Sämitigge oovdânpuovtij ministerân sämitige čuákkim tuhhiittem ciälkkámuš sämitiggelaavâ uđâsmitmist, Meccihaldâttâslaavâ uđâsmitmist, sämitige uulmijd ILO 169-sopâmuš ratifisistmân, tave-eennâmlâš sämisopâmuš jotkâráđádâlmij ovdánem sehe arktâlâš koččâmušâid. Lasseen sämitigge já minister savâstâláin Suomâ almugijkoskâsijn kenigâsvuođâin sehe Suomân adelum olmoošvuoigâdvuotorgaanij avžuuttâsâi olášutmist. Nuorttâlâšâi ovdâolmooš Veikko Feodoroff já sämitige I värisaavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio muštâláin nuorttâlâšâi sierânâskoččâmušâin já nuorttâlâškulttuurkuávdášprojektist. 

Nuorttâlâšâi ovdâolmooš  Veikko Feodoroff tuáivutmin minister Tuomioja tiervâpuáttiđ Sajosân. Kooveest meid sämitige I värisaavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio já II värisaavâjođetteijee Heikki Paltto. Kove: Johanna Alatorvinen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

” Lam uáli ilolâš ete ministerist lâi asto teivâdiđ sämitige já puigâ perustem savâstâllâđ sämitiggijn sämiaašijn. Minister poođij Anarân njuolgist Tromssast ”Arctic Frontiers” - konfereensist. Mist lâi uáli lieggâ já šiev savâstâllâm sämmilij vuoigâdvuođâsajâttuvvâst já arktâlâš koččâmušâin. Minister muštâlij mijjân meid Arctic Frontiers - konfereens tubdâmušâin. Saavâstis minister lâi váldám oovdân algâaalmugkoččâmušâid, mast lam uáli ilolâš” sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi muštâlij. 

Sämitigge tuáivui olgoašijministeriöst, staatârääđist já haldâttâspiäláduvvâin iävtuttem tuárju sämitiggelaavâ uđâsmitmân.  ” Lahâiävtuttâs lii jo tääl kompromis ige tom lah máhđulâš hiäjusmittiđ laavâ jotkâvalmâštâlmist. Laavâ uđâsmittem lii tuođâi tergâdis já tot tuárjuččij Suomâ almugijkoskâsij kenigâsvuođâi olášum. Sämitigge kyeddit iävtuttâs mutteđ sämmilâšmiäruštâllâm. Tot västid sämisiärváduv ohtâsâš ibárdâs sämmilâšvuođâst já sämitige vaaljâluvâttâlmist tääl leijee ulmuid já sii maajeeldpuátteid peessâm sämitige vaaljâluvâttâlmân meid puátteevuođâst. Jis miäruštâllâm ij rievdâduu, sämisiärvádâh lii vaarâst suddâluđ syemmilâškulttuurân. ” Sämitige II värisaavâjođetteijee Heikki Paltto tiäduttij. 

Sämitigge meid tiäduttij, ete staatârääđi kalga jotelávt toohâđ čuávdusijd oovtâst sämitiggijn vâi haldâttâsohjelm ulme ratifisistiđ ILO 169-sopâmuš olášuvá taam haldâttâspaje ääigi. ”ILO 169-sopâmuš ratifisistemtooimâid kalga algâttiđ jotelávt já Suomâ kalga tevdiđ almugijkoskâsijd olmoošvuoigâdvuotkenigâsvuođâidis. Oskom, ete pyehtip peessâđ ääšist ohtsâšibárdâsân staatáin. Lii tergâd tiäduttiđ, ete sopâmuš ratifisistmist lii koččâmuš sämmilij algâaalmugvuoigâdvuođâin, ij väldikulttuur vuoigâdvuođâin. Sopâmuš ratifisistem taha kuittâg máhđulâžžân syemmilâškulttuur já syemmilâšiäláttâsâi hárjuttem sämikuávlust Suomâ lahâasâttem miäldásávt siämmáá ko tääl-uv”, Näkkäläjärvi tiädut. 

