Ruávinjaargâst majebaargâ 28.10 toollum säämi parlamenttârij konferens tuhhiittij loppâäššikirje, mast tot el. tiäddut staatâi ovdâsvástádâs algâaalmugijdis kyeskee aalmugijkoskâsâš vuoigâdvuođâlâš kenigâsvuođâi olášutmist. Konferens loppâäššikirje ollásávt čuávvost:

Loppâäššikirje

Sämiparlamenttârij nubbe konferens Ruávinjaargâst roovvâdmáánu 28. peeivi 2008

Sämiparlamenttârij nubbe konferens, moos uásálistii Suomâ, Taažâ já Ruotâ sämitigij ovdâsteijeeh já Ruošâ sämmilij ovdâsteijeeh, čokkânij Ruávinjaargân roovvâdmáánu 28 peeivi 2008:

Kuorrâs ollásávt sämiparlamenttârij vuossâmuu konferens almosciälkkámušân, Juhâmohe julgáštâsân, já tiäddut taan julgáštâs vuáđu tehálâšvuođâ,

Tiäddut, et staatâin lii ovdâsvástádâs OA algâaalmugjulgáštâs vuáimánjoođeetmist, já čuujoot siämmást, et sämiparlamenttârijn já sämitiggeest lii ovdâsvástádâs anneeđ huolâ tast, et algâaalmugjulgáštâs njuolgâdusah tottâluvvojeh já nuávdittuvvojeh,

Muštoot staatâid tast, moi kuávluin sämmiliih ääsih, et ain láá lemin ennuu aalmugijkoskâsâš vuoigâdvuođâlâš kenigâsvuođah, moh iä lah tuárvi pyereest olášuttum, já et staatah kalgeh pieijâđ ovdâsajan kenigâsvuođâi olášuttempargo,

Tiäddut, et mij sämmiliih lep ohtâ almug, ko mist láá ohtsâš historjá, kulttuur, kielâ já eennâmkuávluh, já et väldikudijrääjih iä uážu rikkođ mii ohtâlâšvuođâ;

Almoot oovtmielâlávt čuávvoo:

1. Sämmilijn lii aalmugin OA ive 1966 jiešmeridemvuoigâdvuođâ kyeskee sopâmuš vuossâmuu artikla mield vuoigâdvuotâ meridiđ jieijâs poolitlâš tiileest, ovdediđ ekonoomlâš, sosiaallâš já kulttuurlâš ovdánemes sehe haldâšiđ jieijâs luánduvaarijd já -tiettuumijd, ige mongin tiileest uážu väldiđ meddâl sii áigápuátun kullee tehálâš resurssijd. Sämmilijd kalga kuullâđ já sii kalgeh peessâđ uásálistiđ aašij loppâprosessáid, moh vaikutteh njuolgist sämmiláid, já staatah kalgeh uuccâđ sämmilij rijjâ já muuneeld almottum miettâm puoh taggaar toimáid, moh kyeskih sämmilijd.

2. Ärbitiätu lii tehálâš uási sämikulttuur já -identiteet. Sämmilijn lii vuoigâdvuotâ siäiluttiđ, suojâliđ já ovdediđ jieijâs kulttuuräärbi, ärbitiäđu já kulttuurolgospyehtimhaamijd toid kullee rähteevuoigâdvuođâidiskuin. Staatah kalgeh oovtâst sämmilijguin olášuttiđ pehtilis tooimâid tai vuoigâdvuođâi tuubdâstmân já suoijiimân. Ärbivuáválâš säämi symbolij kevttim ij koolgâ leđe loválâš sämmilij mietâmâšâttáá, já taid kalga kevttiđ tuše sämmilij jieijâs tuhhiittem uáiviláid.

3. Sämmiliih láá maaŋgâi suhâpuolvâi ääigi iällám luándust já haahâm tast áigápuáđus, já sist lii sierânâs mättim luándu suoijâlmist já kevttimist. Sämmilij ärbitiätu miäđušt jiešmeidlist noonâ já pištee ovdánmân. Sämmilij sierânâskoskâvuotâ luándun tuálá siste sehe kenigâsvuođâ já ovdâsvástádâs pirrâs kelijdeijee vuotânväldimist sehe ärbitiäđu sirdemist puátteid suhâpuolváid.

4. Vuoigâdvuotâ aitârdiđ, kevttiđ já ovdediđ jieijâs kielâ lii ohtâ vuáđusteijee olmoošvuoigâdvuođâin. Sämmilijn lii vuoigâdvuotâ kevttiđ jieijâs kielâ já et sun šadda iberduđ jiejâs kieláin. Sämmiliih kalgeh jiejah hoittáđ kielâs sämitige pehti. Staatah kalgeh olášuttiđ aalmuglâš já aalmugijkoskâsâš kenigâsvuođâidis sämikielâ háárán.

