Sääni pyeri merhâšume lii tienávt almolâš, et masa mii peri puáhtá leđe pyeri peic taggaar mii lii hyeni. Ulmuuh láá pyereh adai sahâvuáru-uv puáhtá algâttiđ sanijguin “Pyereh kuldâleijeeh”, ige tast lah mihheen lasemerhâšuumijd ko tuše tot, et sárnoo sárnuttâl kuldâleijeid muččâdávt. Pyeri lii meid rammumsääni, ko haalijd rammuđ maidnii ovttáin saanijn, Pyeri! Saanijn pyeri puáhtá viärdádâllâđ, komparaatio mana návt: pyeri – pyereeb – pyeremus. Sääni pyeri meid sojá sierâ sujâttemhaamijn. Pyeri -sääni sujâttemparadigma >>
Sääni šiev merhâšume oro lemin eenâb räijejum, tast lii meid merhâšume “šievtásásâš”. Lasemerhâšume tet šiev-sääni kevttim motomijn ohtâvuođâin ij sääti leđe ain vuovâs. Jis aalgât sahâvuáru sanijguin “Šiev kuldâleijeeh”, te tast šadda tobdo, et kuldâleijein láá eromâš pyereh peeljih moiguin kuldâliđ teikkâ sij láá eromâš čeepih iberdiđ tom, maid sárnoo iätá. Tast, mii lii šievtásásâš, lii mottoomlágán kevttimárvu. Ulmust ij táválávt lah kevttimárvu. Jis iätá “šiev máttáátteijee”, te lii árvuštâlmin máttáátteijee áámmáttááiđu adai maainâstmin tast, et lii-uv sun čeppi vâi čyerbi pargostis. Pennust puáhtá ettâđ, et tot lii šiev peenuv, ko tot uumâst kuosijd adai almoot, et kiinii lii puátimin. Ergi puáhtá leđe šiev vuájáán. Šiev mááccuh lii taggaar mii lii vuovâs kevttei. Šiev-saanijn-uv puáhtá rammuđ, mut sääni iä laavii ettâđ ohtuu Šiev! Lii táválub, et tom čuávu sääni, mii almoot tom, maid lii rammuumin om. Šiev kappeer! Šiev-sääni ij suujâ sajehaamijn ige lovvoost, ige toin pyevti viärdádâllâđ.
Šiev -sääni kevttimist láá kuittâg kuávlukielâ iäruh. Eromâšávt Njellim kuávlust šiev -sääni kiävttoo eresnáál ko tavveen já viestârist. Njellim kuávlu anarâškielâst láá vaikuttâsah nuorttâlâškielâst. Nuorttâlâškielâ vaastâ anarâškielâ pyeri sáánán lii šiõǥǥ.
Käldee:
13.12.2016 Säämi Kielâkäldee (Sámi Giellagáldu) anarâškielâ kielâjuáhus čuákkim
