Säämi suuvâ laavlâ/ Sámi soga lávlla lii sämmilij aalmuglâšlaavlâ. Lavluu saanijd lii čáállám sämmilij merkkâalmai Isak Saba/ Sápp-Issát (1875-1921). Sun lâi Finnmark Uunjaargâst (Unjárga/ Uuniemi) šaddaaš, lamaš máttáátteijee já vuossâmuš sämmilâš riijkâpeeivialmai. Saba tihtâ väljejui aalmuglâšlaavlân 13. säämi konfereensâst Årest porgemáánust 1986. Lavluu nuotâ lii pieijâm taažâ Arne Sørlie. Nuottâ tuhhiittui virgálávt säämi 15. konfereensâst Helsigist ive 1992. Säämi suuvâ laavlâ lii jurgâlum kuuđâ sämikielân já meid suomâkielân. Jurgâlus lii toohâm Otto Manninen.

Aalmuglâšlaavlâ lávloo jyehi saajeest, kost tuálloo sämmilij juhle. Táválávt tot lávloo čuožžâd.

Isak Saba (1875-1921)

Isak Mikal (Mikkel) šoodâi Per Sabbasen já Britha Aikio čiččâmpärnisâš perruu nubben nuorâmužžân. Suu eeči lâi kävppijâs, šiiveettuállee já kyelipivdee, já tane peerâ suuitij-uv aassâđ vuohâsubbooht ka maaŋgah eres perruuh. Tastoo Saba šoddâmpäikki lii tiivvum já tast lii rahtum uási Várjjat Sámi Musea (Vaarjâg Säämi museo) čáitálmâs.

Saba lii tobdos eromâšávt sämmilij aalmuglâšlavluu sännejeijen, mut sun lâi meiddei säämi máttááttee já politijkkár. Vuossâmužžân säämi riijkâpeivialmajin Taažâ Stuorrâtiggeest iivijn 1907-1912 sun ovdâstij Ruija pargeipiäláduv. Saba šoodâi väljejuđ riijkâpeivijd, ko sun luhostui tuálvuđ ovdâskulij sämmilij vuoigâdvuođâid kyeskee ohjelm, mast tiäduttui eres lasseen sämikielâlâš immeelpalvâlusâi já ráámmáttij tehálâšvuotâ já mast váttojii ohtâlâs eennâmuástimvuoigâdvuođah. Ko Saba vaikuttij Taažâst lâi tobbeen vala virgálâš táruiduttempolitiik äigi, mon viggâmuššân lâi sämikielâ já sämikulttuur meddâlväldim.

Saba jaamij algâkeesit ive 1921 tuše 46-ihásâžžân. Säämi aavis Nuorttanáste almostitij forgâ Saba jäämmim maŋa muštočalluu, mon mield sämmiliih lijjii monâttâm tehálii ovdâsteijes, kote kuođâttij maŋŋaalsis suhâpuolvâi ááigán ellee äärbi.  

Kuldâl já láávlu tavesämikielân

Audio: Annukka Hirvasvuopio-Laiti

(almostittum lávloo luuvijn)

SÁMI SOGA LÁVLLA

Säänih: Isak Saba

Nuottâ: Arne Sørlie

Guhkkin davvin Dávggaid vuolde

sabmá suolggai Sámieatnan:

Duottar leabbá duoddar duohkin,

jávri seabbá jávrri lahka,

čohkat čilggiin, čorut čearuin

allánaddet almmi vuostá;

šávvet jogat, šuvvet vuovddit,

cáhket ceakko stállenjárggat

máraideaddji mearaide.

Dálvit dáppe buolašbiekkat,

muohtaborggat meariheamit, S

ámi sohka sieluin mielain

eahccá datte eatnamiiddis:

Mátkkálažžii manoheabit,

giđđudeaddji guovssahasat,

ruoškkas, ruovggas rođuin gullo,

juhca jávrriin, jalgadasain,

geresskálla máđii miel.

