Suomâst láá kulmâ juáigusärbivyevi: tavesämmilâš luohti, anarâš livđe já nuorttâlâš leu´dd. Ärbivuáválâš juáigus lii algâaalgâst lamaš sämmilij riitijn čonnâšum já luándualmugáid tijpâlâš olgospyehtimhäämi já jieggâmaailm já tuođâlâš maailm tiettumhäämi. 

Juáiguseh láá uássin aargâ rutiinijd já sosiaallâš tilálâšvuođâid. Puásuituálust juáigusáin láá kovŋim piäđuid já lááččám koskâvuođâ ellee, mon paimândeh, já ulmuu kooskân. Juáigusijguin máttáátteh nuorâb suhâpuolvâ ulmuin já hiäimuvuotâvuáháduvvâst, luándust, paaihijn, puásuituálutaavijn já ellein. Juáigusij fáádáh šaddeh siärváduv merkkâulmuin, historjálâš tábáhtusâin, puásuituálust, luándupirrâsist já ellein. Juáiguseh čäittih sosiaallâš vuáháduv já kulttuurlâš jotkuuvâšvuođâ. Ovdâmerkkân párnái juáiguseh láá variaatioh vanhimij juáigusijn, moh láá pelestis variaatioh sii jieijâs vanhimij juáigusijn. Ko párnááh láá šoddâm, juáigus lii adelum tego ristânoomâ häämist vistig oovtkiärdánis nuottân maŋeláá riggodum olmoošjuáigusin. Taat ärbivyehi lii masa lappum Suomâ sämmilij juávhust. 

Juáigusijn iä lah ain säänih, talle nuottâ já jienâkevttim láá kuávdâháást. Viestârsämmilâš stijlâ juoigâd lii olgospyehtim peeleest vuáimálub já jienâkevttim molsâšuvá jotelubbooht ko nuorttâsämmilâš juoigâmstiijlâst.

Suomâ Sámi Grand Prix uásikišto vyeittee 2014, jyeigee Petra Magga-Vars

 

 

Sämmilâš muusikärbivyevist iä keevti masa ollágin instrumentijd. Tááláá ääigi juáigus puáhtá tahtâdiđ rumbuin, mii lâi tovle nuáidij kiävtust. Ton lasseen tobdeh 3-5-suormâräigásâš piili, mii rahtui puurrâmrääsi versost. Meid skilânâs tietih kevttum.

Ruotâsämmilâš Maj-Lis Skaltje lii suu čallust Luondu juoiggaha kuvvim juáigus čuávuvávt (2005):

Juáigus lii poccuu nuottâ

Juáigus lii finnim nuotâs luudij, juuvâi já piegâi jienâst

Juáigus lii uánidám kuhes sevŋis tälvi-iijâid,

lii lamaš skipárin vijđes meccikuávluin,

lii adelâm vyeimi ko mielâ lii šlunde já pargo lussâd.

Juáigus lii ilo.

Juáigus ana ulmuu nuorrân.

Juáigus lii muštemvyehi, ohtsâšilo já vyehi čäittiđ rähisvuođâ.

Juáigus uulât olgoláá ko säänih, aldeed já ovtâstit hiäimuid, skipárijd já olmoošsuhâpuolvâid. 

Meid taid kiäh láá jo kuáđđám taam maailm

Sämmilâš juoigâmärbivyehi lâi vaarâst lappuđ. Ristâosko oonij juoigâm viehâ kuhháá pahhaan já tot lii meid hálbášum väldikulttuur peeleest. Suomâst juáigus áárvust anneem aalgij šoddâđ meid syemmilij juávhust sämmilij stuorrâ taaiđâr Nils Aslak Valkeapää (Áillohaš) taiđuu mield. Áillohaš puovtij juoigâm ohtsâškodálávt tuhhiittum já áárvust oonnum taaiđâhäämmin já čaaitij juoigâmärbivyevi njyebžilvuođâ já ovdánem. Áillohaš puovtij juoigâmärbivuáhán vaikuttâsâid jazzist já eres muusikstiijlâin.  

Sämisiärváduv já taaiđârij aktiivlâš pargo puátusin juoigâmärbivyehi lii álgám iälláđ já juoigâm máttáátteh meid škoovlâin. Ristâosko ij ane innig kieldee koskâvuođâ juoigâmân já juáigus lii kullum meid kiirhoin. Juáigus kulloo keevâtlávt tuše Yle Säämi ohjelmijn muádi väldikodálâš konsert teikâ ohjelmvuárhá vuotânväldihánnáá. 

Juoigâmärbivyehi lii kuittâg ain-uv uhkevuálásâš. Pargoeellim, meddâlvarrim sämikuávlust já kielâmolsom láá vaikuttâm sämmilij juávhust juoigâm kulluumân já kiävtun.

