Čuákkim aalgâst sämitige saavâjođetteijeeh tollii äigikyevdilis kejâstuvvâid. Saavâjođetteijee Näkkäläjärvi muštâlij, ete sättih kolgâđ koččođ almosčuákkim čuákán uáli forgâ, jis ovdâskodde tuhhit haldâttâs oovdânpyehtim sämitiggelaahân tienuuvt, ete valjáid kyeskee njuolgâdusah heiviittuuččii čoovčâ sämitiggevaaljâin. ”Säämi Parlamentaarlii Rääđi saavâjođetteijeevuotâ sirdášuvá Suomâ sämitiigán njuhčâmáánust já saavâjođetteijeevuotâ pištá 16 mánuppaijeed”, Näkkäläjärvi muštâlij puáttee hástusijn. 

Sämitige čuákkim tuhhiittij muštâlus staatârááđán ovdánmist, mii lii tábáhtum sämmilij vuoigâdvuođâsajattuvvâst ive 2014 ääigi. Sämitigge kiddij huámmášume aalmuglii lahâasâttem sehe aalmugijkoskâsâšvuoigâdvuođâlii ovdánmân. Sämitigge adelij muštâlusive ciälkkámušâid ohtsis 91 pittád, alguid já oovdânpyehtimijd 14 pittád sehe muštottâsâid já peleväldimijd 38 pittád, ohtsis 143 pittád. 

Sämitigge pahudij, ete jis ovdâskodde tuhhit tagarin haldâttâs oovdânpyehtimijd ILO 169-sopâmuš ratifisistmân já sämitiggelaavâ uđâsmitmân, sämmilij vuáđu- já olmoošvuoigâdvuođâid ovdáneh Suomâst já Suomâ máhđulâšvuođah olášuttiđ aalmugijkoskâsijd kenigâsvuođâidis sämmilij kuáttá ovdáneh. Sämmilij vuáđu- já olmoošvuoigâdvuođâi ovdánem lii tääl Suomâ ovdâskode meridemnáál já ovdâskodde linjáá, ete ovdáneh-uv vâi pisáneh-uv sämmilij vuáđu- já olmoošvuoigâdvuođah. 

Sämitigge lii eromâš huolâstum raasistlii, puástu tiäđuid sirdee já stereotypiaid läččee já paijeentuállee almos savâstâlmist. Táin lii eromâš negatiivlâš vaikuttâs sänirijjâvuotân, párnái já nuorâi identiteetân já tuostâmvuotân uásálistiđ ohtsij aašij oovdedmân. 

Sämitigge kiddij muštâlusâstis huámmášume toos, ete sämi-iäláttâsâi syeji ij lah ovdánâm muštâlusive ääigi. Positiivlâš ovdánem lâi pirâssuojâlemlaavâ uđâsmittem. Tot lii kuálmád sierânâslaahâ, mast asâtteh sämikulttuur hiäjusmittemkiäldust.

Sämitigge lâi eromâš huolâstum sämikielâi iäláskittemohjelm olášuttem já čuávvum vänivuođâin. Sämitigge pahudij, ete uhken lii, ete kielâiäláskittemohjelmist šadda iivij ájáttâllâm mield merhâšmettum, ko negatiivlâš ovdánem sämikielâi uásild tábáhtuvá liijkás jotelávt já monâttâsah šaddeh lopâlâžžân.

Sämitigge kieđâvušâi meid sämimáttááttâs tile. Sämikielâlii máttááttâs finnee uáppei meeri lii šoddâm love uápped oovdeb luuhâmihán verdittijn (>175). Sämikielâ já sämikielâlii máttááttâs olesuáppeemeeri vuáđumáttááttâsâst já luvâttuvvâst lii váhá paijeel 600 uápped. Sämikuávlu kieldâi ulguubeln sämikielâ máttááttâs uáppeemeeri lii huámášittee ucce, vuálá 10 % puoh sämimáttááttâs uáppein.

