktii dahje dárbbu mielde eanet. Merken dáhpáhuvvá bigálusas, gos merkema lassin vuvdojuvvo ja njuvvojuvvo badjelmeare bohcuid. Bigálastin dáhpáhuvvo nu, ahte vuos mearkkahis bohccot nummerastojuvvo, dasto daid addet johtit iežas álddu lusa. Dasto čierpmat juogo gessojuvvo njuovvamii dahje vuovdimii, dahje merkkejit ja luiddet várrái. Seamma dahku maiddái eará bohccuidda. Luiddon bohccuidda dábálažžat bidjet vuos mahtudalkkasa. Váris dasto badjeolbmot fáktejit bohccuid ja bibmet daid giđđat. Bohccuid maiddái sáhttá váldit ruoktut biebmanlahkai. Ná dahku ovddamearkka dihtii juos boazu lea boazus dahje dat lea gilvaheargi.


Gumposat.
Gumposat lea árbevirolaš sápmelaš borramuš. Gumposa varra lea bohccovarra, man lea váldojuvvon váibmosuonas čeabehis. Varra golggahuvvo lihttái. Vara sáhttá geavahit maiddái márffiin. Čakčadálvi lea dábaleamos jagiáigi borrat gumposiid, danne go dalle leat bigálusat.
Gumposat ráhkaduvvo bohccovaras, buoiddis, sáltis ja roavejáfuin. Dan lassin gumposiidda sáhttá bidjat lávkki ja bihppora.
Rávvagat.
Buoiddis ja lávkkis čuhppojuvvo unna smávva bihtáid. Lávki steikejuvvo bannos nu guhká, ahte dat lea dimis. Varra firrojuvvo bures amas varra gielluluvvat. Dan maŋŋá varrii lasihuvvojit buot ávdnasat. Roavajáffut lasihuvvojit nu ahte dáigi lea suohkat. Gumposdáiggi galgá addit orrut sullii diimmu. Gumposat duldojuvvo liemas sullii ovtta diimmu, nu guhká ahte roahkajáffut leat giksan. Gumposat borrojuvvo buđehiin ja joŋaiguin.


J. R. R. Tolkien.
John Ronald Reuel Tolkien (3.1.1892 – 2.9.1973) lei englándalaš girječálli, filologa ja professor Oxforda universitehtas. Su beakkáneamos girjjit leat "Lord of the Rings" ("Suorpmasiid hearrá"), "The Hobbit" ja "The Silmarillion".
J.R.R. Tolkiena váikkuhusat fantasiijagirjjálašvuhtii leat hui mearkkašahtti. Ollugat su atnet joba fantasiijagirjjálašvuođa áhččin, vaikko son ii leange vuosttas fantasiijagirječálli. Su girjjit leat fantasiijagirjjálášvuođa klassihkkárat, mat leat leamaš ovdagovvan eará fantasiijagirječálliide. Peter Jackson bagadii 2001–2003 Suorpmasiid hearrás filbmatrilogiija, mii menestuvai erenoamaš bures ja oaččui oktiibuot 17 Oscar-bálkkášumi.
"Suorpmasiid hearrá" ja "The Hobbit" guovddáš temát leat dáistaleamit bahá ja buorre fámut gaskkas. Tolkien válddii su girjjáláš bargui ollu váikkuhusa myhtain ja álbmotmáidnasiin ja –eposiin, earrát eará "Kalevalas" ja vikiŋgaságain.
"Suorpmasiid hearrá" lea jorgaluvvon 38 gillii, muhto ii sámegillii.


Boallobeavdi.
Boallobeavdi lea apparáhtta, man funkšuvdna lea sáddet kodaid dihtorii dahje čállinmašiidnii. Boallobeavddis sáhttá leat sihke bustávat, logut ja eará symbolat. Boallobeavddi dábálaš boalut sáddet kodaid njuolga dihtorii, sin lassin leat maid funkšuvdnaboalut, maid leat vejolaš ovttastahttit dábálaš boaluiguin, ja dan bokte oažžut ođđa koda. Omd. Macintosha dihtorboallobeavddis SHIFT a boađus lea A, ja OPT e boađus sáhttá leat é.
Máŋga gielain lea iežas boallobeavdi, dego davvisámegielas. Jos lea kommersiálalaččat vejolaš, de gielas lea maid fysalaš boallobeavdi, dahje boallobeavdi, gos bustávat leat málejuvvon boaluide.
Davvisámegiela boallobeavdi ožžui modearna hámi Sámi dihtorlávdegotti barggu oktavuođas.


Eahpáraš.
Sámis leat eahpáraš-máidnasat mat muitalit dan ahte luovosmánát geat leat čihkkojuvvon meahccái šadde jámehin. Dološ áigin jus náitalkeahtes nissonolbmot šadde áhpeheamit, sii balle ráŋggáštuvvomis ja guđđe sin mánáid, geat jápme gástta haga. Daddjo ahte eahpáraččat gillájedje ja geahččaledje mávssahit olbmuide gillámušaideaset ovddas. Eahpáračča vástagat eará davviriikkalaččain leat dážaid "utburd", ruoŧŧelaččaid "myling" ja suopmelaččaid "ihtiriekko".
Máret Ánne Sara lei čállán romána "Ilmmiid gaskkas", mas son govvida eahpáračča dego unna šovkes álás mánáža rukses čalmmiiguin. Eahpáraččas lea liidni čeabet birra, danin go váhnemat buviheigga su. Eahpáraš gáibida gástta ja dat lea dárbbaš lohkat Áhčči min-rohkosa jorggu ládje.


Heastanálli.
Heastanálli lea joavku heasttat, mas leat dihto oktasaš dovdomearkkat. Heasttat seamma nális atne goasii seamma bajiloainnut.


Samojedagielat.
Samojedagielat ovttaš suopmelaš-ugralaš gielain leat urálalaš gielat. Daid urálalaš vuođđogiella hállojuvvui sullii 6000 jagi dassái.


Siligo.
Siligo lea Sardinia gávpot, lea regiuvdna Italias, olmmošlohku 943 (2010)


Ronald Reagan.
Ronald Wilson Reagan, (r. guovvamánu 6. b. 1911 – geassemánu 5. b. 2004)) lei Amerihká ovttastuvvan stáhtaid 40. presideanta.
Son válljejuvvui presideantan jagiin 1981 ja 1989. Ronald Reagen eamit lei Nancy Reagan ja su mánát leat Ron, Michael, Maureen ja Patti Reagan. Reagana ovddideaddji lei Jimmy Carter.
Geahča maid.
Reagan, Ronald


Slettaelva.
Slettaelva lea Romssa gávpotoassi Sállira sullos. Dat lea Kvaløysletta davábealde, sullii 3 km eret Sandnessundbruas.
Slettaelvas lea gilisearvi, Slettaelva borettslag, mánáidskuvla ja máŋga mánáidgárddi.


Slettaelva skuvla.
Slettaelva skuvla () lea mánáidskuvla Slettaelva gávpotoasis Sálliris Romssa gielddas. Skuvla vuođđuduvvui 1989:s. Slettaelva skuvllas ledje 170 oahppi skuvlajagi 2013/2014 álggus.
Skuvlla jođiha čavčča 2014 rájes rektor Vegard Yttergård.
Historjá.
Skuvla vuođđuduvvui 1989:s A/L Slettaelva Grendehus vistái maŋŋel go guovllu váhnemat gáibidedje skuvlla Slettaelvai. Dalle lei doppe dušše 1.-3. klássa, ja easkka 1995:s ledje skuvllas buot mánáidskuvlla čieža klássa. Lášmmohallanlatnja ja skuvlagievkkan ledje gárvvisin 1998:s. Birrasiid jagi 2000 ledje skuvllas vuollelaš 300 oahppi, ja nu lei skuvla Sállira stuorámus. Maŋŋel dan leat leamaš unnit oahppit, ja čakčat 2013 ledje doppe 170 oahppi.


Aftenposten.
Aftenposten lea Norgga stuorámus aviisa, vuođđuduvvon 1860:s, ja das boahtá ođđa nummir juohke beaivvi. Dat lea maiddái riikka stuorámus diŋgonaviisa, ja almmuhuvvo Oslos. Aviisa šattai stuorámus go VG lohkkiid mearri njiejai ollu.
Aftenposten vuođđuduvvui miessemánus 1860 namain "Christiania Adresseblad", muhto namma rievdaduvvui 1861 álggus, ja ođđa namma šattai "Aftenposten", guhte lea bisson dan rájes odnážii.
Aviissas lea maid nuoraidveršuvdna, "Aftenposten Junior".


Diabetes.
Diabetes ("Diabetes mellitus", maiddái gohčoduvvon sohkardávda) lea dávda mas olbmo čoavječolgaráksá ii nagot ráhkadit doarvái insuliinna goruhii. Diabetesa mihtilmas dávdamearka lea alla varrasohkkar.
Tiippat.
Diabetes dábálaččat juhkkojuvvo guovtti tiipii. Tiipa 1 ja tiipa 2. Tiipa 2 lea dábálaččat go tiipa 1.
Tiipa 1.
Tiipa 1 diabetesis goruda immunasystema dovdameahttun sivas bilida čoavječolgarávssá betaseallaid mat ráhkadit insuliinna. Dalle insuliinna ferte addit goruhii cirggastagain, peannain dahje insuliidnapumppain.
Suoma olbmot buohccájit eanemus máilmmis tiipa 1 diabetesii.
Tiipa 2.
Tiipa 2 diabetesa váttisvuohta lea ovddemustá insuliidnaresistensa, mii dađistaga váibada čoavječolgarávssá dassážii go dilli lea seammá go tiipa 1, namalassii ahte čoavječolgaráksá ii nagot ráhkadit doarvái insuliinna go livččii dárbu. Dát kombinašuvdna, go čoavječolgaráksá váibagoahtá ja eará gođđosat mat dábálaččat vástidit insuliidnii šaddet resisteanttat, mielddisbuktá ahte tiipa 2 diabetes lea dávda mii váilevaš divššuin vearrána áiggi mielde.
Tiipa 2 diabetes lea álbmotdávda mii lassána Davviriikkain. Earenoamážit Suomas dávda lea viehka dábálaš. Olbmot geat gillájit tiipa 2 diabetesa leat várálaččat jápmit ovdal áiggi ja maiddái buohccát iešguđet lassedávddaide. Diabetes lea dutkansuorgi mii stuorru. Maŋemus jagiid dálkkasfitnodagat leat duddjon máŋga ođđa dálkasiid. Ja dađistaga lea maiddái dutkojuvvon movt daid dálkasiid galggašii geavahit divššus.
Diabetes tiipa 2 lassána dálá servodagas. Servodaga alla gaskamearálaš ahki, unnán rumašlaš lihkadeapmi ja buoidun váikkuhit lassáneapmái. Tiipa 1 diabetes maiddái lassána, muhto mii dasa livččii sivvan lea eahpečielggas.
Dovdomearkkat.
Diabetesa dábálaš dovdomearkkat leat goiku, váibbasvuohta ja gožžandárbu.


Luis Guillermo Solís.
Luis Guillermo Solís Rivera (r. cuoŋománu 25. 1958 San Josés) lea Costa Rica dálá presideanta, gii ovddasta Partido Acción Ciudadana. Son válljejuvvui presideantan jagis 2014.


Partido Acción Ciudadana.
Partido Acción Ciudadana (PAC) lea Costa Rica politihkalaš bellodat, mii lea álggahuvvon 2000:s. Bellodaga ságajođiheaddjin lea Costa Rica presideanta Luis Guillermo Solís.


Juan Carlos Varela.
Juan Carlos Varela Rodríguez (r. juovlamánu 12. 1963 Panama gavpógas) lea Panama presideanta, gii ovddasta Partido Panameñista. Son válljejuvvui presideantan jagis 2014.


Jens Johan Hjort.
Jens Johan Hjort (riegádan suoidnemánu 14. beaivve 1964) lea norgalaš advokáhtta ja Olgešbellodaga politihkar. Jagiid 2011–2015 son doaimmai Romssa suohkana sátnejođiheaddjin.


Sylvi Listhaug.
Sylvi Listhaug (riegádan juovlamánu 25. beaivve 1977 Ålesunddas) lea norgalaš politihkar (Ovddádusbellodat). Son lea miessemánu 3. b. 2019 rájes Erna Solberga ráđđehusa boarrásiid- ja álbmotdearvvašvuođaministtar. Son lea ovdal doaibman eanandoallo- ja biebmoministtárin (2013–2015), sisafárren- ja searvadahttinministtar (2015–2018) ja justiisa-, gearggusvuođa- ja sisafárrenministtarin (2018). Ovddádusbellodaga guovddášstivrra lahttu son leamaš 2005 rájes. Jagiin 2006–2011 son doaimmai Oslo gávpotráđđin geas lei ovddásvástádus iešguđetlágan sosiálabálvalusain.


Riho Grünthal.
Riho Manivald Villem Grünthal (riegádan miessemánu 22. beaivve 1964 Helssegis) lea Suoma fennougrista. Grünthal studerii čavčča 1983 rájes Helssega universitehtas suoma-ugralaš ja nuortamearasuopmelaš gielaid. Magisttarin son šattai 1990:s, lisensiáhtan 1996:s, ja de jagi 2003 son nákkáhalai doavttirin. Jagi 2005 rájes Grünthal lea leamaš Helssega universitehta suopmelaš gielaid professor.
Grünthal studeren maiddái jagi Budapestas ja son lea johtán maid earret eará Mari Elis ja Mordvas. Dasa lassin son lea leamaš gieddebargguin vepsalaččaid luhtte. Suo váldodutkansurggiide gullet unnitlogu suopmelaš gielat, earenoamážit vepsägiella, suoma-ugralaš etymologiija ja giellatypologiija.
Grünthal lea Suoma-Ugralaš Searvvi nubbi várrejođiheaddji ja riikkaidgaskasaš fennougristihkakongreassaid komitea (ICFUC) lahttu.
Jagiid 1987–1990 Grünthal lei okta máŋggagielat Estonia-áigečállaga doaimmaheaddji.
Persovnnalaš dieđut.
Riho Grünthala áddjá lei esttelaš diktačálli ja gielladutki Villem Grünthal.


HTML.
HyperText Markup Language (HTML) lea merkengiella mainna sáhttá hábmet hyperteavstta mii sáhttá gehččojuvvot neahttalohkiin. HTML adno neahttasiidduid ráhkadeamis, ja dainna lea vejolaš ráhkadit ovdamearkka dihte bajilčállaga (h1), liŋkka (a) dahje tabealla (table).
Historjá.
HTML hutkkaiga Tim Berners-Lee og Robert Caillau, ja vuosttaš veršuvdna, HTML 1.0 almmuhuvvui jagis 1991. Dan maŋŋel leat boahtán ollu ođđa veršuvnnat, main HTML5 ja XHTML5 leat ođđasepmosat.
Teknihkka.
HTML:s adnojuvvojit ng. elemeanttat dahje taggat. Buot HTML-elemeanttat leat  gaskkas, omd.. Elemeanttaid galgá loahpahit omd..
Title-elemeantta siste lea siiddu namma. Doppe leat maiddái meta tag-koda, style-koda ja script-koda jus dat leat mielde neahttasiiddus. Body siste galgá leat buot teaksta mii siiddus galgá leat.


Vandálagiella.
Vandálagiella lei germánalaš giella, mii lei jáhkkimis nuortagermanalaš gohtagiela lagas fuolkegiella. Vandálagiela hálle vandálat, geat 400-logus bahkkejedje Gallia ja Hispania bokte Davvi-Afrihkái. Lea árvaluvvon, ahte Andalucía nama álgovuođđun lea vandálaid namahus ("Vandalusia").


Bávlos.
Bávlos Tarsuslaš (hebreagillii ‏שאול התרסי‎‎, greikkagillii Σαῦλος Ταρσεύς; riegádan Tarsusis sullii jagi 5 mKr., jámii Romas sullii jagi 67) lei okta deháleamos árra kristtalašvuođa apoastaliin, miššonearain ja teologain.


Oma Mua.
Oma Mua lea aunusgárjilgiel servodat-politihkalaš áviisa, mii almmustuvvá Petroskois, Gárjila dásseválddis oktii vahkus. Áviissas leat ođđasat, almmuhusat, divttat, dáhpáhusat ja áššit gárjilgiela birra, ovd. áviissas almmustuvvá giela ođđa sánit. Vuosttaš nummar bođii olggos 1990.
Áviissa preanttus lea sullii 1500. Áviissa koasttida Periodika-goasttádus.


Kodima.
Kodima lea vepsä- ja ruoššagiel áviisa, mii almmustuvvá Petroskois, Gárjila dásseválddis oktii mánus ja mii lea nuvttá. Vuosttaš nummar bođii olggos cuoŋománu 1993. Áviissas leat ođđasat, almmuhusat, dáhpáhusat.
Áviissa preanttus lea sullii 1000. Áviissa koasttida Periodika-goasttádus, mii koasttida maid Karjalan Sanomat-, Oma Mua- ja Vienan Karjala-áviissaid.


ESTCube-1.
ESTCube-1 lea Estteeatnaman vuosttaš satellihtta.


Bochotnica.
Bochotnica lea gilli máttanuorti-Polenis, gaskal Puławya ja Lublina. Gili olmmošlohku jagis 2010 lei 1 500.


Birkirkara.
Birkirkara lea Malta stuorámus gávpot. Dan olmmošlohku lea 22 319 ássi (2013).


Żabbar.
Żabbar lea Malta gávpot. Dan olmmošlohku lea 15 314 ássi (2013).


San Pawl il-Baħar.
San Pawl il-Baħar (eaŋgalsgiellii: "St. Paul's Bay") lea Malta gávpot. Dan olmmošlohku lea 20 925 ássi (2013).


Sliema.
Sliema lea Malta gávpot. Dan olmmošlohku lea 17 104 ássi (2013).


San Ġwann.
San Ġwann lea Malta gávpot. Dan olmmošlohku lea 12 649 ássi (2013).


Naxxar.
Naxxar lea Malta gávpot. Dan olmmošlohku lea 13 319 ássi (2013).


Rabat (Malta).
Rabat lea Malta gávpot. Dan olmmošlohku lea 11 596 ássi (2013).


Żejtun.
Żejtun lea Malta gávpot. Dan olmmošlohku lea 11 521 ássi (2013).


Żebbuġ.
Żebbuġ lea Malta gávpot. Dan olmmošlohku lea 11 830 ássi (2013).


Fgura.
Fgura lea Malta gávpot. Dan olmmošlohku lea 11 728 ássi (2013).


Attard.
Attard lea Malta gávpot. Dan olmmošlohku lea 10 502 ássi (2013).


Żurrieq.
Żurrieq lea Malta gávpot. Dan olmmošlohku lea 11 193 ássi (2013).


Ħamrun.
Ħamrun lea Malta gávpot. Dan olmmošlohku lea 11 193 ássi (2013).


Qormi.
Qormi lea Malta gávpot. Dan olmmošlohku lea 16 849 ássi (2013).


Mosta.
Mosta lea Malta gávpot. Dan olmmošlohku lea 20 071 ássi (2013).


Azerbaižanagiella.
Azerbaižanagiella, muhtumin aserbaižanagiella lea altailaš gielaid durkalaš gielaide gullevaš giella mii hupmojuvvo erenoamážit Azerbaižanis ja Iranis. Giella geavahuvvo maiddái Durkkas, Irakis, Georgias ja Dagestana dásseválddis Ruoššas. Giella čállojuvvo, guovllu ektui, golmma iešguđetlágan alfabehtain.


Marsaskala.
Marsaskala lea Malta gávpot. Dan olmmošlohku lea 11 892 ássi (2013).


Paola (Malta).
Paola lea Malta gávpot. Dan olmmošlohku lea 7 910 ássi (2013).


Birżebbuġa.
Birżebbuġa lea Malta gávpot. Dan olmmošlohku lea 9 977 ássi (2013).


Siġġiewi.
Siġġiewi lea Malta gávpot. Dan olmmošlohku lea 8 274 ássi (2013).


San Ġiljan.
San Ġiljan lea Malta gávpot. Dan olmmošlohku lea 10 261 ássi (2013).


Tarxien.
Tarxien lea Malta gávpot. Dan olmmošlohku lea 8 605 ássi (2013).


Msida.
Msida lea Malta gávpot. Dan olmmošlohku lea 8 770 ássi (2013).


Swieqi.
Swieqi lea Malta gávpot. Dan olmmošlohku lea 10 113 ássi (2013).


Amol.
Amol ("Amul" - "Amol") lea gávpot Iranas ja Amola šahrestána oaivegávpot.


Chris Pratt.
Chris Pratt (r. Geassemánu 21. 1979) lea amerihkálaš neavttár.


Sámi giellaláhka.
Sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođaid Suomas meroštallá Sámi giellaláhka (1086/2003). Sámiid giellaláhka guoská eanaš dušše sámiid vuoigatvuođaide eiseválddiid luhtte, nappo dat ii guoskkahala omd. vuoigatvuođa sámegiela ja sámegielat oahpahussii dahje sámegielat dearvvasvuođa- ja sosiála bálvalusaid. Sámiid giellaláhka gusto sámiid ruovttuguovllu eiseválddiid doibmii, muhto muhttin muddui maiddái guovllu dási ja riikkaviidosaš eiseválddiid doibmii.
Historjá.
Suomas sámiid gielalaš vuoigatvuođain ásahuvvui lága dásis vuosttas háve 1991 Sámiid giellalágain, mii bođii fápmui 1992. Jagis 2003 dát láhka goit gomihuvvui ja dan sadjái bođii Sámi giellaláhka. Dát ođastus čatnasii Suoma vuođđolága ođasmahttimii 1992, mas Suoma vuođđoláhkii (731/1999) čállojuvvui njuolggadus (17 §) sámiid kultuvrralaš ja gielalaš vuoigatvuođaid birra. Dán olis Suoma visot giellaláhkaásaheapmi ođasmahttojuvvui, maiddái suoma- ja ruoŧagillii guoski giellaláhka.
Sisdoallu.
Sámiid giellaláhka meroštallá sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođaid eiseválddiiguin doaimmadettiin ja nuppe dáfus dat meroštallá eiseválddiid geatnegasvuođaid sámegiela hárrái. Dán lága mielde sápmelaččain lea vuoigatvuohta geavahit iežaset giela eiseválddiid luhtte ja fidnet eiseválddiin áššebáhpáriid ja dieđuid sámegillii. Dát vuoigatvuohta ii leat gitta das, máhttágo sápmelaš suomagiela vai ii. Vástideaddji láhkái eiseválddiide lea ásahuvvon geatnegasvuohta bálvalit sámiid maiddái sámegillii.
Sámiid giellalágas lea meroštallon oalle dárkilit, maidda eiseválddiide dat guoská (2 §). Dat vuoigadahttá buot Suomas hállojuvvon sámegielaid: davvisámegiela, anárašgiela ja nuortalašgiela (3 §).
Virgeolbmuide ii leat ásahuvvon lágas geatnegasvuohta máhttit dahje oahpahallat sámegiela. Sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođat ollašuhttojuvvot eanáš dulkoma ja jorgaleami bokte. Lágas eiseválddiide lea goit ásahuvvon sierra geatnegasvuohta ovddidit sámegiela geavaheami eiseválddiin (5 kapihttal).
Sámiid giellalágas leat maiddái mearrádusat eiseválddiid siskkáldas virgegiela birra, nappo das man gillii omd. doaibmaorgánaid áššebáhpárat galget leat ja makkár vuoigatvuođat sápmelaččain leat doaibmaorgánaid lahttun.
Dilli Sámeguovllu eará riikkain.
Norggas sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođain ásahuvvo sámelága giellanjuolggadusain. Maiddái Ruoŧas leat láhkadási njuolggadusat sámegiela sajádagas, muhto Ruoššas dákkár njuolggadusat eai leat.
Álbmotriekti.
Riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid soahpamušain leat unnán guoskkahallon vehádagaid dahje eamiálbmogiid gielalaš vuoigatvuođat. Deháleamos vehádatgielaide guoski álbmotrievtti áššebábir lea Eurohpá vuođđogirji guovlo- dahje unnitlogu gielaid várás.


Heargevuodjimat.
Suomas leat heargevuodjimat ordnejuvvon juo sullii 60 jagi. Heargevuodjimiid ordnen gullá Bálgosiid ovttastusa doibmii ja dat máinnašuvvo maid boazodoallolágas. Boazogilvvuid ordnen gullá boazonáli ovddideapmái. Heargevuodjimat rivde sakka 1980-logus, goas vuođđuduvvui cup-gilvoortnet. Cup-gilvvuid ulbmilin lea čoaggit viđa cup-gilvvus cup-čuoggáid sihke herggiide, vuoddjiide ja bálgosiidda. Herggiid cup-gilvvuin 24 eanemus čuoggáid čoaggán hearggit besset dasto heargegonagasvuojuide Anárii. Gonagasvuodjin lea seammás Suomameašttirgilvu. Earát besset gilvalit dasto rabas luohkás ja báhkkaluohkás. Heargevuoddjit ožžot maid čuoggáid heargevuodjimiin. Sis okta šaddá dasto vuoddjiid suomameašttirin. Ovtta bálgosa buot gilvohearggit čogget čuoggáid bálgosii. Vuoddji oažžu ruhtabálkášumi, pokála ja gutni.
Heargevuodjimat leat dán áigge leavvan Norgga ja Ruoŧa beallái maiddái ja heargegilvvuin bargojuvvo ovttasbargu rastá rájáid.
Heargevuojuid luohkát.
Hearggi galgá vuos dápmat, vai dainna sáhttá vuodjit. Dan maŋŋá dat dolvojuvvo virggálaš rátkkavuodjimiidda. Juos heargi ruohttá rátkkavuojus vuollái 1.25.00 kilomehtera mátkkis (Okta minuhtta 25 sekuntta), dat oažžu oassálastit gilvvuide ja dasa biddjo gilvalanbilta bealljái.
Álggos heargi oassálastá rabas luohká gilvui. Juos dat ruohttá virggálaš gilvvus rabas luohkás vuollái 1.19.00 (okta minuhtta 19 sekuntta)kilomehtera mátkkis, dat sirdašuvvá báhkka luohkkái ja gilvala dan maŋŋá álot dan luohkás.


Behrouz Vossoughi.
Behrouz Vossoughi (, r. suoidnemánu 10. 1938 Khoy, Iranas) lea iranalaš neavttár.


William Labov.
William Labov (r. juovlamánu 4. b. 1927) lea amerihkálaš gielladutki, gii lea dovddus earenoamážit sosiolingvistan. Son adnojuvvo dávjá variationisttalaš sosiolingvistihka vuođđudeaddjin, gean pionearalaš dutkamušaide gullet earret eará "The social motivation of a sound change" (1963) ja "The Social Stratification of English in New York City" (1966).


Jievjaheargi novealla.
Čálli: Kirsti Paltto
Novealla lea váldon su čoakkáldatgirjjis soagŋu, mii almmuhuvvui 1971.
Muitalusa lea nuorra nieidda birra, gean namma lea Ánne ja su bearaža birra. Sin eallima unna gilážis. Lea ráhkisvuođa, sámi árbevirolaš eallinvuogi birra. Mo Ánne eallin fáhkkestaga rievddai, ja maid dat barggahii servodahkii.
Novealla álgá dainna, ahte buktet ságaid, ahte Ánne ja su skibir Ol- Erke leaba duššan fuones dálkái, go gávnnahalaiba riđđui. Gálbmanjárggas, Ivvár- Piera luhtte ledje olbmot čoahkkanan. Olbmot divaštallet, mii sáhttá leat dáhpáhuvvan. Lea maid árvalus, ahte lea dájuhuvvon noaidái. Muhtumat gáddet ahte noaidi lei čiehkádan Ánne vilges hearggi sisa. Sii gádde ahte Erke lei noaidi, ja dájuhii Ánne sorbmái.
Ánne lei liikon Ol-Erkii, muhto dan ii lihkon Ánne áhčči, de soai šattaiba gávnnadit suoli.. Ánnes lei hirbmat lojes heargi, mainna son lávii vuodjit. Dan namma lei Áddjá. Dan beaivvi go soai Ol- Erkkiin duššaba, de leigga soai vuolgán oahppat rievssatgielaid, maid Ánne lei bidjan ja vel áigguiga vuodjit márkanii. Álggus lei nu čáppa dálki. Vuojedettiin duoddaris, márkanii, de šattai fuones dálkii, riđđu. Erke árvala jorgalit, muhto Ánne ii vuollána dasa, ja joatká márkan guvlui. Soai vuodjiba dálkki siste, gos ii mihkkige oidno. Loahpas vuodjiba skurčái ja jápmiba dohko. Ánne, Ol-Erke ja Ol- Erke heargi jápmet. Dušše Áddjá birgii. Go áddjá bođii ruohta ruoktut, árvidedje ahte juoidá lei dáhpáhuvvan. Ánne eadni gohčui goddit dan hearggi, go su oaidnu lei, ahte heargi lei noiddohállon. Olbmot vulge das maŋŋil ohcat Ánne guoktá, muhto soai eaba goassige gávdnon.
Maŋŋil vel sáhtte olbmot deaivat dan hearggi duoddaris. Heargi oidnostii dan áiggi go dáhpáhus lei dápáhuvvan.


Ivvár.
Ivvár lea rockjoavku, mas njunušlávlun lea Jon Iver Eira Tellefsen, son maid čuojaha gitára. Earát joavkkus leat: Magnus Langseth Kristoffersen (gitára), Steffen Rasmussen (gitára), Magnus Tornensis (rumbbut) ja Frank Cock (Gitára). Sin vuosttaš skearru "Moonflower" ilmmai 2014s suoidnemánus, sis lei almmuhankonsearta Riddu Riđđu-festiválas.
Ivvár lei 2012s mielde Sámi Grand Prixas.


Suomaluokta.
Suomaluokta lea luokta Suoma ja Estlándda gaskkas.


Čoavjehávvi.
Čoavjehávvi lea oktasaš namahus háviide čoavjjis ja gahpárusas. Lea šliiveassi čoavvjis ja gahpárusas mii billistuvvo


Vokáladiagrámma.
Vokáladiagrámma lea diagrámma, mii govvida nu gohčoduvvon vokálagomuvuođa dahjege vokálaid artikulatoralaš gaskavuođaid.
Nu gohčoduvvon vokáladiagrámma govvida nu gohčoduvvon vokálagomuvuođa. Dán govvosii leat merkejuvvon dábáleamos vokálajietnadagat suoma-ugralaš fonetihkalaš čállinvugiin. Oránša jietnadagat leat kardinálavokálat. Čuokkáid gurut bealde leat govda vokálat, olgeš bealde ges jorba vokálat.
Nu gohčoduvvon vokáladiagrámma ja dábáleamos vokálat riikkaidgaskasaš fonetihkalaš čállinvugiin (IPA).


Ebenezer Obey.
Ebenezer Obey (riegádan cuoŋománu 3. b. 1942), virggálaččat "Ebenezer Remilekun Aremu Olasupo Obey-Fabiyi" ja dovddus maid namain "Chief Commander", lea nigerialaš jùjúmusihkkár.


Johanna Grüssner.
Johanna Grüssner (r. skábmamánu 14 b. 1972) lea ålánddalaš jazzlávlu ja musihkkár.


Duran Duran.
Duran Duran lea Englánddalaš popjoavku.


Skábmagovat.
Skábmagovat lea jahkásaš álgoálbmogiid filbmafestivála mii lágiduvvo Anáris. Skábmagovat buktá geahččanláhkái sámiid ja eará álgoálbmogiid filbma- ja tv-buvttadusaid. Festivála lágidit Sámedáidaga doarjjasearvi rs, Eamiálbmogiid filbmaguovddáš Skábma, YLE Sápmi, Sámemusea ja luondduguovddáš Siida, kulturguovddáš Sajos ja Sámi oahpahusguovddáš. Festivála dáiddalaš jođiheaddji lea Jorma Lehtola., Filmmaid sáhttá geahččát earenoamáš guovssahasteáhteris, muohttagis huksejuvvon muohtateáhteris, gos álbmi doaibmá rohpin. Eará filmmaid čájehanbáikkit leat Siidda ja kulturguovddáš Sajosa auditoriat.
Skábmagovat – álgoálbmogiid filbmafestivála lágiduvvo Anáris 25.-28.1.2018.


Gilvinmášiidna.
Gilvinmašiidna lea bargomašiidna, mainna sáhttá gilvit omd. gortni beldui. Gilvinmašiindna giddejuvvo dábálaččat tráktora maŋŋegeahčái.


Softengine.
Softengine lea suopmelaš molssaevttolaš rockjoavku mii vuođđuduvvui Seinäjokis 2011:s. Joavku válljejuvvui Suoma ovddasteaddjin Eurovision lávllagilvvohallamii 2014 Københápmanii Dánmárkui. Softengine miellahtut leat Topi Latukka, Ossi Mäkelä, Henri Oskár ja Tuomo Alarinta.


Pertti Kurikan Nimipäivät.
Pertti Kurikan Nimipäivät lea jagi 2009 ásahuvvon Suoma punkjoavku, mas čuojahit Pertti Kurikka (gitárra, šuoŋat, teavsttat), Kari Aalto (lávlun, teavsttat), Sami Helle (bássa) ja Toni Välitalo (trumbbut). Joavkku buot láhtut leat doaimmashehttejuvvon, earret eará Down syndromain, CP:in ja autismmain. Joavkku manager ja musihka heiveheaddji lea Kalle Pajamaa.
Guovvamánus 2015 Pertti Kurikan Nimipäivät válljejuvvui Suoma ovddasteaddjin Eurovision lávllagilvvohallamii Wienii miessemánus 2015 šuoŋain "Aina mun pitää" ("Álo mun ferten").


Down syndroma.
Down syndroma lea oktasašnamahus dihto genehtalaš feaillaide, mat dagahit iešguđetlágan olgguldas iešvuođaid ja doaimmashehttejumiid, mat varierejit oalle olu. Dábáleamos Down syndroma šládja lea trisomiija 21, mii mearkkaša dan, ahte olbmos leat guovtti sadjái golbma 21-kromosoma ja dahje muhtun oasit goalmmát kromosomas.


Stjärnsund.
Stjärnsund lea gilli Ruoŧas Dalarna leanas, Hedemora gielda. Stjärnsund leat sullii 161 (2010). ássi ja viidodat lea 0,5 km².


Husby.
Husby lea gilli Ruoŧas Dalarna leanas, Hedemora gielda. Husby leat sullii 256 (2010). ássi ja viidodat lea 0,7 km².


Ynys Môn.
Ynys Môn () lea suolu Oarjedavvi-Kymraeatnamis. Dat lea maiddái čielgasit stuorimus Kymraeatnama sulluin ja dan viidodat lea 714 km². Eanetlohku sullo ássiin hállá kymragiela.


Ynys Gybi.
Ynys Gybi () lea suolu Oarjedavvi-Kymraeatnamis. Dat lea nubbi stuorimus Kymraeatnama sulluin ja dan viidodat lea 39,44 km². Sullo stuorimus gávpot lea Caergybi.


Caergybi.
Caergybi () lea gávpot Oarjedavvi-Walesis Ynys Gybi sullos. Dat lea sullo stuorimus gávpot ja jagi 2011 doppe lei sullii 11 431 ássi, geain 42,2% hálai kymragiela.


Abermaw.
Abermaw (eará namma kymragillii Y Bermo,) lea unna gávpot Walesis Gwynedda leanas. Jagi 2011 gávpogis lei 2 522 ássi, geain 41,5% hálai kymragiela.


Rhuthun.
Rhuthun () lea unna gávpot Davvi-Walesis Sir Ddinbycha leanas. Jagi 2011 gávpogis lei 5 461 ássi, geain 41,7% hálai kymragiela.


Aberhonddu.
Aberhonddu () lea unna gávpot Mátta-Walesis Powysa leanas. Jagi 2011 gávpogis lei 8 250 ássi, geain 12,7% hálai kymragiela. Gávpoga kymragielat namma jietnaduvvo "aberhonđi".


Gleann Dail.
Gleann Dail () lea gilli An t-Eilean Sgitheanach sullos Skotlánddas. Gilli lea sullo oarjjimus njárggas Diùirinisis. Gilis lea unna gávpi ja muhtin restauráŋŋat, muhto restauráŋŋat leat rabas dušše turistasesoŋŋa áigge. Sullii 10 kilomehtera geahčen leahkki Dùn Bheagain lea lagamus gilli, gos gávdno eanet bálvalusaid. Gilis lea árggaid busseoktavuohta Dùn Bheagain bokte suolu stuorimus čoahkkebáikái Port Rìgh.
Vel 1900-logu álggus badjel 90% guovllu ássiin hálai gaelagiela, muhto maŋŋelaš hálliid lohku gahčai ja 2000-logu álggus giela hálai šat dušše sullii goalmmádas.


Azkoitia.
Azkoitia () lea unna gávpot Baskaeatnamis Gipuzkoa eanangottis. Jagis 2014 gávpogis lei sullii 11 480 ássi. Eanetlohku gávpoga ássiin hállá baskagiela.


Lekeitio.
Lekeitio () lea unna gávpot rittus Baskaeatnamis Bizkaia eanangottis. Jagis 2014 gávpogis lei 7 305 ássi. Eanetlohku gávpoga ássiin hállá baskagiela.


Euskaragiella.
Euskaragiella, baskagiella dahjege baskigiella () lea giella, man hállet baskat. Dat hállojuvvo Baskaeatnamis, mii juohkašuvvá Spánia ja Frankriikka stáhtaid guovlluide. Baskagielas ii leat fuolkegielat ja dan dihte dat gohčoduvvoge isolahtagiellan. Dat lea Oarji-Eurohpá áidna giella, mii ii gula indoeurohpálaš gielaide. Baskagiella sáhttá leat maŋimuš seilon giella dakkár giellajoavkkus, masa gulli gielat hállojuvvojedje Oarji-Eurohpás ovdal go indoeurohpálaš gielat levve guvlui.


Donostia.
Donostia () lea Gipuzkoa eanangotti oaivegávpot Baskaeatnama iešstivrejupmeguovllus Davvi-Spánias.


Guhkesbearjadat.
Jesus Kristusa jápmin ruossa alde
Guhkesbearjadat lea risttalašvuođa allasbassi go risttalaččat muittašit Jesusa russiinávlejumi ja jápmima. Beaivi lea jaskes vahkku 6. beaivi. Jagi 2015 guhkesbearjadat lea cuoŋománu 4.


Jaskes vahkku.
Jaskes vahkku lea risttalašvuođas vahkku ovdal beassážiid. Dát álgá bálbmasotnabeaivvis ja nohká jaskes lávvardahkii.


Łobez.
Łobez (,) (duiskkagillii Labes) lea gávpot Polenis. Dan olmmošlohku lea 10 066 ássi (2019).


Kristian Støback Wilhelmsen.
Kristian Støback Wilhelmsen (r. 1991) lea norgga politihkkár ja Olgešbellodaga lahttu. Son lea stuorradiggeáirras Kent Gudmundsena várreáirras. Njukčamánus 2015 Støback Wilhelmsen nammaduvvui Olgešbellodaga evttohassan Romssa sátnejođiheaddjiámmáhii.


Estlándda Konservatiiva Álbmotbellodat.
Estlándda Konservatiiva Álbmotbellodat (, EKRE) lea Estteeatnama konservatiiva politihkalaš bellodat, mii lea álggahuvvon njukčamánu 24. b. 2012 Põltsamaas. Bellodaga ságajođiheaddjin lea Mart Helme.
Bellodaga stuoradiggejoavkkus leat 7 áirasa stuoradiggeválggaid maŋŋel mat ledje 2015:s.
Bellodaga nuoraidorganisašuvdna lea Sinine Äratus. Otná jođiheaddji lea Ruuben Kaalep ja nubbinjođiheaddjin leaba Kert Urmas Raudvere ja Joonas-Patrik Patto.


Neavttár.
Neavttár - Comédie-Française c. 1720.
Neavttár lea olmmoš gii govvida rolla filmmas, teáhteris, rádios dahje eará čájálmasain.
Etymologiija.
Sátni "neavttár" boahtá vearbbas neaktit ja mearkkaša "olmmoš mii neaktá". Sátni "neaktit" boahtá fas suomagiela vearbbas "näyttää" (=čájehit).


Mihkkal Sáhpán.
Mihkkal Sáhpán ("Mickey Mouse") Walt Disney.


Georges Pompidou.
Georges Jean Raymond Pompidou (suoidnemánu 5. 1911, Montboudif – cuoŋománu 2. 1974, Paris) lei Frankriika vuosttaš presideanta (1969–1974).


Bradley Cooper.
Bradley Cooper (r. ođđajagimánu 5. b. 1975) lea amerihkálaš neavttár.


Mannin.
Mannin (manksgillii "Mannin" dahje "Eilean Vannin", eŋgelasgillii "Isle of Man") lea suolu Irlánddamearas Irlándda ja Stuorra-Británnia sulluid gaskkas.


Bolívar (provinsa).
Bolívar lea Ecuadora provinsa. Dan olmmošlohku lea 178 089 (2005) ja dan viidodat lea 3 254 km². Provinssa hálddahusguovddáš lea Guaranda.


Cañar (provinsa).
Cañar lea Ecuadora provinsa. Dan olmmošlohku lea 221 045 (2005) ja dan viidodat lea 3 908 km². Provinssa hálddahusguovddáš lea Azogues.


Galápagos (provinsa).
Galápagos lea Ecuadora provinsa. Dan olmmošlohku lea 25 124 (2005) ja dan viidodat lea 8 010 km². Provinssa hálddahusguovddáš lea Puerto Baquerizo Moreno.


Los Ríos (provinsa).
Los Ríos lea Ecuadora provinsa. Dan olmmošlohku lea 716 106 (2005) ja dan viidodat lea 6 254 km². Provinssa hálddahusguovddáš lea Babahoyo.


Manabí (provinsa).
Manabí lea Ecuadora provinsa. Dan olmmošlohku lea 1 282 440 (2005) ja dan viidodat lea 18 400 km². Provinssa hálddahusguovddáš lea Portoviejo.


Santo Domingo de los Tsáchilas (provinsa).
Santo Domingo de los Tsáchilas lea Ecuadora provinsa. Dan olmmošlohku lea 323 000 (2007) ja dan viidodat lea 3 805 km². Provinssa hálddahusguovddáš lea Santo Domingo de los Colorados.


Sucumbíos (provinsa).
Sucumbíos lea Ecuadora provinsa. Dan olmmošlohku lea 152 587 (2005) ja dan viidodat lea 18 612 km². Provinssa hálddahusguovddáš lea Nueva Loja.


Eryri.
Eryri () lea álbmotmeahcci Oarjedavvi-Walesis Gwynnedda leanas. Eanetlohku guovllu ássiin hállá kymragiela.


Aberteifi.
Aberteifi () lea unna gávpot Walesis Ceredigiona leanas. Jagi 2011 gávpogis lei 4 184 ássi, geain 54,6% hálai kymragiela.


Rhydaman.
Rhydaman () lea unna gávpot Walesis Sir Gaerfyrddina leanas. Jagi 2011 gávpogis lei 5 411 ássi, geain 51,5% hálai kymragiela.


Caerfyrddin.
Caerfyrddin () lea gávpot Walesis Sir Gaerfyrddina leanas. Jagi 2011 gávpogis lei 14 185 ássi, geain 37,6% hálai kymragiela.


Caerdydd.
Caerdydd () lea Walesa oaivegávpot.


Abertawe.
Abertawe () lea Walesa nubbi stuorimus gávpot.


Casnewydd.
Casnewydd () lea Walesa goalmmát stuorimus gávpot.


Y Drenewydd.
Y Drenewydd () lea gávpot Walesis Powysa leanas. Jagi 2001 gávpogis lei 12 783 ássi.


Y Rhyl.
Y Rhyl () lea gávpot Walesis Sir Ddinbycha leanas. Jagi 2011 gávpogis lei 25 149 ássi, geain 14,2% hálai kymragiela.


Prestatyn.
Prestatyn lea gávpot Walesis Sir Ddinbycha leanas. Jagi 2011 gávpogis lei 18 849 ássi, geain 15,1% hálai kymragiela.


Diserth.
Diserth () lea gielda Walesis Sir Ddinbycha leanas. Jagi 2011 gielddas lei 2 269 ássi, geain 20,2% hálai kymragiela.


Dinbych.
Dinbych () lea unna gávpot Walesis Sir Ddinbycha leanas. Jagi 2011 gávpogis lei 8 986 ássi, geain 35,3% hálai kymragiela.


Y Bala.
Y Bala () lea unna gielda Walesis Gwynedda leanas. Jagi 2011 gielddas lei 1 974 ássi, geain 78,5% hálai kymragiela.


Caernarfon.
Caernarfon lea gávpot Walesis Gwynedda leanas. Jagi 2011 gávpogis lei 9 615 ássi, geain 85,6% hálai kymragiela.


Pwllheli.
Pwllheli lea unna gávpot Walesis Gwynedda leanas. Jagi 2011 gávpogis lei 4 076 ássi, geain 78,7% hálai kymragiela.


Porthmadog.
Porthmadog lea unna gávpot Walesis Gwynedda leanas. Jagi 2011 gávpogis lei 4 185 ássi, geain 69,8% hálai kymragiela.


Llanrwst.
Llanrwst lea unna gávpot Walesis Sir Conwy leanas. Jagi 2011 gávpogis lei 3 323 ássi, geain 61% hálai kymragiela.


Conwy.
Conwy lea gávpot Walesis Sir Conwy leanas. Jagi 2011 gávpogis lei 14 723 ássi, geain 27,3% hálai kymragiela.


Bae Colwyn.
Bae Colwyn () lea gávpot Walesis Sir Conwy leanas. Jagi 2011 gávpogis lei 10 981 ássi, geain 17,9% hálai kymragiela.


Wrecsam.
Wrecsam () lea gávpot Walesis leanas. Jagi 2011 gávpogis lei 61 603, geain 11,01% hálai kymragiela.


Tefekkur universitehta.
Tefekkur universitehta (Aserbaižanagiella: "Elm və Təhsil Mərkəzi Təfəkkür Universiteti") lea Aserbaižan stuorámus ja boarráseamos universitehta. Universitehtas leat 1350 studeantta. Mushfig Atakishiyev lea universitehta rektor.


Croesoswallt.
Croesoswallt (kymragillii) dahjege Oswestry (eŋgelasgillii) lea gávpot Englánddas Shropshire (kymragillii "Swydd Amwythig") leanas. Guovllu váldogiella lea dán beaivve eaŋgalasgiella, muhto árbevirolaččat doppe lea hállojuvvon kymragiella ja ovdamearkka dihte vel 1800-logus báikkálaš girkkus ordnejuvvujit kymragielat ipmilbálvalusat. Kymragiella oidno ja gullo velge gávpogis ja doppe lea muhtumat kymragielat bálvalusat dego guovttegielat galbbat báŋkkus ja kymragielat girjjiid vuovdi girjegávpi.


Qafqaz universitehta.
Qafqaz universitehta (Aserbaižanagiella: "Qafqaz Universiteti") lea Aserbaižan stuorámus ja boarráseamos universitehta. Universitehtas leat 5000 studeantta. Ahmet Sanich lea universitehta rektor.


ADA universitehta.
ADA universitehta (Aserbaižanagiella: "ADA" Universiteti") lea Aserbaižan stuorámus ja boarráseamos universitehta. Universitehtas leat 700 studeantta. Hafiz Pashayev lea universitehta rektor.


Baku.
Baku (azerbaižanagiella: "Bakı") lea Azerbaižan oaivegávpot ja riikka stuorámus gávpot. Baku lea Azerbaižan politihkalaš, hálddahuslaš ja kultuvrralaš guovddáš. Dan olmmošlohku lei 2,122,300 ássi (2012).


Aberdaugleddau.
Aberdaugleddau () lea gávpot Mátta-Walesis Sir Benfro leanas. Jagi 2011 gávpogis lei 13 907 ássi, geain 8,9% hálai kymragiela. Gávpoga kymragielat namma jietnaduvvo "aberdaigleđai".


Castell-nedd.
Castell-nedd () lea gávpot Mátta-Walesis. Jagi 2011 gávpogis lei 19 258 ássi, geain 9% hálai kymragiela.


Dinbych-y-pysgod.
Dinbych-y-pysgod () lea unna gávpot Mátta-Walesis Sir Benfro leanas. Jagi 2011 gávpogis lei 4 696 ássi, geain 10,3% hálai kymragiela.


Y Trallwng.
Y Trallwng () lea unna gávpot Walesis Powysa leanas. Jagi 2011 gávpogis lei 6 664 ássi, geain 12,2% hálai kymragiela.


Y Fenni.
Y Fenni () lea gávpot Walesis Sir Fynwy leanas. Jagi 2011 gávpogis lei 10 078 ássi, geain 9,7% hálai kymragiela.


Penfro.
Penfro () lea gávpot Mátta-Walesis Sir Benfro leanas. Jagi 2011 gávpogis lei 7 552 ássi, geain 10,6% hálai kymragiela.


Corwen.
Corwen lea gielda Walesis Sir Ddinbycha leanas. Jagi 2011 gielddas lei 2 325 ássi, geain 47,9% hálai kymragiela.


Rhuddlan.
Rhuddlan lea unna gávpot Walesis Sir Ddinbycha leanas. Jagi 2011 gávpogis lei 3 709 ássi, geain 19,8% hálai kymragiela.


Afon Hafren.
Afon Hafren (kymragillii) dahjege River Severn (eŋgelasgillii) lea Stuorra-Británnia guhkimus johka. Dat golgá sihke Kymraeatnama ja Englándda guovllus.


Kymraeana.
Kymraeana (kymragillii "Cymru"; eŋgelasgillii "Wales") lea eana Stuorra-Británnia sullo oarjeoasis ja okta Ovttastuvvan gonagasriikka njealji oasis.


Abergwyngregyn.
Abergwyngregyn lea gielda Walesis Gwynnedda leanas. Jagi 2011 gielddas lei 240 ássi, geain 48,5% hálai kymragiela.


Aberdaron.
Aberdaron lea gielda Walesis Gwynedda leanas. Jagi 2011 gielddas lei 965 ássi, geain 74,2% hálai kymragiela.


Aberchwiler.
Aberchwiler () lea gielda Walesis Sir Ddinbycha leanas. Jagi 2011 gielddas lei 298 ássi, geain 27,6% hálai kymragiela.


Nantglyn.
Nantglyn lea gielda Walesis Sir Ddinbycha leanas. Jagi 2011 gielddas lei 323 ássi, geain 41,7% hálai kymragiela.


Trefnant.
Trefnant lea gielda Walesis Sir Ddinbycha leanas. Jagi 2011 gielddas lei 1 581 ássi, geain 28% hálai kymragiela.


Penmaenmawr.
Penmaenmawr lea gávpot Walesis Sir Conwy leanas. Jagi 2011 gávpogis lei 4 353 ássi, geain 33,8% hálai kymragiela.


Kernow.
Kernow (kornagillii) dahjege Cornwall (eŋgelasgillii) lea eana Stuorra-Británnia sullo máttaoarjimus oasis. Hálddahuslaččat dat lea dán beaivve Englándda leatna, muhto kultuvrralaččat dat earrána Englánddas dan kelttalaš historjjá dihte.


Truru.
Truru (kornagillii) dahjege Truro (eŋgelasgillii) lea Kernowa oaivegávpot.


Pennsans.
Pennsans (kornagillii) dahjege Penzance (eŋgelasgillii) lea gávpot Kernowis.


Porth Ia.
Porth Ia (kornagillii) dahjege St Ives (eŋgelasgillii) lea gávpot Kernowis.


Siikalatva.
Siikalatva lea Suoma gielda Davvi-Pohjanmaa eanangottis. Siikalatva rádjegielddat leat Haapavesi, Kajaani, Kärsämäki, Liminka, Muhos, Pyhäntä, Raahe, Siikajoki ja Vaala.
Gilit.
Hyvärilä, Hyvölänranta, Junnonoja, Järvikylä, Kerälä, Kestilä, Kärsämä, Laakkola, Lamu, Latvankylä, Leiviskänranta, Leskelä, Mankila, Mäläskä, Pihkalanranta, Piippola, Pulkkila, Rantsila, Savaloja, Sipola, Vorna, Väyrylänsaari


Mänttä-Vilppula.
Mänttä-Vilppula lea Suoma gávpot Pirkanmaa eanangottis. Dan rádjegielddat leat Keuruu, Juupajoki, Jämsä, Ruovesi ja Virrat.
Gilit.
Alaranta, Aravala, Asemankulma, Isoniemi, Joenniemi, Juhola, Keikanniemi, Keskikauppala, Koskela, Kukkarokivi, Käänninniemi, Länsi-Koskela, Moisio, Mustalahti, Mäkikylä, Pättiniemi, Raja-aho, Rusinniemi, Savosenmäki, Seppälä, Sillanpää, Tammikangas, Tammiranta, Vuohijoki, Vuohimetsä, Vuorenalusta
Ajostaipale, Elämäntaipale, Huhtijärvi, Huopioniemi, Kolho, Kurkijärvi, Leppäkoski, Loila, Maakasperä, Pohjaslahti, Suluslahti, Tyynysniemi, Vitsakoski


Galdhøpiggen.
Galdhøpiggen lea nannán-Norgga, Davviriikkaide ja Davvi-Eurohpá alimus várri. Vári allodat lea 2 468,8 mehtera. Várri lea Lom suohkanis Opplándda fylkkas.


Austfonna.
Austfonna lea Svalbárdda, Norgga ja Eurohpá stuorámus jiehkki ja lea Svalbárdda Davvinuortaeatnamis. Jiehki viidodat lea 8492 km², joba 560 mehtera gassat (gaskamearálaččat veháš unnit go 300 mehtera) ja dan diamehter lea 200 km.


Jason Bateman.
Jason Bateman (r. ođđajagimánu 14. b. 1969) lea amerihkálaš neavttár.


Sarit Hadad.
Sarit Hadad ([saˈrit ħaˈdad]) lea israellaš lávlu (riegádan čakčamánu 20. beaivve 1978 Haderas Israelis). Sus leat várre- ja tunisiajuvddálaš máttut ja su musihkkašáŋŋer lea mizrahi-, pop-, dánsunmusihka seaguhus. Jagi 2002 son oassálasttii Eurovision lávlungilvvuide lávlagiin נדליק ביחד נר ("Light a Candle").


Utö.
Utö lea Suoma máttimus ássojuvvon suolu ja dat gullá Pargas gávpogii ovdalaš Korpo gieldda guovllus.


Jurmo.
Jurmo lea suolu Suomas. Dat gullá Pargas gávpogii ovdalaš Korpo gieldda guovllus.


Nötö.
Nötö lea gilli ja suolu Pargas gávpogis Suomas ovdalaš Nagu gieldda guovllus.


Gullkrona.
Gullkrona lea suolu Pargas gávpogis Suomas ovdalaš Nagu gieldda guovllus.


Red Hot Chili Peppers.
Red Hot Chili Peppers lea amerihkálaš altrockjoavku.


Abdusamet Yigit.
Abdusamet yigit (r. juovlamánu 7. b. 1978) lea kurdistanid filosofa.


Eivissa.
Eivissa () lea Baleáraid suolojoavkku suolu Gaskamearas. Sullo álgoálgosaš giella lea katalánagiella, muhto dan lassin doppe hállojuvvo maiddái spánskkagiella danin, go suolu gullá Espánnja riikii. Goappašat gielat leat virggálaččat.


Pokémon Go.
Pokémon Go lea nuvttá mátketelefovdnaspeallu mii geavaha lasihuvvon realitehta (eŋg. "augmented reality") GPSa báikedieđuid bokte. Speallu ilmmai Australias, Aotearoas (Ođđa-Selánddas) ja Amerihká ovttastuvvan stáhtain suoidnemánu 6. b. 2016 ja miehtá máilmmi suoidnemánus 2016. Geavahettiin telefovnna GPSa ja kámera, speallu diktá spelliid bivdit, doarrut ja hárjehallat virtuála Pokémonaid. Dat ilbmet šerbmii dego gávdnošedje duohta máilmmis. Speallu lea iešalddes nuvttá luđet telefovdnii, muhto lea maid vejolaš oastit lasi diŋggaid spealu siste. Boahttevuođas galgá leat vejolaš geavahit Bluetooth-rusttega mii galgá dieđihit speallái ahte Pokémon gávdno lahkosis.
Pokémon Go lea oažžun iešguđetlágán kritihka. Árvvoštallit rámidedje oppalaš speallovásáhusa ja movt dat laktása albmailbmái, muhto vávje maiddái ahte spealus ledje teknihkalaš váttisvuođat go ilmmai. Speallu fargga šattai ovtta dain eanemus geavahuvvon applikašuvnnain.


Majoneasa.
Majoneasa dahjege majonesa lea suhkkes emulšunbuonjus.
Majoneasa eará butnjosiin.
Majoneasa lea máŋgga butnjosa vuođđun, ovd. aioli, tartarbuonjus ja Thousand Island -buonjus.


Čielgeađa.
Čielgeađa () gullá guovddášnearvafierbmái (CNS). Čielgeađa, čielgeskoađit ja nearvaruohttasat leat čielgekánala siste. Čielgekanála lea dego guovdnji man čielgedávttit birastahttet. Čielgeađa lea refleavssaid guovddáš. Čielgeađa jođiha ovdamearkka dihte čibberefleaksa sáddekeahttá signála vuoigŋašiidda. Čielgeađa álgá oaiveskálžžus čohkaluvvá sullii alimiid ráje.
Čielgeađa lea sylinderhámat struktuvra mii lea veahá duolbbas ovddal ja maŋil. Čielgedávttit leat dego rieggát mat birastahttet čielgeađđama, ja dasa lassin ligameantat, deahkit, čielgeskoađit ja cerebrospinalgolggus (CSF) suodjalit čielgeađđama.
Čielgeađa lea bures suodjaluvvon, muhto go olmmoš bážáhallá dahje go garrasit beaškkiha biillain muora vuostá de čielgedávttit sáhttet doddjot dahje eaškálit. Dalle čielgeađa sáhttá gáržohallat. Čeabetčielgedávttit leat unnimusat ja rašimusat.
Čielgeađa laktása bajil čielgeađajoatkagii "(medulla oblongata)" mii lea oaiveskálžžu vuolit ráiggi "foramen magnus" buohta. Njuoratmánáin čielgeađa nohká sullii nubbi ja goalmmát alinčielgedávtti (L2 ja L3) buohta. Buot čilgedávttiin leat nummirat. Ollesolbmuid čielgeađa nohká veahá badjeleappus sullii vuosttaš ja nubbi alinčielgedávtti (L1-L2) buohta. Dieinna lágiin čielgeađa dušše gávdno čielgekánala bajit guovtti goalmmádasas. Go váldá iskosa cerebrospinalgolgosis dát boahtá ávkin. Čugget nálu čielgeađđamii ii buvtte buriid muhto nubbi alinčielgedávtti vuolil eai jođe go ovdalis máinnašuvvon nearvagihppu. Nállu ii lábme maidege ja doaktárat leat viššalat čukkodit dákko.
Čielgeađđamis leat 31 segmeanttat. 8 čeabeha buohta, 12 ratti buohta, 5 alimiid buohta, 5 gátnása buohta ja 1 seaibedávtti buohta. Juohke segmeanttas vuolgiba guokte čielgeađanearvva.
Čielgeađđama váldodoaibma lea jođihit nearvaimpulssaid vuoigŋašiid ja rupmaša orgánaid gaskkas. Muhtimin čielgeađa iešalddes sádde mohtorsignalaid dehkiide "jearakeahttá" vuoigŋašiin. Dát leat nu gohčoduvvon refleavssat.
Gáldut.
Moore, K., Agur, A. and Dalley, A. (2011). Essential clinical anatomy. Baltimore, MD: Lippincott Williams & Wilkins.


Goikeguolli.
Goikeguolli lea áibmogoikaduvvon ja guoira guolli, mii ii leat sáltejuvvon. Goikeguliide geavahuvvo eanaš dorski, muhto maiddái eará dorskeguolit, omd. sáidi, diksu ja lággu. Dasa lassin goikaduvvo hávga.
Historjá.
Go ovddeš áiggiid eai lean galbmaskábet, guliid goikadeapmi lei árbevirolaš vuohki seailluhit daid hui guhká. Goikeguolli lei leamaš maid gávpegálvun.


Emulšunbuonjus.
Emulšunbuonjus on buonjus dahje sovsa, gean struktuvrra vuođđun on sihke buoiddi/vuoja ja golgosa emulšuvdna. Dovdosat emulšunbutnjosat leat hollandaise- ja béarnaisebuonjus (vuođđun monnefiskadasaid ja vuoja emulšuvdna), vuodjabuonjus (vuođđun viinni dahje viidneedega ja vuoja emulšuvdna) ja majoneasa (vuođđun monnefiskadasaid ja biebmooljju emulšuvdna).


Rággeguolli.
Rággeguolli lea guolli, dábálaččat luossa dahje bálddis, mii rággejuvvo ja goikaduvvo. Go luossa dahje bálddis rággejuvvo ja goikeduvvo, de dat guolli gohčoduvvo juogo rággeluossan dahje rággebálddisin. Nuppi guolli mii rággejuvvo ja goikaduvvo lea stáinnir.


Sálteguolli.
Sálteguolli lea guolli, mii lea sáltejuvvon vurkkodeami dihte. Ovdal go buohkain lei jiekŋaboksa, sálten lei dábálaš vurkkodanvuohki. Sámis sálten lea leamaš sihke mearragáttis ja siseatnamis.


Lapsang Souchong.
Lapsang Souchong () lea kiinnálaš čáhppes deadja ("Camellia sinensis") mii lea suovastuvvon.


Cerebrospinalgolggus.
Cerebrospinalgolggus sámegillii "vuoiŋŋaš-čielgegolggus", eŋgelasgillii cerebrospinal fluid (CSF) lea ivnnehis golggus mii deavdá vuoiŋŋašventriklaid ja golgá vuoigŋašiid ja čielgeađđama birra. CSF gávdno daid guovtte siskkildas vuoiŋŋašcuocca gaskkas.
CSFa funkšuvnnat leat máŋgaláganat. CSF váiduda nordademiid oaivái ja suodjala vuoigŋašiid traumaid vuostá. Dat čoaskkuda vuoigŋašiid ja maiddái fievrrida sihke biebmoávdnasiid ja bázahusávdnasiid.


Vuoigŋašat.
Vuoigŋašat leat oassi guovddášnearvafierpmis (CNS). Vuoigŋašat stivrejit rumašdoaimmaid nugo váimmu, varradeattu, čáhcedássedeattu, rumaštemperatuvrra ja kognitiiva doaimmaid nugo jierpmi, dovdduid, muittu ja oahppama. Vuoigŋašat leat rupmaša mohkkáseamus orgána mii sisttisdoallá sullii čuođi miljárda nearvasealla.


Dollavárri.
Dollavárri dahje vulkána lea eananasi ráigi gos báhkka magma eatnama siskkimuččas bahkkeha bajás. Go magma boahtá galbamaset temperatuvrii dat stirdo lavan. Máilmmis gávdnojit sullii 4000 dollavári; eanaš oassi dain eai leat aktiivat. Máilmmi davimus vulkána lea Jan Mayena Beerenberg (2277 m).


Donald Trump.
Donald John Trump (riegádan) lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid 45. presideanta. Fitnodatolmmoš Trump válljejuvvui Amerihká ovttastuvvan stáhtaid presideantan skábmamánus 2016 Republikánalaš bellodaga evttohassan ja son álggii ámmáhii ođđajagimánus 2017. Donald Trump lea maiddái Trump Organization-konseartna hálddahusdirektevra.


Hillary Clinton.
Hillary Diane Rodham Clinton (riegádan ) lea amerihkálaš politihkar, gii ovddasta Demokráhtalaš bellodaga. Son lei New Yorka senáhtor jagi 2001 rájes 2009 rádjai ja dan maŋŋel olgoriikkaministtar Barack Obama ráđđehusas jagi 2009 rájes 2013 rádjai. Son lei maiddái Demokráhtaid evttohas.


Pythagorasa cealkka.
a> areála lea seammá stuoris go alit ja ruoná areálaid submi.
Pythagorasa cealkka dahje Pythagorasa vuođđočuoččuhus lea okta dain dovdoseamus matematihkalaš teoremain. Dat cealká ahte
"Njuolggočiegat golmmačiegaga njealjehastán hypotenusa lea seammá ollu go njealjehastán katehtaid submi"."
Hypotenusa lea njuolggočiegat golmmačiegaga guhkkimus siidu. Katehtat leat fas dat oanehis siidut mat ráhkadit njuolggočiega.
formula_1
formula_2,     formula_3   ja  formula_4.


Njealjehas (arimetihkka).
Njealjehas lea arimetihkas lohku maid oažžu go geardu logu seammá loguin. Ovdamearkka dihte lea 25 njealjehas viđas, dasgo 5· 5 = 25.
Poteansahápmi lea maiddái dábálaš čállinvuohki: 52 ("vihtta bajiduvvon guoktái", dahje maiddái "vihtta njealjahassii").


Indukšuvdna.
a> mii indukšuvnna bokte liggeha báistte dahje kástrulla, almmá dan ahte ieš pláhta liegganišgoahtá.
Indukšuvdna mearkkaša dan go el-rávdnji ráhkaduvvo (inducerejuvvo) elektralaš johtasis, mii lea molsašuddi magnehtagiettis. Dat fenomena geavahuvvo ovdamearkka dihte mikrofovnnain ja generáhtoriin.
Indukšuvnna fuomášii brihttalaš Michael Faraday 1830-logus. 1800-logu loahpas dat álggii geavahuvvot industriijas.


Heaisa.
Heaisa lea fievru olbmuide ja gálvvuide mii manná vulos ja bajás viesu gerddiid gaskka. Muhtun olbmot fertejit atnit heaisa vai besset olggos ja sisa iežaset ruovttus, nugo boares olbmot ja lámis olbmot. Heaisa geahpida maiddái mánnáolbmuid dili, vai eai dárbbaš guoddit mánávovnna.
Muhtun heaissat heaŋgájit báttiin ja earát fas loktanit hydraulihkalaš sylinddariid veagas, sullii dego jeahkka.
Heaissat leat gávdnon juo dolin iešguđet hámiin. Antihka Greikkas 200-logus ovdal Kristusa, Arkimedes ráhkadii oktageardánis loktenbiergasa geđggiiguin ja báttiiguin. Moderna heaissa hutkkai Elisha Gravis Otis, go son fabrihkabargin ráhkadii dan vuosttaš sihkkarisheaissa (), mii sáhtii hehttet heaissa gahččamis jus kábel boatkanii. Dát ođđa heaisa váldojuvvui atnui 1850-logus. Dássážii lea Otis Elevator Co ráhkadan badjelaš 1,5 miljovnna heaissa.


Ravggon.
Ravggon lea vuohčulaš álbmotrock-joavku, mii ráhkada sámegiel musihkka. Joavkkus leaba mielde SomBy-joavkku miellahtut oappáguovttos Milla Pulska (lávlu) ja Unna-Maari Pulska (keyboard). Ravggon-joavkku vuođđudeigga Milla Pulska ja Matti Naakka (gitára) 2012 loahpageahčen. Joavkku vuosttaš konsearta lei Sajosis 2013 juovlamánus. Vuosttaš single "In dárbbat appelsiinnaid" ilmmai njukčamánus 2015. Dasa ráhkaduvvui maiddái musihkavideo. 2015 Ravggon serve Sámi Grand Prix-lávlungilvui Guovdageainnus mas sii šadde goalmmádin. Sii almmustahte vuosttaš skearru "Ráji ravddas" 2016 geasset.
Lávlagiid lea čállán Milla Pulska, gii maiddái čálii moadde teavstta SomBy-joavkkus. Son dadjá ahte Ravggona lyrihkain "guorahallojuvvojit dálá máilmmi jallavuođat ja olmmošvuođa ruojusvuođat, seammás mieiggastuvvo ruohttasiidda ja lundui, main oažžu fámuid".


Akihito.
Akihito (, r. juovlamánu 23. b. 1933) lea Japan viđát keisár (1989–2019).


Chile peso.
Chile peso ($) lea Chile oktasaš valuhta.


Fierbmecuozza.
Fierbmecuozza dahje retina lea čalmmi goalmmát ja siskkáldas geardi. Čuovga suotnjárastá linssa ja čoarvecuocca čađa ovdal go dat joavdá fierbmecuzzii. Čuovga mii deaivá fierbmecuocca álggaha kemiijalaš ja elektrihkalaš dáhpáhusaid mat loahpas dagahit nearvaimpulssaid. Impulssat sáddejuvvojit oaidnonearvva čađa vuoiŋŋašiidda. Fierbmecuoccas leat guokte iešguđetlágán sealla: seavdnjatseallat (eŋg. rods) ja čuovgaseallat (eŋg. cones). Dakko gos oaidnonearva manná čalmmi sisa gohčoduvvo čuovggahisdielkun, ja nuba das eai leat čuovga- dahje seavdnjatseallat.


Galvánalaš elemeanta.
Galvánalaš elemeantas rievdaduvvo kemiijalaš energiija elektrihkalaš energiijan. Galvánalaš elemeanttas leat guokte sealla, juohke sealla sisttisdoallá guokte elektroda (metálla) mat leat bidjon elektrolyhttai. Seallaid gaskka lea sáltešaldi. Juohke seallas lea okta negatiiva dahje positiiva elektroda, positiiva elektroda gohčoduvvo katoda, ja negatiiva elektroda gohčoduvvo anoda.
Dat mearkkaša ahte dat kemiijalaš energiija mii lea elektrolyhttain šadda elektrihkalaš energiijan, dat stoffa anodas ja katodas oksiderejuvvo (anoda) ja reduserejuvvo (katoda). Dat negatiiva bealli addá elektrovnnaid positiiva beallai, nu ahte elektrovnnat álo mannet positiiva elektroda guvlui. Muhto dan dihte go dat negatiiva láddá elektrovnnat mánnet positiiva beallai negatiiva bealis, de šaddá earálágán láddá daid guokte seallain. Jus dán galgá dássádallat de ferte bidjat ovtta sáltešalddi. Sáltešaldi addá ionaid seallaid čovdosiidda, vai lea dássedettolaš.
Jus ovdamearkka dihte ovtta galvánalaš elemeanttas dat guokte elektroda leat siŋka ja kobber. Anoda lea siŋkka (negatiiva sealla) ja katoda lea kobber (positiiva sealla), de heive KNO3 dego sáltešaldi dan dihte go dat addá guokte negatiiva láddá NO3 anoda (siŋkka) beallai gos positiiva láddá Zn2+ lea. Ja áddá ovtta positiiva láddá K+ iona katoda beallai, mii láhppá positiiva láddá kobberionaid, de K+ buhtada dán.
Historjá.
Galvánalaš elemeanta fuomášuvvui ja ráhkaduvvui fysihkkaris Alessandro Voltas 1800:s. Son gohčodii dan galvánalaš elemeanttain dan dihte go doavttir Luigi Galvani fuobmái, (ii várra ieš ge ipmirdan manne) ahte go jápmán rihcii oažžu elrávdnječaskáaldama dan deahkit kontraherejit.
Volta de bijai siŋkka ja kobber pláhtaid bádjalága, mas lei liidni gaskkas mii lei láktadan svovelsyrain. Dát ráhkadii elrávnnji oanebotta.


Sálti (kemiija).
Sálti lea kemiijalaš ovttastus. Sálttit leat vuoibmás čatnosat. Okta sálti lea okta čanus mas leat ionat čatnon oktii.
Sálti lea okta čanus gaskal positiiva ionaid ja negatiiva ionaid vuoi loahpas šaddá neutrála sálti.
Námát.
Okta sálti oačču nama go geahčča makkár guokte iona mannet oktii. Omd. NaCl namma lea natriumkloriida mii lea dat buot dábálaš sálti maid gohčodit biebmosálti. Namma vuođđuávnasin main leat máŋga iešguđetlágan ionat dego ruovddis gos Fe2O3 oačču nama ruovdi(III)oksiida ja FeO2 oačču nama ruovdi(II)oksiida.
Sálti čázis.
Sálttit čázis sáhttet leat geahppa luvvilvuohta, lossa luvvilvuohta, luvvameahttun dahje reageret čáziin.
Ruhppenreakšuvdna šaddá go leat guokte iona mat rahkadit sáltti mii lea luvvameahttun. Ionain main šaddá ruhppenreakšuvdna sáhttá oaidnit luvvilvuohta tabeallas.


Entsyma.
Entsymat leat biologalaš katalyhtat ealli organismmain. Katalyhtat váikkuhit reakšuvnna lehttui ja dat eai gola eaige reagere reakšuvnnain. Biologalaš katalyhtat leat eanet spesifihkka go katalyhtat mat eai leat orgánalaččat. Entsymat leat dehálaččat biebmosuddadeamis. Ovdamearkka dihte amylása mii lea čolggas. Amylása lea entsymajoavku mii ludde stearkalasa. Gávdnojit entsymat mat veahkehit biebmosuddadeamis ja entsymat mat leat seallaid siste. Entsymat leat proteiinnat mat leat dehálaččat min rupmašis. Juohke iešguđet entsyma leat heivejuvvon ovtta bargui, ovdamearka dihte jus dihto entsyma veahkeha biebmosuddadeamis, das lea dušše dat bargu. Badjel 3000 entsymat leat fuomásuvvon.
Biebmosuddadan entsymat.
Gorut dárbbaša entsymaid ja earálágan entsymain leat earálágan barggut. Muhtin entsymat leat biebmosuddedan entsymat ja daid bargu lea luddet ja dáinna lágiin smávvet molekylaid unnit molekylan. Biebmosuddadan entsymat gávdnojit njálmmis, čoavjjis ja čoliin. Lea dehálaš borrat earálágan biepmut main leat earálágan entsymat, danin go juohke entsymain lea erenomáš bargu. Biebmosuddadan entsymat ráhkaduvvot seallain, muhto luitojuvvot olggos dohko gosa dat gullet. Leat earálágan entsymat juohke oasis biebmosuddadeamis.
Entsymat seallain.
Gávdno eará joavkku entsymat mat leat dehálaš seallain, daid entsymaid bargu lea váldit bajás energiija biebmoávdnasis ja vurket buoiddi ja karbohydráhtaid. Sealla entsymat leat hui dehálaččat daningo dat dahket seallaproseassaid ja reakšuvvnaid vejolažžan. Dát entsymat leat dehálaččat proteiidnasyntesas, ávdnasmolsumis ja fotosyntesas. Dát entsymat galget muddet ja doaimmahit reakšuvnnaid.
Bajásráhkadus.
Muhtin entsymat leat dušše proteiidna, muhto eará entsymain lea dábálaš ahte dat leat gitta eará gaskaáigásaš ávnnasiin (Daid govččaduvvojit nubbe-buvttadáhkki). Dát ávnnas lea dábálaš moalkás orgánalaš molekyla.


Amerihká politihkka.
Amerihká lea okta dásseváldi, gos fápmu lea juhkkojuvvon gaskal presideanta, duopmostuollu ja kongreassa. Doppe leat máŋga joavkut dego Libertarian Party, Ruoná Party ja Constitution Party, muhto doppe leat guokte politihkalaš joavkkut mat leat leamaš stuorimusat Amerihká siskkáldassoađi rájes, demokráhtalaš joavku ja republihkkalaš joavku.
Láhkaaddi eiseváldi fápmu.
Láhkamearrideaddji fápmu lea juhkkojuvvon guovtti oassái: Kongreassa ja ovddasteaddjit. váldá ja ráhkada lágaid.
Dubmejeaddji eiseváldi fápmu.
Duopmostuollu: Dubmet olbmuid Amerihkká lágaid bokte.
Dubmejeaddji eiseváldi lea oalle seammalágan Norgga duopmostuolut.
Dubmejeaddji fápmu sáhttá váldit ja bissehit presideanta doaimmahusaid jus dat leat lága vuosttá, ja sáhttá maiddái bissehit eará lágaid jus dat leat Amerihká lága vuosttá.


Kemiijalaš energiija.
Kemiijalaš energiija lea energiija mii luvve iežas eret ovtta láđis, ovdamearkka dihte bensiidna dahje olju. Go lea obbalaš oksiiddašuvdna dat kemiijalaš čatnosat atomaid gaskka rivdet, submi rievdadeamis čatnosiid potensiálalaš energiijas lea dat kemiijalaš energiija.


Elektrihkalaš energiija.
Elektrihkalaš energiija lea energiija vurkejuvvon ovtta elektrihkalaš suorgái. Sáhttá dadjat ahte elektrihkalaš energiija lea ládda mii sirdá (manná ovtta sajis eará saddjái).


Stuora-Británnia politihkka.
Parlameantta.
Stuora-Británnia parlameanttas leat guokte oasi, “House of Commons” ja “House of Lords”. Dát guokte oasi ovddastit oktasaš álbmoga ja alitgearddi álbmoga. Ovddasteaddjit “House of Commons” leat álbmotválljejuvvon, dan botta go ovddasteaddjit “House of Lords” leat válljejuvvon juogo danin go leat árben ámmátnama dahje go leat válljejuvvon alimusduopmárin dahje árkabisman.
Válgabeaivvi maid válljejuvvo ráđđehus, ja ráđđehusa jođiheaddji lea stádaministtar. Bellodagas gos leat eanemus ovddasteaddjit, válljejuvvo stádaministtar. Parlameantta válggas eai leat fásta dáhtonat, muhto juohke válgga gaska ii sáhte mannat eanet go vihtta jagi. Stádaministtar sáhttá válljet goas háliida doallat ođđa válgga jus manná oktoráđđenvuohkái (gonagasa dahje dronnega lusa) jearrat lobi fámuhuhttit parlameantta.
House of Commons.
“House of Commons” leat 646 ovddasteaddji, gos juohkehaš ovddasta ovtta válgabiire. Stuora-Británnia lea juhkkojuvvon 646 parlameanttalaš válgabiireaji, ja juohke válgabiire doallá iežas válgga válgabeaivi. Dušše okta ovttasteaddji sáhttá válljejuvvot juohke válgabires, danin lea kandidáhtta geas leat eanemus jienat gii vuoitá.
Eanaš politihkalaš fápmu lea “House of Commons” dan dihte go sii ovddastit álbmotválljen oasi parlameanttas. “House of Lords” lea unnán politihkalaš fápmu ja oktoráđđenvuogis ii leat fápmu oba ge. Dáinna lágiin lea álo leamašan, muhto čuohtejagiid čađa lea eanet ja eanet fápmu fievrriduvvon álbmogii.
House of Lords.
“The House of Lords” leat 600 olbmo. Dat olbmot leat ánssášan árvonama “Lord” dahje “Baronette”, go leat bargan iešguđet surggiin nu movt ovdamearka dihte fysihkain, medisiinnain dahje filbmadahkamin. Olbmot “House of Lords” galget čájehit sin čehppodaga parlameanttas ja galget maid fuolahit ahte parlameantta stivre riika buoremus lági mielde. “House of Lords” leat maiddai 12 alimusriekteduopmára, 24 bisma ja 2 árkabisma. Sin váldobargu lea hástalit ráđđehusa ja guorahallat ahte ráđđehus dáhká iežaset barggu riekta. Ovdalašáiggi galggai “House of Lords” doaibmat gonagasa váras, muhto maŋŋel “Magna Carta” ožžo sii stuorát fámu. Áiggi mielde bođii “House of Commons” ja sii galge ovddastit eanetlohkoálbmoga.


Elektrolyhtta.
Elektrolyhtta lea láđđi mii sisttisdoallá friddja ionaid ja sáhttá dán dihte doalahit elektrihkalaš láddá. Dávjá elektrolyhttat sisttisdollet ionaid mat leat luvvaduvvon čáhcái, dákkár elektrolyhtta gohčoduvvo ionalaš luvvadus.
Jus ovdamearkka dihte ovtta galvánalaš elemeanttas dat guokte elektroda leat siŋka ja kobber. Anoda lea siŋkka (negatiiva sealla) ja katoda lea kobber (positiiva sealla), de heive KNO3 dego sáltešaldi dan dihte go dat addá guokte negatiiva láddá NO3 anoda (siŋkka) beallai gos positiiva láddá Zn2+ lea. Ja áddá ovtta positiiva láddá K+ iona katoda beallai, mii láhppá positiiva láddá kobberionaid, de K+ buhtada dán.


Davvi-Amerihká Sámi Searvi.
Davvi-Amerihká Sámi Searvi lea sámi organisašuvdna vai siida Davvi-Amerihkás (Kanáda ja Amerihká ovttastuvvan stáhtat). Boaris namma lea Davvi-Amerihká Sámi Siida.
Siiddastallen lea čoahkkin gii guokte jahki.


Kemihkalaš čanus.
Kemihkalaš čanus lea čanus gaskal guokte dahje eambbo atomaid, molekylaid dahje ionaid. Go atomat dahje molekylat bohtet oktii, de ráhkadit čatnasa gaskaneaset. Man gievra čanas gaskkal atomaid lea iešguđetlágan. Mii juohkit givrodaga guovtti oassái; vuoibmás čanus ja vuoimmehis čanus.
Vuoibmás čanus.
Vuoibmás čatnasat juohká golmma oassái: ionačanus, kovaleanta čanus (dás boahtá vel polarkovaleatta čanus) ja metálla čanus. Čatnasat leat vuoibmát danne go dárbbašuvvo olu energiija botket daid.
Ionačanus.
Ionačanus ráhkaduvvo go guokte atoma, dávjá metálla ja ii-metálla, bohtet oktii, ja elektronegatiivavuohta erohus lea stuorat go 1,7. Metálla šaddá positiiva ionan, ja ii-metálla fas negatiiva ionan. Positiiva ja negatiiva ionat geasuhit nuppi nuppi ja ráhkadit ionačatnasa. Ionarátna ráhkaduvvo. Buot ionačatnasat leat sálttit, ja danne lea maid hui alla suddantemperatuvra ja vuoššantemperatuvra.
Kovaleanta čanus.
Kovaleanta čanus šaddá go guokte ii-metállat bohtet oktii. Kovaleanta čatnasis juhket atomat guokte dahje eambbo elektrovnna. Kovaleanta čanus háliida ollašuhttit okteahtta-lága. Dainna atomat šaddet stáđđáseabbon. Juogadeapmi lea dávjá gaskal guokte ovttalágan atoma dahje vuođđoávndasa mat leat buohtalaga periodalaš systemas. Dakkár juogadeapmi gohčoduvvo kovaleanta čanusin dahje elektronbárračanusin. Leat dušše valeansaelektrovnnat mat servet čatnosii. Buot atomat geahččalit oažžut gávcci valeansaelektrovnna (okteahttalága).
Polarkovaleanta čanus.
Elektronbárračanus gaskal guokte atoma main leat guovttelágan elektronegatiivavuohta gohčoduvvo polarkovaleanta čanusin. Ii leat nu stuorra erohus ionačatnosis ja polarkovaleanta čatnosis.
Metállačanus.
- Buorit jođadasat elfápmui ja lieggasii.
- Soddjil, sáhttá leat sihke pláhtan ja árpun.
Vuoimmehis čanus.
Vuoimmehis čanus gaskkal molekylaid ja eaŋkilatomaid. Dipolačanus ja hydrogenčanus leat vuoimmehis čatnosat.
Dipolčanus.
Dipolčanus lea geahnoheames elektrostáhtalaš geasuheapmi mii lea gaskkal atomaid ja molekylaid. Dipolčanus lea juogo bissovaš dahje ii-bissovaš.
Hydrogenčanus.
Hydrogenčanus lea elektrostáhtalaš čanus gaskkal molekylaid. H-atoma lea čadnon hui elektronegatiiva atomaide. Hydrogenčanus lea vuoibmát čanus go dipolačanus, muhto go buohtastahttá kovaleantačatnasiin de lea vuoimmehis čanus.


