Sämitigge – sämmilij ovdâskodde 

Sämitigge lii ive 1996 aalgâst jieijâs lavváin  vuáđudum sämmilij jiešhaldâšemorgaan. Sämitigge vuáđudui ive 1995 uđâsmittum vuáđulaavâ vuáđuld. Ovdil Sämitige iivijn 1973 - 1995 tooimâi Säämi Parlament, mii lâi vuáđudum tast adelum staatârääđi asâttâssáin.

Sämitigge tuáimá riehtiministeriö haldâttâhsyergist mutâ lii jiecânâs staatâ virgeomâhâin. Sämitige toimâ ruttâduvvoo staatâ budjetruttâdmáin. Sämitige eidusâš tooimân láá väridum staatâ budjetist s.  1,6 miljovn eurod. Lasseen sämitige peht mieđettuvvoo ruttâdem sämmilâš kulttuurân já servijd, sämikielâlâš arâšoddâdem- já sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlussáid já sämikielâlâš oppâmateriaalpyevtittâsân. Sämitiggeest láá meid sierânâsprojekteh, moid puátá ruttâdem staatâ já Euroop Union varijn.

Sämitige tergâdumos toimâ lii olášuttiđ vuáđulaavâst toos asâttum tooimâid ađai olášuttiđ sämmilâš kulttuurjiešhaldâšem sehe turvâstiđ sämmilii algâaalmugkulttuur siäilum já ovdánem. Sämmilâš kulttuurjiešhaldâšem kuáská sämikuávlun, mast lii asâttum sämitiggelaavâ niäljád ceehist (4 §). Kuávlun kuleh Iänuduv, Aanaar já Ucjuv kieldâi kuávluh sehe Laapi palgâs kuávlu Suáđigil kieldâst ađai keevâtlávt Vuáčču.  

Kárttá: sämikuávlu 

Pargoh já toimâ

Sämitigge čáittá sämmilij virgálâš uáinu.  Sämitige pargon lii sämitiggelaavâ § 6 mield ovdâstiđ sämmilijd pargoidis kullee aašijn nuuvt aalmuglávt ko aalmugijkoskâsávt-uv. Keevâtlávt stuorrâ uási sämitige aalmugijkoskâsâš ovdâstemijn tahhoo kuulmâ eennâm sämitigij já Ruošâ sämiseervij, Säämi parlamentaarlâš rääđi (SPR) tooimâ peht. 

Sämitigge kiävttá jiecânâs meridemvääldi. Sämitigge puáhtá adeliđ oovdânpyehtimijd, alguid já ciälkkámušâid virgeomâháid (laavâ § 5). Sämitigge addel ihásávt 60-200 sierâlágán algud já ciälkkámužžâd sierâ peelijd. Lasseen sämitigge noomât ovdâsteijeid maaŋgáid sierâ pargojuávhoid. Nube válduášálâš toimâvyehhin láá virgeomâhâiguin toohum ráđádâlmeh. Sämitiggelaavâ § 9 mield virgeomâhááh kalgeh ráđádâllâđ sämitiggijn puoh vijđáht vaikutteijee já merhâšittee tooimâin, moh pyehtih tállân já eromâš vuovvijn vaikuttiđ sämmilij sajattâhân algâaalmugin. Ráđádâllâmkenigâsvuotâ kuáská el. sämmilijd kyeskee lahâasâttem oovdedmân, sämikielân já máttááttâšân kyeskee aššijd sehe eennâmkevttimân já ruukilaavâ miäldásij luuvij mieđeetmân sämikuávlust. 

Aalmuglii lahâasâttem lasseen sämitige tooimâ stivree sämitige čuákkim tuhhiittem pargo-oornig , mast aasât el. viirgijn, sierâ orgaanijn já tai pargoin sehe haldâttâhlattiimist sämitiggeest. Vaaljâpaje aalgâst sämitige čuákkim tuhhit toimâvuávám  ubâ vaaljâpajan. Toimâvuáváámist aasât uulmijd sämitige tooimân. Tärhibijd ihásijd uulmijd asâtteh jieškote-uv ive budjetist . Sämitige pargoviehâpolitiik stivrejeh pargoviehâpoolitlijn äššikiirjijn , moid kuleh pargoviehâpoolitlâš ohjelm sehe täsiárvu- já oovtviärdásâšvuotâvuáváámeh. Sämitige váldutoimâsaje lii Anarist säämi kulttuurkuávdáš Sajosist. Sämitiggeest láá lasseen uálgitoimâsajeh Iänuduvvâst já Ucjuuvâst. 