Ja go geassebeaivváš gollut

mehciid, mearaid, mearragáttiid,

golli siste guollebivdit

suilot mearain, suilot jávrriin

gollin čuvget čáhcelottit,

silban šovvot sámi deanut,

šelgot čuoimmit, šleđgot áirrut,

luitet albmát lávllodemiin

geavgŋáid, guoikkaid, goatniliid.

Sámieatnan sohkagoddi,

dat lea gierdan doddjokeahttá

goddi čuđiid, garrogávppiid,

viehkis vearrevearrováldiid.

Dearvva dutnje, sitkes sohka!

Dearrva dutnje, ráfi ruohtas!

Eai leat doarut dorrojuvvon,

eai leat vieljain varat vardán

Sámi siivosoga sis.

Máttárádját mis leat dovle

vuoitán vearredahkiid badjel;

vuostálastot, vieljat, miige

sitkatvuođain soardiideamet!

Beaivvi bártniid nana nálli!

Eai du vuoitte vašálaččat,

jos fal gáhttet gollegielat,

muittát máttarmáttuid sáni:

Sámieatnan sámiide!

Kuldâl já láávlu anarâškielân

Audio: Matti Morottaja, Ilmari Mattus, Aune Kuuva, Kirsti Ranta

(almostittum lávloi luuvijn)

SÄÄMI SUUVÂ LAAVLÂ

~ Isak Saba

Jurgâlâm Matti Morottaja

Tääbbin tavveen Távgái vyelni

mist lii stuorrâ Säämieennâm.

Tuodâr liäbbáá tuoddâr tyehin,

jävri šiärráá jäävri alda.

Čoheh čielgijn, čoroh čuumâin

alanedeh alme vuástá;

šäävvih juuvah, šuveh vyevdih,

cäähih ciägu stälinjaargah

meendu muávroo meerâ siis.

Tälviv tääbbin puolâšpiegah,

muotâpuurgah merettemeh.

Säämi suuhâ siäloin mieláin

iäccá kuittâg enâmijdis.

Má háliist láá mánutteveh,

ki ordeijee kuovsâkkâsah,

ruoškâs, ruovgâs roo oin kulloo,

juucâ jaavrijn, jolgâdâsâin,

kerrisskaalâ maa ij mield.

Já ko kesipiäiváš páštá meecijn,

meerâin, merâriddoin,

kole siste kuálásteijeeh

suiloh meerâin, suiloh jaavrijn.

Kollen čyevih čäcilodeh,

silbân kolgeh Säämi juuvah,

šiälguh čyeimih, šaleh ááiruh,

lyeštih almaah lávlustâlân

kiäváid, kuoškâid, kuánilijd.

Säämieennâm suhâkodde

tot lii killám toijuuhánnáá

koddee čuu ijd, karokaavpijd,

viehis veriviäru väldeid.

Tiervâ tunjin, si hes suuhâ!

Tiervâ tunjin, ráávhu ruotâs!

Tust láá suá ih so âhánnáá,

viiljâin vorrâ vardehánnáá.

Sijvo suuhâ sämmilâš!

Madâräijiheh láá tovle

vuáittâm verrušeijee vievâid.

Vuástálistup viiljah mij-uv

si hesvuo áin suárdálâsâid.

Peeivi parnij noonâ nääli,

iä tuu vyeiti vajaliihkin,

jis tun toolah kollekielâd,

muštáh maddârijdâd sääni:

Säämieennâm sämmiláid!

Kuldâl já láávlu nuorttâsämikielân

Audio: Seija Sivertsen, Erkki Lumisalmi, Aulikki Lumisalmi, Tiina Sanila, Sonja Sanila

(almostittum lávloi luuvijn)

SÄÄ´MSOOĢĢ LAULL

~Isak Saba

Säämas Sinikka Semenoja da Anni Feodoroff

Ku´kken tâ´vven juu´se vue´lnnõ,

Sää´m čiõkkõ, Sää´mõ jânnam.

Tuõddâr kuâsttai tuõddâr tue´kken,

jääu´rõ špelkka jääu´rõ veâlgga.

Ceäggõ tuõddâr čokkõ laagg,

pajjõna´dde ââ´lmõ vuâstta.