Amerihkká politihkka ja brihttalaš politihkka.
Amerihká ja Stuora-Británnia politihkaš vuogádagain leat sihke ovttalágánvuođat ja erohusat. Okta stuora erohus lea ahte Amerihká vuogádat lei ráhkaduvvon “The New World” ja 13 iešheanalaš stáhtaide mat bohte maŋŋel Amerihká revolušuvnna (1776).
Stuora-Británnia vuogádat lea ovdánan jagiid mielde ja lea maid ožžon nama “The Mother of Parliaments”. Ovdal go Amerihká lei iešheanalaš, lei Amerihká Stuora-Británnia koloniija. Dat jurdda bođii boares Eurohpalaš jurdagis ahte galge rahkadit politihkalaš vuogádaga mii distansere “The Old World” boares málle.
Presideantta ja stáhtaministtar.
Válljejuvvot presideanttain lea guhkes áigodat. Presideantta kandidáhtat leat válljejuvvon guovtti partiija nationála konvenšuvnnain ja iešguđetlágán kandidáhtat vuohttalastet eará kandidáhtaid vuosttá presideantta “primaries” gos albmot beassá válljet gii galgá presideantta válggain leat mielde. Brihttalaš stáhtaministtaris leat dábálaččat jođiheaddjit dan partiijas gos son representere. Stáhtaministtar lei álggos gohčoduvvon “first among equals”, nu ahte stáhtaministtar šaddá válljejuvvot “House of Common” dábálaš válggain nugo eará “Members of Parliament”. Stáhtaministtar ferte leat mielde “Members of Parlament”.
Guokte politihkalaš mearrideaddji bellodaga.
Guokte politihkalaš bellodaga mearrideaba ráđđehusas Stuora- Britannias ja Amerihkás, muhto eanemus Amerihkás. Amerihká presideanta válljejuvvo demokratiija bellodagas dahje republihkaska bellodagas.
Stuora Británnias lea “multi-party-system”, daid maŋemus 90 jagi leaba “The Labour Party” ja “The Conservative Party” mat leat ávdnen ráđđehusa. 2010 válggain ráhkadedje “Hung Parliament” mas ii oktage bellodat lean eanetlogus, ja “The Conservative Party” mii lei stuorámus bellodat šattai rahkadit “Coalition alliance” goalmmát stuorámus bellodagain, “The Liberal democrats”.
Das lea vel okta ovttaláganvuohta “Legislative” stáhtafámu váras, e.e “Congress in America” ja “Parliament in Britain”. Goappašagain leat guokte kámmára “bi-cameral”.  Amerihkás lea “the House of Representatives” ja “the Senate” ja Stuora-Británnias lea “the House of Commons” ja “the House of Lords”.  Goabbat kámmárat válljejuvvojit Amerihkás, dat lea dušše “House of Commons” mii válljejuvvo Stuora-Británnias. Miellahtut “House of Lord” leat ovttaahkásaččat ja lea eallinagi doppe go sis leat persovnnalaš iešvuođat mat adnojit barggus maid barget “House of Lords”.
Monarkiija ja føderalisma.
Stuora-Británnia lei ja lea ain konstitutionála monarkiija. Amerihká rahkadii vuogádaga mii vuođđudii alcces føderalisma, jođihanfápmu juogaduvvui álgoálgosaš 13 stáhtaide. Čálalaš vuođđolágas leat golbma mávtta: “the legislative”, “the judicial” ja “the executive”. Stuora-Británnias ii leat čálalaš vuođđoláhka, vaikko leage vuođđoláhka mas gávdnojit máŋga gáldu, ii dákkár go Amerihkás.
“The American Constitution” lea njuovčilis ortnet go das leat “Amendments”, de šaddá álkit rievdadit lágaid maŋŋel máŋggaid jagiid. Dat vuosttaš logi “Amendments” gohčoduvvojit “Bill of Rights”. “American Constitution” lea boarráseamos čállojuvvon konstitušuvdna mii ain adno otne. Stuora-Británnias okta dain stuorámus komponeanta vuođđolágain lea konvenšuvdna, nugo brihttalaš láhka lei ovdal. Konvenšuvdna lea Norggas dat maid gohččodit “sedvane”.
Stivrejupmi.
Stivrejupmi lea guovtti ládje hábmejuvvon. Amerihká presideanttas lea eanet gáržžideapmi mávttas go brihttalaš parlameanttas. Demokráhtalaš presideanttas sáhttá leat eanetlohku kongreassas mii dagaha presidentii váttisin oaččut iežás politihkka čađa. De sáhttá kongreassa válljet eret visot evttohusaid mat bohtet “Division of Power” presideanttas.
Stuora- Britannias ii leat systemáhtalaš gáržžideapmi stáhtaministara mávttas, muhto politihkas lea eanetlohku iežás partiijas “House of Common”. Mađi stuorat eanetlohku, de sáhttet eanet politihkalaš stáhtaministtar ja ráđđehusat boahtit čađa, nu ahte ii leat oktage oaksi dahje institušuvdna mii váikkuha. Stáhtaministaris lea eanetlohku ja sáhttá stuora rievdademiid dahkat brihttalaš servvodagas daid jagiid go sin partiija lea stivrras. Stuora-Británnias ii leat mearri galle geardde stáhtaministtar sáhttá válljejuvvot, muhto USAs lea presideantta mii lea stivrras guovtti periodas, 8 jagi maid eanemus sáhttá leat stivrras.


PH.
Suvrrisvuohta almmuhuvvo pH-loguin. Mađe suvráset čáhci, de dađe uhci leat dan pH-lohku.
pH definišuvdna.
- pH= -log, dahje nubbe láddje: [H3O+]= 10-pH mol/L


Vajiralongkorn.
Maha Vajiralongkorn ((suoidnemánu 28. 1952) lea Thaieatnama viđát gonagas, Chakri gonagasviesu hoavda ja máilmmi nuoramus stáhtaoaivámuš.
Gonagas Rama X kruvdnen jagi 2019


Juovlaevangelium.
Juovlaevangeliuman dahje juovlaevaŋgeliuman gohčoduvvo Biibbala Lukasa evangeliuma álgooassi (vearssat 1–20). Dát teakstabihttá muitala, ahte Jesusa lea riegádan, eŋgelit leat muitalan sávzagehččiide Jesusa riegadeami birra, sávzageahččit leat galledan Jesusa kruppá lusa ja sávzageahččit leat muitalan earáide illusága man eŋgelit leat muitalan sidjiide Jesusa birra.


Juovlamuorra.
Juovlamuorra dahje juovlabeahci lea muorra mii čiŋahuvvo juovllaid dihte. Davviriikkain dát lea dábálaččat guossa, muhto dát sáhttá maiddái leat beahci dahje reatká.
Davvi-Suomas on vejolaš oastit lobi juovlamuora njeaidimii stáhta vuvddiin mátketelefonnain.
Goanstadahkkon juovlamuorat.
Albma muoraid sajis veadjá geavuhit maiddái goanstadahkkon juovlamuora mii lea dahkkon ee. plastihkas, muoras, boccain ja alumiinnas. Dákkár juovlamuorra lea buoremus go albma juos lea allergalaš.


Tallinna juovlamárkanat.
Tallinna juovlamárkanat () lea jagis 1991 rádjái Tallinna vuollegávpogis Tallinna ráddeviesu márkanšiljus lágiduvvon juovladáhpáhus. Dáhpáhus čuovvu duiskkatypasaš juovlamárkaniid árbevieruid danin go Tallinn lea dološ Hansagávpot.
Márkanšilju nuortabealde lea lávdi ja márkanšilju guovdu lea stuorra juovlamuorra.


Bogotá.
Bogotá, virggálaččat Bogotá, Distrito Capital, oan. Bogotá, D.C. lea Colombia oaivegávpot.


Birgit Õigemeel.
Birgit Õigemeel (riegádan čakčamánu 24. beaivve 1988 Kohilais, Estteeatnamis) lea Estteeatnama lávlu. Õigemeel lei Estteeatnama ovddasteaddjin Eurovision lávllagilvvohallamis Malmös, Ruoŧas jagis 2013.
Gáldut.
Õigemeel
Õigemeel


Ferdinand Marcos.
Ferdinand Marcos (1917-1989) lea filippiinnat politihkkár ja Filippiinnat dála stáhtaministtar.


Afon Dyfi.
Afon Dyfi (eŋgelasgillii "River Dovey") lea johka Kymraeatnamis.


Gitárra.
Buddy Guy Torontos jagi 1993
Gitárra (greikkagillii κιθάρα, "kithara") lea čuojanas mii jietnadeami dáfus lea sreaŋgačuojanas, ja čuojahanteknihka dáfus báhcahallančuojanas. Jietnabuvttadeami dáfus earuha akusttalaš ja elektralaš gitáras.
Ráhkadus.
gitárra lea juohkásan golmma oassái: čeabet, lieđbmi ja ruŋgu.
Čeabet.
Gitáras lea čeabet. Čeabeha bajábealde leat sreaŋggat ceggejuvvon, mat leat sádela ja suotnašalddi gaskkas. Sádel lea čeabeha geažis ja suotnašaldi lea ruŋggus. Sreaŋggat leat assodaga mielde ordnejuvvon. Otná gitára čeabehat eai leat dušše ovtta bihttás, muhto baicce dasa lea liibmen čárváfiellu ("eŋg:fingerboard"), man bajábealde sreaŋggat mannet. Dát ráhkkanus stargada čeabeha, ja lassin sihke čeabeha ja čárváfiellu muorrašládja váikkuha mealgat šukŋii ja čuojaheapmái.
Klassihkalaš gitárat atnet čoalle- dahje plástasreaŋgaid, ja dain lea nannoset muorračeabet nu ahte dat girdet sreaŋgaid geassima. Máŋga čuojanasa stállesreaŋggain, nugo Western- ja elegitárat ja elebássat, atnet maid nu gohčoduvvon "truss rod", mainna sáhttá muddet čeabeha gealddu sreaŋgageassima vuostá.
Mihtilmas gitárat atnet čárváfiellus doarrás čárvábáttiid. Daiguin lea álki sreaŋga oanidit dárkilit, vai dihto nuohta ráhkaduvvo. Dábálaččat juohke čárvábáddi dáinna lágiin vástida beallenuohta lávkki. Álggos čárvábáttit ledje čoalis, maŋŋelis dat ledje elefánttačalámis ja silbbasge. Ođđaáigasaš čárvábáttit leat eanas ođđasilbbas. Čárvábáttit nanu materiálas leat stargasit vuodjudan čárváfillui. Dákkár konstrukšuvdna rievtti mielde dáhká badješuoŋaid veadjemeahttumin. Muhto dat goitge lea vejolaš anolaš teknihkaiguin nugo omd. fanahemiin ("bending") ja čeassamiin ("Slide").
Čeabehat leat máŋgalágánat. Klassihkalaš gitárat atnet govda ja duolba čopmečeabehiid. Stállesreaŋgagitárat baicce seakka ja goasii beallejorba čeabehiid ja čopmečárváfielluid.
Čárváfiellu geažis lea sádel. Dábáleamus sádelat leat plástas ja dávttis. Dat juogu vuojuduvvo čárváfiellu spontii dahje liibmejuvvo čárváfiellu geahčái. Plástasádelat ráhkaduvvot industriijas ja leat danin hálbbibut. Dáktesádelat leat guovttelágánat: vuššon ja vilggodahtton dáktesádelat, ja giehtadalakeahtes gussadávttit main ain lea buoidi dávtti mainna sádel vuidojuvvo. Buori duddjoma ja vuoidaniešvuođaid dihte gávdnojit maid sádelat ráhkaduvvon iešguđetlágán plásta-grafihtta-seaguhusaiguin.
Lieđbmi.
Čeabeha geažis lea lieđbmi dahje oaivi "(eŋg: headstock)". Lieđmmis leat sreaŋggat darvvehuvvon bunciide. Dáinna lágiin sáhttá botnjamiin muddet/čuojustit sreaŋggaid. Sreaŋggaid deaddu sádela vuostá (mii dárbbaslaš lea) boahtá dasto lieđmmi spiehkasteamis čeabeha ektui.
Ruŋgu.
Ruŋggut leat máŋgalágánat. Akusttalaš gitárat atnet eanas geahpes muorrakássa, mas lea bodni, gármmat ja lohkki. Lohkkis lea dábálaččat jorba jietnaráigi. Gávdnojit maid eará ráhkadusat, nugo bealleresonáns-gitárat ja "Solidbody-"gitárat (guovnnji haga).
Ruŋggu alde lea suotnašaldi. Dása leat sreaŋggat darvvehuvvon, dahje (nugo lea máŋga elegitáras) sreaŋgadoallái suotnašalddi vuolábealde.


Váimmusfápmu.
Váimmusfápmu lea teknologiija mas energiija buvttaduvvo váimmusluddema bokte. Dát teknologiija lea leamašan anus 1950-logu rájes rávdnjebuvttadeapmái. Borgemánus 2016 ledje 450 váimmusludden-reáktora jođus 31 riikkas, mas ollislaš boađus lei 392 GW. Lassin leat 60 reáktora huksojuvvome.
EUs gokčet váimmusfápmorusttegat sullii goalmmádasa golahuvvon elektrisitehta ja 14% ollislaš energiijadárbbus.
Váimmusfámu ovdamunit ja hehttehusat lea dávjá sáhkan. Sihke almmolašvuođas ja dieđalaš máilmmis váimmusfámu ávki ja sihkkarvuohta leat dábálaš digaštallanfáttát.


Santiago.
mini


Valparaiso.
mini


Trojalaš heasta.
mini
Trojalaš heasta lei greikkalaš mytologiijas lei muorraheasta, man sisa greikkalaš soalddáhat ledje čiehkádan. Ihkku soalddáhat rahpe Troja šloahtauvssa ja luite soahteveagaset sisa. Dainna soahtejuonain Akhaiat, nugo gohččoduvvojit myhtas, vuite Trojalaš soađi.
Metaforalaččat "trojalaš heasta" lea diŋga mii olgguldasat ii oro váralaš, man falleheaddji geavaha kamuflášan nu ahte luitojuvvo suodjaluvvon guovllu sisa. Ovdamearkka dihte dihtormáilmmis trojalaš heasta mearkkaša dakkárlágán vahátlaš prográmma.


Seallaváimmus.
1. Váimmusgovččas. 1a. Sisskit váimmuscuozza. 1b. Olggut váimmuscuozza. 2. Nukleola. 3. Nukleoplasma. 4. Kromatiidna. 4a. Heterokromatiidna. 4b. Eukromatiidna. 5. Ribosomat. 6. Váimmusráigi
Seallaváimmus lea orgánealla eukaryohta seallas, mii sisttisdoallá genoma (genehtalaš ávdnasiid). Seallaváimmus lea eanemusat jorbbas, ja dan birra lea seallašliivi (cytoplasma).
Seallaváimmus lea váldodovdomearka go earuha eukaryohta seallas ja prokaryohta seallas (mas váilu ráddjejuvvon seallaváimmus). Prokaryohta lea boares namahus mii gokčá bakteraid ja arkeaid. Seallaváimmus sisttisdoallá stuorámus oasi genehtalaš ávdnasiid eukaryohta seallain, ja dat leat vurkejuvvon máŋga kromosoman. Dasa lassin gávdnojit maiddái genat mitokondrias ja šaddosealla kloroplasttas. Eanas seallat sisttisdollet ovtta váibmosa, muhto spiehkastagat gávdnojit. Ovdamearkka dihte deahkkeseallain leat máŋga váibmosa.
Váimmus lea earuhuvvon seallašliivvis váimmuscuocca bokte. Váimmuscuozza suodjala genoma ja mudde ávnnassirdima seallašliivvi ja nukleoplasmma gaskkas. Rukses varraseallas mii lea láddan ii leat šat seallaváimmus, dasgo láttadettiin hoigada eret váibmosa.
Dehálaš proseassat seallaváibmosis leat DNA-replikašuvdna (DNA duppalmuvvá) ja transkripšuvdna (mRNA-kopiija ráhkaduvvo DNA-bihtás mii dávjá muhto ii álohii vástida ovtta genii).
Ráhkadus.
Seallaváibmosat leat seallatiippa mielde iešguđetlágánat. Eanas dat leat jorbasat dahje guhkedáležat. Muhtin seallain dat leat čoarvehápmásaččat. Muhtimin seallaváibmosat leat juohkásan čulbmosiidda.
Njiččehasaid seallaváibmosa čađamihttu lea dábálaččat 5-16 µm. Dat lea orgánealla man álkimusat oaidná mikroskohpa čađa. Dat lea ráddjejuvvon seallagokčasiin, mii lea guovtti biologalaš cuoccain, siskkit ja olggut váimmuscuozza. Váimmusgokčasa assodat lea sullii 35 nm. Olggut váimmuscuozza botkekeahttá rievdá roava endoplasmalaš fierpmádahkan ("eŋg. rough endoplasmatic reticulum, RER"). Dáinna lágiin sihke olggut váimmuscuocca ja roava ER'a alde leat ribosomat.
Váimmusráiggi čađa ávdnasat lonuhuvvojit, dego rRNA ja mRNA. Muddejeaddji ("eŋg. regulatory") proteinnat bohtet váibmosii seallašliivvis. Váibmosis mRNA dolvojuvvojit seallašliivvis ribosomaide proteidnasyntesa várás.
Seallaváibmosa sáhttá báidnit DNA-báidnagiin ja geahčadit čuovgamikroskohpas. Mikroskohpas ihtet seallaváibmosa siste ovtta dahje máŋga jorba áđa, nukleolat. Nukleolain leat genat mat leat ribosomala RNA'a várás. rRNA leat oasit ribosomain ja dat mannet olggos seallašliivái. Nukleolas lea vuollegis DNA-konsentrašuvdna, go muđui lea seallaváibmosis, ja baicce eanet RNA. Eará gáhppálagat seallaváibmosis sáhttá dušše geahčadit dihto báidninteknihkain, nugo vuosteávnnas-báidnin. Daid eará gáhppálagat doaimmat leat eanas dovdameahttumat. Dakkárat leat ovdamearkka dihte "splicing speckles, Cajal bodies ja PML bodies."
Seallaváibmosa genoma (genehtalaš ávdnasat) leat kromosomain. Kromosomat leat DNA-árpput mat leat vurkejuvvon kromatiidnan. Kromosomat sisttisdollet DNA-árppu lassin proteiinnat, nugo histonat. Histonaid lassin gávdnojit eará proteiinnat nugo DNA-polymeras, RNA-polymeras, transkripšuvdnafáktorat.
Kromosomaid ásahus.
Carl Rabl ja Theodor Boveri evttoheigga kromosomaid eksisteansa, mii 1985 duođaštuvvui FISH-teknihka veagas ("Fluorescent in situ hybridiziation)." Kromosomat orro álggos sahtedohko ordnejuvvon seallaváibmosis, muhto 1990-logus dihto ordnenprinsihppa fuomášuvvui. DNA-replikašuvdna, mii lea S-fásas, ii dáhpáhuva oktanaga, muhto baicce soames sajiin ovdal go eará sajiin. Árra ja maŋŋidis replikašuvdna lea dáinna lágiin mearriduvvon dihto seallas. Árra replikašuvdna dáhpáhuvvá siskkibut váibmosis ja maŋŋidis replikašuvdna dáhpáhuvvá ravddain váimmusgokčasa buohta. Seammás maiddái fuomášii ahte genačoahkisvuohta lea allat siskkibut ja ravddas genačoahkisvuohta lea vuollegaš. Unna kromosomažat leat siskkibut ja stuorit kromosomat leat ravddabut.
Dutkanhistorjá.
Seallaváimmus lei vuosttaš orgánealla mii fuomášuvvui. Vuosttaš seailluhuvvon sárggus lea dutki Antoni van Leeuwenhoekas (1632-1723). Son dutkkai luosa rukses varraseallaid ja čájehii seallaváibmosa. Nuppe ládje go njiččehasain eará riggeelliid rukses varraseallain lea seallaváimmus. Dasa lassin 1804 Franz Andreas Bauer maiddái máinnašii daid birra. 1831 šaddodiehtti Robert Brown gohčodii seallaváibmosa "areolan" ovdaságastis Linnéa Searvái Londonis, muhto son ii namahan vejolaš mearkkašumiid. Dakkára evttohii Matthias Schleiden easkka 1838. Son jáhkii dat lei deaŧalaš sealla šaddamis. Danin Schleiden válddii nama "cytoblast" (Sealladahkki) geavahussii. Son logai iežas dárkkodan ahte ođđa sealla ráhkaduvvui cytoblasttas. Franz Juluis Ferdinand Meyen vuostálasttii oainnu ahte "seallaváimmus ieš sealla ráhkadii". Son lei juo ovdal čállán ahte seallat lassánedje juohkáseami bokte. Goittotge lei Meyen dan oaivilis ahte máŋga sealla ledje váibmosa haga.
Jáhkku ahte sealla sáhttá ieš iđihit jávkkai vuos 1850-logus go Robert Remak ja Rudolf Virchow ovdanbuvttiiga oainnu ahte seallat dušše beare ráhkaduvvojit seallain. Seallaváibmosa doaibma bisui dovdameahttumin.
1876-1878 Oscar Hertwig almmuhii dutkamiid gáranasbáđi sahkkehandáhpáhusa birra, mas siepmana seallaváimmus bahkke moni sisa ja suddá moni seallaváibmosiin oktii. Dainna vuosttaš geardde čuoččuhuvvui ahte indiviida álggus boahtá ovtta seallas. Dát vuostálasttii Ernst Haeckela oaidnu ahte ogi ovdáneapmi čađahii geardduhii olles čeardahistorjjá. Siepmana váibmosa dárbu guhká digaštallojuvvui. Hertwig goittotge nannii gávdnosis eará spirejoavkkuin. Eduard Strasburger oaččui seammá bohtosiid go dutkkai šattuid. Dát dulbii luotta čájehit seallaváibmosa deaŧálaš mearkkašumi árbbalašvuođas. August Weimann lei juo 1873 čuoččuhan ahte eatnálaš ja áhčálaš álgoráhkut ledje ovttaveardásaččat árbbalašvuođa dáfus. Váibmosa rolla čielggai vuos go mitosa govviduvvui 1900-logu álggus ja go Mendela regelat ođđasis fuomášuvvojedje. Kromosomateoriija árbbalašvuođa dáfus ovdánii.
1874 isolerii Friedrich Miescher seallaváibmosis ávdnasa, man son gohčodii nuclein. Moatte jagi dan maŋŋá bohte maiddái eará ávnnasoasit nugo histonat ja adeniidna (Albrecht Kossel). Dán áigge lea vejolaš identifiseret olles genoma, ja viiddis ipmárdusa oažžut olles systemas.


Sealla.
440x440pxSealla (láhtengillii "cellula", gámmáraš, sealla; antihka greikkagillii "κύτος kytos", sealla) lea buot organismmaid unnimus ealli ovttadat. Olbmo rumaš lea ráhkaduvvon olu iešguđetlágan seallain.
Lea vealla ovttaseallat ja máŋgaseallat organismmaid gaskkas. Jus dihto ealán lea ráhkaduvvon máŋga seallain, dalle sáhttet seallat ovttastuvvat ovttadahkan ja dainna lágiin ráhkadit gođđosa. Olbmo rupmašis leat máŋgačuođi iešguđetlágán sealla- ja gođustiippat. Evolušuvnna jođus leat seallat mat gullet máŋgaseallat ealánii massán iežaset máhtu eallit akto. Dat seallat leat gođđosisteaset spesialiseren sierra doaimmaide.
Seallaid dieđa ja oahpa gohččoduvvo seallabiologiijan.
Vuođđu.
Juohke sealla lea ráddjejuvvon, iešvuđot ja iešseailluheaddji systema. Dat doahpu biebmoávdnasiid ja ealiha iežas ávnnasmolsuma veagas. Ođđa seallat šaddet seallajuohkáseami bokte. Seallain leat dihto dovdomearkkat, man vuođul eallin lea dieđalaččat definerejuvvon.
Evolušuvnna manus leat guokte iešguđetlágán ealánjoavkku hápmašuvvan. Prokaryotat main váilo seallaváimmus ja nuppe ládje eukaryotat main lea seallaváimmus. Eukaryotat leat maiddái hámisteaset mohkkáseapput go oktageardánis prokaryotat.
Seallaid sturrodagat leat iešguđetlágánat. Dábálaččat čađamihttu lea 1-30 mikromehtera. Muhto elliid monneseallat leat mearkkašahtti stuorábut go eará seallat. Omd. lea struhca ("Struthio camelus") monneseallaid čađamihttu badjel 70 mm. Olbmuid monneseallaid čađamihttu lea 0,15 mm. Dat lea olbmu stuorimus sealla, ja lea áidna man earuha čalmmiiguin (mikroskohpa haga).


Gándil.
Gándil lea báhcahallančuojanas čárváfiellu haga, man čuojaha eanas Suomas, Estteeatnamis ja Gárjilis.
Ráhkadus.
Árbevirolaččat dat lea flygelhámat resonánsakássa muoras. Soahkemáddagis masa lea fearrán gobi. Dasa darvvihii vihtta pentatonálaččat čuojustuvvon juovkasreaŋgga. 1900-logu beallemuddui dakkár vuohki geavahuvvui. Gándilat ledje iešguđet sturrodagain ja eanas čuojustuvvon D-duras dahje D-mollas. Álggus ledje vihtta sreaŋgga muhto vel eanet sreaŋggat lasihuvvojedje. Dán áigge sáhttet vaikkoba leahkit 39 sreaŋgga.
Ođđaáigasaš gándila máŋgastreaŋgavuođa lassin sáhttá čuojahettiin gákkansystemain alidit dahje vuolidit gándila beallenuohtain. Gándil lea čuojahettiin čuojaheaddji askkis dahje beavddi alde. Muhtomin geavahuvvo plektrum.
Suomas leat maiddái ráhkadan elektralaš gándila.
Čuojahanvuohki.
Gándil čuojahuvvo guovtte láhkái. Eanas čuojaheaddjit atnet guhkes sreaŋggaid aiddo ovddasteaset (Haapavesi-stiila). Nubbi stiilas oanehis sreaŋggat geavahuvvojit (Perhonjoki).
Mytologiija.
Suoma nationálaeposis "Kalevalas" ráhkada boares noaidi Väinämöinen vuosttaš gándila stuorra hávgga ollolis. Bániin duddjo bunciid, juovkkaid bidjá sreaŋgan. Čuojahettiin bohtet buot meahcceeallit guldalit. Olbmot barggadettiin fáhtehallet šukŋii. Nuppát gándila duddjojuvvo maŋŋelaš, dán geardde soagis.
Gándil lea addán nama diktačoakkaldahkii "Kanteletar"ii (Gándilčuojaheaddjit), man Elias Lönnrot čohkkii.
Gárjilaš universitehtas Petroskoijas gávdno gursa gándilduoji ja gándilčuojaheami birra. Gurssa jođiheaba guokte gándilmeaštira. Sibelius-akademiijas Helssegis sáhttá árbevirolaš ja oddaáigasaš gándilčuojaheami studeret.


Viidna.
Viidna (láhtengillii "vinum") lea alkohovlajuhkamuš geavvan viidnemuorjesáhpis. Viidnemuorjjit šaddet viidnemuoras. Viidna adnojuvvo návddašanávnnasin. Mihtilmas enologalaš ("viidnadieđalaš") sáhppunvugiid bokte sáhttá olahit alla máŋggabealatvuođa. Dat maid mielddisbuktá dan ahte máŋga viinnas lea logijagiid sáhppunáigi ja guhkes seailunáigi.
Dábáleamus viinnat leat ruksesviidna, vilgesviidna ja vel roséviidna. Boršoviidna (omd. šampanja) šaddá viinnas mii nuppádassii geavvá. Unnán boršu viidnii lasihuvvo čađđasivra dávjá teknihkalaččat.
Viidnaráhkádeapmái adnojuvvo muorjjit mat šaddet gihppun viidnemuorjemuoras ("Vitis vinifera").


Immuvdnavuogádat.
Rupmašis leat seallat mat earuhit rupmaša "iežas" molekylas ja vierromolekylas. Dat seallat gohčoduvvojin immuvdnaseallan ja gullet immuvdnavuogádat. Immuvdnaseallat leat hui áicilat vierroávdnasiid. Dát sáhttet basttehuhttit vierromolekylaid nu ahte dat eai bastte billistit goruda seallaid. Vierromolekylat sáhttet leat sihke luvvilis molekylaid ja vel molekylat mat leat oassin virusiin, bakterain ja parasihtain. Virusat, bakterat ja parasihtat leat nu gohčoduvvon mikroorganismat, smávva ealánat mat sáhttet buohccáhit olbmo. Immuvdnavuogádat duššada daid mikroorganismmaid ja duššada nai min iežamet seallaid go virus lea njommon daidda. Sirdojuvvon orgánaid seallaid ja borasseallaid leat maiddái dakkárat mat immuvdnaseallat sáhttet fallehit. Dainna lágiin ferte eastadit immuvdnavuogádaga go sirdá ovdamearkka dihte eará olbmo váimmu dahje monimučča. Dakkár dálkasat fas basttehuhttit immuvndavuogádaga ja mikroorganismmat bastet njoammut fas.
Muhtun buohcuvuođain olbmo immuvdnavuogádat falleha rupmaša iežas seallaid dahje molekylaid, ja dagaha autoimmuvdna dávdda.
Immuvdnavuogádaga seallat gávdnojit miehtá rupmaša, nugo varas, lymffas, šliiveassis ja čanasgođđosis. Seallat leat čoahkkanan unna jorba seallajoavkkuide mat gohčoduvvojit lymfoida čulbmosat. Dákkarat gávdnojit čanasgođđosis ja vel máŋga eará orgánas, nu gohčoduvvon lymfoida orgánain. Lymfoida orgánat leat lymfačuolmmat, dáđvi, thymus ja ađa Lymfoida čulbmosat gávdnojit maid biebmosuddadanoari vuohččecuoccain. Daidda gullet maiddái guopmerávssat, čottarávssát, Peyer-patchat ja obbalággá, vuoiŋŋahagaid, sahkananvuogádagas ja gožžavuogádaga lymfačulbmosat. Namahuvvon lymfačulbmosat oktasaš namma lea MALT (mucosa-associated lymfoid tissue). Dasgo immuvdnavuogádat gávdno miehtá rupmaša ja go vilgesseallat olles áiggi johtet rupmaša birra, olbmos lea vuđolaš ja beaktilis goziheapmi ja suodjaleapmi vierrásiid vuostá.
Antigenat.
Molekyla man immuvdnavuogádaga seallat áicá gohččoduvvo antigenan ja seallat vástidit dasa. Antigenat sáhttet leat luvvilis molekylat (nugo proteiinnat, polysakkariidat) dahje molekylat mat gullet čavddes sellii (bakterat, protozoat, borasseallat dahje virusnjoammun seallat). Immuvdnaseallat eai dovdda ja reagere olles antigenamolekylii, muhto baicce smávva molekylalaš osiide mat gohččoduvvojit "antigenic determinants" dahje epitopat. Vástidus antigena vuostá sáhttá leat seallalaš (lymfocytat gáidadit antigena) dahje humorála (plasmaseallaid vuohčuduvvon vuosteávdnasat ["eŋg. antibodies"] vástidit antigenii). Muhtin epitopat (bakteraid polysakkaridat ja lipidat) dábálaččat dagahit humorála vástadusa ja nuppegežiid proteiinnat dagahit sihke seallalaš ja humorála vástádusa.
Antiávdnasat.
Antiávnnas dahje vuosteávdnas "(eŋg. antibody") lea glykoproteiidna mii reagere dihto epitopii. Vuosteávdnasat gullet immunoglobulina proteiidna-bearrašii. Plasmaseallat vuohčudit luvvilis vuosteávdnasat. Muhto ovdal go šaddet plasmaseallat, B-lymfocytat fertejit fuomášit epitopaid ja dan maŋŋá proliferet (juohkásit) ja čađahit terminálá differentierema. Vuohčuduvvon vuosteávdnasat juogo johtet varas ja sáhttet guođđit varrasuona, dahje leat oassin vuohččecuoccaid vuhčosis.
Vuosteávdnasat leat juohkásan sierra luohkkáide, muhto buohkain lea oktasaš hápmi. Dain leat guokte seammálágán geahpes viđjji (light chain) ja guokte seammálágán lossa viđjji (heavy chains).
Vuosteávdnasiid luohkát leat IgA, IgD, IgG, IgE ja IgM.


Šiprage.
Šiprage (Шипраге) lea Bosnia ja Hercegovina gilli. Dan olmmošlohku lea 788 ássi (2013).


Sámi Dáiddárráđđi.
Sámi Dáiddárráđđi () lea sámi dáiddárorganisašuvnnaid oktasašorgána oktavuođaiguin sihke davviriikkalaš ja eurohpalaš dáiddárráđiide. Ráđđi ásahuvvui 1987.


Soahtanroggi.
Ruošša soalddáhat vurdet duiskalaččaid falleheami vuosttaš máilmmisoađis. National Geographic Magazine, Volume 31 (1917), s. 379.
Soahtanroggi, muhtimin viehkanhávdi, vuohčinroggi, báhčinroggi dahje báhčinhávdi lea eatnamii roggojuvvon goivvohat mii lea geavahuvvon soađis. Roggi addá soalddáhiidda suoji mas lea álki bázestit.
Soahtanrokkit máilmmisođiin.
Vuosttaš máilmmisoađis soahtanrokkit leat hui dábálaččat.


Sigmund Freud.
Sigmund Freud (riegádan miessemánu 6. b. 1856 Freibergas, Mährenis; jápman čakčamánu 23. b. 1939 Londonis, Stuorra-Británnias) lei nuortariikalaš neurologa ja psykologa gii vuođđudii psykoanalysa. Son lea adnojuvvon ovtta dain 1900-logu stuorámus jurddašeaddjiin. Su teoriijat ja metodat leat velá dán áigge geavahusas.
Eallin.
Freuda riegádii Freibergas Mährenis, mii dalle lei keisárlaš Nuortariikkas, otne Příbor Čehkkias. Su váhnemiin lei juvddálaš suohkaduogáš. Son bajásšattai oskkoldaga haga ja lei álo eahpeoskkolaš. Vaikko son lei ateista ja kritiserii oskkoldaga son eallinahkái dovddai iežas oasálažžan juvddálašvuhtii. Dása maid son juvddálašvuođas čatnasii ii leange jáhkku dahje čearddalaš čeavli, muhto čielga diđolašvuohta siskkáldas identitehtas.
Freud hilggui vuosttaš áigumuša lohkat juridihka ja álggii 1873 lohkat medisiinna Wiena universitehtas. 1881 Freud šattai medisiinna doavttir.
1882 Freud álggii doavttirin bargat Wiena almmolaš buohcceviesus. 1886 son náitalii. Freud borgguhii ollu ja buohccái guopmeborrasii 1922. Dávda vearránii jagiid gollamis dassážii go jámii.


Pedro Fernando.
Paulo Fernando Fazenda Manuel (1998 Luanda, Angola) lea Angola lávlu ja neavttár.


Roubaix.
Roubaix (hollánddagillii "Robaais") lea gielda ja gávpot Davvi-Frankriikkas lahka Belgia ráji. Roubaix olmmošlohku lea 96 duhahiid ássi ja viidodat lea km².


Volga.
a> Volga gáttis sullii jagis 1910
Volga ("Jul", "İdel", "Atăl", "Rav", "Rava",) lea Eurohpá guhkimus ja stuorámus johka. Joga guhkkodat lea sullii 3 685 kilomehtera. Volga lea buohkanassii Ruoššas. Volga luoitá máilmmi stuorimus jávrái Kaspiamerrii.


Niilaeatnu.
Niilaeatnu dahje Niila ("Al-nīl" ja "P(h)iaro") lea Afrihká guhkimus johka. Eanu guhkkodat lea sullii 6 650 kilomehtera.


Muohtačalmmit.
Muohtačalmmit (dološ ortografiija: Muottačalmit) lea Peđar Jalvvi Muohtačalmmit-čoakkáldaga nammadikta. Dát lea luonddu govvádus, muhto dat govvida maid sámiálbmoga, mii lea gievrrat go bissu čoahkis ja doaibmá ovttas.


Nollatoleránsa.
Nollatoleránsa lea doaba mii mearkkaša dan ahte ii čájet mange toleránsa muhtun dáhpáhusaid ja láhtemiid guovdu. Doaba lea geavahuvvon ovddemus kriminologalaš digaštallamis. Praktihkas dat mearkkašivččii ahte poliisa doibmegoahtá vaikko rihkkus livččii unni, ja dáinna lágiin unnidit kriminalitehta servodagas.
Dán áigge doahpaga geavaheapmi lea leavvan olggobeal kriminálapolitihka.


Bellodat.
Bellodat lea olbmuid ovttastupmi mii rahčá dan ovdii ahte dihto politihkalaš lihtus, ovdamearkka dihte ovtta stáhtas, joksat eanet jienaid ja dáinna lágiin čađahit iežas politihkalaš ulbmiliid. Bellodat mii nagoda joksat eanet jienaid oažžu eanet politihkalaš fámu. Jienaid bellodat oažžu go oassálastá demokráhtalaš válggain.
Bellodagat doibmet dávjá olles riikkas ja oassálastet dalle parlameantaválgggaide. Bellodat sáhttá maid doaibmat sierra riikaoasis ja dušše oassálastit gielddaválggaide dahje eanadiggeválggaide.
Bellodagat sáhttet maid oassálastit válggaide mat dušše gusket ovtta eiseváldái nugo lea Ruoŧa sámediggeválggain.


Alitnásti.
Alitnásti'", ("Hepatica nobilis") lea oalle uhca giđđat lieđđu šaddu mas leat alit, násttelágán lieđđelasttat. Dát gullá fiskesrássišattuide ("Ranunculaceae").
Alitnástti hápmi ja guhkkodat.
Alitnásti lea máŋggajahkásaš rássešaddu mii šaddá 10–15 cm guhku.


Nationalisma.
Nationalisma lea máilmmioaidnu ja politihkalaš lihkadus mii áigu nannet oktoráđálaš stáhta. Nationalisma gudnejahttá našuvnna, kultuvrra, historjá ja gáhtte nationalstáhta. Nationalstáhta lea stáhta mii lea ráhkaduvvon našuvnna vuođul. Dat lea definerejuvvon ná: geografalaččat ráddjejuvvon stáhta man álbmogis unnit eanet lea seammá duogáš/boahtimuš, giella ja kultuvra.
Dat gii doarju nationalisma gohččoduvvo nationalistan. Erohus patriohtismas ja nationalismas lea ahte patriohtisma gáhtte riika váldojuvvon territoria ja sáhttá seaguhuvvot vaikko makkár politihkalaš oaiviliiguin. Nationalisma gis lea politihkalaš ideologiija mas lea čielga servodatprográmma. Nationalismas lea nationalstáhta guovddážin. Patriohtisma gis ii vealtakeahttá dárbbaš nationalstáhta.


Ástmá.
Ástmá (greikkagielas ἆσθμα, "vuoigŋanheahti") lea bistevaš vuolši vuoiŋŋahagas. Ástmá dagaha vuoigŋanváttisvuođaid ja vuoiŋŋahat lea maiddái liigehearki. Dávdamearkkaid vuođđu lea vuoigŋanbohcciid gáržžádus. Vuoigŋanbohccit gáržot šliivvi ja vuoigŋandehkiid geasáhaga dihte. Maiddái bohtaneapmi bronkiála vuohččecuoccas gáržžida vuoigŋanbohcciid. Buot daid dávdamearkkaid sáhttá buoridit dálkasiiguin.
Ástmá sáhttá leat allergiijalaš dahje ii-allergiijalaš. Allergiijalaš ástmá dávjá vuhtto mánnávuođas ja ii-allergiijalaš ástmá lea dábáleabbu ollesolbmuin. Ástmá dávjodat lea alit oarjemáimmi riikkain. Alimus dávjodat lea Stuorra-Brittánias.


Geahpesboras.
Geahpesboras lea borasdávda. Bahá seallačoahkis geahpesgođđosis dagaha borasdávdda. Dalle seallat geahpesgođđosis juohkásit dárkkiskeahttá. Boras sáhttá sturrot ja metastaseret. Metastaseren mearkkaša ahte boras manná álgoborrasis eará rumašosiide. Eanas geahpesborrasat leat karsinomat "()." Karsinoma mearkkaša ahte boras boahtá epitelseallain. Geahpesboras lea dat borasdávda mii goddá eanemus dievdduid beales ja nubbin eanemus nissoniid beales (eanemus lea čižžeboras). 1,2 miljovnna olbmu jápmet geahpesborrasii jahkásaččat. Dábálaš dávdamearkkat leat lahpasaddan, gosahat (muhtumin šliivi lea varranaga) ja ruoidnan.
Dábáleamus sivva geahpesborrasii lea borgguheapmi. Geahpesboras borggutkeahtes olbmuin lea dávjá vuođđuduvvon genehtálaš dahje birassivaide. Birassivat leat ovdamearkka dihte asbeasta, radon ja áibmonuoskkideapmi.


Háldi.
Háldi (,) lea Skánddaide gullevaš čohkka Suoma ja Norgga rájis. Háldi 1365 m allosaš čohkka lea Norgga bealde Ráissa ja Gáivuona gaskkas sullii 1 km Suoma rájis davvelis. Suoma bealde fas čohka allodat lea beare 1 323,6 m, muhto dát lea datte Suoma alimus gáisá.


Skánddat.
Áhkká, várri Stuor Muorkke álbmotmeahcis
Skánddat (ja) leat gáissát mat johtet Skándinavia njárgga čađa. Lulligeahči Skagerraka-rittus ja davvigeahči Davvinjárggas.
Skánddat leat 1700 km guhkkosaš várreráidu mii lea 320 km govvdimus sajis. Skánddat leat Norggas ja Ruoŧas ja muhtun oase Suomas. Skánddat leat davvin Skándinávia čáhcejuohku mii maiddái čuovvu Ruoŧa ja Norgga riikaráji. Skánddaid alimus várri lea 2469 m allosaš Galdhøpiggen, mii lea Norgga bealda. Ruoŧa alimus várri lea Giebmegáisi, 2097 m. Maiddái Suoma alimus várri Háldi, gullá Skánddaide. Háldi lea aitto Suoma ja Norgga rájis ja alimus čohkka, 1365 m, lea Norgga bealde. Suoma bealde alimus čohkka lea 1323,6 m.
Skánddat leat oassi Kaledonalaš váriin, mat bohciidedje 390-440 miljovnna jagi áigi, dalle go kontineanttat eami-Eurohpá (Baltica) vujii oktii eami-Amerihkáin (Laurentia).


Bihčosgorži.
Bihčosgorži (dahje "Pitsusköngäs") lea Bihčosjoga 17 m allosaš gorži Suoma Giehtaruohttasis, Eanodagas. Gorži lea Kalohttageinnodaga guoras sullii 2 km Bihčosjávrris lulellii ja sullii 45 km geahčen Gilbbesjávrres. Bihčosgorži lea Suoma alimus oktilaš gorži.


Kárta.
Kárta dahje gárta lea mihttoláva mielde unniduvvon tevnnet vissis guovllus. Kárta lea digitálalaš dahje analogalaš gaskaoapmi mainna govvida eatnama. Kárta lea dábálaččat dulbejuvvon, unniduvvon ja generaliserejuvvon.


Struve meridiánagierdu.
Struve meridiánagierddu geađgi Hámmárfeastta Fuglenesas
Struve meridiánagierddu dáro- ja davvisámegiel galba. Das gierdu gohččoduvvo dávgin.
Struve meridiánagierdu dahje Struve meridiánadávgi lea golmmačiegagat ráidu, man lullimus čuokkis lea Ukraina Izmailis Čáhppesmeara lahka ja davimus čuokkis Hámmárfeastta Fuglenesas davvin. Ráidu ráhkaduvvui jagiin 1816–1855 ja dan guhkkodat lea sullii 2,820 km. Suoidnemánu 15. b. 2005 Struve meridiánagierdu dohkkehuvvui UNESCO máilmmiárbelistui.


Šibitdoavttir.
Šibitdoavttir dahje veterinára lea ámmát man bargu vuosttažettiin lea dikšut šibihiid. Šibitdoavttir lea eanas riikkain suddjejuvvon ámmátnamahus. Šibidoavttir lea čađahan veterináramedisiinna oahpu. Earret dikšundoaimmaid šibitklinihkas, šibitdoaktárat doibmet maiddái borramušindustriijas ja borramušdárkistemiin omd. njuovahagain. Šibidoaktárat galget maid fuolahit das ahte šibitdávddat eai njoamu olbmuide.
Šibitdoavttir lea eanas riikkain allaskuvlaoahppu. Ruoŧa šibitdoavttiroahppu lágiduvvo Uppsalas ja dat oahppu bistá vihta ja beallejagi. Norggas sáhttá lohkat šibitdoavttirin Oslos dahje Budejjus. Suomas sáhttá lohkat Helssegis.


Rábies.
Rábies lea doložis oahpis virusdávda. Rábies lea measta álo jápmindávda. Rábiesvirus sáhttá njoammut eanas lieggavarat elliide, muhto hárve šaddoborriide. Rábiesa stereotiippalaš govva lea aggressiivva beana mii soalssida. Muhto maiddái bussát, riebanat, mievrrit, bassanguovžžat ja gumppet sáhttet buohccát rábiesii ja njoammudit dávdda. Muhtin girdisáhpánat njoammudit rábiesa. Lottiin lea hárve rábies dasgo daid rumaštemperatuvra lea alit go dan maid virus dárbbaša optimalá lassáneapmái rupmašis.
WHO árvvoštallamiid mielde sullii 55 000 olbmo jápmet rábiesii jahkásaččat. 99% dain leat Afrihkás ja Ásias. Rábies ii gávdno Norggas iige Ruoŧas. Maiddái Suomas lea rábies eliminerejuvvon jagi 1991 rájes. Muhto Suoma ránnjáriikkas Ruoššas gávdnojit neahtebeatnagat mat guddet rábiesa. Ruošša lea ovtta dain riikkain Eurohpás gos báikkálaš eallit njoammudit rábiesa olbmuide. Neahtebeatnagat gávdnojit Suomas ja dat sáhttet guoddit rábiesvirusa. Ruoŧa eastadandoaimmat leat dahkkojuvvon neahtebeatnaga leavvama vuostá.
Dábálaš dávdamearka meahcielliin lea ahte dat eai šat bala olbmuin, ja dáinna lágiin bohtet olbmuid lahka.


Bassanguovža.
Bassanguovža ("Procyon lotor") lea njiččehas. Dat elii álggus Davvi-Amerihkás, ja lea dan maŋŋá buktojuvvon Jáhpanii ja Eurohpái. Namma "bassanguovža" boahtá das ahte dat dávjá buotnju borramušas čáhčái. Dakkár láhtten lea dárkojuvvon bassanguovžžain mat leat fáŋgalis. Jáhku mielde dat lea refleaksa mii speadjalastá bassanguovžža bivdinvuogi johka- ja jávregáttiin.


Börje Salming.
Anders "Börje" Salming (r. cuoŋománu 17. b. 1951 Giron) lea sápmelaš jiekŋaskearrospealli Ruoŧa bealde.


Lappi eanangoddi, Ruoŧŧa.
Lappi () lea Ruoŧa davimus eanangoddi. Eanangoddeguovddáš lea Giron. Eará gávpogat leat Jiellevárri, Likšu ja Vualtjere. Lappi eanangotti viidodat lea 109 702 km² ja dan olmmošlohku lea 91 666 ássi.


Gästrikland eanangoddi.
Gästrikland lea Ruoŧŧa davimus eanangoddi. Eanangoddeguovddáš lea Gävle. Eará gávpogat leat Sandvikena, Hoforsa ja Ockelbo. Gästrikland eanangotti viidodat lea 4 181 km² ja dan olmmošlohku lea 153 723 ássi.


Norrbotten eanangoddi.
Norrbotten lea Ruoŧŧa davimus eanangoddi. Eanangoddeguovddáš lea Luleju. Eará gávpogat leat Biđona, Bodena ja Gáinnasa. Norrbotten viidodat lea 26 671 km² ja dan olmmošlohku lea 195 024 ássi.


Allergiija.
Allergiija lea badjelmearálaš dustenreakšuvdna immuvdnavuogádagas. Dákkár reakšuvdna gohčoduvvo allergalaš reakšuvdnan. Allergiija bohcciida dalle go immuvdnavuogádat reagere ávdnasa vuostá mii lea dábálaš min birrasis. Dáinna lágiin lea vealla allergalaš reakšuvnnas ja "autoimmuvdna reakšuvnnas", mas immuvdnavuogádat reagere iežas rupmaša vuostá.
Ávnnas mii bohciidahtá allergiija gohčoduvvo allergenan. Allergenat leat máŋggaláganat, muhto eatnasat leat proteiinnat. Dábálaš allergiijat leat niehtteallergiija ja lieđđegavjaallergiija. Niehtteallergiija lea biebmoallergiija ja lieđđegavjjat fas levvet biekka mielde.


Obbondávda.
Obbondávda, baikabava, dahpahat dahje dahppondávda (lat. "obstipatio, constipatio") mearkkaša ahte čoliid doaibma lea njohcon. Obbondávda lea dalle go baiká unnit go golbmii vahkus. Dat lea oalle dábálaš dávda, prevalensa lea sullii 20%, muhto eatnasat eai dárbbaš fitnat doaktára luhtte. Vaikko obbon ii leat duođalaš dávdamearka dat sáhttá leat unohas pasientaide.


Christina Aguilera.
Christina Aguilera (njukčamánu 28. 1980 Staten Island, New York, Amerihká ovttastuvvan stáhtat) lea popmusihkkár.


Alitbossu.
Alitbossu ("Balaenoptera musculus") lea njiččehas mii eallá mearas. Alitbossu šaddá gitta 33 mehter guhku, ja deaddá gitta 200 tonna. Dat lea dáinna lágiin máilmmi stuorámus ealli mii dán áigge eallá ja mii lea dássážii goassige eallán.
Alitbossut leat gaskamearálaččat 26 mehter guhku. Lullebeallejorbbu alitbossut leat stuorábut go davvebeallejorbbu. Alitbossus leat goit golbma vuollešlája: "B. m. musculu" Davvi-Atlánttas ja Davvi-Jaskesábis, "B. m. intermedia" Lulli-Oseanias, ja "B. m. brevicauda" Indiaábis ja Lulli-Jaskesábis.
Alitbossut ellet buot máilmmi stuorra mearain. Dat vánddardit galbma ja liehmmus čáziid gaskkas. Dálvet dat orru subtrohpalaš mearain, ja geasset fas polára mearain. Alitbossu bissu dábálaččat ábis ja hárve boahtá mearragátti lahka.
Nugo eará bossut ("Balaenoptera"), alitbossu borrá oahtuid.


Boksen.
Boksen lea valáštallansuorgi mas guokte gilvvohalli doarruba goabbat guimmiineaskka čorpmaiguin. Dat gilvvohalli gii olaha eanemus deaivamiid čorpmaiguin vuoitá. Gilvvohallit atnet dábálaččat devdojuvvon boksengistáid. Gilvvohallit leat maiddái juohkásan sierralágán deaddoluohkáide (vai boksenkámpa šaddá vuoiggalaš).
Boksenkámpa lágiduvvo boksengárddi siste. Boksengárdi lea njealjehas man siiddut leat unnimustá 4,90 m gitta eanemustá 6,10 m guhku.
Boksenkámpa lea gilvoduopmára geahču vuolde. Gilvvohallit gohčoduvvojit boksárin.
Kámppa vuoitá dat gii oažžu eanemus čuoggáid, muhto gilvu maiddái vuitojuvvo jus okta boksár luohpá gilvvus (bálkesta sihkaldaga gárddi sisa) dahjege "knock-out" bokte. "Teknálaš knock-out" dáhpáhuvvá dalle go duopmár loahpaha gilvvu jus okta boksár lea oalát birgemeahttun dahje jus nubbi boksára dearvvašvuohta lea áitojuvvon.


Girdinskurbmu.
Pilohta guovttus Boeing 747SP girdinskurpmusGirdinskurbmu (eŋgelasgillii: "cockpit") lea pilohtaid latnja girdis. Girdinskurpmus pilohtat doaimmahit girdi stivrema ja maiddái dárkkistit girdinguoskevaš ja teknihkalaš proseassaid.
Girdinskurbmu lea measta álo girdi ovddageahčen aiddo njuni maŋábealde.
Ođđaáigasaš johtolatgirdiid skurpmuid siste gávdnojit čuđiid mielde dárkkistanrusttegat stivrema, navigašuvnna, kommunikašuvnna ja eará doaimmaid várás.


Arvedávgeleavga.
Arvedávgeleavga lea máŋggaivdnásaš leavga mas lea arvedávggi ivnnit. Ivnnit ovddastit dávjá máŋggaárvosašvuođa. Dánáigge dovdosut veršuvnnat leat seksuála- ja sohkabeallevehádagaid prideleavga, Sápmi Pride -leavga, pasifisttaid paceleavga ja Cusco-gávpoga leavga.


Listu Nobela ráfibálkkašumi vuitiin.
Dát lea listu Nobela ráfibálkkašumi vuitiin. Listu lea kronologalaš.
Listu Nobela ráfibálkkašumi vuitiin.
1900-lohku — 1910-lohku — 1920-lohku — 1930-lohku — 1940-lohku — 1950-lohku
1960-lohku — 1970-lohku — 1980-lohku — 1990-lohku — 2000-lohku — 2010-lohku


Paceleavga.
Ráfileavga man alde lea maiddái Picasson sárgon duvvá
Paceleavga geavahuvvo ráfi symbolan. Dát arvedávgeleavga geavahuvvui vuosttaš geardde itálialaš ráfimárssas jagis 1961. Leavgga oaivadusgáldun leat máŋggaivdnásaš leavggat mat geavahuvvojedje miellačájáhusain atomavearjjuid vuostá. Dábáleamos leavgavariánttas leat čieža ivnni — fiolehtta, alit, azuralit, ruoná, fiskat, oránša ja ruoksat — ja daid alde itáliagielat sátni PACE (). Dasa lassin lea veršuvdna mis lea Pablo Picasso sárgon duvvá.


Šalom.
Šalom () lea hebreagielat sátni mii máksá ráfi. Šalom geavahuvvo dearvvahansátnin dego "salaam" man muslimat geavahit arábagillii dearvvahansátnin. Nubbi dábálaš dearvvahus lea hebreagielat frása "šalom aleichem" (ráfi lehkos duinna).


Salaam.
Salaam dahje salam ("salām") lea arábagielat sátni mii máksá ráfi. Salaam geavahuvvo dearvvahansátnin dego "šalom" man hebreagielalaččat geavahit dearvvahansátnin. Nubbi dábálaš dearvvahus lea arábagielat frása "as-salāmu ʿalaykum" () (ráfi lehkos duinna).


William Randal Cremer.
William Randal Cremer (r. njukčamánu 18. b. 1828 Farehamis – j. suoidnemánu 22. b 1908 Londonis), gii geavahii gaskanamas «Randal» ovdanamas sajis, lei eŋgelas snihkkár ja pasifista gii šattai politihkarin. Maŋŋá son šattai Brihttalaš parlameantta parlamentarihkkárin ja čállin Riikkaidgaskasaš soabahallanmeannudeami lihttus.
Nobela ráfibálkkašupmi.
Jagis 1903 Cremer oaččui Nobela ráfibálkkašumi.


Sydney ráfibálkkašupmi.
Sydney ráfibálkkašupmi () lea austrálialaš ráfibálkkašupmi man juohká jahkásaččat Sydney universitehtii gullevaš Sydneyn ráfivuođđudus. Bálkkašumi juohká jury mis lea eará surggiid áššedovdit. Bálkkašupmi juhkkojuvvui vuosttaš geardde jagi 1998.
Sydney ráfibálkkašupmi lea Austrália áidna ráfibálkkašupmi. Sydney gávpoga bormeašttir lea bálkkašumi suodjaleaddji.
Bálkkašumi árvu lea 50 000 Austrália dollára ja lásepokála.
Sydney ráfibálkkašumi gollemedálja.
Muhtimin juhkkojuvvo ráfibálkkašumi olis sierrabálkkašupmin olmmošvuoigatvuođaid gollemedálja.


Listu Sydney ráfibálkkašumi ja gollemedálja vuitiin.
Dát lea listu Sydney ráfibálkkašumi ja gollemedálja vuitiin. Listu lea kronologalaš.


Seoul ráfibálkkašupmi.
Seoul ráfibálkkašupmi (ja) lea korealaš ráfibálkkašupmi mii vuođđuduvvui jagi 1990 Seoul olympiagilvvuid maŋŋá. Bálkkašumi árvu lea 200 000 USA dollára. Ruđaide lassin vuoiti oažžu diploma ja plakehta.


Espánnja.
Espánnja dahjege Espánnja gonagasriika lea riika Oarjelulli-Eurohpás. Espánnja rádjeriikkat leat Portugála, Andorra, Frankriika ja Davvi-Afrihkás Gaskameara nuppe bealde Marokko ja Algeria.


Élie Ducommun.
Élie Ducommun (r. guovvamánu 19. b. 1833 Geneve, Šveica – j. juovlamánu 7. 1906 Bern, Šveica) lei šveicalaš journalista ja ráfiaktivista gii jagis 1902 oaččuiga ovttas Charles Albert Gobatiin Nobela ráfibálkkasumi.
Ducommun barggai bálkkáhis váldočállin Riikkaidgaskasaš ráfikantuvra (BIPP) Bernas jagi 1890 rájis jápmimis rádjái.


Gandhi ráfibálkkašupmi.
Gandhi rikkaidgaskásaš ráfibálkkašupmi () lea intialaš ráfibálkkašupmi man India ráđđehus addá olbmuide dahje organisašuvnnaide geat rahčet ii-veahkaválddálaččat sosiála, ekonomalaš dahje politihkalaš rievdadusaid geažil.


Kielráfi.
Kielráfi, Kiel ráfisoahpamuš dahje Kielsoahpamuš lei Kielas vuolláičállojuvon ráfisoahpamuš gaskal Dánmárkku-Norgga ja Ruoŧa. Soahpamuš vuolláičállojuvvui ođđajagimánu 14. b. 1814. Ráfišoahpamusa vuođul Norga addojuvvui Ruŧŧii.


Kiel.
Kiel lea hámmangávpot davvi-Duiskkas. Dát gávpot lea Schleswig-Holsteina oassestáhta oaivegávpot.
Historjá.
Ođđajagimánu 14. b. 1814 Dánmárku-Norga ja Ruoŧŧa vuolláičálle Kiel ráfišoahpamusa man vuođul Norga addojuvvui Ruŧŧii.


Anna Netrebko.
Anna Netrenbko (riegádan čakčamánu 18. beaivve 1971) lea ruošša lávlu.


Vanuatu Daily Post.
Vanuatu Daily Post lea vanuatulaš aviisa. Dát eaŋgalasgiel aviisa lea Vanuatu áidna aviisa mii ilbmá juohke beaivve Port Vilas. Su vuosttaš nummar bođii olggos jagis 1993.


Báikkálaš aviisa.
Báikkálaš aviisa dahje báikkálašaviisa lea aviisa mii gokcá dihto guovllu, suohkaniid dahje gávpoga.
Lullisámegiel aviisasiiddut.
Snåsningen lea Snoasa suohkana báikkálaš aviisa mis leat maiddái siiddut lullisámegillii.
Julevsámegiel aviisasiiddut.
Lokalavisa NordSalten () lea Stáiggu, Hábmira ja Divttasvuona suohkaniid báikkálaš aviisa mis leat maiddái julevsámegiel ođđasat.


Rabas laiggohat.
Rabas laiggohagas dahje rabasbolttohagas málbma, industriijaávdnasat, ruškes koalla dahje eará geađgešlájat boltojuvvojit áibbas eanagierragis dan sadjái go roggat tunnealiid eatnamis. Dáinna lágiin ii dárbbaš fievrredit gálvvuid nu guhkás ja bargodilit šaddet buorebut. Rabas laiggohat lea maiddái ekonomalaččat buoret go roggat ruvkemanahagaid eatnama vuolde.
Skandinávia stuoramus rabas laiggohat lea Aitika veaikeruvke mii lea Jiellevári gielddas. Aitik lea ovtta dain stuorámus veaikeruvkiin Eurohpás.


Anatoli Solovianenko.
Anatoli Solovianenko (čakčamánu 25. 1932 – suoidnemánu 29. 1999) lei tenora.


Ozongeardi.
a>ovttastus, man kemiijalaš hápmu lea O3
Ozongeardi, ozonageardi dahje otsonageardi lea geardi eatnanspáppa atmosfearas mas lea alla ozonkonsentrašuvdna. Áinnas stratosfeara vuolit gearddis lea alla ozondoallu, sullii 15-30 km eatnangierraga bajábealde. Ozongeardi absorbere beaivváža UV-suonjardeami, erenoamážit suonjardeapmi vuollel 300 nm (nanomehter). Dainna lágiin ozona suddje šattuid, elliid ja olbmuid suonjardanvahágiid vuostá.
Ozonabiđgejeaddji gássaid (erenoamážit "freonaid") emišuvnnat lea asehuhttán ozongearddi. Dáinna lágiin lea stuorit riska buohccát liikeborrasii davvi- ja lullipola lahkosiin.
Freonat leat gildojuvvon eanas máilmmi riikkain dán áigge, earret moadde ovddidanriikkain. Dáinna lágiin ozonageardi doaivvu mielde vehážiid mielde čavddásmuvvá. Dutkiid árvalusaid mielde normála ozondoallu sáhttá leat badjel čuođi jagi duohken.


Johan Ludvig Runeberg.
Johan Ludvig Runeberg (guovvamánu 5. b. 1804 Pietarsaari, Ruoŧa gonagasriika – miessemánu 6. b. 1877 Porvoo, Ruošša keaisárriika) lei suomaruoŧŧelaš diktačálli, oahpaheaddji, doaimmaheaddji ja professor. Olbmot dollet Runeberga Suoma álbmotdiktačállin.
Runeberg riegádii guovvamánus 1804, muhto ii leat áibbas sihkkar ahte leigo dat 5. vai 7. beaivi. Son goit doalai iežas šaddanbeaivin guovvamánu viđát beaivve.
Geassit 1827 Runeberg ásai árkabismma Jakob Tengströma virgedálus Paraisis, gos son oahpahii mánáid. Doppe son deaivvai boahttevaš eamidis, girječálli Fredrika Tengströma, gean eanu árkabisma lei.
Mánnávuohta.
Runeberga vánhemat ledje mearrakapteidna Lorens Ulrik Runeberg ja Anna Maria Malm. Lorens Ulrik Runeberg lei fárren Supmii Ruoŧas, ja Anna Maria Malm gulai pietarsaarelaš gávpejassohkii, man máttut ledje Ruoŧas eret. Johan lei mánáin boarráseamos ja sus ledje golbma oappá, Ulrika Carolina, Emilie ja Maria Mathilda, ja vieljat Viktor ja Nestor.  Runeberg buozai mánnán čottadávdda, man dihtii sutnje bođii ráksávuolši. Dávda lei nu garas, ahte su fysalaš ovdáneapmi njoazui nu, ahte son oahpai vázzit easkka njealji jahkásažžan.
Girjjálaš buvttadus.
Runeberg čálii su olles buvttadusa ruoŧagillii. Su beákkáneamos bargu lea Feanrihkka Stoola muitalusat, masa gullet oktiibuot 35 divtta. Máidnasat muitalit 1808-1809 Suoma soađi sángáriin. Fredrik Pacius hutkkai šuoŋa čoakkáldaga vuosttaš diktii "Maamme" (Vårt land). Das bođii maŋŋá Suoma álbmotlávlla.
Bearaš.
Runeberga eamit lei girječálli Fredrika Tengström. Fredrika ja Johan náitaleigga ođđajagimánus 1831. Soai oaččuiga gávzzi máná, main guokte jámiiga jo unnin.
Jápmin ja hávdádusat.
Runeberg jámii 6. miessemánu 1877 ja son hávdáduvvui Násimielli hávdeeatnama alimus dievá ala. Su hávdádusat dollojuvvojedje 12. miessemánu 1877.


Helene Schjerfbeck.
Helene Schjerfbeck (r. suoidnemánu 10. b. 1862 – j. ođđajagimánu 23. b. 1946) lei suomaruoŧŧelaš govvadáiddár gii lea dovddus namalassii su realisttalaš málagovain ja iešgovain, muhto son málii maiddái eanadagaid ja jápma gálvvuid ("stilleben").
Eallingeardi.
Schjerfbeck riegádii jagis 1862 Helssegis mii lei dalle autonomalaš oassin Ruoššas. Su váhnemat leigga Svante Schjerfbeck (1833–1876) ja Olga Johanna Printz (1839–1923). Bearrašii gulai maiddái stuorra viellja Magnus Schjerfbeck gii lei guokte jagi boarráset go Helene ja gii lei dovddus arkiteakta. Su áhčči barggai ruovdegeainnuid vearstá kántorhoavdan.
Jagis 1866 Schjerfbeck ravggai tráhpás man dihte son skierpmui jápmimii.
Jagis 1880 Schjerfbeck mátkkoštii Parisii. Ođđajagimánus 1881 rájes son stuđerii Académie Colarossis.
Schjerfbeck orui Ruoŧas Saltsjöbadena lávggohat-hoteallas mis son jápmii jagis 1946. Schjerfbeck hávdáduvvui Helssegii Hietaniemi girkogárdái sadjái V7-3-6.
Schjerfbeck Sámis.
Jagis 2017 Schjerfbecka dovddus dáiddabihttá Veaddjájeaddji () lei Suoma 100 jagi ávvujagi gudnin oaidninláhkai Siiddas. Čájáhusa rahpamis dáiddabihttá oaččui iežaš luođi man Anna Morottaja lea ráhkadan.


Kersti Kaljulaid.
Kersti Kaljulaid (juovlamánu 30. 1969 Tartu, Estlánda) lea Estlándda presideanta jagi 2016 rájes.
Su ovddideaddji presideanttan lei Toomas Hendrik Ilves.


Jüri Ratas.
Jüri Ratas (suoidnemánu 2. 1978 Tallinn, Estteriika) lea Esteriikka oaiveministtar jagi 2016 rájes.


Logaldallan.
Logaldallan dahje logaldat lea njálmmálaš ovdanbuktojupmi juogaman ášši birra. Logaldallama váldoulbmil lea diehtojuohkin, ja dainna lágiin earrána omd. politihkara ságas, báhpa sártnis ja gávppálačča vuovdaleamis. Logaldallamat dábálaččat dollojuvvojit universitehtas, allaskuvllas dahje eará rávesolbmuidskuvlemis.
Dat gii doallá logaldallama gohčoduvvo logadallin.
Oahpanvuohkin logaldallamat leat kritiserejuvvon, muhto universitehtat eai leat velá gávdnan buoret oahpahanvuogi. Kritihkarat čujuhit dasa ahte logaldallan lea ovttabeallásaš gulahallan, mii ii váldde guldaleaddjiid fárrui ságastallamii. Logaldallama vuođđu lea passiiva oahppu, dan sadjái go aktiiva oahppu. Buorre logaldallan maiddái gáibida olbmu gii lea čeahppi sárdnut.


Varra.
Varra (ruoŧabealde maiddái málli'") lea rumašgolggus, mii fievrrida oksygena (oksygena dahje suvrra lea gássa, O2) ja borramušávdnasiid rupmaša sierra osiide. Nuppe ládje dat fas viežžá bázahusávdnasiid ja doalvu daid eret. Dieđalaš gillii varra gohčoduvvo "golgi gođusin" dahje vaikkoba "golgi orgánan". Dábálaš olbmus lea vihtta lihttera varra. Varra pumpejuvvo birrat birra rupmašis váimmu pumpendoaimma veagas. Váibmo laggá čađa áigge eallima álggus gitta lohppii nu ahte oksygenafievrredeapmi ii báze gaskan.


Molekyla.
Čáhcemolekyla. Oksygena lea ruoksat ja hydrogenaatomat leat vielgadat. Oksygena ja hydrogena gaskkas leat kovaleanta čatnosat.
Molekyla lea guovtte dahje eanet atomaid ovttastus, kovaleanta čatnosiid bokte. Unnimus molekyla lea H2, hydrogenamolekyla. Maiddái čáhci lea molekyla, man kemiijalaš hápmu lea H2O Dainna lágiin molekyla sáhttá sisttisdoallat ovtta ja seammá vuođđoávdnasa nugo hydrogenamolekyla, dahje guokte sierra vuođđoávdnasa, nugo čáhcemolekyla.


Bistevaš obstruktiiva vuoigŋandávda.
a>. Geahppa bierggas man sáhttá guoddit lea dehálaš buoridan dihte pasientta eallinkvalitehta.
Bistevaš obstruktiiva vuoigŋandávda (BOVD) lea dávda mii čuohcá geahppáide. Dávdda dovdomearkkat leat bistevaš vuoigŋanváttisvuođat ja váilevaš áibmorávdnji vuoiŋŋahaga siste. Mihtilmas dávdamearkkat lea lahppasaddat ja gosadit šliivvi. BOVD lea dávda mii vearrána áiggi mielde. Dávdda loahppageahčen beaivválaš buđaldeamit dego vázzit ja gárvodit sáhttet leat lossadat.
BOVD váldosivva lea borgguheapmi. Áibmonuoskkideapmi ja genehtalaš dagaldagat váikkuhit veaháš. Dábálaš áibmonuoskkideapmi ovddidanriikkain () leat dolat moskkuviesuin. Bissovaš eksponeren dakkár hilašteaddji ávdnasiidda dagaha vuolševástádusa () geahppáin. Dainna lágiin vuoiŋŋahat basku ja geahpesgođus bieđgana.
Diagnosa vuođđu lea váilevaš áibmorávdnji ja dan mihtida omd spirometriijain. Spirometriijain iskkada man ollu biekka geahppát nagodit bossut.
Eanas BOVD-dáhpáhusat leat bisseheames jus unnida eksponerema riskadagaldagaide. Ovdamearkka dihte heaitit borgguheames ja buoridit áimmu kvalitehta olgun ja viesuid siste. Dálkkodeapmi sáhttá njoahcudit dávdda vearráneami muhto dearvvašmuvvan ii leat vejolaš. BOVD-dálkkodeamit leat omd. boahkuheapmi ja sisavuoigŋandálkasat dego steroidat ja bronkodiláhtorat. Soapmásat ávkašuvvet bissovaš oksygenaterapiijain dahje geahpessirdimiin. Pasienttat geat fáhkka buohccájit soitet dárbbašit divššu buohcceviesus.
BOVD dábálaččat bohciida badjel 40-jahkásaš olbmuide. Dat lea seamma dábálaš dievdduin ja nissoniin. 1990 2,4 miljovnna olbmo jápme BOVD:ii. Jápminlohku lea lassánan jagiid mielde ja 2015 3,2 miljovnna olbmo jápme. Dutkit jáhkket jápminlogu lassánit velá eambbo dan dihte go eanet olbmot go ovdal borgguhit ovddidanriikkain.


Gođus.
Gođus lea seallačoahkis muhtun ealána siste mas lea oktasaš doaibma. Gođđosat gávdnojit sihte ealliin ja šattuin. Gođđosiid dutkan gohčoduvvo histologiijan. Gođđosiid dutkan mii guoská buohcuvuođaide gohčoduvvo histopatologiija. Histologiija vuođđu lea čuohpastit gođđosiid ja dutkat daid mikroskohpas. Maŋemus čuđiid jagiid teknihkka lea ovdánan nu ahte dálá atnui gullet maiddái elektromikroskohpat ja immuvdnateknihkat. Dábálaš histopatologiija čuovgamikroskohpain lea goittotge velá odnege dehálaš oassi omd. borasdávdda diagnostihkas.
Olbmus (ja eará njiččehasain) gávdnojit njeallje vuđolaš gođustiippa, mat ráhkadit rupmaša orgánaid.


Hypotermiija.
Hypotermiija mearkkaša ahte rumaštemperatuvra lea ilá vuollegaš. Jus ii fargga liegganišgoađe de sáhttá galbmot jámas.
Hypotermiija earrána šuvččageamis daningo hypotermiija lea jearaldagas rumpaša guovddáštemperatuvrras. Šuvččageapmi gis mearkkaša ahte muhtin rumašoassi, dábálaččat juolgi dahje giehta, lea galbmon.
Hypotermiija lea meroštallojuvvon rumaštemperatuvran vuollel 35 ºC. Hypotermiija bohciida máŋga siva geažil, muhto dábáleamus lea ahte olmmoš dáhpedorpmis gártá dakkár dillái ahte rumaštemperatuvra njiedjagoahtá. Dakkár dilit leat ovdamearkka dihte heavvaneapmi dahje gálašeapmi, čierastallanlihkohisvuođat duoddaris, mirkkoheapmi dahje váilevaš goallundovdu. Maŋemus máinnašuvvon sivva guoská ovddemustá boarrásiidda ja mánáide geat orrot čoasus visttis ja geain leat unnán gárvvut badjelis. Boares olbmot maiddái sáhttet ribahit gahččat olgun ja dasa veallut báhcit geahnohisvuođa geažil.
Gájodettiin olbmu mearragozáhusa ja várregádjunbálvalusa bargit álohii vulget das ahte pasienta sáhttá gillát hypotermiija.
Historjá.
Baron D.J. Larrey, Napoleona njunuškirurga čilge iežas muitočállosiin 1830-logus movt son fuomášii ahte soalddáhat mat galbmojedje (namalassii gillájedje hypotermiija) ja veallájedje lagamus dollagátti jápme dávjjibut go dat geat veallájeadje dobbelis. Dat lei juoga mii ii lean su čilgemis, muhto otne mii diehtit ahte dat soalddáhat geat jápme ožžo "hypovolemalaš lieggananšohkka," mii mearkkaša ahte rumaš ii nagot muddet čáhcedássedeattu go lieggana ilá johtilit. Dat lea sivvan manin hypotermalaš pasientat ožžot golggusinfušuvnna go dikšojuvvojit buohcceviesus.
Ruoŧa militearahistorjjás mii giddet fuomášumi dasa go Carl Gustaf Armfelt borgemánus 1718 áiggui Jämtlánddas Duvedas marseret Tråante guvlui. 1719 ođđajagi áigge soalddátlohku lei geahpanan 5160'ái ja Armfelt soahteveagainis ruovttomátkkis gárte váigadis muohtaborgga sisa. Dušše 1700's besse heakkas. Dáhpáhusa čilgehusat máinnašit ahte máŋga soalddáha gávdnojuvvojedje álásin duoddaris. Čilgehus dalle lei ahte eará soalddáhat ledje nuolahan guimmiideaset vai dat bivašedje liige gárvvuiguin. Muhto dálá áššedovdit árvalit ahte dat baicce lei árra máinnašeapmi "paradoksála nuoladeapmi" birra, namalassii ahte jápman soalddáhat ieža ledje nuoladan. Dat ovdamearka čujuha dasa ahte hypotermiija maiddái váikkuha vuoigŋašiiida, ja viidáseapput olbmu láhttenvuohkái.
Mii dáhpáhuvvá rupmašis.
Go rumaštemperatuvra njiedjagoahtá vuollel 37 ºC periferalaš ja guovddášlaš temperatuvrareseptorat signaleregohtet hypotalamusii, dat vuoiŋŋašoassi mii mudde temperatuvrra. Hypotalamus gis geahččala bajidit temperatuvra. Varrasuonat baskut, rumaš náiggista ja ávnnasmolsun jođálmuvvá. Varrasuonat baskut nu ahte rumaš ii masse lieggasa, muhto oaivvi varrasuonat eai baskku. Vuoigŋašat dárbbašit álohii bissovaš varrajohtima. Olmmoš geas ii leat oaivegárvu muhto gii lea muđui gárvodan massá 50% lieggasis oaivvi bokte -10ºC buollašis.
Njuoratmánát sáhttet álkit galbmogoahtit dasgo dain lea unnit rumašgiera rumašdeattu ektui ja lassin dain lea unnán buoidi náhkkegierragis. Boaranat fas eai nagot náiggistit nu bures go nuorat, danne go dat leat massán deahkkemássá ja nearva-deahkki-kordinašuvdna lea hedjonan.
Fysihkalaš lihkadeapmi lea eará vuohki bajidit rumaštemperatuvra. Rupmaša liekkasbuvttadeapmi sáhttá lassánit logigeardásaččat. Muhto dat ii doaimma čázis govddodettiin, nu ahte buot viggamušat lihkadit čázis ja vuojadit leat duššás.
Nearvafierbmi.
Árra dásis olmmoš lea sehkánan, mášoheapme ja apáhtalaš, hallusinašuvnnat leat vejolaččat. Dađistaga olmmoš jámálgišgoahtá ja 30ºC's eatnasat leat unnit eanet komalágan dilis. 26ºC's measta buohkat leat koma-dilis, muhto spiehkastagat gávdnojit. Ovttaskas dáhpáhusat leat čilgejuvvon girjjálašvuođas gos alkoholistat dahje mánát leat gozuid alde 25-26ºC rumaštemperatuvrrain.
Varrajohtin.
Álggus váibmoravkin jođálmuvvá ja varrasuonat baskot. Maŋŋelaš ravkin njoahcu, danin go pacemaker-seallaid spontána depolariseren hedjona galbmasa dihte. Dađistaga go rumaštemperatuvra njiedjá, váimmu minuhttageassu "(cardiac output)" ja varradeaddu maiddái njiedjá dassážii go váibmu bisána.
Baskudit varrasuonaid rumašlahtuin lea vuosttaš vástádus go galmmiha. Vuosttažettiin gieđat, juolggit ja muođut goallugohtet. Dalle rumaš viggá bajásdoallat guovddáštemperatuvra ja unnida varrajohtima rumašlahtuide. Dainna lágiin guovddášlaš varrageassu stuorru ja olmmoš ferte cissat.
Soapmásat geat gillájit hypotermiija ožžot oppalaš vasodilatašuvdna (varrasuonat galljot). Dat dáidá dáhpáhuvvat áibbas eallima loahpageahčen ja dat mielddisbuktá issoras báhkkadovddu. Dat sáhtášii čilget nu gohčoduvvon paradoksála nuoladeami.
"Afterdrop" lea fenomena go rumaštemperatuvra njiedjá vaikko liggen lea álggahuvvon. Vejolaš čilgehus dasa sáhtášii leat ahte liekkas mii lea rupmaša guovddážis vuolgá rumašlahtuide. Afterdrop sáhttá leat várálaš muhto dat lea das gitta man temperatuvrras pasienta lea. 1,5ºC stuoru njiedjan 34ºC's 32,5ºC'ii ii leat seammá várálaš go 1,5ºC stuoru njiedjan 30ºC's 28,5ºC'ii dasgo dán temperatuvragaskkas lea stuorra riska oažžut eahpedássidis váibmorytmma.
Giellunvuogádat.
Varragiellun ii doaimma albmaláhkai dasgo galbma temperatuvra easttada enzymaid mat dagahit vara gielluma. 33ºC's giellun lea 50% unnit go dábálaččat.
Vuoigŋanvuogádat.
Go fáhkkestaga galmmiha, ovdamearkka dihte go dáhpedorpmis gahčča jiekŋagalbma čáhcái, olmmoš álgá hyperventileret, mii mearkkaša ahte vuoigŋanfrekveansa issorasat lassána. Dat sáhttá dagahit ahte vara pH-árvu badjána, šaddá nu gohčoduvvon vuoigŋanalkalosa "(eŋg. respiratory alkalosis)" mii sáhttá dagahit geasáhagaid. Dađistaga go rumaštemperatuvra njiedjá vuoigŋanfrekveansa maid njiedjá
Hypotermiija vásedin.
Muhtumin buohccedikšu čađaha nu gohčoduvvon terapeutalaš hypotermiija. Dat dahkkojuvvo dávjá váibmočuohpadusas, ja dalle lea hui dárkil gozihit rupmaša dili.


Bitcoin.
Bitcoin (dovddaldat ₿, oanádus BTC dahje XBT) lea digitála valuhta man ráhkadii dovdameahttun olmmoš dahje joavku gohččoduvvon Satoshi Nakamoto jagis 2009. Dat lea máilmmi stuorámus ja dovdoseamos kryptovaluhta.
Bitcoinas ii leat guovdduštuvvon stivren ja oktage báŋku, stáhta dahje eará institušuvdna ii sáhte reguleret dan. Dan dihte Bitcoinas eai maiddáige leat iežas serverat. Dan sajis geavahuvvo peer-to-peer -teknologiija, mii mearkkaša ahte valuhta geavaheaddjit dollet badjin systema. Bitcoin prográmmagálvu lea rabas gáldokoda.
Olles Bitcoin-ekonomiija oppalaš árvu lea sullii 200 miljárdda USA dollára (juovlamánu 5. b. 2017).


