1. Kii lii sämmilâš ? Lii-uv sämmilâšvuotâ miäruštâllum?

Suomâst vyeimistorroo virgálâš miäruštâllâm sämmiliist lii čaallum laahân sämitiggeest (17.7.1995/974). Laavâ 3 § miäruštâllâm tiäddud ohtâvuođâ sämikielân já vala siämmáášume sämmilâšvuotân.

Laavâ mield sämmiláin uáivilduvvoo ulmuu, kote tuálá jieijâs sämmilâžžân, toin iävttoin:

1) et sun jieš tâi aainâs-uv ohtâ suu vaanhimijn tâi ááhuin já äijihijn lii oppâm sämikielâ vuossâmuu kielânis; tâi

2) et sun lii taggaar ulmuu maajeeldpuáttee, kote lii merkkejum tuodâr-, mecci- tâi kuálásteijeesämmilâžžân eennâm-, viärukyeddim- tâi jieggâkirjeest; teikkâ

3) et aainâs-uv ohtâ suu vaanhimijn lii merkkejum tâi ličij puáhtám merkkejuđ jienâstemvuoigâdvuođâlâžžân säämi parlament tâi sämitige vaaljâin.

Miäruštâlmist mainâšum Säämi parlament (Sámi Parlamenta) lii tááláá Sämitige ovdedeijee, vaaljâiguin väljejum sämmilij ovdâstemjuávkku. Tot tooimâi iivijn 1973-1995.

Laahân čaallum miäruštâllâm lohtâs Sämitige valjáid. Olmooš, kote tiävdá ovdeláá mainâšum kriteerijd lii jienâstemvuoigâdvuođâlâš já sust lii meiddei vuoigâdvuotâ leđe iävtukkâssân Sämitige vaaljâin.

Taažâst já Ruotâst vyeimistorroo sämmilâšmiäruštâlmeh láá alda Suomâ njuolgâdus. Kj. www.samediggi.no já www.sametinget.se .

2. Mane sämmilijd ovdâsteijee orgaan nommâ lii Saamelaiskäräjät, veikkâ saahâ ij lah keerrivlájádâsân ige riehtijotemân kullee orgaanâst?

´Käräjät´-nomâttâs puátá puáris ´kansankäräjät´-nomâttâsâst, mii uáivild monnii aalmugjuávhu ovtâspargo- tâi hiäđukocceemorgaan. Kansankäräjät lii ruotâkielân ´folktinget´, verdid ovdâmerkkân ´Svenska Finlands folkting – suomenruotsalaiset kansankäräjät´, mii lii Suomâst tuáimee, ruotâkielâlâš aalmug poolitlâš ovtâspargo-orgaan, www.folktinget.fi .

Saamelaiskäräjät lii tavesämikielân Sámediggi, mon nomâttâs kevttih Suomâ lasseen Taažâ já Ruotâ Sämitigeh. Aanaarsämikielân Saamelaiskäräjät lii Sämitigge já nuorttâsämikielân Sää´mte´ğğ.

Táru- já ruotâkielâlâš nomâttâs Sämitiigán lii Sametinget. Eŋgâlâskielân Sämitiggeest kiävttoo nomâttâs The Sámi Parliament.

3. Mii iäruid lii tuáváduvâin ´lappalainen´ já ´saamelainen´?

Etnonyym ´lappalainen´ kevttui čuođijd iivijd sämmilijd kyeskee puárásub tukâmušâst já mätkikirjálâšvuođâst já tot lii-uv ulguupiälái ulmui sämmilijn kiävttám nomâttâs. Etnonyym ´saamelainen´ lii šoddâm almolâžžân 1950-lovo rääjist. Ton vuáđđun lii puohâin sämikielâin tiättojeijee já sämmilij jieijâs kevttim nomâttâs. Tavesämikielân saamelainen lii ´sápmelaš´, aanaarsämikielân ´sämmilâš´ já nuorttâsämikielân ´sä´mmlaž´. Sämmiliih tobdeh távjá, et lappalais-nomâttâs lii hälbideijee.

4. Maid uávilduvvoo, ko lii saahâ ´sämikielâst´, veikkâ sämikielah láá maŋga?

Ko lii saahâ ´sämikielâst´ čujottuvvoo táválávt puohháid sämikielâ haamijd. Ovdâmerkkân ive 2003 vuáimán šoddâm Säämi kielâlaavâ njuolgâdusah kyeskih puohâid kuulmâ Suomâst sarnum sämikielâid, aanaar-, nuorttâ- já tavesämikielâ. Laavâ 3 §:st páhuduvvoo, et laavâst uáivilduvvoo ” kevttum kielâ tâi válduášálâš čuásáttâhjuávhu vuáđuld sämikielah láá aanaarsämikielâ, nuorttâsämikielâ tâi tavesämikielâ”.

