Sämitige nuorâirääđi

Sämitige toimâpaje 2007–2011 ohtâ uulmijn lâi vuáđudiđ nuorâirääđi. Ulme olášutmân vuáđudui ”Nuorâilävdikodde-proojeekt” já pargojuávkku valmâštâllâđ ääši. Pargojuávhu äŋgiruššâm palhâšui ive 2011 sämitige vuossâmuu tievâsčuákkimist, mast nomâttui vuossâmuš koskâpuddâsâš nuorâirääđi.  

 Nuorâirääđi čokkânij vuossâmuu keerdi cuáŋuimáánust 2011. Vuossâmuu čuákkim tehálumos äšši lâi uulmij, linjiimij já pargoi vuávám. Valmâš toimâmmalli ij lamaš, et hástusin, mut še positiivlâš äššin lâi tot, et nuorâirääđi uážui jieš miäruštâllâđ toimâmvuovijd, uulmijd, pargoid já linjiimijd. Myenster valdui nuuvt Suomâ kieldâi nuorâilävdikuudijn, ko meid Taažâ já Ruotâ sämitigij nuorâiorgaanâin. Kuittâg Suomâ sämitige nuorâirääđi lii aaibâs ereslágán, ko ovdeláá mainâšum nuorâiorgaaneh. Tot spiekâst kieldâi nuorâilävdikuudijn nuuvt, et toimâmkuávlun lii ubâ Suomâ. Nuuvtpa tot ij rájášuu kieldâi raajijd. Taažâ já Ruotâ sämitigij nuorâiorgaanâin tot spiekâst nuuvt, et nuorâirääđist lii jieijâs sierânâs ruttâdem já váldutoimâlâš nuorâičällee. Verdittijn ránnjáenâmij nuorâiorgaanáid láá Suomâ sämitige nuorâirääđist pyerebeh vaikuttemmáhđulâšvuođah, ko tast lii sárnum- já mieldiorroomvuoigâdvuotâ sämitige tievâsčuákkimist.

Kooveest vuossâmuš Nuorâirääđi. Tyehiraddalâsâst čižetpeln Lasse Lehtola, Antti Heikkuri, Anna-Katariina Feodoroff, Elli-Marja Hetta, Nils-Heikki Paltto, Ella Näkkäläjärvi, Aleksi Syrjä já Saara-Maria Salonen. Ovdâraddalâsât Inga Helander, Heli Huovinen já Aslak Satokangas.

Nuorâirääđi valmâštâl sämitige ciälkkámušâid, alguid já eres peleväldimijd moh kyeskih säminuorâid tâi sii eellimtile. Eres váldupargoh láá ovdediđ säminuorâi kielâlâš já kulttuurlâš vuoigâdvuođâid pirrâ Suomâ sehe nanodiđ säminuorâi kullum sämikulttuurân.

Nuorâirääđist láá saavâjođetteijee, värisaavâjođetteijee já kulmâ eres jeessân, sehe sii värijesâneh já vittâ pisovâš äššitobdeejeessân. Jesâneh já värijesâneh kalgeh leđe valjiidijn 18–25-ihásiih säminuorah, spiekâstmáin sämitige eres lävdikuudijn, nuorâirääđi saavâjođetteijee já värisaavâjođetteijee iävá taarbâš leđe sämitige jesâneh. Pisovâš äššitobdeejesâneh láá valjiidijn 15–17- ihásiih säminuorah. Nuorâirääđi noomâttijn kalga väldiđ vuotân kuávlulâš já kielâlâš täsiáárvu, ađai kalgeh leđe jesâneh jyehi sämikuávlu kieldâst (Ucjuuhâ, Aanaar, Vuáčču, Iänudâh), sehe jyehi kielâjuávhu ovdâsteijeeh (tave-, aanaar- já nuorttâsämikielâ), sehe nisonij já almai koskâsâš täsiáárvu. Lasseen nuorâirääđist láá ovdâstum kaavpugsäminuorah já puásui-iäláttâsâst pargee nuorah.

