Zoja Nosova lii nuorttâsämikielâ algâjalgejeijee. Sun áásá Ruošâbeln Paje-Toollâm siijdâst, stuorrâ Murmansk kaavpug já nuorttâsämmilij aassâmkuávlui kooskâst, moh láá Suomâ nuorttârääjist. Zoja lii šoddâm puásuisämmilâš perrui Kuáláduvnjaargâ taverido Myetkivuonâ riddoost, Myetkivuonâ siijdâst. Suu pärnivuođâ ääigi nuorttâsämikielâ, mii lii še Zoja eenikielâ, lâi kuávlu táválâš kielâ. Zoja pärnivuođâ päikkisijdâ lii tááláá ääigi toppum kuávlu, mii kulá Ruošâ suátiviehân.

Nuorttâsämikielâ kevttim lii maailmsoođij já nuorttâsämmilâšsiärváduv kolgâmušâi puáđusin kiäppánâm. Nuorttâsämmiliih eellih tááláá ääigi kuulmâ staatâ aalmugjesânin. Nuorttâsämikielâ sajattâh já kevttim lii nanosumos Suomâbeln, kost nuorttâsämikielâ máttáátteh škoovlâst oppâamnâsin já kevttih mottoomverd še máttááttâskiellân. Taažâ kuávlust ässee nuorttâsämmiliih iä innig sáárnu eenikielâs, iäge nuorttâsämikielâ máttát škoovlâin. Ruošâbelngin nuorttâsämikielâ ij kuulâ škoovlâ máttááttem kieláid, mut kielâ sárnooh já ovdedeijeeh liijká vala kávnojeh.  

Kuulmâ staatâ kuávluin ässee nuorttâsämmiliih čokkânii kesimáánust 2012 nuorttâsämikielâ já kulttuur iäláskittem sehe sajattuv kieđâvuššee konfereensân Aanaar Sajosân, kost kuáhtáim nuorttâsämikielâ mättee já ovdedeijee Zoja Nosova.

Zoja algâttij nuorttâsämikielâ máttááttâs päikkisijdâstis Paje-Tolâmist ive 1999. – Máttááttâs ornijm priivaat viistijn ohtii ohhoost, motomin tävjibeht-uv. Máttááttâs adelijm maaŋgâin čuákkipaaihijn, meid Murmanskist, já keevtijm máttááttâsâst argâeellim teemaid, muštâl Zoja.

 Kove nuorttâsämikielâ já kulttuur konfereensâst Anarist kesällä 2012.

- Lijjim kuursâi máttáátteijen, mut tot ij lamaš nuuvt oovtkiärdánâš, ko nuorttâsämikielâst ij lamaš Ruošâst kirjekielâ. Teddilum oppâmateriaaleh iä lamaš ollágin. Skáppojim oppimateriaalâid Suomâbeln, kost toh lijjii mottoomver finniimist, muštâl Zoja.

- Čevetjávrálâš Jouni Moshnikoff lâi ohtâ mii oovtâstpargokuoimijn Suomâbeln. Sun puovtij mijjân oppâmateriaalâid já mij lep še kolliistâllâm maŋgii Čevetjäävrist. Máttááttâlâim sämikielâlijd lavluid, muštâlijm nuorttâsämmilâš mainâsijd já majemui iivij lep tuoijum še ennuv nuorttâsämmilâš tuojijd, muštâl Zoja.

Zoja Nosova muštâl ovdâmeerhâid keevâtlâš kielâoovtâstpargoost. – Jovnâ eelij mii kolliistâlmin já huámášáim, et sárnoon nuorttâsämikielâ ucánjáhháá eresnáál. Joovnâst lijjii sämikielâliih säänih, moid suomâkielâ lâi vaikuttâm. Muštâlim sunjin, moh säänih lijjii algâalgâliih nuorttâsämikielâ säänih já toin vuovvijm muoi porgáim jieččân kielâhuolâttâs.

Mainâskirje nuorttâsämikielân

Zoja Nosova lii toimâm nuorttâsämikielâ ovdâsteijen meid puoh neelji staatâst sarnum sämikielâid ovdâsteijee säämi kielâlävdikoddeest. Lävdikodde tuáimá Tave-enâmij sämitigij oovtâstpargo-orgaan, Säämi parlamentaarlâš rääđi vuálásâžžân.

- Iävtuttim lävdikoodán puáris nuorttâsämmilij, ruošâkielân almostittum mainâsij jurgâlem nuorttâsämikielân já pivdim sist iše toi almostitmân. Mainâseh lijjii algâaalgâst nuurrum jo ive 1977 já almostittum ruošâkielâlâš kirjen ive 1990.

Zoja iätá, et nuorttâsämmiliih láá lamaš ain iäljáreh mainâstiđ já mainâseh tuálih siste ennuv nuorttâsämmilâš historjá já ärbitiäđu.

- Lävdikode nuorttâsämikielâ juávus algâttij-uv jurgâlemproojeekt já ruttâdij še mainâskirje almostittem, muštâl Zoja. Kirje toimâttij já loopâst almostitij Suomâ sämitige škovlim- já oppâmateriaaltoimâttâh. "Kå´llmuõrâž"-nommâsâš puáris nuorttâsämmilijd mainâsijd sistetuállee kirje almostui nuorttâsämikielâlâš teddilâssân ive 2012 aalgâst.

Zoja Nosova luuvâi kirje mainâsijd nuorttâsämikielân páádán, mast pargojuávkku Katri Fofonoff, Eino Koponen, Jouni Moshnikoff, Tiina Sanila-Aikio já Seija Sivertsen huolâttii mainâsijd nuorttâsämikielâ tááláá čäällimvuáhán. Zoja muštâl meid, et sun tivodij teevstâ taađeest, ko huámášij feiluid. – Ovdâmerkkân muorâi noomah lijjii jurgâlum puástud ruošâkielân, muštâl Zoja.

Kuuvijn ruošâkielâlâš algâalgâlâš kirje já tääl almostittum nuorttâsämikielâkielâlâš kirje. Kirje lii finniimist sämitige škovlim- já oppâmateriaaltoimâttuvâst, säämi kulttuurkuávdáš Sajosist Anarist. Kirje uđđâ kuvvim lii toohâm Merja Aletta Ranttila.