Sämmiliih láá oles aassâmkuávlus pajemuuh äššitobdeeh kolmâ taalvij paijeel pallâmist. Ohtâ tergâdumos pivoaamnâs lii tiäđust-uv poccuu čevđi, já masa jo tobdosumos poccust korrum pivoh láá poccuu kamâsijn rahtum sovskammuuh tâi njuppâheh.
Sovskammuuh láá maaŋgâlágáneh já toid väljejeh amnâsijd ton mield, magarijn pargoin já tooimâin taid áigu kevttiđ. Olgopargoid já argâkiävtun tohhejeh sieivâivnásiih kamâseh, moin rahtum kammuuid lii hervân korrum nk. riävskánjune, ruopsis hervâleđđee kamuvnjuuneest, teikkâ ij mihheen. Fijnásumos kamâseh láá porgekamâseh, moh láá njuovvum eidu ko puásui lii molsom soksâmijdis keesi loopâbeln. Porgekamâsijn láá uánihis soksâmeh, adai toin iä šoodâ pyeremuuh pallâmkammuuh. Muuzzig-, kobbâ– já kirjekammuid kannat šeštiđ juhlijd já hervâttiđ pyereest tiärásijguin.
Hervâkammuuh anarâš nisonij hervâvuodduiguin
Oovtâ kamuvpaarâ kuárumân mana suullân ohtâ koddoor adai nelji kaammâs, pyeremuht oovtâ poccust vâi toi ivneh heivejeh pyereest oohtân. Kammuid kuáruh meiddei poccuu kállučeevđist, já toi nommâ lii káálluh.
Meiddei kammuu kiddimvuovijn láá muulsâiävtuh: vuodâkammuuh, moid kalga kiessâđ vuodduid kammuu ruoijâs já jyelgi pirrâ jyelgiruottâsist pajaskulij, teikkâ snoorrâmpäddikammuuh adai kurekammuuh moid kalga čoonnâđ tegu táválijd lädikammuid-uv.
Taan SOGSAKK pyevtittem videost Ailâ-Maarit Valle (1940-2011) čáittá, maht kalga kárvudâttâđ, já kiässá čässihijd juálgán aaibâs video aalgâst. Čässihijd kiessih siämmáánáál ko sovskammuid-uv. Ailâ-Maarit lâi olmâ tyejičeppi já kiergânij toimâđ meiddei anarâškielâ tievâsmittemškovliittâs kielâmiäštárin já tyejimáttáátteijen ovdil jämimis.
Vuodâkammuid läävejeh anneeđ jyelgist oles peeivi siste já olgon já taid kannat-uv kiessâđ olmânáál amas vuodduuh nuálusiđ. Hyeneest kiessum kaamuv mast vuodâ lii nuálusâm lii tiäđust-uv nuáluskaamuv. Kammuid aneh meiddei vuodduittáá jis ferttee tuše elâččiđ olgon, já taggaar kiesâhánnáá kammuid kočodeh luáváttâhhân tâi luáváttâssân.
Vuodâkammui monnjâpeeli
Vuodâkammuu uásih láá:
- ruojâs, álgá suullân jyelgiruottâs puotâ
- ooldâs mii puátá jyelgileepi paajaabel já mast lii kamuvnjune paajeeb peeli
- šušme, uccâ pittááš togo kogo arvâlvetteđ-uv
- čimmâ, ovdâvuáđu teikkâ ovdâkeeči mii lii oovdeb peeli kamuvvuáđust já mast puátá kamuvnjune vyeleeb uási
- čulgomeh adai sijđopitáh
- monnjâvuáđu t. –keeči mii lii kamuvvuáđu maajeeb peeli já olá kiddâ šuušmán
- oldâsjotkâ, adai jotkâpittá oldâsân (táárbu mield)
- váárvuh, kyehti šišneváárvu oldâs kuohtui peln ruojâssäävŋist suullân kevttee jyelgiruottâs puotâ.
Vuodâkammui ruojâs já váárvuh
Vuodduu uásih láá:
- vuodâčeve, vuodâlaaigijn ruvdejum teikkâ šišneest rahtum päddi moin vuodâ kiddejuvvoo kammuu várvoid
- jieš vuodâ, ullolaaigijn njuškottum (hervâttes argâvuodduuh) teikkâ čuoldum (hervâvuodduuh)
- párgáldâh, vuodduu kukkosâš ullolaaigijn pärgidum teikkâ šnjirriittum segis päddi mii kiässoo kiessum vuodduu oolâ vuáluskulij
- tieppi párgálduv keejist mon puáhtá sirdeđ nuuvt ete tot lii muččâdávt – ij kevttuu argâpeeivi pargoin
Käldeeh:
- ärbitiätu
- Sarre, Ella: Anarâš pivtâstem. Sämitigge, Aanaar 2012.
- Anarâškielâ seervi CASLE-proojekt (video)
- Olthuis, Marja-Liisa: Ailâ-Maarit Valle (1940-2011), Kierâš 2/2011 (PDF)
Koveh: Neeta Jääskö / Säämi Kielâkäldee
