Sämitigge lii algâvuáváám mield čonâdâttâm laiguttiđ oovtâ pargoviste kuávdáást. 

”Kuávdáást lii čielgâsávt nuorttâlâšsiärváduv toorjâ. Munjin lâi uáli älkkee uásálistiđ čuákkimân tastko sämitige almosčuákkim lii asâttâm vaaljâpaje oovtâ ulmen tuárjuđ puoh vuoimijguin nuorttâlâškulttuurkuávdášproojeekt Čevetjáávrán. Siämmáá ohjelmist sämitigge lii čonâdâttâm lasettiđ kieldâkuávdái ulguupiälásij kuávlui eellimvyeimi. Nuorttâlâškulttuurkuávdášprojektist lii sämitige oles toorjâ”, saavâjođetteijee Näkkäläjärvi mainâstij. 

Kooveest sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi já nuorttâlâšâi ovdâolmooš Veikko Feodoroff. Kove: Rauno Pietarinen

Nuorttâlâškulttuurkuávdáš taarbâš ruttâdem kuávdáá huksiimân, tooimâ oovdedmân já paijeentolâmân.  Nuorttâlâškulttuurkuávdáá ulmen lii iäláskittiđ, paijeentoollâđ já ovdediđ nuorttâlâškielâ Suomâst. ”Nuorttâlâškulttuurkuávdáá ulmen lii lääččiđ luándulâš nuorttâlâškielâlâš ášástâllâm- já porgâmpirrâduv nuorttâlâškulttuur vááimuskuávlun. Kuávdáá suunnâttâllâm lii jo kuhás ovdánâm. Kuávdážân lii tárguttâs soijiđ nuorttâlâšâi sijdâčuákkim pargoid, sämitige nuorttâlâškielâ kyeskee tooimâid, nuorttâlâškulttuurvuáđudâs toimâtiilijd, čuákkimtiilijd, nuorttâlâškielâlijd palvâlusâid já nuorttâlâškielâ kielâkuávdáá”, nuorttâlâšâi ovdâolmooš Veikko Feodoroff muštâlij. 

Nuorttâlâškulttuurkuávdáá valmâstâl nuorttâlâškulttuurvuáđudâs, mon paargon uásálisteh maaŋgah teháliih čanosjuávhuh. Sämitige ovdâsteijen nuorttâlâškulttuurvuáđudâs stiivrâst lii kulttuurlävdikode saavâjođetteijee Tauno Haltta. ”Kuávdáš lii tehálâš puoh nuorttâlâškuávlust ässee nuorttâlâšáid. Puoh tooimâid ij pyevti soijiđ Anarân, peic uccâ já ärbivuáválijd nuorttâlâšsijdâid kalgeh toollâđ eellimvuáimálâžžân. Oskom, ete kuávdáš lasseet nuorttâlâškulttuur tubdâm já áárvustanneem”, Haltta muštâlij. 

Nuorttâlâškulttuurvuáđudâs lii uuccâm eennâm- já meccituáluministeriöst ruttâdem kuávdáá olášuttem várás. Ruttâdem ij lah mieđettum. Nuorttâlâškulttuurkuávdáá suunnâttâlleh ruttâdiđ sierâ ministeriöi, Euroop kuávluovdánemruttârááju já eres máhđulij ruttâdemkäldei torjuin. 

Sämitige stivrâ kieđâvuš čuákkimistis 28.1 tiletáárbu nuorttâlâškulttuurkuávdáást. 

”Jiem uáini mihheen estuid toos, ete mane sämitigge ij puávtâččij väridiđ kuávdáást toimâtiilijd kyevti olmožân. Sämikielâi iäláskittemohjelm olášuttem, sämitige jieijâs tooimâ ovdedem já ohtsâštave-eennâmlâš sämikielâi ohtsâšpargo uđđâsist ornim sättih pyehtiđ sämitiigán nuorttâlâškielân já nuorttâlâškulttuurân lohtâseijee uđđâ viirgijd”, Näkkäläjärvi muštâl. 

”Lii velttidmettum, ete kavnâp kuávdáá huksiimân já tooimâ paijeentolâmân jotelávt pisovâš ruttâdem. Nuorttâlâškulttuur turvim váátá jotelis tooimâid”, Haltta tiäduttij.