Säämi parlamenteh ađai Sämitigeh (Sámediggi / Sämitigge / Sametinget) láá vuáđudum tain adelum lavâiguin Suomân, Ruotân já Taažân. Nuuvtpa toh láá aalmugis alemuuh poolitlâš orgaaneh já toh ovdâsteh sämmilij virgálâš jienâ. Sämitigge väljejuvvoo vaaljâiguin, moh toimâttuvvojeh sämmilij koskâvuođâst jyehi niäljád ive. Nuuvtpa Sämitige vaaljâpaje lii neelji ive kukkosâš.

Vaaljâpaje lekkâmeh láá juhlálâš tilálâšvuođah jieškote-uv enâmist. Suomâ sämitige uđđâ vaaljâpaje (2008–2011) lekkâmeh tuállojii Ucjuuvâst njuhčâmáánust 2008. Vaaljâpaje lehâstij Täsivääldi President Tarja Halonen. Taažâ já Ruotâ sämitige uđđâ vaaljâpaje lává lekkâm Taažâ Kunâgâs Harald já Ruotâ Kunâgâs Kaarle XVI Kustaa.

Sämmilij parlament historjá lii kuhemus Suomâst, mast vuossâmuš vaaljâiguin väljejum ovdâstâslâš sämiorgaan, Säämi Parlament, algâttij tooimâs jo ive 1973. Säämi parlament tooimâi pissoo komitea náálá já tot lâi vuáđudum asâttâssáin. Suomâ lahâaasâtmân tahhojii 1990-lovo pelimuddoost nubástusah, moiguin sämmilij já ton ovdâstâslâš orgaan sajattâh pyeredui. Vuáđulaavâst asâttui sämmiláid algâaalmugin kullee vuoigâdvuođâst jieijâs kielân, kulttuurân já jieijâs kielâ já kulttuur kyeskee jiešhaaldâšmân päikkikuávlustis. Sämitige tehálumos pargo lii-uv olášuttiđ lahâasâttâsâst meridum sämmilij jiešhaldâšem. Säämi parlamentist 1970-lovvoost adelum asâttâs sajan poođij ive 1995 uđđâ sämitiggeest adelum laahâ.

Suomâ sämitigge algâttij tooimâs ive 1996 aalgâst. Ton alemus toimâorgaan lii vaaljâiguin väljejum 21-jeessânsâš sämitige čuákkim. Aašijd valmâšteleh stiivrâst já viiđâ äššitobdeelävdikoddeest já ive 2010 vuáđudum sämitige nuorâirääđist. Sämitige čäällimkode váldutoimâsaje on Aanaar (Aanaar/ Anár/ Aanar) markkânist. Čäällimkodde juáhás kuulmâ toimâttâhân. Almolâš toimâttâh tipšo ekonomia- já pargojuávkkuhaldâttuv. Lasseen tobbeen pargeh sosiaal- já tiervâsvuođâaašij, nuorâi- já kulttuuraašij já iäláttâs- já lahâaašij valmâštelleeh. Sämikielâ toimâttâh, mast uási láá sajostittum Ucjuv kirkkosiijdân, čuávu säämi kielâlaavâ olášume já vaalmâšt virgeomâháid laavâ vaattâm sämikielâlijd äššikirjejurgâlusâid. Škovlim- já oppâmateriaaltoimâttâh valmâštâl škovlimpoolitlâš aašijd, pyevtit sämikielâlâš oppâmateriaal já uárnee ihásávt Säminuorâi taaidâtábáhtus.

Tiäđuid sämitige organisaatioin, ton toimâorgaanij pargoin, tooimâst já čuákánpiejâmist kaavnah sämitige päikkisiijđoin www.samediggi.fi.

Kooveest sämitige vaaljâpajan 2012–2015 väljejum jesâneh, kiäh ovdâsteh puoh Suomâ sämmilij kielâ- já kulttuurjuávhuid. Kooveest kaskoo sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi (Juvá Leemit), kiän čižetpeln 1. värisaavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio já uálgispeln 2. värisaavâjođetteijee Heikki Paltto.

