Anarâškielâ kielâjuávus čokkânij oppeet 20.9.2016 meerridmin tiervâsvuotâsaanijn sehe eres saanijn já aašijn, moh lijjii kielâpargeeid puáttám. Tiervâsvuotâsänilisto tuhhiittui motomij nubástusâiguin já lii luuhâm- já luođimnáál tääbbin nettisiijđoin Tuhhiittum sänilistoh -siijđost.
Motomij saanij puotâ lâi tárbu vuáđuštâllâđ já suogârdâllâđ eres muulsâiävtuid tärkkilubboht:
Alitajunta
Iävtuttâsah lijjii kame~kamo, čiä’vusfiät’tu, meiddei mielâvuálááš.
“Luudijn láá kametooimah.” (biologiakirjeest)
Kielâjuávus meridij, ete ko kame~kamo lii puáris sääni, mon merhâšume ij lah tárkká räijejum teikkâ tiäđust, já tot lii kiävtust meiddei kametoimâ-säänist mii meerhâš suomâkielân ‘vaistotoiminta’. Ton tááhust tom puáhtá väldiđ anon meiddei ‘alitajunta’-merhâšuumeest, já kielâjuávus avžut tom. Čiävusfiättu lii uđđâ sääni, mii ij lah kevttum kosten. Mielâvuálááš ij lah máhđuttem.
Altistua já eres toos lahtoseijee säänih:
Ovdâmeerhah:
“Samassa tilassa olevat ihmiset altistuvat tuberkuloosille hengittäessään tätä aerosolia.”
Siämmáá visteest orroo ulmuuh šaddeh vaarân finniđ tuberkulos ko vyeiŋih taam aerosol. (MLO)
Siämmáá visteest orroo ulmuuh painâseh tuberkulosân ko vyeiŋih taam aerosol.
Siämmáá visteest orroo ulmuuh painâšuveh tuberkulosân ko vyeiŋih taam aerosol.
“Minä altistuin tupakansavulle.”
Mun páinojim tubbááksuovân. (MM)
Taat päiniđ-säänist suorgiittum saanij juávkku lii máhđulâš:
- Painâsiđ – sáttá siähániđ päiniđ-sääni ivnemerhâšumán.
- Painâliđ, painâluđ, painâšuđ, painuđ
- Painâstuđ – hirmâd jotelávt, tállân
Nubbe máhđulâšvuotâ lii karveđ ovttáin saanijn jurgâlem.
Hylkiä, hyljintä – iävt. hilgodiđ -> mer. hilgođ
Tiervâsvuotâaašijn hilgođ, hilgom lii pyereeb ko hilgodiđ: om. hilgođ uđđâ orgaan.
aalmugiäláttâhlágádâs vâi -lájádâs: g vâi j?
Kielâčeepij mield j/g-iäruttâs vuáđđun lâš spirant-g-jienâdâh ǥ mon motomeh láá vissâ čäliškuáttám j:n já motomeh vist g:n. Taat äšši kuáská eenâb-uv ko tuše taam noomâ. Vuáđusääni oro lemin kuittâg taan säänist läjidiđ ige lägidiđ. Kielâjuávus avžut vuosâsajasâžžân j-häämi, -lájádâs.
sairaseläke – puoccâmiäláttâh
Iäláttâh-säänist (normâdum kj. čuákkimist 6.-7.5.2013) šoodâi oppeet savâstâllâm, já eromâšávt tast maid iäláttâh ärbivuáválávt meerhâš. Merhâšumeh láá kulmâ: lattimvyehi, eellimvyehi, poccui saje. Ton peeleest eläke ličij pyerebeht iäláttâs, ko tot eeleet ulmuu. Jis haalijd toohâđ iäru elinkeino já eläke kooskâst, talle iäláttâs lii vuosâsaajeest elinkeino, ko elinkeino lii lamaš puáris kielâst mutâ eläke ij. Toos ferttee te keksiđ maidnii iärásijd tegu om. puárásijiäláttâs nuuvt ete tot uáivild tiätu juávkun rahtum iäláttâsoornig. Ovdil rahtum normâ ij muttum kuittâg taan čuákkimist.
Pođoi saanijn kielâjuávus suogârdâlâi čuávuvávt:
- havaintotietojärjestelmä – aiccâmtiätuvuáhádâh
- Luonnonvarakeskus (LUKE) – luánduriggodâhkuávdáš
- luhtee – luhta ja sara
- maankuluminen – nuuhâđ já kuorbâđ iäruttâsah: Kuorbâđ meerhâš tom ko jáháleh noheh poccui palgâm teikkâ ennuv kuáttum tiet, já meiddei tom ko miinii puálá paajeeld. Talle ko eennâm nohá teikkâ kolá, tot lii om. ton puáđus ete tast vuájá korrâsávt veikkâ muávloin.
- Hapsiluikka/neulaheinä (Eleocharis acicularis) –’Hapsiluikka (Eleocharis acicularis) on sarakasvien heimoon kuuluva monivuotinen vesikasvi.’ Tot puáhtá te anarâškielân leđe äimiluhtee.
Oles pođoi saanij listo ij kieđâvuššum já loopah paccii-uv čuávuváá čuákkimân. Eres äššin lijjii puáttám meiddei tággáár huámášume, mast čallui-uv jo Kielâkukkáin:
Mii lii “kiinnostua” anarâškielân?
‘Kiddiistuđ’ lii vijđáht kevttum suomâkielâ sääni ‘kiinnostua’ vaastân anarâškielâst, mutâ olmânáál tot kuittâg meerhâš ‘tulla kiinnitetyksi nopeasti’. Perustiđ-verbâ še kiävttoo, mutâ ton merhâšume lii ärbivuáválávt váhá negativlâš nuuvt ete tot ij olmânáál tuhhii aainâs-uv njuolgâvaastân. Tai saajeest kielâjuávus avžut jo-uv kevttiđ leđe moovtâ, movtáskiđ, movtijduđ -ráhtusijd teikkâ karveđ sääni etâmáin ääši nubenáál. Meiddei kiäsuttiđ ‘vetää puoleensa’, ‘kiinnostaa’ lii kevtittettee muulsâiähtu.
Ovdâmerkkâcelkkuuh:
‘Oletko kiinnostunut osallistumaan…?’
Lah-uv moovtâ uásálistiđ…?
‘Kiinnostuin postimerkeistä 12-vuotiaana.’
Mun movtáskim postâmeerhâin 12-ihásâžžân.
‘Kautokeinon pääsiäinen kyllä kiinnostaa minua.’
Kuovdâkiäinu pessijááh kal kiäsutteh muu.
Oles pevdikirje puátá neetin majeláhháá. Oles pevdikirje lii luuhâmnáál Pevdikirjeh-siijđost. (4.10.2016) Tiervâsvuotâsänilistoh láá vala neetist sierâ finnimnáál, mutâ toh ovtâstittojeh ohtân stuárráb liston vâi saanijd ličij älkkeb uuccâđ.