Šuâlee jooggõ, šuuvee väärõ,

ciäggõ njaargõ ru´vddõ raaddõ

cäkka´tte šuârmm miâr vuâstta.

Vaččai tääib lie tä´lvvõ fiõlli,

piõgg da porgg lie meä´rtemes.

Sää´mõ sokkõ siõlin miõlin,

tõndiõtt väi´mstes rää´kkast jânnmes.

Joođijd, määtklaid määnõ čuâvat,

tâ´vven pue´lle kuuskõõz ââ´lmest.

Ruåčkas, ruõvggâs rååđain kollai,

groomõ teâuddõ jääu´rid, jie´ggid.

Ke´rres kuâlkkân tä´lvvkeei´n mie´ldd.

Na go kie´ssõ peeivaž kållad,

mie´ccid, miârid, jäu´rrõ reeddaid,

kå´llkimaldõõzzâst kue´llšiilli

so´kke miârin, so´kke jääu´rin.

Ko´llen čue´vve čää´zzõlåådda,

silbbân čue´vve Sää´mõveerdõ,

čuâlmma čuâlmain, leädggad ääirain,

so´kke, lueštte oumma lääu´lee´l

kuõškid, keâuŋsid, sâvvõnid.

Sää´mõjânnam sokkõ ’kå´ddõ

tät lij keârddam koddjireeisaid,

ko´ddičuuđid, kårrõ kaau´pid,

smuutõ veä´reld piiđõ vaa´ldjid. T

iõrvõ Tu´nne, si´tkkes sokkõ

tiõrvõ, rää´kkes rääuhõ maaddõ!

Jeäla tuäraid tuärrõvuättam,

jeäla viilljeez võõr vuârdtama

saa´mi sijvâs sooggõ se´st.

Maaddârääjjõ mee´st lie tuu´lõ

vuäittam veäreld tue´jjeei pâ´jjel.

Vuâsttla´sttepõ viilljõ, mij še,

sitkkâdvuõđin suärddeejeemõ!

Sokkõ rää´ves Pei´vv päärnai

ij tuu vuei´tõ vâjjlažžatõ

jos veâl määttak kå´llõkiõlad,

mooštak maaddâr maddji saa´nid:

Sää´mõjânnam Saa´mi lij!

Säänih suomâkielân

SAAMEN SUVUN LAULU

~ Isak Saba

jurgâlâm suomâkielân Otto Manninen

Kaukaa alta seitsentähden

Lapin kulma kuumottavi

aava Turjan tunturisto

järvi järven tuolla puolen,

valtahiset harjat, huiput

kohoo kohti ilman kantta,

joet joikaa, korvet kaikaa,

niemet pystyt, rautarinnat,

työntyy tyrskymerta päin.

Tuimat tääl' on talven viimat,

tuulet, tuiskut määrättömät,

Saamen suku sieluin, mielin

silti rakastavi maitaan;

kulkijalle kuudan hohtaa,

roihuavat pohjanpalot,

poro pärskyy koivikossa,

melu täyttää järvet, jängät

pulkankolke talvitiet.

Taas kun kesäpäivän kehrä

kultaa metsät, meret, rannat,

kalamiehet meren, järven

kultakimalteessa keinuu,

kultasotkat soutaa, soiluu

hopeoina Lapin virrat,

välkkyy airo, vilkkuu sauvoin,

miehet laskee lauleskellen

kosket, könkäät, suvannot.

Sortumatta Saamen heimo

kestänyt on vainolaisten

tapporetket, kirokaupat,

viekkaat väärän veron viejät.

Terve, sitkeä sa heimo,

Terve, rakas rauhan juuri,

veljesriidan raastamaton,

veljesveren vuotamaton

Saamen heimo hiljainen!

Saivat esi-isät ammoin

voiton väärintekijöistä.

Veljet, mekin torjukaamme

sitkeästi sortajamme!

Suku vankka Päivän poikain,

ei sua voita vainolainen,

kultakieltäs jos vain vaalit,

taattojen jos neuvot muistat:

Saamien on Saamen maa!