Kooveest Susanna Maggaast lii Iänuduv-Kuovdâkiäinu sämimááccuh (čiž) já Rauna Rahkoost tiänulâš sämimááccuh. Kove Ulla Isotalo, sämitige lekkâmeh Ucjuuvâst 2008.  

Sämimááccuh lii sämmilijn aalmuglijn tubdâlduvâin pyeremustáá uáinojeijee. Mááccuh maalih muttuusteleh kuávlui mield. Maalih, iivneh já hervâpaadij tiälláástâllâm muštâleh kyeddes sämmilâšjuávhu, távjá suuvâ-uv. Nuuvtpa ij lahkin siämmáá, maggaar mááccuh, kappeer tâi puáhháá kiävttá.  

Suomâbeln láá kiävtust vittâ Sämimááccuh váldumaali: Tiänu leve, Iänuduv-Kuovdâkiäinu, Suáđigil Vuáču, Aanaar já Nuorttâsämmilâš mááccuh.  

Sämimááccuh historjá spiekâst syemmilij aalmugmáccuhij historjásta nuuvt, et tom kevttim ij lah moonnân historjá muddoost potkânâm. Sämimááccuh vuáđumaalih láá näähkist já kággást rahtum aalmugmáccuheh. Sämimááccuh iälá tääl oovtâ ilolâš já aktiivlâš ääigis siämmáá ko ubâ sämikulttuur-uv. Máccuheh kuárrojeh tááláá ääigi maaŋgâlágán materiaalâin (läđđest, pumbul- já rahtumsáigukággáin, silheest já joba piicist) já jieškote-uv iivnijn. Tehálâš lii kuittâg ovttuu jieijâs sämmilâšjuávhu, kuávlu tâi joba suuvâ maali siäiluttem – já tast sämmiliih láá täärhih.  

Sämimááccuh lii meid juhlelâš kárvu já tagarin aalmuglâšmááccuh. Mučis mááccuhkorâduv uáiná ain tobbeen, kost sämmiliih čokkâneh stuorrâ juhlijd tâi čuákkimáid. Sämimááccuh muttuustâl iveaaigij já kevttimuáivil mield. Argâmááccuh ij lah hervejum siämmáánáál ko juhlemááccuh. Nisonji kesimááccuh kuárroo távjá pumbulkággást. Kesimáccuháin kiävttojeh šišnekammuuh ađai čässiheh já asettebeh kapereh. Tälvikárvoid kuleh poccuukamâsijn koorrum sosvskámmuuh, ullolijne, nisonijn lieggâ vyesinähkikappeer já almain skođâstum já viergičevđin hervejum kappeer.  

Kooveest musijkkáreh Annukka Hirvasvuopio-Laiti já Anna Näkkäläjärvi, kiäin kuohtuin lii sämimááccuh tälvikárvoid kullee ullolijne. Kove Ulla Isotalo 2006.

Meccikárvoid kuleh vala piegâst já puurgâst syeijejeijee lukkâ já kamâspidoh. Nähkipuuvsah kiävttojeh sehe juhlekárvun et lieggâ syeijin kolmâ šooŋâin. Lasseen jyehi sämimááccuhmaalin kuleh tiätulágáneh, eres pivtâskerdijn siämmáánáál hervejum kistuuh já jieijâs kuávlu vaacah. Vaacâin já vuoddun kiärduh jieškote-uv maalin kullee hervâiivneh. Almai vuoddui vuáđuivne lii iänááš vielgâd já nisonij ruopsâd. Párnái vuodduuh čuáldojeh kezibân ko rävisulmui vuodduuh.

Nissoon máccuháin kevttum táválumos povijmalli lii njuškomáin njuškottum läigipoovij. Nähkipuáhháá kevttih sehe nisoneh et almaah. Nähkipoovij hervejuvvoo távjá siiviilsiäđu mield jieškote-uv mallisij silbâpuáluiguin tâi čiŋâiguin. Sehe almai et nisonij máccuháid kulá vala silkkelijne, mon nisoneh kiddejeh radebel šoljoiguin. Lijne kiddejuvvoo sierâlágán vuovijguin jieškote-uv mallijd. Tiänu nissoon kiddee liijnes radebel masa láskud, ko oppeet anarâš já Suáđigil vuáččulâš v-háámán.  

Nuorttâsämmilij mááccuh lii čielgâsávt ereslágán ko eres sämimáccuheh. Tot sulâstit kärjillij aalmuglâšpihtâs já lii tagarin historjállâš dokument nuorttâsämmilij covgâ ohtâvuođâin nuortâs.  

