Stivrâ tuhhiittij iävtuttâsâid Laapi eennâmkoddeohjelm ađai Lappi-sopâmuš tooimânpieijâmvuáváámmin ivvijd 2015-2016 sämikulttuur uásild. Sämitigge iävtut tooimânpieijâmvuáváámân ohtsis čiččâm sierâ projektid. Sämitige jieijâs projekteh tain láá vittâ. Sämitige jieijâs projekteh láá 1) Säämi Kielâkäldee – ohtsâštave-eennâmlâš sämikielâi reesuurskuávdáš, 2) Sämi-iäláttâsâi ovdedem já iäláttâsruttârááju vuáđudem – proojeekt, 3) Oahppoofelaš-säminuoráid uáivildum uáppuraavâkirje (Sämitige nuorâirääđi), 4) Sämimáttááttâs ovdedemproojeekt, 5) Sämikielâ sárnoi mere selvâttem já säämi kielâlaavâ olášum – proojeekt. Sämitigge iävtut lasseen, ete tooimânpieijâmvuáváámân väldih Tä´lvvsijdd – ellee nuorttâlâšâi kulttuur kuávdáš – huksimproojeekt. Sämitigge meid iävtuttij, ete Laapi litto valmâštâlâččij proojeekt sämikuávlu eellimvuáimálâšvuođâ turviimân já škuávlejum sämikielâlii aalmug hokâttâlmân maasâd sämikuávlun. Sämitigge tuárjui Ucjuv kieldâ toohâm iävtuttâsâid tooimânpieijâmvuáváámân. Sämitigge toovâi iävtuttâsâid eennâmkode oovtâstpargoäššikiirján sämikulttuur uásild. 

Stivrâ tuhhiittij ciälkkámuš haldâttâs oovdânpyehtimhammiittâsâst sosiaal- já tiervâsvuođâhuolâttâs ornimlaahân. Sämitigge kiddij ciälkkámušâstis huámmášume maŋgáid haldâttâs oovdânpyehtimhammiittâs čuolmâsoojijd. Sämitigge lii huolâstum tast, ete oovdânpyehtim vaikuttâsâid iä lah tuárvi tutkâm iäge selvâttâm. Oovdânpyehtim vaaikut merhâšitteht vuáđuvuoigâdvuođáid já oovdânpyehtim vaikuttâsah kolgâččii leđe pyereest já pelettemeht árvuštâllum. Sämitigge tiäduttij ciälkkámušâstis, ete palvâlusâi kuávdásmittem ij uážu hiäjusmittiđ vuáđuvuoigâdvuođâid ige jođettiđ merettemes kuhes koskáid vuáđupalvâlussáid. Stiivrâ oovdânpyehtimhammiittâsâst sosiaal- já tiervâsvuođâhuolâttâs ornimlaahân iävtutteh ucceeblovokielâ juáhus vuáđudem ornimkuávlun. Sämikuávlun iävtuttum sämikielâ lävdikode jesânij valjimmalli lii Suomâ lahâasâttem vuástásâš. Cekki-iävtuttâs (24 §) mield lävdikode jesânin väljejeh sämitiggeest adelum laavâ (974/1995) 3 §:st uáivildum sämmilijd. Sämitiggelaavâ 25 a § 2 mield sämitige vaaljâluvâttâllâm kalgeh toollâđ syeligâsâst. Sämitigge iävtut-uv, ete laavâ tärkkilisteh nuuvt, ete ovdâsteijeid sämikielâ lävdikoodán noomât sämitigge. Ovdâsteijein kalgeh leđe ovdâstum jieškote-uv säämi kielâjuávhuh já jieškote-uv sämikuávlu kieldâi äššitubdâm sehe nuorttâlâšâi sijdâčuákkim nomâttem ovdâsteijee. Sämitigge já sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö ráđádâleh oovdânpyehtimist 22.9.2014. 

Stivrâ tuhhiitij peleväldim sosiaal- já tiervâsvuođâministeriön já ovdâskoodán Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáá meriruttâčuopâdâsâin. Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdážân mieđettum meriruuđâst väätih kevttiđ 1,5 % sämikielâlii aalmug tárboid. Ruttâdem lii stivrejum sämitiigán, mon sämiohtâduvvâst parga taantovváá ohtâ vuávájeijee. Staatâvarijministeriö budjetiävtuttâsâst mättimkuávdáá meriruuđâ iävtutteh čuoppâđ 33 % tááláást ohtsis miljovn euroin. Sämiohtâduv ruttâdem čuoppii jo taan ive 7000 euroin 45 000 euron. Staatâuásičuoppâm uáivild olášuudijn sämiohtâduv uásild tom, ete vuávájeijee pargouási muttuuččij uásiáigásâžžân já ohtâduv toimâ kiäppáničij tááláást merhâšitteht. Sämitigge iävtut, ete iävtuttum čuopâdâsah iä olášuttuu já ete spesiaalstaatâtorjuu sämikielâlii aalmug palvâlemtáárbui vuotânväldim várás siäilutteh ucemustáá tááláá tääsist.      