Nuorâirääđi lii šiev tovgâmlyevdi sämipolitiikân já mane ij še kieldâpolitiikân. Nuorâirääđist uápásmuvá sämitige tooimân, ráhtusân já ulmijd sehe uáppá čuákkimvuáválâšvuođâid já algâaamugij – aainâs sämmilij vuoigâdvuođâin já aalmugijkoskâsijn vaikuttemmáhđulâšvuođâin algâaalmugsyergist. Nuorâirääđi uápásmuvá jieškote-uv organisaatioid Suomâst, mut še maailm vijđosávt.

Uánihis eksistens ääigi láá kiergânâm tábáhtuđ ennuv sierâlágáneh ääših

Nuorâirääđi vuossâmuš stuárráb tábáhtus lâi orniđ Säämi parlamentaarlâš rääđi (SPR) Ohtsâštave-eennâmlâš nuorâi konferens Suáluičielgist 13.–15.10.2011. Konferens uárnejuvvoo kyevti ive kooskâi, vuáruttuvâi Taažâst, Ruotâst já Suomâst. Konfereensân uásálistii säminuorah Suomâst, Ruotâst já Taažâst, ohtsis suullân 70. Konferens kyeddee teema uážui idea SPR puáttee konfereensâst, ”Ärbivuáválâš tiätu”, eres teemah kuulmâpiäiválâš konfereensâst lijjii ”Sämmilâšvuođâ kiävttu turismist”, Sämimááccuh- já ton uđâsmittem” já ”Maht siäiluttiđ já paijeentoollâđ sämmilâšvuođâ ko áásá sämikuávlu ulguubeln”.

Konfereensâst lijjii luvâldelleeh, jieškote-uv teemai äššitobdeeh já meid juávkkupargeldem já paaneelsavâstâllâm. Eehidohjelmist lâi vuossâmužžân ”Sämimááccuh fashion-show” mast oovdânpuáhtojii jieškote-uv kuávlui sämimáccuheh já nube eehid lâi rockbändi SomBy suáittimin. Konferens majemuu peeivi tollui historjállâš, vuossâmuš Suomâ, Ruotâ já Taažâ sämitigij nuorâiorgaanâi ohtsâščuákkim. Čuákkimist čallui konferens almosciälkkámuš, vuávájui oovtâstpargo já valmâštâllui aalgâ SPR:n tave-eennâmlâš nuorâi lävdikoddeest.

Ohtsâškove Suáluičielgi konfereensâst 13.–15.2011 (Kove: Áile Aikio)

Skammâmáánust 2011 uárnejum Säämi parlamentaarlâš rääđi konferens ohtâvuođâst lâi nuorâi mini-seminaar. Seminaar uárnejui oovtâstpargoost Taažâ já Ruotâ sämitigij nuorâiorgaanâiguin. Seminaar váldu-uáivil lâi muštâliđ säminuorâi tiileest já tuoivust tave-eennâmlâš nuorâi lävdikoddeest. Konferens ohtâvuođâst toollum SPR čuákkimist meridui ton vuáđđudmist. Säämi parlamentaarlâš rääđi vuálásâš nuorâilävdikodde šadda čokkâniđ Suomâ, Taažâ já Ruotâ sämitigij nuorâiorgaanâi nomâttem jesânijn, mut še Ruošâ säminuorâi servi pivdoo nomâttiđ ovdâsteijeid lävdikoodán.

Nuorâirääđi lii še uásálistám já uásálist ihásávt Ijâttes Ijjâ-algâaamugij muusikfestivaalân, Skammâkoveh-algâaamugij elleekovefestivaalân já sierâlágán seminaaráid, konferenssáid já foorumáid, el. UNPFII 2012 (United Nations Permanent Forum on Indigenous Issues). Nuorâirääđi lii iällám uápásmuumin Euroop Rááđán Brysselist já OA:n New Yorkist. Nuorâirääđi jesâneh láá maaŋgâin pargojuávhuin já stivrimjuávhuin.