Ruoŧa sámeskuvla.
Ruoŧa sámeskuvla dálá hámis lea gávdnon 1962 rájes. Ruoŧa sámiin leat guokte molssaeavttu skuvlaválljemis: juogo stáhtalaš sámeskuvla dahje gielddalaš vuođđoskuvla (dasa lassin gávdno maiddái friijaskuvllat). 1981 rájes sámeskuvllat leat Sámeskuvlastivra hálddus. Ruoŧas gávdojit vihtta sámeskuvlla ja dain lea sullii 180 oahppi (jagi 2017). Sámeskuvlastivra lea hálddahuseiseváldi mii lea Ruoŧa Sámedikki vuollásaš. Sámediggi vállje vihtta lávdegoddelahtu geat jođihit eiseválddi. Sámeskuvlastivra galgá sámeskuvllaid hálddašeami lassin, maiddái bargat dan ovdii ahte sámi oahppit geat iešguđet sivaid geažil eai vácce sámeskuvlla goittoge besset oahppat sámegiela ja sámi kultuvrra birra. Dasa lassin sámeskuvlastivra galgá ráhkadit ođđa oahppaneavvuid.
Sámeskuvllat galget skuvlalága mielde (" Skollagen (2010:800") seailluhit ja ovddidit sámegiela ja sámi kultuvrra. Sámeskuvla galgá velá seammaláhkai go vuođđoskuvla oahpahit máhtuid ja árvvuid mat oahppit dárbbašit viidáset skuvlejupmái. Jus sámeskuvla ii nagot lágidit alladássásaš oahpahusa, oahppit ožžot fuonit eavttuid háhkat boahttevaš oahpu. Jus sámegieloahpahus ja oahppu sámi kultuvrra birra eahpelihkkostuvvá, de sámi mánáid identitehtaovdáneapmi sáhttá váttásmuvvat. Dáinna lágiin maiddái eavttut seailluhit sámegiela ja sámi kultuvrra sáhttet hedjonit.
Sámeskuvllaid stuorámus váttisvuohta lea ahte oahppan oahpaheaddjit ja oahppaneavvut váilot. Dát lea leamašan dihtosis máŋggaid logiid jagiid muhto lea velá otnege stuorra váttisvuohta.
Historjá.
Ruoŧa stáhta čađahii vuosttaš doaibmabijuid oahpahit ja dahkat sámiid risttálažžan 1600-logus. Dát lei muhtun oase čatnasan girku miššovdnabargui ja muhtun oase Ruoŧa háliidus ovttastahttit sámiid ja ruoŧabeal Sámeeatnamiid ruoŧa stáhtain. Dan áigge huksejedje girkuid sámiid eatnamiidda. Sámiin lei bággu vuolgit girkui bassibeivviid, vai dat ohppe risttálašvuođa oahpu. Jagi 1632 "Skytteanska skolan" ásahuvvui, mii galggai skuvlet sámi báhpaid. Čuvvovaš jahkečuđiid manus bohte "lapp"-skuvllat muhto dat eai orrun nu ávkkálaččat ja dan sadjái Ruoŧŧa bálkkáhii johtti katekehtaid.
1900-logu álggus gávdnojedje "lapp"-álbmotskuvllat, katekehtaskuvllat, dálvegurssat, dábálaš álbmotskuvllat ja miššovdnaskuvllat. 1913 sámiid skuvlejupmi reformerejuvvui ja dat nu gohčoduvvon nomádaskuvllat ásahuvvojedje. Nomádaskuvllat ledje ovddemustá boazosápmelaččaid mánáid várás, namalassii daidda geat dan áigge ledje Ruoŧa meroštallamiid mielde "albma sápmelaččat". Sosiáladarwimismalaš ja nállebiologlaš ideat báidne dan áigge jurddašanvugiid. Dát jurddašanvuogit ledje mihtilmasat dutkamis mii dáhpáhuvai ovdal reformmaid, mas bođii ovdan ahte sámemánáid eai ovdamearkka dihte ožžon smáhkkestit máilmmi boazoeallima olggobealde. Stáhta árválusaid mielde sámit galggašedje bissut nomádan ja ii biddjojuvvot vuostálagaid modearna servodagain. Dan sivas orui heivvolaš ráddjet sámiid skuvlejumi, mii dáinna lággin ii lean ovttadássásaš dainna maid ruoŧa oahppit ožžo. Dát vuoigŋa vuohttu maiddái dan áigge oahppaneavvuin. Hjalmar Lundbohm, gii lei mielde moadde dutkamis mat guske sámiide, oaivvildii ahte nomádaskuvllaid oahppogirji ovddemustá galggašii gieđahallat sámiid iežaset diliid, ja dušše oahppat veahá máilmmi birra: "Dat leat lihkolaččat go aiddo máhttet nu olu go dárbbašit nu ahte dat nagodit eallit dan guovllus gos dat ellet ja dáinna lágiin leat eanemus ávkin earáide vel."
Jagi 1977 nomádaskuvla molssui nama ja šattai sámeskuvlan.
Riikadárkkástusa guorahallan.
Riikadárkkástus guorahalai sámeskuvlla oahppiid oahppobohtosiid ja guorahalai movt oahppobohtosat ovdánedje dan maŋŋá go oahppit guđđe sámeskuvlla. Guorahallamis bođii ovdan ahte measta buot sámeskuvlla oahppit ožžo unnimus E (vuolimus dohkálaš árvosáni) sámegiela ávdnasis, muhto máŋga jearahallamat čujuhit dasa ahte oahppit eai oahpa doarvái bures hupmat sámegiela.


Dálkasiid vuorrováikkuhus.
Dálkasiid vuorrováikkuhus dahje dálkasiid interakšuvdna dáhpáhuvvá dalle go muhtin dálkkas dahje eará ávnnas ávkkálaččat dahje vahátlaččat váikkuha nuppi dálkasa fápmui.
Vuorrováikkuhus - oppalaš geahčastat.
"Farmakodynamihkka" gis guoská movt dálkasa váikkuha rupmašii, dábálaččat reseptoriid bokte. Doaba dálkasiid vuorrováikkuhus sisttisdoallá buot máinnašuvvon mekanismmaid.
Farmakokinehtalaš vuorrováikkuhusat.
Dat doaba gokčá daid dáhpáhusaid goo dihto dálkasa farmakokinetihka, namalassii aborbšuvdna, distribušuvdna, čatnosat, metabolisma dahje vuohčudeapmi nuppástuvvá eará dálkasa dihte.
Absorbšuvnna vuorrováikkuhusat.
Dábálaččat absorbšuvnnas lea unnán váikkuhus, muhto dattetge muhtun dálkasat sáhttet buoridit čoliid jođu nu ahte ávdnasat čoliid siste mannet johtet jođáneapput go dábálaččat. Dat váttásmahttá absorbšuvdna ja dálkasat mannet dan sadjái olggus bahtaráigge. Nuppe ládje šaddá gis go váldá dálkasiid mii hilljuda čoallejođu.
Čoavjji pH-árvu sáhttá váikkuhit dálkasa absorbšuvnna. Dihto dálkasis lea dakkár molekylalaš struktuvra ahte pH-árvu mearrida jus dálkkas lea ioniserejuvvon dahje ii. Jus mudde pH-árvvu dálkasiin dalle sáhttá dagahit ahte eará dálkkas absorberejuvvo fuonibut.
Muhtin dálkasat ráhkadit kompleaksaid eará ávdnasiiguin. Ovdamearkka dihte soames antibiohtat dego tetrasykliinnat ja fluorokinolonat čatnasit kalsiumii ja dáinna lágiin daid absorbšuvdna unno.


Giđđadivgarássi.
Giđđadivgarássi, gieganjuolla dahje gieganjuolas ("Convallaria majalis") lea mirkkolaš šaddu mii gullá áspárggosšattuide ("Convallaria"). Giđđadivgaŕasi nađđa šaddá 15–25 cm allosažžan ja dan lieđit hakset njálgát.
Eallinbiras.
"C. majalis" L. var. "majalis" šaddet lunddolaččat Fennoskandias ee. vuvddiin ja vuovderavddain.


Biebmosuddadeapmi.
Biebmosuddadeapmi ("eŋg. digestion") lea dat go biebmu bieđgana maŋŋel go mii leat borran. Olbmuin suddadeapmi dáhpáhuvvá ovddemustá njálmmis, čoavjjis, civzzačoalis ja čoliin. Dábálaččat earuha mekánalaš suddadeamis ja kemiijalaš suddadeamis. Mekánalaš suddadeapmi mearkkaša dan go mii fysihkalaččat biđget biepmu nu ahte suddadeapmái gullevaš enzymat bastet dasa. Dat sáhttá leat ovdamearkka dihte go mii suoskat dahje go čoavjji deahkit "sotket" ("soatkat") biepmu. Kemiijalaš suddadeamis gis enzymat biđgejit biepmu smávit molekylaide maiguin rumaš sáhttá ávkkástallat.
Biebmosuddadeapmi álgá go mii suoskagoahtit biepmu. Dalle čolga vuohču ja čolgga siste lea amylasa mii lea suddadanenzyma. Amylasa katalysere reakšuvnna mas stearkalas bieđgana smávit osiide. Biebmu njiellasa njielu ja čoddaga čađa čoavjái.
Čoavjji šliiveassi vuohčuda sáltesivrra ja pepsinogena. Sáltesivrras lea máŋga doaimma. Vuosttžettiin sáltesivra dagaha suvrres birrasa mas inaktiiva enzyma pepsinogena mii doaibmágoahtá ja šaddá pepsiidna. Sivra maiddái denaturere ("nuppástuhttá") proteiinnaid ja dat gis álkidahttá biđgema man pepsiidna čađaha.
Dan maŋŋá biebmu joatká čoliid čađa ja čoliid siste eanas biebmu absorberejuvvo (njammása) varrasuonaide ja lymfasuonaide. Dalle gis varra sáhttá fievrredit biebmoávdnasiid rupmaša sierra gođđosiidda gos dat šaddet energiijan.


Distribušuvdna (farmakologiija).
Distribušuvdna lea farmakokinehtalaš doaba mii govvida dan movt dálkkas sirdása muhtun sajis eará sadjái rupmaša siste.
Go dálkkas boahtá systemalaš birrajohtimii dat juohkašuvvá rupmaša sierra golgosiidda.
Dálkasa distrubušuvdnageassu govvida man muddui dálkkas juohkašuvvá varas ja gođđosiin.


Distribušuvdnageassu.
Farmakologiijas distribušuvdnageassu (VD) lea dat teorehtalaš geassu mii sisttisdoalašii olles dálkkasmeari dainna konsentrašuvnnain mii lea varragolgosis. Distribušuvdnageassu govvida dan movt dálkkas lea juohkašuvvan rupmašis. Unnimus vejolaš distribušuvdnageassu lea dasto varragolgosa geassu.
Alla VD muitala ahte dálkkas lea eanemustá rupmaša gođđosiin, ja vuollegaš VD gis ahte dálkkas lea eanemustá varragolgosis.
formula_1
Ollislaš dálkkasmeari mii diehtit dan dihte go diehtit man ollu dálkkas okta addosis/tableahtas lea. Ja konsentrašuvdna varragolgosis mii sáhttit mihtidit varraiskosiin.


Bahtaráigi.
Bahtaráigi dahje anus lea bahtačoali njálbmi man bokte baika vuolgá rupmašis. Njiččehasain lea bahtaráigi. Guliin, lottiin, njoammuin ii leat bahtaráigi muhto baicca čoallegeahči dahje kloáhkka ().
Bahtaráiggis leat guokte birasdeahki, siskkit ja olggut. Dat bissehit baikka dassážii go lea vuogas áigi baikit. Olggut birasdeahkki sáhttá vásedin ložžet muhto siskkit stivrejuvvo refleavssain.


Ioniseren.
Ioniseren lea dat proseassa go atoma dahje molekyla vuostáiváldá positiiva dahje negatiiva gealddu dan bokte go massá dahje oažžu elektrovnnaid. Ioniseren sáhttá dáhpáhuvvat dalle go subatomalaš partihkalat beaškkalit oktii, go atoma beaškala atomain oktii dahje go molekyla beaškala atomain oktii. Maiddái čuovga dagaha ioniserema. Atoma ioniseren gáibida dihto energiija, mii gohčoduvvo ioniserenenergiijan.


Antibiohta.
Antibiohta (greikkagiela "anti-" vuostá, "bios" eallin) lea biologaid gillii ávnnas mii boahtá ealli organismmas ja galgá eastadit eará organismmaid. Ovdamearkka dihte baktearat ja guobbarat ellet parasihttan dahje jápma ávdnasiid biđgemiin. Dan dihte go dain lea seammá eallinvuohki dat vigget mirkkohit nuppi. Dat vuohčudit ávdnasiid mat nubbi ii gierdda. Ovdamearkka dihte guobbarat "Penicillium"-juogosteamis dahket pensiliinna eastadandihte baktearat.
Dat antibiohtaid namat mat gullet "dábálaš čuvgehussii" nugo pensiliinnat leat dat mat adnojuvvojit buohccedivššus. Antibiohta beaivválaš gillii mearkkaša dálkkas mii eastada baktearaid.
Antibiohtaid mekanismmat.
Jus antibiohta galgá leat anihahtti dat ferte eastadit baktearaid muhto ii roasmmehuhttit olbmo seallaid. Dáinna lágiin dat fertejit doaibmat ávnnasosiid vuostá mat gullet baktearaide mat juogo váilojit dahje leat sakka earáláganat olbmus.
Seallaseaidni.
Eanas baktearain, nuppe ládje go ealliid seallain, lea seallaseaidni. Antibiohtat mat billistit seallaseainni dahje eastadit huksema leat dábáleamus antibiohtat. Daid stuorámus joavku lea betalaktamat ja dat joavku sisttisdoallá penisilliinnaid, cefalosporiinnaid ja karbapenemaid.
Proteinsyntesa.
Sihke baktearain ja ealliid seallain leat ribosomat mat buvttadit proteiinnaid. Muhto baktearaid ribosomaid ráhkkanus spiehkkasa ja dan dihte mii sáhttit geavahit antibiohtaid mat aivve váikkuhit baktearaid ribosomaide. Tetrasykliinnat, aminoglykosidat ja makrolidat iešguđet ládje eastadit proteinsyntesa ribosomain.


Borgguheapmi.
Borgguheapmi lea buđaldeapmi mas olmmoš vuoigŋá sisa buolli ávdnasa, dábálaččat duhpáha. Dábáleamus vuohki borgguhit dán áigge lea sigareahtain. Muđui sáhttá borgguit biippuin, sigárain ja čáhcebiippuin.
Sámegillii sáhttá maid lohkat "juhkat duhpáha", "duhpáhastit" dahje "juhkat biippu" mii mearkkaša borgguhit.
Oppalohkái duhpáhastin lea vahátlaš dearvvašvuhtii. Olbmuid geat duhpáhastet gillájit stuorit riskka buohccát geahpesborrasii, KOGD'ii ja váibmo- ja varrasuotnadávddaide.


Áibmorávdnji.
Áibmorávdnji lea áimmu sirdáseapmi ovtta sajis nubbái.
Áibmorávnnjis sáhttá leat juogo laminára dahje turbuleanta rávdnjeminsttar. Laminára rávdnji lea njuovžil ja turbuleanta rávdnji dáhpáhuvvá dalle go lea juoga mii hehtte áimmu sirdáseami.


Vuoiŋŋahat.
Vuoiŋŋahat lea oassi vuoigŋanvuogádagas man čađa áibmu olgguldas birrasis johtá geahppáid alveolaide.
Vuoiŋŋahat álgá njálmmis dahje njunis ja manná njielu "(pharynx)" čađa giehkárii "(trachea)". Giegir gis suorrana gurut ja olgeš váldogeahpesbohcciide. Vuosttaš suori namma lea "carina". Geahpesbohccit ("bronchus") suorranaddet smávva bohcciide maid namma lea bronkiolat. Bronkiolat gis nohkket ja šaddet geahpesbuljit "(alveolus)"


Ovddidanriika.
Ovddidanriika dahje ovdáneaddji riika lea riika mas lea vuollegaš bruttoálbmotbuvttadus olbmo vuostá ("per capita"). Ovddidanriikkas lea velá heittogis industriija ja alla riegádanlohku. Ovddidanriikka vuostegeahči lea industriijariika.
Doaba ovddidanriika lea kritiserejuvvon dan dihte go dat bidjá ollu iešguđetlágan riikkaid seammá hiŋgalii, vaikko dain leat áibbas earálágan eavttut ovdánit.


Geavleoarri.
Geavleoarit leat bealji siste. Dat leat fiskadin govas.
Geavleoarit ("Ductuli semicirculares") leat bealji siste ja dat leat oassin dássedeaddoáiccus ja dainna lágiin veahkehit rupmaša doalahit dássedeattu. Goabbáge bealjis leat golbma oari golmma sierra dimenšuvnnas, namalassii vulos-bajás, ovddos-maŋos ja siidduide. Dáinna lágiin geavleoarit leat dego riŋggal oaidnit. Geavleoarit áicet go oaivi lihkada. Ja de go oaivi lihkada geavleoarit sáddejit signála vuoigŋašiidda. Vuoigŋašat gis dulkojit dán signála ja mii gis dovdat movt mii lihkadit.
Go olmmoš jorrá birrat-birra guhká ja rumaš gis heaitá jorramis geavleoriid golggus ain lihkada. Vuoigŋašat dalle ožžot signála mii almmuha ahte olmmoš livččii ain jorrame. Ja dat vigget heivehallat dássedeattu dan mielde maid olmmoš oaidná čalmmiiguin. Muhto oaidnináicu ja dássedeaddoáicu leaba dalle áibbas vuostálagaid ja olmmoš šaddá oaivejorgásii.


Nálli.
Nálli dahje rássa lea biologalaš doaba mii mearkkaša ealliidjoavku main lea seammálágan bajiloaidnu, seammálágan láhttenvuohki dahje eará dakkár iešvuođat mat earuhit dan joavkku eará ealliin mat gullet seammá šládjái. Nálli-sáni adnojuvvo ovddemustá ealliid birra maid olmmoš lea dápman ja nállašuhttán. Nálli-sátni dán oktavuođas ii bovtte makkárge sierramielalašvuođaid ja adnojuvvo beaivválaš gielas. Dát vástida eŋgelasgiela sátnái "breed" ja dábálaččat ii sátnái "race".
Dieđalaš gillii nálli lea hárvenaš sátni, ja taxonomiijas dat livččii leamašan vuollešlája vuollásažžan muhto dat ii adnojuvvo dán oktavuođas obanassiige. Dihto šlája válljugasvuohta dán áigge baicce gohčoduvvo genehtalaš variašuvdnan.
Dutkit dolin vigge geavahit zoologalaš nálledoahpaga maiddái olbmuid birra. 1970-logu rájes dutkiid gaskkas goittotge lea riikkaidgaskasaš ovttamielalašvuohta ahte olmmošnálit eai gávdno. Viggamušat sirret olbmuid dan láhkai eatnašiid mielas lea rasisttalaš. Aŋkke gávdno genehtalaš variašuvdna olbmuid gaskkas mii lea anolaš go áigu statistihkalaččat dutkat erohusaid dávddaid dáfus.
"Race"-sáni sadjái (eŋgelasgillii "nálli") leat boahtán eará doahpagat nugo gielalaš álbmotjoavku, oskkolaš álbmotjoavku, geografalaš olmmošjoavku ja demográfalaš joavku.


Suoma Guovddášbellodat.
Suoma Guovddášbellodat (Guovddáš) (,) lea Suoma politihkalaš bellodat, mii lea vuođđuduvvon jagis 1906. Bellodaga jođiheaddji lea Juha Sipilä, gii lea jagi 2015 rájes maiddái leamaš Suoma stáhtaministtar Juha Sipilä ráđđehusas.


Álbmotlaš olgešbellodat.
Álbmotlaš olgešbellodat (,), Olgešbellodat dahje Olgeš lea Suoma liberálakonservatiiva politihkalaš bellodat, mii lea vuođđuduvvon jagis 1918. Dan jođiheaddji lea Petteri Orpo. Bellodat lea sin 38 áirasiiguin riikkabeivviid nubbin stuorámus bellodat.


Suoma kristtalašdemokráhtat.
Suoma kristtalašdemokráhtat dahje Suoma risttalašdemokráhtat (,) lea Suoma politihkalaš bellodat, mii lea vuođđuduvvon jagis 1958.


Vuođđosuopmelaččat.
Vuođđosuopmelaččat (,) lea Suoma politihkalaš bellodat, mii lea vuođđuduvvon jagis 1995.


Suoma ruoŧŧelaš álbmotbellodat.
Suoma ruoŧŧelaš álbmotbellodat (,) lea Suoma politihkalaš bellodat, mii lea vuođđuduvvon jagis 1906.


Suoma sosiálademokráhtalaš bellodat.
Suoma sosiálademokráhtalaš bellodat (,) lea Suoma politihkalaš bellodat, mii lea vuođđuduvvon jagis 1899.


Gurutlihttu.
Gurutlihttu (,) lea Suoma politihkalaš bellodat, mii lea vuođđuduvvon jagis 1990.


Trond Giske.
Trond Giske (r. 1966) lea Bargiidbellodaga ovddeš politihkar Norggas.


Geađgeáigi.
Bronsaáiggi ja geađgeáiggi gaskkas lei nu gohčoduvvon "veaikeáigodat, kalkolihtalaš áigodat mii muhtumin laktása geađgeáigái.
Paleolihtalaš áigodat.
Paleolihtalaš áigodat mearkkaša "boarráset geađgeáigi" ja lea olbmo historjá vuosttaš áigodat. Geađgeáigi álgá go olmmoš ráhkadišgoahtá bargobiergasiid. Boarráseamus gávdnosat leat Olduvai-ávžžis, Nuorta-Afrihkás 2 300 000 jagi áigi. Dát arkeologalaš kultuvrra gohčoduvvo Oldowan gávdnanbáikki mielde. Ii leat čielgan man olmmoššládjii Oldowana álbmot gulai. Soaitá gullat "Homo habilis" šládjii muhto lea maiddái vejolaš ahte homininat "Australopithecus" máhtte ráhkadit eaŋkilis bargobiergasiid. Dovdoseamus "Australopithecus" lea "Lucy" gii gávdnojuvvui Etiopias.
"Homo erectus" lei vuosttaš olmmoššládja Eurohpás. Dat bođii Afrihkás ja buvttii geađgeáiggi kultuvrra Eurohpái.
Maiddái neandertalolmmoš elii oalle ovdánan geađgeáigekultuvrras Lulli-Frankriikkas. Neadertalat čuožžilit Eurohpás sullii 400 00 jagi áigi.
Vuosttaš olbmot geat gullet "Homo sapiens" šládjii gohčoduvvet dávjá Cro magnonolbmot gávdnanbáikki mielde Frankriikkas. Árvádusaid mielde Cro magnon bođii Eurohpái 40 00 jagi áigi.
Mesolihtalaš áigodat.
Mesolihtalaš áigodat mearkkaša "gaskageađgeáigi". Dat lea sullii 10 000 gitta 6000 jagi áigi. Olmmoš dáiddii dápman beatnaga dán áigodagas.
Neolihtalaš áigodat.
Neolihtalaš áigodat mearkkaša "nuorat geađgeáigi". Dat álgá go eanadoallu čuožžila Gaska-Nuorttis. Máilmmi boarráseamus gávpot, Jeriko, árvádusaid mielde ásahuvvo dan áigodagas. Eanadoallu leavai dađistaga máilmmi miehtá. Olmmoš dápmagoahtá šibihiid. Beakkálmas bázahus neolihtalaš áigodagas lea Stonehenge.


Listu olbmuid dávddain jámolašvuođa mielde.
Dat lea listu olbmuid dávddain jámolašvuođa mielde, namalassii man ollu olbmot jápmet dihto dávdii. Ii leat seammá go dávddat mat olbmot dávjjimustá jápmet.


Meahcieallit.
Meahcieallit leat eallišlájat maid olmmoš ii leat dápman. Meahcieallit gávdnojit buotlágan ekovuogádagain. Sáttoábit, vuovddit, arvevuovddit, jalgadasat, sitnoeatnamat ja eará birrasat nugo gávpotguovllut leat guovllut gos meahcieallit ellet. Dábálaš gillii meahciealli eallá olbmo váikkuhusaid haga muhto eanas dutkit mihtet dasa ahte olbmuid doaimmat viidát váikkuhit meahciealliide.
Máilmmiviidosaš meahciealli populašuvdna lea njiedjan 52%'ain jagiid 1970 ja 2014 gaskkas, "World Wildlife Fund" raportta mielde.


Násti.
Násti lea šerres almmigáhppálat plásmmás mii dollojuvvo čoahkis iežas gravitašuvnna veagas. Eatnama lagamus násti lea Beaivváš. Almmis máŋga iešguđetlágan gáiddus násttit čuvget, mat orrot giddanan ovtta báikái go dat leat nu guhkkin eret. Daiguin šearrámus násttiiguin olbmot leat duddjon nástegovaid, ja dain buot šearramus násttiin lea dábálaš namma. Muhto eanas násttit máilmmiávvosis eai oidno teleskohpa haga, ja juoba teleskohpain lea veadjemeahttun oaidnit buot násttiid.
Násti čuovgá go váibmosa siste hydrogena šaddá helium fušuvnna bokte. Dalle energiija bohciida mii johtá beaivváža siskkoža čađa ovdal go dat suotnjarastá gomuvuhtii.
Nástti šaddá go nebula (gássabalva gomuvuođas) divttásmuvvá dassážii go fušuvdna dáhpáhuvvá.
Hui divttis ja daškes násti gohčoduvvo neutronanástin, man diamehter sáhttá leat dušše 20-40 km guhku. Muhtumin neutronanásti šaddá pulsár. Pulsárat jorret hui johtilit. "Crab nebula" pulsár jorrá 30 geardde sekunttas. Go stuorra násti lea geavahan visot hydrogenavuorkká dat stuorrugoahtá ja šaddá rukses jiehtanas. Rukses jiehtanas lea hui stuorra násti mii lea eallima loahpageahčen. Áigge mielde Beaivváš šaddá rukses jiehtanas, muhto dat lea miljárddaid jagiid duohken. Muhtun jiehtanasat šaddet superjiehtanasat mat loahpas bávkkehit supernovan.
Go dábálaš násti čáská dat unno, čoasku ja šaddá vilges deagga. Vilges deakkas lea aivve vurkojuvvon termalaš energiija ja fušuvdna lea nohkan.
Beaivváš lea oktoráđđejeaddji min beaivvášgottis. Muhto soames beaivvášgottiin leat guokte nástti, dahje vel eambbo. Beaivvášgoddi mas lea guokte nástti gohčoduvvo binára beaivvášgoddin. Go násttit leat ná lahkalagaid dat váikkuhit nubbi nuppi gravitašuvdnii. Násttit sáhttet maiddái leat oasalažžan stuorit gravitašuvdnaovttadagas, nugo nástečoahkis dahje galáksas.


Eallisilba.
Eallisilba lea kemiijalaš vuođđoávnnas, man mearka lea Hg () ja atomanummir 80. Eallisilba lea metállaávnnas mii golgá latnjatemperatuvrras. Dolin eallisilbbas lei stuorra ávki, muhto hárve adnojuvvo dán áigge dasgo dat lea beaktilis mirku. Dat lea várálaš olbmuide go dat vahágahttá guovddášnearvafierpmi ja monimuččaid.
Bátnedoaktárat geavahedje eallisilbba ovdal bátneduokŋasin. Dat lei maiddái lasáhus muhtun boahkuhanávdnasiin.


Váibmu-geahpes-jiellun.
Váibmu-geahpes-jiellun lea akuhta vuosttašveahkki dieđuhis olbmui mii ii vuoiŋŋa dahje mas lea eahpenormála vuoigŋan. Ulbmil lea unnidit jápminlogu dain olbmuin geas lea fáhkkes váibmobisáneapmi. Eanas váibmobisáneamit dáhpáhuvvet buohcciviesuid olggobealde. Ambulánsadivššárat dávjá eai olle pasientii nu jođánit vai dikšu lihkostuvvá. Pasientta lahkosis ferte dáinna lágiin leat soames gii časkká alárpma, álggaha jielluma ja áinnas geavaha almmolaš defibriláhtora dan botta go vuordá ambulánssa. Servviin, fitnodagain ja almmolaš báikkiin gávdno dábálaččat juogalágan bargovuohki čađahit árra jielluma ja árra defibrillerema. Buot dikšobargit, sihke gokčon ja rabas divššus, ja vel bátnedivššu bargit galget máhttit dikšut pasientta váibmobisánemiin jielluma ja defibrillerema bokte. Jiellunteknihkka lea juoga maid buohkat galggašedje geardduhit njeljii jahkái. Dáinna lágiin vai jiellumis lea buorre kvalitehta go akuhta dáhpáhus deaivida.
Ovdal go álggaha jielluma ferte dárkkistit leago pasienta dieđuheapme ja vuoigŋágo pasienta.


Čizzeboras.
Čižžeboras lea nissonolbmuid dábáleamus boras sihke Davviriikkain ja máilmmiviidosaččat. Jagi 2015 ožžo 2,4 miljovvna nissonolbmu čižžeborrasa diagnosa. Dievdduid guovdu čižžeboras lea viehka hárvenaš. Jagi 2015 Ruoŧas ledje 62 olbmo geat buohccájedje čižžeborrasii. Čižžeboras šaddá máŋga sivaid geažil. Soames čižžeborrasiin lea čielga genehtalaš dagaldagat maid sáhttá guoradit sogas.
Čižžeboras lea jápmindávda muhtin dáhpáhusain, muhto čižžeborrasis lea buoret einnostus go eará borasdávddain.
Davviriikkain lea čižžeborasa geográfalaš erohusat dutkojuvvon. Bođii ovdan ahte daid riikkain lea dávda dábáleamus lullin. Maiddái gávpotolbmot buohccájedje čižžeborrasii dávjjit go dálonguovlluid ássit.
Dávdamearkkat.
Máŋggas geain lea čižžeboras eai dovdda makkárge dávdamearkkaid. Dat ožžot diagnosa mammografiija veagas. Vuosttaš dávdamearka láve leat čoaltu čiččis, dahjege sturron lymfačuolmmat gieđavuolde. Go guldala čižžeborrasa de dat lea dávjá garas, ii oro lihkkaseamen ja ii leat nu čielga earru čiččis.
Liiki sáhttá mannat sisaguvlui šattalmasa bajil. Čižžeoaivi sáhttá mannat sisaguvlui. Čižžebávččas ii láve leat borasdávdda mearkka. Hárvenaš mearka lea ahte čižži lea varranaga dahje sidjon.
Vulšon čižžeboras lea dihtolágan borasdávda mii ii leat álki fuobmát. Dávdamearkkat sulastahttet čižževuolšši dávdamearkkaid, dalle bávččasta, bohtana, sakŋida ja liekkista. Go olmmoš ii dovdda čoalttu, de han ii jáhke ahte lea borasdávda.
Muhtumin čižžeboras gávdno aiddo go šattalmas lea metastaseren (=leavvan eará rumašosiide). Dávdamearkkat leat máŋggaláganat ja boahtá guđe orgánii metastasere. Juohke orgána addá guđiidge dávdamearkkaid. Dábáleamos lea ahte metastasere vuoiŋŋamaččaide, vuoivasii ja geahppáide.
Čoaltu čiččis lea eanemustá juoga eará ja ii borasdávda. Dábálaš sivat leat buorrelunddot čižžedávddat nugo čižževuolši ja fibroadenoma.


Edirne.
Edirne lea gávpot Durkkas ja Edirne eanangotti oaivegávpot.


Gaborone.
Gaborone lea Botswana oaivegávpot ja maiddái riikka stuorámus gávpot. Jagis 2010 Gaborone olmmošlohku lei 231 592. Gávpot lea ožžon namas čeardahoavda Gaborene mielde, go dát lei dolvon dán sadjái jagis 1880.


Lïkssjuo.
Lïkssjuo (,) lea báikegoddi ubmisámegiela guovllus. Lïkssjuo lea Västerbottena leanas.
Etymologiija.
Báikki ubmisámegiel namma Lïkssjuo vissa boahtá elliptalaš nammahámis gos loahppaoassi -"suvvane" (=savvon) lea jávkan. Lagas guovlluin gávdnojit báikenamat nugo "Likssjáhpie". Dát vuosttaš elemeanta "Liks"- vuolgá "lïpssjuot" vearbbas (=likšut, likšat). Vearba gávdno maiddái nuortaleappus Sámis.
Historjá.
Báikegoddi gullá Ubmeje tjeälddie čerrui. Ubmeje tjeälddie ledje dolin 1600-logus vuovdesápmelaččat dassážii go vuovdesámi kultuvra jávkkai guovllus, ja dálá Ubmeje tjeälddie leat badjesápmelaččat.
Gáldut.
Olavi Korhonen, Utredning om namnet Lycksele, 2012-11-10


Khmeragiella.
Khmeragiella ("phiasaa khmae") lea austroásialaš giellagoddái gullevaš giella. Dát lea virggálaš giella Kambodjas, muhto giella hállojuvvo maiddái Vietnamas ja Laosis.


Holosena.
Holosena lea dáláš geologalaš áigodat. Dat áigodat álggii pleistosena-áigodaga maŋŋá sullii 11 650 jagi dassái (sullii 9 600 jagi oáá).


Ávži (eanahámádat).
Ávži lea čiekŋalis, guhkes ja stuorra kanjonalágan eanahámádat.


Pleistosena.
Pleistosena lea geologalaš áigodat holosena-áigodaga ovdal. Dat áigodat álggii sullii 2,6 miljovnna jagi dassái ja nogai sullii 11 500 jagi dassái.


Cape Town.
Cape Town dahje Kapgávpot (,) lea ovttas Pretoriain ja Bloemfonteinain okta Lulli-Afrihká golbma oaivegávpogis. Beakkán eanadovdomearka lea duolbbas várri Table Mountain.


Eurohpáráđđi.
Eurohpáráđđi lea Eurohpá boarráseamos ja viidáseamos politihkalaš ovttasbarggu ja olmmošvuoigatvuođa organisašuvdna.
Váldočállit.
Váldočálli jođiha ja ovddasta Eurohpáráđi sihke jođiha dán váldočálligotti.


Árktalaš ráđđi.
Árktalaš ráđđi lea stáhtaidgaskasaš orgána mii vuođđuduvvui jagi 1996.
Miellahttustáhtat.
Amerihká ovttastuvvan stáhtat
Árktalaš ráđđi ja eamiálbmotorganišuvnnat.
Sámiid ovddastá Sámi ráđđi.


Norgga Polarinstituhtta.
Norgga Polarinstituhtta () dahjege NP lea Norgga Dálkkádat- ja birasdepartementii gullevaš stáhtainstituhtta. Instituhta ovddasvástádusaide gullet dieđalaš iskkadeamit, birasgoziheapmi ja kárten polarguovlluin. Polarinstiuhtta pláne ja čađaha ekspedišuvnnaid Arktisis ja Antarktisis.


Joaquim Forn.
Joaquim Forn i Chiariello (r. cuoŋománu 1. b. 1964) lea katalonialaš politihkkár. Son lei Katalonia guovlluhálddahusa sisáššiidministtarin Carles Puigdemont jođihuvvon ráđđehusas, mii ordnii 1.10.2017 álbmotjienasteami Katalonia iehčanasvuođa birra. Espánnja stevdnii buot Katalonia ráđđehusa ministarat stuimmis, mas sáhttá dubmet Espánjja lága mielde juoba 30 jahkái giddagassii. Stevdnega čuovvumuššan vihtta ministara (Carles Puigdemont, Antoni Comín, Lluís Puig, Meritxell Serret ja Clara Ponsatí) vulge riikkabáhtarussii Belgiai. Maiddái Forn, Dolors Bassa ja Meritxell Borràs vulge álggos Belgiai, muhto máhcce maŋŋelaš Espánnjii rievtti ovdii. Oktiibuot gávcci Espánnjas rievtti ovdii mannan ministara (Forn, Bassa ja Borràs lassin Oriol Junqueras, Jordi Turull, Raül Romeva, Josep Rull ja Carles Mundó) mearriduvvojedje dutkanfáŋgavuhtii 2.11.2017. Juo ovdalaččas dutkanfáŋgavuhtii leigga mearriduvvon guovtti riikkavulošorganisašuvnna ságadoallit Jordi Sànchez ja Jordi Cuixart, geat leigga lágidan miellačájehusaid álbmotjienasteami ordnema beales.
Katalonia ođđa parlameantaválggain 21.12.2017 ain giddagasas leamaš Forn válljejuvvui Katalonia parlamentii ođđasit. 23.1.2018 Forn almmuhii, ahte son luohpá riikkabeaiveáirasa báikkistis danin, go son jáhkii, ahte dat sáhtášii álkidahttit su bealuštusa ja friddjavuhtii luoitima. Espánnja alimus rievtti duopmár Pablo Llarena mearridii goit 2.2.2018, ahte Forn bissu ain dutkanfáŋgavuođas. Duopmára mielde Forn livččii sáhttán ođasmahttit rihkkosis fuolakeahttá riikabeaiveáirasa báikki guođđimis.
Forn fuolkkit ja ášševuoddji leat muitalan psyhkalaš biinnideami ja eará heivemeahttun gieđahallama birra 2.11.2017 dáhpáhuvvon fievrrideami áigge duopmostuolus giddagassii. Ministarat bággehallet čohkkát oppa guhkes fievrrideami áigge giehtaruvddiiguin gieđat sealggi duohkái giddejuvvon biilla vuojidettiin johtilit ja sii ožžo dan dihtii váttuid. Dan lassin fávttat čuojahedje sidjiide Espánnja nášuvnnalávlaga olu gerddiid maŋŋálagaid bilkidandihte su ja giddagassii joavddadettiin muhtimat bággehallet nuollat biktasiiddiset ja sidjiide dahkkojuvvui gorudadárkkástus, makkár dahkkojuvvo dábálaččat dušše, jus árvaluvvo, ahte fáŋga sáhtášii geahččalit suollefievrridit gárrenávdnasiid giddagassii.
Guovvamánus 2018 raporterejuvvui, ahte Forn dollojuvvo giddagasas galbma lanjas liggema haga. Njukčamánus 2018 almmuhuvvui, ahte Fornas lei gávdnon rutiidnadoaktárdárkkástusas deretbaktera, mii ii lean goit dagahan sutnje dávdamearkkaid, iige sáhttán nannet, leigo dávda njoammun sutnje giddagasas vai vejolaččat juo mánnávuođastis. Sihke giddagasa iežas doavttir ja buot earátnai áššis konsulterejuvvon doaktárat rávvejedje Fornii antibiohtadikšuma ja dan ollašuhttima giddagasbirrasa olggobealde. Espannja stáhtasivaheaddji mearridii goit doaktáriid rávvagiid vuostá, ahte Forn ii luitojuvvo giddagasas eret oppa gaskaboddii.


Lluís Puig.
Lluís Puig i Gordi (r. golggotmánu 18. b. 1959) lea katalonialaš politihkkár. Son lei Katalonia guovlluhálddahusa kulturministtarin Carles Puigdemont jođihuvvon ráđđehusas, mii ordnii 1.10.2017 álbmotjienasteami Katalonia iehčanasvuođa birra. Espánnja stevdnii buot Katalonia ráđđehusa ministarat stuimmis, mas sáhttá dubmet Espánjja lága mielde juoba 30 jahkái giddagassii. Stevdnega čuovvumuššan vihtta ministara (Puig lassin Carles Puigdemont, Clara Ponsatí, Antoni Comín ja Meritxell Serret) vulge riikkabáhtarussii Belgiai.
Katalonia ođđa parlameantaválggain 21.12.2017 ain riikkabáhtarusis leamaš Puig válljejuvvui ođđasit Katalonia parlamentii. Son goit almmuhii 23.1.2018 seamma áigge Ponsatíin ja Serretiin, ahte son luohpá riikkabeaiveáirasa báikkistis sihkkarastindihte oaiveministtarjienasteamis iehčanasvuođa doarjaleddjiide eanetlogu dan maŋŋá, go Espánnja alimus riekti lei gieldán riikkabáhtarusis leahkki áirasiid fápmudeamis nuppi áirasa jienastit bealistis.


Dolors Bassa.
Dolors Bassa i Coll (r. 1959) lea katalonialaš politihkkár. Son lei Katalonia guovlluhálddahusa bargo-, sosiála- ja bearašministtarin Carles Puigdemont jođihuvvon ráđđehusas, mii ordnii 1.10.2017 álbmotjienasteami Katalonia iehčanasvuođa birra. Espánnja stevdnii buot Katalonia ráđđehusa ministarat stuimmis, mas sáhttá dubmet Espánjja lága mielde juoba 30 jahkái giddagassii. Stevdnega čuovvumuššan vihtta ministara (Carles Puigdemont, Antoni Comín, Lluís Puig, Meritxell Serret ja Clara Ponsatí) vulge riikkabáhtarussii Belgiai. Maiddái Bassa, Meritxell Borràs ja Joaquim Forn vulge álggos Belgiai, muhto máhcce maŋŋelaš Espánnjii rievtti ovdii. Oktiibuot gávcci Espánnjas rievtti ovdii mannan ministara (Bassa, Borràs ja Forn lassin Oriol Junqueras, Jordi Turull, Raül Romeva, Josep Rull ja Carles Mundó) mearriduvvojedje dutkanfáŋgavuhtii 2.11.2017. Juo ovdalaččas dutkanfáŋgavuhtii leigga mearriduvvon guovtti riikkavulošorganisašuvnna ságadoallit Jordi Sànchez ja Jordi Cuixart, geat leigga lágidan miellačájehusaid álbmotjienasteami ordnema beales.


Meritxell Borràs.
Meritxell Borràs i Solé (r. cuoŋománu 12. b. 1964) lea katalonialaš politihkkár. Son lei Katalonia guovlluhálddahusa hálddahus- ja visteministtarin Carles Puigdemont jođihuvvon ráđđehusas, mii ordnii 1.10.2017 álbmotjienasteami Katalonia iehčanasvuođa birra. Espánnja stevdnii buot Katalonia ráđđehusa ministarat stuimmis, mas sáhttá dubmet Espánjja lága mielde juoba 30 jahkái giddagassii. Stevdnega čuovvumuššan vihtta ministara (Carles Puigdemont, Antoni Comín, Lluís Puig, Meritxell Serret ja Clara Ponsatí) vulge riikkabáhtarussii Belgiai. Maiddái Borràs, Dolors Bassa ja Joaquim Forn vulge álggos Belgiai, muhto máhcce maŋŋelaš Espánnjii rievtti ovdii. Oktiibuot gávcci Espánnjas rievtti ovdii mannan ministara (Borràs, Bassa ja Forn lassin Oriol Junqueras, Jordi Turull, Raül Romeva, Josep Rull ja Carles Mundó) mearriduvvojedje dutkanfáŋgavuhtii 2.11.2017. Juo ovdalaččas dutkanfáŋgavuhtii leigga mearriduvvon guovtti riikkavulošorganisašuvnna ságadoallit Jordi Sànchez ja Jordi Cuixart, geat leigga lágidan miellačájehusaid álbmotjienasteami ordnema beales.


Katalonia.
Katalonia (katalánagillii "Catalunya") lea iehčanasvuođajulggaštusa addán dásseváldi Lulli-Eurohpás. Espánnja goit okkupere eatnama, iige oktage eará riika lea vel dovddastán dan iehčanasvuođa. Katalonia oaivegávpot lea Barcelona.


Francisco Franco.
Francisco Franco ovttas eamidiinnis Carmen Polo
Francisco Paulino Hermenegildo Teódulo Franco y Bahamonde (juovlamánu 4. b. 1892 – skábmamánu 20. b. 1975) lei espánjalaš generála gii doaimmai nationalisttalaččaid soahteveaga bajimus hoavdan Spánia siskkáldas soađi áigge ja dasto Spánia diktáhtoran 1939 rájes 1975 rádjái. Spánia šattai demokráhtalažžan Franco jápmima maŋŋá.


Berlinmuvra.
Muvrra "jápmima sneaida"
Berlinmuvra () lei muvra mainna earuhuvvui Nuorta-Berlin sihke dán biras Nuorta-Duiska ja Oarje-Berlin jagiid 1961–1989. Muvrra ulbmilin lei hehttet nuortaberlinalaččaid ja nuortaduiskalaččaid beassamis oarjjás. Skábmamánu 9. b. 1989:s Berlinmuvra gahčai.


Josep Rull.
Josep Rull i Andreu (r. čakčamánu 2. b. 1968) lea katalonialaš politihkkár. Son lei Katalonia guovlluhálddahusa guovlo- ja birasministtarin Carles Puigdemont jođihuvvon ráđđehusas, mii ordnii 1.10.2017 álbmotjienasteami Katalonia iehčanasvuođa birra. Espánnja stevdnii buot Katalonia ráđđehusa ministarat stuimmis, mas sáhttá dubmet Espánjja lága mielde juoba 30 jahkái giddagassii. Stevdnega čuovvumuššan vihtta ministara (Carles Puigdemont, Antoni Comín, Lluís Puig, Meritxell Serret ja Clara Ponsatí) vulge riikkabáhtarussii Belgiai, muhto gávcci Espánnjas rievtti ovdii mannan ministara (Rull lassin Oriol Junqueras, Joaquim Forn, Jordi Turull, Raül Romeva, Dolors Bassa, Carles Mundó ja Meritxell Borràs) mearriduvvojedje dutkanfáŋgavuhtii 2.11.2017. Juo ovdalaččas dutkanfáŋgavuhtii leigga mearriduvvon guovtti riikkavulošorganisašuvnna ságadoallit Jordi Sànchez ja Jordi Cuixart, geat leigga lágidan miellačájehusaid álbmotjienasteami ordnema beales.


Carles Mundó.
Carles Mundó i Blanch (r. 1976) lea katalonialaš politihkkár. Son lei Katalonia guovlluhálddahusa vuoigatvuohtaministtarin Carles Puigdemont jođihuvvon ráđđehusas, mii ordnii 1.10.2017 álbmotjienasteami Katalonia iehčanasvuođa birra. Espánnja stevdnii buot Katalonia ráđđehusa ministarat stuimmis, mas sáhttá dubmet Espánjja lága mielde juoba 30 jahkái giddagassii. Stevdnega čuovvumuššan vihtta ministara (Carles Puigdemont, Antoni Comín, Lluís Puig, Meritxell Serret ja Clara Ponsatí) vulge riikkabáhtarussii Belgiai, muhto gávcci Espánnjas rievtti ovdii mannan ministara (Mundó lassin Oriol Junqueras, Joaquim Forn, Jordi Turull, Raül Romeva, Dolors Bassa, Josep Rull ja Meritxell Borràs) mearriduvvojedje dutkanfáŋgavuhtii 2.11.2017. Juo ovdalaččas dutkanfáŋgavuhtii leigga mearriduvvon guovtti riikkavulošorganisašuvnna ságadoallit Jordi Sànchez ja Jordi Cuixart, geat leigga lágidan miellačájehusaid álbmotjienasteami ordnema beales.


Bruttoálbmotbuvttadus.
Bruttoálbmotbuvttadus mihtida, man ollu báikki ekonomalaččat buvttadá.
Bruttoálbmotbuvttadus olbmo vuostá ("per capita") čájeha, man rikkis riika lea.


Raül Romeva.
Raül Romeva i Rueda (r. njukčamánu 12. b. 1971) lea katalonialaš politihkkár. Son lei Katalonia guovlluhálddahusa olgoministtarin Carles Puigdemont jođihuvvon ráđđehusas, mii ordnii 1.10.2017 álbmotjienasteami Katalonia iehčanasvuođa birra. Espánnja stevdnii buot Katalonia ráđđehusa ministarat stuimmis, mas sáhttá dubmet Espánjja lága mielde juoba 30 jahkái giddagassii. Stevdnega čuovvumuššan vihtta ministara (Carles Puigdemont, Antoni Comín, Lluís Puig, Meritxell Serret ja Clara Ponsatí) vulge riikkabáhtarussii Belgiai. Maiddái Joaquim Forn, Dolors Bassa ja Meritxell Borràs vulge álggos Belgiai, muhto máhcce maŋŋelaš Espánnjii rievtti ovdii. Oktiibuot gávcci Espánnjas rievtti ovdii mannan ministara (Romeva, Forn, Bassa ja Borràs lassin Oriol Junqueras, Jordi Turull, Josep Rull ja Carles Mundó) mearriduvvojedje dutkanfáŋgavuhtii 2.11.2017. Juo ovdalaččas dutkanfáŋgavuhtii leigga mearriduvvon guovtti riikkavulošorganisašuvnna ságadoallit Jordi Sànchez ja Jordi Cuixart, geat leigga lágidan miellačájehusaid álbmotjienasteami ordnema beales.


Jordi Turull.
Jordi Turull i Negre (r. 1966) lea katalonialaš politihkkár. Son lei Katalonia guovlluhálddahusa dieđiheaddjin Carles Puigdemont jođihuvvon ráđđehusas, mii ordnii 1.10.2017 álbmotjienasteami Katalonia iehčanasvuođa birra. Espánnja stevdnii buot Katalonia ráđđehusa ministarat stuimmis, mas sáhttá dubmet Espánjja lága mielde juoba 30 jahkái giddagassii. Stevdnega čuovvumuššan vihtta ministara (Carles Puigdemont, Antoni Comín, Lluís Puig, Meritxell Serret ja Clara Ponsatí) vulge riikkabáhtarussii Belgiai. Maiddái Joaquim Forn, Dolors Bassa ja Meritxell Borràs vulge álggos Belgiai, muhto máhcce maŋŋelaš Espánnjii rievtti ovdii. Oktiibuot gávcci Espánnjas rievtti ovdii mannan ministara (Turull, Forn, Bassa ja Borràs lassin Oriol Junqueras, Raül Romeva, Josep Rull ja Carles Mundó) mearriduvvojedje dutkanfáŋgavuhtii 2.11.2017. Juo ovdalaččas dutkanfáŋgavuhtii leigga mearriduvvon guovtti riikkavulošorganisašuvnna ságadoallit Jordi Sànchez ja Jordi Cuixart, geat leigga lágidan miellačájehusaid álbmotjienasteami ordnema beales.


Clara Ponsatí.
Clara Ponsatí i Obiols (r. njukčamánu 19. b. 1957) lea katalonialaš politihkkár. Son lei Katalonia guovlluhálddahusa oahpahusministtarin Carles Puigdemont jođihuvvon ráđđehusas, mii ordnii 1.10.2017 álbmotjienasteami Katalonia iehčanasvuođa birra. Espánnja stevdnii buot Katalonia ráđđehusa ministarat stuimmis, mas sáhttá dubmet Espánjja lága mielde juoba 30 jahkái giddagassii. Stevdnega čuovvumuššan vihtta ministara (Ponsatí lassin Carles Puigdemont, Antoni Comín, Lluís Puig ja Meritxell Serret) vulge riikkabáhtarussii Belgiai.
Katalonia ođđa parlameantaválggain 21.12.2017 ain riikkabáhtarusis leamaš Ponsatí válljejuvvui ođđasit Katalonia parlamentii. Son goit almmuhii 23.1.2018 seamma áigge Puigiin ja Serretiin, ahte son luohpá riikkabeaiveáirasa báikkistis sihkkarastindihte oaiveministtarjienasteamis iehčanasvuođa doarjaleddjiide eanetlogu dan maŋŋá, go Espánnja alimus riekti lei gieldán riikkabáhtarusis leahkki áirasiid fápmudeamis nuppi áirasa jienastit bealistis.


Antoni Comín.
Antoni Comín i Oliveres (r. 1971) lea katalonialaš politihkkár. Son lei Katalonia guovlluhálddahusa dearvvašvuođaministtarin Carles Puigdemont jođihuvvon ráđđehusas, mii ordnii 1.10.2017 álbmotjienasteami Katalonia iehčanasvuođa birra. Espánnja stevdnii buot Katalonia ráđđehusa ministarat stuimmis, mas sáhttá dubmet Espánjja lága mielde juoba 30 jahkái giddagassii. Stevdnega čuovvumuššan vihtta ministara (Comín lassin Carles Puigdemont, Clara Ponsatí, Lluís Puig ja Meritxell Serret) vulge riikkabáhtarussii Belgiai. Katalonia ođđa parlameantaválggain 21.12.2017 ain riikkabáhtarusis leamaš Comín válljejuvvui ođđasit Katalonia parlamentii.


Meritxell Serret.
Meritxell Serret i Aleu (r. 1975) lea katalonialaš politihkkár. Son lei Katalonia guovlluhálddahusa eanandoalloministtarin Carles Puigdemont jođihuvvon ráđđehusas, mii ordnii 1.10.2017 álbmotjienasteami Katalonia iehčanasvuođa birra. Espánnja stevdnii buot Katalonia ráđđehusa ministarat stuimmis, mas sáhttá dubmet Espánjja lága mielde juoba 30 jahkái giddagassii. Stevdnega čuovvumuššan vihtta ministara (Serret lassin Carles Puigdemont, Clara Ponsatí, Antoni Comín ja Lluís Puig) vulge riikkabáhtarussii Belgiai.
Katalonia ođđa parlameantaválggain 21.12.2017 ain riikkabáhtarusis leamaš Serret válljejuvvui ođđasit Katalonia parlamentii. Son goit almmuhii 23.1.2018 seamma áigge Ponsatíin ja Puigiin, ahte son luohpá riikkabeaiveáirasa báikkistis sihkkarastindihte oaiveministtarjienasteamis iehčanasvuođa doarjaleddjiide eanetlogu dan maŋŋá, go Espánnja alimus riekti lei gieldán riikkabáhtarusis leahkki áirasiid fápmudeamis nuppi áirasa jienastit bealistis.


Eurovision lávllagilvvohallan 2018.
Eurovision lávllagilvvohallan 2018 lei 63. Eurovision lávllagilvvohallan. Vuosttaš geardde dát ordnejuvvui Portugalas dasgo riikka ovddasteaddji Salvador Sobral vuittii Eurovision lávllagilvvohallama 2017 Kiovas, Ukrainas lávlagiin "Amar pelos dois". Lávllagilvvohallan guokte oassefinála (miessemánu 8. ja 10.) ja finála (miessemánu 12.) ordnejuvvui Altice Arenas Lisboas. Gilvvohallama jođihedje Filomena Cautela, Sílvia Alberto, Daniela Ruah ja Catarina Furtado.
EBU nannii skábmamánu 17. b. 2017, ahte 43 riikka oassálastá jagi 2018 gilvvohallamii. Dát lea stuorámus mearri oasseválddiin ja seamma olu go lei jagiin 2008 ja 2011 gilvvohallamiin. Ruošša ii oassálastán diibmá, muhto lei fas gilvvohallamis dán jagi. Vuosttaš geardde jagi 2011 maŋŋel buot riikkat oassálaste gilvvohallamii.
Dát lei vuosttaš geardde go Aserbaižan, Románia ja Ruošša eat beassan finálii dan maŋŋil go oassefinálat álggahuvvoje jagi 2004. Dasa lassin dát lea vuosttaš gilvvohallan mis Kaukasusa riikkat eat leat finálas jagi 2005 maŋŋil.
Gilvvohallama vuittii Israela ovddasteaddji Netta lávlagiin Toy.
Dáhpáhusbáiki.
Vuosttaš geardde Eurovision ordnejuvvui Portugalas dasgo riikka ovddasteaddji Salvador Sobral vuittii Eurovision lávllagilvvohallama 2017 Kiovas, Ukrainas lávlagiin "Amar pelos dois"
Arena.
Altice Arena lea máŋggageavahanarena Lisboas mii huksejuvvui Expo '98 várás. Arenai čáhká 20 000 olbmo man dihte dát lea Portugala stuorámus máŋggageavahanarena ja okta Eurohpá stuorráin. Arena lea "Parque das Nações"-guovllus (Álbmogiid párka) Lisboa nuortadavvin.
Jođiheaddjit.
Ođđajagimánu 8. b. 2018, RTP ja EBU almmuhedje ahte gilvvohallama jođihit njeallje nissona: Sílvia Alberto, Filomena Cautela, Catarina Furtado ja Daniela Ruah. Dat lea vuosttaš geardde jagi 2015 maŋŋil ahte gilvvohallama ii jođit olmmái. Dasa lassin dat lea nuppi jagi ahte buot jođiheaddjit leat seamma sohkabealli.
Oassálastiriikkat.
Skábmamánu 7. b. 2017 EBU almmuhii ahte 42 riikka oassálastet gilvvohallamii. Ruošša nannii oassálastima vaikko ii oassálastán jagi 2017. Vaikko álgoálggus Makedonia ii ožžon oassálastit Eurovisionii dasgo MRT lei vealgi mávssekeahttá, 10 beaivve maŋŋel EBU almmuhii ahte Makedonia oažžu oassálastit. Almmuhusa maŋŋel gilvvohallamis leat 43 oassálastiriikka mii lea seamma olu go lei olahusjagiin 2008 ja 2011 gilvvohallamiin.
Vuosttaš oassefinála.
Vuosttaš oassefinálii oassálaste 19 riikka. Dán riikkaide lassin Portugal, Spánia ja Ovttastuvvan gonagasriika jienaste dán oassefinálas. Persihkkaivdnásaš ráidu ja buoiddes bustávat mearkkašit ahte riika beasai finálii.
Nuppi oassefinála.
Nuppi oassefinálii oassálaste 18 riikka. Dán riikkaide lassin Frankriika, Duiska ja Itália jienaste dán oassefinálas. Persihkkaivdnásaš ráidu ja buoiddes bustávat mearkkašit ahte riika beasai finálii.
Finála.
Vaikko finálii oassálaste dušše 26 riikka, buot 43 riikka ožžo jienastit. Finála lávlunortnet almmuhuvvui nuppi oassefinála maŋŋel preassakonferánssas miessemánu 10. b. 2018.


Almmolaš bálvalus.
Almmolaš bálvalusat leat bálvalusat maid stáhta ja gielddat/suohkanat fállet dán riikkavuložiidda dahje gieldda/suohkana orruide. Dán bálvvalusat ruhtaduvvojit almmolaš váriiguin nugo vearroruđaiguin.


Eurohpá áibmomediauniovdna.
Riikkat mis leat EBU miellahttusearvvit 1950 rájes.
Eurohpá áibmomediauniovdna dahje Eurohpá oktasašradiouniovdna (EBU;, "EBU" ja, UER) lea máilmmi stuorámus ovttastupmi sisriikkalaš áibmomediaservviin. Uniovdna vuođđuduvvui guovvamánu 12. b. 1950 Torquays Ovttastuvvan gonagasriikkas. EBU:s leat 73 miellahttusearvvi 56 riikkain Eurohpás, Gaska-nuortan ja Davvi-Afrihkás. Dasa lassin uniovnnas leat 34 várrelahttusearvvi 20 eará riikkain. Uniovdna buvttada ee. Eurovision ja Junior Eurovision lávllagilvvohallama.
Miellahttusearvvit.
Ođđajagimánu 2018 rájes uniovnnas lea čuovvovaš 73 áibmomediasearvvi 56 riikkain.
Várrelahttusearvvit.
Riikkat mis leat EBU várrelahttusearvvit.
Ođđajagimánus 2018 EBU várralahttuservviid listtus leat 34 áibmomediafitnodaga 21 riikkain.


Proseantamearka.
Proseantamearka dahje %-mearka adnojuvvo matematihkas ja dihtorprográmmain máŋga láhkai. Ovdamearkan matematihkas proseantalohku merkejuvvo %-mearkkain
Proseanta.
Norgga Sámedikki "Riektačállinrávvagiid" mielde dákkár geavahanvuogis proseantamearkka ja logu gaskkas ferte leat guoros gaska: 9 %, ii 9%. Dasa lassin proseantamearka adnojuvvo dušše nummariid maŋŋel, muhto nummariid maŋŋel sáhttá maiddái čállit proseanta bustávaiguin: 9 proseantta. Juos proseantalohkuge merkejuvvo sániiguin, de proseantamearka čállojuvvo dušše bustávaiguin: ovcci proseantta.
Jokermearkan.
SQL-jearrangielas proseantamearka lea ozadettiin jokermearka. De proseantamearka vástida nulla dahje eambbo bustávva ohcansánis.
Unicode.
Unicode-kodas proseantamearka lea U+0025 ("Percent Sign"). Dasa lassin Unicode-kodas lea maiddái arábagillii sierra proseantamearka ٪ U+066A ("Arabic Percent Sign") ja CJK-gillii ollesgovdes proseantamearka U+FF05 (％).


Giellabeassi.
Giellabeassi'" (, ja) lea vuollel skuvlaahkásaččaid beaivedivššulágan báiki ja doaibmahápmi mas giellabeasi rávesolbmot hállet mánážiidda buot diliin ja buot sajiin giellabeasi giela. Dávjá giellabeasi giella lea unnitlogugiella man dihte giellabeasi ulbmilin lea sirdit giela ja kultuvrra boahtte buolvvaide. Dasgo sáhttá leat ahte bearrahat eat máhte šat giellabeasi giela dahje sii eat hála giela ruovttus, nuppe ulbmilin lea ahte giela geavahuvvo giellabeasi mielde bearrašiin ja giellabeasi olggobealde dávjjibut.
Historjá.
Giellabeassedoaimma álggahedje maorit jagis 1982 Aotearoas danin go sin eatnigiella lei duolmmahallamin eaŋgalsgillii. "Giellabeassi"-sátni lea ng. jorgalanloatna maorigielat sánis "kōhanga reo".
Suopmelaš-ugralaš gielat.
Suomas giellabeassedoaibma lea davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgiela hubmiin, Estlánddas võrogiela hubmiin ja Ruoššas gárjilgiela hubmiin.
Helssegis.
Skábmamánus 2013 Helssega oarje-Pasilas oaivegávpoguovllu sámesearvi City-Sámit r.y. rabai priváhta davvisámegielat giellabeassi Máttabiegga mii lei Suoma vuosttaš gávpotgiellabeassi. Geasset 2018 giellabeassedoaibma heaittihuvvo go ruhtadeapmi nogai. Helssega gávpot lea almmuhan ahte čakčat 2018 álgá davvisámegielat joavku beaiveruovttus Susannas maiddái Oarje-Pasilas oassin gávpoga árrabajásgeassinplánas.
Roavvenjárggas.
Golggotmánus 2015 Roavvenjárggas rahppojuvvui davvisámegielat giellabeassi Guovžabiedju. Guovžabiedju lea Suoma goalmmát gávpotgiellabeassi.
Giellaealáskahttin.
Giellabeassi lea dušše okta oassi giellaealáskahttindoaimmain.


Lisboa-konvenšuvdna.
Lisboa-konvenšuvdna (dahje Convention on the Recognition of Qualifications concerning Higher Education in the European Region'") lea Eurohpáráđi ja UNESCO dahkkon riikkaidgaskasaš šiehtadus man váldoulbmilin lea álkidahttit akademalaš mobilitehta nuppi riikkas nubbái. Jagi 2012 rádjái Eurohpáráđi miellahttostáhtain 45 lea dohkkehii konvenšuvnna, dušše Monaco ja Greika eai leat dohkkehan konvenšuvnna. Eurohpáráđi miellahttostáhtaide lassin Australia, Vilges-Ruošša, Bassi stuollu, Israel, Kasakstan, Kirgisistan, Tažikistan ja Aotearoa. Kanáda ja Amerihká ovttastuvvan stáhtat leat vuolláičállán konvenšuvnna, muhto eai leat dohkkehan dán. Konvenšuvdna vuolláičállojuvvon Lisboas, Portugalas jagi 1997 ja dat bođii fápmui guovvamánu 1. 1999 earret dain riikkain mis konvenšuvdna dohkkehuvvui maŋŋá.
Ulbmilat.
Konvenšuvnnas mearriduvvo ahte dutkosiid ja oahppoáigodagaid galgá dovddastit. Dušše dalle go dain erohusat leat "fuopmášahttit" ja dohkkeheaddji institušuvdna nákce duođaštit dan. Konvenšuvnnas dáhkiduvvo buohkaide vuoiggalaš meannudeapmi universitehtas ja dan maŋŋelge.


Olmmošvuoigatvuođat.
Olmmošvuoigatvuođat leat dakkár massekeahtes vuođđovuoigatvuođat mat gusket buohkaide beroskeahttá das makkár čerdii, nállái, sohkabeallái, oskui, riegádanduogážii dahje eará jovkui dat gullá.


Vuođđovuoigatvuođat.
Vuođđovuoigatvuođat dahje vuođđuduvvon vuoigatvuođat leat dakkár vuoigatvuođat mat dáhkiduvvojit stáhta vuođđolágas sihke dan riikkavuložiidda ja eará olbmuide geat leat dan jurisdikšuvnnas. Earret soames spiehkastagaid vuođđovuoigatvuođat eai dáhkit absoluhta suoji ja vuođđolágain dušše gáibiduvvo ahte vuoigatvuođa rihkkumis ferte mearridit lágas ja dušše vissis ráddjen sujaid dihte.
Vuođđovuoigatvuođat mearriduvvojit riikka dásis, go fas olmmošvuoigatvuođat vuođđuduvvet riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid konvenšuvnnaide. Vuođđovuoigatvuođat leatge dávjá viidábut go dat masa stáhta lea riikkaidgaskasaččat čatnasan.
Jagi 1993 ON lágidii olmmošvuoigatvuođaid konfereanssa mas mearriduvvui ahte buot vuođđovuoigatvuođat leat ovttaárvosaččat iige dain leat hierarkiija. Ii mihkkige vuođđovuoigatvuohta leat árvvoleappot go nubbi.
Persovnnalaš friddjavuođavuoigatvuođat.
Friddjavuođavuoigatvuođat dorvvastit ovttaskas olbmuid friddjavuođa go almmolaš váldi lea váile. Dakkár vuoigatvuođaide gullet ee. vuoigatvuohta eallimii, persovnnalaš friddjavuohta ja guoskameahttunvuohta, johtalanluomusvuohta, priváhtaeallima suodji, searvvadanluomusvuohta ja opmodatsuodji.
Politihkalaš vuoigatvuođat ja luomusvuođat.
Politihkalaš vuoigatvuhtii ja luomusvuhtii gullet ee. jienastanvuoigatvuohta, sátneluomusvuohta, čoahkkananluomusvuohta ja searvvadanluomusvuohta.
Dásseárvovuoigatvuođat.
Dásseárvovuoigatvuođaide gullet ovttaveardásašvuohta lága ovddas beroskeahttá das makkár nállái, sohkabeallái, oskui dahje eará jovkui dat gullá.
Ekonomalaš, sosiála ja čuvgehuslaš vuoigatvuođat.
Vuođđovuoigatvuođaide gullet maiddái ekonomalaš, sosiála ja čuvgehuslaš vuoigatvuođat (ESČ-vuoigatvuođat). Dakkár vuoigatvuođaide gullet ovdamearkan vuoigatvuohta bargui, sosiáladorvui ja oahpahussii. Almmolaš váldi ferte dorvvastit ja ovddastit daid vuoigatvuođaid ollašuvvama.
Vuođđovuoigatvuođat Suomas.
Suoma vuođđolága mielde vuođđovuoigatvuođat gullet buohkaide eaige beare Suoma álbmogiidda. Dán dihte Suomas ii šat geavahuvvo tearpma "álbmogiid vuoigatvuođat".


Eurohpá uniovnna vuođđovuoigatvuođadoaimmahat.
Eurohpá uniovnna vuođđovuoigatvuođadoaimmahat (, "FRA") lea EU-doaimmahat mii vuođđuduvvui jagi 2007 Nuortariikka Wienas. Doaimmahaga ulbmilin lea ovddidit vuođđovuoigatvuođaid suoji oppa EU-guovllus. Jagi 2017 doaimmahagas leat 105 bargi ja hárjeheaddji ja dan bušeahtta lei 21,2 miljovnna euro. Juovlamánu 2015 rájes doaimmahaga jođiheaddji lea Michael O'Flaherty.


Olmmošvuoigatvuođaid beaivi.
Olmmošvuoigatvuođaid beaivi (,, ja) ávvuduvvo juovlamánu 10. b. juohke jagi, go dat lea beaivi goas Ovttastuvvan našuvnnaid olmmošvuoigatvuođaid oppamáilmmálaš julggaštus dohkkehuvvui jagi 1948.
Nobela ráfibálkkašupmi ja Ovttastuvvan našuvnnaid olmmošvuoigatvuođaid bálkkašupmi.
Seamma beaivve juhkkojuvvo juohke jagi Nobela ráfibálkkašupmi ja juohke viđát jagi Ovttastuvvan našuvnnaid olmmošvuoigatvuođaid bálkkašupmi.
Suoma 2€ šlánta.
Jagi 2008 Suoma Rahapaja ávnnastii spesiála 2€ šlántta olmmošvuoigatvuođaid 60-jagášávvudanjagi gudnin. Šlántta nuppe bealis lea muvra mas lea váibmohámat ráigi.


Ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid guoski riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamuš.
Ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid guoski riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamuš, ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš rivttiid oktasašsoahpamuš, ekonomalaš, sosiála- ja kulturrivttiid riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamuš (oanádus: ESČ-soahpamuš dahje ESK-soahpamuš, Suomas maiddái TSS-soahpamuš ()), riikkaidgaskasaš konvenšuvdna ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid birra lea riikkaidgaskasaš šiehtadus man Ovttastuvvan našuvnnaid dievasčoahkkin lea dohkkehan juovlamánu 16. b. 1966 ja mii bođii fápmui ođđajagimánu 3. b. 1976. Soahpamuš geatnegahttá  soahpamušoassebeliid ovddidit olbmuid ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid nugo bargiid vuoigatvuođaid, vuoigatvuođa dearvvašvuhtii, skuvlejupmái ja govttolaš eallindássái. Ođđajagimánu 2018 rádjái soahpamuša leat vuolláičállán ja dohkkehan 166 soahpamušriikka. Amerihká ovttastuvvan stáhtat, Komorat, Kuba ja Palau leat dušše vuolláičállán soahpamuša. ESČ-soahpamuš gullá riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid vuođđokonvenšuvnnaide ovttas olmmošvuoigatvuođaid oppamáilmmálaš julggaštusain ja siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamušain.
ESČ-soahpamuš Suomas.
Suopma lea dohkkehan soahpamuša jagi 1976 ja molssaevttolaš beavdegirjji eaŋkalolbmo váidalusain jagi 2014. Seamma jagi 2014 ESČ-komitea ávžžuhii Suoma addit resurssaid sámegielaid giellaealáskahttimii. Dasa lassin komitea ávžžuhii Suoma jođálmahttit ILO 169 -soahpamuša ratifiserenproseassa.


Njeallje friddjavuođa.
Fiila:FDR_Memorial_wall.jpg|thumb|250px|right|"Njeallje friddjavuođa "Franklin Delano Roosevelt Memorial -muitomearkkas (
Njeallje friddjavuođa dahje njeallje luomusvuođa () ledje njeallje friddjavuođa maid Amerihká ovttastuvvan stáhtaid 32. presideanta Franklin D. Roosevelt čilgii vuosttaš geardde ođđajagimánu 6. b. 1941 Našuvnna dilli -ságastis Amerihká ovttastuvvan stáhtaid kongressii. Su mielde dan friddjavuođat gullet buot olbmuide máilmmis.
Roosevelta njeallje friddjavuođat ledje belohahkii su eamida Eleanor Roosevelta olmmošvuoigatvuođaid oppamáilmmálaš julggaštusa vuođđun.


Konvenšuvdna vuoigatvuođain mat gusket olbmuide geain leat hedjonan doaibmanávccat.
Konvenšuvdna vuoigatvuođain mat gusket olbmuide geain leat hedjonan doaibmanávccat dahje ON konvenšuvnna doaimmashehttejuvvon olbmuid vuoigatvuođaid birra lea Ovttastuvvan našuvnnaid dahkkon riikkaidgaskasaš šiehtadus man ulbmilin lea dáhkidit doaimmashehttejuvvon olbmuide seamma servodatlaš vuoigatvuođat go olbmuide geat eai leat.
Konvenšuvnna vuolláičállán riikkat galget sihkkarastit ahte láhkaásaheapmi, politihkka ja eará prográmmat čuvvot konvenšuvnna mearrádusaid doaimmashehttejuvvon olbmuide vuoigatvuođain. Konvenšuvnna ratifiseren riikkat galget dáhkidit ahte doaimmashehttejuvvon olbmot besset skuvlejupmái, bargoeallimii, kollektiivajohtolahkii ja almmolaš visttiide, mieđihit doaimmashehttejuvvon olbmot jienastanvuoigatvuođa, buoridit dáid vejolašvuođa oassálastit politihkkii ja dáhkidit sidjiide dievas rievttálaš doaibmanávcca. Dasa lassin buot konvenšuvdnastáhtat galget jeavddalaččat addit ON lávdegoddái dievaslaš raportta doaibmabijuin.
Jagi 2001 ON dievasčoahkkin vuođđudii komitea konvenšuvnna šiehtadallama dihte. Komitea čoahkkanii vuosttaš háve borgemánu 2002 ja konvenšuvnna čállosa hámuheapmi álggii miessemánu 2004. Konvenšuvdna lei gárvvis borgemánu 2006. Konvenšuvdna dohkkehuvvui dievasčoahkkimis juovlamánu 13. beaivve ja dat bođii fápmui miessemánu 3. b. 2008 go 20 riikka ledje vuolláičállán dan. Borgemánu 30. b. 2013 rádjái konvenšuvnna ledje vuolláičállán 156 riikka main 133 ledje maiddái ratifiseren dan. Konvenšuvdna davvisámegilliiCuoŋománu 25. b. 2016 Norgga Mánáid-, dásseárvo- ja searvadahttindepartemeanta almmuhii konvenšuvnna davvisámegiel jorgalusa.


Konvenšuvdna mánáid vuoigatvuođaid birra.
Ovttastuvvan našuvnnaid konvenšuvdna mánáid vuoigatvuođaid birra, ON oppalašsoahpamuš mánáid vuoigatvuođain, ON:a máná vuoigatvuođaid oppalašsoahpamuš, Konvenšuvnna mánáid vuoigatvuođain, Mánáid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuš, ON mánáidkonvenšuvdna dahje Mánáidkonvenšuvdna (dahje "Mánnákonvensjåvnnå", dahje "Maanakonvensjovnesne",,) lea vuosttaš riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođakonvenšuvdna mas mearriduvvojit mánáid čuvgehuslaš, dearvvašvuođalaš, ekonomalaš, kultuvrralaš, politihkalaš ja sosiálalaš vuoigatvuođat buot dilis.
Konvenšuvdna dohkkehuvvui ON:a 44. dievasčoakkámis skábmamánu 20. b. 1989. Konvenšuvdna guoská buot vuollel 18-jahkasaččaid, muhto eará riikkain sáhttet lágasteaset mearridit válddálašvuođaagi eará láhkai.
Sisdoallu.
Máná vuoigatvuođaid konvenšuvdnii gullet 60 artihkkala ja golbma lassibeavdegirjji. Konvenšuvdna mearrida máná vuođđovuoigatvuođaid buot sajis ja buot dilis. Konvenšuvdna lea oppalaččat dohkkehuvvon áddejupmi das makkár vuoigatvuođat mánáin galget leat beroskeahttá ee. sin liikeivnnis, sohkabealis, gielas, oskkus, politihkalaš oaivilis, álbmotlašvuođas, etnalaš duogážis, sosiála duogážis, sohkaduogážis, opmodagas dahje lámisvuođas.
Ovdal artihkal 38 suodjalii dušše vuollel 15-jahkásaččaid mánáid oassálastimis soahtedoibmii. Jagi 2000 dahkkon mánáidkonvenšuvnna lassibeavdegirji "Mánáid oassálastimis konflivttaide main leat vearjjut mielde" bajidit ahkeráji 15 jagis 18 jahkái. Dát lassibeavdegirji bođii fápmui guovvamánu 12. b. 2002. Nuppi lassibeavdegirji gieđahallá mánáide guoski olmmošgávppi, mánáid ávkkástallama prostitušuvnnas ja mánáidporno. Dát nuppi lassibeavdegirji bođii fápmui ođđajagimánu 18. b. 2002.
Historjá.
Ovdal dálá skábmamánu 20. b. 1989 dohkkehuvvon konvenšuvnna lei "Oktasašjulggastuš mánáid vuoigatvuođaid birra" (,), mii dohkkehuvvui skábmamánu 20. b. 1959.
Mánáid vuoigatvuođaid konvenšuvnna vuođđun lea jurdda ahte máná olmmošvuoigatvuođain deattuhuvvojit earenoamáš fuolaheami ja divššu maid rávesolbmot eai dárbbaš.
Konvenšuvdna lea váikkuhan máŋggain vugiin sisriikkalaš láhkaásaheapmái. Earenoamážit mánáid oassálastinvejolašvuođaid lasiheapmi konvenšuvdnii lea váikkuhan sihke jurddašan- ja doaibmandásis.
Cuoŋománu 2018 rádjái Ovttastuvvan našuvnnain 193 lahttoriikkain 192 lea vuolláičállán ja ratifiseren konvenšuvnna. Áidna riika mii ii leat ratifiseren konvenšuvnna lea Amerihká ovttastuvvan stáhtat. Maŋimuš riika mii lea ratifiseren konvenšuvnna lea Lulli-Sudan jagi 2015.


Eurohpá olmmošvuoigatvuođasoahpamuš.
Eurohpá olmmošvuoigatvuođasoahpamuš, Eurohpálaš olmmošvuoigatvuođakonvenšuvdna, Eurohpá ráđi oktasašsoahpamuš olmmošrivttiid ja vuođđofriddjavuođaid suddjema várás, Eurohpa olmmošriektesoahpamuš, dahje Eurohpá olmmošvuoigatvuođaid ja vuođđofriddjavuođaid suodjaleaddji konvenšuvdna lea riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođakonvenšuvdna man leat dohkkehuvvon eanemusat Eurohpá riikkain. Álgoálgosaš soahpamuša leat dahkan ja dohkkehan dát riikkat mat leat Eurohpáráđi miellahttostáhtan skábmamánu 4. b. 1950. Dál leat 44 vuolláičálli riikka, go Nuorta-Eurohpá riikkat ja Sovjetlihtu ovddeš dásseválddit leat dohkkehan soahpamuša. Suopma dohkkehii soahpamuša miessemánu 1989 ja okta jahki dan maŋŋá dát bođii Suomas fápmui. Soahpamuša dohkkehan riikkat čatnasit dáhkidit láhkaásaheamistis ja vuoigatvuođageavadisttis soahpamušas máinnašuvvon vuoigatvuođat buohkaide, maiddái olgoriikalaččaide geat gullet riikka jurisdikšuvdnii.
Geatnegasvuohta doahttalit olmmošvuoigatvuođasoahpamuša mearrádusaid lea eiseválddiin nugo duopmostuoluinge. Juos ovttaskas olmmoš oaivvilda ahte su vuoigatvuođat leat rihkkojuvvon, dát sáhttá váidalit ášši Eurohpáráđđái gullevaš Eurohpá olmmošvuoigatvuođaduopmostullui. Juos olmmošvuoigatvuođaduopmostuollu gávnnahii ahte dán vuoigatvuođat leatge rihkkojuvvon, duopmostuollu sáhttá mearridit soahpamušriikka máksit buhtadusa dán dihte. Váidalusa gáibádussan lea muđui ahte dát ovttaskas olmmoš lea geavahan ruovttueatnama iežas váidalusvugiid, ovdamearkan Suomas dát lea váidán alimus riektedási rádjái.


