Stivrâ tuhhiittij ciälkkámuš Meccihaldâttâslaavâ uđâsmitmist. Sämitigge lii ääši tehálâšvuođâ tiet viggâm finniđ ciälkkámušân laseääigi vâi sämitige čuákkim kiergâniččij kieđâvuššâđ ääši. Ääši valmâštâlmist västideijee eennâm- já meccituáluministeriö ij mieđettâm laseääigi. 

Meccihaldâttâslaahân iävtutteh merhâšittee nubástusâid. Laahân iävtutteh väldiđ sämikulttuur hiäjusmittemkiäldu sehe oovtâstpargokenigâsvuođâ sämitiggijn já nuorttâlâšâi sijdâčuákkimáin sämikuávlu eennâmkevttim vuáváámist. Iävtutteh, ete meccituálutooimâ rievdâdeh finnodâhhân nuuvt, ete tast ličij kevttimvuoigâdvuođâsopâmušâiguin ohtuunisvuoigâdvuotâ meccituálu háárjutmân staatâ haldâšem meccituálukuávluin. 

Sämitigge kyedittij ciälkkámušâstis sämikulttuur hiäjusmittemkiäldu já vuávámkenigâsvuođâ, moh váldojeh Meccihaldâttâslaahân. Meccituálutooimâ finnodâhhân rievdâdem já ohtuunisvuoigâdvuotâ kevttiđ meccituálukiävtust leijee meecijd, mon toos adeleh, pyehtih jođettiđ EU tääsist kištottâllâmlahâaasâtlijd čuolmáid. Sämitigge iävtut, ete sämikuávlu uásild meccituálukiävtust leijee kuávluid sirdeh nk. Luándupalvâlusâi tásusân. Sämitigge ana iävtuttum haldâttâhmaali čuolmâlâžžân já byrokraatlâžžân. Sämitige uáinu mield iävtuttum haldâttâhmalli ij lah tuáimee. Meccihaldâttâslaahâ ij uážžu hettiđ ILO 169-sopâmuš ratifisistemiävtuid. 

Sämitiggeest lii lamaš ávusin anarâškielâ kielâjurgâleijee virge. Tooimâ ussáin kyehti ulmuu. Viirgán väljejui Tanja Kyrö Anarist. 

Stivrâ tuhhiittij ciälkkámuš haldâttâs oovdânpyehtimhammiittâsâst sosiaalhuolâttâslaahân. Lavváin asâtteh sosiaalhuolâttâs äššigâsâi vuoigâdvuođâin já stivrejeh palvâlusâi ornim.  Sämitigge lii adelâm ciälkkámušâid laavâ valmâštâllee pargojuávhu raportijn, mutâ oovtâgin sämitige toohâm iävtuttâs iä lah váldám vuotân haldâttâs oovdânpyehtimhammiittâsâst, mon sämitigge ana vaidâlitten. Sämitigge iävtuttij ete lahâiävtuttâsâst uárnejeh sämitiggelaavâ 9 § miäldásijd ráđádâlmijd. Sämitigge kiddij ciälkkámušâstis huámmášume toos, ete sämmilij kielâlijd vuoigâdvuođâid kalgeh turviđ laavâst sehe sämmilij kulttuurlijd já kielâlijd sierânâstáárbuid kalgeh väldiđ vuotân palvâlusâin. Sämitigge meid iävtuttij, ete talle ko rähtih sämikuávlu sosiaalhuolâttâs ornimvuáváámijd, kalgeh kuullâđ Sämitige.

Stivrâ tärhistij taan ive budjet sierânâsprojektij já palvâlemohtâduv uásild. 

Stivrâ adelij ciälkkámušoovdânpyehtim almosčuákkimân haldâttâs oovdânpyehtimhammiittâsâst ILO 169-sopâmuš ratifisistem várás. Vijđes ciälkkámušoovdânpyehtimist kieđâvušeh oovdânpyehtimhammiittâs koskâvuođâ aalmuglii lahâaasâtmân, aalmugijkoskâsijd kenigâsvuodáid, sämikulttuur táálááš tilán já tárboid, ILO ráhtám ILO 169-sopâmuš ravvuid sehe ILO äššitobdeekomitea čuávdusvuáhádâhân enâmijn, moh láá ratifisistâm sopâmuš. 

Sämitigge lii toohâm sämitiggelaavâ 9 § miäldásijd ráđádâlmijd sämitiggelaavâst. Staatârääđist láá iävtuttâm nubástusâid laahân ciälkkámušriggee maŋa. Stivrâ meridij adeliđ lahâiävtuttâsân puáttám nubástusâid almosčuákkimân já iävtut, ete čuákkim jo-uv tuhhit teikâ hilgo nubástusâid. 

Stivrâ meridij iävtuttiđ almosčuákkimân, ete tot adeliččij pirâsministeriön alguu sämmilii killeel ovdánem ohtsâškoddečonâsem rähtim várás. Aalmuglii killeel ovdánem ohtsâškoddečonâsem tuhhiittui ive 2013. Čonâsem ” Suomâ, mon halijdep 2050” lii sajanpieijâm aalmuglii killeel ovdánem strategia. Ohtsâškoddečonâsem uulmij tuárjumân movtijditeh toimâsuorgijd rähtiđ jieijâs killeel ovdánem toimâčonâsmijd. 

Killeel ovdánem čonâsem lii almos toimâčonâsem, kost servi, ornijdume teikâ priivaatolmooš čonâdât nubástuttiđ tooimâs killeel ovdánem prinsiipij mield.

Stivrâ tuhhiittij iävtuttemnáál almosčuákkimân oovdânpyehtimijd staatâ ive 2016 budjetân. Almosčuákkim kieđâvuš oovdânpyehtimijd säämi kulttuurmeriruttân, oppâmateriaalmeriruttân, sämimáttááttâs ovdedem várás sehe sämikielâlij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi kielâpiervâltooimâ já arâšoddâdempalvâlusâi turvim várás. Stivrâ kieđâvušâi já tuhhiittij almosčuákkimân oovdânpyehtimnáál cielgiittâs säämi oppâmateriaalmeriruuđâ kiävtust ive 2013. Oppâmateriaalmeriruđâiguin lijjii valmâštum ive 2013 vittâ tavesämikielâ, kulmâ anarâškielâ já ohtâ nuorttâlâškielâ uđđâ oppâmateriaal. Lasseen valdii uđđâsisteddilâsâid já algâttii uđđâ oppâmateriaalij rähtim. 

Lasseen stivrâ kieđâvušâi sämikuávlun čuosâttum malmâuuccâm- já máhđulijd ruukiprojektijd. Sämitige stivrâ ij tuhhit ruukij vuáđudem sämikuávlun. Sämitigge meridij pivdeđ ráđádâlmijd ääšist ruukifinnoduvâiguin. Torvolâšvuođâ- já kemikaalvirgádâh (TUKES) ij lah toimâm laavâ mield, ko lii ruukivirgeomâhâžžân mieđettâm väridemalmottâsâid já eres ruukilaavâ miäldásijd luuvijd, ige tot lah oovtâgin čuavdusist linjám, ete love miäldásâš toimâ hiäjusmitáččij sämikulttuur hárjuttemiävtuid, veikâ sämitigge lii šištemettumávt ciälkkámušâinis tuođâštâm, ete love miäldásii tooimâst lii merhâšittee háittu sämikulttuurân. 

Almosčuákkim čokkân 27.6.2014 Anarist. Stivrâ páácá tääl kesipuudân já čokkân čuávuváá keerdi porge-čohčâmáánust. 

 

Saamelaiskäräjien lausunto Metsähallituslain uudistamisesta