Sämmilijn jyeigein lii jieijâs káttuservi, Sámi juoigiid searvi. Stuárráámus juoigâmtábáhtus lii Sámi Grand Prix-kišto, mii uárnejuvvoo ihásávt Taažâ Kuovdâkiäinust pessijái ääigi. Tobbeen väljejuvvojeh ive pyeremusah jyeigeeh. 

 

Tááláš sämimuusik váldá vaikuttâsâid ärbivuáválâš juáigusist já čáittá uđđâ olgospyehtimvuovijd já sämikulttuur ovdánem. 1960-lovo rääjist sämikielâlâš muusik aalgij čuávvuđ ääigi ovdánemsuundijd. Taan ääigi sämikielân čuojâtteh rock, pop, etno, hevi, tanssâmuusik, tekno, párnáilavluid, saalmâid já rap-muusik. Eromâšávt sämikielâlâš rap-muusik lii finnim huámášume meid aalmuglâš tääsist. 

Anarâškielâlâš rappar Amoc

 

 

Sämikielâlâš kirjálâšvuotâärbivyehi lii nuorâ. Mainâsij mainâstem já njálmálâš mainâstemärbivyehi láá lamaš sämmilâš kulttuur já tiäđusirdem tergâdiih uásih suhâpuolvâst nuubán já lááččám vuáđu sämikielâlii kirjálâšvuođâ šoddâmân. Vuossâmuuh sämikielâliih almostitmeh lijjii Ruotâst ive 1619 teddilum kyehti oskoldâhlii kirjáá. Vuossâmuš tavesämikielâlâš čaabâkirjálâš kirje lâi ruotâsämmilii Johan Turi čáállám já kuvvim kirje ivveest 1910 Muitalus sámiid birra, mii lii muštâlus puásuisämmilij elimist. Turi halijdij jieijâs saanij mield muštâliđ virgeomâháid ete maggaar lii sämmilij eellim já tile, vâi virgeomâhááh šaddeh tiettiđ tain. Turi kovvee kirjestis uáli tárkká sämmilij eellim, historjá já sämmilij aalmugärbivyevi. Meid čällee, taaiđâr já puásuituállee, Ruotâ Vääččirist meddâl leijee Nils Nilsson Skum kuvvij sämmilâš luándupirrâs já puásuituálu. Lii ettum, ete sun piejâi hade suu kiirjijd tain kovvejum puásuilovo vuáđuld. Aalmug tiäđulâšvuotân  Skum poođij vuosâsajasávt kiirjijn Same sita - samebyn (1938). 

Suomâ sämikuávlust vuossâmuš merhâšittee sämikielâlâš čaabâkirjálâš kirje lâi vuovdâkuoškâlii máttáátteijee Hans-Aslak Guttorm nurâldâh Koccam spalli (Koccám spälli 1941). Nurâlduvvâstis  Guttorm ovdedij meid tavesämikielâ kirjálâš kielâ. 

Sämikielâ kirjekielâ ovdánmijn já sämisiärváduv kulttuurlâš moránem mield sämikirjálâšvuotâ aalgij ovdániđ 1970-lovo aalgâ rääjist. Kirjálâšvuođâst šoodâi vyehi kuvviđ ohtsâškode tuhhitmettum tiilijd já lädijduttemproosees vaikuttâsâid sämmilijd. 

 

Kirsti Palto vuossâmuš roomaan Guhtoset dearvan min bohccot (Kuáđuttus tiervân mii poccuuh) lâi Finlandia-iävtukkâssân ive 1986. Nils-Aslak Valkeapää tihtârááhtus Beaivi, áhčážan (Piäiváš, iäččám), 1988 vuoitij Tave-enâmij rääđi kirjálâšvuođâpalhâšume ive 1991.

 

Suomâst ij tooimâ kuástideijee, mii kuástid sämikielâlâš kirjálâšvuođâ. Taažâst tuáimee Davvi Girji kuástid meid Suomâ sämmilij čáállám kiirjijd. Kirjálâšvuođâ ovdánem taheh vaigâdin uccâ markkâneh eromâšávt anarâš- já nuorttâlâškielâlâš čaabâkirjálâšvuođâst. Tááláá ääigi čaabâkirjálâšvuođâ jurgâleh väldikielâi já sämikielâi kooskâst. 

 

Vuossâmuuh sämmiliih kovetaaiđâreh lijjii čällee Juhan Turi sehe taažâsämmilâš John Savio. 1900-lovo aalgâst iällám Savio šoodâi tobdosin muorâsárgusijnis, moh oovdânpyehtih ärbivuáválijd sämifáádáid. Sämmilii kovetaiđuu kollepaje algâttij Nils Aslak Valkeapää sämiaalmug myytâin já luándukoskâvuođâst muštâleijee tavluidiskuin. Kovetaaiđâ váldá movtijdem tääl-uv nuuvt källeesárgusijn, nuáidioskoost, luándust ko tyejiärbivyevist-uv. Tááláá ääigi kovetaiđuu vievâst kovvejeh ain eenâb ohtsâškodálijd tuhhitmettum tiilijd, maid sämmiliih láá feerim já lädijduttempolitiik vaikuttâsâid sämisiärvádâhân. Eromâšávt Anarist ässee Merja Aletta Ranttila lii tobdos nuáidiosko já myytâid kieđâvuššee maalâkuvijnis. Ärbivuáválávt taiđuu láá sárgum puásuinahkijd, tääl taiđuu rähtih viehâ maaŋgáid materiaalijd já maaŋgâlágán materiaalijn. 