Olmmošvuoigatvuođaid oppamáilmmálaš julggaštus.
Eleanor Roosevelt ja olmmošvuoigatvuođaid oppamáilmmálaš julggaštus.
Olmmošvuoigatvuođaid oppamáilmmálaš julggaštus, ON:a julggaštus olmmošvuoigatvuođaid birra dahje ON olmmošvuoigatvuođajulggaštus lea julggaštus man Ovttastuvvan našuvnnat leat dohkkehan juovlamánu 10. b. 1948 dan goalmmáda dievasčoahkkimis. Julggaštusa dohkkeheamis jienastedje 48 riikka. Ii mihkkige riika leat jienastan vuostái, muhto gávcci riikka biehtadedje jienasteamis (Sovjetlihttu ja eará nuortablokka riikkat, Lulli-Afrihká ja Saudi-Arábia). Dohkkehanbeaivvi gudnin juovlamánu 10. b. ávvuduvvo juohke jagi olmmošvuoigatvuođaid beaivin.
Dakkaviđe dan historjjálaš dáhpáhusa maŋŋel dievasčoahkkin ávžžui buot miellahtoriikkaid almmustahttit julggaštusa. Riikkaid dáhttojuvvui "juohkit ja lasihit dieđuid, lohkat ja čilget dan skuvllain ja eará oahppolágádusain eará riikkaid ja guovlluid beroškeahttá politihkalaš diliin".
Eanaš julggaštusa sisdoalus lea maŋŋelis nannen guovtti riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamušain main nubbi guoská siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaide (SP-soahpamuš), nubbi fas ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaide (ESČ-soahpamuš).
Julggaštusa virggálaš teaksta lea oažžumis ON guđa virggálaš gillii: arábagillii, eaŋgalasgillii, fránskkagillii, kiinnágillii ja ruoššagillii. Dasa lassin máŋga ON miellahtoriikkain leat čuvvon dievasčoahkkima ávžžuhusa ja jorgalan julggaštusa iežas gillii. Dan rádjái julggaštus lea jorgaluvvon 369 gillii dahje suopmanii.
Julggaštusa lea oažžumis nuvttá ON guđa virggálaš gillii, davviriikkalaš gillii ja vehá eará gillii ON davviriikkalaš diehtojuohkindoaimmahagas mii lea Københápmamis.
Álggahus.
Danne go friddjavuođa, vánhurskkisvuođa ja ráfi vuođđu máilmmis lea buot olmmošgoddái gullevaččaid lunddolaš olmmošárvvu dovddiidus ja sin dássásaš ja massemeahttun vuoigatvuođaid dovddiidus,
danne go olgguštus olmmošvuoigatvuođain ja badjelgeahččanvuohta daid hárrái lea mielddisbuktán veahkájolaš daguid, mat leat suorggahan olmmošgotti oamedovddu, ja danne go álbmogiid alimus joksanmearrin lea dovddastuvvon dakkáraš máilmmi ovdanšaddu, gos lea sárdnun- ja oskkufriddjavuohta ja gos lea balus ja heađis friddjavuohta,
danne go lea vealtameahttun dárbbašlaš suodjalit olmmošvuoigatvuođaid lága bokte, amaset olbmot fertet manimuš heađisteaset stuimmáskit bággoválddi ja soarddu vuostá,
danne go lea deaŧalaš ovddidit ustitlaš gaskavuođaid gárgedusa našuvnnaid gaskkas,
danne go Ovttastuvvan našuvnnaid álbmogat lihtu bokte ođđasis duođaštit sin oskkuset olbmo vuođđovuoigatvuođaide, olmmošoktagasa árvui ja mávssolašvuhtii, olmmáiolbmo ja nissonolbmo dássásaš vuoigatvuođaide, ja leat soahpan ovddidit sosiálalaš ovdáneami ja buorránahttit eallineavttuid stuorit friddjavuođa siste,
danne go miellahttostáhtat leat geatnegahttán iežaset, Ovttastuvvan našuvnnaiguin ovttasbarggadettiin, váfistit olmmošvuoigatvuođaid oppalaš gudnejahttojumi ja doahttaleami,
danne go dáid vuoigatvuođaid ja friddjavuođaid oktasaš ipmárdusas lea stuorimus mávssolašvuohta dan fertehusa duohtandahkamis,
dán olmmošvuoigatvuođaid oppamáilmmálaš julggaštusa oktasaš joksanmearrin buot álbmogiidda ja buot našuvnnaide vai juohke olmmošoktagas ja juohke servodateisseváldi, álo muittus anedettiin dán julggaštusa, vikkašii oahpahusa ja bajásgeassima bokte ovddidit gudnejahttojumi dáid vuoigatvuođaid ja friddjavuođaid hárrái, ja našuvnnalaš ja internašuvnnalaš doaibmabijuid bokte váfistit ahte dat šaddet oppalaččat ja fámolaččat dovddastuvvot ja doahttaluvvot sihke miellahttostáhtaid iežas álbmoga siste ja daid lágaváldi vuolde orru rádjosiid álbmogiid siste.
Artihkkalat.
Artihkal 1. Buot olbmot leat riegádan friddjan ja olmmošárvvu ja olmmošvuoigatvuođaid dáfus dássásažžan. Sidjiide lea addon jierpmi ja oamedovddu ja sii galget meannudit guimmiideaset guovdu vieljalaš vuoiŋŋain.
Juohkehaš lea vuoigaduvvon buot daid vuoigatvuođaide ja friddjavuođaide, mat dán julggaštusas leat namahuvvon, almmá mange vealahaga, náli, ivnni, sohkabeali, giela, oskku, politihkalaš dahje eará miellaguottu, našuvnnalaš dahje sosiálalaš surggiideami, opmodaga, riegádeami dahje eará dilálašvuođa dáfus.
Orruneatnama dahje -guovllu politihkalaš, lágaválddálaš dahje internašuvnnalaš dilli maiddá ii galgga váikkuhit vealahusa, lehkos dat eanan dahje guovlu iešstivrejeaddji dahje earáid geahču vuolde dahje muđui mange láhkái earáid hálddus stivrra dáfus.
Juohke olbmos lea vuoigatvuohta eallimii, friddjavuhtii ja persovnnalaš oadjebasvuhtii.
Artihkal 4. Ii oktage galgga dollojuvvot šlávvan dahje bággobálvalusas. Šlávvavuohta ja šlávvagávppi joraheapmi, vaikko guđege vuogi mielde, galgá leat gildojuvvon.
Artihkal 5. Ii oktage galgga illastusa vuollái dagahuvvot dahje goaves, olmmošmeahttun dahje vuolideaddji gieđahallama dahje ráŋggáštusa vuollái.
Juohke olbmos lea juohke sajis vuoigatvuohta dasa, ahte son galgá dovddastuvvot olmmošoktagassan lága ovddas.
Artihkal 7. Buohkat leat lága ovddas dássásaččat ja almmá mangelágán vealahusa haga lea buohkain vuoigatvuohta oažžut seammá láhkasuodjalusa. Buohkain lea dássásaš vuoigatvuohta oažžut lága suodjalusa buotlágán vealahusa vuostá, man bokte dát julggaštus rihkkojuvvo, ja juohkelágán ávžžuhusa vuostá danlágán vealahusa dahkamii.
Artihkal 8. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta oažžut ulmmálaš veahki dohkálaš našuvnnalaš duopmostuoluin dakkáraš daguid vuostá mat rihkkot daid vuođđodahkki vuoigatvuođaid, mat leat sutnje addon vuođđoásahusa dahje lága bokte.
Artihkal 9. Ii oktage galgga sahte sivas gitta váldojuvvot, giddagassii biddjojuvvot dahje riikkabáhtarussii áddjojuvvot.
Artihkal 10. Go geange vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat galget mearriduvvot, ja go su vuostá nostojuvvon ráŋggáštussivahus galgá merrejuvvot, de juohke olbmos lea ollislaš dássásaš vuoigatvuohta oažžut vánhurskkis ja almmolaš ášševuodjima sorjjasmeahttun ja bealátkeahtes duopmostuolu ovddas.
Artihkal 12. Ii oktage galgga gillát evttolaš seaguheami iežas priváhtaeallimii, bearrašii, ruktui dahje reivelonohallamii, iige alageavvama gudni dahje máinnolmasvuođa ala. Juohkehaš lea vuoigaduvvon lága suodjalussii dakkár seaguheami dahje alageavvama vuostá.
Artihkal 18. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta jurddašan-, oamedovddu- ja oskufriddjavuhtii. Dát vuoigatvuohta sisttisdoallá friddjavuođa molsut religiovnna dahje oskku ja juogo okto dahje earrásiiguin searválagaid, almmolaččat dahje priváhtalaččat, praktiseret oskku oahpaheami bokte, meanuid bokte, bálvalusa bokte ja religiovnnalaš vieruid basuhemiin.
Artihkal 19. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta oaivil- ja sátnefriddjavuhtii. Dát vuoigatvuohta sisttisdoallá friddjavuođa čuoččuhit oaiviliid almmá earrásiid seaguhusa haga, ja friddjavuođa ohcat, vuostáváldit ja almmuhit dieđuid ja oainnuid juohkelágán diehtojuohkingaskomiid čađa, beroškeahttá riikarájiin.
Artihkal 22. Servodatmiellahttun lea juohkehaččas vuoigatvuohta sosiálalaš oadjebasvuhtii ja juohkehaš sáhttá gáibidit ahte dat ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš buorit, mat leat vealtameahttun dárbbašlaččat olbmo árvui ja su persovnnalaš friddja ovdáneapmái, duohtandahkkojuvvojit našuvnnalaš doaibmabijuid bokte ja internašuvnnalaš ovttasbarggu bokte vuhtiiválddedettiin juohke sierralaš stáhta organisašuvnna ja veahkkeváriid.
Artihkal 24. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta vuoiŋŋadussii ja luopmoáigái: dan vuoigatvuođa vuollái gullá maiddái bargoáiggi govttolaš ráddjehus ja mearreáigásaš bálkkáhuvvon luopmu.
Artihkal 28. Juohkehaš sáhttá gáibidit dakkár sosiálalaš ja internašuvnnalaš ortnega mii ollislaččat sáhttá duohtandahkat daid vuoigatvuođaid ja friddjavuođaid, mat dán julggaštusas leat namuhuvvon.
Artihkal 30. Ii mihkkege dán julggaštusas sáhte nu dulkojuvvot ahte dat vuoigada ovttage stáhta, juhkosa dahje olmmošoktagasa oassádallat dakkár doaimmas, dahje dahkat dakkár dagu, mii duššindagašii ovttage dain vuoigatvuođain dahje friddjavuođain mat leat namahuvvon julggaštusas.
Kritihkka.
Islámalaš riikkat atnet olmmošvuoigatvuođaid oppamáilmmálaš julggaštusa menddo oarjeriikkalažžan nu ahte dat čálle jagi 1990 dávástussan šaria-njuolggadusaide vuođđuduvvan Kairo julggaštusa olmmošvuoigatvuođaid birra islámas.


Vuoigatvuohta iežas gillii.
Vuoigatvuohta iežas gillii lea vuođđovuoigatvuohta man vuođul buot olbmuin lea vuoigatvuohta geavahit, ovddidit ja bajásdoallat iežas eatnigiela sihke muitalit áššiid ja jurdagiid almmolaččat iežas eatnigillii. Muhtin riikkain gielalaš, kultuvrralaš dahje etnalaš vehádagaid vuoigatvuohta geavahit iežas eatnigiela lea viggan gáržžidit, omd. go vehádat viggojuvvo suddadit dahje assimileret majoritehtakultuvrii.
ON Ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid guoski riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamuša artihkal 15 mielde ovttaskas olbmos lea vuoigatvuohta oasseváldit kultureallimii ja soahpamušriikkain lea geatnegasvuohta fállat doaibmabijuid mat leat vealtameahttumat čuvgehuslašvuođa viiddideapmái ja ovddideapmái. Eurohpá sosiála vuođđogirji geatnegahttá Eurohpáráđi ovddidit ja álkidahttit vejolašvuođaid mielde sisafárrejeddjiid mánáid eatnigiellaoahpahusa ja maiddái vuostáiváldinriikka giela oahpaheami sisafárrejeddjiide.
Suomas.
Suoma vuođđoláhka dorvvasta suopmelaččaide vuoigatvuođa geavahit duopmostuoluin ja eará eiseválddiid olis ieža giela, suoma- dahje ruoŧagiela. Seamma láhkai dáhkiduvvojit suoma- ja ruoŧagiel álbmogiid čuvgehuslaš dárbbut. Dasa lassin vuođđolágas mearriduvvo dan ahte sápmelaččain eamiálbmogin, románain ja eará joavkkuin lea vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit iežas giela ja kultuvrra. Suoma vuođđolágas mearriduvvon vuoigatvuođat leat dárkileappot mearriduvvojit Suoma giellalágas. Dasa lassin sápmelaččaid ja seavagielalaččaid vuoigatvuođat mearriduvvon eará lágain. Sisafárrejeddjiin lea lága mielde vuoigatvuohta bisuhit iežas giela ja kultuvrra.


Spábbačiekčama máilmmimeašttirgilvvut.
Spábbačiekčama máilmmimeašttirgilvvut lea turneren man Riikkaidgaskasaš spábbačiekčanlihttu Fifa lágida. Juohke njelját jagi máilmmi buoremus riikkajoavkkut gilvalit das gii vuoitá meašttirvuođa. Gilvvut lágiduvvojedje vuosttaš geardde jagi 1930 ja dán láhkai joatkašuvai juohke njealját jagi, earret jagiid 1942 ja 1946 nubbi máilmmisoađi geažil. Dálá meašttir lea Duiska, mii vuittii 2014. Riika mii lea menestuvvan eanemusat lea Brasilia golmmain golliin. Brasilia leage maiddái dat áidna riika mii lea searvan buot gilvvuide 1930 rájes.


Hans Christian Andersen.
mini
Hans Christian Andersen (cuoŋománu 2. b. 1805 Odense – borgemánu 4. b. 1875 Københápman) lei dánskalaš girje- ja diktačálli.


Yny lhyvyr hwnn.
"Yny lhyvyr hwnn "-girjji ovdasiidu
"Yny lhyvyr hwnn" lea vuosttaš girji mii čállojuvvui kymragillii. Girjji čálii aberhonddulaš Sir John Price gii gulai ádelii ja lei Cymru ja rádjeguovlluid čálli. Girjji prentii Edward Whitchurch Londonis jagi 1546.
Girjji namma boahtá girjji golmma vuosttaš sánis ja mearkkaša "Dan girjjis" sámegillii. Cymru álbmotgirjerádjosa čoakkáldagas lea máilmmi áidna gáhppálat "Yny lhyvyr hwnn" -girjjis. Girji gulai dan vuođđočoakkáldahkii man Sir John Williams skeŋkii girjerádjosii jagi 1908.


Ynys Enlli.
Ynys Enlli () lea Kymraeatnama guđát stuorimus suolu eatnama davveoasis Llŷna njárgga oarjegeažis. Suolu lea 2,5 kilomehtera guhkki ja dan alimus báiki Mynydd Enlli badjána 167 mehtera mearragierraga bajábeallái. Viidodat lea 180 hektára ja mátki nannánii golbma kilomehtera. Dušše moadde olbmo ássá dán áigge sullos, muhto doppe lea hostealla gussiide. Sullui beassá fatnasiin Porth Meudwy hápmanis Aberdaron gilis.
Historjá.
Sullo oarjeoasis gávdnon ditnu bihtát duođastit, ahte Ynys Enllis leat leamašan olbmot jo sullii 1000–2000 jagi ovdal Kristusa. Bassi Cadfan () vuođđudii kloastara sullo davvegeahčái 500-logus maŋŋel Kristusa. Dat šattai fargga dehálaš báikin bassivádjoleddjiide ja árbedieđu mielde juobe 20 000 bassi olbmo leat hávdáduvvon sullui. Álgoálgosaš kelttalaš kloasttar buhttejuvvui 1200-logus Bassi Maria augustinolaš kloastariin (), muhto datge duššai jagis 1537, go Eŋglándda gonagas Henrik VIII () fallehii sullui. Dan maŋŋá Ynys Enlli lei mearrarievváriid ássanbáikin gitta dasa, go suolu šattai Niwbwrcha lordda opmodahkan ja dohko vuođđuduvvui eanadolliid ja guolásteddjiid gilli 1700-logu gaskamuttus.
1700-logu loahpas Ynys Enlli oaččui iežas "gonagasa" (), gean bargu lei čoaggit vearuid ja čoavdit ássiid gaskasaš riidduid. Ii leat dieđus, mii lei vuosttas gonagasa namma ja mo árbevierru álggii, muhto oktiibuot vihtta olmmoš gearggai bargat Enlli gonagassan ovdal jagi 1926, goas árbevierru nogai maŋimus gonagasa Love Pritcharda jámidettiin.
Jagis 1821 válbmanii 30 mehtera alla Enlli čuovgatoardna (), guhte lea olles Stuorra-Britannia alimus njealjehasa hápmásaš čuovgatoardna. Jagis 1913 sullos lei čuovgatoartna huksehusaid lassin guoktenuppelohkái viesu, guđiin stuorimus oassi ledje eanadolliid dálut. Mánát ožžo skuvlaoahpahusa sullii guokte diimmu juohke beaivve. Jagis 1953 sullui vuođđuduvvui loddedutkanstašuvdna ja jagis 1979 Ynys Enlli Vuođđudus () osttii olles sullo ulbmilin gáhttet dan luonddu, huksehusaid ja arkeologalaš čuozáhagaid.


Behtolaš ustibat.
Behtolaš ustibat leat guovtti giela sánit mat leat sullalaga muhto mearkkašumit earránit. Namahus boahtá álggus fránskkagielas "faux amis". Behtolaš ustibat váttásmahttet ođđa gielaid oahppama, dasgo olbmot dávjá ribahit boastut dulkot. Behtolaš ustibiid sátnelistu dáidá boahtit ávkin giellaoahpahallái, ja lea buorre neavvu oahpaheaddjiide.
Julevsámegielas.
Julevsámegiela ja davvisámegiela sullasaš sánit sáhttet deavdit máŋgga čuođi siiddosaš girjji ja iešguđet gielaid hállit gulahallet bures. Dattetge sáhttá bártidit jos ii dovdda muhtin spiehkastagaid.


Ynys Aberteifi.
Ynys Aberteifi () lea Kymraeatnama logát stuorimus suolu Ceredigiona eanagottis Teifi-joga njálmmis Gwberta gili buohta. Aberteifi gávpotge ii leat guhkkin eret. Dán áigge suolu lea ássameahttun, muhto doppe lea gávdnon bronsaáigásaš hávdebáiki. Suolu lea luonddugáhttenguovlu ja doppe doaibmá maiddái gussiide rabas šibitgárdi.


Maen y Bugail.
Maen y Bugail () lea suolu Kymraeatnamis.


Ynys Amlwch.
Ynys Amlwch () lea suolu Kymraeatnamis.


Ynys Arw.
Ynys Arw () lea suolu Kymraeatnamis.


Ynys Badrig.
Ynys Badrig () lea suolu Kymraeatnamis.


Ynys Cribinau.
Ynys Cribinau lea suolu Kymraeatnamis.


Ynys Dysilio.
Ynys Dysilio () lea suolu Kymraeatnamis.


Ynys Gored Goch.
Ynys Gored Goch lea suolu Kymraeatnamis.


Ynys Lawd.
Ynys Lawd () lea suolu Kymraeatnamis.


Ynys Seiriol.
Ynys Seiriol () lea suolu Kymraeatnamis.


Ynys yr Halen.
Ynys yr Halen () lea suolu Kymraeatnamis.


Ynysoedd y Moelrhoniaid.
Ynysoedd y Moelrhoniaid () lea suolojoavku Kymraeatnamis.


Davviriikkat.
Davviriikkat leat geográfalaš ja kultuvrralaš guovlu Davvi-Eurohpás. Davviriikkaide gullet Islánda, Dánmárku, Norga, Suopma ja Ruoŧŧa. Maiddái Dánmárkku iešstivrejeaddji guovllut Ruonáeanan ja Fearsullot, Norgga Svalbárda ja Jan Mayen, ja Suoma iešstivrejeaddji eanangoddi Ålánda gullet Davviriikkaide. Davviriikkaid almmolaš parlamentaralaš orgána lea Davviriikkaid ráđđi, mii ásahuvvui 1952.
Ruoŧagiella, dánskkagiella ja dárogiella leat nu lahkalagaid ahte čállojuvvon teaksta iešguđet gillii lea ipmirdahtti buot riikkain.


Meahcceheabuš.
Meahcceheabuš dahjege meahcceheasta lea eallišládjá mas lea oktasaš máddu go dámis hehpošis. Eanas meahccehehpošat leat luottahuvvan go olmmoš vikkai ruossalahttit daid dámis hehpošiiguin. Guhká lea leamaš dihtosis ahte áidna meahcceheabuš mii cevzzii lea vuollešládjá Przewalskiheabuš. Easkka báliid goittotge dutkit čađahedje DNA-analysaid mat čujuhedje dasa ahte Przewalskiheabuš lea vuolgán dámis heabuššlájás do 5000 jagi áigi. Dat diehtu geažida ahte buot meahccehehpošat ležžet jávkan.
Davvi-Amerihkás gávdno Mustang nammasaš heabušnálli. Dat eai leat meahccehehpošat muhto baicce meahcáiduvvan hehpošat maid espánnjalaš konkistadorat bukte 1500-logus.


Marja Helander.
Marja Helander (r. borgemánu 29. b. 1965 Helssegis, Suomas) lea Suoma citysápmelaš govvejeaddji, dáiddár ja filbmadahkki.
Biografiija.
Marja Helander riegádii borgemánu 29. b. 1965 Suoma bealde Helssegis mas son orru ja bargá dálge. Helandera eatni lea suopmelaš ja su áhčči lea sápmelaš Ohcejogas eret. Vaikko Helander šattai bajás Helssegis, son doalai luomuid Ohcejogas.
Helander studerii Helssega universitehtas jagiid 1985–1986. Dan maŋŋel son studerii njuohtama Liminka dáiddaskuvllas jagiid 1986–1988 ja govvadáidaga Lahti dáiddainstituhtas jagiid 1988–1992. Dasto son studerii govvema ja gárvvásmii dáiddamagisttarin Dáiddauniversitehta govvadáiddaakademiijas Helssegis jagi 1999. Danin go Helandera eatnigiella lea suomagiella iige sámegiella, son fárrii Anárii mas son studerii sámegiela ja -kultuvrra Sámi oahpahusguovddážis.
Govastis Helander dávjá gieđahallá suopmelaččaid ja sápmelaččaid kultuvrra deaivvadeami ja iežas identitehta. Ovdamearkan su loahppabarggus "Sukupolvet" jagi 1992 Lahti dáiddainstituhtas Helander guorahalai ja suokkardii iežas sámeidentitehta dán perspektiivvas ahte son lea helssetlaš sápmelaš. Seamma jagi lei su vuosttaš sierra čájáhus Helssega ruovdegeaidnostašuvnnas.
Dan maŋŋel Helander lea duddjogoahtán čullosiid ja installašuvnnaid ja geavahišgoahtán ee. bohccočoarvvi eahpeárbevirolaččat. Son lea govven sápmelaččaid gaskavuođa ruvkeindustriijai ee. "Silence – Jaskes eatnamat" -prošeavtta govaiguin ja videoiguin. Oanehisfilmmaiguin fas Helander lea buktán oaiviliiddis Sámi oamastangaskavuođaid ja -rivttiid hárrái. Jagi 2016 Helander guovttos Outi Pieskiin cuiggodeigga dáládáidága musea Kiasma Jenni Hiltunena videodáiddafilmma oastimis musea čoakkáldagaide danin go filmmas nissonat dánsot ja jorahit bađaset albmáid fákegávttit badjelis. Seamma jagi Helander, Pieski ja Pauliina Feodoroff gáibidedje Nordea-báŋkku geassádit ruhtadeamis Dakota Access Pipeline -oljobohcci mii huksejuvvui miellačájáhusaid fuolakeahttá dattetge Standing Rock Sioux -reserváhtii Davvi-Dakotas USA:s eamiálbmogiid alkuperäiskansojen maille yhdysvaltojen Dakotaan rakennettavan öljyputken rahoituksesta.
Stáhta visuálalaš dáidagiid doaibmagoddi juolludii Helanderii viđa jagi dáiddárveahkkeruđa jagi 2015.


Outi Pieski.
Outi Pieski dahje Čiske-Jovsset Biret Hánsa Outi (r. 1973 Helssegis, Suomas) lea Suoma citysápmelaš govvadáiddár gii ovttastahttá dáidagisttis sihke duoji ja dáládáidaga. Pieski njuohtá ja ráhkada installašuvnaid.
Biografiija.
Outi Pieski riegádii jagi 1973 Helssegis, Suomas. Dál orru ja bargá Pieski sihke Helssegis ja Ohcejogas. Pieski eatni lea suopmelaš Askolas eret ja su áhčči lea sápmelaš Ohcejogas eret. Vaikko Pieski šattai bajás Helssegis, son doalai luomuid Ohcejoga Dálvadasas áhkus luhtte.
Pieski váccii Helssega govvadáiddalogahaga. Logahaga maŋŋel son bázii Helssegii ja studerii govvadáiddaga Dáiddauniversitehta govvadáiddaakademiijas mas son gárvvásmii govvadáiddaga magistterin jagi 2000. Duoji son lea studeren Sámi oahpahusguovddážis Anáris. Duodjái lassin son lea lohkan sámegiela ja -kultuvrra seamma skuvllas jagi 1997.
Pieskis lea maiddái čájahusat dáiddaduoji Davviriikkaid olgobealde. Ovdamearkan Londona Southbank Centre diŋgui sus stuorra dáiddabarggu jagi 2016 ja dát riessandáiddabargu "Falling Shawls" lei olles jagi 2017 doppe oidnosis.
Pieski oaččui Mänttä govvadáiddabálkkašumi jagi 2001. Jagi 2016 Suoma Dáiddasearvi mieđihii Pieskii William Thuring -nammabálkkašumi. Ovtta jagi maŋŋel Pieski oaččui Suoma dáiddaakatemiija bálkkašumi. Sivat bálkkašumi mieđiheapmái leat “Pieski dáidaga earenoamašvuohta, áidnalunddotvuohta ja áigeguovdilis stiila”. Seamma jagi Dáidaga ovddidanguovddáš Taike mieđihii Pieskii veahkkeruđat čájáhus- ja dáiddaduodjegoluide.
Jagi 2016 Pieski guovttos Marja Helanderiin cuiggodeigga dáládáidága musea Kiasma Jenni Hiltunena videodáiddafilmma oastimis musea čoakkáldagaide danin go filmmas nissonat dánsot ja jorahit bađaset albmáid fákegávttit badjelis. Seamma jagi Helander, Pieski ja Pauliina Feodoroff gáibidedje Nordea-báŋkku geassádit ruhtadeamis Dakota Access Pipeline -oljobohcci mii huksejuvvui miellačájáhusaid fuolakeahttá dattetge Standing Rock Sioux -reserváhtii Davvi-Dakotas USA:s eamiálbmogiid alkuperäiskansojen maille yhdysvaltojen Dakotaan rakennettavan öljyputken rahoituksesta.


Tomas Colbengtson.
Tomas Colbengtson (r. 1957 Bearkoenvuemies, Deartnás, Ruoŧas) lea lullisápmelaš govva- ja lássadáiddár.
Biografiija.
Tomas Colbengtson riegádii 1957 Bearkoenvuemies, Deartnás, Ruoŧas. Doppe son maiddái šattai bajás. Dál son orru ja bargá Stockholmmas.


Matti Aikio (dáiddár).
Matti Aikio (r. 1980 Vuohčus, Soađegilis, Suomas) lea Suoma sápmelaš dáiddár ja filbmadahkki.


Per Isak Juuso.
Per Isak Nikolaus Juuso (r. miessemánu 1. b. 1953 Gárasavvonis, Ruoŧas) lea Ruoŧa sápmelaš duojár ja dáiddár.
Biografiija.
Per Isak Juuso riegádii miessemánu 1. b. 1953 Gárasavvonis, Ruoŧa bealde boazodoallobearrašii ja šattai bajás Mertajärvis Gárasavvonis oarjelullelaččas. Juuso lea oahppán duoji su váhnemiin. Dál Juuso orru ja bargá Mertajärvis.
Maŋŋeleappos son studerii metálla ja gráfalaš plánema. Son lea oahppan ollu ee. tekstiiladáiddáris Wanja Djanaieff (r. 1941) 1980-logus. Son lea maiddái lohkan pedagogihka Sámi allaskuvllas Guovdageainnus.
Ođđajagemánu 2012 son oaččui Sámi Dáiddárráđis 200 000 NOK-árvosaš bargostipeandda.


Britta Marakatt-Labba.
Britta Margareta Marakatt-Labba, (r. čakčamánu 18 b. 1951 Ađevuomas, Gárasavvonis, Ruoŧas) lea Ruoŧa sápmelaš tekstiila- ja govvadáiddár. Son lei mielde Máze-joavkkus.
Biografiija.
Marakatt-Labba lea okta ovccis mánás geat riegádedje badjesápmelaš bearrašii. Go son lei 5-jahkásaš, su áhčči jámii. Su eadni Anna Maria Nutti bajásgesii buot ovcci máná okto.
Son studerii Sunderby álbmotallaskuvllas () jagiid 1971–1973. Jagiid 1974–1978 Marakatt-Labba studerii Göteborgis Dáiddaindustriijaskuvllas () mas son gárvvásmii tekstiiladáiddakandidáhtan. Jagiid 1999–2002, son studerii Sámi allaskuvllas Guovdageainnus.
Jagi 2014 Marakatt-Labba nammaduvvo gudnedoavttirin Upmi universitehtas.


Ingunn Utsi.
Ingunn Eldbjørg Utsi (r. skábmamánu 1948 Reihvákki Stránddás Davvinjárggas Finnmárkkus) lea Norgga mearrasápmelaš bázzedahkki, málár ja govvasárgu.


Anders Sunna.
Börje Karl "Anders" Sunna (r. 1985 Gironis, Ruoŧas) lea Ruoŧa sápmelaš kollášadáiddár.


Nils Nilsson Skum.
Nils Nilsson Skum (cuoŋománu 13. b. 1872 – juovlamánu 27. b. 1951 Šiškkás, Jielleváris, Ruoŧas) lei Ruoŧa sápmelaš dáiddár ja duojár.
Biografiija.
Nils Nilsson Skum riegádii go su bearaš lea fárreme Guovdageainnus Váhčirii. Su váhnemat Nils Thomasson Skum ja Margareta Nilsdotter leaigga badjesápmelaččat ja Skumge barggai badjeolmmožin stuorra oassi eallimis.
Skum jámii jagi 1951 ja son hávdáduvvui Čohkkirasa suohkana Poikkijärvi girkosiidii.


Čibberefleaksa.
Čibberefleaksa lea refleaksa mii šaddá go dearppasta aiddo vuolil čibbeskálžžu. Doaktárat lávejit dearppastit dakko go isket doaibmágo refleaksa albmaláhkai. Ovdabeale badjeváhká suotna johtá čibbeskálžžu bajábeal ja go dearppasta sutnii dat deahkki iešalddes oatnu. Dat lea dainna lágiin ahte dearppastettiin deahkki guhkko veaháš ja sádde signála čielgeađđamii mii máhcaha signála mii dagaha ahte deahkki oatnu. Go ovdabeale badjeváhkká oatnu olmmoš čievččasta. Nearvasignála ii jođe guovddášnearvafierpmi bokte.


Vuoiŋŋašskoađđi.
Olbmos leat golbma vuoiŋŋašskoađi dahje vuoiŋŋašcuocca (). Siskkismuš skoađđi lea dimis, gaskkamus lea dego fierbmi oaidnit ja olggumuš lea garas. Vuoiŋŋašskoađit suodjalit vuoigŋašiid. Olggumuš garra skoađđi lea oaiveskálžžu vuostá. Gaskkamuš skoađis meningeoma-nammasaš borasšládjá čuožžila. Čielgeađđamis leat maiddái skoađit.


Guovddášnearvafierbmi.
Guovddášnearvafierbmái gullet vuoigŋašat ja čielgeađa. Vuoiŋŋašoassi mii laktá daid guoktá oktii lea vuoiŋŋašmátta. Čielgedávttit ja oaiveskálžu suodjalit guovddášnearvafierpmi. Das lea vilges ávnnas ja ránes ávnnas.


Listu Itália presideanttain.
Dát lea listu Itália presideanttain. Listu lea kronologalaš.
Italia


Itália presideanta.
Itália dásseválddi presideanta () lea Itália stáhtaoaivámuš. Presideantta válljejit čiehča jagi áigodahkii Itália parlameanta ja golbma sáttaolbmo Itália viđa iešstivrenguovllus earret Aostavákkis mas lea dušše okta sáttaolmmoš. Itália vuođđolága artikla 84 mielde presideanttaevttohas ferte leat Itália riikkavuloš, unnimustá 50-jahkásaš maŋimustá válljenbeaivve ja sis ferte leat Itálias dievaslaš riikkavulošvuoigatvuođat.
Dálá presideanta lea Sergio Mattarella gii álggii virgái guovvamánu 3. b. 2015. Vaikko son lea riikka guoktenuppelogát presideanta, son lea vuosttaš Sisilias eret.
Presideantta virgeásodat lea Quirinal-šloahtta Romas.


Basshunter.
Jonas Erik Altberg, buorebut dovdon namain Basshunter (riegádan, Halmstad, Ruoŧŧa) lea ruoŧelaš lávlu, musihkkabuvttadeaddji ja DJ. Son lávlu sihke ruoŧagillii ja eŋgelasgillii.
Basshunter ráhkada elektrovnnalaš eurodance- ja eurotrance-musihka ja šattai dovddusin jagis 2006 lávlagiin ”Boten Anna”, mas šattai stuorra hitta Davviriikkain. Nubbi dovddus Basshunter lávlla lea ”Vi sitter i Ventrilo och spelar DotA” (dahje dušše ”DotA”). Dáin guovtti lávlagiin son lea maiddái ráhkadan eŋgelasgiel veršuvnnaid, main lea seamma melodiija, muhto eará fáddá ja lyrihkka (”Now You're Gone” ja ”All I Ever Wanted”).


DJ.
DJ lea eŋgelasgiela sániid "disc jockey" oanádus, mii sullii mearkkaša "skearrojođiheaddji". DJ lea dat gii čuojaha musihka olbmuid ovddas ja vállje musihka olgobáikkis. DJ:a reaiddut leat ovdamearkka dihte skearrut, dihtor dahje eará čuojanasat. Son sáhttá čuojahit idjaklubbas, feasttain dahje eará vásuin.
DJ:a bargu.
DJ:a bargu lea ovddimustá guoimmuheapmi. Son bargá dilálašvuođa mielde ja sáhttá juogu ieš válljet musihka dahje váldit vuostá guldaleaddjiid sávaldagaid lávlagiid hárrái. Muhto ferte ieš mearkkašit movt guldaleaddjit láhttet ja lihkadit ja válljet musihka dađistaga.
DJ ferte čađat čuovvut mielde go ođđa musihka ilbmá ja go ođđa musihkkárat beakkihit.
Son galgá maid čuojahit dainna lágiin ahte musihkka njuovžilit molsašuvvá čuvvovaš lávlagii ja ii boatkan bihtáid gaskka. Muhtumin olmmoš illá gullá go nubbi bihtá álgá dasgo DJ'a áigumuš lea ahte bihtáid dávttat leat ovttaláganat.
DJ sáhttá maid bargat musihkkárin ja ieš mikset ieđguđet musihkkastiillaid. Son heiveha musihka rytmma nu ahte sáhttá vuohkkasit dánset dan mielde.


Lávlun.
Go olmmoš lávlu de jienada nu ahte šaddá musihkka. Lávlun dáidá leat olbmuid boarráseamus ja maiddái álkimus vuohki ovdanbuktit musihka. Lávlun earrána hámi dáfus hupmamis, dasgo lávludettiin nuohttaallodat molsašuvvá.
Lávlun gávdno maiddái ealliid máilmmis. Lottit ja fállát lávlot gulahallan dihte guhtet guimmiideasetguin.


Musihkkabuvttadeaddji.
Musihkkabuvttadeaddji lea dat olmmoš gii lágida musihka báddema. Dat gokčá sihke dáiddalaš beali, namalassii mo musihkka čuodjá, ja dat gokčá maiddái dan administratiiva barggu. Musihkkabuvttadeaddji sáhttá veardidit filbmabuvttadeaddjiin.
Buvttadeaddjis lea máŋggalágan rollat. Son lágida báddensešuvnnaid, ofelastá ja hárjeha musihkkáriid, dárkkista báddema ja miksema.
Sápmelaš buvttadeaddjit.
Jussi Isokoski lea sápmelaš buvttadeaddji gii jođiha Tuupa Records skearrosearvvi. Dat oaččui Áillohaš musihkkabálkkášumi 2014. SomBy, Áilu Valle, Amoc, Irdon, Ulla Pirttijärvi-Länsman ja Vilddas leat artisttat ja joavkkut geaiguin Isokoski lea bargan ja buvttadan ođđalágan sámi musihka.


Gena.
DNA lea dego botnjasan ráidálas. Ráidálasa "bánit" lea okta básapárra ("base pair)". Govas maiddái boahtá ovdan ahte C ja G heiveba oktii ja seammaláhkai gis A ja T.
Gena leat árbbálaš dieđuid ovttadat. Gena sisttisdoallá ovdamearkka dihte dan mo ráhkada dihto proteiinna. Sáhttá veardidit dan koda málestanrávvagiin. Dihtolágan koda vástida dihtolágan proteiidnii. Genehtalaš koda lea čállojuvvon nukleotiiddaiguin. Nukleotiida lea ávnnas mas lea golbma oasi: bása, sohkkar ja fosfáhta. Básat lea min genehtalaš alfabehta, mas leat njeallje bustávva. Adeniidna (A), guaniidna (G), sytosiidna (C) ja tymiidna (T). Golbma bása ráhkadit ovtta genehtalaš sáni, mii gohčoduvvo kodonan. Kodona gis vástida dihto aminosivrii. Aminosivrat gis ráhkadit proteiinnaid.
Olbmuid genat.
Olbmos lea 22 000 gena. Dat leat gittalagaid guhkes báddin man namma oaniduvvo DNA (deoksiribonukleiidnasivra).


Rákkasgorži.
Rákkasgorži () lea gorži dakko gokko Rákkasjohka golgá Duortnosjávrái lahka Rákkasorddas Girona gielddas.


LOL (^^,).
LOL  lea Basshuntera skearru mii ilmmai čakčamánu 1. b. 2006. Skearru buvttadii Warner Music Sweden ja Ultra Records ja lei dainna lágiin Basshuntera vuosttaš skearru mii buvttaduvvui skearrofitnodaga veagas. Eanas lávlagat leat ruoŧagillii. Skearru sisttisdoallá earret eará menestuvvi bihtá ”Boten Anna”.
Skearrus bođii maid juovlaveršuvdna mii ilmmai seamma jagi. Das ledje buot bihtát jorgaluvvon eŋgelasgillii. Basshunter lasihiige earret eará bihtá ”Jingle Bells” dasa.


Genehtalaš koda.
Genehtalaš koda lea seallaid njuolggadusat mo genehtalaš ávdnasat, namalassii DNA ja RNA, šaddet proteiinnat. Koda lea čállojuvvon golmmain básapárain hávális. Golbma básapára lea okta kodona. Básat leat njeallje: adeniidna (A), tymiidna (T), sytosiidna (C) ja guaniidna (G). RNAs lea tymiinna sajis urasiila (U).
Kodona gis (eanas dáhpáhusain) vástida ovtta aminoháhppui.
Njeallje bása sáhttá kombineret 43=64 iešguđet láhkai ja olbmos leat dušše 20 iešguđet aminoháhpu. Muhtun aminoháhpuin sáhttá namalassii čállit eanet go ovttain kodonain.
Ovdamearkka dihte aminoháhppu metioniidna vástida kodonii adeniidna-urasiila-guaniidna mii oatnu AUG. AUG maid muitala gokko álgá lohkat genehtalaš koda. Buot olbmo proteiinnat álget metioniinnain. Seammá láhkai muhtun kodat eai vástit dihto aminoháhppui, muhto baicce gokko proteiidna nohká. Dakkáraš "stop-kodonat" leat ovdamearkka dihte UAA, UGA ja UAG.
Go seallá juohkása de buot DNA-molekylat duppalmuvvet. Dan proseassas mutašuvnnat bohciidit. Dainna lágiin kodona molsašuvvá earáláganin ja jorgaluvvo eará proteiidnan.


Bása (kemiija).
Bása, alkali dahjege eama leat ávdnasat mat čázis luitet hydroksiidda (OH−). Bása lea sivrra vuostegeahči. Dát lea mot Arrhenius meroštalai bása. Dat modealla lea dattetge gárži go dat ii govčča ammoniáhka (NH3).
Básaid šlájat.
Garra bása lea bása mii luvvá ollásit čázis. Ovdamearkka dihte NaOH luvvá ollásit ja luoitá buot (OH−). Láivves bása fas lea bása mii ii luva ollásit čázis. Ammoniáhkka lea láivves bása.
Mirkkolašvuohta.
Máŋga bása leat garra mirkkut. Garra básat spiiddistit liikki vuostá. Dain leat bahča smáhkka. Dan sivas ovdamearkka dihte gáfe bahčiida.


Adeniidna.
Adeniidna lea bása mii gávdno DNAs ja RNAs. Dat lea puriidna, seammá ládje go guaniidna. DNAs adeniidna ráhkada básapára tymiinnain ja RNAs gis urasiilain.
Lassin adeniidna ráhkada maiddái energiija-rikkes adenosiidnatrifosfáhta (ATP) go adenosiidna laktása golmma fosfáhtajoavku fosfáhtajovkui. ATP lea sealla ávnnasmolsuma gaskaoapmi. Go ATP unno adenosiidnadifosfáhtii, energiija luovvana man sealla atná ávkin máŋggalágan doaimmaide. Adeniidna lea maiddái oassin koensymain NAD ja FAD.


Syntehtalaš biologiija.
Syntehtalaš biologiija lea ođđa máŋggadieđalaš biologalaš dutkama suorgi mas plánejuvvojit ja ráhkaduvvojit dakkár biologalaš funkšuvnnat ja vuogádagat mat eai gávdno luonddus.
Historjá.
Fránskalaš kemista Stéphane Leduc anii tearpma “syntehtalaš biologiija” vuosttaš geardde juo 1900-logu álggus.


Elias Lönnrot.
Elias Lönnrot (cuoŋománu 9. b. jagis 1802 Sammatti, Ruoŧa gonagasriika – njukčamánu 19. b. 1884 Sammatti) lei Suoma álbmoteposa "Kalevala" ja "Kanteletar" čoaggi, doavttir ja vuosttaš suomagiela professor.
Suomas lei váttis fidnet skuvlejumi, muhto Eliasa boarráseamos viellja Henrik Johan Lönnrot fuobmái ahte Elias lei beroštuvvon girjjálašvuođas ja mearridii sáddet su Tammisaari pedagogiai golggotmánu loahpas jagis 1814. Lönnrot váccii Turku katedrálaskuvlla 1816-1818. Son oahpai earret eará ruoŧagiela ja látengiela.
Långström čálii Lönnrotii loahppaduođaštusa jagis 1822, mii attii Lönnrotii vejolašvuođa joatkit studerema Turku Akademiijas. Jagis 1827 Lönnrot nákkáhalai Väinämöinen birra filosofa kandidáhtta dutkosa várás.
Filosofa kandidáhta dutkamuša maŋŋá Lönnrot álggii lohkat dálkkasdiehtaga. Lohkamat joatkašuvve Turku buollima maŋŋá Helssegis jagis 1828.
Lönnrot jotkkii mátkkis maŋŋá dálkkasdiehtaga lohkama Helssegis, muhto su ráhkkáseomos áigeádji lei velge bargu álbmotdivttaiguin. Su mihttomearri lei vurket boares suopmelaš álbmotdivttaid ja ovddidit suomagiela geavahusa.
Lönnrotis šattai jagis 1830 dálkkasdiehtaga kandidáhttan ja jagi 1832 miessemánus dálkkasdiehtaga lisensáhtta.
Lönnrota máŋimuš dutkamušmátki olii Estteeatnamii, gosa son vulggii geassemánu 24.b. 1844. Son lei vuosttaš suopmelaš, gii mátkkoštii gielladieđalaš ja folkloristalaš dutkamušaid dihtii máttás sohkaeatnamiidda.
Jagiin 1854-1862 Lönnrot doaimmai Keaisárlaš Aleksantera-Universitehta nubbin suomagiela professorin. Iežas mánáid joavkkus Lönnrotat fuolahedje maiddái oarbbisin báhcán sogalaččaid ja ustibiid mánáin. Omd. fuolahedje dálkkasdiehtaga professora Erik Alexander Ingmana oarbbisin báhcán mánáin Evas ja Annas jagi 1858 rájes. Lönnrota eamit jámii tuberkulosii jagis 1868.
Elias Lönnrot jámii 19. njukčamánu 1884. Son ja su bearaš lea hávdáduvvon Sammattii. Suopmelaš girjjálašvuođa searvi ceggii hávdái muitomearkka jagis 1886. Das lea gándila govva.


Diktačálli.
Diktačálli, diktár dahje poehta lea girječálli gii čállá divttaid.


Alma Söderhjelm.
Alma Söderhjelm (miessemánu 10. b. 1870 Vyborg, Ruošša keaisárriika – njukčamánu 16. b. 1949 Saltsjöbaden, Ruoŧŧa) lei suopmelaš historjádutki ja girječálli. Son lei Suoma vuosttaš nissonprofessor ja dan ovdal son lei Davviriikkaid vuosttaš nissondoseanta. Söderhjelm oamastii mearkkašahtti oasi karrieras Frankriikka historjái ja son dovdojuvvo eandalii Frankriikka revolušuvnna dutkin. Son orui guhká Ruoŧas.
Sohka.
Alma Söderhjelma riegádii miessemánu 10. b. 1870 Vyborgas, Ruošša keaisárriikkas. Su áhčči lei Suoma prokuráhtor Woldemar Söderhjelm. ja su viellja dovddus gielladutki Werner Söderhjelm.
Karriera.
Söderhjelm váccii ruoŧŧelaš nieiddaidskuvlla Vyborgas. Son válmmaštuvai filosofiija kandidáhttan Helssega universitehtas jagi 1893. Jagi 1895 Söderhjelm mátkkoštii Parisii čohkket materiála nákkosgirjái mii gieđahalai Frankriikka preassa revolušuvnna áigge. Jagi 1900 son nákkáhalai doavttirin ja lei goalmmát nisson gii lei nákkáhallan Helssega universitehtas. Nákkosgirji lei vuosttaš oassi dutkamušas "Le régime de la presse pendant la révolution française" ja gieđahalai Frankriikka preassa revolušuvnna áigge jagi 1794 rádjái. Čuovvovaš jagi dutkamuša nubbi oassi almmustuvai. Dát oassi gieđahalai Frankriikka preassa revolušuvnna jagi 1799 rádjái.


Ulla Aartomaa.
Ulla Aartomaa (r. 1949 Kuopio, Suopma) lea suopmelaš musea-amanuensa. Museabargui lassin son čállá dáidaga ja hábmema birra. Jagi 1977 son válmmaštuvai Jyväskylä universitehtas, mas sus lei váldoávnnasin dáiddahistorjá. Dan maŋŋá son stuđerii Alvar Aalto -musea, Gaska-Suoma museas ja Kuopio Kulturhistorjjálaš museas.


Helena Westermarck.
Helena Charlotta Westermarck (skábmamánu 20. b. 1857 Helsset, Ruošša keaisárriika – guovvamánu 6. b. 1938 Helsset, Suopma) lei suomaruoŧŧelaš govvadáiddár, girječálli ja nissonáššiid áŋgirdeaddji. Su viellja lei dovddus antropologa Edvard Westermarck.
Westermarck studerii Suoma dáiddasearvvi sárgunskuvllas Helssegis jagiid 1874–1877. Dan maŋŋá son studerii govvačehppiin Adolf von Becker jagi 1880 rádjái. Jagi 1880 Westermarck fárrii Frankriikka Parisii mas son studerii Académie Colarossis jagiid 1880–1881 ja fas 1884.
Parisas Westermarck buohccái tuberkulosii iige sáhttán šat málet, vaikko dearvvašmuvaige. Dalle go son lei buozus, son čálligođii esseaid ja dáiddaárvvoštallamiid Finsk Tidskrift- áigečállagii. Maŋŋeleappos Westermarck čálii ain eanet nissoniid stáhtusa servodagas ja nissoniid historjjá birra. Son lei okta Uniovdna Nissonáššiidlihtu vuosttaš váikkuheddjiin, go lihttu vuođđuduvai jagi 1892.


Umayya Abu-Hanna.
Umayya Abu-Hanna (r. njukčamánu 17. b. 1961 Haifa, Israel) lea girječálli, doaimmaheaddji ja Helssega gávpotstivrra ovddeš áirras. Son lea Suoma riikkavuloš ja lea iežas sániiguin suomapalestiinnalaš.
Jagi 1981 Abu-Hanna fárrii Supmii mas son orui 30 jagi. Jagi 2010 son fárrii Vuolleeatnamiidda mas son ain orru. Abu-Hanna lea čállán guokte muittašangirjji ja girjji máŋggakulturvuođa birra.
Biografiija.
Abu-Hanna riegádii jagi 1961 Haifas, Davvi-Israelis. Su bearaš lei ateistalaš, vaikko bearaš lei álgoálggos kristtalaš. Abu-Hanna studerii Haifa universitehtas dassážii go fárrii Supmii jagi 1981. Abu-Hanna gohcoda iežas suomapalestiinnalažžan. Suomas son studerii Helssega universitehtas jagiid 1983–1990 ja Dáiddaindustriijalaš allaskuvllas mas son lea válmmaštuvvan dáidaga magisttarin.
Jagiid 1991–1995 Abu-Hanna barggai Ylen Radio Suoma doaimmaheaddjin ja prográmmaláidesteaddjin ja jagiid 1995–1996 "Ajankohtainen kakkonen"-prográmma doaimmaheaddjin ja láidesteaddjin. Son lea maiddái čállán kolumnaid čuovvovaš aviissaide ja mágasiinnaide: "Vihreä Lanka" (1991), "Anna" (1998), "Metro" (1999–2002), "Suomen Kuvalehti" (2003) ja "Helsingin Sanomat" (2006–2007). Jagiid 2002–2005 son oahpahii radio- ja tv-olggosbuktima Helssega ámmátallaskuvla Stadias.
Jagiid 2004–2006 Abu-Hanna lei Dáidaga guovddášdoaibmagotti lahttu. Son barggai jagiid 2005–2010 Stáhta dáiddamuseas máŋggakulturvuođa áššedovdin ja vehádatkoordináhtorin.
Juovlamánu 2010 Abu-Hanna fárrii Suomas Vuolleeatnamiid Amsterdamii. Guokte jagi maŋŋá son čálii "Helsingin Sanomat" -aviisii artihkkala mas son almmuhii ahte suopmelaš servodaga rasisma dán dalá golmmajahkásaš, Lulli-Afrihkás adopterejuvvon biebmonieidda vuostá lei sivva manin soai fárriiga Amsterdamii. Artihkal čuoččáldahtii ságastallama ja earret eará "Ilta-Sanomat" -aviissa váldodoaimmaheaddji Ulla Appelsin kritiserii Abu-Hanna ahte dán lea dárbbašmeahttun negatiivvalaš govva Suomas. Guovtte beaivvis Abu-Hanna artihkkalis šattai Helsingin Sanomat -aviissa neahttasiidduid jagi 2012 lohkojuvvon artihkal.
Politihkalaš karriera.
Jagi 1988 Abu-Hanna barggai Helssega universitehta studeantagotti stivrras. Seamma jagi son válljejuvvui maiddái Helssega gávpotstivrii Ruoná lihtu ovddasteaddjin.
Abu-Hanna lei evttohas Suoma jagi 2004 europarlameantaválggain, mas son oaččui 12 730 jiena. Bohtosiid vuođul Abu-Hanna lei Ruoná lihtu njealjádin bivnnuheamos evttohas. Son lei evttohas maiddái Suoma jagi 2009 europarlameantaválggain. Dán háve son oaččui dušše 8 684 jiena.


Ursula Pohjolan-Pirhonen.
Ursula Kerttu Margareta Pohjolan-Pirhonen (cuoŋománu 6. b. 1925 Helsset, Suopma – suoidnemánu 17. b. 1984 Sulkava, Suopma) lei suopmelaš girječálli gii váldoáššis čálii romantihkalaš historjjálaš románaid suomagillii.
Biografiija.
Pohjolan-Pirhonena váhnemat leigga dálkkasdiehtagiid ja kirurgiija doavttir Matti Iisakki Orkomies (ovddeš Wallenius) ja dán vuosttaš eamit liso Ines Maria Bergroth (j. 1931). Pohjolan-Pirhonen lei náitalan historihkkáriin ja girječálliin Helge Pohjolan-Pirhoneniin. Ursula ja Helge Pohjolan-Pirhonen jámiiga johtolatlihkohisvuođas Sulkavas suoidnemánu 1984.


Chitra Banerjee Divakaruni.
Chitra Banerjee Divakaruni (r. suoidnemánu 29. b. 1956, Kolkata, India) lea intialaš-amerihkálaš diktačálli ja girječálli.


Ellen Swallow Richards.
Ellen Henrietta Swallow Richards (juovlamánu 3. b. 1842 Dunstable, Massachusetts, Amerihká ovttastuvvan stáhtat – njukčamánu 30. b. 1911 Boston, Massachusetts, Amerihká ovttastuvvan stáhtat) lei amerihkálaš biraskemihkkár ja ruovttudoallooahpu vuođđudeaddji. Son lei Massachusetts Institute of Technology -allaskuvlla vuosttaš nissonstudeanta. Doppe son dutkkai biraskemiija.
Nuorravuohta ja oahppovázzin.
Ellen Swallow riegádii Dunstables, Massachusettsis, Amerihká ovttastuvvan stáhtain jagis 1842. Son lei oahpaheaddjiguovttos Peter ja Fanny Swallow áidna mánná. Ellen váccii muhtimin ruovttuskuvlla ja muhtimin Westford Akademiijas. Su niehku lei studeret allaskuvllas ja su áhčči arvvosmahtii su dása.
Swallow-bearaš lei viehka geafi. Swallow čokkii ruđaid máŋga jági oahpahan- ja čorgenbargguin. Viimmat son lei seastán 300 dollára ja 26-jahkásažžan son almmuhii iežas Vassar Collegii. Doppe son beroštišgođii sihke nástediehtagis ja kemiijas. Jagi 1870 Swallow válmmaštuvai kemiija kandidáhttan.
Jápmin.
Richards jámii ruovttus njukčamánu 30. b. 1911 Jamaica Plainis, Bostonis, Massachusettsis. Son hávdáduvvui soga hávdeeatnamii mii lea Gardineris, Maines.


Sirkka Garam.
Sirkka Marjatta Garam (nieidanamma "Saarikoski", miessemánu 4. b. 1939 Impilahti, Suopma – miessemánu 10. b. 2018 Hämeenlinna, Suopma) lei suopmelaš girječálli gii čálii diehto- ja muittašangirjjiid ja artihkkaliid. Son lei girječálli Pentti Saarikoski oabbá ja koahkka-girječálli Sami Garama eadni. Son lei náitalan Károly Garamiin.


Titta Karakorpi.
Riitta Anneli ”Titta” Karakorpi (dál Karakorpi-Martens dahje von Martens; r. golggotmánu 29. b. 1944 Oulu, Suopma) lea suopmelaš neavttár, bagadalli ja dramaturga.
Karakorpi lea bargan neavttárin ja bagadallin earret eará Svenska Teaternis. Karakorpi lea neaktán maiddái dakkár ealligovain go Risto Jarva "Työmiehen päiväkirja" ja Edvin Laine "Täällä Pohjantähden alla" mas son nevttii Elina Kivivuori. Son lea bagadallan máŋgga TV-filmmaid.
Karakorpi lea leamaš náitalan Jaakko Pakkasvirtain.


Katja Gauriloff.
Katja Gauriloff (r. juovlamánu 6. b. 1972 Anár, Suopma) lea suopmelaš-nuortalaš dokumeantafilbmabagadalli, filbmabagadalli ja okta buvttadanfitnodaga "October" oamasteddjiin.
Vaikko Gauriloffa eadni lea nuortalaš, son ii leat orron nuortalaččaid guovllus dahje oahppan nuortalašgiela. Mánnávuođaáigge son orui Roavvenjárggas. Gauriloffis lea goitge nanu sámeidenteahta ja son lea gieđahallan iežas ruohttasiid dokumeantafilmmain.
Bálkkašumit.
Gauriloff lea ožžon filmmain ollu bálkkašumiid sihke Suomas ja olgoriikkain. Gauriloff lea maiddái vuosttaš sápmelaš gii lea vuoitán Jussi-bálkkašumi.


Pauliina Feodoroff.
Pauliina Feodoroff (r. 1977 Anár, Suopma) lea nuortalaš filbmabagadalli, teáhterbagadalli ja giehtačálli. Dasa lassin son lei Suvi Westa filmmas "Sparrooabbán".
Biografiija.
Jagi 2002 Feodoroff válmmaštuvai Teáhterallaskuvlla bagadallama ja dramaturgiija skuvlenprográmmas. Jagi 2007 son oaččui Kritiikin Kannukset -bálkkašumi álgofilmmas "Non Profit". Filmma vuosttašeahket lei Skabmagovat filbmafestiválas Anáris ođđajagimánu 2007. "Non Profit" -guhkesfilmma bušeahtta (badjel 20 000 euro) lei juoba Suomasge eahpedábálaš smávis. Buvttadanproseassa bisttii logi jagi.
Jagi 2016 Marja Helander, Outi Pieski ja Pauliina Feodoroff gáibidedje Nordea-báŋkku geassádit ruhtadeamis Dakota Access Pipeline -oljobohcci mii huksejuvvui miellačájáhusaid fuolakeahttá dattetge Standing Rock Sioux -reserváhtii Davvi-Dakotas USA:s eamiálbmogiid alkuperäiskansojen maille yhdysvaltojen Dakotaan rakennettavan öljyputken rahoituksesta.


Suvi West.
Suvi West, sámegilli Doavtter-Piera Suvi Máret (r. ođđajagimánu 14. b. 1982 Gihttel, Suopma) lea Suoma sápmelaš bagadalli, giehtačálli ja neavttár. Mánnávuođa son orui Ohcejoga Vuovdaguoikka Sávvonis, muhto dál son orru Helssegis. Suvi West lea šaddan dovddusin Njuoska bittut -prográmmas () ja prográmma davvisámegiel musihkkavideoin main son ovttas Ánne Kirste Aikioin parodisereba suopmelaš bivnnuhiid. West lea bagadallan ja giehtačállán "Eatnameamet - min jaskes dáistaleapmi" -filmma.
West lea náitalan neavttár ja govvideaddji Anssi Kömiin ja sutnos leat guokte máná.
Jagi 2016 West bagadalai dokumeantafilmma "Sparrooabbán".


Matleena Fofonoff.
Matleena Fofonoff dahjege (nieidanamma Gauriloff, r. 1949 Ruovdebogijávri, Anár, Suopma) lea nuortalaš giehtadáiddaduojár gii lea dovddus nuortalaččaid árbevirolaš dujiin nugo ruohtas- ja bearaldujiin. Duodjái lassin son lea illustreren girjjiid nugo "Õhtt eeʹǩǩ Oʹlssee da Såålla mieʹldd" ().
Bálkkašumit.
Jagi 2009 Matleena Fofonoff oaččui Jagi nuortalaš -bálkkašumi.


Fredrika Runeberg.
a>is" cuoŋománu 12. b. 1833 álgán joatkkamuitalus "Den unga nunnan" ()
Fredrika Charlotta Runeberg (čakčamánu 2. b. 1807 Pietarsaari, Ruoŧa gonagasriika – miessemánu 27. b. 1879 Helsset, Ruošša keaisárriika, nieidanamma Tengström), lei suomaruoŧŧelaš girječálli. Son lei okta vuosttaš suopmelaš girječálliin gii čálii historjjálaš románaid.
Son lei náitalan Johan Ludvig Runebergin.
Bearaš.
Runeberga isit lei diktačálli Johan Ludvig Runeberg. Fredrika ja Johan náitaleigga ođđajagimánus 1831. Soai oaččuiga gávzzi máná, main guokte jámiiga jo unnin.


Kaari Utrio.
Kaari Marjatta Utrio (riekt. Utrio-Linnilä, jagiid 1965–1973 Virkajärvi; r. suoidnemánu 28. b. 1942 Helsset, Suopma) lea suopmelaš girječálli gii lea čállán lohkameahttun ollu historjjálaš románaid ja olu diehtogirjjiid historjjá birra. Jagiid 1995–2000 son lei dáiddárprofessor.


Virpi Hämeen-Anttila.
Virpi Helena Hämeen-Anttila (nieidanamma "Määttä"; golggotmánu 15. b. 1958 Espoo, Suopma) lea suopmelaš dutki, jorgaleaddji, govvejeaddji ja girječálli.
Biografiija.
Hämeen-Anttila válmmaštuvai Davvi-Tapiola oktasašskuvllas jagi 1977 ja humanisttalaš diehtagiid kandidáhttan Helssega universitehtas jagi 1987. Jagi 1987 rájes son lea oahpahan Helssega universitehtas sanskritagiela ja Intia girjjálašvuođa, historjjá, filosofiija ja kulturhistorjjá. Hämeen-Anttila válmmaštuvai filosofiija magisttarin Helssega universitehtas jagi 1996 ja lea bargan nákkosgirjji dološ intialaš muitalangirjjálašvuođa teoriija birra. Sanskritagillii lassin son lea jorgalan máŋggas eará intialaš gielain nugo bengal- ja hindigielas. Son lea jorgalan maiddái eaŋgals- ja fránskkagielas.
Jagi 2002 Hämeen-Anttila oaččui ovttas isidiinnis Jaakko Hämeen-Anttilain Eino Leino -bálkkašumi jorgalanbarggus ja máŋggakultuvrralaš girjjálašvuođgova ovddideamis. Jagi 2004 Tieteentekijöiden liitto nammadii Hämeen-Anttila jagi akademihkkárin. Jagi 2008 son oaččui ovttas isidiinnis Jaakko Hämeen-Anttilain Vantaa kulturbálkkašumi.
Priváhtaeallin.
Hämeen-Anttila orru Vantaas. Son lea muitalan ahte sus lea dissosiatiivvalaš identitehtahehttehus dasgo su áhčči lei psyhkalaččat veahkaválddálaš. Hämeen-Anttila govvida dán autobiografiijas "Tapetinvärinen".
Markus Falk.
Markus Falk lea pseudoniibma Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttila-guktui. Dan namain soai čálliba trillergirjjiid


Kersti Bergroth.
Kersti Solveig Bergroth (ođđajagimánu 24. b. 1886 Vyborg, Ruošša keaisárriika – ođđajagimánu 24. b. 1975 Helsset, Suopma) lei suopmelaš girječálli gii lea dovddus gárjilsuopmanii čállojuvvon teáhterbihtáin "Anu ja Mikko" ja "Kuparsaare Antti". Su karriera girječállin lei eahpedábálaš guhkki dahjege badjel 60 jagi.
Biografiija.
Bergrotha áhčči lei rektor Adiel Bergroth ja eatni Lydia Petterson. Su oappát Eva Hirn ja Anna Inkeri Relander leigga maiddái girječállit. Bergroth válmmaštuvai jagi 1904 ja filosofiija kandidáhttan jagi 1910. Jagiid 1924–1934 son barggai "Uusi Suomi" vahkubláđi doaimmaheaddjin. Jagiid 1927–1930 son doaimmahii čálalaš áigečállaga "Sininen kirja" ja jagiid 1934–1938 "Päiväkirjaa".
1950-logus Bergroth fárrii Itáliai Romai.
Bergroth oaččui Pro Finlandia -bálkkašumi jagi 1950.
Bergroth oaččui Pro Finlandia -bálkkašumi jagi 1950. Su máilmmioaidnu lei antroposofalaš ja son doaimmai maiddái Suoma antroposofalaš lihtu sátnejođiheaddjin.
Jagi 1920 rádjái Bergroth čálii ruoŧagillii ja gulai dalle Dagdrivare-girječállijovkui. suomagillii Bergroth čálii teáhterbihtáid "Anu ja Mikko" (1932) ja "Kuparsaare Antti" (1956).


Mirjam Polkunen.
Maire Mirjam Polkunen (njukčamánu 2. b. 1926 Jyväskylä, Suopma – geassemánu 22. b. 2012 Helsset, Suopma) lei suopmelaš girjjálašvuođadutki, girječálli, jorgaleaddji ja dramaturga.


Katri Lipson.
Katri Lipson (s. 1965 Helsset, Suopma) lea suopmelaš doavttir ja girječálli.
Lipsona álgoromána "Kosmonautti" oaččui jagi 2008 Helsingin Sanomat -áviissa girjjálašvuođabálkkašumi. Girji lei evttohusan maiddái jagi 2008 Finlandia-bálkkašumi gilvvus. Borgemánus 2012 Lipsona nuppi romána "Jäätelökauppias" almmustuvai. Lipson oaččui dán girjjis jagi 2013 Eurohpá uniovnna girjjálašvuođabálkkašumi. Girji lea jorgaluvvon eaŋgals-, čeahka-, dánskka- ja ungáragillii. Njukčamánu 2016 Lipsona goalmmát romána "Detroit" almmustuvai.
Lipson studerii dálkkasdiehtaga Uppsala universitehtas Ruoŧas ja válmmaštuvai doppe jagi 1993. Son lea barggan doavttirin Ruoŧas, Afrihkás ja Suomas. Lipson orru ovttas bearrašiinnis Vantaas.


Hannele Huovi.
Päivi Marja Hannele Huovi (jagi 1973 rájes Eskola; r. njukčamánu 19. b. 1949 Kotka, Suopma) lea suopmelaš girječálli. Huovi válmmaštuvai humanisttalaš diehtagiid kandidáhttan Helssega universitehtas jagi 1973.


Carl Jaenisch.
Carl (Karl) Ferdinand von Jaenisch (cuoŋománu 11. b 1813 Vyborg, Ruošša keaisárriika – njukčamánu 7. b. 1872 St. Petersburg, Ruošša keaisárriika) lei suopmelaš-ruošša šáhkkaspealli ja -teoretihkkár.
Jaenisch studerii Moskvas ja St. Petersburgas. Jagi 1837 almmustuvai su vuosttaš šáhkkadutkan, "Découvertes sur le Cavalier aux échecs". Jagi 1840 son heittii barggus Ruošša soahteveagas mas barggai majuvran go háliidii oamastit iežas šáhkkii. Son vuojui sáhka teorehtalaš rahpanprinsihpaid ovddideapmái ja almmustahtii jagiid 1842 (1. oassi) ja 1843 (2. oassi) girjji "Analyse Nouvelle des Ouvertures du Jeu des Échec". Girjjis šattai klassihkar mii ovttas Bilguera "Handbuch"-girjjiin adnojuvvo dáláš rahpanteoriija álgogirjjiin.
Jaenisch analyserii ja ovddidii earret eará ng. ruošša spealu ovttas Aleksandr Petrovain ja maiddái Jaenischa gambihta espánjalaš spellui. Jaenisch almmustahtii rahpanteorehtalaš dutkamiid iešguđet riikkaid šáhkkabláđiin olles eallimis čađa.


Šáhkkabreahtta.
Šáhkkabreahtta dahje šáhkkalávdi lea ruvttobreahtta, mii geavahuvvo šáhkas ja eará spealuin ja man nala speallanboalut biddjojuvvojit. Breahtta sáhttá leat ráhkaduvvon earret eará plastihkas, muoras, kartoŋggas dahje elfenčalámis.
Šáhkkabreahtta lea dábálaččat njealjehas, mii lea juhkkojuvvon 64 vilgeslágan ja čáhppes ruvttuide, main leat 32 goappege ivnnis. Dákkár breahtas leat 8 ceakkolinnjá ja 8 vealugurgadasa. Linnjás ja gurgadasis juohke nubbi ruvtto lea vilgeslágan ja juohke nubbi čáhppat. Breahta ravddas leat linnját a–h ja gurgadasat 1–8 nu ahte lea álkit merket sirdimiid muitui. Ovdal go speallu álgá, breahtta stellejuvvo nu ahte goappáge spealli olgeš beale čiehkaruvtto lea vilgeslágan.
Seammasullasaš speallanlávdi geavahuvvo maiddái dámmaspealus.


Mynydd Parys.
Mynydd Parys lea 147 mehtera allat várri Kymraeatnamis Ynys Môna sullos. 1700-logu loahpageahčen vári ala vuođđuduvvui veaikeruvke, guhte šattai fargga máilmmi stuorimussan ja veaiki fievrreduvvui Amlwcha hápmana bokte miehtá máilmmi. Ruvkedoaibma nogai jagis 1917. Vári alde leat gávdnon maiddái mearkkat veaikki goaivumis juo bronsaáiggis 2000 jagi ovdal Kristusa.


Clodoaldo Soto Ruiz.
Clodoaldo Soto Ruiz lea perulaš gielladutki ja professor gii lea čállán olu oahppo- ja sátnegirjjiid keččuagiela birra. Soto Ruiz lei keččuagiela professorin Illinois universitehtas ("University of Illinois at Champaign-Urbana") badjel 25 jagi.


Guovttesáigarat RNA-virusat.
Guovttesáigarat RNA-virusat (dsRNA-virusat) leat virusjoavku maid genoma čohkiida guovtti RNA-sáigaris, mat leat giessasan nubbi nuppi birra. Dat virusjoavku juhkkojuvvo ain guđa čerdii main stuorámus lea "Reoviridae". Dan joavkku virusiin leat hui iešguđetlágan genomat, viruspartihkkaliid ráhkadusat ja isitorganismmat. Muhtun virusat nugo rotavirusat njoammudit olbmuide go fas nuppit njoammudit elliide, šattuide, guobbariidda dahje baktearaide.
Ovdamearkka dihte mearkkašahtti guovttesáigarat RNA-virusat leat rotavirus mii dagaha luhčadávdda, BTV-virus mii dagaha ng. alitnjuokčadávdda, IBD-virus mii njoammuda vuoncáide ja Φ6-baktearavirus mii njoammuda "Pseudomonas"-baktearaide.


Rotavirus.
Rotavirus lea guovttesáigarat RNA-virus mii gullá "Reoviridae"-čerdii. Dat lea ožžon nama go dan virusat čájehit ráhtisin (). Rotavirus njoammuda eallis dahje olbmos nubbái. Olbmuin rotavirus lea dábáleamos sivva manin vávvát ja mánát buohccájit garra luhčadávdii. Measta juohke mánná máilmmis lea ožžon rotavirusnjoammuma ainjuo oktii dassážii son deavdá 5 jagi. Juohke njoammuma maŋŋel buohcci vuostálastinnákca buorida vai čuovvovaš njoammun lea láivvit. Dievdoolbmot hárve ožžot njoammuma.
Ovcci rotavirusšlája.
Rotavirusšlájat leat ovcci: A, B, C, D, E, F, G, H ja I. Dain A, B ja C njoammudit olbmuide. Dábáleamos dain rotavirus A lea sivvan badjel 90% njoammumis. Suomas badjel 50% dan hávis go mánás lea dakkár luhčadávda ahte son šaddá buohccevissui sivvan lea rotavirus.


Lolcat.
Lolcat () lea govva mas lea ovtta dahje máŋgga bussá govva ja humoristtalaš teakstabihtáš. Bihtáš dábálaččat čállojuvvo lolcatgillii () mii lea bodnjojuvvon eaŋgalsgiella giellaoahppameattáhusaiguin. Ovdamearkka dihte cealkka "Can I have a cheeseburger?" () čállojuvvo dávjá lolcatgillii "I can has cheezburger?"


Girjedárogiella.
Girjedárogiella (girje- ja ođđadárogillii bokmål) lea nubbi dárogiela čállinhábmi. Nubbi dárogiella lea ođđadárogiella. Girjedárogiela vuođđun lea leamaš dánskkagiella, mii lea hábmejuvvon dárogiela hállanvugiide ja dan mielde šaddan sierra giellan.
Ii dihtto sihkkarit man gallis atnet girjedárogiela váldogiellan, muhto jáhkkimis 85 % álbmogis dahket dan. Vuođđoskuvllas 87 % oahppiin lea girjedárogiella váldogiellan skuvlajagis 2018/2019.


Ráppa.
Ráppa lea jođánis, rytmmalaš lávlunvuohki mii állana hupmama guvlui. Hip hop ja ráppa leat leamašan lahkalagaid muhto dán áigge ráppa dihtto maiddái popas, eurodances, nu-metalis ja eará stiillain.
Ráppárat leat ovdamearkka dihte Nicki Minaj, Tinie Tempah, Tupac Shakur, Salt-N-Pepa, Rap Against Dictatorship, The Sugarhill Gang, PSY ja Eminem.
Davviriikkat.
Sámi ráppárat leat ovdamearkka dihte SlinCraze, Áilu Valle, Amoc, Fred Buljo, Duolva Duottar, ja Maxida Märak.
Ráppárat leat ovdamearkka dihte "Bomfunk MC's", Kana, Mercedes Bentso, Emmsjé Gauti, RSP, Kamelen, Kenneth Engebretsen Lars Vaular ja Karpe Diem.


Ađa.
Ađa lea gođus mii lea dávttid siste. Ađđamis leat vuođđoseallat mat šaddadit iešguđet varraseallaid. Measta visot varraseallat šaddet ađđamis, muhtun sierra dáhpáhusain šaddet varraseallat dáđvvis ja vuoivasis nai.
Mánás šaddet varraseallat measta buot dávttiin ja go olmmoš rávásmuvvá de dat šaddet mielgadávttis, oaiveskálžžus, čielgedávttiin ja erttegiin.
Čielgeađa ii leat rievtti mielde ađa, dasgo dat lea oassi nearvafierpmis.
Go ađa buohccá borasdávdii dat gohčoduvvo leukemiijan.


Vuođđosealla.
Vuođđosealla lea biologalaš tearbma mii mearkkaša sealla mii máhttá juohkašuvvat agibeaivve ja ráhkadit máŋga gođustiippa. Vuođđoseallas lea nu gohčoduvvon eahpesymmetralaš juohkašupmi, nu ahte nubbi nieidaseallas boahtá sierranan sealla ja nubbi nieidaseallas bissu vuođđoseallan.


Aminosivra.
Aminosivra dahje aminoháhppu leaorganalaš ovttastus mas lea sihke aminojoavku (-NH2) ja karboksylajoavku (-COOH) mat leaba laktásan seamma molekylii.
Aminosivrrat leat ollu earáláganat muhto mihtilmas lea okta aminojoavku ja okta karboksylajoavku. Aminojoavku lea básalaš ja karboksylajoavku lea suvrris. Aminosivrrat čatnasit maŋŋálagaid nuppi nubbái. 50 aminosivrrat maŋŋálagaid lea polypeptiida ja eanetgo 50 gohčodit proteiidnan. Proteiinnain sáhttet leat máŋgalogi, čuođit dahje vaikko duháhat aminosivrrat.
Olbmot dárbbašit 20 aminosivrra, ja mii máhttit hukset 11 dain. Duoid eará maid mii eat sáhte ieža hukset gohčoduvvojit vealtameahttun aminosivran. Dat leat borramušas fidnemis.
Daid lassin leat badjelaš 400 eará aminosivrra mat eai ráhkat proteiinnaid. Dain leat eará biologalaš doaimmat. Muhtun aminosivrrat doibmet vuoigŋašiin. Dálkasat šlundivuođa vuostá váikkuhit dáid aminosivrraide mat leat ovdamearkka dihte serotoniidna.
Muhtun hormonat leat peptiiddat, ovdamearkka dithe oksytosiidna. Hormona mii stivre sohkkara ávnnasmolsuma, insuliidna, lea peptiida mas leat 51 aminosivrra.
Ja dasto leat vel dahkuaminosivrrat maid laboratorias sáhttá dahkat.


Čuorvvasgávpi.
Čuorvvasgávpi dahje bidjet lea vuohki mo šiehtadit gávppi, mas haddi mearrašuvvá dan mielde maid oastit čurvot. Gálvvut mat vuvdojuvvot leat dábálaččat báikki alde nu ahte olbmot besset geahčadit daid ovdal oastima.
Dávjá lea nu ahte haddi allánaddá ja go olbmot leat heaitán čuorvumis de alimus čuorvvas vuoitá. Dábálaččat lea nu ahte gálvvu márkanhaddi ii leat dieđus ja vuovdi sáhttá dáinna lágiin oažžut vuoittu. Vuovdi sihtá alimus vejolaš hatti gálvvu ovddas ja oasti gis háliida bidjat unnimus vejolaš hatti. Ja oasti han ii dieđe man ollu ruđa dat eará oastit leat gergosat čurvet. Loahpaloahpas dáidá šaddat nu ahte olmmoš čuorvu stuorit hatti go lei álggus jurddašan. Muhtumin, earenoamažit filmmain guokte oasti čuorvugoahtiba gilvvu dassážii go nubbi vuollána.
Ebay lea Amerihká máŋggariikkalaš fitnodat mii jagi 1995 rájes lágida neahttasiiddu čuorvvasgávppi várás. Doppe beassá gii ihkinassii gávppašit čuorvvasgávppiin interneahtas.


Guđahas.
formula_2
formula_3
Okta lihtter lea okta guđahasdesimehter. Okta guđahasmehter lea 1000 guđahasdesimehter.


Čeardabivttas.
Čeardabivttas lea árbevirolaš bivttas mii gullá guvlui dahje čerdii.
Dán áigge čeardabiktasat geavahuvvojit hárve árgabeaibivttasin. Doaluin ja basiid áigge dat ain dihttojit.
Čeardabiktasiiguin sáhttá ovddastit iežas ruovttuguovllu ja gávdnojit ollu norpmat iešguđet guovlluid ektui. Ovdamearkka dihte Sámi čeardabivttas, gákti, lea ollu earálágan miehtá Sámi. Sierralágán ivnnit, minstarat ja nu ain gullet iešguđet guvlui. Dakkár norpmat sáhttet leat oalle garrasat ja soapmásat oaivvildit ahte galggašii ásahit gáktenjuolggadusaid, go muđui ieđguđet guovlluid gáktenorpmat vigget seahkánit.


Gáibmi.
Gáibmi lea ožžon nama nuppi olbmos. Dát guovttos leaba dalle gáimmežat.
Gáibmi lea dávjá lagas fuolki ja lea mielde máná bajásgeassimis. Ovtta sogas sáhttet máŋga olbmo geain lea seamma namma. Gáimmit nannejit olbmo gullevašvuođa ja iešdovddu.
Dakkárlágan nammavierut gávdnojit maiddái eará kultuvrrain. Eŋgelasgiellagat bidjet dávjá "Jr." maŋŋel bártni nama ja "Sr." maŋŋel áhči nama nu ahte earuhit áhči ja bártni geat leaba gáimmežat.


Musea.
Musea dahje dávvirvuorká lea almmolaš lágádus mii čoaggá, vurkkoda, dutká ja váldá ovdan historjjálaš, kulturhistorjjálaš ja luonddudieđalaš dávviriid. Museaid doibmii gulli dieđa lea museologiija.
Museas leat čájáhusat gos olbmot besset geahčadit daid dávviriid. Miehtá máilmmi gávdnojit sihke gávpogiid stuorra museat ja smávvagávpogiid ja gilážiid museat mat leat unnibut.
Iešguđetlágan museat leat dáiddamuseat, dieđamuseat, soahtemuseat ja mánáidmuseat. Máilmmi stuorimus museat leat ovdamearkka dihte Parisa Louvre, Kiinná Beijinga riikkamusea, Washington D.C Smithsonian Institution ja Londona British Museum.
Museat leat dávjá stuorra dálut muhto muhtun museat leat maiddái olggo ovddas.


Alkoholajuhkamuš.
Alkoholajuhkamuš lea juhkamuš mas lea etanola. Etanola manná oaivái, namalassii guovddášnearvafierbmái, ja olmmoš gárihuvvá.
Kemiijalaš geahččanguovllus alkohola gokčá stuorit joavkku molekylaid mada etanola gullá.
Alkoholajuhkamušat leat ovdamearkka dihte viidna, viidni, vuola, sider, buolleviidni jna.
Alkohola leat máŋgga sajis buolláhan digaštallama, go muhtun olbmot fuonášit gárrendili ja makkár heajos váikkuhusaid dat buktá servodahkii.
Čuvvovaš beaivve muhtun olbmot leat illávejiid. Dalle olbmos leat nu gohčoduvvon gomát. Dalle olmmoš veadjá vuovssadit ja oaivi bávččastit. Alkohola lea mirku ja olmmoš mii juhká menddo ollu soaitá buohccát vuoivvasdávdii.
Soapmásat gis čujuhit alkohola buriid váikkuhusaide, muhto dákko buohkat eai leat ovttaoaivilis. Muhtun dutkamušat čujuhit dasa ahte viinni buorit váikkuhusat eai leat justa alkohola dihte.


Vuola.
Vuola (oarjin) dahje vuolla (nuortan) lea alkoholajuhkamuš mas lea málddis, hombil ja čáhci. Olbmot leat dahkan vuollaga juo don dološ ráje. Vuola juhket miehtá Davviriikkain.
Vuollagii lávejit bidjat iešguđet máistagiid, murjjiid ja urtasiid.
Báiki gos ráhkadit vuollaga lea vuollabijahat dahje bryggeriija.


Artrosa.
Artrosa dahje lađasvihki lea dábáleamus lađasdávda. Lađđasiidgaskasaš njuorggis nohká bearehaga ja ii nagot savvot. Dađistaga bohtet vuosttaš dávdamearkkat, bákčasat lihkahaladetiin ja go lea vel gollan muhtun áigi lađđasat bávččastit go čohkká jaska.
Go olmmoš lea buohcame artrosain, de dákteriggi nuppástuvvá. Guovtti lađđasa gaskkas lea njuorggis ja röntgengovas dat neaktá seakka spálgun. Muhto dađistaga go njuorggis nohká de spálgu mii oidno röntgengovas seaggu.
Artrosa lávejit dálkkastit muhto olbmuid geas lea spirallađđasa artrosa atnet garrasit juolggis, ja go ii bastte vázzit šat de lávejit kirurgat čuohpadit ja bidjat dahkulađđasa, nu gohčoduvvon protesa. Dat lea hui dábálaš čuohpadeapmi, man ortopedat dahket.


Giellaoahpahus.
Giellaoahpahus lea vierrogiela oahpahus. Vierrogiella lea dat giellan mii ii leat eatnigiella. Gielaid oahpahit sihke institušuvnnain ja priváhta kurssain.
Gaskaáiggis ledje olu olbmot geat ohppe latiidnagiela. Dán áigge lea fas eŋgelasgiella, duiskkagiella, fránskkagiella ja espánnjagiella bivnnuhat.
Giellaoahpahus lágiduvvo dan giela mielde maid oahppi hálddaša. Gielat mat leat sullalagaid leat álkkit oahpahit. Ovdamearkka dihte fránskkagiel olbmui lea álkkimus oahpahit duiskkagiela, eŋgelasgiela ja espánnjagiela.
Oahpahanvuogit.
Buohkat eai leat ovttaoaivilis mii livččii buoremus vuohki oahpahit vierrogiela. Muhtun olbmot oaivvildit ahte sániid oahppan lea deháleamus, ja earát fas ahte oahppi galggašii jođáneamus lági mielde ságastit ja atnit giela njálmmálaččat. Giellaoahpahus orru goit guođđán dan doaladumi mii lei čuođi jagi áigi, go galggai eanas teavsttaid lohkat.


Bircu.
Birccut main eai leat logut muhto baicce bustávvat.
Bircu lea guđahas maid sáhttá bálkestit, dalle olmmoš birccasta. Bircu sáhttá galkat máŋga ládje. Dábálaččat leat guhtta siiddu mas leat okta gitta guhtta čalmmi. Dán ráhkadus lea nu ahte guokte vuostálas logu submi lea čieža. Nu ahte 1 ja 6, 2 ja 5, 3 ja 4 leaba vuostálagaid.
Dasa lassin gávdnojit vel eanet birccut main leat eanet siiddut go guđahasas.
Gávdnojit spealut mas lea dušše bircun nugo craps mii lea kasiidnospeallu.
Bircu lea maid dehálaš máŋga breahttaspealus. Dávjá galgá cadjit dan mielde, mo bircu almmuha. Muhtumin birccasta guvttiin birccuin oktanaga.
Go birccasta ja bircu gahččá láhttái ferte ođđđasit birccastit.
Bircospeallu mii dáidá eatnašii oahpis lea Yatzy.


Måehvie.
Måehvie () lea Ruovatvuona gieldda hálddahusguovddáš. Čoahkkebáikkis orrot 18 317 olbmo (2012).


Alléa.
a>. Alléa biddjojuvvui šaddat jagi 1793.
Alléa lea geaidnu, guđe guktot bealli šaddet muorat gurgadasas.


David Woodard.
David Woodard (IPA: /ˈdeɪvɪd ˈwʊdərd/; r. cuoŋománu 6. b. 1964, Santa Barbara, California) lea amerihkálaš šuokŋadahkki ja girječálli.


