| Säämi aalmugpeivi 6.2. |
|
|
|
Säämi aalmugpeivi lii vala nuorâ juhlepeivi, syemmilâš almenááhkán tot merkkejui ive 2004. Aalmugpeeivist meridui kuittâg jo ive 1992 Helsigist uárnejum 15. sämikonfereensâst já ton madduuh oleh paijeel čyeti ive tuáhá, ihán 1917. Talle Taa˛â Truándimist tollui vuossâmuš tave-eennâmlâš sämičuákkim, mon uáivilin lâi suogârdâllâđ sämmilij eellimmáhđulâšvuođâid já väldiđ pele sämmilijd kyeskee koččâmâššáid. Kieđâvuššâm aartâin tehálumoseh lijjii liihâdmân, enâmij kevttimân, puásuituálun já škovlâjotemân lohtâseijee koččâmâšah.
Vuossâmuu čuákkimân uásálistii čyeđeverd ulmuuh já sij pottii Ruotâst já Taa˛âst, ige historjállâš čuákkim vala uáivildâm merikoskâsijd já väldikode raajijd rastaldittee sämmilâš ovtâspargo älgim. Liijká ton merhâšume lâi styeres: Vuáđu puáttee paargon lâi laaččum, já sämmilij ohtsâš čokkânem huámášui. Kiäččoo, et sämmilij poolitlâš tiäđulâšvuotâ koccái eidu talle.
”Ep lah kuássin iberdâm toimâđ oovtâst ohtân aalmugin. Onne viggâp vuossâmuu keerdi čoonnâđ - - - sämmilijd kuáimásis”, páhudij sämmilâš ovtâspargo ennin kočodum nissoonornijdume aktiiv Elsa Laula Renberg Truándim čuákkim lehâstemsavâstis. Tááláá ääigi sämmiliih ávudeh ohtsii aalmugpeeivi siämmáá ääigi. Juhletilálâšvuođâin ulmuuh sárnuh jieškote-uv kielâiguin já čiŋâdeteh páiháláid máccuháid, mut juhlepeivi, lippu já aalmuglâšlaavlâ láá jyehi saajeest siämmááh.
Helsig kaavpugtáálu juhleliputtem säämi aalmugpeivi 6.2.2008. Kove: Pirita Näkkäläjärvi. Almostittum kovvejeijee luuvijn.
Elsa Laula Renberg – sämmilâš ovtâspargo enniIve 1917 historjállii čuákkim čuákánkoččon lâi nissoonjornijdume ´Brurskanken samisk kvindeforening´, mon njunosist tooimâi aktiivlâš vaikuttutteijeenissoon Elsa Laula (1877-1931). Elsa Laula lâi algâaalgâst Ruotâ sämmilâš, já ko te naajâi Tomas Renbergijn Taa˛ân, tubdui suhânoomáin Laula Renberg. Suu säänih čuákkim lehâstemsahâvuárust loptejii pyereest uáinusân ive 1917 čuákkim uáivil: ”Ep lah kuássin iberdâm toimâđ oovtâst ohtân aalmugin. Onne viggâp vuossâmuu keerdi čoonnâđ - - - sämmilijd kuáimásis”. Čuákkim ohtân čuávumuššân uárnejui Ruotâ Östersundist jo puáttee ive (1918) väldikodálâš sämičuákkim, mon kuávdášlâš äššin luptânii škovlâkoččâmâšah. Taa˛âst siämmáá västideijee väldikodálâš sämičuákkim uárnejui Tiänu kieldâst ive 1919.
Elsa Laula lâi jo ovdeláá vaikuttâm aktiivlávt sämmilâš servitooimâ älgimân. Sun lâi ive 1904 Ruotâst vuáđudum vuossâmuu sämiseervi, Wilhelmina-Åsele sämiseervi, saavâjođetteijee. Servi tooimâi aktiivlávt eres lasseen puásuisämmilij já eennâmviljâleijei ruossâlâsvuođâi čuávdimist já vaikuttij sämmilij škovlâtile ornim komitea aasâtmân. Komitea pargo puátusin vuáđuduvvojii Ruotân sierânâs noomaadškoovlah (nomadskola), moi máttááttâsâst iä kuittâg sämiseervij vátámâšah ennuskin valdum vuotân.
Elsa Laula Renberg vaikuttij aktiivlávt sämiseervi šoddâmân meid Taa˛âst, kost vuáđuduvvojii vittâ sämiseervi iivijn 1906-08, toh-uv Ruotâ vyevi náálá maadâsämikuávluin. Finnmark kuávlust sämiseervih vuáduduvvojii ennuv 1910–lovvoost. Servitooimâ lasseen viggii Taa˛â já Ruotâ sämmiliih 1900–lovo aalgâst vyeijiđ ašijdis meiddei aavisijguin. Ive 1904 Finnmarkist vuáđudum aavis Sagai Muittaleagje (Saavâi muštâleijee) paasij historján vuossâmuu sämmilâš riijkâpeivialmaa Isak Saba (Sápp-Issát) finniimist Taa˛â Stuorrâtiigán kyevti čuákkimpajan (1906-1912).
Suomâ sämmilij servitoimâ aalgij nube maailmsuáđi maŋa, ive 1945, kun Samii Litto–Saamelaisten yhdistys vuáđudui evakkomääđhi ääigi Alavieskast. Tađe ovdil lijjii syemmiliih Lapin ystävät vuáđudâm Lapin Sivistysseura (Säämi Čuovviittâsservi) ive 1932 Helsigist. Servi almostitškuođij ive 1934 sämikielâlâš Sabmelaš–loostâ já vaikuttij oovtâst Samii Littoin vuossâmuu sämiašij komitea aasâtmân Suomâst ive 1949. Samii Litto ááigánfinniimáid puáhtá vala rekinistiđ Säämi kristâlâš nuorâiškoovlâ vuáđudem Anarân ive 1952 (-1993) já Sämimuseo lekkâm jotteid Anarist ive 1962. Sämimuseo tuáimá ain-uv já tot lii ohtâ Suomâ pivnohumosijn museoin, kj. www.siida.fi .
Käldeeh:
Karl Nickul 1970: Saamelaiset kansana já kansalaisina. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 297. Helsig.
Samuli Aikio 1992: Olbmot ovdal min. Girjegiisá Oy/ Ucjuuhâ.
Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiset – historia, yhteiskunta, taide. Kustannus-Puntsi 1997: www.puntsi.fi
Aage Solbakk 1997: Sámi historjá II. Davvi Girji OS: www.davvi.no
John T. Solbakk 2006 (ed.): The Sámi People – A Handbook. Davvi Girji OS: www.davvi.no
John T. Solbakk & Aage Solbakk 1999: - dasgo eallin gáibida min soahtái já mii boahtit – mii boahtit dállán!/ - selve livet kalder os til kamp og vi kommer – vi kommer straks! Čálliidlágádus: www.calliidlagadus.org
Saamelaisten kansallispäivä otetaan almanakkaan 2004 The Sámi Flag and Sámi People´s Day Saamelaiskulttuurin ensyklopedia |
|
| Viimeksi päivitetty ( 24.10.2013 ) |
Neelji väldikoddeest ässee sämmiliih viettih ohtsii aalmugpeeivi kuovâmáánu 6. peeivi. Talle juhletilálâšvuođah uárnejuvvojeh jyehi kuávluin Sämieennâm. Tot lii ohtâ sämmilij liputtempeeivijn, mut lasseen nuuvt Suomâ, Ruotâ ko Taa˛â-uv virgeomâhááh av˛uutteh almolâš liputtem.