5. Mon ennuv láá sämmiliih?

Árvuštâlloo, et sämmiliih liččii ohtsis 60-100.000, main suullân 40-60.000 Taažâst, 15-20.000 Ruotâst, 9.300-10.000 Suomâst já suullân 2.000 Ruošâst. Sämiaalmug tärkkilis lohomeeri ij lah tiäđust.

Suomâst sämiaalmug lohomere čäittee tiäđuh peividuvvojeh jyehi niäljád ive sämitiggevaaljâi ohtâvuođâst. Uđđâsumoseh lovottâhtiäđuh láá ivveest 2007. Toi mield Suomâst láá sämmiliih ohtsis 9350, main 38,5 % äässih laavâst miäruštâllum sämikuávlust. Sämmilijn suullân 60 % äässih sämikuávlu ulguubeln, paijeel 50 % kuittâg Laapi läänist.

6. Mii lii sämikuávlu?

Sämikuávlu lii miäruštâllum sämitiggelaavâst. Toos kuleh Iänuduv, Aanaar já Ucjuv kieldah ollásávt já Suáđigil kieldâ taveuási ađai Säämi palgâs kuávlu (Vuáču siijdâ kuávlu).

Maaŋgah sämmiláid lahâaasâtmist torvejum vuoigâdvuođah, ovdâmerkkân vuoigâdvuotâ finniđ máttááttâs eenikielân (máttááttâskielân sämikielâ) láá čoonnum virgálâš sämikuávlun. Meid iänááš uási eres kielâlâš vuoigâdvuođâin, moh láá miäruštâllum Säämi kielâlaavâst, láá čoonnum sämikuávlun.

Sämikielâ já kulttuur kyeskee jiešhaldâšem kuáská meid sämikuávlu.

7. Láá-uv puoh sämmiliih puásuituálleeh, mon kove távjá finnee ovdâmerkkân mađhâšem tieđettemkirjáin?

Puásuituálu lii sämmiláid tehálâš iäláttâs maaŋgâ-uv suujâst: tot lii áigápuáđu já raavâd käldee já tast lii meiddei stuorrâ kulttuurlâš merhâšume. Poccust finnejum amnâseh láá teháliih säämi tyeje materiaaleh. Lasseen puásuituálu pirrâduvâst ovdánâm sämikielâ tuálá siste ovdâmerkkân poccuu jieškote-uv jiešvuođâid kovvejeijee saanijd, main lii tááláá ääigi meiddei tieđâlâš merhâšume. Puásuituálust lii meiddei stuorrâ sosiaallâš merhâšume perruid, suvváid já sijdâsiärvusáid. Maaŋgâin kuávluin, main sämikielâ lii lamaš lappuumin tâi rievdâmin eennâm váldukielân, lii puásuituálu eromâš riges puásui-iäláttâsân kullee olgospyehtimhaamij keežild siäilum puásuituállei pargokielân. Tagarin tot lii meiddei siäiluttâm kielâ, mii mudoi ličij lamaš vaarâst časkâđ.

Puásuituálu, eromâšávt tavesämikuávluin ovdánâm tuodârpuásuituálu, meiddei stuorrâpuásuituálun nomâttum eellimhäämi, lii toollum eksootlâš já eres aalmugij iäláttâsâin čielgâsumosávt spiekâsteijee säämi iäláttâssân. Ton keežild tot lii nabdeškuottum almolávt sämmilâšvuođâ tobdomerkkân. Taggaar tot kuittâg ij lah. Puásuisämmiliih iä lah lamaš kuássin eenâblohhoon sämiaalmugist. Taažâst stuárráámus sämmilâšjuávkku lii lamaš merâpiivdost já ucessiähá eennâmtuálust iäláttâsâs finnim merâsämmiliih. Suomâst sämmilij ärbivuáválâš áigápuátuhäämi lii kovvejum maaŋgâekonomian, mast áigápuátu finnejuvvoo maaŋgâin jieškote-uv käldein. Ärbivuáváliih iäláttâsah láá meiddei meccipivdo, kyelipivdo já luándupyevtittâsâi nuurrâm.

Nuuvtpa kove sämmilijn puásuituállen lii nube tááhust tuotâ, mut nube tááhust tot taha sämmilijn tuođâ vuástásâš stereotypia.

