Sämmiliih láá neelji staatâst ässee aalmug, mii uáivild tom, et säminuorah láá še juohum neelji uásán. Onnáá peeivi raajijn peerusthánnáá sämmiliih láá kuittâg “räjittes aalmug”, čavos já ohtâlâs. Räjittesvuotâ tiättoo še säminuorâin, kiäh aneh raajijd rastaldittee oovtâstpargo tehálâžžân. Säminuorah láá aktiivliih já tiäđuliih tast, et sii jieijâs naavcâi lasseetmist lii stuorrâ vaikuttâs kulttuur siäilumân já ton ellen tolâmân.

Säminuorâi raajijd rastaldittee oovtâstpargo uáivilin lii lasettiđ já nanodiđ oohtânkulluuvâšvuođâ tobdo puohâi sämmilij kooskâ já tađe mield leđe mieldi lääjidmin maaŋgâ náálá noonâ aalmug. Sämmilij ovtâstittem vuálgá joton jo nuorâin. Suomâ sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee Laura-Maija Niittyvuopio kommentist raajij paijeel mannee oovtâstpargo já maainâš, et ij kolgâččij ovttuu sárnuđ Suomâ, Taažâ, Ruotâ já Ruošâ sämmilijn, pic sämmilijn ohtân siämmáá aalmugin. Jis oppeet kalga iäruttiđ jieškote-uv sämmilijd, te tom kalga porgâđ luándulubbooht sämmilij jieijâs nomâttâsâi mield ovdâmerkkân jieškote-uv sämikielâi sárnoi, tâi jieškote-uv iäláttâsâi hárjutteijei mield.

Säminuorâi koskâsâš oovtâstpargo lii ohtâ čááitus tast mon aktiivliih säminuorah láá jieijâs kulttuur aaitârdmist. Onnáá peeivi oovtâstpargo lii älkkep porgâđ, ko ohtâvuođâ uážžum já aašijn tieđettem lii viehâ älkkee sosiaallâš media pehti. Tast peerusthánnáá oovtâstpargo ij lah jiešmeidlist čielgâs pic tot váátá sierâlágán naavcâid, tegu ruuđâ já haalu toimâđ, sehe tiätulágán njyebžilvuođâ staatâi tááhust. Laura-Maija Niittyvuopio ana sierâlágán konfereensijd já seminaarijd šiev koŋkreetlâš ovdâmerkkân raajijd rastaldittee oovtâstpargoost. Toh čuákkejeh oohtân valjeest säminuorâid pirrâ sämieennâm. Konfereensij fáádáh molsâšudeh sämipolitiikâst sämikulttuur aaitârdmân.

Konfereensij já seminaarij pehti lep juksâm ovdánemlaavhijd já toi vievâst lep uážžum ááigán koŋkreetlâš puáđusijd. Ovdâmerkkân čohčuv 2011 Suomâ sämitige vuálásâš nuorâirääđi ornij Suáluičielgist ohtsâštave-eennâmlâš säminuorâi konferens, mii čokkij oohtân suullân 100 säminuorrâd. Konfereensist kieđâvuššojii äigikyevdiliih sämiääših eres lasseen paneelij já pargopáájái pehti. Siämmáá konfereensist uážui aalgâ säminuorâi ohtsâš nuorâilävdikodde, mast láá ovdâsteijeeh jyehi neelji enâmist. Laura-Maija muštâl, et sun vuárdá uđđâ nuorâilävdikode tooimâ algâttem já tađe mield oovtâstpargo. Vuossâmuš čuákkim lii čohčuv 2012.

Kooveest nuorâirääđi saavâjođetteijee Laura Niittyvuopio. Kove lii váldám Unna-Maari Pulska.

Nubbe šiev ovdâmerkkâ lâi kiđđuv 2012 uárnejum Ruotâ säminuorâi seervi ihečuákkim Björklidenist. Ihečuákkim ohtâvuođâst uárnejui konferens, mii čokkij oohtân suullân 150 säminuorrâd pirrâ sämieennâm. Konferens teeman oli Räjittem, rajaton. Konferens teeman lâi nanodiđ raajij paijeel säminuorâi oohtânkulluuvâšvuođâ tobdo já uážžuđ säminuoráid ohtsii jienâ. Tábáhtusâst čallui Rákkasorda-julgáštus, mon ulmen lâi pyehtiđ uáinusân puohâi neelji eennâm säminuorâi uulmijd. Julgáštus lii luuhâmnáál eres lasseen Suomâ säminuorâi seervi blogist.

