Puoh huápumus äššiubâlâšvuotâ kuoskâi sämitige uásálistmân Kielâkäldee-haahân. Suomâ sämitigge finnij kuovâmáánu pelimuddoost váiloo tiäđuid oovtâstpargokuoimijn ruttâdemucâmušân. Sáfá2-haahâ lâi joođoost 1.1.2013-30.6.2014, mon ääigi toimâm Säämi Kielâkäldee lâi kuulmâ eennâm sämitigij ohtsâš sämikielâi áámmát- já reesuurskuávdáš. Säämi parlamentaarlii rääđi (SPR) stivrâ meridij, ete Suomâ sämitigge valmâštâl ruttâdemucâmuš Kielâkäldee jotkâprojektin. Haavâ ulmen lii pieijâđ joton Interreg-ruttâdlâš haavâ Kielâkäldee, vâi Säämi Kielâkäldee tooimâ puávtáččii pieijâđ uđđâsist joton já mon ääigi finniiččii visásmittuđ reesuurs- já áámmátkuávdáá pisovâš ruttâdem. Kielâkäldee pargoid kuleh kielâtipšom, kielâ ovdedem, terminologiapargo, normâdem já nommâdâhpalvâlus. Kielâpargeeh haavâst porgâččii maadâ-, julev-, anarâš-, nuorttâlâš- já tavesämikielâst. 

Suomâ sämitigge lii haavâst válduhahâkyeimi já hahâkyeimin láá Taažâ já Ruotâ sämitigeh. Haavâ pištem lii 34 mánuppaijeed já lii suunnâttâllum, ete tot álgá 1.8.2015 já nohá 31.5.2018. Haavâst porgâččii 12 olmožid. Suomâst porgâččii proojeekthovdâ, proojeektčällee já kielâpargeeh tavesämi-, anarâš- já nuorttâlâškielâst.  Haavâ olesbudjet lii 3 170 927 €, mast Suomâ sämitige uási lii 238 000 eurod (7,5 %). Suomâ sämitige ruttâdemuási šadda riehtiministeriö sämitiigán ihásávt mieđettem staatâtorjust ohtsii kielâoovtâstpaargon. Sämitige almosčuákkim tuhhiittem budjet-toimâvuáváámist taan ihán ohtân ulmen lâi asâttum ruttâdem uuccâm Säämi Kielâkäldei já tooimâ ovdedem pisovâžžân.

Sämitige stivrâ meridij uásálistiđ Kielâkäldee-haahân já vuolgâttiđ ruttâdemucâmuš Laapi Liton já Euroop kuávluovdedemruttârááju Interreg Nord ohjelmân.

Stivrâ tuhhiittij vástádâs OA olmoošvuoigâdvuođâváldálii toimâttâhân OA algâaalmugjulgáštuš olášutmist. Meridui, ete vástádâs vuolgâttuvvoo tiättun meid SPR:n, oovtviärdásâšvuođâváldálâžân ja el. sierâ ministeriöid. OA olmoošvuoigâdvuođârääđi lii pivdám miärádâsciälkkámušâstis 27/13 (Human Rights and indigenous people) OA algâaalmugaašij äššitobdeemekanism (EMRIP) OA olmoošvuoigâdvuođâváldálii (OHCHR) torjuin rähtiđ čielgiittâs, mast selvâtteh staatâi já algâaalmugij uáinuid pyeremus vuovijn olášuttiđ OA algâaalmugjulgáštuš kenigâsvuođâid. EMRIP oovdânpuáhtá raapoort OA olmoošvuoigâdvuođârääđi 13 čuákkimist čohčâmáánu 30. peeivi 2015.  Sämitigge kieđâvušâi vástádâsâstis algâaalmugjulgáštuš olášuttem Suomâst já meid Euroop Unionist. 

 

Sämitigge pahudij, ete stuárráámus čuolmâ algâaalmugjulgáštuš kenigâsvuođâi olášutmist lii staatâi haalu leđe čonâdâthánnáá julgáštušân já anneem tom tuše mooraallávt kenigitten. Meid Suomâst tulkkojeh, ete algâaalmugjulgáštuš ij kenigit Suomâ riehtiopâlávt. Julgáštuš aneh tergâdin tuše aalmugijkoskâsijn algâaalmugčuákkimijn. Stuárráámus čuolmâ julgáštuš kenigâsvuođâi olášutmist lii haalu vääni.  Sämitigge tiäduttij, ete Suomâst láá šiev máhđulâšvuođah ovdediđ algâaalmugjulgáštuš kenigâsvuođâi olášuttem, jis ovdâskodde tuhhit sämitige stiivrâ oovdânpyehtimijd sämitiggelaahân já ILO 169-sopâmuš ratifisistmân oovdânpyehtimij miäldásávt.  

 

Sämitige uáinu mield algâaalmugjulgáštuš kenigâsvuođâi olášuttem kolgâččii čuávvuđ merikoskâsávt.  Čuávvum kolgâččij leđe staatâkuáhtásâš já čuávumist kolgâččii kuullâđ meid staatâ kuávlust ässee algâaalmugijd. Staatân kolgâččii pyehtiđ adeliđ avžuuttâsâid pehtilittiđ julgâštuš olášuttem. Vâi staatah olášutáččii algâaalmugjulgáštuš kenigâsvuođâid, lii velttidmettum, ete staatâid  vuárnutteh aalmugijkoskâsávt olášuttiđ kenigâsvuođâs.  

 

Sämitigge anaččij uáli tergâdin ete olmoošvuoigâdvuođâváldálii toimâttâh já EMRIP tuđhâččii eromâšávt Ruošâ algâaalmugij tile.

Sämitige uáinu mield EU kalga ovdediđ tooimâs algâaalmugvuoigâdvuođâi oovdedmân meid sispolitiikâst. EU kalga systemaatlávt teivâđ já kuullâđ sehe ráđádâllâđ sämitige já SPR aašijn, moh vaikutteh sämmiláid, vâi finnejeh eromâšávt algâaalmugáid já sii vuoigâdvuođáid kyeskee miärádâstohâmân rijjâ, tiätun vuáđuduvvee munemietâmâš. Sämitigge pivdá, ete EMRIP kiddee huámmášume EU roolin algâaalmugjulgáštuš já algâaalmugij maailmkonferens loppâäššikirje kenigâsvuođâi olášutmist. 

Čuávuvâš sämitige stiivrâ čuákkim tuálloo njuhčâmáánu aalgâst.