Rievâ rähtim lii sämmilij ärbivuáválâš táitu, mon láá Anarist tääl ovdeedmin tyejikurssáin. Kielâkäldeest koijâdui, moh rievâ oosij noomah láá anarâškielân. Taat lâi-uv tommit spesiaalsyergi sánádâh, ete iššeen poođij kielâčeppi já kuhesáigásâš Anarâš loostâ uáivitoimâtteijee Ilmar Mattus. Ive 2000 Anarâš kalenderân lii Petra Kuuva sárgum rievâ, já ton oosij noomâin sehe rievâi historjást čáálá Ilmar:
“Riehâ, ađai kiälkká, lii lamaš sämmilijn kiävtust juo ryevdipaje äigin já lii jurdemist, et anarâšâin-uv tot lii lamaš kiävtust ovdil ko koddegin lâš lojodum puásujin. Ryevdipaje rievâin láá lamaš čiimah ennuv kobdebeh, asettuboh, uánihuboh já meid njuolgâduboh, ko tááláin rievâin. Čiimah láá meid lamaš nuuvt ovdiikeččin ko moojiikeččin-uv čiptum njuáidusin já čuhhum siämmáá sulâsávt ko saaveehnjuneh-uv. Ko kodde lâi lojodum, te talle sämmiliih máttájii rähtiđ kerris já valdii tom anon vaarâ tondet, ko tot lâi nanosub ko kiälkká ađai riehâ.
Taanáigásâš riehâ lii lamaš anarâšâin juo 1850-lovo rääjist kiävtust, mutâ táválubbon tot šoodâi 1800-lovo loopâkeččin, ko avveelliih läddliih algii rähtiđ taid jieijâs anon. Sijhân lijjii eennâmtieđâlávt anarâšâi aldemuuh ráánjáh mäddin já sist anarâšâh finnejii-uv lädimallisii rievâ rähtimtááiđu. Rievváin kesittuvvojeh ereslasseen puáldimmuorah, syeinih, huáših já jyehilágán tiiŋgah. Riehâ lii mottoom tááhust keppisub, ko ovdâmerkkân ráiđukerris, ađai muorâkerris, já tot ij šnjoggii miätáluvvâin eergi čevžijd, nuuvt ko ráiđukerris taha. Tađe ovdil lijjii aanaarsämmilijn kiävtust ráávuh, moh lijjii rahtum kárbái fievridmân kiđđâtäälvi jäävrist nuubán. Ij lah tärkkilávt tiäđust, maggaar riehâ tot lâi, mut lii jurdemist, ete tot lai paŋkko- ađai kubboolrievâ sulâstittee, mon oolâ kárbá oovdiškeeči karrui kiddâ já kárbá moojiškeeči kessui cuoŋŋuu mield maajeeld, teikkâ tast saatij leđe meid monnjâriehâ, tegu tááláin paŋkkorievâin já käärbis loptejui ollâsávt rievâi oolâ.
Ko vuájááneergih láppojii já mottoorkiälkká-äigi poođij, te olmooš kuálustij poccuurievâ ryevdispääilihis, ađai moottorkiälhás maŋŋaal. Tááláá ääigist poccuurievah láá kiävtust ergivyeijimkištoin já toh láá rahtum nuuvt keppisin, et toigijn ij pyevti kesittiđ lussâdub káálvu ollágin. Tot suvdá tuše vyeijee.
Kove sárgum: Petra Kuuva
Rievâ uásih láá:
- mielgâs (2), mon čimmâ lii čiptum kavren,
- kettaar (3 paarâ),
- poijuuh (3, já toh láá pakkâ čääsist käsittum já sujâttum ketarij pirrâ), moigijn kettaarpaarah láá kiddejum oohtân já piäsáduvâigijn čoonnum kiddâ,
- njunepuájui, mii lii sujâttum mielgâskeejij pirrâ,
- njunesraŋgâ, mii vuálgá kettaarmaddust já mana mielgâs kiäčán,
- kavstah, moh oleh ovdemuin kettaarpaarâin majemuu kettaarpaarân,
- ááisáh, moh láá kiddejum savirikoijgijn ovdâketaran kiddâ.”
Teevstâst láá rievâ oosij lasseen eres-uv riehâ- já jotteemsäänih, moh pyehtih leđe anoliih tiettiđ jis ááiguš jođeškyettiđ rievváin anarâškielân. Toh láá še puáidudum teekstân, já täst toh láa vuáđu- ađai sänikirjehaamijnis:
- čimmâ – suom. kärki, suksen t. jalaksen
- čipteđ – taivuttaa suksen t. jalaksen kärkeä ylöspäin
- kerris – ahkio
- ráávuh – kelkka veneenkuljetukseen
- kaarruđ – tulla sidotuksi kiinni rekeen t. muuhun menopeliin: passiivsuorgiittâs veerbâst kaarrâđ – sitoa/kiinnittää rekeen
- kuálustiđ – kollostaa, sitoa peräkkäin
- kesittiđ – vedättää
- suvdeđ – soutaa, kuljettaa; kantaa (veneestä tms.)
Tekstâ (Ilmar Mattus) já kove (Petra Kuuva) láá almostittum rähtei luvvijn.