8. Mane lii tárbu sierânâs säämi kielâvuoigâdvuođáid, mane kielâ siäiluttem lii tehálâš?

Jieijâs kielâ lii uási olmožin šoddâm já olmožin orroom. Eenikielâ lii uási mii olmoošvuođâ, mon sajan ij pyeti puáttiđ mihheen. Eenikielâ lii puoh oppâm vuáđu já siämmást vuáđulumosij tobdoi já jurdâččem kielâ.

Kielâvuoigâdvuođah tarbâšuvvojeh turviđ kielâ oppâm-, kevttim- já ovdedemmáhđulâšvuođâid já táválii argâeellim iävtuid. Máhđulâšvuođâttáá ovdâmerkkân jieijâs kielâ škovlâmáttááttâsân kielâ ij ovdán já ton sárnoo páácá jieijâs kielâst luuhâm- já čäällimtáiđuttemmin. Návt lii keevvâm ovdil vuáđuškoovlâ toimân kansaškoovlâ áigáduvâst škoovâ jottáám sämmilâšsuhâpuolváid. Luuhâm- já čäällimtáiđu láá iävtuh ovdâmerkkân kirjálâšvuođâ šoddâmân. Kielâvuoigâdvuođah tarbâšuvvojeh meiddei iähtun táválii argâelimân, mast jieijâs kielâ ij taarbâš hepâniđ, čiehâđ ige molsođ nuubán.

Kielâvuoigâdvuođâi váilum joođeet kielâ- já kulttuurmolsomáid, mii lii tábáhtum meiddei Tave-enâmijn. Maaŋgah tagareh sämmiliih, kiäh iä lah innig oppâm vanhimijdis tâi suuvâs algâkielâ, láá maŋeláá iäláskittám kielâs. Kielâvuoigâdvuođah tarbâšuvvojeh meiddei ovdebij suhâpuolvâi ääigi tovâttum vahâgij tivomân: monâttum kielâ uđđâsist oppâm máhđulâšvuotân.

Kielâ kuáddá sistees aalmug ohtsii historjá já kulttuur, ärbivyevi já vuáttámuš já tot lahta tááláá sárnoo oohtân tolebij suhâpuolvâiguin. Siämmást tot lii merhâšitteemus oohtânčannee sierânâs enâmijn assee siämmáá kielâ sárnoiguin. Sämmiláid jieijâs kielâ lii šalde staatâi raajij paijeel. Jieijâs kielâ lii aarničukke, mii lii tievâ tiäđu já vuáttámuš, oles kirjerááju, tegu sämmilâš kirječŋällee Kerttu Vuolab lii távjá páhudâm. Jyehi kielâ lii sajanmäksimettum.

9. Maid uáivilduvvoo, ko lii saahâ uhkevuálásijn kielâin (endangered languages)?

Oovtkiärdánâš vástádâs taas lii, et kielâ lii uhkevuálásâš, ko tot ij innig sirdâšuu aktiivlâš argâpeeivi kielân uđđâ suhâpuolváid (intergenerational transmission). Totkeeh láá miäruštâllâm maaŋgâid taasijd kielâ uhkevuálásâšvuotân. Tiäđuh maailm uhkevuálásijn kielâin kávnojeh ovdâmerkkân Ovtâstum Aalmugij škovlim-, tieđâ- já kulttuurornjidume Unesco internet-siijđoin www.unesco.org . Unesco äššitobdei luokittâsâi mield eres lasseen puoh sämikielah kuleh maailm uhkevuálásij kielâi juávkun. Suomâst sarnum aanaar- já nuorttâsämikielâ láá luokittâllum tuođâlávt uhkevuálásâš kielân (severely endangered languages).

10. Sárnuh-uv puoh sämmiliih sämikielâ?

Puoh sämmiliih iä sáárnu sämikielâ, mut lyetittittee lovottuvat sämikielâ sárnoin iä lah. Suomâst vuossâmuš säämi kielâlaahâ poođij vuáimán iäskán ive 1992, mon maŋa lii lamaš máhđulâš almottiđ jieggâčällei eenikielân meid sämikielâ.

Sämikielâ eenikielânis sárnooh láá kuittâg masa puoh kyevti-, joba kuulmâkielâliih, mon keežild sij kalgeh valjiđ kotemuu eenikielâstis almotteh virgáláid lovottuvváid. Suomâst ij lah kuittâg máhđulâš almottiđ jieggâčällei kyehti tâi maŋgâ eenikielâ, mii tile lii kuittâg tijpâlâš nuuvt sämmiláid ko maŋgáid iärásáid-uv. Kyevti- já maaŋgâkielâlâšvuotâ lii mailmist táválub ko oovtâkielâlâšvuotâ.