Forgâ peessâp tuáivuttiđ puorijd juovlâid já luholii uđđâ ive. Tyellitälli puátih koččâmušah tast, maht anarâškielân puáhtá tuáivuttiđ maidnii.
Kielâoppâmohtâdeijeid ääši puáhtá čielgiđ návt: Tuáivuttâsâst, tot mii tuáivuttuvvoo, lii nominativist om. Pyeri šoddâmpeivi!, Ennuv lukko!
Jis maainâst, et kiinii tuáivut maidnii, te talle äšši mii tuáivuttuvvoo lii objekt já lii akkusativist tegu objekt táválávt-uv lii, om. Mun tuáivuttim sunjin pyere šoddâmpeeivi já nubeh tuáivuttii sunjin luho.
Jis ij lah mohtâ kielâopâlijn teermâin, puáhtá tuáivuttemääši smiettâđ návt: Talle ko maainâst tuáivutmist, tot mii tuáivuttuvvoo lii eres häämist ko jieš tuáivutmist om. Mun tuáivuttim sunjin pyere määđhi já ettim “Pyeri mätki!” Tuáivutmist sääni häämi lii siämmáš ko jis iätá “Tot lii mätki”. Tiäđust-uv láá meid säänih, moi häämih láá siämmáálágáneh, ko maainâst tuáivutmist teikkâ tuáivut maidnii om. Pyeri iiđeed! Mun tuáivuttim sunjin pyere iiđeed.
Adai:
Pyereh juovlah!
Mun tuáivuttâm tunjin puorijd juovlâid.
Luholâš uđđâ ihe!
Mij tuáivuttep tijjân luholii uđđâ ive.
Koveh: Kielâkäldee