Tehálâš äšši oovtâstpargoost lii tábáhtusâi já teividmij maaŋgâpiälásâšvuotâ, já tot et fáárun fättee nuuvt maŋgâs ko máhđulâš. Poolitlâš tooimâi lasseen ferttejeh leđe še eres-uv tooimah jieškote-uv aššijd mielâkiddiivâšvuođâ tobdeid. Taas ohtân ovdâmerkkân Laura-Maija maainâš ihásijd salibandy sämimiäštárvuođâkištoid, moh čuákkejeh oohtân neelji eennâm säminuorâid. Kištoin lii jo šoddâm jyehi-ihásâš ärbivyehi, mon viggâp siäiluttiđ. Kištoid lii uáivil toollâđ vuáruttuvâi jyehi neelji staatâst.  “Sierâlágán tábáhtusâin uápásmuvá ulmuid eres náálá. Ulmuin iteh uáinusân sierâlágáneh peleh seminaarist, tegu veikkâ salibandy spelâdijn tâi sämimuusik festarijn ”, Laura-Maija valdâl.

Laura-Maija tiäddud, et oovtâstpargo lii tehálâš meid tondiet, et ko áásá eres staatâin, te puáhtá verdidiđ tilálâšvuođâid koskânis staatâi kooskâ já máhđulávt še tađe mield asâttiđ tedduid staatáid, jis siämmááh ääših láá hoittájum eresnáál nube staatâst. Tilálâšvuođâid viärdádâlmáin puáhtá väldiđ myenster pyerebeht hoittájum áášijn já ovdediđ jieijâs staatâst sämmilij aašijd.

Oovtâstpargo pehti läjiduvvojeh še tááláá ääigi eromâš teháliih sosiaalliih viärmáduvah, main uážžu uđđâ jurduid, uápásmuvá já uážžu ustevijd. Laura-Maija iätá, et tooimah láá še säminuorâi identiteet tááhust teháliih, ko piäsá uápásmuđ siämmáávuoiŋâlâš já etnisiteetis tááhust sämmilâš nuoráid. Oovtâstpargo vaikut meid sämikielâ paijeentolâmân já iäláskitmân, ko kuáhtáádijn eres enâmij nuorâid lii pággu sárnuđ eres kielâ ko jieijâs päikkieennâm válduaalmug kielâ. Tavesämikielâ lii sämikielâin vijđásumosávt sarnum kielâ, já tot lii távjá kevttimkiellân. Tavesämikielâ lii maŋgii nomâttum ‘sämmilij eŋgâlâskiellân’. Kuhtáádijn sárnumkielâ ij kuittâg lah automaatlávt sämikielâ, ko motomeh sämikielah láá nuuvt kukken nubijnis, et savâstâllâm lii väädis. Lasseen láá sämmiliih, kiäh láá monâttâm kielâs. Savâstâllâmkiellân tuáimá-uv viehâ távjá eŋgâlâskielâ.

Oovtâstpaargon vuáhádum sajattâh

Oovtâstpargo viggâp čoođâg pyerediđ já ovdediđ, já tast viggâp toohâđ vuáhádum já jiešmeidlist čielgâ ääši säminuoráid. Fáárun viggâp uážžuđ lase uđđâ muáđuid já tooimâ viggâp šoddâdiđ vijđásubbon. Tábáhtusâid viggâp orniđ maaŋgâpiälásubbon já tävjibeht, ko tääl ohtsiih tábáhtusah láá oovtâstpargo aktiivlâšvuođâ keežild tuše motomeh ivveest. Lasseen oovtâstpargo eromâšávt Ruoššáin viggâp lasettiđ, ko tot lii ucceeb ko Suomâ, Ruotâ já Taažâ koskâsâš oovtâstpargo. 