Kiđđuv 2012 väljejui uđđâ nuorâirääđi. Spiekâstâhlávt tuše ive toimâm vuossâmuš nuorâirääđi toovâi iävtuttâs nuorâirääđi noomâtmist. Uđđâsist nomâttem suijân lâi, et nuorâirääđi toimâpajeh joteh kietluvâi sämitige já eres lävdikudij toimâpojijguin.

Nuorâirääđi uápásmuumin Euroop rááđán. Kooveest čižetpeln: Nils-Heikki Paltto, Inka Nuorgam, Elli-Marja Hetta, Saara-Maria Salonen, Laura-Maija Niittyvuopio, Hannu Kangasniemi já Tuomas-Aslak Juuso.

Ulmeh puátteevuotân

Nuorâirääđist láá ennuv ulmeh puátteid ivvijd main tehálumoseh láá jotteeđ sämikuávlu škoovlâin muštâlmin sämitiggeest já nuorâirääđist sehe algâttiđ Ofelaš-tooimâ. Ofelaš-tooimâst säminuorah joteh Suomâ škoovlâin muštâlmin sämmilijn, sii historjást, kulttuurist já kielâin. Ofelaš-toimâ kiäččoo uáli tehálâžžân, vâi punnjâsâm mielâkuuvijd já stereotypiaid uážžu meddâl válduaalmug mielâst.

Nuorâirääđi ulmijd kulá še orniđ ihásávt stuárráb tábáhtus moinnii teemain säminuoráid pirrâ Suomâ. Lii tehálâš uážžuđ säminuorâid čokkâniđ oohtân, joba ihásávt. Säminuorâin paijeel 65 % áásá sämikuávlu ulguubeln já kaavpugijn ij lah luándulâš vyehi siäiluttiđ kielâ tai kulttuur, et ohtsiih kuáhtáámeh eres säminuorâiguin nanodeh nuorâi identiteet já oohtânkulluuvâšvuođâ tobdo.

Eres puátteevuođâ vuáváámeh láá eres lasseen orniđ om. nuorttâlâšnuoráid kuáhtáámijd já aktivisistiđ sii ornijduđ. Nuorttâlâšnuorâin ij lah eidu tääl maggaargin ornijdume ige uárnejum toimâ. Nuorâirääđi uáiná-uv tehálâžžân iäláskittiđ nuorttâsämikielâ já kulttuur, uážžumáin nuorttâlâšnuorâid oohtân.

Nuorâirääđi uárnee čohčuv 2012 tyejiškovlim, mon teeman lii lukkâ. Rääđi uáiná tehálâžžân orniđ škovlim ärbivuáváláid tuojijd, ko nuorâ tuájáreh láá uccáá. Maaŋgâin puáhtá leđe taggaar tile, et ij lah innig máhđulâš oppâđ vaanhimijn tâi ááhuin já äijihijn tuojijd, já ko návt lii, te ärbivuáválâš tiätu já táiđu ij sirdâšuu suhâpuolvâst nuubán. Nuorâirááđán lii tehálâš algâttiđ já juátkiđ oovtâstpargo Suomâst, Taažâst, Ruošâst já Ruotâst tuáimee sämiservijguin.

Nuorâirääđi 2012–2013. Kooveest čižetpeln Nils-Heikki Paltto, Jouna Näkkälä, Heli Huovinen, Aslak Holmberg, Saara-Maria Salonen já Elli-Marja Hetta. Oovdâst Mira Rauhala, Inka Nuorgam, Inga Helander já Laura-Maija Niittyvuopio.

Liiŋkah: 

Nuorâirääđi blogi 

Nuorâirääđi Facebookist

Nuorâirääđi