Nuorttâsämmiliih kuleh ärbivuáválávt ortodoksâlâš kiirkon. Ortodoksâlâš oskoldâhân lohtâseijee ihečuátásiih ärbivyevih láá uási nuorttâsämmilâš kulttuur já oskolduvâst lii stuorrâ merhâšume nuorttâsämmilijd ovtâsteijee tahhen. Nuorttâsämmiliih kuleh Suomâ ortodoksâlâš kirho tavemuu servikoodán, Laapi servikoodán já hämmejeh eenâblovo Aanaar kuávlu servikodálijn.  

Laapi ortodoksâlâš servikodde vuáđudui ive 1950. Tom ovdedij Piäccám servikodde, mii lopâttui soođij maŋa. Ortodoksâlâš kirhoh láá Čevetjäävrist, Njellimist já Avelist. Čevetjäävrist já Njellimist lii meid hävdieennâm. Avveel Kiđđâjäävrist lii vala ortodoksâlâš rukkoosviste ađai tsasouna.

Nuorttâsämikielâst ij lah lamaš meendu noonâ sajattâh ortodoksâlâš kirhoost, mut majemui iivij ääigi sämikielâ kevttim kirho tooimâst lii lasanâm. Immeelpalvâlusâi nuorttâsämikielâlâš uásih láá lasettum já nuorttâsämikielâ kevttee immeelpalvâlusah láá uárnejum meid eres-uv saajeest ko Laapi servikode kuávlust. Servikode kirkkohiärrá, mätkipappâ já mätkikanttor kevttiv immeelpalvâlusâin nuorttâsämikielâ. Sämikielâlâš immeelpalvâlusâi toimâttem taheh máhđulâžžân uásild Johannes Krysostomus paapâ kietâkirje ađai liturgia já ortodoksâtiäđu kietâkirje nuorttâsämikielâlâš jurgâlusah.

Nuorttâsämikielâlâš rukkooskirje (Mo´lidvaǩe´rjj) almostui ive 1983 já Johannes evaŋgelium (Evvan Evaŋǧe´lium) ive 1988. Rukkooskirje tuálá siste meid kirkkolavluid. YLE Sámi radio vuolgât nuorttâsämikielâlâš rukkoosohjelmijd uássin nuorttâsämikielâlâš ohjelmfalâlduvâs. Sämitigge lii almostittám ive 2008 škoovlâi máttáátâsuáiviláid kyehti nuorttâsämikielâlâš CD, main nubbe tuálá siste nuorttâsämikielâlâš kirkkolavluid (Sää´m Ceerkavlaulli) já nubbe Johannes evaŋgelium (Evvan Evaŋǧe´lium). Luukkaa evaŋgelium jurgâlem nuorttâsämikielân lii joođoost ive 2012.

Kooveest Laapi ortodoksâlâš servikode kirkkohiärrá Viacheslav Skopets.

Laapi ortodoksâlâš servikode kirkkohiärrá Viacheslav Skopets ana nuorttâsämikielâ sajattuv nanodem ortodoksâlâš kirho tooimâst tehálâžžân. – Nuorttâsämikielâ piäluštmân tarbâšuvvojeh tooimah še kirhoost, sun iätá.

Nuorttâsämikielâst kuhes historjá ortodoksâlâš kirhoost

Skopets muštâl, et nuorttâsämmilij kielâi, moid kieláid nuorttâsämikielâ-uv kulá, kevttimist lii ortodoksâlâš kirhoost jo kuhes historjá. – Lep hárjánâm kuullâđ nuorttâsämmilij čuovviitteijest pasotteijee Trifonist, kote kaastij já máttááttij Paččveileve sämmilijd masa vittâčyet ihheed tassaaš. Suoivui lii pááccám kuittâg nubbe merhâšittee nommâ, Feodorit Kuáládâhlâš, kote še aasâi Paččveileeveest maaŋgâid iivijd Trifon Piäccámlii aaigij.

- Ruošâ kirkkohistorjá totkee Mitrofan Badadin luptij 2000-lovvoost Feodorit merhâšume uđđâ čuovân. Historjálliih käldeeh kovvejeh Feodorit uáli iäljárin, čepis já nube tááhust ruossâlâs olmožin. Sun vietij ennuv ääigi páihálij ulmuiguin já máttááttij sii, mut sun še árvuštâlâi kirho já luostarij haldâttuv jáválâšvuođâ palvâlmist já uážui ton keežild še ráŋgáštusâid.

- Feodorit juuđij ennuv táálái Kantalahti já Piäccám kooskâ já oopâi pyereest nuorttâsämmilij kielâi suomânijd. Láá siäilum viehâ lyetittittee käldeeh tast, että Feodorit jurgâlij ortodoksâ-lâš rukosijd já evaŋgelium luuhâmpittáid sämikielân, muštâl kirkkohiärrá Skopets. – Saahâ lâi tuođânálásávt oovtâ äkkil- tâi kieldâsämikielâ suomânijn, mon tallaa ääigi iberdii še Paččveileve nuorttâsämmiliih. – Lii vaidâlittee, et Feodorit jurgâlusah iä lah siäilum onnáá peeivi räi, pááhud Skopets.