Laura-Maija osko jieijâs vuáttámušâi vuáđuld, et puátteevuotâ lii čuovvâd, ko puohâin láá siämmááh vuolgâsajeh já almolávt puohâin lii lamaš mielâkiddiivâšvuotâ porgâđ oovtâstpargo säminuorâi oovdân. Laura-Maija iätá et lii šiev merkkâ, ko mielâkiddiivâšvuotâ kávnoo jyehi kuávlust. Tot täähid tom, et oovtâstpargo luhostuvá já šadda jotkuđ. Ko oovtâstpargo vuáháduvá, te tast šadda pissoo já luándulâš uási säminuorâi tooimâ.

Ruotâpele sämitige nuorâilävdikode ovdâsteijee Helena Partapuoli kommentist še oovtâstpargo já iätá oovtâstpargo enâmustáá uáinojeijee häämmin lemin konfereensah já čuákkimeh, main nuorah jyehi kuávlust Sämienâmist čokkâneh savâstâllâđ sämmilij puátteevuođâst. Partapuoli pááhud: ”Puoh iivij miätá uárnejum konfereensah láá čielgâsávt čáittám, et mij lep aalmug já halijdep porgâđ oovtâstpargo. Jyehi konferens puáđus lii, et nuorah halijdeh pyerebijd ohtâvuođâid vâi Säämi puávtáččij ovdániđ. Moonnâm čoovčâ Suomâ sämitige nuorâirääđi toolâi konferens Suáluičielgist já tobbeen meridijm, et halijdep ohtsii nuorâi lävdikode. Maŋeláá Säämi parlamentaarlâš rääđi (SPR) toolâi čuákkim Kirkkonjaargâst já nuorâi lävdikodeh tollii tobbeen ovdâsaavâid. Muštâlijm maid mij porgâp nuorâi lävdikuudijn sehe magareh hástuseh já vuárdámušah mist láá puátteevuođâ háárán. SPR meridij et ohtsâš nuorâilävdikodde lii tárbulâš. Säminuorâi oovtâstpargo lii uáli tehálâš ko mij lep puátteevuotâ. Sämienâmist iä kolgâččii leđe rääjih, ko mij lep ohtâ aalmug.”

Partapuoli juátká já muštâl oovtâstpargo mittomere lemin jiešmeridemvuoigâdvuotâ, já et Ruoššâ, Suomâ, Ruotâ já Taažâ tuođâi tubdâstiččii sämmilij vuoigâdvuođâid. Jyehi staatâst láá jieijâs probleemeh já vuoigâdvuođâvuáháduvah, nuuvtpa lii tehálâš et pyehtip ovdániđ oovtâstpargo vievâst. Jis ep poorgâ oovtâstpargo, te lii vaarâst et Sämieennâm ”pieđgân”.

Partapuoli looppât kommenttis: ”Mij sämmiliih lep toimâm kuhháá politiikâst jieččân vuoigâdvuođâi pyereedmân já mist lii ain-uv kuhes kiäinu jotteemnáál. Mii pargovyevih láá čuákkimeh já konfereensah, já taan räi toh láá lamaš šiev pargovyevih. Jyehi čuákkimist toollâp šiev savâstâlmijd já porgâp šiev miärádâsâid, mast puáhtá tastoo juátkiđ pargo OA, EU já sämitige kulij. Ohtâ uáli tehálâš uási taam pargo lii kavnâđ nuorâid, kiäh halijdeh toimâđ politiikâst, já tot lii háástus. Mun uáinám puátteevuođâ čuovâdin, veikkâ Sämienâmist láá eidu tääl ennuv hástuseh já čuolmah. Nuorâin láá sierâlágáneh uáinuh, epke lah vala áhásâm puáris pálgáid. Nuorah uáinih vuoigâdvuođâid eres náálá, rääjih ulmui já enâmij kooskâ iä lah siämmáá čielgâseh. Muu mielâst jyehi konferens, moos lam uásálistám, lii adelâm munjin vyeimi, ulmuuh väldih vuotân muu jurduid já siämmást peesâm kuldâliđ sii uáivilijd."

Kooveest Ruotâ sämitige nuorâilävdikoodán kullee Helena Partapuoli. Kove lii váldám Laila Stenberg.

Eres kuuvijd lii váldám Sergey Gavrilov

Lase suu váldám kuuvijd kaavnah tääbbi.