Säämi kielâtaho-palhâšume juáhhoo nube keerdi já Sämitige säämi kielârääđi lii mieđettâm säämi kielâtaho-palhâšume Iänuduv kieldâ juávkkupeerâpeivikiäčču Miessin*. Säämi kielâtaho-palhâšuumijn adeluvvoo tubdâstâs sämikielâlij palvâlusâi já sämikielâi sajattuv oovdedem pyerrin porgum ansulâš pargoost Suomâst. Säämi kielâtaho-palhâšume lii säämi tyeji já diploom.

Kooveest: Maarit Magga, Petra Biret Magga-Vars, Risten Elle Gaup-Juuso, Saara Näkkäläjärvi, Erkki Lumisalmi

– Juávkkupeerâpeivikiäčču Miessi lii ovdâmerkkâ tast, maht uccâ resurssijguin já meritiätulâš pargoin puáhtá uážžuđ ááigán merhâšittee tavvoid sämikielâi oovdedmân, iätá säämi kielârääđi saavâjođetteijee Erkki Lumisalmi. Sämikulttuur eellimiähtu lii sämikielâi siäilum puáttee suhâpuolváid já kielâ lii sämikulttuur tehálumoš já kuávdášlumos uási, tot lii sämikulttuur vááimus. Párnáiguin porgâdijn lii uáli tehálâš kevttiđ systemaatlávt sämikielâ váldukielâ noonâ sajaduvâst peerusthánnáá – Miessi pargeeh láá luhostum taam pargoost ovdâmerhâlávt, kijttâl Lumisalmi.

Diplomi Gielladahku | Kielâtaho | Ǩiõlltuâjj | Kieliteko 2011 (PDF)

Perustelut | vuođuštusat | vuáđustâsah | vuâđđjurddi (PDF)

Matleena Fofonoff käsityö | duodji | tyeji | tuâjj (PDF)

Palhâšume lii Matleena Fofonoff tyeji

Säämi kielâtaho-palhâšume lii säämi tyeji, mon tuáijojeijee lii valjim Sámi Duodji ry. Palhâšume lii veedâtyeji: veedâkoori (nuorttâsämikielân vuä´ddču´ǩǩ), leibilitte (nuorttâsämikielân lei´bbtiskk) já sukkârlitte (nuorttâsämikielân säähharne´cc), já toi rähtee lii tuáijár Matleena Fofonoff Njižžjäävrist, Anarist.

Kooveest: Säämi kielâtahopalhâšume 2011. Tuoijum tuáijár Matleena Fofonoff.

Sämitige vuáđustâsah

Juávkkupeivikiäčču Miessi lii toimâm Iänuduvâst 10 ihheed já ton ääigi Miessi lii tipšom ivijmield aldasáid 40 sämipárnážid. Iänuduv kieldâ kulá sämikuávlun já kieldâ sämikielâlâš aalmug lii tobbeen uccâ ucceeblohhoon.

Sämitige mielâst säämi ärbitiätu lii nanosumos muddoost talle, ko tot lii rievtis kulttuurlâš já kielâlâš pirrâsist. Sämikielâ já -kulttuur maaŋgâpiälásáin já njyebžilis mättimáin láá olášittum puohâi sämipárnái kielâliih vuoigâdvuođah. Sämikielâ puátteevuođâ turviimân lii tehálâš, et sämipárnááh uážžuh sämikielâlâš peivitipšo, mii vuáđuduvá sämikulttuur árvoid. Miessi tipšokiellân lii sämikielâ já tipšopargei eenikielâ lii sämikielâ.

Sämitigge tuáivu, et palhâšume movtijdit Iänuduv kieldâ pyerediđ sämikielâ sajattuv ovdedem kieldâ puohâin uásisuorgijn já meid eres virgeomâháid pyerediđ sämikielâlijd palvâlusâid.

Lasetiäđuh: kielâtorvočällee Siiri Jomppanen. puh 010 839 3111, ovdânommâ.suhânommâ@samediggi.fi

(*Miessi lii tavesämikielâ já uáivild vyesi.)