Ovdil ko pärni šadda
Jis tun oskoh, ete lah vyerdimin, te vääldi ohtâvuođâ tuu päikkikieldâ enijravviittâhân. Enijravviittuv palvâlusah láá nuuvtá.
Ravviittuvâst tun uážuh šiev ravvuid äpittesvuotâääigi já šoddâdem várás. Toos lasseen ravviittuvâst čuávuh eeni já párnáá tiervâsvuođâtile.
Enni kalga eelliđ tuáhtártäärhistmist äpittesvuođâ aalgâst majemustáá 18. äpittesvuotâohhoost. Täärhistmist tun uážuh äpittesvuotâtuođâštus. Tun tarbâšah tuođâštus, ko uusah Kelast torjuu.
Enijtoorjâ
Tun puávtáh uuccâđ enijtorjuu, ko äpittesvuotâ lii pištám 5 mánuppaje. Tun puávtáh valjiđ enijpakkeet tâi 170 eurod. Enijpakettist láá tipšotarbâšeh já pihtâseh párnáá várás.
Luuvâ lase enijtorjuu ucâmist (suomâkielân).
Enijruttâ
Enni kalga pääcciđ enniriijân majemustáá 30 argâpeivid ovdil rekinistum šoddâdemääigi. Ko enni páácá enniriijân, te sun uážuškuát enijruuđâ. Enijruttâ máksoo 105 argâpeivid ađai suulân 4 mánuppaje.
Enni puáhtá pääcciđ enniriijân tolemustáá 50 argâpeivid ovdil rekinistum šoddâdemääigi. Talle enni uážžu enijruuđâ-uv tolebáá.
Luuvâ lase enijruuđâ ucâmist (suomâkielân).
Sierânâsenijruttâ
Jis tun erdâšuuh pargostâd suonjârdmân, kemikaaláid tâi njuámmootavdáid, te tun puávtáh pääcciđ pargoost meddâl tállân, ko äpittesvuotâ lii kavnâttum. Tágárijn tilálâšvuođâin tun uážuh sierânâsenijruuđâ.
Luuvâ lase sierânâsenijruuđa ucâmist (suomâkielân).