Sämmilij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusah ovdániččii puoh pyeremustáá räjioovtâstpargon

Poolitlâš já haaldâtlâš räjioovtâstpargo pyeredičij sämmilij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi kvaliteet já finnimvuođâ. Suomâ Laapist, Taažâ Finnmarkist já Ruotâ Norbottenist räjikieldâi koordinistum viärmádâttâm puávtáččij huámášittee puáránem palvâlusâi kvaliteetân. Eres lasseen ohtsâštave-eennâmlij vuáđutiervâsvuođâhuolâttâsâst kevttum vuolgâttâsâi já máksučonâsmij vuáháduvâid kolgâččii čielgâsmittiđ já toohâđ eenâb oovtkiärdásâžžân. Návt turviiččii pyerebeht sämiaalmugân jieijâs kielâ já kulttuur vuotânväldee palvâlusâid.

Sämmilij räjioovtâstpargoseminaarist, mii tollui Anarist 25.2.2015 já mon uárnejii Tave-Suomâ Kaste-ohjelm, Sämitigge já sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö, kieđâvuššii sämikielâlij palvâlusâi kvaliteet já finnimvuođâ. Sosiaalneuvos Viveca Arrhenius sosiaal- já tiervâsvuođâministeriöst eeđâi uánihávt sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi räjioovtâstpargo tile: Mađe eenâb raajijd rastâldittee iästuid viggeh meddâlistiđ, tađe eenâb toh kávnojeh.

Raajijd rastâldittee tooimân kyeskee lahâasâttemubâlâsvuotâ lii muálkkáá já ana sistees EU-vuoigâdvuođâid, tave-eennâmlijd sopâmušâid já sierâ enâmij aalmuglii lahâasâttem. Suomâst šiev vuáđu raajijd rastâldittee oovtâstpaargon adeleh el. puáttee Soti-ornimlaahâ sehe Taažâ, Ruotâ já Suomâ koskâsâš sopâmuš räjioovtâstpargoost vuosâtipšoost sehe Laapi pyecceetipšopirrâduv já Helse Finnmark sopâmuš spesiaalpyecceetipšo palvâlusâin. Sierâ enâmij palvâlemvuáháduvváid já lahâaasâtmân kalga uápásmuđ keevâtlij čuolmâi čuávdim tiet sehe juátkojeijee virgeomâhái koskâsâš ohtâvuođâtoollâm já tiäđujotteem palvâluskevtteid kalga visásmittiđ. Aalmugliih tuáimeeh (ministeriö, AIL (Kela) já Valvira) kalgeh tuárjuđ já ovdediđ räjioovtâstpargo. Kielâucceeblovvoid kullee uccâ sierânâsjuávhui tarbâšem palvâlusâi visásmitmân palvâlusâid puáhtá miäruštâllâđ EU-njuolgâdusâi miäldásâš kenigâspalvâlussân (SGEI). Ovdâmerkkân, jis sämikielâlijd palvâlusâid finnejeh taggaar palvâlussân luokittâllum, taid ij taarbâš kištottiđ.

  Yläkuva:Salme Kallinen / alakuva Heidi Eriksen       Kuva: Terhi Tuovinen

Ucjuv kieldâ ovdâsteijee Heidi Eriksen pahudij, ete sämmiliih sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusah láá Suomâst 30 ihheed maajeeld ko verdid Taažâ tilán. Suomâst sämmilij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi ovdedem lii äšši, mii ij finnii huámmášume mediast. Tääl sämikielâlij palvâlusâi finnimvuotâ já ovdedem láá ovtâskâs ulmui väärist. Sämikielâlii pargee kyeddimnáál lii piejum liijkás stuorrâ nuađi. Sämikielâlij pargei sajattuv já pargotile kalga pyerediđ. Lasseen Eriksen puovtij oovdân táárbu finniđ äigikyevdilis tutkâmuštiäđu sämmilij tiervâsvuođâčuolmâin.