Taaiđâr Outi Pieski taiđârááhtus Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist 

 

 

 

Sämmilâš tanssâärbivyehist lii siäilum tuše nuorttâlâšâi katrilli, mii lii finnim vaikuttâsâid ruošâ tanssâärbivyevist. Katrilli máttáátteh Aanaar škoovlâin já Čevetjäävrist já Njellimist láá jieijâs katrillijuávhuh. Nabdemist lii, ete sämmilijn lii lamaš toovlâš nuáidioskon já pivdon lohtâseijee tanssâärbivyehi, mutâ tast ij lah pááccám tiäđuid sämmilij aalmugärbivuáhán ige kirjálâšvuotân.

 

 

 

 

 

Elleekovetaiđust já dokumentijn lii šoddâm vyehi mainâstiđ sämikulttuurist já ton ärbivuovijn sehe kuvviđ väldikulttuurij tooimâi vaikuttâsâin sämikulttuurân já ovtâskâs sämisuvváid. Ohtsâškodálâš olgospyehtim lii noonâ uási sämmilâš elleekove- já dokumenttaiđuu. 

Sämmilii elleekove äigi aalgij ive 1987, kuás Nils Gaup stivrij elleekove Tiennäyttäjä (Ofelaš). Elleekove lâi Oscar-iävtukkâssân. Sämmilâš elleekove ”uđđâ pááru” 2000-lovo aalgâst lii pajedâm oovdân uđđâ stivrejeijeesuhâpuolvâ. Elleekovesyergi škovlim lasanem tavveen lii išedâm pajedem. Ihásávt uđđâivemáánust Anarist uárnejum algâaalmugij ellekovefestivaal Skábmagovat (”Skammâkoveh”) lii sämmilii elleekove merhâšittee foorum.

 

Yleisradio algâttij merikoskâsijd sämikielâlijd radiovuolgâttâsâid Suomâst ive 1947 roovvâdmáánust. Ohjelmist lijjii aalgâst vuoiŋâlâš ohjelm sehe äigikyevdilis uđđâseh. Tääl sämiradio, Yle Sápmi, lii ain tergâdumos sämikielâlâš tieđettemniävvu Suomâ sämmilijd. Yle Sápmi  vuolgât ohjelm tavesämi-, anarâš- já nuorttâlâškielân. Yle Sápmi lii meid tergâdis kirjálâš media, ko tergâdumoseh uđđâseh láá čallum Yle Sápmi päikkisiijđoid. Yle Sápmi lii masa áinoo media, kost puáhtá kuullâđ sämmilâš juoigâmäärbi já uđđâ sämmilâš muusik. Yle Sápmi finnij sämitige säämi kielârääđi mieđettem säämi kielâtaho –palhâšume ive 2013. 

Yleisradio kalga laavâ  mield uássin ohtsâškodálâš palvâlemtooimâ pyevtittiđ palvâlusâid sämikielân. Ohtsâštave-eennâmliih sämikielâliih tv-uđđâseh, Ođđasat, algii ive 2002 aalgâst. Taid pyevtitteh ohtsâšpargon Suomâ Yle Säämi Radioin, Taažâ NRK Säämi Radioin já Ruotâ SVT Sápmijn. Čohčuv 2013 Yleisradio algâttij jieijâs sämikielâlij tv-uđđâsij vuolgâttem väldikode viermist. Yle Sápmi pyevtit Suomâ áinoo sämikielâlâš párnáiohjelm, Unna Junná.  

Sápmelaš lâi Suomâ vuossâmuš sämikielâlâš äigipajelostâ. Tot almostui tavesämikielân iivijn  1935–2002. Tääl áinoo sämikielâlâš aavis lii Taažâst almostuvvee Avvir, mii almostuvá kuohtii ohhoost. Anarâškielâ Servi lii almostittâm Anarâš-loostâ ive 1987 rääjist. Ive 2011 adelum  asâttâs avisij torjust toovâi máhđulâžžân vuossâmuu keerdi ohtsâškodálâš torjuu mieđettem sämikielâlâš aavisamnâstuv pyevtitmân. Toorjâ lii mieđettum asâttâs vuáimánšoddâm maŋa Lapin Kansan , mii pyevtit sämikielâlijd uđđâsijd sehe teddilum loostân ete viärmán.