Väidimijd pyehtih toohâđ ovtâskâsulmuuh teikâ ovtâskâsulmui juávhuh, moh eteh, ete koččâmâšâst leijee sopâmušstaatâ lii luávkkám sii almossopâmušâst tubdâstum ekonomâlijd, sosiaallijd já čuovviittâslijd vuoigâdvuođâid, ( 2 artikla).  Väidimeh tahhojeh TSS-komitean (1 artikla). 

TSS-sopâmuš 1 artikla täähid almugáid jiešmeridemvuoigâdvuođâ. Sopâmuš artikla 15 täähid juáhážân vuoigâdvuođâ uásálistiđ kulttuurelimân, navdâšiđ ton hiäđuin sehe navdâšiđ tieđâlij, kirjálij teikâ taaiđâlij pyevtittâsâidis jiegâlij já aamnâslij hiäđuid adelum syejeest.

TSS-komitea lii adelâm ovdebijd avžuuttâsâid Suomân ive 2007 . Ive 2007 komitea lii avžuuttâm Suomân, ete Suomâ olášut puoh tárbulijd tooimâid, main visásmiteh, ete meccičuoppâmeh já eres tooimâ, maid ovtâskâs ulmuuh tääl hárjutteh sämikuávlust, iä raijii sämmilij vuoigâdvuođâ paijeentoollâđ já ovdediđ sii ärbivuáválâš kulttuur já eellimtäävi, eromâšávt puásuituálu, iäge sii ekonomâlij, sosiaallij já čuovviittâslij vuoigâdvuođâi kevttim.

 

Lasseen komitea avžuut sopâmušstaatâ – ráđádâlmáin ääšist puoh uásipelijguin, sämitigge mieldiluhâmáin – kavnâđ ääšimiäldásâš čuávdus koččâmušân eennâmoomâstmist já –kiävtust sämikuávlust sehe ratifisistiđ huápust jiečânâs enâmij algâ- já hiäimuaalmugijd kyeskee ILO almossopâmuš N:r 169.

Suomâ adelij kuuđâd raportis  TSS-sopâmuš olášutmist Suomâst  5.7.2011. Raapoort kieđâvušeh komitea  53. čuákkimist Genevest skammâmáánust  2014. Sämitigge lii adelâm ciälkkámušis TSS-sopâmuš olášutmist Suomâst ive 2010 .