Ko pärni šadda
Päärni šoddâm maŋa vaanhimeh uážžuv leđe parnijn pääihist. Kela máksá taan ääigist ruđâlii torjuu, mii tuurvâst perruu puáđuid.
Enijruttâ
Päärni šoddâm maŋa eeni enniluámu juátkoo suulân 3 mánuppaje. Iänán máksoo enijruttâ taan ääigi.
Luuvâ lase enijruuđâ ucâmist (suomâkielân).
Ejijruttâ
Eeči puáhtá toollâđ riijâ ohtsis enâmustáá 54 argâpeivid ađai suulân 9 okkod. Kela máksá ejijriijâ ääigist ejijruuđâ. Tun puávtáh leđe ejijriijâst 1–18 argâpeivid ađai 3 oho pääihist ennijn siämmáá ääigi.
Tun puávtáh leđe ennijn pääihist siämmáá ääigi enâmusta neelji paajeest.
Jis tun lah jo toollâm 18 argâpeivid riijâ, te puávtáh vala toollâđ 36 argâpeivid. Tun puávtáh toollâđ taid ton maŋa, ko vaanhimijruuđâ uážžum lii nuuhâm. Jis tun jieh lah vala toollâm ollágin riijâ, te tun puávtáh toollâđ ohtân puoh 54 argâpeivid riijâ.
Jis peerâ uážžu jyemeháid, te Kela máksá ejijruuđâ 18 argâpeivid lase. Puávtáh toollâđ täid peeivijd ennijn siämmáá ääigi teikâ ton maŋa ko vaanhimijruttâ lii nuuhâm.
Luuvâ lase ejijruuđâ ucâmist (suomâkielân).
Vaanhimijruttâ
Vaanhimijriijân puáhtá pääcciđ nubbe tâi nubbe vanhim. Suái pyehtiv leđe riijâst meid vuáruluvâi. Vaanhimijrijjâ pištá 158 argâpeivid ađai suulân ihepele.
Kela máksá vaanhimijriijâ ääigist vaanhimijruuđâ.
Ko vaanhimijruttâ nohá, te pärni lii suulân 9 mánuppaje puáris. Jis peerâ uážžu jyemeháid,
te Kela máksá vaanhimijruuđâ 60 argâpeivid lase.
Jis enni huolât päärnist ohtuu, te sun puáhtá uážžuđ 54 argâpeivid kuhheeb. Taat váátá, ete päärnist ij lah visásmittum eeči tâi nubbe olmooš, kii puávtáččij uážžuđ ejijruuđâ.
Enni kalga eelliđ šoddâdem maŋa tuáhtártäärhistmist já toimâttiđ Kelan monnjâtarkkumtuođâštus. Kela taarbâš tuođâštus, vâi tot puáhtá mäksiđ vaanhimijruuđâ.
Uusâ vaanhimijruuđâ mánuppaje ovdil ko algâttah riijâ.
Vaanhimeh sättih meid porgâđ uásiäigipargo já tipšođ päärni vuáruluvâi. Taan ääigist Kela máksá uásivaanhimijruuđâ kuohtuid vanhimáid.
Luuvâ lase vaanhimijruuđa učâmist (suomâkielân).
Mon ennuv torjuu uážžu?
Enijruuđâ, sierânâsenijruuđâ, ejijruuđâ já vaanhimijruuđâ meeri rekinistoo ihepuáđui mield. Ihepuáđuin uáivild tuu puáđuid 12 mánuppaje ääigist. Jis puávtáh uažžuđ torjuu ovdâmerkkân vyesimáánu 2020 rääjist, Kela rekinist torjuu meeri tai puáđui mieldi, maid tun lah uážžum 1.4.2019-31.3.2020.
Toorjâ lii ain ucceeb ko pälkki. Táválávt tot lii suulân 70 % puáđuin.
Rekinist rekinistempalvâlusâst, ete mon ennuv tun suulân puávtáh uážžuđ torjuu (suomâkielân).
Toorjâ máksoo argâpeeivijn (mieldiluhâmáin lávurduvâid). Jis tun uážuh vaanhimijriijâ ääigist päälhi, te Kela máksá torjuu tuu pargoadeleijei.
Torjui vaaikut meid tot, jis tun lah jottáám uápuid tâi lamaš pyeccen tâi pargottemmin. Ucemus toorjâ lii suulân 716 eurod mánuppaajeest. Ovdâmerkkân uáppee uážžu taan verd torjuu.
Vaanhimijpeiviruuđah láá viäruvuálásiih puáđuh.
Pargei čoggâšuvá iäláttâh já iheluámu, ko sun lii enijriijâst, ejijriijâst tâi vaanhimijriijâst.
Kela-korttâ
Ko pärni šadda Suomâst, te tiätu tast mana pyecceiviäsust aalmugregisterân já tast Kelan. Pärni uážžu persovntubdâlduv.
Ko pärni lii uážžum noomâ, te Kela vuolgât pááikán Kela-koortâ ađai pyecceetáhádâskoortâ.