Nuorttâsämmiliih lii aalmug kuulmâ enâmist: Taažâst, Suomâst já Ruošâst. Sii kolgâmužžân lii lamaš aassâđ kuávlust, mast stuorrâvääldih láá rijdâlâm ihečuođij ääigi. Väldikudij raajij nubástusah láá čuuvtij vaikuttâm nuorttâsämmilij elimân.

Suomâst láá nuorttâsämmiliih suullân 600, kiäh äässih nuuvt sämikuávlust ko ton ulguubeln-uv. Stuorrâ uási nuorttâsämmilijn äässih sierânâs nuorttâlâškuávlust (Nuorttâlâšlaahâ 4.2.1995/253, 2 §), main láá Čevetjäävri já Njellim nuorttâlâšsiijdah sehe Kiđđâjäävri nuorttâlâšâi aassâmkuávlu. Čevetjävri lii nuorttâlâškuávlu vááimus, mast nuorttâsämikielâ já kulttuur láá luándulâš uási jyehipiäiválâš eellim. Iänááš uási nuorttâlâškuávlust ässee nuorttâsämmilijn äässih eidu Čevetjäävrist.

Nuorttâlâšâi asâttem 60-ive juhleh Čevetjäävrist 2009.

Kielâ

Nuorttâsämikielâ kulá nuorttiipiälái sämikielâi juávkun.

Nuorttâsämmilijn suullân peeli sárnuh eenikielânis nuorttâsämikielâ. Lohomeerrin tot lii suullân 300 olmožid. Ko tarkkuustâl eenikielâlij ahejuáhásem, te puáhtá uániđ, et ovdil ive 1970 šoddâm nuorttâsämmiliih láá oppâm eenikielânis nuorttâsämikielâ. Tast maŋa šoddâm nuorttâsämmilijn láá iänááš eenikielânis suomâkielâliih. Positiivlâš ovdánmân tiättoo, et oppeet ivveest 1990 ovdâskulij láá šoddâm motomeh kyevtkielâliih párnááh (nuorttâsämikielâ–suomâkielâ). Potkâ kielâ sirdâšuumeest suhâpuolvâst nuubán lii tovâttâm tom, et kielâ ij lah ovdánâm syemmilii ohtsâškode stuorrâ nubástus mield luándulâžžân, tiervâs já ellee kiellân ("natural, healthy and living language") uássin noonâ nuorttâsämmilâš siärváduv.

Nuorttâsämmiliih kevttih nuorttâsämikielâ enâmustáá Čevetjäävri kuávlust. Tobbeen kielâ lii jyehipiäiválii kiävtust päikki-, škovlâ- já pargokiellân, eenâb kuittâg puárásuboi ulmui koskâvuođâst. Eres kuávluin kielâ lii masa lappum. Motomijn soojijn, tegu Avveel nuorttâkielâpiervâlist, ortodoksâlâš kirhoost já puárásij palvâlempääihist puáhtá kielâ kuittâg kevttiđ. Säämi radio lii meiddei tehálâš areena kevttiđ já kuullâđ kielâ. Säämi radio lii-uv lamaš pehtilumos riäidu eromâšávt nuorttâsämikielâ ovdedem- já siäiluttempargoost falâmáin nuorttâsämikielâlâš ohjelm ohoi mield jo luuvij iivij ääigi.

Nuorttâsämikielâ kirjekielâ já čäällimvyehi ovdeduudškuođij iäskán 1970-lovvoost. Nuorttâsämikielâ máttááttuvvoo tááláá ääigi kielâpiervâlist já vuáđuškoovlâst sehe luvâttuvâst káiđusmáttááttâssân. 

Eenikielâlijn tuše motomeh mättih luuhâđ já čäälliđ nuorttâsämikielâ. Čäällimtááiđu sij láá oppâm čäällimkuursâin. Ive 1991 álgám nuorttâsämikielâ máttááttâs keežild iänááš uási Čevetjäävri škoovlâ uáppein máttih luuhâđ já čäälliđ. Lii kuittâg huámášittee, et iänááš uási uáppein láá eenikielâs peeleest suomâkielâliih, já sij láá oppâm nuorttâsämikielâ vieres kiellân. Tanen kielâ mättim lii ucce. Nuuvtpa tile lii tot, et eenikielâliih iä määti čäälliđ já toh, kiäh mättih čäälliđ, mättih kielâ tuše uccáá. Nuorttâsämikielâlâš kielâpargeid ličij pargo fálusist valjeest ovdâmerkkân oppâmateriaal rähtimist. 

Kooveest nuorttâsämmilâš nieidâ Sara Wesslin.

Iäláttâsah

Nuorttâsämmilij ärbivuáváliih iäláttâsah láá lamaš puásuituálu, kyelipivdo, meccipivdo, tyeji já nuurrâm. Puásuituálu lii ain-uv tehálâš iäláttâs, aainâs Čevetjäävri kuávlust. Nuorttâlâšpalgâseh láá Njiävđám já Vääččir palgâseh. Kuálástem, miäcástem, muorjim já kuobbârij nuurrâm pargoo innig iänááš päikkitárbun.