Kooveest čižetbeln uálgisbel Veikko Feodoroff, Heikki Paltto, Tiina Sanila-Aikio, sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi, olgominister Erkki Tuomioja, kulttuurlävdikode saavâjođetteijee Tauno Haltta, säämi máttááttâskuávdáá vs. rehtor Janne Näkkäläjärvi, minister sierânâsišedeijee Tarja Kantola, má. haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala, minister diplomaatišedeijee Tarja Kangaskorte já sämitige má. lahâčällee Kalle Varis. Kove: Johanna Alatorvinen

 

 

Meccihaldâttâslaavâ olesuđâsmittem lii joođoost já laavâ sämmilijd kyeskee aašij várás eennâm- já meccituáluministeriö lii asâttâm pargojuávhu, mon toimâpaje nohá kuovâmáánu loopâst. 

”Pargojuávhu pargo lii vala koskân. Sämitige já nuorttâlâšâi sijdâčuákkim ulmen lii, ete Meccihaldâttâslaavâ tärhistem ohtâvuođâst lasetteh sämmilij vaikuttemmáhđulâšvuođâid já meridemvääldi sämikuávlu staatâ haldâšem eennâm- já čäcikuávlui stivriimist. Mijjân lii tehálâš, ete sämikuávlu staatâ meecih iä sirdâšuu ovtâskâs tuáimei meccituálukiävtun, já ete sämmilijd kyeskee miärádâsâid taheh puátteevuođâst-uv sämikuávlu tiilijd tobdee virgeulmuuh ige meridemväldi sirdâšuu uáivikaavpugkuávlun”, sämitige II värisaavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio muštâlij. 

Suomâ arktâlâš strategia uásild sämmilij ovdâsteijeeh lijjii huolâstum tiäddučuágástuv nubástusâst. Janne Näkkäläjärvi oovdânpuovtij huolâs ekonomâlâš-poolitlâš hiäđui lasanem vaikuttâsâin arktâlâš kuávlu luándun já algâaalmugij eellimmáhđulâšvuođáid. ”Arktâlâš kuávlu haldâttuv ovdedem lii uáli tehálâš já lii velttidmettum, ete Suomâ arktâlâš politiik vuáđuduvá pištee ovdánem prinsiipáid já algâaalmugij eellimmáhđulâšvuođâi siäilumân arktâlâš kuávluin. Sämmiliih halijdeh pyehtiđ jieijâs uásálistemvuođâ taam prosessân”, säämi máttááttâskuávdáá vs. rehtor Janne Näkkäläjärvi tiäduttij.

”Nuorttâlâšâi sijdâčuákkim, nuorttâlâškulttuurvuáđudâs já sämitige ohtâsâš ulmen lii finniđ nuorttâlâškulttuurkuávdáš Čevetjáávrán. Kuávdáš tuárjuččij nuorttâlâškuávlu eellimvyeimi sehe pyerediččij nuorttâlâškielâlijd palvâlusâid já máhđulâšvuođâid paijeentoollâđ nuorttâlâškulttuur. Tuáivup ete staatârääđi čujottiččij ruuđâid nuorttâlâškulttuurkuávdážân nuuvt jotelávt ko máhđulâš. Nuorttâlâškielâ já nuorttâlâškulttuur puátteevuođâ turvim váátá staatâst sierânâstooimâid. Meid almugijkoskâsiih olmoošvuoigâdvuotorgaaneh láá vaattâm Suomâ turviđ nuorttâlâškielâ siäilum. Kielâ já kulttuur puátteevuođâ turvim ij uážu leđe ruuđâst kiddâ”, nuorttâlâšâi ovdâolmooš Veikko Feodoroff muštâlij. 

Lasetiäđuh: Saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi

Sämitige muštottemčaalâ olgominister Erkki Tuomiojan