| Euroop Rääđi olmoošvuoigâdvuođâváldálâš avžut Suomâ pyerediđ sämmilij vuoigâdvuođâid |
|
|
|
Euroop Rääđi olmoošvuoigâdvuođâváldálâš Nils Muiznieks kolliistâlâi Suomâst 11.–13.6.2012. Olmoošvuoigâdvuođâváldálâš lii adelâm onne kolliistâllâm keežild ráhtám raportis Suomâ staatân avžuuttâsâidiskuin. Váldálâš kuáhtái kolliistâllâm ääigi Suomâ staatâ njunnoos, jieškote-uv ministeriöi ovdâsteijeid já Suomâ sämitige saavâjođetteijee, Klemetti Näkkäläjärvi. Váldálâš avžut Suomâ ratifisistiđ ILO 169-sopâmuš algâaalmugij vuoigâdvuođâin.
“Olmoošvuoigâdvuođâváldálii raapoort lii tehálâš viestâ Suomân pyerediđ sämmilij vuoigâdvuođâid. Must lâi ilo kuáhtáđ olmoošvuoigâdvuođâváldálii já savâstâllâđ suin ávusmieláin uáli liägus tilálâšvuođâst Suomâ sämmilij sajattuvâst já sämmilij sajattuv sehe lahâasâttâs ovdedemtáárbuin. Váldálâš lâi pyereest tietimin Suomâ sämmilij tiileest já sun halijdij rehelávt ovdediđ sämmilij sajattuv Suomâst”, saavâjođetteijee Näkkäläjärvi muštâlij.
Euroop Rääđi olmoošvuoigâdvuođâváldálâš lii jiečânâs Euroop Rääđi vuálásâš instituutio. Váldálii pargon lii ovdediđ tiäđulâšvuođâ já olmoošvuoigâdvuođâi kunnijâttem Euroop Rääđi 47 jeessânenâmist. Váldálâš kolliistâl Euroop Rääđi jeessânenâmijn já čielgee staatâ olmoošvuoigâdvuođâtile. Váldálâš addel kolliistâlmijnis raapoort avžuuttâsâidiskuin staatâ olmoošvuoigâdvuođâtile pyereedmân.
Váldálâš kieđâvuš raportistis Suomâ sämmilijd kyeskee lahâasâttâs, Suomâ aalmugijkoskâsijd kenigâsvuođâid, sämmilij vuoigâdvuođâid, tave-eennâmlâš sämisopâmuš sehe sämmilâšmiäruštâllâm.
”Váldálâš váátá Suomâ tähidiđ sämmilij ovdâstâs Ilo-sopâmuš ratifisistemprosessist. Sämmilij tááhust váldálii avžuuttâs tast, et Ilo-sopâmuš ratifisistem ohtâvuođâst kalga tubdâstiđ sämmilij vuoigâdvuođâ hárjuttiđ puásuituálu ärbivuáválii vyevi mield lii tuođâi tehálâš, ko tááláá ääigi syemmilâš puásuituálulahâasâttâs viggá oovtnálásittiđ säämi puásuituálu. Lii čielgâs, et váldálâš vuárdá et Suomâ täärhist puásuituálu kyeskee lahâasâttâs”, Näkkäläjärvi muštâlij.
Olmoošvuoigâdvuođâváldálâš avžut Suomâ čielgâsmittiđ sämmilij vuoigâdvuođâ enâmân. Meccihaldâttâs haldâttâhmaali uđâsmittem fáálá máhđulâšvuođâ čuávdiđ sämmilij eennâmvuoigâdvuođâid. Veikkâ iärásij vuoigâdvuođâid sämikuávlust kalga väldiđ vuotân, te ij taat lah váldálii mield nollásummespellâ.
“Lam ilolâš tast, et váldálâš lii váldám munnuu savâstâlmist já sämitige toohâm iävtuttâsâin huámášuumijd já avžuuttâsâid jieijâs raportân. Anam eromâš tehálâžžân tom, et váldálâš avžuuttij Suomâ staatâ kuorâttâllâđ tuođâlávt sämitige toohâm iävtuttâs vuáđudiđ Suomâ ovdâskode já Sämitige ovdâsteijei ohtsii pargojuávhu valmâštâllâđ Ilo-sopâmuš ratifisistem. Tuáivum, et váldálii viestâ váldoo kuorâttâllâmnáál staatârääđist ko tot savâstâl taan čoovčâ Ilo-sopâmuš ratifisistmist”, saavâjođetteijee muštâlij.
|
|
| Viimeksi päivitetty ( 25.09.2012 ) |