Kela torjuuh pärniperrui
Kela máksá pärniperrui ruđâlii torjuu eeni äpittesvuotâääigi rääjist. Kela torjuu vievâst vaanhimeh sättih leđe parnijn tehálij vuossâmui mánuppoojij ääigi. Maŋeláá Kela tuárju päärni tipšo já päärnist šaddee koloid.
Kela torjuuh pärniperruid láá
- enijtoorjâ
- vaanhimijpeiviruuđah
- pärnilase
- pärnitipšo torjuuh
- pyeccee já vádulii päärni torjuuh
- elettemtoorjâ.
Vaanhimijpeiviruttâ lii ohtsâš nomâttâs torjuid, moh láá
- enijruttâ
- sierânâsenijruttâ
- ejijruttâ
- vaanhimijruttâ.
Täärhist meid, ete puávtáh-uv uážžuđ maidnii eres Kela mäksim torjuid. Eres perrui lohtâseijee Kela torjuuh láá ovdâmerkkân
- aassâm torjuuh
- puáccáámân lohtâseijee sajanmáávsuh
- uáppee já viärjukenigâslii uážžum torjuuh
- pargottesvuotâtoorjâ.
Kii puáhtá uážžuđ pärniperruu torjuid?
Tun puávtáh uážžuđ Kela pärniperruu torjuid, ko kuulah Suomâ sosiaaltoorvon já aasah fastâ Suomâst. Motomin torjuid pyehtih uážžuđ meid eres ulmuuh, jis sij pargeh Suomâst.
Jis tun lah aassâm olgoenâmijn teikâ varriimin olgoenâmáid, te täärhist, ete puávtáh-uv uážžuđ Kela mäksim torjuid. Varrim Suomân tâi Suomâst meddâl puáhtá vaikuttiđ Kela mäksim torjuid.
Puávtáh koijâđ lase palvâlemnumerist 020 692 206.