Sämitigge varrij uđđâ toimâsoojijd ive 2011 loopâst, kuás kuhháá vuávájum já vuordum Säämi kulttuurkuávdáš SAJOS valmâštui Aanaar markkânân Juvduu tiärmán, Sämimuseo Siijdâ já Meccihaldâttâs Paje-Laapi luándukuávdáá aldasáid. Säämi kulttuurkuávdáš SAJOS tuáimá še sämmilij parlamenttáállun. Kuávdáást tuáimih sämitige čäällimkode lasseen maaŋgah sämisiärvuseh – nuuvtpa SAJOS lii tuođâlâš säämi kulttuur já haldâttuv kuávdáš!

Kove sämitige tievâsčuákkimist uđđâ säämi kulttuurkuávdáš Sajosist kesimáánust 2012. Kove Solju-nommâsâš sali lii vuávájum eromâšávt sämitige tievâsčuákkimij várás. Solju lii tavesämikielâ já uáivild silbâ já/ tâi kollesoljo, maid nisoneh kevttih sämimáccuháin. Solju-sali seeini čiiŋât Outi Pieski vuávám taaidâtyeji, mon fáddá puátá soljoost. Kove Unna-Maari Pulska.  

Taažâ sämitigge (Sámediggi/ Sametinget) vuáđudui ive 1987 (laahâ 1987:56) já tot algâttij tooimâs ive 1989. Sämitige kuávdášhaldâttâh tuáimá Kárášjuuvâst uđđâ parlamenttáálust, mii vihkui skammâmáánust 2000. Kaavnah lase tiäđuid ton päikkisiijđoin www.samediggi.no.

Ruotâ sämmilij ovdâstâslâš orgaan, sämitigge (Sámediggi/ Sametinget) vuáđudui ive 1992 (laahâ 1992:1433) já tot algâttij tooimâs ive 1993 aalgâst. Sämitige kuávdášhaldâttâh tuáimá Kiärun kaavpug kuávdáást. Kaavnah lase tiäđuid ton päikkisiijđoin www.sametinget.se já ton ohtâvuođâst tuáimee säämi tieđettemkuávdáá päikkisiijđoin www.samer.se.  

Säämi parlamentaarlâš rääđi

Tave-enâmij sämitigeh láá vuáđudâm jieijâs oovtâstpargo-orgaanân Säämi parlamentaarlâš rääđi, mast láá mieldi še Ruošâ sämmiliih. Ruošâ sämmilijn ij lah vala jieijâs ovdâstâslâš orgaan, mut ton vuáđudem lii eennâm sämiaalmug vuáváámin. Säämi parlamentaarlâš rääđi västid eres lasseen tave-eennâmlâš säämi kielâoovtâstpargoost já ohtsijn aalmuglijn säämi symboolijn tegu Säämi liipust já liputtempeeivijn. Kaavnah lase tiäđuid parlamentaarlâš rääđi tooimâst Suomâ, Ruotâ já Taažâ sämitigij päikkisiijđoin. Sämitigeh vuárutteleh rääđi saavâjoođeetmân já čäällimkode pargoi tipšomân lohtâseijee aašijn.

Kooveest Suomâ, Ruotâ já Taažâ sämitige jesâneh já Ruošâ sämmilij ovdâsteijeeh Ruávinjaargâst roovvâdmáánust 2008 uárnejum parlamentaarlâš rääđi tievâsčuákkimist. Kaavnah lase tiäđuid parlamentaarlâš rääđi tooimâst Suomâ, Ruotâ já Taažâ sämitigij päikkisiijđoin. Sämitigeh vuárutteleh rääđi saavâjoođeetmân já čäällimkode pargoi tipšomân lohtâseijee aašijn.