Suomâ sämitigge uásálist čuákkimân uássin Suomâ staatâ delegaatio. 

Čuákkimân uásálisteh lasseen ovdâsteijeeh Ruotâ já Taažâ sämitiggeest uássin jieškote-uv staatâ delegaatio. 

” Čuákkim äššilistoost láá sämmilijd uáli tergâdis ääših. Puoh tergâdumos äššin lii biodiversiteetsopâmuš terminologia muttem. Sopâmušâst algâaalmugijn sárnuh algâsiärvus-termáin. Algâaalmugeh láá kuhháá vaattâm, ete uásipeličuákkimist meriduuččij väldiđ kiävtun algâaalmug-teermâ algâsiärvus saajeest. Äšši lii valmâštâllum viehâ kuhháá. Terminologia muttem lii motomáid staatáid mottoom suujâst tuođâi vaigâdis äšši. Tot muštâl tast, ete vala-uv puoh staatah iä haalijd tubdâstiđ algâaalmugijd já sii sierânâsvuoigâdvuođâid. Suomâ já eres tave-enâmeh láá tuárjum pehtilávt terminologia muttem, mast lam uáli tuđâvâš. Ráđádâlmeh láá ääšist vala koskân,” Klemetti Näkkäläjärvi muštâl. 

”Čuákkimist láá ovdâstittum algâaalmugovdâsteijeeh pirrâ maailm. Kulmâ eennâm sämitiggijn lii tárguttâs toollâđ čuákkimijd já suogârdiđ tom, maht sämitigeh pyehtih lasettiđ oovtâstpargo artikla 8(j) olášutmist sehe tave-eennâmlii ete aalmugijkoskâsii tääsist” Nilla Tapiola suogârd. 

”15.-16.10 lii ollâtääsi čuákkim, mast linjejeh biodiversiteet suojâlem uulmijn ive 2020 räi. Suomâst ij vaidâlitteht lah oovtâgin minister pääihi alne staatârääđist tábáhtum nubástusâi tiet. Algâaalmugáid lii hirmâd tehálâš, ete aalmugijkoskâsii artikla 8(j)-pargojuávhu joođhâ várás lii noonâ toorjâ já pargojuávhu maaŋgâihásii pargo-ohjelm ovdeduvvoo ain,” Pertti Heikkuri linjee. 

Pertti Heikkuri, Klemetti Näkkäläjärvi já Nilla Tapiola Alpensia konferenskuávdáást. Kove: sämitigge

 

Uásipeličuákkim ohtâvuođâst uárnejuvvoo vuossâmuš Nagoya pevdikirje uásipeličuákkim. Pevdikirje kieđâvuš geenivaarij finnimvuođâ já hiäđui jyehim.” Suomâ ij lah vala sopâmuš uásipeeli, peic Suomâ valmâštâl sopâmuš ratifisistem. Lii tehálâš čuávvuđ vuossâmuu uásipeličuákkim já maht sopâmuš kenigâsvuođah láá olášuttum enâmijn, moh láá ratifisistâm sopâmuš. Sopâmuš lii algâaalmugáid tergâdis, ko tot kieđâvuš meid algâaalmugij geenivaarijd lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu já hiäđui jyehim. Eromâš mielâkiddiivâš lii, maht pevdikirje algâaalmugáid kyeskee kenigâsvuođah láá olášuttum já magarijd avžuuttâsâid uásipeličuákkim addel pevdikirje uásild” Näkkäläjärvi maainâst. Sun lii meid pargojuávhu jeessân, mii valmâštâl sopâmuš ratifisistem Suomâst. 

Čuákkim ohtâvuođâst láá maaŋgah staatâi, aalmugornijdumij já totkei uárnejum miäldustábáhtusah. Suomâ lii fáárust orniimin kyehti miäldustábáhtus. ”Miäldustábáhtusah láá uáli teháliih, ko tain finnee tiäđu keevâtlii ”sinoruotâstääsi” tooimâst luándu maaŋgâhámásâšvuođâ tile pyeredem várás já šiev vuáttámušâid já vuáháduvâid. Eromâšávt ekosysteempalvâlusâi roolist kuávluikevttim vuáváámist lii ävkki sämitiigán já tuálvup taid šiev vuáháduvâid miäldán meid Suomân” Heikkuri já Tapiola tiäduttává. ”

Čuákkim puáhtá čuávvuđ biodiversiteetsopâmuš  sehe pirâsministeriö  siijđoin. 

Lasetiäđuh:Klemetti Näkkäläjärvi 

Äigi-iäru Maadâ-Korean lii +7 tijmed. Puhelimeh iä tooimâ lyetittetteht Maadâ-Koreast, mon tááhust máhđulijd ohtâvuođâvälimijd ääšist tuáivup šleđgâpoostâ peht.