- Iäskán 1800-lovo loopâbeln Ruošâ ortodoksâlâš kirkko jurgâlitij evaŋgelium já rukkooskirje kieldâsämikielân, mii lii ohtâ ain ellee Kuáládâhnjaargâ sämikielâin. Nuuvtpa ortodoksâlâš usko lii šoddâm nuorttâsämmiláid uápisin jo masa 500 ihheed tassaaš Trifon Piäccámlii ääigi. Siämmái aaigij sij ožžuu kuullâđ še ortodoksâlâš rukosijd sijjân iberdettee sämikielân. Moovtâ Feodorit vuolgij já toovâi tom máhđulâžžân.

Suomâ ortodoksâlâš kirkko lii nuorâ

Skopets muštâl, et ortodoksâlâš autonomâlâš kirkko lii Suomâst viehâ nuorâ. – Poolitlâš suujâi keežild Suomâ staatâ halijdij iäruttiđ ortodoksâlâš kirho Moskova vaikuttâspirrâduvâst, já tondiet Suomâ ortodoksâlâš kirkkokodde lohtui Konstantinopoli ekumeenlâš patriarkaattân ive 1923. Historjá muuivijn 1920-lovvoost nuorttâsämmiliih paccii kuulmâ sierâ staatâ kuávlun. 1920- já 1930-lovvoin uccâ já piäđgui aassâm Suomâ ortodoksâlâš kirkkokodde taištâlij jieijâs ellensiäilum peeleest, iäge tast lamaš ennuv máhđulâšvuođah pieijâđ naavcâid nuorttâsämikielâ koččâmâššáid.

1970-lovvoost nuorttâsämikielâ tile puárránškuođij, ortografia vuáhádui já vuossâmuš aabis almostui. Siämmái aaigij jurgâluvvojii nuorttâsämikielân vuossâmuuh kirholiih teevstah já rukoseh sehe maŋeláá Johannes evaŋgelium. Tai jurgâlusâi šoddâm tyehin lii lamaš Suomâ ortodoksâlâš kirkkokode jyehim kuulmâ pispekoodán ive 1980, mast Tave-Suomâ uážui jieijâs pispe. Skopets muštâl, et Oulu pispekode metropoliitta Leo lii lamaš rađejalgejeijee nuorttâsämikielâ kirholâš teevstâi jurgâlusâi ááigánfinniimist, ko sun tuárjui rukkooskirjij, vajâldeijee lavlui sehe liturgia kiirjij jurgâlem.

- Nuorttâsämikielâ jurgâleijeeh lijjii vihkuudâttâm kielâ siäilutmân já movtijdâm jurdust, et kirhoost-uv puáhtá toimâttiđ palvâlusâid jieijâs eenikielân – täid ulmuid kirkko lâi tehálâš uási sii eellim já identiteet, muštâl Skopets. 1980-lovvoost tábáhtui ortodoksâlâš kirhoost nubbe nuorttâsämikielâ tááhust merhâšittee äšši, ko ive 1983 algâttij nuorttâsämikielâlâš kanttor Erkki Lumisalmi mätkikanttor pargoid Avelist. Ton rääjist lii nuorttâsämikielâ kullum ovttuu Tave-Laapi ortodoksâlâš kirhoin, muštâl Skopets.

Veikkâ motomeh kirholiih teevstah láá jo finnâšum nuorttâsämikielân, te Skopets mielâst liččii vala ennuv jurgâlemnáál. – Kastuu, hävdidem, pääihipasottem já ehidâspalvâlus teevstah puávtáččii nuorttâsämikielâ kulosân meid pääihist já peerâtilálâšvuođâin toimâttum palvâlusâin. – Suomâ pipliaservi lii pieijâm joton arkkâpispe Leo jođettâsâst ubâ evaŋgelium jurgâlem nuorttâsämikielân; tuáivup, et jurgâlus valmâštuvá aldapuátteevuođâst. Nuorttâsämikielâlâš evaŋgelium adeličij máhđulâšvuođâ kevttiđ evaŋgelium luuhâmpittáid puohâin immeelpalvâlusâin, main toh láá, iätá Skopets.

Kirkkohiärrá Skopets tuáivu še, et mottoom peeivi Avveel paapâ já kanttor soojijd oceh tavveen šoddâm, kielâ mättee já Suomâst teologâlâš škovlim uážžum nuorâ nuorttâsämmiliih. – Pállu lii tääl tiäđust-uv servikode já kirkkokode njunnooš já merideijee orgaanij kieđâin – nuorâ, movtigis, kirho paargon vihkuudâttâm servikodáliih kávnojeh tobbeen, kost nuorâipaargon piäijojeh resursseh. Máhđulâšvuođâin še láá jieijâs rääjih – ubâ Suomâ ortodoksâlâš kirkkokoddeest láá jesâneh tuše muáddi tuhháát eenâb ko ovdâmerkkân Ruávinjaargâ luterilâš servikoddeest. Nuorttâsämikielâlâš nuorah láá pelestis kirkkokoddeest tuše motomeh – teologia lohheeh iä ollágin, iätá Skopets.