Stivrâ tuhhiittij iävtuttâs sosiaal- já tiervâsvuođâ- já  máttááttâs- já kulttuurministeriöid, máttááttâshaldâttâsân já sierâ oppâlájádâssáid toimân sämikielâlii sosiaal-, tiervâsvuođâ- já arâšoddâdemsyergi škuávlejum pargovievâ finnim oovdedmân. Sämitigge iävtut käävci sierâ toimâd, maid kolgâččii väldiđ vuotân škovlim vuáváámist, škovliimist já hovdâpargoost. Sämitigge el. iävtuttij ohtâgâslávt vuávájum sämikielâ já –kulttuur tievâsmittem- já laseškovlim ornim tipšosyergi pargeid ubâ enâmist. 

Sämitigge asâttij pargojuávhu valmâštâllâđ sämitige pargo-oornig olesuđâsmittem. Pargojuávhu pargon lii rähtiđ iävtuttâsâid pargo-oornig uđâsmitmân nuuvt, ete uđâsmittum pargo-oornig ličij tuhhiittum ive 2015 loopâ räi. Pargojuávkku kalga kuullâđ pargostis pargovievâ já väldiđ vuotân lahâasâttem já haldâttuv almos ovdánem. Pargojuávkun nomâttii sämitige saavâjođetteijeid, haldâttâhhoovdâ já pargovievâ nomâttem ovdâsteijee. Pargojuávhu tievâsmiteh lasseen pargovievâ nomâttem ovdâsteijein. Pargojuávhu čällen nomâttii má lahâčällee.

Stivrâ meridij iävtuttiđ sämitige čuákkimân huápulâžžân pargo-oornig 56 § muttem tienuuvt, ete povdiittâsâid já äššilistoid sämitige čuákkimáid vuolgâttiččii čiččâm peivid ovdil čuákkim tááláá love peeivi saajeest. Iävtuttâs suijân lii tot, ete tige čuákkim sättih kolgâđ čuákánkoččođ jotelávt kieđâvuššâđ sämitige vaaljâluvâttâllâm tievâsmitmist toohum njuolgimvátámâšâid uđđâ sämitiggelaavâ mield.

Stivrâ meridij oovdânpyehtiđ almosčuákkimân, ete tot meerrid almosčuákkimij almolij čuákkimij live-stream- vuolgâtmist ađai almosčuákkim videovuolgâtmist interneetân. Stream-vuolgâttâs sodâččij mäksiđ almosčuákkimij pištem já meerij mield suulân 1000 eurod ivveest. 

Máttááttâs- já kulttuurministeriö lii pivdám sämitige nomâttiđ jeessân já värijeessân  äššitobdeepargojuávkun, mon pargon lii valmâštâllâđ Unesco immateriaallii kulttuuräärbi suojâlemsopâmuš olášuttem já miäruštâl sopâmuš heiviittemsyergi Suomâst. Sämitigge lii toohâm ive 2010 alguu máttááttâs- já kulttuurministeriön sopâmuš ratifisistmist já lii lamaš nanosávt valmâštâlmin já tuárjumin sopâmuš ratifisistem. Pargojuávhu asâtteh neelji ihán. Stivrâ nomâttij pargojuávkun Klemetti Näkkäläjärvi.

Taiđuu ovdedemkuávdáš lii pivdám sämitiggeest iävtukkâsâid staatâ taaiđâtoimâkuddijd. Taaiđâtoimâkodeh láá ohtsis čiččâm. Sämitige stivrâ meridij iävtuttiđ iävtukkâssân muusiktoimâkoodán Oula Guttorm, audiovisuaallii taaiđâtoimâkoodán Anne Risten Juuso já Pekka Aikio. Staatâ taaiđâtoimâkuudij pargon lii el. toimâđ jieijâs toimâsyergi äššitobden já meerrid motomijn išeruudâin. Taan paajeest sämikulttuurist iä lah lamaš ovdâsteijeeh taaiđâtoimâkuudijn. 

Stivrâ čokkân čuávuváá keerdi puhelinčuákkimân kyevti oho keččin. Sämitige almosčuákkim ääigi merideh maŋeláá čohčuv.