Álbmotealáhatlágádus.
Álbmotealáhatlágádus (,) dahje ÁEL (dahje "KELA",) lea Suoma stáhta lágádus mii fuolaha Suomas orruid vuođđodorvvu iešguđetlágan eallindiliin. ÁEL:a áššehasaide gullet buohkat geat orrot Suomas fásta ja olgoriikkain orrut juos sii gullet Suoma sosiáladorvvu ollái.
Historjá.
ÁEL álggahii barggus juovlamánu 16. b. 1937 ealáhatlágádussan. Álgoáigodaga maŋŋá ÁEL doaibma lea ođasmuvvan, viidon ja šaddan máŋggabealageabbon.
Vuosttaš ođastus lei jagi 1963 mearriduvvon buohcanoadjoláhka mii bođii fápmui čakčamánu 1. b. 1964. Lága vuođul Suomas orru olbmuin juohkehaš beasai dalle oaju ollái masa gullet buohccedikšunbuhtadusat ja bargoboahtooadju. Buohccedikšunbuhtadusat buhttet ee. doaktára bálkkáid, dutkamuša, divššu ja dálkasiid. Bargoboahtoodjui fas gullet buohcanbeaiveruhta, etniidruhta, áhčiidruhta ja vánhemiidruhta. Dat buhttet bargodietnasiid massimiid maid dagahit dávda, buohcuvuohta, áhpehisvuohta dahje riegádahttin.
Buohcanoadjolága buhtadusat leat goittotge dievasmahtit. Dat dárkkuha ahte juos oadjuduvvon olbmos lea lága mielde vuoigatvuohta buhtadussii eará bokte, son ferte vuos ohcat buhtadusa dan bokte ja easkka das maŋŋá buohcanoadjolága buhtadusaid. Dakkárat leat ovdamearkka dihte johtolatdáhkádus mii buhtte bárttis dáhpáhuvvan olmmošvahágiid, bárteoadjoláhka mii buhtte vigi dagahan goluid ja bargodietnasiid massimiid go vihkáduvvan lea dáhpáhuvvan barggus ja vahátbuhtadusláhka mii buhtte vigi dahje vigis dagahan ekonomalaš táhpaid maid nubbi olmmoš lea buktán dáhtul dahje dáhtokeahttá. Juos goittotge dakkárat eai govčča olles supmi, de sáhttá oažžut buohcanoadjolágas mearriduvvon buhtadusaid daid erohusas.
Doaimmahagat, bálvalanbáikkit ja eará lágádusat.
Vaikko ÁEL:s leat doaimmahagat miehtá Suoma, eatnasat guovddášhálddahusa bargiin barget Helssegis. Lappis ÁEL:s leat dušše moadde doaimmahagat. Dan dihte ÁEL mearridii váldit atnui golggotmánu 2. b. 2017 miehtá Lappi ng. Virtu-bálvalanbáikkiid. Bálvalanbáikki dihtora bokte sáhttá ovdamearkka dihte dikšut iežas áššiid ÁEL áššehasbálvaleddjiin sámegillii. Virtu-bálvalanbáikkit gávdnojit ee. Eanodagas Heahtás, Gárasavvonis ja Gilbbesjávrris, Anáris Sajosis ja Avvilis, Ohcejogas, Durdnosis, Soađegilis ja máŋgga eará gielddas Lappis. Juos ii besse bálvalanbáikái, ÁEL fállá gáiddusbálvalusa maiddái ruovttus juos lea ieža Android-mátketelefovdna, dihtor dahje tableahtta mas leat mikrofovdna, skájan/belljosat, videokámera, Google Chrome ‑fierpmádatlogan ja johtil neahttaoktavuohta. Gáiddusbálvalusa videooktavuođa ja sámegiel telefonbálvalusa sáhttá geavahit dušše guokte diimmu áigge guokte beaivvi vahkkui. Eará áigge lea maiddái vejolaš riŋget telefonbálvalussii, muhto dalle ferte suomastit dahje ruoŧastit. Juos háliida sámástit sámegiel bálvalanáigge olggobealde, de ferte fitnat doaimmahagas.
Jagiid 1972–2006 ÁEL:s lei Turkus iežas veajuiduhttinlágádus mii buvttadii veajuiduhttinbálvalusaid. Jagi 2007 álggus veajuiduhttinlágádus lea joatkán doaimmaid iehčanas vuođđudussan, man namma lea Kuntoutuskeskus Petrea ().
Doaimmat ja ovddut.
ÁEL lea ovddasvástádusas ovdamearkka dihte álbmotealáhagas, dáhkádusealáhagas, bearašealáhagas, veajuiduhttinruđas, iešguđetlágan veajuiduhttinbálvalusain, etniiddoarjagis, mánáidruđas, ealihandoarjagis, vánhemiidbeaiveruđas, mánáiddivššu doarjagiin nugo ruoktodikšundoarjagis, oahppodoarjagis, dálkkasbuhtadusain, buohccedikšunbuhtadusain, buohcanbeaiveruđas, soalddátdoarjagis, vuođđobeaiveruđas, bargomárkandoarjagis, lápmásiiddoarjagis ja dábálaš ássandoarjagis. Jagi 2002 rájes gitta jagi 2015 loahpa rádjái ÁEL mávssii diehttabuhtadusa olbmuide, geat buhcet keliakiija.
Ovdduid sirdašuvvan ÁEL:a dikšunláhkai.
Ealihandoarjaga máksin sirdašuvai gielddain ÁEL:a dikšunláhkai cuoŋománu 1. b. 2009. Vaikko dievasmahtti ja eastadeaddji áigáiboahtindoarjagiin mearridit ja mákset gielddat, jagi 2017 álggu rájes vuođđoáigáiboahtindoarjaga máksin sirdašuvai dain Álbmotealáhatlágádussii.
Ovdduid mearit ja daid ruhtadeapmi.
Jagi 2017 ÁEL:a ovdofoanddaid ruhtadedje stáhta (75 %), oadjomávssut (19 %) ja gielddat (6 %). Jagi 2016 sosiáladorvvu golut Suomas ledje sullii 67,2 miljárdda euro. Das ÁEL:a oassi lei 20 %.
Organisašuvdna.
ÁEL:a báikkálašhálddahussii gullet Ovddobálvalusaid boađusovttadaga vihtta oadjobire. Ovdal ÁEL guovddášhálddahusas ledje 11 ossodaga ja báikkálašhálddahusas 24 oadjobire.
Hálddahus.
Suoma riikkabeaivvit gohcet ÁEL:a doaimmaid. Dat leat dorvvastit olbmuid vuođđoáigáiboađu, ovddidit dearvvasvuođa ja doarjut iehčanas birgema iešguđetlágan eallindiliin. ÁEL:a hálddahusa ja doaimmaid gohcet 12 áittardeaddji geaid Suoma riikkabeaivvit leat válljen. Álbmotealáhatlágádusa doaimmaid stivre ja ovddida stivra, mas leat 10 lahtu.
ÁEL váldohoavddat.
Ásaheami maŋŋá ÁEL:s leat leamaš 9 váldohoavdda. Ođđaseamos dain, Elli Aaltonen, lea álggahan barggus jagi 2017.
ÁEL stivra.
Álbmotealáhatlágádusa áittardeaddji riikkabeaiáirasat nammadit stivrra. ÁEL stivrras leat 10 lahtu.
ÁEL bargiidáirrasin lea ÁEL doaibmaolbmuid r.s. (suomagillii: Kelan toimihenkilöt ry) ságádoalli Heli Martinmäki (mieldeorrun- ja hupmanvuoigatvuohta).
ÁEL ja davvisámegiella.
Vaikko vuosttaš sámi giellaláhka Suomas bođii fápmui easka jagi 1992, ÁEL jorgališgođii iežas brošyraid davvisámegillii juo jagi 1979.


Miranda de l Douro.
Miranda de l Douro () lea gávpot Davvinuorta-Portugálas. Gávpogis hállojuvvo mirandesagiella. Guovddášgilli lea Douro-joga gáttis Portugála ja Espánnja ráji alde.
Gávpotoasit.
Miranda de l Douro gávpotoasit jagi 2013 hálddahuslaš ođastusa maŋŋá.
Miranda de l Douro juohkašuvvá hálddahuslaččat 13 gávpotoassái (mir. "freguesie"). Dá addojuvvo mirandesagielat nama maŋŋá ruođuin portugálagielatge namma.


Douro.
Douro (mirandesagillii ja portugálagillii) dahje Duero (spánskkagillii) lea eatnu mii álgá Espánnjas Soria eanangottis ja golgá Portugálas Porto ja Vila Nova de Gaia gávpogiid gaskkas Atlántamerrii. Eanu guhkkodat lea 895 kilomehtera ja dan golganguovlu lea 79 096 km2 nappo dat lea goalmmádin stuorimus eatnu Iberianjárggas.


Petra Laiti.
Petra Laiti dahje Ásllat-Mihku Ilmára Mika Petra (r. geassemánu 30. b. 1995 Anár, Suopma) lea sámeaktivista ja Suoma Sámi Nuoraid ságadoalli. Jagi 2018 son doaimmai Suoma studeantagottiid lihtu várreságadoallin. Dasa lassin Laiti lea váikkuhan eará earret City-Sámit-searvvis, Ellos Deatnu! -aktivistajoavkkus ja ON:a Máilmmi eamiálbmotnuoraidlihtu ("Global Indigenous Youth Caucus") oktan ságadoallin.
Son lea oaivvildan eará earret Jiekŋameara ruovdemáđija, Deanu guolástansoahpamuša ja sámekultuvrra oamasteami vuostá.


Sunmi.
Lee Sun-mi (, r. miessemánu 2. b. 1992 Iksan, Davvi-Jeolla, Lulli-Korea) lea lullikorealaš lávlu gean artistanamma lea Sunmi (). Son lea dovddus k-pop-musihka Wonder Girls -joavkkus.
Eallin.
Lee Sun-mi riegádii miessemánu 2. b. 1992 Iksanis, Davvi-Jeollas, Lulli-Koreas. Doppe su áhčči bajásgesii Sun-mi ja su guokte nuorat vielja okto. Sun-mi áhčči lei goittotge hui buozus; son lei ožžon tuberkulosa manin son lei šaddan buohccevissui. Dalle Sun-mi mearridii ahte ferte dinet olu ruđaid ja johtilit vaikko son lei dušše 9-jahkásaš. Su mielas buoremus vuohki olahit dan lei šaddat k-pop-lávlun. Jagi 2004 dat niehku šattai duohtan go son beasai skearrofitnodat JYP Entertainment hárjehallanprográmmii.
2007–2011.
Sun-mi lávllui k-pop-musihka Wonder Girls-joavkkus jagiid 2007–2010. Ođđajagimánu 2010 loahpa JYP Entertainment almmuhii ahte Sunmi áigu doallat bottu ja studeret fas. Sunmi earránii joavkkus goittotge easka go Wonder Girls máhcaimet Koreai guovvamánu. Jagi 2011 son beasai Dongguk universitehtii mas son logai teáhtera.
2012–2017.
Jagi 2013 son lea šaddan soloartistan go su EP-skearru "Full Moon" almmuhuvvui.


Agatha Christie.
Dame Agatha Mary Clarissa Christie, Lady Mallowan (čakčamánu 15. beaivve 1890 Torquay, Devon, Englánda, Ovttastuvvan gonagasriika – ođđajagimánu 12. beaivve 1976 Winterbrook House, Winterbrook, Oxfordshire, Englánda, Ovttastuvvan gonagasriika; nieidanamma Miller) lei englándalaš girječálli. Son čálii oktiibuot 66 detektiivarománaid, 14 noveallačoakkáldaga ja 6 ráhkisvuođarománaid. Ráhkisvuođarománaid son čálii suollemas namain Mary Westmacott.
Mánná- ja nuorravuohta.
Agatha Mary Clarissa Miller riegádii čakčamánu 15. beaivve 1890 Torquays, Devonis, Englánddas. Su áhčči lei amerihkálaš Frederick Alvah Miller ja su eadni englándalaš Clara Boehmer.
Agatha eadni Clara riegádii jagi 1854 Belfastis, Irlánddas. Su áhčči lei Kapteaidna Frederick Boehmer ja su eadni Mary Ann West. Clara lei bearraha áidna nieida. Cuoŋománu 1863, go Clara lei 9-jahkásaš, su áhčči jámii riidenlihkohisvuođas Jerseys. Leaska Mary Ann Westis lei unna dietnasat ja vihtta máná. Go son ii nagot dikšut mánáid akto ja Clara goaski Margaret West lei náitalan seammá jagi rikkes amerihkálaš Nathaniel Frary Millerin, Clara fárrii sudno luhtte. Vaikko Miller-guovttos eai leat ovttas mánát, Nathanielis lei juo bárdni ovddeš náittoslihtus go soai náitaleigga. Dat bárdni lei Frederick Miller, mainna Clara Boehmer náitalii cuoŋománu 1878.
Fredericka ja Clara vuosttaš mánná, Margareta Frary Miller (1870–1950), riegádii Torquays mas guovttos lei láigovisti. Sudno nubbi mánná, Louis ”Monty” Montant Miller (1880–1929), riegádii New Yorkis go Frederick Miller lei doppe bargomátkkis. Go Fredericka áhčči jámii, son testamentii mannjásis £2000. Fargga dan maŋŋá Clara Miller osttii Torquayst dálu man namma lei "Ashfield". Doppe Agatha Miller riegádii bearraha goalmmát ja maŋimuš mánnán.
Agatha Millera mielde su mánnávuohta lei lihkkoš. Juo mánnávuođa rájes su eallimis ledje ollu gievrras, doaimmalaš ja iešheanalaš nissonat, geaid luhtte son golahii áiggi Devonis, Ealingis ja dálvit lulli-Eurohpá. Mánnán Agatha ii vázzán skuvlla ja su eadni oahpahii su lohkat, čállit ja rehkenastit ruovttus. Daidda lassin son oahpai čuojahit piáno ja mandoliinna.
Go Agatha lei oktanuppelotjahkásaš, su áhčči jámii. Agatha orrui guovttá etniinis dan maŋŋá go su oabbá Margaret náitalii ja su viellja Monty fárrii Lulli-Afrihkái. Jagi 1905 Agatha Miller fárrii Parisii gos son oahppagođii piánočuojaheami ja lávluma. Son háliidii šaddat operalávlun, muhto su jietna ii heiven dasa man dihte son galggai vajálduhttit dan niegu.
Vuosttaš náittosdilli.
Agatha Christie vuosttaš isit Archibald Christie
Jagi 1914 Agatha Miller náitalii Archibald ”Archie” Christiein gii lei gonagaslaš áibmofámuid soahteolmmái. Soai leigga deaivvadan jagi 1912 Egypta oaivegávpogis Kairos mas Agatha orrui etniinis dálvit. Agatha eadni vuosttildii náittosdili go Archibald Christie lei váreheapme, muhto dat ii hehtten Agatha. Vuosttaš máilmmisoađi áigge Agatha Christie barggai buohcceviesus buohccedivššárin. Son ii goittotge liikon bargui ja bargagođii apotehkas gos barganáigi lei oanehit ja bálká buoret. Apotehkas son oahpai ollut mirkkuid birra main leat dehálaš rolla su detektiivarománain. Jagi 1919 riegádii bearraha áidna mánná Rosalind. Christie fuolahii bearrahis, iige jurddašan su barggu girječállin, vaikko son lei gávdnan girjelágádusa mii háliidii almmustahttit su vuosttaš detektiivaromána.
Bargu.
Christie vuosttaš romána "The Mysterious Affair at Styles" almmustuvai jagi 1920, muhto Christie lei čállán dan juo njeallje jagi ovdal.
Muitalus vuođđuduvai dasa, maid girječálli lei oahppan mirkkuid birra apotehkas.
Dan girjjis lei maiddái belgialaš detektiiva Hercule Poirot, geas šattai okta máilmmi beakkáneamos detektiivvain.
Christie čuovvovaš romána "The Secret Adversary" almmustuvai guokte jagi maŋŋil, muhto easkká Christie guđat romána dihte, jagi 1926 almmustuvvon "The Murder of Roger Ackroyd" Christie šattai beakkánin.


Chinwe Okoro.
Chinwe Okoro (r. geassemánu 20. b. 1989) lea nigerialaš kuvllasuhppejeaddji ja skierrobálkesteaddji. Son lea vuoitán bođuvaláštallama afrihkámeašttirgilvvuin nissoniid skierrobálkesteami jagiid 2012 ja 2014 ja maiddái nissoniid kuvllasuhppema jagi 2012.


Sam Smith.
Samuel Frederick ”Sam” Smith (r. miessemánu 19. b. 1992 London, Englánda, Ovttastuvvan gonagasriika) lea
brihttalaš lávlu ja lávlladahkki gii lea vuoitán Grammy-bálkkašumi.
Mánná- ja nuorravuohta.
Samuel Frederick Smith riegádii miessemánu 19. b. 1992 Londonis Frederick Smithii ja Kate Cassidyii. Smith lea muitalan ahte mánnávuođas earát givssidedje su go sus leat dalle čiččit. Čiččiin gurrejuvvui buoidi ja čuohpahuvvojedje eret go son lei 12-jahkásaš. Smith lei Youth Music Theatre UK -teáhterjoavkku lahttu. Jagi 2007 čájáhalai ja lávllui joavkku Oh! Carol -čájáhusain. Ovdal go son čájáhalai musihkkateáhteris, Smith lávllui eará jazzjoavkkuin. Jazzpianista Joanna Eden oahpahii Smithii lávluma ja lávlagiid dahkama.
Karriera.
Smith lea šaddan beakkán golggotmánu 2012 go son lávllui Disclosure-joavkku ”Latch”-musihkkabihtás mii bođii 11. sadjái Ovttastuvvan gonagasriikka siŋŋellisttus. Čuovvovaš geardde go Smith lávllui nuppi musihkkajoavkku bihttás lei go son lávllui Naughty Boy ”La La La” -bihtás mii bođii 11. sadjái Ovttastuvvan gonagasriikka siŋŋellisttus miessemánu 2013. Dát lei Smith vuosttaš geardde listtu vuosttašsajis.


Sanctus Omega Vielljavuohta.
Sanctus Omega Vielljavuohta () dahje Omega lea elektronihka ja kybernetihka studeanttasearvi NTNU:as. Omega álggahuvvui 1919:is Troandimis, boares NTH:as. Searvi lea odne okta Troandima stuorámus, studeanttaservviid gaskas. Omegas leat iešguđelagan uhccit lávdegottit. Sis leat ovddasvástádusat vissis bargguide.
Dološáigi.
Dološáiggi elektronihkkastudeanttat juogadedje sárgunlanjá mašiidnastudeanttaguin. Ovttastallan mielddisbuvttii hálu ággahit elektronihkkastudeattasearvvi. Cuoŋománnu 13. beaivvi 1916:is čoahkknedje sullii njealljelogivihtta elektronihkkastudeanttat "Håndverkeren” Elektroteknihkalaš Searvi mielde. Dát searvi gáiddai 1918:is. Jagi maŋŋel álggahuvvi Omega (nubbi Omega). Dát nubbi Omega searvi álggahuvvui golggotmánu 1919:is, maŋŋel ovtta bartamátkki.
Goččunviehkan.
Juohke jahki lea doalut man váldahallá čierastit iežaráhkadan gielká vulos vielti.
Omega Divohat.
Omega Divohat (, oaniduvvon “OV”), álggahuvvui 1971:is Omega searvvis. Divohat addá searvvi mielláhtuide vejolašvuođa bargat elektronihkkaprošeavttaiguin ja eará hommáiguin. Odne, 2019:is, lea divohat gártan iežas searvin mii ovttasbargá Omega servviin sosiála ja historjjálaš áššiidguin. OV lea dábálaččat rabás eanas oasi beaivvis ja eahkedis maiddái, earret árra iđida.


Vera Vitali.
a>" -filmma govvideami áigge jagi 2013
Anna "Vera" Vitali (r. golggotmánu 3. beaivve 1981 Stockholbma, Ruoŧŧa) lea ruoŧŧelaš neavttár ja dramaturga.
Eallin ja bargu.
Vera Vitali lea riegádan Stockholmmas. Su áhčči lea neavttár Leon Vitali ja su eadni bivttasteaddji Kersti Vitali. Doppe son maiddái šattai bajás. Dušše moadde jagi oppa bearaš orui Londonis, daningo su áhčči barggai doppe neavttárin ja Stanley Kubricka persovnnalaš assisteantan. Dalle Vitali beasai čuovvut lahka filmma ráhkadeami.


Evelyn Rasmussen Osazuwa.
Evelyn Rasmussen Osazuwa (r. miessemánu 15. b. 1986 Oslo, Norga) lea norgalaš neavttár ja slam-poehta.


Grace Apiafi.
Grace Apiafi (r. skábmamánu 27. b. 1958) lea nigerialaš kuvllasuhppejeaddji ja skierrobálkesteaddji.


Ljouwert.
Ljouwert (hollánddagillii "Leeuwarden") lea Friisaeatnama oaivegávpot.


Anna Lumikivi.
Anna Lumikivi (ovddeš Anna Lumisalmi,) lea nuortalaš leuddejeaddji, musihkkár ja kulttuuribargi Avvilis. Son válmmaštuvai Ohcejoga Sámi musihkkaakademiijas miessemánu 2016.
Su áhčči lea nuortalaš kántor ja jorgaleaddji Erkki Lumisalmi ja su eadni lea Aulikki Lumisalmi.
Suõmmkar.
Lumikivi ovttas Hanna-Maaria Kiprianoffin leuʹddjeba Suõmmkar-joavkkus.
Sámi Grand Prix 2019.
Lumikivi lávlu Sámi Grand Prix 2019 -lávlungilvvus "Mõõn tiõrvân". Son lea ieš dahkan šuoŋa ja čállán lávlla sániid.


Mammografiija.
Mammografiija lea čiččiid röntgendutkamuš. Dainna isket leago čiččis šattalmas dahje eará nuppástus, dego systa.
Dutkamuš addá oalle dárkilis govaid ja das lea hui unnán röntgensuonjardeapmi.
Ruoŧas dárkkistit buot nissonolbmuid čiččiid go sii leat 40 ja 74 jagi gaskkas. Dakkár joavkodutkan gohčoduvvo sillin (eŋgelasgillii "screening"). Dainna lágiin gávdná čižžeborasa ovdal go olmmoš oaidná dahje dovdá dávdamearkkaid. Jus gávdná šattalmasa árrat lea vejolaš dearvvasnuvvat.
Ovdal dutkamuša ferte iskat leatgo eamidielkkut dahje árppat dainnago dat sáhttet neaktit šattalmassan.
Muhtumin sillema govain oidno nuppástus čiččis. Dalle lea dárbu dutkat eanet vai oažžu čielgasa mii dat jur lea. Sáhttá govvet čičči eará guovllus nu ahte nuppástus oidno buorebut. Muhtumin doavttir dárbbaša dutkat ultrajienain. Dalle lea maid vejolaš čuoggut náluin ja váldit sealla- dahje gođusiskosa čiččis.


Sermeq Kujalleq.
Jiehki ravda lea geassádan siseatnama guvlui.
Sermeq Kujalleq () lea stuorra jiehkki Kalaallit Nunaata oarjeoasis. Dat buvttada logi proseantta olles Kalaallit Nunaata jiekŋaváriin ja eanet jiekŋamássá go mihkkige eará jiehkki eananspáppa davábealis. Dálkkádatnuppástusa dihte boares jiekŋa lea goit suddan juo 1800-logu gaskamuttu rájes johtilit go ođđa lea šaddan ja 2000-logu alggus Sermeq Kujalleqa suddan lei máilmmiviidosaččat dehálaččamus sivva mearragierraga badjáneapmái. Sermeq Kujalleq dárkkuha kalaallisutgillii lulimus jiehki.


Itilleq (Qeqqata).
Itilleq (ovdalaš čállinhápmi "Itivdleq") lea gilli unna sullos Kalaallit Nunaata oarjeoasis Qeqqata gielddas.


Itilleq (Kujalleq).
Itilleq (kalaallisutgillii "Itilleq", ovdalaš čállinhápmi "Itivdleq", dánskkagillii "Eggers Ø") lea suolu Kalaallit Nunaatis Kujalleqa gielddas. Sullos lea Kalaallit Nunaata lulimus njárga Nunap Isua.


Nuortalaččaid ja gielddasápmelaččaid gahpirat.
Nuortalaččaid ja gielddasápmelaččaid gahpirat ja daid geavahanvuogit spiehkastit olu davvi-, julev- ja lullisápmelaččaid gahpiriin ja geavahanvugiin. Ovdamearkka dihte nuortalaš ja gielddasápmelaš nieidda- ja nissongahpir čájeha dan geavaheaddji siviilaseađu.
Nieidda- ja nissongahpirat.
Nuortalaš ja gielddasápmelaš nieidda- ja nissongahpirat muitalit hui olu nissonolbmuid siviilaseađu birra: leago gahpira geavaheaddji náitalan vai náitalkeahttá ja leago son leamaš náitalan. Siviilaseahtu oidno gahpermálles go náitalkeahtes ja mánáhis nieiddain lea eará gahpir go náitalan nissoniin ja náitalan nissoniin eará go leaskkain. Daidda árbevirolaš gahpiriidda lassin lea šaddan ođđa gahpermálle nissoniidda geain ii leat guoibmi, geat orrot guimmiineaset rabaslihtus dahje geat lea náitalkeahtes eadni. Dakkáraččaide Heidi Gauriloff lea duddjon gahpira.
Nieiddagahpir "peeʹrvesǩ".
"Peeʹrvesǩ" lea nissonolbmuid vuosttaš gahpir. Dábálaččat nuortalaš nieiddat ožžot dan gahpira rihppaskuvlla maŋŋel nappo sii devdet 16 jagi, muhto otne beaivve gahpira orro geavaheamen muhtumin maiddái vel nuorat nieiddat. Dan gahpira sáhttá geavahit girkovihaheami lohppii rádjái man maŋŋá moarsi risteadni dahje moarsebiigá váldá eret peeʹrvesǩ-gahpira ja bidjá eamitgahpira "šaamšiǩ" su oaivái.
Eamitgahpir "šaamšiǩ".
"Šaamšiǩ" lea čoarvegahpir maid nuortalaš ja gielddasápmelaš nissonat geavahit dan maŋŋá go sii leat náitalan. Gahpira moarsái skeŋke su eadni. Eamitgahpira son geavaha nu guhká go son lea náitalan ja eallá.
Leaskagahpir "pooʹvdneǩ" dahje "poʹvdneǩ".
Juos náitalan nisson báhcá leaskan, son sáhttá válljet, háliidago son geavahišgoahtit leaskagahpira "pooʹvdneǩ" (maiddái "poʹvdneǩ"). Juos son ii háliit ođđasis náitalit, son geavaha "pooʹvdneǩ"-gahpira gitta jápmima rádjái, muhto juos háliidat, son ii geavat gahpira ollege.
Ođđamállet, vel namahis gahpir stáhtuskeahtes nissoniidda.
Juos nuortalaš dahje gielddasápmelaš nisson lea earránan, ovdal ii leat heivvolaš gahpir nu ahte son ii šat geavahan maiddege gahpira. Dakkár nissoniin lea dál molssaeaktu go Heidi Gauriloff lea duddjon ođđamállet gahpira sidjiide. Dat gahpermálle heive maiddái nissoniidda geat eai leat goassege náitalan, nissoniidda geat orrot rabaslihtus ja náitalkeahtes nissoniidda geain leat mánnát. Dakkár gahpermálle namman lea evttohuvvon "neezzneǩ" dahje "pääʹddiǩ". Vuosttaš nisson gii lea geavahan dakkár gahpermálle lei Katja Gauriloff go son vuittii Jagi nuortalaš -bálkkašumi golggotmánu 2016.
Dálvegahpir "triiviǩ".
"Triiviǩ" lea nissoniid dálvegahpir; dievdduid dálvegahpira namma lea "peʹlljkeäʹpper".
Dálvegahpir "peʹlljkeäʹpper".
"Peʹlljkeäʹpper" lea dievdduid dálvegahpir; nissoniid dálvegahpira namma lea "triiviǩ".


Peeʹrvesǩ.
"Peeʹrvesǩ" nuortalašgillii ja "пе̄рьвесськ" gielddasámegillii lea nuortalaš ja gielddasápmelaš nissonolbmuid vuosttaš gahpir. Dábálaččat sii ožžot dan láđđegahpira rihppaskuvlla maŋŋel nappo sullii go devdet 15–16 jagi, muhto otne beaivve gahpira orro geavaheamen muhtumin maiddái vel nuorat nieiddat. Dan gahpira sáhttá geavahit girkovihaheami lohppii rádjái.
Gahpira namma etymologiija.
"Peeʹrvesǩ"-gahpira namma boahtá ruoššagiel sánis "перевязка". Eará sámegielaide gahpira namma maiddái boahtá seammá sánis: gielddasámegillii "пе̄рьвесськ", darjjesámegillii "pervesk" ja ugralaš fonetihkalaš transkriberenvuogádagain čállojuvvon áhkkilsámegillii "per̜evĭes̜̄k͕e". Seammá ruoššagiel sánis leš maiddái gárjilgiel sáni "perväskä".
"Peeʹrvesǩ"-gahpira oasit.
"Peeʹrvesǩ"-gahpirii gullet gállobihttá ja báttit. Gállobihttá siste lea beassenanodas, man birra lea gorrojuvvon rukses láđđi. Gahpiris ii leat ollege "kõʒʒ"-geahči iige gahpervuođđu. Dábálaččat "peeʹrvesǩ"-gahpira ala giesastuvvo ovttaivnnat dahje lieđđás liidni mii čadnojuvvo gáibbi vuollái.
Erohusat Suoma ja Ruošša bealde orruid gahpiriin.
"Peeʹrvesǩ"-gahpiris leat oktasaččat gállobihttá, báttit, beassenanodas ja dat ahte gahpir hervejuvvojit bearraliiguin, muhto gahpermállet, bearralhearvvat ja gállobátti geavaheapmi eai leat. Ovdamearkka dihte Suoma bealde orruid gahpermálles gállobihttá lea geavllas nappo rabas duohken, go fas Ruošša bealde orruid gahpermálles dat lea gierdu.
Suoma bealde geavlegahpira gállobihtá vuoláravda hervejuvvo bearraliiguin, badjeravda fas bearraliiguin ja boaluiguin. Hearvvaid gaskii lea sadji guhkes gállobáddái main gahpir čadnojuvvo oaivái. Gállobáddái lassin leat dávjá earáivnnat hearvabáttit mat heaŋgájit sealggi bealde ja maid soagŋostalli sáhttá čuolbmat go nuorrabárra áiguba náitalit. Go Ruošša bealde gahpermálle lea gierdu nu ahte ii leat seamma láhkái dárbbašlaš čatnat gahpira oaivái ja kánske go hearvamálle lea iešguđetlágan, gállobátti váilo.
Nieiddagahpiris eamitgahpirii.
Moarsi heaitá geavaheamis su "peeʹrvesǩ"-gahpiris dan maŋŋá go son vihahuvvo. Vihaheami áigge sus lea bruvda oaivvi ala. Vihaheami maŋŋá moarsi ovdii loktejuvvo stuorra liinni man duohken su risteadni dahje náittoseadni váldá eret "peeʹrvesǩ"-gahpira ja rahpá moarsi bárggáldaga. Son bárgida moarsái guokte bárggáldaga, giessá daid báttiiguin oaivečohka ala ruvdnan ja bidjá eamitgahpira "šaamšiǩ" su oaivái. Bárggáldatruvnna ja "puällõk"-niehkkeláđđi vehkiin "šaamšiǩ" bissu buorebut oaivvis. Juos eamidis lea nieida, son oažžu eatnis "peeʹrvesǩ"-gahpira.
"Peeʹrvesǩ"-lágán gahpirat eará guovlluin.
a>is. Gahpir lea Suoma Álbmotmusea čoakkáldagas, Helssegis, Suomas.
Gárjilis lea "peeʹrvesǩ"-lágán nieiddagahpir man namma lea "perväskä". Dat gahpir gullá oulankalaš álbmotbiktasiidda vuođđuduvvon rádjegárjilaš čeardabiktasiidda. Maiddái "perväskä"-gahpira gállobihtá siste lea beassenanodas. Vaikko gahpir orru leamen ovttalágan go Ruošša bealde gierdomálle, dat ii leat go "perväskä" lea rabas maŋŋeoaivvi buohta.
Ruovttueatnan gielaid guovddáža Gárjilgiel sátnegirjji mielde "perväskä" ii leat nieiddagahpir, muhto bruvda. Finnas diehtá muitalit, ahte "perväskä"-gahpir lei bruvdan 1880-logus, muđui dat lei juo dalle maiddái nieiddagahpir.


Šaamšiǩ.
"Šaamšiǩ" man čoarvvis lea beassenanodas ja man gahpervuođđu lea hui uhcit hervejuvvon. Gahpir lea Suoma Álbmotmusea čoakkáldagas, Helssegis, Suomas.
"Šaamšiǩ" nuortalašgillii dahje "ша̄ммш" ("šaammš") gielddasámegillii lea rukses čoarvegahpir maid nuortalaš ja gielddasápmelaš nissonat geavahit vihaheami maŋŋá ja nu guhká go son lea náitalan ja eallá. Dan eamitgahpira ala giesastuvvo ovttaivnnat dahje lieđđás liidni mii čadnojuvvo gáibbi vuollái. Go nisson geavaha dan gahpira liinniin, su vuovttat eai oidno sakka olu. Moarsi eadni skeŋke sutnje dan bearraliiguin hervejuvvon láđđegahpira man hearvamállet leat iešguđetlágan sogas sohkii. Dat lea goittotge ain váddáseabbo go gahpira duojáriid sáhttá lohkat ovttain gieđain.
Gahpira namma etymologiija.
Gahpira namma boahtá ruoššagiel sánis "шамшура". Sániid ovttahápmásašvuohta oidno buorebut nuortalašgiela nuppi suopmana veršunnas go Suonnjela ja Njuohttejávrri suopmaniid "šaamšiǩ" lea Báhčeveaijoga suopmanis "šaamšar". Jagi 1890 Haruzin ja vel jagi 1903 Rozanovge čáliiga ahte gahpira namma lea gielddasámegillii "шамширъ", muhto dál lea anus oanehat sátni "ша̄ммш".
"Šaamšiǩ"-gahpira oasit.
"Šaamšiǩ"-láđđegahpirii gullet vihtta oasi: "viântt" (čoarvi), "kõʒʒ" ("gazza" nappo snuiba, geahči), "källoolâž" (gállobihttá), "laakk" (gahpervuođđu) ja "puällõk" (niehkkeláđđi). Dain "kõʒʒ" ja "källoolâž" leat gahpira ovdabealde, "viântt" lea gahpira siskkabealde, "laakk" dieđusge gahpira alde ja "puällõk" gahpira niehkkeoassi.
"Viântt".
"Viântt" lea gahpira vuođđooassi mas šaddá gahpira hápmi. Vaikko dál čoarvi orru gorrojuvvomen dušše duobis, ovdal beassige lei gusto maiddái nanodassan. "Viântt"-čoarvvis lea guovllulaš erohusat. Ovdamearkka dihte Beahcámis "viântt" lea šnjuoggasut go Suonnjelis.
"Kõʒʒ" ja "källoolâž".
"Kõʒʒ" lea gahpira ovdabeali guovtti oasis bajimuš oassi, "källoolâž" fas dan vuolimus. Dain osiin leat eanemus bearalhearvvat go gahpira eará osiin. "Källoolâž"-oassái gullet gállobihttái lassin maiddái guokte geađašbihtá, main leat dábálaččat golmmačiegat bearalhearvvat (). Gállobihtá vuoláravda hervejuvvo eaŋkalis bearalráidduin, go fas dan bihttá badjeravda hervejuvvo mohkkás bearalgovadagain. Daid guovtti oasi gaskii lea sadji silkebáddái mainna gahpir čadnojuvvo oaivái. Dan bátti namma lea "källreʹppiǩ" nuortalašgillii.
"Laakk".
"Laakk" lea gahpira vuođđu mii báhcá liinni vuolde čihkosii go liidni geavahuvvo. Dan oasi hearvvat leat dušše čoarvvi alde. Gahpervuođu hearvvat leat dávjá ruossa ja dan birra iešguđetlágan bearalgierddut. Maŋŋeoaivvi buohta fas eai leat hearvvat ollege. Dan áigge go álkit oastit bearraliid, hearva valjit, muhto go ii lean nu álkit, de "laakk" lei uhcit hervejuvvon.
"Puällõk".
"Puällõk" lea gahpira niehkkeláđđi mainna gahpir bissu buorebut oaivvis ja doallá dan njuolga. Niehkkeláđis leat dávjá hui ollu hearvvat main leat seammasturrosaš bearralat go eará gahperosiin. Niehkkeláđi geaži bearralat fas leat stuorrát go gahpira eará hearvvain.
Nieiddagahpiris eamitgahpirii.
Moarsi heaitá geavaheamis su "peeʹrvesǩ"-gahpiris dan maŋŋá go son vihahuvvo. Vihaheami áigge sus lea bruvda oaivvi ala. Vihaheami maŋŋá moarsi ovdii loktejuvvo stuorra liinni man duohken su risteadni dahje náittoseadni váldá eret "peeʹrvesǩ"-gahpira ja rahpá moarsi bárggáldaga. Son bárgida moarsái guokte bárggáldaga, giessá daid báttiiguin oaivečohka ala ruvdnan ja bidjá eamitgahpira "šaamšiǩ" su oaivái. Bárggáldatruvnna ja "puällõk"-niehkkeláđđi vehkiin "šaamšiǩ" bissu buorebut oaivvis.
Eamitgahpira maŋŋá.
Dalle go nisson ii leat šat náitalan, son ii oaččo šat geavahit eamitgahpira olláge. Dat oažžugo son geavahit juogalágan gahpira čuožžu das, leago son báhcán leaskan vai leago son earránan. Juos son báhcá leaskan, sus leat guokte molssaeavttu: leaskagahpir "pooʹvdneǩ" (maiddái "poʹvdneǩ") dahje gokčat oaivvi dušše liinniin. Leaskagahpira son geavahit, juos ii háliit šat náitalit, muhto juos háliidivččii ođđasis náitalit, de son ii geavat leaskagahpira ja gokčat oaivvi dušše liinniin. Juos fas son lea earránan, áidnu heivvolaš molssaeaktu ovdal lei oaivvi gokčan liinniin, muhto dál lea molssaeaktun ođđamállet, vel namahis gahpir man Heidi Gauriloff lea hábmen.


Pooʹvdneǩ.
"Pooʹvdneǩ" dahje "poʹvdneǩ" lea nuortalaš ja gielddasápmelaš nissoniid leaskagahpir. Leaska sáhttá válljet, háliidago son geavaha gahpira. Juos son geavaha leaskagahpira, dat čájeha buohkaide ahte son ii háliit ođđasis náitalit. Juos son ii geavat leaskagahpira, dat fas čájeha buohkaide ahte son háliida.


Kristin Røymo.
Kristin Røymo (riegádan njukčamánu 4. beaivvi 1973:s) lea politihkar (Bb), gii 2016 rájes doaibmá Romssa suohkana sátnejođiheaddjin. Golggotmánu 14. beaivvi 2015 rájes geassemánu 30. beaivvi 2016 rádjái, son doaimmai Romssa gávpotráđđejođiheaddjin. Sátnejođiheaddji (2016-2019).
Son lea riegádan Vestvågøyii ja bajásšattai Stáiggu suohkana báikkis Helnessund. 1995:s son fárrii Romsii. Røymo lea lohkan stáhtadiehtaga, pedagogihka ja psykologiija. Sus lea "Peace and Conflict Tranformation" mastergráda Romssa universitehtas.


Jonas Gahr Støre.
Jonas Gahr Støre (riegádan borgemánu 25. beaivvi 1960:s) lea Norgga politihkar ja Bargiidbellodaga jođiheaddji. Son lei Norgga dearvvašvuohta- ja fuolahusministtar čakčamánu 21. b. 2012:s 2013:a ráđđehusmolsuma rádjái. 2005:s 2012:ii son lei olgoriikkaministtar. Son lea Oslo Stuorradiggeáirras 2009 rájes.
Støre válljejuvvui Bargiidbellodaga jođiheaddjin 2014:s. Ovdal su lea Jens Stoltenberg leamaš jođiheaddji. Støre lea bargan stáhtačállin Stáhtaministara kantuvrras (2000–2001) ja Norgga rukses ruossa generálačállin (2003–2005). Son lea lohkan stáhtadiehtaga universitehtas.


Listu Norgga bellodagain.
Dát lea listu Norgga bellodagain mat leat Stuorra- dahje Sámedikkis.


Hans Fredrik Grøvan.
Hans Fredrik Grøvan (r. skábmamánu 1. beaivvi 1953) lea Norgga politihkar, gii gullá Risttalaš Álbmotbellodahkii. Son lea 2013 rájes stuorradiggeáirras. 2019 rájes son lea bellodaga parlamentáralaš jođiheaddji.
1995:s 2007:ii son lei Lyngdal suohkana sátnejođiheaddji.


Kjell Ingolf Ropstad.
Kjell Ingolf Ropstad (r. geassemánu 1. beaivvi 1985) lea norgalaš politihkar, gii 2019 rájes lea Risttalaš Álbmotbellodaga (RÁb) jođiheaddji ja Erna Solberga ráđđehusa mánáid- ja bearašministtar.
Son lea 2009 rájes leamaš okta Nuorta-Agdera fylkka stuorradiggeáirrasiin. 2017 rájes 2019 rádjái son lei RÁb:a nubbi nubbijođiheaddji. Ropstad lea Oslo universitehtas lohkan láhkadiehtaga ja ekonomiija, main sus lea bachelorgráda.


Erna Solberga ráđđehus.
Erna Solberga ráđđehus lea dálá (2019) Norgga ráđđehus, mii lea čohkkán golggotmánu 16. beaivvi 2013 rájes. Stáhtaministtar lea Erna Solberg (Olgeš). Ođđajagemánu 22. b. 2019 rájes oassálastet Olgešbellodat, Ovddádusbellodat, Gurutbellodat ja Risttalaš Álbmotbellodat ráđđehussii. Álggos ledje dušše Olgeš ja Ovddádusbellodat lahtut, ja Gurut šattai lahttun ođđajagemánu 18. b. 2018:s.


Birasbellodat Ruonát.
Birasbellodat Ruonát (BR) (girjedárog. "Miljøpartiet de Grønne", ođđadárog. "Miljøpartiet dei Grøne") lea Norgga politihkalaš bellodat. 2013:s dat válljejuvvui Stuorradiggái vuosttaš geardde. Dálá Stuorradikkis (2017–2021) bellodagas lea okta áirras, Une Bastholm Oslos eret.
BR:s ii leat jođiheaddji, muhto guokte ságadoalli: okta nisu ja okta dievdu. Dálá (2019) ságádoallit leat Arild Hermstad ja Une Bastholm.


Ruoksat (Norgga bellodat).
Ruoksat (R) (girjedárog. "Rødt", ođđadárog. "Raudt") lea Norgga sosialisttalaš politihkalaš bellodat. Bellodaga jođiheaddji lea 2012 rájes Bjørnar Moxnes. Bellodat vuođđuduvvui 2007:s.
2017:s válljejuvvui Stuorradiggái Bjørnar Moxnes Oslo válgabiirres.


Bjørnar Moxnes.
Bjørnar Moxnes (r. juovlamánu 19. b. 1981) lea norgalaš politihkar, gii 2012 rájes jođiha bellodaga Ruoksat. Son gohččoda iežas sosialistan.
Moxnes válljejuvvui Stuorradiggái 2017:s, ja lea Ruoksada aidna stuorradiggeáirras.


Trygve Slagsvold Vedum.
Trygve Slagsvold Vedum (r. juovlamánu 1. b. 1978) lea norgalaš eanadoalli ja politihkar, gii 2014 rájes jođiha Guovddášbellodaga. Son lea 2005 rájes leamaš Hedmarka válgabiirre stuorradiggeáirrasin.
Son lei Jens Stoltenberga nuppi ráđđehusa eanandoalloministtar 18.6.2012–16.10.2013.


Børge Brende.
Børge Brende (r. čakčamánu 25. b. 1965) lea norgalaš politihkar (Olgeš), gii 2013 rájes 2017 rádjái lei Erna Solberga ráđđehusa olgoriikkaministtarin. Son lea ovdal leamaš birasgáhttenministtarin (2001–2004) ja ealáhus- ja gávppašanministtarin (2004–2005).
2017 rájes son bargá Máilmmi ekonomalaš foruma presideantan.


Audun Lysbakken.
Audun Lysbakken (r. čakčamánu 30. b. 1977) lea norgalaš politihkar, gii 2012 rájes jođiha Sosialisttalaš Gurutbellodaga. Son lea 2009 rájes stuorradiggeáirrasin, ja lei maiddái áirrasin 2001–2005.


Tone Wilhelmsen Trøen.
Tone Wilhelmsen Trøen (r. guovvamánu 23. b. 1966) lea norgalaš politihkar, gii 2018 rájes doaibmá Norgga stuorradiggepresideantan.


Geir Bekkevold.
Geir Jørgen Bekkevold (r. skábmamánu 19. b. 1963) lea norgalaš politihkar ja Risttalaš Álbmotbellodaga stuorradiggeáirrasin 2009 rájes. Son lea oahppan teologiija ja bargan báhppan.


Olaug Bollestad.
Olaug Vervik Bollestad (r. skábmamánu 4. b. 1961) lea norggalaš politihkar (RÁb), gii ođđajagemánu 22. b. 2019 rájes lea Erna Solberga ráđđehusa eanadoallo- ja biebmoministtarin.
Son lea 2013 rájes RÁb:a stuorradiggeáirrasin. Ovdal son lea bargan buohccedikčun.


Tore Storehaug.
Tore Storehaug (r. guovvamánu 18. b. 1992) lea norgalaš politihkar, gii 2017 rájes lea Risttalaš Álbmotbellodaga stuorradiggeáirrasin Sogn ja Fjordane válgabiirres. Son lea bajásšaddan Askvoll suohkanis.


Dagfinn Høybråten.
Dagfinn Høybråten (r. juovlamánu 2. b. 1957) lea norgalaš politihkar (RÁb). Son jođihii Risttalaš Álbmotbellodaga 2004 rájes 2011 rádjái. 2018:s son namahuvvui Stuorradikkis Duohtavuođa- ja soabahankommišuvnna jođiheaddjin.


Siskkit Fosen.
Siskkit Fosen () lea gielda Trøndelága fylkkasuohkanis. Gielda álggáhuvvui ođđajagemánu 1. beaivvi 2018:s, go ovddeš gielddat Rissa ja Leksvik časke oktii.


Trøndelága fylka.
Trøndelága fylka (,) lea Norgga fylka, man rádjefylkkat leat Nordlánda, Møre ja Romsdal ja Innlandet. Fylka álggahuvvui ođđajagemánu 1. beaivvi 2018:s, go ovddeš Lulli-Trøndelága fylka ja Davvi-Trøndelága fylka časke oktii. Fylkkagovastat lea seamma go ovddeš Davvi-Trøndelága govastat.


Birgon fylka.
Birgon fylka lea Norgga ovddeš fylka. 1831:s čuldii Birgon ámta Søndre Bergenshus ámtas. Birgonis ja Søndre Bergenshusas ledje seammá ámtamánni 1907:ii. 1918:s namma nuppástuvai Birgon fylkii. De časke Bergen ja Hordaland fylkkat oktii 1972:s.


Færder gielda.
Færder lea gielda Vestfoldda fylkkas. Gielda álggáhuvvui ođđajagemánu 1. beaivvi 2018:s go Tjøme ja Nøtterøy gielddat oktiičaske.


Gao Brothers.
Gao Zhen, Dagmar Carnevale Lavezzoli ja Gao Qiang Oslo Freedom Forumis miessemánu 28. b. 2019. Duogážis čájehuvvo vieljaguovtto dáiddabargu "Utopia Of the 20 Minute Embrace".
Gao Brothers (, "gāo shì xiōngdì") leaba kiinnálaš vieljaguovttos Gao Zhen (高兟, r. 1956) ja Gao Qiang (高强, r. 1962), geat leaba dáládáidaga dáiddárat. Soai leaba Jinan-gávpogis eret, muhto dánáigge orruba ja bargaba Beijingis.


Černobyla lihkohisvuohta.
Černobyla lihkohisvuohta dáhpáhuvai dálá Ukrainas Kiova davábealde cuoŋománu 26. beaivvi 1986. Černobyla váimmusrusttega njealját reáktor bávkkehii golbma kilomehter olggobealde gávpoga Pripjat. Rádioaktiiva balva leavai miehtá Eurohpa ja kontaminerii viiddis eatnamiid Ukrainas, Vilges-Ruoššas ja Ruoššas.
Reáktor bávkkehii go bargit čađahedje iskkosa mii ii menestuvvan.
Pripjat buollinveahka bođii báikki ala maŋŋel logi minuhta ja álge jáddadit dola. Guđas dain jápme alla suonjardanmeari dihte.
Álggus Sovjetlihttu čiegadii lihkohisvuođa máilmmi ovddas. Ruoŧa váimmusfápmorusttegis Forsmarkas fuobmájedje ahte bargi skuovat ledje radioaktiivvat. Álggos sii jáhkke ahte dat bođii sin iežaset reáktoris, muhto go riŋgestalle eará váimmosfápmorustegiidda ja gulle doppe lei maid radioaktivitehta loktanan.
Reáktor soiccuhii rádioaktiiva suovaid áibmui logi beaivvi. 70% manai Vilges-Ruššii.
Pripjatlaččat fárrehuvvojedje eret ja dohko ii oaččo oktage orrot šat. Guovlu lea vesáiduvvan ja eallit lea vallji.
Dearvvašvuođalaš váikkuhusat.
WHO Černobyl-raporta jagi 2006 rájes muitala ahte 134 olbmo buohccájedje akuhta suonjardandávdii. Dain jápme guoktelogigávccis.
Maŋŋel lassánii galbaráksáboras Ukrainas ja Vilges-Ruoššas roasu dihte. Ruoŧa Suonjarsihkkarvuođaeiseválddi raporta (2001) muitala ahte mearkkašahtti dearvvašvuođalaš váikkuhusat eai leat vuordimis Ruoŧas. Maŋŋelis lea eiseváldi goittotge árvvoštallan ahte Ruoŧas sullii 300 jápme lihkohisvuođa dihte.


Komehta.
Komehta dahje seaibenásti lea smávva almmigáhppálat mii johtá beaivváža birra. Muhtumin dat lahkonit beaivváža ja dalle sáhttá oaidnit seaibbi mii šaddá beaivvášsuonjardeami geažil. Komehtat leat jieŋas, gavjjas ja geađggis. Daid čađamihttu lea moadde kilomehter gitta moaddelogi kilomehter.
Komehtaid birrajohtináigi sierrana komehtas komehtii. Sáhttá leat oanehaš nugo moadde jagi dahje hui guhkki nugo čuđiid duháhiid jagiid. Muhtun komehtat fas dušše bohtet beaivvášgotti sisa oktii ja de fas mannet viidáseappot gomuvuhtii. Dain mat lea oanehis birrajohtináigi gohčoduvvojit oanehisperiodalaš komehtan ja dain mat fas lea guhkes gohčoduvvojit guhkesperiodalaš komehtan.
Váimmus.
Go komehta lea guhkkin beaivvážis de dat lea dušše váimmus, mii lea eanas geađgi, gavja jikŋon čáhci, jikŋon karondioksiida, metána ja ammoniáhkka. Muhtumat leat danin navdán daid "duolva muohtaspábban" (eŋg. dirty snowballs). Go komehtain lea nu unnán mássá, dat eai jorbbasnuva gravitašuvnna geažil. Komehtaid bajoš lea oalle earenoamáš go dat speadjalastá dušše 4% dan čuovggas mii deaivá. Vaikko dat muhtumin čuvget nu girkadit almmis, dat gulletge gomuvuođa seavdnjadeamos gáhhpálagaide.
Koma ja seaibi.
Olgolis beaivvášgottis komehtat leat jikŋon ja leat measte veadjemeahttun oaidnit Eatnamis dálá teknihkain go dat leat nu unnit. Go siskelebbui bohtet, beaivesuotnjarat liggejit. Dalle čáhci jikŋon gássat ja eará ávdnasat máizet ja lievllistit. Beaivváža suonjardandeaddu ja beaivvášbiegga dagahit dan mearehis stuorra seaibbi mii geaigá beaivvážis eret. Seaibi šaddá dan rávnnjis gavjjain ja gássáin mii boahtá komehta atmosfearas (komas).
Gavjjaid ja gássaid rávdnji geaigába iešguđet guvlui. Gavja báhcá komehta maŋil ja šaddá veahá sojil. Beaivvášbiegga ja magnehtagieddi dagaha ahte fas ahte gássá geaigá beaivvážis eret. Váimmus leage oalle unni, dávjá unnit go 50 km rastá, muhto koma sáhttá leat stuorit go beaivváš ja seaibi fas guhkit go beaivváža ja Eatnama gaska. Dat ahte gássáseaibi álo geaigá beaivvážis eret veahkehii fuomášit beaivvášbiekka.


Sáttoáhpi.
Sáttoáhpi dahje sáttomeahcci lea eanan gokko lea hui unnán gahčahat (arvi, muohta, čuorpmas) ja dávjá dakko čáhci lievllista olu. Dan dihte sáttoáhpi leage šattoheapme. Sáttoábi šattut ja eallit leat sierraluvvan nu ahte birgejit. Báhkka sáttoábiin ferte dárjat alla temperatuvrrain eallit, ja polárguovlluin ferte birget buolašin.
Namahusat.
Áhpi lea sámegillii viiddis jeaggi dahje rabas mearra. Sáttoáhpi lea dasto viiddis eanan mas lea olu sáttu. Muhto dat namma doallá deaivása dušše birrasiid 20% máilmmi sáttomehciide. Gávdnojit máŋggalágan sáttoábit: sáttoábit, geađgeábit, čievraábit ja sálteábit.
Šaddomáilbmi.
Muhtumat jáhkket ahte sáttoábis eai gávdno báljo eallin, muhto duohtavuođas lea dávjá eallin vallji. Sáttoábis gávdnojit guovttelágan šattut: Dat mat dárbbašit arvečázi duollet dálle ja dat mat ožžot vuođđočázi. Muhtun arvešattut ellet dušše moadde vahku. Dat ihtet arvvi maŋŋá. šaddet, liđđot, gilvet siepmaniid ja de goldnet. Siepmanat sáhttet leat eatnamis máŋga jagi ovdal go fas arvá.


Koreografiija.
Koreografiija (greikkagiela "χορός" 'dánsu' ja "γράφειν" 'čállit') lea dáiddasuorgi dan birra mo hutká ja bagada lihkastagaid ja lávkkiid ovdamearkka dihte dánsuma várás, muhto dat guoská maiddái dáiddalustemii, dáiddavuodjamii ja joavkolášmmohallamii. Koreografiija sáhttá veardidit ovtta musihkkabihtáin dahje dujiin.
Koreográfa lea dat olmmoš gii hutká lihkastagaid ja ráhkada dánssa. Son sáhttá hábmet ovtta olbmo dánsuma, dahje bargat teáhterčájáhusain ja operain. Koreográfat leat dábálaččat ieža dánsut, muhto ii leat dárbu dakkár oahpu váldit jus áigu koreográfan šaddat.
Sámi Našunálateáhter bálkáhit koreográfa go ráhkadit teáhtera. Koreografiija lea maid adnojuvvon luđiid ovdanbuktima várás.


Orkeasttar.
Orkeasttar lea go olu olbmot ovttas čuojahit máŋggalágan čuojanasaid. Das leat eanet miellahtut go omd. musihkkajoavkkus. Orkeasttar sáhttá juogu ieš čuojahit dahje čuojaldahttit lávlu. Muhtumin orkeastara jođiha olmmoš, dat jođiheaddji gohčoduvvo dirigeantan.
Dávjá lea sáhka symfoniijaorkeastaris, masa gullet máŋgalot musihkkarat geat čuojahit. Čuojanasat mat lávejit doppe gullot leat earret eará dávgečuojanasat, bossunčuojanasat, ja dearpančuojanasat. Dávgečuojanasat leat fijuvla, áltofijuvla, cello, ja kontrabássa. Gávdnojit guovttelágan bossunčuojanasat: muorrabosonat ja veaikebosonat. Muorrabosonat leat fløita, oboe, klarineahtta, fagotta ja muhtumin saksofona. Veaikebosonat leat dorve, trumpehta, báson ja tuba.


Monte Águila.
Monte Águila lea Chile gielda.
Skuvlejupmi.
Monte Águilas leat vuođđo- ja joatkkaskuvllat. Dáin skuvllain oassi leat almmolaš skuvllat ja oassi fas priváhtaskuvllat. Almmolaš skuvllaid doarju ruđalaččat Cabrero gielda. Vaikko nuppit skuvllat leatge priváhtat, dat ožžot goittotge ruhtadeami Chile oahpahusministeriijas.


Liv Inger Somby.
Liv Inger Somby, riegadan 1962 Suoma Sámis, lea sápmelaš lektor, girječálli ja ovddeš journalista. Son lea Sámi allaskuvlla lektora, ja oahpaha eamialbmotjournalistihka. Son lea ee. leamaš journalista SVT:s ja.


Álaheaju girku.
::"Dat artihkkal lea boares Álaheaju girku birra. Ođđa girku birra, gč. Nordlyskatedralen - Álaheaju girku
Álaheaju girku dahjege Áltá girku () lea girku Álaheaju suohkanis.
Girku lea huksejuvvon jagis 1858. Dat lea guhkesgirku. Girku lea plánen arkiteakta Stephen Henry Thomas.


Kárášjoga girku.
Kárášjoga girku lea kvadráhtalaš girku, mii lea huksejuvvon jagis 1974 Kárášjoga gielddas Finnmárkku fylkkas. Girku lea muorragirku, ja das lea 500 čohkkansaji. Girku arkiteakta lei Odd Østbye.


Kárášjoga boares girku.
Kárášjoga boares girku () lea girku Kárášjoga gielddas Finnmárkku fylkkas.
Girku lea huksejuvvon jagis 1807. Dat lea muorragirku. Girku lea plánen arkiteakta Daniel Stroch.
Ođas Kárášjoga girku lea huksejuvvon jagis 1974.


Davvesiidda girku.
Davvesiidda girku () lea girku Davvesiidas Finnmárkku fylkkas.
Girku lea huksejuvvon jagis 1962. Girku lea plánen arkiteakta Odd Borgrud Pedersen.


Šuoššjávrri kapealla.
Šuoššjávrri kapealla () lea girku Kárášjoga gielddas Finnmárkku fylkkas.
Girku lea huksejuvvon jagis 1968. Girku lea huksejuvvon Norgga Samemišuvdna ovttas Kárášjoga gielda ja Guovdageainnu suohkan mielde. Girku lea guhkesgirku.


Váljoga girku.
Valjoga girku () lea girku Kárášjoga gielddas Finnmárkku fylkkas.
Girku lea huksejuvvon jagis 1932. Dat lea muorragirku. Girku lea plánen arkiteakta Harald Sund.


Unjárgga girku.
Unjárgga girku () lea girku Unjárgga gielddas Finnmárkku fylkkas.
Girku lea huksejuvvon jagis 1858. Girku lea guhkesgirku.


Omega Divohat.
Omega Divohat (, oaniduvvon “OV”, lullisámegilli: Omega Vierhkiesijjie), álggahuvvui 1971:is Omega searvvis. Divohat addá searvvi miellahtuide vejolašvuođa bargat elektronihkkaprošeavttaiguin ja eará hommáiguin. Odne, 2019:is, lea divohat gártan iežas searvin mii ovttasbargá Omega servviin sosiála ja historjjálaš áššiiguin. OV lea dábálaččat rabás eanaš oasi beaivvis ja eahkedis maiddái, earret árra iđida. Divohat lea gealláris EL-viesus NTNU:as Troandimis. Divohaga čujuhus lea: O.S.Bragstads plass 2G, Troandin.
Omega Divohaga lanjat.
Omega Divohat lea juhkkojuvvon guhtta latnjaide.
Norgga lágat aistton galggá galbat Omega Divohagas leakit lullisámegilli.
Iešguđelagan ámmáhat ja ovddasvástádussuorggit.
Omega Divohagas leat eará joavkkut main leat eará doaimmahat. Dát joavkkut leat (2019) Teslalávdegoddi, Latnjalávdegoddi, Buolleviidnalávdegoddi, Várralávdegoddi, ja máilmmiávuslavdegoddi. Dáin joavkkuiguin eai leat nu olu ovddasvástádusat divohagas muhto barget muhtinlágan prošeavttaiguin.
Neavvut ja bargobiergasat divohagas.
Omega Divohagas leat máŋga iešguđelagan neavvut ja mihtadanreaiddut. Dát leat buvttadeapmái elektronihkas ja eará prošeavttat.
Dološáigi.
Dološáigge lei Omega Divohat unna joavku Omega studeanttaide geain lei beruštupmi hommát elektronihka proševttaiguin. Omega Divohaga olbmot liikojedje hukset čáffadatneavvut, moivet ja dikšut dihtorat ja eará elektronihkkat. Gii nu ledje dávjá Omega Divohagas vai oahpat geavtalaš elektronihkkat birra. Omega Divohaga olbmot hommájedje maŋgga soma proševttaiguin dalle nugo dál.
Geavatlaš spivkkat.
Omega Divohat lea čađahan olu spivvkat maŋŋel álggu rájes.
2004:is gii nu Omega Divohagalaččat fuobmáidet ahte guokte hilduid valduviesus leidde rabas. Šattai bidjan guokte gieddestáluid doppe man čuččodeigga unnie aigge.
2017:is Omega Divohaga olbmot gárvvohedje oakta lokomotiiva, Bjørkelangen, nie ahte lokomotiiva šattai nugo Doammatoga. Maŋŋil Omega Divohat suoládii ovddasvástádus lokomotiivaiin Google Maps:s. Vel sáhtát oaidnit gova Doammatoga-lokomotiiva neahttasiiddus.
Huksetkursa.
Huksetkursa lea juohke jahki árrat čakčamánnu ovddal Sanctus Omega Vieljjavuohđa vuolggaávvudeamit. Omega Divohaga olbmot oahpaheimmet geavatlaš elektronihkka birra. oahppit ledje dábálaččat vuosttaš luohkás. Sii ohppet movt ráhkadit (dahjege hukset) ovttageardánis čáffadatneavvu. Maŋŋel huksetkursa lea husketkursafeasta Omega Divohaga stivrrain.
AVR-kursa.
AVR-kursa lea juohke jahki ođđajahkemánnu ja beassážat gaskkas. Guolbma beivviide Omega Divohaga olbmot ja Microchipa olbmot oahpaheimmet dihtorprográmmagálvu AVR-boaluide birra.
Meašttirgoahkka.
Meašttirgoahkka lea oalle ođđa doallu Omega Divohagain (2020:is). Gilvohallan válddahallá makkar joavkku lea buoremus ráhkadit biebmu Omega Divohagas, divohaga neavvuiguin ja álgoávdnasiiguin Omega Divohaga eret. Vuoitit ledjen árvvoštallan huotkáivuođain, máisttuiin, ja álgoávnnasmearrideami. Joavkkuin leat guokte beaivit ráhkadit biebmu, man lea dábálaččat guolbma iešguđetlagan biepmuid.
Nordic-kursa.
Nordic-kursa lea nugo AVR-kursa, muhto Nordic Semiconductor lea ovttasbarguguoibmi, eai Microchip. Maidaid Nordic-kursa lea vehaš nuppelágan nammii guovdilastin. Nordic-kursa lea boarrásat studeanttain.
Juovllatbeavdi.
Omega Divohaga juovllatbeavdi lea nugo eará juovllatbeavddiid, muhto gal moadde erenoamáš árbevieruid.
Robotasoahti.
Robotasoahti lea eará gilvohallan Omega Divohagas. Juohke joavku hukset veaha robota go galgá cuvket eará joavkku robotat ja veađut erenomáš geidnosis.
Gáffemašiidna.
Omega Divohaga Gáffemašiidnaprošeavtta válddahallá mašiidna man ráhkada gáffe gohppui buolvaris automáhtalaš.


Montsoreau.
Montsoreau () lea gielda Davvi-Frankriikkas. Gielddas orrot 447 olbmo ja dan viidodat lea km².


Eaika.
Eaika ("Quercus robur") lea lastamuorra.


Sigrid Drake.
Sigrid Anna Maria Carolina Drake (1878–1930) lei sámegiela ja -kultvurra dutki Ruoŧas eret. Son lei K.B. Wiklunda studeanta.


Sámi gielladutkan.
Sámi gielladutkan lea oassi gielladiehtaga, man ulbmil lea dutkat sámegielaid, sin historjá, grammatihka ja servodatlaš dili.
*


Davvisámegiela adposišuvnnat.
Post- ja preposišuvnnat leat sánit mat laktásit nomeniidda. Dát doahpagat leat sámegillii latnjalassii nu ahte muhtun sánit sáhttet leat sihke preposišuvdnan ja postposišuvdnan. Pre- ja postposišuvdna ráhkadit nomeniin ovtta gihpu ja das galgá nomen leat genitiivahámis. Dat mat leat nomemiid ovddabealdde gohčoduvvojit "preposišuvdnan". Nomena ja preposišuvnna oktavuohta gohčoduvvo preposišuvdnagihppun.
Postposišuvdna leat nomena maŋábealde.Nomena ja postposišuvnna oktavuohta gohčoduvvo postposišuvdnagihppun.
Etymologalaččat pre- ja postposišuvnnaid vuođđu lea substantiiva, muhto dát sánit eai dábálaččat geavahuvvo sierra sátnin šahten. Muhtun substantiivvat leat velá anus, nugo "rádjá" mas postposišuvnnat "rájes/rádjái" leat suorgásan. "Boahtte vuosárgga rájes. Ihtáš rádjái."
Pre- ja postposišuvnnat sáhttet leat sierra kásushámis. Lokatiivahámi mearkkašupmi lea báikkis dahje báikkis eret. Illatiivahámi mearkkašupmi lea lihkadeapmi juogaman guvlui. Genitiivahámi mearkkašupmi lea juogaman guora, miehtá dahje beali. Ovdamearkkan sátni "geahči" main lea suorgásan čuvvovaš postposišuvnnat.
Post- ja preposišuvnnat áigemearkkašumiin leat: bále, birra, čađa, gaskan, gaskkas, gaskkal, gaskal, gasku, geahčái, geažes, maŋŋá, maŋŋel, mano (manu), mielde, miehtá, ovdal, rádjái, rájes (rájis), viđá (viđe).
Ala (nala). (post). Báikemearkkašupmi: "Son njuvddii vuoja láibbiid ala." Áigemearkkašupmi: "Boađe fal ruoktot diimmut ala!"
Alde (nalde). (post). Báikemearkkašupmi: "Gáffegievdni lea uvnna alde." - "Lokte eret ruittu uvnna alde. - Poliisat ledje juo báikki alde."
Badjel. (prep./post). Báikemearkkašupmi: "Duottut go njuiket joga badjel? - Biila vujii badjel geainnu."
Báldda. (post). Báikemearkkašupmi. "Beana ruohtai mu báldda. - Son ozai čoavdagiid viesu báldda."
Bálddas.(post). Báikemearkkašupmi: "Gean bálddas don čohkkájit boradanbeavddis? - In leat goassige oađđán nieidda bálddas."
Báldal. (post). Bákemearkkašupmi: "Ánde šuvihii sihkkeliiguin mu báldal".
Bále. (post). Áigemearkkašupmi. "Mii árrat vuoddjáimet vai joaddašeimme" "ruoktut čuovgga bále. - Eahket bále manne dánssaide."
Bealde. (post., maŋábeale attribuhta maiddái prep.). Báikemearkkašupmi: "Gufihtariid máilbmi lea don bealde olbmuid dábálaš eallima. - Goappat bealde."
Beale. (post.). Báikemearkkašupmi: "Vári beale lea buoret vázzit. - Bohccot ruhttet don beale váriid."
Beallái. (post.). Báikemearkkašupmi: "Son sugai nuori nuppi beallái. - Mii sirddiimet don beallái vári."
Birra. (post./prep.). Báikemearkkašupmi: "Mun lean mátkkoštan birra máilmmi. - Nieida lei nu bivnnut ja bártnit jorre su birra." Áigemearkkašupmi: "Birra jándora bargat. - Mii orrut ovtta sajis birra jagiid."
Bokte. (post). Báikemearkkašupmi: "Vudjen Malmöi Stockholmma bokte. - Dákko bokte gávdnojit ollu boradanbáikkit. - Eŋglándii vujiimet Fránkriikka bokte."
Buohta. (post.). Báikemearkkašupmi: "Bisán duon geaidnogalbba buohta. - Biila bártidii šaldi buohta. - Son vázzá min buohta skuvlii".
Čađa. (prep./post.). Báikemearkkašupmi: "Mun váccán vuovddi čađa." Áigemearkkašupmi: "Ledjen gozuid alde čađa ija. - Mii ligget viesu čađa dálvvi."
Duogi, duoge. (post.). Báikemearkkašupmi: "Njáhken stobu duogi. - Dat báhtaredje seinniid duogi."
Duohkái. (post.). Báikemearkkašupmi: "Čiehkádin geađggi duohkái. - Eadni gaikkui nieiddas vuovttaid duohkái."
Duohkin, duohken (ruoŧas duogin). Báikemearkkašupmi: "Bussá ruohtastii eret stuolu duohkin. - Dat áigá vuoddjájedje ja dáidet juo logi miilla duohken. - Dálá servodatdiili lea min čuorbbes politihkariid duohken."
Gaskan. (prep./post.). Áigemearkkašupmi: "Fertejin vuolgit gaskan bora". - "Fertiimet heaitit gaskan barggu arvvi dihte."
Gaskii. (post.) Báikemearkkašupmi: "Gárten guovtti vašálačča gaskii."
Gaskka. (prep./post.) Báikemearkkašupmi: "Leavnnja ja Billávuona gaskka lohket olbmot ipmašiid oaidnit".
Gaskal. (prep./post.). Báikemearkkašupmi: "Son jođii Joatkkajávvri ja Iešjávrri gaskal". Áigemearkkašupmi: "Áhči gázzi málestii gaskal golmma ja viđa".
Gaskkas. (post.). Báikemearkkašupmi: "Son orru daid guovtti vári gaskkas. - Ášši bissu munno gaskkas."
Gasku. (dábálaččat prep.). Báikemearkkašupmi: "Bohccot livvadedje gasku geainnu. - Ásan gasku gavpoga. - Gasku goađi lei árran." Áigemearkkašupmi: "Son heittii gasku jagi skuvllas". - "Moai fertiime gasku geasseluomu máhccat ruoktot".
Geahčái. (post.). Báikemearkkašupmi: "Mannen togain iežan nieidaolbmá geahčái." Áigemearkkašupmi: "Vahkku geahčái ferten fas doaktára lusa". - "Elle heaitá barggus loahpa geahčái dán vahkku".


Stefan Löfven.
Liŋkkat.
Eriksson, Peter


Davvisámegiela suopmanat.
Davvisámegiela váldosuopmanat leat mearrasámegiella, Durdnosa suopman ja Finnmárkku suopman.
Mearrasámegiella.
Knud Leema mielde mearrasámegiella lea ovdal gullan nuortasámegielaide, muhto mearrasámit leat molson giela. Mearrasámegielas leatge seammalágan hámit go anárašgielas ja eará nuortasámegielain. Mearrasámegiella juhkkojuvvo oarje-, gaska- ja nuortasuopmaniidda.
Finnmárkku suopmanat.
Finnmárkku suopmana váldojoavkkut leat oarjejoavku ja nuortajoavku.


Davvisámegiela sojahanoahppu.
Davvisámegiela sojahanoahppu dahje morfologiija lea systema, man mielde davvisámegiela sánit sojahuvvojit. Davvisámegielas lea rikkis sojahansystema, sihke nominiid ja vearbbaid dáfus.
Pronomenat.
Pronomen lea sátni adnojuvvo eará sáni sajis. Ovdamearkan cealkagis "Áhčči luoikkai skohtera Márehii" sáhttá čállit pronomeniiguin "Dat luoikkai sutnje skohtera." Pronomenat adnojuvvojit maiddái ovttas nuppiin sániin, ovdamearkka dihte "dát biila."
Persovdnapronomenat: "Mun, dii, midjiide jna."
Gažaldatpronomenat ja relatiivapronomenat: "mii, gii, gean, mainna, goabbá, guhtemuš, gos, gosa, goas jna."
Čujuheaddjipronomenat: "dat, dát, diet, duot, dot."
Resiprohkapronomenat: "1. nubbi nuppi. 2. a) goabbat guoibmi + oamastangeažus duálas. b) guhtet guoibmi + oamastangeažus plurálalas."
Reflektsiivapronomenat: "ieš, ieža, alddámet, alccesis, iežame, iežainan, iehčanassii"
Eahpemearálaš pronomenat: "ainge, arvat, buot, buohkat, duobbá dábbá, eatnat, eatnagat, eatnagii, eatnasat, eambbo, eanet, eanemus, eanemusat, eará, iežá, earát, iežát, earis, galle, gallát, gallis, geažus, hárvvis, juobbá, juobbágoabbá, juoga, juohke, juohkehaš, máŋga, máŋggas, moadde, moattes (moattis), moanat, muhtin (muhtun), nubbi, nuppit, nuppát, obba (oppa), ollu, olu (ollugat), olugat, olus, okta, oktahat, seammá, soames (soamis), soapmásat, uhccán, unnán, uhccánaš, unnánaš, veahá, veaháš, visot, gii ihkenassii, guhte ihkenassii, mii ihkenassii, goabbá ihkenassii, feara gii, feara guhte, feara mii, feara goabbá, gii fal, guhte fal, mii fal, goabbá fal, giige, guhtege, mihkkege, goabbáge, guhtemušge, oktage, guhtege, guhtet, goabbat, iešguhtet, goappašat, goappašagat, guktot."
Negatiiva pronomenat": ii oktage, ii gosage, eai makkárge jna."
Vearbbat.
Vearbbat sodjet logu, persovnna, vuogi ja áiggi dáfus.
Vuohki.
Dábálaččat optatiiva árvaluvvo imperatiivan, goas sámegielas leat dušše njeallje vuogi.
Biehttalanvearba.
sg. du. pl. sg. du. pl. sg. du. pl. sg. du. pl.
1 in ean eat 1 - - - 1 allon allu allot 1 aman amame amamet
2 it eahppi ehpet 2 ale alli allet 2 ale alli allet 2 amat amade amadet
3 ii eaba eai 3 - - - 3 allos alloska alloset 3 amas amaska amaset
Davvisámegielas biehttalanvearba ii sojahuvvo áiggi dáfus.
Passiiva.
Davvisámegielas lea maid passiiva, muhto dat ii leat árbevirolaččat leamaš aktiivvalaš anus.
Interjekšuvnnat.
Sámegillii ollu interjekšuvnnat adnojuvvojit go čuorvu ealliid, erenoamážit beatnagiid ja bohccuid. Muhtun dain interjekšuvnnain leat jietnadagat mat eai muđui gávdno gielas (earret loatnasániin) nugo y-jietna sánis "hrys."
Advearbbat.
Advearba lea sátni, mii sáhttá doaimmát adverbiálan cealkagis. Advearba modifisere vearbba.
Preposišuvnnat ja postposišuvnnat.
"Gč. maid Davvisámegiela adposišuvnnat"
Post- ja preposišuvnnat leat sánit mat laktásit nomeniidda vai hukset adposišuvdnagihpu, man funkšuvdna cealkagis lea advearbiála. Dát doahpagat leat sámegillii latnjalassii nu ahte muhtun sánit sáhttet leat sihke preposišuvdnan ja postposišuvdnan. Pre- ja postposišuvdna ráhkadit nomeniin ovtta gihpu ja das galgá nomen leat genitiivahámis. Dat mat leat nomemiid ovddabealdde gohčoduvvojit "preposišuvdnan". Nomena ja preposišuvnna oktavuohta gohčoduvvo preposišuvdnagihppun.
Postposišuvdna leat nomena maŋábealde.Nomena ja postposišuvnna oktavuohta gohčoduvvo postposišuvdnagihppun.
Etymologalaččat pre- ja postposišuvnnaid vuođđu lea substantiiva, muhto dát sánit eai dábálaččat geavahuvvo sierra sátnin šahten. Muhtun substantiivvat leat velá anus, nugo "rádjá" mas postposišuvnnat "rájes/rádjái" leat suorgásan. "Boahtte vuosárgga rájes. Ihtáš rádjái."


Samica.
Samica lea máŋggafágalaš dieđalaš čálaráidu, man Freiburg Universitehta almmuhit. Čálaráidu almmuha čállosiid sámegielaid, sámi girjjálašvuođa ja sámiid kultuvrraid birra. Almmuheamit leat duiskka- dahje sáme-, dáro-, ruoŧa-, suoma-, eŋgelas- ja ruoššagillii. Čálaráiddu almmuheadjit leat Thomas Mohnike (Strasbourg Universitehta), Michael Rießler ja Joshua Wilbur (Freiburg Universitehta).


Ynys Dewi.
Ynys Dewi () lea Kymraeatnama njealját stuorimus suolu Sir Benfro eanagottis Tyddewi gávpoga buohta. Suolu lea ožžon kymragielat namas Tyddewi kloastara vuođđudan Bassi Dewi () mielde. Eaŋgalsgielat namma "Ramsey" boahtá dološ skandinávagielat olbmonamas "Hrafn" dahje dološ eaŋgalsgiela vilgeslávkki mearkkašeaddji sánis.


Afon Dyfrdwy.
Afon Dyfrdwy (kymragillii) dahje River Dee (eŋgelasgillii) lea johka Stuorra-Británnias. Dat golgá sihke Kymraeatnama ja Eŋglándda guovllus.


Afon Lliw.
Afon Lliw lea Dyfrdwy-joga oalgejohka Kymraeatnamis Gwynedda eanagottis.


Afon Gwenfro.
Afon Gwenfro lea Clywedog-joga oalgejohka Davvi-Kymraeatnamis.


Afon Clywedog (Dyfrdwy).
Afon Clywedog lea Dyfrdwy-joga oalgejohka Davvi-Kymraeatnamis.


Afon Alwen.
Afon Alwen lea Dyfrdwy-joga oalgejohka Davvi-Kymraeatnamis.


Afon Ceirw.
Afon Ceirw lea Alwen-joga oalgejohka Davvi-Kymraeatnamis.


Afon Ceiriog.
Afon Ceiriog lea Dyfrdwy-joga oalgejohka Davvi-Kymraeatnamis.


Afon Twrch (Dyfrdwy).
Afon Twrch lea Dyfrdwy-joga oalgejohka Davvi-Kymraeatnamis Gwynedda eanagottis.


Afon Conwy.
Afon Conwy lea johka Davvi-Kymraeatnamis.


Afon Crafnant.
Afon Crafnant lea Conwy-joga oalgejohka Davvi-Kymraeatnamis.


Afon Dulyn.
Afon Dulyn lea Conwy-joga oalgejohka Davvi-Kymraeatnamis Eryri álbmotmeahci guovllus.


Afon Eidda.
Afon Eidda lea Conwy-joga oalgejohka Davvi-Kymraeatnamis.


Afon Gyffin.
Afon Gyffin lea Conwy-joga oalgejohka Davvi-Kymraeatnamis.


Vuoivuotna.
Vuoivuotna (dárogiella: Lyngspollen) lea veaha giehta Ivgovuonas Ivgomuotki ja Čávkkus gaskkas oarjjageaže vuona. Vuoivuotna ja Ivgovuotna hábmeba njárgga man lea sulli guokte gilomehterat govddu ja badjel vihtta gilomehtarat guhkes. "Vuoivuotna" lea báikenamma vuona ja njárgga nuortan vuona. Olbmot leat leamaš Vuoivuonas ollu guhká. Vuona leat ollu guolit ja dálkkádat ii leat ila garas. Sápmelaččat lea álo ássan vuoivuonas jáhkehahtti. Maŋŋil bođii kvenaid ja dážaid. Simon Pedersen gávnnai silbačikŋahearvvaid Sissiida dálus 1886:s man cuige háltái Vuoivuotna lea leamaš sápmelaš ja dološdáru rádjaguovllu. Vuoivuončoru/Daibal vuoivuonas lea spábbačiekcanšilju valáštallanviesuin. Juohke jáhki lea jiellačuojanasfestivála Vuoivuončorus. Ovddeš áiggit stuora artisttat bohte deike juohke nubbi vahkkoloahpa.
Njárga ja vuotna guoras.
Davás Vuoivuonas lea Goalsevuohppi, Hoammaluokta, Garnjárga, Muoŧke/Ivgomuoŧke, ja guhkit doppe lea áhpi. Máttás Vuoivuonas lea mearra, Falsnjárga, Ivgobahta nuortan, ja Čullonjárga ja Omasvuotna oarjin. Badjel Ivgovuotna nuortan Vuoivuonas, lea Gáivuona suohkan. Oarjin Vuoivuotna lea Vuošvárri. Máttás Vuošvári lea Vuošvággi ja Beahcceduolban. Lea tunella Vuošvákkis Vuoivuoni, vuollel Vuošvári.
Báikenamat.
mini


Aija Pitko-Korkeila.
Aino Kaarina (Aija) Pitko-Korkeila (suoidnemánu 16. b. 1906 Joensuu – 1961 Joutseno) lei suopmelaš girječálli. Pitko-Korkeila romána "Sanellan helmisormus" muitalii skuvlamáilmmi ja doavtterbearraša birra.


Metro.
Metro dahje T-bána lea ruovderaŧŧi mii lea eatnama vuolde. Dakko mannet togat mat fievrredit olbmuid. T-bána boahtá dárogiel sánis "tunnelbane" muhto togat sáhttet maiddái mannat áimmu ovddas ja eai duššefal tunnealla siste.
Máilmmi vuosttaš t-bána.
Lávejit lohkat ahte máilmmi vuosttaš t-bána lea Metropolitan Railway mii lea Londonis. Dat ásahuvvui 1863. Guhká dakko vudje togat mat geavahedje lievlla. Elektralaš togat bohte atnui easkka 1890 go The City & South London Railway ásahuvvui. Dainna lágiin buorránii áibmu eatnama vuolde.
Dađistaga álge huksestallat t-bánaid miehtá: Budapest (1896), Paris (1900), Berlin (1902), New York (1904) ja vel eará sajiin nai.
Davviriikkaid t-bánat.
Davviriikkain gávdnojit golbma t-bánat: Stockholmma t-bána, Oslo t-bána ja Helssega metro.