Anarâšmááccuh 

Anarâšmááccuh lii jieijâs aalmugjuávhu pyeremustáá uáinojeijee tubdâldâh. Ton päikkikuávlu lii Aanaarjäävri piirâs. Mááccuh kuárroo távjá čapis läđđest já ton hervâiivneh láá ruopsâd, fiskâd já ruánáá. Mááccuhmalli lii alda Suáđigil Vuáču maali. Taid iärut nubijnis iänááš puddiistuvâin, moh anarâšmáccuhist kiävttojeh hervâläđđei roobdâin.  

Kooveest Ilmari Mattus já Petra Kuuva Anarâškielâ seervi 20-ive juhleest Anararist ive 2006. Kove Matti Morottaja.  

Iänuduv-Kuovdâkiäinu mááccuh

Iänuduv-Kuovdâkiäinu maaccuhmalli lii puoh enâmustáá hervejum. Herviimân kiävttojeh läđđee oolâ stellejum ivnáás päädih jieškote-uv suuvâ já perruu ärbivyevi mield. Herviimeh láá kubduuh já olluuh. Sehe nisonij et almai kapereh kuárrojeh ollâgubbon ko eres maalih.  

Kooveest sämitige jesâneh Jouni Ilmari Jomppanen já Petra Biret Magga säämi parlamiänttárij konfereensâst Ruávinjaargâst roovvâdmáánust 2008. Kuohtuin sunnust lii pajalist Iänuduv-Kuovdâkiäinu mááccuh. Nube kooveest iänuduvlii almaa mááccuh helmi. Koveh Ulla Aikio-Puoskari.  

Tiänu mááccuh 

Tiänu mááccuhmalli lii rávhálávt hervejum, aainâs jis tom verdit Iänuduv-Kuovdâkiäinu máccuhân. Mááccuh kevttimkuávlu lii ruávásávt vääldin ubâ Tiänu čácádâshkuávlu. Mááccuh hervâiivneh láá ruopsâd já fiskâd. Eres maalijn spiekâstmáin nissoon mááccuh helmi tuárroo. Hiälmán mana olbepäddi masa love meetterid. Almaa mááccuh helmi ij hervejuu ollágin.

Kooveest Ucjuv luvâttuv pajeuáppeeh kiđđuv 2008. Eereeb vielgis mááccuh puoh eres máccuheh ovdâsteh tiänulâš sämimááccuh maali. Kove Ulla Aikio-Puoskari.  

Suáđigil Vuáču mááccuh 

Vuáču mááccuh lii Suáđigil sämmilij ärbivuáválâš malli já ivnijdis peeleest alda Aanaar mááccuh. Mááccuh hervâiivneh láá ruopsâd, ruánáá já fiskad. Nisonij kappeer hervejuvvoo kuittâg Iänuduv-Kuovdâkiäinu kappeer náálá ivnáás padijguin – ij kuittâg nuuvt korrâsávt.  

Kooveest sämitige saavâjođetteijee säämi aalmugpeeivi juuhlijn kuosijd vuástáváldám Pekka Aikio, kiäst lii pajalist Suáđigil Vuáču mááccuh. Tiervâttemvuárust kirječällee Ima Aikio-Arianaick fiskis tiänulii máccuhist. Kove Ulla Isotalo.  

Nuorttâsämmilâš mááccuh 

Kooveest (čiž) nuorttâsämikielâlâš kirkkolaavlâjuávkku sämitige lekkâm juhleimmeelpalvâlusâst Ucjuuvâst kiđđuv 2008. Nube kooveest (uálg) Kuáláduv sämmilâš Nina Afanasjeva, kiäst lii nuorttâlâšnissoon kappeer. Umogáást lii pajalist tiänulâš mááccuh. Koveh Ulla Isotalo.  

Nuorttâsämmilâš nissoon mááccuh lii alda kärjillii nissoon aalmuglâšmááccuh. Toos kulá siiviilsiäđu miäldásâš kappeermalli, sarafaanhaamid já kässeekeđgijguin čiŋâttum poovij. Meid kappeer lii hervejum kässeekeđgijguin. Nuorttâsämmilâš almaa mááccuh lii ovdedum majemui iivij ääigi já tot oro ovdánmin eres sämmilâšjuávhui almai mááccuhmaali suundán. Nuorttâsämmilij almai ärbivuáválii kárvukeerdist pyeremustáá lii siäilum neeljičievvâg riämnjánäähkist koorrum tälvikappeer.