Kooveest Anna-Katariina Feodoroff.

Kirkkohiärrá muštâl, et Suomâ ortodoksâlâš kirkkokode kirholâščuákkimist ive 2004 pajanij uáinusân koččâmâš nuorttâsämmilij tiätumere uážžumân kirholâščuákkimân. Savâstâllâm maŋa čuákkim hilgoi alguu kesimáin toos, et nuorttâsämmilij uási kirkkokode jeessânmeereest lii ucceeb ko ruotâ- já ruošâkielâlij meeri já et sijjân-uv kolgâččij uážžuđ siämmáid vuoigâdvuođâid. Jis täin stuárráámusâin ucceeblohokielâjuávhuin liččii tiätumereovdâsteijeeh kirholâščuákkimist, te ucoččij eres ovdâsteijei meeri merhâšitteht. – Jieš tuárjum sämmilâštiätumere, ko sämmilij uásild lii saahâ algâaalmugist ige tuše kielâucceeblovvoost, já lasseen nuorttâsämikielâ lii uhkevuálásâš kielâ já vaarâst lappuđ maailm káártást, iätá Skopets. – Tondiet toos kalga leđe ereslágán jurdâččemvyehi ko eres kielâjuávhoid, já porgâđ puoh máhđulii kielâ já kulttuur siäilumân.

Maht kalga nanodiđ nuorttâsämikielâ kirhoost?

Maht talle ličij máhđulâš nanodiđ nuorttâsämikielâ Suomâ ortodoksâlâš kirkkokoddeest? Skopets mielâst puávtáččij algâttiđ kuuđâ čuávuvâš tooimâst:

1. Suomâ ortodoksâlâš kirho kirholâščuákkim kolgâččij kieđâvuššâđ uđđâsist koččâmâš nuorttâsämmilij tiätumere uážžumân kirholâščuákkimân. – Saahâ lii uhkevuálásâš nuorttâsämikielâst, ige kirkkokode ovdâsvástádâs pyevti sirdeđ tuše uccâ Laapi ortodoksâlâš servikode ärdei oolâ. Kalga meiddei nanodiđ oovtâstpargo nuorttâsämmilâškoččâmâšâin sehe Taažâ ortodoksâiguin já Murmansk ortodoksâlâš pispekuddijn.

2. Kirholâšhaldâttâs kalga tuárjuđ já kenigittiđ tavekuávlu pargeid kielâ oppâmân, já tot kalga orniđ vuávájum máttááttâs nuuvt et pargeeh opâččii ucemustáá sárnuđ nuorttâsämikielâ iberdetteht, luuhâđ tom njyebžilávt sehe haldâšiđ kirholijd vuáđusaanijd já kielâ vuáđutááiđuid.

3. Pispekode já servikode tääsist kolgâččij smiettâđ nuorâpargo ovdedem. Nuorâ nuorttâsämmilijn kolgâččij ravkkâđ mielâkiddiivâšvuođâ kirholij aašij kuáttá já šoddâdiđ kirho pargeid nuorttâsämmilij jieijâs juávhust.

4. Pipliaseervi ornim evaŋgeliumteevstâi jurgâlemproojeekt kolgâččij uážžuđ valmâšin nuuvt jotelávt ko máhđulâš.

5. Kirkkokodde kolgâččij pieijâđ joton proojeekt nuorttâsämikielâlâš kaastâ-, hävdidem-, pääihipasottem- já ehidâspalvâlussteevstâi jurgâlmân.

6. Nuorttâsämmiliih kalgeh jiejah suogârdâllâđ, mii lii ortodoksâlâšvuođâ merhâšume nuorttâlâšaalmugân já ton identiteetân. Jis ortodoksâlâšvuođâst lii merhâšume, te kalgeh nuorttâsämmilih jiejah virkosmuđ aalmug siste. Mihheen ulguupiälááš peeli ij pyevti paggiđ nuorttâsämmilijd čuávvuđ jieijâs ihečuođijd puáris kirholâš ärbivyevi, ige mihheen ulguubeln puáttee ruttâsumme pyevti pyerettiđ jieijâs moovtâ já táátu servâđ já toimâđ jieijâs kirho peeleest.

Kirkkohiärrá Skopets osko, et nuorttâsämikielâ já kulttuur siäiluv puáttee suhâpuolváid – nuorttâsämmiliih láá čoođâg lamaš uáli čeepih, kielâliih já sävris cevzeeh. Nuorttâsämmiliih äässih tääl pirrâ Suomâ, já maaŋgah sist láá pyereest škuávlejum.

 - Totkeet árvušteleh, et eennâmpáálust koskâmiäráklávt jáámá ohtâ kielâ jyehi nube oho. Tággáár liävttoin maailm suullân 6 000 tobdos kielâst joba 90 prosenttid jäämmih taan ihečyeđe ääigi. Nuorttâsämikielâ lii láppojeijee kielâi listoost, et nuorttâsämmiliih ferttejeh tääl rooččâđ kielâ piäluštmân, iätá Skopets.

Kove: Unna-Maari Pulska ja Sara Wesslin.