Palvâlemsyergi, mađhâšem já toos kullee ohjelmpalvâlusah láá ovdáneijee iäláttâsah. Nuorttâsämikielân já kulttuurân kullee tooimah adeleh pargo ain maŋgâsubboid ulmuid.

Tyeji

Nuorttâsämmilij máccuheh iäráneh eres sämimáccuhijn eres lasseen nuuvt, et tain lii valjeest kässeekeđgikirjim. Jiešvuođâliih tyejeh kässeekeđgikirjim lasseen jáá veddi- já pessipargoh sehe snäldein poonnum, saavzâulloost rahtum ráánuh, vaacah já suháh. Kyelenahkij kevttim lii majemui ihelovoi ääigi maccâm tyejimiäštárij táiđoid. Almai ärbivuáváliih pargoh láá sanirievah, kerriseh, kárbáh já jieškote-uvlágáneh anotiiŋgah.

Oskoldâh

Nuorttâsämmiliih láá tááláá ääigi iänááš ortodoksâlii kirho jesâneh. Trifon Piäccámlii pákkumist nuorttâsämmiliih kástojii ortodoksâlâš oskoldâhân jo 1500-lovo pelimuddoost. Onnáá peeivi-uv ortodoksâlâš oskoldâh iälá nanosin nuorttâsämmilij kulttuurâst. Ortodoksâliih kirhoh láá Čevetjäävrist, Avelist já Njellimist sehe kappel Kiđđâjäävrist. Ortodoksâlâšvuotâ iärut nuorttâsämmilijd Suomâ eres sämmilijn, kiäh kuleh iänááš luterilâš kiirkon.

Nuorttâlâš muusikärbivyehi

Nuorttâlâš muusikärbivuáhán kuleh leu'ddeh – lávlumáin muštâlum tivtâstuvah. Leu'ddeh muštâleh ulmuin já tábáhtusâin sii elimist sehe pirâstittee luándust. Leu'ddeh siämmáá ko nuorttâlâšmainâseh siäilutteh nuorttâlâšâi historjá njálmálâš ärbivyehin. Muusikärbivuáhán kuleh meiddei vuáttumlavluuh, laavlâsierah, katrilleh já čiärrumsaalmah.

Tanssâ

Aalmugtanssâärbivyehi já katril tánssám láá meiddei puáttám Ranska hovitaansâin nuorttân uássin nuorttâsämmilâš kulttuur. Mätki Piäiváškunâgâs hovist nuorttâlâi enâmáid lii lamaš kukke, já ton määđgi ääigi katril lii-uv hámášum algâkäldeestis masa tubdâmettumin. Katril tánssám máttáátuvvoo aainâs Čevetjäävri škoovlâst já tot išedij sirdeđ katriltááiđu meiddei nuorâb puolvân.

Nuorttâlâšâi luáttámušalmai Veikko Feodoroff tolâmin saavâ Nuorttâlâšâi asâttem 60-ive juhleest 2009.

Haldâttâs

Nuorttâsämmiliih lii majemuš säämi hiäimuin, kiäi toovláš já jiešvuođâlâš haldâttâs lii ain-uv kiävtust, veikkâ lii-uv uáli čuuvtij monâttâm toimâvääldis.

Nuorttâlâšâi toovláš jiešhaldâšemvuáhádâh, nuorttâlâšâi sijdâčuákkim, lii alemus merideijee orgaan, ko meriduvvoo nuorttâlâšâid kyeskee aašijn. Sijdâčuákkimeh tuállojeh kuohtuin nuorttâlâšsiijdâin Njellim-Kiđđijäävrist já Čevetjäävrist.

Nuorttâlâšâi sijdâčuákkim joođeet já oovdâst vaaljâiguin väljejum nuorttâlâšâi luáttámušalmai. Sijdâčuákkimist lii toimâttâh Čevetjäävrist, kost luáttámušalmaa iššeen parga nuorttâlâšâi sijdâčuákkim čällee.

Kuábbáá-uv siijdâst lii jieijâs nuorttâlâšrääđi, mon sijdâčuákkimeh väljejeh jieijâs koskâvuođâst siämmáá kukkosii pajan ko luáttámušalmaa-uv. Nuorttâlâšraađij pargon lii išediđ nuorttâlâšâi luáttámušalmaa aašij hoittáámist addelmáin uáinuidis ohtsijn aašijn. Stuorrâ, prinsiipliih linjiimeh kuittâg kieđâvuššojeh sijdâčuákkimijn. Táválávt luáttámušalmai lii nube siijdâst já väriluáttámušalmai nube siijdâst. Väriluáttámušalmai väljejuvvoo nuorttâlâšraađij jesânij koskâvuođâst.

Tekstâ: Tiina Sanila-Aikio

Koveh: Ulla Isotalo

Liiŋkah:

Nuorttâsämmilâš kielâ- já kulttuurservi Saa'mi Nue'tt ry

Nuorttâsämmiliih - Sämimuseo Siijdâ pyevtittem tiätupakkeet

Nuorttâsämikielâ já nuorttâsämikielâliih oppâmateriaaleh