5. Sämipárnáin já -nuorâin lii vuoigâdvuotâ sárnuđ já oppâđ jieijâs kielâ, ovdediđ jieijâs kulttuur já identiteet. Staatah já sämitigeh kalgeh oovtâst vuáđudiđ párnáid já nuoráid čokkânemsoojijd tegu ornijdâh- já nettičokkânemsoojijd meiddei väldikudijraajij paijeel. Sämipárnáin já -nuorâin lii vuoigâdvuotâ finniđ olesmiärásâš tiervâsvuođâ- já sosiaalpalvâlus, mii vuáđuduvá sii jieijâs kielân já kulttuurân, já toorjâ- já išetooimâid oovdeddijn kalga väldiđ vuotân sii etnisâš, kulttuurlâš, kielâlâš já uskoldâhlâš tuávááš. Sämitigeh áiguh oovtâst staatâiguin västidiđ Suomâ, Taažâ já Ruotâ pärniäššiváldálijguin ohtsâštave-eennâmlâš raapoort hástusáid. Staatah kalgeh olášuttiđ taid vuoigâdvuođâid, moh párnáin já nuorâin láá aalmuglâš vuoigâdvuođâ já aalmugijkoskâsâš riehtistandardij mield.

6. Sämitiigijn lii kenigâsvuotâ toimâđ nuuvt, et kihheen ij olgoštuu suhâpele, seksuaallâš sundášume tâi etnisâšvuođâ keežild. Säämi nisonijn já -almain kalgeh leđe siämmáálágáneh máhđulâšvuođah, vuoigâdvuođah já kenigâsvuođah puohâin ohtsâškoddesuorgijn. Nisonijn já almain kalgeh leđe siämmáálágáneh máhđulâšvuođah uásálisteđ miärádâstoohâmorgaanâi tooimân já sij kalgeh leđe mieldi vaikutmin vijđáht ohtsâšpaargon ohtsâškode puoh suorgijn.

7. Staatah kalgeh tubdâstiđ já tuhhiittiđ sämmilij omâstem- já kevttimvuoigâdvuođâid jiejâs enâmáid. Tooimâid sämikuávluin ij ei koolgâ olášuttiđ kuávlu sämmilij muuneeld almottem mietâmâšâttáá. Sämmiliih kalgeh finniđ oles sajanmáávsu jo-uv enâmin tâi eres ášálâš sajanmávsoin. Sajanmáávsun kalgeh kuullâđ meiddei puáttei suhâpuolvâi vuoigâdvuođâmoonâtmeh. Staatah kalgeh macâttiđ enâmijd, moiguin toh láá ávhástâllâm, tast maŋa ko toi kevttim lii nuuhâm. Staatah kalgeh tubdâstiđ sämmilij vuoigâdvuođâ uásán ávhástâllâmáárvust mineraaláid tâi eres riggoduvváid, maid väldih eennâm vyelni tâi vuoigâdvuođâ eres resurssáid, maid staatah iäigádušeh sämmilij aassâm tâi mudoi kevttim kuávluin. Páiháliih sämisiärváduvah ferttejeh rahttâttâđ kuáhtáđ hástušijd, moh šaddeđ sii kuávlui luánduvarijguin ávhástâlmist.

8. Kuulmâ eennâm sämitigeh páhudeh, et oovtâgin sämmilij aassâm enâmist iä lah vuáháduvah, moh váldáččii sämitige fáárun budjetistem- tâi ruttâdempaargon sämitárbui várás tâi olášuttiđ sämitige jieijâs ášij tehálâšvuođâoornig. Sämitigeh páhudeh, et jiešmeridemvuoigâdvuotâ, vuoigâdvuotâ asâttiđ aašijd jieijâs tehálâšvuođâoornigân já ráđádâllâmvuoigâdvuotâ aašijn, main lii njuálgu merhâšume sämmiláid algâaalmugin, láá merhâšittee aalmugijkoskâsâš vuoigâdvuođah. Táid prinsiipâid kalgeh staatah tubdâstiđ já olášuttiđ meiddei budjet rähtimist já sämičuásáttuvâi ruttâdmist.

9. Sämitigeh tiädutteh, et tave-eennâmlâš sämisopâmušâst lii stuorrâ merhâšume säämi ohtsâškoddeovdánmân, já siämmást páhudeh huolâst, et toimâ tave-eennâmlâš sämisopâmuš pyerrin ij láh ovdánâm sämiministerij já sämitige saavâjođetteijei koskâsâš sopâmuš miäldásávt, vrd. roovvâdmáánu 14. peeivi 2007 peividum pevdikirje. Siämmást Sämitigeh čujotteh ton positiivlâš paargon, maid puoh staatah porgii OA algâaalmugjulgáštâs finniimân áigá. Sämitigeh avžuutteh sämiministerijd já sämitige saavâjođetteijeid jotelumos vyevi mield juátkiđ tave-eennâmlâš sopâmušproosees čuávumáin ive 2007 roovvâdmáánu sopâmuš.

10. Sämitigeh movtijditeh staatâid ohtsâšpargoost sämitigijguin algâttiđ tave-eennâmlâš sämisopâmuš tooimânpieijâm čielgim staatâi koskâsâš ohtsâšpargo kyeskee čuávdusijn. Sämitigeh movtijditeh staatâid aalmuglâš čuávdusáid ILO 169 sopâmuš vuoiŋâst já avžuutteh Suomâ já Ruotâ ratifistiđ áášánkullee sopâmuš. Suomâst, Taažâst já Ruotâst lii sierânâs ovdâsvástádâs sämikielâ siäilumist já oovdedmist ellee kiellân meid sämikuávlu ulguubeln. Sämitigeh avžuutteh áášánkullee staatâid rähtiđ sämikuávlun ollâtääsi škovlim fällee pirrâs, vâi säminuorâin lii máhđulâšvuotâ šoddâđ sämikielâ äššitobden.