Anarâškielâ kielâjuávus čokkânij ive 2017 vuossâmuu čuákkimân tuorâstuv 18.5.2017. Kieđâvuššâmnáál lijjii iänááš ohtsâškoddesäänih, já tuhhiittum saanij lasseen čuákkimist šoddii motomeh noormah já ravvuuh ohtsâškoddeteermâi jurgâlmân. Ohtâ äigikyevdilis fáddá ohtsâškoddeest lii-uv peerâ já toos lahtoo tuáváduvah.
Peerâkoskâvuotâsäänih
Taat lii suomâkielâst táválâš tuávádâh, moos ij lah lamaš vaastâ sämikielâst. Ärbivuáválávt säänih suuhâ já peerâ láá merhâšume tááhust váhá viijđásuboh ko syemmilijn, já eromâšávt tááláá siärváduvâst lii tehálâš sierriđ taan viijđásub já meiddei epimiärálub teermâin. Kielâtoimâttuv sänikirje miäruštâl ‘ydinperhe’ taggaar peerân, moos kuleh vanhimeh já sunnuu ohtâsiih párnááh. Lasseen eres teevstâin (om. Kirsti Suoranta sosiologia pro gradu -totkosist) vuottui ‘ydinperhe’ sajadâh siärváduv jyevimettum ráhtuslâš vuáđuohtâdâhhân, tegu kuávdážin teikkâ váimusin. ‘Ydinperhe’ šoodâi-uv sämikielân váimuspeerâ.
Meiddei ‘sateenkaariperhe’ lâi smiettâmnáál. Tiervâsvuotâ- já pyereestvaijeemlájádâs párnáiravviittâhkietâkirjeest tot lii miäruštâllum merhâšiđ jieškote-uvlágán seksuaal- já suhâpeeliucceeblovvoid kullee ulmui páárnášperruid, já tuáváduv ulme lii oovdânpyehtiđ perrui maaŋgâmuđusâšvuođâ. Kielâjuávus ij máttám meridiđ taan säänist maiden, mutâ smietâi ete tot puáhtá kale leđe om. äijihtävgipeerâ, kirjepeerâ tâi veikkâ ivnepeerâ. Pyereeb lii kuittâg karveđ njuolgâjurgâlem já čielgiđ taam nubbijn sanijguin.
Eres peerâsäänih já tuáváduvah maid kielâjuávus kieđâvušâi láá vyellin tavlustuvâst. Tievâsliih sänilistoh lasettuvvojeh meiddei PDF:n.
ohtuu huolâtteijee | yksinhuoltaja | |
kuorâttâllâmäigi | harkinta-aika | |
ohtsâšhuolâttem, -aitârdem | yhteishuoltajuus | Lapsilaki.fi: “Lähtökohtana laissa on, että vanhemmat toimivat yhdessä lapsensa huoltajina. […] Yhteishuoltajuus tarkoittaa sitä, että lapsen huoltoa koskevat päätökset tehdään yhdessä.” |
káidusvaanhim | etävanhempi | AIL: “Etävanhempi = elatusvelvollinen, joka ei asu lapsen kanssa.” |
aldavaanhim | lähivanhempi | AIL: “Lähivanhempi = lapsen kanssa asuva vanhempi.” |
elettemmáksu | elatusmaksu | |
šovâttemtipšo | hedelmöityshoito | |
pelikyeimittem | yksinasuja | |
uđđâpeerâ | uusperhe |
Pyereestpiergim vâi -vaijeem?
Maht kolgâččij jurgâliđ ‘hyvinvointi’ tain ohtâvuođâin, ko sárnup siärváduvâst, staatâst tâi palvâlusâin já toi vaikuttâsâin ulmui elimân?
Pyereest______staatâst keččâleh olášuttiđ puoh ulmui pyereest______. Aalmugjesânijn kalga leđe tuárvi ollâ eellimtääsi.
Pyereest______staatâst lii ollâ škovliittâstääsi já ohtsâškodde lii täsiárvusâš.
Suomâst kieldâ já staatâ fáálá ulmuid sierâlágán pyereest______palvâlusâid.
‘Hyvinvointi’ ohtuunis lii jurgâlum sehe pyereestpiergim ete pyereestvaijeem. Kielâjuávus suogârdâlâi, ete piergim já vaijeem merhâšeh eres aašijd. Vaijeem valdâl tiervâsvuođâ, eellimtile já eres ulmuu navcâlâšvuođâ peelijd. Kielâjuávus meridij tain tábáhtusâin pyereestpiergim ko ij lah saahâ tiervâsvuođâst já ton sullâsijn aašijn.
‘Jälki’-miärrus jurgâlem
Maht jurgâliđ miärusuási ‘jälki’ sämikielân om. saanijn ‘jälkivero’, ‘jälkivaatimus’…? maŋa- vâi monnjâ-, kuás kuábáš? Kuohtuuh ovdâmeerhah kávnojeh jieškote-uv sänilistoin, já lasseen kielâjuávus lii tiervâsvuotâsaanij ohtâvuođâst meridâm ‘jälkiehkäisy’ jurgâlussân maŋa estim, čallum sierâ.
Kuittâg kielâjuávus arvâlij, ete maŋa- kuálustum miärusin ij heivii taggaar ohtâvuotân, já ton sajan kielâjuávus avžuut maje-; meiddei monnjâ– lii máhđulâš. Om majeviäru, majevátámuš.
Lasseen kielâjuávus kieđâvušâi kulâtteijee- já irâttâssaanijd, moh puátih tievâslij sänilistoin neetin, sehe kielâpargest koijâdum kielâkoččâmušâid, moh adeluvvojeh olgos te jieijâs čaalân. Čuávuvâš kielâjuáhus čuákkim tuálloo arvâlmist čohčuv 2017. Pyeri kiđđâ puohháid!