      Kristine Gaup-Grønmo                                          Kuva: Terhi Tuovinen

 

 

Kristine Gaup-Grønmo Sämmilii tipšo já aitâr ovdedemkuávdáást Kárášjuuvâst mainâstij, ete sämmilij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi finnimvuođâ pyereedmân lii vala ennuv porgâhánnáá pargo. Staatâi, kieldâi, pargoadeleijei, hoovdâi já pargei peeleest tarbâšuvvoo čonâdâttâm já ovdâsvástádâs uáiniđ sämmilij tuođâlijd kulttuurân já kielân vuáđuduvvee palvâlemtáárbuid. Sämmilij oovtviärdásij já šiev kvaliteet palvâlusâi turviimân tarbâšuvvojeh ovdâsvástádâs väldim staatâ- já kuávlutääsist, räjioovtâstpargo sehe ohtsâš sämmilâš sosiaal- já tiervâsvuođâtipšoo škovlim. Máttááttâs kolgâččij anneeđ sistees meid tiäđu sämmilij ärbivuáválijn tipšovuovijn.

 

 

Knut Johnsen                Kuva: Terhi Tuovinen

Taažâ seminaarkyesih puovtii sahâvuáruinis oovdân vuávámnáál leijee Säämi Tiervâsvuođâsijdâ – haavâ Finnmarkist. Ton vievâst lii tárguttâs ovtâstittiđ spesiaalpyecceetipšo-, mielâtiervâsvuođâ- já elilâm ulmui palvâlusâid, maid fäälih sämmilijd, ubâlâsvuottân, mii váldá vuotân meid kulttuurlijd sierânâsjiešvuovijd el. sämmilii ivejuurrâm talle ko rähtih tipšovuávám. Taat malli ana sistees meid perruid čujottum palvâlusâid. Finnmarkist ääsih 16 000 sämikielâlâš ässed, Ucjuuvâst já Anarist 4000. Kuávlust láá ohtsis suulân 20 000 máhđulâš äššigâssâd, kiäh tarbâšeh sämikielâlijd spesiaaltuáhtárij palvâlusâid. Oovtâstpargo Suomáin luhostuččij pyereest.

 

Räjioovtâstpargon pyevtittum sämikielâlij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi ráhtusijd kolgâččij čielgâsmittiđ virgálii oovtâstpargosopâmuš vievâst, mon finnim ovdáničij puoh pyeremustáá Tave-eennâmlij sämisopâmuš peht. Byrokratia kolgâččij kepidiđ já kištottemnjuolgâdusâin kolgâččij leđe máhđulâšvuotâ spiekâstiđ, vâi finnejeh ovdâmerkkân spesiaaltuáhtárpalvâlusâid fällee tipšobuusi já Säämi Tiervâsvuođâsiijdâ palvâlusâid toimâđ Suomâ sämmilijd. Tuáhtárij vuolgâttâsvuáháduvâid kolgâččij toohâđ eenâb oovtkiärdásâžžân sehe pyerediđ tieđettem sämikielâlijd äššigâssáid raajijd rastâldittee sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi kevttimmáhđulâšvuođâin. Lasseen Laapi pyecceetipšopirrâduv já Helse Finnmark koskâsii sopâmuš kolgâččij vijđediđ kuoskâđ vuáđutiervâsvuođâtiipšon. Sosiaal- já tiervâsvuođâsyergi pargovievâ kielâ já kulttuur mättim várás kolgâččij Suomâst leđe siämmáálágán mättimkuávdáš ko Taažâst lii tääl.

 

 

Seminaar loppâpuátusin pahudui, ete lii tárbu vuáđudiđ pargojuávkku, mii puávtáččij valmâštâllâđ oovdânpyehtim Suomâ, Taažâ já Ruotâ sämitiggijd já tuálvuđ ääši tast ain ovdâskulij säämi parlamentaarlii rääđi peht säämi ministerpargojuávkun já staatân.

 

Sämikielâlij já kulttuurmiäldásij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi pyevtittem stuárráámus hástusin láá jurdâččemvyevih sehe sämikielâlâš pargoviehâ- já reesuursvänivuotâ. Tai vyeittimân tarbâšuvvojeh ohtsâš táttu, škovlim- já kuávlupoolitliih tooimah já ekonomâlij resurssij lasettem. Puoh vuálgá tast, ete merideijein lii olmâlágán tiätu kuávlulijn já kulttuurlijn sierânâsjiešvuovijn. Taažâst láá luhostum lääččiđ maalijd, maid kannat anneeđ ävkkin meid Suomâst.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tapio Kekki, Viveca Arrhenius, Sinikka Salo ja heidi Eriksen Kuva: Terhi Tuovinen