Jápmimat 2019.
thumb


Vuovdi.
Vuovdi lea stuoritlágan guovlu gos šaddet muorat. Vuovddit leat dehálaččat sihke olbmuide, ealliide, šattuide ja eará nai ealániidda. Juohkehaččas lea juogalágan govva oaivvis das mii vuovdi lea, muhto dárkilis definišuvdna lea váttis bidjat. ON:a ossodat mii fuolaha biepmu ja eanandoalu atná ahte vuovdi lea unnimustá 5000 njealjehaskilomehter viiiddu muorraguovlu gos muorragierragat gokčet goit 10% olles guovllus. Dasa lassin eanan ii galgga leat gilvima várás.
Máilmmi stuorimus muorraguovllut leat tropihkalaš arvevuovddit ja taiga. Vuovdi dárbbaša dihto meari arvvi, muđui dat šaddá ádju, duottar dahje sáttoáhpi.
Vuovdi lei hui máŋggabealát ekovuogádat ja váikkuha olu máilmmi dálkkádahkii. Dat sáhttet váldit čitnadioksiidda alccesis ja ráhkadit oksygena. Ollu eallit eai livčče gávdnon jus eai livčče muorat.
Vuovdi mearkkaša maid olu olbmo ekonomiija dáfus. Vuovdedoallu gávdno miehtá máilmmi, muhto heajos bealli lea ahte olmmoš háddje daid.
Vuovdi ja meahcci.
Dat guovlu gos muorat šaddet lea vuovdi. Meahcis eai leat álo muorat ja sáhttá maid leat duottar. Dákko sáhttá suomagiel sáni "metsä" sehkket rievtti mielde mearkkaša vuovdi. Eará sátni sámegielas lea "vuopmi".


Oahpaheaddji.
Oahpaheaddji lea olmmoš guhte oahpaha. Dábálaččat son bargá juogaman oahppolágádusas. Oahpaheaddji oahpaha oahppi dahje studeantta muhtun ámmáhii, iskosa várás dahje vai čađaha dihto oahpahusa. Oahpaheaddjiin lea iešguđetlágan skuvlejumit.
Eanas skuvlabargit dahje allaskuvlla bargit leat oahpaheaddjit. Oahpaheaddji galgá oahpahit ja maiddái doarjut oahppiid nu ahte dat šaddet iehčanas servodatlahttun.
Sámi oahpaheaddjit.
1700- ja 1800-logus lei sierra oahpahus sámi oahpaheaddjiide. Sámemiššovdna dat lágidii dán oahpahusa mii lei Troandimis. Sámi oahpaheaddjit besse geavahit iežaset giela ja maiddái eará nai oahpaheaddjit mat barge Sámis galggašedje máhttit sámegiela.
1800-logu loahpageahčen rievddai dilli ja oahpahus lágiduvvui dárogillii. Sámegiela ii báljo ožžon geavahit.


Mio Negga.
Mio Elis Elof Negga, dovddus maiddái iežas artistanamain 169 ja ovddeš namain Lovisa Negga lea sámi-fránkkalaš musihkkár. Son riegádii nieidan borgemánu 17. b. 1990 Göteborggas ja bajásšattai Linköpingis. Go son riegádii de oaččui áhči nama Tardat muhto lea maŋŋel molson namas iežas eatni nammii Negga. Son lea almmuhan guokte soloalbuma.
Mio álggii musihkkarin 2005 pop-joavkkus The Majority Says. Son lávllui ja čuojahii bássa. 2010 guđii joavkku ja seammás molssui nama Neggai. Dađistaga son álggii dutkat iežas sámi duogáža ja oahppagođii sámegiela. Vuosttaš album "Kär" ilmmai 2011. Dalle su namma lei Lovisa Negga. Lávlagat ledje eŋgelasgillii ja ruoŧagillii. Su vuosttaš sámegiel lávlla "Mihá ja Gievrra" ilmmai 2013 ja šattai albma hitta. Lávlaga teaksta lea julevsámegillii.
2016 muitalii buohkaide iežas transseksualitehta birra ja ahte lei molson namas Mion. Ođđa artistanamma fas šattai "169" mii boahtá ILO-konvešuvnnas nr. 169.


Šibenik.
Šibenik (,) lea hámmángávpot gaska-Dalmatias, Krkajoga njálmmádagas, Adriameara gáttis, Kroatias. Šibenik lea maiddái Šibenik-Knina eanangotti ("županija") oaivegávpot ja guovddáš. Jagi 2011 gávpoga olmmošlohku ledje 46 332.


Marlon Langeland.
Marlon Valdés Langeland (r. suoidenmánu 1. b. 1999) lea norgalaš neavttár. Son neaktá Jonas Noah Vasquez rolla NRK drámáráiddus "SKAM" ja Lukas rolla NRK Twins-ráiddus.


Sápmelaččat Aláskkas.
1898 vulge badjelaš čuođi sápmelačča dámppa mielde Aláskai. Dat bukte bohccuid dohko ja galge oahpahit báikki olbmuide boazodollui. Aláskalaččaid birgenláhki lei ovdal eanas bivdu. Sii bivde njuorjju, fállá ja moršša. 1894 háliidišgođii USA: ráđđehus sámiid dohko vai boazodoallu šattai oassin Aláskka eallinlágis. Bargošiehtadusa mielde galge sámit orrut golbma jagi Aláskkas. Sii ožžo bálkká, orrunsaji, biepmu ja eará nai dárbbašlaš bálvalusaid.
Eanas oassi máhcce gal ruovttoluotta Sápmái, muhto soapmásat báhce dohko ja ožžo mánáid. Sii barge bohccuiguin ja muhtimat álge maiddái golleroggin. Daid maŋisboahttit ellet ain Aláskkas ja eará sajiin Amerihkás, muhto sámegiella ja sámekultuvra doppe lea oalát nohkan. Sámi gielladutki Pekka Sammallahti vulggii 1980-logus Aláskai ja sáhkkehalai daid maŋimus olbmuid main sámegiella lei eatnigiellan. Son báddii ja dokumenterii dan sámegiela mii doppe hubmojuvvui.
Čáppagirjjálašvuođas.
ag Ove Johansen čállin girjeráidu "Sjamanens rike" (Sáivomáilbmi) muitala Ánde Rávná ja daid eará sámiid birra mat mátkkoštedje Aláskai. Girjjit leat čállojuvvon dárogillii ja guokte dain lea Rauna Magga Lukkari jorgalan sámegillii.


Dán jagáš sápmelaš.
Dán jagáš sápmelaš lea bálkkašupmi maid Ávvir-aviisa geige juohke jagi. Aviisa nammada nuppelot evttohasa ja de aviissa lohkkit ieža besset jienastit, gii sin mielas lea dán jagáš sápmelaš. Vuoiti galggašii leat buoridan sámi servodaga ja leat muđui nai dovddus Sámis dan dihte. Ávvir lea geigen bálkkašumi jagi 2015 rájes.


Muddenčoavdda.
Muddenčoavdda lea bargoneavvu mainna čavge dahje ložže sruvaid ja mutteriid. Muddenčoavdagis lea njálbmi mii lea muddehahtti, ja dainna lágiin sáhttá botnjat sruvaid mat leat sierra sturrodagas. Lea dehálaš ahte čavge njálmmi albmaládje ovdal go botnjagoahtá. Muđui sruva sáhttá jorbbasnuvvá go garrasit botnjá. Dán dáfus lea sruvačoavdda buoret.
Ođđaáigásaš muddenčoavdda lea Ruoŧa hutkkus. 1891 lulliruoŧŧelaš Johan Petter Johansson hágai pateantta dan sruvačoavdagii man njálmmi sáhtii muddet. Muhto dát vuosttaš muddenčoavdda lei juo ráhkaduvvon 50 jag dás ovdal. Dan dihte máŋgga gielas Euohpás reaiddu namma lea "eŋgelas čoavda" muhto Dánmárkkus dan namma lea (earret eará) "Ruoŧa čoavdda".


Keiino.
Tom Hugo, Alexandra Rotan ja Fred.
Keiino (dávjá čállojuvvo KEiiNO) lea Norgga-Sámi joavku mii álggahuvvui 2018 loahppabealde. Joavkku lahtut leat sámi ráppár Fred Buljo ja Norgga lávlut Alexandra Rotan ja Tom Hugo.
Joavku oassálasttii Melodi Grand Prix lávlungilvvus 2019 lávlagiin "Spirit in the Sky". Sii vuite dan gilvvu ja besse ovddastit Norgga Eurovision lávllagilvvohallamis 2019. Doppe sii fas besse viidáseappot finálii ja finálas ožžo eanemus jienaid Eurohpá álbmogis. Oktiibuot čoggojedje 331 čuoggá, muhto sii šadde duhtat guđat sadjái go jury ii juollodan beare olu čuoggáid sidjiide.
Joavkku namma boahtá Fredda ruovttobáikkis Guovdageaidnu.


Ákšu.
Ákšu lea bargoneavvu mainna čuollá. Ákšu oasit lea oaivi ja nađđa. Oaivi sáhttá leat guovtteávjui dahje das sáhttá okta ávju ja šimir. Ákšu lea reaidu maid olmmoš lea atnán juo don doložis. Dat lea leamašan anus vuovdedoalus, eanandoalus, duddjomis, njuovvamis, steavlideamis ja dat lea maiddái anihan vearjun soađis.
Historjá.
Álggos, 1,6 miljovnna jagi áigi, ákšus ii leat nađđa. Maŋŋil geađgeáiggis álge nađđadit ákšuid. Dalle ledje guovttelágan ákšut: okta mas ákšonađas lei šalbmi ja okta mas ákšonađas ii lean šalbmi. Ákšut ledje geađggis ráhkaduvvon.
Bronsaáiggis álge geađggi sajis ráhkadit ákšuid veaikkis ja bronssas.
Ákšu oasit.
Nađđa lea eanas muoras ráhkaduvvon. Ođđaáigásaš ákšut sáhttet maiddái metállas. Nađđa lea dávjá veahá vitnjut S-hámis nu ahte vuogas gihtii.


Stáđđi.
Stáđđi lea rávddi bargoneavvu man alde veahčiriin dearpá dan duoji mainna lea bargame. Stáđit leat eanas leikejuvvon ruovddis dahje stális. Bajil stáđđi lea duolbbas muhto das lea maiddái nu gohčoduvvon čoarvi. Stáđđi deaddá gaskal 60 ja 100 kilo. Stáđit leat vásedin ráhkaduvvon lossadin, daningo dalle dat energiija mii boahtá dearpamis ii "láhppo" muhto baicce adnojuvvo duoji hábmemii.
Stáđđi lea buoššuduvvon hui garasin nu ahte dat gierdá veahčira dearpama. Ii galgga goassege dearpat veahčiriin njuolga stáđđái. Dalle dat sáhttá cuovkanit ja laigat. Lea maid dehálaš ahte stáđđi ii leat roamššil bajil, go dalle duodji sáhttá luoddanit dahje cuovkanit.


Ávju.
Ávju lea dat oassi niibbis mii čuohppá. Ávju lea maiddái miehkis, ákšus dahje sullasaš bargoreaiddus dahje vearjjus. Muhtun miehkit ja niibbit leat guovtteávjui, muhto eanas niibbiin lea okta ávju ja nuppe bealde šimir. Ávju sáhttá leat njuolga dahje das sáhttá čipma. Ávjjus sáhttet leat bánit. Go niibi adnojuvvo de ávju gollá ja loahpas basttehuvvá. Ávjju lávejit šliipet ja heidnet nu ahte niibi bastá.
Ávju báikenamain.
Norggas lea báiki Máhkarávju muhto dat namma ii čujut niibbii ávjui. Dat lea baicca dološ sátni 'ávju' mii mearkkaša 'sullo'.


Nállu.
Nálu atná goarudettiin. Dat lea seaggi ja bastil. Ovdalaš ráhkadedje nálu muoras dahje dávttis, dán áigge eanas stális. Nálus lea ráigi árppu várás mii gohčoduvvo šalbmin. Náluid adne ovdal alla árvvus. Daid atne ovdamearkka dihte nállogoađi siste.
Nállu baikenamain.
Ruoŧas lea Nállu-nammasaš várri mii lea ožžon namas go das lea nálu hápmi. Dat lea ceakkus ja hui čogas.


Jiehkku.
Jiehkku () lea bargoneavvu mainná neaská gápmasiid ja duljiid. Jiehkus lea nađđa mii lea muoras ráhkaduvvon ja S-hámat ávju. Jiehkku lea gávdnon juo dološ rájes Sámis. Álggos dat lei luddejuvvon ađadákti. Maŋŋil ráhkadedje nađa muoras ja ávju geađggis. Dál ávju lea ruovddis. Neaskit jiehkuin lea oalle lossa bargu ja dán áigge leat olbmot gávdnan eará bargovugiid. Kárášjogas leat álgán neaskit mašiinnain mii cirgu eret cuoccaid.


Sámi Duodji (vuođđudus).
Sámi Duodji lea vuođđudus mii galgá ovddidit sámi duoji. Ruoŧa Sámiid Riikkasearvi ja Same Ätnam dat ásaheigga vuođđudusa 1993. Dat bođii das go Ruoŧa riikkabeaivvit 1992 mearridii, ahte galgá doarjut sámi duoji ruđalaččat. Vuođđudus addá nu gohčoduvvon Duodjemearkka, mii Ruoŧas doaibmá gálvomearkan čiŋaid ja atnudiŋggaid hárrái. Dakkárat leat biktasat, viessobiergasat ja bivdosat.
Juohke jagi vuođđudus geige Asa Kitok -stipeandda. Sii almmuhit maiddái Duodjiforum-nammasaš diehtogihppaga. Dat ilbmá njeallje geardde juohke jagi.
Sámi Duodji doaimmahat lea Johkamohkis.


Váibmu.
Olbmo váibmu lea gurut bealde veahá állut.
Váibmu dahje Ruoŧa bealde cohki lea orgána, mii pumpe vara. Njiččehasaid váibmu lea raddevuovdda siste geahppáid gaskka. Olbmo váibmu lea gurut bealde veahá állut. Ollesolbmo váibmu deaddá birrasiid 250-350 g, muhto sávrres valáštalli váibmu sáhttá deaddit vel eanebuš.
Ráhkadus.
Dearvvas váimmus varra golgá aivve ovtta guvlui. Váibmouvssohat hehttejit vara johtimis maŋosguvlui. Váimmu birra lea váibmoskoađas. Váibmoskoađđasis lea veahá golggus, nu ahte váibmu beassá buorebut lihkadit.
Olbmot.
Olbmo váibmu ráhkadus
Guolit ja njoammut.
Guliin eai leat go guokte lanja, okta feaskkir ja okta gámmir, ja njoammuin leat fas golbma lanja.
Buohcuvuođat.
Váibmu pumpe vara. Váibmouvssohat leat vielgadat.
Váibmo- ja varrasuotnadávddat leat máilmmi dábáleamos jápminsivva. Eanas dáhpáhusain lea váibmoinfárkta ja stroke. Stuorit riska buohccát lea go borgguha, deaddá ilá ollu, lihkada unnán, ja maiddái go lea alla kolesterola, alla varradeaddu ja diabetes. Váibmodávddat buktet muhtumin dávdamearkkaid, nugo raddebákčasiid. Muhtumin ii dovdo maidege. Veahkkin dahkat diagnosa lea maiddái ee. elektrokardiográmma (EKG). Kardiologat dat divššodit ja dálkkodit váimmu buohcuvuođaid.


Geahppát.
Geahppát lea guokte orgána mainna vuoigŋá. Geahppáid váldodoaibma lea buktit oksygena varrii ja doalvut eret bázáhusaid, erenoamážit karbondioksiidda.
Olbmo geahppát.
Olbmo geahppát leat geahpesseahka siste. Geahpesseahkas leat guokte gearddi, ja dat dahká nu ahte geahppát besset buorebut lihkadit.
Geahppáid gaskka lea váibmu. Erenoamážit gurut geahpis šaddá čáhkket saji váibmui ja dan dihte dat geassá veahá unnibut go olgeš geahpis. Áibmu njielu ja giehkira čađa ovdal go boahtá geahppáide. Doppe giegir juohkása guovtte sadjái. Dát bronkkat (áibmobohccit) mannet goappáge geahppái ja surggiidit unnit ahte unnit áibmobohccin. Viimmat dat šaddet alveolan ja doppe oksygena sirdása varrii ja karbondioksiidda fas manná nuppe guvlui. Go varra lea viežžan oksygena geahppáin dat manná ruovttoluotta váibmui ja fas viidáseappot iešguđet rumašosiide.


Elektrokardiográmma.
Elektrokardiográmma (oaniduvvo EKG) lea diagrámma mainna oažžu čielgasa mo váibmu doaibmá. Vuos bidjá elektrodaid ratti ala mat dasto báddejit váimmu elektralaš doaimma. EKG lea hui dábálaš dutkamuš, mainna fuobmá muhtun váibmo- ja varrasuotnadávddaid. Dat gávdno buohcciviesus, dearvvašvuođaguovddážis ja ambulánssas. EKG bohtosa oaidná juogu dihtoršearpmas dahje báhpáris.
Dábálaš EKG.
Dábálaš EKG mas oaidná P-báru, QRS-kompleakssa ja T-báru.
EKG lea diagrámma mas y-áksil lea gealdu ja x-áksil lea áigi.
Dábálaš EKG álgá P-báruin. Maŋŋelaš boahtá QRS-kompleaksa ja loahpas T-bárru. Muhtumin oidno maiddái U-bárru. Dát bárut ja kompleaksat govvidit mo váimmu feaskárat ja gámmirat doibmet. P-bárru govvida feaskáriid aktiverema (depolariserema). Aktiveren máksá ahte váibmodeahkit oatnánit. Go feaskkir aktivere, de dat gurregoahtá vara gámmirii. Dan botta go dát guorraneapmi dáhpáhuvvá de EKG:s lea oanehis gaska mii lea njuolgat ja jaskat. QPR-kompleaksa govvida gámmiriid aktiverema. QPR-kompleakssa maŋŋá čuovvu fas oanehis boddu. Loahpas boahtá T-bárru, mii boahtá das go gámmirat repolariserejit.


Vietnan gargŋil.
Vietnan gargŋil (lat. "epicondylitis lateralis humeri") šaddá go lea lihkadan gargŋila nu ollu ahte bávččasta. Gargŋil láve vietnat go lihkada seamma ládje guhká. Erenoamážit go tennisstallá lea gargŋil bahá vietnat. Dan dihte lávejit eará gielain lohkat "tennisgargŋil" go dakko bávččasta.
Sivat.
Gargŋil vietná go suorpmat ja giehtaruohtas čađat dahket seammá lihkastaga. Barggut mas gargŋil lea bahá vietnat, earret tennis, leat maiddái motorsihkkela vuodjin, snihkken ja málenbarggut. Tennisa oktavuođas lávejit lohkat ahte go spábba deaivá speččona de lihkastat sirdása gargŋilii ja loahpas váibada suona. Erenomážit badjel 40-jahkásaš olbmuin leat dakkár bákčasat.
Dikšu.
Vuosttažettiin vuoiŋŋastit ja dálkkodit bákčasiid. Maiddái akupunktuvra, ruvven ja fanahallan sáhttet ábuhit. Go bákčasat leat leamašan guhká ferte guorahallat leatgo árgabeaivválaš doaimmat mat váibadit gargŋila. Go leat čađat garra bákčasat sáhttá cirgalit kortisona dakko.


Speččon.
Speččon lea reaidu mainna spežže spáppa ja mii adnojuvvo muhtun valáštallansurggiin. Speččonis lea nađđa ja govda geahči. Muhtumin speččonis lea rámmá ja fierbmi, nugo lea dolgespáppas, tennisis ja squashas. Tennisspeččonis lea fierbmi hui čavgat, go spábba lea nu lossat. Go spábba lea geahppat, nugo dolgespáppa, de fierbmi lea loažžáseabbo. Beavdetennisa speččonis ii leat rámmá, das lea dušše jorba muorrageahči masa lea darvvihan gumme.


Goaŧŧočotta.
Goaŧŧočotta (lat. "cervix uteri") lea goaŧu vuolimus ja seakkimus oassi. Goaŧŧonjálbmi (portio) lea goaŧŧočoddaga geažis. Dakko golgá ruođđi olggos ja dakko mánná čákŋá olggos riegádettiin. Muhtumin goaŧŧočotta lea gitta go das lea nu suhkkes šliivi. Muhto go monni luovvana monnerávssás, ovulašuvnnas, de goaŧŧočoddaga šliiveassi njárbuda šliivi nu ahte siepmanseallat besset moni lusa. Dalle monni sahkana.
Go monni ii sahkan, de goaŧŧu hilgugoahtá moni ja maiddái šliiveasi. Dalle nissonolbmui šaddá mánnodávda mii bistá 3-7 beaivvi ja dan maŋŋel goaŧŧočoddaga šliivi suohkugoahtá fas.
Go monni sahkana ja nissonolmmoš šaddá mánáid ládje, de goaŧŧočoddaga šliivi šaddá hirbmat suohkadin. Dat hehtte bakteraid njoammumis ohkái. Go cinnás lea infekšuvdna maid ii dálkkot, de ohki maid sáhttá buohccát. Dat lei hui dábálaš dolin go eai gávdnon antibiohtat.
Go mánná sturrola ja riegádeapmi lahkona, de goaŧŧočotta dipmagoahtá ja viimmat rahpasa.


Goaŧŧočottaboras.
Goaŧŧočottaboras lea borasdávda mii álgá goaŧŧočoddagis. Boras šaddá go seallat lassánišgohtet eahpelunddolaččat ja dat sáhttá leavvagoahtit eará rumašosiide. Dábálaččat eai leat makkárge dávdamearkkat álggus. Maŋŋel bohtet eahpedábálaš vardimat ja bákčasat.
Miehtá máilmmi lea goaŧŧočottaboras njealját dábáleamos borasdávda. Jábálaš riikkain dat borasdávda lea dovdomassii unnon, vissásit seallaiskosiid geažil.
Sivat.
Goaŧŧočottaborrasa váldosivva lea HPV-infekšuvdna. HPV lea virus mii njoammu seksuála oktavuođain. Badjelaš 90% buot buohccán olbmuin lea HPV leamašan mielde. Stuorit riska ahte HPV njoammu lea jus lea álgá anašit nuorran ja go leat leamašan máŋga seksuála guoimmi. Ja go virus lea njommon de borgguheapmi stuorida riskka buohccát borasdávdii.
Diagnosa.
Go borasdávddas eai leat nu čielga dávdamearkkat álgobáliid de lea hui dehálaš eastadit borasdávdda árra muttus. Diagnosa dahká dábálaččat gynekologalaš seallaiskosiin ja biopsiijain. Goaŧŧočottaborrasa sáhttá sillet seallaiskosiin. Ruoŧas ávžžuhit nissonolbmuid gaskal 23 ja 50 jagi válddihit seallaiskosiid juohke goalmmát jagi.


Sillen.
Sillen (eŋg. "screening") lea medisiinnalaš dutkamuš go áigu gávdnat dávddaid dain olbmuin geain eai leat dávdamearkkat. Áigumuššan lea gávdnat dávddaid árra muttus, nu ahte lea buoret vejolašvuohta dálkkodit ja buoridit ja dainna lágiin unnidit jápmimiid ja gillámušaid.
Vaikko vel sillen lea veahkkin dahkat diagnosa árra muttus, de lea čájehuvvon ahte das lea nai heajos bealli. Badjelmearálaš dutkan, boasttu diagnosat ja behtolaš sihkkarvuođadovdu lea muhtun dain. Sillen ferte leat ávkin olbmuide ja ii vahágin. Dan dihte ferte leat dárkil ovdal go álggaha muhtun sillenprográmma, erenoamážit eahpedábálaš dávddaid várás. Muhtun ovdamearka man alde áššedovdit nákkáhallet lea PSA-iskosat. Dainna iskosiin áigu gávdnat prostataborasdávdda. Nuppi dáfus dat lea hálbbes dutkamuš, muhto nuppi dáfus iskkus sáhttá leat positiiva maiddái go ii leat borasdávda. Muhtumat oaivvildit ahte sillen dušše buktá dárbbašmeahttun balu olbmuide.
Sillenprográmma mii lea lihkostuvvan lea ovdamearkka dihte mammografiija, gávdnan dihte čižžeborrasa. Duollet dálle mannat bátnedoaktára luhtte ja iskkahit bániid lea maiddái bures menestuvvan sillen. Dainna lágiin fuobmá káriesa ovdal go bánit leat ráiganan visot.


Notre-​Dame de Paris.
Notre-Dame de Paris -katedrála jagi 2013
Notre-Dame de Paris () dahje Notre-Dame lea Parisa árkabismagotti katedrála Parisa Île de la Cité -sullos.


Obstruktiiva geahpesdávda.
Obstruktiiva geahpesdávda lea máŋgga dávdda oktasaš namahus go vuoiŋŋahat lea bahá baskut. Sáhttet leat bronkkat dahje bronkiolat mat baskut. Dat boahtá dávjá das go dat smávva deahkit mat leat vuoiŋŋahaga birra oatnut badjel meare. Vuoiŋŋahat láve vulšon ja bahá duolbbihit. Go vuoiŋŋahat duolbbiha de áibmu ii beasa meaddel ja šaddá váttis vuoigŋat olggos. Dán doahpaga vuollái gullet ástmá, bronkihtta ja kronalaš obstruktiiva geahpesdávda (KOGD).
Ástmá.
Ástmá lea obstruktiiva geahpesdávda mas vuoiŋŋahat lea badjel meare hearki. Vuoiŋŋahat vulšo, basku ja vuohčuda ilá ollu šliivvi. Ástmá sáhttá álgit go vuoigŋá sisa áimmu mas lea gavja dahje lieđđegavja mii ráhkada allergalaš reakšuvnna. Maiddái infekšuvndna, čoaska áibmu, hárjehallan dahje duhpátsuovva sáhttá álggahit ástmá. Ástmá lea dábálaš buohcuvuohta. Badjelaš 300 miljovnna olbmo buhcet ástmáin. Dávdamearkkat leat vuoigŋanváttisvuođat, lahpastuvvan ja gosahat.
Kronalaš obstruktiiva geahpesdávda (KOGD).
KOGD lea go vuoiŋŋahat lea baskon ja ii buorrán dakkaviđe dálkkodemiin. Áibmu johtá hejot vuoiŋŋahaga čađa. Dán sáhttá mihtidit vuoigŋaniskosiin mii gohčoduvvo spirometriijan. Dábáleamos sivva lea borgguheapmi. Dávdamearkkat bohtet dađistaga, dávjá go lea borgguhan máŋgalot jagi. Muhto buohkat mat buohccájit eai leat borgguhan. Leat maiddái eará sivat.


Anoreksiija.
Anoreksiija lea borranváddu mii mearkkaša boruhisvuohta. Borranmiella sáhttá jávkat ovdamearkka dihte borasdávdda dahje eará dávdda geažil muhto dát artihkkal lea dušše dan psyhkalaš dávdda anoreksiija birra.
Anoreksiija mearkkaša ahte ii leat borranmiella. Dasa gullá maiddái ahte viggá ruoidnadit iežas vaikko olbmos lea dearvvašlaš deaddu. Dalle láve nealgudit iežas ja lihkadit čađat, ovdamearkka dihte vázzit guhkes gaskkaid. Anoreksiija sáhttá leat heakkavárálaš jos ii álgge dikšut. Eanas olbmot lávejit dearvvasnuvvat.
Borranváddu láve álgit dađistaga ja sáhttá váttis oba fuobmát ge ahte olbmos lea dávda.
Dávjá olmmoš ieš ii fuobmá ahte lea skibas, muhto eará olbmot birrasiin lávejit fuobmát ahte lea guiron.


Bulimiija.
Bulimiija lea borranváddu mii mearkkaša ahte olmmoš vuohppu ja ahte maŋŋil viggá buhttet dan ovdamearkka dihte badjelmearálaš hárjehallamiin, baikindálkasiiguin dahje viggat vuovssodit. Namalassii borrat badjel meare, muhto seammás viggat geahpidit iešguđetlágan vugiiguin. Go ii vikka jávkadit dan maid lea borran ja dušše vuohppu, de ii leat bulimiija, muhto baicce vuohppunváddu. Bulimiija ja anoreksiija leaba sullalaga go dasa gullá duhtameahttunvuohta iežas gorudiin. Goappašagat háliidit geahpidit muhto anoreksiija ii vuohpo.
Bulimiija álgá dábálaččat nuorran. Lávejit eanas nieiddat mat buohccájit. Olmmoš geas lea bulimiija borrá gaskkohagaid hui ollu (vuohppu) ja gaskkohagaid viggá ruoidnadit iežas.
Dávdamearkkat.
Dávdamearkkat eai láve boahtit oidnosii. Olbmos láve dábálaš deaddu dahje veahá buoidi. Son dovdá iežas sivalažžan ja heahpana borrandábiidis dihte ja viggá čiegadit iežas váttisvuođaid. Son ii sáhte jurddašit eará go biepmu birra ja orru eará dáfus bieđggomielat. Oađđinváttisvuhta lea dábálaš. Bánit sáhttet gollat bulimiija geažil go vuoksá čoavjesivrra. Maiddái čotta sáhttá hávváduvvat.


Nuortamearra.
Nuortamearra lea 431 000 njealjehaskilomehter viidosaš ja 459 čikŋosaš mearra Davvi-Eurohpás. Oarjjil lea Ruoŧŧa ja Dánmárku, nuorttil Suopma, Ruošša, Estteeanan, Latvia, Lietuva, lullil Polska ja Duiska. Nuortamearas leat moadde stuoritlágan sullot, dego Gotlánda, Ölánda, Bornholm, Dagö, Saaremaa (Estteeanan), Ålánda ja Rügen (Duiska). Muhtun dain eanuin mat luitet Nuortamerrii leat Neva, Wisła, Oder, Daugava, Njemen, Dalälven, Duortnoseatnu, Giemajohka, Oulujoki ja Narva. Dat mii buktá eanemus čázi lea Neva, sullii 20%.
Nuorttamerrii beassá golmma nuori bokte Øresund, Storebælt ja Lillebælt (dánskkagiel namat). Nuortamearra basku guovtte saji: Ålándda buohta ja Ubmeje buohta. Davimus oassi lea Mearrabahta. Dálvet lea Nuortamearrra eanas jikŋon gáddelis. Mearrabahta lea visot jikŋon dálvet ja maiddái siskelis Suomaluovtta.
Nuortamearas ii leat báljo ulli iige fiervá. Mearradássi molsašuddá sullii 15 sentimehter. Stuorimus gávpogat Nuortameras leat St. Petersburg (Ruošša), Stockholbma, Malmö (Ruoŧŧa), Københápman (Dánmárku), Helsset (Suopma), Kiel, Rostock (Duiska), Gdansk (Polska), Riga (Latvia), Szczecin, Gdynia (Polska), Kaliningrad (Ruošša), Tallinn (Estteeanan) ja Klaipėda (Lietuva).
Geologalaš boahtimuš.
Nuortamearra lea goasii dego stuorra johkaroggi, mas leat guokte oalgejoga, Suomaluokta ja Mearrabahta. Go leat geologalaččat buohtastahttán Nederlándda mođi Nuortamearain, de leat gávnnahan ahte dološ áiggis lei johka dan guovllus. Maŋŋel lea jiekŋa borran ja johkaroggi nuppástuvai mearran. Ovtta gaskka lei rabas čáhci Nuorttameara ja Vilgesmeara gaskkas.
Nuortamearra viimmat hápmašuvai dan mielde mot jieŋa deaddu váikkuhii ja mot eanan fas loktanii go jiekŋa suttai. Go jiekŋa suttai Lulli-Ruoŧas, sullii 11 000 jagi áigi, de Nuortamearas lei earálágan hápmi go dál. Go eanan loktanii, de njálmmádagat giddanedje dađistaga, ja Nuortamearra nuppástuvai sáivamearran. Eanan loktanišgođii jođáneappot, goasii mehter juohke jagi. Go eanan ii šat loktanan, baicce álggii vuollánit, de šadde njálmmádagat Øresund ja Storebælt.


Republihkka.
Republihkka dahje dásseváldi lea stivrenvuohki mas riikka álbmot vállje dan oaivámučča mii hálddaša stáhta politihkalaš fámu. Republihka vuostegeaži láve leat monarkiija. Republihka oanehis definišuvdna lea ahte ii leat monarkiija. Muhtumin republihkka galggašii leat demokratiija, muhto dat sátni gávdno maiddái dakkár oktavuođain go álbmotrepublihkka.
Stáhta oaivámuš.
Dálá republihkain lea stáhta oaivámuš eanas presideanta. Demokrahtalaš republihkain oaivámuš válljejuvvo válgga bokte. Su ráđđenáigi láve leat gaskal njeallje ja čieža jagi. Vuođđoláhka dat láve ráddjet, sáhttágo presideanta ođđasit vállejuvvot ja galle geardde. Juohkehaččas lea vejolašvuohta álgin presideantan, ja sierrana dan dáfus monarkiijas.
Olu rikkain, nugo Islánddas, lea presideanttas dávjá eahpepolitihkalaš duogáš.


Epitela.
Epitela lea gođus mii gokčá goruda siskil ja olggul. Epitela leat seallat mat leat gittalaga, nu gohčoduvvon epitelaseallat, mii suddje orgánaid ja eará gođđosiid nu ahte várálaš ávdnasat eai beasa čađa. Epitelaseallat laktásit nubbi nubbái nannosit. Dakko eai leat varrasuonat, nu ahte biebmoávdnasat bohtet diffušuvnna bokte, ja bázahusat dolvojuvvojit eret seamma ládje.
Go dutká epitela mikroskohpain, de fuobmá ahte dain leat iešguđetlágan hámit. Muhtunat leat asehaččat, muhtunat sylinddarhámat, muhtunat kubihkkahámat ja vel earát nai. Muhtun sajiin gorudis lea fas máŋgageardŋsaš epitela mas seallat leat badjálagaid.


Bávččas.
Bávččas lea dovdu, man Riikkaidgaskasaš bávččasdutkanorganisašuvdna ISAP () čilge ná: "Unohas dovdu gokko nu dahje emotionála vásáhus mii boahtá go gođus billašuvvá, dahje soaitá billašuvvat, dahje go juoga muitaluvvo billašuvvame"
Bávččastit sáhttá go guoská juosat mii lea várálaš, ovdamearkka dihte go lea hirbmat báhkas dahje go juoga deaddá. Dánlágan bávččas gohčoduvvo nosiseptiiva bávččasin, ja mii boahtá go olmmoš ovdamearkka dihte buolaša, čuohpada, čuolada, skáidneda, nordada iežas ja maiddái go juoga lea vulšon ovdamearkka dihte leasmmi dihte.
Muhtumin lea váttis gullat aiddo gokko lea bávččas. Go olbmos lea váibmoinfárkta de bávččas sáhttá gullot ovdamearkka dihte gurut gieđas. Bávččas sáhttá álgit go nearvafierbmi billašuvvá dahje buohccá, dalle lea earálágan bávččas.


Deahkki.
Deahkki dahje deahkkegođus lea rupmaša gođus mii lea ráhkaduvvon deahkkeseallain. Dat sáhttet oatnut nu ahte ovdamearkka dihte lahttu lihkada. Deahkki oatnun, maiddái gohčoduvvon kontrakšuvnda, lea hui mohkkás dáhpáhus go iešguđetlágan proteiinnat jođašit nubbi nuppi vuostá. Dehkiid veagas olmmoš lihkada, bissu čuoččut ja vel lihkahallá siskilušaid. Váibmu bumpe vara dehkiid vegas ja biebmosuddadanoali birra leat deahkit mat duvdet biepmu ovddos guvlui.
Olmmoš lihkada deahki mieleavttus, ja deahkki maid sáhttá oatnut iešalddes. Olmmoš mieleavttus lihkada daid dehkiid mat lihkadit min lahtuid, muhto biebmosuddadanoali deahkit eai leat olbmo stivremis.


Dákti.
Dákti lea garra orgána mii gávdno ealliin. Dávttit suddjejit rupmaša eará orgánaid, ja dat maiddái ráhkadit ruksesseallaid ja vilgesseallaid, vurkkodit minerálaid, cagget goruda ja veahkehit rupmaša lihkadit. Dávttit leat iešguđetlágan hámis, sturrodagas ja dain lea hui mohkkás ráhkadus. Dákti lea hui garas ja nanus, muhto liikká ii leat bearehaga lossat.
Olbmos lea riegádeamis badjelaš 270 dávtti muhto máŋga ovttastuvvet go olmmoš šaddá ja loahpas leat sullii 212 dávtti. Olbmo stuorimus dákti lea čoarbbealnoras.
Dáktegođus ja garra gođus. Dat lea čanasgođus ii lea ráhkaduvvon hui suohkadin. Siste dat lea skoavddil ja dainna lágiin ii leat nu lossat. Dáktegođus lea ráhkaduvvon iešguđetlágan dákteseallain. Osteoblasttat ja osteosyhtat huksejit dávtti ja čavdet dan minerálaiguin. Osteoklasttat fas cuvkot dávtti.


Liiki.
Liiki lea dat litna gođus mii gokčá olbmo olles rupmaša ja eará ealliid. Liiki suddje birrasa vuostá ja doalaha maiddái čáhcedássedeattu ja rievttes temperatuvrra. Likkiis leat maiddái smávva suddjenávdnasat mat suddjejit virusid ja bakteraid vuostá. Liikkis lea nai dovdoáicu ja sierralágan gođđosat nugo vuovttat, gaccat ja rávssát,
Liikki deháleamos doaimmat leat suddjet rupmaša siskilušaid, muddet rumaštemperatuvrra ja dovdat go juoga birrasis guoská, liekkista dahje galmmista.
Muhtun sajiin liikki lea asehis ja linis dego muođuin, ja eará sajiin dat roavis ja assái nugo čorbmaváibmosiin ja juolgevuođuin.
Liiki bivastuvvá, ja dat lea vuohki muddet temperatuvrra. Go báhkkana de olmmoš luoitá bivastagaid. Ja go olmmoš fas goallu de ii šat bivastuva nu olu.
Vuovttat ja guolggat.
Liikkis lea eanas sajiin vuovttat dahje guolggat. Muhtiin sajiin lea hui suohkat, muhto čorbmaváibmosiin, juolgevuođuin ja bealljeduohken ii leat vuovttat iige guolggat.
Vuoktamádda lea liikki siste ja dan birra lea seahkka. Go vuokta guhkku de dat guhkku máddagis. Vuoktaseahkka vuoidá vuoktačalmmi ja liikki.


Čalbmi.
Čalbmi lea orgána mii oaidná čuovgga. Goasii buotlágan ealliin leat čalmmit. Hui oktageardánis čalbmi oaidná dušše leago čuovgat dahje seavdnjat. Olbmos lea mohkkás čalbmi ja dat addá oainnu.
Anatomiija.
Njuoratmánás lea čalbmi sullii 17 mm guhkku ja ollesolbmos fas sullii 25 mm. Guđajahkásažžan olbmo čalbmi ii stuoru šat.
Čalbmi ráhkadus čohkke visot čuovgga fierbmecuzzii. Visot oasit man čađa čuovgá johtá ovdal go olle fierbmecuzzii leat čađačuovgit. Čoarvecuozza ja linsa čohkkejit čuovgga fierbmecuzzii ja doppe nearvvat dolvot impulssaid vuoiŋŋamaččaide
Čuovga manná vuos čoarvecuocca čađa ja de sisa ovdagámmárii. Čoarvecuozza lea čomil ja čuovga doddjo eanemus dakko. Ovdagámmáris lea čáhci mii lea áibbas čielggas. Ovdagámmir deaddá čoarvecuocca nu ahte dat šaddá čomil. Ovdagámmára maŋil lea hearvacuozza. Birascuoccas ivdneávnnas melaniidna mii mearrida čalbmeivnni. Guovdu birascuoccas lea čáhppes ráiggáš mii gohčoduvvo gollážin. Golláš gallju ja basku dađi mielde lea go šearrat dahje skuotnjat. Go ferte skuonjuhit, de golláš lea gallji. Go čuovgá lummalámppáin čalbmái de golláš basku. Dat lea vuohki suddjet fiermecuocca, go hui šerres čuovga billista dan.
Fierbecuozza lea áibbas livttis nu ahte dat govva maid mii oaidnit šaddá čielggas.


Buvtta.
Buvtta lea juogaman barggu boađus mii boahtá geavahussii. Sáhttá leat juoga mii ráhkaduvvo, huksejuvvo dahje fállojuvvo, dábálaččat mávssu ovddas. Go fitnodat ráhkada ovdamearkka dihte biktasa, de dat lea dihtolágan buvtta, muhto maiddái bálvalus leat buvtta.
Sáhttá juohkit buktagiid guovtti sadjái: Buvtta masa sáhttá guoskat ja buvtta masa ii sáhte guoskat. Guoskat sáhttá ovdamearkka dihte vissui, biilii, biergasii ja biktasii. Ovtta olbmo ja fitnodaga gaskasaš šiehtadus lea fas juoga masa ii sáhte guoskat. Bálvalusat gullet maiddái daid buktagiidda masa ii sáhte guoskat.


Mikroorganisma.
Mikroorganisma lea organisma mii lea nu unni ahte dan ii earut čalmmiiguin. Dat oidno dušše mikroskohpain. Bakterat, arkeat, eanas protozoat ja muhtun guobbarat, deapput ja eallit lea mikroorganismmat. Dat lea daninassii hui máŋgabealát joavku. Muhtumin gullet maiddái virusat dohko.
Mikroorganisma sáhttá leat juogu ovttaseallat dahje máŋgaseallat.
Mikroorganismmat leat oassin goasii buot máilmmi ekovuogádagain ja leat hui dehálaččat. Muhtunat dárjet eallit hui báhkka sajiin ja earát fas girdet hui alla deattu. Leat maiddái gávnnahan ahte gávdnojit bakterat mat cevzet birrasis gos lea hui garra radioaktiiva suonjardeapmi. Dat smávvejit biebmoávdnasiid.
Mikroorganismmat anihit vaikko manin. Jeastaguobbarat anihit biebmoráhkadeamis. Muhtun deapput fas sáhttet ráhkadit boaldámuša.
Bakterat, protozoat ja muhtumin guobbarat sáhttet buohccáhit olbmo njoammundávdii.


Servodat.
Servodat leat olbmot geain lea sosiála oktavuohta mii lea bistevaš ja doalhuvvo juogaládje. Servodagas leat oktasaš ásahusat, oktasaš kultuvra ja árbevierut. Servodat bistá guhkit áiggi go servodaga lahtut ja dainna lágiin birgeha iežas.
Servodatdieđa lea dat suorgi mii stuđere servodaga.
Got sátni ipmirduvvo.
Olbmot leat álo leamašan sosiála olbmot lea dáhpáhuvvá hui hárve ahte olmmoš eallá áibbas oktonassii.
Politihkas.
Dađistaga go olmmošjoavku stuorru, de olbmot ráhkadit servviid, čearddaid ja stáhtaid. Dain ráhkadusain leat iešguđetlágan politihkalaš fápmu. Ovdamearkka dihte Sápmi lea servodat muhto ii leat stáhta, go eará riikkat ledje nu garrasat ahte Sápmi ii bihtán ráhkadit sierra stáhta. Dakko bokte sáhttá maid lohkat ahte servodagas lea stuorit vejolašvuohta ceavzit jus dat lea seamma gievra go birasservodagat.
Sosiologiija ipmárdus.
Muhtunat juhket servodagaid dan hárrái, makkárlágan teknologiija, kommunikašuvdna ja ekonomiija das lea. Servodaga vuođđu sáhttá leat bivdu, eanandoallu, viidánan eanandoallu dahje industriija. Muhtunat fas dolvot dan juogu velá dobbelii: Álggus olmmoš lea bivdi, ja de ovdána ja álgá eanandoaluin ja viimmat šaddá ovdánan sivilisašuvdna.


Eamiálbmot.
Eamiálbmot leat olbmot mat orrojedje muhtun guvlui ovdal go eará olbmot bohte, válde dahje koloniserejedje guovllu. Dávjá eamiálbmot leat doalahan birgenlági, árbevieruid dahje eará osiid iežas kultuvrras mii lea gávdnon doložis dan guovllus. Muhto buohkain ii leat dakkár iešvuohta. Olu olbmot leat massán dehálaš osiid ja oamastan váldokultuvrra. Dakkár iešvuođat leat biktasat, osku dahje giella. Eamiálbmot sáhttá orrut ovtta guovllus čađat, dahje johtit guovlluid gaskka. Vaikko johtti álbmot ii oro ovtta sajis olles áiggi, de dat goittoge gullet dan guvlui gos dat eallá. Eamiálbmogat gávdnojit miehtá máilmmi, buot kontineanttain. Árvvu mielde gávdnojit 220-350 miljovnna olbmot mat gullet eamiálbmogii. Eurohpá áidna eamiálbmot leat sámit.
Eamiálbmogat čađat fertejit dustet eará olbmuid mat bahkkejit sin guovlluide, ja doalahit iežaset birgenlági ja luondduriggodagaid man vegas sii ellet. Danin leat riikkaidgaskasaš organisašuvnnat bidjan johtui lágaid ja julggaštusaid mat galget oahpistit miellahttoriikkaid go lágaid ásahit. Dakkár lágat leat kultuvrra, identitehta, giela, bargovejolašvuođa, dearvvašvuođa, skuvlejumi ja luondduriggodagaid guoskevaš lágat.
Eamiálbmotbeaivi ávvuduvvo juohke jagi borgemánu 9. beaivvi.


Servodatrievdan.
Servodatrievdan lea go servodaga sosiaála ortnet nuppástuvvá. Sáhttet leat nuppástusat mat gusket guovlu, sosiála ásahusaid, sosiála meahtalat dahje sosiála norpmat.
Rievdan sáhttá mearkkašit ovdáneapmi dahje buorráneapmi. Go ekonomiija nuppástuvvá kommunismas kapatilasimii, de servodat rievdá. Maiddái revolušuvnnat mearkkaša ahte servodat rievdá, go dalle ovdamearkka dihte okta servodatjoavku oažžu seamma vuoigatvuođaid dahje friddjavuođa.
Juohke servodat rievdá. Sámi servodat lei ovdal bivdokultuvra, muhto lea dálá áiggis lahkonan dan ođđa teknologalaš servodaga. Muhtumin servodat rievdá nu jođánit ahte dat suddá oktii stuorit servodagain ja ollásit jávká.


Media.
Media leat visot dat gaskaoamit diehtojuohin várás. Deike gullet ovdamearkka dihte bláđit, áviissat, govat, filbma, rádio, TV, máidnosat ja girjjit.
Ođđa teknologiija lea dahkan nu ahte diehtu lea álkkit fidnemis go ovdalaš áiggiid. Mánát atnigohtet media hui unnin. Interneahta dáidá leat dat mediaásahus gii ollá eanemus olbmuide. Dainna sáhttá gulahallat earáiguin ja doppe leat maiddái ráhkaduvvon neahttabáikkit mat leat dego smávva servodagat. Muhtun oaivvildat ahte olbmot eai deaivvat njunnálaga nu dávjá go ovdal, ja ahte interneahtta duhtada dan dárbbu olu olbmuin.
Elektronalaš media nugo TV ja čálálaš media nugo áviisat leat dehálaš saijt čájehit máidnosiid. Dakkárlágan mediat leat hui fámolaččat ja váikkuhit olu olbmuide.
Media lea maiddái buorre vuohki juohkit dieđu miehtá máilmmi. Muhtunat oaivvildat ahte interneahtta lea vuoiggalaš báiki, go buohkat besset háhkat dan oahpu mii doppe gávdno ja almmuhuvvo.


Máinnus.
Máinnus dahje rekláma lea gulahallanvuohki mii eanemustá dahkkojuvvo go áigu vuovdit gálvvu dahje bálvalusa. Máinnus sáhttá leat govva ja teaksta mii lea jurddašuvvon dihto ulbmiljovkui ja juhkkojuvvo media bokte.
Máidnosa áigumuš lea vuovdalit fitnodaga gálvvuid dahje bálvalusaid nu ahte eanet olbmot ostet dan. Eanemustá máinnus viggá loktet gálvvu buriid beliid, buohtastahttit gilvaleaddji gálvvuiguin ja čájehit ahte gálvu lea anihahtti. Dávjá maiddái geahččalit čájehit ahte gálvu lokte olbmo sosiála árvvu.
Iešguđetlágan máidnosat.
Gávdnojit máŋgalágan máidnosat ja dat hápmašuvvet dan mielde guđe kanála bokte geahččala olahit olbmuide. Dat gii ráhkada máidnosa sáhttá dovddahit ahte hui čielgasit ahte dat lea máinnus, ja nuppi dáfus gávdnojit čiegus máidnosat. Čiegos máidnosiid lea váddáseapput fuobmát.
Máinnus sáhttá leat eahpenjuolga, mii mearkkaša ahte olbmot ieža váikkuhit nubbi nubbái, ja fitnodagat ieža eai dárbbaš bargat maidige. Okta gálvomearka sáhttá leat hui bivnnut ja go olbmot atnet diŋggaid mat gullet dan gálvomearkka vuollai, de dat šaddá juogalágan máinnus.
Fitnodagat sáhttet vuolidit hattiid vai olbmot ostet, dahje ráhkadit erenoamáš fálaldagaid dahje čájáhusaid. Dalle ii leat dušše ieš gálvu mii geasuha olbmuid oastit, muhto maiddái vuollegaš hattit.
TV-máidnosat leat dábálaččat guokte prográmma gaskka. Fillmmaiguin sáhttá fitnodat atnit sihke jiena ja govaid go ráhkada máidnosa. Sáhttá maiddái iskkadallat ja gávnnahit makkár olbmot gehččet dán kanála dahje dán prográmma, nu ahte máinnus šaddá nu beaktil go vejolaš. TV-kanálat váldet mávssu go čáhkkehit áiggi máidnosiida.
Gálvu maid boahtá oidnosii, go muhtun filbmakaraktera geavaha dan, dahje oidno eará sajiin filmmas. Dat sáhttá vahágis šaddan filbmii, dahje mieleavttus biddjojuvvon dohko.


Buvttaovddideapmi.
Buvttaovddideapmi lea go bidjá gálvomearkka dahje buktaga dakkár dilálašvuhtii mii ii leat čielga máinnus. Fitnodat sáhttá máksit nu ahte sin buvtta oidno muhtun dovddus filmmas. Olbmot dán áigge dihtet hui bures dán máinnusvuogi birra, ja ollugat leat hárjánan ja dohkkehan dan.
Buvttaovddideapmi lea dávjá leamašan vuohki mot máinnusdahkkit garvet formálalaš máinnusgildosiid. Buvttaovddideami digaštallan lea maiddái vatnan velá dobbelii go lea šaddan bloggáriid birra sáhka. Sáhttá leat váttis dábálaš olbmuid diehtit jus lea máidnosis sáhka, go bloggár muitala juogaman gálvvu birra masa son liiko.


SARS-CoV-2.
Virusa "e"-, "s"- ja "m"-proteiinnat
a> rávvagat movt eastadit virusa leavvama.
Severe acute respiratory syndrome coronavirus 2 oaniduvvon SARS-CoV-2 lea dat namma man Máilmmi dearveorganisašuvdna (WHO) lea addán virusii mii lea ráhkadan epidemiija Kiinnás ja maiddái leavvan eará báikkiide. Virus njoammu olbmos olbmui ja dagaha vuoiŋŋahatvuolšši. Olbmot leat jápmán dasa. Virus gávdnojuvvui loahppageahčen 2019 Wuhan-nammasaš gávpogis Kiinnás. Ođđajagimánus 2020 duođastuvvui ahte virus njoammu olbmos olbmui. Virus sulastahttá earálágan coronavirusaid mat gávdnojit girdisáhpániin, ja danin lea árvaluvvon ahte virus álggus bođii doppil.
Ráhkadus.
SARS-CoV-2:a ráhkadus sulastahttá eará coronavirusaid. Virusa RNA lea jorba skoađđasa siste ja das geaigá glykoproteiidna mii elektronmikroskohpain lea dego gonagasruvdnu oaidnit. Das dat namma coronovirus boahtá.
Boahtimuš.
Koronavirus gávdno olbmuin ja maiddái máŋgalágan ealliin. Dat virusat orodit dábálaččat ealliid siste ja muhtumin nuppástuvvet nu ahte bastet njoammut maidddái olbmuide buktit dávdda. Genetihkalaš dutkamušaid vuođul leat gávnnahan ahte SARS-CoV-2 sulastahttá dakkár coronavirus-šlájáid mat gávdnojit girdisáhpánis ja gearbmašis. Muhtun dutkit goittotge eai jáhke ahte SARS-CoV-2 gávdno gearbmašiin, go dat čearda masa dat gullá, "Betacoronavirus", ii leat gávdnon eará ealliin go njiččehasain ja lottiin. Dat evttohit baicce ahte virusa boahtimuš vissasit lea njiččehas. Leat guoradan ja gávnnahan ahte virus iđii Wuhana biebmomárkanis, gos olbmot vuvde meahccespiriid lobiheamet, earret eará girdisáhpániid ja gearbmašiid.
Daid koronovirusiid olis mat leat njommon olbmuide SARS-CoV-2 sulastahttá eanemusat SARS-CoV mii buktá dávdda SARS. SARS-CoV gávdno máŋga njiččehasas ja nugo SARS-CoV-2 dat sulastahtttá koronovirusiid mat gávdnojit girdisáhpánis. Muhto dan dihte eai jáhke ahte bođii doppil, dan dihte go Wuhana girdisáhpánat ođđe dálvenahkáriid dan áigge go virus bohciidii. Eará ágga lea ahte dat sullasaš virusat SARS-CoV ja MERS-CoV njommo olbmuide mohki bokte, SARS-CoV njoamui máskapálmaneađi bokte ja MERS-CoV dromedara bokte.
Jámolašvuohta.
Eai vel dieđe sihkkarit jámolašvuođa. Njukčamánus 2020 árvaledje ahte jámolašvuohta lea 1-2 proseantta buohccán olbmuin. Eai dieđe sihkkarit danin go lea boahtán ovdan ahte dáidet gávdnot eanet buohccán olbmot dávdaguovlluin go álggos orui. Dát fas mearkkašivččiii ahte jámolašvuohta njiejašii.
SARS-CoV-2 earrána dábálaš influenssas dan dáfus ahte olbmuin ii leat immunitehta ain, ja dalle eanet olbmot buohccájit.
Eastadeapmi.
Movt koronavirus leavvá dahje ii leava
Ávžžuhit olbmuid eastadit dávdda njoammuma. Ávžžuhusat leat orrut ruovttus, doallat gaskka eará olbmuide (unnimusat okta mehter), bassat gieđaid dávjá sáibbuin ja čáziin ja ahte giehtaspriita lea vejolaš duoddi, ii duohtadit ámadeadju basakeahtes gieđaiduin. Máilmmi dearveorganisašuvdna (WHO) ávžžuha daid mat navdet iežaset buohccán atnit máskka ámadeaju ovddas jus fertejit leat olbmuid olis. Juohke riikkas leat sierra ávžžuhusat ja danin Sápmái gusket Norgga, Ruoŧa dahje Suoma ávžžuhusat.
Dál (njukčamánus 2020) eai leat vel fuobmán vuogi boahkuhit dávdda vuostá.
Buohcuvuohta.
SARS-CoV-2 njoammu go olmmoš gossá ja gastá. Ihtináigi lea gaskal guovtti ja njealljenuppelot beaivvi. Dávdamearkkat leat nuorvu, oaivebávččas, gosahat ja feber. Olmmoš dearvvasnuvvá fargga ja dábálaččat ii leat várálaš. Muitaluvvo goittotge ahte moattis leat buohccán garrasit ja velá jápmán.
Virus leavvá jođánit, go ii oktage Kiinnás lea geargan ráhkadit immunitehta virusa vuostá.
Dálkkodeapmi.
Álggos ii gávdnon. Galggai dikšut nugo dábálaš vuoiŋŋahatvuolši. Njukčamánus 2020 álge geahččalit máŋga dálkasiid virusa vuostá. Ledje dakkár dálkasat mainna dálkkodedje eará virusiid, nugo remdesivir, hydroksiklorokiina ja ritonavir.


Histologiija.
Histologiija dahje gođusoahppa lea dieđasuorgi mii dutká gođđosiid. Dat čađahuvvo mikroskohpain, elektromikroskohpain ja máŋgalágan ivdnenteknihkain. Medisiidna lea atnán hui ollu ávkki histologiijas, go ollu diagnosat dahkkojuvvojit histologiija veagas.
Bargovuohki.
Ovdal go dutká gođđosiid de ferte vuos dikšut dan materiála maid lea háhkan. Dat materiála gohčoduvvo prepárahttan. Go váldá eret sealla gorudis de dat rievdagoahtá. Go ii leat šat oksygena dat álgá billašuvvat. Vai prepárahtta galgá bissut, de ferte dikšut dan. Muđui dutkamuša boađus šaddá boastut. Lávejit dikšut prepárahtaid aldehydain dahje alkoholain.
Dasto váldá eret čázi prepárahtas, bidjá dan parafiidnii ja diktá čoaskut ja garrat. Go prepárahtta lea garran de lea čuohppat dan hui unna niibbážiin. Čuohpus biddjojuvvo dan maŋŋá láse nala. Ovdal go dutkagoahtá mikroskohpain ferte báidnit prepárahta. Bádnit sáhttá máŋgga ládje ja lávejit válljet báidnaga dan mielde makkár gođus lea.


Tálga.
Tálga lea ávnnas maid tálgaráksá ráhkada. Tálgarávssát leat varranáhkis. Tálga doallá liikki linis ja lášmadin. Muhtun ráhkaduvvon badjelmeare tálga.
Tálga lea maiddái buodi mii lea váldojuvvon šibihiin, sávzzain, gáiccain, suddaduvvon ovdamearkka dihte ginttaliid várás dahje margariinna várás. Tálga adnojuvvo muhtun liikevuoidasiin.


Endotela.
Endotela lea oktageardán epitela mii lea varrasuonaid siskil. Endotelaseallat leat asehaččat ja laktásit nubbi nubbái. Endotela gávdno váimmu, buot varrasuonaid ja vel kapillearaid siskil. Endotela lea dehálaš gorudis go dat ráhkada ráji gaskal vara ja eará gođđosiid. Endotela ráhkada dagaldagaid mat leat mielde vuolšereakšuvnnas.


Nearvagođus.
Nearvagođus gávdno čielgeađđamis ja vuoigŋašiin ja dat lea nearvaseallat ja gliaseallat. Nearvaseallat dat álggahit ja jođihit elektralaš impulssaid. Daid impulssaid veagas goruda iešguđetlágan doaimmat stivrejuvvojit. Goruda sierra seallat sáhttet gulahallat impulssaiguin mat johtet nearvasealla bokte. Eará gulahallanvuohki lea hormonaid veagas.
Gliaseallat dorjot ja veahkehit nearvaseallaid nu ahte dat doibmet albmaládje. Gliaseallat dolvot maiddái biebmoávdnasiid daidda.


Báddanoažži.
Báddanoažži lea gođus mii gávdno vuolledábiin. Dakkárlágan gođus lea skoavddil ja go varra deavdá dan de dat báddá, stuorru ja muhtumin garrat.
Dievdoolbmos.
Dievdoolbmo cihpas leat guovttelágan báddanoažži; "Corpus cavernosum" ja "corpus spongiosum". Go leat himut de varra deavdá corpus cavernosum ja dan deaddu allána ja cihppa ceaggána. Corpus spongiuosum lea fas gužžaoari birra, muhto das ii šatta nu alla deaddu. Muđui ejakulašuvdna livččii veadjemeahttun.
Nissonolbmos.
Nissonolbmo bunnus lea maiddái báddanoažži: "Corpora cavernosa clitoridis". Dat maiddái garrá ja ceaggána.


Báhtareaddji.
Báhtareaddji lea olmmoš gii lea šaddan guođđit iežas ruovttubáikki. Báhtareaddjis lea leamašan bággu fárret go son doarriduvvo iežas ruovtturiikkas. Sáhttá leat náli, oskku, politihkalaš oainnuid, seksuála soju dahje dihto servodatjovkui gullevašvuođa geažil. Riikkaidgaskasaš riekti cealká ahte báhtareaddjis lea riekti oažžut dorvvu. Go olmmoš ohcá dorvvu, de čielggaduvvo leago ágga addit dan. Báhtareapmi lea okta ágga oažžut dorvvu, muhto gávdnojit vel eará ákkat. 2010-logus leat erenoamažot Syrilaččat šaddan báhtarit.
Dorvu.
Olbmo vuoigatvuohta boahtit riikii dorvoohccin lea olmmošvuoigatvuohta mielde. Muhto oažžut dorvvu dahje gohčoduvvot báhtareaddjin ii leat olmmošvuoigatvuohta. Riika gosa olmmoš lea boahtán ieš beassá mearridit oažžugo olmmoš dorvvu. Riikkaidgaskasaš rievttis lea njuolggadus mii cealká ahte riika ii oaččo sáddet ruovttoluotta olbmo dohko gosa lea ballu doarriduvvot.
ON lea maiddái cealkán ahte báhtareaddji ja eará olgoriikkalaččat galget leat ovttaárvosaččat dan riikkas gos sii leat. Muhtun dáfus maiddái leat ovttaárvosašvuohta riikkavuložiid ektui. Dasa gullá sihkkarastit báhtareaddjiid eallindili, geiget dokumeanttaid mat doibmet pássan nu ahte besset vuolgit dohko gosa sii háliidit.
Báhtareaddjit eai riikkavuložat dan riikkas gosa sii leat boahtán, ja dat galggašit máhccat ruoktot go dilli lea buorránan doppe. Dain lea goittotge vuoigatvuohta ohcat riikkavulošvuođa nugo eará nai olgoriikalaččat.
EU bijai johtui 1990 nu gohčoduvvon Dublin-kovenšuvnna, ja 2003 bohte dan sadjái Dublin-ásahus. Dan ásahusa mielde dorvoohcci ii beasa ieš válljet riikka, muhto šaddá ohcat dorvvu dan riikkas gosa vuosttažettiin boahtá.


Romssa ja Finnmárkku fylka.
Romssa ja Finnmárkku fylka (dárog. "Troms og Finnmark fylke", kveanag. "Tromssan ja Finmarkun fylkki") lea Norgga fylka mii ásahuvvui 2020:s.


Sážžá (suohkan).
Sážžá (dárogillii "Senja") lea suohkan Romssa ja Finnmárkku fylkkas. Suohkan álggahuvvui 2020:s.


Lullisámit.
Lullisámit dahje lullisápmelaččat leat sámit mat ságastit lullisámegiela ja sámit geain máttut ságastedje lullisámegiela. Lullisámit orrot goabbá nai beale Norgga ja Ruoŧa gaskasaš ráji. Lullisámit orrot davvin Dearnas gitta Eajra rádjai lullin. Dolin soitet maiddái gávdnon lullisámit lullelis Ruoŧas muhto dat sámekultuvra lea jávkán. Lullisámit leat leamašan eanas badjesámit, muhto gávdnojit maiddái vuovddihat. Muhtun lullisámit álge suohkansápmin (ru. "sockenlappar").
Sullii 300-500 olbmo hupmet lullisámegiela. Davvil lea ránnjágiella ubmisámegiella.
Suohkánsámit.
Suohkansámit ledje eanas dálonat mat orro Gaska-Ruoŧas 1700- ja 1800-logus. Suohkansámiid boahtimuš lea sámit mat dolin elle bivddus, ja sis ledje velá bohccot. Sámit ja boanddat elle bálddalaga ja maiddái veahkkálaga. Eiseválddit goittoge eai liikon go sámit johte guovllus guvlui ja vigge 1600-logus fárrehit sin davás. Suohkansámiin lei earálágan kultuvra go badjesámiin ja boanddain. Sii náitaladde ja sis lei eanas oktavuohta eará suohkansámiiguin.


Biebmobagadus.
Jus ferte bidjat dakkára mii ii leat nu álkit fidnet, de bagadus sáhttá evttohit juoidá mainna sáhttá buhttet. Seamma ládje jus bagadusas lea sisdoallu maid muhtunat eai gierdda, ovdamearkka dihte allergiija dihte. Bagadus sáhttá čilget mo ráhkada ođđalágan borramuša, dahje buktit ođđa evttohusa mo ráhkada árbevirolaš borramuša earáládje.
Eanas bagadusat atnet dábálaš mihtui nugo desilihttar, lihttar dahje deattu. Muhtun bagadusat fas vigget čilget visot hui dárkilit, ovdamearkka dihte 50 g monnefiskadas (sulllii 2 moni).


Buđetnjuvddus.
Buđetnjuvddus, muhtumin maid buđetvuodja, buđetburu dahje buđetsuohkat, lea maid ráhkada go vuoššá ja njuvdá buđehiid. Muhto lasiha vuoja, mielkki dahje lávcca nai. Máisttan láve bidjat sálttiid ja bihpporiid. Doppe gos buđetnjuvddus lea dábálaš lávejit borrat dan ja márffiid, biergobulláid dahje guoli.
Go ráhkada buđetnjuvdosa, de láve atnit buđetnjuvddána dahje elfirona.
Buđetnjuvddus vuvdojuvvo maid beallegárvvisin, bulvvarin man sáhttá seaguhit čáhcái, vuoššastit ja borrat.


Strider.
Strider lea suopmelaš heavy metal -musihkkajoavku, maid Mardewar, Tuska E. ja Esari lea vuođđudan geasset 2010. Hoahpuide dihte Esari fargga geassádii musihkkajoavkus ja su sadjái bođii guossánlaš Ville Kajava. Strider vuosttaš konseartat ledje Derwy Open Airis borgemánu 15 b. 2015 ja Vantaa Bar Rockbearis guovvamánu 10 b. 2017. Čuovvovaš jagi joavku báddii iežas vuosttaš musihkkavideo "Elite Of Steel". Skábmamánu 29. b. 2019 Strider almmuhii iežas vuosttaš skearru "Dominion Of Steel". Skearru lávlagiin "Dominion Of Steel" ja "We Are Strider" lea musihkkavideot.
Stridera stiila lea ng. albma heavy metal ja stuorámus musihkalaš ovdagovva lea ManOwaR.


Suoma evaŋgelalaš-luteralaš girku.
Suoma evaŋgelalaš-luteralaš girku (suomagillii "Suomen evankelis-luterilainen kirkko", ruoŧagillii "Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland") lea kristtalaš girku Suomas. Girkku lahtolohku lea 3 848 191 (2018). Girkku dáláš earkebisma lea Tapio Luoma.


Norgga girku.
Norgga girku (girjedárogillii "Den norske kirke", ođđadárogillii "Den norske kyrkja", lullisámegillii "Nöörjen gærhkoe") lea kristtalaš girku Norggas. Girkku lahtolohku lea 3 724 857 (2018).


Ruoŧa girku.
Ruoŧa girku (ruoŧagillii "Svenska kyrkan", lullisámegillii "Svïenske gærhkoe", julevsámegillii "Svieriga girkko") lea kristtalaš girku Ruoŧas.


Ruoŧa riikkabeaivvit.
Ruoŧa riikkabeaivvit (dahje "riksdagen") lea Ruoŧa álbmotválljen orgána, man 349 lahtu čoahkkanit ja ásahait Ruoŧa lágaid. Riikkabeaivvit čoahkkána Stockholmmas riikkabeivviid viesus. Riikkabeivviid jođiheaddji lea sárdneolmmái. Juohke njealját jagi lea válga mas álbmot beassá jienastit geat galget riikkabeivviide. Válga dollojuvvo čakčamánu nuppi sotnabeaivvi. Riikkabeaivvit rahpá čakčamánu nuppi distaga, earret go lea válgajahki go dalle rahpá veahá maŋŋelis.
Go bellodat mii oassálasta válgii ferte oažžu njeallje proseanta buot jienain de beassá riikkabeivviide. Nubbi vuohki beassat dohko lea oažžut guoktenuppelot proseantta buot jienain ovtta válgabiires, muhto dainna lágiin ii leat oktage beassan ain.
Jienastanvuoigatvuohta.
1800-logus lei garra nággu, geas lei vuoigatvuohta jienastit. Dievdoolbmot ožžo almmolaš jienastanvuoigatvuođa 1909, muhto ii leat vel dásseárvu. Jagi 1918 ožžo dievddut dásseárvosaš ja almmolaš jienastanvuoigatvuođa, ja jagi 1921 ožžo nissonolbmot nai. Nu ahte dan rádjai riikkabeivviin ii lean leamašan ollásit demokrahtalaš ovddastus.
Nissoniid ovddastus.
1921 lei vuosttaš geardde go nissonolbmot besse riikkabeivviide. Ledje viđas oktiibuot, okta vuosttaš gámmirii ja njealjis fas nuppi gámmirii. Dađistaga bohte eanet ahte eanet nissonolbmot dohko. Álggus manai njozet, 1971 ledje dušše 14 proseanta lahtuin nissonolbmot. Maŋŋel 2014 jagi válgga ledje 43,6% ja maŋŋel 2018 jagi válgga fas velá eanebuš 46,1%.


Organiserejuvvon rihkolašvuohta.
Organiserejuvvon rihkolašvuohta lea go máŋggas lihtodit ja álggahit oktasaš doaibma mii atná rihkolaš vugiid. Áigumuš lea dávjá oažžut dietnasiid. Dakkárlágan doaimmas lea muhtumin čielga árvoortnet, nugo maffias láve. Muhtumin fas lea eahpečielggas mo rihkolaččat leat organiserejuvvon.
Bargovugiid maid sii atnet leat áitta, korrupšuvdna ja vuortnuheapmi. Rihkkumušat leat máŋggaláganat: Viežžat ja buktit gárrenávdnasiid, vuovdit suolagálvvuid, vearjjuid, erenoamáš ávdnasiid nugo diamánttaid, ja vel olmmošgávpi.
Organiserejuvvon rihkolašvuođas leat dávjá riikkaidgaskasaš oktavuođat. Go dakkárlágan doaibma stuorru meareheamit dat lea vaháhin olles servodahkii, go ovdamearkka dihte hui ollu vejolaš vearroruhta manná duššás.


Eanagiera.
Eanagiera dahje eanagarra gokčá olles Eatnama. Assodat sierrana leago ábis dahje kontineanttas. Kontineantagiera lea sullii 5-70 km asu ja dat gokčá nannáma ja coages čáziid. Das leat máŋggalágan báktešlájat. Áhpebotnegarra lea dušše 5-10 km asu.
Eanagiera lea njárbadeabbo go mántel mii lea vuolil, nu ahte giera measta govddoda mántela alde. Mađi čiekŋaleabbu boahtá, dađi alit leat temperatuvra. Aiddo ovdal go giera rievdá mántelin lea temperatuvra 400 °C.
Eatnandoarggástus šaddá go kontineanatgiera nordada áhpebotnegierraga.


Muohta.
Galbma dálkin čáhcehevro šaddá muohtan. Goaikkanasat jikŋot ja ráhkadit kristállaid. Dakkár kristállat lávejit duolbasat, asehaččat ja dain láve guđačiegat hápmi. Lea daddjojuvvon ahte seammalágan muohtačalmmit eai gávdno. Dat ii doala jur deaivása, muhto lea measta veadjemeahttun dakkáriid.
Muohttaga konsisteansa.
Buot dát kategoriijat latnjalastet dieđusge. Seaŋáš muitala muohttaga konsisteanssas, muhto seaŋáš gullá maid guohtumii. Giđđadálvvi go muohta lea gassat, de lea seaŋáš dehálaš bohccuide.
Bajildus.
Go lea sáhka muohttaga bajildusas de láve erenoamážit boahtit ovdan makkár siivu lea. Buoremus johtin lea cuoŋun. Giđđat láve cuoŋu iđđes árrat ja go beaivváš ligge beaivet ge dipmá muohta ja šaddá váttis johtit.
Guoskameahttun muohtagiera ja luottat.
Olu muohtasánit gullet ovddemustá bivdui. Go lea vahca de sáhttá earuhit varas ja orron luottaid, go lea bivddus.
Guohtun.
Vai bohccot besset guohtut gitta eatnama rádjai, de ferte leat oppas. Go lea čiegar de ii beasa nu álkit bodnái.


Álppat.
Álppat leat dat alimus ja stuorimus várit mat leat ollásit Eurohpás. Álppat leat Gaska-Eurohpás. Dat álgá Nices Gaskamearas ja gevle davás Šveicca guvlui ja de nuorttas Nuortariikii. Álppat lea gávcci riikkaid siste: Frankriika, Itália, Monaco, Šveica, Liechtenstein, Duiska, Nuortariika ja Slovenia.
Álppat šadde sullii 50-80 miljovnna jagi áigi.
Geografiija.
Álppat leat 207 000 njealjehaskilomehter viiddu. Davvil ii leat nu ceakkus go lullil. Álppaid alimus guovlu lea oarjjil, doppe leat badjel 4000 mehter allosaš čohkat. Doppe lea alimus čohkka Mont Blanc. Álppain leat hui olu leagit mat leat ruossot doarrás. Dainna lágiin Álppat eai leat hehttehussan johtolahkii, nugo olu eará várreguovllut leat.
Álppain golggiidit eanut Rhone, Po ja Adige mat luitet Gaskamerrii, Rhen mii luoitá Davvimerrii ja vel Inn, Drava ja Sava mat luitet mat bohtet oktii ja šaddet Donau mii fas luoitá Čáhppes merrii.
Dálkkádat.
Oarjjil ja lullil lea lieggaset go nuorttil ja davvil. Dálkkádat goittotge molsašuddá arvat. Temperatuvra njiedjá, mađi allellii boahtá. Dálkkádaga dáfus ráhkada Álppat rádjeguovllu Davvi-Eurohpá ja Lulli-Eurohpá gaskkas.


Oljobohkan.
Oljobohkan lea go bohká oljju. Sáhttá bohkat sihke nannámis ja ábis. Dat doaibma viidui garrasit 1800-logus ja earenoamážit 1900-logus. Maŋŋel 1970-logus leat eanet ahte eanet olbmot fuobmán ahte oljobohkan vahágahttá birrasa ja ahte lea nanu oktavuohta dálkkádatrievdamiin. Dattetge lea váttis heaitit oljju geavaheamis. Ollu gálvvut leat ráhkaduvvon oljjuin. Olju lea oassi plastihkkas ja fievrredeapmi dárbbaša oljju. Oljovallji lea nanu oktavuohta buresbirgejeaddji servodagain, go dat lea (goit ovda) leamašan hálbbes energiijagáldu.


Diagnosa.
Diagnosa mearkkaša medisiinnas dat vuohki maid doaktárat atnet go mearridit mainna dávddain olmmoš lea buohcame. Daid dieđuid maid dárbbaša vai sáhttá diagnosa dahkat doavttir viežžá pasieantta muitalusas ja iskkadeami veagas. Máŋggalágan dutkamušat leat maiddái veahkkin go galgá dahkat diagnosa, nugo varraiskosat, röntgendutkamušat jna. Muhtumin diagnosa dahkkojuvvo easka jápmima maŋŋá.
Rivttes diagnosa lea muhtumin váddása duohken. Muhtun dávdamearkkat leat hui eahpečielgasat, nu ahte doavttir ferte ieš ráhkadit ollislaš gova juohke pasienttas. Muhtun dávdamearkkat fas doalvut jurdagiid ovtta čielga diagnosii, dalle lávejit lohkat ahte dat dávdamearka lea patogmonalaš.
Diagnosa dahkan lea maiddái vuohki mearridit mii lea dávda ja mii fas lea áibbas dábálaš. Go juoga adnojuvvo buohcuvuohtan, de lea stuorit vejolašvuohta ahte olmmoš oažžu buohcanruđaid dan ovddas.


Felgen Orkester.
Felgen Orkester lea Kárášjoga folkrock-joavku mii álggahuvvui 2011. Joavkkus leat guhtta lahtu ja viđas leat vilbeležat. Buot lávlagat leat sámegillii ja joavku okta Sámi bivnnuheamos musihkkajoavkkuin. Sii leat čuojahan miehtá Sámi, earret eará Tråante 2017-doaluin.


Feminisma.
Feminisma lea lihkadus mii háliida ahte nissonolbmuin ja dievdoolbmuin galgá leat dásseárvu. Dásseárvu mearkkaša seamma vuoigatvuođat, vejolašvuođat ja geatnegasvuođat ja feminisma bargá dan ovdii ahte nissonolbmot ožžot daid rivttiid. Lihkadusa ruohttasiid sáhttá guorrat ruovttoluotta gitta 1700-lohkui ja lean dan rájes gávdnon máŋggalágan hámiin. Gitta 1900-lohkui adnojuvvui doaba nissoniid lihkadus. Riikkaidgaskasaš konferanssas Parisas 1892 lihkadus válddii feminisma-namahusa alccesis. Dálá áigge lea feminisma stuorra politihkalaš ideologiija.
Feminisma boahtá ovdan iešguđet ládje servodagas. Muhtunat oaivvildat ahte ovttalágan feminisma ii gávdno. Dat lea baicca čoahkkenamahus máŋggalágan áigumušaide. Dieđasuorgin feminisma lea sturron arvat, ja gávdnojit máŋggalágan jurddašanvuogit ja teoriijat mat leat servodaga váttisvuođat ja gokko galgá rievdadit dan.
Nissonolmmoš ja sápmi.
Go dálvet lei garra buolaš, de muhtun lea ákkastallan ahte nissonolbmos lea fápmu go son goarui dálvebivuid. Dát ii dáidde doallat deaivása šat dálá servodagas. Muhto ovdal dat lei dehálaš ja áddjás bargu mii gulai eanas nissonolbmuide.
Risttalašvuohta.
Lea muitaluvvon ahte risttalašvuohta divttii dievdoolbmuid stivret nissonolbmuid, go dat oahpaha ahte sii galget bálvalit dievdoolbmuid. Ovdal go risttalašvuohta bođii Sápmái, de sámiid gaskkas lei luondduosku mii celkkii ahte gávdnojedje nissonipmilat. Deháleamos lei Máttaráhkká ja vel su golbma nieidda Sáráhkká, Juoksáhkká ja Uksáhkká. Dat ledje veahkkin go nissonolbmot ledje mánáid ládje ja riegádahtte. Dat dovddaha čielgasit ahte dološ sámi servodat anii nissonolbmuid árvvus.
Ođđa servodat.
Go ođđa servodat bođii Sápmái, de Sámi nissonolbmot gul fámohuvve. Ođđa servodat mearkkaša dákko earret eará dáruiduhttin, risttalašvuohta ja sámi kultuvrra massin. Daid haga sámi servodaga ovdalaš hápmi livččii sihkkarit seilon. Dán áigge eanas olbmot ostet biktasiid, ja daid dološ bargguide ii leat šat dárbu.
Dievdoolbmuid oainnut nissonolbmuid hárrái.
Lea muitaluvvon ahte sámi nissonolbmot muhtun dilálašvuođain leat vásihan ahte dievdoolbmot eai huma singuin go sii leat náitalan, dahje fuonášan sin go sii leat earránan.
Feministtalaš lihkadusat.
Feminisma álggii 1970-logus go nissonolbmot boazodoalus gáibidedje seamma vuoigatvuođaid go dievdoolbmot. Sii oaivvildedje ahte ođđa servodat ja lágat ledje buktán eahpedásseárvvu. Muhto sámi feministtat ledje unnán, ja feminisma lea muhtuniid mielas adnojuvvon garrusátnin.
Davviriikkaid ráđi konferanssa oktavuođas 1988, sámi nissonolbmot lihtodedje ja álggahedje iežaset organisašuvnna, Sáráhkká. Guovddáš fáttát leat oamastanvuoigatvuohta eatnamiin ja čáziin.


Guoládatnjárga.
Guolátdatnjárga (Gielddasámegillii: Куэлнэгк нёаррк) lea njárga mii davveoarjin Ruoššas. Dat lea ollásit bajábealde poláragierddu. Davvil lea Barentsáhpi ja nuorttil-lullil lea Vilgesmearra. Stuorimus gávpot lea Murmánska mas orrot 300 000 olbmo.
Ekologiija.
Guoládatnjárgga ekologiija lea arvat vaháguvvan, eanas Ruošša mearrasoahteveaga, ruvkedoaimmaid ja radioaktiiva bázahusaid geažil. Golbmalot jagi áigge, gaskal 1964 ja 1986, leat doppe gurgalan radioaktiiva bázahusaid merrii. Eanas nuoskkideapmi boahtá go fitnodagat luitet nihkkela ja veaikki birrasii.


Aonekkogiella.
Aonekkogiella (tehuelche) hállojuvvo Argentiinná máttaoasis.
Aonekkogiella ("aonekko 'a'ien") lea eamiálbmotgiella, mii hállojuvvo Mátta-Argentiinnás.
Sátnevuorká.
waaw = oappá boadnji, beallelačča viellja


Chuqi Yapu.
Chuqi Yapu nappo La Paz
Chuqi Yapu () lea Bolivia hálddahuslaš oaivegávpot.


Titiqaqa.
Titiqaqa (,) lea Mátta-Amerihká stuorimus jávri.


Qullaw.
thumb
Qullaw lea badjosat Mátta-Amerihkás.


Punu.
Punu (aimaragillii ja,) lea seammanammasaš guovllu oaivegávpot Perus Titiqaqajávrri gáttis.


Karen Anne Buljo.
Karen Anne Buljo (riegádan suoidnemánu 1. b. 1964) lea sápmelaš girječálli, gii orro Álttás.
Buljo čállá davvisámegillii. Eanemusat su girjjiin leat mánáide ja nuoraide. Šaŋŋera dáfus ođđalágan mánáidgirji lea girji "Stephen Borrough", gos Buljo muitala mátkki birra, mii eŋgelas fanas dagai Guoládatnjárgii 1550-logus. Mátkki boađus lei vuosttaš čállojuvvon gáldu sámegillii. Jagis 2018 Buljo čálii diktačoakkáldaga "Šiellaspeajal".
Buljo lea guovddaš mielláhttu Sámi girječálliid searvvis, gos son lea 2019 nubbijođiheaddji.
Geahča maid.
Buljo, Karen


Hildur Guðnadóttir.
Hildur Ingveldar Guðnadóttir (r. čakčamánu 4. b. 1982 Reykjavik) lea islándalaš šuokŋadahkki ja musihkkár gii lea vuoitán sihke Golden Globe- ja Oscar-bálkkašumiid. Guðnadóttir čuojaha sello. Son lea čuojahan ee. čuovvovaš joavkkuiguin: Pan Sonic, Throbbing Gristle, Múm ja Stórsveit Nix Noltes. Dasa lassin Guðnadóttir lea dahkan dakkár TV-prográmmaide ja filmmaide musihka go "Chernobyl", "Joker" ja "Tom of Finland".