Kove: Sämitige organisaatio 

Sämitige 21 jesânid já nelji värijeessân väljejuvvojeh sämmilij kooskâst jyehi niäljád ive olášuvvee vaaljâin. Jyehi sämikuávlu kieldâst kalga valjiđ ucemustáá kulmâ ovdâsteijee sämitiigán. Kuulmâ sämmilii vuáđudem väljejeijeeservi puáhtá asâttiđ iävtukkâs sämitiigán.  Majemustáá vaaljâid toimâttij ive 2011 čohčuv.  

Kove: Sämitige čuákkim

Sämitiggelaavâ uđâsmittem

Sämitiggeest adelum laahâ lii eidu uđâsmittemnáál. Uđâsmittem valmâštâllâm pargojuávkku luovâttij oovtmielâlâš oovdânpyehtim  ive 2013 loopâst. Oovdânpyehtimist iävtutteh, ete rievdâdeh sämmilâšmiäruštâllâm, sämitige pargoid, lasetteh sämitige ovdâsteijei mere, iävtutteh, ete asâtteh ohtsâštoimâkenigâsvuođâst tááláá ráđádâllâmkenigâsvuođâ sajan sehe ete uđâsmiteh sämitige vaaljâvuáháduv. Lii tárguttâs, ete laahâ šadda vuáimán ceehij uásild, moh kyeskih vaaljâvuáhádâhân já sämmilâšmiäruštâlmân, ive 2015 já mudoi ive 2016 aalgâst talle ko uđđâ sämitigge lii algâttâm tooimâs. Sämitige čuákkim tuhhiittij čuákkimistis 18.12.2013 ciälkkámuš pargojuávhu oovdânpyehtimist. Oovdânpyehtim kyedittui motomij rievdâdemiävtuttâsâiguin. 

Sämmilij eres ovdâsteijeevâš orgaaneh

Sämitige lasseen nuorttâlâšâin lii jieijâs, sierâ oovtâstpargo-orgaan, nuorttâlâšâi sijdâčuákkim nuorttâlâškuávlust. Nuorttâlâškuávlun kuleh uásih Aanaar kieldâst. Nuorttâlâšlaahâ  lii sämitiggelaavâst spiekâstmáin eennâm- já meccituáluministeriö vuálásâžžân. Nuorttâlâšlaavâst asâtteh el. nuorttâlâšâi iäláttâslijn vuoigâdvuođâin. 

Taažâ sämmilij ovdâsteijeevâš orgaan, sämitigge  vuáđudui ive 1987 (laahâ 1987:56) já tot algâttij tooimâs ive 1989. Taažâ lii ratifisistâm ILO 169-sopâmuš algâaalmugij vuoigâdvuođâin. Taažâ vuáđulaahâ tuubdâst sämmilijd algâaalmugin. 

Ruotâ sämmilij ovdâsteijeevâš orgaan, sämitigge  vuáđudui ive 1992 (laahâ 1992:1433) já tot algâttij tooimâs ive 1993 aalgâst. Ruotâ sämitigge lii sehe jiešhaaldâtlâš orgaan ete staatâ virgádâh. Ruotâ sämitigge lii Ruotâ eennâmtuáluministeriö haldâttâhsyergist. Ruotâ vuáđulaahâ tuubdâst sämmilijd aalmugin. 

Ruošâ sämmilijd oovdâst kyehti Ruošâ sämiseervi. Ruošâ sämmiliih láá vuáđudâm jieijâs ovdâsteijeevâš orgaan, sämitige, mutâ Ruošâ lahâasâttem já haldâttâh iä tuubdâst ton sajattuv.