Sämitige čuákkim tuhhiittij čielgiittâs säämi oppâmateriaalmeriruuđâ kiävtust ivveest 2014. Oppâmateriaalmeriruuđâ stuárudâh lâi 400 000 eurod já lasseen oppâmateriaalij vyebdimpuáđuid 25 000 eurod kevttii oppâmateriaalpyevtitmân. Sämitiggeest lâi ive 2014 ääigi valmâštemnáál 50 oppâmateriaalid. Uđđâ oppâmateriaaleh valmâštuvvii ohtsis 28: tavesämikielâ 8, anarâškielâ 12 já nuorttâlâškielâ materiaaleh 6. Uđđâsistteddilâsâid valdii ohtsis 7 oppâmateriaalist. Sämitigge oostij sämikielâ já sämikielâlij luokai máttáátteijeid Suomâst kevttimvuoigâdvuođâid Toivo West e-girji almostem tavesämikielâ eenikielâ viermimateriaaláid. Sämitigge mieđettij Čálliid lágádus os:n 5000 euro torjuu anarâš- já nuorttâlâškielâlii miäldusluhâmuš rähtimân. 

Sämitige čuákkim tuhhiittij čielgiittâs säämi kulttuurmeriruuđâ kiävtust ivveest 2013. Máttááttâs- ja kulttuurministeriö lii ive 2013 mieđettâm Sämitiigán staatâtoorjân 182 000 eurod (säämi kulttuurmeriruttâ) já 23 000 eurod tave-eennâmlij sämiseervij tuárjumân, ohtsis 205 000. Sämitige kulttuurlävdikodde västidij torjui mieđeetmist. Torjuid kulttuurlävdikoddeest uccii ohtsis 648 478 euroin. Ucâmušah sämitiigán pottii 108. Kulttuurmeriruuđâst mieđettii 24 % torjuid sämiseervij tooimân, 22  % pargoišeruuđáid já projektáid, 10 % kulttuurtábáhtussáid  já 15 % almostitmijd. Lasseen torjuu Máttááttâs- já kulttuurministeriö staatâtoorjâmiärádâs miäldásávt Ucjuv kirkkotuuvij paijeentoollâm 10 650 euroin já tave-eennâmlij sämiseervij tooimâ 23 000 euroin. Ihán 2014 sirdii išeruuđâid 22 076,23 euroin. Almottâs- já haldâttâhkoloh lijjii 3900 eurod. Ohtsis sämitigge torjui 64 sierâ haahâd/servid teikâ taidârid.

Sämitiigán lijjii mieđettum 600 000 eurod sämikielâlij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi ruttâdmân. Sämikielâlijd sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlussáid, peerâpargoid já puárásijpalvâlussáid mieđettii 480 000 eurod. Sämikielâlii peivitipšo Iänuduv, Aanaar já Ucjuv kieldâin torjuu 120 000 euroin. 

Sämitigge lii sooppâm sämikuávlu kieldâiguin staatâtorjuuvuáđđusijd sierâ tuáimei uásild.  Meriruuđâst mieđettii Iänuduv kieldân 15 %, Aanaar kieldân 42 %,  Suáđigil kieldân 8 % já Ucjuv kieldân 35 %. Elilâm ulmui palvâlussáid meriruuđâst čujottii 68 %, peivitiipšon 20 %, tiervâsvuođâhuolâttâsân 6 % já peerâpalvâlussáid 6 %. Meriruuđáin torjuu 44 sämikielâlii pargee pálkkááttem sämikuávlust, main 20 porgii puárásij palvâlusâin. Meriruttâ lii pyeredâm sämikielâlij palvâlusâi finnimvuođâ, veikâ toorjâ luávdá tuše suulân 30 % sämmilij palvâlemtáárbuin. 

Sämitige čuákkim mieđettij iäru Ilmari Tapiolan sosiaal- já tiervâsvuođâlävdikode saavâjođetteijeevuođâst já nomâttij suu sajan Veikko Porsanger.

 

Saamelaiskäräjälain 7§ mukainen kertomus vuodelta 2014