Katri Linna.
Katri Sinikka Maaria Linna (r. borgemánu 27. b. 1960 Tampere, Suopma) lea ruoŧasuopmelaš jurista ja olmmošvuoigatvuođaid bealušteaddji. Borgemánu 2019 rájes son bargá ovttaveardásašvuođaáittardeaddji doaimmahagas Suomas. Ovdal dan barggu Linna lei ee. "senior legal advisor"in Civil Rights Defendersas (CRD, riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođasearvi), vd. guovllukánturhoavdan ja dárkodeaddjin Eurohpá sihkkarvuođa- ja ovttasbargoorganisašuvnnain Ukrainas, Ruoŧa ovttaveardásašvuođaáittardeaddjin ja Ruoŧa vealahanáittardeaddji. Dasa lassin Linnas lea guhkes karrieara bargoriektejuristan.


Taytu Betul.
Taytu Betul (; sullii 1851 – guovvamánu 11. b. 1918) lei Etiopia keaisárdronnet jagiid 1889–1913. Son lei keaisár Menelik II eamit ja dehálaš váikkuheaddji Menelik II áigge. Taytu oassálasttii ee. Itália–Etiopia soahtái. Taytu válljii báikki, masa Addis Abeba vuođđuduvvui. Go Menelik hedjoniii jagi 1906, Taytu válddii vel eanet válddi.
Nuorravuohta ja náittosdilli.
Lea jáhkehahtti ahte Taytu Betul riegádii jogo jagi 1850 dahje jagi 1851. Daningo riegádanbeaivvi ii atnán 1800-logu Etiopias dehálažžan nu ahte ii leat vejolaš diehtit dárkilis riegádanbeaivvi. Taytu goittotge gulai sohkii mii lei stivren davvi-Etiopia 1600-logu rájes. Taytu bearrahis lei njeallje máná ja bearraha dihte son lei oahpan oalle eahpedábálaččat olu. Son máhtii čállit ja lohkat amharagiela ja ipmirdii Etiopia ortodoksalaš girkus geavahuvvon liturgiijagiela nappo ge’ezgiela. Dasa lassin Taytu lei diktačálli, begena čuojaheaddji ja čeahpes šáhkkaspealli.


Njalla.
Njalla lea unnalágan dimbbariin ráhkaduvvon muorravisti, mii lea biddjojuvvon stoalppu ala moadde mehter eatnama bajábealde. Ráidalassan adnojuvvo gassa dimbar masa feraku bániid. Njalat leat leamašan anus lea ain anus Sámis, Alaskas ja Kanádas.
Dat stoalpu man alde njalla lea láve livttis, vai boraspiret nugo geatki ii beasa dohko. Johttisámiin lávii dábálaččat njalla giđđa- ja čakčaorohagain. Maŋŋel go ledje njuovadan čakčat, atne bohccobierggu doppe dassážii go bohte fas ruovttoluotta giđđat. Maiddái vuovddehiin lei njalla iežaset orrunsajiin, mat dávjá ledje goikeguliid várás.
Njalat leat várra gávdnon miehtá Sámi. Sátni njalla dihttostallá máŋga báikenamas.
Etymologiija.
Njalla-sátni lea anus juo urálalaš vuođđogielas rekonstruerejuvvon hápmin *"ńile"..


Anárjávri.
Anárjávri, (, ja) lea jávri Anáris. Jávrri viidodat lea 1 084 njealjehaskilomehttara.


Vuolši.
Vuolši lea rupmaša vuohki dustet vahátlaš ávdnasiid nugo baktearaid dahje billašuvvan seallaid. Vuolši galgá jávkadit sivalačča ja vel čorget eret billašuvvan seallaid nu ahte gorut sáhttá divvut dan mii lea vaháguvvan.
Vuolši láve liekkistit, bávččastit, ruoksát, bohtanit ja leat hehttehussan. Dát leat vuolšši vihtta dovdomearkka. Vuolši čađahuvvo sullii seamma ládje ja dan dihte dat gullá eami-immunitehtii. Eami-immunitehta lea dat mii gávdno riegádeami rájes. Ilá garra vuolši vahágahttá goruda dađistaga ja vaikko doalvut jápmimii. Ja muhtun dávddaide gullá bistevaš vuolši, mii dáhpáhuvvá vaikko ii leat makkárge vahátlaš ávdnasiid gorudis. Dan dihte sáhttá earuhit akuhta ja bistevaš vuolšši. Akuhta vuolši lea dat mii álggos viggá dustet vahágiid. Veahkkin dasa leat vilgesseallat mat bohtet dohko gos leat billisteaddjit jođus. Vuolši stuorru dađistaga ja váikkuha ovdamearkka dihte varrasuonaid. Akuhta vuolšái gullet earenoamážit granulosyhtat, muhto go vuolši guhkku ja šaddá bistevažžan, de bohtet eará seallat sadjái nugo monosyhtat. Bistevaš vuolššis gođus billašuvvá ja savvo oktanaga.
Vuolši ii leat seamma go siedjun dahje infekšuvnda. Infekšuvdna lea mo rumaš duste go mikroorganismmat fallehit.


Varrajohtu.
Varrajohtu lea dat mii doalvu vara miehtá rupmaša nu ahte seallat ožžot biebmoávdnasiid. Varrajohtu lea maiddái ávkin go duste dávddaid, mudde temperatuvrra ja suvrodaga. Varrajohtui gullet váibmosuonat ja morčesuonat mat jođihit vara. Maiddái lymfasuonat gullet varrajohtui ja dat jođihit lymffa. Lymfa johtá mihá njoazibut go varra.
Varra sisdoallu lea plasma, ruksesseallat, vilgesseallat ja varračalmmit. Lymfa lea varra mii lea báhcán gođđosiida ja dat johtá ruovttoluotta lymfasuonaid siste. Lymfajohtui gullet maiddái lymfačuolmmat.
Rupmašis leat guokte varrajođu, okta mii manná geahppáide ja okta mii manná miehtá rupmaša.
Varrajohtui čuhčet máŋggalágan dávddat ja daid sáhttá dálkkodit dahje čuohpadit.
Ráhkadus.
Varrajođu deháleamos oasit leat váibmu, varra ja varrasuonat. Ollesolbmos lea gaskamearálaččat vihtta lihtter varra.
Varrasuonat.
Váibmu pumpe vara mas lea oksygena álggos rupmaša stuorimus váibmosutnii, aortai, ja aorta dasto surggiida smávit varrasuonaide. Váibmosuonat baskot dađistaga ja šaddet loahpas kapillearan. Kapillearaid siste varra johtá hui njozet ja biebmoávdnasat mannet olggos varrasuonaid gođđosii. Seammas kapillearas čoggo seallaid bázáhusat nu ahte dat dolvojuvvojit eret. Dan maŋŋel kapillearat galljot fas ja varra johtá morčesuonaid siste ruovttoluotta váibmui.
Dábálaš njuolggadus lea ahte váibmosuonat dolvot vara gođđosiidda ja ahte morčesuonat buktet vara ruovttoluotta fas, muhto lea okta spiehkastat. Čoliin boahtá varra mas lea dievva biebmoávdnasat muhto dat morčesuotna ii mana njuolga váibmui, baicce dat manná vuos vuoivasii.


Arvi.
Arvi lea čáhci mii gahččá almmis. Arvečalmmiid čađamihttu lea gaskal 0,5 ja 5,0 mm ja muhtun hárvenaš lea gitta 10 mm. Ráinnas čáhci boahtá eanas arvvis ja olu ekovuogádagat eai birge arvvi haga. Čáhcefápmu dárbbaša maiddái arvvi.
Balvvas leat smávva čáhcegoaikkanasat, čađamihttu sullii 10 mikromehter, mat bissut almmis biekkaid vegas. Go dat goaikkanasat čoggojit ja lossot de biegga ii šat nagot doallat daid badjin ja dat gahččet vulos arvin. Sáhttá ádjanit moadde beaivvi ovdalgo dat smávva goaikkanasat sturrot ja ráhkadit arvečalmmiid.
Oakti, bolas.
Go bolasta, arvá oanehaččat ja garrrasit. Vuostegeahči livččii guhkilmas arvvit.
Savda.
Savda lea dássidis arvi mii lea meastá dego mierká. Savda álgá dábálaččat balvvain mat leat hui vuollin, ja dan dihte arvečalmmit eai stuoru.
Čođđi.
Go arvečalmmiin lea temperatuvra buolašbealde go dat gahččet de dat gohčoduvvo čođđin, ja dálkedilli lea fas čođđálat. Go dat arvi deaivá eatnamii de dat čođđu.
Sittardit.
Vel unnit arvi go savda. Go sittarda de ii boađe go muhtun arvečalbmi.


Stearkalas.
Stearkalas (C6H10O5)n lea polysakkariida. Buot ruonas šaddut atnet stearkalasa energiijavuorkán ja stearkalas aniha máŋga ládje biebmoráhkadeamis. Stearkalas lea vielgat bulvvar mas ii leat makkárge haksu dahje smáhkka. Stearkalas ii luva čáhcái.
Stearkalas lea dehálaš borramuš olu šlájaide. Buđehis, gortnis, pastas ja riissas lea eatnat stearkalas muhto gávdno maiddái eará šattuin. Go báhkkada stearkalasa de dat loktana ja šaddá hui suohkadin. Dan dihte stearkalas hui dávjá lea suohkadas máŋggalágan borramušain.
Stearkalas suolbmu maŋŋel go lea borra dan. Muhto olmmoš ii máhte ávkkastallat stearkalasain dan hámis go borrá dan. Álggos ferte smávvet dan ovdalgo boahtá atnui. Njálbmi smávvegoahtá stearkalasa nu ahte dat šaddá glukosan mii fas čoliid siste njammasa gorudii.


Araljávri.
Áraljávri lei ovdal Guovddáš-Ásia jávri Kazakhstana ja Uzbekistana ráji alde. Dan viidodat lei 2000-logus 17 160 njealjehaskilomehter. Ovdal dat lei stuorra jávri, 1960-logus dat lei máilmmi njealját stuorimus jávri ja vuollel 70 000 njealjehaskilomehter viiddu. Dađistaga jávri goikkai, unnui ja loahpas jávkkai. Maiddái jávrri namma Аральское море ("Araljskoje mearra") muitala ahte dat lei viiddis jávri dolin.
2000-logus Kazakhstan vigge gádjut jávrri davábeali ja ráhkadedje buođuid. 2008 lei čáhcedássi allánan 12 mehter 2003 ektui. Olbmot leat lohkat ahte Araljávrri unnun lea okta dain máilmmi vearrámus birasroasuin, mii lea buktán bargguhisvuođa ja lossa ruhtadili.
Guokte eanu Syr-Darja ja Amu-Darja golet jávrái. Araljávrris ii vuolgge oktage johka, dan sajis čáhci jávká hevron. 1800-logu rájes leat olbmot fuobmán ahte čáhcedássi viggá njiedjat. 1900-logu gaskamuddui čáhcedássi ii nuppástuvvan nu olu. 1960-logus čáhcedássii álggii njiedjat sullii 20 cm juohke jagi ja 70-logus 50 cm juohke jagi. Sivva manin čáhcedássi njiejai lei ahte olbmot čáhccejedje ovdamearkka dihte bealdduid daid guovtti eanu čáziin. 1987 lei čáhci cohkon nu olu ahte jávri lei juohkásan guovtti sadjái.


Pandemiija.
Pandemiija (dološgreikkagiel sániin πᾶν "pan" "buot" ja δῆμος "demos" "olbmot") lea epidemiija mii lea leavvan máŋga nannámiidda dahje máilmmeviidosaččat.


Ealán.
Ealán dahje organisma (Greikagielas: ὀργανισμός, "organismos") lea juoga mii gávdno ja eallá. Ealánat leat máŋggaláganat, nugo máŋgaseallat eallit, šattut dahje guobbarat, dahje ovttaseallat ealánat nugo baktearat. Visot ealánat sáhttet lassánit, stuorrut ja muhtin muddui reagerat dasa mii dáhpáhuvvá birrasis. Olbmot, eallit, šattut ja guobbarat leat dakkár ealánat mat leat ráhkadan sierra gođđosiid main lea iešguđetlágan doaibma.
Virus.
Virus ii láve gullat ealániidda, dan dihte go dat eai ieža bastte lassánit, stuorrut dahje atnit biebmoávdnasiid ávkin. Muhtun ealánat eai sáhte eallit iešheanalaččat ja fertejit dan dihte eallit muhtun sealla siste, muhto dattetge sáhttet ieža lassánit ja atnit biebmoávdnasiid ávkin. Vaikko virusiin leat moadde ensymat ja molekylat mat leat ealána dovdomearka, dain ii leat ávnnasmolsun ja dat eai máhte ieža ráhkadit virusii gullevaš osiid. Dieđusge dalle iešheanalaš lassáneapmi lea veadjemeahttun. Virusat lassánit isitsealla doaimma veagas.


Musihkka.
Musihkka lea dáiddasuorgi ja kultuvrralaš doaibma mii ovdanbuktojuvvo jienain. Musihka deháleamos áššit leat nuohtaallodat (mii mearrida šuoŋa ja harmoniija), rytma, dynamihkka ja ivdni. Iešguđetlágan musihkkasuorggit deattuhit daid áššiid dahje nuppegežiid eai váldde vuhtii daid obanassiige. Musihkka ráhkaduvvo máŋggalágan čuojanasaiguin ja jienain. Jietnateknihkka sáhttá leat lávlun mii muhtumin állana hupmama guvlui nugo ráppas. Muhtun bihtáin leat aivve čuojanasat, earáin aivve lávlun.
Musihkkii gullá lávlagiid ráhkadeapmi, daid árvvoštallan, musihkkahistorjá oahppu ja olu eará áššit. Olbmot ráhkadit ja buktet ovdan musihkka máŋgga ládje ja dat rievddada kultuvrraid gaskkas. Muhtun lohket ahte dihto musihkkasuorgi ii leat albma musihka, nugo 1900-logus lohke jazza birra dahje 1980-logus garralágan punkka birra. Musihkkasuorggit leat máŋggaláganat nugo pop-musihkka, árbevirolaš musihkka, vuoiŋŋalaš musihkka ja mánáidlávlagat.
Musihkka sáhttá leat dehálaš oassi olbmo eallimis. Dat sáhttá leat oassi oskkus, doaluin, heajain ja eará kultuvravásuin. Musihkka lea muhtun olbmuide ájanas ja earáide fas virgi.


Elektralaš vuosttaldus.
Elektralaš vuosttaldus lea man ollu jođas hehtte rávnnji. Mađi eambbo vuosttaldus, dađi eanet gealdu dárbbašuvvo vai rávdnji nagoda johtit. Vuosttaldusa mihttu lea ohm.
Go lea njuolggorávdnji de rávnnji sturrodat mihtiduvvo dainna lágiin ahte juohká gealddu vuosttaldusain. Dát rehkenuššan lea Ohma lága mielde. Go lea molssarávdnji de ii leat nu oktageardán šat go ii leat dušše vuosttaldus mii mearrida rávnnji hehttehusa.
Ávdnasat jođihit rávnnji iešguđet ládje. Muhtun metállat nugo veaiki ja alumiidna leat buorimusat jođihit rávnnji. Muhtun ávdnasat eai jođit obanassiige ja dakkárat gohčoduvvojit elektralaš elektralaš erreldahkan dahje elektralaš guđjun. Dakkár ávdnasat lea plastihkka, geađgi ja áibmu.


Orkland.
Orkland lea gielda Trøndelága fylkkas mii álggahuvvui 2020:s go Meldal, Orkdal, Agdenes ja oassi Snillfjordas čatne oktii. Gieldda namma boahta Orkla jogas. Alimus várri lea Resfjellet, man allodat lea 1162 mehtera.
Orkland lea maiddái ovddeš gielda, mii gávdnui 1920 rájes 1963 rádjái.


Liet International.
Liet International, ovdalaš namma Liet-Lávlut lea lávlungilvu unnitlogugiela musihkkariid várás. Gilvu lágiduvvui vuosttaš geardde Frislánddas 2002. Áigumuššan lea nannet Europhá unnitlogugielaid, erenoamážiid nuoraid várás. Vuosttaš golbma jagi gilvu lágiduvvui Leeuwardenis. Jagi 2006 rájes gilvu lea lágiduvvon máŋga gávpogis goasii juohke jagi. 2006 ja 2008 gilvvut lágiduvvojedje Sámis ja dan guokte jagi lei gilvvu namma Liet-Lávlut. 2017 lágiduvvui Guovdageainnus ja dalle lei namma Liet International.
2005 ii šaddan gilvu. 2007 ja 2013 šadde šluhttet gilvvuid go lágideaddjit Narbonne ja Korsika geassádedje juste ovdalaš go gilvvut álge.


Romanaid leavga.
Romanaid leavga (kalderašromanagillii "O styago le romengo",) lea romanaid riikkaidgaskasaš leavga. Dat dohkkehuvvui jagi 1971 romanaid vuosttaš máilmmekongreassas, mii dollojuvvui Londonis. Leavgga duogášivnnit leat alit ja ruoná. Alit ovddasta almmi ja govve vuoiŋŋalaš árvvuid. Ruoná fas ovddasta eatnama ja govve eatnanlaš árvvuid. Leavgga guovdu lea rukses "čakra" nappo heastavovnnaid juvla. Seamma juvla lea maiddái India leavggas.


Áillohaš-musihkkabálkkašupmi.
Áillohaš-musihkkabálkkašupmi dahje Áillohaš-bálkkašupmi lea sámemusihka bálkkašupmi, maid Norgga Sámiid Riikkasearvi, Guovdageainnu suohkan ja Guovdageainnu Sámiid searvi vuođđudedje jagi 1993 Áillohačča 50. riegádanbeaivvi gudnin. Vuosttaš bálkkašumi vuittii Mari Boine. Bálkkašupmi juhkkojuvvo juohke jagi beassášlávvardaga Sámi Grand Prix -gilvvu oktavuođas olbmui dahje olbmuide geat ovddidit sámemusihka. Vuoiti oažžu 20 000 Norgga ruvnno vuoitun, diploma ja guovtte vahku orruma Lásságámmis.


Sosioleakta.
Sosioleakta mearkkaša ahte dihto sosiála joavkku giella lea earálágan. Sosioleakta ii leat seamma go dialeakta (suopman), danin go dialeakta mearkkaša ahte dihto guovllu giella lea earálágan. Sosioleavttat gullet dávjá muhtun guvlui, danin go sosiála joavkkut gávdnojit iešguđet guovllus. Muhto seammás dialeavtta siste sáhtet gávdnot máŋggalágan sosioleavttat, danin go muhtun guovllus gávdnojit máŋggalágan servodatjoavkkut. Dan dihte gielalaš erohusat doibmet sihke oktanaga muhto seammás maiddái goabbát ládje.
Sosioleavtta boahtimuš.
Sosioleakta álgá doppe gos gávdno sosiála ráhkadus, danin go dakkárlágan ráhkadusa iešguđet oasit dagahit gielalaš erohusaid. Dasto lea gažaldat seailu go sosioleakta vai ii ja dan mearrida mo giellabiras muđui lea. Bargit mat dávjá humadit olggobeale olbmuiguin, ovdamearkka dihte eiseválddiiguin, ožžot earálágan giela go dakkár bargit mat leat iehčanassii omd. fabrihkabargit.
Sosiála árvu.
Sáhttá juohkit servodaga máŋggalágan sosiála joavkkuide dan vuođul mo sii birgejit. Dábálaš servodatluohkát leat bargiidluohkká, gaskaluohkká ja bajitluohkká. Dakkár juohku ii leat leamašan anus Sámis ja dakkár tearpmat láevjit oidnot oappogirjjiin muhto ii muđuid. Dat soaitá speadjalastit dan ahte dát servodatoaidnu lea oalle boarásnuvvan ja ii čilge dálá servodaga, ja guhkkin eret sámi servodaga.
Gielalaš iešvuođat.
Jus áigu gávdnat sosioleavtta de galgá dutkat gielalaš erohusaid guovtti dahje máŋgga servodatjoavkku gaskkas. Dutkan galgá čađahuvvot ovtta guovllus vai dialeakta lea seammálágan. Gielalaš iešvuođat mat sáhttet sierranit lea hubmi jietnadeapmi (fonologalaš iešvuođat), sátneválljen (leksikála iešvuođat) ja maiddái sierralágan dajaldagat. Erenoamáš sánit mat gullet muhtun virgái nugo bohcco mearkkasánit, guolgasánit dahje guolástansánit eai láve gullat sosioleavtta iešvuođaide.
Ná čađaha dutkama.
Ii leat dieđus leago oktage guorahallan sámegiela sosioleavttaid ná. Ii leat vuos čielggas makkár sosiála joavkkut gávdnojit Sámis.


Šládja.
Šládja lea biologiija doaba. Biologalaš systematihkas láve juohkit ealániid mat leat lagas sogalaččat máŋggalágan joavkkuide mat leat ordnejuvvon hierarkiijan. Šládja lea dat joavku maid olbmot dávjjimusat atnet go sirrejit guokte ealli. Ovdamearkka dihte lea ledjon, buoidda ja bussá eallit árgabeaigielas ja iešguđetlágan šlájat maiddái dieđalaš gielas. Lagas sogalaččat mat leat nu sullalagaid ahte ii sáhte earuhit daid lávejit gohčodit šládjajoavkun. Dakkár joavkkut gávdnojit miehtá ja muhtumin lea measta veadjemeahttun sirret guokte šlája. Šládja sáhttá maiddái suddat oktii muhtin eará šlájain.
Historjá.
Guhká lei diehttelas ášši ahte šládja lei systematihka vuolimus ja unnimus ovttadat. Muhto šlája definišuvdna lea leamašan nákku vuolde čuđiid jagiid. Dábáleamos definišuvnna, mii láve gohčoduvvot biologalaš šládja, ráhkadii Ernst Mayer gii celkkii ahte šládja lea joavku ja dasa gullevaš ealánat sáhttet oažžut čivggaid gaskaneaset.
Historjjá čađa leat olbmot bidjan máŋggalágan gáibádusaid man stuorra erohusat galget vai omd. ealli šaddá sierra šládjan. Čuvgehusáiggis álge dutkit čoaggit vaikko man olu biologalaš materiála miehtá máilmmi. Šattai dego gilvu gávdnat ođđa šlájaid ja das fas buvttii mielddis ahte smávimus erohus sturrodaga, minsttara dahje guolgga hárrái ráhkadii sierra šlája. Maŋŋelis leat olu šlájat jávkan danin go dat eai adnojuvvo sierra šládjan šat. Lunddolaš erohusat muhtun šlájas lea hui dábálaččat. Jus muhtun rievddadus lea hui mihtilmas lea dan sáhttá gohčodit vuollešládjan.
1990-logus bohte máŋŋgalágan ođđa DNA-analysat ja dál lea dilli nu ahte gávdnojit hui olu oaivilat šlája definišuvnna hárrái. Muhtimat baladedje dahje ain baladit ahte olles vuogádat sáhttá bieđganit. Dát dieđusge buvttášii váttisvuođaid dutkanmáilbmái. Muhtimat leat vigggan ásahit mearrádusaid mo dakkár áššiid galgá meannudit.
Taksonomat dahket dál erohusa šládjadoahpaga (mii definiere šlája) ja šlája gáibádusaid gaskkas. Dál leat olbmot ovtta oaivilis šládjadoahpaga hárrái, mii leat ahte šládja lea muhtunlágan hypotesa mii sáhttá buoridit máŋggalágan gáibádusaiguin.
Šládjadoaba.
Evolušuvdna lea čađat jođus. Olmmoš viggá áicat go guokte earálágan ealli leat gáidan nubbi nuppis nu olu ahte sáhttá atnit daid guokte šládjan, muhto dat lea álo ráhkaduvvon rádji mii ii leat goassige objektiivalaš.
Dát áššit sáhttet gáidat oalle guhkás duohtavuođas ja lea buorre čilget ovttain ovdamearkkain. Eurohpá ja Amerihká geatki gullet seamma šládjii go dat leat ovttaláganat bajiloainnu hárrái. Biologalaš šládjadoahpaga mielde dat eai leat seammá šládja danin go dat orodit guhkkálagaid ja eai sáhte oažžut čivggaid. Fylogenehtalaš šládjadoahpaga mielde dat leat gullet seammá šládjii danin go dain lea seammá boahtimuš.


Adolf Hitler.
Adolf Hitler riegádii cuoŋománu 20. beaivvi 1889 Braunau am Inn nammasaš gielddas Nuortariika-Uŋgáris (dálá Nuortariikkas) ja jámii cuoŋománu 30. beaivvi 1945 Berlinas. Son lei politihkar ja Duiskka nationála sosialisttalaš bargiidbellodaga jođiheaddji (duiskagillii: "Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartei", NSDAP) jagi 1921 gitta 1945 rádjai. Bellodat gohčoduvvui maid Nasistabellodahkan. Jagiid 1933 ja 1945 gaskkas lei Hitler Duiskka riikakánsler. Son lei maiddái Duiskka njunuš ("Führer") ja diktáhtor 1933-1945.
Hitler lei mielde soahtame vuosttaš máilmmisoađis. 1919 son šattai miellahttun NSDAP:a ovdamannis DAP:as. 1921 son šattai NSDAP:a jođiheaddji. Skábmamánus 1923 Hitler ja su doarjaleaddjit geahččaledje ribahit riikka válddi Müchenis. Dat eai menestuvvan ja Hitler dubmejuvvui giddagassii. Dan botta go čohkkái giddagasas son čálii girjji "Mein Kampf".
Go beaasai olggos juovlamánus 1924 son álggahii moaddejahkásaš kampánnja mii manai oba bures. Son ovddidii nationálismma, antisemitismma ja antikommunismma ja dainna lágiin su bellodat birgii bures 1930 jagi riikkabeaiveválggain. Ođđajagimánu 30. beaivvi Hitler válljejuvvui riikakánslerin ja dakkaviđe álggii nuppástuhttit Duiskka totalitára diktatuvran.
Hitler hálidii ahte Duiska galggái viidut ja vuosttažettiin válddii Nuortariikka alccesis. Dan maŋŋel vuološtii Čeahkoslovakia ja soahtagođii Polskkain. Visot dan buolláhii nuppi máilmmisoađi, erenoamážit go Duiska fallehii Polskka čakčamánu 1. beaivvi 1939. Go Hitler stivrii Duiskka de son bohte antisemitisttalaš lágat ja organiserejuvvon álbmotgoddin čađahuvvui. Guhtta miljovnna juvddálačča, moadde čuohteduhát romalačča goddojuvvojedje. Seammás Duiska goddalii homoseksuála olbmuid, bázahallan olbmuid ja politihkalaš vuosttildeddjiid. Hitlera áigumuš lei vuođđudit riikka mii galggai bistit duhát jagi, nugo Duiska-Romalaš riika. 1943 Duiska álggii vuoittáhallat soađis ja 1945 cuoŋománus Hitler sorbmii iežas Berlinas.


Karl Marx.
Karl Heinrich Marx riegádii 1818 miessemánu 5. beaivvi Trier-nammasaš gávpogis Preussenis (dálá Duiskkas) ja jámii 1883 njukčamánu 14. beaivvi Londonis (Stuorrabritánnias). Marx lei nationálaekonoma, filosofa, journalista, historjádutki ja okta dain olbmuin geat vuođđudedje sosiologiija. Muhtun oasit Marxa teoriijain ráhkadii maŋŋelis dan dieđa mii gohčoduvvo marxisman. Marxa dovdoseamos bargu lea girjjáš "Manifest der kommunistischen Partei" (sámegillii: Kommunisttalaš bellodaga manifeasta) ja dat mii vissa lea mearkkašan eanemus lea su girji "Das Kapital" (sámegillii: Kapitála). Marx ja su teoriijat lávejit boktit máŋggalágan oaiviliid olbmuin.


Johann Wolfgang von Goethe.
Johann Wolfgang von Goethe riegádii 1749 borgemánu 28 beaivvi Frankfurt am Main nammasaš gávpogis Duiskkas ja jámii njukčamánu 22. beaivvi 1832 Weimaris. Son lei girječálli, diktačálli ja luonddudutki. 1782 son oaččui ádela gullevašvuođa. Su ovdalaš namma lei Johann Wolfgang Goethe.
Oanehis eallingeardi.
Goethe riegádii su bearraša viesus Frankfurt am Main nammasaš gávpogis. Dat viessu oaččui maŋŋeis nama Goethe-Haus (sámegilli: Goethe viesu). Su áhčči lei juridihka doavttir ja 21 jagi boarráset go Goethe eadni. Áhčči lei ruđalaš ja sáhtii eallit daid reanttuid veagas maid son oaččui iežas opmodaga ovddas. Seammás son buđaldii iežas dáidda- ja girječoakkáldagaiguin. Goethe sohka lei boargárlaš ja bođii Thüringis. Fuolkkit ledje rávddit, suvddárat ja viidnegávpedoallit. Goethe áddjá lei bivnnuhis suvddár ja go son náitalii de Goethe áhku bearaš skeŋkii stuorra gárdina. Goethe áhčči nagodii dasto árbbiinis oastit tihtela mii attii vejolašvuođa beassat bajit luohkkái. Goethes lei okta oabbá gean namma lei Cornelia. Ledje earát nai muhto dat jápme njuoratmánnán. Oappáš-vieljáš leigga lagas ustibaččat dassážii go Cornelia jámii 26 jagi boarisin.
Skuvllas son logai buotlágan ávdnasiid birra. Son lei erenoamáš čeahppi sárgut, dánsut ja miehkástallat. Maŋŋel son fárrii Leipzigii ja de fas Strasbourgii lohkat universitehtas. Seammás čálligođii divttaid. 24-jahkásažžan Goethe birgii bures girječállin. Dalle son lei mielde girječállinlihkadusas mii gohčoduvvo Sturm und Drang (sámegillii: Stoarbma ja háliidus). 1774 čálii iežas vuosttaš romána "Die Leiden des jungen Werthers" (sámegillii: Nuorra Werthera gillámušat) muhto son ii bidjan iežas nama girjji ala. Dát romána lea Werthera birra gii lea ráhkásnuvvan Charlottii, muhto soai heaitaleaba ja Werther sorbme iežas.


Beaivedoaibma.
Beaivedoaibma lea doaibma maid Ruoŧa beale gielddat fállet boarrásiidda ja buohcci olbmuide mat dárbbašit dahkamuša beaivet. Beaivedoaimmas sáhttá maiddái leat priváhta ruhtadeapmi.
Beaivedoaibma sáhttá čađahuvvot máŋggaládje. Juoga mii deattuhuvvo lea ahte doaibma galgá leat ávkin. Dábáleamos lea demeansaolbmuid várás, muhto maiddái daid várás geat dárbbašit leahkit olbmuin ja dušše dárbbašit oktavuođadovddu. Eará dárbbut lea rehabiliteret, gielladárbbut dahje dihto rumašlaš dárbbut. Álggos ferte čielggadit dárbbaša go olmmoš beaivedoaimma ja bargit fertejit dohkkehit ahte olmmoš beassá dohko. Dakkár johtu guoská eanemusat beaivedoaimma mii lea buohcuvuođa ja rehabiliterema várás.
Muhtun gielddain gávdno rabas beaivedoaibma. Dohko ii dárbbaš ohcamuša sáddet.
Beaivedoaimmas leat máŋggalágan bargit dego dikšut, bargoterapevttat, buohccedikšut ja muhtun sajis eaktodáhtolaš olbmot.


Veliko Tarnovo.
Veliko Tarnovo () lea Bulgária gávpot. Dat lei jagiid 1185-1393 Nubbi Bulgária váldegotti oaivegávpot. Veliko Tarnovo olmmošlohku lea 73 454.


Alkohola aktogávperiekti.
Alkohola aktogávperiekti lea vuohki mainná muddde alkoholajuhkamušaid gávppi ja máŋga riikka leat ásahan dakkára. Sivvan lea ahte háliida unnidit juhkama ja unnidit daid vahágiid maid alkohola buktá. Dat lea maid vuohki mainná stáhta oažžu eanet ruđaid alccesii. Aktogávperiekti mearkkaša ahte duššefal okta fitnodadagas (dávjá stáhtii gullevaš) lea aktovuoigatvuohta muhtin oasi dahje olles alkoholagávppis. Dakkár aktovuoigatvuođat sáhttet ráddjet gii oažžu alkohola ráhkadit, buktit riikii, addalit dahje vuovdit. Riikkat sáhttet dasto válljet ásahit ovtta dahje máŋga dain ráddjehusain. Gávdnojit maiddái ráddjehusat alkoholadoalu ja alkoholašlája hárrái. Aktogávperievttit leat gávdnon dahje ain gávdnojit earret eará Davviriikkain (ii Dánmárkkus), Kanádas, USA:s (muhtun oase) ja Sovjetlihtus. Muhtun dain riikkain lea goittoge aktogávperiekti fámohuvvan ja priváhta fitodagat leat gis gávppašišgoahtán.
Norga.
Norggas lea stáhtalaš aktogávperiekti doallat gávppiid mat vuvdet viinni ja spriita. Daid gávppiid fuolaha fitnodat Vinmonopolet. 1917-1927 lei spriita gildojuvon ja 1917-1922 maiddái viidni. Vinmonopolet ásahuvvui 1922 go stáhta attii alccesis lobi vuovdit viinni aktogávperievtti bokte. 1927 vuovdiguohte spriitta. Vuola mii lea unnit 4,7% vuvdojuvvo dábálaš rámbuvrrain.
Suopma.
Suomas lea stáhtalaš aktogávperiekti doallat gávppiid mat vuvdet viinni ja spriita. Daid gávppiid fuolaha fitnodat Alko. Alkohola mii lea unnit go 5,5% vuvdojuvvo dábálaš rámbuvrrain. Alko álggahuyvvui 1932 go gielddus mii lei gávdnon 1919 rájes fámohuvai.
Ruoŧŧa.
Ruoŧas lea stáhtalaš aktogávperiekti doallat gávppiid mat vuvdet viinni ja spriita. Daid gávppiid fuolaha fitnodat Systembolaget. Systembolaget álggahuvvui 1955.
Islánda.
Stáhta oamasta fitnodaga Vínbuðin ja das lea aktogávperiekti.
Dánmárku.
Dánmárkkus (ja Ruonáeatnamis) ii gávdno aktogávperiekti.


Deprešuvdna.
Deprešuvdna lea psyhkalaš buohcuvuohta mii gullá miellaváttuide. Deprešuvnna sáhttá juohkit vuollejoavkkuide. Go lea deprešuvdna lea lassánan riska sorbmet iežas. Go lea deperšuvdna de olbmo oppalaš dovdu lea vuollin ja olmmoš lea morašmielas, vaikko ii leat mihkkige mii livčče álggahan dan dili. Sáhttá nu nai ahte sivva ii lea veahá dan mađe stuoris go dovdu lea. Nu ahte deprešuvdna lea sierrana čielgasit morrašis, hálganeamis dahje dábálaš ahkitvuođas. Muhtumin olmmoš ii dovdda deprešuvdna muhto go de lossa dáhpáhus dahje streasa boahtá de sáhttá álgit.
Dávjá olmmoš atná ahte eallimis ii leat makkárge ávki ja son ii oainne vejolašvuođa beassat eret dan seavdnjadasas. Deprešuvnnas leat máŋga siva. Sáhttá leat psyhkalaš sivat, dat sáhttá vel čuovvut gorutlaš dávdda, dahje álgit dálkasa dahje gárrenmirkko liigeváikkuhussan. Genehtalaš sivat sáhttet lasihit riskka buohccát. Erenoamážit boarráset olbmot buohccájit deprešuvdnii.
Dávdamearkkat.
Dábálaš olbmo njálmmis deprešuvdna sáhttá mearkkašit vaikko makkár ahkidis dili. Psykalaš váddun dahje diagnosan dat mearkkaša ahte olmmoš lea šlundon, ii čájet dovdduid nugo ovdal, ii sealgga masage, lea čađat váibbas ja dovdá vel badjelmeare sivalašvuođa. Muhtun olbmuin lea deprešuvdna vearrát iđđes árrat. Oađđinváttisvuohta lea hui dábálaš. Dakkár dávdamearkkat leat hui dábálaččat dearvvas olbmos nai ja diehttelas eará psyhkalaš váttuin.
Daid dávdamearkkaid geažil hedjona olbmo eallindilli.


Filosofiija.
Filosofiija boahtá greikkagiela sánis φιλοσοφία (=philosophía) mii mearkkaša "ráhkisvuohti viissisvuhtii". Filosofiija lea dieđalaš suorgi mii guorahalla eallima vuođđogažaldagaid. Gažaldagat mat dávjá leat jerrojuvvon filosofiijas leat "Gávdno go albma máilbmi olggobealde mu jurdaga?", "Mii lea diehtu?", "Mii lea duohtavuohta?", "Manin muhtin dagus lea ávki?", "Leatgo eallit ja olbmot ovttaárvosaččat?", "Mii lea áigi?"
Oarjemáilmmi filosofiija álggii dološ Greikkas. Filosofiijai gullá logihkka, diehtoteoriija, metafysihkka, dieđalaš teoriija, giellafilosofiija, árvoteoriija, etihkka ja oskofilosofiija. Logihkka gieđahallá eavttuid mat dárbbašuvvojit vai loahppaárvalusat šaddet riekta, muhto logihkka ii gieđahala mo máilbmi lea ráhkaduvvon. Diehtoteoriija gis gieđahallá mo mii háhkat dieđu máilmmi hárrái. Diehtoteoriija váldá vuhtii buotlágan dieđuid, maiddái árgabeaivvi dáhpáhusaidm, muhto dieđalaš teoriija studere dušše dan mo diehtu ráhkaduvvo iešguđet dieđalaš suorggis. Metafysihkka (ontologiija) gieđahallá gáttuid mat eai leat duođasteames. Namalassii máilmmálaš diŋggaid ja albmonemiid hárrái. Árvoteoriija gieđahallá mii árvu obanassiige lea. Etihkka guorahallá manin muhtun dahku lea ávkkálaš. Oskofilosofiija gieđahallá oskkolaš gáttuid sisdoalu ja ráhkadusa, muhto dattet ii dárbbat almmuhit gullevašvuođa muhtun oskui.
Filosofiija dutki dahje jurddašeaddji gohčoduvvo filosofan.


Thales.
Miletosalaš Thales (greikkagillii Θαλής ὁ Μιλήσιος) riegádii sullii 625 o.Kr Miletosas ja jámii sullii 545 o.Kr. Son lei Greikka filosofa. Muhtumat atnet ahte son lei vuosttaš filosofa. Su barggut astronomiijas ja matemihkas leat maiddái dovdosat.
Eallingeardi.
Diogenes Laertios lei Greikka filosofiija historjádutki gii elii 200-logus. Su viiddis čilgehus dološ filosofiijaid birra lea Thales vuostamužžan namuhuvvon. Eará historjádutki, Herodotos, čálii ahte Thales jođii viidát Egyptas ja eará riikkain nai. Son máhtii matematihka ja astronomiija. Aristoteles anii, ahte Thales vuođđudii dan filosofiija, mii gažada mii lea buotvuođa boahtimuš, namalassii mas máilbmi duođaid lea ráhkaduvvon. Dasa Thales vástidii "čáhci". Son oaivvildii ahte visot lea čáhci.
Thalesa gažaldat lei mii son lea bissovaš das mii lea bisssomeahttun. Mii lea girjáivuođa oktasašvuohta. Son ozadii, gávdno go eamiávnnas ("arche"). Son dutkkai čázi doaimma ja bođii loahpas dan oaivilii ahte eallin boahtá čázis, čáhci gávdno máŋggalágan hámis (daškat, golgi, lievla). Thalesa čuoččuhusa boađus lea ahte go visot lea čázis ráhkaduvvon, de ferte nai sáhttit čilget visot mii dáhpáhuvvá go beare dovdá čázi lágaid ja doaimmaid. Mii ipmirdit visot, go mii ipmirdit čázi. Dát lea vuosttaš viggamuš (mii lea dihtosis) ráhkadit oppalaš teoriija man vuođđu lea duohtavuođa dárkun.
Su filosofiija bokte Thales gullá daidda mat vuođđudedje oarjjemáilmmi diehtaga. Son han celkkii ahte visot sáhttá čilgejuvvot olbmo jierpmi veagas ja ii fal ipmiliid veagas. Thales celkkii ahte olbmo jurdda bastá visot ipmirdit.
Diogenes muitala, ahte Thales lei vuosttamužžan čuoččuhit ahte olbmo siellu lea jápmemeahttun.


Anaximander.
Miletosalaš Anaximander dahjege Anaximandros (Ἀναξίμανδρος) riegádii 610 o.Kr Miletosas ja jámii 546 o.Kr. Son lei Greikka filosofa ja gullá jonalaš luonddufilosofaide. Su dovdoseamos čuoččuhus lea ahte ii gávdno mihkkige mii doallá bajás máilmmi, dat baicce sylinddarin lihkatkeahttá bisui guorosvuođas.
Apeiron.
Anaximander doalvvui Thalesa árbbi viidáseapput ja geahččalii gávdnat eamiávdnasa ("arche"). Thales lei cealkán ahte visot boahtá čázis. Anaximander gis celkkii ahte visot boahtá das maid son gohčodii "apeiron" (geažeheapme), mii lei agálaš ávnnas, buotvuohta ja ii mearriduvvon. Go luondu rievdá, de guokte earáláganvuođa doaibmaba, ovdamearkka dihte báhkas ja galmmas, njuokkas ja goikkis. Dainna lágiin son lei vuosttaš luonddufilosofa mii ásahii universála luonddulága.


Demokritos.
Abderalaš Demokritos dahjege Demokrit riegádii sullii 460 o.Kr Abderas ja jámii sullii 370 o.Kr. Son lei Greikka filosofa ja gulai atomismiii. Dieđut Demokritosa eallima birra mannet ruossalassii, muhto goittotge son barggai eallenagi dutkin dieđalaš bargguiguin.
Atomism.
Demokritos rámiduvvo dávjá danin go son vuođđudii oahpu atoma birra, muhto rievtti mielde su oahpaheaddji Leukippos dat ráhkadii dan teoriija. Demokritos oaivvildii ahte visot mii gávdno lea juogo guorosvuohta dahje smávva vuođđooasit maid son gohčodii atoman. "Atom" sátni máksá dakkár mii ii mana juohkit šat. Atomat lihkadit duohkut deike buotvuođas, muhtumin mannet nuppiid njeaiga ja dalle dat čoahkkanit ja šaddet daškes gáhppálahkan. Visot sáhttá čilgejuvvot atomaid lihkademiin, maiddái rumaš ja olbmo siellu.
Ii mastege boahtá ii mihkkige. Ii mihkkege mii gávdno sáhttá duššaduvvot. Visot mii rievdá lea rievtti mielde ahte oasit ovttastahttet ja bieđganit.
Ii mihhkege dáhpáhuvvá soaittáhagas, visot dáhpáhuvvá juogaman geažil.
Ii gávdno maidege earágo atomat ja guorosvuohta. Visot eará vuolgá olbmo iežas árvalusain.
Atomat leat lohkameahttun olu ja dat gávdnojit lohkameahttun hámis. Go dat gahččet agálaččat geažehisvuođas de dat bohtet oktii. Dalle dat lihkadit doarrás ja birrat birra ja dainna lágiin máilbmi álgá. Olu máilmmit álget ja duššet fas, oktanaga ja maŋŋalága.
Diŋggat leat earáláganat danin go atomat leat earáláganat sturrodaga, hámi ja ráhkadusa dáfus.


Parmenides.
Elealaš Parmenides riegádii sullii 520 o.Kr Greikka koloniijas Eleas Lulli-Itálias ja jámiii sullii 460 o.Kr. Son lei Greikka filosofa. Zenon lei Parmenidesa oahppi.
Filosofiija.
Parmenides oaivvildii ahte min ipmárdus máilmmi hárrái maid mii leat ráhkadan áiccuid veagas lea boastut. Daid dobbelis gávdno duohta máilbmi mii ii leat čadnon min áiccuide. Son celkkii dasa lassin ahte dat ii gávdno eará go dat mii gávdno. Dat mii ii leat gávdnon ii leat gávdnon, dat ii gávdno dál iige boahtteáiggis. Dán vuođul son árvalii ahte máilmmi ávdnasat álo leat gávdnon ja dat bistet agálaččat.
Dainna lágiin Parmenides oaivvildii ahte ii sáhte oba jurddašit dan birra mii ii gávdno. Dát buvttášii mielddis ahte guorosvuohta lea juoga mii ii gávdno, ja dat gis mearkkašivččii ahte lihkadeapmi ii leat vejolaš danin go lihkadeapmi gáibida guorosvuođa. Ii leat dušše lihkadeapmi mii gáibida guorosvuođa, muhto maiddái rievdan ja máŋgabealátvuohta. Jus guorosvuohta ii gávdno de livččii dušše okta diŋga mii gávdno danin go guorosvuohta dat han sirre iešguđetlágan diŋggaid.
Parmenides celkii ahte duohta máilbmi lea bissovaš.


Zenon.
Elealaš Zenon (greikkagillii: Ζήνων ὁ Ἐλεάτης) riegádii sullii 490 o.Kr Greikka koloniijas Eleas Lulli-Itálias ja jámii sullii 430 o.Kr. Son lei Greikka filosofa ja matematihkar. Zenona paradoksat leat dovddus paradoksat áiggi, máilmmiávvosa ja lihkadeami birra.
Eallingeardi.
Zenon lei Parmenidesa oahppi ja čuovui iežas oahpaheaddji Atenii 40-jahkásažžan. Doppe barggai oahpaheaddjin. Maŋŋelis iežas eallimis son máhcai Eleai.
Zenona paradoksat.
Zenon ráhkadii máŋggalágan paradoksaid mainna čájehii iežas jurdagiid, earret eará son jurddašii ahte lihkadeapmi lea veadjemeahttun ja min áiccut addet boasttogovva. Dovdoseamos paradoksa muitala Akilles ja galbarihci birra. Zenon árvala ahte jus galbarihcci beassá vuolgit vuostamužžan de Akilles ii sáhte joksat galbarihci danin go galbarihcci lihkada ovddosguvlui veahá juohke háve go Akilles lávku. Son čilgii ná: Lehkos nu ahte Akilles viega 10 gearde jođáneappot go galbarihcci. Go Akilles lea viehkan logi mehtera de galbarihcci lea vázzán 1 mehtera. Go Akilles de viehká dan ovtta mehtera de galbarihcci lea fas beassan 10 cm ovddosguvlu. Dan botta go Akilles viehká dan 10 cm de lea galbarihcci 1 cm ovdalis. Danin gávnnaha olmmoš ahte galbarihcci álo lea ovddabealde Akillesa. Zenon lei dainna lágiin duođaštan ahte Akilles ii jovssa iige viega meattá. Dát dieđusge lea áibbas vuostálagaid dainna maid mii diehtit. Duohta máilmmis mii oaidnit ahte Akilles joksá.


Geatnegasvuođaetihkka.
Geatnegasvuođaetihkka mearkkaša ahte muhtun dagu morálalaš árvu boahtá das leago olmmoš geatnegahtton dahkat dan. Ii leat dagu čuovvumuš mii mearrida morálalaš váldoárvvu, nugo ovdamearkka dihte utitilitarismmas. Geatnegasvuođat mat gullet olbmui dán etihka mielde lea dávjá ahte galgá doalahit iežas dahkamis juoidá. Leat hui unnán geatnegasvuođat mat gohččot olbmo dahkat juoidá. Geatnegasvuođa etihkalaš teoriijat sisttisdollet máŋŋgalágan geatnegasvuođaid maid jierpmálaš olmmoš atná. Ovdamearkkat lea "ii goddit", "ii gielistit" dahje "ii suoládit".
Geatnegasvuođaetihka teoriijat.
Immanuel Kant lea okta dain olbmuin mat leat ovddidan geatnegasvuođaetihka. Girjjistis "Grundlegung zur Metaphysik der Sitten" (=Morála metafysihka vuođustus) son muitala iežas prinsihpas man namma lea kategoralaš imperatiiiva. Dat prinsihppa viggá ráhkadit teorehtalaš duogáš geatnegasvuođaetihkii.
Hypotehtalaš ja kategoralaš imperatiiva.
Kant bidjá ovdan guokte imperatiiva: kategoralaš imperatiiva ja hypotehtalaš imperatiiva. Hypotehtalaš imperatiiva lea sullii ná "Jos háliidat dien dahje duon de galggat dahkat nie ja nuo". Kategoralaš imperatiiva gis lea eanet dego bággu. Kant čilgii dan máŋga ládje. Dá leat guokte čilgehusa


Michel Tornéus.
Michel Tornéus riegádii miessemánu 26. beavvi 1986 Botkyrkas (Stockholmma leanas). Son lea Ruoŧa guhkkodatnjuikejeaddji ja golmačeallu. Tornéus njuikii 8,44 mehter guhku mii lea Ruoŧa guhkkodatnjuikema olahusa. Sus leat ovcci Ruoŧa meašttirgolli guhkkodatnjuikemis ja golbma golli golbmačeallumis. Tornéus gilvvohalai ja vuittii Mästarnas mästare-nammasaš TV-ráiddu.
Eallingeardi.
Áhčči lea Kongos ja eadni Suddásis. Eatnis lea sámi duogáš ja su sohka boahtá Sohpparis.
Tornéus šattai dovddus 2005 go njuikii 7,94 mehter guhku, 19-jahkásažžan. Dat lei dušše okta sentimehter oaneheabbo go dan áigge nuoraidolahus. Nuoraid EM-gilvvus dan jagi son bođii njealjádin go njuikii 7,63. Vuollel 23-jahkásaččaid EM-gilvvus 2007 son šattai logádin go njuikii 7,53. Son lei mielde Torino siskkobeale EM-gilvvus 2009 muhto ii beassan viidáseappot loahppagilvvuide. Son lei mielde Berliinna VM-gilvvus 2009 ja njukii 7,78 muhto ii beassan doppe ge loahppagilvvuide.
Doha siskkobeale VM-gilvvus 2010 lei Tornéus mielde muhto njáskasii rátkkagilvvus. Barcelona EM-gilvvus son bođii ovccádin go njuikii 7,92.
Parisa siskkobeale EM-gilvvus 2011 son beasai finálii ja bođii čihččedin go njuikii 7,84. Dan jagi son lei maiddái mielde Daegu (Lulli-Korea) VM-gilvvus muhto doppe son njáskasii rátkkagilvvus.
Istanbula siskkobeale VM-gilvvus 2012 son njáskasii guhkkodatnjuikema rátkkagilvvuin go njuikii 7,85. Helssega EM-gilvvus 2012 son vuittii bronssa go njuikii 8,17. Suomas seamma jagi son guhkidii Ruoŧa olahusa (ovdalaš lei Mattias Sunneborn) ovttain sentimehterin ja njuikii 8,22 mehter. Londona OG:s 2012 son njuikii 8,11 ja bođii njealjádin.
Göteborgga siskkobeale EM-gilvvus 2013 son bođii nubbin. Seammas son faskkii Ruoŧa olahusa go njuikii 8,27 mehter vuosttaš vuoros ja njuikii vel guhkit nuppi vuorus 8,29. Moskva VM-gilvvus son njuikii 7,75 rátkkagilvvuin ja ii beassan finálii. Sopota (Polska) siskkobeale VM-gilvvus 2014 son vuittii bronssa go njuikii 8,21 mehter. Züricha EM-gilvvus dan jagi son bođii viđádin go njuikii 8,07.
Praha siskkobeale EM-gilvvus 2015 son vuittii golli guhkkodatnjuikemis go njuikii 8,30 mehter ja dainna lágiin buoridii iežas Ruoŧa olahusa jagi 2013 rájes. Dán háve njukii 8,30. Pekinga VM-gilvvus 2015 son ii njáskasii rátkkagilvvus. Torneus gilvvohalai Amsterdam EM-gilvvus 2016 ja doppe son njuikii 8,19, guhkimusat rátkkagilvvus. Maŋŋel finálas son faskkii silbba go njuikii 8,21. Londona VM-gilvvus 2017 beasai finálii. Doppe son njuikii 8,17 ja beasai gávccádin.


Bođuvaláštallan.
Bođuvaláštallan lea máŋggalágan valáštallamat, ovdamearkka dihte viehkan ja guhkkodatnjuiken.
Viehkan.
Bođuvaláštallamis leat máŋggalágan viehkansuorggit. Oaneheamos gaska lea 60 mehter ja guhkimus lea maraton. Viehkan lea maiddái oassi eará surggiin nugo triathlon ja vihttakámppas.
Oanehis viehkan.
Deike gullet dábálaččat buot viehkansuorggit mat leat oaneheabbot go 400 mehter. Dábáleamos gaskkat leat 60 mehter, 100 mehter, 200 mehter, 400 mehter ja sáttagilvvut 4 x 100 ja 4.x 400 mehter. Daid gaskkaid lassin gávdnojit maiddái virggálaš máilmmiolahusat 300 mehter viehkamis, 100 járda viehkamis ja 4 x 200 mehter sáttagilvvus.
Oanehis viehkama dovdomearkkat lea ahte guđenai viehkkis lea sierra viegahat ja viehkkis lea vuolginrusttet gokko duolmmasta go viehkala. Vuollel 100 mehter guhkkosaš gaskkain vihket buohkat njuolga viegahagas. Guhkit gaskkain gávvá gis viegahat guokte dahje máŋga háve.
Gaskaguhkkosaš viehkan.
Deike gullet buot viehkansuorggit mat leat guhkibut go 400 mehter muhto oaneheabbot go 5000 mehter. Dábáleamos gaskkat leat 800 mehter, 1500 mehter, okta eŋgelas miila ja 3000 mehter. Daid gaskkaid lassin gávdnojit maiddái virggálaš olahusat 200 mehter viehkamis, 2500 mehter viehkamis ja 4 x 800 mehter ja 4 x 1500 mehter sáttagilvvus.
Oanehis ja gaskaguhkkosaš viehkamat sierranit dan dáfus ahte gaskaguhkkosaš viehkamis viehkki viehkala sierra viegahas, muhto vuosttaš mohki bokte beassá sirdit oktasaš viegahahkii.
Guhkes viehkan.
Deike gullet buot viehkansuorggit mat leat unnimusat 5000 mehter. Gávdnojit máŋggalágan gaskkat muhto dávjá lea 5000 mehter, 10 000 mehter, beallemaraton ja maraton. Daid lassin gávdnojit maiddái máilmmiolahusat 20 000 mehter, ovtta diimmu, 25 000 mehter ja 30 000 mehter viehkamis. Guhkes viehkamii gullá nai meahcceviehkan, nugo Ruoŧa Lidingöloppet nammasaš viehkangilvu. Guhkes viehkamat lágiduvvojit juogo bođuvaláštallama arenas, gávpogis dahje meahcis.
Njuikensuorggit.
Bođuvaláštallamis leat njeallje njuikensuorggi: allodatnjuiken, gárggalmastin, golmmačeallun ja guhkkodatnjuiken.
Allodatnjuikemis ja gárggalmastimis geavahuvvo doaresmuorra man badjel gálgá njuiket.


Guhkkodatnjuiken.
Guhkkodatnjuiken lea bođuvaláštallama suorgi mas gilvvohallit galget njuiket nu guhkás go vejolaš. Njuikejeaddji viehkala 15-25 mehter dan sáttorokki guvlui ja joavdá pláŋkku lusa de čelle. Juste dobbelis pláŋkku lea sadji mii čájeha badjellávkema. Go njuikjeaddji skuovas báhcá mearka dohko de son lea lávken badjel ja njuikestat ii dohkkehuvvo. Gilvvu čađahuvvo dainna lágiin ahte njuikejeaddjit besset geahččalit golbma geardde. Dat gohččoduvvo rátkkagilvu. Go das gerget de besset gávcci njuikejeaddji main ledje buoremus bohtosat njuiket fas golbma geardde finálavuorus. Jus rátkkagilvun čađahuvvui máŋga rokkis besset buot finála gilvvohallit njuiket guđa geardde seamma rokkis vai šaddá vuoiggalaš. Stuorit meašttirgilvvuin lea dávjá rátkkarádji man badjel ferte nagodit njuiket. Dat fas buktá mielddis ahte sáhttet leat eanet go gávccis finálas.
Guhkkodatnjuikemis ja golbmačeallumis lávejit mihtidit biekka juohke njuikemis. Go lea miehtebiegga eanet go 2 m/s de boađus ii dohkkestuva juogalágan olahussan. Njuiken goittot dohkkehuvvo gilvvus. Dakkárlágan mearrádus gávdno nai vuollel 200 mehter guhkkosaš jođánis viehkamis.
Guhkkodatnjuiken lea olympiagilvu 1896 jagi rájes. Dat lea nai oassin buot stuorralágan bođuvalášstallangilvvuin. Guhkkodatnjuiken gullá nai nissoniid čiežakámpii ja dievdduid logikámpii. Daid vuosttas olympiagilvvuin (1896-1912) gávdnui guhkkodatnjuiken čuoččut, namalassii viehkaleami haga.


Allodatnjuiken.
Allodatnjuiken lea bođuvaláštallama suorgi mas gilvvohallit njuikejit badjel holgga. Holga lea veallut guovtti stoalppu gaskkas ja njuikejeaddjit eai galgga njeaidit dan njuikedettiin. Eatnamis lea dipma madrássa mii duste njuikejeaddji.
Allodatnjuikema máilmmiolahus (olggobeale) dievdoolbmuid hárrái atná kubalaš Javier Sotomayor (2,45 mehter) ja nissonolbmuid hárrái bulgarialaš Stefka Kostadinova (2,09 mehter). Siskkobeale máilmmiolahus atná nissonolbmuid hárrái Kajsa Bergqvist (2,08 mehter) ja dievdoolbmuid hárrái Javier Sotomayor (2,43 mehter).
Allodatnjuiken láve leat oassin eanas stuora bođuvaláštallamma gilvvuin, earret eará máŋgakámppas. Gávdnojit golbma váldoteknihka: čuoggasit, sákset dahje floppet. Dán áigásaš gilvvuin lea aivve floppen mii adnojuvvo. Go čuoggasa de njuike gopmut. Floppet mearkkaša njuiket gávvut ja sákset lea go njuike gorut ceaggut.
Gilvu.
Ovdal gilvvu ráhkada lágideaddji dihto alidanskovi mii muitala mat allodagat gullet gilvui. Juohke njuikejeaddji vállje ieš guđe allodagas hálida njuiket. Go golbma njuikema maŋŋálaga eai menestuva de čuoldása gilvvus. Dat mearkkaša duohtavuođas ahte njuikejeadddji beassá geahččalit golbmii juohke allodagas. Go vuosttaš njuiken ii menestuvvan ja gilvvohalli guođđá ovtta geahččaleami njuikekeahttá, de njuolggadusaid mielde leat ain guokte geahččaleami čuovvovaš allodagas. Dát vuohki, go njuike allelis vaikko ii beassan badjel ovddibu, sáhttá gohčoduvvot seastimin. Namalassii ahte seastá geahččaleami alit allodaga várás.
Dat gii njuike alimus allodaga vuoitá. Go guokte gilvvohalli leaba dássálaga go gilvu nohká, de gilvu joatkašuvvá dainna lágiin: Vuosttažettiin buohtastahttá guđe geahččaleamis njuikejeaddjit nagodedje maŋemus allodaga. Dat gii áramusat nagodii beassat badjel vuoitá.


Siegfried & Roy.
Siegfried & Roy lei duiskalaš-amerihkálaš magihkkárduo. Siegfried & Roy -duoi gulaiga Siegfried Fischbacher (r. geassemánu 13. b. 1939 Rosenheim) ja Roy Horn (golggotmánu 3. b. 1944 Nordenham – miessemánu 8. b. 2020 Las Vegas). Soai deaivvadeigga jagi 1959.


Pingviidna.
Pingviinnat ("Spheniscidae") leat mearralottit mat eai máhte girdit. Pingviinnat gávdnojit eanas máilmmi lulleguovlluin, dušše Galápagossulluid pingviinnat leat ekváhtora davábealde. Pingviinnat sáhttet eallit sihke eatnamis ja čázis. Dolgefárda lea čáhppat ja vielgat. Soajit eai leat girdima várás, muhto leat baicce fihčut. Eanas pingviinnat bivdet ja borret krilla, guliid, bleahkaguliid ja dakkáriid. Pingviinnat leat lahkki iežaset eallimis čázi vuolde.
Pingviinnat leat máŋggaláganat, oktiibuot čiežanuppelot šlája. Measta buot pingviinnat ellet máilmmi lulleguovlluin, muhto eai buohkat eale galbma guovlluin dego Antárktisis. Máŋga šlája ellet liehmu guovlluin ja okta šládja tropihkalaš guovlluin lahka ekváhtora.
Stuorimus pingviidnašládja lea geaisárpingviidna ("Aptenodytes forsteri") mii láve šaddat badjelaš mehter alu ja 35 kg. Unnimus šládja lea deaggapingviidna ("Eudyptula minor") mii šaddá vuollel mehterbeali alu ja deaddá birrasiid 1 kg. Stuorralágan pingviinnat ellet galbma guovlluin ja unnalágan pingviinnat tropihkalaš guovlluin. Ovdahistorjjalaš šlájat ledje albma jiehtanasat. Stuorimus šládja mii lea gávdnon fossilan lea "Anthropornis nordenskjoeldi", mii lei badjelaš 165 sentimehter alu. Dat elii sullii 40 miljovnna jagi áigi.
Anatomiija.
Hámi dáfus pingviinnat sierranit eará lottiin. Dain eai leat boccat (soadjedolggit) ja dat eai máhte girdit. Soajit leat baicce dego njuorjju fihčut. Fihčuid atná ovddemustá vuojadettiin. Dolgefárda lea maiddái dego njuorjjonáhkki go dat leat guolgái. Pingviinna liikki lea vuddjii mii lasiha buoiddi dolggiide. Dalle pingviidna bivvá buorebut buolašin. Dákterikkis lea guhkes čielgi ja oanehaš juolggit. Juolggit leat nai maŋŋelis, dego doktagis. Pingviinna čielgi lea hui soddjil.


Oulu bismagoddi.
Oulu bismagoddi (suomagillii "Oulun hiippakunta") lea bismagoddi Suoma evaŋgelalaš-luteralaš girkkus Suomas. Dan bismmastuollu lea Oulu. Bismagotti dáláš bisma lea Jukka Keskitalo.


Katolalaš girku.
Romalaš-katolalaš girku lea kristtalaš girku, masa gullá sullii 1 miljárdda guotteheaddji. Dat lea máilmmi stuorámus girkoservodat.Dat hoavda lea poava.


Kuopio bismagoddi.
Kuopio bismagoddi (suomagillii "Kuopion hiippakunta") lea bismagoddi Suoma evaŋgelalaš-luteralaš girkkus Suomas. Dan bismmastuollu lea Kuopio. Bismagotti dáláš bisma lea Jari Jolkkonen.


Lapua bismagoddi.
Lapua bismagoddi (suomagillii "Lapuan hiippakunta") lea bismagoddi Suoma evaŋgelalaš-luteralaš girkkus Suomas. Dan bismmastuollu lea Lapua. Bismagotti dáláš bisma lea Simo Peura.


Mikkeli bismagoddi.
Mikkeli bismagoddi (suomagillii "Mikkelin hiippakunta") lea bismagoddi Suoma evaŋgelalaš-luteralaš girkkus Suomas. Dan bismmastuollu lea Mikkeli. Bismagotti dáláš bisma lea Seppo Häkkinen.


Tampere bismagoddi.
Tampere bismagoddi (suomagillii "Tampereen hiippakunta") lea bismagoddi Suoma evaŋgelalaš-luteralaš girkkus Suomas. Dan bismmastuollu lea Tampere. Bismagotti dáláš bisma lea Matti Repo.


Turku earkebismagoddi.
Turku earkebismagoddi (suomagillii "Turun arkkihiippakunta") lea bismagoddi Suoma evaŋgelalaš-luteralaš girkkus Suomas. Dan bismmastuollu lea Turku. Bismagottis lea guoktẹ bisma, earkebisma Tapio Luoma ja bisma Mari Leppänen.


Espoo bismagoddi.
Espoo bismagoddi (suomagillii "Espoon hiippakunta") lea bismagoddi Suoma evaŋgelalaš-luteralaš girkkus Suomas. Bismagotti bismmastuollu lea Espoo. Dáláš bisma lea Kaisamari Hintikka.


Helssega evaŋgelalaš-luteralaš bismagoddi.
Helssega evaŋgelalaš-luteralaš bismagoddi (dahje muhtumin dušše "Helsingin hiippakunta") lea okta Suoma evaŋgelalaš-luteralaš girku bismagottin. Dan váldogirku lea Helssega duopmogirku. Bismagotti dáláš bisma lea Teemu Laajasalo.


Porvoo bismagoddi.
Porvoo bismagoddi (, suomagillii "Porvoon hiippakunta") lea bismagoddi Suoma evaŋgelalaš-luteralaš girkkus Suomas. Dan bismmastuollu lea Porvoo. Bismagotti dáláš bisma lea Bo-Göran Åstrand.


Katolalaš girku Suomas.
Suoma katolalaš girku lea katolalaš girku Suomas. Dasa gullet 8 searvegotti. Ive 2018 girku lahttolohku ledje 14 949.


Loddi.
Lottit (Aves) lea guovttejuolggat, dásseliegga ja monnejeaddji čielgeeallit. Dain lea njunni, soajit ja dolggit. Eanas lottit sáhttet girdit, muhto eai fal buohkat. Dán áigge leat gaskal 9000 ja 10 000 loddešlája máilmmis. Sáhttá logahallat daid máŋggaládje. Lottit gávdnojit miehtá máilmmi, Arktisis gitta Antárktisis. Lottit leat máŋggalágan sturrodagas. Uvlokolibri lea viđa sentte stuoru ja struhcca fas goasii golmma mehter stuoru. Fossiila gávdnosat muitalit ahte lottiid boahtimuš lea dinosaurat. Jura-áigodaga dinosaurain bohte lottit, sullii 150-200 miljovnna jagi áigi. Eanas dutkit atnet ahte lottit leat dinosauraid áidna suorgi mii lea ain eallime. Lottit cevze stuora jámus mii lei Krita-áigodaga loahpas, 65 miljovnna jagi áigi. Nappo dat jápmu mii duššadii dinosauraid.
Lottit sierranit eará ealliin go dain lea dolgefárda. Dán áigge lottiin lea nai bánehis njunni. Moniin leat nanu garat. Dain lea jođánis ávnnasmolsun. Váimmus lea njeallje gámmira. Gorut lea čohkalágan ja dákteriggi lea fas geahpas. Buot lottiin lea ovdalahtut mat leat šaddan soadjin ja eanas lottit sáhttet girdit. Muhto ovdamearkka dihte struhccat ja pingviinnat eai sáhte girdit. Lottit leat čeahpit girdit. Muhtun lottit, earenoamážit garjját ja páhpegoiját, adnojuvvojit hui jierbmájin. Moadde loddešlája máhttet atnit bargoneavvuid ja ollu sosiála šlájat sáhttet sirdit máhtu boahtte bulvii.
Olu šlájat johtet guhkes gaskkaid ja olu šlájat girddašit duohkut deike. Dábálaččat ollesšattot lottis leat golbma áigodaga: gihkan, lápmi ja bárbmu. Báikki lottit eai vuolgge bárbmui. Lottit áinnas servvoštallet. Dat gulahallet guhtet guimmiideasetguin lávllodettiin. Dat gihket, bivdet, bissot doahkis ja ájáhallet boraspiriid. Eanas loddešlájat eloštit ovttain lottiin, dábálaččat ovtta gihkanáigodaga hávális, muhtimat fas máŋga jagi, muhto hárve eallinagi. Monnejit dábálaččat beasis ja doppe nai lállet moniid.
Máŋga šlája leat boahtán olbmui ávkin. Borramuššan ovdamearkka dihte. Maiddái biebmoeallin, nugo lávlunlottit ja páhpegoiját. Lottit leat boahtán oidnosii buotlágan kultuvrrain, nugo oskkus, poesiijas ja musihkas. Badjelaš čuođi loddešlája leat luottahuvan olbmo doaimmaid geažil 1600-logu rájes. Dán áigge leat 1200 loddešlája bahá luottahuvvat olbmo doaimmaid geažil. Viggamuš lea suodjalit daid.


Bårjås.
Bårjås lea populáradieđalaš áigečála maid julevsámi kulturguovddáš ja musea Árran almmuha. Árran lea Divttasvuona gielddas Norgga bealde. "Bårjås" lea julevsámegiel sátni, mii mearkkaša borjasa. Bårjås lea maiddái báiki Johkamohki gielddas. Bårjås lea almmuhuvvon 1999 rájes. Dat boahtá oktii jagis. Artihkkalat leat julevsámegillii, dárogillii ja ruoŧagillii.
Almmuhuvvon čállaga.
Dás leat buot áigečállagiid julevsámegiela tihttelat. Dárogiela tihttelat eai leat váldon mielde.


Damavand.
Damavand ("Damāvand"), maiddái "Donbavand", lea Irana ja Gaska-nuortti alimus várri.


Teherana provinsa.
Teherana provinsa ("Ostān-e Tehrān") lea okta Irana 31 provinssain. Dat lea riikka davvioasis. Provinssa oaivegávpot lea Irana oaivegávpot Teheran.
Historjá.
Jagi 1986 rádjái Teheran gulai Markazi provinsii. Jagi 1995 rádjái Qoma provinsa lei Teherana provinssa šahrestána.
Provinssa šahrestánat.
Provinssas leat dál 16 šahrestána


Irana provinssat.
Irana provinssat ("ostān", ml. "استان‌ها" "ostānhā") leat Irana alimus dási guovlohálddahusovttadagat. Jagi 2010 rájes Iran lea juhkkon 31 provinsii.
Historjá.
Irana dálá rájit vuođđuduvve jagi 1857 vuolláičállojuvvon Parisa ráfái. Jagiid 1906–1950 Iran lei juhkkon 12 provinsii: Ardalan, Azerbaižan, Balučestan, Fars, Gilan, Araq-e Ajam, Khorasan, Khuzestan, Kerman, Larestan, Lorestan ja Mazandaran.
Jagi 1950 Iran guovlojuohku organiserejuvvui ođđasis nu ahte riikkas ledje 10 nummárastojuvvon provinssa: 1 Gilan; 2 Mazandaran; 3 Nuorta-Azerbaižan; 4 Oarje-Azerbaižan; 5 Kermanšah; 6 Khuzestan; 7 Fars; 8 Kerman; 9 Khorasan ja 10 Isfahan.
Jagiid 1960–1981 guvernemeanttat bajiduvvojit bođohagaid provinsan. Dán maŋŋel provinssat ledje juohkašuvvan, ovdamearkka dihte jagi 2004 Khorasan golbmánii: Davvi-Khorosan, Razavi Khorosan ja Lulli-Khorosan. Maŋimus sierraneapmi dáhpáhuvai geassemánu 23. b. 2010, go ođđaseamos ja 31. Alborz sierranii Teherana provinssas.
Hálddahus.
Juohke provinssas lea oaivegávpot ("markaz"). Dábálaččat dat lea provinssa stuorámus gávpot. Provinssa hoavda lea generálguvernevra ("ostāndār"), gean sisáššiidministtar virgáda ja ráđđehus dohkkeha.


Sistan ja Balučestana provinsa.
Sistan ja Balučestan ("Ostān-e Sīstān-o Balūčestān", "Sistân o Balučestân") lea okta Irana 31 provinssain. Dat lea riikka lullenuortaoasis. Provinssa nuortaoasis lea dan oaivegávpot Zahedan, gos orrot sullii 560 725 olbmo.
Sajádat ja rájit.
Provinsa lea riikka lullenuortaoasis. Provinssa rádjeriikkat leat Pakistan nuortan ja Afganistan lullenuortan ja rádjeprovinssat Lulli-Khorasan davvin ja Kermān ja Hormozgān oarjin. Provinssa lullerájis lea Omanluokta. Sistan ja Balučestana viidodat lea 181 785 km2. Jagi 2011 álbmotlohkama mielde provinssa olmmošlohku lea 2 534 327. Nappo dat provinsa lea Irana nubbin stuorámus provinsa, go dakko leat 11,16 % Irana olles viidodagas ja 3,37% Irana olles veahkadagas.
Historjá.
Jagi 1986 rádjái provinssa namma lei "Balučestan ja Sistan".
Provinssa dilli.
Sistan ja Balučestan lea Irana unnimusat ovdánan ja geafimus provinsa, man SHDI lei jagi 2018 0,687.. Dat lea maiddái ovttas riikka goikáseamos guovlluin. Irana ráđđehus lea geahččalan buoridit provinssa dili ja lea ee. vuođđudan ođđa Čabahar friddjagávpeguovllu.
Girdišiljut.
Zahedana girdišilju ruvttot jagiid 1930–1979
Hápmanat.
Čabahara hápman lea provinssa lullioasis Makrana rittus, 70 km Gwadarii, Pakistanii oarjjás.


Mohammad-Ali Ražai.
Mohammad-Ali Ražai ("Muḥammad ʿAlī Ražāʾī"; geassemánu 15. b. 1933 Qazvin – borgemánu 30. b. 1981 Teheran, Iran) lei iranalaš politihkkár, gii lei Irana stáhtaministtar jagiid 1980–1981 ja oanehaččat Irana presideanta borgemánu 2.–30. b. 1981. Son jámii politihkalaš olmmošgoddima oaffarin seammá bombafalleheamis ovttas stáhtaministtar Mohammad Žavad Bahonariin.


Listu Irana presideanttain.
Dát lea listu Irana presideanttain. Listu lea kronologalaš.
Presidenttaid áigelinnjá.
*
Irana presideanttat


Nidaros bismagoddi.
Nidaros bismagoddi (dárogillii "Nidaros bispedømme") lea bismagoddi Norgga girkkus Norggas. Dan bismmastuollu lea Troandin. Bismagotti dáláš bisma lea Herborg Finnset.


Agder ja Telemárkku bismagoddi.
Agder ja Telemárkku bismagoddi (dárogillii "Agder og Telemark bispedømme") lea bismagoddi Norgga girkkus Norggas. Dan bismmastuollu lea Kristiansand. Bismagotti dáláš bisma lea Stein Reinertsen.


Bjørgvin bismagoddi.
Bjørgvin bismagoddi (dárogillii "Bjørgvin bispedømme") lea bismagoddi Norgga girkkus Norggas. Dan bismmastuollu lea Birgon. Bismagotti dáláš bisma lea Halvor Nordhaug.


Borg bismagoddi.
Borg bismagoddi (dárogillii "Borg bispedømme") lea bismagoddi Norgga girkkus Norggas. Dan bismmastuollu lea Fredrikstad. Bismagotti dáláš bisma lea Atle Sommerfeldt.


Davvi-Hålogalándda bismagoddi.
Davvi-Hålogalándda bismagoddi (dárogillii "Nord-Hålogaland bispedømme") lea bismagoddi Norgga girkkus Norggas. Dan bismmastuollu lea Romsa. Bismagotti dáláš bisma lea Olav Øygard.


Hamar bismagoddi.
Hamar bismagoddi (dárogillii "Hamar bispedømme") lea bismagoddi Norgga girkkus Norggas. Dan bismmastuollu lea Hámar. Bismagotti dáláš bisma lea Solveig Fiske.


Møre bismagoddi.
Møre bismagoddi (dárogillii "Møre bispedømme") lea bismagoddi Norgga girkkus Norggas. Dan bismmastuollu lea Molde. Bismagotti dáláš bisma lea Ingeborg Midttømme.


Oslo bismagoddi.
Oslo bismagoddi (dárogillii "Oslo bispedømme") lea bismagoddi Norgga girkkus Norggas. Dan bismmastuollu lea Oslo. Bismagotti dáláš bisma lea Kari Veiteberg.


Stavanger bismagoddi.
Stavanger bismagoddi (dárogillii "Stavanger bispedømme") lea bismagoddi Norgga girkkus Norggas. Dan bismmastuollu lea Stavanger. Bismagotti dáláš bisma lea Anne Lise Ådnøy.


Lulli-Hålogalándda bismagoddi.
Lulli-Hålogalándda bismagoddi (dárogillii "Sør-Hålogaland bispedømme") lea bismagoddi Norgga girkkus Norggas. Dan bismmastuollu lea Budejju. Bismagotti dáláš bisma lea Ann-Helen Fjeldstad Jusnes.


Tunsberg bismagoddi.
Tunsberg bismagoddi (dárogillii "Tunsberg bispedømme") lea bismagoddi Norgga girkkus Norggas. Dan bismmastuollu lea Tønsberg. Bismagotti dáláš bisma lea Jan Otto Myrseth.


Teherana bussemetro.
Teherana bussemetro () lea Irana vuosttaš bussemetrofierpmádat. Fierpmádaga vuosttaš linjá rahppojuvvui miessemánu 12. b. 2007. Mieđaid mieđaid rahppojuvvojedje lassi linjját ja dál leat oktiibuot 10 linjjá.


Biržand.
Turisttat Biržandas sullii jagi 1909
Biržand ("Biržand") lea Lulli-Khorosana provinssa oaivegávpot.


Listu Irana girdišiljuin.
Dat lea listu Irana girdišiljuin. Vuosttaš tabeallas leat almmolaš girdišiljut daid sajádaga mielde. Nubbi tabeallas leat militearagirdišiljut, maiddái sajádaga mielde.
Jagi 2013 rájes Iranas ledje 319 girdišilju.
__TOC__
Girdišiljut.
Juos girdišilju namma lea buoiduduvvon, dat dárkkuha ahte dan girdišiljus leat gávppálaš girdifitnodagat, mat fievrredit mátkkošteddjiid fitnodaga áigedávvala mielde mátkkošteaddjigirdiiguin.
Geahča maid.
Iran


Moalagha šaldi.
Moalagha šaldi ("Pol Moalagh Amol" nappo "Amola heaŋgášaldi" dahje پل معلق "Pol Moalagh" "Heaŋgášaldi") lea heaŋgášaldi sihke vázziide ja fievrruide Amolas, Iranas. Duiskalaš inšenevrrat huksegohte šalddi Harazjoga rastá suoidnemánu 12. b. 1958 (Pahlavi dynastiija áigge). Šaldi rahppojuvvui atnui čakčamánu 7. b. 1959 Šaldi lákta oktii nuorta- ja oarje-Amola.


Alborza provinsa.
Alborz () lea okta Irana 31 provinssain ja ođđaseamos dain. Dat lea Teherana davveoarjjabeale. Geassemánu 23. b. 2010 Irana parlameanta mearradii laiget Alborza provinssa Teherana provinssas eret. Provinssa oaivegávpot lea Karaž.
Provinssa viidodat lea dušše 5 122 km2. Jagi 2016 provinssas orrot 2 712 400 olbmo. Viidodaga mielde Alborz lea Irana unnimus provinsa.
Jagi 2011 Alborzas ledje 719 464 bearatgotti ja oktiibuot 2 412 513 olbmo. Sin 2 184 371 orro gávpogis ja 228 142 eai.


Karaž.
Karaž ("Karaž") lea gávpot Iranas ja Alborza provinssa oaivegavpot.


Mehršahr.
Mehršahr ("Mehršahr") lea guovlu Alborza provinssas Karažas lullioarjjás Iranas.


Ardabila provinsa.
Ardabil ("Ardabīl", "Ərdəbil ostanı") lea okta Irana 31 provinssain ja okta unnimus provinssain go dat viidodat lea dušše 17 800 km2. Dat lea Irana davveoarjjabeale Azerbaižana rájis. Jagi 2016 Ardabil provinssas orro 1 270 420 Provinssa oaivegávpot lea seammanamat Ardabil, gos orrot 529 374 olbmo (2016).
Historjá.
Jagi 1993 rádjái Ardabila provinsa gulai Nuorta-Azerbaižana provinsii.
Demografiija.
Váldooassi provinssa ássiin leat azerit, muhto provinssas orrot maiddái eará álbmogat nugo tatit ja persialaččat.
Provinssa šahrestánat.
Ardabila provinsa lea juhkkon logi šarestánaide.
Dálkkádat.
Provinssa dálkkádat rievdá hui olu jagiáiggi mielde. Geasset sáhttá leat hui liekkas go fas dálvvet temperatuvra sáhttá leat –25 °C. Jahkásaččat provinssas arvá sullii 400 mm.


Ardabil.
Ardabil ("Ardabīl" dahje "Ardebīl", "Ərdəbil") lea gávpot Iranas ja seammanamat provinssa oaivegávpot. Jagi 2016 álbmotlohkama mielde doppe orrot 529 374 olbmo.


Oarje-Azerbaižana provinsa.
Oarje-Azerbaižan (;;) lea okta Irana 31 provinssain. Dat lea Irana davveoarjeoasis Iraka ja Durkka rájis. Provinssa viidodat lea 39 411 km2 ja doppe orro jagi 2106 álbmotlohkama mielde 3 265 219 olbmo. Provinssa oaivegávpot lea Urmia.


Urmia.
Urmia ("Urumije", dahje اورمو "Urmiya", "Urmia") lea gávpot Iranas ja Oarje-Azerbaižan provinssa stuorámus gávpot. Dasa lassin dat gávpot lea sihke provinssa ja šarehstána oaivegávpot.
Historjá.
Pahlavi dynastiija áigge Urmia namma lei Rezaiyeh.


Nuorta-Azerbaižana provinsa.
Nuorta-Azerbaižan dahjege ("Āzārbāyjān-e Sharqī", "Şərqi Azərbaycan ostanı") lea okta Irana 31 provinssain. Provinsa lea riikka davvioasis. Dan rádjeriikkat leat Armenia ja Azerbaižan ja rádjeprovinssat Ardabila, Oarje-Azerbaižana ja Zanžana provinssat. Provinssa viidodat lea 45 650 ja jagi 2016 álbmotlohkama mielde doppe orro 3 909 652. Provinssa oaivegávpot lea Tabriz.
Historjá.
Jagi 1993 rádjái Ardabila provinsa gulai Nuorta-Azerbaižana provinsii.
Topografiija.
Nuorta-Azerbaižan lea viehka várrái guovlu. Provinssa alimus várri lea Sahand (3 717 m).
Dálkkádat.
Provinssa dálkkádat lea viehka goikkis ja galmmas. Bivvalis Kaspimeara biekkat váikkuhit earenoamážit vuollegis guovlluin. Dálvvet temperatuvra sáhttá leat sullii -10 ºC. Geasset fas temperatuvra sáhttá leat 30 ºC.


