Sämitige stivrâ meridij vuolgâttiđ áánnum puoh Suomâ aalmugovdâsteijeid, vâi ovdâskodde tuhhiittičij haldâttâs iävtuttâsâid sämitiggelaavâ uđâsmitmân já ILO 169-sopâmuš ratifisistmân haldâttâs iävtuttâsâi miäldásávt vala taan ovdâskoddepaajeest. Stivrâ tiäduttij, ete lii velttidmettum, ete sämitiggelaahân oovdânpuohtum sämitige valjáid kyeskee njuolgâdusâid nuávditteh čoovcâ 2015 vaaljâin. Stivrâ tiäduttij, ete kuássin ovdil ovdâskoddeest ij lah lamaš lahâiävtuttâs, mast ličij sämitige já staatâräädi oles toorjâ. Iävtuttâsâid tuárju vijđes sämisiärvádâh sehe nuorttâlâšâi sijdâčuákkim.  Sämitigge tuáivu, ete iävtuttâsâin iä šodâččii piäládâhpoolitliih koččâmušah, peic iävtuttâssáid kavnuučij vijđes toorjâ piäládâhraajij rasta já ovdâskodde čáitáčij syemmilii demokratia vyeimi já naavcâ toohâđ vuáđu- já olmoošvuoigâdvuođâi kuáttá mietâmielâlijd miärádâsâid. Sämitigge tiäduttij, ete ovdâskoddeest lii historjálâš máhđulâšvuotâ čuávdiđ tile já tuhhiittiđ haldâttâs iävtuttâsâid já pääcciđ Suomâ historján ovdâskodden, mii lii mietâmielâlâš vuáđu- já olmoošvuoigâdvuođâi kuáttá.

Olgoašijministeriö lii pivdám sämitiggeest uáinuid algâaalmugij vuoigâdvuođâi oovdedmist já turviimist já algâaalmugij kulttuuräärbi turviimist sehe uásálistmist poolitlii já almos elimân. OA olmoošvuigâdvuođârääđi lii miärádâsciälháttâsist vaattâm OA algâaalmugaašij äššitobdeemekanism rähtiđ ääšist raapoort. Stivrâ meridij vuolgâttiđ vástádâs olgoašijministeriö lasseen algâaalmugaašij äššitobdeemekânismân já säämi parlamentaarlii rááđán. Sämitigge kieđâvušâi vástádâsâstis sämmilii kulttuuräärbi tile já uásálistemmáhđulâšvuođâid almos elimân. 

Sämitiggeest iä lah máhđulâšvuođah vaikuttiđ toos, ete maht sämmilii materiaallii kulttuuräärbi suojâleh, paijeentuálih, vyerkkih já čäittih. Sämitigge puáhtá tuše adeliđ ciälkkámušâid já iävtuttâsâid. Stuárráámus uási sämmilii materiaallii kulttuuräärbist láá museoi ráájuin já arkkâduvâin sierâ staatâi uáivikaavpugkuávluin. Sämitigge lii iävtuttâm, ete sierâ arkkâduvâin orroo tiäđuid sämmilijn piejâččii digiháámán. Sämmilii kulttuurárbáin ávhástâleh poolitlávt já ekonomâlávt epieettisávt nuuvt, ete sämisiärvádâh ij pyevti toos tarvâniđ. Sämmilii kulttuuräärbist ij lah taan uásild lahâasâttem torvo. Stuárráámus uhkeh sämmilii kulttuuráárbán láá toin ávhástâllâm, ovdánmettum lahâasâttem já ärbivuáválij iäláttâsâi hiäjus sajattâh. 

Sämmilij máhđulâšvuođah paijeentoollâđ jieijâs poolitlijd instituutioid já uásálistiđ sämisiärvádâhân láá pyereh. Sämmilijn lii máhđulâšvuotâ jienâstiđ sämitiggevaaljâin já älgiđ iävtukkâssân. Nuorttâlâšâin láá jieijâs ovtâstemorgaaneh. Sämmiliih láá ovdâstittum kieldâ váldustiivrâin Iänuduvvâst, Anarist, Suáđigilist já Ucjuuvâst. Kieldâ ässeemeeri, piäláduvâi politiik já sämmilij koskâmiärálâš uási kieldâ jienâvuoigâdvuođâlijn vaikutteh toos, ete kalle sämmilâš iävtukkâs väljejuvvoo kieldâ váldustiivrân já magareh toimâmáhđulâšvuođah sist láá. 

Sämitigge pahudij vástádâsâstis, ete staatâ vaaljâin sämmilij lii tuođâi vaigâd já masa máhđuttem finniđ sämmilii ovdâsteijee aalmugovdâsteijen teikâ europarlameentân jis ij lah merhâšittee ekonomâlâš toorjâ já ijge lah väldikode tääsist tubdum ijge nuuvt, ete ulmuu sämmilâšvuotâ puohtuučij oovdân vaaljâkištoost ávusmielâlávt. Sämivuástásâš čäällim hiäjusmit sämmilij máhđulâšvuođâ uásálistiđ ohtsij aašij tipšomân já almos elimân.

Sämitige stivrâ meridij oovdânpyehtiđ máttááttâs- já kulttuurministeriön já pirâsministeriön ete toh tievâsmitáččii pirâsšoddâdem já –tiäđulâšvuođâ ovdedem pargojuávhu sämitige ovdâsteijein. Pargojuávhu pargon lii el. tubdâstiđ pirâsšoddâdem ovdedemtáárbuid já toohâđ iävtuttâsâid tain. Sämitige uáinu mield Suomâ aalmugijkoskâsiih kenigâsvuođah já biodiversiteetstratergia- já toimâohjelm olášuttem väätih, ete sämmilij luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválâš tiätu já sämmilii pirâsšoddâdem táárbuh váldojeh vuotân pargojuávhu pargoost. Sämitigge pahudij ain, ete pirâsšoddâdem lii sämmiláid já sämikulttuurân uáli tergâd. 

Sämitige stivrâ nomâttij ovdâsteijeid Iänuduv kieldâ pieggâvyeimiuásikaava Akwé: Kon –pargojuávkun. Iänudâhân valmâštâleh pieggâvyeimialmoskaava, mast miäruštâleh kuávluid, moh heivejeh pieggâvuáimán sehe taid kuávluid, kuus pieggâvyeimi ij heivee. Pargojuávkun nomâttii čuávuváid ovdâsteijeid: Ulla Magga, Tuomas Palojärvi, Per-Oula Juuso, Per-Antti Labba, já Anni-Helena Ruotsala. 

Čuávuváš sämitige stiivrâ čuákkim tuálloo Anarist 17.2.2015. 

 

Saamelaiskäräjien avoin kirje kansanedustajille