Tabriz.
Tabriz (, "Təbriz") lea gávpot Irans. Dasa lassin dat lea Nuorta-Azerbaižana provinssa oaivegávpot. Davvioarji-Iranas Tabriz lea stuorámus gávpot olmmošlogu mielde ja Iranas dát lea guđát stuorámus gávpot.


Kohgilujeh ja Bojer-Ahmada provinsa.
Kohgilujeh ja Bojer-Ahmada provinsa () "Ostān-e Kohgīrūje-o Būjer-Ahmad", "Ostān-e Kohgīrūje-o Bejramad") lea okta Irana 31 provinssain. Provinsa lea riikka lullioarjeoasis. Dan oaivegávpot lea Jasuž. Jagi 2016 álbmotlohkama mielde provinssas orrot 713 052 olbmo. Provinssa viidodat lea 15 504 km2.
Ekonomiija.
Kohgilujeh ja Bojer-Ahmada provinsa lea okta Irana produktiivvaleamos guovlluin su bruttoálbmotbuvttadusa vuođul (13 284 EUR/as. jagi 2012). Dat lea hui ollu riikka gaskaárvvu (5 054 EUR/jagi) bajábealde.
Provinssa šahrestánat.
Kohgilujeh ja Bojer-Ahmada provinssa šarestánat


Jasuž.
Jasuž (} "Jāsūž", "Jasuc" dahje یاسیچ "Jasyç")) lea gávpot Iranas ja Kohgilujeh ja Bojer-Ahmada provinssa oaivegávpot. Jagi 2016 álbmotlohkama mielde provinssas orrot 713 052 olbmo.


Jasuža girdišillju.
Jasuža girdišillju (ICAO: OISY ja IATA: YES) lea girdišillju Jasužas, gávpot Irana lullioarjeoasis Zagros-várreráiddus ja Kohgilujeh ja Bojer-Ahmada provinssa oaivegávpot. Sihke girdišilju ja gávpoga namma leat seammá.


Zahedan.
Zahedan (baloči- ja "Zāhedān") lea Irana gávpot ja Sistan ja Balučestana provinssa oaivegávpot. Gávpogis orrot sullii 560 725 olbmo. Provinssa nuortaoasis lea dan oaivegávpot Zahedan.
Girdišillju.
Zahedana girdišilju ruvttot jagiid 1930–1979
Zahedanas leat seammanamat girdišillju mátkkošteddjiide.


Bušehra provinsa.
Bušehr ("Ostān-e Būšehr") lea okta Irana 31 provinssain. Provinsa lea riikka lullioarjeoasis Persialuovtta lullirittus. Dan rádjeprovinssat leat Khuzestan davvioarjin, Kohgilujeh ja Bojer-Ahmad davvin, Fars nuortan ja Hormozgana lullinuortan. Provinssa oaivegávpot lea Bušehr, gos orrot jagi 2016 álbmotlohkama mielde 223 504 olbmo. Provinssa viidodat lea 22 743 km2, mii lea 1,4% Irana olles viidodagas.
Historjá.
Ovdal Bušehra provinsa gulai Farsa provinsii. Jagi 1977 rádjái provinssa namma lei "Khaliž-e Fars".
Demografiija.
Jagi 2011 provinssas ledje 247 026 bearatgotti ja oktiibuot 1 032 949 olbmo. Sin 704 393 orro gávpogis ja 325 993 eai. Bissovaš ruovttu haga ledje 2 563 olbmo. Jagi 2016 álbmotlohkama mielde provinssas orrot 1 163 400 olbmo.
Ekonomiija.
Provinsa lea okta Irana produktiivvaleamos guovlluin su bruttoálbmotbuvttadusa vuođul (12 560 EUR/ás. jagi 2012). Dat lea hui ollu riikka gaskaárvvu (5 054 EUR/jagi) bajábealde.
Guovlojuohkin.
Jagi 2013 álggus provinssas ledje oktiibuot logi šahrestána, mat ledje juhkkon 24 hálddahusbiirii ("bakhš"). Dain hálddahusbiirriin ledje 36 gávpoga ja 46 dehestána.


Bušehr.
Bušehr () lea Iran gávpot ja seammanamat provinssa oaivegávpot. Jagi 2016 álbmotlohkama mielde gávpogis orrot 223 504 olbmo.


Čahar-Mahaal ja Bakhtiari provinsa.
Čahar-Mahaal ja Bakhtiari provinsa ("Ostān-e Chahār-Mahāl-o Bakhtiyārī") lea okta Irana 31 provinssain. Dat lea riikka oarjeoasis. Provinssa oaivegávpot lea Šahrekord. Jagi 2016 álbmotlohkama mielde provinssas orro 947 763.
Historjá.
Jagi 1973 rádjái Čahar-Mahaal ja Bakhtiari provinsa gulai Isfahana provinsii.
Provinssa šahrestánat.
Čahar-Mahaal ja Bakhtiari provinssa šarestánat


Šahrekord.
Šahrekord lea Irana gávpot. Dat lea sihke provinssa oaivegávpot ja provinssa stuorámus gávpot. Dasa lassin Šahrekord lea Irana alimus oaivegávpot (2,070 mettara mearradási bajábealde)
Allaskuvllat ja universitehtat.
Šahrekordas leat golbma universitehta. Šahrekorda universitehta (SKU) lea almmolaš stáhtauniversitehta, gos studerejit 5713 studeantta. Dasa lassin leat The other universities are Šahrekorda dálkkasdieđalaš universitehta (SKUMS), gos studerejit 1690 studeantta ja Islamlaš azad-universitehta (Šahrekord, IAUSHK), gos studerejit 7400 studeantta.


Isfahana provinsa.
Isfahan ("Ostān-e Esfahan") lea okta Irana 31 provinssain. Provinsa lea riikka gaskaoasis. Provinssa oaivegávpot lea Isfahan. Provinssa viidodat lea 107 029 km2.
Historjá.
Jagi 1973 rádjái Čahar-Mahaal ja Bakhtiari provinsa gulai Isfahana provinsii. Jazd provinsa maiddá gulai álggos Isfahana provinsii.
Demografiija.
Jagi 2011 provinssas ledje 1 454 826 bearatgotti ja oktiibuot 4 879 312 olbmo. Sin 4 168 219 orro gávpogis ja 710 989 eai. Bissovaš ruovttu haga ledje 104 olbmo. Jagi 2016 álbmotlohkama mielde provinssas orrot 5 120 850 olbmo.
Guovlojuohkin.
Jagi 1986 oassi Markazi provinssas lei sirdojuvvon Isfahana, Semnana ja Zanžana provinssaide.
Provinssa šahrestánat.
Jagiid 2011–2012 Isfahana provinssas ledje oktiibuot 23 šahrestána, mat ledje juhkkon oktiibuot 47 hálddahusbiirii ("bakhš"). Dain hálddahusbiirriin ledje 103 gávpoga ja 126 dehestána.


Isfahan.
Isfahan () lea Iran gávpot ja Isfahana provinssa oaivegávpot.


Farsa provinsa.
Fārs ('Ostān-e Fārs"), muhtumin maiddái Fars dahje Farsistan lea okta Irana 31 provinssain. Provinssa viidodat lea 122 608 km2, mii lea 7,53 % Irana viidodagas. Provinssa oaivegávpot lea Širaz, mas orro jagi 2016 1 565 572 olbmo.
Sajádat ja rájit.
Provinsa lea riikka lullioasis. Provinssa rádjeprovinssat Bušehr oarjin, Kerman ja Jazd nuortan, Hormozgan lullin ja Kohgilujeh ja Bojer-Ahmad davvioarjin.
Demografiija.
Jagi 2011 provinssas ledje 1 251 061 bearatgotti ja oktiibuot 4 596 658 olbmo (6,12 % Irana olles veahkadagas). Sin 3 106 732 orro gávpogis ja 1 475 350 eai. Bissovaš ruovttu haga ledje 14 576 olbmo. Jagi 2016 álbmotlohkama mielde provinssas orrot 4 851 274
Ekonomiija.
Provinssa bruttoálbmotbuvttadus (3 478 EUR/ás. jagi 2012) Farsa provinsa lea čielgasit riikka gaskaárvvu (5 054 EUR/jagi) vuolábealde.
Eanadoallu, petrokemiijalaš industriija ja turisma leat provinssa deaŧaleamos ealáhusat.
Guovlojuohkin.
Provinssas ledje alkujagi 2013 oktiibuot 29 šahrestána, mat ledje juhkkon 84 hálddahusbiirii ("bakhš"). Dain hálddahusbiirriin ledje 101 gávpoga ja 205 dehestána.


Širaz.
Nasir ol Molka -moskeija Širazas
Širaz ('Šīrāz") lea Irana viđát stuorámus gávpot ja Farsa provinssa oaivegávpot. Jagi 2016 álbmotlohkama mielde gávpogis orro 1 565 572 olbmo.


Windhoek.
Windhoek lea Namibia stuorámus gávpot ja maiddái dan oaivegávpot.


Pyykösjärvi (jávri).
Pyykösjärvi lea jávri Oulus vihtta kilomehtera gávpotguovddáža davábealde. 146 hektára sturrosaš jávrráža gaskamearálaš čikŋodat lea dušše 1,3 mehtera, muhto dat lea dattetge gieldda stuorámus jávri viidodaga ektui. Pyykösjärvi lullegáttis lea seammanammasaš gávpotoassi man olmmošlohku lea sullii 1 500 ássi. Doppe gávdno maiddái vuojadangáddi mii lea guovllu ássiid bivnnuhis astoáiggebáiki erenomážit geasseáigge.
Jávri lea maid dovddus loddeberošteddjiid gaskkas iešguđet loddešlájaid stuorra meari dihte.


Kajsa Bergqvist.
Kajsa Margareta Bergqvist (r. golggotmánu 12. b. 1976 Sollentuna, Ruoŧŧa) lea ovddeš ruoŧŧelaš allodatnjuikejeaddji, máilmmimeašttir, Eurohpá meašttir ja olympiavuoiti.


Pretoria.
Pretoria (zulugillii: "ePitoli", tswanagillii: "Tshwane") lea Lulli-Afrihká hálddahuslaš oaivegávpot Gauteng provinssas, sullii 50 km riikka stuorámus gávpoga Johannesburg davábealde. Gávpoga vuođđudii voortrekkerjođiheaddji Marthinus Wessel Pretorius jagis 1855 ja dat doaimmai sihke Lulli-Afrihká dásseválddi (Transvaal) oaivegávpogin jagis 1860 jagi 1902 rádjai ja dan maŋŋel Transvaal koloniija oaivegávpogin ain jagi 1910 rádjai.
Gávpoga olmmošlohku lea sullii 740 000 olbmo (2011) ja olles Tshwane metropolagieldda ges 2 920 000. Dan eanemus hupmojuvvon gielat leat afrikánsagiella, davvisothogiella, eŋgelasgiella ja tswanagiella.


Feaskkir (váibmu).
Váibmu pumpe vara. Váibmouvssohat leat vielgadat.
Feaskárat leat váimmu njealje lanjas guokte bajimuš lanja. Váimmu olgeš beale lea "olgeš feaskkir" ja gurut beale "gurut feaskkir".
Go varra johtá stuora varrajođu čađa, de dat vuos morčesuonaid bokte olgeš feaskárii ja dasto olgeš gámmiriiii. Gámmiris varra dolvojuvvo unna varrajohtui geahpesváibmosuonaid bokte. Geahppáid kapillárasuonain gássat sirdásit. Varra oažžu oksygena ja máhccá geahpesmorčesuonaid bokte gurut feaskárii ja dasto gurut gámmirii. Dalle varra vuolgá fas stuora varrajohtui aorta (váldováibmosuona) čađa.
Feaskáriid ja gámmiriid gaskkas leat váibmouvssohat. Dat rahpasit diastola áigge, go varra deaddašuvvá gámmiriid sisa. Systola áigge dat uvssohat mannet gitta vai varra ii jođe maŋosguvlui feaskáriidda fas.


Ruth Bader Ginsburg.
Joan Ruth Bader Ginsburg (njukčamánu 15. b. 1933 New York, Ovttastuvvan stáhtat – čakčamánu 18. 2020 Washington D. C., Ovttastuvvan stáhtat) lei amerihkálaš jurista ja Ovttastuvvan stáhtaid alimus rievtti duopmár. Ovttastuvvan stáhtaid presideanta Bill Clinton nammadii su virgái jagi 1993. Ginsberg lei nubbi nissonduopmár. Vuosttaš nissonduopmára Sandra Day O’Connor nammadii Ovttastuvvan stáhtaid presideanta Ronald Reagan jagi 1981.


Sauvo girku.
Sauvo girku (suomagillii "Sauvon kirkko") lea girku Sauvos Varsinais-Suoma eanangottis Suomas.
Girku lea huksejuvvon jagis 1472. Girkus leat badjel 700 čohkkansaji.


Kongens gate 32 (Moss).
Kongens gate 32.Gonagasa geaidnu 32 lea ássodat- ja gávpevisti Mossa gielddas. Visttis lea guokte gearddi ja dasa lassin lea keallir ja lokta. Gávpedálus lea odne Standard Sport AS, ja guokte ássodaga.
Dán áigge lea visti ráfáiduvvon kultursuodjalanlága mielde, ja dainna lágiin dat adnojuvvo kulturmuitun (Id:231609-0). Visti seailuduvvo otne dego ollislaš biras, ovttas daid eará visttiin gonagasa geainnus mii huksejuvvui maŋŋá gávpebuollima 1881.
Historjá.
Gáddimis viessu huksejuvvui loahpageahčen 1700-logu. Ii leat diehtu gii álggos eaiggádušai viesu, dahje gii dan huksii. Dakkár dieđut eai leat gávdnon, muhto muhtun nuorra bárdni osttii viesu 29 jahkkásažžan. Bárdni lei gávpealmmái Carsten Smith (1812-1893), Eidsvoll gielddas eret. Smith eaiggadušai viesu Kongens gate 32:is 1841 rájes gitta dassážii go jámii 1893.
Gávpealmmájin bargat lei dábáláš doaibma gaskamuttos 1800-logu, dasgo gávpealbmáid lohku lassánii dan áiggi. Eai buot gávpealbmát lihkkostuvvan, muhto Carsten Smith galggai šaddat okta dain jáváleamosiin Moss gielddas. Sus lei ollu dadjamuš Moss gávpealbmáid gaskkas. Son viiddidii gieldda ealáhusgeainnuid ja eaiggádušai moadde fitnodaga gielddas. Fitnodagat main son lei mieleaiggát ledje Colonial ja Moss Bryggeri. Earret gávpedoaimma lei son maid gávpotstivrras juo 28-jahkásažžan. Son bisui doppe dasságo son 80-jahkásažžan heittii. Son lei maid direktevra Moss Seastinbáŋkkus 1867 rájes 1892 rádjái. Eanáš čoahkkimat loanaid hárrái dollojedje su kántuvrras Kongens gate 32, gos maid báŋku jođihuvvui.
Dien láhkái lei Carsen Smith dehálaš ássi Mossas 1800- logus, son viiddidii gieldda ealáhusaid ja dagai mearrádusaid mat odne ain gusket gildii.
Carsten Smith lei jáválaš gávpealmmái. Son osttii vistti gos jođihii iežas ođđa buvdda, Colonial. Smith lei láigohan boares Moss Bryggeri jođihan dihtii gávpehommá das 1838, muhto son anii ávkkáleabbun jođihit gávppiidis geaidnoearugárdimis Kongens gates. Su gávpehommá stuorui ja gulai gávpoga stuorámusaide. Doppe son vuvddii juohkelágan borramušgálvvuid, buolleviinni ja viinni, ruovddi ja stáli, láibbiid ja nu ain. Carsten Smith maiddái gávppašii Ruoŧain ja vuvddii gálvvuid maid gránnjáriikkas fidnii. Earret eará vieččai son stággoruovddi Ruoŧas.
Gaskkal 1841 ja 1843 deaivvai son Anette Christine Semb gii šattai su eamidin. Jo 1843:s riegádii sudno vuosttas mánná. Das maŋŋá oaččuiga soai guhta máná vel. Su maŋimuš mánná riegádii 1863, dalle lei Carsten Smith 51 jahkásaš.
Smith ieš orui Kongens gate 32is, ja sus ledje maid láigolanjat iežas stuorra gárdimis. Olmmošlohkan 1865:s čájeha ahte earet iežas bearraša, ásse maid 2 gávpebálvvá, 1 láibubálvá, 1 reaŋga ja 2 biiggá gárdimis. Sii buohkat ledje Smitha bálvvát. Dan áigge lei dábálaš ahte dállodoalus ledje ollu bálvvát.
Eamida vieljain, Lars Semb, jođiheigga soai Moss Bryggeri mii lei Kongens gate 15is. Soai osttiiga dálu maŋŋá go ovddeš eaiggádat reastaluvve.
1881 bulii vuolladoaibmagárdin Kongens gate 15. Buollin viidánii 39 dállui, Bjerget rájes gitta máttás Kongens gatii, okta dain vistiin mii bulii gitta geađgejuolggi rádjái lei Kongens gate 32. Máŋŋá buollimiid lei Smith bearaš okta daid hárvenažžain mii nagadii fas hukset gárdima, oalle jođánit. Dál gárdin huksejuvvui tiillageđggiiguin. Maŋŋil buollima Moss gávpot mearridii ahte gávpotguovddaš galggai leat huksejuvvoŧ tiillagegeđggiiguin.
Carsten Smith jámii 1893, ja su hávdádanbeaivvi ledje buot gávpoga buvddat gitta. Dát muitala man dehálaš Carsten Smith lei Moss gildii ja dan gávpehommái.
Jagi 1900 ásái leaska Anette Cathrine Semb Smith nieiddain ja bárdniin ja guvttiin biiggáin Kongens gate 32is.
Dieđu mielde orro vel dušše guovttis Smith bearrašis Moss gávpogis gaskal 1900 ja 1914, Carsten Smith nieida gii leaskan lei báhcán, Anne Cathrine Smith bártniin ja nieiddain ja Agnes Vogt. Anne Cathrine vuvddii dálu Joh. Skistadii, ja ieš fárrii Dronningens gate 20ii Mossas. Mii su etniin ja vieljain lei geavvan eai leat dieđut. Muhto gáddimis soai jámiiga dalá maŋŋil Carstein Smitha.
1914is lei gárdima eaiggát Joh.Skistad. Gárddimis ledje buvda, duodjelanjat, málár, bására ja 8 ássodaga.
Eai gollan galle jagi ovdal go dállu vuot vuvdui. 1920 lea dállu H.Andresen Bártniin nammii čálihuvvon. Sus lei stohpogálvogávpi gárdimis 1890 jagiid, ja son eaiggádušai gárdima1945 rádjái. Dalle lei vuosttas nisu, Elise Fladeby, gii válddii gárdima badjelasas.
Guovvamánu 7.b. 1922 vuođđuduvvui Standard AS Sport ja gievkkangávpi. Dát ásahuvvuigga Kongens gate 32ii. Odne lea ain Standard Sport AS jođus seammá čujuhusas ja 1922:s.


Máilmmi biebmoprográmma.
Máilmmi biebmoprográmma (, WFP) dahje ON máilmmi biebmoprográmma () lea máilmmi stuorámus humanitáralaš organisašuvdna. Dat gullá Ovttastuvvan našuvnnaid prográmmaide. Prográmma dáistala nealggi vuostá ja figgá lasihit biebmodorvvu iešguđege vugiin. Jagi 2019 Máilmmi biebmoprográmma veahkehii 97 miljovnna olbmo 88 riikkas.
Jagi 2020 Máilmmi biebmoprográmma vuittii Nobela ráfibálkkašumi.


Geatnegasvuohta.
Geatnegasvuohta mearkkaša ahte dat mii lea morálalaš riekta lea bargat dan maid maid mii leat geatnegahtton bargat. Dat gullá deontologalaš etihkii.


Morčesuotna.
Morčesuonat leat varrasuonat mat dolvot vara ruovttoluotta váibmui. Eanas morčesuonat dolvot oksygenahis vara gođđosiin ruovttoluotta váibmui; spiehkastagat leat geahpesmorčesuonat ja náhpemorčesuonat, mat dolvot oksyngenalaš vara ruovttoluotta váibmui. Váibmosuonat fas dolvot eret vara váimmus.
Morčesuonat eai leat nu deahkkát go váibmosuonat ja dat leat lagabus liikki. Eanas morčesuonain leat uvssohat mat hehttejit vara golgamis maŋosguvlui.
Ráhkadus.
Morčesuonat gávdnojit miehtá goruda. Dat sulastahttet bohcciid mat dolvot vara ruovttoluotta váibmui. Morčesuonaid sáhttá juohkit máŋgga ládje, omd. leago olgolis dahje siskelis, gullá go unna dahje stuora varrajohtui. Morčesuonat mat leat olgolis, leat lagabus liikki. Dain ii leat vástideaddji váibmosuotna. Morčesuonat mat leat siskelis, leat siskelis rupmašis. Dain fas lea vástideaddji váibmosuotna. Perforánta morčesuonat váldet vara olggut morčesuonain siskkit morčesuonaide. Dákko lea eanas sáhka julggiid morčesuonain. Geahpesmorčesuonat leat morčesuonat mat dolvot oksygenalaš vara geahppáin váibmui. Eará morčesuonat fas váldet vara gođđosiin ja máhcahit oksygenahis vara váibmui.
Morčesuonat leat čađačuovgit nu ahte olggobealde goruda dan ivdni boahtá das makkár ivnnat ealána varra lea. Dábálaččat dat lea sevdnjes ruoksat, oksygenahis sisdoalu geažil. Morčesuonat nektet alihin, go buoidi liikki vuolde absorbere čuovgga mas lea vuollegaš frekveanssa. Nu ahte dat bárroguhkkodagat mat besset čađa ja oidnosii leat aivvefal alihat, go dain lea ollu energiija. Morčesuona ivnni mearrida olbmo liikki iešvuođat nai. Ja maiddái oksygena mearri, morčesuonaid sturrodat ja sajádat.
Olbmo stuorimus morčesuonat leat badje- ja vuollemorččit. Dát leat guokte stuora morčesuonat mat laktásit váimmu olgeš feaskárii. Badjemorči viežžá vara gieđain ja oaivvis ja doalvu dan váimmu olgeš feaskárii. Vuollemorči viežžá vara julggiin ja rupmaša vuolleosiin ja doalvu dan váibmui. Vuollemorči manná vuovdacuocca duogi ja aorta ja čielgedávtiid buohta. Stuoritlágan morčesuonat dolvot vara dan guovtti morčesutnii ja unnitlágan morčesuonaid fas daidda. Oktiibuot šaddá olles vuogádat.
Stuorimus morčesuonat lávejit gávdnot bissovaš sajis, muhto morčesuonaid sajádat sáhttá rievddadit sakka olbmos olbmui.
Portála morčesuonat leat morčesuonat mat ovttastahttet guokte kapillára fierpmádaga. Ovdamearkka dihte vuoivvasa portála morčesuonas lea dakkárlágan ráhkadus.
Mikroskohpa govva.
Mikroskohpas oaidná ahte morčesuonaid olggumus geardi lea assái ja ráhkaduvvon čanasgođđosis, mii gohčoduvvo "tunica adventitia". Go čugge nálu morčesutnii de čuggejeaddji dovdá ahte nállu mieđiha maŋŋel go beassá dan gearddi čađa. Gaskkamus geardi lea ráhkaduvvon livttes deahkis, mii gohčoduvvo tunica media. Dát geardi lea sakka aseheabbo váibmosuonaid tunica media ektui. Dat lea ráhkaduvvon dainna lágiin dan dihte go morčesuonat eai čavge ja dain siste ii šatta nu alla deaddu go váibmosuonaid siste. Siskkil lea morčesuotna gokčon endotelseallaiguin ja dat geardi gohčoduvvo tunica intima.
Doaibma.
Morčesuonaid doaibma lea doalvut gođđosiid vara ruovttoluotta váibmui. Morčesuonat leat maiddái muhtunlágan varravuorká, danin go eanas oassi varas lea morčesuonain. Stuora varrajođus oksygenalaš varra pumpejuvvo gurut gámmiris, váibmosuonaid bokte goruda gođđosiidda. Daiggo gođđosat ja kapillárat addalit biebmoávdnasiid ja gássaid. Maŋŋel go seallaid bázáhusat ja karbondioksiida leat njammásan varrii de varra johtá suonaid siste mat bohtet oktii ja dat suonat sađistaga sturrot. Oksygenahis varra dolvojuvvo váimmu olgeš feaskárii. Dalle varra sirdása olgeš gámmirii ja doppe fas pumpejuvvo geahpesváimosuonaid bokte geahppáide. Unna varrajođus oksygenalaš varra fas máhccá geahppáin gurut feaskárii ja de gurut gámmirii. Dainna lágiin varra johtá birrat birra.
Varra máhcahuvvo váibmui máŋgga ládje. Deahkit pumpejit vara ja vuoiŋŋadettiin raddi pumpe vara. Go čohkkáda dahje čuččoda de sáhttá varra máhcahuvvot unnibut.


Mikroskohpa.
Mikroskohpa (greikkagiela μικϱός "mikrós" ’unni’ och σκόπος "skópos" ’dakkár mii geahčada’) lea neavvu maid atná go áigu geahčadit muhtun diŋgga mii lea ilá unni oaidnit báljes čalmmiiguin. Dat teknihkka go geahčada mikroskohpain gohčoduvvo mikroskopiijan.
Dábáleamos mikroskohpa lea dat mii vuostamužžan bođii, optihkalaš mikroskohpa. Eanas skuvllain besset oahppit geahččalit dakkára ja bargat dainna.
Go geahčada seallaid de oaidná daid ja mo dat leat ráhkaduvvon. Sáhttá čielggasmahttit gova geavahettiin ultraviolehta čuovgga. Muhto dan teknihka lea elektronmikroskohpat vuoitán, go dat addá vel čielgaset gova.
Ráhkadus.
Mikroskohpas leat guokte dahje eanet linssa mii addá stuoriduvvon gova muhtun diŋggas. Dávjá linssat leat čomil, muhto muhtun mikroskopain lea okta linsa čomil ja nubbi gobil. Guokte linssa addá čielgaset gova go okta. Jus livččii atnán ovtta hui garra linssa de govva nuppástuvášii. Ođđaáigásaš mikroskohpas lea okulára vai govva ii nuppástuvaše. Guokte bohcci, goappánai čalbmái, adnojuvvo vai stuoriduvvon govat šaddet eallaseappot.
Go čuovga boahtá diŋgga vuoli de govva šaddá buorebut. Dalle diŋga oažžu eambbo čuovgga ja govva čielgá. Lea heivvolaš govvet mikroskohpa čađa nai. Dalle atná sierra mikroskohpalakta maid sáhttá oastit ja bidjat eanas govvenappárahtaide.


Dáruiduhttin.
Dáruiduhttin lea dat mii lea dáhpáhuvvan go Norga háliidii dahkat sámiid norgalažžan. Norga háliidii gáržžidit ja muhtun muddui jávkadit sámiid kultuvrra ja eallinvuogi. Dáruiduhttima čađahii Norgga stáhta ja Norgga váldoservodat. Dat álggahuvvui álgogeahčen 1700-logu ja bisttii gitta dálá áigái. Gaskaoapmin ledje ovdamearkka dihte girkut ja skuvllat. Muhtumin ráddje dáruiduhttima doahpaga dušše dan dáruiduhttinpolitihkkii mii čađahuvvui máŋgga servodatsuorggis 1951 rájes gitta 1980-logui. Dattetge dáruiduhttin álggii juo 1700-logus. Áigumuš lei dalle čielgasit vuolgán oskkus. 1800-logus báidnašuvai politihkka eanet sosiáladarwinismii ja nationalismii. Norga vieristii sámi álbmoga ja kultuvrra ja anii dan primitiivan. Norga ovdánii dalle nationálastáhtan ja áiggui vuoluštit Sámi siviliserejuvvon váldokultuvrra sisa. 1800-logu loahpageahčen ja 1900-logu álgogeahčen oažžui dáruiduhttin maiddái olgoriikka- ja sihkkarvuođapolitihkalaš vuođustusa. Eiseválddit baladedje ahte Suopma áiggui váldit davveguovlluid alccesii. Dan áigodagas, jagiid 1890 ja 1940 gaskkas, bođii maiddái frenologiija atnui sámiid guovdu. Frenologiija lea teoriija mii viggá čatnat oktii oaiveskálžžu hámi ja silolaš iešvuođaid. Sámiide dat mearkkašii ahte sámiid hávddit roggojuvvojedje ja dákterikkit suoláduvvojedje. Maŋŋil 1945 dat ideologiija fámohuvai.
Maŋŋel nuppi máilmmisoađi stuorui Norgga buresbirgejeaddji stáhta. Dán áigodagas bođii dakkár čilgehus ahte dáruiduhttin lei sámiide ávkin nu ahte sii ovdánedje ja ožžo buoret dili.
1997 gonagas Harald V dovddastii ja šállošii ahte dáruiduhttin čađahuvvui. Son dagai Norgga eiseválddiid beales. Su sártnis Sámediggái son earret eará celkkii ahte:"Norgga stáhta lea ráhkaduvvon guovtti álbmoga eatnamis - norgalaččaid ja sámiid. Sámi historjá lea čatnasan Norgga historjái. Odne mii fertet šállošit go Norga stáhta lea soardán sámi álbmoga ja garrasit dáruiduhttán sin".


Golmmačeallun.
Golmmačeallun lea bođuvaláštallama suorgi mas gilvvohallit čellot golbma lávkki sáttoroggái ja olahit nu guhkás go vejolaš. Čeallu viehká rokki guvlui viegahagas ja duolmmasta fillui. Juolgi ii oačču guoskat eatnamii mii lea fiellu dobbelii ja jus guoská dohko de čeallun ii dohkkehuvvo ja boađus sihkkojuvvo. Maŋŋel go lea duolmmastan de ferte čuovvuvaš eatnanguoskkaheapmi leat dainna julggiin mainna duolmmastii, ja dasto čell nuppiin julggiin sáttoroggái. Dábálaččat gilvvohallis lea guhtta geahččaleami olahit nu buori bohtosa go vejolaš.
Golmmačeallun gullá olympiagilvvuide ja lea oassin buot stuoritlágan bođuvalášstallangilvvuin.


Radon.
Radon lea vuođđoávnnas ja radioaktiiva árvogássa. Dan namahus lea Rn ja atomanummar 86. Dábáleamos isotohpa lea radon-222 mii šaddá go radium-226 juohkása. Dat juohkáseapmi lea oassi dan juohkásanráiddus mii álgá urána-226 ja loahpá ladju-206:in. Radon-222:is lea bealidanáigi mii bistá 3,8 beaivvi. Dat lea gássa mii leavvá álkit báktevuođus mas lea alla mearri urána ja radium ja manná viesuid sisa. Radongássa ii leat iešalddis várálaš, muhto go dat juohkása de dat ráhkada vahátlaš ioniserejeaddji suonjardeami, eanemustá alfapartihkkaliid.
Gos radon gávdno?
Radon gávdno measta miehtá. Dan geažil lea ruvkkiin, bákteráigiin ja dološ gealláriin olu radon. Radon maid boahtá maiddái bajás eatnamis ja alla mearit šaddet jos lea vuodjagoalki, muhto dábálaččat radon bieđgana jođánit atmosferii go áibmu lieggana ja muđui lihkada.
Guđenai báktešlájas lea iežas uránamearri ja radona mearri eatnan labi molsašuddá. Juohke gielddas lea dábálaččat kárta mii čájeha gokko lea alla, dábálaš dahje vuollegaš radonvárra.
Dábálaš sivva alla mearrái viesuid siste lea ahte radon boahtá sisa dakko gokko ii leat divttis láhtti ja eatnama vuostá dahje láhtti ja geallárseinniid vuostá. Go áibmu lieggana viesuid siste de eatnama áibmu viggá njammásit dohko, earenoamážit jus eanan luoitá čađa áimmu, dego sáttu dahje čievra. Boareslágan viesuid mat ceaggájit buolžžain sáhttet oažžut alla meari.


Aktinium.
Aktinium lea vuođđoávnnas. Dan namahus lea Ac. Aktinium lea radioaktiiva. Dat gullá aktinoidaide. Aktinoidat leat 15 sullasaš ávdnasa mat leat aktiniuma ja lawrenciuma gaskkas periodalaš vuogádagas. Aktinium šaddá go urána dahje torium juohkása. Aktinium gávnnai André-Louis Debierne 1899 ja maiddái Friedrich Oskar Giesel gávnnai dan 1902 vaikko eaba bargan veahkálaga. Giesel attii dasa nama emanium dieđekeahttá ovdalaš barggu. Go aktinium gávdojuvvui de dat lei lea okta dain vuosttaš radioaktiiva ávdnasiin šadde maŋŋel eananspáppa šaddama. Aktinium lea dipma je českesvilges metálla. Dat reagere jođánit oksygenain nu ahte šaddá aktiniumoksiidda bajildus.


Silba.
Silba lea vuođđoávnnas mii gullá árvometállaid jovkui. Dan namahus lea Ag mii boahtá latiinnagiela "argentum" sánis mii mearkkaša "silba" ja maiddái "ruhta".
Silba adnojuvvo dávjá čiŋaide. Dat lea maiddái elektralaš jođas dain dáhpáhusain go hui vuollegaš vuosttaldus gáibiduvvo, ovdamearkka dihte go áigu gokčat daid stuorimus elektromagnehtaid suprajođiheaddji ávdnasiid. Jurdda dainna lea ahte jus suprajohtasa čoaskudeapmi billašuvvá ja suprajođiheapmi bisána, de galget dat stuora rávnnjit mannat silbba čađa, vai johtasat eai sutta alla temperatuvrraid siste. Go silba lea vuolimus vuosttaldus buot ii-suprajođiheaddji ávdnasiin de heivvolaš dása. Silba jođiha maiddái lieggasa bures.
Sáhttá báidnit borramušgálvvuid silbbain. Silbba E-nummar lea E174.
Nugo eará árvometállat de silba dávjá vihkkejuvvo ounce (oz) ovttadagain.
Atnu.
Silba aniha máŋggaládje, earret eará čikŋan. Čiŋaid ja dáiddadujiid buoremus silba gohčoduvvo sterlingsilban, mas lea 92,5% silbadoallu. Sterlingsilba merkejuvvo loguin 925. Go juogamas lea 83% silbadoallu de oažžu gohčodit dan silban rikkaidgaskasaš njuolggadusaid mielde. Silba merkejuvvo loguin 830.


Alumiidna.
Alumiidna lea vuođđoávnnas ja eanagierraga dábáleamos metálla. Dat gullá geahppa metállaide.
Alumiinna ráhkadeapmi.
Alumiidna ráhkaduvvo bauksihtas. Bauksihtta lea báktešládja mas lea gaskal 50 ja 60% alumiidnaoksiida. Vuos ráhkada buhtes alumiidnaoksiidda kemiijalaš proseassa veagas. Alumiidnaoksiida luvvá ja hádjána go báhkkadan dan dihtolágan ommanis. Buhtes ja šolgan alumiidna čoaggása ommana vuođus. Doppe dat golgá eret. Olles dat proseassa váldá olu energiija.
Bauksihtta boltojuvvo Ghanas, Indonesias, Jamaicas, Ruoššas, Surinamas ja Uŋgáris. Šolgenrusttetgat leat Australias, Brasilias, Islánddas, Kanádas, Kiinnás, Norggas, Ruoššas, Ruoŧas, Uŋgáris ja USA:s.
Ovtta tonna alumiinna ráhkadeapmái gollá sullii 10 000 kWh fossiila boaldámuš ja sullii 20 000 kWh elfápmu. Go ráhkadan alumiinna roaskkis, omd. bovssain de gollá dušše 5% dan mearis mii gollá go ráhkada alumiinna bauksihtas. Go ođaha metálla de seastá olu energiija, dan ektui go ráhkadit ođđđa.
Ođaheapmi lea oalle oktageardán. Vuos suddada alumiinna ja de leike, muhto seaguhuvvon alumiinna ferte buhtistit ovdal go suddada.
Atnu.
Alumiidna sáhttá lea garraseabbo go datni muhto dipmáseabbo go siŋka ja dan dihte dan sáhttá deaddit vai šaddá asehis bábirin. Dakkár bábir láve gohčoduvvut silbabábirin.


Silbabábir.
Silbabábir lea bábir mii lea ráhkaduvvon alumiinnas. Dat lea 0,010-0,015 mm asu. Silbabábir adnojuvvo ruovttodoalus ja ja restoráŋŋas go áigu vurkkodit borramušaid ja go suddjet biepmu ommana siste vai bajildus ii buole bearehaga.
Silbabáhpáris lea šelges ja devkes bealli. Šelges bealli speadjalastá lieggasa buorebut. Erohus dain guovtti bealis šaddá ráhkadettiin, go bábir válsejuvvo báraid báraid. Ruovttus biepmu ráhkadettiin dát erohus ii leat nu dehálaš ja lea okta ja seammá goabbá bealli lea biepmu vuostá. Bábir adnojuvvo maiddái go báhkke borramušgálvvuid ja dalle silbabábir biddjojuvvo oktii dábálaš báhpiriin dahje polyesteriin. Silbabábir lea measta ollásit boahtán stanniola sadjái. Silbabáhpiriin leat máŋgga assodaga, govdodaga ja guhkkodaga. Dat gávdno maiddái teaipan.


Kovaleanta čanus.
Kovaleanta čanus lea čanus mas atomat juhket elektrovnnaid dássálagaid. Kovaleanta čanus juogadidt ovtta, guokte dahje golbma elektronbára. Árbevirolaš atomafysihkas láve dadjat ahte olggumus elektrongarra dievvá. Atomat ožžot árvogássa hámi. Measta buot vuođđoávdnasiin lea olggumus elektrongarra njeallje elektronbára. Eanas molekylat ja ovttastuvvan ionat leat ii-metállat, danin go atomaide lea ávkkáleabbo go olggumus elektrongarra lea dievvan.
Muhtumin go šaddá kovaleanta čanus de nubbi atoma geasuha elektronbára eanet go nubbi atoma. Elektrovnnat lahkonit nuppi atomaváibmosa. Go ná šaddá de molekyla gealdu ii leat dássálagaid.
Hui dávjá luovvana energiija go kovaleanta čanus šaddá. Ođđa molekylas lea dandihte unnit energiija go ovdal ja dat mielddisbuktá ahte molekyla nanusmuvvá vel eanet.


Okteahttaláhka.
Okteahttaláhka lea álkes láhka mii adnojuvvo kemiijas. Láhka cealká ahte atomat vigget ovttastuvvat dainna lágiin ahte juohke atoma olggumus elektrongaras leat gávcci elektrovnna. Hydrogena ja helium leat spiehkastagat. Dainna lágiin atomat ožžot árvogássa ráhkadusa. Go atoma lea dego árvogássa de dat lea nannoseabbo dábálaš elektronkonfigurašuvnnaid ektui. Okteahttalága guoská ovddemustá periodalaš vuogádaga váldojoavkkuide, erenoamážit čitna-, nitrogena-, oksygena- ja halogenajoavkkuide.
Spiehkastagat.
Galgá atnit muittus ahte láhka ii dohkke atnit buot dáhpáhusain, go leat moadde spiehkastagat. Deháleamos spiehkastat lea ahte hydrogena ja helium sáhttet viggat oažžut duššefal ovtta elektrongara mas leat guokte elektrovnna.
Garat.
Okteahttaláhka boahtá atnui go čilge elektrovnnaid sajádaga muhtun atomas. Elektrovnnat leat máŋga gearddis: K-garra, L-garra, M-garra jna, muhto guđe nai garas leat maiddái máŋga energiijagearddi. K-garrii čáhkket dušše guokte elektrovnna ja L-garrii fas gávcci. M-garas leat golbma energiijameari. Vuos dievvá vuolimus mearri guvttiin elektrovnnain, ja de gaskkamus mearri guđain elektrovnnain muhto ovdal go M-gara bajimus energiijamearri dievvá de N-gara vuolimus energiijamearri dievvá guvttin elektrovnnain. M-garrii čáhket logi elektrovnna.
Kalium lea vuođđoávnnas mas lea atomalohku 19. Sihke K-garra ja L-garra leat dievvan. Go M-garas leat gávcci elektrovnna de N-garra dievvagoahtá


Čoarbbealdeahkki.
Stuora čoarbbealdehkiid doaibma lea sojahit juolggi maŋosguvlui.
Čoarbbeldehkiid sáhttá gievrudit go hárjehallá. Dakkár hárjehusat leat omd. čeagŋun ja juolgepreassa.


Eanodat girku.
Eanodat girku dahje Heahtá girku (suomagillii "Enontekiön kirkko" dahje "Hetan kirkko") lea girku Eanodagas Lappi eanangottis Suomas.
Girku lea huksejuvvon jagis 1952.


Avvil girku.
Avvil girku (suomagillii "Ivalon kirkko") lea girku Anáris Lappi eanangottis Suomas.
Girku lea huksejuvvon jagis 1966. Girkus leat badjel 400 čohkkansaji.


Ultrajietna.
Ultrajietna lea jietna maid olmmoš ii gula. Ultrajiena bárroguhkkodat lea unnit go 17 millimehter áimmus, namalassii frekveansa mii lea alit go 20 kHz. Alit frekveansarádji ii leat definerejuvvon.
Ultrajietna ii leat vahágin olbmuide. Dat adnojuvvo máŋgga ládje. Fatnasiid ekolodat atnet ultrajiena mihtidit čikŋodaga ja guollebivdit atnet ultrajiena gávdnat guliid mat lei čiekŋalasas. Náhkkesoajit dádjadit ultarjiena veagas. Dat huikkádit 120 kHz allosaš frekveanssain ja guldalit skája mii boahtá birrasiin. Muhtun njurgganat beatnagiid várás ráhkadit ultrajienaid mainna sihtá beatnaga boahtit. Beana gullá alit frekveanssaid go olmmoš.
Medisiinnas atná ultrajiena vai oažžu čielgasa rievttes diagnosa. Ultrajietna gullá ovdamearkka diagnostihkii go dutká áhpehis nissoniid. Dutkamuš sáhttá čađahuvvot čoavjji čađa dahje vagina čađa.
Iešvuoddji biillat sáhttet atnit ultrajiena vai áicet diŋggaid mat leat lahkosiin.


Anárašgiel Wikipedia.
Anárašgiel Wikipedia () lea Wikipedia anárašgiel veršuvnda, mii vuođđuduvvui golggotmánu 10. b. 2020. Dan Wikipediai lassin dat lea máilmmi nubbi sámegiel Wikipedia. Juo vuosttaš beaivve áigge dakko leat badjel 1 000 artihkkala ja vuosttaš vahkku áigge bohte sullii 200 artihkkala eambbo.
Historjá.
Anárašgiel Wikipedia vuođđuduvvui Wikimedia inkubáhtoris juo cuoŋománu 2011. Masá 10 jagi áigge dakko ledje sullii 100 artihkkala, muhto guovámánu 2020 artihkalmearri fáhkkestaga lassánišgođii. Sivva dasa ledje Anarâškielâ servi lágidan Wikipedia-ijat.
Anárašgiel Wikipedia beasai inkubáhtoris albma Wikipedian golggotmánu 19. b. 2020, mii soittii leat maiddai jagi 2020 riikkaidgaskasaš sámi giellavahkku vuosttaš beaivi. Dalle ledje juo badjel 1 000 artihkkal.


Lohkosánit.
Lohkosánit lea sátneluohkká. Láve juohkit daid vuođđologuide, ortnetloguide, čoahkkeloguide ja leat eará nai. Lohkosánit lea oalle smávva sátneluohkká eará sátneluohkáid ektui.
Dárogiela lohkosánit sámegielas.
Dutkamuš mii čađahuvvui Guovdageainnus čájehii ahte eatnigielagiid njálmmálaš gielas gullojit dárogiel lohkosánit muhtun oktavuođain. Dakkár oktavuođat gos dárogiela lohkosánit leat eanet sajáiduvvan leat beaivemearit, diibmomearit ja jahkelogut. Orru maiddái nu ahte go lohku guhkku de adnojuvvo dárogiella eanebut, omd. muhtun sáhttá lohkat golbmalogi muhto golbmalogiviđa sajis dadjá "trettifem".


Holokausta.
Holokausta lei go Nazi-Duiska goddalii 6 miljovnna juvddálačča nuppi máilmmisoađi áigge. Viidát mearkkašumis holokausta siskkilda maiddái go Nazi-Duiska systemáhtalaččat goddalii eará olmmošjoavkkuid, nugo romaid, Sovjehta soahtefáŋggaid, Polska olbmuid, siviila sovjehta riikkavuložiid, homoseksuála olbmuid, doaibmaváttut olbmuid, Jehova vihtaniid ja eará nai politihkalaš dahje oskkolaš vuostálastiid. Viidát definišuvnna mielde ledje gaskal 11 ja 17 miljovnna olbmo mat dušše holokaustas.
Dan botta go Duiskka nazisttalaš ráđđehus stivrii riikka de árvvu mielde 3 miljovnna juvddálačča dušše leairran. Máŋggas gottáhalle gássagámmaris dahje illástuvvojedje, nelgo dahje barggahuvvojedje jámas. Buohcuvuođat ledje maiddái jáminsivvan. Beannot miljovnna juvddálačča bážáhalle jámas go Duiska válddii Polska.
Go geahččala goddalit olles álbmoga de láve gohčoduvvot álbmotgoddimin. Holokausta ii leat go eará álbmotgoddimat historjjás, go holokausta čađahuvvui systemáhtalaš vugiiguin ja čielga nálleideiologiijain. Ulbmil lei ahte okta nálli galggai stivret buot earáid. 1935 bohte Nürnberg-lágat mat sirrejedje juvddálaččaid ja duiskalaččaid. Láhka mearridii geas lei Duiskka varra, gii lei seahkenálat, ollasit juvddálaš, belohahkii juvddálaš dahje veahá njealjádas juvddálaš. Juvddálaččat ja duiskkalaččat eai ožžon náitalit šat. Juvddálaččain ii lean šat olles riikkavulošvuohta ja dat masse jienastanvuoigatvuođa ollásit. Vejolašvuođat beassat virggálaš bargu gáržžiduvvui.
Etymologiija ja doahpagat.
Holokaustas lea álgoálggus Greikka sátni mii mearkkaša "boaldinoaffar" ja dat lea ráhkaduvvon greikkagiela "holos" (=obbanaga) ja "caustus" (=boldojuvvon). Skandinávia gielain adnojuvvo sátni "forintelsen" dahje "förintelsen" mii lea njuolggojorgalus sánis "Vernichtung". Hebreagiela namahus lea "השואה"; "roassu", mii láve transkriberejuvvot ná: "Shoa", "Shoah" dahje "Schoah". "Shoah" adnojuvvo maiddái fránskkagielas.


Anne Frank.
Annelies Marie "Anne" Frank lei juvddálaš nieida. Son riegádii 1929 geassemánu guoktenuppelogát beaivve gávpogis Frankfurt am Main ja jámii guovvamánus dahje njukčamánus 1945 Bergen-Belsen konsentrašuvdnaleairrras. Frank lea dovddus miehtá máilmmi iežas beaivegirjji dihte. Beaivegirji muitala su vásáusaid birra go Duiska válddii Nederlándda nuppi máilmmisoađi áigge.
Frank ja su veahka fárrii Amsterdamii 1933 go nazisttat válde fámu Duiskkas muhto eai sáhttán guođđit Nederlándda go Duiska bođii dohko miessemánus 1940. Duiska álggii doarrádallat juvddálaččat ain garraseappot ja Frank veagainis čiehkádii. Sii čiehkádedje áhči Otto Frank kanturvisttis suoidnemánu 1942 rájes. Sii orro čihkosis doppe. Maŋŋel guokte jagi de sii gávnnahalle go muhtun behtii sin. Sii dolvojuvvojedje Westerbork leirii. Doppe Frank orostii ovdal go manai viidáseappot Auschwitzii. Orui guokte mánu Auschwitzas ovdal go joavddai Bergen-Belsenii, gosa jámii tyfusdávdii. Oabbá Margot jámii dušše moadde beaivvi ovdal Anne. Áhčči Otto lei áidna veagas gii cevzzii. Son máhcai Amsterdamii maŋŋel soađi. Doppe oaččui nieiddas beaivegirjji muhtun nissonis gii lei vurkkodan dan. Otto Frank almmuhii girjji 1947. Originála namma lei "Het Achterhuis. Dagboekbrieven 14 juni 1942 – 1 augustus 1944".
Frank oaččui beaivegirjji riegádanbeaiskeaŋkan 13-jahkásažžan. Dat muitala su eallima gaskal geassemánu 12. beaivvi 1942 ja borgemánu 1. beaivvi 1944. Girji lea jorgaluvvon badjel 50 gillii. Dat lea okta dain eanemus lohkkojuvvon girjjit máilmmis. Olu čájálmasat ja filmmat leat ráhkaduvvon girjji vuođul.


Hálddahusguovddáš.
Háldddahusguovddáš lea dat gávpot dahje báiki gos suohkan stivrejuvvo. Statistihkalaš guovddášdoaimmahaga mielde hálddahsuguovddáš lea dat báiki gielddas gos ráđđeviessu lea.
Ruoŧas hálddahusguovddáš mearkkaša dat báiki gos leanastivrras lea váldokantuvra, ruoŧagillii "residensstad". Ruoŧa regiovnna guovdileamos hálddahus láve čađahuvvot hálddahuvguovddážis.


Guollebiepmahat.
Guollebiepmahat lea báiki gos biebmá ja šaddada guliid. Guliid šaddada vai dat šaddet biebmogálvun, vai sáhttá bidjat daid luonddujávrái dahje atnit biebmoguollin. ON biebmo- ja eanadoalloorganisašuvnna mielde guollebiepmahat dáidá leat dat biebmobuvttadeapmi mii stuorru eanemusat miehtá máilmmi.
Biebmanvuogit.
Dábálaš biebmanvuohki lea atnit guliid mearas stuora seahkalágan firpmiid siste main lea unnimusat 30 mehter čađamihttu. Sáhttá maid biebmat guliid eatnama alde viesu siste. Guđenai vuogis leat máŋggalágan gáibádusat ja dárbbut. Nubbi biebmanvuohki sáhttá deavdit daid váilevašvuođaid mii nuppi biebmanvuogis lea. Ovdamearkka dihte luossaveajet šaddá biepmahagas mii lea eatnama alde. Doppe lea oažžumuš sáivačázi ja lea álkit stivret guoli eallindili. Go veajehat šaddet smoltan de šaddá dárbu stuorit čáziide de dat sirdojuvvojit merrii vai šaddet, dábálaččat stuora seahkaid siste. Dát vuogádat speadjalastá luosa dábálaš eallima, mas luossa njiedjá merrii ja fas goargŋu.
Dálkkádat- ja birasváikkuhusat.
Guolli adnojuvvo buorrin proteiidnagáldun dálkkádaga hárrái. Guollebiepmahat ii luoitte nu olu čitnadioksiidda go biergobuvttadeapmi, dan dihte go guolli sáhttá muddet rumaštemperatuvrra ja dat lea maiddái buoret váldit borramušávdnasiid alccesis. Guolli ii gáibit nu olu energiija ja borramuša ovdal go lea šaddan dan mađe vai sáhttá njuovvat ja vuovdit. Iige guollebiepmahat leat nu goakŋit go biergobuvttadeapmi eatnama alde.


Trysil-eatnu.
Trysil-eatnu lea eatnu mii golggiida Femund-jávrris ja golgá Trysila suhkkes vuovdeeatnamiid čađa. Ruoŧa bealde dat golgá Klaraälven nammasaš eatnun mii nohká Ruoŧa stuorimus jávrái Vänernii Karlstad gávpoga bokte.
Trysil-eatnu lea oassi dan čážádagas mii obbalohkái lea Skandiávia guhkimus čázádat, go váldá vuhtii buot jávrriid ja eanuid mas namma molsašuddá golgadetiin. Eatnu vuolgá jávrriis Rogenis mii lea Norgga ja Ruoŧa ráji alde. Vänernis vuolgá Göta älv nammasaš eatnu mii nohká merrii Göteborgga bokte. Buot buohkanassii lea sullii 500 kilomehtera mátki go johtá olles čázádaga.
Dimbariid golgadeapmi.
Ovdalaš áiggiid golgadedje dimbariid eanus. Klarälvenis lei maŋemus eatnu man mielde golgadedje dimbariid Ruoŧabealde ja dat doaibma nogai 1991. Dimbarat galge earret eará sahánrusttegiida.


Ruovde(III)kloriida.
Ruovde(III)kloriida lea ruovde- ja joda-iona ovttastus.
Atnu.
Ruovdekloriida adnojuvvo go buhtista čázi, earenoamážit go buhtista duolvačázi muhto maiddái eará čáziid. Medisiinnas dat adnojuvvo lasáhussan vai varra ii gielu.


Ođasmuvvi energiija.
Ođasmuvvi energiija lea energiija mii ii noga lagamus áiggis ja dan dihte olmmoš sáhttá geavahit dan ođđasis ahte ođđasis. Eanas ođasmuvvi energiija boahtá álgoálggus beaivvážis. Deike gullá biegga, čáhci ja bioenergiija. Ulli ja fiervá lea spiehkastat. Beaivváš ii leat rievtti mielde ođasmuvvi go dat loahpas jáddá, muhto dat ádjána nu guhká ahte ii gula áššái. Fossiila boaldámušat nugo čitna, olju ja luonddugássa eai leat ođasmuvvi. Dat vissásit ođasmuvvet muhto dat ádjána máŋggaid miljovnnaid jagiid. Dasa lassin olbmot golahit daid jođáneappot go dat ođasmuvvet. Iige váimmusfápmu láve adnojuvvot ođasmuvvi energiijan, danin go dan vuođđu lea resurssat mat nohket. Gáibádus lea ahte energiija galgá gokčat dán áigge dárbbuid muhto ii billistit min maŋisboahttiid vejolašvuođaid gokčat iežaset dárbbuid.
Luondduvárjaleami dáfus ođasmuvvi energiija lea ávkkálaš danin go ii-ođasmuvvi boaldámušat eai gola ja dalle globála liegganeapmi ii lassán nu olu. Muhto maiddái ođasmuvvi energiijagálduin leat birasváikkuhusat.


Marja Mortensson.
Marja Helena Fjellheim Mortensson (riegadan njukčamánu 5. beaivve 1995) lea lullisápmelaš musihkkár ja juoigi Hedemárkkus. Son lávlu ja juoigá lullisámegillii ja ubmisámegillii.


Suõmmkar.
Suõmmkar lea nuortalaš musihkkajoavku, mii álggahuvvui jagi 2016. Jovkui gullet Anna Lumikivi, Hanna-Maaria Kiprianoff, Marko Jouste, Pessi Jouste, Ari Isotalo/Elias Nieminen. Jagi 2018 Ijahis idja -festivála oktavuođas almmuhuvvui sin vuosttaš skearru "Suõmmkar", mas Lumikivi ja Kiprianoff leuʹddjeba ja lávluba nuortalašgillii.


Melbourne.
mini
Melbourne lea Australia nubbin stuorámus gávpot ja Victoria oassestáhta oaivegávpot. Dan olmmošlohku jagi 2016 lea 4 485 211. Dain olbmuin sullii 24 000 ledje eamiálbmogat.
Historjá.
Melbourne lei Australia oaivegávpot jagiid 1901–1927.


Lenita Airisto.
Lenita Airisto Helssega girjemeassuin jagi 2010.
Hymmi Lenita Aulikki Airisto (r. ođđajagimánu 1. b. 1937 Helsset, Suopma) lea suopmelaš diehtogirječálli, logaldalli, TV-doaimmaheaddji, fitnodatolmmoš ja diplomaekonoma.


Jikŋon II.
"Jikŋon II (Frozen II)" lea Disney animašuvdnaealligovva jagis 2019. Dat lea joatkkaoassi jagi 2013 ealligovvii "Frozen." Ealligovva lea vuosttas Disney-filbma, mii lea dubbejuvvon davvisámegillii. Davvisámegillii dubbejuvvon filmma lea bagadallan Sara Margrethe Oskal ja giehtačállosa lea jorgalan Berit Margrethe Oskal.
Jikŋon II -lávlagiid lea davvisámegillii jorgalan jorgaleaddji ja musihkkár Áilu Valle, guhte lea maiddái teksten davvisámegielat filmma suomagillii. Loahpalaš hápmái lávlagiid leaba heivehan bagadallit Sara Margrethe Oskal ja Cathrine Bang Norum.


Chichiro ilmmiid gaskkas.
Chichiro ilmmiid gaskkas (Japánagillii: 千と千尋の神隠し, Sen to Chihiro no Kamikakushi) lea jagi 2001 japánalaš animašuvdnaealligovva, man lea čállán ja bagadallan Hayao Miyazaki. Davvisámegielat ealligova lea dubben riikkaidgaskasaš Sámi filbmainstituhtta ISFI ovttasbarggus Studio Ghibliin, Cinema Mondoin ja Arthausiin. Chihiro ilmmiid gaskkas -filmma máilmmi vuosttaseahket lei 16.1.2020 Romssa Internationála Filbmafestiválas TIFFas. Davvisámegielat filmma lea bagadallan Sara Margrethe Oskal. Jietnaneavttárin ealligovas leat ee. Mari Boine, guhte neaktá "Yubaba," Mikkel Gaup, guhte neaktá "Kamaji," Neda Labba guhte neaktá váldokaraktera "Chihiro" ja Ole Gabriel Buljo guhte fas neaktá "Haku".


Guovdageainnu stuimmit (ealligovva).
"Guovdageainnu stuimmit" (dárogillii: Kautokeino-opprøret) lea norgalaš ealligovva jagis 2008, man lea bagadallan Nils Gaup. Ealligovva vuođđuduvvá Guovdageainnu stuimmiide, mii dáhpáhuvai jagis 1852.
__INDEX__
__NEWSECTIONLINK__


Hildá Länsman.
Hildá Birget Länsman (riegádan 1993) lea sápmelaš juoigi, lávlu ja musihkkár. Son lea maiddái lávlladahkki ja čállá sihke sániid ja šuoŋaid.
Hildá lea lávlun ja juoigin musihkkajoavkkuin Solju, VILDÁ ja Gájanas. Son ráhkada musihka maiddái ovttas Tuomas Norvioin.
Jagis 2015 Solju, nappo Hildá Länsmana ja su eatni Ulla Pirttijärvi-Länsmana musihkkajoavku oassálasttii UMK-gilvui, mas mearriduvvo gii ovddasta Suoma Eurovision-lávlungilvvus. Solju bihttá "Hold Your Colours" oaččui gilvvu njealját saji. Jagi 2019 Etnogaalas Solju válljejuvvui jagi álbmotmusihkkadahkkin. Solju debyhttaskearru "Ođđa Áigodat" almmustuvai cuoŋománus 2018. Skearru vuittii jagis 2019 eamiálbmogiid musihkkabálkkašumi Indigenious Music Awards -gálas Kanádas. Jagis 2021 Hildá Länsman Lávriin vuittiiga lávlunoasi Sámi Grand Prix gilvvus bihtáin "Jođi"


Hoŋkoŋ Dohkká.
"Hoŋkoŋ Dohkká" lea jagis 1996 almmustuvvan mánáid musihkkagirji, mas leat govat, sánit ja nuohtat. "Hoŋkoŋ Dohkká" oaččui Sámiráđi girjebálkkášumi jagis 1996. Govaid leat sárgon Gáregasnjárgga skuvlamánát jagis 1995. Girjji mielde lea CD-skearru, mas leat mánáid lávlon lávlagat. Skearrus leat moadde árbevirolaš luođi Kárášjogas ja leudd Uhca Beahcámis (báddejuvvon 1995), eará bihtáid šuoŋaid ja sániid lea čállán Ulla Pirttijärvi. Mánát geat lávlot ja juiget leat eret Gáregasnjárggas, Vuovdaguoikkas, Áŋŋelis, Lismás, Leammis, Avvil Máhtes.


Máttaráhku askái.
"Máttaráhku askái" "- In Our Foremothers' Arms" lea Ulla-Pirttijärvi skearru jagis 2002. Skearrus leat 12 bihtá.


Maxida Märak.
Maxida Märak nappo Ida Amanda Märak (riegádan 17.9.1988 Stockholmmas) lea sápmelaš ráp-artista, lávlu, juoigi, neavttár ja aktivista.


VILDÁ.
"VILDÁ" lea Hildá Länsman ja Viivi Maria Saarenkylä musihkkajoavku. VILDÁ ovttastahttá ee. árbevirolaš luođi, pop-musihka, suopmelaš álbmotmusihka ja improvisašuvnna.
VILDÁ debyhttaskearru "Vildaluodda" almmustuvai 4.4.2019. Engándalaš máilmmimusihkkabláđđi "Songlines" válljii Vildaluodda-skearru 2019 jagi ovccádin buoremus skearrun. Jagis 2021 VILDÁ bálkkašuvvui eurohpálaš Music Moves Europe Talent -gilvvus.
Gáldut.
__INDEX__


Solju.
Solju lea musihkkajoavku, masa gullet Ulla Pirttijärvi-Länsman, Hildá Länsman, Teho Majamäki ja Janne Puurtinen. Solju oassálasttii jagis 2015 UMK-gilvui, mas mearriduvvo gii ovddasta Suoma Eurovision-lávlungilvvus. Solju bihttá "Hold Your Colours" oaččui gilvvu njealját saji. Solju válljejuvvui jagi álbmotmusihkkadahkkin jagi 2019 Etnogaalas. Solju debyhttaskearru "Ođđa Áigodat" almmustuvai cuoŋománus 2018. Skearru vuittii eamiálbmogiid musihkkabálkkašumi Indigenous Music Awards -gálas Kanádas jagis 2019.


Girji.
Girji lea gaskaoapmi dieđu vurkemii čállojuvvon dahje govvejuvvon hámis. Girji čohkiiđa dábálaččat bábirsiidduin, muhto girji sáhttá leat maiddái elektrovnnálaš girji dahje jietnagirji.


Gájanas.
"Gájanas" lea musihkkajoavku, masa gullet lávlu ja juoigi Hildá Länsman, anárlaš vielljašguovttos Nicholas Francett ja Kevin Francett ja anárlaš Erkki Feodoroff. Gájanasa musihkas ovttastuvvet luohti ja progressiivvalaš rock. Joavku čuojahišgođii ovttas jagis 2013 namain "Out of the Woods," muhto sii leat dasto rievdadan joavkku nama Gájanassan. Jagis 2016 Gájanas oassálasttii "Sámi Grand Prix" -lávlungilvui ja bođii nubbin. Gájanas nammaduvvui Kaustinen -álbmotmusihkkafestivála Jagi musihkkajoavkun 2017. Gájanasa debyhttaskearru "Čihkkojuvvon" almmustuvai sámi álbmotbeaivve 6.2.2021. Gájanasa bihttá "Diamántadulvvit" loktánii johtilit Kanáda top 30 -máilmmimusihkkalisttu ovttežin.


Mumenvággi (animašuvdnaráidu).
Mumenvággi (anárašgillii: "Muumileehi", nuortalašgillii: "Muumlieʹǩǩ", suomagillii: "Muumilaakso",) lea jagis 2019 almmustuvvan suopmelaš-englándalaš animašuvdnaráidu, mii vuođđuduvvá Tove Janssona "Mumen"-girjjiide ja Lars Janssona "Mumenstállu"-ráidogovaide. Mumenvággi dárkkuha maiddái Mumeniid ruovttu dahjege ássanbáikki, mii lea guovddáš báiki Mumeniid fearániin.
Davvisámegillii, anárašgillii ja nuortalašgillii animašuvdnaráidu almmustuvai jagis 2020. Mumenvággi vuosttas badji lea jorgaluvvon davvisámegillii. Nubbi badji lea juhkkojuvvon nu, ahte oasit 1-7 leat anárašgillii ja oasit 8-13 nuortalašgillii. Davvisámegielat ráidu čájehuvvui vuosttas geardde Yle TV2 -kanálas 13.4.2020, anárašgielat ráidu 7.9.2020 ja nuortalašgielat ráidu fas 26.10.2020. Buot bajiid oasit leat geahččan láhkai Yle Areenas guhtta jagi, ja daid sáhttá geahččat maid Suoma olggobealde. Davvisámegillii ráiddu lea jorgalan Inger-Mari Aikio, anárašgillii Neeta Jääskö ja nuortalašgillii Tiina Sanila-Aikio.


Niko Valkeapää.
Niko-Mihkal Valkeapää (r. 30.12.1968) lea sápmelaš lávlu, lávlladahkki, musihkkár, oahpaheaddji, politihkkár, neavttár ja jietnaneavttár. Son lea ássan jagi 1990 rájes Norggas. Su vánhemat leaba Helena o.s. Laiti ja Nils-Henrik Valkeapää. Valkeapää vuosttaš skearru "Niko Valkeapää" almmustuvai jagis 2003. Valkeapää lea vuoitán Sámi Grand Prix -lávlungilvvu jagiin 1994 ja 1995, Spellemannprisen -bálkkašumi jagis 2003 ja "Liet international" -nammasaš Eurohpá vehádatgielaid lávlungilvvu jagis 2004. 272x272px
Niko Valkeapää lea neaktán ee. filmmas "Guovža" (1994) ja tv-ráiddus "Hjerterått" (2013). Son lea maiddái jietnaneavttárin "Mumi imaš muohtamáilmmis" -animašuvdnaealligovas (2017) ja animašuvdnaráiddus "Mumenvággi" (2020).


Yungmiqu.
Yungmiqu nappo Mihkku Heandarat Laiti (r. 1.8.2002) lea sápmelaš ráp-artista ja buvttadeaddji, guhte ráppe sámegilli ja suomagillii. Laiti ássá Ohcejogas. Juoigama ja ráppema lassin son čuojaha rumbbuid ja klarineahta. Son lea studeren Sámi musihkkaakademiijas. Yungmiqu vuosttas bihttá "Lihkkus It Dovdda Mu" almmustuvai borgemánus 2019. Jagis 2021 son oassálasttii Suoma Talent-gilvui su iežas bihtáin "Ruoktu". Oassálastimin gilvui son háliida buktit sámegiela ja -kultuvrra oidnosii.


Genetiiva.
Genetiiva lea kásus dahjege sadjehápmi. Kásus čájeha makkár doaibma nomenis lea cealkagis. Genetiiva čájeha mii dahje gii lea oamasteaddji: "nissona" lávka, "skuvlla" njuolggadusat.
Bárrastávval-, bárahisstávval- ja kontrakšuvdnasubstantiivvat.
Bárrastávvalsubstantiivvas lea geahnohis dássi sihke ovttaidlogus ja máŋggaidlogus: Dat lea gusa/gusaid biebmu. Diftoŋga njuolgá substantiivvain main lea -i loahpas: Dat leat "goađi/gođiid" duohken.
Bárahisstávvalsubstantiivvas lea gievrras dássi ja ovttaidlogus lea -a -geažus: Dat lea "nissona, nissoniid" lávka.
Kontrakšuvdnasubstantiivvas lea gievrras dahje liigegievrras dássi. Diftoŋga njuolgá: Mun bivden guoli "sullo"/"sulluid" davábealde.


Illatiiva.
Illatiiva lea kásus dahjege sadjehápmi. Kásus čájeha makkár doaibma nomenis lea cealkagis. Illatiiva čájeha dábálaččat lihkadeami masa nu dahje vuostáiváldi: Mun manan "skuvlii". Son attii "mánnái" girjji.
Davvisámegiela illatiiva.
Davvisámegiela illatiiva vástida gažaldahkii gosa dahje geasa: Gosa son manná? Son manná "skuvlii". Geasa son addá girjji? Son addá girjji "mánnái".
Davvisámegielas gávdnojit maiddái muhtun vearbbat mat gáibidit ahte substantiiva lea illatiivvas. Dábálaš illatiiva-vearba lea ovdamearkka dihte liikot: Mun liikon e"adnái."
Bárrastávval-, bárahisstávval- ja kontrakšuvdnasubstantiivvat.
Bárrastávvalsubstantiivvas lea illatiivvas gievrras dássi, loahppavokála sáhttá rievdat ja dasa laktása '-i'-geažus: "láibái (láibi), gussii (gussa), reŋkui (reŋko), báŋkui (báŋku)".
Ovttaidlogus diftoŋga njuolgá substantiivvain main lea '-u' dahje '-a' loahpas: "merrii (mearra), vissui (viessu)."
Bárahisstávvalsubstantiivvas lea gievrras dássi ja '-ii'-geažus: "nissonii (nisu)". Diftoŋga njuolgá bárrastávvalsubstantiivvain main lea -i loahpas: "gođiide (goahti)."
Kontrakšuvdnasubstantiivvas lea gievrras dahje liigegievrras dássi ja '-i'-geažus, diftoŋga njuolgá: "bohccui (boazu), sullui (suolu)".
Illatiivvas lea máŋggaidlogus '-ide'-geažus: "láibbiide, bohccuide." Bárahisstávvalsubstantiivii fas laktása '-iidda': "nissoniidda".


Lokatiiva.
Lokatiiva lea kásus dahjege sadjehápmi. Kásus čájeha makkár doaibma nomenis lea cealkagis. Lokatiiva muitala dábálaččat ahte juoga lea báikkis dahje vuolgá báikkis eret, dahje geas dahje mas juoga boahtá: Mánát leat "skuvllas". Mánát bohtet "skuvllas". Mun ožžon "áhčis" niibbi. Mii gulaimet "rádios" ođđasiid. Kásus sáhttá maid muitalit oamasteami: "Nieiddas" leat ollu girjjit.
Davvisámegiela lokatiiva.
Davvisámegiela lokatiivva ovttaidlogu geažus lea "-s": eatnis. Máŋggaidlogu geažus lea "-in": etniin. Davvisámegiela máŋggaidlogu lokatiiva ja ovttaidlogu komitatiiva leaba álo seammaláganat.
Davvisámegielas gávdnojit lokatiiva-vearbbat, mat gáibidit ahte substantiiva lea lokatiivvas. Dábálaš lokatiiva-vearbbat leat "beroštit", "ballat" ja "heaitit": Mun beroštan "dus". Heaitte "dádjumis"!. Mánát balle "beatnagis".
Bárrastávval-, bárahisstávval- ja kontrakšuvdnasubstantiivvat.
Bárrastávvalsubstantiivvas lea geahnohis dássi, "gusas" (gussa). Diftoŋga njuolgá bárrastávvalsubstantiivvain main lea '-i' loahpas: "guolis".
Bárahisstávvalsubstantiivvas lea gievrras dássi: "nissonis" (nisu).
Kontrakšuvdnasubstantiivvas lea gievrras dahje liigegievrras dássi, ja diftoŋga njuolgá: "bohccos" (boazu).


Komitatiiva.
Komitatiiva lea kásus dahjege sadjehápmi. Kásus čájeha makkár doaibma nomenis lea cealkagis. Komitatiiva čájeha dábálaččat ahte juoga lea mainna dahje geainna nu: Mun čuohpan láibbi "niibbiin." Mun hupmen v"ieljain" ikte.
Davvisámegiela komitatiiva.
Davvisámegiela komitatiivva geažus lea "-in": mánáin. Máŋggaidlogu geažus lea '-iguin: mánáiiguin.
Gávdnojit maiddái komitatiiva-vearbbat mat gáibidit ahte substantiiva lea komitatiivvas.
Bárrastávval- bárahisstávval- ja kontrakšuvdnasubstantiivvat.
Bárrastávvalsubstantiivvas lea geahnohis dássi, ja diftoŋga njuolgá sániin main lea -i loahpas: "gusain (gussa), gođiin (goahti)".
Bárahisstávvalsubstantiivvas lea gievrras dássi, "nissoniin (nisu)."
Kontrakšuvdnasubstantiivvas lea gievrras dahje liigegievrras dássi ja diftoŋga njuolgá: "bohccuin (boazu), sulluin (suolu)".


Essiiva.
Essiiva lea kásus dahjege sadjehápmi. Kásus čájeha makkár doaibma nomenis lea cealkagis. Essiiva lea dili dahje iešvuođa sadjehápmi.
Davvisámegiela essiiva.
Essiiva muitala dili dahje iešvuođa birra, dahje goas dahje makkár luonddudilis juoga dáhpáhuvvá, omd. "Nuorran" lohken ollu divttaid. Essiivva sáhttá maid muitalit ahte juoga geavahuvvo, ádnojuvvo dahje gohčoduvvo manin nu, omd. "Viessu" geavahuvvo "skuvlan". Essiiva almmuha manin/makkárin subjeakta dahje objeakta šaddá, dahje makkár iešvuođa dat oažžu: Loahpas son šattai "boaresbárdnin". Essiiva almmuha maiddái mo juoga lea, masa juoga dohkke: Dat ii dohkke "maninge". Davvisámegielas essiiva geavahuvvo dávjá vearbbaiguin "atnit", "navdit", "čájehit" ja "dovdat": Mun anán dan "váidalahttin". Essiiva almmuha maiddái váikkuhusa ja ulbmila: Dat lei midjiide "heahpadin".
Davvisámegiela essiivva geažus lea '-n' mii laktása ovttaidlogu nominatiivva hápmái. Ovttaidlohku ja máŋggaidlohku leat ovttaláganat.
Bárahisstávval- ja kontrakšuvdnasubstantiivvat.
Bárahisstávvalsubstantiivvain, main lea ovttaidlogu nominatiivvas konsonánta loahpas, laktása '-in' konsonánta maŋŋái: mális, málisin.
Maiddái kontrakšuvdnasubstantiivvain, main lea ovttaidlogu nominatiivvas konsonánta loahpas, laktása '-in' konsonánta maŋŋái: fális, fálisin.


Juha Jyrkäs.
Juha Jyrkäs (r. 1981 Rauma) lea suopmelaš musihkkár ja girječálli. Suopmelaččaid árbevierut leat sutnje dehálaš movttidahtti ja son lea heivehan gándila metállamusihkkii. Son lea lohkan suopmelaš girjjálašvuođa, suopmelaš-ugralaš gielaid ja folkloristihka Tartu ja Helssega universitehtain.


Tawakkul Karman.
Tawakkol Abdulsalam Khalid Karman (, "Tawakkul 'Abd us-Salām Khalid Karmān", muhtumin Tawakel, Tawakul dahje Tawakkul Karman, (r. guovvamánu 7. b. 1979, Shar'ab as-Salam, Taiz eanagoddi, Jemen) lea jemenlaš journalista, politihkkár já olmmošvuoigatvuohtaaktivista. Jagi 2011 son vuittii Nobela ráfibálkkašumi ovttas Liberia presideanta Ellen Johnson Sirleafin ja liberialâš ráfiaktivista Leymah Gboweein.
Mánáidvuohta.
Tawakkol Karman riegádii guovvamánu 7. b. 1979 Shar'ab as-Salamis, Taiz eanagottis, Jemen. Su eadni lea Anisah Hussein Abdullah Al Aswadi ja su áhčči advokáhta ja politihkkár Abdulsalam Khalid Karman. Karmanis leat golbma vielja ja guhtta oappá, om. doaimmaheaddji ja advokáhta Safa Karman ja diktár Tariq Karman.
Son náitalii Mohammed al-Nahmiin. Sudnos leat golbma päärni.
Skuvlen ja karrieara.
Mánnán Karman orui Jemena goalmmádin stuorimus gávpoga Taiz lahka. Go su áhčči namahuvvui riekteáššiid ministtarin presideanta Ali Abdullah Saleh ráđđehusas 1990-logus, de bearaš fárrii Sanaai. Doppe Karman lohkagođii gávppašeami dieđa- ja teknologiijaallaskuvllas. Jagi 1999 son gearggai kandidáhtan. Dan maŋŋá son sirdašuvai Sanaa allaskuvlii, gos son logai stáhtadiehtagiid ja gearggai magisttarin.
Gáldut.
"Oassi dan siiddus lea jorgaluvvon anárašgiel Wikipedias"


Leymah Gbowee.
Leymah Roberta Gbowee (r. guovvamánu 1. b. 1972, Liberia) lea liberialaš ráfiaktivista. Jagi 2011 son vuittii Nobela ráfibálkkašumi ovttas Liberia presideanta Ellen Johnson Sirleafin ja jemenlaš olmmošvuoigatvuođaaktivista Tawakkul Karmanin.


Guillermo Lasso.
Guillermo Alberto Santiago Lasso Mendoza (r. 1955 Guayaquil, Ecuador) lea Ecuadora dásseválddi presideanta. Son hupmá sihke keččuagiela, spánskagiela, eaŋgalsgiela ja fránskkagiela.


Joe Biden.
Joseph Robinette Biden Jr. (riegádan) lea Amerihká ovttastuvvan stáhtaid 46. presideanta. Biden válljejuvvui Amerihká ovttastuvvan stáhtaid presideantan skábmamánus 2020 ja son álggii ámmáhis ođđajagimánus 2021.


Keiko Fujimori.
Keiko Sofía Fujimori Higuchi (r. 1975 Lima, Peru)


Finnmárkokomišuvdna.
Finnmárkokomišuvdna lea komišuvdna man bargu lea čielggadit dálá geavahan- ja eaiggátvuoigatvuođaid maid olbmot ležžet olahan guhkesáiggi geavaheami vuođul dan guovllus mii suoidnemánu 1.b. 2006 sirdojuvvui Statskog SF:s Finnmárkkuopmodahkii. Gonagas stáhtaráđis nammadii Finnmárkokomišuvnna njukčamánu 14.b. 2008 finnmárkolága vuođul. Dan váldokántuvra lea Deanus.
Riektečielggadeapmi galgá finnmárkolága 29. § mielde dahkkot gustojeaddji riikkegottálaš rievtti vuođul.
Finnmárkokomišuvnnas galget leat vihtta lahtu geain uhcimusát guovttis galgaba ássat Finnmárkkus dahje eará láhkai leat čavgadit čatnašuvvan guvlui. Dálá lahtut leat: Jon Gaulsaa (jođiheaddji), Hilde Agathe Heggelund, Ole Henrik Magga, Veronica Andersen ja John Bernhard Henriksen.
Finnmárkokomišuvdna lea geargan čielggadanbargguin viđa guovllus: 1. guovlu Stierdná/Sievju (njuk. 20.b. 2012), 2. guovlu Unjárga (guov. 13.b. 2013), 3. guovlu Sállan (golg. 16.b. 2013), 5. guovlu Nuorta Várnjárga (geas. 24.b. 2014) ja 6. guovlu Oarje Várnjárga (golg. 16.b. 2015). Vuosttaš oasseraporta 4. guovlu Kárášjogas almmuhuvvui ođđ. 25. b. 2011, mas gieđahallojit 43 vuoigatvuođadieđáhusa vejolaš eaiggáduššan- ja geavahanvuoigatvuođaháhkama birra. Vuoigatvuođadieđáhusat mat gusket boazodoalu siskkáldas riektedillái Kárášjogas, gieđahallojit maŋit oasseraporttas.


Gustav Vasa.
Gustav Vasa (r. miessemánu 12. b. 1496 Lindholmen, Uppland - j. čakčamánu 29. b. 1560 Stockholbma) lei Ruoŧa gonagas jagiin 1523-1560. Son lei Erik XIV, Johan III ja Karl IX áhčči.


Hal Holbrook.
Harold Rowe Holbrook (r. guovvamánu 17. b. 1925 – ođđajagimánu 23. b. 2021) lei amerihkálaš neavttár.


Kendall Jenner.
Kendall Nicole Jenner (r. skábmamánu 3. b. 1995) lea amerihkálaš neavttár.


Lullisámegiela ortografiija.
Lullisámegiela ortografiija lea lullisámegiela čállinvuohki. Áiggiid čađa lullisámegielas leat leamaš eanet go okta čállinvuogi. Vuosttaš normerejuvvon teaksta lullisámegillii almmuhuvvui 1957, Knut Bergslanda ja Gustav Hasselbrinka "Sámien lukkeme-gärjá / Sydsamisk lesebok med grammatikk og ordliste". Čállinvuohki lei dahkon davvisámegiela Bergsland-Ruong-čálinvuogi (1948 - 1979) mielde. Jagis 1968 Bergsland ja Ella Holm Bull dagaiga ođđa čállinvuogi, mii lei geavahuvvon vuosttaš geardde girjjis "Lohkede Saemien" jagis 1973.


Perbmelaš gielat.
Perbmelaš gielat gullet urálalaš giellabearrašii. Perbmelaš gielat leat komigiella, komipermjakgiella ja udmurtagiella.
Perbmelaš gielain leat máŋgga kásusa, badjel 23 kásusa juohke gielas.


Gustav II Adolf.
Gustav II Adolf (r. juovlamánu 9. b. 1594 Stockholbma - j. skábmamánu 6. b. 1632 Lützen, Duiska) lei Ruoŧa gonagas jagiin 1611-1632. Son lei Karl IX ja dronnet Kristina av Holstein-Gottorp bárdni, Gustav Vasa áddjut ja dronnet Kristina áhčči.


Karl IX.
Karl IX (r. golggotmánu 4. b. 1550 Stockholbma - j. golggotmánu 30. b. 1611 Nyköping) lei Ruoŧa gonagas jagiin 1604-1611. Son lei Gustav Vasa ja dronnet Margaret Leijonhufvud bárdni, Erik XIV ja Johan III viellja ja Gustav II Adolf áhčči.


Qaem Shahr.
Qaem Shahr () lea gávpot Iranas ja Qaem Shahr šahrestána oaivegávpot.


Windows 11.
Windows 11 lea boahttevaš operatiivavuogádat, maid Microsoft almmostahtii geassemánu 24. b. 2021. Windows 11 lea Windows NT-operatiivavuogádaga ođđaseamos veršuvdna, ja šaddá Windows 10 maŋisčuovvun. Ođasmahttin lea nuvttá buohkaide geain lea Windows 10.


Eskimogielat.
Eskimogielat leat giellabearaš Amerihká davvigáttis, Alaskas ja Kanadas. Eskimogielat leat eskimo-aleuhtalaš giellaberraša nubbi suorgi, nubbi leat aleuhtagielat. Eskimogielain ieš leat guokte suorggi, inuihtagielat ja yupik-gielat.


Frank-Walter Steinmeier.
Frank-Walter Steinmeier lea Duiskka 12. lihttopresideanta jagis 2017. Son lei Duiskka olgoministtar 2005-2009.


Karl Carstens.
Karl Carstens lei Oarje-Duiskka 5. lihttopresideanta jagiin 1979.1984
Carstens


Zapopan.
Zapopan lea gávpot ja gielda Meksiko Jalisco-oassestáhtas.